VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISU JA N:o 18 LYPSYKAUDEN MAIDONTUOTANTO- KÄYRÄÄN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA SEN MUODON PERIYTYM1SESTÄ 1TÄSUOMALAISESSA KARJASSA KIRJOITTANUT ERIK BRUUN N1L. MA1ST. Maatalouskoelaitoksen kotieläinizdestus- osaston v. t. I assistentti HELSINKI 1928 Koetoimintakirjallisuutta. Vuoden 1926 alusta ilmestyvät valtion maatalouskoetoimintaa käsittelevät julkaisut kahtena sarjana, joista toinen *Valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja» on tieteellis- luontoinen ja toinen *Valtion maatalouskoetoiminnan tiedonantoja» enemmän kansan- tajuinen. Seuraavassa luettelossa mainitaan paitsi näihin sarjoihin kuuluvia teoksia myös ne vanhemmat maatalouden koe- ja tutkimustoiminta-alaan kuuluvat teokset, jotka ovat ilmestyneet vuoden 1922 jälkeen. I. Maatalouden koetoiminnan keskusvaliokunnan tiedonantoja: N:o 1. Pauli Tuorila: Valtion varoilla järjestettyjen paikallisten lannoituskokeitten tuloksia vuosilta 1922-1923. Helsinki 1924. Hinta Smk 5: -. N:o 2. Vihtori Lähde: Paikalliset lannoitu.skokeet vuosina 1922-1924. Koetuloksia ja lannoituksen kannattavaisuuslaskelmia. Helsinki 1925. Hinta Sri* 6: -. N:o 3. C. A. Charpentier: Laiduntarkastus eräillä tiloilla Suomessa kesällä 1924. Hel- sinki 1925. Hinta Sini( 10: -. Maatalouskoelaitoksen tieteellisiä julkaisuja: N:o 17. E. F. Simola: Juurikasvien viljelyksestä. Koetuloksia naapurimaissa ja maan- viljelystaloudellisen koelaitoksen kasviviljelysosastolla tehdyistä juurikasvi- kokeista. Helsinki 1923. Hinta Smk 10: -. N:o 18. E. F. Simola: Untersuchungen ilber den Einfluss der Griinfuttersamenmischun.gen auf die Höhe der Emteerträge und die Beschaffenheit des Griinfutters. Helsinki 1923. Hinta Smk 10: -. N:o 19. B. F. Simola: Maanlaatujen ja maan eri kosteussuhteiden vaikutuksesta eräiden kaura- ja ohralaatujen morfologisiii ominaisuuksiin. Helsinki 1923. Hinta Srnk 10:-. N:o 20. E. F. Simola: Pellavan jalostuksesta yksilövalintaa käyttämällä, Helsinki 1923. Hinta Smk 4: -. N:o 21. E. F. Simola: Huomioita viljellyn hieta-, savi- ja multamaan kirren sulamisesta Maanviljelystaloudellisella koelaitoksella vuosina 1922 ja 1923. Helsinki 1923. Hinta Smk 2: 50. N:o 22. Kaarlo Teräsvuori: Mittarijärjestelmän käyttämisestä kenttäkokeissa (Referat: Ner die Anwendung des Masspamellensystems hei Feldversuchen). Helsinki 1923. Hinta Smk 10: -. N:o 22. Yrjö Hukkinen: Havaintoja herukan äkämäpunkin (Eriophyes ribis Nal.) esiinty- misestä Suomessa (Referat: Ueber das Auftreten der Johannisbeeren-Gallmilfie Eriophyes ribis Nal. in Finnland). Helsinki 1923. Hinta Smk 2: 50. N:o 24. E. F. Simola: Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen kasviviljelysosaston apila- kokeet v. 1919-1923. Helsinki 1924. Hinta Smk 10: -. N:o 26. Yrjö Hukkinen: Tiedonantoja viljelyskasveille vahingollisten eläinlajien esiinty- misestä Pohjois-Suomessa (Referat: Mitteilungen äber die Schädlinge der Kultur- pflanzen im nördlichen Finnland). Helsinki 1925. Hinta Smk 30: -. N:o 26. Ilmari Poijärvi: Suomalaisen lypsykarjan ravinnontarve käytännöllisten ruo- kintakokeiden valossa. Helsinki 1925. Hinta Smk 15:-. III. Maatalouskoelaitoksen maamieskirjasia: N:o 9. T. J. Hintikka: Tuhosieniopiks maanviljelijöitä, puu- ja kasvitarhanhoitajia varten. Toinen painos. Helsinki 1924. Hinta Smk 6: -. N:o 10. J. Ivar Liro: Biisamimyyrä Fiber zibethicus. Helsinki 1925. Hinta Smk 6: -. N:o 11. Vilho A. Pesola: Piirteitä Saksan kasvinjalostustyöstä ja kasvinviljelyskoetoimin- nasta. Helsinki 1925. Hinta Smk 10: -. N:o 12. Ilmari Poijärvi: Korjuuajan vaikutus heinäsadon määrään ja laatuun. Kokeita kesän 1924 heinällä. Helsinki 1925. Hinta Smk 10: -. VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISUJA N:o 18 LYPSYKAUDEN MAIDONTUOTANTO- KÄYRÄÄN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA SEN MUODON PERIYTYMISESTÄ ITÄSUOMALAISESSA KARJASSA KIRJOITTANUT ERIK BRUUN MAIST. Maatalouskoelaitoksen kotieläinjalostus- osaston v. t. I assistentti HELSINKI 1928 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO SISÄLLYSLUETTELO. Sivu Johdanto 7 I. Aikaisemmat tuotantokäyrän muotoa koskevat tutkimukset 11 II. Oma menettelytapa 29 III. Tulokset 30 1. Tuotantokäyrän muodon riippuvaisuus ulkonaisista vaikutteista 30 Poikimisen ja astutuksen välinen aika 31 Ehdyksissäoloaika 40 Poikirnisaika 43 Poikimiskerta 54 Ruokinta 58 2. Tuotantokäyrän muotoon vaikuttavien tekijäin korjausker- toimet 69 3. Tuotantokäyrän muodon periytyväis3rys 72 IV. Tuotantokäyrän muodon arvostelu käytännössä 77 Loppupäätelmät 81 Kirjallisuusluettelo 84 Liite I. I. S. K. 8 Oivan sukuun kuuluvien sonnien kunkin tyttären ja sen emän tuotantokäyrän arvoluku 89 Liite II. I. S. K. 8 Oivan sukuun. kuuluvien sormien tyttärien ja niiden emien tuotantokäyrien. arvoluvut 119 Summary 123 2006-28 ALKU LAUSE Työskennellessäni maatalouskoelaitoksen kotieläinjalostusosas- ton v. t. assistenttina jouduin toimessani filosOfiantohtori T. TERHon johdolla keräämään ja käsittelemään kotimaiseen karjaan kuuluvia sonnisukuja koskevaa aineistoa. Tällöin kiintyi johtajani huomio eri yksilöiden maidontuotannon erilaiseen jakautumiseen tuotanto- kauden eri kuukausille, josta syystä hänen kehoituksestaan ryhdyin asiaa tarkemmin selvittämään. Siitä avustuksesta, jota minä joh- tajaltani tutkimuksen kuluessa olen saanut nauttia, lausun vilpittö- mät kiitokseni. Professbri J. W. LINDEBERGille, joka matemaattista menetel- määni kehittäessäni on antanut minulle arvokkaita neuvoja ja viit- tauksia, saan täten esittää sydämellisimmät kiitokseni. Tekijä. JOHDANTO. Työskentely karjanjalostuksen alalla yleensä on nykyääfi ver- raten johdonmukaista. Perinnöllisyysopin saavutuksia hyväksi- käyttäen on kotieläinten jalostustyössä mYöskin ymmärretty yksilön merkitys siitoseläimiä valitessa. Tästä johtuen onkin työskentely siitoseläinten arvon määräämiseksi muodostunut jalostustoiminnan tärkeimmäksi tehtäväksi: Ovathan Suomessakin jo T. TERHO (1926) ja II. NIINIVAARA (1920-1927) suorittaneet tutkimuksia, joiden tarko- tuksena on selvittää siitokseen käytettyjen sonnien vaikutusta jälkeläistensä maidontuotantoon ja maidon rasvapitoisuuteen. Nämä tutkimukset ovat ilmeisesti hyvin suuriarvoisia, varsinkin kun tu- lokset osottavat, että paitsi hyviä on toisinaan kuitenkin vähem- m.änkin arvokkaita sonneja käytetty siitokseen. Vaikka edelleenkin pyritään entistä järkiperäisempään karjan- jalostustoimintaan, kiinnitetään kuitenkin vielä useasti liian suurta huomiota moneen sellaiseen seikkaan, josta ei ole toivottua talou- dellista hyötyä. Siten esim. arvostellaan toisinaan lehmien tuotanto- kykyä runsaimman päivätuotammn mukaan, minkä ne jonktm aikaa poikimisen jälkeen pystyvät antamaan. Tämä on aiheuttanut epäterveellistä kilpailua, josta on seurauksena, että moni koettaa lehmän poijittua ruokkia sitä mahdollisimman voimakkaasti, useasti runsaita ostoväkirehumääriä käyttäen, saadakseen sen herumaan mahdollisimman paljon. Kuitenkin tuotannon suhteellinen ja- kautuminen lypsykauden eri kuukausille saattaa suuressa määrin vaikuttaa eläinten kannattavaisuuteen.. Tämä johtuu etupäässä siitä, että runsaitten päivätuotantojen saavuttamiseksi vaaditaan huomattavan voimakasta ruokintaa. Koska kuitenkin kotoisia rehuja käyttäen on vaikeata saada lehmiä suuressa määrin hommaan, niin on tällöin turvauduttava ostoväkirehuihin. Kan- nattavaisuuden joutuessa vaaranalaiseksi näin kalliiden väkirehujen käytön johdosta, olisi pyrittävä siihen, että lehmät kotoisia rehuja käyttämällä lypsäisivät päivää kohti kohtuullisesti, mutta mah- dollisimman kauan ja tasaisesti tuotantokauden aikana. Jos sitä- paitsi halutaan pysyttää maidontuotanto yhtä runsaana kautta 8 vuoden, jotta maidonhinnat mahdollisimman vähässä määrin vaih- telisivat, edistäisi tällainen tasainen tuotanto näitä pyrkimyksiä. Sitäpaitsihan tuotannon epäedullinen jakautuminen lypsykauden eri kuukausille vaikuttaa paitsi lehmien kannattavaisuuteen myöskin suuressa määrin eläinten kestävyyteen, sillä lehmien tuottaessa mahdollisimman runsaita päivittäisiä maitomääriä rasittuvat niiden sisäiset elimet suhteettomasti, mistä johtuen eläinten elinikä lyhenee huomattavassa määrin. Koska sitäpaitsi maassamme on pyrki- myksenä saada lehmät poikimaan kerran vuodessa syystä, että koetetaan muodostaa olosuhteet eläimille mahdollisimman luonnon- olosuhteita vastaaviksi, jolloin ne useimmiten poikivat säännöllisesti vuoden kuluttua, olisi 12 kuukauden tuotantokausi edullisin. Kysy- myksen ollessa tuotannon edullisimmasta jakautumisesta tuotanto- kauden eri kuukausille olisi se käyrä edullisin., jonka maitomäärät tuotantokauden 12 kuukautena olisivat yhtä suuret. Täten edulli- simman tuotantokäyrän muodostaisi vaakasuora viiva, mikä myös- kin siten edustaisi tuotantokäyrän ihannemuotoa. Tuotantokauden alussa suurilla kustannuksilla saavutettuja hyviä lypsytuloksia voitaisiin siten korvata tuotantokauden myö- hemmillä asteilla tuotetuilla runsaammilla maitomäärillä kokonais- maitomäärän siitä kärsimättä. Tämän ei myöskään tarvitsisi estää tuotantotulosten parantumista, sillä järjestämällä ruokinnan jonkin- verran voimakkaammaksi ei suinkaan maitomäärän tasaisen jakautu- misen eri kuukausille tarvitsisi huonota, vaikka kokonaismaito- määrä kohoaisikin. Edelläkäsitellystä kysymyksestä on myöskin suoritettu tutki-. muksia. Siten on H. G. SANDERS (1925 p. 272) tutkinut Norfolk ja Penrith maakuntien nautakarjan maidontuotantoa ja tullut siihen tulokseen, että Norfolkin runsaampi tuotanto ei riipu tämän rodun paremmista lypsytaipumuksista vaan siitä, että näitten kummankin maakunnan karjojen tuottamat maitomäärät ovat eri tavalla jakau- tuneet lypsykauden eri kuukausille. Hänen mukaansa tuotannon nousu on kaikkialla sama tuotantokauden alussa, mutta että nor- folkilaisten lehmien tuotanto pysyy tuotantokauden kuluessa kauem- min tasaisena kuin penrithiläisen karjan, mistä myöskin johtuu, että edellisten tuotantokausi on 1 viikkoa pitempi kuin jälkim- mäisten. Sitäpaitsi on Sanders tutkinut Norfolkin maakunnassa pidettyjä puhdasrotuista friisiläistä, englantilaista punaista nupoa sekä lineolnkarjaa ja huomannut, että viimeksimainitulla-rodulla on tuotantokauden alussa runsain tuotanto, mutta että sen lypsy- kausi on kaikista lyhin. 9 Samansuuntaisiin tuloksiin on tullut E. J. ROBERTS (1926 p. 42224), tutkiessaan lyhytsarvi- ja welshrotujen maidontuotannon jakautumista lypsykauden eri kuukausille. Tuloksena hän mainitsee, että lyhytsarvirodun tuotannon suhteellinen jakautuminen .eri kuu- kausille keskimäärin on epäedullisempi kuin welshrotuisten eläinten maitomäärän jakautuminen. Tästä johtuen on Englannissa yleisenä käsityksenä, että lyhytsarvikarja näistä olisi tuotannoltaan parempi, koska useimmissa tapauksissa ei oteta huomioon koko tuotanto- kauden maitomäärää, vaan arvostellaan eläimen hyvyyttä ainoastaan sen suurimman päivätuotannon perusteella. J. COLE (1925 p. 240) on niinikään tutkinut eri rotujen ja muu- tamien risteytystulosten maidontuotannon jakautumista eri kuukau- sille. Hän, kuten H. 0-. SANDtitskin, (1923) otaksuu, että tuotanto- kauden maitomäärän jakautuminen eri kuukausille johtuu perin- nöllisistä tekijöistä, ja että kysymyksessä oleva ominaisuus periy- tyessään seuraisi zea-periytymistapaa, vaikka Colen mukaan jälke- läispolvi kyseellisessä suhteessa enemmän läheneekin paremman rodun tuotannon jakautumissuhteita. Risteytys jersey- ja angus- rotuisten eläinten välillä nimittäin osottaä, että jälkeläisten tuo- tannon jakautuminen eri kuukausille enemmän vastaa jerseylehmien maidon suhteellista jakautumista. Samanlaisiin tuloksiin on tullut myöskin J W. GOWEN (1925 p. 360-362). Tuotantokauden maitomäärän jakautumisesta lypsykauden eri kuukausille on edelleen käsitellyt J. HANSEN (1922 p. 410), joka huomauttaa, että red-polled eläinten tuotanto ei ole erikoisen runsas heti poikimisen jälkeen, mutta että sen tuotantokausi on hyvin sään- nöllinen ja tasainen, sekä T. J. DRAKELEY ja M. K. WIFITE (1927), jotka kokeittensa perusteella ovat tulleet siihen tulokseen, että jerseykarjan guernseylehmiin verraten parempi tuotanto johtuisi juuri siitä, että maitomäärän väheneminen ensiksi mainitulla rodulla on hitaampi kuin jälkimmäisellä rodulla. Selostettujen tutkijain mukaan lehmien tuotannon suhteellinen jakautuminen tuotantokauden eri kuukausille vaihtelee, samalla kuin useat heistä ovat olleet sitä mieltä, että lehmien kokonaismaito- määrä hyvin läheisesti johtuu kyseellisestä maitomäärän j akautu.