Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • National vulnerability models for wind and snow damage based on airborne laser scanning and National Forest Inventory data
    Bohlin, Inka; Papucci, Emanuele; Manabe, Victor; Adler, Sven; Fors, Olivia; Westerlund, Bertil; Suvanto, Susanne
    Forest ecology and management (Elsevier, 2026)
    In this study we created national vulnerability models for wind and snow damage based on a combination of remote sensing and Swedish National Forest Inventory (NFI) data and compared the performance of airborne laser scanning (ALS) driven versus field-measured information in the modeling of damage vulnerability. The empirical training data consisted of circa 42,000 field plots, containing information about recent wind and snow damage, monitored between 2010 and 2022 in the Swedish NFI. Occurrence of damage was predicted using variables calculated from national ALS data (2009–2023), other mapped products including forest attributes, soil and terrain related data and spatial variables on stand neighborhood, and weather data. In contrast to earlier large-scale damage models, we used direct ALS metrics to fully exploit ALS-derived forest structural information. Logistic regression was used for modeling, and separate models were created for southern and northern Sweden to consider the geographical differences in forest structure and climate conditions. Field data-based models performed slightly better than remote sensing (RS) -based models, resulting in an AUC of 0.8 for northern and 0.73 for southern Sweden. Corresponding results for RS-based models were 0.77 and 0.69. Best models included both forest structural variables (ALS or field-based), tree species, terrain, and weather information. We successfully demonstrated the combination of ALS and NFI data to map forest vulnerability to wind and snow damage, enabling evaluation of damage vulnerability from stand to national level. By locating areas with high damage vulnerability, forest owners can more easily adapt forest management to increasing climate impacts.
  • Resilience of Breeding Boreal Waterbirds to Harsh Wintering Conditions: Could Climate Warming Smooth Population Declines?
    Pöysä, Hannu; Lammi, Esa; Väänänen, Veli-Matti
    Ecology and evolution : 6 (2026)
    Due to global climate change, winters have become milder and the ice season in lakes and other aquatic systems shorter across the Northern Hemisphere. Consequently, wintering conditions of open water-dependent waterbirds have become milder. While winter warming-caused changes in the distribution of wintering waterbirds have been documented for several species, it is unclear how warming of winters is reflected in population dynamics and long-term trends of waterbirds in northern breeding areas. We used population count data and studied resilience (resistance to cold winters and recovery thereafter) of 15 waterbird species breeding in European boreal lakes to harsh wintering conditions during 1977–2022. Our aim was to assess the possibility that climate warming could smooth observed waterbird population declines caused by other anthropogenic stressors. In general, wintering conditions had only marginal impact on the dynamics (growth rate) of waterbird populations, except in the Common Coot (Fulica atra), in which cold winters affected population growth rate negatively. Even though population growth rate of most species was relatively resistant to cold winters, population trajectories of six species showed evidence of increase after a period of three consecutive exceptionally cold winters, suggesting high recovery rate. We found no evidence of association between resistance to cold winters and body size and species' thermal niches in their wintering ranges or between recovery rate and life history variables (clutch size and age at 1st reproduction). Nor did we find evidence of association between resistance to cold winters and long-term population trend. Our results suggest that most waterbird species do not benefit from warming winters because their breeding populations appeared to be relatively unresponsive to variation in winter weather conditions. Hence, warmer winters may not provide a mechanism that could mitigate negative impacts of other anthropogenic stressors on breeding populations of waterbirds in northern Europe.
