Broilerin tarjontaketjun ohjaus Suomessa

Abstract

Elintarvikemarkkinat muuttuvat ensisijaisesti kysyntälähtöisesti. Tästä paras esimerkki lienee broilerinkulutus, joka alkoi Suomessa vasta 1960-luvun alussa. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kulutus on kaksinkertaistunut, ja nyt broileri vastaa jo viidenneksestä lihankulutusta. Broilerin menestyksen taustalla on onnistunut tuotekehitys, edullinen hinta, kuluttajien pyrkimys ruokavalion keventämiseen sekä tehokas markkinointi. Broileritalous on erityinen myös sen takia, että siinä koko tarjontaketju on kytkeytynyt saumattomasti yhteen. Tuloksena on tehokkaasti toimiva tarjontaketju, jossa lihaa tuotetaan kysyntää vastaavasti. Täten on vältetty esimerkiksi ylituotannon aiheuttamat ylimääräiset kustannukset. Tiedot perustuvat projektitutkija Juha Kiviniemen MTTL:ssa valmistuneeseen selvitykseen, jossa tutkittiin broilerin tarjontaketjun ohjausta ja toimintaa Suomessa. Broilerintuotannolle on ominaista tuotantoyksiköiden suuri koko, tuotannon kiivastahtisuus, kasvatuserien vaihtamisen säännöllisyys ja suurta tarkkuutta vaativa tuotantoteknologia. Ylhäältä päin tarkasti ohjattu tarjontaketju soveltuu siten broileriin erityisen hyvin. Poiketen muusta lihantuotannosta broilerintuotanto perustuu lähes yksinomaan sopimuksiin. Teurastamot ohjaavat tuotantoa aina munan tuotannosta ja sen hautomisesta teurastukseen ja lihan markkinointiin saakka, jolloin tuottajan rooli rajautuu kasvatus- tai munitustoimintaan. Tällainen ketju toimii yhtä hyvin kuin sen heikoin lenkki. Ketjun jokainen osa on vastuussa koko ketjun toiminnasta ja menestymisestä. Koska tuotantoa ei aikaisemmin ollut Suomessa, broilerille voitiin luoda aivan uudenlaiset ja erilaiset markkinat muuhun lihantuotantoon verrattuna. Mallia Suomen broilerintuotantoon otettiin muun muassa Yhdysvalloista, mutta yhtä pitkälle integroituun järjestelmään ei Suomessa ole menty. Broilerialalle on ominaista suhdanneherkkyys. Monista muista maatalouden tuotannonhaaroista poiketen broilerinlihan hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella, koska EU:lla ei ole minimihinnat takaavaa markkinaorganisaatiota. Broilerialan voidaankin katsoa olevan etulyöntiasemassa muihin liha-aloihin nähden, jos maataloustuotantoa reivataan entistä markkinalähtöisemmäksi esimerkiksi kansainvälisen kauppapolitiikan paineissa.

Consumption of broiler meat has been rising steadily during the last three decades in Finland. The consumption was only 2 million kilograms in 1970, but in 1998 it was already 55 million kilograms. One of the main reasons is the change in consumption patterns of food. These trends are worldwide and have increased the industrialisation of food markets. This means that food markets have changed from open, unspecialised markets to specialised markets where contracting and integration between firms is common. Competitive environment requires food manufactures to pay more attention to consumers preferences, which usually leads to more specialised production methods and production. The study analyses the current role of vertical coordination in the Finnish broiler supply chain, as well as the demand for broilers in Finland. The study utilises the consumer theory and regression analysis to provide the demand models for broiler in Finland. The study also utilises different theoretical approaches, such as the structure-conduct-performance paradigm, and transaction cost economics. Agency theory is used to illustrate the reasons and motives for vertical coordination in the broiler industry in Finland and the relationship between the slaughterhouse company and the producer. The empirical part of the study describes both the consumption and production of broilers as well as the structure of the supply chain in Finland. The main objective of the study is to analyse vertical coordination in the supply chain. Data for the study were obtained from literature and statistical sources. The analysis indicates that the demand for broiler meat has changed during the last decade. Broiler meat has been a luxury product but this study indicates that consumers incomes do not affect the demand. Close substitutes for broiler meat were not found. Broiler is a trend product, and consumers prefer it because it is regarded as wholesome, low-fat, inexpensive and easy-to-make food. The supply chain of broilers in Finland is a vertically coordinated system, which is coordinated by slaughterhouse companies. Well-organised supply chain is important because the chain consists of many stages. Agency theory gives a good framework to study the broiler production chain. Production requires high investments, which do not have many alternative uses. Producers can be seen as rationality bounded because they cannot invest without the permit from the company. Also, transaction frequency and its regularity are one of the main reasons for vertical coordination in the supply chain. Risks have been shared between all parts of the chain, and problems in one part of the chain are immediately reflected in the other parts as well. Moral hazard between the producer and company occurs much less than in more open markets, because the company can easily monitor producers actions. Incentives have to be used order to cope with the moral hazard problem. Compared to the other lines of meat production in Finland, broiler production is more coordinated. Government has never directly influenced the price formation of broiler meat. Instead, price signals have played a significant role in price formation. This is one reason why broiler section has not faced major overproduction problems.