Hiilipolun skenaariot : Mallipohjainen tarkastelu metsänkäsittelyn vaikutuksista vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja monimuotoisuuteen Puruveden alueella

Tässä raportissa esitellään HIILIPOLKU-hankkeen mallipohjaisen skenaarioanalyysin toteutus ja tulokset. Analyysissä tutkittiin erilaisia tavoitteita painottavien metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutuksia vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja monimuotoisuuteen talousmetsissä. Kohdealueiksi valittiin Etelä-Savossa kolme Puruveden osavaluma-aluetta: Kuonanjoki, Sorvasranta ja Hälvänjoki. Metsien käytön tavoitteista muodostettiin kuusi erilaista skenaariota: nykyistä metsänhoitotapaa vastaava PERUS-skenaario, monimuotoisuuden lisäämiseen tähtäävä BIO-skenaario sekä hiilivaraston kasvattamiseen tähtäävä HIILI-skenaario, sekä kullekin vesistövaikutuksia minimoiva vaihtoehto. Analyysin päätyökaluina käytettiin Motti-simulaattoria metsien kehityksen ennustamiseen ja SUSI-simulaattoria ojitettujen turvemaiden vesistövaikutusten ja maaperän hiilitaseen laskemiseen. Kivennäismailla vesistökuormitukset laskettiin toimenpiteiden mukaan ominaiskuormitusluvuilla ja maaperän hiilitase Yasso07-mallilla. Skenaarioiden lähtötilanne perustui ajantasaiseen metsävaratietoon sekä hakkuut ja metsänhoito maakunnassa keskimäärin toteutuneeseen tasoon. Erot skenaarioiden välille syntyivät metsänkasvatuksen toimenpiteiden erilaisista toteutustavoista, ajoituksista ja kohdentumisista 50 vuoden aikana. Tulokset osoittivat, että skenaarioilla onnistuttiin suuntaamaan metsien käyttöä ennalta asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Suurin hiilivarasto syntyi hiilen sidontaa painottavassa skenaariossa. Vesistövaikutusten huomioon ottaminen hiilensidonnan lisäksi muutti hiilivaraston jakautumista kivennäis- ja turvemaiden kesken. Monimuotoisuutta painottavassa skenaariossa saatiin kasvatettua lehtipuuston ja kuolleen puun määrää metsissä. Useamman tavoitteen yhtäaikainen hyöty havaittiin erityisesti monimuotoisuuden ja vesiensuojelun skenaariossa, jossa myös hiilivarasto kasvoi ja jossa saavutettiin pienimmät typen ja fosforin huuhtoutumat välttämällä ojien kunnostusta ja kivennäismaan lannoituksia. Puuntuotanto- ja taloustuloksissa erot olivat pieniä, koska hakkuutavoitteet pyrittiin pitämään skenaarioiden kesken samantasoisina. Tulokset osoittavat, että suhteellisen pienilläkin metsien käsittelyn muutoksilla on mahdollista tukea erilaisia metsien käytön tavoitteita: puuntuotantoa, hiilensidontaa, monimuotoisuutta sekä vesiensuojelua aluetasolla.