Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • MTT:n julkaisuja. Sarjat A ja B
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • MTT:n julkaisuja. Sarjat A ja B
  • Näytä viite

Vehnälajikkeiden leivontalaatu virallisissa lajikekokeissa 1988-1994

Salo, Yrjö; Kontturi, Markku; Talvitie, Heikki; Kartio, Mirja (1998)

 
Avaa tiedosto
asarja32.pdf (1.875Mt)
Lataukset 


Salo, Yrjö
Kontturi, Markku
Talvitie, Heikki
Kartio, Mirja

Julkaisusarja
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A

Numero
32

Sivut
29 p. + 12 liitettä


Maatalouden tutkimuskeskus
1998
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-508-1
Tiivistelmä
Syys- ja kevätvehnälajikkeiden leivontalaatua tutkittiin Maatalouden tutkimuskeskuksen järjestämien virallisten lajikekokeiden sadoista Valtion Viljavaraston, nykyisen Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen viljalaboratoriossa vuosien 1988-1994 sadoista. Vuosittain tehtiin leivontalaadun määritykset kolmen koepaikan sadoista. Määritykset tehtiin mittarilajikkeista, neuvonnallisista lajikkeista ja uusista linjoista. Tässä julkaisussa kuvataan käytetyt analyysimenetelmät ja analyysien tunnusluvut. Lisäksi esitetään tulosten yhteenveto ja kuvataan eri syys- ja kevätvehnälajikkeiden leivontalaatua. Kenttäkokeista korjattujen vehnien satonäytteistä määritettiin jauhosaanto, jauhon sakoluku ja valkuaispitoisuus, sitko, Zeleny, jauhojen vedensidonta, farinogrammi ja ekstensogrammi. Lisäksi tehtiin koeleivonta ja koeleivonnassa leivottu vuokaleipä arvosteltiin. Syysvehnälajikkeista paras jauhosaanto oli Mironowskajalla, Hankkijan Ilveksellä ja Tjelvarilla. Pitkon jauhosaalis oli huonoin, mutta valkuaispitoisuus suurin. Sitkon määrä oli suurin Vakalla, Pitkolla ja Otsolla. Auralla oli paras Zeleny-luku. Vedensidonta oli paras Hankkijan Ilveksellä, Otsolla ja Vakalla. Ekstensogrammi oli pitkä ja korkea Auralla. Suurimmat leipätilavuudet ja arvoluvut olivat Auralla ja Pitkolla. Kevätvehnälajikkeista paras jauhosaanto oli Renolla, heikoin Sportilla ja Matadorilla. Valkuaispitoisuus oli suurin Sportilla, Hetalla, Hankkijan Ullalla, Manulla ja Polkalla. Zeleny-luvun mukaan parhaita olivat Sport, Manu, Luja, Bastian, Hankkijan Ulla, Satu ja Heta. Huonoimpia Zeleny-luvun mukaan olivat Matador, Hankkijan Tapio, Dragon ja Ruso. Vedensidonnaltaan parhaita olivat Ruso, Sport ja Laari. Heikoimpia vedensidonnaltaan olivat Dragon ja Matador. Paras valorimetri oli Sport-, Manu-, Bastian- ja Heta-lajikkeilla. Ekstensogrammi oli pitkä Polkka-, Sport-, Laari- ja Manu-lajikkeilla. Korkea ekstensogrammi oli Bastianilla, Tjalvella, Lujalla ja Hankkijan Ullalla. Suurimmat leivät saatiin Sport- ja Dragon-lajikkeilla sekä pienimmät Mahti- ja Kadett-lajikkeilla.
 
Collections
  • MTT:n julkaisuja. Sarjat A ja B [131]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus