Fungisidien vaikutus ohran kasvuaikaan Pohjois-Pohjanmaalla

Viljelykasvien sienitautien torjuntaan käytettävät fungisidit kykenevät estämään taudinaiheuttajasienien ja niiden itiöiden kasvua kasvien lehdillä. Terveinä säilyvät lehdet kykenevät siten jatkamaan häiriöttä yhteyttämistä, mikä lisää odotettavissa olevan jyväsadon määrää ja parantaa sen laatua. Fungisidien käytöstä saattaa olla tavoiteltujen etujen lisäksi myös haittaa, jos viljan kasvua jatketaan olosuhteissa, joissa viljanviljelyn menestymistä rajoittaa kasvukauden pituus. Jyväsadon korjuun myöhästyminen lisää tuolloin helposti sadon korjuu- ja säilöntäkustannuksia ja saattaa vähentää sadon määrää ja heikentää sen laatua. Haitat ovat ilmeisimpiä, jos kasvukausi on sateinen ja viileä. Fungisidien käyttö saattaa kuitenkin antaa juuri sellaisina kasvukausina parhaan vasteen. MTT:n Siikajoen toimipiste (N 64°68’ E 25°09’) sijaitsee viljanviljelyyn soveltuvan viljelyalueen pohjoisrajan tuntumassa. Koepaikka todettiin sijaintinsa takia sopivaksi ympäristöksi pystyttää kenttäkoe, jossa selvitetään viljan sienitautien torjunta-aineiden käytöstä syntyvien etujen ja haittojen merkitys käytännön viljelyssä. Kenttäkoe perustettiin toukokuussa 2010 ja se toistettiin vuosina 2011-2013. Koekasvina oli ohra ja sen kolme eri lajiketta, joista Voitto, oli aikainen lajike, Einar sitä myöhäisempi ja Edel vielä Einaria myöhäisempi lajike. Koekasvustot käsiteltiin kolmella eri fungisidilla, jotka olivat Tilt, Acanto Prima, ja Acanton ja Prolinen sekoitus. Kaksi ensimmäistä torjuntakäsittelyä olivat mukana kaikissa kokeissa, mutta jälkimmäinen käsittely oli mukana vain vuosina 2012 ja 2013. Koemalli oli satunnaistettu osaruutukoe, jossa pääruututekijä oli ohralajike, ja osaruututekijänä oli torjunta-aineen käyttö ja niiden lisäksi kontrollikäsittely ilman torjunta-ainelisäystä. Koekäsittelyt toistettiin neljä kertaa. Kasvustot lannoituksessa käytettiin sekä mineraalilannoitteita että naudan lietelantaa. Lannoituksessa tavoiteltu typpitaso oli noin 90 kg ha-1. Kasvustot käsitelttiin sekä rikkakasvien että lakoontumisen torjumiseksi. Jyväsato korjattiin kasvuston keltatuleentumiseen jälkeen puimalla. Kylvöstä puintiin tarvitun kasvukauden pituuden määrittämiseen käytettiin tehoisan lämpösumman kertymää. Acanto Prima -käsittely lisäsi kylvöstä puintiin kertyneen lämpösumman määrää 19 °C ja Tilt-käsittely vastaavasti 13 °C. Kasvuun kuluneiden lisäpäivien määrä oli noin kaksi vuorokautta, mistä aiheutuva haitta on käytännössä vähäinen. Acanto+Prolinen seos antoi koekäsittelynä samansuuntaisen tuloksen. Ohralajikkeen ja torjunta-ainekäsittelyn välillä oli yhdysvaikutus, sillä torjunta-aineen käyttö pidensi voimakkaimmin kokeen aikaisimman lajikkeen kasvuaikaa. Tähän tarkasteluun ei voitu käyttää vuoden 2012 tuloksia, koska tuolloin elokuun alkuun sattunut erittäin runsas vuorokauden kestänyt sade aiheutti koekasvustojen kattavan lakoontumisen, mikä puolestaan esti kasvustojen luontaisen tuleentumisen. Acanto Prima-, Tilt- ja Acanto+Proline -käsittelyt lisäsivät jyväsadon määrää 420 kg ha-1 (7 %), 330 kg ha-1 (5 %) ja 450 kg ha-1 (7 %). Lisäsadon laskennallinen tuotto riitti kaikilla torjunta-ainekäsittelyillä kattaamaan niiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Torjunta-aineiden käyttö paransi lisäksi myös jyväsadon laatua.

Fungicides are able to inhibit growth of fungi or fungal spores on the leaves of cereal plants. Healthy leaves are prerequisite for photosynthesis and thus production of a higher grain yield. However, the desired effect may also have harmful consequences if the length of growth season is limiting natural maturation of the cereal crop. Delayed harvest under such conditions may easily increase harvesting and conservation costs and in addition decline quantity and quality of the harvested grain crop. The risk is highest when growth season is rainy and cool. Unfortunately, in such conditions the obtainable response to fungicide treatment is most evident. MTT’s research station at Siikajoki (N 64°68’ E 25°09’) lies close to the Northern border of the area suitable for cereal crop cultivation. MTT Siikajoki research station was seen as an appropriate site for arranging field experiment to investigate if fungicide treatment for barley could have more negative than positive effects. The field experiment was established for the first time in May 2010. It was repeated annually in years 2011- 2013 by sowing three spring barley (Hordeum vulgare L.) cultivars (Voitto, Einar and Edel). Voitto was early- maturing, Einar medium-maturing and Edel late-maturing cultivar. The crop was treated with three different fungicides which were Tilt, Acanto Prima and mixture of Acanto and Proline. Tilt and Acanto treatments were repeated in all years but mixture of Acanto and Proline treatment was repeated only twice in years 2012 and 2013. The experiment was a randomized split-plot design with the cultivars as main plots and the fungicides and control treatment with no fungicide as subplots. Four replicates were used for each factor. The crop was fertilized using both mineral fertilizers and animal manure. The targeted nitrogen fertilization was 90 kg ha-1. The crop was treated with herbicide and growth regulator. The grain crop was combine-harvested at full maturity stage of the growth. The number of growing days needed from sowing to harvest of the mature grain crop was evaluated by effective temperature sum (ETS = accumulated sum of daily mean temperatures exceeding °C 5). Acanto Prima treatment increased the ETS needed from sowing to harvest by 19.3 d.d. and Tilt treatment by 13.1 d.d. Since increased ETS could be reached already within two days, it can be concluded, that fungicide treatment did not cause increased risk for successive barley cultivation. Acanto + Proline treatment gave similar results as the other two fungicides. There was an interaction between cultivar and fungicide treatment since fungicides delayed the most remarkably maturing of Voitto crop. The results from experiment in 2012 could not be used in this context since a very strong rainfall in the beginning of August lodged crop so extensively that natural maturing process of grain crop could not proceed. Acanto Prima, Tilt and Acanto + Proline mixture increased grain yield by 420 kg ha-1 (7 %), 330 kg ha-1 (5 %), 450 kg ha-1 (7 %), respectively. Observed grain yield gains were high enough to cover fungicide treatment costs. In addition, all fungicide treatments improved grain crop quality by raising volume weight of the harvested grain yield.