Alien species in the Finnish weed flora

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla Euroopassa esiintyvien rikkakasvilajien esiintymistä vieraslajeina Suomessa. Selvityksen perusteella pyrittiin arvioimaan uusien vierasrikkakasvilajien mahdollisuuksia levitä ja vakiintua sekä jo vakiintuneiden lajien mahdollisuutta laajentaa levinneisyyttään Suomessa. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että Euroopassa tavatuista 2220 rikkakasvilajista 1165 on tavattu Suomessa. Näistä 815 on vieraslajeja, joista 314 lajilla on vakiintunut populaatio Suomessa. Suomessa ei-tavattujen haitallisten vierasrikkakasvilajien menestyminen Suomessa arvioitiin alhaiseksi. Sen sijaan Suomessa satunnaisvieraina tavatuista lajeista kymmenen lajin (hulluruoho, kananhirssi, keltapäivänkakkara, myrkkyraiheinä, peltopuna-alpi, silkkiunikko, sormiheinä, verihirssi, viherrevonhäntä ja villikaura) arvioitiin voivan pystyä vakiintumaan Suomeen. Suomeen jo vakiintuneiden lajien levinneisyysalueen koko oli riippuvainen siitä kuinka pitkään laji ollut maassamme. Useiden vakiintuneiden uustulokkaiden (saapuneet Suomeen 1600-luvun jälkeen) voidaan olettaa laajentavan esiintymisaluettaan maatalousympäristöissä tulevaisuudessa.

The present study aimed at assessing the invasion of alien weed species in Finland based on a review of their occurrence in the Finnish weed flora. The evaluation was conducted for the three phases of the invasion process, i.e. introduction, naturalization and invasion. The literature review revealed that 815 alien weed species occur in Finland of which 314 are regarded as naturalized. Based on their occurrence in different climate zones, the risk of naturalization of new harmful alien weed species was deemed low for those species not currently found in Finland, but higher for species occurring as casual aliens in Finland. In the latter group, 10 species of concern were detected. Exploration of the distribution patterns of naturalized species within Finland revealed species occupancy to be dependent on the residence time of the species. Established neophytes can be expected to extend their ranges and to increase occupation of agricultural habitats in the future.