Luke

Silmäile

 
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

Sairaana sairaalassa, terveenä luonnossa : luontoavusteisuus osana sosiaali- ja terveyspalveluita
Yli-Viikari, Anja; Uusitalo, Marja; Sipola, Reeta
Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti : 3/2025 (Lapin ammattikorkeakoulu, 2025)
Synteesiraportti: Kestävä ruokavalio ja ruokajärjestelmä
Saarinen, Merja; Karikallio, Hanna-Maija; Hartikainen, Hanna; Heusala, Hannele; Hietala, Sanna; Huuskonen, Arto; Hyvönen, Terho; Jansik, Csaba; Jauhiainen, Lauri; Järvenranta, Kirsi; Karimaa, Elina; Keto, Liisa; Kyttä, Venla; Lehtilä, Anniina; Lehtonen, Heikki; Leino, Maria; Leinonen, Ilkka; Lång, Kristiina; Muilu-Mäkelä, Riina; Niemi, Jyrki; Niskanen, Olli; Peltonen-Sainio, Pirjo; Pietiläinen, Oona; Rinne, Marketta; Rokka, Susanna; Räsänen, Kati; Saarni, Kaija; Silvenius, Frans; Silvennoinen, Kirsi; Suojala-Ahlfors, Terhi; Usva, Kirsi; Uusi-Kämppä, Jaana; Virkajärvi, Perttu; Vorne, Virpi; Saarinen, Merja (toim.); Karikallio, Hanna-Maija (toim.)
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 73/2025 (Luonnonvarakeskus, 2025)
Tämä synteesiraportti tarkastelee suomalaisten ruokavalioiden ja ruoantuotantojärjestelmien kestävyyttä erityisesti ympäristönäkökulmasta, mutta huomioi myös ravitsemukselliset, taloudelliset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Raportti tukee vuoden 2024 päivitettyjen ravitsemussuositusten tulkintaa, joissa ympäristökestävyys on ensimmäistä kertaa integroitu ruokasuosituksiin. Synteesi tarjoaa ajankohtaiseen tutkimustietoon perustuvan kokonaiskuvan ja pohjan kestävyyden edistämiselle suomalaisessa ruokajärjestelmässä. Ympäristöpainotuksen ohella synteesin taustaoletuksena on kansallinen pyrkimys ylläpitää korkeaa ruoan omavaraisuutta huoltovarmuuden turvaamiseksi. Ruokaturva on keskeinen osa kestävyyttä, ja sen merkitys on korostunut viime vuosien globaalien kriisien myötä. Suomessa ruokaturvaa tukevat puhtaat luonnonvarat, suhteellinen etu kotieläintuotannossa ja korkea elintarviketurvallisuus. Toisaalta tuotanto-olosuhteet ovat haastavat erityisesti kasvinviljelylle. Raportti koostuu viidestä temaattisesta kokonaisuudesta: elintarvikkeiden ympäristövaikutukset, ruokavalioiden kestävyysnäkökulmat, alkutuotannon ympäristövaikutukset ja niiden vähentämiskeinot, Suomen ruoantuotannon erityispiirteet ja ruokavaliomuutoksen ja ruokajärjestelmän vuorovaikutus. Näissä käsitellään muun muassa eri tuoteryhmien ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia, vaihtoehtoisten ruokavalioiden ilmasto- ja biodiversiteettivaikutuksia, ravitsemuksen roolia, ruokavalioiden ilmastovaikutusten ja terveysvaikutusten suhdetta, ruokahävikin roolia, maatalouden rakennetta, päästöjä ja kestävää tehostamista, nurmitalouden roolia, maidon ja naudanlihan tuotannollista suhdetta ja ruokavaliomuutosten vaikutuksia tuotantoon ja ympäristöön. Kasviperäisten elintarvikkeiden ympäristövaikutukset ovat keskimäärin pienempiä kuin eläinperäisten, joskin ravitsemuksellinen tarkastelu tasoittaa osittain eroja. Ruokavalion muutos kasvipainotteisemmaksi vähentäisi ruokavalion ympäristövaikutuksia, mutta ruokajärjestelmän ympäristövaikutusten näkökulmasta se ei yksinään riitä – tarvitaan myös muutoksia maatalouspolitiikassa ja kestävän tehostamisen toimia alkutuotannossa. Ilmastopäästöjen kannalta keskeistä on eloperäisten maiden viljelyn vähentäminen ja viljelykiertojen monipuolistaminen. Raportti korostaa kokonaiskuvan merkitystä: ruokavalioiden ja tuotantojärjestelmien kestävyys muodostuu monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, ja ne ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa. Elintarvikevalinnat vaikuttavat suoraan ruokavalioihin ja välillisesti ruoantuotantoon, ja kansainväliset markkinat vaikuttavat erityisesti tuotantojärjestelmiin.
Northern populations of Finnish raccoon dogs are active at the range edge and unhindered by movement boundaries
Deshpande, Purabi; Toivonen, Pyry; Selonen, Vesa
Movement ecology : 1 (BioMed Central, 2025)
