Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Näytetään 1 - 2 / 2

Viimeksi tallennetut

Cereal yield, yield stability, and nitrous oxide release in European conservation agriculture : A meta-analysis

Ceriani, Rodolfo; Fohrafellner, Julia; Maenhout, Peter; Jarosch, Klaus A.; Weiss, Lena; Bene, Claudia Di; Baratella, Valentina; Carboni, Gianluca; Mereu, Valentina; Stefanova, Milena; Fava, Francesco; Valkama, Elena
Field crops research (Elsevier, 2026)

Context: Conservation Agriculture (CA) aims to enhance the sustainability of agricultural production by minimizing soil disturbance, maintaining soil cover and implementing crop rotations. Despite its potential benefits, the effects of CA on cereal production and soil borne nitrous oxide (N2O) emissions have not yet been investigated at a European scale. Objective: We conducted a comprehensive meta-analysis on the effects of CA on cereal yield, yield stability, and N2O emissions compared with conventional agriculture (CONV). Further, we performed a spatial-explicit analysis across different pedoclimatic conditions in Europe to identify regions more susceptible to negative impacts. Methods: We compiled a dataset of 58 field experiments (a median duration of 7 years) examining the effect of CA on cereal yields (i.e., winter and spring wheat, barley, oats and maize). Additionally, a separate dataset of 11 field experiments (a median duration of 10 years) was assembled to evaluate CA effects on N2O emissions. A weighted meta-analysis was conducted, and Cochran`s Q test was applied to evaluate heterogeneity in effect sizes associated with pedoclimatic conditions and agronomic management practices. Maps for Europe were created to evaluate the spatial patterns of yield changes under two tillage scenarios - minimum tillage (MT) and no tillage (NT) - both adhering to the core principles of CA. Results Overall, CA led to a statistically significant reduction in cereal yields by 3 % (95 % Confidence Interval (CI): 0.2 %–5 %, n = 58) and a decrease in yield stability by 9 % (95 % CI: 3 %–15 %, n = 50) when compared to CONV. A larger yield gap was linked to a higher topsoil clay content and a decreased tillage depth (p < 0.001). For soils with 30 % clay content, the estimated yield gap was 1 % under MT (15 cm depth) and 4.4 % under NT. N2O emissions under CA did not differ from CONV overall (0 %, 95 % CI: –37 % to +67 %, n = 11), but increased significantly when clay content exceeded 30 % (p < 0.0001), though this result relies on the small dataset available. Conclusions Overall, this meta-analysis demonstrated a slight reduction in cereal yields under CA across Europe compared to CONV, coupled with a more pronounced decrease in yield stability, but no impact on N2O emissions. Top soil clay content was a key moderator that amplified both the yield gap and N2O emissions under CA. Consequently, cereal yields in Central and Southern Europe, where the soil clay content is generally higher, are more susceptible to tillage intensity. Thus, MT may offer greater benefits than NT in these regions, provided that the other principles of CA are met. Implications: These findings demonstrate that a one-size-fits-all approach to CA is ineffective and highlights the importance of developing region-specific guidelines. This is particularly important regarding the tillage intensity in clay-rich soils. Recognizing the trade-offs associated with CA practices is critical for their effective and widespread adoption across varying pedoclimatic conditions in Europe.

Synteesiraportti: Entä jos luomua olisi 25 % Suomen ruoantuotannosta? Vaikutusarvioita omavaraisuuteen ja tuotannon kestävyyteen

Koppelmäki, Kari; Hokka, Marjo; Högel, Heidi; Iivonen, Sari; Karhapää, Maija; Keto, Liisa; Kuoppala, Kaisa; Valtiala, Juho
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 5/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)

Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi, että 25 % EU-maiden peltoalasta olisi luomuviljelyssä vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tätä tavoitetta tukee kansallinen luomuohjelma, joka pyrkii kasvattamaan luomun osuutta sekä tuotannossa että kulutuksessa. Luomutuotanto nähdään yhä tärkeämpänä osana kestävää ruoantuotantoa, mutta sen rooli ruokajärjestelmien kestävyysmurrokseen liittyvässä julkisessa keskustelussa on ollut vähäinen. Suomessa tarvitaan laajempaa analyysiä luomun merkityksestä ruokajärjestelmän kestävyyteen, omavaraisuuteen ja eläinten hyvinvointiin. Julkaisussa tarkastellaan kasvintuotannon, märehtijätuotannon, sianlihantuotannon ja siipikarjantuotannon eroja tavanomaiseen tuotantoon ruoantuotannon, omavaraisuuden ja ympäristövaikutusten näkökulmista. Lisäksi raportissa pohditaan, miten luomutuotannon lisääntyminen kohti 25 %:n tavoitetta vaikuttaa näihin seikkoihin tuotantosuunnittain. Luomutuotannon kasvun vaikutusten arviointi on haastavaa puutteellisten tilastojen ja vähäisen suomalaisia luomuviljelyjärjestelmiä koskevan tutkimuksen takia. Märehtijätuotanto sopii hyvin luomuun ja sen lisääntymisellä olisi pienimmät vaikutukset nykyiseen ruoantuotannon määrään. Maidontuotannon lisääntymisellä olisi emolehmätuotantoa suuremmat vaikutukset ympäristöön, koska luomuemolehmätuotanto eroaa tavanomaisesta tuotannosta vähemmän kuin muut luomutuotantosuunnat. Ympäristöhyödyt olisivat suurimmat erityisesti siipikarjan- ja sianlihantuotannossa, jossa luomurehuntuotannon lisääntyminen lisäisi monimuotoisuutta ja vähentäisi kemikaalikuormitusta. Taloudellisesti luomun kasvu voi heikentää tilojen kannattavuutta, ellei tuottavuutta ja kysyntää saada kasvatettua. Kestävä kasvu edellyttää alueellista yhteistyötä kasvi- ja kotieläintuotannon välillä, ravinteiden kierron tehostamista sekä kulutuskysynnän vahvistamista. Luomun vaikutukset riippuvat siitä, millaista tuotantoa tulevaisuudessa kehitetään ja mihin tuotantoon kasvu kohdistuu. Keskustelu luomun suunnasta on ollut vähäistä, vaikka luomua ja muuta ruoantuotantoa tuetaan merkittävästi. Tukien ja politiikan avulla voidaan ohjata kasvua tukemaan kestävyyttä. Raportti nostaa esiin kolme teemaa, joista luomun kehittämisen yhteydessä tulisi käydä enemmän keskustelua; luomun kasvulle tarvitaan tarkempi tavoite, kotimaan markkinoiden roolia tulisi vahvistaa, ja luomun potentiaalia agroekologisen ruokajärjestelmän edistäjänä tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin.

Seasonal Variation of Off‐Flavours in a Full‐Scale Recirculating Aquaculture System Rearing Rainbow Trout Oncorhynchus mykiss : A Case Study

Lindholm‐Lehto, Petra Camilla
Aquaculture, fish and fisheries : 1 (John Wiley & Sons, 2026)

Recirculating aquaculture system (RAS) is a promising strategy for economically and environmentally sustainable fish farming. Unfortunately, microorganisms in an RAS may produce off-flavours that accumulate in fish flesh and reduce consumer attraction for aquaculture-produced fish. Traditionally, geosmin (GSM) and 2-methylisoborneol (MIB), the compounds causing musty and earthy flavour, have been the most studied off-flavour compounds, but lately other compounds have also been considered important subjects of study. So far, only a little is known about the formation of different compounds at an RAS farm and their concentrations’ fluctuations during the seasons. This case study aimed at monitoring the changes in off-flavour concentrations in different locations of a full-scale (1 M kg a−1) RAS farm rearing rainbow trout (Oncorhynchus mykiss). Off-flavours were measured in fish, in recirculating water and in the inlet water throughout a year. Some of the compounds were introduced to the RAS via inlet water, whereas others were formed at the farm, mostly ranging from 0 to 30 ng L−1. The concentrations of GSM and MIB were below 20 ng L−1 and in most cases below 10 ng L−1, whereas methional peaked up to 70 ng L−1 in the fall and winter. In fish, the concentrations mainly remained below 600 ng kg−1 but occasionally MIB peaked up to 1900 ng kg−1. The results highlight the need for sufficient treatment of inlet water even in the winter to maintain suitable conditions to produce fish of high quality.

Tieto lisää tuskaa?

Kangas, Annika
Metsälehti makasiini : 8/2025 (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2025)

Mitä Ruotsi teki paremmin?

Kangas, Annika
Metsälehti makasiini : 6/2025 (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 2025)