Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • Johtamisosaamisen kehittäminen erilaisissa maatilayrityksissä
    Rantamäki-Lahtinen, Leena; Isomäki, Riina; Sipiläinen, Timo; Närvä, Margit; Rajakorpi, Jyrki; Ryhänen, Matti; Väre, Minna; Mattila, Tiina; Niemi, Jarkko
    Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote (Suomen maataloustietellinen seura, 2026)
    Maatalouden toimintaympäristön muutokset, kuten kannattavuuspaineet, rakennemuutos, politiikkaympäristön epävar-muus ja markkinoiden vaihtelut, ovat lisänneet maatilayrittäjien tarvetta tarkastella yritystoimintaansa kokonaisuutenasekä vahvistaneet tarvetta kehittää johtamisosaamista. Maatilayritysten toiminta edellyttää yhä useamminstrategista ajattelua, talouden ja riskien hallintaa sekä kykyä tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä epävarmassa toimintaympäristössä, mikä korostaa johtamisosaamisen merkitystä osana maatilayrittäjyyttä. Osaava maatilayrittäjä (OMY) -hankkeen tavoitteena on vahvistaa suomalaisten maatilayritysten johtamisosaamista ja tukea niiden kilpailu-kykyä, kannattavuutta sekä uudistumiskykyä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeessa tarkastellaanerityisesti monialaisten maatilayritysten johtamisen erityispiirteitä, strategiavalintoja, verkostoja ja muutostilanteiden hallintaa. Hankkeessa toteutettiin laaja valtakunnallinen kysely suomalaisille maatilayrittäjille, jonka avulla tarkastellaanmaatilayritysten johtamiskäytäntöjä, strategiavalintoja, toimintaympäristön muutoksia ja yhteistyötä. Maatila-yrittäjille toteutetusta kyselystä esitetään artikkelissa alustavia tuloksia. Kyselyä syvennetään monialaisten maa-tilayrittäjien sekä kasvinviljelyä päätuotantosuuntanaan harjoittavien maatilayrittäjien teemahaastatteluilla, joissa tarkastellaan yritystoiminnan nykytilaa ja kehityspolkua, strategisia tavoitteita ja kilpailukeinoja, riskien hallintaa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia, päätöksentekoa ja yhteistyöverkostoja. Tulosten pohjalta kehitetään avoin tietopaketti, joka tarjoaa maatilayrittäjille konkreettisia työkaluja johtamisen tueksi. Hanke tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää neuvonnassa, koulutuksessa ja maatalouspolitiikan valmistelussa.
  • Työvoima, jaksaminen ja osaaminen kehittyvien kotieläintilojen menestystekijänä
    Mattila, Tiina; Väre, Minna; Niemi, Jarkko; Rantamäki-Lahtinen, Leena; Isomäki, Riina; Pyysiäinen, Jarkko
    Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote (Suomen maataloustietellinen seura, 2026)
    Kotieläintuotantoon keskittyneiden yritysten johtamiseen ja kehittämiseen liittyy monenlaisia haasteita. Yrityskoon kasvaessa toimiminen työnantajana sekä työvoiman johtaminen asettavat uusia vaatimuksia kotieläintilojen yrittäjille ja heidän osaamiselleen. Kotieläintilojen yrittäjien näkemyksiä yrityksen johtamisen haasteista ja mahdollisuuksistaselvitettiin syksyllä 2023 Success4Farms (Kasvavien ja suurten kotieläintilojen johtamisen menestymistekijät) -hankkeen toteuttamassa kyselyssä. Kyselyyn vastasi yhteensä 182 tilaa joista 39 % harjoitti sikataloutta, 26 % naudan-lihantuotantoa ja 20 % siipikarjatuotantoa. Vastaajista 55 % oli yksityisiä elinkeinonharjoittajia, 28 % osakeyhtiöitä ja 5 % maatalousyhtymiä. Kyselyn vastaajista 18 osallistui myös haastatteluun, jossa pohdittiin tarkemmin muun muassa työvoiman sekä yrittäjän oman työn johtamista. Noin puolet kyselyyn vastanneista osakeyhtiöistä ja viides-osa yksityisistä elinkeinonharjoittajista oli palkannut tilalle vakituista työvoimaa. Kaksi kolmasosaa kyselyn vastaa-jista piti henkilöstön riittävyyttä yrityksessään hyvänä. Työvoimaa ja sen saatavuutta pidettiinkin haastatteluissa joko yrityksen vahvuutena tai kriittisenä tekijänä riippuen siitä, miten työntekijöiden rekrytoinnissa oli onnistuttu. Yleisesti kyselyn vastaajat näkivät yrityksensä henkilöstöjohtamisen onnistuneen melko hyvin. Noin 75 % kyselyn vastaajista koki onnistuneensa henkilöstönsä ammatillisen pätevyyden, työmotivaation, yrityksen työilmapiirin sekä työnteki-jöiden työhyvinvoinnin ylläpidossa hyvin tai erittäin hyvin. Haastatellut yrittäjät myös pitivät osaavaa ja ammatti-taitoista työvoimaa selkeästi yrityksensä vahvuutena. Oman työnsä johtamisessa yrittäjät sen sijaan kokivat onnis-tuneensa heikommin. Alle kolmasosa vastaajista koki onnistuneensa hyvin tai