Metsänomistajien näkemykset metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisesta

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka laajaa kannatusta nykyiset ja vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät nauttivat metsänomistajien keskuudessa, ja missä määrin sekä millaisia muutoksia nykyisiin metsänhoidon linjauksiin kaivataan, jotta ne paremmin vastaisivat metsänomistajakunnan tarpeita. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä, joka lähetettiin 3 000 metsänhoitomaksua maksavalle metsänomistajalle joulukuussa 2010. Hyväksyttyjä vastauksia saatiin 1 423, mikä on 48 prosenttia korjatusta otosmäärästä. Tulosten mukaan metsänomistajista yli puolet on tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuumenetelmiin. Tyytymättömiä on joka kuudes, ja tyytymättömyyttä aiheuttavat erityisesti avohakkuut, menetelmien vaihtoehdottomuus, maan muokkaus ja liian raskaiden koneiden aiheuttamat korjuujäljet. Eri-ikäisrakenteiseen eli jatkuvaan kasvatukseen suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Lähes puolet uskoo jatkuvan kasvatuksen olevan mahdollista Suomen olosuhteissa ja yhtä moni katsoo sen olevan mahdollista ainakin joillain kohteilla. Runsas neljäsosa (27 %) metsänomistajista olisi heti valmis siirtymään jatkuvan kasvatukseen joko kaikissa tai osassa metsiään, jos laki olisi nykyistä sallivampi. Tämä tarkoittaa noin 75 000 metsätilaa ja 2,5 miljoonaa hehtaaria. Lisäksi yli puolet metsänomistajista on kiinnostuneita perehtymään ja kokeilemaan menetelmää. Vain kymmenen prosenttia metsänomistajista ei käyttäisi lainkaan jatkuvaa kasvatusta. Jatkuva kasvatus herättää mielenkiintoa erityisesti pienmetsänomistajissa ja virkistyskäyttäjissä, joilla metsänkasvatuksen päämääränä puuntuotannon sijaan on usein luontoarvojen säilyttäminen, sekä metsänomistajissa, jotka ovat tyytymättömiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Siemen- tai suojuspuuhakkuun ja metsän luontaisen uudistamisen katsotaan yleisesti olevan sopivin metsänkäsittelymenetelmä, mutta myös avohakkuu ja metsänviljely nähdään yhtenä hyväksyttävänä menetelmänä. Toisaalta avohakkuita myös kritisoidaan voimakkaasti. Metsälain rajoitukset metsän käsittelylle nähdään tarpeellisina. Metsän uudistamista koskevia puuston ikä- ja kokorajoitteita ei nähdä tarpeellisiksi poistaa, mutta niitä toivotaan väljennettävän. Uudistamisvelvoitteen aikarajat koetaan pääsääntöisesti sopiviksi. Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista pohtinut maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esitti loppuraportissaan metsälain ja -asetuksen sekä hyvän metsänhoidon suositusten uudistamista ja selkiyttämistä siten, että metsänomistajien metsien hoidolle asettamat tavoitteet otetaan paremmin huomioon ja samalla lisätään metsänomistajien päätösvaltaa. Tämän tutkimuksen tulokset metsänomistajien näkemyksistä tukevat työryhmän esityksiä.