Effect of anionic salts in concentrate mixture on some blood and urine minerals, acid-base balance and feed intake of dry pregnant cows on grass silage based feeding with high calcium intake

Ummessaolevien lehmien kokeessa arvioitiin kationi-anionitasapainon vaikutusta säilörehuvaltaisella ruokinnalla, kun kalsiumin saanti oli runsasta (82 g Ca/pv). Kationi-anionitasapaino laskettiin [(Na+ + K+) - (Cl- + S2-)] mEq/kg kuiva-ainetta (ka). Se oli joko +410 tai +81 mEq/kg ka. Kalsiumlisä annettiin kalsiumkarbonaattina. Suoloina käytettiin magnesiumkloridia, ammoniumkloridia ja -sulfaattia. Lehmät saivat säilörehua (5,2 kg ka), heinää (0,8 kg ka) ja täysrehua (1,7 kg ka) neljä viikkoa ennen odotettua poikimista poikimispäivään saakka. Veri- ja virtsanäytteitä otettiin 4, 3, 2 ja 1 viikkoa ennen odotettua poikimista, poikimispäivänä sekä 1 vrk ja 1 viikko poikimisen jälkeen. Tulosten mukaan ummessaolevien lehmien kationi-anionitasapainoa on vaikea säätää negatiiviseksi, kun säilörehun kaliumpitoisuus ylittää 30 g/kg ka. +81 mEq/kg ka ei aiheuttanut muutoksia verestä ja virtsasta mitattuihin parametreihin. Ainoastaan kalsiumin eritys virtsaan lisääntyi ja virtsan pH vähentyi kationi-anionitasapainon ollessa +81 mEq/kg ka verrattuna positiivisempaan kationi-anionitasapainoon (+410 mEq/kg ka). Koeväkirehun maittavuus oli tyydyttävä, kun anionisten suolojen määrä oli 3 Eq päivässä. 26 %:lla kokeen lehmistä ilmeni poikimisvuorokautena hypomagnesia, vaikka magnesiumin saanti oli suomalaisten suositusten mukaista (17 g Mg/pv). Näin ollen suomalaista magnesiumsuositusta tulisi lisätä ainakin silloin, kun kalsiumin saanti perusrehuista on runsasta.