Haitallisten vieraiden kala-, rapu- ja nisäkäslajien leviäminen, tietoisuuden lisääminen ja hallinta
Urho, Lauri; Holmala, Katja; Pennanen, Jussi T.; Pursiainen, Markku; Rintala, Jukka; Veneranta, Lari (2014)
Julkaisusarja
RKTL:n työraportteja
Numero
10/2014
Sivut
76 s
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-303-111-1
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-303-111-1
Kuvaus
Työssä kerättiin tietoa mm. hopearuutanan, mustatäplätokon, puronieriän, täpläravun, rapuruton, minkin, supikoiran, amerikanmajavan ja valkohäntäkauriin tilanteesta. Hopearuutanan ja mustatäplätokon levittäytymisestä ja populaatioista kerättiin laaja aineisto. Vieraiden nisäkäslajien haittavaikutusten laajuutta arvioitiin supikoiran ja minkin osalta. Arviointiin käytettiin RKTL:ssa koottuja aineistoja, kuten saalistietoja, peltokolmio- ja riistakolmioaineistoja sekä kala-atlastietoja. Osa tiedoista on koottu julkaistuista aineistoista, osa vielä julkaisemattomista tai valmisteilla olevista materiaaleista.
Vieraslajitietoisuuden lisäämiseksi ja uusien havaintojen keräämiseksi vieraslajeista tiedottamista on lisättävä sekä mediassa että kohdennetusti asiantuntijoille. Vieraslajit.fi -portaali tarjoaa hyvän kanavan tähän, mutta sen kehittämistä on edelleen syytä jatkaa. Vieraslajien levinneisyyden muutokset ja niiden elinympäristössään aiheuttamat muutokset saattavat olla nopeita. Esimerkiksi kalojen esiintymisen ja runsastumisen muutoksia olisi seurattava vuosittain. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää leviämisvaiheen varhaisiin signaaleihin, kuten yksittäisiin havaintoihin uusista lajeista.
Mustatäplätokon ja hopearuutanan todettiin aiheuttavan haittaa alkuperäisille lajeille ja ekosysteemitason muutoksia. Haittojen minimoimiseksi olisi ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin lajien sisävesiin leviämisen estämiseksi. Useimmiten vieraslajien leviämistä ei voida estää, mutta tietoisuuden lisäämisellä ja asettautumiseen vaikuttavilla säätelytoimenpiteillä kyetään hidastamaan muutoksia. Pääasiassa laivojen painolastivesien mukana leviävien merilajien asettautumismahdollisuuksiin on mahdollista puuttua painolastivesisopimuksella. Sisävesien järvialtailla ja virtavesissä on paikallisilla ratkaisuilla, riskinarvioinneilla ja päätöksillä helpommin saavutettavaa vaikuttavuutta vieraslajien hallinnassa verrattuna merialueisiin. Julkaisussa annetaan lajikohtaisia suosituksia ja ohjeita vieraslajien leviämisen estämiseksi ja torjumiseksi Suomessa.
-
-
Liite 5. HAVINA-loppuraporttiin URN:NBN:fi-fe2014062529465
Vieraslajitietoisuuden lisäämiseksi ja uusien havaintojen keräämiseksi vieraslajeista tiedottamista on lisättävä sekä mediassa että kohdennetusti asiantuntijoille. Vieraslajit.fi -portaali tarjoaa hyvän kanavan tähän, mutta sen kehittämistä on edelleen syytä jatkaa. Vieraslajien levinneisyyden muutokset ja niiden elinympäristössään aiheuttamat muutokset saattavat olla nopeita. Esimerkiksi kalojen esiintymisen ja runsastumisen muutoksia olisi seurattava vuosittain. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää leviämisvaiheen varhaisiin signaaleihin, kuten yksittäisiin havaintoihin uusista lajeista.
Mustatäplätokon ja hopearuutanan todettiin aiheuttavan haittaa alkuperäisille lajeille ja ekosysteemitason muutoksia. Haittojen minimoimiseksi olisi ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin lajien sisävesiin leviämisen estämiseksi. Useimmiten vieraslajien leviämistä ei voida estää, mutta tietoisuuden lisäämisellä ja asettautumiseen vaikuttavilla säätelytoimenpiteillä kyetään hidastamaan muutoksia. Pääasiassa laivojen painolastivesien mukana leviävien merilajien asettautumismahdollisuuksiin on mahdollista puuttua painolastivesisopimuksella. Sisävesien järvialtailla ja virtavesissä on paikallisilla ratkaisuilla, riskinarvioinneilla ja päätöksillä helpommin saavutettavaa vaikuttavuutta vieraslajien hallinnassa verrattuna merialueisiin. Julkaisussa annetaan lajikohtaisia suosituksia ja ohjeita vieraslajien leviämisen estämiseksi ja torjumiseksi Suomessa.
-
-
Liite 5. HAVINA-loppuraporttiin URN:NBN:fi-fe2014062529465
Collections
- RKTL:n työraportteja [134]