Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • Opas eläinten hyvinvointitiedon tulkintaan
    Mughal, Mikaela; Heinola, Katriina; Mononen, Jaakko; Ahola, Leena; Frondelius, Lilli; Koistinen, Tarja; Sarjokari, Kristiina; Niemi, Jarkko
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 54/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Eläinten hyvinvointi on tieteellisesti tutkittu, mutta monimutkainen ilmiö, jonka arviointi sisältää aina epävarmuutta. Tämän oppaan tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä eläinten hyvinvointi tarkoittaa eläimen näkökulmasta, miten sitä voidaan tutkia sekä millaisia haasteita sen arvioimiseen, arviointien tulkintaan ja tulosten viestintään liittyy. Tarkoituksena on tukea tutkimustietoon perustuvaa keskustelua eläinten hyvinvoinnista sekä edistää luotettavan hyvinvointitiedon käyttöä päätöksenteossa, kehittämistyössä ja viestinnässä. Eläinten hyvinvointi määritellään tieteessä useimmiten eläimen omaksi kokemukseksi sen fyysisestä ja psyykkisestä tilasta, johon vaikuttavat ympäristötekijät ja eläimen yksilölliset ominaisuudet. Hyvinvointi ei tarkoita pelkästään kärsimyksen välttämistä, vaan mahdollisuutta myönteisiin kokemuksiin ja elämisen arvoiseen elämään. Samalla eläinten hyvinvointi on laaja yhteiskunnallinen kysymys, ja kaikilla ihmisillä on oikeus ja velvollisuus osallistua tavoiteltavan hyvinvoinnin tason määrittelyyn ja sen toteutumiseen käyttämillämme eläimillä. Hyvinvointi sisältää useita osa-alueita, joista kaikki ovat oleellisia eläimen kannalta. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuksessa käytetään esimerkiksi käyttäytymiseen, fysiologiaan, terveyteen, tuotokseen ja anatomiaan liittyviä indikaattoreita. Koska yksilön subjektiivisia kokemuksia ei voida mitata suoraan, hyvinvoinnin tutkiminen on aina epäsuoraa. Luotettavien johtopäätösten tekeminen edellyttää useiden erilaisten mittareiden käyttöä ja lisäksi useita tutkimuksia. Tilatasolla tehtävään hyvinvoinnin arviointiin liittyy paljon haasteita. Indikaattoreiden on perustuttava tieteelliseen tutkimuksen hyväksi toteamille eläin- ja resurssiperusteisille mittareille. Mittareiden valintaa ohjaavat kolme laatukriteeriä: oikeellisuus, luotettavuus ja käytännöllisyys. Arvioinnin tulisi kattaa riittävän monia tilan eläinyksilöistä sekä heijastaa kaikkia hyvinvoinnin osa-alueita koko eläinyksilön elämän ajalta. Arviointitulosten esittämiseksi ja kokonaiskuvan saamiseksi yksittäisten mittareiden tuloksia joudutaan yhdistämään laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tämä edellyttää arvovalintoja siitä, kuinka paljon painoarvoa eri mittareille annetaan. Hyvinvointi-indeksien ja pistemallien rakentaminen voi helpottaa tulosten tulkintaa, mutta samalla laskentamenetelmien tulee olla läpinäkyviä ja tieteellisesti perusteltuja. Oppaan loppuosassa tarkastellaan eläinten hyvinvoinnin todentamista ja hyvinvointitiedosta viestimistä. Siinä kuvataan hyvinvointiväittämiin, sertifiointiin ja laadunhallintaan liittyviä periaatteita ja lainsäädäntöä. Eläinten hyvinvoinnista viestimisen tulee perustua luotettavaan näyttöön, avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, jotta kuluttajat ja muut tiedon käyttäjät voivat muodostaa mahdollisimman realistisen käsityksen eläinten hyvinvoinnin tasosta.
