Luke
Silmäile
Hakuohjeet

Jukuri

Tervetuloa käyttämään Jukuria, Luonnonvarakeskuksen (Luke) avointa julkaisuarkistoa. Jukurissa on tiedot Luken julkaisutuotannosta. Osa julkaisuista on vapaasti ladattavissa. Luken muodostaneiden tutkimuslaitosten aikaisemmasta julkaisutuotannosta osan tiedot ovat järjestelmässä jo nyt ja kattavuus paranee jatkuvasti.

Kokoelmat

Viimeksi tallennetut

  • Uusien hyötykasvien mukana leviäviä kasvintuhoojia pitää torjua herkeämättä
    Karisto, Petteri; Terhonen, Eeva
    Helsingin Sanomat : 6.7.2026 (Sanoma, 2026)
  • Kalatalouden toimialakatsaus 2025
    Vesala, Lauri; Valve, Joonas
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 52/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Kalatalouden toimialakatsauksessa kuvataan suomalaisen kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen, kalatukkukaupan ja kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan taloudellista tilaa. Katsauksessa tarkastellaan yrityksiä, joiden päätoimiala on jokin kalatalouden toimialoista. Poikkeuksena kalastus, jossa ovat mukana kaikki saalista ilmoittaneet kaupalliset kalastajat. Vuonna 2024 kalatalousalalla toimi 1 531 yritystä. Yrityksistä noin 76 prosenttia harjoitti kaupallista kalastusta. Kalatalouden kokonaistuotot olivat 846 miljoonaa euroa. Kalatalouden jalostusarvo oli 142 miljoonaa euroa ja työllistävyys 1 933 henkilötyövuotta. Tuottojen sekä jalostusarvon perusteella suurin toimiala oli kalanjalostus. Myös henkilöstöä oli selvästi eniten jalostusyritysten palveluksessa. Kalatalouden kokonaistuotot laskivat yhdeksän prosenttia edellisestä vuodesta. Tuotot vähenivät kaikilla toimialoilla. Sisävesikalastuksen ja vähittäiskaupan tuotot laskivat jopa kolmanneksen (-33 %). Kalatalouden nettotulos heikkeni huomattavasti (-60 %) edellisvuodesta ja oli yhteensä 6,1 miljoonaa euroa. Suurin nettotulos (10,1 miljoonaa euroa) kirjattiin tukkukaupassa. Myös jalostuksen (6,4 miljoonaa euroa), meri- (2,3 miljoonaa euroa) ja sisävesikalastuksen (0,6 miljoonaa euroa) nettotulokset olivat positiivisia. Vesiviljelyn (-12,9 miljoonaa euroa) ja vähittäiskaupan (-0,4 miljoonaa euroa) nettotulokset olivat tappiollisia. Vuonna 2024 isojen trooliyritysten tuotot olivat 20,5 miljoonaa euroa, mikä on 10 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nettotulos heikkeni edellisvuodesta ja oli 0,8 miljoonaa euroa tappiollinen. Pienten trooliyritysten tuotot laskivat 19 %. Pienten trooliyritysten nettotulos heikkeni ja oli 0,1 miljoonaa euroa. Rannikkokalastuksen nettotulos vahvistui ja oli 3 miljoonaa euroa. Sisävesikalastuksen tulos heikkeni ja oli 0,6 miljoonaa euroa. Suomeen tuotiin 88 miljoonaa kiloa kalaa ja kalatuotteita vuonna 2024. Elintarvikkeeksi tuotujen kalatuotteiden määrä oli 78 miljoonaa kiloa. Suomeen tuotiin kalaa ja kalatuotteita ihmisravinnoksi 560 miljoonan euron arvosta vuonna 2024. Siitä kuitenkin 177 miljoonan euron arvosta oli tuoreen kokonaisen lohen läpivientiä muualle Eurooppaan. Suomesta vietiin kalaa ja kalatuotteita lähes 103 miljoonaa kiloa vuonna 2024. Viennin arvo oli lähes 251 miljoonaa euroa.
  • Luontopohjaiset ratkaisut kasvinterveyden hallintaan pohjoisissa olosuhteissa : Synteesiraportti
    Sohlberg, Elina; Sarlin, Tuija; Latvala, Satu; Ohralahti, Kalle; Rastas, Marika; Palojärvi, Ansa
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus : 37/2026 (Luonnonvarakeskus, 2026)
    Tässä raportissa tarkastellaan luontopohjaisia ratkaisuja kasvinterveyden hallintaan erityisesti pohjoisissa olosuhteissa yhdistäen tietoja tieteellisestä kirjallisuudesta, projektiraporteista sekä suomalaisten viljelijöiden, neuvojien, tutkijoiden ja opiskelijoiden näkemyksistä kahdesta sidosryhmäkyselystä. Luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat keinoja vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja tukea EU:n tavoitteita kestävän maatalouden edistämiseksi. Keskeinen lähtökohta on maaperän ja kasvien mikrobiyhteisöjen rooli ravinteiden kierrossa, kasvien stressinsietokyvyn