Luke
Silmäile
 
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

Towards multiple use of forests with non-timber forest products : forest owners’ perspectives
Muttilainen, Hanna
Dissertationes forestales : 381 (Suomen metsätieteellinen seura, 2025)
Tuomikirvat tarkkailuun ainakin Etelä-Suomessa
Huusela, Erja
Kasvinsuojelulehti : 1-2 (Kasvinsuojeluseura, 2025)
Metsäisten luontotyyppien tunnistaminen ja hyvän tilan määrittäminen
Kärkkäinen, Leena; Arnkil, Nora; Huhta, Esa; Korhonen, Kari T.; Lindberg, Henrik; Mutanen, Antti; Pänkäläinen, Mari; Siitonen, Juha; Tonteri, Tiina
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 92/2025 (Luonnonvarakeskus, 2025)
Selvityksen tavoitteena oli ehdottaa kriteerit, joiden avulla tunnistetaan metsäiset luontotyypit (boreaaliset luonnonmetsät, harjumetsät, lehdot, puustoiset suot) ja arvioidaan niiden tila (hyvässä/ei hyvässä tilassa) Natura-verkoston ulkopuolisilla alueilla. Lisäksi arvioitiin valtakunnan metsien inventointiaineiston (VMI) ja Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedon hyödyntämis- ja kehittämismahdollisuuksia metsäisten luontotyyppien tunnistamisessa ja hyvän tilan arvioinnissa. Selvityksessä tunnistettiin potentiaaliset metsänkäsittelyt, joilla voidaan edistää luontotyypin hyvän tilan saavuttamista sekä arvioitiin metsänkäsittelyssä tarvittavia muutoksia suhteessa metsänhoitosuosituksiin. Metsäisten luontotyyppien hyvän tilan saavuttamisesta aiheutuvia ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia arvioitiin yleisellä tasolla. Boreaalisten luonnonmetsien tunnistamiskriteerit ovat samat kuin niiden hyvän tilan kriteerit. Boreaalisille luonnonmetsille ehdotetut kriteerit vastaavat pääosin Natura-inventointiohjetta, mutta vanhojen metsien, nuorten sukkessiovaiheiden ja kuolleen pystypuuston ja eri lahovaiheiden maapuuston määrää koskeviin kriteereihin ehdotettiin täsmennyksiä. Harjumetsille esitellään neljä erilaista tulkintaa: 1) ominaispiirteiden, kasvillisuuden ja lajiston perusteella määritellyt harjumetsät, 2) geologisin perustein määriteltyjen valorinteiden metsät (etelä- ja länsirinteet), 3) geologisin perustein määriteltyjen harjujen metsät (sisältäen kaikki ilmansuunnat), ja 4) kaikkien jäätikköjokimuodostumien metsät, sekä niitä kuvaavia tunnistamis- ja hyvän tilan kriteereitä. Lehdoille ehdotetut tunnistamiskriteerit vastaavat Natura-luontotyyppioppaan ja Natura-inventointiohjeen määrittelyjä. Sen sijaan kaikkiin ehdotettuihin hyvän tilan kriteereihin tehtiin täsmennyksiä näihin ohjeistuksiin verrattuna. Puustoisten soiden osalta Natura-luontotyyppioppaaseen ja Natura-inventointiohjeessa esitettyihin tunnistamisen ja hyvän tilan kriteerien määrittelyihin ehdotetaan täsmennystä lukuun ottamatta suotyyppiä ja minimilatvuspeittävyyden raja-arvoja. Metsäisten luontotyyppien metsänkäsittelyssä on tärkeää tunnistaa käsittelyt, joilla on mahdollista parantaa luonnon tilaa sekä käsittelyt, joita voidaan toteuttaa hyvässä tilassa olevilla esiintymillä talousmetsissä. Luonnonhoito, yhdistelmät suojelun ja metsänkäsittelyn välillä sekä suojelu ovat keskeisiä toimenpiteitä turvata luontotyypeille ominaisia piirteitä ja lajiston säilymistä. Osaa tässä raportissa ehdotetuista kriteereistä voitaisiin hyödyntää poimintakriteereinä, kun VMI:n aineistoista arvioidaan metsäisten luontotyyppien kokonaisalaa ja niiden hyvässä tilassa olevaa pinta-alaa. Osaa ehdotettujen kriteereiden määritelmistä olisi kuitenkin vielä tarkennettava. Lisäksi joitakin kriteereitä koskien VMI edellyttää kehittämistä. Metsäisiä luontotyyppejä ja hyvässä tilassa olevia metsäisiä luontotyyppejä ei tällä hetkellä pystytä poimimaan Metsäkeskuksen metsävaratiedosta ehdotettuja kriteereitä hyödyntäen. Tulevaisuudessa kaukokartoitukseen perustuvat menetelmät kehittyvät ja aineistot tarkentuvat, minkä ansiosta niiden hyödyntämismahdollisuudet