Säätösalaojituksen ja salaojakastelun kustannukset ja hyödyt

Salaojitusjärjestelyillä on mahdollista tehostaa pellon vesi- ja ravinnetaloutta. Näin saadaan satotasot nousemaan ja ravinnehuuhtoumat pienemmiksi. Säätösalaojituksessa kuivatuksen tehokkuutta säädellään padotuksen avulla, minkä seurauksena huuhtoutuvat ravinnemäärät vähenevät. Salaojakastelussa voidaan tarvittaessa ojastoon pumpataan lisävettä. Menetelmät soveltuvat parhaiten tasaisille hiekka- ja hietapitoisille kivennäismaille. Menetelmien kustannukset ja hyödyt käyvät ilmi Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa tehdyssä tutkija Kaisu Haatajan tutkimuksesta. Säätösalaojitus voidaan toteuttaa jo olemassa olevaan salaojajärjestelmään tai rakentaa uuteen salaojitukseen. Yleisimmin säätösalaojitus on tehty jo salaojitetuille pelloille. Pelkkien säätökaivojen asennus kokoojaojiin maksaa työkustannuksineen 1 500-2 000 mk/ha. Kun ojitukseen lisätään kokoojaojat, säätökaivot ja muutamia lisäojia, kustannuksia muodostuu 4 000-6 000 mk/ha. Täysin uusi säätösalaojitus maksaa 10 000-12 500 mk/ha eli neljänneksen tavanomaista salaojitusta enemmän. Salaojakastelussa aiheutuu lisäkustannuksia lisäojituksista ja erityisputkista, pumppaamosta sekä varastoaltaasta. Salaojakastelun järkevyyttä voidaan arvioida sadetuksen vaihtoehtona. Pelkässä viljanviljelyssä säätösalaojituksen ja salaojakastelun lisäkustannuksia on vaikea kattaa sadonlisäyksillä. Erikoiskasveilla, kuten perunalla, kustannukset ovat parhaiten katettavissa. Säätösalaojitus on ollut alusta asti mukana maatalouden ympäristötukijärjestelmässä. Säätösalaojituksen tuki on kattanut pääosan investointikustannuksista ja siksi sillä on ollut merkittävä rooli säätösalaojitusmenetelmän käyttöönotossa ja kannattavuudessa. Uudessa ympäristötukiohjelmassa myös salaojakastelua tuetaan, kun taas säätösalaojituksen tuki on selvästi pienentynyt. Nähtäväksi jää, miten tämä vaikuttaa uusien sopimusten syntymiseen. Yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna säätösalaojitus vähentää ravinnehuuhtoumia ja samalla parantaa tuotannon tehokkuutta. Säätösalaojituksen arvioidaan pienentävän ennen kaikkea typpikuormitusta. Tutkimuksen mukaan valtion ympäristötukisatsaukset tulevat kannattaviksi satojen nousun ja typpipäästöjen vähenemisen myötä. Pelkästään ympäristöhyödytkin voivat kattaa valtion maksaman ympäristötuen määrän, riippuen kuitenkin säätösalaojituksen käyttöajasta, vaihtoehtoisista typpivalunnan vähentämis-kustannuksista ja säätösalaojituksen typen vähentämisen tehosta kulloisellakin peltolohkolla. Tutkimus kuuluu laajempaan tutkimuskokonaisuuteen, jossa tutkitaan peltoviljelyn ravinnehuuhtoutumien vähentämismahdollisuuksia pellon vesitaloutta säätämällä.