Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • Occurrence of Twins in Saimaa Ringed Seals
    Alakoski, Riikka; Mutka, Piia; Auttila, Miina; Niemi, Marja; Kunnasranta, Mervi
    Marine mammal science : 2 (Wiley-Blackwell, 2026)
  • A review of forest management practices potentially suitable for carbon farming in European forests
    Chiti, Tommaso; Rey, Ana; Abildtrup, Jens; Böttcher, Hannes; Diaci, Jurij; Frings, Oliver; Lehtonen, Aleksi; Pülzl, Helga; Schindlbacher, Andreas; Zavala, Miguel A.
    Journal of environmental management (Academic Press, 2026)
    To meet the European Union's climate neutrality targets by 2050, carbon farming (CF) has emerged as a key strategy to enhance carbon (C) sequestration in managed ecosystems. This review assesses a broad set of forest management practices with potential to sequester carbon in aboveground biomass (AGB) and soil organic carbon (SOC) in European forests, while considering co-benefits and trade-offs. The analysis, based on a literature review covering boreal, temperate, and Mediterranean regions, evaluates practices such as afforestation, species selection, changes in rotation periods, reduced harvest intensity, continuous cover forestry, and peatland management. Results show that afforestation on croplands offers the highest short-term carbon sequestration potential, while agroforestry and peatland rewetting provide significant long-term benefits, particularly for SOC. Reduced or no harvest also offers short term sequestration potential, but the risk of leakage is potentially very high. However, the success of CF practices is highly context-dependent, influenced by forest type, disturbance risk, and future climatic conditions. This review highlights the urgent need for future studies considering both above and belowground carbon sequestration as well as co benefits. Furthermore, the importance of integrating sustainability, permanence, leakage prevention and additionality into CF initiatives and underscores the need for long-term, site-specific studies to inform policy and carbon certification frameworks.
  • Socio‐demographic and geographical patterns in forest and park use: Insights from 33 European countries
    Živojinović, Ivana; Ivanović, Stojan; Tošković, Oliver; Pülzl, Helga; De Vreese, Rik; Davies, Clive; Roitsch, Dennis; Winkel, Georg; Tyrväinen, Liisa; Kronenberg, Jakub; Basnou, Corina; Lovrić, Marko; Derks, Jakob; Ostoić, Silvija Krajter; Vuletić, Dijana; da Schio, Nicola; Sentić, Ivana; Tomićević‐Dubljević, Jelena
    People and nature : 3 (John Wiley & Sons, 2026)
    Access to (urban) nature is vital for people's wellbeing, but this accessibility is not evenly spread across socio-demographic groups, nor across the European continent. This paper fills a research gap by exploring the use patterns and accessibility of forests and parks across European cities, based on a standardised online survey of 10,462 people from 33 European countries. The results highlight a complex relationship between accessibility, socio-demographic factors and personal motivations in shaping the use of forests and parks. Key findings include variations in visiting patterns by age and gender, with younger individuals and women showing a higher propensity for frequent visits. Motivations for forest and park use varied widely, ranging from physical health and recreation to social interaction and mental well-being. Importantly, the study identified accessibility challenges, particularly travel time, connectivity and limited amenities (e.g. safe walking/cycling routes, lighting, toilets), which limit park and forest use. The results also highlight the diversity in use patterns across different European regions and based on gender, revealing significant variations in how people value and use forests and parks. The study suggests that socio-demographic factors, accessibility and personal motivations play crucial roles in determining forest and park use, underscoring the importance of inclusive urban planning to accommodate diverse needs and preferences.
  • Johtamisosaamisen kehittäminen erilaisissa maatilayrityksissä
    Rantamäki-Lahtinen, Leena; Isomäki, Riina; Sipiläinen, Timo; Närvä, Margit; Rajakorpi, Jyrki; Ryhänen, Matti; Väre, Minna; Mattila, Tiina; Niemi, Jarkko
    Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote (Suomen maataloustietellinen seura, 2026)
    Maatalouden toimintaympäristön muutokset, kuten kannattavuuspaineet, rakennemuutos, politiikkaympäristön epävar-muus ja markkinoiden vaihtelut, ovat lisänneet maatilayrittäjien tarvetta tarkastella yritystoimintaansa kokonaisuutenasekä vahvistaneet tarvetta kehittää johtamisosaamista. Maatilayritysten toiminta edellyttää yhä useamminstrategista ajattelua, talouden ja riskien hallintaa sekä kykyä tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä epävarmassa toimintaympäristössä, mikä korostaa johtamisosaamisen merkitystä osana maatilayrittäjyyttä. Osaava maatilayrittäjä (OMY) -hankkeen tavoitteena on vahvistaa suomalaisten maatilayritysten johtamisosaamista ja tukea niiden kilpailu-kykyä, kannattavuutta sekä uudistumiskykyä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeessa tarkastellaanerityisesti monialaisten maatilayritysten johtamisen erityispiirteitä, strategiavalintoja, verkostoja ja muutostilanteiden hallintaa. Hankkeessa toteutettiin laaja valtakunnallinen kysely suomalaisille maatilayrittäjille, jonka avulla tarkastellaanmaatilayritysten johtamiskäytäntöjä, strategiavalintoja, toimintaympäristön muutoksia ja yhteistyötä. Maatila-yrittäjille toteutetusta kyselystä esitetään artikkelissa alustavia tuloksia. Kyselyä syvennetään monialaisten maa-tilayrittäjien sekä kasvinviljelyä päätuotantosuuntanaan harjoittavien maatilayrittäjien teemahaastatteluilla, joissa tarkastellaan yritystoiminnan nykytilaa ja kehityspolkua, strategisia tavoitteita ja kilpailukeinoja, riskien hallintaa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia, päätöksentekoa ja yhteistyöverkostoja. Tulosten pohjalta kehitetään avoin tietopaketti, joka tarjoaa maatilayrittäjille konkreettisia työkaluja johtamisen tueksi. Hanke tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää neuvonnassa, koulutuksessa ja maatalouspolitiikan valmistelussa.
