Luke

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Viimeksi tallennetut

  • Tammilöytö Kemiöstä yli 3500 vuoden takaa
    Raisio, Juha; Helama, Samuli
    Sorbifolia : 2 (Dendrologian seura, 2026)
  • Uusiutuvan energian ja sähköistymisen edistäminen ovat geopoliittisia tekoja
    Mikkola, Olli-Matti
    Maaseudun tulevaisuus : 60 (3.6.2026) (Maataloustuottajain keskusliitto, 2026)
  • Kalastuksen siirrettävien käyttöoikeuksien vakuusarvo : Loppuraportti 2024
    Setälä, Jari; Pokki, Heidi; Saarni, Kaija; Valve, Joonas
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 38/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Suomessa otettiin käyttöön siirrettävät käyttöoikeudet silakan, kilohailin ja lohen kalastuksessa vuonna 2017. Kaupalliset kalastajat käyttöönsä osuuden näiden lajien Suomen kiintiöistä. Kalastajilla oli oikeus ostaa tai myydä siirrettäviä käyttöoikeuksia tai kalastuskiintiöitään. Käyttöoikeudet ovat heille rahanarvoista omaisuutta ja he toivoivat, että niitä voitaisiin käyttää myös lainojen vakuutena. Luonnonvarakeskus selvitti maa- ja metsätalousministeriön toimeksiantona, miten siirrettävien käyttöoikeuksien arvoa voisi laskea. Metsätaloudessa yhteismetsien arvoa on määritelty kauppa- ja tuottoarvomenetelmin, jotka voisivat sopia myös siirrettävien kalastusoikeuksien arvottamiseen. Kauppa-arvomenetelmä perustuu toteutuneisiin kauppoihin. Suomalaisilla kalastajilla ei kuitenkaan ole velvoitetta ilmoittaa kaupoista eikä niistä pidetä rekisteriä, joiden perusteella arvot voitaisiin määrittää. Tuottoarvomenetelmässä tulevaisuuden tuottoja ja kustannuksia diskontataan tietyllä korolla nykyhetkeen. Menetelmä on yleisesti käytetty moniin tarkoituksiin sopiva arvottamismenetelmä. Luonnonvarakeskus määrittää kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelmassa Suomen siirrettävien kalastuskiintiöiden arvon kassavirtojen diskonttausmenetelmällä. Menetelmää voi soveltaa niin kansantalouden kuin yritystason aineistoon, joten se saattaisi soveltua hyvin myös yrityksen siirrettävien kiintiöiden arvon laskentaan. Tässä raportissa esitetään tarkemmin, miten menetelmää voisi käyttää kalastuksen yrityksen siirrettävän käyttöoikeuden arvon laskemisessa. Ruotsissa ja Tanskassa siirrettäviä käyttöoikeuksia voidaan käyttää pankkilainojen vakuuksina. Ruotsissa käytetty malli voisi sopia myös Suomeen. Ruotsissa ja Tanskassa siirrettävien kiintiöiden arvon määrittää vuosittain auktorisoitunut meklari. Tanskassa toteutuneista kaupoista pidetään rekisteriä, mutta Ruotsissa meklari selvittää toteutuneet kaupat kalastajilta. Osa ruotsalaisista pankeista myöntää siirrettäviä käyttöoikeuksia vastaan vakuuksia, maksimissaan 80 prosenttia oikeuden arvosta. Pankeille käyttöoikeuden arvo ei ole sama kuin kalastajalle. Pankeille hyvä vakuus on omaisuutta, jonka hinta on hyvin ennakoitavissa ja realisointiaika oletettavasti lyhyt. Suomessa ei ole vielä avattu keskustelua pankkilaitosten kanssa kalastuksen siirrettävien käyttöoikeuksien vakuusarvosta. Keskusteluja voitaisiin aloittaa tässä hankkeessa saatujen tulosten pohjalta.
  • Suuntana ilmastotehokas maatalous Suomessa
    Lehtonen, Heikki; Haario, Peppi; Jansik, Csaba; Kaartinen, Niina; Kettunen, Marita; Leino, Marianne; Mattila, Tuomas; Maukonen, Mirkka; Männistö, Satu; Saarinen, Merja; Seppälä, Jyri; Wejberg, Henrik
    Raportti : 4 (Suomen ilmastopaneeli, 2026)
  • Image-based phenotyping of faba bean genetic resources for water deficit responses under controlled conditions
    Poque, Sylvain; Carlson-Nilsson, Ulrika; Omer, Muhammad; Palmé, Anna; Vågen, Ingunn M.; Poulsen, Gert; Leino, Matti W.; Himanen, Kristiina; Khazaei, Hamid
    Genetic resources and crop evolution : 5 (Springer Nature, 2026)
    Faba bean (Vicia faba L.) has great potential to contribute to sustainable agriculture and protein security globally but is known to be very sensitive to drought stress. Uncovering drought-adapted germplasm is critical for developing resilient cultivars and advancing our understanding of the mechanisms underlying stress adaptation. However, high-throughput plant phenotyping under stress conditions remain a major bottleneck in crop genetics and breeding programs. In this study, a multi-sensor indoor phenotyping platform was used to assess 44 faba bean genotypes under water deficit conditions. Standardized, monitored stress conditions were achieved by watering-by-weighing for drought onset, duration, and intensities allowing genotype-level comparisons. The genotypes showed a range of stress responses in growth and physiology, including traits such as plant height, biomass, water use efficiency (WUE), and chlorophyll fluorescence parameters. Digital biomass, derived from combined top- and side-view plant imaging, was strongly correlated with biological biomass at the experimental endpoint, validating its use as a non-destructive proxy for growth assessment in faba bean. Time-resolved generalized additive modelling further revealed genotype-specific differences in the timing and magnitude of water deficit response. Genotypes that maintained growth and WUE under water deficit conditions may serve as valuable pre-breeding materials for development of drought-adapted faba bean.