Puutarhakasvien tihkukastelu ja kastelulannoitus avomaalla : Viljely, teknologia ja talous

Kasvien riittävä veden saanti on hyvän ja laadukkaan sadon edellytys puutarhatuotannossa. Kastelu on tarpeen useimpina vuosina, mutta sen mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty. Tihkukastelu on yleistynyt suomalaisilla puutarhatiloilla nopeasti. Tässä tutkimuksessa pyrittiin ohjeistamaan marjakasvien ja avomaankurkun tihkukastelua ja siihen liitettyä kastelulannoitusta, kokoamaan tietoa kastelutekniikoista ja niiden työnmenekistä sekä arvioimaan tihkukastelun taloudellisuutta. MTT puutarhatuotannossa Piikkiössä tutkittiin tihkukastelun ja siihen liitetyn kastelulannoituksen soveltamista avomaankurkun, mansikan, mustaherukan ja vadelman viljelyyn. MTT taloustutkimuksessa selvitettiin tihkukastelumenetelmän taloudellisuutta. Työtehoseurassa tutkittiin eri kastelumenetelmien työnmenekkiä ja koottiin niihin liittyvää tietoutta. Tulosten mukaan kaikki koekasvit vadelmaa lukuunottamatta hyötyivät tasaisesta maan kosteudesta, joka saavutettiin aloittamalla kastelu, kun maan kosteutta mittaavat tensiometrit osoittivat noin -150--300 hPa:n imua. Vadelma kärsi talvivaurioita, kun maa pystyi jatkuvasti kosteana. Kastelulannoituksesta saatiin marjakasveilla hyviä tuloksia. Kurkun lannoitukseen kastelulannoitusta hyödyntäen laadittiin suositukset. Käytännön työnmenekissä on suuri vaihtelu, koska tihkukastelulaitteiston kokoamiseen ja purkamiseen käytettävät koneet ovat enimmäkseen itse tehtyjä. Laitteiston asennuksessa tarvitaan viljelijäperheen lisäksi ammattitaitoista, usein ulkopuolista työvoimaa. Tihkukastelu lisää yrityksen tuotantokustannuksia, mutta laskee kustannuksia satokiloa kohden, mikäli tihkukastelulla saadaan suurempi sato. Satotasojen tulisi olla tihkukastellussa tuotannossa varsin korkeita, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Mansikalla kannattavan tuotannon satoraja on noin 8-9 t/ha, herukalla 6-9 t/ha ja avomaankurkulla 55 t/ha.