Siitakkeen kannat ja viljelytekniikka

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli saada viljelyyn sekä laadullisesti että määrällisesti nykyistä paremman sadontuotantokyvyn omaavia siitakekantoja ja löytää ratkaisuja viljelyketjun biologisiin ja teknisiin ongelmiin. Kolmivuotisen projektin aikana testattiin 24 siitakekannan sadontuotanto-ominaisuuksia. Siitakekantojen sadontuotantokykyä mitattiin laskemalla niiden biologinen tehokkuus, joka ilmaisee kannan kykyä muuttaa kasvualustaa sieniksi. Testattujen kantojen biologinen tehokkuus vaihteli välillä 2-97 %. Vain kahden kannan biologinen tehokkuus oli selvästi parempi kuin käytössä olevan tuotantokannan sadontuotantopotentiaali. Näiden kahden runsassatoisen kannan laadulliset ominaisuudet eivät kuitenkaan olleet riittävän hyviä, jotta ne olisi valittu uusiksi tuotantokannoiksi. Korkealaatuista satoa tuottava kanta onnistuttiin kuitenkin löytämään jo ensimmäisten kantavertailukokeiden aikana. Tämä johti siihen, että kauppasienimön tuotantokanta vaihdettiin. Näin voitiin siirtyä poimimaan suoraan myyntirasioihin. Kantavertailukokeet osoittivat, että sekä määrällisesti että laadullisesti korkean sienisadon tuottavaa ominaisuutta ei löytynyt samasta kannasta. Yleisimpiä kasvualustaa kontaminoivia sieniä olivat Aspergillus sp., Trichoderma sp. ja Penicillium sp.. Trichoderma on näistä nopeakasvuisin, joten se voitiin havaita kasvualustasta jo 4-6 vuorokauden kuluttua steriloinnista. Kontaminaatioita esiintyi keskimäärin 10 %:lla kasvualustoista. Kontaminoituminen johtui joko riittämättömästä steriloinnista tai kasvualustan suojakalvon reikiintymisestä. Projektin yhtenä tavoitteena oli löytää nopeampikasvuisia kantoja, joilla rihmastovaihetta saataisiin lyhennetyksi ja sadontuotantosykliä nopeutetuksi. Testatuista kannoista löytyi muutamia nopeampikasvuisia kantoja kuin vertailukanta, mutta niiden tuottamat sienet eivät olleet riittävän laadukkaita. Tutkimuksessa ei löydetty yksinkertaista tapaa määrittää kasvualustan kypsyyttä sadontuotantovaihetta varten.

The aim of the study was to enhance the cultivation of shiitake mushroom in Finland by identifying more effective and better-quality shiitake strains and to find solutions to some biological and technical problems in cultivation. We evaluated the cultivation properties and mushroom production efficiency of 24 different shiitake strains in experiments. The experiments were carried out in a commercial mushroom house, so the results could be compared to normal production. The yield potential of the strains was measured by the biological efficiency value (B.E. %), which is the ratio between the weight of harvested fresh mushroom per amount of dry substrate, expressed as a percentage. The biological efficiency of the tested strains was 2-97 %. Only two of the strains yielded clearly better results than the strain commonly used in commercial production, but their quality was not adequate. However, in the first experiment we succeeded in finding a strain which produced mushrooms of very high quality, as a consequence of which the commercial mushroom house changed its production strain. We were unable to find a strain having both of the desired properties, high productivity and high quality. The most common fungi which cause contamination of shiitake logs belong to the families Aspergillus, Trichoderma and Penicillium. Trichoderma grows very fast and could be observed on the medium already after 4 to 6 days after sterilization of the log. Contamination occurred in about 10% of the logs. Contamination may result from insufficient sterilization or a damaged protective cover of the log. We also tried to find fast-growing strains in order to shorten the spawn run time. Some fast-growing strains were identified, but the quality of the mushrooms was not good. The mushrooms were watery and most of them were of abnormal shape. No simple method for determining the maturity of the substrate for the mushroom production phase could be found.