Kalankasvatuksen sivuvirrat hyötykäyttöön

Kalojen kiertovesikasvatuksen tavoitteena on resurssitehokas kalantuotanto; suuri osa vedestä puhdistetaan ja pystytään käyttämään uudelleen, mikä vähentää puhtaan korvausveden käyttötarvetta. Samalla poistettavan, eli kalalaitoksen läpi käyneen veden määrä perinteisiin kalalaitoksiin verrattuna on pienempi, ja suljettu systeemi mahdollistaa ravinteiden poiston. Kalalaitoksilla perinteisesti muodostuvien sivuvirtojen, kalanperkeiden ja kuolleiden kalojen lisäksi kiertovesilaitoksilla muodostuu kiintoainesta ja ravinteita sisältävää lietevettä. Tavanomainen käsittelytapa on ollut lieteveden tiivistäminen saostuskemikaalien avulla ja syntyvän lietteen kompostointi. Ravinteiden käyttökelpoisuuden kannalta kyseinen käsittelyketju hukkaa typpeä ja heikentää fosforin käyttökelpoisuutta kasveille - nykytilassa kiertovesilaitokset pääosin poistavat ravinteita niiden talteenoton sijaan. Optimaalisesti kiertovesikasvatus mahdollistaa myös sivuvirtojen tehokkaan käsittelyn sekä niiden ravinne-, hiili- ja energiapotentiaalin hyödyntämisen. Raportissa käydään läpi keskeisimmät tekniikat ravinteiden talteenottoon, joiden avulla edistetään niin ympäristökuormituksen hillintää kuin ravinteiden kierrätystä. Lietejakeiden käsittelyyn voidaan hyödyntää esimerkiksi biokaasutekniikkaa eri reaktorityypeillä. Kalanperkeistä on mahdollista prosessoida erilaisia öljyjä, rehuja ja ravintolisiä. Haasteeksi tunnistettiin veteen liuenneen fosforin sekä typen talteenotto. Raportissa esitellään kaksi kalojen kiertovesikasvatukselle soveltuvaa kiertotalouskonseptia, joista ensimmäinen painottaa energiatehokkuutta ja toinen sivuvirtojen hyödyntämistä mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteina. Esimerkeissä tarkasteltiin 500 ja 5 000 tonnin vuosituotannon kalalaitoksia. Energiatuotantoon painottuva konsepti on prosesseiltaan yksinkertaisempi, mutta energiasta saatava taloudellinen hyöty on varsin maltillinen. Tuotteisiin painottuva konsepti sen sijaan tuottaisi taloudellisesti arvokkaampia tuotteita, mutta aiheuttaa suuremmat investointi- ja käyttökustannukset. Raportti on koottu vuosina 2023–2025 toteutetussa Keski-Suomen liiton ja Jämsän kaupungin osarahoittamassa Kalankasvatuksen kiertotalouskonsepti (KiertoKala) -hankkeessa.