Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • Kansallisen pohjoisen tuen vuosien 2021–2025 vaikutusten arviointi
    Niemi, Jyrki; Karhula, Timo; Latukka, Arto; Niskanen, Olli; Valtiala, Juho; Voutilainen, Olli
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 36/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Tässä arvioinnissa on tarkasteltu pohjoisen tuen vaikutuksia maatalouden tuotantoon, rakenteeseen, alueelliseen kohdentumiseen, maatilojen talouteen, maaseutualueiden elinvoimaisuuteen sekä ympäristön tilaan vuosina 2021–2025. Arvioinnin lähtökohtana on ollut EU:n liittymissopimuksen artiklaan 142 perustuva tukijärjestelmä sekä siihen liittyvä velvoite tarkastella tuen vaikutuksia pohjoisten alueiden maatalouden kehitykseen Tulosten perusteella pohjoinen tuki on keskeinen tekijä maataloustuotannon jatkuvuuden turvaamisessa pohjoisilla alueilla. Tuki kohdistuu pääosin kotieläintuotantoon, erityisesti maidon- ja naudanlihantuotantoon, ja sen merkitys korostuu alueilla, joilla luonnonolosuhteet ovat tuotannolle haastavimmat. Monilla alueilla tuki muodostaa merkittävän osan maatilojen tulopohjasta, ja ilman sitä yrittäjätulo olisi keskimäärin selvästi heikompi tai negatiivinen. Maatalouden rakennemuutos on jatkunut koko maassa tilamäärien vähenemisenä ja tuotannon keskittymisenä, eikä pohjoinen tuki ole pysäyttänyt tätä kehitystä. Se on kuitenkin osaltaan hidastanut tuotannon alueellista supistumista erityisesti pohjoisilla alueilla. Alueellisesti tarkasteltuna tuen merkitys kasvaa pohjoiseen mentäessä, mikä näkyy korkeana tukiriippuvuutena erityisesti C2–C4-alueilla. Maaseutualueiden elinvoimaisuuden kehitys on ollut eriytynyttä. Pohjoisen tuen alueilla maataloudella on edelleen keskeinen rooli elinkeinorakenteessa ja aluetaloudessa, mutta alueiden kehitykseen vaikuttavat myös monet muut tekijät. Maatalouden lisäksi tuotannon jalostus ja siihen liittyvät arvoketjut sijoittuvat merkittävältä osin pohjoisen tuen alueille. Ympäristövaikutusten osalta pohjoisen tuen vaikutukset ovat pääosin välillisiä ja liittyvät tuotantorakenteeseen. Kotieläintuotannon suuri osuus vaikuttaa ravinnekuormitukseen ja ilmastopäästöihin, mutta samalla nurmivaltaisuus ja alhaisempi eläintiheys tasapainottavat kuormitusta pinta-alaa kohden. Ravinnetaseet ovat useilla kotieläinvaltaisilla alueilla pienentyneet, mikä viittaa käytön tehostumiseen. Maatalousympäristöjen monimuotoisuutta kuvaava HNV-indikaattori on heikentynyt koko maassa, myös pohjoisen tuen alueella. Kehitykseen vaikuttavat kuitenkin useat tekijät, kuten muutokset maankäytössä, kotieläintaloudessa ja ympäristötoimenpiteisiin sitoutumisessa, eikä muutosta voida liittää yksiselitteisesti pohjoiseen tukeen. Samanaikaisesti merkittävä osa monimuotoisuutta tukevista ympäristösopimuksista kohdistuu pohjoisen tuen alueille. Kokonaisuutena pohjoinen tuki täyttää keskeisen tehtävänsä maataloustuotannon jatkuvuuden turvaajana pohjoisilla alueilla. Sen vaikutukset ulottuvat laajasti maatalouden rakenteeseen ja alueelliseen elinvoimaan, mutta se ei yksin pysäytä rakennemuutosta tai alueellista eriytymistä. Tuen vaikutuksia on siten tarkasteltava osana laajempaa maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikan kokonaisuutta.
