Viljelijöiden tulotasovertailu

Abstract

Maataloustulo keskimäärin tilaa kohti on pysynyt reaalisesti ennallaan viimeiset kymmenen vuotta, vaikka tilakoko on kasvanut 8 hehtaarilla. Viljelijöiden tulokehitys on tapahtunut maatalouden ulkopuolisten palkkatulojen ja muiden tulojen kautta. Kun maataloustulon osuus viljelijöiden kokonaistuloista oli 80-luvulla noin puolet, lähinnä normaalina vuonna 1997 se oli enää noin 40 %. Viljelijöiden tulokehitystä koskevat keskiarvotiedot kätkevät sisälleen päätoimitilojen ja osa-aikatilojen varsin erilaisen tulonmuodostuksen ja tulokehityksen. Maatalouden vuotuiset tulovaihtelut huomioon ottaen päätoimisimmilla tiloilla viljelijöiden keskimääräinen tulotaso ei ole juurikaan muuttunut kymmenen vuoden aikana. Sitä vastoin osa-aikaisemmilla tiloilla keskimääräinen tulotaso on kasvanut lähinnä palkkatulojen lisääntymisen myötä. Tiedot perustuvat Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa (MTTL) valmistuneeseen tutkija Minna Väreen julkaisuun. Pääasiallisena aineistona tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen Maatilatalouden yritys- ja tulotilastoa, jota täydennettiin viljelijöiden henkilöverotuksen tiedoilla. Aineiston avulla on mahdollista tarkastella viljelijöiden tuloja paitsi maa- ja metsätaloudesta myös muista tulonlähteistä. Keskimäärin viljelijöiden kokonaistulot kasvoivat viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 9 % vuodessa. Eniten kasvoivat viljelijöiden palkkatulot. Kun tilojen kokonaistuloista vuonna 1989 noin neljäsosa oli palkkatuloja, vastaava osuus vuonna 1997 oli noin kolmasosa. Sekä metsä- että eläketulojen osuus viljelijöiden kokonaistuloista on noin kymmenesosa. Muita yrittäjätuloja ja omaisuustuloja on kumpiakin viisi prosenttia viljelijöiden tuloista. Maatalouden osuus kokonaistuloista on kotieläintiloilla suurempi kuin kasvinviljelyä tai monipuolista tuotantoa harjoittavilla tiloilla. Kotieläintiloista myös suurin osa on päätoimitiloja, joilla maa- ja metsätalouden tulot muodostavat yli 75 % tuloista. Päätoimitilojen kokonaistulot jäivät kaikissa tuotantosuunnissa jälkeen osa-aikaisempien tilojen kokonaistuloista. Osa-aikaisemmat tilat ovat hyötyneet maatalouden ulkopuolisesta tulokehityksestä. Osa-aikatilojen ja päätoimitilojen viljelijöiden tulokehitys on erkaantunut eniten EU-jäsenyyden aikana. Vuonna 1997 päätoimitiloilla yllettiin enää 82 %:iin niin kutsuttujen vapaa-ajan tilojen tuloista. Vapaa-ajan tiloilla maa- ja metsätalouden tulojen osuus on alle 25 % tuloista. Viljelijöiden tuloja voidaan verrata muiden väestöryhmien tuloihin Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston avulla. Tilaston mukaiset kotitalouden käytettävissä olevat tulot saadaan ottamalla huomioon saadut ja maksetut tulonsiirrot. Suomessa, kuten useimmissa EU-maissa viljelijätalouksien käytettävissä olevat tulot lähes vastaavat tai ovat hiukan suurempia kuin muiden väestöryhmien tulot. Erot kuitenkin pienenevät selvästi jos tarkastelu tehdään henkilöä tai kulutusyksikköä kohti. Tämä johtuu viljelijätalouksien muita suuremmasta henkilömäärästä. Muihin yrittäjiin verrattuna viljelijöiden tulot ovat pienempiä lähes kaikissa EU-maissa.

This study presents farmer and farm income on Finnish farms in years 1980- 1997. Income includes on-farm income, such as agricultural and forestry income, and off-farm income, such as income from off-farm labour participation. This income is compared to several reference groups as industrial workers and other entrepreneurs. The data are the Enterprise and Income Statistics of Agriculture and Forestry. When these data are complemented by the data on the personal taxation of farmer and spouse, it is possible to compare farmers' total income. In income comparisons, the average wage income of skilled industrial worker is calculated by means of the standard wage rate and the observed working hours. The year 1990 was among the best harvest years in the Finnish agriculture, and agricultural income per person on full time farms was about 80 % of the average salary of a skilled industrial worker. If income from forestry, other entrepreneurial income and wages and salaries were taken into an account, farmers' income would have been about 94 % of the salary of industrial worker. After 1990, farmer income has decreased and the salary of the industrial worker has increased. At the same time while farmers' income from other sources has increased the farmer income has been gradually decreasing. Thus, the share of agricultural income of farmers' total income has become smaller. At the beginning of 90's the share of agricultural income from farmers' total income was 50 %. In 1997 the corresponding share was 41 %. According to IAHS- statistics, which describes the level, formation and distribution of income among households, income of farmer households is competitive to that of other socio-economic groups in most EU-countries. When comparison is made per person or consumer unit, differences between socio-economic groups are smaller. In most countries, however, farmers' income is smaller than income of other entrepreneurs'.