erittäin hyvin oman työhyvinvoinnin ja jaksamisensa osalta. Omien töidensä suunnittelussa koki onnistuneensa hyvin noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Motivaation, uusiin haasteisiin vastaamisen sekä oman osaamisen kehittämiseen ajan löytämisen osalta koki onnis-tuneensa hyvin tai erittäin hyvin noin puolet yrittäjistä. Yrittäjäominaisuuksista osaaminen, kokemus ja kyky etsiä tietoa nousivat esiin myös haastatteluissa yrityksen vahvuuksina. Henkilöriskejä ovat osaavan työvoiman saamis-en lisäksi esimerkiksi yrittäjän sairastuminen tai työtapaturman riski. Haastatellut yrittäjät tunnistivat nämä riskit hyvin ja olivat pääosin myös varautuneet niihin. Erityisesti usean yrittäjän yrityksissä mahdollisuus jakaa yritykseen liittyviä riskejä ja vastuuta nähtiin vahvuutena. Yhteisyrittämisen koettiin myös parantavan yrittäjien hyvinvointia. Tutkimuksen perusteella työn, työvoiman ja yrittäjien oman hyvinvoinnin johtaminen ovat oleellisia menestysteki-jöitä kotieläintiloilla. Näihin yritysjohtamisen osaamisalueisin tulisikin panostaa pitkäjänteisesti esimerkiksi sisällyt-tämällä ne vahvemmin alan oppilaitosten opetussuunnitelmiin.
  • Lypsylehmien tuotostason vaikutukset metaanintuotantoon ja typen eritykseen tuotettaessa tavoiteltu määrä maitoa ja naudanlihaa
    Huuskonen, Arto; Huhtanen, Pekka; Manni, Katariina
    Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote (Suomen maataloustietellinen seura, 2026)
    Tutkimuksen tavoitteena oli mallintaa lypsylehmien tuotostason vaikutuksia metaanintuotantoon ja typen eritykseen Suomen nautakarjasektorilla tuotettaessa tavoitteenmukainen määrä maitoa ja naudanlihaa. Naudanlihantuotantostrategiat nykyisellä vuosittaisella maidontuotantomäärällä (2 200 milj. kg) optimoitiin Excelin Solverilla. Optimointi tehtiin viiden eri maitotuotostason (8 000, 9 000, 10 000, 11 000, 12 000 kg) ja yhdeksän vuosittaisen naudanlihantuotantomäärän (60, 65, 70, 75, 80, 85, 90, 95, 100 milj. kg) kombinaatioille. Mallinnuksessa nautojen keskiteuraspainoille annettiin maksimiarvot, jotka olivat maitorotuiselle sonnille 400 kg, liharotuiselle sonnille 450 kg, maitorotuiselle hieholle 325 kg ja liharotuiselle hieholle 350 kg. Lypsy- ja emolehmille käytettiin nykyisiä keskiteuraspainoja eli 295 ja 341 kg. Eläinten ruokinta mallinnettiin nykyisten suomalaisten ruokintasuositusten ja -käytäntöjen mukaisesti. Lypsylehmillä huomioitiin energian, OIV:n ja kivennäisten saanti kul akin maidontuotantotasolla ja ummessaolokaudella. Ruokinnan optimointi tehtiin Lypsikki-ohjelmalla. Vastaavasti emolehmien, vasikoiden ja kasvavien nautojen ruokinnat mallinnettiin nykyisten keskimääräisten suomalaisten ruokintojen mukaisesti. Metaanintuotanto ja typen eritys sonnassa mallinnettiin Karoline-ohjelmalla. Virtsassa eritetty typpi laskettiin erotuksena typen saannin sekä maitoon, sontaan ja kasvuun pidättyneen typen kautta. Metaanintuotantoa ja typen eritystä minimoitaessa havaittiin, että tehokkain tuotantotapa on kasvattaa teurasnaudat ensin mahdollisimman suuriin teuraspainoihin (annetut maksimipainot) ja vasta sen jälkeen lisätä emolehmien määrää. Jos tuottaisimme nykyisen vuosittaisen naudanlihamäärän (85 milj. kg) ja maitomäärän (2 200 milj. kg) 8 000 kg maitotuotostasolla, se voitaisiin annetuilla teuraspainomaksimeilla tuottaa ilman emolehmiä. Vastaavasti jos lypsylehmien keskituotos olisi 11 000 kg ja vuotuinen maitomäärä 2 200 milj. kg, tarvittaisiin 64 000 emolhmää jälkeläisineen, jotta saataisiin tuotettua 85 miljoonaa kiloa naudanlihaa. Nykyistä kotimaista naudanlihan kulutusta (noin 100 milj. kg) vastaava tuotannon taso vaatisi vastaavasti 8 000 kg:n maitotuotostasolla noin 37 000 emolehmää ja 11 000 kg:n maitotuotostasolla 110 000 emolehmää. Lisääntynyt maidontuotannon intensiteetti vähensi metaanin kokonaistuotantoa jokaisella mallinnetulla naudanlihan vuotuisella tuotantomäärällä. Lisäksi nykyistä alhaisemmilla naudanlihan tuotantomäärillä (alle 85 milj. kg) lannan sisältämä typen määrä väheni maidontuotannon intensiteetin kasvaessa. Nykyisellä tai nykyistä korkeammilla naudanlihan tuotantomäärillä maidontuotannon vaikutukset lannan typen määrään olivat pienet. Tulosten perusteella nykyinen strategiamme, jossa maitoa ja naudanlihaa tuotetaan korkealla maidontuotannon intensiteetillä, on tehokas tuotantotapa metaanintuotannon ja typpipäästöjen kannalta.
