Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • Ideas and perspectives : Using meta-omics to unravel biogeochemical changes from cell to planetary scales
    Abs, Elsa; Keuschnig, Christoph; Amato, Pierre; Bowler, Chris; Capo, Eric; Chase, Alexander B.; Chavez Rodriguez, Luciana; Dabengwa, Abraham N.; Dussarrat, Thomas; Guzman, Thomas; Hernandez, Linnea K.; Hultman, Jenni; Küsel, Kirsten; Li, Zhen; Mankowski, Anna; Riley, William J.; Saleska, Scott R.; Wingate, Lisa
    Biogeosciences : 14 (Copernicus Publications, 2026)
    Increased human impacts on Earth systems are radically altering biogeochemical cycles. While long-term environmental observatories and Earth System Models (ESMs) provide valuable insights into the mechanisms of nutrient dynamics, their performance is limited at the fine spatial scales controlled by the functional diversity of plant and microbial communities. This gap in our understanding concerning the roles of microbial diversity and plant-microbial interactions in decomposition and nutrient dynamics extends across many global ecosystems. Recent advances in meta-omics technologies, including metagenomics, metatranscriptomics, metaproteomics, and metabolomics, offer a wide array of tools for assessing metabolic to genetic to evolutionary drivers of ecosystem functioning. Here, we explore the integration of meta-omics with traditional ecological approaches to examine responses to global environmental changes. We present case studies from diverse environments – soils, aquatic systems, clouds, and paleoarchives – demonstrating how meta-omics can unravel the roles of microbial diversity, metabolic pathways, and trait distributions critical to understanding greenhouse gas fluxes, nutrient cycling, and biogeochemistry. Although meta-omics is still beset with challenges including data heterogeneity arising from wide-ranging methods, omics-derived traits, kinetic parameters, and machine learning tools can be used to enhance ESM predictive capability. For example, emerging applications of meta-omics to ancient environmental DNA are extending our capacity to link historical patterns with future projections, offering a long-term perspective on ecosystem dynamics. This review highlights the potential of integrating omics with experimental manipulations alongside existing monitoring and modelling efforts to refine predictions of ecosystem responses to natural and anthropogenic-driven environmental changes. Because omics approaches cross a range of scientific domains, they could be used to foster collaboration and even integration within existing models, thus laying the foundation for informed conservation and ecosystem management strategies from local to global scales.
  • Teknologia on välttämätön renki, mutta surkea isäntä
    Aakkula, Jyrki
    Käytännön maamies : 7 (Terramedia oy, 2026)
  • Metsien uudistuminen suojametsäalueella ja Pohjois-Suomen korkeilla alueilla 2010-luvulla
    Miettinen, Janne; Korhonen, Kari T.; Jalkanen, Risto; Rautio, Pasi
    Metsätieteen aikakauskirja (Suomen Metsätieteellinen Seura ry, 2025)
    Suojametsäalueella metsää tulee valtioneuvoston säädösten mukaan hoitaa ja käyttää erityistä varovaisuutta noudattaen ja siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta metsänrajan alenemista. Tässä artikkelissa esitetään tiivistelmä aiempien suojametsäaluetta koskevien selvitysten tuloksista, tarkastellaan metsätaloustoimintaa suojametsäalueilla ja Pohjois-Suomen korkeilla alueilla sekä Metsäkeskuksen aineistojen että valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistojen perusteella, alueella tehtyä metsänuudistamis- ja metsätuhotutkimusta sekä ilmastotrendejä ja niiden vaikutuksia metsän uudistumiseen suojametsäalueilla. Suojametsäalueen ja Pohjois-Suomen korkeiden alueiden metsän uudistumistulokset ovat Suomen metsäkeskuksen vuosien 2015–2020 tarkastusaineiston perusteella hyviä; virheelliseksi luokiteltuja kohteita on näissä luokissa vain 7 % suojametsäalueella ja 12 % Pohjois-Suomen korkeilla alueilla. VMI-tulosten valossa suojametsäalueen metsät ovat taimettuneet paremmin kuin vuosikymmen aikaisemmin: 2020-luvun taitteen VMI13-aineistossa vain noin 12 % tuoreista uudistusaloista alitti taimikoiden kasvatettavan puuston vähimmäisrajan 1200 r/ha, kun VMI11-aineistossa vastaava luku oli yli kolminkertainen. Myös pituuskehityksen ja metsänhoidollisen laadun kohdalla suojametsäalueen metsiköt ovat samalla tai hieman paremmalla tasolla kuin aiemmin. Suojametsäalueen havupuutaimikoissa ei ole 2010-luvulla havaittu samankaltaisia luonnontuhoja kuin tunturimittarin tunturikoivikoissa 1960-luvulla aiheuttamat laajat metsäkuolemat. Myöskään ilmasto-oloissa ei ole havaittavissa äärevyyden lisääntymistä. Metsänuudistamistutkimusten tulosten perusteella maanmuokkauksen tarpeellisuutta on edelleen tarpeen korostaa suojametsäalueella. Myös maanmuokkauksen ja hyvien siemenvuosien välinen yhteys on tärkeää riittävän taimiaineksen saavuttamiseksi. Toisaalta metsänhoitosuositusten mukaiseen taimikon tavoitetiheyteen esimerkiksi kuivahkojen kankaiden kohdalla päästään jo sillä, että harvennetaan puusto harvaksi tai tehdään maankäsittely. Kokonaisuutena metsien uudistuminen suojametsäalueella on 2010-luvulla onnistunut pääasiassa hyvin. Keinollisten ja luontaisten uudistamismenetelmien yhdistelmän käyttö on edelleenkin perusteltua suojametsäalueella ja Pohjois-Suomen korkeilla alueilla, sillä olosuhteet alueella ovat edelleenkin äärevät ja uudistumistuloksiin liittyy aina epävarmuutta. Mitään erityisiä uhkatekijöitä ei tällä hetkellä ole näköpiirissä, mutta seuranta on jatkossakin tarpeen etenkin tautien ja tuholaisten varalta.
  • Drought conditions could exacerbate nitrogen and phosphorus imbalances in important European forest tree species
    Wohlgemuth, Lena; Jonard, Mathieu; Schmitz, Andreas; Schmidt-Walter, Paul; Deroo, Heleen; Waldner, Peter; Cools, Nathalie; De Vos, Bruno; Verstraeten, Arne; Krüger, Inken; Thimonier, Anne; Timmermann, Volkmar; Neumann, Mathias; Rautio, Pasi; Schwärzel, Kai
    Annals of forest science : 1 (BioMed Central, 2026)
    Key message: A large European forest monitoring dataset reveals a pattern of reduced foliar nitrogen (N) and phosphorus (P) concentrations following drought conditions in spruce and pine, and, in the case of P, beech and oak, often exhibiting N:P imbalances. Gradual nutritional imbalance and nutrient deficiency during droughts raise concern for tree vitality and forest carbon sequestration under climate change. Context: Nitrogen (N) and phosphorus (P) are essential nutrients for tree metabolism, forest growth, and carbon sequestration, yet the drivers of their availability to trees are often complex to untangle. Aims and methods: In this study, we investigated environmental controls of foliar N, P, and N:P based on > 4100 N and P measurements in foliage samples of main tree species (beech, oak, spruce, and pine) across 279 European monitoring sites by applying mixed regression models. Results: We found overall nutritional declines over the past three decades that ranged from − 1.8% to − 2.7% and from − 3.5% to − 4.2% per 10 years for foliar N and P concentrations respectively. At around two-thirds of monitoring sites, where foliar N:P significantly increased over the examined time span, these increases were dominated by declines in foliar P. Foliar sampling years with summer droughts (standardized precipitation evapotranspiration index < − 1.2) were associated with lower standardized foliar P concentrations in all tree species compared to average years. Conclusion: We concluded that variations in drought conditions drive foliar N and P on a short-term, mostly annual basis, while throughfall deposition of N impacted foliar N over larger time spans of several decades depending on tree species.
  • Natural regeneration of Scots pine seedlings in northern Finland after small gap, selection and shelterwood cuttings and site preparation
    Peltola, Petra; Maltamo, Matti; Poutiainen, Tuukka; Pääkkönen, Viivi; Petty, Aaron; Yang, Fan; Pikkarainen, Laura; Korhonen, Lauri; Rautio, Pasi; Hallikainen, Ville; Kilpeläinen, Antti; Peltola, Heli
    Forest ecology and management (Elsevier, 2026)
    The interest in continuous cover forestry (CCF) has increased in Northern Europe over the last decade. Its sustainability depends on successful natural regeneration, which can be limited by the demanding growing conditions in northern Fennoscandia. We studied the early success of, and factors influencing, natural regeneration of Scots pine seedlings on xeric and mesic sites in northern Finland after small gap, selection and shelterwood cuttings and site preparation (none, track and patch scarification). The six study stands treated in 2020–2021 were inventoried in 2024, 3–4 years after cuttings. We evaluated the factors affecting the number of Scots pine seedlings established after cuttings using generalised linear mixed modelling, considering both field-measured and remote-sensing-based predictors. We found that the modelled number of pine seedlings increased in the small gap stands along with increasing distance from the forest edge and coverage of bare humus and lichen. In the selection and shelterwood cutting stands it decreased along with increasing stoniness and moss (excluding Sphagnum spp.) coverage. In both cases, site preparation (especially track preparation) improved the regeneration result. Based on the best fitting model, the mean number of pine seedlings in the small gap stands was 1500 ha−1 and in the selection and shelterwood cutting stands 1000 ha−1. To conclude, the establishment of seedlings was low, but it may increase in the coming years.