- missuhteesta siten, että runsaampi tuotanto johtuu tämän jakautu- misen tasaisuudesta. Toiset taas ovat sitä mieltä, että tuotannon jakautumisen ja lypsykauden kokonaismaitomäärän välillä ei olisi niin kiinteätä vuorosuhdetta olemassa. Kun edelläselostettujen tutkimusten tuloksia ei niin ollen vielä voida pitää riittävän varmoina ja koska niiden perusteella ei voida varmasti päätellä johtuuko kysymyksessä olevan ominaisuuden 2 2006-28 10 vaihtelu perinnällisistä tekijöistä, vai johtuuko se yksinomaan ulkonaisista vaikutteista on seuraavassa tutkittu itä-suomalaisen sonnin, I. S. K. 8 Oivan sukuun kuuluvien eläinten tuotannon jakau- tumissuhteita. Samalla on koetettu määrätä tuotannon edullisin jakautuminen lypsykauden eri kuukausille ja maidontuotantokäyrän muodon periytyminen. 1. Aikaisemmat tuotantokäyrän muotoa koskevat tutkimukset. Huomattavimpiin lehmien tuotantokäyrää koskeviin tutkimuk- siin on luettava A. WESTERLUNDiil »Bidrag till kännedom om mjölk- körtelns fysiologi». Hän on merkinnyt lehmän tuotannon run- sauden joka päivältä koordinaatistoon siten, että x-akselille tuli tuotantopäivät ja y-akselille maidontuotannon runsaus kiloissa. Yhdistämällä kunkin päivän tuotantoa osottavat pisteet lypsykauden aikana hän sai tuotantokäyrän, joka aina muodosti murtoviivan. Tämä johtuu siitä tunnetusta seikasta, ettei lehmän tuottama maito- määrä ole läheskään aina sama kahtena peräkkäisenä päivänä, eikä myöskään muutu säännöllisesti johonkin määrättyyn suuntaan. Tuotantokäyrän muotoon nähden on Westerlund tullut siihen tu- lokseen, että se lehmän poikimisen jälkeen alussa hitaasti ja sitten jyrkemmin kohoaa, minkä jälkeen tuotannon lisääntyminen päivä päivältä pienenee, kunnes käyrä saavuttaa huippukohtansa. Wester- lundin antamien tietojen mukaan tuotanto pysyisi tällä tasolla jonkun aikaa alkaen sen jälkeen vähentyä. Kysymyksessä oleva tuotannon väheneminen tapahtuu alussa hyvin hitaasti, mutta vähitellen nopeammin, kunnes se saavuttaa taitekohtansa, jolloin tämä aleneminen jälleen tapahtuu yhä hitaammin kunnes se melkein kokonaan loppuu. Hänen mukaansa nimittäin ei maidon tuotannon ole katsottava täysin keskeytyvän lehmän ehdyksissäoloaikanakaan, toisten solujen käyttäessä pienet maitomäärät ravinnokseen. Westerlundin mukaan olisi tuotantokäyrän muoto sellainen kuin sivulla 12 oleva kuvio n:o 1 osottaa. Westerlund selittää tuotantokäyrän muodostuneen kahdesta, nimittäin nousevasta ja laskevasta osasta Ensinmainitun osan hän laskee alkavan lehmän poikimisen jälkeen ja loppuvan, kun tuo- tanto on runsaimmillaan, laskevan osan alkaessa huippukohdasta ja loppuessa lehmän seuraavan kerran poikiessa. Edellämainitun selostuksen perusteella on Westerlund tullut siihen johtopäätökseen, 25,/ c/2//n 655`075,`v 25 20 3% 2/8 2 9 /24 /j/ 25/ I/O 2 / 2y2 Pallo', s 17' / ?// - /2/3/3 5 2(y /2 12 että käyrien sekä nouseva että laskeva osa muodostaa S-muotoisen kuvion. Tutkimuksissaan on Westerlund kuitenkin ottanut huo- mioon ainoastaan käyrän laskevan osan ja on hän sitä mielipidettä, että sen arvon parhaiten määrää todennäköinen integraali, joka on saatu edellyttämällä ordinatan merkiltään muutetuksi. Tällöin on hänen täytynyt olettaa, että ne molemmat yhdensuuntaiset viivat, joiden välillä käyrä sijaitsee, ovat luonteeltaan asymptootteja. Tämä tarkottaa, että niiden edustama arvo saavutetaan vasta Vuorokausia Kuvio n:o 1. Lehmän n:o 90 toisen vuoden tuotantokäyrä (Westerlund). äärettömän pitkän ajan kuluttua. Tämä otaksuma on kuitenkin enemmän teoreettista laatua, sillä jos esim. asymptootti edustaa 15 kg suuruista tuotantoa niin todellinen tuotanto hyvin nopeasti voi nousta 14,999 kg:aan, viimeisen tuhannesosan saavuttamisen vaatiessa äärettömän pitkän ajan. Aikaisemmin mainitun perus- teella vaatii alemman asymptootin, jota tuotannon 0-viiva edustaa, saavuttaminen myöskin äärettömän pitkän ajan. Koska niin kuin mainittu, asymptootin saavuttamiseksi toisinaan ehkä tarvittaisiin vain hyvin pieni määrä on asymptootin arvo määrättävä hyvin tark- kaan. Erinäisiä matemaattisia kaavoja käyttämällä voidaan sen arvo laskea tuotantokäyrän nousevan osan perusteella. Näin ei kuitenkaan Westerlund ole tehnyt, vaan on hän tyytynyt määrää- mään asymptootin arvon määrätyn jakson keskituotantoa käyttä- mällä. Mainittu jakso on otettu lypsykäyrän siltä ajalta, jolloin tuo- tanto on runsaimmillaan ja pysyy muuttumattomimpana. 18 Vaikka Westerlund tutkimuksissaan onkin ottanut ainoastaan tuotantokäyrän laskevan osan huomioon, on hän kuitenkin laskenut ne arvoluvut, jotka määräävät koko käyrän muodon. Siten hän C. V. L. CHARLIERin (1910) mukaan on laskenut käyrälle keskiarvon (M), hajonnan (o-), vinouden (S) ja eksessin (E). Westerlund esittää sen käsityksen, että täten lasketut arvot yleensä ovat vain ensim- mäiseen desimaaliin asti varmoja. Koska Westerlundin saama tuotantokäyrän vinousarvo oli hyvin pieni ja keskivirheeseen ver- rattuna lisäksi epävarma, ei hän katso sillä olevan merkitystä tuo- tantokäyriä arvosteltaessa. Tämäkin huomioonottaen perustuu Wes- terlundin menettelytapa niin moneen arvolukuun, että eri käyrien vertaileminen sen mukaan käy kovin vaikeaksi, koska .silloin olisi välttämätöntä laskea minkälaisessa suhteessa nämä eri arvot ovat toisiinsa. Tällainen käyrän käsittely soveltuisi ehkä sellaisiin ta- pauksiin, jolloin yksi ainoa käyrä on kysymyksessä, mutta tuskin silloin, kun suurempi määrä käyriä on vertailtavana. Westerlund (p. 81) on itsekin ollut epätietoinen näiden arvolukujen merkityksestä. T. ELLINGER (1923), joka on tutkinut tuotantokäyriä ja niiden suhdetta varsinkin maidontuotantoon, on vertaillut eri rotujen käy- riä toisiinsa. Käyrän arvon hän on määrännyt laskemalla suhteen. toisen ja ensimmäisen kymmenviikkoisen jakson tuotanto jen välillä. Tällä tavalla saatu arvo on Ellingerin mukaan pätevin mitta tuotanto- käyrän muodon määräämiseksi. Näin lyhyitten jaksojen perusteella laskettu tuotantokäyrän kaltevuus on kuitenkin hyvin epävarma mitta, sillä useastihan käyrän muoto saattaa vaihdella suuresti lukuisien sekä ulkonaisten että perinnöllisten tekijöitten vaikutuk- sesta. Saksassa on H. WAGNER (1923) tehnyt laajoja ruokintakokeita, ja niiden yhteydessä johtunut kiinnittämään huomionsa myöskin tuotantokäyrän muotoon. Wagner tuli näitä ruokintakokeita .arvos- tellessaan siihen tulokseen, että viimeiset koejaksot eivät antaneet sellaisia tuloksia, kuin laskelmien mukaan olisi odottanut. Tämän hän selitti johtuvan siitä, miten pitkälle lypsykausi kulloinkin on kulunut, minkä vuoksi hän on ruokintakokeita varten koettanut määrätä tuotantokäyrän vinouden eli tuotannon vähenemisen. Tämän hän on tehnyt siten, että koekausien alku- ja loppuaikana koe-eläimiä' on ruokittu samalla tavalla. Näitten kansien aikana tuotetun maitomäärän . erotuksesta lasketaan keskimääräinen päi- vittäinen aleneminen, jonka jälkeen varsinaisen koekauden maito- määrään kunakin. päivänä lisätään maitomäärä, jonka suuruus riippuu. päivien lukumäärästä alkukauden ja kysymyksessä olevan päivän välillä.. Samoin • voitaisiin tietenkin varsinaisten koepäivien 14 tuotannoista vähentää loppukaudesta. lähtien samojen perusteiden mukaan laskettu maitomäärä. Täten menetellen tulee Wagner kor- janneeksi tuotantokäyrän suoraviivaiseksi ja vaakasuoraksi ainakin kokeitten kuluessa, joiden pituus ei koskaan ylittänyt tuotanto- käyrän puolta pituutta. Wagner on myöhemmin A. MORGENin (1919 p. 219) kanssa yhdessä suorittanut erinäisiä ruokintakokeita ja koettanut mainitulla tavalla korjata saatuja tuotantolukuja. Tulokset kuitenkin osottavat huomattavia vaihteluita, mikä hänen käsityksensä mukaan voi johtua vain siitä väärästä otaksumasta, että maidontuotannon väheneminen seuraisi aritmeettista viivaa. Toistenkin ruokintakokeitten perusteella tulee Wagner siihen tulok- seen, että tuotannon pieneneminen koekauden lopussa on kehittynyt niin pitkälle, ettei suhteellinen korjaus näissä kokeissa ole oikeu- tettu, vaan että _tuotantokäyrän mainituista syistä täytyy muo- dostaa käyrä viiva. Tuotantokäyrän muotoa koskevaan tutkimukseensa Wagner käytti aineistona W. FLEISCHMAISTNin (1891) muistiinpanoja, jotka tämä on tehnyt tutkiessaan ruokinnan vaikutusta tuotantokauden aikana 16 lehmän maidon kokoumukseen, sekä sitäpaitsi W. FLEISCH- mANNin ja K. HITTCHERin (1899) - Klenhof-Tapiau-nimisellä tilalla tehtyjen tutkimusten tuloksia.. Wagner itse käytti kokeissaan Itä- Preussissä kasvatettu ja puhdasrotuisia hollantilaisia lehmiä. Wagner .on käyttäen näitä tuloksia, koettanut matemaattisestikin määrätä tuotantokäyrän muodon. Hän sanookin, että eläimen tuo- tantokäyrä on luonnon ilmiö, jossa esiintyy sellaisia mitta- ja luku- suureita, joitten arvot vaihtelevat määrättyjen sääntöjen mukaan. Kun II. P. WAINISER (Vertaa Wagner 1923) on tullut siihen tulokseen, että kasvavien eläinten rehunkäyttökyky noudattaa matemaattista säännönmukaisuutta ja, että se on logaritminen funktio, niin Wagner tekee sen johtopäätöksen, että maidonkin erittyminen on riippu- vainen jostakin funktiosta, koska jo silmämääräiselläkin tarkastuk- sella voi huomata, miten maidontuotanto säännöllisesti vähenee. Pitäen yleensä yhdentekevänä, mitä suuretta pidetään toisen funk- tiona on hänestä selvää, että maidon erittymistä tutkittaessa tehdään tämä riippuvaksi ajasta. Tämän hän perustelee sillä, että maito- määrä, jonka lehmä tuotantokauden alussa antaa, on aivan yksi- löllisistä ominaisuuksista riippuva, mutta ei se aika, miten kauan tämä kykenee maitoa antamaan. Vaikka luonnontilassa elävien eläinten tuotantokausi kestää ainoastaan siksi, kunnes lehmän jälkeläinen kykenee tulemaan toi- meen kokonaan muunlaisella ravinnolla, on kuitenkin tuotanto- kauden pituus riippuvainen niin monesta muustakin tekijästä, että 15 on vaikeata edeltäpäin päätellä miten paljon siinä yksilölliset omi- naisuudet vaikuttavat. Jos ajatellaan mitä ominaisuutta tahansa, on tuskin kahta yksilöä, jotka olisivat täysin samanarvoisia. Sentähden ominai- suutta pysyä lyhyemmän tai pitemmän ajan maidossa ei voitane käsitellä niin summittaisesti kuin Wagner sen on tehnyt. Onhan jo käytännöllinen kokemus -osottanut, että toisia lehmiä on vaikea saada elitymään ennen niiden poikimista, kun toiset taas ehtyvät aivan liian aikaisin. Osottaakseen väitteensä paikkansapitäväisyyttä koetti Wagner ensin poistaa kaikki ne tilapäiset vaihtelut, jotka tulevat näkyviin jokapäiväisissä punnituksissa laskemalla 10 päivän keskiarvot siten, että hän laski keskiarvon kymmeneltä ensimmäiseltä, sitten 2:sen ja 11:nnen päivän väliseltä ajalta, minkä jälkeen seuraa 3:nnen ja 12:nnen päivän välinen aika j. n. e. Tämän jälkeen Wagner koetti määrätä tuotantokäyrän muodon käyttämällä E. A. MrrscHERLIcifin (1923), ravinnon runsauden vaikutusta sadon lisäykseen osottavaa kaavaa, mutta päinvastaista merkkiä käyttäen. Tämän kaavan soveltuvaisuudesta kyseessä olevaan tarkotukseen Wagner tuli vakuutetuksi ruokintakokeillaan, joista hän luuli huomanneensa, kuten aikaisemmin mainittiin, ettei tuotannon lasku tapahdu suoraviivaisesti, - vaan että se tuotanto- kauden lopussa laskee kiihtyvällä nopeudella. Samalla hän tuli siihen käsitykseen, että muut tähän vaikuttavat tekijät voidaan :tehdä pysyviksi, paitsi lehmän lypsykauden pituus. Wagnerin käyt- tämä kaava oli: log(A—y1) = log(A-372) — jossa A merkitsee runsainta maitomäärää, yi jonkun mielivaltaisen kauden ensimmäisenä päivänä ja y, saman jakson viimeisenä päi- vänä tuotettua maitomäärää. Samalla kun x/ ja x, osottavat päi- vien lukumäärää tuotantokauden alusta niihin päiviin asti, joita yl ja y, arvot koskevat. Jos tämä sääntö pitää paikkansa jonkin tuotantotekijän suh- teen, niin seuraa tästä, että tekijän e, lasketun arvon määrättyyn vaikuttimeen nähden, on aina oltava sama. Wagnerin tulosten mukaan näyttääkin asianlaita olevan näin. Niiden perusteella piir- rettyjen tuotantokäyrien loppuosien muoto käy parhaiten ilmi seuraavista kuvioista (kuvio n:o 2). Edellämainituista kuvioista huomaa heti, että Wagnerin lasku- tavan mukaan saadun tuotantokäyrän loppuosan muoto poikkeaa kokonaan Westerlundin esittämästä. Koska Wagnerin käyttämä Maitoa kg 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 16 Maitoa kg 10 9 7 6 5 3 1 10 20 30 40 50 GO 30—IX 1899 Käyrä n:o 1. Lehmä n:o 20, 1:nen vuosi 1889/90. log (7.8-y) = (0.4491-1) + 0.013X. 70 80 90 100 110 päivää 19-1 1890 20 30 40 50 60 70 80 90 100 päivää 10—X 1890 n:o 2. Lehmä n:o 436, 1men vuosi 1889/90. log (9.0-y) --- (0.0342-1) + 0.010 x. 10 30—IX 1889 Käyrä Maitoa kg 10 todellinen käyrä 8 . laskettu käyrä 7 laskettu käyrä ilman 6 sivuvaikutteita 5 4 2 \\\ 1 0 10 20 30 40 50 GO 70 80 90 100 110 120 130 140 päivää 1.0—X 24-11 1896 1897 Käyrä n:o .3. Lehmä n:o 139 8:sas vuosi 1896/97. log (7.5-y) = (0.5461-2) + 0.017 x. Kuvio n:o 2. Tuotantokäyran loppuosan muoto Wagnerin mukaan. kaava edellyttää, että kaikki eläimet ovat samalla ruokinnalla, on hän laskenut käyrän arvon niiden maitomäärien perusteella, jotka eläimet tuottivat tultuaan sfirretyiksi laitumilta navettarunkinnalle. Lehmien lypsäessä laitumella, tuotantokauden runsaimman päivä., r 1 , .. .,. 5 ...... : L /'-'•••••, I ..1 3 , . \ \ Z . : . \ 1 : . • \ \ 0 \ \ , 9 . . . \.. 8 • \ k 7 , l 6 . .. \ 5 \ \ 4 . . \ 3 2 1 0 on nn 'Inn lin 19n iso lan 150 160 170 I')0 14—X 1899 24-11 1897 Käyrä n:o 4. Lehmä n:o 106, 8:s vuosi 1896/97. log (16.0-y) = (0.0414-0.017) (105-x). Kuvio n:o 2. tuotantonsa on Wagnerin täytynyt laskea käyttämänsä kaavan A arvo eli korkein päivätuotanto seuraavan kaavan mukaan (Mitscher- lieh 1923 p. 328) viy3 2y2 —y1 — Y3 Kaavassa merkitsee y, tuotannon runsautta koekauden alussa ja y, sen runsautta koekauden viimeisenä päivänä, y2 merkitessä maitomäärän runsautta näiden päivien keskivälillä. Eniten herättää huomiota mainittujen käyrien muodossa niden pieni lasku lypsykauden alussa. Siten esim. lehmän n:o 20 (kuvio n:o 2 a) korkein päivälypsy Wagnerin mukaan olisi 7.8 kg, mutta siitä huolimatta lypsäisi se vielä 3 kuukautta ennen ehtymistään 7.5 kg. Samoin olisi lehmän n:o 6 (kuvio n:O 2 d) maitomäärä 6 kuukautta ennen el4mistään vielä runsaimmillaan. . Koska tällainen tuotantokäyrän muoto - tuntuu varsin harvi- naiselta on maatalouskoelaitoksen kotieläinhoito- osaston toimittamien 3 17 ivää '1 1. 1 2006-28 2 2 2 2 Ensikk i poik. 23/1-26 1 poik. 2/1-26 8 Ii 3 2 1 18 19 18 17 16 15 14 3 2 jokapäiväisten punnitusten perusteella piirretty lukuisia tuotanto- käyriä, joista seuraavassa (kuvio n:o 3) esitettäköön kahden likimain samanaikaisesti poikineen lehmän tuotantokäyrät. Oltuaan saman- laisella täysin riittävällä ruokinnalla, samalla hoidolla ja kaikissa muissakin suhteissa samanlaisissa olosuhteissa osot tavat kyseessä olevien lehmien käyrät tavallisen käyrän muotoa. Käyrien eri Maitoa kg 11111111 IIIIIIIIIIIiIIIIII ' dillAd. A I,lel I II M I _ I NI I NOM :1111111 ei mmompaimme M EIM um 'ENMEM • WN UI II il ‘‘' rzn UI) Piti iä Kuvio n:o 3. Maatalouskoelaitoksen karjaan kuuluvien Ensikki ja Gunilla nimisten lehmien tuotantokäyrät. LU IDU 180 0 240 270 300 330 Maitoa kg 23 22 21 20 osista puhuen näyttää siltä kuin käyrän loppuosa todellakin enem- män lähenisi Wagnerin otaksumaa kuin Westerlundin, mitä mieli- pidettä myöskin on I. PoLTÄRvi (1926 a p. 10), joka on tutkinut karjantarkastustulosten luotettavaisuutta ja tullut siihen tulokseen, että tarkastustulokset, toimittamalla maidon punnitukset 3 kertaa kuukaudessa 10 päivän väliajoin, antavat säännöllisesti liian suuria tuloksia, mutta että tämä ehkä johtuu siitä, ettei tuotannon vähene- minen tapahdu suoraviivaisesti, vaan jonkinverran kiihtyvällä nopeu- della. Mitä tuotantokäyrän alkuosaan tulee, ei se läheskään vastaa sitä tulosta, mihinkä .Wagner on tullut. Wagnerin käyttämän lasku: tavan paikkansapitämättömyys käy ilmi, jos koetetaan käytännössä 19 toteuttaa näitä kaavoja. Jos tämän laskutavan mukaan käsitellään esim. niitä tuotantotuloksia, jotka on saatu eräissä maatalouskoe- laitoksen kotieläinhoito- osaston toimeenpanemissa ruokintakokeissa, saadaan A arvoj a, jotka siis tarkottavat lypsykauden korkeimpia päivätuotantoja, jotka toisinaan ovat jopa negatiivisiakin. Näissä tapauksissa siis tuotantokäyrän muoto ei ole ollut sellainen kuin Wagner on otaksunut eikä Mitseherlichin kaavan niin ollen voida yleisesti katsoa soveltuvan ilmaisemaan tuotantokäyrän muotoa. Myöskin C W. TURNER (1926) on ollut sitä mieltä, että tuotanto, saavutettuaan runsaimman määränsä, vähenee säännöllisesti. Hänen mukaansa olisi pieneneminen kuukaudesta toiseen yhtä suuri siten, että maitomäärä kunakin kuukautena vähenisi määrätyllä prosen- tilla edellisen kuukauden tuotannosta. Turner kyllä mainitsee tästä säännönmukaisuudesta ilmenevän poikkeuksia, mutta hän laskee kaikkien kuukausien tuotannon laskua osottavien prosenttilukujen keskiarvon ja piirtää tuotantokäyrän muodon tämän perusteella. Täten hän edellyttää, että maidontuotanto vähenee mainitulla tavalla saadulla prosenttiluvulla kunakin kuukautena. Heikkoutena on kuitenkin pidettävä sitä, ettei Turner ensinkään ota huomioon tuotantokäyrän nousevaa, vaan ainoastaan sen laskevan osan, koska hän mainitsee ainoastaan alenevan maitomäärän prosenttiluvut. Kuitenkin harvassa tapauksessa ensimmäinen kuukausi poikimisen jälkeen osottaa korkeinta tuotantoa, vaan saattaa käyrän huippu- kohta usein sattua toisen, kolmannen, jopa joskus neljännenkin kuukauden kohdalle, jolloin aikaisemmat kuukaudet joutuisivat kokonaan. arvostelun ulkopuolelle ja siten saataisiin aivan harhaan- johtavia käyrän muotoa osottavia lukuja. Edellämainitulla tavalla saadun käyrän Turner kuitenkin katsoo antavan varsin luotettavan kuvan lehmän tuotantokäyrän muodosta silloin, kun ei se vielä ole tiine. Koska mainitunlaiset tapaukset kuitenkin meidän oloissamme ovat tavallisuudesta poikkeavia, ja koska Turnerinkin mukaan tuotannon aleneminen tiineyskauden lopulla on nopeampi kuin sitä ennen ei tätä menetelmää ole voitu käyttää seuraavassa tutkimuk- sessa. W. L. GAINES ja F. A. DAVIDSON (1926), jotka ovat tutkineet 4 522 guernseylehmää ovat tulleet siihen .tulokseen, että maidontuo- tanto pienenee samalla määrällä kuukautta kohti. Tiineysasteen vaikutukseen nähden ovat mainitut tutkijat kuten S. A. AsnEnnkin (1925 p. 359) sitä mieltä, ettei tiineys 5 ensimmäisen kuukauden aikana vaikuta tuotantoon, mutta ettei aivan sama kaava sovellu käytettäväksi pitemmälle kehittyneellä tiineysasteella. Viittä kuu- 20 kautta myöhäisemmällä tiineysasteella voidaan heidän mukaansa lehmien kuukautinen maitomäärä laskea käyttämällä kaavaa Yin = Ae-kt BeK(t—c), jossa tuotannon pienenemistä kuukautta kohti osottaa vakio k sekä tuotannon vähenemisessä tapahtuvaa muuttumista kuukautta kohti vakio K. Viimeksimainittu luku olisi Gainesin ja Davidsonin mu- kaan sama eri lehmäryhmillä Koska tämän perusteella näyttää siltä, että mainitussa tutkimuksessa on käytetty eläimTh.miä, joitten keskimääräisiä tuloksia on verrattu toisiinsa, on ymmärrettävää, että tulokset osottavat K:n arvon olevan ainakin likimain saman. Kuten seuraavasta esitettävästä aineistostakin selvästi käy ilmi, vaihtelee eri yksilöiden ehtymisnopeus varsin huomattavasti. Kysy- myksessä oleva kaava ei niin ollen sovellu osottamaan yksityisten eläinten tuotantokäyrän muotoa. H. G. S AND ERS (1923 p. 170), joka erikoisesti on koettanut selvittää tuotantokäyrän muodon riippuvaisuutta ulkonaisista vai- kutteista sekä myöskin perinnöllisistä tekijöistä, on tuotantokäyrän muodon määräämiseksi kehittänyt oman menetelmänsä. Sitä varten hän ryhmitti aineistonsa poikimiskuukauden mukaan ja laski täten saaduille kahdelletoista ryhmälle niihin kuuluvien lehmien keski- maitomäärät tuotantokautta kohti. Samalla hän laski kullekin ryhmälle keskiarvon lehmien tuotantokauden aikana antamista korkeimmista päivätuotannoista. Jakamalla kunkin ryhmän ensin- mainitun keskiarvon saman ryhmän tuotantokauden runsaimman päivätuotannon keskiarvolla saadaan luku, jolla kunkin yksityisen lehmän vastaava suhdeluku jaetaan. Täten saatu luku, joka vaih- telee 0.5 ja 1.5 välillä, osottaa Sandersin mukaan käyrän muodon edullisuutta. Mitä suurempi kysymyksessä oleva luku on sitä edulli- sempi on tuotantokäyrän muoto, eli sitä tasaisemmin tuotanto jakautuu tuotantokauden eri kuukausille. Mainitulle luvulle hän antaa nimen »Shape figure». Kysymyksessä olevaa lukua tuskin voidaan pitää täysin sopivana tuotantokäyrän arvosteluperusteena, koska se ei todellisuudessa anna oikeata kuvaa koko lypsykauden tuotantokäyrän muodosta. Jos kokonaistuotannon ja runsaimman tuotannon välillä ehkä olisikin vuorosuhde, ei, tämä vielä osota, että tuotantokäyrät, saavutettuaan huippukohtansa, aina jatkuisivat samansuuntaisesti; vaan saattavat toiset aluksi laskea suhteellisen hitaasti, lopulla aleten nopeasti,. samalla kun taas toisten käyrien aleneminen voi tapahtua päinvastaisessa järjestyksessä. Lukuun, joka perustuu Sandersin käyttämän kahden luvun keskenäiseen 21 suhteeseen, eivät vaikuta koko lypsykauden tuotantotulokset, joten se siis ei voi antaa varmaa kuvaa tuotantokäyrän muodosta. Paitsi edellämainittuja tutkijoita, ovat useat muutkin, vaikkeivät he ole kehittäneet erikoisia menetelmiä tuotantokäyrän muodon mää- räämiseksi, lausuneet käsityksensä siitä, miten maidontuotannon väheneminen lypsykauden kuluessa tapahtuu. Näistä tutkijoista mainittakoon G. FINGERLISTG (1916 p. 513), W KiRdlINER (1919 p. 73), W. FLEISCHMANN (1915 p. 147) ja A. MORGEN (1912 p. 351), joista kaikki muut paitsi viimeksimainittu ovat sitä mielipidettä, että tuotanto vähenee asteettain muutamina selvinä jaksoina. Näitten tutkijain esittämät käsitykset johtuvat todennäköisesti epäedullisista tilapäisistä vaikutteista tai siitä, että mainittujen tutkijain havain- not ovat tehdyt ruokintakokeiden yhteydessä. Mainittujen tutkimustulosten perusteella voidaan siis todeta, että tuotantokäyrän muotoon nähden ollaan hyvin eri mieltä ja että eri tutkijain käyttämät kaavat tuotantokäyrän muodon määrää- mistä varten soveltuvat käytettäväksi vain erinäisissä tapauksissa, ehkä suuremman eläinryhmän keskikäyrän muodon ilmaisemista varten, mutta ei kaikkien yksityisten lehmien tuotantokäyriä ja näitten muodon perinnöllisen laadun tutkimista varten. Seuraavassa tutkimuksessa on tekijä koettanut selvittää näitä kysymyksiä itäsuomalaisessa maatiaiskarjassa. Oma menettelytapa. Tuotantokäyrällä ymmärretään seuraa- vassa tutkimuksessa sitä viivaa, joka saadaan, kun yhclistet.