Biomassan tuottaminen kuidun ja energian raaka-aineeksi : Tutkimuksen loppuraportti, osa II : Ruokohelven ja oljen korjuu, tuotantokustannukset ja polttotekniikka
Salo, Riitta (toim.) (2000)
Salo, Riitta (toim.)
Julkaisusarja
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A
Numero
85
Sivut
169 p
Maatalouden tutkimuskeskus
2000
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-587-1
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-587-1
Tiivistelmä
Tähän julkaisuun on koottu maa- ja metsätalousministeriön vuosina 1995-1997 rahoittamat ruokohelven ja oljen energiakäyttöä koskevat hankkeet. Hankkeet kohdistuivat peltobiomassojen korjuutekniikkaan, varastointiin, tuotantokustannuksiin ja polttoon. Hankkeissa selvitettiin ja kehitettiin irto- ja paalauskorjuumenetelmiä, aumavarastointia ja biomassojen kuljetusta varastolta polttolaitokselle. Lisäksi laskettiin tuotantokustannuksia eri korjuumenetelmiä käytettäessä. Myös ruokohelven poltto-ominaisuuksia ja seostusta polttolaitoksilla selvitettiin, samoin niiden soveltuvuutta jo olemassa olevien polttolaitosten käsittelylaitteisiin. Ruokohelven korjuuketjua kehitettiin pääasiassa tuorerehun ja kuivaheinän korjuukoneiden ja työmenetelmien perusteella. Tutkimuksessa tarkasteltiin koneiden ja ketjujen toimivuutta, korjuun eri vaiheiden tuotantotehokkuutta sekä erilaisten ketjujen taloutta ja kehityskohteita. Ruokohelven irtokorjuun vaiheita ovat kasvuston niitto, silppuaminen perävaunuun ja kuljetus aumalle silppuamis-lähikuljetusyksiköllä. Silppuamista voi tehostaa leveällä karheejalla tai kytkemällä silppuamis-lähikuljetusyksikköön etukarheejan. Ruokohelven paalauskorjuun vaiheita ovat kasvuston niitto, paalaus, paalien kuljetus aumalle erillisellä traktorilla, kuormaajalla tai perävaunu-traktoriyhdistelmällä. Paalausta tehostetaan leveän niittokoneen tekemällä karheella. Mahdollisimman tiukat paalit tehostavat kuljetusta sekä pellolta aumaan että aumasta polttolaitokselle. Irtokorjuumenetelmien korjuutappiot olivat pienemmät kuin paalausmenetelmien. Ruokohelven tuotantokustannus on polttolaitoksella n. 90 mk/MWh ja oljen n. 40 mk/MWh. Suomessa on useita kymmeniä lämpölaitoksia ja lämpövoimalaitoksia,, jotka sopivat peltobiomassojen polttoon ja joiden ympäristössä on riittävästi oljen ja/tai ruokohelven tuotantopotentiaalia. Noin kolme neljäsosaa laitosten lähellä olevista viljelijöistä olisi halukkaita tuottamaan olkea ja ruokohelpeä energiatuotantoon, jos niiden hinta olisi tyydyttävä. Kevätkorjatun ruokohelven poltto-ominaisuudet ovat paremmat kuin syyskorjatun. Ruokohelpi sekoitetaan turve- tai puupolttoaineeseen huolella, koska seoksen tasaisuus vaikuttaa käytettävyyteen. Ruokohelpisilpun pitää olla tasalaatuista ja pituudeltaan mieluiten alle 4 cm. Kevätkorjattu ruokohelpi soveltuu olemassa olevissa laitoksissa seospolttoon silloin, kun kattilaa ei kuormiteta täydellä teholla. Kirjoittajat: LINDH, T., PAAPPANEN, T., KALLIO, E., KÄYHKÖ, V., KAIPAINEN, H., HOKKANEN, M., LEINONEN, A., SUOKANNAS, A., SERENIUS, M., KLEMOLA, E., LAINE, A., MAUNU, T., PALONEN, J., FLYKTMAN, M.