Tietokortti
Kuusen tyvilaho 
aiheuttaa suuria tappioita 
metsätaloudelle
Kuusen tyvilahon pääasiallinen aiheuttaja on kuusenjuurikääpä. Myös männyn-
juurikääpä lahottaa kuusikoita, mikäli edellisessä puusukupolvessa on ollut 
männynjuurikäävän tartuttamia tyvitervasmäntyjä. Etelä-Suomessa kuusen 
tyvilahosta noin 80 prosenttia on juurikääpäsienten aiheuttamaa. Pohjois-Suomen 
kuusikoissa juurikääpä on melko harvinainen lahottaja.
Tyvilahosta aiheutuu vähintään 50 miljoonan euron vuotuiset tappiot Suomen 
metsätaloudelle. Etelä-Suomen päätehakkuukuusikoissa lahopuun osuus saattaa 
nousta 20–40 prosenttiin korjatun puuston kokonaismäärästä, mikä pienentää 
metsänomistajan hakkuutuloja 2000–4000 euroa hehtaarilta. 
© Luonnonvarakeskus (luke.fi) 2018
Viranomais- ja
asiantuntijapalvelut
 DKantokäsittely on menetelmä, jolla ehkäistään 
ennakkoon kantojen itiötartuntaa ja uusien laho-
pesäkkeiden syntymistä. Laki metsätuhojen tor-
junnasta edellyttää kantokäsittelyn tekemistä hak-
kuissa, jotka tehdään 1.5.–30.11.
Hyvä torjuntatulos edellyttää, että kantojen kaatopinnat 
peitetään kokonaan torjunta-aineella.
 DMetsään jäävän puuston vaurioita ei voi suojata itiö-
tartunnalta, joten vaurioiden välttäminen hakkuiden 
yhteydessä on tärkeä osa juurikäävän torjuntaa. 
 DPakkasella juurikääpä ei tuota itiöitä, joten talvi-
hakkuissa ei ole tartuntariskiä.
Juurikääpä leviää  
metsään itiötartuntana 
Aiheesta lisää:
Tuula Piri ym. 2017: Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta,  
www.metsakeskus.fi/sites/default/files/juurikaapa.pdf
Lisätietoja:
TUULA PIRI tutkija, Luke
Puh. 029 532 2453
tuula.piri@luke.fi
 DJuurikäävän lahottamassa kuusikossa harvennus-
hakkuiden määrä kannattaa rajoittaa yhteen tai 
korkeintaan kahteen, sillä lahovikaisten puiden kaa-
taminen nopeuttaa sienen juuristolevintää.
 DPahoilla lahokohteilla päätehakkuun aikaistami-
sella voidaan pelastaa osa tukkipuusta. Laho ete-
nee kuusen rungossa keskimäärin 20 senttimetriä 
vuodessa.
 DKantokäsittely ja talvihakkuu ehkäisevät uusia 
tartuntoja, ja pitkällä aikavälillä myös tervehdyt-
tävät kasvupaikkaa.
Hakkuut lahovikaisessa 
kuusikossa
Tyvilahosta kärsivä kuusikko 
on altis tuulituholle.
Juurikäävän ilmateitse leviävät itiöt tartuttavat kesällä 
kaadettujen puiden kantoja ja vaurioituneita pystypuita. 
Tartunnan saaneesta kannosta tai puusta juurikääpä ete-
nee rihmastona juuriyhteyksien kautta viereisiin puihin.
Kuusikon suojaaminen 
juurikääpätartunnalta
Juurikääpä leviää edellisen puusukupolven lahoista kan-
noista juuristoja pitkin seuraavaan kuusisukupolveen. 
Koska kuuset voivat saada tartunnan jo taimikkovai-
heessa, juurikääpä ehtii tehdä paljon tuhoja kiertoajan 
loppuun mennessä. Tuhot pahenevat puusukupolvesta 
toiseen. 
 DLahokierre voidaan katkaista ainoastaan puu- 
lajia vaihtamalla. Lehtipuut ja mänty ovat kestäviä 
kuusenjuurikääpää vastaan. Männynjuurikäävälle 
kestäviä ovat vain lehtipuut.
 DKantojen korjuu vähentää, mutta ei estä juurikää-
vän leviämistä seuraavaan puusukupolveen.
Lahon kuusikon 
uudistaminen