ään koordinaatis. toon merkityt, lehmän koko tuotantokauden aikana eri kuu- kausina tuottamia suhteellisia maitomääriä osottavat peräkkäiset pisteet. Kysymyksessä olevaa tarkotusta varten olisi edullisinta päi- vittäisten tuotantojen perusteella piirtää suuren yksilömäärän tuotantokäyrät. Näin usein punnittuja tuotantotuloksia tuskin voidaan saada, koska niiden hankkiminen on työvoimaa ja aikaa vaativa tehtävä. Ainoastaan harvalukuisilla yksityistiloilla sekä muutamilla koeasemilla Amerikassa ja eräissä muissa maissa on suoritettu punnituksia päivittäin ja nekin koskevat vain muutamia satoja lehmiä, jotka useimmiten kuuluvat eri rotuihinkin. Samaten on myöskin omassa •maassamme maatalouskoelaitoksen karjaan kuuluvien lehmien tuotantoja punnittu lyhyemmän ajan joka päivä. Kun näin ollen ei ole ollut olemassa riittävää, aineistoa käyrien piirtämistä varten päivätuotantojen perusteella, on seuraavassa täytynyt turvautua niihin tietoihin, jotka ovat olleet saatavissa tarkastusyhdistysten. tarkastuskirjoista. Näissä yhdistyksissä mää- rätään, kuten tunnettua, lehmien tuotanto siten, että tarkastus- yhdistysten palkkaama karjakko kerran kuukaudessa käy tilalla ja punnitsee 1 vuorokauden aikana jokaisen lehmän tuottaman maitomäärän. Sitäpaitsi suoritetaan talon puolesta samanlaisia maidon punnituksia kahdesti kuussa. Näitten arvojen perusteella lasketaan lehmien tuottama maitomäärä kymmenen päivän jak- soissa siten, että jakson muodostaa 10 päivää punnituspäivän ollessa suunnilleen sen keskivaiheilla. Näitten kolmen kymmenen päivän jakson perusteella lasketaan kuukausituotannot. Seuraavassa ovat tuotantokäyrät piirretyt siten saatujen kuukausituota,ntojen perus- teella. Näinkin menetellen pitäisi tulosten kuitenkin olla melko 23 luotettavia, sillä esim. Westerlundin saamien tulosten mukaan tuotantokäyrän laskevan osan muoto vaihtelee hyvin pienessä määrin riippumatta siitä, perustuuko se -punnitustuloksiin, joita on saatu joka päivältä, joka 7:nneltä, joka 28:nnelta tai joka 56:nnelta päi- vältä. Tarkastustulosten perusteella saatujen ja päivittäisten punni- tusten mukaan piirrettyjen käyrien eroavaisuutta osottaa seuraava kuvio n:o 4. Westerlundin toimittamien laskelmien mukaan eivät ne vakiot, jotka hänen tutkimuksensa mukaan määräävät käyrän muodon, Kr; 20 - --0-0 5 10 ke:e 15 15/2 15/3 2/4 10/2 7/6 4/7 2/8 30/8 57/8 25/10 22/ii 20/18 17/1 14/2 palva Kuvio n:o 4. Lehmän N:o 90 tuotantokäyrä laskettu sekä tarka,stustulosten perusteella (yhtäjaksoinen viiva) että joka päiväisten punnitusten perus- teella (ka,tkoviiva). (Westerlund). juuri ensinkään muutu piirretäänkö käyrä jokapäiväisten punnitusten tai tarkastustulosten- perusteella. Viimeksimainitulla tavalla saatu käyrä näyttää vain olevan jonkinverran loivempi. Koska lehmän tuotantokausi vain poikkeustapauksessa koko- naan sattuu samalle tarkastusvuodelle, ei lehmien tarkastustulosten mukainen vuosituotanto tavallisesti vastaa niiden tuotantokauden tulosta. Sentähden on seuraavassa laskettu kuukausituotantojen perusteella kunkin tuotantokauden kokonaismaitomäärää. Aineistoon ei ole yksinomaan otettu lehmien sellaisia tuotanto- kausia, jotka tarkastustoiminnasta olevien säännösten mukaan ovat säännöllisiä; koska tutkimuksen tarkotuksena on myöskin o'llut selvittää ehdyksissäoloajan sekä poikimisen ja astutuksen välisen ajan pituuden vaikutusta tuotantokäyrän muotoon. Kuten tunnettu 24 lasketaan näitten säännösten mukaan epäsäännöllisiksi sellaisiakin lehmiä, joiden väliaika poikimiskertojen välillä on pitempi kuin 15 kuukautta. Seuraavassa tutkimuksessa ei poikimiskertojen välistä aikaa ole tarkemmin rajoitettu, mutta pisimmäksi ehdyksissäolo- ajaksi ja niinikään pisimmäksi ajaksi poikimisen ja astutuksen välillä on määrätty 180 päiVää, syystä että niiden yksilöiden luku- määrä, jotka viimemainitussa suhteessa ovat ylittäneet 180, on niin pieni, ettei niiden perusteella varmoja johtopäätöksiä voida tehdä. Sellaiset tuotantokäyrät taas, jotka eivät ilmaise käyrän luon- nollista muotoa johtuen eläinten sairastumisista, eläinten siirroista talosta toiseen j. n. e., on jätetty kokonaan huomioonottamatta. Huomioonottaen sen, mitä aikaisemmin on mainittu maito- määrän edullisimmasta jakautumisesta tuotantokauden eri kuukau- sille ja tuotantokäyrän ihannemuodosta on tuotantokäyrät seuraa- vassa tutkimuksessa laskettu siten, että kunkin kuukauden tuotanto on ilmaistu prosenteissa koko tuotantokautena tuotetusta maito- määrästä. Täten on voitu verrata eri lehmien käyriä toisiinsa riippu- matta eri eläinten tuotantomäärästä. Jos lehmän edellytetään lypsävän »kautta vuoden tasaisesti yhtä paljon, jolloin sen tuotantokäyrä siis kulkisi vaakasuorasti vuodesta toiseen, tulisi koko vuoden tuotantomäärästä joka kuu- kaudelle yhtä suuri osa eli 8.33 % koko tuotantokauden eli tässä tapauksessa vuoden maitomäärästä. Seuraavassa tutkimuksessa on lukua 8.3 % pidetty kyllin tarkkana ja sen vuoksi käytetty sitä ihannekäyrän kuukausituotannon arvolukuna. Tuotantokäyrän ihannemuodon saavuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista johtuen niistä lukuisista tuotantokäyrän muotoon vaikuttavista tekijöistä, jotka voidaan jakaa kahteen pääryhmään, nim. jatkuvasti- ja tilapäisesti vaikuttaviin tekijöihin. Ensiksi mainittuun ryhmään kuuluvista vaikuttimista mainittakoon vain eräs tärkeimmistä eli eläinten sikiön lisäkasvu. WALTER L. G-Arissin (1915) mukaan syntyisi sikiön kasvuaikana erinäisiä hormooneja, jotka vaikuttaisivat maidon erittämiseen ehkäisevästi, kun taas WESTERLITNDill (1923 p. 90) mukaan sikiön ja maitorauhasten välillä syntyisi jonkinlainen kamppailu ruumiin nesteissä esiinty- vistä ravintoaineista. Koska luonnon lakien mukaan suvun jatku- vaisuus on ensi sijalla, on luonnollista, että sikiö kamppailussa suoriutuu voittajana. Toiseen ryhmään kuuluvat vaikutteet aiheut- tavat tilapäisluontoisina enemmän vaihteluja päivittäisissä tuotan- noissa. Tähän ryhmään kuuluvista huomatuimmista tekijöistä mainittakoon esim. ruokinta, jonka vaikutus voi olla hyvin suuri, varsinkin siinä tapauksessa, että rehunpuute useammassa otteessa 25 vaihtelee suuressa määrin, jolloin tuotantokäyrän muotokin muut- tuu tavallisuudesta poikkeavaksi. Myöskin ehdyksissäoloaikana annettu ruokinta vaikuttaa tuotannon runsauteen lypsykauden aikana (vertaa v. Wendt 1927 p. 29-32) ja siten myöskin tuotanto- käyrän. muotoon. Tänä aikana olisi varsinkin huolehdittava siitä, että eläimet saisivat kivennäisainetarpeensa tyydytetyksi, sillä lehmän ollessa runsaassa maidossa on tämä hyvin vaikeata. Siinä tapauksessa, että lehmä on saanut tarvitsemansa ravintoaineet sekä ehdyksissäoloaikana että poikimisen . jälkeen, nousee tuotantomäärä kuukauden kuluessa heti poikimisen jälkeen huomattavasti yli ihannekäyrän vaatiman määrän, mutta laskee tuotantokauden 10, .1 .. _ - _- II Iii IV V vi VII VIII IX Tuotantokauden kuukaudet Kuvio n:o 5. Tuotantokäyrän muoto laadittu kuukausituotantojen perusteella. kuluessa ennen ehtymistä huomattavasti alle mainitun määrän. Eräs kuvioon n:o 5 piirretty käyrä osottaa täten kunkausitulosten perusteella laaditun käyrän tavallista muotoa. Koska kysymyksessä olevaa tarkotusta varten ei voida ottaa huomioon WESTERrUNDIII (1923 p. 68) mainitsemia utareissa mah- dollisesti erittyviä maitomääriä, jotka muut solut sittemmin käyttä- vät ravinnokseen, on tuotannon katsottu loppuvan silloin, kun vii- meinen koelypsy on pidetty. Tällä tavalla menetellen saadaan kunakin kuukautena määrätyt tuotantomäärät. Jotta saataisiin käyrän muoto osotetuksi siten, että erilaisia käyriä voitaisiin verrata toisiinsa, on välttämätöntä löytää luku, joka ilmaisisi tuotantokäyrän edullisuutta ja joka samalla il- maisisi tuotannossa tapahtuvat vaihtelut, mikäli ne kuukausituo- tantojen perusteella ensinkään tulevat näkyviin. Kysymyksessä oleva haettu luku on saatu siten, että on laskettu miten suuressa määrin todellisen käyrän kuukausiarvot kunakin kuukautena poikkeavat ihannekäyrän vastaavista arvoista. Tällä tavalla löydetyistä eroaVaisuuksista on muodostettu sarja. Arvot 2006-28 4 26 on korotettu toiseen potenssiin, minkä jälkeen vaihtelun suuruus on laskettu seuraavan kaavan mukaan: 0. = / 12 (1) jossa o• = hajonnan (dispersion) suuruus ja a = kunkin kuukauden tuotannon erotus ihannekäyrän arvosta. Kun tällä tavalla on saatu hajonta määrätyksi joka käyrälle, lasketaan niille vaihtelukertoin (variaattiokertoin) seuraavan kaavan mukaan: v = — • 100 a 8.3 (2) Koska tässä laskutavassa on käytetty mittana todellisen käyrän kuukausiarvojen eroja ihannekäyrän vastaavista luvuista, tulee täten laskettu vaihtelukertoin ilmaisemaan tuotantokäyrän edullisuutta verrattuna ihannekäyrään. Mitä enemmän todellisen käyrän kuu- kausiarvot poikkeavat ihannekäyrän arvosta sitä suurempi siis on v:n arvo, ja päinvastoin mitä vähemmän todellisen käyrän kuukausi- arvot poikkeavat ihannekäyrän arvosta sitä pienempi on v:n arvo.. Jos ajattelemme mainittujen erojen nousevan tuotantokauden alussa, joutuu äärimmäisessä tapauksessa koko tuotanto yhden ainoan kuukauden osalle. Tämä muodostaa toisen äärimmäisen tapauksen osottaen samalla käyrän huonointa arvoa. Edellisten kaavojen mukaan laskettuna on huonoimman käyrän arvo 333.o. Toisessa äärimmäisessä tapauksessa erotukset ihannekäyrän ja todellisen käyrän kuukausiarvojen välillä pienenevät jatkuvasti kunnes käyrä sulautuu yhteen ihannekäyrän kanssa. Tässä tapauk- sessa, jolloin kyseessä olevien erojen arvo on 0, saadaan myöskin parhaimman käyrän arvoksi 0. Tuotantokäyrän edullisuutta osot- tavat arvot vaihtelevat siis 333 ja 0 välillä, ollen sitä parempia mitä pienempiä ne ovat. Kuten aikaisemmin on mainittu on tuotantokäyrän muoto riippuvainen useista ulkonaisista vaikutteista. Senvuoksi ei kysy- myksessä olevaa tutkimusta varten voida käyttää edellämainitulla tavalla laskettuja arvolukuja sellaisinaan, vaan ovat ne korjattavat siten, että erilaisten ulkonaisten tekijäin vaikutus tulee poistetuksi. Tämä on varsin tärkeätä silloin, kun halutaan selvittää sitä, onko tuotantokäyrän muoto itsenäisesti periytyvä ominaisuus vai ovatko esiintyvät tuotantokäyrän muodon vaihtelut ainoastaan mukautumia eli modifikatioita. Tämän asian selvittämiseksi on m. m. eri sonnien 27 tyttärien käyrien muotoa verrattava niitten emien vastaaviin tulok- siin, mutta ellei kiinnitetä tarpeeksi suurta huomiota tuotanto- käyrän muotoon vaikuttaviin tekijöihin, on vertailun toimittaminen tarkotukseton. Edellämainituista syistä on kunkin huomattavimmin tuotanto- käyrän muotoon vaikuttavan tekijän ja tuotantokäyrän arvoluvun välillä laskettu vuorosuhdekurtoin käyttämällä seuraavaa yleisesti käytettyä kaavaa pax ay — nbx by- r — • nax ay Sitäpaitsi on laskettu regressiokertoimet seuraavien kaavojen mukaan: Itx =r —(rx 0.Y aY Senjälkeen, kun täten on määrätty kunkin ulkonaisen tekijän aikaansaama vaikutus erikseen tuotantokäyrän muotoon, on otta- malla huomioon yhtaikaa kaikki vaikutteet, laskettu kunkin tekijän aiheuttama muutos tuotantokäyrän muotoon seuraavaa kaavaa käyttämällä (vertaa Lindeberg 1927 p. 149): ax2za + Px2x, + Px2x47+ Pxoz5g + px2x0v = pxix, pxx2a + ax328 + px3x,y + px,xs,u +Px3x.v = px,x, (6) Px4x2a -1-- Px,x0 + (rx,' + Px4xsti + Px4xo, Pxo:i Pxsx.a + p.xxsfl + pxx,y pxoco, =px,x, plcx2a px6x,fi + Px.x4.), pxGx„ti = pxix, Kaavassa käytetyt xi, x2, merkitsevät tuotantokäyrän muotoon vaikuttavia tekijöitä, joiden aiheuttamia vaihteluita tuo- tantokäyrään halutaan korjata. Kaavaan merkityt a x2, o:x 3, merkitsevät sen vaikuttimen hajontaa, jonka yhteyteen se on mer- kitty ja on a laskettu yleisesti käytetyn kaavan (6) pa2 mukaan. Piirretyistä vuorosuhdetauluista, jotka osottavat vuoro-- suhteen suuruutta kaikkien kysymyksessä olevien tekijöitten vä- lillä, lasketaan suureet p seuraavan yleisen kaavan mukaan (vertaa. Lindeberg 1927 ja Czuber 1921 p. 132) Zpax —nbx by (7), Pvx Vy 11 28 jossa X pax ay ja nbx by ovat vastaavat suureet kuin kaavan (3) osottajassa n:n merkitessä yksilöitten kokonaislukumäärää. Yhtä- löissä (5) käytetyt a, p, y, u ja 1, merkitsevät niitä haettuja kor- jauskertoimia, joita käyttämällä tuotantokäyrien arvoluvut kor- jataan siten, että ne kuhunkin vaikuttimeen nähden tulevat saman- arvoisiksi. Tällöin menetellään siten, että kullekin vaikuttimelle määrätään normaaliarvo, jonka jälkeen kunkin tuotantokäyrään vaikuttavan fekijän erotus edellämainitusta normaaliarvosta ker- rotaan kysymyksessä olevan tekijän korjauskertoimella. Saatu tulos lisätään tuotantokäyrän arvolukuun. Lopullista tuotantokäyrän muotoa osottavien lukujen korjausta varten käytetään siten seu- raavaa kaavaa: x, = x1 + a (y0-371) (z0—z1) + y ( jossa x, merkitsee käyrän korjattua arvolukua, x1 alkuperäistä arvolukua, a, ,y, da ja 1, aikaisemmin mainittuja korjauskertoimia, yo, z0 .... lukua, mihin kysymyksessä olevaan tekijään nähden käyrä korjataan ja yl, z/ käyrän korjaamatonta lukua kysy- myksessä olevaan tekijään nähden. Yllä selostetulla tavalla korjattuja tuotantokäyrien arvolukuja on lopullisesti käytetty kysymyksessä olevan asian selvittämiseksi. Sen jälkeen, kun kaikkien käyrien alkuperäiset arvoluvut on yllämainitulla tavalla muunnettu, on jokaisen lehmän kaikkien käyvien arvoluvuista muodostettu sarja, jolle on laskettu keskiarvo. Tätä sarjan keskiarvoa on pidetty lehmän tuotantokäyrän arvolukuna. Kun aineistossa esiintyy sekä vanhoja että nuoria eläimiä, sattuu usein, että vanhemmista lehmistä on ollut saatavissa tuotanto- tietoja useammalta vuodelta kuin nuoremmista. Tästä syystä voisi näyttää siltä, ettei vanhempien eläinten käyrän muotoa olisi aihetta määrätä niiden kaen tuotantovuosien perusteella, vaan laskea kaikkien lehmien käyrät suunnilleen yhtä monen tuotantokauden tulosten mukaan. Onhan esim. T. TERHO (1926 p. 32), määrätessään lehmien käyrän muotoa, käyttänyt kolmen parhaimman peräkkäisen tuotantovuoden käyrien keskiarvoja. Kun seuraavassa tutkimuk- sessa kuitenkin on erikoinen merkitys sillä, että tuotantokäyrän muoto saadaan mahdollisimman täsmällisesti määrätyksi ja koska saman lehmän tuotantokäyrän muotoa osottavat arvoluvut vaih- televat korjauksista huolimatta hyvin suuressa määrin on seuraa- vassa käytetty mahdollisimman monen käyrän keskiarvoa eri leh- mien tuotantokäyrien arvoja määrätessä. 