Höyhenten ja poistotekstiilien jalostusarvon nosto ja uudet käyttökohteet

Siipikarjatuotannossa syntyy sivutuotteena höyheniä, joita hyödynnetään tällä hetkellä alhaisen arvonlisän tuotteissa, käytännössä tuotanto- ja turkiseläinten rehuna, maanparannusaineena tai energian tuotannossa. Höyhenestä on noin 91 % keratiiniproteiinia, 1 % rasvaa ja 8 % vettä. Höyhenet ovat kevyitä ja niiden eristävyys sekä keratiinin palo-ominaisuudet ovat erittäin hyvät. Broilerin höyheniä muodostuu Suomessa noin 12 000 tonnia vuodessa. Höyheniä voidaan puhdistaa ja prosessoida eri tavoin sekä tuotteistaa erilaisiin käyttökohteisiin. Höyhenet ovat eläinperäistä sivutuotetta, joten ne on käsiteltävä EU:n sivutuoteasetuksen (1069/2009) mukaisesti. Höyhenmateriaalien hyödyntämiskohteita löytyy niin elintarvike-, kosmetiikka- ja tekstiiliteollisuudesta kuin maataloudesta ja biolääketieteellisistä sovelluksista. Keratiinipohjaisia materiaaleja voidaan hyödyntää mm. elektrodeissa, dielektrisissa materiaaleissa, biohajoavissa painetuissa piirilevyissä, komposiiteissa, kalvoissa ja kestomuoveissa, absorbenteissa, palonestoaineissa, mikro- ja nanohiukkasissa sekä regeneroiduissa kuiduissa. Biolääketieteessä keratiinia on hyödynnetty mm. haavojen paranemisessa ja kudosteknologiassa sekä lääkeaineiden kulkeutumissovelluksissa. Huolimatta rohkaisevista tutkimustuloksista höyhenmateriaalien ominaisuudet, käsittely, logistiikka ja erilaiset määräykset vaikeuttavat niiden hyödyntämistä eristeinä, mutta muut hyödyntämisvaihtoehdot, joissa vaatimuksia ei ole yhtä paljon, voivat olla kiinnostavia. Tutkimustulosten ja yritysten kiinnostuksen perusteella höyhenissä nähdään olevan merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Poistotekstiilien erilliskeräys tuli pakolliseksi Suomessa 1.1.2023, ja siitä vastaavat alueelliset tai kunnalliset jätehuoltotoimijat. Suomi on poistotekstiilien lajittelussa ja jatkokäytössä muita Euroopan maita pidemmällä. Poistotekstiilien jalostusprosessin tavoitteena on saada aikaan laadukasta kierrätyskuitua. Laatukriteereitä ovat mm. kuidun pituus, tasalaatuisuus ja väri. Tällä hetkellä laatuhaasteita aiheuttavat etenkin vaihteleva kuidun pituus, sekoitemateriaalit sekä väri. Poistotekstiilien lajittelun pohjana toimii jätteenkäsittelyn etusijaperiaate. Sen mukaan pyritään ensisijaisesti palauttamaan käyttökelpoinen materiaali uudelleen kiertoon. Poistotekstiileitä käsitellään mekaanisesti ja prosessissa valmistuu kierrätysraaka-ainetta esimerkiksi lankoihin, kuitukangasmateriaaleihin, eristeisiin, akustiikkalevyihin, suodatinkankaisiin sekä komposiitteihin – myös uusia sovelluskohteita haetaan aktiivisesti. Suomessa rakennetaan valtakunnallista ja yhtenäistä poistotekstiilien keräys- ja lajittelusysteemiä, jossa ovat mukana kaikki maan kunnalliset jätelaitokset. Toimintamallien, logistiikan ja prosessointiteknologioiden kehitys sekä investointien ja kansainvälistymisen edistäminen perustuu Telaketju-osaajayhteisöön. Tekstiilikiertotalouden keskeinen oivallus liittyykin yhteisvastuulliseen toimintamalliin, jossa verkoston kaikki toimijat ovat merkityksellisiä ja yhden puuttuminen voi nopeasti pysäyttää muidenkin prosessit.