Mustaherukan lannoitus ja alasleikkaus

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) selvitettiin lannoitustavan ja kasvuston alasleikkausajankohdan vaikutusta mustaherukkaan. Kokeet olivat Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa. Lannoituskokeessa oli vuosina 1994-1997 kolme mustaherukkalajiketta: Öjebyn , Melalahti ja Hedda . Niitä lannoitettiin joko nopeasti liukenevalla pintalannoitteella, hallitusti liukenevalla pinta- ja sijoituslannoitteella tai orgaanisilla lannoitteilla. Lannoitus tehtiin joko perus- tai lisälannoituksena. Kokeessa tarkasteltiin, miten lannoitustapa vaikuttaa mustaherukan lamoavuuteen, kasvuun, sadon määrään ja laatuun. Mustaherukka tuotti parhaimmat sadot hallitusti liukenevalla pinta- ja sijoituslannoituksella. Satoisin lajike oli kaikilla lannoitustavoilla Hedda . Melalahti hyötyi vuosittain annetusta lisälannoituksesta eniten. Melalahti ja Öjebyn tuottivat suurimmat kauppakelpoiset sadot silloin, kun ne saivat hallitusti liukenevan pintalannoituksen. Lähes yhtä hyvään tulokseen ylsi kananlantakompostilla lannoitettu Melalahti . Hedda tuotti puolestaan suurimmat sadot, kun sille annettiin hallitusti liukeneva sijoitus- tai pintalannoitus. Öjebyn tuotti eniten lamoavia versoja kananlantakompostilla lannoitettuna. Sen sijaan Heddan lamoavuuteen lannoitustapa ei juuri vaikuttanut. Lannoitustapa ei vaikuttanut myöskään marjojen sisäiseen laatuun. C-vitamiinipitoisuuteen vaikutti lannoitusta enemmän lajike. Lannoituskokeen jälkeen vuonna 1998 mustaherukkapensaat leikattiin alas. Tämä tehtiin joko mahdollisimman aikaisin ennen silmujen puhkeamista (20.5.), lehtien puhjettua (27.5.), täydessä lehdessä kukinnan aikana (11.6.) tai heinäkuun alussa (2. ja 6.7.). Myöhäinen pensaiden alasleikkaus huononsi niiden kasvua. Se ei vaikuttanut versojen lukumäärään, mutta hidasti niiden pituuskasvua. Vuonna 1999 alasleikattujen mustaherukoiden sadot olivat pieniä. Heinäkuun alussa leikatut pensaat eivät tuottaneet satoa lainkaan. Satoisimpia olivat toukokuussa alasleikatut pensaat. Pensaiden alasleikkaus vaikutti lajikkeisiin eri tavoin. Hedda kärsi alasleikkauksesta eniten ja sen kuolleisuus oli suurin. Sille riittikin Melalahtea ja Öjebytä vähäisempi leikkaus. Vuonna 2000 Öjebyn kärsi eniten ja Melalahti vähiten myöhäisestä leikkauksesta.