Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 2 / 2

Viimeksi tallennetut

Advancement in Seed Collection Timing for Three European Tree Species: Abies alba, Larix decidua and Tilia cordata
Garbacea, Paula; Stoica, Emanuel; Alexandru, Alin-Madalin; Mihai, Georgeta; Himanen, Katri; Konrad, Heino
Seeds : 2 (MDPI AG, 2026)
The collection of high-quality seeds to produce forest seedlings is closely linked with the time of harvesting. Climate warming is already having visible effects in all life stages of forest tree species, including the timing of seed maturation. The purpose of this study was to update the knowledge on seed collection timing and to identify the indicators of physiological maturity for three key Eastern European tree species—silver fir (Abies alba), European larch (Larix decidua), and small-leaved lime (Tilia cordata). Seeds and cones were collected from Romanian clonal seed orchards and evaluated at several stages of seed maturation using germination tests for European larch and tetrazolium viability tests for silver fir and small-leaved lime. The results revealed species-specific differences in seed maturation timing: in silver fir seed viability increased slightly from late August to early September, in European larch germination remained low (≈20%) regardless of harvest time, while small-leaved lime viability declined significantly after late August. These findings suggest that the harvest period observed during the study years occurred earlier than the traditionally recommended intervals and could be linked to recent warming trends. This study highlights the relevance of re-evaluating seed collection schedules under changing climatic conditions, while further multi-year studies are required to confirm these patterns and refine practical recommendations.
Metsien ennallistamisen vaikutukset hakkuumahdollisuuksiin, metsien rakenteeseen sekä arvonlisäykseen ja työllisyyteen : kansallisen ennallistamissuunnitelman laadintaa tukeva raportti
Kniivilä, Matleena; Kilpeläinen, Harri; Mutanen, Antti; Hirvelä, Hannu; Lintunen, Jussi; Pitkänen, Juho; Salminen, Hannu; Viitanen, Jari
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 27/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on luonnon tilan parantaminen laajasti eri ekosysteemeissä niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Ennallistamisasetuksen toimeenpanemiseksi jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa laaditaan kansallinen ennallistamissuunnitelma. Tämä raportti on tehty Suomen ennallistamissuunnitelman laadinnan tueksi. Raportissa arvioidaan skenaarioiden avulla Manner-Suomen boreaalisen vyöhykkeen metsissä tehtävien ennallistamistoimien vaikutuksia metsäsektoriin hakkuumahdollisuuksien, arvonlisäyksen ja työllisyyden näkökulmista. Lisäksi arvioidaan kerrannaisvaikutuksia kansantalouteen sekä ennallistamistoimien vaikutusta metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden rakennepiirteiden kehittymiseen. Raportissa laadittiin neljä ennallistamisskenaariota, joita verrattiin perusuraan. Perusurassa metsien käyttöön ei kohdistunut uusia rajoituksia nykytilanteeseen verrattuna. Skenaarioista kahdessa (S1 ja S2) ennallistamistoimet kohdistuivat ainoastaan luontodirektiivin mukaisiin laaja-alaisiin metsäisiin luontotyyppeihin (boreaaliset luonnonmetsät, puustoiset suot, lehdot ja harjumetsät) sekä luontotyypin boreaaliset luonnonmetsät suojelupinta-alan kasvattamiseen. Suppeammassa luontotyyppien ennallistamisskenaariossa S1, jossa yhtenä tavoitteena oli kasvattaa boreaalisten luonnonmetsien pinta-alaa kohti vuoden 1995 