Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • Group-specific effect of interannual water level fluctuation on consumers trophic niche area
    Veselý, Lukáš; Ruokonen, Timo J.; Ercoli, Fabio; Bláha, Martin; Buřič, Miloš; Balzani, Paride
    Scientific reports : 1 (Springer Nature, 2026)
    The trophic niche area defines the consumer’s ability to utilize a range of food sources and their role in community. However, the trophic niche area might be influenced by a variety of biotic and abiotic factors. For instance, water level fluctuation might also affect the trophic niche area of all consumers inhabiting a given aquatic ecosystem. Thus, in this study we investigated the effect of water level fluctuation on the isotopic niche area of multiple consumers (macroinvertebrates and fish) belonging to different trophic guilds (i.e., predator, omnivore, and detritivore) over three years. The results showed that water level fluctuation strongly affects the isotopic niche area of all consumers. Nevertheless, the magnitude and direction were group specific. While predatory fish increased the isotopic niche area when the water level dropped, omnivorous fish experienced a decrease; these two trends continued even after the water level drop. In crayfish, the isotopic niche area was considerably larger during the year with water level drop. However, decreasing water levels resulted in a corresponding decrease in isotopic niche area in detritivores and predatory macrozoobenthos. Our study demonstrated the importance of water fluctuations on the isotopic niche area across different types of consumers.
  • Revealing the Spectrum of Genomic Diversity of Native Cattle Breeds Using Structural and Functional Genomics
    Ruvinskiy, Daniil
    Dissertationes Universitatis Helsingiensis : 306/2025 (Helsingin yliopisto, 2025)
  • Selective breeding and taxonomy of laccate Ganoderma species originating from Finland
    Cortina-Escribano, Marta
    Dissertationes forestales : 361 (Suomen metsätieteellinen seura, 2024)
  • Forests that restore : the effect of managed versus natural forests on human psychological restoration
    Simkin, Jenni M.
    Dissertationes forestales : 366 (Suomen metsätieteellinen seura, 2025)
  • Naiset vapaa-ajankalastajina : Tutkimus
    Pellikka, Jani; Husa, Miikka; Pokki, Heidi
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 15/2026 (Luonnonvarakeskus, 2025)
    Naisten vapaa-ajankalastamiseen keskittyvää tutkimusta on tehty Suomessa ja maailmallakin vähän. Koska kalastavia naisia on ollut miehiä selvästi vähemmän, ja tutkimukset ovat tyypillisesti Suomessa tehty kalastajien sukupuolijakaumaa tarkoin edustavina, on heidän näkökulmistaan ja piirteistään rakentunut kuva jäänyt ohueksi. Kalastajat ovat kirjava joukko, ja hahmotettavissa esimerkiksi satunnaisista kalastajista sellaisiin, joille vapaa-ajankalastus on tärkein vapaa-ajan aktiviteetti. Tässä raportissa huomio on tässä kirjossa, ja erityisesti siinä, missä määrin tämä piirre heijastuu kalastajuuteen sukupuolittain. Raportin aineiston muodostavat takavuosikymmeninä satunnaisotoksiin pohjaavissa kyselytutkimuksissa vastanneet naiset ja miehet, sekä runsaat 4 600 kalastonhoitomaksun suorittanutta kyselyvastaajaa vuonna 2025. Keräsimme jälkimmäisessä aineistoa pääasiassa naisilta, mutta myös otokselta kalastonhoitomaksun suorittaneita miehiä, jotta tutkimuksen osana paitsi tunnistaisimme yhtäläisyyksiä ja eroja eritaustaisten naisten välillä, myös kalastavien naisten ja miesten välillä. Tulostemme mukaan sukupuolten välillä oli keskimääräisiä eroja kalastusaktiivisuudessa, samoin kalastustapojen suosiossa, kuten onkimisessa, heittovavalla tai kelaongella kalastamisessa, vetouistelussa, verkkokalastuksessa, katiskalla tai rysällä pyydystämisessä, sekä perhokalastuksessa. Naiset suosivat kalastustapana miehiä enemmän ongintaa. Useiden eri tarkastelujen kautta naisista piirtyy kuva perhekeskeisinä ja sosiaalista näkökulmaa korostavina vapaa-ajankalastajina. Kuva on yllättävän samanlainen riippumatta siitä, oliko nainen satunnainen vai hyvin aktiivinen (sitoutunut) kalastaja. Kalastavilla naisilla isä on ollut useimmin opastajana kalastamiseen, mutta verrattain usein myös puoliso, isovanhempi tai äiti. Tyypillisesti naiset kalastivat muun samassa asuntokunnassa asuvan kalastajan tai kalastajien kanssa, kokivat ulkoilu- ja luontoarvot ja perheen kanssa yhdessäolon tärkeäksi, ja kalastus oli miehiä harvemmin se kaikkein tärkein harrastus. Kaikissa ikäluokissa sukupuoleen katsomatta nuorena kalastuksen aloittaneet kokivat kalastuksen todennäköisesti myöhemmin elämässään tärkeänä harrastuksena. Kalastonhoitomaksun maksaneiden naisten kokemat kalastamista rajoittavat tekijät olivat paljolti samankaltaisia kuin miehillä, ja useimmiten liittyivät kalastamisen yhteensovittamiseen työ- ja opiskelukiireisiin. Perhesyyt olivat yleisin erityisesti naisten ilmaisema syy kokonaisten välivuosien pitämiselle kalastamisesta. Mikäli naisia halutaan aktivoida vapaa-ajankalastajiksi ja kalastonhoitomaksun suorittajiksi, on tarpeen jatkaa ja lisätä toimia nuorten tyttöjen sosiaalistumiseen kalastajina, sekä etsiä keinoja, joilla yhteensovitetaan motivoivia elementtejä sisältäviä kalastamisen tapoja elämäntilanteisiin, ja erityisesti niihin arjen piirteisiin, jotka tulostemme mukaan erityisesti osallistumista rajoittivat.