  • Teknologiset innovaatiot naudanlihantuotannossa
    Pesonen, Maiju; Tuomisto, Leena; Huuskonen, Arto
    Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote (Suomen maataloustietellinen seura, 2026)
    Vuosien 2023–2025 aikana toteutetussa TeknoNauta-hankkeessa hankittiin ja testattiin erilaisia nautatiloille soveltuvia laitteita. Tässä esityksessä nostetaan esiin keskeisimpiä hankkeen aikana tehtyjä havaintoja. Teknologiset ratkaisut auttavat tuottajia optimoimaan tuotantopanoksia, vähentämään hukkaa ja tekemään tarkempia, tietoon perustuvia päätöksiä koko tuotantoketjun ajan. Näin voidaan lisätä tuottoja ja samalla pienentää yksikkökustannuksia sekä vahvistaa tilojen kilpailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Teknologiaratkaisut tarjoavat keinon automatisoida työtehtäviä, vähentää kustannuksia, optimoida resurssien käyttöä ja parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia, mikä tukee tilojen kannattavuutta. Älykkäät eläimen korvaan tai jalkaan kiinnitettävät kiihtyvyysanturiteknologiaa hyödyntävät anturit seuraavat reaaliaikaisesti eläinten terveyttä ja käyttäytymistä. Tämä mahdollistaa sairauksien ja hyvinvointiongelmien nopean havaitsemisen, mikä lyhentää hoitoaikoja, vähentää tuotantotappioita ja parantaa eläinkohtaista tuottavuutta. Laiduntavien eläinten GPS-pohjainen seuranta mahdollistaa laidunalueiden tehokkaan hyödyntämisen ja ruokinnan kohdentamisen, mikä lisää rehun hyväksikäyttöastetta ja alentaa rehukustannuksia. GPS-seuranta helpottaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa laitumilla. Kannettavat NIR (Near-infrared spectroscopy) - rehuanalysoijat tarjoavat nopean ja tarkan ravintoarvoanalyysin suoraan tilalla. Tämä auttaa optimoimaan ruokinnan tuotosvaatimuksiin perustuen, mikä nostaa rehun tuotantovaikutusta ja parantaa tulosta. Ihon pintalämpötilaa mittaavat infrapunalämpökamerat tarjoavat ei-invasiivisen ja nopean menetelmän eläinten terveydentilan arviointiin ja auttavat varhaisessa diagnosoinnissa, parantaen seurantaa ja pienentäen tuotantoriskejä. Ympäristöolosuhteita reaaliaikaisesti mittaavilla antureilla voidaan valvoa eläintilojen mikroilmastoa, mikä parantaa eläinten hyvinvointia ja tukee korkeaa tuotantotasoa. Bioturvallisuutta parantavat ra kaisut, kuten UV-desinfiointi ja lintujenkarkotuslaitteet, ehkäisevät tautien leviämistä ja suojaavat investointeja. Mekaaniset karjaharjat parantavat eläinten hyvinvointia ja vähentävät stressiperäisiä tuotannonmenetyksiä. Tallentava kameravalvonta mahdollistaa tilojen ja eläinten etävalvonnan, mikä parantaa turvallisuutta ja säästää työaikaa. Ennen teurastusta käytettävä ruhoultraääniteknologia tehostaa teurasoptimointia ja lisää tuloja markkinointitarkkuuden ansiosta. Teknologian integrointi naudanlihantuotantoon ei ole vain tuotantotekninen edistysaskel, vaan strateginen keino parantaa tuottavuutta, laatua ja taloudellista tulosta kestävällä tavalla. Teknologioiden integrointi mahdollistaa tuotantoprosessien automatisoinnin, riskienhallinnan parantamisen sekä tuotantokustannusten pienentämisen, mikä yhdessä johtaa parempaan taloudelliseen tulokseen sekä ympäristöllisesti ja eläinten hyvinvoinnin kannalta kestävämpään tuotteeseen.
