Hylkeiden kalataloudelle aiheuttamat vahingot ja hyljevahinkojen torjuntakeinojen arviointi

Tässä raportissa arvioidaan Suomen merialueen hylkeiden kalataloudelle aiheuttamia vahinkoja sekä niiden torjuntakeinoja osana HYLE hanketta (Hylkeiden havainnoinnin ja hyljehaittojen hallinnan kehittäminen). Raportissa kuvataan hylkeiden eri kalataloussektoreille aiheuttamaa haittaa sekä nykyisten suojaustoimenpiteiden tehokkuutta haittojen ehkäisyssä. Tavoitteena on myös arvioida, millaisilla toimenpiteillä kalatalouden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa. Kasvavien hyljekantojen taloudellisten vaikutusten arviointi tarvitaan mukaan myös määriteltäessä kantojen sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että biologisesti kestäviä tasoja. Hyljepopulaatioiden kasvaessa hylkeiden ja kalatalouden välillä on nimittäin kehittynyt voimistuva konflikti, johon liittyy haasteita hyljekantojen suojelutavoitteiden ja kalatalouden toimijoiden toimintaedellytysten yhteensovittamisessa. Hyljekantojen vaikutuksia rannikkokalastukselle ja kalankasvatukselle ei kuitenkaan ole aiemmin tarkasteltu kattavasti. Kalastajat menettävät tuloja hylkeiden pienentäessä saalismääriä, syödessä kaloja pyydyksistä joko kokonaan tai niitä vahingoittaen sekä pyydysten vahingoittuessa. Lisäkustannuksia aiheutuu myös suojaustoimenpiteistä kuten push-up rysistä ja hyljekarkottimista. Jos myös vapaa-ajan kalastajien saaliit pienenevät, omatarvekalastuksen arvo, kalastuksen virkistysarvo ja esimerkiksi kalastusoppaiden tulot todennäköisesti laskevat. Kalankasvattajille hylkeet aiheuttavat kannattavuustappioita etenkin syömällä ja vahingoittamalla kasvatuskaloja ja rikkomalla kasvatusallasverkkoja. Lisäksi kalankasvatuksessa hylkeet vaikuttavat välillisesti aiheuttamalla kaloille stressiä ja sitä kautta kasvun heikkenemistä, mitkä heikentävät tuotannon kannattavuutta, kalojen hyvinvointia, laatua ja siten niiden markkina-arvoa. Nämä tuotannon tehokkuuteen ja laatuun liittyvät vaikutukset ovat vaikeasti mitattavia, mutta voivat olla taloudellisesti merkittäviä. Hylkeiden saalistuspaineen kasvaminen lisää kalojen luontaista kuolleisuutta ja se voi vaikuttaa myös kalojen liikkeisiin. Näiden tekijöiden vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen ei voida tietopuutteiden takia arvioida suoraan. Paikallinen kalakantojen heikentyminen tai kalojen olinpaikkojen muuttuminen on kuitenkin toisinaan tulkittu hylkeiden aiheuttamaksi. Kaikki hylkeiden syömät kalalajit mukaan lukien niiden syömien kalojen kokonaismäärä on arvioitu suuruusluokaltaan ammattikalastuksen saalismäärää vastaavaksi, mikä on syytä huomioida luonnonvarojen hyödyntämiskeskustelujen yhteydessä. Hyljevahinkoja torjutaan usealla menetelmällä, mutta ne eivät kuitenkaan ole tarjonneet pitävää suojaa hylkeiden aiheuttamia haittoja vastaan. Torjunnan tehostamiseen tarvitaan oikein valittuja ja toteutettuja menetelmiä sekä niiden yhdistelmiä. Menetelmävalikoimaan kuuluu mm. akustiset hyljekarkottimet, vahvemmat verkkomateriaalit, suojaverkot, kalastusmenetelmien sopeuttaminen sekä ongelmallisesti käyttäytyvien yksilöiden poistaminen ja muu kohdennettu metsästys. Nämä kasvattavat kalataloustoimijoiden kustannuksia lisäämällä ylläpitoon vaadittua työaikaa sekä edellyttämällä toisinaan kalliitakin investointeja ja käyttökustannuksia. Hyljekantojen koon vahvempi rajoittaminen on myös tuotu esille kalatalouden turvaamiseksi. Hyljevahinkojen torjuntakeinojen, saalistuoton ja kalastuksen kannattavuuden välisten yhteyksien mallintamiseksi tarvitaan pitkän aikavälin seurantatietoja ja vaikutusarvioita. Kalatalouden ja hylkeiden välisen konfliktin ratkaisumallien tulee olla yhteensovitettavissa lainsäädännön, yhteiskunnan normien, arvojen ja tavoitteiden kanssa.