arvioitua pinta-alaa (Kukkala ym. 2025) ja toisaalta lisätä suojelua myös puustoisilla soilla ja lehdoissa, puuntuotannon ulkopuolelle siirrettiin kaikkiaan 0,5 miljoonaa hehtaaria metsämaata (0,7 milj. ha metsä- ja kitumaata). Laajemmassa luontotyyppien ennallistamisskenaariossa S2, jossa tavoiteltiin boreaalisten luonnonmetsien pinta-alan lisäämistä miljoonalla hehtaarilla sekä lisättiin myös puustoisten soiden ja lehtojen suojelua skenaarioon S1 verrattuna, metsämaan suojelupinta-ala kasvoi 1,4 miljoonaa hehtaaria (2,0 milj. ha metsä- ja kitumaata). Suojelun lisäksi skenaarioissa S1 ja S2 harjumetsille (tuoreimman luontodirektiivin raportoinnin esittämässä, laajassa merkityksessä) simuloitiin säästöpuumäärien lisäämistä ja valorinteillä myös paahdeympäristöjen käsittelyä, puustoisilla soilla lisättiin jatkuvan kasvatuksen määrää nykyiseen verrattuna ja lehdoissa käytettiin siemen- ja suojuspuuhakkuita sekä suosittiin lehtipuita metsänkäsittelyssä. Kun skenaarioissa S1 ja S2 ennallistamistoimia toteutettiin vain luontotyypeillä, skenaarioissa S3 ja S4 toimia kohdistettiin tämän lisäksi myös talousmetsiin. Talousmetsien ennallistamistoimet sisälsivät jatkuvaa kasvatusta, säästöpuiden määrän lisäämistä ja monipuulajisuuden suosimista metsänkäsittelyssä. Toimien yhtenä tavoitteena oli ennallistamisasetuksen mukaisesti lisätä talousmetsien ominaispiirteitä sekapuustoisuudesta, monipuulajisuudesta, kuolleen puun määrästä ja eri-ikäisrakenteisuudesta, joten skenaariot S3 ja S4 ottavat skenaarioita S1 ja S2 paremmin huomioon ennallistamisasetuksen tavoitteet ja velvoitteet metsäekosysteemien ennallistamiselle. Kansantaloudellisia vaikutuksia arvioitiinkin ainoastaan vain skenaarioiden S3 ja S4 osalta. Vaikutuksia hakkuumahdollisuuksiin ja metsien rakenteeseen arvioitiin lähimmän 30 vuoden ajanjaksolla Luonnonvarakeskuksen MELA-ohjelmistolla tehtyihin laskelmiin ja valtakunnan metsien 13. inventoinnin mittausaineistoon perustuen. Arvonlisäys- ja työllisyysvaikutuksia arvioitiin panos-tuotosanalyysin avulla. Odotetusti ennallistamistoimien toteutuspinta-alalla oli merkitystä hakkuumahdollisuuksiin sekä taloudellisten vaikutusten suuruuteen. Luontotyyppien ennallistamisen osalta vaikutukset tulevat ennen kaikkea nykyisten puuntuotannossa olevien boreaalisten luonnonmetsien suojelun sekä boreaalisten luonnonmetsien pinta-alan kasvattamiseksi tehtävän talousmetsien lisäsuojelun kautta. Boreaalisia luonnonmetsiä on nykyisten suojelualueiden ulkopuolella noin 0,2 miljoonaa hehtaaria. Skenaarioissa boreaalisten luonnonmetsien pinta-alan lisäystavoitteiden täyttämiseksi lisäsuojelukohteiksi valittiin luontotyyppiin kuulumattomia puustoltaan vanhimpia talousmetsiä, joissa hakkuita ei ollut tehty vähintään 30 vuoteen. Pelkästään luontotyyppien ennallistamiseen tähtäävät toimet pienensivät skenaariossa S1 runkopuun vuotuisia suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymäarvion mukaisia hakkuumahdollisuuksia tarkasteluajanjaksosta riippuen 2–4 miljoonaa kuutiometriä suhteessa perusuraan. Skenaariossa S2, jossa luontotyyppien ennallistamistoimet olivat skenaariota S1 kunnianhimoisempia, runkopuun vuotuiset hakkuumahdollisuudet pienenivät 6–9 miljoonaa kuutiometriä. Skenaariossa S3, jossa skenaarioon S1 lisättiin myös talousmetsien ennallistamistoimet, runkopuun vuotuiset hakkuumahdollisuudet pienentyivät 8–10 miljoonaa kuutiometriä perusuraan verrattuna. Skenaariossa S4, jossa skenaarioon S2 lisättiin talousmetsien ennallistamistoimet, runkopuun vuotuiset hakkuumahdollisuudet supistuivat 12–15 miljoonaa kuutiometriä, ja runkopuun hakkuumahdollisuudet