Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • Toimihenkilönaisten työhyvinvointi metsäsektorilla : MetsäNaiset-hanke, laadullinen tutkimus
    Kallioniemi, Marja; Kymäläinen, Hanna-Riitta
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 58/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Toimihenkilönaisten työhyvinvointi metsäsektorilla, laadullinen tutkimus (MetsäNaiset) -hankkeessa haastateltiin syksyllä 2025 kymmentä metsäalan toimihenkilönaista. Haastateltavien tavoittamisessa avustivat Metsälehden toimitus, METO ‒ Metsäalan Asiantuntijat ry ja Metsämiesten Säätiö. Haastateltavien pääasialliset työtehtävät olivat puukauppa (4 henkilöä), puun korjuu (2), metsänomistajien palvelut (2), koko puuhuoltoketju (1) ja metsänhoito (1). Haastateltavat olivat eri-ikäisiä (vaihteluväli: vähän yli 25 – yli 60 vuotta) ja heillä oli erilaisia koulutustaustoja. Puolet haastatelluista toimi Jyväskylän pohjoispuolella, puolet eteläpuolella. Haastattelut kestivät keskimäärin 1 h 32 min. Kaikki haastatellut kertoivat mielellään omasta työtilanteestaan, joskin tietoturva mietitytti useita. Hankeaineisto anonymisoitiin jo tiedostojen tallennusvaiheessa. Hankkeen rahoittivat Metsämiesten Säätiö ja Luonnonvarakeskus. Haastateltavat kertoivat monista työhön liittyvistä positiivisista piirteistä, kuten hyvistä työyhteisöistä, työn vapaudesta ja itsenäisyydestä sekä mielenkiintoisista ja haasteellisista työtehtävistä. Raportoimme seuraavassa tuloksista vastaten hankkeen tutkimuskysymyksiin. Mitkä tekijät heikensivät yleisesti toimihenkilöiden työhyvinvointia metsäsektorilla? Työmäärä Kiireisen työkauden loppupuolelle ajoittuneissa haastatteluissa korostuivat ongelmat hallita runsasta työmäärää ja kausiluonteisen työn kuormituspiikkejä. Perinteisen ajattelutavan mukaan metsätoimihenkilö tekee omistautuneena ja kiireessä runsaasti töitä, jotta hän on tasavertainen jäsen työtiimissä. Erilaiset työpaikoilla koetut muutokset, kuten omistajanvaihdos, organisaation yhdistyminen tai kokeneen työntekijän siirtyminen muualle lisäsivät työmääriä tietyksi aikaa. Vapaa työaika eli työajan sijoittamisen vapaus sai osakseen kiitosta, mutta toisaalta moni totesi tekevänsä töitä sovittua runsaammin. Tarvittaessa töitä edistettiin myös iltaisin tai viikonloppuisin, jotta työt yhteistyöverkostoissa eivät viivästyneet. Työvälineet Käytössä olevien ohjelmien käytettävyys ja toimivuus saivat kritiikkiä osakseen, joskin kahdessa työorganisaatiossa käytössä oleva sovellus toimi moitteetta. Joillakin maantieteellisillä alueilla netti- tai puhelinyhteydet toimivat vain ajoittain tai eivät lainkaan. Työyhteisö ja verkostot Vaikka työyhteisöt olivat haastateltaville tärkeitä ja monien voimavara, vuosikymmeniä alalla työskennellyt haastateltava arvioi, että aiemmin työyhteisöt olivat tiiviimpiä ja vuorovaikutusta työkavereiden kesken oli enemmän. Hankalaan työtilanteeseen oli ollut silloin mahdollista saada vertaistukea työkavereilta. Nykyisin työ oli itsenäisempää ja yksinäisempää, jolloin ongelmistakin tuli selviytyä yksin. Yli puolella haastatelluista työnantaja seurasi työntekijän tuottavuutta. Haastateltavat suhtautuivat seurantaan eri tavoin. Vaikka työssä onnistuminen lisäsi työtyytyväisyyttä, vain harva koki numeerisen seurannan motivoivana. Huolellisuutta vaativassa tehtävässä seuranta aikaansai ristiriitatilanteen, ja työuran alussa lukuisat tavoitteet kirjauksineen herättivät kritiikkiä. Metsätoimihenkilö sai ajoittain kuulla tunteellista palautetta, joskin ongelman taustalta paljastui usein väärinymmärrys tai tietokatkos työketjussa. Työkokemuksen myötä virheisiin osattiin suhtautua rauhallisemmin, mutta työuran alussa virhetilanne ja siihen liittyvä kielteinen palaute voi olla kuormittavaa. Ympäröivä yhteiskunta Jokaisessa haastattelussa oltiin harmistuneita kärjekkäästä, usein mustavalkoisesta julkisesta metsätalouteen liittyvästä keskustelusta. Uutta työhön liittyvää tietoa oli tullut omaksuttavaksi viime aikoina poikkeuksellisen paljon. Mitkä tekijät heikensivät erityisesti toimihenkilönaisten työhyvinvointia? Työura alkaa Todennäköisesti edessä on muuttumisprosessi: alalla pärjääminen edellyttää naiselta ratkaisukeskeistä, päämäärätietoista ja suorittamiseen keskittyvää työotetta. Jämäkkyys, sanavalmius ja ”kovetettu nahka” auttoivat selviytymisessä. Työmäärä Osa haastatelluista arvioi, että naisen pitää tehdä alalla miehiä enemmän töitä raivatakseen oman paikkansa. Vankka asiaosaaminen oli joillakin keino hiljentää työsuoriutumisen epäilijät. Nainen työyhteisössä huolehtii usein eri työvaiheiden sujuvuudesta, aikatauluista ja ilman tekijää jääneistä työtehtävistä, jolloin hänelle voi kertyä lisätöitä vaivihkaa. Perhe Hoivatyö ja perheeseen liittyvät velvollisuudet voivat kutistaa palautumisajan minimiin, kun vapaa-aika kuluu kotitöissä. Vallitsevan käytännön mukaan sairasta lasta hoidetaan työtehtävien rinnalla tai työtehtävien tekeminen niukentaa toimihenkilönaisen yöunta. Epäasiallinen puhe, uhka ja hankaluudet Ronskiin puheeseen piti tottua. Vaikka jotkut asiakkaat toivoivat nimenomaan naistoimihenkilöä, osa kieltäytyi metsäasioinnista naisasiantuntijan kanssa. Kahteen haastateltuun oli käyty fyysisesti käsiksi työssä. Naiset kertoivat kokemistaan hankalista tilanteista, kuten toistuvasti reklamoivasta asiakkaasta tai käsittämättömän nurjasta ensimmäisestä työpaikasta. Haastatteluissa pohdittiin eri kanteilta pulmaa: kaikki ammatillisen koulutuksen hankkineet naiset eivät selviydy ja löydä omaa paikkaansa. Moni päättää jättää metsäalan. Miten toimihenkilönaisten työhyvinvointia voidaan parantaa? 1. Johtaminen: työtehtävien tasapuolinen ja oikeudenmukainen jakaminen, tuki työuran alussa ja kannustava palaute. 2. Toimivat perehdytysjaksot: mahdollisuus valita tutor itse, jotta vuorovaikutus sujuu. 3. Alan uudistuminen: arvostetaan jokaisen osaamista ja ammatillista koulutusta. Jätetään tilaa perheasioiden hoitamiselle. Laaditaan infopaketteja työalasta ammatinvalintaa pohtiville. 4. Toimivat työvälineet: huolehditaan ohjelmien käytettävyydestä. Kahden haastateltavan työpaikalla oli toimiva ohjelmisto; olisiko niistä mahdollista soveltaa muuallekin työvälineitä? 5. Työvaateseteli: naisen kehoon sopivat, tarvittavaa laatua olevat työvaatteet setelin avulla. Työnantaja kustantaa perussumman, jota työntekijä tarpeen vaatiessa täydentää. 6. Organisaatioihin suunnitellut toimintatavat ongelma-, konflikti- ja virhetilanteisiin. Ei jätetä toimihenkilöä yksin pulmatilanteen keskelle. Keskusteluryhmissä pohditaan yhdessä hankalia tilanteita: miten niistä selviydyttiin ja miten kannattaisi menetellä. 7. Oman työn johtamisen sekä palautumisen taidot jokaisen työkalupakkiin. 8. Erilaisuuden salliminen työyhteisöissä: vaalitaan jokaisen perusoikeutta koskemattomuuteen, sallitaan kaikille turvallinen mahdollisuus osallistua ja arvostetaan eri henkilöiden osaamista. Päätetään käyttää asiallista kieltä alan työverkostoissa. 9. Kehitettävät teemat ammatilliseen ja täydennyskoulutukseen: mitä on yksityismetsätalouden parissa toimiminen; asiakaspalvelutaidot; neuvottelutaidot ja erilaiset -taktiikat; talous- ja markkinointiosaaminen; itsensä johtaminen ja palautumisen taidot; valmiudet kriisi- ja konfliktitilanteisiin, tunnepitoisten ja ristiriistaisten tilanteiden hallinta; naisena selviytyminen metsäalalla.
