Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • Arbuscular mycorrhizal mycelia ameliorate aggravated phosphorus limitation caused by nitrogen deposition in a subtropical karst forest
    Yuan, Yuanshuang; Du, Xianwang; Adamczyk, Bartosz; Yin, Yicong; Xia, Guowei; Zhang, Jianli; Zhang, Ziliang
    Journal of experimental botany : 8 (Oxford University Press, 2026)
  • A curated database of rumen ciliate protozoal 18S rRNA gene sequences for metataxonomic applications
    Lawther, Katie; Tapio, Ilma; Vera-Ponce de León, Arturo; Aho, Velma T. E.; Huws, Sharon A.; Dimonaco, Nicholas J.
    BMC genomic data : 1 (BioMed Central, 2026)
    Objectives Protozoa are key members of the rumen microbiome playing significant roles in nutrient cycling and methane production, yet are understudied. As rumen metataxonomic studies increasingly incorporate protozoal primers, the lack of curated dedicated reference databases limits accurate classification. This dataset was developed to address that gap and support future protozoa-focused rumen microbial analyses. Data description The curated dataset comprises 228 rumen ciliate protozoal 18S rRNA gene sequences sourced from publicly available datasets. Sequences were processed to remove redundancy and standardise naming. The final database spans 23 families, 53 genera, and 100 species, and is suitable for use in metataxonomic pipelines, including QIIME2. It provides a valuable resource for researchers aiming to improve taxonomic resolution of protozoal communities in rumen environments.
  • Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu ja täydentävät kalatutkimukset 2023–2025
    Ala-Opas, Pasi; Kulo, Katja; Ruokonen, Timo
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 29/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Aqua Palvelu Oy käyttää Vesijärven vettä tarvittaessa laimentamaan Porvoonjokeen laskettavia puhdistettuja jätevesiä. Laimennusveden käyttöluvan ehtoihin kuuluu Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu. Tarkkailuun kuuluvat Enonselän ja Kajaanselän koekalastukset vuosittain, Vääksynjoen sähkökalastus joka toinen vuosi ja koko järven kalastustiedustelu joka kolmas vuosi, sekä kalastuskirjanpito vuosittain. Tässä raportissa esitetään Enonselän ja Kajaanselän vuosien 2023–2025 koekalastusten tulokset, kirjanpitokalastuksen vuosien 2024 ja 2025 tulokset, Vääksynjoen vuoden 2024 koekalastuksen tulokset sekä kalastustiedustelun tulokset vuodelta 2023. Luonnonvarakeskus on hoitanut Vesijärven kalataloudellista tarkkailua osana järven kunnostuksen tutkimusta ja pitkäaikaista seurantaa. Raporttiin on koottu myös Vesijärvisäätiön erillistilauksesta tehdyn Laitialanselän vuoden 2024 koekalastuksen, sekä hoitokalastuksen ja petokalakantojen hoidon tuloksia. Viimeisessä vuoden 2018 ekologisessa luokittelussa, joka kalaston osalta perustuu vuosien 2012–2017 verkkokoekalastusten tuloksiin Kajaanselän kalasto ilmentää tyydyttävää ekologista tilaa. Enonselän saaliit ovat pääsääntöisesti suuremmat ja särkikalojen osuus korkeampi, minkä vuoksi kalaston perusteella ekologinen tila vaihtelee tyydyttävän ja välttävän välillä eri vuosina. Vuosien 2023–2025 koekalastustulosten perusteella molempien selkien kalasto ilmentää tyydyttävää ekologista tilaa. Laitialanselkä on Enonselän kaltainen, joskin runsaskalaisempi ja vuosien 2020, 2022 ja 2024 koekalastusten perusteella välttävässä ekologisessa tilassa. Koko järvellä petokalojen ja ahvenkalojen osuus on viime vuodet pysynyt korkeana, mikä on kalataloudellisesti hyvä ja osoitus onnistuneesta kalaveden hoidosta. Kuoresaaliit ovat toipuneet varsin hitaasti lämpimän kesän 2021 aiheuttaman happikadon ja kuorekuolemien vuoksi etenkin Enonselällä. Kajaanselällä kuorekannat vahvistuivat selvästi vuonna 2025. Särkikalasaaliit ovat pysyneet maltillisina, mutta viime vuosien ahvensaaliit ovat olleet nousujohteisia varsinkin Enonselällä. Kuhasaaliit olivat Kajaanselällä laskusuunnassa, Enonselällä painosaaliin osalta hiukan kasvussa. Molemmat selät pysyivät edelleen vahvasti ahvenkalavaltaisina ja petokalojen painosaalisosuudet ovat korkealla tasolla. Koekalastusten perusteella kuhan lisääntyminen onnistui Vesijärvessä hyvin vuosina 2018, 2020, 2021 ja 2024. Myös ahven lisääntyi tehokkaasti vuosina 2018, 2021 ja 2024. Vuosi 2025 oli ahvenen huippulisääntymisvuosi Enonselällä. Lähivuosina onkin odotettavissa hyviä ahven- ja kuhasaaliita. Kalastustiedustelun perusteella Vesijärven kalastuksessa ja saaliissa palattiin v. 2023 tyypillisempään tilanteeseen vuoden 2020 heikkojäiseen talveen verrattuna. Muuttunut kalastuksen säätely tosin vaikeuttaa vertailua aiempiin vuosiin. Kalastus lisääntyi, vaikka saaliit eivät nousseetkaan verkkokalastuksen osalta, vapakalastamalla saaliista kertyi vajaa puolet, kuten vuoden 2020 kyselyn tulosten perusteella. Talvisen pilkinnän merkitys kasvoi. Kuhan osuus Vesijärven kalasaaliista laski hiukan.
  • Different feed efficiency modeling approaches for the prediction of genomic breeding values in lactating dairy cows
    Chegini, Arash; Negussie, Enyew; Kokkonen, T.; Lidauer, Martin H.
    Frontiers in genetics (Frontiers Media S.A., 2026)
    Feed is the main cost of production in dairy farming. Any improvement in feed efficiency (FE) would increase marginal profit and sustainability and mitigate the environmental impact of dairy farming. In this study, we applied single-step genomic best linear unbiased prediction to different feed-efficiency metrics using records collected from Nordic Red dairy cattle (RDC). The main objective was to compare different metrics in terms of their effectiveness in selecting more feed-efficient animals. Weekly observations (n = 22,071) of dry-matter intake records from 791 RDC cows collected from 1998 to 2021 were used in this study. The pedigree consisted of 5,604 individuals, of which 1,489 animals were genotyped. Different modeling approaches, including conventional residual feed intake (RFI), regression on expected feed intake (ReFI), two multi-trait residual feed efficiency indices (RFIIndex and RZFE), and energy conversion efficiency (ECE) were analyzed. For the ReFI approach, two alternatives for predicting the expected feed intake, namely, a prediction equation tailored to the RDC data and a prediction equation based on Holstein dairy cow data proposed by the National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine (NRC 2021), were compared. First, a BLUP model was developed, and the necessary variance components were estimated for each approach. Then, pedigree-based and genomic-enhanced breeding values (PEBV and GEBV, respectively) were estimated using either reduced or full datasets. For model validation, PEBV and GEBV estimated using the full dataset were regressed on PEBV and GEBV estimated using the reduced dataset, respectively, to measure bias, dispersion, and prediction accuracy (PAC). The heritability estimates of different residual metrics ranged from 0.23 for RFI to 0.30 for ReFINRC2021, and the repeatability estimates ranged from 0.48 to 0.52. The estimated heritability and repeatability of ECE were 0.23 and 0.56, respectively. For all metrics, the use of genomic information increased PAC. However, there were discrepancies between the metrics in terms of the magnitude of PAC, with the PAC being the highest for ReFIRDC and the lowest for RFIIndex. Similarly, ReFIRDC had the lowest bias, while the highest bias was estimated for RFIIndex. In addition, RZFE and ReFIRDC showed lower dispersion. The correlations between GEBV of the residual metrics and the GEBV of ECE were lowest for RFINRC2021 and RFI and highest for ReFIRDC. Among the metrics compared, ReFIRDC and RFIIndex showed the highest effectiveness in selecting efficient cows. This indicates that the use of appropriate partial regression coefficients and the type of modeling are vital in breeding programs aimed at enhancing FE.
  • Power dynamics and (intergenerational) values : What influences the forest ownership of young translocal forest owners in Finland?
    Runko, Panu; Mustalahti, Irmeli
    Forest policy and economics (Elsevier, 2026)
    Forests and trees have diverse meanings in Finland that are claimed for many different purposes. Urbanisation has and will continue to increase the number of translocal forest owners, leading to the diversification of forest ownership, values, utilisation, and human-forest relationships. It is important for translocal forest owners, the generation of future forest owners, to gauge the values and meaningfulness of translocal forest ownership and to understand the possible future changes in forest management and ownership structures. In-depth interviews were gathered from ten forest owners aged 18–30 living in the greater Helsinki area, six of whom later participated in a World Café workshop, to understand their values and ability to conduct values-based decision making. Value conflicts were identified in both the interviews and the group discussion, and going against the prevailing norms of commercial forest ownership was viewed as difficult and requiring courage. Deviation from these norms was made difficult not only by disciplinary and neoliberal governance structures but also by intergenerational ties and social pressure from older family members. These factors reduced the autonomous decision making of young forest owners, leading them to internalise the Finnish forestry sector's prevailing norms. Thus, young forest owners could end up shaping their forests according to the values of those who wielded more power rather than their own. Nevertheless, there was little intention to transfer the legal ownership outside of the owners' family, because the forests, and their intergenerational and social ties often provided sentimental value, leading to the intention to retain ownership control.