jäivät koko 30 vuoden tarkastelujaksolla viime vuosien keskimääräistä hakkuutasoa alhaisemmiksi. Erityisesti skenaarion S4 mukaista hakkuumahdollisuuksien pienentymistä voidaan pitää metsäteollisuuden puuntarpeen näkökulmasta huomattavana pudotuksena. Ennallistamisasetusta toteutettaessa vaikutukset hakkuumahdollisuuksiin eivät tule pelkästään luontotyyppien ennallistamisesta ja suojelupinta-alan lisäämisestä, vaan myös talousmetsissä toteutetuilla ennallistamistoimilla (jatkuva kasvatus, säästöpuut ja lehtipuiden suosiminen) ja niiden kohdentamisella on merkitystä. Aiemmissa selvityksissä talousmetsissä toteutettavien ennallistamistoimien vaikutuksia hakkuumahdollisuuksiin ei ole arvioitu. Talousmetsien käsittelyä muuttamalla voidaan vaikuttaa metsien rakenteeseen, esimerkiksi lehtipuiden ja lahopuuston määrään ja laatuun. Muutokset puulajisuhteissa ovat kuitenkin hitaita ja jäivät tässä tarkastelussa 30 vuoden jaksolla melko vähäisiksi. Toisaalta ennallistamistoimilla voidaan säilyttää nykypuustojen kaltaiset puulajisuhteet toisin kuin perusurassa pelkästään taloudellisin perustein tehdyillä metsänkäsittelyillä. Metsien suojelu ennallistamistoimena lisää vähitellen vanhempien puustojen osuutta tulevaisuuden metsissä. Jatkuvan kasvatuksen osuuden kasvattaminen voi lisätä kuitenkin hakkuiden kokonaispinta-alaa, vaikka kokonaishakkuukertymät pienentyisivät. Tämä on seurausta siitä, että jatkuvan kasvatuksen hakkuissa hehtaarikohtaiset korjuumäärät jäävät uudistushakkuita pienemmiksi ja siten saman hakkuukertymän saavuttamiseksi hakkuita on tehtävä suuremmalla pinta-alalla. Skenaarioita S3 ja S4, joissa otetaan huomioon sekä metsäisten luontotyyppien että niiden ulkopuolisten metsien ennallistamistavoitteet ja -velvoitteet, voidaan pitää tarkastelluista skenaarioista eniten ennallistamisasetuksen tavoitteiden ja velvoitteiden mukaisina metsien ennallistamisskenaarioina. Skenaariossa S3 metsäsektorin suorat ja kerrannaisvaikutukset sisältävä vuotuinen kokonaisarvonlisäys pieneni 1,6–1,8 miljardia euroa ja skenaariossa S4 2,5–2,9 miljardia euroa perusuraan verrattuna. Suhteellinen arvonlisäyksen supistuminen oli skenaariosta ja ajankohdasta riippuen 9–17 prosenttia. Vuoden 2023 tilastotietoihin verrattuna esimerkiksi 2,9 miljardin euron arvonlisäyksen väheneminen tarkoittaisi noin prosenttia Suomen koko kansantalouden arvonlisäyksestä. Skenaariossa S3 työllisyys supistui 9 000–14 000 henkilöä ja skenaariossa S4 15 000–23 000 henkilöä perusuraan verrattuna. Arvonlisäys- ja työllisyystarkastelujen tuloksia voidaan pitää shokkina, joka toisaalta kohdistuu tiettyihin toimialoihin mutta joka samalla vapauttaa tuotannontekijöitä muiden toimialojen käyttöön. Kansantalouden tasolla shokin vaikutukset tasaantuvat talouden sopeutumisen myötä. Aluetalouksissa tilanne voi kuitenkin olla toinen, sillä metsäsektorin merkitys ja mahdollisuudet kompensoida metsäsektorin negatiivisia muutoksia vaihtelevat suuresti. Arviot metsien ennallistamisen talousvaikutuksista perustuvat aggregaattitason staattiseen panos-tuotos-analyysiin, johon sisältyy monia oletuksia liittyen esimerkiksi tuotantoteknologioiden tai reaalisten hintojen ja kustannusten muuttumattomuuteen yli ajan. Merkitystä on myös oletuksella tuotannon tulevasta kehityksestä eli perusuralla, johon ennallistamisskenaarioiden vaikutuksia verrataan. Esimerkiksi, jos metsäteollisuuden tuotannon määrä poikkeaa perusurassa oletusta, tuotantoteknologiat muuttuvat merkittävästi tai puuntuonti elpyy, ennallistamisen vaikutukset arvonlisäykseen ja työllisyyteen voivat jäädä esitettyä pienemmiksi, mutta on myös