vahvistamisessa ja taudinaiheuttajien torjunnassa. Raportissa kuvataan maaperän, ritsosfäärin ja kasvin mikrobiyhteisöjen toimintaa sekä mikrobi-kasvi-vuorovaikutusten mekanismeja, mukaan lukien kasvua edistävien mikrobien hyödyntäminen. Viljelytekniset ratkaisut kuten monipuoliset viljelykierrot, vähennetty muokkaus, kasvipeitteisyys, laji- ja lajikeseokset ja kasvulohkon kasvuolosuhteita parantavat toimet muodostavat perustan maaperän tautisuppressiivisuuden ja kasvien vastustuskyvyn vahvistamiselle. Lisäksi raportissa tarkastellaan maanparannusaineita sekä mikrobipohjaisia ja ei-mikrobipohjaisia biostimulantteja, jotka voivat tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä, parantaa kasvien stressinsietoa ja toimia biologisen kasvinsuojelun välineinä. Raportissa esitellään myös biopestisidien ja mikrobisiirteiden kehittämistä, analytiikkaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia, kuten koostetut mikrobiyhteisöt, sekä hahmotetaan biologisten valmisteiden käyttöön liittyvää EU-lainsäädäntöä. Sidosryhmäkyselyiden perusteella viljelijät hyödyntävät jo laajasti viljelykiertoa, maanmuokkausta ja kestäviä lajikkeita kasvinterveyden tukena. Kiinnostus mikrobipohjaisia kasvinsuojeluaineita ja biostimulantteja kohtaan on huomattavasti niiden nykyistä käyttöä suurempaa. Keskeisiksi haasteiksi tunnistettiin tiedon ja tutkimusnäytön puute erityisesti Suomen olosuhteissa, tuotteiden vaihteleva teho ja olosuhdeherkkyys, kustannukset sekä käytännön soveltamiseen liittyvät kysymykset. Luontopohjaisia ratkaisuja kuitenkin pidetään turvallisina ja ympäristöystävällisinä, ja lisätutkimukselle, tilakokeille ja selkeille käyttöohjeille on selkeä tarve. Raportti tarjoaa koottua tutkimustietoa, kotimaisia esimerkkejä ja käytännön näkökulmia luontopohjaisista ratkaisuista sekä tunnistaa tutkimus- ja kehittämistarpeita. Tavoitteena on tukea suomalaisen maatalouden siirtymää kohti ekologisesti kestävämpiä, resilienssiä vahvistavia ja tuotantoriskejä vähentäviä kasvinterveyden hallinnan menetelmiä. Tämä selvitystyö tehtiin Luontopohjaiset ratkaisut kasvinterveyden hallintaan (NaBaSolu) -hankkeessa (Makera VN/9109/2023).
  • The Fimbulwinter myth in the context of Nordic tree-ring climate proxy data
    Helama, Samuli
    Holocene (SAGE, 2026)
  • Developing business ecosystems around urban nature-based solutions : Evidence from Finland
    Harmanen, Janina; Viljanen, Anne; Harju, Charlotta; Lähtinen, Katja; Toppinen, Anne
    Urban forestry and urban greening (Elsevier, 2026)
    This study addresses knowledge gaps regarding key actors, benefits, barriers and solutions for mainstreaming nature-based solutions (NBS) within urban business ecosystems in the Nordic context. By investigating two member cities of the EU Mission on Climate-Neutral and Smart Cities, considered frontrunners in sustainable urban development, the study shows frontier examples of areas with high potential for mainstreaming NBS. Empirical evidence is obtained from 21 experts engaged in interviews or focus-group discussions held in 2023. The key actors were found to be, first and foremost, the two cities, which may play multiple roles in the local business ecosystem. Seven main themes were found regarding the solutions for increasing use and reach in the mainstream use of NBS in urban environments, namely economic aspects and instruments; policy instruments; reimagining existing structures, spaces and practices; multi-actor and -sectoral and collaborative business ecosystems; new knowledge, information and real-life examples of NBS to increase awareness and mainstream use; experimentation and going beyond mainstreaming; and long-range project planning and goal setting. Finally, NBS mainstreaming either succeeds or fails according to the actions and interactions of the business ecosystem actors, and fostering business development around NBS is at the core of this success/failure. Thus, we conclude a thriving city–business interphase to be crucial for reaching this outcome.