luontotyyppien tunnistamiseen ja hyvän tilan määrittämiseen paranevat. Metsäisten luontotyyppien ennallistamisen ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia tarkasteltiin laadullisesti yleisellä tasolla. Boreaalisten luonnonmetsien uhanalaisille lajeille kriittisimmät rakennepiirteet ovat vanhojen metsien, vanhojen puiden ja lahopuun väheneminen. Harjumetsissä ja muissa paahdeympäristöissä puuston osittaisella poistamisella ja kivennäismaan paljastamisella pystytään elvyttämään erikoistuneiden kasvilajien heikentyneitä esiintymiä. Lehtojen aluskasvillisuudelle tärkeimpiä uhkia ovat kuusettuminen ja lehtipuun väheneminen, kun taas muu eliöstö kärsii lahopuun puutteesta. Puustoisten soiden ennallistamisen lajistovaikutukset kytkeytyvät rakennepiirteissä (esim. vesitalous, puusto, kasvillisuus, mikroilmastolliset tekijät) tapahtuviin muutoksiin. Metsäisten luontotyyppien ennallistamisen taloudelliset vaikutukset sekä kustannusten että hyötyjen näkökulmasta voivat olla Suomessa merkittävät. Metsäisten luontotyyppien tilan parantamisen taloudelliset vaikutukset riippuvat siitä, kuinka suuri pinta-ala on kysymyksessä, kuinka paljon työpanosta vaaditaan sekä kuinka paljon ja millä tavalla rajoitetaan maankäyttöä. Taloudelliset vaikutukset koostuvat toteuttamiskustannusten lisäksi vaikutuksista esimerkiksi puuntuotantoon, metsäsektorin arvonlisään, työllisyyteen, kiinteistöjen arvoihin sekä luontomatkailuun ja virkistyskäyttöön.
Complex population genetic structure of the bark beetle predator Thanasimus formicarius (L.) (Coleoptera: Cleridae) across its European range
Papek, Eva; Derlić, Amina; Melin, Markus; Roques, Alain; Cocos, Dragos; Schroeder, Martin L.; Pernek, Milan; Avtzis, Dimitrios N.; Zolubas, Paulius; Williams, David T.; Pajares, Juan A.; Sarikaya, Oğuzhan; Pavlin, Roman; Belilov, Sevdalin; Gossner, Martin M.; Seehausen, M. Lukas; Wierzbicka, Anna; Kundtner, Lara; Stauffer, Christian; Schebeck, Martin
Agricultural and forest entomology : 3 (Wiley-Blackwell, 2025)
1. Thanasimus formicarius (L.) (Coleoptera: Cleridae) is an important bark beetle predator and can reduce bark beetle population densities of some of the most severe forest pests in Europe. 2. We analysed the population genetics and phylogeography of T. formicarius across its European range, using mitochondrial COI data from 187 individuals sampled from 23 locations. Our extensive sampling from the Fennoscandian to the Mediterranean region and from Iberia to the Middle East provides insights into the genetic structure of T. formicarius. 3. We found a high genetic diversity, revealing 119 haplotypes across the sampling range. Two main clades, an Atlantic and a Continental, were identified, suggesting the presence of at least two glacial refugia during the last ice ages. 4. An isolated population was discovered on the island of Corsica, suggesting that a limited number of individuals, probably from mainland France, may have colonized Corsica and a founder effect occurred. 5. These findings increase our understanding of the recent evolutionary history of T. formicarius, which was shaped by Pleistocene events and certain species-specific life-history traits.
Perspectives: State of national forest damage survey programmes in Europe and ways toward improved harmonization and data sharing
Hlásny, Tomáš; Perunová, Michaela; Modlinger, Roman; Blake, Max; Brazaitis, Gediminas; Csóka, György; de Groot, Maarten; Duduman, Mihai-Leonard; Faccoli, Massimo; Georgieva, Margarita; Georgiev, Georgi; Grodzki, Wojciech; Hartmann, Henrik; Hirka, Anikó; Hoch, Gernot; Jactel, Hervé; Jonsell, Mats; Kolšek, Marija; Krokene, Paal; Melin, Markus; Milanović, Slobodan; Økland, Bjørn; Pernek, Milan; Martin, Gilles San; Schroeder, Martin; Seidl, Rupert; Vakula, Jozef; Ylioja, Tiina
Forest ecology and management (Elsevier, 2025)