Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • MTT Tiede
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • MTT Tiede
  • Näytä viite

Egg production in furnished cages

Valkonen, Eija (2010)

 
Avaa tiedosto
mtttiede12.pdf (8.494Mt)
mtttiede12.gif (6.030Kt)
Lataukset 


Valkonen, Eija

Julkaisusarja
MTT ScienceMTT Tiede

Numero
12

Sivut
105 s


MTT
2010
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-288-1
Tiivistelmä
Euroopan unionin neuvoston antama direktiivi (1999/74/EY) määrittää munantuotantoon käytettävien kanojen suojelua koskevat vähimmäismääräykset. Direktiivi kieltää perinteisten varustelemattomien häkkien käytön munivien kanojen pitopaikkana vuoden 2012 alusta. Munantuotanto on tämän jälkeen mahdollista joko niin kutsutuissa vaihtoehtoisissa järjestelmissä, joita ovat lattia- ja kerroslattiakanalat, tai varustelluissa ns. virikehäkeissä. Muutoksia perustellaan eläinten hyvinvoinnin parantumisella. Varustelluissa häkeissä on kanaa kohti enemmän tilaa kuin perinteisissä varustelemattomissa häkeissä. Lisäksi varustelluissa häkeissä kanojen käytettävissä on orret, munintapesä ja pehkualue. Varusteltuja häkkejä on kehitetty jo vuosikymmenten ajan, mutta kanojen ruokintaa ja ravinnontarvetta tässä tuotantomuodossa on tutkittu vain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata varusteltuja ja perinteisiä häkkejä munantuotantomenetelminä, selvittää varustelluissa häkeissä pidettävien kanojen ravintoaineiden tarvetta sekä kanojen orren, munintapesän ja pehkualueen käyttöä varustelluissa häkeissä. Kolmessa koko munintakauden kestävässä tutkimuksessa selvitettiin kussakin yhden rehutekijän vaikutusta kanojen tuotantoon ja kuntoon kolmen kanan perinteisissä ja kahdeksan kanan varustelluissa häkeissä. Tutkittavat tekijät olivat rehun valkuaispitoisuus, energiasisältö ja kalsiumlisä. Varustelluissa häkeissä seurattiin kanojen orsien, pesän ja pehkualueen käyttöä. Neljännessä tutkimuksessa selvitettiin orren vaikutusta kanojen rehunkulutukseen ja käyttäytymiseen varustelluissa häkeissä. Koska tutkittujen rehujen vaikutukset olivat samansuuntaiset ja -suuruiset perinteisissä ja varustelluissa häkeissä, voidaan todeta, että kanojen nykyiset ruokintasuositukset pätevät myös varustelluissa häkeissä. Tulosten perusteella varustelluissa häkeissä voidaan saavuttaa perinteisten häkkien tuotantotaso. Tuotannon kannattavuuden kannalta tärkeä rehunmuuntosuhde eli rehunkulutus tuotettua munakiloa kohden oli tutkituissa häkkityypeissä sama. Orsien ja munintapesän runsas käyttö kertoo kanojen pystyvän toteuttamaan tiettyjä lajinmukaisia käyttäytymismalleja varustelluissa häkeissä. Varustelluissa häkeissä havaittu parempi luuston mineralisoituminen tukee myös oletusta kanojen parantuneesta hyvinvoinnista.
 
Collections
  • MTT Tiede [30]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus