The bread making quality of Finnish spring wheats - a proposal for classification

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda ehdotus vehnän laadun luokittamiseksi koska Suomessa ei vielä ole kotimaisen vehnän laadun selkeää, käyttötarkoitukseen perustuvaa luokitusta. Perustaksi valittiin vehnän saksalainen laatuluokitusmalli. Tutkimusaineistona olivat Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen pääkokeissa, Tuusulassa vuosina 1980-83 ja 1985-89 viljellyt kevätvehnät. Saksalaisen mallin mukainen luokitus ja regressioanalyysi osoittivat jauhojen valkuaispitoisuuden ja farinografilla mitatun taikinan laadun (valorimetriluku) olevan parhaat ominaisuudet leivontalaadun luokitusta varten. Vehnää viljellään maassamme yksinomaan leipävehnäksi, joten alhaista leivontalaatua kuvaavia luokkia ei todennäköisesti tarvita. Tämän vuoksi ehdotamme jakoa viiteen laatuluokkaan. Korkeimpia laatuluokkia edustaisivat laatuluokat neljä ja viisi. Näiden luokkien vehnäjauhot soveltuisivat parhaiten vahvennusvehnäksi parantamaan keskitasoisen (luokka 1) tai sitä heikompien vehnien leivontalaatua. Keskitasoista - korkeaa leivontalaatua olisi mittarilajikkeen edustama laatuluokka (luokka 2), joka yhdessä laatuluokan 3 kanssa soveltuisi jauhatukseen sellaisenaan. Luokituksen luokkarajat ovat kuitenkin riippuvaisia käytetystä mittarilajikkeesta. Ruso-kevätvehnä on mittarilajikkeeksi ilmeisesti vanha (laskettu kauppaan 1967), sillä Ruso mittarilajikkeena muu tutkimusaineisto jakaantui suurelta osin erittäin korkeaa laatua kuvaaviin luokkiin. Mikäli vehnän laatuluokkajärjestelmän toteuttaminen todetaan tulevaisuudessa aiheelliseksi, tulisi valita uusi edustava mittarilajike vastaamaan laadunjalostuksen nykyistä tasoa.