  • Maatiaiskanatiedote 2026
    Kantanen, Juha; Tuunainen, Petra; Ojanen, Emma; Rautio, Salla
    Maatiaiskanatiedotteet (Luonnonvarakeskus, 2026)
  • Virocontrol prospects of Heterobasidion mycoviruses and detection of volatile organic compounds associated with Heterobasidion annosum infection in Scots pine
    Roininen, Elina
    Dissertationes Universitatis Helsingiensis : 373/2026 (Helsingin yliopisto, 2026)
  • Optimising rare tree species detection for large-area mapping : a case study on European aspen (Populus tremula)
    Hardenbol, Alwin A.; Ørka, Hans Ole; Gobakken, Terje; Kostensalo, Joel
    Silva fennica : 3 (Suomen metsätieteellinen seura, 2026)
    Some locally rare tree species – like European aspen (Populus tremula L.) – contribute disproportionately to forest biodiversity, making their accurate monitoring important for conservation. However, most remote sensing studies of rare tree species ignore their low prevalence/base rate, necessary for model transferability. We aimed to assess European aspen classification under realistic landscape prevalence and find methods to improve classification performance. Across 253 plots from field data in Våler, Norway we detected and segmented 5455 living trees, including 55 European aspens (ca. 1% prevalence), from high-density airborne laser scanning (ALS) data merged with multispectral aerial imagery. Individual segments were then classified as European aspen or non-aspen using random forest and synthetic minority oversampling (SMOTE). We evaluated classification based on tree counts and summed tree volumes. To underpin the importance of prevalence consideration and compare our results, we also re-analysed published Fennoscandian European aspen classification studies. Contrary to a perfect balance, we found an optimal SMOTE-ratio at ca. 0.07 (European aspen–non-aspen ratio). Our count-based classification achieved 32% (16–52) false discovery rate (FDR) and 73% (60–83) false negative rate (FNR), whereas volume-based classification achieved 31% (11–51) FDR and 54% (38–71) FNR. Re-analysed studies averaged 66% FDR and 33% FNR at a 1% prevalence. Our results demonstrate that rare tree species classification benefits from optimising majority–minority ratios and, given the ecological value of larger trees, volume-based approaches are warranted. Finally, we urge reporting landscape prevalence and adjust classification metrics to reflect these to enable transferability to real-world applications in rare tree species classification.
  • Riittääkö meillä kotimaista naudanlihaa?
    Huuskonen, Arto; Huhtanen, Pekka; Manni, Katariina
    Nauta : 4 (Suomen kotieläinjalostusosuuskunta, 2026)
    Suomessa on mahdollista tuottaa nykyistä kulutustamme vastaava naudanlihamäärä joko alentamalla lypsylehmien maitotuotostasoa ja lisäämällä lehmien määrää tai lisäämällä emolehmien määrää nykyisellä lypsylehmien tuotostasolla. Tämänhetkistä kotimaista naudanlihan kulutusta, noin 95 miljoonaa kiloa, vastaava tuotantomäärä vaatisi 11 000 kilon maitotuotostasolla 94 000 emolehmää ja 12 000 kg:n tuotostasolla 110 000 emolehmää.