mahdollista, että ne olisivat esitettyä suurempia. Ennallistamisskenaarioita onkin hyvä verrata perusuran lisäksi myös suhteessa toisiinsa. Skenaarion S4 talousvaikutukset olivat tulosten mukaan noin 1,5-kertaisia skenaarioon S3 verrattuna, mikä kertoo talousvaikutusten suuruusluokasta siirryttäessä skenaarion S3 mukaisesta ennallistamisesta skenaarion S4 mukaiseen ennallistamiseen. Tämän raportin tulokset ovat samansuuntaisia Metsäbiotalouden tiedepaneelin vuonna 2025 julkaiseman selvityksen tulosten kanssa. Tiedepaneelin selvityksessä arvioitiin laajempaa skenaariojoukkoa ennallistamisen toteutuksesta metsäisissä luontotyypeissä sekä mahdollisuuksia kompensoida vähenevä hakkuukertymä ja arvonlisäys metsäteollisuuden tuotantorakennetta muuttamalla. Selvityksessä ei kuitenkaan arvioitu luontotyyppien ulkopuolisissa metsissä toteutettavien toimien vaikutuksia, jotka tämän raportin mukaisesti luontotyyppien ennallistamistoimiin lisättäessä vähensivät vuotuisia hakkuumahdollisuuksia 4–5 miljoonaa kuutiometriä. Tiedepaneelin selvityksessä sekä vaikutuksia hakkuukertymiin että kansantalouteen tarkasteltiin myös erilaisin menetelmin kuin tässä raportissa.
EUnetHorse : Tunnistetut haasteet ja ratkaisut hevosten terveyteen ja bioturvallisuuteen
Sironen, Anu; Yli-Viikari, Anja; Isomäki, Riina; Uusivuori, Erika; Rantamäki-Lahtinen, Leena; Rinne, Marketta; Puhakainen, Tuula (toim.); Uusitupa, Jenni (toim.)
Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote : 43 (Suomen maataloustieteellinen seura, 2026)
Ratkaisuja eurooppalaisten hevostilojen ekologisen kestävyyden kehittämiseksi, esimerkkinä biodiversiteetin säilyttäminen
Rantamäki-Lahtinen, Leena; Yigit, Furkan; Uusivuori, Erika; Isomäki, Riina; Rinne, Marketta; Sironen, Anu; Yli-Viikari, Anja; Puhakainen, Tuula (toim.); Uusitupa, Jenni (toim.)
Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote : 43 (Suomen maataloustieteellinen seura, 2026)
Dogs can detect the rust fungus Cronartium pini in the forest
Kaitera, Juha; Piri, Tuula; Männistö, Minna; Vinblad, Sanna; Väätäjä, Heli; Mäkitalo, Kari
Silva fennica : 1 (Suomen metsätieteellinen seura, 2026)
Cronartium pini (Willd.) Jørst. is a major rust pathogen that kills especially Scots pine (Pinus sylvestris L.). Early diagnosis of the pathogen would reduce significant losses in managed forest productivity. Dogs (Canis lupus familiaris L.) with their accurate sense of smell have potential to detect forest pathogens at an early stage before they cause significant losses in forests. In this study, we tested in northern Finland whether trained volunteer dog-handler teams could identify infected wood, fruit bodies, spores or mycelia of C. pini in vitro and in vivo to facilitate early disease diagnosis. Volunteer dog-handler teams were able to indicate C. pini spores, fruit bodies and both fresh and old rust lesions on Scots pine including alive shoots, where the rust was present yet as latent. Five dogs out of five detected in vitro C. pini (both life-cycle forms), with 51% mean sensitivity and 58% mean precision. Four dogs out of four detected in vivo the autoecious life-cycle form of C. pini, with 95% mean sensitivity and 89% mean precision. In in vivo detection of the heteroecious life cycle form on pine, two dogs out of two performed with 78% mean sensitivity (100% precision). For identifying C. pini on alternate hosts in vivo, the mean sensitivity was 58% (precision 100%). Trained dog-handler pairs show promise as an aid in searching for C. pini especially in Scots pine stands at their early epidemical stage, but further testing is needed.