  • Siemenperuna-alan strategia 2026–2030
    Salmela, Matti; Hiltunen, Lea; Kortemaa, Hanna
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 40/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Toukokuun 30. päivänä vuonna 2024 vietettiin ympäri maailmaa ensimmäistä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokouksen nimeämää kansainvälistä perunapäivää. Perunapäivän tarkoitus oli tuoda esille perunan alueellista ja maailmanlaajuista merkitystä ja monimuotoisuutta ruoantuotannossa ja ruokaturvassa niin kehittyneissä länsimaissa kuin myös kehittyvissä maissa. Peruna onkin kolmanneksi tärkein ruokakasvi riisin ja vehnän jälkeen (FAO 2025a), ja kaksi kolmasosaa maailmanväestöstä käyttää sitä ravintona (FAO 2025b). Peruna eri muodoissaan on yhä merkittävä osa suomalaista ruokavaliota, mutta sen kulutuksessa on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmenten aikana ruokatottumusten muuttuessa ja muun tarjonnan lisääntyessä. Muuttuvissa viljely- ja toimintaympäristöissä kotimaisen perunantuotannon jatkuvuuden ja myös huoltovarmuuden perustan muodostaa puhdas ja laadukas siemenperuna, jonka käytöllä hillitään kasvitautien ja -tuholaisten esiintymistä ja leviämistä. Suurin osa kotimaisesta sertifioidusta siemenperunasta on peräisin Tyrnävän ja Limingan kuntien muodostamalta High Grade -alueelta, jonka pohjoinen sijainti tuo turvaa ilmastonmuutoksen, kasvitautien ja tuholaisten suhteen. Ensimmäinen kotimainen siemenperunastrategia valmistui alan toimijoiden ja sidosryhmien välisenä yhteistyönä vuosille 2007–2015, ja seuraavan kerran strategia valmisteltiin neljävuotiskaudeksi 2019–2023. Työssä olivat mukana alan yritykset Finnamyl Oy, Finpom Oy, HZPC Kantaperuna Oy, Myllymäen Peruna Oy, Pohjolan Peruna Oy ja Suomen siemenperunakeskus Oy (SPK), sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke), MTK-Pohjois-Suomi, Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), ProAgria, Ruokavirasto ja Tyrnävän kunta. Strategiatyön koordinointi toteutettiin osana Luken Siemenperunatuotannon varmistaminen -hanketta. Strategian valmistumisen jälkeen keväästä 2020 alkaen kansainvälisessä toimintaympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia, jotka tarjoavat sekä mahdollisuuksia että haasteita. Strategian päivitystä varten Luken koordinoima siemenperuna-alan neuvottelukunta kokoontui huhtikuussa 2024 Ouluun ja etäyhteyksien päähän keskustelemaan alan tulevaisuudesta ja visioimaan alan kehitystä. Työpajassa pohdittiin, miten ylläpitää kotimaista siemenperunatuotantoa ja huoltovarmuutta, ja miten edistää siemenperunan käyttöä ja tuotanto-oloja pohjoisissa olosuhteissa. Keskusteluiden pohjalta neuvottelukunta linjasi yhdessä vision, tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä raportissa esitellyn strategian toteutumista seurataan säännöllisesti neuvottelukunnassa.
  • Paakkutaimien tautien integroitu torjunta metsätaimitarhoilla
    Poteri, Marja; Lilja, Arja; Poimala, Anna; Himanen, Katri
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 35/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Metsätaimitarhoilla torjutaan ammattimaisesti kasvitauteja ja tuholaisia. Metsänviljelyaineiston kauppaa koskeva lainsäädäntö edellyttää, että markkinoitavat taimet ovat terveitä. Tuhoja voidaan ennaltaehkäistä monin tavoin erilaisilla kasvatus- ja hygieniatoimenpiteillä. Joissain tapauksissa kemiallinen torjunta kasvinsuojeluaineilla on välttämätön osa onnistunutta kasvatusketjua. Sekä tautien ennaltaehkäisy että kasvinsuojeluaineiden käyttö on tehokkainta, kun toimenpiteet pystytään ajoittamaan oikein. Tähän tavoitteeseen päästään parhaiten, kun tunnetaan taudinaiheuttajien esiintymisajat, lisääntymistavat ja niiden elinkierto. Lainsäädäntö edellyttää, että ammattimaisessa kasvinsuojeluaineiden käytössä sovelletaan ns. integroidun torjunnan periaatteita. Integroitu kasvinsuojelu (IPM, integrated pest manage-ment) tarkoittaa kasvinsuojeluaineiden käytön yhdistämistä harkitusti ja tarpeen mukaisesti muihin torjuntakeinoihin. Tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyviä ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvia riskejä. Tämän oppaan tarkoituksena on kannustaa metsätaimitarhoja näkemään kasvinsuojelu monipuolisena ja kasvatuksen eri vaiheisiin kytkeytyvänä integroituna toimintana. Opas esittelee metsäpuiden paakkutaimituotannossa yleisimmin esiintyvät kasvitaudit ja niiden torjuntamahdollisuudet. Tämän julkaisun pohjana on vuonna 2013 Metsäntutkimuslaitoksessa julkaistu samanniminen opas (Poteri & Lilja 2013), jonka valmistelua tuki taloudellisesti Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämä ESR-hankeraha. Kasvinsuojelua koskeva EU- ja kansallinen lainsäädäntö on muuttunut oppaan ensimmäisen laitoksen julkaisun jälkeen ja kasvisuojeluaineiden saatavuus on pienentynyt. Ympäristösyistä kasvuturvetta voidaan joutua korvaamaan täydentävillä tai korvaa-villa aineilla, mikä voi muuttaa kasvinsuojelullista tilannetta. Suomen metsätaimituottajat ry toivoi oppaan päivitystä ja uudelleen julkaisua. Yhdistys on tukenut päivitystyötä taloudellisesti yhdessä Suomen Metsäsäätiön kanssa. Uuteen laitokseen on päivitetty kemialliseen torjuntaan hyväksytyt aineet. Kasvitaudeista kerrotaan nyt myös niiden englanninkieliset nimet, jotta verkosta on helpompaa hakea niistä ja niiden torjunnasta lisätietoja.
