Lisäaineettomat lihasikarehut
Siljander-Rasi Hilkka; Alaviuhkola Timo; Suomi Kaija (1997)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Siljander-Rasi Hilkka
Alaviuhkola Timo
Suomi Kaija
1997
Tiivistelmä
Loppuraportti 30.9.1997 Johtopäätökset: Sioille kokeen alussa aiheutettu stressi (paasto, tappelu, rehun ja sen olomuodon vaihto kerralla) tai karsinoiden siisteydestä tinkiminen ei aiheuttanut terveysongelmia. Muurahaishappo oli lihasikojen alkukasvatuksessa karbadoksin veroinen kasvunedistäjä. Pitoisuus oli 60-62 % suunnitellusta, rehulain sallimasta määrästä. Ilmiö on KTTK:n mukaan yleinen kaupallisissa rehuseoksissa. Karbadoksi paransi merkitsevästi tuotantotuloksia, vaikka useimmilta sioilta löydettiinkin sille resistenttejä mikrobikantoja. Karbadoksin vaikutuksia eri suolistomikrobeihin tai resistenssin muodostumistapaa ei kuitenkaan kovin hyvin tunneta. Loppukasvatuksessa annettu rehun muurahaishappolisäys ei vaikuttanut tuotantotuloksiin. Karbadoksilla puolestaan ei ollut positiivisia jälkivaikutuksia loppukasvatuksessa. Kumpikaan käsittely ei vaikuttanut koko kasvatuskauden tuotantotuloksiin.Loppukasvatuksessa siat, joita alussa oli ruokittu ilman näitä lisäaineita, pystyivät kompensoimaan syntyneet kasvuerot. Rehun perunakuitulisäys huononsi sikojen tuotantotuloksia. Karbadoksi tai muurahaishappo eivät vähentäneet kuidun negatiivista vaikutusta kasvuun ja rehuhyötysuhteeseen. Koekäsittelyt eivät vaikuttaneet sikojen teuraslaatuun. Sikojen ruokinta oli varsin runsasta. Ruhojen rasvoittumisesta päätellen kokeen sika-aines olisi vaatinut rehumäärän rajoittamista loppukasvatuksessa. Vaikka muurahaishapon käytöllä saatiin kokeessa positiivisia tuloksia, olisi sitä vielä verrattava antibioottisiin rehun lisäaineisiin käytännön olosuhteissa välitysporsailla, koska koeasemalla eläimiin kohdistuva alkukasvatuksen stressi ja tartuntapaine ovat pienemmät kuin tilaolosuhteissa.
Collections
- Julkaisut [85620]