Leikkoruusun talvikauden viljelytapojen merkitys energiankulutukseen, sadon määrään ja kukkien laatuun

Ennen tekovalojen yleistymistä ja ympärivuotista viljelyä ruusukasvustot laitettiin talvilepoon pimeimmän ja kylmimmän talvikauden ajaksi. Nykyään tuotantokustannukset ja erityisesti energian hinta ovat nousseet ja tuonnin kasvun seurauksena kukista saatu hinta laskenut, minkä seurauksena useat viljelijät ovat palanneet takaisin talvilevon käyttöön ruusulla. Eri viljelytapojen kannattavuutta ei ole kuitenkaan verrattu toisiinsa. Tässä tutkimuksessa verrattiin lepotila- ja ympärivuotisen viljelyn energiankulutusta, sadon määrää ja laatua sekä kukkien kehitysaikaa kahtena talvena, kun ensimmäinen talvi oli lämmin ja toinen kylmä. Lisäksi kyseisten vuosien sadot laskettiin euroiksi kukkien tukkuhintojen mukaan ja energian hinnat arvioitiin Kauppapuutarhaliitossa. Tutkimus tehtiin MTT Kasvintuotannon tutkimuksen puutarhatuotannon kasvihuoneissa 2007-2009. Ruusulajikkeina olivat 'Happy Hour' ja 'El Toro'. Kasvien ikä tutkimuksen alussa oli runsaat 1,5 vuotta. Kasvit olivat siten hyvässä tuotantoiässä. Kasvualusta kivivilla oli viljelykouruissa, jotka olivat 60 cm maanpinnan yläpuolella. Kasveja kasvatettiin taittamalla osa versoista. Taimitiheys oli 9,7 kpl/m². Tekovalon määrä ympärivuotisessa viljelyssä oli noin 250 µmol/m²s ja lepotilaviljelyssä noin 150 µmol/m²s. Koejärjestelynä oli satunnaistettujen täydellisten lohkojen koe kuudella lohkolla ja 10 kasvilla lohkossa. Tilastomallissa lohkot olivat pesiytyneet käsittelyihin. Ulkolämpötila lepovaiheen aikana vaikutti energiankulutukseen. Ero ympärivuotiseen viljelyyn oli paljon suurempi lämpimänä kuin kylmänä talvena. Varjostusverhojen käyttö vähensi selvästi energiankulutusta ja energiahäviötä katteen kautta. Muina paitsi lepovaiheen aikana Happy Hour-lajike oli paljon satoisampi runsaassa valotuksessa ympärivuotisessa viljelyssä kuin lepotilaviljelyssä. El Toro-lajikkeen satoerot olivat pienet. Molemmilla viljelytavoilla koko koeaikana satomäärät olivat niin suuret, että energiankulutuksen kustannus tuli hyvin katetuksi. Lepotilan pituudella, kasvien kehitysasteella levon aikana ja valomäärällä ennen lepotilaa näyttäisi olevan vaikutusta lepovaiheen jälkeisen sadon kukkaversojen rakenteeseen ja kehitysaikaan. Viljelyolosuhteiden erot ympärivuotisessa ja lepotilaviljelyssä aikaansaivat rakenteeltaan erilaisia kukkaversoja ja vaikuttivat niiden maljakkokestävyyteen. Viljelyn aikainen integroitu tuholaistorjunta on myös esitetty.