  • Ruokinnan ja teuraspainon vaikutus loppukasvatettavien maito-liharotuisten hiehojen tuotantotuloksiin ja ympäristökuormitukseen
    Manni, Katariina; Hietala, Sanna; Huuskonen, Arto
    Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote (Suomen maataloustietellinen seura, 2026)
    Suomi ei ole omavarainen naudanlihantuotannossa ja siksi kotimaisen naudanlihan saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan uusia keinoja. Eniten potentiaalia löytyy hiehojen teuraspainojen nostosta. Suurin osa teuraskasvatetuista hiehoista on nykyisin maito-liharotuisia eläimiä, mikä mahdollistaa niiden kasvattamisen nykyistä suurempiin keskiteuraspainoihin. NaSa-hankkeessa tutkittiin maito-liharotuisten hiehojen teuraspainon ja nurmisäilörehuun perustuvan ruokinnan vaikutuksia tuotantotuloksiin ja ympäristövaikutuksiin. Ruokintakoe toteutettiin Luken Ruukin tutkimusnavetassa. Kokeessa oli 84 risteytyshiehoa, joiden isärotuna oli blonde d´aquitaine ja emärotuna Nordic red tai holstein. Eläimet kasvatettiin kuuden hiehon ryhmäkarsinoissa. Kokeessa oli kaksi ruokintaa ja kolme teuraspainoa. Puolet eläimistä sai pelkkää säilörehua ja puolet säilörehua, jota täydennettiin litistetyllä ohralla, jonka osuus oli 30% rehuannoksen kuiva-aineesta. Lisäksi huolehdittiin kivennäisten ja vitamiinien saannsta. Ruokinta toteutettiin seosrehulla, jota oli vapaasti tarjolla. Rehuannoksen energiapitoisuus kuiva-ainekilossa oli pelkällä säilörehuruokinnalla 10.6 MJ ja ohraa sisältäneellä ruokinnalla 11.4 MJ. Teuraspainotavoitteet olivat 300, 325 ja 350 kiloa. Hiehot painoivat kokeen alussa keskimäärin 257 kg. Hiehot söivät keskimäärin 9.5 kiloa rehuannoksen kuiva-ainetta päivässä eikä niiden päiväkohtaisessa syönnissä ollut eroja ruokintojen välillä. Suurempi energiansaanti ohraa sisältävällä ruokinnalla näkyi nopeampana kasvuna, lyhentyneenä kasvatusaikana, pienempänä rehun kokonaiskulutuksena ja tehokkaampana rehun hyväksikäyttönä pelkkää säilörehua saaneisiin hiehoihin verrattuna. Väkirehulisä paransi ruhojen teurasprosenttia ja lihakuutta sekä lisäsi rasvaisuutta. Teuraspainon suurentuessa ruhojen rasvaisuus lisääntyi, mikä näkyi väkirehua saaneilla aiemmin kuin pelkällä säilörehuruokinnalla olleilla. Väkirehulisä pienensi ja teuraspainon nousu suurensi ilmastovaikutusta. Rehevöittävät a happamoittavat vaikutukset olivat samansuuntaiset. Kaikissa kolmessa ympäristövaikutusluokassa pienimmät tuotetun naudanlihan ympäristövaikutukset olivat väkirehua sisältävällä ruokinnalla ja matalimmalla teuraspainolla ja suurimmat vastaavasti pelkkään säilörehuun perustuvalla ruokinnalla kasvatettaessa eläimet suurimpaan teuraspainoon. Teuraspainon nostaminen vaikutti erityisesti kasvatusajan pituuteen, minkä seurauksena rehunkulutus ja ruoansulatuksen metaanin muodostuminen lisääntyivät lisäten tuotannon ympäristövaikutuksia. Tulosten perusteella maito-liharotuisten hiehojen teuraspainojen nostossa on potentiaalia, sillä teuraspainon nosto ei heikentänyt tuotantotuloksia muilta osin kuin ruhojen rasvaisuuden lisääntymisenä. Haittapuolena oli kuitenkin lisääntyneet ympäristövaikutukset. Johtopäätöksenä todettiin, että kun tavoitteena on lisätä ympäristöystävällisesti tuotettua naudanlihaa teuraspainoa kasvattamalla, väkirehun lisääminen ruokintaan on perusteltua.