  • Näkökulmia uusiin genomitekniikoihin : Kansalaisten ja kasvintuottajien Viestit geeniEditoinnin Tulevaisuudesta -hankkeen loppuraportti
    Artell, Janne; Heinola, Katriina; Huttunen, Katriina; Pouta, Eija; Schulman, Alan; Tienhaara, Annika; Vainio, Annukka; Viitala, Sirja
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 47/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Euroopan Unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet uusia genomitekniikoita, kuten geenieditointia, koskevan asetusehdotuksen muuntogeenisiä organismeja koskevaan lainsäädäntöön. Muutoksella tavoitellaan Euroopan Unionin maatalouden parempaa kykyä vastata maatalouden tulevaisuuden haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Uusilla genomitekniikoilla voidaan kehittää yhdessä muiden kasvinjalostuksen työkalujen kanssa kasvilajikkeita aiempaa tarkemmin, nopeammin ja halvemmin, ja tuottaa kasvilajikkeita, joita voisivat syntyä myös luonnossa tai tavanomaisilla jalostustekniikoilla. Aiempi lainsäädäntö oli luotu aikana, jolloin uudet menetelmät eivät vielä olleet käytössä. Euroopassa ja erityisesti Suomessa on vain vähän tietoa siitä, miten kuluttajakansalaiset ja viljelijät suhtautuisivat uusilla genomitekniikoilla tuotettuihin kasvilajikkeisiin ja niistä tehtyihin tuotteisiin. Kansalaisten ja kasvintuottajien Viestit geeniEditoinnin Tulevaisuudesta -hanke (KaVEdiT) selvitti maa- ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran rahoituksen tuella vuosina 2023–2026 suomalaisten näkemyksiä, asenteita, tietämystä ja käyttöhalukkuutta uusien genomitekniikoiden avulla jalostettuihin kasvilajikkeisiin. Tutkimuksen tulosten mukaan valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai varovaisen myönteisesti uusiin genomitekniikoihin, mutta selkeä vähemmistöön jäävä kielteinen ryhmä on olemassa. Asenteet eivät jakaudu kahtia vaan muodostavat kolme ryhmää niin kuluttajakansalaisten kuin viljelijöiden osalta. Luomutuottajien osalta näkemykset hajautuvat kolmen asenneryhmän kesken. Hyväksyttävyys on moniulotteinen kokonaisuus, joka koostuu erityisesti kuluttajakansalaisilla luonnollisuuden käsitteestä, ja viljelijöillä käytännön reunaehdoista. Uusien genomitekniikoiden käyttötarkoituksista kasvinsuojeluaineiden vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen koettiin tärkeimmiksi kautta linjan. Luottamus instituutioihin ja tietoon on myös keskeinen tekijä hyväksyttävyyden kannalta. Hankkeen suosituksina on lisätä ymmärrystä kasvinjalostuksesta ja uusista genomitekniikoista avoimesti ja läpinäkyvästi luotettavien tietolähteiden kautta. Viestinnän tavoitteena on oltava mahdollisuus kehittää informoitu mielipide, ei niinkään ”hyväksynnän” lisääminen, sekä mahdollistaa avoin keskustelu ja kokemuksellinen oppiminen. Viestinnässä on tuotava esiin myös uusien genomitekniikoiden käyttötarkoitukset ja niihin liittyviin huolenaiheisiin on vastattava avoimesti tutkitun tiedon avulla. Luomualan näkemysten kehittymistä on myös seurattava osana asenneilmapiirin kehittymisen seurantaa.