Luke
 

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi EU-luettelon kolmannen täydennysluettelon lajeille

All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

URI

Tiivistelmä

Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusille alueille tahattomasti tai tarkoituksella levinneitä lajeja. Vieraslajia pidetään haitallisena, jos sen tuonnin tai leviämisen on todettu uhkaavan tai haittaavan luonnon monimuotoisuutta ja siihen liittyviä ekosysteemipalveluja. EU:n ja kansallisen lainsäädännön avulla pyritään estämään haitallisten vieraslajien saapumista, leviämistä ja runsastumista sekä vähentämään niiden aiheuttamia haittoja. Tämä edellyttää hallintatoimien priorisointia lajien riskinarviointien perusteella. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa EU-HAVI4-hankkeessa (Vieraslajihanke: Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi EU:n vieraslajiluettelon kolmannen täydennysluettelon lajeille) selvitettiin EU:n vieraslajiluettelon kolmanteen täydennysluetteloon (voimaan 2.8.2023) kuuluvien 22 haitallisen vieraslajin esiintymistä Suomessa ja koottiin suositukset siitä, mihin toimenpiteisiin lajien osalta pitäisi ryhtyä. Samassa yhteydessä tehtiin EU:n vieraslajiasetuksen edellyttämä analyysi näitä lajeja koskevista tahallisista ja tahattomista leviämisväylistä Suomessa sekä laadittiin em. tiedon pohjalta toimintasuunnitelmaehdotus. Selvityksessä sovellettiin samaa lähestymistapaa ja samoja menetelmiä kuin aiemmissa vastaavissa EU-HAVI-, EU-HAVI2- ja EU-HAVI3-hankkeissa. Toimenpidesuosituksissa pyrittiin kohdentamaan haitallisten vieraslajien torjunta ja leviämisen ehkäisy kustannustehokkaasti kiireellisimpiin ja tärkeimpiin kohteisiin. Lajien levinneisyyden, leviämisriskin ja tarvittavien ensisijaisten hallintatoimenpiteiden perusteella lajit (22) jaettiin kolmeen ryhmään: 1) Suomessa tavatut lemmikit ja puutarha- ja akvaariokasvit – viestintä maahantuontikiellosta ja ympäristöön päästämiskiellosta sekä kasvustojen hävittäminen (pistia, japaninkelasköynnös, kuningaskäärme, afrikankynsisammakko), 2) Suomessa potentiaalisesti menestyvät ei-tavatut lajit- välittömät poistotoimet ja viestintä (seljaröyhytatar, siniraitakilli, amerikanbassi, mustapiikkimonni, idänkäärmeenpää, amerikanruosterapu) ja 3) pienen leviämisriskin lajit – levinneisyyden seuranta ja viestintä (silkkisailakki, moskiittokala, marmorimoskiittokala, aksiskauris, thaimaanorava, punaperäbulbuli, suurpäätulimuurahainen, punatulimuurahainen, mustatulimuurahainen, pikkutulimuurahainen, japaninruskopaula, kultasimpukka). Viestintä ja tietoisuuden lisääminen haitallisia vieraslajeja koskevista riskeistä ja rajoituksista on tärkein yleinen vieraslajien hallintatoimenpide. Raportti sisältää hallintatoimenpide-ehdotusten lisäksi taustatiedot riskien, leviämisväylien ja nykylevinneisyyden sekä käytettävissä olevien hallintatoimien osalta.

ISBN

978-952-380-843-0

OKM-julkaisutyyppi

D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka selvitys

Julkaisusarja

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus

Volyymi

Numero

115/2023

Sivut

Sivut

72 s.

ISSN

2342-7647

DOI