Mustaherukan lannoitus ja alasleikkaus

Abstract

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) selvitettiin lannoitustavan ja kasvuston alasleikkausajankohdan vaikutusta mustaherukkaan. Kokeet olivat Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa. Lannoituskokeessa oli vuosina 1994-1997 kolme mustaherukkalajiketta: Öjebyn , Melalahti ja Hedda . Niitä lannoitettiin joko nopeasti liukenevalla pintalannoitteella, hallitusti liukenevalla pinta- ja sijoituslannoitteella tai orgaanisilla lannoitteilla. Lannoitus tehtiin joko perus- tai lisälannoituksena. Kokeessa tarkasteltiin, miten lannoitustapa vaikuttaa mustaherukan lamoavuuteen, kasvuun, sadon määrään ja laatuun. Mustaherukka tuotti parhaimmat sadot hallitusti liukenevalla pinta- ja sijoituslannoituksella. Satoisin lajike oli kaikilla lannoitustavoilla Hedda . Melalahti hyötyi vuosittain annetusta lisälannoituksesta eniten. Melalahti ja Öjebyn tuottivat suurimmat kauppakelpoiset sadot silloin, kun ne saivat hallitusti liukenevan pintalannoituksen. Lähes yhtä hyvään tulokseen ylsi kananlantakompostilla lannoitettu Melalahti . Hedda tuotti puolestaan suurimmat sadot, kun sille annettiin hallitusti liukeneva sijoitus- tai pintalannoitus. Öjebyn tuotti eniten lamoavia versoja kananlantakompostilla lannoitettuna. Sen sijaan Heddan lamoavuuteen lannoitustapa ei juuri vaikuttanut. Lannoitustapa ei vaikuttanut myöskään marjojen sisäiseen laatuun. C-vitamiinipitoisuuteen vaikutti lannoitusta enemmän lajike. Lannoituskokeen jälkeen vuonna 1998 mustaherukkapensaat leikattiin alas. Tämä tehtiin joko mahdollisimman aikaisin ennen silmujen puhkeamista (20.5.), lehtien puhjettua (27.5.), täydessä lehdessä kukinnan aikana (11.6.) tai heinäkuun alussa (2. ja 6.7.). Myöhäinen pensaiden alasleikkaus huononsi niiden kasvua. Se ei vaikuttanut versojen lukumäärään, mutta hidasti niiden pituuskasvua. Vuonna 1999 alasleikattujen mustaherukoiden sadot olivat pieniä. Heinäkuun alussa leikatut pensaat eivät tuottaneet satoa lainkaan. Satoisimpia olivat toukokuussa alasleikatut pensaat. Pensaiden alasleikkaus vaikutti lajikkeisiin eri tavoin. Hedda kärsi alasleikkauksesta eniten ja sen kuolleisuus oli suurin. Sille riittikin Melalahtea ja Öjebytä vähäisempi leikkaus. Vuonna 2000 Öjebyn kärsi eniten ja Melalahti vähiten myöhäisestä leikkauksesta.

This study compared the effects of fast-release placement fertilizer and controlled-release surface and placement fertilizers (Osmocote) on the creeping, growth, and yield quantity and quality of Öjebyn , Melalahti and Hedda blackcurrant varieties. The effect of composted cow manure and poultry manure on the yield was also investigated at the North Osrtobothnia Research Station of MTT Agrifood Research Finland in 1991-1997. The best berry yields were obtained with controlled-release surface and placement fertilizing. Hedda gave the highest yield with all types of fertilizer. The effects of additional fertilizing varied between the blackcurrant varieties. Melalahti benefited the most from annual fertilizing, as the plot with no additional fertilizing clearly produced the poorest yield. Melalahti and Öjebyn produced the largest marketable yields with controlled-release surface fertilizing. The type and method of fertilizer did not affect the content of C vitamin content, which depended on the variety. After the study on the effect of fertilizer was completed in 1998, the bushes were cut down to ground level. The dates of cut down were 20 May, 27 May, 11 June and 2-6 July. In 1999, the yield was low after all treatments and regeneration cutting in early July resulted in a complete loss of yield. In 2000, the best yields were obtained with regeneration cuttings in May. Hedda suffered the most of all cultivars and the death of its bushes was the greatest. The need for pruning was lower for Hedda than for Melalahti or Öjebyn . In 2000, the yield of Öjebyn suffered the most and Melalahti the least from delayed regeneration cutting.