Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 2 / 2

Viimeksi tallennetut

Skaalautuva ratkaisu metsänuudistusmateriaalin tuottamiseen

Bernhardt, Elmar; Havia, Elina; Montonen, Henri; Salminen, Jaakko; Välimäki, Sakari; Tikkinen, Mikko; Soininen, Hanne (toim.); Haatanen, Noora (toim.); Pulkkinen, Lasse (toim.)
Xamk kehittää (Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, 2025)

Kalastus Saimaalla 2024–2025 : Vapaa-ajan kalastus ja kaupallinen kalastus

Keskinen, Tapio; Hopkins, Juhani; Rahikainen, Mika
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 14/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)

Saimaannorpan suojelun vuoksi kalastusta on rajoitettu alueellisesti ja ajallisesti, ja kanta on kasvanut tällä vuosituhannella. Kalastuksen määrän ja laadun selvittämiseksi tehtiin kysely vuosien 2024–2025 vapaa-ajankalastuksesta. Kysely kohdistettiin Saimaan rantakuntien vakituisille asukkaille ja vapaa-ajanasunnon omistajille. Vastausprosentti oli 19 %, ja vastaukset laajennettiin edustamaan koko perusjoukkoa ottaen huomioon vastaamattomien alhaisempi kalastusaktiivisuus. Arvion mukaan Saimaalla kalasti noin 32 000 asuntokuntaa ja 57 000 henkilöä. Yleisimmät vapaa-ajankalastuksessa käytetyt aktiiviset kalastusmuodot olivat onkiminen/pilkintä ja heittokalastus, kun taas passiivisista pyydyksistä verkko oli selvästi käytetyin. Passiivisten pyydysten pyyntiponnistus oli yhteensä 2,3 miljoonaa pyydysvuorokautta, joista verkkojen osuus oli 1,3 miljoonaa. Mökkiläiset olivat aktiivisimpia kalastamaan heinäkuussa, erityisesti katiskalla ja verkolla. Vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis oli 1,7 miljoonaa kiloa (4 kg/ha). Ahven, hauki ja kuha muodostivat valtaosan saaliista. Muikkusaalis oli aiempaa huomattavasti pienempi, mikä heijastaa muikkukantojen luonnollista vaihtelua. Heittokalastuksen merkitys oli kasvanut, kun taas verkkokalastus oli sekä pyyntiponnistuksena että saaliin osuutena laskenut selvästi kymmenen vuoden takaisesta. Kaupallisia kalastajia arvioitiin Saimaalla olleen 197 vuonna 2024, ja heidän kokonaissaaliinsa oli noin 1,3 miljoonaa kiloa (3 kg/ha). Saalis koostui pääosin muikusta (lähes 1 miljoona kiloa), joka pyydettiin pääasiassa troolilla ja nuotalla. Kuhan ja ahvenen saaliit olivat huomattavia, ja niiden pyynnissä verkot ja rysät olivat tärkeimmät pyydykset. Saimaan yhteenlaskettu vapaa-ajan ja kaupallisen kalastuksen saalis oli noin 7 kg/ha, josta vajaa 3 kg oli muikkua. Muikun kalastus näyttää olevan ekologisesti kestävällä tasolla, mutta vuosittainen vaihtelu on suurta. Viime vuosina vapaa-ajankalastuksessa on nähtävissä selvä siirtymä pois verkoista kohti heittokalastusta ja katiskapyyntiä, kun taas mökkiläiset ovat edelleen merkittäviä verkkokalastajia heinäkuussa.

Temperature and photoperiod interactions influence the cessation of wood growth in three temperate and boreal conifers

Lin, Jianhong; Rathgeber, Cyrille B.K.; Fonti, Patrick; Rossi, Sergio; Cuny, Henri; Martinez del Castillo, Edurne; Čufar, Katarina; Camarero, J.Julio; Giovannelli, Alessio; Mäkinen, Harri; Prislan, Peter; Oberhuber, Walter; Vavrčík, Hanuš; Huang, Jianguo; Gruber, Andreas; Gryc, Vladimír; Treml, Václav; de Luis, Martin; Gričar, Jožica; Delpierre, Nicolas
Agricultural and forest meteorology (Elsevier, 2026)

