Kalkituksen vaikutus maan vaihtuvan kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuksiin

Tämän kirjallisuustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka eri kalkitusaineilla kalkitseminen vaikuttaa maan vaihtuvan kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuteen eri maalajeilla. Aineisto käsittää 12 eri julkaisussa kuvattujen 19 kenttäkoesarjan tulokset. Kokeita on suoritettu eri paikkakunnilla ja eri maalajeilla. Aineisto tukee hyvin käsitystä siitä, että kalkin liukoisuuteen vaikuttavilla tekijöillä on suuri merkitys sen tehoon maan kalsium- ja magnesiumtilan muuttajana. Dolomiittikalkki kohotti maan magnesiumpitoisuutta (keskimäärin 7,8 mg/l, kun kalkkia levitettiin 1 tn/ha) ja kalsiittikalkki kalsiumpitoisuutta (keskimäärin 47 mg/l, kalkkia 1 tn/ha). Kuonakalkit sijoittuivat maan magnesiumpitoisuuden kohottajana kalsiittikalkin ja dolomiittikalkin väliin. Kalsiumpitoisuuden kohottajana kuonakalkit olivat dolomiittikalkin luokkaa. Tässä ei ole eritelty terässulatonkuonia masuunikuonista, joiden magnesiumpitoisuus on korkeampi. Savimaiden kalsium- ja magnesiumtilaa on vaikea kohottaa. Eloperäisten maiden kalsiumpitoisuuden nostaminen lienee helpointa. Eri kalkitusaineiden keskiarvoja käyttäen nostaa tonnin kalkitus hehtaaria kohti savimaiden kalsiumpitoisuutta 30 mg/l, karkeiden kivennäismaiden 42 mg/l ja eloperäisten maiden 34 mg/l. Magnesiumpitoisuuksiin kalkkitonnilla oli seuraavanlainen vaikutus: savimailla 2,6 mg/l, karkeilla kiven- näismailla 4,3 mg/l ja eloperäisillä mailla 4,7 mg/l. Maan kalsiumpitoisuuden kohottaminen 100 mg/l kalsiittikalkilla vaatii 2,1 tonnin kalkituksen, dolomiittikalkilla 3,6 tonnin kalkituksen ja kuonakalkeilla 4,8 tonnin kalkituksen hehtaaria kohti. Magnesiumin kohdalla vastaava luku dolomiittikalkilla on 12,8 tonnia hehtaarille. Muilla kalkitusaineilla ei maan magnesiumlukuja kannata lähteä kohottamaan. Kalsiittikalkilla on jopa taipumusta vähentää maan vaihtuvan magnesiumin pitoisuutta.