Elintarviketurvallisuuden talous Suomessa - esimerkkinä Kansallinen salmonellavalvontaohjelma
Maijala, Riitta; Peltola, Jukka (2000)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Maijala, Riitta
Peltola, Jukka
Julkaisusarja
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. Selvityksiä
Numero
13/2000
Sivut
55 p
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
2000
Tiivistelmä
Yksittäiset elintarvikkeissa esiintyvät vaarat kuten BSE, dioksiini, listeria tai salmonella nousevat aika ajoin voimakkaasti esille julkisessa keskustelussa. Usein vaaditaan puuttumista ongelmiin välittömästi ja hinnalla millä hyvänsä. Yhteiskunnan on kuitenkin jatkuvasti tehtävä valintoja eri vaarojen kesken, jotta annetuilla budjettirahoilla varmistettaisiin mahdollisimman korkea elintarviketurvallisuuden taso. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos EELA ja Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos MTTL selvittävät raportissa "Elintarviketurvallisuuden talous Suomessa", miten elintarviketurvallisuuden talous toimii suomalaisessa yhteiskunnassa sekä mikä on yhteiskunnan rooli ja mahdollisuudet vaikuttaa elintarviketurvallisuuden tasoon. Esimerkkinä on Suomen kansallinen salmonellavalvontaohjelma. Selvitys luo pohjaa elintarviketurvallisuutta koskevalle keskustelulle ja päätöksenteolle. Yhteiskunnan toimet elintarviketurvallisuuden ylläpitäjänä ovat tärkeitä elintarviketurvallisuuden julkishyödykeluonteen takia. Elintarviketurvallisuutta ei omista kukaan. Elintarviketurvallisuudella on vaikea tehdä bisnestä ja siksi markkinoiden omat ohjausmekanismit eivät kannusta riittävästi korkean elintarviketurvallisuuden tuottamiseen. Elintarviketurvallisuuden ylläpitoon liittyy myös informaatio-ongelma, koska ostaja ei usein tiedä elintarvikkeen tuotantohistoriaa ja tuotteen turvallisuuden tasoa on vaikea arvioida silmämääräisesti. Elintarviketurvallisuus vaikuttaa laatutekijänä myös elintarviketuottajien ja kaupan toimintaan. Luottamus elintarvikkeiden turvallisuuteen on tärkeä markkinoiden toiminnan tehokkuuden varmistamisessa. Elintarviketurvallisuusriskien hallinnalla on elintarviketuottajien kustannusten lisäksi myös merkittäviä yhteiskunnallisia ja kauppapoliittisia seurauksia. Elintarviketurvallisuusongelmat voivat romahduttaa kuluttajien luottamuksen yksittäiseen tuotteeseen tai toimialaan. Harvinaiset, mutta kohua herättävät vaarat saavat usein kohtuuttomasti huomiota osakseen suhteutettuna niiden aiheuttamiin terveysriskeihin. Pitkäjänteisen elintarviketurvallisuuspolitiikan päämäärien ja toimenpiteiden tulisi perustua puolueettomiin terveysriskien arviointeihin ja taloudellisiin laskelmiin. Näin yhteiskunnan ja elintarviketeollisuuden panostukset tuottaisivat kuluttajille mahdollisimman suuren hyödyn osana muuta terveyspolitiikkaa. Täysin riskittömän elintarvikkeen valmistaminen on käytännössä vaikeaa ja äärimmäisen harvoin taloudellisesti kannattavaa. Esimerkkinä kansallinen salmonellavalvontaohjelma Selvityksessä tarkastellaan esimerkkinä Suomen kansallisessa salmonellavalvontaohjelmassa käytettyjä taloudellisia ohjausmekanismeja. Elinkeino vastaa lähes kaikista salmonellavalvontaohjelman kustannuksista, jotka ovat noin kaksi penniä muna- tai lihakiloa kohden. Valvontaohjelman seuranta- ja torjuntakustannukset jakautuvat kaikille ohjelmassa mukana oleville yrityksille. Yksittäinen yritys ei voi tuotantokustannuksia alentaakseen jättää ohjelman toimenpiteitä tekemättä luottaen siihen, että muut yrittäjät kantavat vastuun torjuntatyöstä. Ohjelmalla varmistetaan myös, että informaatio salmonellatilanteesta kulkee riittävän hyvin ja että mahdollisten ongelmien aiheuttaja saadaan nopeasti selville. Ohjelman taloudelliset rakenteet tukevat päätavoitetta eli salmonellatilanteen pitämistä nykyisellä
Collections
- Julkaisut [86145]