Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 2 / 2

Viimeksi tallennetut

Short-day treatment in late summer reduces the chilling requirement in Norway spruce seedlings
Partanen, Jouni; Häkkinen, Risto; Viherä-Aarnio, Anneli; Stenvall, Niina; Hänninen, Heikki
Silva fennica : 2 (Suomen metsätieteellinen seura, 2026)
Artificial shortening of photoperiod with short-day (SD) treatment in late summer is a common measure in forest nurseries to advance the growth cessation and increase the frost hardiness of seedlings in the autumn. We conducted an experimental study of the effect of SD treatment (12 h) in the preceding summer and the photoperiod (16 h, 8 h) prevailing in the regrowth test under forcing conditions. The effect of these factors on the chilling requirement in second-year Norway spruce Picea abies (L.) Karst. seedlings was studied. Half of the seedlings were first subjected to a three-week SD treatment between 11 July and 1 August 2005, whereas the other half were used as the control group. The seedlings were first exposed to chilling in natural conditions. Subsequently, samples of the seedlings were transferred at intervals between September and May to a regrowth test in growth-promoting forcing conditions in a greenhouse. Additionally, we observed the bud burst of the seedlings in natural conditions during the next spring. Our main result was that SD treatment reduced the chilling requirement in the seedlings. Long photoperiod (16 h) in the forcing conditions also reduced the chilling requirement. The buds of the SD-treated seedlings burst earlier than those of the control seedlings and generally at almost the same time in both photoperiods. This suggests that the photoperiod prevailing in the forcing conditions has no additional delaying or advancing effect on the bud burst of SD-treated seedlings. In natural outdoor conditions, the SD treatment in the preceding summer advanced the springtime bud burst slightly.
Arbuscular mycorrhizal mycelia ameliorate aggravated phosphorus limitation caused by nitrogen deposition in a subtropical karst forest
Yuan, Yuanshuang; Du, Xianwang; Adamczyk, Bartosz; Yin, Yicong; Xia, Guowei; Zhang, Jianli; Zhang, Ziliang
Journal of experimental botany : 8 (Oxford University Press, 2026)
A curated database of rumen ciliate protozoal 18S rRNA gene sequences for metataxonomic applications
Lawther, Katie; Tapio, Ilma; Vera-Ponce de León, Arturo; Aho, Velma T. E.; Huws, Sharon A.; Dimonaco, Nicholas J.
BMC genomic data : 1 (BioMed Central, 2026)
Objectives Protozoa are key members of the rumen microbiome playing significant roles in nutrient cycling and methane production, yet are understudied. As rumen metataxonomic studies increasingly incorporate protozoal primers, the lack of curated dedicated reference databases limits accurate classification. This dataset was developed to address that gap and support future protozoa-focused rumen microbial analyses. Data description The curated dataset comprises 228 rumen ciliate protozoal 18S rRNA gene sequences sourced from publicly available datasets. Sequences were processed to remove redundancy and standardise naming. The final database spans 23 families, 53 genera, and 100 species, and is suitable for use in metataxonomic pipelines, including QIIME2. It provides a valuable resource for researchers aiming to improve taxonomic resolution of protozoal communities in rumen environments.
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu ja täydentävät kalatutkimukset 2023–2025
Ala-Opas, Pasi; Kulo, Katja; Ruokonen, Timo
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 29/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
Aqua Palvelu Oy käyttää Vesijärven vettä tarvittaessa laimentamaan Porvoonjokeen laskettavia puhdistettuja jätevesiä. Laimennusveden käyttöluvan ehtoihin kuuluu Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu. Tarkkailuun kuuluvat Enonselän ja Kajaanselän koekalastukset vuosittain, Vääksynjoen sähkökalastus joka toinen vuosi ja koko järven kalastustiedustelu joka kolmas vuosi, sekä kalastuskirjanpito vuosittain. Tässä raportissa esitetään Enonselän ja Kajaanselän vuosien 2023–2025 koekalastusten tulokset, kirjanpitokalastuksen vuosien 2024 ja 2025 tulokset, Vääksynjoen vuoden 2024 koekalastuksen tulokset sekä kalastustiedustelun tulokset vuodelta 2023. Luonnonvarakeskus on hoitanut Vesijärven kalataloudellista tarkkailua osana järven kunnostuksen tutkimusta ja pitkäaikaista seurantaa. Raporttiin on koottu myös Vesijärvisäätiön erillistilauksesta tehdyn Laitialanselän vuoden 2024 koekalastuksen, sekä hoitokalastuksen ja petokalakantojen hoidon tuloksia. Viimeisessä vuoden 2018 ekologisessa luokittelussa, joka kalaston osalta perustuu vuosien 2012–2017 verkkokoekalastusten tuloksiin Kajaanselän kalasto ilmentää tyydyttävää ekologista tilaa. Enonselän saaliit ovat pääsääntöisesti