2,9 . Paitsi keskiarvoa on kunkin lehmän tuotantokäyrien arvolukujen muodostamille sarjoille laskettu keskiarvon kesldvirhe seuraavan • kaavan mukaan: jossa a merkitsee sarjan hajontaa laskettuna kaavan pa2 11-1 mukaan, ja n sarjan jäsenten lukumäärää. Täten saadut lehmien tuotantokäyrien arvot ja niiden keskivirheet on merkitty liitteeseen I. Samaten on myöskin käsitelty tyttärien emien tulokset. Selvitettäessä isäsonnin vaikutusta jälkeläistensä tuotantokäyrän muotoon, on laskettu keskiarvo kunkin sonnin tyttärien ja niiden emien tuotantokäyrien arvoille. Senjälkeen on emien keskiarvoa verrattu tyttärien keskiarvoon siten, että on otettu erotus tyttärien ja emien tuotantokäyrien keskiarvojen välillä. Jos täten saatu ero on negatiivinen, on tyttärien tuotantokäyrien muoto edullisempi kuin emien. Jotta voitaisiiirsanoa onko sonnin jälkeläisten tuotanto- käyrän muoto sattumasta johtuen erilainen, on vielä laskettu erotus sonnin jokaisen tyttären ja sen emän tuotantokäyrän välillä ja näin saatuihin lukuihin on sovellettu keskiarvon keskivirhekaava. Vain silloin, kun erotus tyttärien ja emien keskiarvojen välillä on suurempi kuin 3-kertainen keskivirhe, on erotusta pidetty varmana. Tulokset. 1. Tuotantokäyrän muodon riippuvaisuus ulkonaisista vaikutteista. Tuotantokäyriä jo pintapuolisestikin silmäiltäessä huomataan niiden muodoissa eroavaisuuksia. Toiset ovat suhteellisen pitkiä toisten taas ollessa melko lyhyitä. Muutamat kohoavat ensimmäisenä kuukautena korkeimpaan kohtaansa, toiset vasta toisena tai kol- mantena kuukautena. On yksilöitä, jotka parhaimpana kuukautena antavat 33.5 % koko tuotantokauden maitomäärästä toisten vas- taavan luvun ollessa vain 10.2%. Lukuisia muitakin eroavai- suuksia on tuotantokäyrän muodossa todettavissa. Yleisesti on myöskin tunnettua, että maidontuotannon runsaus suuressa määrin on riippuvainen ulkonaisista olosuhteista. Tuo- tantoon vaikuttavista tekijöistä mainittakoon ruokinta, hoito, poikimiskuukausi y. m. On senvuoksi kauan otaksuttu, että myöskin tuotantokäyrän muoto olisi riippuvainen ulkonaisista vaikutteista. Useat tutkijat ovat koettaneet selvittää, missä määrin erilaiset ulkonaiset vaikuttimet ovat muuttaneet mainitun käyrän muotoa. Vaikka kaikki ovatkin sitä mieltä, että on useita tuotantokäyrään vaikuttavia tekijöitä, on kuitenkin ilmennyt erilaisia mielipiteitä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat siinä määrin tuotantokäyrän muo- toon, että ne erikoisesti olisi otettava huomioon käyrän muotoa arvosteltaessa. Ottaen huomioon aikaisempien tutkimusten tulokset .sekä itä-Suomessa vallitsevat olosuhteet on tekijä seuraavassa tutkimuksessa tarkastanut allaolevien tekijöiden vaikutusta tuo- tantokäyrän muotoon. Poikimisen ja astutuksen välinen aika. Ehdyksissäoloaika,. Poikimisaika. Poikimiskerta. Ruokinta. 31 On kuitenkin jotenkin varmaa, että on muitakin käyrän muo- toon vaikuttavia tekijöitä, mutta ne ovat todennäköisesti vaikutuk- seltaan yllämainittuihin verrattuina niin pieniä, ettei niitä käyrien muotoa arvosteltaessa tarvitse ottaa huomioon. Sellaisena tekijänä voisi pitää esim. tuotantoeläinten kokoa. Itäsuomalaiset lehmät ovat kuitenkin ruumiinkooltaan jotenkin yhdenmukaisia ja kun kysymyksessä oleva aineisto koskee lisäksi vain yhteen sukuun kuuluvien eläinten tuotantokäyriä, tulee vertailtavien eläinten koko olemaan vaihtelultaan varsin pieni. Samaten tulevat myöskin ilmastolliset olosuhteet niin rajoitetulla alueella suurin piirtein olemaan siksi samanlaiset, ettei niidenkään vaikutukseen liene tarpeellista kiinnittää huomiota. a. Poikimisen ja astutuksen välinen aika. Niistä vaikutteista, jotka aiheuttavat vaihteluita tuotanto- käyrän muotoon, on sikiön kehitystä pidettävä tärkeimpänä. Sen vaikutus alkaa siitä päivästä lähtien, jolloin lehmä on tullut hedel- möitetyksi ja voimme siis pitää astutuspäivää teoreettisesti ensim- mäisenä. päivänä, jolloin tämän tekijän vaikutus lehmän maidon- tuotantoon ja samalla tuotantokäyrän muotoon alkaa. Näin var- haisella asteella sen vaikutus kuitenkin on niin pieni, että sitä tuskin voidaan todeta. On vielä ratkaisematta, miten sikiön kehitys lopullisesti vai- kuttaa tuotantokäyrän muotoon. On nimittäin mahdollista, että se vaikuttaa orgaanisesti eli itse maitorauhasiin, tai hemaattisesti eli veressä oleviin aineisiin. Mahdollista on myöskin, että sen vai- kutus kohdistuu näihin molempiin samanaikaisesti. L. WALTER GAINEsin (1915) mukaan olisi tiineiden naaraseläinten veressä löydettävissä hormooni, joka vaikuttaisi ehkäisevästi maitorauhas- ten. toimintaan. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa vaikutin, sillä lähemmin tar- kastettaessa astuttamatta jääneen lehmän tuotantokäyrää huoma- taan, ettei se muodosta vaakasuoraa viivaa, vaan alenee sitä enem- män mitä pitemmälle poikimisesta aika on kulunut. Mitä käyrän loppuosaan tulee on siinä kysymyksessä oleva aleneminen kuitenkin huomattavasti pienempi kuin lehmän ollessa tiineenä. Tästä ovat GAINES sekä P. TljET ja L. LANDMARK (1926 p. 98) tehneet sen johtopäätöksen, että tuotantokäyrän muotoon vaikuttaa vä- hintään kaksi huomattavaa tekijää, nimittäin yliaikaisten lehmien tuotantoa ehkäisevä hormooni ja astutus eli tiineys, joka viimeksi- mainittukin voi vaikuttaa hormoonien välityksellä siten, että sen 32 mukaan kuin sikiön kehitys edistyy vahvistuu maidontuotantoa ehkäisevästi vaikuttavien hormoonien vaikutus. 0. H. EckLEs (1923 p. 414) on todennut tutkiessaan 38 eläintä, joista puolet poiki vuoden kuluttua edellisestä poikimisesta toisen puolen poikiessa vasta 15 kuukauden kuluttua, että astutuksen vaikutus on huomattavissa vasta kuuden kuukauden kuluttua astutuksesta laskettuna. Täten syntyisi molempien tuotantokäyrien muodossa sellaiset eroavaisuudet kuin kuvio n:o 6 osottaa. Tämän mukaan siis tuotanto laskee, vaikkei lehmiä ole astu- tettukaan, mutta lasku on kuitenkin paljon suurempi varsinkin 240 päivän kuluttua poikimisesta laskettuna, jos lehmät ovat sään- Pä iv itt äi ne n m ai do n t uo ta n t o na ul aa 35 30 25 20 15 10 5 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 240 280 300 320 340 360 Päivid. poikimisesta lukien Kuvio n:o 6. Poikimisen ja astutuksen välisen ajan vaikutus tuotanto- käyrän. muotoon (Eekles). nölliseen aikaan astutetut. II. G. SANDERSin (1925) mukaan tämä nopeampi ehtyminen alkaisi jo 196 päivän jälkeen, kun se taas J. HAMMONDiri (1925) mukaan alkaisi vasta myöhemmin. Muistakin tutkimuksista on havaittavissa, ettei astutuksen vaikutus tule näkyviin heti hedelmöittymisen tapahduttua, vaikka tulokset tässä suhteessa ovatkin jonkinverran toisistaan poikkeavia. W. GAVIN (1913 p. 316) esim. mainitsee, ettei astutuksen puheena olevaa vai- kutusta huomattaisi ennenkuin 12-16 viikkoa, joskus 16-20 viikkoa hedelmöittymisen jälkeen, mikä vastaisi J. HAmmoNpin ja II. G. SAN- DERSill (1923 p. 91) saamaa tulosta. Edellä selostetun lisäksi on T. ELLI1 150 160 170 180 Poikimisen ja astutuksen välinen aika päiviä 90 100 110 120 130 140 1 1 15 1 1 35 1 1 8 1 4 4 3 1 19 00 6 15 24 23 16 20 16 14 15 1 3 1 2 6 2 158 61 3 16 33 36 54 50 52 44 51 44 23 9 8 5 3 437 67 4 17 39 58 67 94 86 76 99 64 41 16 13 8 7 1 3 693 69 15 44 60 81 98 111 107 103 137 .169 97 80 24 14 16 8 4 5 3 854 72 4 9 34 57 .90 101 120 33 56 30 22 12 9 7 2 4 962 73 5 21 43 72 80 10.1 102 188 38 46 33 25 12 8 8 1 4 890 76 80 2 4 14 34 41 59 78 57 136 74 41 29 27 13 9 5 2 605 2 1 7 11 26 36 49 60 29 81 45 60 21 32 18 9 4 2 3 422 82 1 2 4 12 16 23 21 23 6 8 7 3 2 2 204 85 1 1 6 8 8 13 20 20 ' 4 6 4 3 3 , 1 1 99 87 2 2 2 4 8 7 13 11 1 3 . 2 1 56 20 14 79 90 96 • 2 1 2 2 4 4 2 1 1 1 1 1 1 1 6 1 2 1 . 2 3 6 78 ! 1 1 1 2 1 1 7 104 1 1 2 120 1 1 115 15 79 213 339 476 563 666 618 962 691 292 193 145 92 56 35 18 15 5171 1758 1584 1651 1693 1793 1898 1901 1954 2055 2018 1997 2115 2142 2095 2000 2047 2111 2092 111 927 0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 .x 2250 .3 g 2500 0 -9 2730 0 Te. ' 3000 3250 3500 3750 4000 4250 4500 4750 500 525 Yksilöitä yhteensä Keskim. maitoa kg 39 Vuorosuhdetaulu n:o 3. r = +0.219 + 0.013 Maidontuotannon sekä poikimisesta astutukseen kuluneen ajan välinen vuorosuhde.. 40 epäsäännöllisyyksiä. Tämä johtunee kuitenkin sattumasta, koska yksilölukumäärä viimeisissä luokissa on niin pieni. Näyttää siis siltä kuin vallitsisi poikimisesta astutukseen kuluneen ajan ja tuo- tantokäyrän muodon välillä suoraviivainen vuorosuhde. H. G. SANDES (1923 p. 172) on myöskin laskenut vuorosuhteen suuruutta poikimisesta astutukseen kuluneen ajan ja tuotantokäyrän arvoluvun välillä ja saanut vuorosuhdekertoimeksi +0.495 ± 0.013. Tätä arvoa käyttämällä on hän laskenut regression sekä piirtänyt siihen kuuluvan taulun. Tarkastettaessa Sandersin ja tekijän laati- mia regressiotauluja havaitaan, jos aika poikimisen ja astutuksen välillä jaetaan 10 tai 20 päivän luokkiin, että tuotantokäyrien muotoa osottavat luvut näissä luokissa hyvin läheisesti liittyvät regressio- viivaan, joten poikimisesta astutukseen kuluneen ajan vaikutus tuotantokäyrän muotoon on varsin varma. b. Ehdyksissäoloaika. Aikaisemmin on mainittu, että eri lehmien ehdyksissäoloajan pituus vaihtelee. Lyhyt ummessaoloaika voi ensiksikin johtua siitä, kuten aikaisemmin mainittiin (p. 36), että lehmä on astutettu edellisenä astutuskautena liian aikaisin poikimisen jälkeen. Kuten vuorosuhdetaulusta n:o 1 käy selville voivat eri lehmien käyrät kuitenkin olla erilaisia silloinkin, vaikka ne on astutettu yhtä pitkän ajan kuluttua poikimisen jälkeen. Tämä taas voi johtua m. m. siitä, että jotkut lehmät ovat edellisenä tuotantokautenaan lypsäneet maidosta maitoon ja tästä syystä voimien puutteesta eli liikarasi- tuksesta ehtyvät tavallista aikaisemmin. Tällöin voidaan sanoa, että ehdyksissäoloaika vaikuttaa suoranaisesti seuraavan tuotanto- kauden käyrän muotoon. Ehdyksissäoloajan pitenemisen vaikutuksesta tuotantokäyrän muotoon on lausuttu se mielipide, että lehmän lypsykausikin pitenisi, kun ehdyksissäoloaika pitenee, johtuen siitä, että lehmä, joka on ollut ehdyksissä kauemman aikaa kuin toinen, tänä epoaikana varastoimillaan ravintoainemäärillä kykenisi pysymään kauemman aikaa maidossa. Tekijän saamien tulosten mukaan poikkeaa käsi- tellyssä aineistossa ehclyksissäoloajan pituuden vaikutus edellämaini- tusta käsityksestä huomattavasti, niinkuin sitä varten käytettävissä olevan aineiston perusteella laaditusta vuorosuhdetaulusta n:o 4 käy ilmi. 90 100 110 120 130 140 150 40 60 50 70 80 30 0 !4%'.3, "4 0 4.- - 160 170 180 Ehdyksissäolo' aika päiviä 1 2 1 1 1 1 8 56 . 