Nurmibiotalous nyt ja tulevaisuudessa : Asiaa ja arvonlisää ruohonjuuresta biojalostamoihin

Maataloudessa ja koko ruokaketjussa on käynnissä siirtymä kohti kestävämpää, resurssitehokkaampaa ja monimuotoisempaa ruokajärjestelmää. Muutos tarvitaan turvaamaan ravinnon saatavuus muuttuvissa olosuhteissa ja sitä vauhdittavat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja fossiilitaloudesta irrottautuminen. Hyödyntämällä nurmituotannon vahvuudet koko Suomen alueella voidaan tukea muutosta kohti resurssitehokasta ruuantuotantoa. Nurmituotanto tukee mm. EU:n biodiversiteettistrategian (Euroopan komissio 2026) ja biokiertotalousstrategian (Euroopan komissio 2025) toteutumista. Nurmibiomassalla on merkittävää potentiaalia korkeamman jalostusasteen tuotteiksi. Nurmien arvonlisän nostaminen biojalostuksella ja uusien toimivien arvoketjujen kehittäminen mahdollistaisivat nurmentuotannon lisäämisen myös viljan viljelyyn keskittyneillä alueilla. Tässä raportissa tarkastellaan nurmen hyödyntämismahdollisuuksia kestävämmässä maataloudessa sekä energian ja biomateriaalien raaka-aineena perinteisen rehukäytön lisäksi. Nurmesta voidaan erottaa proteiinipitoinen jae, joka soveltuu rehuksi paitsi märehtijöille myös yksimahaisten eläinten ja ehkä tulevaisuudessa myös ihmisten ravinnoksi. Nurmen lyhytkuituinen kiinteä fraktio puolestaan soveltuu esimerkiksi pakkausmateriaalien valmistukseen. Nurmikasvit ovat keskeinen osa ruoantuotantoa eläinten rehuna maidon- ja lihantuotannossa. Nurmien merkitys korostuu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa nurmella on hyvät kasvuolosuhteet, mutta suoraan ihmisravinnoksi käytettävien kasvien tuotanto on haastavaa. Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä nautakarjatuotanto on vähäisempää, monivuotisten nurmien sisällyttäminen viljelykiertoihin lisäisi ympäristöhyötyjä ja monipuolistaisi viljelyä. Tässä raportissa arvioidaan erilaisten nurmen prosessointivaihtoehtojen kannattavuutta ja visioidaan tulevaisuuden mahdollisuuksia nurmien nykyistä monipuolisemmaksi hyödyntämiseksi sekä nurmiin perustuvan elintarviketalouden kestävyyden parantamiseksi. Nurmet voivat olla monipuolinen biomateriaalien raaka-aine ja tärkeä osa proteiinipitoista ravintoa – joko eläintuotannon kautta tai jopa suoraan ihmisravinnoksi. Nurmituotannon systemaattista kehittämistä on jatkettava ja innovaatioita otettava käyttöön niin että nurmien potentiaali saadaan täysimääräisesti tukemaan yhteiskunnan hyvinvointi- ja kestävyystavoitteita.