Cambium phenology is a crucial process in wood production and carbon sequestration of forest ecosystems. Although cambium phenology has been widely studied, research specifically focusing on the cessation of wood formation remains limited. To better understand the influence of environmental and intrinsic factors on the cessation of wood formation, we built and compared three ecophysiological models (temperature sum model, photoperiod-influenced temperature sum model and soil moisture- and photoperiod-influenced temperature sum model) in their ability to predict the date of cessation of xylem cell enlargement (cE) in three major Northern Hemisphere conifer species (Black spruce, Norway spruce and Scots pine). We developed these models based on xylogenesis data collected for 130 site‐years across Europe and Canada. Our results demonstrate that the photoperiod-influenced temperature sum model is well-supported by data across all conifer species, with a RMSE of 9.2 days, suggesting that both temperature and photoperiod are critical drivers of wood growth cessation. However, incorporating soil moisture effects does not improve model performance. Our model effectively captures the inter-site variability in cE across a wide environmental gradient, with a fair model efficiency (ME = 0.51 ± 0.22), but performed less well for annual anomalies (ME = 0.10 ± 0.09). Additionally, we found that the total ring cell number also affected prediction accuracy. Using this model, we reconstructed historical trends in cE over the past six decades and found a trend to delayed cessation dates. This delay varied geographically, with slower shifts at higher latitudes and elevations, likely due to constrained cambial responses and conservative growth strategies in colder regions. Our model framework offers a simple yet accurate approach for predicting wood growth cessation at large spatial scales, providing a basis for integrating cambium phenology into land surface models and forest productivity assessments.

Detection of selection signatures in indigenous African cattle reveals genomic footprints of adaptation, production and temperament traits

Okwasiimire, Rodney; Kugonza, Donald R.; Gao, Junxin; Weldenegodguad, Melak; Makgahlela, Mahlako L.; Ghanem, Nasser; Ginja, Catarina; Crooijmans, Richard P. M. A.; Kantanen, Juha; Uimari, Pekka; Pokharel, Kisun
Mammalian genome : 1 (Springer Nature, 2026)

Indigenous cattle account for approximately 80% of Uganda’s cattle population. These animals are well adapted to the country’s ten agroecological zones and are mainly kept under pastoral and agropastoral systems. Unlike commercial breeds, they thrive on low-quality feeds, while tolerating major tropical diseases and parasites including tsetse flies, ticks, and vector-borne infections. Whole-genome sequence (WGS) analysis offers opportunities to uncover genomic regions underlying these adaptations and to trace the genetic footprints of long-term breeding decisions taken by cattle keepers. In this study, WGS data from 95 animals representing six indigenous cattle populations (Ankole, Karamojong, Nganda10, Nganda17, Nkedi, and Ntuku) were analyzed to identify genomic regions under putative selection. Two complementary approaches were applied: enumeration of the µ-statistic in RAiSD and runs of homozygosity (ROH) analysis. RAiSD identified population-level signals, while conserved ROH regions were defined using breed-specific SNP-incidence thresholds. The two methods identified 803 and 49 candidate genes respectively. The top genes identified included SLC37A1 (BTA1), CHCHD3 (BTA4), and RAB3GAP1 (BTA2) detected by RAiSD, and IL26 (BTA5), FBXL7 (BTA20), and HSPA9 (BTA7) contained in ROH. Furthermore, the regions harbored 107 novel genes (92 detected by RAiSD and 15 by ROH), corresponding to 255 quantitative trait loci. The identified genes under putative selection are associated with economically important traits including adaptation to tropical environments, resistance to parasites and diseases, and other farmer-preferred characteristics. These findings provide insights into the genetic basis of adaptation, selection and production in Ugandan indigenous cattle, supporting conservation and breeding strategies to enhance resilience and productivity.

Willingness to pay, values, and attitudes: Exploring preferences for river restoration measures in Finland

Lankia, Tuija; Pouta, Eija; Artell, Janne
Ecological economics (Elsevier, 2026)

In Finland, where only few major river systems run free without hydropower production or other artificial constructions, the demand for river restoration efforts is increasing. In a choice experiment for river restoration measures using a latent class model, we identified five distinct preference classes. Classes ranged from cost-conscious supporters of nationwide restoration to respondents favoring measures regardless of costs, as well as those emphasizing new trout and salmon waters or preferring the status quo. The main differences across classes concerned sensitivity to costs, the relative importance of restoring free-flowing river sections versus creating new fish waters, and whether restoration should be geographically restricted. To gain insight into the underlying values and attitudes guiding respondents' choices, we employed constructs of cognitive hierarchy model. Our analysis revealed that individuals favoring new restoration measures without concern for costs exhibited the strongest values and attitudes associated with environmental protection. Conversely, the class preferring the status quo displayed the weakest values and attitudes related to environmental protection. We provide insights into respondents who do not respond to the cost attribute as expected and for whom it is not meaningful to calculate willingness-to-pay estimates.