Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • Kun ruoan reitti tulee näkyväksi, myös ymmärrys ruoantuotannosta kasvaa
    Yli-Viikari, Anja; Hartikainen, Merja; Smeds, Pia
    Luonnonvarakeskus : 3.8.2026 (2026)
  • Afrikkalaisen sikaruton taloudelliset vaikutukset : Vaikutusmekanismit ja suuruusluokka maa- ja metsätaloudelle
    Melin, Markus; Jansik, Csaba; Kohl, Johanna; Kunnasranta, Mervi; Kurttila, Mikko; Laitila, Juha; Mutanen, Antti; Niemi, Jarkko; Niemi, Jyrki; Niskanen, Olli; Viitanen, Jari; Väätäinen, Kari (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Afrikkalainen sikarutto (ASF) on verenvuotokuumetta aiheuttava virustauti, joka on tappava minisioille, villisioille sekä tuotantosioille. Se on eläintauti, josta on ilmoitettava Maailman eläinterveysjärjestölle WOAH:ille. Suomen lähimaista tautia on todettu Venäjällä vuodesta 2007 lähtien. Viro, Latvia, Liettua ja Puola raportoivat ensimmäiset positiiviset ASF-tapaukset vuonna 2014. Ruotsissa todettiin ensimmäinen ASF-tapaus vuonna 2023, mutta tiukoin rajoitustoimin tauti onnistuttiin eristämään ja hävittämään, ja ASF-rajoitukset purettiin syyskuussa 2024, vain reilu vuosi tapauksen toteamisen jälkeen Suomen ensimmäinen ASF-tapaus todettiin kuolleena löydetyistä villisioista 30.7.2026 Virolahdella, Kaakkois-Suomessa. Sittemmin virusta on todettu lisää sekä samalla alueella että noin 60 kilometriä lännempänä Pyhtäällä, niin ikään kuolleina löydetyistä villisioista. Tartunta-alue ydinalueineen edustaa Suomen tiheintä villisika-aluetta. Ensimmäisen tartuntatapauksen jälkeen Ruokavirasto asetti ASF-löydöksen alueelle tartuntavyöhykkeen ja liikkumisen rajoitukset, millä pyritään sekä ehkäisemään taudin leviäminen että hävittämään se. Tartuntavyöhykkeen sisälle perustetiin vielä erillinen ydinalue, jossa on voimassa tartuntavyöhykettä tiukemmat rajoitukset. Rajoitukset koskevat muun muassa alueella liikkumista, siellä tehtävää työtä, villisikojen ruokintaa ja kuolleiden eläinten käsittelyä. Koska rajoitukset vaikuttavat laajasti niin alueilla liikkumiseen kuin niiden käyttöön, on niillä myös taloudellisia vaikutuksia, jotka eivät rajoitu pelkästään sikatalouteen. Sekä tautiin liittyvät rajoitukset että markkinoiden reaktiot voivat vaikuttaa maatalouteen, elintarvikeketjuun, metsätalouteen, kuljetuksiin, matkailuun, metsästykseen ja luonnon virkistyskäyttöön. Näillä kaikilla taas on suoria ja epäsuoria taloudellisia vaikutuksia. Tässä raportissa käydään läpi suorat mekanismit, joilla ASF vaikuttaa maa- ja metsätalouteen sekä laaditaan arviot vaikutusten kokoluokasta. Tarkastelussa erotetaan toisistaan viranomaisrajoituksista aiheutuvat suorat vaikutukset sekä markkinoiden ja yritysten käyttäytymisestä syntyvät vaikutukset. Vaikutuksia tarkastellaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä; tilanteessa, jossa rajoitukset pitkittyvät tai tauti leviää nykyistä laajemmalle.
  • High microbial diversity in the rhizosphere and soil improves carrot (Daucus carota L.) postharvest storability
    Velmala, Sannakajsa; Haapalainen, Minna; Karisto, Petteri; Latvala, Satu; Pirhonen, Minna; Suojala-Ahlfors, Terhi
    Fems microbiology ecology (Oxford University Press, 2026)
  • Kattavampaa tietoa Suomen peltomaiden vedenpidätysominaisuuksista
    Räsänen, Timo; Jokinen, Vilma; Tähtikarhu, Mika; Hyväluoma, Jari
    Vesitalous : 1 (Vesihuoltoliitto, 2026)
  • Evaluation of European hydraulic pedotransfer functions for boreal agricultural soils against Finnish data
    Jokinen, Vilma; Räsänen, Timo; Tähtikarhu, Mika; Hyväluoma, Jari; Koivusalo, Harri
    Agricultural and food science (Scientific Agricultural Society of Finland, 2026)
    Soil hydraulic properties are essential information for sustainable agriculture and environmental management, yet their measurement is time-consuming and costly. Pedotransfer functions (PTFs) are widely used to estimate these properties from basic soil data, but few have been developed or validated for boreal conditions. This study evaluated two sets of European PTFs for boreal arable soils using a Finnish dataset of 800 water retention curves (5530 measurements) and 293 saturated hydraulic conductivity (Ksat) measurements. To assess PTF performance in modelling context, a functional evaluation with HYDRUS-1D was conducted for clayey fields, comparing simulations using measured and PTF-predicted water retention data. Performance of PTFs was reasonable in terms of water retention (RMSE 0.07–0.09 cm³ cm⁻³ and R2 0.63–0.79) and functional evaluation (R2 0.56–0.97). These results were comparable to previous studies, indicating suitability for boreal arable soils. A hierarchy of PTF performance is provided to guide their selection, while highlighting the importance of considering soil texture in their application. Ksat PTFs performed poorly and systematically underestimated measured values (R2 -2.17 – -0.86), which highlights the demand for further development before reliable application to boreal soils.