Nutrient uptake and biomass accumulation for eleven different field crops

Tutkimuksen astiakokeessa kasvatettiin yhtenäisissä oloissa Suomessa vähän viljeltyjä, mutta ominaisuuksiltaan mielenkiintoisia viljelykasveja. Kasvit olivat öljyhamppu, (Cannabis sativa L.), kinua (Chenopodium quinoa Willd.), kitupellava (Camelina sativa (L.) Crantz), kumina (Carum carvi L.), värimorsinko (Isatis tinctoria L.), nokkonen (Urtica dioica L.), ruokohelpi (RCG) (Phalaris arundinacea L.), tattari (Fagopyrum esculentum Moench) ja öljypellava (Linum usitatissimum L.). Lisäksi tavanomaisista viljelykasveista kasvatettiin timoteita (Phleum pratense L.) ja ohraa (Hordeum ulgare L.). Kasvien biomassan muodostusta mitattiin kasvun aikana. Ravinteiden typpi, fosfori, kalium, kalsium ja magnesium kokonaisotto kasvin eri osiin mitattiin kasvukauden lopulla. Yksivuotiset kasvit öljyhamppu, kinua, kitupellava, tattari, öljypellava ja ohra peittivät nopeasti maan pinnan, mutta kasvattivat vain vähän juuristoa. Kaksi- tai monivuotisilla morsingolla, kuminalla, nokkosella, ruokohelvellä ja timoteilla juuret kasvoivat nopeammin ja kasvukauden lopulla niiden massa jopa ylitti maanpäällisen kasvuston massan. Tulosten mukaan maan eloperäisen aineksen määrää voidaan lisätä, eroosiota vähentää ja maan kasvukuntoa parantaa viljelemällä kaksi- tai monivuotisia kasveja. Yksivuotiset kasvit sen sijaan olisivat parempia kilpailussa rikkakasveja vastaan. Siemenissä oli paljon typpeä ja fosforia, kun taas vihreässä kasvustossa oli runsaasti kaliumia ja kalsiumia. Juurissa ja varsisadossa (hampun, öljypellavan, ruokohelven ja nokkosen korjattava varsisato) oli vain vähän ravinteita. Kinua ja kumina keräsivät erityisen paljon kaliumia ja fosforia, tattari fosforia, hamppu ja nokkonen kalsiumia ja kinua magnesiumia. Siemensadon mukana korjattiin eniten ravinteita, etenkin typpeä ja fosforia. Jos sadon lisäksi koko biomassa korjattaisiin, pellolta poistuisi huomattavasti suurempi määrä ravinteita, typen ja fosforin lisäksi etenkin kalsiumia ja kaliumia. Koska kasvit keräävät eri osiinsa ravinteita eri tavalla ja kasvattavat juuristoa ja maanpäällistä massaa eri tavoin, viljelykasvin ja korjuustrategian valinnalla voitaisiin vaikuttaa pellon ravinnetaseisiin ja kasvukuntoon sekä ravinteiden huuhtoutumiseen pellosta.