Miehittämättömän traktorin käytön lyhytaikaiset vaikutukset savimaan rakenteeseen

Käyttämällä nykyaikaista paikannus-, automaatio- ja säätötekniikka Modulaire Oy on rakentanut miehittämättömän, kevyen traktorin. Maatalouden tutkimuskeskuksessa tutkittiin Modulaire-tekniikan käytön vaikutuksia maahan ja viljojen satoon kahdessa kenttäkokeessa vuosina 1995-1997. Kenttäkokeet olivat aitosavimaalla. Toisessa kokeessa viljeltiin pelkästään kevätviljoja ja toisessa myös syysvehnää. Kevyttä traktoria verrattiin keskikokoiseen nelivetotraktoriin kynnettäessä (0,2 m) ja sänkimuokattaessa (0,10-0,15 m). Kevyen traktorin paino oli 2,5 Mg ja sitä käytettiin muokkauksissa ja kylvössä. Traktorissa oli kumitelat (pituus 2000 mm ja leveys 320 mm) ja sen laskennallinen pintapaine kovalla alustalla oli 30 kPa. Verrannetraktori painoi 4-5,35 Mg traktorista ja rengasvarustuksesta riippuen. Sen rengaspaine oli työstä riippuen 80-150 kPa ja laskennallinen pintapaine kovalla alustalla 50-90 kPa. Kevyen traktorin käyttö vähensi savimaan tiivistymistä 0-0,20 m:n syvyydessä sekä kynnettäessä että sänkimuokattaessa. Kiinnostava yksityiskohta tuloksissa oli se, että mekaaninen vastus oli syyssänkimuokatuissa kevyen traktorin ruuduissa yleensä pienempi 0,07-0,14 m:ssä kuin kynnetyissä keskikokoisen traktorin ruuduissa. Viljojen siemensatoon kevyen traktorin käyttö ei vaikuttanut merkitsevästi. Vuosien 1996 ja 1997 keskiarvona viljojen sato oli kynnetyssä koejäsenessä kevyttä traktoria käytettäessä keskimäärin 4820 kg ha-1 ja keskikokoisella traktorilla muokatuissa ja kylvetyissä koejäsenissä 4700 kg ha-1. Vastaavat sadot olivat syyssänkimuokatuissa koejäsenissä 4690 (kevyt) ja 4730 (keskikokoinen) kg ha-1. Satotulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska kevyttä traktoria käytettäessä toukotyöt eivät onnistuneet niin hyvin kuin keskikokoisella tavanomaisella traktorilla. Kevyt Modulaire-tekniikka on mielenkiintoinen vaihtoehto vähentää maan tiivistymishaittoja tulevaisuudessa. Kevyt viljelytekniikka vaatii kuitenkin sekä traktorin että työkoneiden edelleen kehittämistä. Samoin sen vaikutusta pohjamaan rakenteeseen, lierojen toimintaan, viljojen satoon, typen hyväksikäyttöön ja maan hydrologisiin ominaisuuksiin voidaan tarkastella vasta pidemmän koejakson jälkeen.