Maitokiintiön arvo ja hinta

Abstract

Maitokiintiöiden kaupan vapautuminen ja kilpailukykyisempään maatalouden rakenteeseen pyrkiminen ovat tuoneet esiin kysymyksen kiintiön arvosta. Nyt julkaistavan tutkimuksen tulosten perusteella kiintiöt ovat nykyisellä maidon tuottajahinnalla liian kalliita ja investointien tekeminen ilman investointitukea vaikuttaa lähes mahdottomalta. Maidon tuotantokiintiöt otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1985. Kiintiöiden kauppa on vapautunut asteittain vuodesta 1993 lähtien, jolloin kiintiön siirto pellon vuokrauksen tai myynnin yhteydessä sallittiin. Nykyisin kiintiökauppaa käydään tietyin rajoituksin maidontuottajien välillä tai maidontuottajan ja hallinnon välillä. Kiintiöjärjestelmällä on voitu säädellä maidontuotantoa, mutta samalla se on hidastanut maitotilojen rakennekehitystä. Kiintiön arvo eli hinta, joka lisäkiintiöistä kannattaa maksaa, määritettiin tässä tutkimuksessa maidontuotannon lisäyksestä aiheutuvan nettovoiton muutoksen perusteella. Tuotannon laajennusta suunnitelleet tutkimustilat sijaitsivat Kymen, Pohjois-Savon, Pohjanmaan ja Lapin TE-keskusten alueilla. Tiloilla oli vapaata tuotantokapasiteettia eli tyhjiä parsipaikkoja tai niillä suunniteltiin investointia, joka oli joko navetan uudisrakentaminen tai vanhan navetan laajennus. Kiintiön arvo laskettiin sekä vuonna 1996 toteutunutta että vuoden 1999 ennakoitua maidon tuottajahintaa käyttäen. Kiintiön arvo muodostui korkeimmaksi tiloilla, jotka ottavat käyttöön tyhjiä parsipaikkoja. Näillä tiloilla kiintiön arvo vuoden 1996 maidon hintaa käyttäen oli keskimäärin 0,78 mk/l mutta vuoden 1999 hintaa käytettäessä negatiivinen eli -0,12 mk/l. Kiintiön arvo muodostui lähes samaksi tiloilla, jotka laajentavat navettaansa olettaen, että tilat saavat investointitukea. Investointituen ansiosta kiintiön arvo nousi näillä tiloilla keskimäärin 1,08 mk/l korkeammaksi kuin ilman tukea. Tiloilla, jotka rakentavat uuden tuotantorakennuksen, kiintiön arvo jäi voimakkaasti negatiiviseksi. Kiintiöistä maksetut hinnat vaihtelivat alueittain. Tuottajien välisissä kaupoissa tutkimusjaksolla heinäkuu 1997 - syyskuu 1998 maksetut keskihinnat olivat Lapissa 0,89 mk/l, Kymessä 1,12 mk/l, Pohjois-Savossa 1,72 mk/l ja Pohjanmaalla 1,88 mk/l. Koko maan keskiarvo vapaissa kaupoissa oli 1,35 mk/l ja hallinnollinen hinta 0,65 mk/l. Hallinnollisten kiintiöiden niukkuuden todettiin nostaneen kiintiöistä vapaissa kaupoissa maksettua hintaa. Näiden kauppojen hinnat olivat korkeimpia alueilla, joilla kysyntä ylitti selvimmin hallinnollisten kiintiöiden tarjonnan. Vuoden 1996 maidon tuottajahinnalla kiintiön keskimääräinen arvo tiloilla, joilla oli vapaata tuotantokapasiteettia, oli markkinahintaa korkeampi Lapin ja Kymen TE-keskusten alueella. Kiintiön arvo ei sen sijaan noussut markkinahinnan tasolle millään alueella, kun laskelmissa käytettiin vuoden 1999 maidon hintaa. Vaikka kiintiön ylityksestä aiheutuvien sakkojen riski pienenee maakiintiön kasvaessa ja tuotannon kokonaismäärän todennäköisesti alentuessa, kiintiöön kytketyt tuet edellyttävät jatkossakin lisäkiintiön hankintaa tuotantoa laajennettaessa. Jotta maitotilojen rakennekehitys voitaisiin turvata maidon hinnan edelleen laskiessa, kohtuuhintaisten lisäkiintiöiden saanti tuotantoaan kasvattaville tiloille on välttämätöntä.

Milk quota system was adapted in Finland in 1985. There is two-price system in quota markets nowadays. Farmers can by quotas from the government at the price of 65 p/l and from other farmers at market prices. Market prices varied between 89 p/l 188 p/l in different parts of Finland during the research period, July 1997- September 1998. There has been excess demand for the low price administrative quotas in all areas. The goal of this study was to estimate the value of milk quota for farmers, who are expanding their production. The quota values were estimated separately for farms with excess capacity in their cowsheds and for farms investing in a new cowshed. It is also essential to find out how much does the investment aid affect the value of milk quota. The estimated quota values were compared to the market prices in different areas. The calculations were made with two different milk prices (milk price in 1996 and 1999). The value of milk quota was estimated in the data on 69 bookkeeping farms specialised in dairy production. Farmers investment plans were asked in separate surveys. According to the results, the value of quota was highest on the farms, which had under utilized capacity in their cowsheds. The value was almost as high on the investing farms, if all investment aids were granted for building new cowsheds. The value of quota was in most cases lower than the prices of quota.