Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • Nurmibiotalous nyt ja tulevaisuudessa : Asiaa ja arvonlisää ruohonjuuresta biojalostamoihin
    Kykkänen, Sanna; Ruuttunen, Kyösti; Pyykkönen, Ville; Rinne, Marketta; Louhisuo, Arja; Joutsjoki, Vesa; Hyvönen, Terho; Korhonen, Panu; Karikallio, Hanna-Maija; Weckroth, Mikko; Rasa, Kimmo; Muilu-Mäkelä, Riina
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 26/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Maataloudessa ja koko ruokaketjussa on käynnissä siirtymä kohti kestävämpää, resurssitehokkaampaa ja monimuotoisempaa ruokajärjestelmää. Muutos tarvitaan turvaamaan ravinnon saatavuus muuttuvissa olosuhteissa ja sitä vauhdittavat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja fossiilitaloudesta irrottautuminen. Hyödyntämällä nurmituotannon vahvuudet koko Suomen alueella voidaan tukea muutosta kohti resurssitehokasta ruuantuotantoa. Nurmituotanto tukee mm. EU:n biodiversiteettistrategian (Euroopan komissio 2026) ja biokiertotalousstrategian (Euroopan komissio 2025) toteutumista. Nurmibiomassalla on merkittävää potentiaalia korkeamman jalostusasteen tuotteiksi. Nurmien arvonlisän nostaminen biojalostuksella ja uusien toimivien arvoketjujen kehittäminen mahdollistaisivat nurmentuotannon lisäämisen myös viljan viljelyyn keskittyneillä alueilla. Tässä raportissa tarkastellaan nurmen hyödyntämismahdollisuuksia kestävämmässä maataloudessa sekä energian ja biomateriaalien raaka-aineena perinteisen rehukäytön lisäksi. Nurmesta voidaan erottaa proteiinipitoinen jae, joka soveltuu rehuksi paitsi märehtijöille myös yksimahaisten eläinten ja ehkä tulevaisuudessa myös ihmisten ravinnoksi. Nurmen lyhytkuituinen kiinteä fraktio puolestaan soveltuu esimerkiksi pakkausmateriaalien valmistukseen. Nurmikasvit ovat keskeinen osa ruoantuotantoa eläinten rehuna maidon- ja lihantuotannossa. Nurmien merkitys korostuu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa nurmella on hyvät kasvuolosuhteet, mutta suoraan ihmisravinnoksi käytettävien kasvien tuotanto on haastavaa. Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä nautakarjatuotanto on vähäisempää, monivuotisten nurmien sisällyttäminen viljelykiertoihin lisäisi ympäristöhyötyjä ja monipuolistaisi viljelyä. Tässä raportissa arvioidaan erilaisten nurmen prosessointivaihtoehtojen kannattavuutta ja visioidaan tulevaisuuden mahdollisuuksia nurmien nykyistä monipuolisemmaksi hyödyntämiseksi sekä nurmiin perustuvan elintarviketalouden kestävyyden parantamiseksi. Nurmet voivat olla monipuolinen biomateriaalien raaka-aine ja tärkeä osa proteiinipitoista ravintoa – joko eläintuotannon kautta tai jopa suoraan ihmisravinnoksi. Nurmituotannon systemaattista kehittämistä on jatkettava ja innovaatioita otettava käyttöön niin että nurmien potentiaali saadaan täysimääräisesti tukemaan yhteiskunnan hyvinvointi- ja kestävyystavoitteita.
  • Short-day treatment in late summer reduces the chilling requirement in Norway spruce seedlings
    Partanen, Jouni; Häkkinen, Risto; Viherä-Aarnio, Anneli; Stenvall, Niina; Hänninen, Heikki
    Silva fennica : 2 (Suomen metsätieteellinen seura, 2026)
    Artificial shortening of photoperiod with short-day (SD) treatment in late summer is a common measure in forest nurseries to advance the growth cessation and increase the frost hardiness of seedlings in the autumn. We conducted an experimental study of the effect of SD treatment (12 h) in the preceding summer and the photoperiod (16 h, 8 h) prevailing in the regrowth test under forcing conditions. The effect of these factors on the chilling requirement in second-year Norway spruce Picea abies (L.) Karst. seedlings was studied. Half of the seedlings were first subjected to a three-week SD treatment between 11 July and 1 August 2005, whereas the other half were used as the control group. The seedlings were first exposed to chilling in natural conditions. Subsequently, samples of the seedlings were transferred at intervals between September and May to a regrowth test in growth-promoting forcing conditions in a greenhouse. Additionally, we observed the bud burst of the seedlings in natural conditions during the next spring. Our main result was that SD treatment reduced the chilling requirement in the seedlings. Long photoperiod (16 h) in the forcing conditions also reduced the chilling requirement. The buds of the SD-treated seedlings burst earlier than those of the control seedlings and generally at almost the same time in both photoperiods. This suggests that the photoperiod prevailing in the forcing conditions has no additional delaying or advancing effect on the bud burst of SD-treated seedlings. In natural outdoor conditions, the SD treatment in the preceding summer advanced the springtime bud burst slightly.
  • Arbuscular mycorrhizal mycelia ameliorate aggravated phosphorus limitation caused by nitrogen deposition in a subtropical karst forest
    Yuan, Yuanshuang; Du, Xianwang; Adamczyk, Bartosz; Yin, Yicong; Xia, Guowei; Zhang, Jianli; Zhang, Ziliang
    Journal of experimental botany : 8 (Oxford University Press, 2026)
  • A curated database of rumen ciliate protozoal 18S rRNA gene sequences for metataxonomic applications
    Lawther, Katie; Tapio, Ilma; Vera-Ponce de León, Arturo; Aho, Velma T. E.; Huws, Sharon A.; Dimonaco, Nicholas J.
    BMC genomic data : 1 (BioMed Central, 2026)
    Objectives Protozoa are key members of the rumen microbiome playing significant roles in nutrient cycling and methane production, yet are understudied. As rumen metataxonomic studies increasingly incorporate protozoal primers, the lack of curated dedicated reference databases limits accurate classification. This dataset was developed to address that gap and support future protozoa-focused rumen microbial analyses. Data description The curated dataset comprises 228 rumen ciliate protozoal 18S rRNA gene sequences sourced from publicly available datasets. Sequences were processed to remove redundancy and standardise naming. The final database spans 23 families, 53 genera, and 100 species, and is suitable for use in metataxonomic pipelines, including QIIME2. It provides a valuable resource for researchers aiming to improve taxonomic resolution of protozoal communities in rumen environments.
  • Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu ja täydentävät kalatutkimukset 2023–2025
    Ala-Opas, Pasi; Kulo, Katja; Ruokonen, Timo
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 29/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Aqua Palvelu Oy käyttää Vesijärven vettä tarvittaessa laimentamaan Porvoonjokeen laskettavia puhdistettuja jätevesiä. Laimennusveden käyttöluvan ehtoihin kuuluu Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu. Tarkkailuun kuuluvat Enonselän ja Kajaanselän koekalastukset vuosittain, Vääksynjoen sähkökalastus joka toinen vuosi ja koko järven kalastustiedustelu joka kolmas vuosi, sekä kalastuskirjanpito vuosittain. Tässä raportissa esitetään Enonselän ja Kajaanselän vuosien 2023–2025 koekalastusten tulokset, kirjanpitokalastuksen vuosien 2024 ja 2025 tulokset, Vääksynjoen vuoden 2024 koekalastuksen tulokset sekä kalastustiedustelun tulokset vuodelta 2023. Luonnonvarakeskus on hoitanut Vesijärven kalataloudellista tarkkailua osana järven kunnostuksen tutkimusta ja pitkäaikaista seurantaa. Raporttiin on koottu myös Vesijärvisäätiön erillistilauksesta tehdyn Laitialanselän vuoden 2024 koekalastuksen, sekä hoitokalastuksen ja petokalakantojen hoidon tuloksia. Viimeisessä vuoden 2018 ekologisessa luokittelussa, joka kalaston osalta perustuu vuosien 2012–2017 verkkokoekalastusten tuloksiin Kajaanselän kalasto ilmentää tyydyttävää ekologista tilaa. Enonselän saaliit ovat pääsääntöisesti suuremmat ja särkikalojen osuus korkeampi, minkä vuoksi kalaston perusteella ekologinen tila vaihtelee tyydyttävän ja välttävän välillä eri vuosina. Vuosien 2023–2025 koekalastustulosten perusteella molempien selkien kalasto ilmentää tyydyttävää ekologista tilaa. Laitialanselkä on Enonselän kaltainen, joskin runsaskalaisempi ja vuosien 2020, 2022 ja 2024 koekalastusten perusteella välttävässä ekologisessa tilassa. Koko järvellä petokalojen ja ahvenkalojen osuus on viime vuodet pysynyt korkeana, mikä on kalataloudellisesti hyvä ja osoitus onnistuneesta kalaveden hoidosta. Kuoresaaliit ovat toipuneet varsin hitaasti lämpimän kesän 2021 aiheuttaman happikadon ja kuorekuolemien vuoksi etenkin Enonselällä. Kajaanselällä kuorekannat vahvistuivat selvästi vuonna 2025. Särkikalasaaliit ovat pysyneet maltillisina, mutta viime vuosien ahvensaaliit ovat olleet nousujohteisia varsinkin Enonselällä. Kuhasaaliit olivat Kajaanselällä laskusuunnassa, Enonselällä painosaaliin osalta hiukan kasvussa. Molemmat selät pysyivät edelleen vahvasti ahvenkalavaltaisina ja petokalojen painosaalisosuudet ovat korkealla tasolla. Koekalastusten perusteella kuhan lisääntyminen onnistui Vesijärvessä hyvin vuosina 2018, 2020, 2021 ja 2024. Myös ahven lisääntyi tehokkaasti vuosina 2018, 2021 ja 2024. Vuosi 2025 oli ahvenen huippulisääntymisvuosi Enonselällä. Lähivuosina onkin odotettavissa hyviä ahven- ja kuhasaaliita. Kalastustiedustelun perusteella Vesijärven kalastuksessa ja saaliissa palattiin v. 2023 tyypillisempään tilanteeseen vuoden 2020 heikkojäiseen talveen verrattuna. Muuttunut kalastuksen säätely tosin vaikeuttaa vertailua aiempiin vuosiin. Kalastus lisääntyi, vaikka saaliit eivät nousseetkaan verkkokalastuksen osalta, vapakalastamalla saaliista kertyi vajaa puolet, kuten vuoden 2020 kyselyn tulosten perusteella. Talvisen pilkinnän merkitys kasvoi. Kuhan osuus Vesijärven kalasaaliista laski hiukan.