Kustannustehokkuutta maatalouden ilmastotoimiin tarjouskilpailumallilla : TARJOKE-hankkeen loppuraportti

TARJOKE-hankkeen tavoitteena oli kehittää ja pilotoida tarjouskilpailumalli maatalouden turvemaiden ilmastotoimien mahdollisimman kustannustehokasta kohdentamista varten. Hankkeen lähtökohtana oli Suomen kansallisen ilmastopolitiikan sekä kansainvälisten sitoumusten asettamat tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sopeutumiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen tulee edellyttämään merkittäviä toimia myös turvepeltojen päästöjä hillitsemällä. Vettämistoimet – vedenpinnan pysyvä nosto ojitetuilla turvemailla – ovat tiedetysti tehokkain keino vähentää turvepelloilta muodostuvia päästöjä. Nykyiset maatalouden ohjauskeinot, kuten CAP:n tarjoamat toimet, eivät ole toistaiseksi lisänneet vettämistoimien toteutusta. Lisäksi yleisen maatalouspolitiikan toimet yksistään ovat riittämättömiä maatalouden maankäytölle asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi tarvitaan muita, kansallisia mekanismeja vettämistoimenpiteiden jalkauttamiseksi. Tarjouskilpailu voisi olla yksi lisäkeino edistää vettämistoimia kustannustehokkaasti ja lisätä maanomistajien vapaaehtoista osallistumista. Tässä hankkeessa pyrittiin tarkastelemaan tarjouskilpailumekanismin käytännön toteutuksen vaiheita ja potentaalia vettämistoimien jalkauttamiseksi. Hankkeessa tarkasteltiin lisäksi nykyisiä kannustimia, sääntely- ja lupaprosesseja sekä transaktiokustannuksia, jotka voivat muodostaa esteitä toimenpiteiden laajamittaiselle käyttöönotolle. Hankkeen tavoitteena oli koota tietoa tarjouskilpailumallin hyödyntämiseen laajamittaisessa käytössä. Hankkeessa järjestettiin kohteille pilottitarjouskilpailu kohdennetusti Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Pilottihaun tehtävänä oli kerryttää kokemuksia ja tunnistaa mahdollisia pullonkauloja tarjouskilpailumallissa, jonka päätuotteena ovat ympäristöhyötyjen saavuttaminen. Hankkeessa kehitettiin myös paikkatietoon perustuva priorisointikehikko, jonka tavoitteena oli löytää monihyötyisimmät vettämiseen soveltuvat turvepellot ilmasto-, biodiversiteetti- ja vesistöhyötyjen perusteella. Vaikka tarjouskilpailumalli havaittiin toimivaksi menetelmäksi kustannustehokkaiden ilmastotoimien kohdentamiseksi, hankkeessa tunnistettiin erityisesti hallinnollisia haasteita, joiden ratkaiseminen on keskeistä erityisesti tarjouskilpailumallin soveltamiseksi laajemmassa mittakaavassa. Lisäksi hankkeessa nousi esiin jo aiemmin tiedossa olleiden vettämisen toteutumisen esteinä tunnettuja käytännön toteutukseen liittyviä haasteita. Erityisesti maanomistajien hallinnollisen kuorman keventämiseen tulee tarjota ratkaisuja. Monihyötyisimmät vettämiskohteet sijaitsisivat erityisesti Pohjanmaan alueelle, mutta merkittäviä mahdollisuuksia on myös muualla Suomessa.