Impact of spring warming on sowing times of cereal, potato and sugar beet in Finland

Tutkimuksessa arvioitiin historialliseen aineistoon perustuen, ovatko kevätviljojen, perunan ja sokerijuurikkaan kylvöajat aikaistuneet lämpimien keväiden seurauksena kolmella alueella Suomessa (itä, pohjoinen, länsi) vuosina 1965 2007. Alueille laskettiin vuosille 1965 2007 poikkeamat maatalouskeskusten havaintojen mukaisesta keskimääräisestä (1971 2000) kylvöjen alkamisesta. Samoille ajanjaksoille laskettiin poikkemat kasvukauden alkamisessa lämpötilan 31 vuorokauden liukuvan keskiarvon tai kuukauden keskilämpötiloista interpoloitujen vuorokauden keskilämpötilojen mukaan. Tilastollisesti merkitsevän lineaarisen trendin mukaan kasvukauden alkaminen on aikaistunut idässä ja pohjoisessa 2.0 2.3 päivää vuosikymmenessä, lännessä 2.6 2.8 päivää. Vuoden 1980 jälkeen trendin mukainen aikaistuminen on ollut idässä 2.7, pohjoisessa 2.2 ja lännessä 2.9 päivää vuosikymmenessä. Lineaarisen trendin mukaan kevätviljojen kylvön alku on aikaistunut idässä 0.6 (1980 jälkeen 1.0), pohjoisessa 0.7 (1980 jälkeen 1.9), ja lännessä 1.7 (1980 jälkeen 3.1) päivää vuosikymmenessä. Lännessä sokerijuurikkaan kylvö on aikaistunut 2.5 (1980 jälkeen 5.2), päivää ja perunan 3.4 (1980 jälkeen 4.5), päivää vuosikymmenessä. Ainoastaan lännessä kylvöjen aikaistuminen on tilastollisesti merkitsevää. Jos keväiden lämpeneminen olisi johtanut lämpimämpään säähän kevätviljojen orastumisen jälkeen, se olisi osittain poistanut aikaisemman kylvön hyödyn. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, sillä lineaarisen trendin mukaan keskilämpötila 10 30 päivää kylvöjen alkamisesta ei ole noussut ja vuosina, jolloin kasvukausi on alkanut aikaisin, orastumisen jälkeinen vaihe on itse asiassa ollut keskimääräistä viileämpi. Ilmastollisten muutosten ohella kylvöjen alkamisaikaan on mahdollisesti vaikuttanut tilakohtaisen kylvöalan kasvu ja taloudellinen paine sadon maksimointiin. Perunan istutusta on epäilemättä aikaistanut myös varhaisperunan lisääntynyt käyttö.