Maatalouden materiaalivirrat, ekotehokkuus ja ravinnontuotannon kestävä kilpailukyky: aineiston ja menetelmän kuvaus

Abstract

Maa- ja elintarviketalouteen sovellettuna ekotehokkuusajattelu tarkoittaa sitä, että pienemmillä tuotantopanoksilla tuotetaan enemmän ravitsemuksellisesti parempaa ruokaa ja keven-netään samalla ympäristökuormitusta. Ekotehokkuuden kohentuminen edellyttää, että tuotannon hyötyjä ja haittoja tarkastellaan koko tuotantoketjun osalta ja että ne ilmaistaan yksiselitteisesti. Tässä tutkimushankkeessa kuvataan suomalaiseen ruoantuotantoon liittyvät materiaalivirrat. Numeerinen aineisto on johdettu tilamallien tietopohjalta ja se on sovitettu Suomen vuoden 1995 tuotanto- ja kulutustilastoihin. Aineistoa on käytetty laadittaessa laskentamallia, jonka avulla voidaan arvioida, miten tuotantotavan tai kulutustottumusten muutokset heijastuvat ympäristöön ja talouteen. Raportissa kuvataan hankkeessa käytetty tietopohja ja laskentamenetelmät. Raportti on jaet-tu kolmeen osaan: 1) tilamallit, 2) maatalouden ainetaseet ja 3) laskentamalli. Kussakin osassa tarkastellaan aihealueeseen liittyvää menetelmien kehittämistä hankkeen tarpeita var-ten. Raportin painopiste on ainetaseiden muodostamisessa, sillä elävien eliöiden aineenvaihdunnan aiheuttamien ainevirtojen määrittämiseksi laskentamenetelmät on kehitetty alusta alkaen hankkeen puitteissa. Hankkeessa käytetyt tilamallit ja laskentamalli sen sijaan perustuvat olemassa oleviin menetelmiin. Raportissa selvitetään, miten aineistoa ja menetelmiä on tässä hankkeessa sovellettu. Kukin osa on itsenäinen kokonaisuus ja sellaisenaan informatiivinen. Hankkeen tavoitteeksi asetettu materiaalivirtatarkastelun ulottaminen ruoantuotantoon sitoo osat toisiinsa.

Applied to agriculture ecoefficiency means production of nutritionally better food by using less inputs and by reducing the environmental burden. Improving ecoefficiency of the food production requires that the benefits and the inputs are quantified in an unambiguous way and that the inputs are estimated for the whole production chain. In the present research project the materials flow approach (MFA) has been used to describe the Finnish food system. The quantitative numerical data have been derived from the farm models data basis, and the data have been adjusted to comply with the production and consumption statistics of Finland in 1995. Based on these data an extended input-output model has been constructed. The model allows evaluate some of the economic and environmental consequences, when the structure of food production and the patterns of food consumption are changed. The present report is the technical documentation of the data basis and the calculation methods. The report is in three parts: 1) farm models, 2) material flow balances for agriculture and 3) the calculation model. Each part covers one of the major areas that have been methodologically developed for the purpose of the research project. The three areas differ as to the needs of methodological development, and this is reflected in the number of pages of the three parts. Assessing the material flows created by the metabolism of living organisms has required construction of calculation methods from the beginning. Therefore, also the bulk of the present document is dedicated to this aspect. On the other hand, the farm models and the calculation model are essentially extensions of existing methods, which have been referred to in the report. The descriptions of these parts highlight those features that have been modified specifically for the purpose of the project. Each part is an independent entity and informative as such. The overall aim of the project to develop MFA approach specifically adapted for the food sector bridges the parts together.