Studying movements of invasive species is important for controlling their spread into new areas and understanding how their populations can be controlled in the regions where they have already spread. Additionally, animals at the range edge are known to behave differently from those at the range core. Such differences in movement behaviour can further affect the spread of a species into new areas. Here, we use data from GPS tracking of 103 individuals of the invasive raccoon dog (Nyctereutes procyonoides) in Finland to examine the movement of the species. First, we determine whether movement distances differ in the range edge and range core. Next, focusing on dispersing individuals, we explore whether their movements are directional. Finally, we investigate whether the dispersal by raccoon dogs is affected by movement boundaries, such as waterbodies and roads. We show that raccoon dogs at the range edge move larger distances than those in the range core. The dispersing individuals do not show a preference to moving in any particular direction. Finally, we do not find evidence for waterbodies and roads acting as movement boundaries for raccoon dogs. Our results indicate that raccoon dogs are very active at the range edge and highlight how the movement distances of a species might be underestimated if individuals from the invasion front are not studied. The raccoon dog’s spread is likely to continue into favourable habitats and not be hindered by roads or water bodies putting areas at higher latitudes and surrounding countries at the risk of invasion.
Advancing multifunctional forests : pathways for Northern Europe : across management, carbon removal certification, and land-use change
Mustonen, Mika (Luonnonvarakeskus, 2025)
Key messages: Multifunctionality should serve as a guiding principle for forest governance and investment, complementing production and conservation objectives. To operationalise this vision, three guiding principles should inform EU and national policies: • Plan and manage at the landscape level balancing production, biodiversity, climate adaptation and social needs in complementary ways. Policies should support a diversity of management practices. • Align sectoral policies to ensure coherence between forestry, energy, biodiversity, climate and social objectives. • Reward and support multifunctionality explicitly through advisory programmes, certification systems, and financial mechanisms that recognise and support diverse management practices.
A single nucleotide polymorphism genotyping panel for efficient genetic stock identification of the Teno river Atlantic salmon (Salmo salar) population complex
Johansson, Helena; Erkinaro, Jaakko; Falkegård, Morten; Foldvik, Anders; Orell, Panu; Primmer, Craig R.; Pritchard, Victoria L.
Journal of fish biology (John Wiley & Sons, 2025)
A new single nucleotide polymorphism (SNP) panel for genetic stock identification in the Teno river Atlantic salmon, Salmo salar L., fishery was developed, with a view to improving on an existing microsatellite panel. Twenty-two genetically differentiated reporting units were proposed based on population genetic analyses of 1212 individuals collected at 37 locations in the river and genotyped for >33,000 genome-wide SNPs. A small subset of these SNPs was selected for genetic stock identification (GSI) using an iterative process that considered their diversity and differentiation across reporting units. A genotyping-by-sequencing assay was developed to simultaneously genotype 180 of these GSI SNPs plus a sexing marker. This new SNP panel showed comparative GSI power to the microsatellite panel, with anticipated improvements in terms of cost, speed and robustness, and transferability across laboratories and genotyping platforms. Mixed-stock analysis of the 2018 Teno river salmon catch using the new panel inferred that all 22 reporting units contributed to the fishery. Estimated catch proportions positively scaled with an independent estimate of reporting unit productivity: target spawning female biomass. This demonstrates the usefulness and efficiency of the 180 SNP panel for Atlantic salmon GSI in the Teno river system. If conducted on a regular basis, GSI can enable fine-tuning of management strategies to promote sustainable fishing.