suuremmat ja särkikalojen osuus korkeampi, minkä vuoksi kalaston perusteella ekologinen tila vaihtelee tyydyttävän ja välttävän välillä eri vuosina. Vuosien 2023–2025 koekalastustulosten perusteella molempien selkien kalasto ilmentää tyydyttävää ekologista tilaa. Laitialanselkä on Enonselän kaltainen, joskin runsaskalaisempi ja vuosien 2020, 2022 ja 2024 koekalastusten perusteella välttävässä ekologisessa tilassa. Koko järvellä petokalojen ja ahvenkalojen osuus on viime vuodet pysynyt korkeana, mikä on kalataloudellisesti hyvä ja osoitus onnistuneesta kalaveden hoidosta. Kuoresaaliit ovat toipuneet varsin hitaasti lämpimän kesän 2021 aiheuttaman happikadon ja kuorekuolemien vuoksi etenkin Enonselällä. Kajaanselällä kuorekannat vahvistuivat selvästi vuonna 2025. Särkikalasaaliit ovat pysyneet maltillisina, mutta viime vuosien ahvensaaliit ovat olleet nousujohteisia varsinkin Enonselällä. Kuhasaaliit olivat Kajaanselällä laskusuunnassa, Enonselällä painosaaliin osalta hiukan kasvussa. Molemmat selät pysyivät edelleen vahvasti ahvenkalavaltaisina ja petokalojen painosaalisosuudet ovat korkealla tasolla. Koekalastusten perusteella kuhan lisääntyminen onnistui Vesijärvessä hyvin vuosina 2018, 2020, 2021 ja 2024. Myös ahven lisääntyi tehokkaasti vuosina 2018, 2021 ja 2024. Vuosi 2025 oli ahvenen huippulisääntymisvuosi Enonselällä. Lähivuosina onkin odotettavissa hyviä ahven- ja kuhasaaliita. Kalastustiedustelun perusteella Vesijärven kalastuksessa ja saaliissa palattiin v. 2023 tyypillisempään tilanteeseen vuoden 2020 heikkojäiseen talveen verrattuna. Muuttunut kalastuksen säätely tosin vaikeuttaa vertailua aiempiin vuosiin. Kalastus lisääntyi, vaikka saaliit eivät nousseetkaan verkkokalastuksen osalta, vapakalastamalla saaliista kertyi vajaa puolet, kuten vuoden 2020 kyselyn tulosten perusteella. Talvisen pilkinnän merkitys kasvoi. Kuhan osuus Vesijärven kalasaaliista laski hiukan.
Different feed efficiency modeling approaches for the prediction of genomic breeding values in lactating dairy cows
Chegini, Arash; Negussie, Enyew; Kokkonen, T.; Lidauer, Martin H.
Frontiers in genetics (Frontiers Media S.A., 2026)
Feed is the main cost of production in dairy farming. Any improvement in feed efficiency (FE) would increase marginal profit and sustainability and mitigate the environmental impact of dairy farming. In this study, we applied single-step genomic best linear unbiased prediction to different feed-efficiency metrics using records collected from Nordic Red dairy cattle (RDC). The main objective was to compare different metrics in terms of their effectiveness in selecting more feed-efficient animals. Weekly observations (n = 22,071) of dry-matter intake records from 791 RDC cows collected from 1998 to 2021 were used in this study. The pedigree consisted of 5,604 individuals, of which 1,489 animals were genotyped. Different modeling approaches, including conventional residual feed intake (RFI), regression on expected feed intake (ReFI), two multi-trait residual feed efficiency indices (RFIIndex and RZFE), and energy conversion efficiency (ECE) were analyzed. For the ReFI approach, two alternatives for predicting the expected feed intake, namely, a prediction equation tailored to the RDC data and a prediction equation based on Holstein dairy cow data proposed by the National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine (NRC 2021), were compared. First, a BLUP model was developed, and the necessary variance components were estimated for each approach. Then, pedigree-based and genomic-enhanced breeding values (PEBV and GEBV, respectively) were estimated using either reduced or full datasets. For model validation, PEBV and GEBV estimated using the full dataset were regressed on PEBV and GEBV estimated using the reduced dataset, respectively, to measure bias, dispersion, and prediction accuracy (PAC). The heritability estimates of different residual metrics ranged from 0.23 for RFI to 0.30 for ReFINRC2021, and the repeatability estimates ranged from 0.48 to 0.52. The estimated heritability and repeatability of ECE were 0.23 and 0.56, respectively. For all metrics, the use of genomic information increased PAC. However, there were discrepancies between the metrics in terms of the magnitude of PAC, with the PAC being the highest for ReFIRDC and the lowest for RFIIndex. Similarly, ReFIRDC had the lowest bias, while the highest bias was estimated for RFIIndex. In addition, RZFE and ReFIRDC showed lower dispersion. The correlations between GEBV of the residual metrics and the GEBV of ECE were lowest for RFINRC2021 and RFI and highest for ReFIRDC. Among the metrics compared, ReFIRDC and RFIIndex showed the highest effectiveness in selecting efficient cows. This indicates that the use of appropriate partial regression coefficients and the type of modeling are vital in breeding programs aimed at enhancing FE.