2 3 2 4 2 2 2 1 1 19 50 3 1 5 6 12 10 7 6 3 6 2 2 63 58 1 4 14 20 31 23 20 11 2 7 2 3 1 2 2 1 144 56 3 9 12 28 40 43 30 16 13 9 10 4 2 1 221 57 3 8 28 55 65 58 51 46 31 14 20 5 4 1 2 2 1 394 61 3 13 25 - 63 69 102 61 50 37 22 14 10 7 3 1 4 1 488 61 67 3 11 19 46 83 98 75 66 66 35 30 19 11 6 1 2 2 573 1 9 26 72 78 88 88 89 51 39 27 26 6 9 3 3 2 617 6768.2 1J- .= 2 14 26 41 77 89 82 63 63 51 35 20 20 9 6 1 4 603 70 3 3 19 42 52 43 67 59 50 58 43 22 17 16 1 2 2 499 75 2 1 13 20 47 53 40 43 43 51 31 24 19 9 6 2 404 77 1 2 6 10 26 22 29 23 15 28 17 19 21 3 3 1 2 228 81 1 3 4 5 10 . 11 17 18 18 17 8 9 .12 6 3 2 1 2 147 85 2 3 1 5 9 7 4 11 11 10 6 6 2 1 1 1 80 85 2 3 2 4 3 6 4 7 3 7 1 2 1 45 93 1 4 2 2 2 2 1 3 - 1 1 ' 19 73 . 1 1 1 1 1 5 101 1 1 2 1 1 6 92 1 1 95 1 1 45 26 84 205 418 606 655 587 502 414 356 256 177 133 71 30 19 16 10 4565 61.7162.8 64.0 64.0,65.765.2 67.2168.2170.8 72.9172.477.2 78.475.3 73.8 74.370.s 74.5 M= 69.0 Tu ot an to kä yr än a rv ol uk u 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 Yksilöitä yhteensä ICeskira. arvoluku 41 Vuorosuhdetaulu n:o 4. r =- +0.261 ± 0.014. Tuotantokäyrän arvoluvun ja ehdyksissäoloajan välinen vuorosu.hde. Tämän perusteella laskettu vuorosuhdekertoin on r = +0.261 + 0.014 ja vastaava regressio Ry= +0.124. 200 6-28 6 42 Vuorosuhdetaulusta huomataan edelleen, jos ehdyksissäoloaika jaetaan 10 päivän luokkiin, että luokassa, jossa lehmät ovat olleet ehdyksissä 50-60 päivää on eniten lehmiä, koko aineiston keski- määräisen ehdyksissäoloajan ollessa 69 päivää pitkä. Erittäin kiintoisa on se seikka, että vuorosuhde vastoin odotusta, niinkuin aikaisemmin on mainittu ja vastoin H. G. SANDERSin (1923 p. 172) saamaa tulosta, on positiivinen. Sandersin tutkimus- tulosten mukaan oli kyseessä oleva vuorosuhde negatiivinen vuoro- suhdekertoimen ollessa r = —0.348-± 0.023. Tekijän edellä osottama ehdyksissäoloajan vaikutus on yhtä- pitävä sen vaikutuksen kanssa, joka sillä on maidontuotantoon, jota esittää vuorosuhdetaulu n:o 5. Sen perusteella saatu vuoro- suhdekertoin on r = —0.203 + 0.014 regression ollessa R — —3 "09 Y • Tuotannon alentuessa 3.592 kg, kun ehdyksissäoloaika pidentyy 1 päivällä ja vuorosuhteen ollessa negatiivinen maitomäärän ja tuo- tanto. käyrän 8,- rvoluvun välillä vuorosuhdetaulun n:o 13 mukaan, oli kuitenkin odotettavissa, että tekijän käsittelemän aineiston pe- rusteella saataisiin negatiivinen vuorosuhde. Edellämainitun, tekijän saaman regressioarvon mukaan, regressio - tauluun n:o 2, piirretystä regressioviivasta ilmenee, että käyrän huono- neminen on hyvin tasaista ja että todellisten käyrien arvoluvut hyvin läheisesti liittyvät regressioviivaan ehdyksissäoloajan ollessa alle 140 päivän. Ehdyksissäoloajan pidentyessä yli 140 päivän ei käyrän arvoluku enää huonone, vaan pysyy suunnilleen samalla tasolla. Näin pitkä ehdyksissäoloaika on kuitenkin hyvin harvinainen ja usein johtunut hedelmättömyydestä, joten käyrän paranemisella ei ole sanottavaa merkitystä. Saavutetun tuloksen poikkeaminen odotetusta, että lehmä, joka kauemmin on ollut ehdyksissä, seuraavana tuotantokautena, kykenisi lypsämään pitemmän aikaa kuin lehmä, joka on ollut lyhyem- män ajan ehdyksissä, johtunee siitä, että lehmä, joka on ollut kauem- man aikaa ummessa kuin toinen, on kyennyt varastoimaan kudok- siinsa sfinrempia ravintoainemääriä ja, että se poikimisen jälkeen näillä varastoimillaan ravintoainemäärillä kykenee tuottamaan suu- remman maitomäärän, mutta että kulutettuaan nopeammin loppuun Ehdyksissäoloaika, päiviä, 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 rl • P, a, r% 30 140 150 160 170 180 371:2- 2035 1 3 3 2 1 3 4 ' 1 . 6 470.0 1 3 3 3 2 3 4 2 1 12 1 10 3770.i 4 5 6 12 15 18 25 21 25 16 14 5 1 1 196 87.2. 2 10 22 38 31 44 56 37 57 48 31 20 31 7 2 2 3 1 442 75.4 5 15 32 51 79 76 85 77 63 61 52 42 29 16 4 3 3 1 697 813 86467.4 73.o 66.2 3 2 5 13 15 11 40 40 26 81 70 56 124 120 72 109 103 103 68 72 57 37 2911 3 2 5 4 137 94 100 85 83 62 29 31 11 13 7 1 1 86 69 48 40 31 14 9 3 1 4 1 570 55.1 3 6 14 47 63 68 51 43 36 27 17 9 5 5 1 1 391 63.9 2 10 27 38 44 31 20 12 8 4 3 1 3 1 1 205 59.0 1 2 11 14 18 23 13 9 3 3 1 1 2 101 63.o 1 2 . 4 4 8 9 5 8 4 1 1 4755. 2 2 2 1 8 2 4 - 1 1 1 2260.o 1452.1 1 1 3 5 1 1 , 1 2 2 555.s 1 3 . 1 565.0 2 I -- 275.0' 22 84 203 406 573 625 563 490 410 351 245 176 129 71 25 17 151 1044151 I 2205 19192043 2108 2142 2153 2075 2066 1974 1905 1987 163217241847 1695 1684 1958 1900 9:=o1 5000 750 1000 1250 1.500 1750 2000 2250 3250 3500 3750 4000 4250 4500 4750 Yksilöitä yhteensä, Keskim. maitoa kg 0 g▪ • 2750 'O .53 3000 2500 0 43 Vnorosuhdetaulu n:o 5 r =- —0.203 + 0.014 Maidontuotannon ja ehdyksissäoloajan välinen vuorosuhde. vararavintoaineensa, sen tuotanto laskee nopeammin kuin toisten, aiheuttaen, että käyrän muoto huononomistaan huononee, kun ehdyksissäoloaika pitenee. c. Poikimisaika Jo siitäkin syystä, että poikimiskuukausi ainakin jossain määrin vaikuttaa tuotannon runsauteen (vertaa T. TERHO 1926 p. 28), voitaisiin myöskin otaksua, että tuotantokäyrän muotokin olisi riippuvainen poikimisajasta. J. HAMMONDin ja II. G. SANDERSi11 44 10 20 30 95 30 35 — Ehdyksissäoloaika päiviä 0 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 0 0 4 RZ = +0,124 x O5 3 t3 ll k k 40 45 50 55 60 0 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 Tu ot an to kä y r iin a rv ol uk u Regressiotaulu n:o 2. Ehdyksissäoloajan pitenemisestä aiheutuva tuotantokäyrän arvoluvun huononeminen. (1923) tutkimukset osottavat, että ainakin Englannissa syyspoiki- neitten lehmien käyrät olisivat huomattavasti parempia kuin kevät- poikineitten. Tämä on odotettavissa meilläkin varsinkin itä-Suomessa, jossa ruokinta eri vuodenaikoina ja eri karjataloissa vaihtelee suu- ressa määrin. Siten karjanomistajat, jotka viljelevät runsaasti juurikasveja, voivat tarjota lehmilleen maidontuotantoa varten monipuolisemmin ja siten edullisemmin kokoonpantua ravintoa kuin ne, jotka eivät viljele juurikasveja. Toisin paikoin saattaa sitä- paitsi olla puutetta sopivista laidunmaista, joten lehmien on han- Ehdyksissäoloaika päiviä 60 70 80 00 100 110 1 I 120 130 140 150 160 170 .180 30 50 10 20 40 5000 750.. 1000 _ 1250 - 1500 2000 0 0 45 = —0,011 = -5,592 4500 4750 tu) 2250 ,o.; 2500 _ ;, 2750 M 3000 - 0 0 0 3250 . 3500 - 3750 - 4006 4250 0 0 Regressiotaulu n:o 3. Ehdyksissäoloajan pitenemisestä aiheutuva maidontuotannon vaihtelu. kittava tarpeelliset rehut kuivilta kangasmailta, mikä vaikuttaa haitallisesti tuotannon runsauteen. Mutta siitä huolimatta, että syysruokinta olisikin riittävä, saattaa kevätruokinta muodostua hyvin niukaksi. Rehuvarastoja useinkaan ei arvioida, vaan ruoki- taan vastakorjatut heinät liian suurina annoksina, mistä aiheutuu rehunpuutetta kevätkaudella. Jos tällaisessa tapauksessa kevään- tulo myöhästyy joutuvat parhaimmassa lypsyssä olevat ja vasta poikineet lehmät kärsimään ravinnonpuutetta, josta aiheutuu maidon- tuotannon pieneneminen.. Vaikka tilapäisiä puutteita ja yleensä niukkaa ruokintaa voi- daan korvata ja täydentää ostetulla väkirehulla, eivät monet karjanomistajat ole tilaisuudessa näitä apurehuja hyväkseen käyttä- mään tilan sijaitessa kaukana markkinapaikoilta ja pitkän matkan päässä suuremmista kulkureiteistä. 20 Syyskuussa poikineet Toukokuussa poikineet tu ot an to ka u d en m a i to m ää rlt st ä 4 18 16 14 12 10 46 Koska edellä selostetuista syistä lehmien ktmto on aivan toisen- lainen syksyllä kuin keväällä, on myöskin varsin luonnollista, ettei lehmän tuotantotulos voi olla sama, jos se on poikinut silloin, kun tuotannolle edullisia rehuja on ollut saatavissa ja jolloin sitä on voitu säännöllisellä tavalla tunnuttaa, kuin jos se on poikinut ke- väällä, aikana, jolloin ruokinta useimmiten on hyvin yskipuolista. Luonnollista on sentähden myöskin se, että tuotantokäyränkin muoto kärsii näistä hoidon suurista eroavaisuuksista syksyisin ja keväisin. Sen osottamiseksi miten suuressa määrin poikimiskuu- II III IV V vi VII viii IX rx. Tuotantokauden kuukaudet KI1V10 n:o 9. Syys- ja toukokuussa poikineitten lehmien käyrät. XI XII kausi vaikuttaa tuotantokäyrän muotoon on seuraava vuorosuhde- taulu n:o 6 laadittu. Taulua lähemmin tarkastettaessa huomataan, että eniten leh- miä, 941" eli 14.5 % koko määrästä on poikinut maaliskuussa ja pienin määrä 93 eli 1.4 % kesäkuussa. Muutenkin on eri vuoden- aikoina poikineitten lehmien lukumäärä jakautunut hyvin epätasa- sesti eri vuodena oille siten, että suurin määrä poikii kevättalvella pienemmän määrän poikiessa kesäaikana. Tämä johtunee talvi- rehuvarojen yleisestä niukkuudesta, ostoväkirehujen korkeasta hin- nasta ja laidunmailta saaduista suhteellisesti halpahintaisista rehu- määristä. • Jos lehmät poikivat keväällä olisi laidunmaat hoidettavat niin hyvin, että kevätpoikivat lehmät todellakin voivat saada niistä tarvitsemarisa ravintoainemäärät. Tuotantotulokset (vertaa esim. T. TERHO 1926 p. 28) kuitenkin osottavat, että kevätpoikineitten I XII I II III IV V VI 1 1 1 1 1 3 15 1 1 2 4 3 1 1 1 2 5 7 2 8 3 2 1 3 2 35 4 16 15 12 7 6 7 4 3 3 2 79 8 19 31 30 31 26 23 11 23 3 1 2 208 289 3 16 48 42 35 41 28 23 26 9 8 5 7 7 42 61 72 68 .69 66 45 53 25 7 2 517 667 789 44 78 83 85 95 87 65 80 23 13 7 15 47 79 94 90 84 137 92 93 35 14 9 12 46 73 76 112 110 110 115 119 50 24 12 7 859 ( 13 36 64 68 110 103 128 135 146 42 26 12 883 8 29 37 53 71 100 114 127 118 53 35 9 754 5 14 30 29 57 62 75 79 97 53 26 9 536 10 14 21 31 24 32 58 48 73 25 23 6 365 3 9 9 14 25 17 30 41 37 23 16 8 232 5 1 4 3 9 4 10 16 24 33 10 10 6 134 2 1 5 3 8 8 5 17 11 9 2 71 2 1 1 2 2 3 3 12 11 6 43 , 1 1 1 3 3 3 9 12 1 1 1 1 1 3 1 I 1.1 1 3 6 › ) 1 1 2 _ 1 386 1 1 101 i 336 562 628 742 772 893 825 941 225 93 6204 li 67.8 61.8 62.8 64.0 66.1 68.81 69.8 71.7 72.5 75.4 76.7 73.7 "I Tu ot an to kä yr än a rv ol uk u 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 Yksilöit yhteens ICeskinnääräine arvolu Poikliniskuukausi 47 Vuorosuhdetaulu n:o 6. r = +0.240 ± 0.012 Tuotantokäyrän arvoluvumi ja poikimiskuukauden välinen vuorosuhde. tuotantotaso on keskimäärin alhaisempi kuin syyspoikineitten leh- mien, mikä viittaa siihen, että laidunmaitten kunto ei vielä ole sillä tasolla kuin pitäisi. Taulusta havaitaan edelleen, että eri kuukausina poikineitten lehmien tuotantokäyrät ovat erilaisia. Syksyllä poikineitten lehmien lypsykäyrät ovat nimittäin huomattavasti edullisemmat kuin ke- väällä poikineitten, kuten huomataanldn kuvioon ino 9 piirretyistä käyristä, jotka osottavat syys- ja toukokuussa poikineitten lehmien tuotantokäyrien muotojen keskiarvoja. Erotus parhaimman ja huonoimman kuukauden käyrien arvo- luvun välillä on 13.9. T. TERRokin (1926 p. 33) on tarkastanut eri vuodenaikoina poikineitten lehmien tuotantokäyrien muotoja ja saanut tulokseksi, että kesä- ja talvikautena poikineitten lehmien tuotantokäyrät ovat erilaiset ensiksima,inittujen ollessa jonkinverran toisia edullisempia. Vuorosuhteen suuruus poikimisajan ja tuotantokäyrän välillä laskettuna tekijän laatiman vuorosuhdetaulun perusteella on r = +0.249± 0.012, mikä osottaa keskivirheeseenkin nähden, että kysymyksessä olevassa tapauksessa varma vuorosuhde on olemassa. Mainitun luvun mukaan on lasketun regression suuruus Ry = +1.470, minkä perusteella regressioviiva on piirretty regressiotauluun n:o 4. Viimeksi mainitusta taulusta huomataan, että tuotantokäyrän arvot kuukausina VIII—V seuraavat erittäin tarkasti regressio- viivaa mutta, että heinä- ja jossain määrin kesäkuunkin arvot poik- keavat tästä, läheten koko population keskiarvoa, joka on 68.7. Tämä on myöskin luonnollista, sillä kesä- ja heinäkuussa poikineitten lehmien tuotantokäyrien välillä ei voi olla jyrkkää rajaa, vaan ta- pahtuu muuttuminen vähitellen poikimisajan siirtyessä syyspuoleen. Asian laidan näin ollen ei ole täysin oikein laskea tavallisen kaavan mukaan vuorosuhteen suuruutta. Koska vuorosuhdekertoin kui- tenkin muuttuu hyvin vähän, vaikka kesä- ja heinäkuussa poiki- neitten lehmien tuotantokäyrät jätetään huomioonottamatta, on tässä käytetty tavallista vuorosuhdekertoimen laskutapaa. Täten tulevat mainitut taulun äärimmäisinä kuukausina, heinä- ja kesä- kuukautena poikineitten lehmien käyrät lopputarkastuksessa jossain määrin väärin arvostelluiksi. Koska mainittuina kuukausina poiki- neitten lehmien lukumäärä, joista on saatu loppuarvostelua varten kaikki tarvittavat tiedot, on hyvin pieni, on kuitenkin kaikki käyrät muunnettu •saman periaatteen mukaan eli siten kuin vuorosuhde olisi suoraviivainen. 