Metsäteiden kuljetuskelpoisuustiedon visio ja tiekartta : Alemman tieverkon liikennöitävyys ja ympärivuotisen puuhuollon turvaaminen

Metsäteillä on merkittävä rooli niin metsätalouden, virkistyskäytön, alueiden elinvoimaisuuden, turvallisuuden kuin huoltovarmuudenkin kannalta. Metsäteollisuuden kotimaisen puuraaka-aineen saatavuus on pitkälti riippuvainen metsäautoteiden kuljetuskelpoisuudesta. Kuljetuskelpoisuustieto, kuten myös tien liikennöitävyystieto auttavat erityisesti raskaalla kalustolla metsäteillä liikennöiviä. Metsäteihin liittyy muuttuvaa ominaisuus- ja kuntotietoa, joka voi vaihdella nopeastikin, kuten sää- ja keliolosuhteiden mukaan muuttuva tien kantavuus. Toisaalta tieto voi olla pysyvämpää, kuten tien mitoitukseen, rakenteisiin ja ympäröivään maalajiin liittyvä tieto. Metsätietiedon keruussa ja tuottamisessa voidaan käyttää apuna kaukokartoitusta, tiemittauksia, säätietoja, tien rakentamisen, kunnostuksen ja hoidon historiatietoa, joukkoistavaa tiedonkeruuta sekä ajoneuvon avulla kerättävää tietoa. Tutkimus- ja kehityshankkeita metsätietiedon tuottamiseksi on ollut useita ja eri tietolähteiden yhteiskäyttö näyttää lupaavalta dynaamisen kuljetuskelpoisuustiedon tuottamisessa tulevaisuudessa. Jotta kuljetuskelpoisuustietoa saadaan tehokkaasti tuotettua käyttäjien tarpeisiin, tarvitaan laajaa yhteistyötä eri toimijoiden ja asiantuntijoiden kesken. Metsätietiedon nykytilanteen kuvaamiseksi tehtiin kyselytutkimus, jossa kysyttiin metsäteiden parissa toimivilta ammattilaisilta näkemystä metsätietiedon keruuseen, päivittämiseen, esittämiseen ja julkaisuun. Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 170 vastaajaa yhdeksästä eri toimijaryhmästä. Kyselytutkimuksen, metsätietietoon liittyvän tutkimus- ja kehitystyön sekä julkaisun kirjoittajien näkemysten ja kokemusten pohjalta koostettiin metsäteiden kuljetuskelpoisuustiedon visio ja tiekartta vuoteen 2030 mennessä. Kyselytutkimukseen vastanneiden mukaan metsätietieto perustuu nykyään paljolti paikallistuntemukseen ja ihmisten väliseen tiedonjakoon. Nykyinen tarjolla oleva metsätietieto on riittävän sijaintitarkkaa, mutta tiedon käytettävyydessä ja ajallisessa tarkkuudessa koettiin olevan parantamisen varaa. Eniten kehitystä kaivattiin tien kantavuus- ja kelirikkotiedossa. Vastanneista valtaosa koki kuljetuskelpoisuustiedon päivätarkkuuden sopivimmaksi heidän tarpeeseensa. Sään mukaan muuttuvan kuljetuskelpoisuustiedon esittäminen karttasovelluksessa väriluokituksin koettiin keskimäärin hyvin tarpeelliseksi. Kyselyn mukaan tarkemmasta metsätietiedosta kolme eniten hyötyvää ryhmää olivat raskaiden ajoneuvojen kuljettajat, kuljetuksia suunnittelevat ja tienhoidosta ja kunnossapidosta vastaavat. Metsäteiden kuljetuskelpoisuustiedon tavoitetilana vuonna 2030 on, että Suomessa metsäteiden reaaliaikaista kuljetuskelpoisuutta kuvaavaa tietoa tuotetaan kattavasti ja jatkuvasti, ja tieto on käyttökelpoisessa muodossa ja saavutettavissa sitä tarvitseville. Toimenpiteet vision saavuttamiseksi jaettiin viiteen eri kokonaisuuteen: 1. T&K-organisaatioiden ja edunsaajien muodostaman työryhmän toiminta kuljetuskelpoisuustiedon kehittämistyön määrittämiseen, koordinointiin ja tiedon jakamiseen. 2. Kuljetuskelpoisuuden mittaamisen ja ennustamisen tietolähteet ja ennustetarkkuuden kehittäminen. 3. Ennustemallien ja karttakäyttöliittymäversioiden pilotit ja soveltuvuustestaukset. 4. Kuljetuskelpoisuustiedon palvelukonseptin määrittely, kaupallistaminen ja liityntä muihin järjestelmiin. 5. Organisaatioiden vastuiden ja velvoitteiden sekä lainsäädäntötarpeiden määrittely. Vision saavuttamiseksi tarvitaan riittävän hankerahoituksen lisäksi toimijoiden yhteistyötä ja halua luoda erilaisia tietopalveluja metsäautoteiden käytön tueksi.