Metsän uudistaminen mustikkaturvekankaalla - luontaisesti vai viljellen?

Taitto: Irene Murtovaara

Tutkimuksessa seurattiin avo- tai suojuspuuasentoon hakatun ja muokatun kuusivaltaisen turvekankaan luontaista taimettumista ja taimikon alkukehitystä 15 vuoden ajan. Avoalan viljelyvaihtoehtoja olivat kuusen ja männyn kylvö ja istutus ja muokkausvaihtoehtoja mätästys, laikutus ja konetallaus. Tutkimuskohteenaollut paksuturpeinen korpikuvio oli ojitettu lapiotyönä 1930-luvulla ja kunnostusojitettu metsäoja-auralla 1960- ja 1980-luvulla. Kuivatuksen seurauksena kasvupaikka oli muuttunut mustikkaturvekankaaksi.Hakattaessa puuston valtapituus oli 18 m ja runkotilavuus 200 250 m3 ha-1. Valtapuuston alla esiintyneen kuusialikasvoksen tiheys vaihteli 11 000 4 000 kpl ha-1. Hakkuuta seuranneen vuoden aikana suojuspuualoille syntyi luontaisia kuusen taimia 3 400 kpl ha-1 ja hieskoivun taimia 7 000 kpl ha-1. 15 vuoden kuluttua hakkuusta suojuspuualoilla oli kuusia lähes 7 000 kpl ha-1, hieskoivuja lähes 16 000 kpl ha-1 ja mäntyjä 200 kpl ha-1. Muokkaamattomilla avohakkuualoilla kuusen taimia oli lähes17 000 kpl ha-1, hieskoivun taimia noin 20 000 kpl ha-1 ja männyn taimia vajaat 500 kpl ha-1.Maanpinnan rikkominen ja muokkaus edistivät merkittävästi niin havupuiden kuin hieskoivun luontaista taimettumista. Kuusen ja männyn kylvö tuottivat runsaan taimiaineksen etenkin mätäspinnoilla. Myösistutustaimet kasvoivat mättäillä paremmin kuin muilla muokkauspinnoilla.Kaikki vertailtavina olleet metsänuudistamisvaihtoehdot tuottivat tiheän lehtipuusekoitteisen kuusitaimikon 1 2 vuodessa. Metsänhoitosuositusten mukainen vähimmäistaimitiheys täyttyi luontaisen kuusialikasvoksen ja hakkuuta seuranneen täydentävän taimettumisen ansiosta. 14 vuoden kuluttua uudistamistoimistakasvatuskelpoinen kuusen taimitiheys vaihteli viljely- ja muokkaustavasta riippuen 1 930 2 920 kpl ha-1. Kasvatuskelpoinen männyn taimitiheys männyn istutusaloilla vaihteli 670 930kpl ha-1 ja männyn kylvöaloilla 450 1 750 kpl ha-1. Kasvatuskelpoisten luontaisten hieskoivujen määrävaihteli 0 730 kpl ha-1.Muokkaus- ja viljelytoimet osoittautuivat tutkitulla kohteella tarpeettomiksi. Välittömien uudistamiskustannusten(muokkaus, siemen- ja taimimateriaali) ohella kustannuksia aiheutui työläämmästä taimikonhoidosta, sillä muokatulle avohakkuualalle syntyi runsaasti luontaista hieskoivua.Noin 10 vuoden iässä taimikossa havaittiin kaliumin puutosoireita, jotka yleistyivät seuraavien vuosien kuluessa. On pääteltävissä, että ravinne-epätasapaino rajoittaa puuston kasvua ja että kasvutappioidenehkäisemiseksi tarvitaan kaliumlannoitusta.