49 Tu ot an to kä y r än a rv ol uk u VI Poikimislmukausi X XI XII I II III IV V 20 VII VIII IX 25 30 100 105 110 115 120 RY-,= +0,049 X 135 Regressiotauhc n:o 4. Poikirniskuukauden aiheuttamat vaihtelut tuotantokäyrän arVolukuun. Vuorosuhdetaulun n:o 6 perusteella voidaan sanoa, että käy-, rään nähden syyskuu on edullisin .poikimiskuukausi ja toukokuu epäedullisin. Vuorosuhdetaulusta n:o 7 käy ilmi, että lehmät saa- vuttavat melkein parhaimman tuotantotuloksen silloin, kun tuotanto- käyrän arvo on edullisin ja melkein pienimmän maitomäärän samana kuukautena kuin tuotantokäyrän arvoluku on huonoin. Siten et o- 2 0 0 5-28 7 Poikiraiskuukausi o VII VIII IX X XI XII I II III IV 50 V VI 250 500 750 1000 1250 1500 1750 1 1 1 5 , 2 1 3 2 1 1 15 4 45 18 2 4 1 6 9 8 5 12 52 30 7 192 8 6 14 53 28 42 70 79 159 1 54 29 14 507 11 23 48 65 74 108 146 146 155 170 1 58 33 23 15 804 221 36 75 80 120 130 154 591 15 1015' I 171 60 90 113 152 161 170 151 164 69 25 17 1189' 161 68 107 126 143 120 173 126 98 29 22 10 1039 12 60 95 88 99 100 97 79 56 22 24 10 12 41 .738 81 39 67 77 65 71 66 35 43 19 14 31 1 1! 16 .13 4J 3 2 4991 21- 21 42 35 34 29 33 23 2 265i 13 13 17 9 18 10 13 71 10 4 3 2 117 1 3 6 11 3 11 6 59 2 2 5 2i 28 2 5 4 4 18 3 3 8 2 2 1 7 1 3 1 971 337 559 636 749 773 901 828 936 383 219 91.6509 18851r 2175211421132056 2025 1933 1850 1712 1652 168511672 2000 2250 2500 2750 3000 3250 3500 3750 4000 4250 4500 4750 5000 5750 Yhteensä yksilöitä Keskimäärin maitoa kg. j:g3-3 im=i Vuorosuhdetaulu n:o 7. r-r-0.131 ± 0. o 1 2 Tuotantokäyrän arvoluvun ja poikimiskuukauden " välinen "vuorosuhde. kuussa poikineitten lehmien tuotanto on runsain eli 2 175 kg, kun taas huhtikuussa poikineitten lehmien tuottama maitomäärä on vain 1 652 kg. Koska tuotantokäyrän huonoin arvoluku suunnilleen sattuu samalle kunkaudelle, jolloin tuotanto on pienin, ja päinvastoin käy,rän paras arvo sille kuukaudelle, jolloin keskituotanto on paras 51 ja kun toiselta puolen tiedetään, niinkuin aikaisemmin on mainittu, että paitsi näitten molempien ominaisuuksien, käyrän arvoluvun ja maidontuotannon, myöskin maitomäärän ja poikimisesta astutukseen kulunaen ajan välillä on huomattava vuorosuhde, on luonnollista, että myöskin poikimisajan sekä poikimisesta astutukseen kuluneen ajan välillä on vuorosuhde. Tämä johtunee siitä, että itä-Suomessa vielä annetaan ainakin nuorien sonnien kulkea laitumilla ja metsissä karjan mukana, joten naaraspuoliset eläimet tavallisesti tulevat aikaisemmin astutetuilzsi. Sen asian selvillesaamiseksi, onko eri kuukausina poikineet lehmät astutettu eri pitkien väliaikojen jälkeen, on laadittu seuraava -vuorosuhdetaulu n:o 8. Vuorosuhteen suuruus mainittujen vaikutthnien välillä on r --="- -0.230 ± 0.013 ja keskivirheeseen nähden varma. Taulusta ilmenee, että eri kuukausina poikineet lehmät ovat keskimäärin astutetut eri pitkien jaksojen jälkeen, poikimisesta laskettuna. Siten syyskuussa poikineet lehmät on astutettu keski- määrin 89.1 päivää poikimisen jälkeen, mutta toukokuussa poiki- neet lehmät vain 55.6 päivää mainitun päivän jälkeen eli 33.5 päivää aikaisemmin. Poikimisesta astutukseen kulunut aika tosin vaih- telee suuresti eri kuukausina. Poikimisen ja astutuksen välisen ajan suuri vaihtelu johtuu todennäköisesti siitä, että eri taloissa hoito on niin erilaista. Tästä seuraa, ettei taloissa, missä hoito on hyvä keväälläkään poikineita lehmiä astuteta aikaisemmin kuin syksyllä poikineita, jotavastoin huonosti hbidetuissa karjoissa, huolimatto- muudestakin usein lehmä astutetaan tämän tullessa jo ensimmäisen kerran kiimoille poikimisen jälkeen. Taulusta näkyy edelleen, että sanaankin kuukauden aikana poikineitten lehmien poikimisesta astutukseen kulunut aika on huomattavasti vaihdellut. Tämäkin osottaa, ettei monastikaan hoideta eläimiä sillä huolella ja tarkkuu- della kuin olisi toivottavaa. Viimeksimainittuun suureen vaihteluun vaikuttaa myös sekin seikka, että lehmä, joka on keväällä epäedulli- seen aikaan poikinut koetetaan astuttaa mahdollisimman pian, jotta se seuraavana vuonna poikisi edullisempan.a aikana. Tämä koskee kuitenkin vain parhaimmin hoidetuita taloja, missä talvi- ruokinta on hyvä, mutta laidunruokinta huono. Huonosti hoide- . tuissa karjoissa on enemmän turvauduttava luonnon laitumiin, joten niissä edellämainittua pyrkimystä ei ainakaan niin selvästi VII VIII IX. X XI XII , l 1 1 5 1 21 1 3 15 3 1 3 2 4 121 12 10 6 61 4 131 3 78 3 I 8 4 15 22 1 i 22 32 31 20 22 26 7 212 5 i 2 4 18 441 32 63 43 501 40 30 11 342 4 6 18 29 481 70 68 79 711 48 34 7 482 7 7 19 34 501 67 99 112 1081 38 16 8 565 6 17 50 53 591 80 104 108 1291 64 10 7 687 d 29 56 41 59: 58 i 104 86 102 94 13011 29 16 1301 24 10 8 5 6381 956 8 62 119 173 1181 127 1 9 60 92 101 1171 56 64 60 97 29 9 2 606 9 241 32 23 391 37 34 45 35 11 G 295 81 181 21 15 271 26 34 22 20 2 3 190 7 9 15 17 201 11 211 15 13 8 1 1 138 6 5 6 3 9 14 231 101 8 5 3 2 04 3 7 2 10 4 12 8 8 2 2 58 2 5 5 2 4 1 4 2 5 3 1 34 2 1 2 2 11 1 4 2 2 17 11 1 1 3 1 4 2 2 15 85 2601 453 533 1 644 620 771 738 836 332 181 62 5518 87. 4 89. 1186.9 80.4 78.1 73.9 .... 73.4 71.0 73.2 64.9 55.9 57.7 73 V 1 2 3 4 5 Po ik im is en j a as u tu ks en v äl in en a ik a 130 120 110 100 80 90 7 6 140 150 160 170 180 Yksilöitä yhteensä Keskim. päiviä Poikimiskuukansi. 52 XII] Vuorosuhdetaulu n:o 8. = —0.230 ± 0.013 Poikimisesta astutukseen kuluneen ajan sekä poikimis- . kuukauden välinen vuorosuhde. Sen osottamiseksi miten vuorosuhdetauluun merkityt keski- arvot seuraavat regressioviivaa on ensiksi laskettu regressiokertoi- men suuruus, jonka arvoksi on saatu: Ry = -0.087. X Saadun kertoimen perusteella piirretystä seuraavasta regressio- taulusta n:o 5 ilmenee, että todelliset arvoluvut läheisesti liittyvät regressioviivaan, joten tulosta on pidettävä varmana. 53 Voidaan siis todeta, että poikimiskuukausi vaikuttaa huo- mattavasti tuotantokäyrän muotoon. Asiallisesti se todennäköisesti johtuu muista syistä. Näistä mainittakoon edellä selostettu ruo- kinta eri vuodenaikoina, sekä sitäpaitsi ruokinnan tarkotuksenmu- Poikimiskaukausi 0 VII VIII IX X XI XII I II in iv V VI 10 ; 2 80 40 50 60 0 80 4, 90 110 120 130 140 150 R. = -0,087 160 170 180 1 Regressiotaulu n:o 5. Poikimiskuukaudesta johtuvat vaihtelut poikimisen ja astutuksen väliseen aikaan. kaisuus sekä ennen että jälkeen poikimisen. Tunneitua on miten varsinkin tummtuskauden ruokinta vaikuttaa suuresti eläinten tuotantosaa,vutuksiin ja samoin on myöskin huomattu niinkuin tuonnempana selostetaan (p. 65) rehuannokseen sisältyvien ravinto- aineiden keskinäisen suhteen vaikuttavan tuotantotulokseen ja tuotantokäyrän muotoon. Toisena tuotantokäyrän muotoon vaikut- tavana tekijänä, joka voi aiheuttaa sen, että eri kuukausina poiki- neitten lehmien käyrät ovat erilaisia, on eläinten erilainen hoito. Poikimiskerta 35 I II III IV V VI VII 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 R. = -3,508 100 105 110 'T uo ta nt ok äy rä n a rv o l uk it 54 Sellaisena voidaan pitää muita tekijöitä tärkeämpänä liian aikaista. astutusta poikimisen jälkeen kevätkaudella. Tietenkin voi tähän vaikuttaa moni muukin seikka, joiden yhteistulos kuitenkin voi olla aika huomattava, mutta joita on vaikea eritellä, josta syystä kaikkien näiden tekijöiden vaikutukset on otettava yhtaikaisesti huomioon tuotantokäyrän muotoa arvosteltaessa. 3000 3250 3500 3750 4000 4250J. Poikimisketta I II III IV V VI VII R Y4135 500 750 1000 1250 1500 1750 u 2000 „Z 2250 2 2500 0 2750 Regressiotaulu n:o 6. Poikimisker- Regre,ssiotaulu n:o 7. Poikimisker- rasta aiheutuva maitomäärän. rasta aiheutuva tuotantokäyrän lisääntyminen. arvoluvun parantuminen. d. Poikimiskerta. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että lehmien tuotanto ensimmäi- sestä tuotantovuodesta lähtien nousee vuosi- vuodelta saavuttaen parhaimman tuotantonsa n. 6 tuotantovuonna, kuten useiden tutki- mustulokset osottavat (Sr.EIR 1904-10 ja 07, CIL CROWTHER 1905, K. TEICHERT ja On. Ess 1908, J. HANSEN 1909, J. WILSON 1911, W. G-AUDE 1911, G. HESSE 1913, Et ATTINGER 1915, R. PEARL 1915, R. PEARL, J. GOWEN, J. R. MLNER 1919, J. GOWEN 1918, 1919 ja 1923, H. G. &ANDERS 1925 ja L. S. CLARK 1924). Tämän jälkeen Poikimiskerta 250 I II III IV V VI VII 500 1 2 3 750 16 6 22 1000 34 21 14 3 2 1 75 1250 32 24 22 20 10 5 120 7 1500 15 31 30 28 19 19 9 151 1750 55 .55 15 18 19 26 27 31 29 165 1829 ,5 2000 5 9 14 22 30 24 21 128 2250 2 7 9 11 15 22 26 92 2500 1 2 12 10 12 10 18 65 2750 2 1 3 4 6 5 24 3000 1 2 4 5 3 15 3250 1 1 1 3 3500 1 3 2 3750 1 4000 1 4250 124 124 124 124 124 .124 124 868 Yhteensä yksilöitä Keskim. maitoa kg 1422 1607 1821 1946 206312119 2218 Vuorosuhdetaulu n:o 9 r = +0.356 ± 0.015 Maidontuotannon ja poikimiskerran välinen vuorosuhde. 55 alkaisi tuotanto jälleen pienentyä vuosi vuodelta. Täten muodos- taisivat lehmän vuotuiset tuotantomäärät käyrän viivan johtuen tämä pääasiallisesti siitä, että lehmä poikii ensimmäisen kerran liian aikaisin, joten ruumiillinen kehitys ei vielä ole loppunut. Kun lehmät näin varhaisella kehitys asteella joti- tuvat elättämään sildönsäkin on luonnollista, että lehmän oma ruumiillinen kehitys jatkuu useam- pana vuonna ensimmäisen poijin- nan jälkeen. Ruumiin kehittyessä on luonnollista myöskin, etteivät eläimet pysty tuottamaan suuria maitomääriä. Mainitusta syystä lisääntyykin maitomäärä lehmien ollessa vielä nuoria. Lehmien van- hetessa heikkenevät niiden ruu- miinvoimat myöskin, josta seu- rauksena on mainittu tuotannon lasku eläinten saavutettua optimi- ikänsä. Koska itä-suomalainen karja tässä suhteessa vielä on tutkimatta on seuraavassa laa- dittu vuorosuhdetaulu n:o 9, joka esittää vuorosuhteen suuruutta maitomäärän ja poikimiskerran välillä. Vuorosuhdetaulun perus- teella laskettu vuorosuhdekertoin on r +0.356 + 0.015 ja regression arvo Ry = +135. Yllämainitun tuloksen johdosta on varsin lähellä, että tuotanto- käyrän muotokin olisi suunnilleen samassa määrässä kuin maito- määrä riippuvainen poikimiskerrasta. Sitä varten laadittu vuoro- suhdetaulu n:o 10 osottaakin, että kysymyksessä on huomattavan suuri vuorosuhde sen kertoimen ollessa r = —0.452 +0.o19 regression suuruuden ollessa Ry = —3.508. 20 25 85 90 95 100 105 110 115 120 Yhteensä yksilöitä Keskimääräinen aryoluku Tu ot an to kä yr än a rv ol uk u 30 35 40 45 50 55 60 65 80 70 75 56 Poikimiskerta II III IV VI VII 1 1 2 , 1 I 1 4 1 1 1 1 1 1 1 5 2 1 1 2 1 2 7 2 5 1 71 4 3 7 20 3 3 6 101 5 3 6 36 1 _ 6 5 9 61 9 8 7 50 14 4 18 71 12 19 9 83 7 13 14 91 18 15 18 94 7 7 10 11 19 15 24 93 12 15 18 23 13 13 16 110 20 17 12 19 12 22 14 116 14 15 16 18 12 12 7 94 12 10 4 6 12 4 5 53 4 14 6 1 3 4 5 37 8 7 6 4 1 3 2 31 c‘. 4 , 2 3 1 10 5 2 2 1 10 1 2 3 1 2 3 124 121 124 124 124 124 124 868 75.4 76.9 70.2 70.4 67.7 69.0 67.3 Vuorosuhdetaulu 92.0 10 r = —0.152 ± 0.010 Tuotantokäyrän arvoluvun ja poiki- miskerran välinen vuorosuhde. Vuorosuhdetaulua lähem- min tarkastettaessa huomataan, että ensikerran poikineitten leh- mien tuotantokäyrien keski- määräinen arvoluku on 7.o, mutta että tämä käyrä seitse- mäntenä poikimiskertana jo on parantunut niin, että, vastaava luku silloin on 67.3. Mainitun ikäisinä poikineitten lehmien tuotantokäyrien erilaisuus ha- vaitaan selvemmin kuvioon n:o 10 piirretyistä käyristä. Erotus seitsemän vuoden kuluttua on 7. 