  • Vieraslajiongelma luonnossa ja pihoilla hankaloituu
    Ryttäri, Terhi; Hamberg, Leena
    Itä-Savo : 22.8.2026 (Savonlinnan kirjapaino, 2026)
  • Sustainable Hydrophobic Coatings Enabled by Aqueous Dispersions of Birch Bark Suberin Hydrolysates and Hemicellulose-derived Latex Binders with High Biomass Content
    Nizam, P A; Nick, Tapani; Koppolu, Rajesh; Korpinen, Risto; Toivakka, Martti; Xu, Chunlin
    Sustainable food technology (Royal Society of Chemistry, 2026)
  • Seasonal dynamics of instream mesohabitats over a long section of a large subarctic river
    Kärkkäinen, Emmy; Kankare, Ville; Erkinaro, Jaakko; Calle, Mikel; Kaartinen, Harri; Alho, Petteri
    Ecohydrology : 5 (John Wiley & Sons, 2026)
    Identifying, mapping and protecting suitable habitats are essential for species conservation. Most studies have focused on short river reaches or limited discharge scenarios. Such restricted coverage hampers effective decision-making because small-scale, short-term analyses cannot capture full habitat dynamics. This study examined mesohabitat types along a 53-km river section at 1-m xy resolution, quantified seasonal variation in mesohabitat occurrence, extent and spatial distribution across nine representative discharge scenarios derived from a 66-year daily flow record, and characterized mesohabitat class transitions between spring–summer and summer–autumn, to answer: How do typical seasonal flow dynamics during the ice-free period reorganize instream mesohabitats important for Atlantic salmon (Salmo salar)? Using multispectral airborne laser scanning (ALS), 2D hydraulic modelling, the Norwegian Mesohabitat Classification Method (NMCM) and spatial raster analyses, we developed an approach enabling examination of ecological phenomena that previously could not be studied on the Tana River due to limitations in high-resolution data availability with large area coverage, and/or due to discharge variability. Deep glides, pools, walks and deep rapids were the dominant mesohabitats across all discharge scenarios, but mesohabitats were also dynamic and seasonally variable. After the spring flood, the river's wetted area contracted, drying many spring mesohabitats by summer. From summer to autumn, mesohabitats were more stable, although the proportion of walk mesohabitats increased. Such seasonal dynamics have the potential to support Atlantic salmon life stages, especially spawning and juvenile rearing. The approach is broadly applicable to rivers where water clarity, turbulence and bank structure allow green-laser penetration and where reliable discharge data exist.
  • Mutagenicity screening of selected water-based dispersions and materials utilized in cardboard and wood coatings using the standard and 384-well Ames tests
    Lyijynen, Isa; Hälikkä, Heidi; Koppolu, Rajesh; Korpinen, Risto; Berg, Viivi; Korhonen, Jenni; Lappalainen, Reijo
    Applied sciences : 10 (MDPI, 2026)
    Novel biobased materials and processing techniques are actively developed for sustainable coatings. This study investigated the potential mutagenicity of novel materials and derived dispersions used for biobased paper and wood coatings using a pilot 384-well test. The standard Ames test was performed for selected materials to compare and validate the results with the non-standard 384-well test. Salmonella Typhimurium strains (TA100 and TA98) were used for testing. Experimental dispersions were prepared using suberin and betulin extracted from outer birch bark. The test set of seven samples (n = 7) included commercial reference samples and additives. Both test methods were suitable for these samples but also highlighted method-specific differences and challenges. For suberin-derived materials and betulin at 0.5–1% concentration, neither of the tests indicated mutagenicity. In the case of some industrial samples, the 384-well test and the standard Ames test gave clearly contradictory results. These can be explained by the test limitations, such as the sample color or compositional instability of dispersions. To summarize, this study indicated the need to test the novel coating materials with multiple concentrations, and several bacterial strains carrying different types of genetic mutations, as well as to use complementary genotoxicity tests for a more accurate toxicity profile.