Paikkatiedon käyttö KHS-työssä – esimerkkinä Porvoon-Sipoon merialue

Abstract

Vuoden 2019 alussa perustettujen kalatalousalueiden on laadittava alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelmat (KHS) vuoden 2020 loppuun mennessä. KHS:ien tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tutkimus- ja seurantatietoon. Erilaisen paikkamuotoisen tiedon keruu- ja analysointimenetelmät ovat viime aikoina kehittyneet nopeasti. Valmiita paikkatietoaineistoja on ladattavissa ilmaiseksi, samoin tarjolla on myös ilmaisia paikkatieto-ohjelmistoja. Paikkatietoaineistojen ja -menetelmien tehokas käyttö onkin yksi tärkeä edellytys laadukkaan käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistelun onnistumiselle. Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut KHS-mallirungon KHS-työn tueksi (Salminen ym. 2019). Lisäksi Luke on julkaissut Kalavarojen käyttö ja hoito -oppaan (Salminen & Böhling 2018), josta löytyy apua KHS:n sisältöä laadittaessa. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä Kalatalouden aluesuunnittelun pilotit -projektissa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Porvoon-Sipoon kalatalousalueen kanssa luonnos Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueen KHS:ksi (Lappalainen ym. 2019). Työssä käytettiin mahdollisimman paljon olemassa olevia valmiita paikkatietoaineistoja sekä luotiin tarvittaessa uusia aineistoja. Tämä menetelmäraportti tukee jo ilmestynyttä Porvoon-Sipoon merialueen KHS-luonnosta sekä kertoo, miten siinä käytetyt paikkatietoaineistot on koottu ja avaa KHS-luonnoksessa käytettyjä paikkatietomenetelmiä. Raportti on tuotettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä Kalatalouden aluesuunnittelun pilotit -projektissa.