Salaojituksen kannattavuus Suomessa

Abstract

Perinteinen salaojitus ei ole viljelijälle suhteellisesti yhtä kannattavaa kuin aikaisemmin. EU-jäsenyyden myötä pinta-alakohtaiset tuet näyttelevät entistä tärkeämpää roolia viljelijän tuloissa ja näihin tukiin salaojitus ei vaikuta. Salaojituksen suorat tuotot tulevat kasvaneen sadon kautta. Maataloustuotteiden entistä alhaisempien hintojen vuoksi salaojituksen suorien tuottojen taloudellinen merkitys on laskenut. Pinta-alakohtaiset tuet vaimentavat myös sääriskien taloudellisia vaikutuksia ja siten salaojituksen merkitys riskien tasaajana on pienentynyt. Tällöin salaojituksen viljelijälle tuottamat epäsuorat hyödyt, kuten maan rakenteen paraneminen ja modernien työkoneiden käytettävyys, ovat nousseet tärkeämmälle sijalle. Yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna salaojitus on ollut tärkeä tekijä maatalouden tuottavuutta kohotettaessa. Viime vuosikymmenellä modernien salaojitustekniikoiden tuottamat ympäristöhyödyt ovat nousseet yhteiskunnan näkökulmasta etusijalla. Valtio on tukenut ympäristötukijärjestelmän kautta säätösalaojitusta. Perinteinen salaojitus kuuluu investointituen piiriin. Salaojituksen potentiaaliset ympäristöhyödyt jäävät kuitenkin saamatta, mikäli heikentynyt tilatason kannattavuus laskee salaojituspinta-aloja. Nykyään yhä pienempi osuus salaojituksista on ensiojituksia. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa yli puolet vuosittaisesta kokonaisalasta on uusinta- ja täydennysojituksia. Uusintaojituksissa perinteinen ojitus korvataan nykyään usein säätöojituksella, mikäli pellon ominaisuudet sen sallivat. Tämä mahdollistaa kasvuston kasvukauden kastelun ja auttaa siten satohyötyjen saavuttamisessa. Säätöojituksen ja kastelun kannattavuus painottuu erikoiskasvien viljelyssä.

This study reviews the costs, benefits and profitability of subsurface drainage in current agricultural production in Finland. The significance of subsurface drainage to the single farmer as well as to society in general is reviewed. First a farmer's decision making situation is described. Then the effects of subsurface drainage are evaluated for two different cases. In the first case, subsurface drainage is assumed to replace a traditional open-ditch of drainage system. The main improvements are an increase in effective agricultural land area and improved structure of land parcels. These in turn improve the efficiency of the production system. In the second case, an old, worn-out subsurface drainage system is replaced by a new but similar system. In this case benefits would come from increased productivity of other inputs in the production system. Naturally, effective land area remains the same. The study also includes calculations to quantify the significance of subsurface drainage. The example is based on normal yields and costs. Besides the absolute significance, the current relative significance is evaluated by comparing the share of the benefits in farmers' income before and after EU-membership. The relative significance has markedly changed due to higher share of direct subsidies in a farmer's incomes today. In addition to the benefits and costs on a farmer level, the effects on general welfare are evaluated and reviewed at the end of this study. Subsurface drainage produces public good type benefits by decreasing the leaching of nitrogen and phosphorous into waterways. Due to their public good characters, these benefits must be evaluated using non-market-valuation methods. This study reviews pros and cons of subsurface drainage in today's production environment. However, the results are mainly qualitative, as there does not exist data revealing direct growth effects of subsurface drainage.