  • Työvoima, jaksaminen ja osaaminen kehittyvien kotieläintilojen menestystekijänä
    Mattila, Tiina; Väre, Minna; Niemi, Jarkko; Rantamäki-Lahtinen, Leena; Isomäki, Riina; Pyysiäinen, Jarkko
    Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote (Suomen maataloustietellinen seura, 2026)
    Kotieläintuotantoon keskittyneiden yritysten johtamiseen ja kehittämiseen liittyy monenlaisia haasteita. Yrityskoon kasvaessa toimiminen työnantajana sekä työvoiman johtaminen asettavat uusia vaatimuksia kotieläintilojen yrittäjille ja heidän osaamiselleen. Kotieläintilojen yrittäjien näkemyksiä yrityksen johtamisen haasteista ja mahdollisuuksistaselvitettiin syksyllä 2023 Success4Farms (Kasvavien ja suurten kotieläintilojen johtamisen menestymistekijät) -hankkeen toteuttamassa kyselyssä. Kyselyyn vastasi yhteensä 182 tilaa joista 39 % harjoitti sikataloutta, 26 % naudan-lihantuotantoa ja 20 % siipikarjatuotantoa. Vastaajista 55 % oli yksityisiä elinkeinonharjoittajia, 28 % osakeyhtiöitä ja 5 % maatalousyhtymiä. Kyselyn vastaajista 18 osallistui myös haastatteluun, jossa pohdittiin tarkemmin muun muassa työvoiman sekä yrittäjän oman työn johtamista. Noin puolet kyselyyn vastanneista osakeyhtiöistä ja viides-osa yksityisistä elinkeinonharjoittajista oli palkannut tilalle vakituista työvoimaa. Kaksi kolmasosaa kyselyn vastaa-jista piti henkilöstön riittävyyttä yrityksessään hyvänä. Työvoimaa ja sen saatavuutta pidettiinkin haastatteluissa joko yrityksen vahvuutena tai kriittisenä tekijänä riippuen siitä, miten työntekijöiden rekrytoinnissa oli onnistuttu. Yleisesti kyselyn vastaajat näkivät yrityksensä henkilöstöjohtamisen onnistuneen melko hyvin. Noin 75 % kyselyn vastaajista koki onnistuneensa henkilöstönsä ammatillisen pätevyyden, työmotivaation, yrityksen työilmapiirin sekä työnteki-jöiden työhyvinvoinnin ylläpidossa hyvin tai erittäin hyvin. Haastatellut yrittäjät myös pitivät osaavaa ja ammatti-taitoista työvoimaa selkeästi yrityksensä vahvuutena. Oman työnsä johtamisessa yrittäjät sen sijaan kokivat onnis-tuneensa heikommin. Alle kolmasosa vastaajista koki onnistuneensa hyvin tai erittäin hyvin oman työhyvinvoinnin ja jaksamisensa osalta. Omien töidensä suunnittelussa koki onnistuneensa hyvin noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Motivaation, uusiin haasteisiin vastaamisen sekä oman osaamisen kehittämiseen ajan löytämisen osalta koki onnis-tuneensa hyvin tai erittäin hyvin noin puolet yrittäjistä. Yrittäjäominaisuuksista osaaminen, kokemus ja kyky etsiä tietoa nousivat esiin myös haastatteluissa yrityksen vahvuuksina. Henkilöriskejä ovat osaavan työvoiman saamis-en lisäksi esimerkiksi yrittäjän sairastuminen tai työtapaturman riski. Haastatellut yrittäjät tunnistivat nämä riskit hyvin ja olivat pääosin myös varautuneet niihin. Erityisesti usean yrittäjän yrityksissä mahdollisuus jakaa yritykseen liittyviä riskejä ja vastuuta nähtiin vahvuutena. Yhteisyrittämisen koettiin myös parantavan yrittäjien hyvinvointia. Tutkimuksen perusteella työn, työvoiman ja yrittäjien oman hyvinvoinnin johtaminen ovat oleellisia menestysteki-jöitä kotieläintiloilla. Näihin yritysjohtamisen osaamisalueisin tulisikin panostaa pitkäjänteisesti esimerkiksi sisällyt-tämällä ne vahvemmin alan oppilaitosten opetussuunnitelmiin.