Viherkesannot ja aluskasvit viljan viljelyssä : Viljelyjärjestelmät-tutkimuksen loppuseminaari, Jokioinen, 7.3.2001

Abstract

Tähän julkaisuun on koottu Viljelyjärjestelmät-tutkimuksen loppuseminaarin esitelmät. Tilaisuus järjestettiin 7. maaliskuuta 2001 Suomen maataloustieteellisen seuran kokouksena MTT:n M-talossa Jokioisissa. Pitkäaikaisen tutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä esiteltiin kahdessa esitelmässä. Sen lisäksi viherkesantojen ja aluskasvien merkitystä tarkasteltiin eri näkökulmista kuuden esityksen voimin. Tarkasteltavina olivat menetelmien tuottavuus, merkitys ympäristölle typen hallinnan osalta sekä vaikutukset tuotannon jatkuvuuteen ja kannattavuuteen. Viherkesantoja ja aluskasveja voidaan käyttää viljan viljelyssä monin eri tavoin, ja valita toteutustapa tavoitteiden perusteella. Kasvilajit, kasvuaika, viljelykiertoon sovittaminen sekä viljelytekniikka ratkaisevat viherlannoituksen vaikutuksen. Voidaan kasvattaa runsasta kasvimassaa, voimakasta juuristoa, pitkäaikaista kasvipeitettä. Voidaan viljakiertoa häiritsemättä sitoa ilmakehän typpeä tai kerätä maassa olevaa typpeä huuhtoutumisen estämiseksi. Lyhyt- aikaisten vaikutusten lisäksi viherlannoituksen sisällyttämisellä viljelykiertoon odotetaan aina olevan myös pitkäaikaista merkitystä. Typen huuhtoutuminen näkyy etenkin rannikkovesien rehevöitymisenä. Kasvipeitteisyyden lisääminen aluskasveilla näyttää lupaavalta keinolta pienentää ongelmaa. Maan rakennetta saatetaan puolestaan parantaa monivuotisten viherkesantojen avulla. Kun niissä viljellään syväjuurisia kasveja, voi jankkoon muodostua makrohuokosia. Yksipuolisen viljelyn vaivaamilla mailla onkin kyse siitä, mikä on taloudellisin keino pitää pellot kasvukunnossa. Viherlannoitusmenetelmien käyttöön on löydettävissä edullisia ratkaisuja, kuten aluskasvien kylvötekniikkaa tutkittaessa todettiin. Viljan jyväsatoihin voidaan vaikuttaa kasvien ja menetelmien valinnalla. Viljelyjärjestelmät-tutkimus pohjautui tavanomaiseen viljelyyn. Pitkäaikaiset kokeet antavat arvokasta tietoa viljelysuunnittelun pohjaksi myös luomun näkökulmasta, mutta paljon jää vielä sekä tutkittavaa että pohdittavaa, miten menetelmiä siirretään käytäntöön.