  • Osmankäämin viljelykoe Etelä-Pohjanmaalla
    Honkanen, Henri M; Kivioja, Johanna; Rantalainen, Roosa
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 39/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet velvoittavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Suomessa viljelyksessä olevat turvepellot sekä turvetuotannossa olevat suot ovat merkittävä päästölähde, sillä ojitettujen ja kuivattujen soiden turve hajoaa mikrobitoiminnan seurauksesta ja tuottaa hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjä. Turvetuotannossa suon pitkäaikaiset hiilivarastot menetetään, kun turve nostetaan energiatuotantoon, kuivikkeeksi tai kasvualustaksi. Turvemaiden hiilivarastot on mahdollista säilyttää, kun vedenpintaa nostetaan uudelleen, sillä vettäminen hidastaa turpeen hajoamista. Tällöin kuitenkin turvemaa poistuu perinteisestä maanviljelyksestä tai turvetuotannosta, jolloin aiemmin saatuja tuotteita ei voida enää tuottaa. Yksi ratkaisu poistuneiden tuotteiden korvaamiseksi ja vetettyjen turvemaiden käyttökohteeksi on kosteikkoviljely. Kosteikkoviljelyssä korotettu vedenpinta hidastaa turpeen hajoamista ja mahdollistaa kosteiden paikkojen kasvien viljelemistä. Yksi monipuolisimmista kasveista on osmankäämi, mistä voidaan tuottaa esimerkiksi kuiviketta, kasvualustaa, eristemateriaalia, rehua ja elintarvikkeita. Osmankäämin viljelemisestä on tosin toistaiseksi vain vähän kokemusta. Tässä tutkimuksessa perustettiin osmankäämin viljelykoe entiselle turvetuotantosuolle Etelä-Pohjanmaalla. Koetta varten suolle kaivettiin osmankäämiä varten kaksi kasvatusallasta, joiden vedenpintaa oli mahdollista säätää. Kokeen osmankäämikasvusto perustettiin istuttamalla esikasvatettuja taimia, jotka tuotettiin kasvihuoneessa. Tutkimuksessa seurattiin osmankäämikasvuston kehittymistä yhden vuoden ajan. Lisäksi tässä tutkimuksessa kokeiltiin myös järviruo’on istuttamista ja seurattiin kahta muuta osmankäämikasvustoa neljän vuoden ajan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toimiva tapa osmankäämin taimien esikasvattamiselle, istuttamiselle sekä testata miten osmankäämin taimet kasvavat entisellä turvetuotantoalueella. Tutkimuksessa havaittiin, että osmankäämin taimien esikasvattaminen onnistui hyvin esi-idätetyistä siemenistä. Istuttaminen käsin märkään turpeeseen oli haastavaa ja ensimmäisen vuoden kasvu oli hyvin heikkoa. Suurin osa taimista kuitenkin selvisi ensimmäisestä vuodesta, mikä indikoi onnistunutta osmankäämiviljelmän perustamista.
  • Changes in organic carbon, structure and nematode density in boreal soils following conversion from grassland to cropland
    Hyväluoma, Jari; Keskinen, Riikka; Niemi, Petri; Salminen, Janne; Kinnunen, Sami; Miettinen, Arttu; Kaseva, Janne; Soinne, Helena
    Geoderma regional (Elsevier, 2026)
    Grasslands are known to be beneficial for increasing carbon stocks in soils as well as enhancing a range of essential soil ecosystem functions. Conversion of grassland to cropland can lead to loss of these benefits. The purpose of this study was to consider how the soil properties are altered after such land-use change in the boreal climate. Our study setup consisted of three fields which had been under extensive grassland management from 10 to over 30 years. Part of each field was ploughed and taken to cereal production and the rest was left as grassland. Carbon dioxide (CO2) fluxes from soil were measured during two growing seasons, and after the two years, the soil carbon stock, structure, and nematode densities were determined from both ploughed and undisturbed soils. Our results showed a practically and statistically significant land use change-induced reduction in soil carbon stock after two years. A significant reduction in the particulate organic carbon fraction was detected after the change. However, neither soil structural measures determined with X-ray tomography nor nematode density showed systematic alteration after the land-use change. Our results suggest that slow accumulation of carbon in soil leading to elevated carbon stocks can be easily lost if the favourable soil management ceases, which calls for long-term commitment to carbon conservation practices if lasting impacts are strived for.
  • Growth responses of Norway spruce to weather variation across Finland over the past 60 years
    Lee, Daesung; Haakana, Helena; Tikkasalo, Olli-Pekka; Mäkinen, Harri
    Forest ecology and management (Elsevier, 2026)
    To understand the effects of climate change on boreal forest productivity, it is crucial to examine tree growth variation and identify the climatic factors impacting it. Norway spruce (Picea abies (L.) Karst.) is a common and economically important tree species in Northern and Central Europe. Despite being sensitive to drought, it has been the preferred species for regeneration. Using an extensive tree-ring dataset collected as part of the Finnish National Forest Inventory, we identified the primary weather factors affecting annual radial growth variation in 4979 individual trees over the 1961–2023. We also analysed the spatial patterns of these relationships across Finland. This large-scale analysis revealed that high June temperatures promote tree growth at northern latitudes while the growth response to precipitation is weak. A clear south-north trend was observed in the weather-growth relationships. In southern and central Finland, warm, dry summers were detrimental to spruce growth. However, high June temperatures the previous year were negatively related to radial growth across the country. Furthermore, radial growth negatively responded to high winter temperatures. These results imply that temperature-induced water stress already limits spruce growth more severely and over a larger region than expected. It is likely that the anticipated benefits of global warming due to higher temperatures are diminished or negated by lower soil moisture availability or increased atmospheric evaporative demand.
  • Politiikkasuositus: Energiasiirtymä tarvitsee selkeät pelisäännöt
    Routa, Johanna; Höysniemi, Sakari; Aakkula, Jyrki; Eerikäinen, Nelli; Hannula, Ilkka; Kautto, Niina; Kohl, Johanna; Lehto, Jani; Lintunen, Jussi; Luukkonen, Saara; Mikkola, Olli-Matti; Niinistö, Tuomas; Rasi, Saija; Rikkonen, Pasi; Runko, Panu; Sikanen, Lauri; Sääskilahti, Lauri; Tolvanen, Anne; Weckroth, Mikko
    Luke Policy Brief : 3/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Suomi on ottanut suuren harppauksen irti fossiilisesta ja venäläisestä energiasta. Seuraava vaihe vaatii määrätietoisia päätöksiä: uusiutuva energia tarvitsee tilaa, hyväksyttävyyttä ja turvallisia toimitusketjuja. Suomella on kaikki mahdollisuudet hyötyä energiasiirtymästä, mutta se vaatii strategista ja kokonaisvaltaista ohjausta.