7 arvoyksik- köä. Koska kysymyksessä olevaa taulua laadittaessa on voitu ot- taa huomioon ainoastaan ne eläimet, joiden käyrät on voitu laskea kaikilta edellämainituilta poikimiskerroilta, on käytettä- vissä ollut aineisto supistunut melko pieneksi, vain 124 eläintä käsittäväksi. Tulos on kuiten- kin niin selvä, että se tuskin tulisi mainittavasti muuttu- maan, vaikka aineisto olisikin suurempi. Koska lehmä useampina vuosina ensimmäisen poikimi- sen jälkeen vielä kehittyy, mutta myöhemmin vanhetessaan heik- kenee, voisi edellyttää, että tuo- tantokäyrän muotokin samoin —1 70.4 F kuin maitomäärä ensin paranisi saavuttaen muutamien vuosien ku- luttua parhaimman arvonsa, jonka jälkeen se taas huononisi muo- dostaen täten käyrän viivan. Näin ollen pitäisi siis olla optimi-ikä, jolloin tuotantokäyrän muoto olisi edullisin. Esitettyjen taulujen mu- kaan on vuorosuhde kysymyksessä olevassa tapauksessa suoraviivai- nen. Tämä voitaisiin selittää johtuvaksi seuraavista syistä. Monella paikkakunnalla itä-Suomessa on tapana astuttaa hiehoja hyvinkin Ensimmäisen kerran poikineet. Seitsemännen kerran poikineet. 20 tn' 18 16 14 o 12 10 ä 4 2 II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 57 nuorina. Usein on hiehoja astutettu niiden ollessa vähän toisella vuodella, niin että ne poikivat ensimmäisen kerran noin 2-vuotisina. Liian aikaisesta poikimisesta on tietenkin seurauksena, että emäleh- män kehitys pysähtyy tai ainakin hidastuu, kun sen varsinaisena kaåvukautena samalla on elätettävä sikiönsä. Lehmän kehitys jatkuu tämän johdosta useampia vuosia ensimmäisen. poijinnan jälkeen. Toisena tulokseen vaikuttavana tekijänä voidaan pitää sitä, että lehmät, jotka vuonna 1925, jolta vuodelta viimeiset tiedot Kuvio n:o 10. Ensimmäisen ja seitsemännen kerran poikineitten lehmien tuotantokäyrät. on saatu, ovat lypsäneet jo useampia vuosia, ovat syntyneet tämän vuosisadan vaihteessa. Ajatellen sitä kehitystä, mikä maamme karjanhoidossa on tapahtunut ei ole ensinkään mahdotonta, että ulkonaiset olosuhteet, kuten hoito ja varsinkin ruokinta, joka on järjestetty paljon voimaperäisemmäksi ja tarkotuksenmukaisem- maksi, vaikuttaisivat ei ainoastaan tuotantokauden kokonaistulok- seen, vaan myöskin tuotantokäyrän muotoon parantavasti. Kun vielä voi todeta, että arvosteltavista lehmistä moni on syntynyt viime vuosisadan loppupuolella on ymmärrettävissä, että näitten eläinten tuotantokäyrän muoto ei ole saavuttanut optimiarvoansa. Edellä olevat tulokset eroavat jonkinverran H. G. SANDERSill (1923 p. 174) tuloksista. Hän on nimittäin sitä mieltä, että ensim- mäisen vuoden lypsykäyrän muoto on huomattavasti edullisempi kuin seuraavan lypsykauden käyrä johtuen siitä, ettei ensikerran poikineitten hiehojen päivätuotanto lisäänny niin paljon, vaikka vuosituotanto kuitenkin on kohtuullinen. Yllä on todettu, että lypsykäyrän muotoon vaikuttavista teki- 2006-28 8 58 jöistä on poikimiskerta ollut merkityksellisin. Siitä syystä eivät eri poikimiskerroilta saadut käyrät ole toisiinsa verrattavia, vaan on niiden oltava. joko samalta poikimiskerralta tai sitten muun- nettuja samaa poikinaiskertaa vastaaviksi. e. Ruokinta. Kuten kokemuksesta tiedetään, on tuotannon runsaus hyvin läheisesti riippuvainen ruokinnan voimakkuudesta. Sentähden olisi varsin luonnollista, että myöskin tuotantokäyrän muoto olisi lähei- sessä vuorosuhteessa ruokinnan voimakkuuteen. II. WAGNER (1923) onkin sitä mieltä, että tuotantokäyrän muoto olisi kokonaan riippu- vainen ruokinnasta siten, että jokainen rehulaji aiheuttaisi määrä- tynmuotoisen käyrän. Mainitusta syystä on hän myöskin koettanut osottaa, miten rehuannoksen eri rehuaineet vaikuttavat tuotanto- käyrän muotoon. Tutkimuksissaan on hän kuitenkin tullut siihen tulokseen, ettei lypsykäyrän muoto ole riippuvainen sulavasta valkuaisainemäärästä, sillä vaikka pienintä sulavaa valkuaisaine- määrää vastaakin pienin käyrän arvoluku, niin ei suurinta sulavaa valkuaisainemäärää vastaa korkein arvoluku. Hän sai sellaisiakin tuloksia, että arvoluku oli sama, vaikka eläimille annetut sulavat valkuaisainemäärät vaihtelivat 1.11 ja 1.o3 kg välillä. Yhtä vähän kuin käyrän arvoluku riippuu sulavan valkuaisain.een määrästä, yhtä epävarmoja mittoja ovat tärkkelysarvo, typettömät uuteaineet tai valkuaisainesuhde. Sentähden Wagnerin mielestä lopuksi ei kuitenkaan jää muuta vertailuperustetta kuin koko rehuannos. Tästä huomaa, että saattaa olla kovinkin vaikeata löytää jonkin- laista mittaa, joka sopivasti osottaisi ruokinnan voimakkuutta. Lypsykauden alussa on vaikeata antaa eläimille toisia aineita niiden runsaan tuotannon edellyttämiä määriä. Käytännössä meillä sentähden menetelläänkin siten, että ehdyksissäoloajan lopussa ruokitaan lehmiä voimakkaasti ja monipuolisesti. Täten ne ovat tilaisuudessa varastoimaan seuraavan tuotantokauden aikana tuotta- maansa maitomäärää varten tarpeelliset vararavintoaineet. Näin menetellen saadaan lehmä lypsykauden alussa tuottamaan suhteelli- sen runsaasti. Lehmän tultua astutetuksi maidontuotanto kuitenkin pienenee, jolloin lehmän tarvitsema ravintoaineMäärä määrätään sen tuotannon mukaan siten, että 1 kg maitoa kohti, jonka rasva- pitoisuus on 4%, annetaan n. 0.38 rehuyksikköä ja n. 57 gr val- kuaista. Olisi sentähden odotettavissa, että vuorosuhde tuotannon ja käytettyjen rehuyksikkömäärien välillä olisi hyvin suuri. Seu- raava vuorosuhdet. aulu n:o 11 osottaa kuitenkin, ettei kysymyksessä 2 4 1 1 699 i 711107 78,1197 4 14 24 24 6 3 2 1 2 . 3 47 107 119. 48 23 5 1 1 35611222 1313 1396 1476 1- 2 29 113 205 180 111 37 13 5 3 1 11 51 195 285 205 142 57 19 5 1 12 1 972 7 25 97 230 298 242 137 56 18 1 1123 1 2 5 4 32 11 1 143 , 47 11 230 266 171 104 34 13 2 4 1 1 1008 1544 1 92 161 179 122 62 28 12 3 2 3 1 1 729 1632 25 93 104 99 94 34 11 . 7 2 1 1 1 484 1715 I 1 1 2 4 33 47 81 42 32 31 14 12 3 2 1 2611 1760 2 2 14 5 25 7 33 10 5 9 3 5 3 3 1 1191 1851 1 5 1 601007 1 1 3 5 6 4 5 4 29 1971 2 1 7 5 3 1 2 2 1 172120 1 1 1 8 2212 1 1 2 1 1 1 1 6 211800 112250 2217 1 1 3 1542 11 111 334 686 952 995 . 986 728 522 308 175 63 41 201 3155,3350/3067,3281128751 13 81 315959 1 989 1285 1353 1510 1732 1879 2074 2233 2433'2576 2735 2990 800 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000 2100 2200 2300 2400 2500 2600 500 M ai do nt u ot an to k g 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500 2750 3000 3250 3500 3750 4750 5000 5250 Yksilöitä yhteensä Keskim. maitoa kg 1000 , 1250 1500 m= 1986 59 1tehuyksiköltä 11%—r5 L— Vuorosulidetauiu n:o 11. r = +0.720 ± 0.006. Tuotannon ja ruokinnan välinen vuorosuhde. oleva vuorosuhde ole niin suuri. Taulun perusteella laskettu vuoro- suhdekertoin on nimittäin r = +0.720 ± 0.006. Tämä johtuu epäilemättä monestakin syystä, joista ensiksi mainittakoon rehuannoksen. kokoonpano. Yksi r. y. saattaa nimit- täin olla kokoonpantu eri tavalla ja selvä on, ettei ainoastaan hei- 750 .0. 1000 1250 1500 1750 2000 2250 .4 2500 0 -5, 2750 3000 0 '4 3250 3500 3750 4000 4250 RZ. = +1 9 696 4500 4750 5000 5250 60 Rehllyksiköitä 800 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000 2100 2200 2300 2400 2500 500 Regressiotaulu n:o 8. R2hayksikkömäärien vaikutus maidontuotantoon. nistä kokoonpantu rehuyksikkö voi olla samanarvoinen kuin väki- rehuista saatu rehuyksikkö. Tämä johtuu useistakin syistä m. m. eri rehuissa ja rehuseoksissa olevien valkuaisaineiden erilaisesta vaikutuksesta. Ovathan maidon valkuaisaineet toisella tavalla kokoonpantuja kuin rehuissa olevat valkuaisaineet, joten viimeksi- mainitut ensin on haj otettava aminohapäiksi ja näistä on eläin- ruumiin koottava maidon valkuaisaineet. Jotta rehujen valkuais- aineista voisi muodostua mahdollisimman paljon maidon valkuaista tulee fiiissä olla tarvittavia erilaisia aminohappoja sopivassa suh- teessa, koska eri amin.ohapot eivät voi korvata toisiaan. Tästä johtuu, ettei maidontuotanto voi lisääntyä, jos joku määrätty amino- happo puuttuu, vaikka lisättäisiinkin muitten aminohappojen määrää. Tämän johdosta vaikuttavat rehuannoksessa olevat ainekset ja 61 niiden keskinäinen suhde suuresti maidontuotannon runsauteen, joten samoilla rehuyksikkömäärillä eri tapauksissa voidaan saada varsin erilainen tuotanto. Asianlaita on samanlainen, jos rehu- annoksen sisältämät muut ainekset eivät ole oikeassa suhteessa toisiinsa. Siten I. POI.JÄRVEN (1926 b) järjestämät ruokintakokeet osottivat maidontuotannon pysyvän muuttumattomana vaikkakin rehumäärästä poistettiin 2.8 kg kauranolkia. Mainitusta syystä ei ole myöskään ihmeellistä, ettei II. WAGNER (1923) ole löytänyt selvempää yhteyttä tuotannon ja sulavan valkuaisainemäärän tai jonkun muun rehun aineosan välillä. Sitäpaitsihan rehuissa olevat vitamiinit ja esim. jodi (G. v. WEND'T 1928) nykyajan käsityksen mukaan vaikuttavat huomattavasti tuotantotulokseen. Samaan vaikuteryhmään kuuluu epäilemättä myöskin eläinten kivennäis- aineen tarve. Eläinten kulloinkin tarvitsemaan kivennäisainemää- rään nähden on myöskin niiden luuston vahvuus tärkeä tekijä, sillä se toimii eläinten kivennäisainevarastona. Kulutettuaan nämä loppuun ei lehmillä enää ole käytettävissä tuotantoonsa tarvitse- miaan kivennäisaineita, mistä syystä niiden tuotanto alkaa pienetä. Edellä mainituista syistä on varsin kyseenalaista, voidaanko tarkastusyhdistysten esittämiä rehuyksikkömääriä pitää tarpeeksi luotettavana ruokinnan voimakkuuden mittana. I. POIJÄRVI (1926 a p. 36) esim. on laskenut, että ainoastaan 14 prosenttia kaikista vuonna 1925 I. S. K:n kantakirj aan hy-väksytyistä lehmistä, jotka ovat lypsäneet vähintään 2 000 kg maitoa, kantakirjatietojen mu- kaan on saanut laskettua tarvetta vastaavat rehuyksikkömäärät. Koska tarkastuskirjoista saadut rehuyksikkömäärät lisäksi eivät ole lasketut tuotantokausitta,in vaan kalenterivuosittain, joten ne eivät ole vastaavalta ajanjaksolta kuin tutkimuksessa käytetyt maitomäärät ei niitä ole käytetty tässä tutkimuksessa ruokinnan voimakkuuden mittana, vaan on se määrätty siten, että tuotannon perusteella on laskettu kuinka monta rehuyksikköä eläimen kunakin vuonna on täytynyt kuluttaa kysymyksessä olevaan tuotantoonsa. Tällöin on laskuperusteena käytetty II. MOL'LGAARDin (1923) laske- mia arvoja, joihin myöskin 1. POIJÄRVI (1925 ja 1926 a) on yhtynyt, joiden mukaan lehmä tarvitsee esim. 2 000 kg 4 %-sen maitomäärän tuottamista varten 760 rehuyksikköä eli yhtä neljäprosenttista, maitokiloa kohti 0.375 r. y. Maidon rasvapitoisuuden kohotessa tai laskiessa 0.1 %:11a nousee tai laskee tarvittava rehuyksikkö- määrä 0.0 o 5:11ä. Ruokinnan voimakkuuden voisi myöskin määrätä, kuten W. L. GAINES ja F. L. DAVID'SON (1923) sen ovat tehneet, että lehmän tuotantoa, muunnettuna 4 %:ksi maitomääräksi, käy- tettäisiin ruokinnan voimakkuuden. mittana. Kun edellämainitut menettelytavat kuitenkin vastaavat täysin toisiaan on seuraavassa Ruokinta (Itehuylcsiköitä) 62 käytetty tuotannon perusteella laskettuja rehuyksikkömääriä, koska karjanhoitajaväestön keskuudessa viimeksi mainittu mitta yleensä on käytännössä. Jos tämän jälkeen tarkastetaan, miten läheisesti edellämainittu sopivimmaksi katsottu ruokinnan voimakkuuden mitta liittyy tuotantokäyrän muodon arvolukuun ja sitä varten laaditaan vuoro- suhdetaulu, saadaan alla oleva tulos (taulu n:o 12). 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100120013001400150016001700180019002000 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 Yksilöitä yhteensä Keskimääräinen aryoluku 2 1 1 1 1 i 11 5 1 3 9 10 2 2 8 15 24 2 12 12 1 3 1 4 1 4 , 1 1 1 17 974 11 1 1 1 3 2 7 8 17 36 41 221 441 3 8 36 950 3 6 1 1 1 78 880 21 5 12 31 32 , 17 214 869 11 7 3 2 17 35 9 39 31 52 53 95 62 55 45 37 1 295 888 93 150 116 101 100 98 61 36 13 5 5 2 542 867 70 35 10 5 5 4 1 668 823 131 40 91 116 158 135 112 75 31 14 4 6 1 1 1 1 800 703 1 15 49 79 165, 179 151 116 47 31 9 6 1 854 777 19 73 117 174, 183 132 107 51 19 9 5 1 890 745 3 35 75 153 150 145 93 79 26, 16 6 3 784 700 29 69 108 111 97 69 71 391 33 1.2 7 15 7 1 3 1 1 547 671 5 10 64 87 691 1 2 377 636 4 20 47 31 431 56 40 24 34 9 181 10 7 4 51 2 1 1 1 236 144 611 564 2 22 3 12 20 171 nt 5 6 11 11 1 77 551 1 1 8 3 11 131 2 11 1 21 2 2 1 1 1 1 40 520 21 1 9 450 1 21 1 1 3 1 3 41 11 1 11 477 1 21 11 1 1 , 1 1 1 1 1 1 1 . 6 2 333 450 1 , 1 1 1 11 22i - , 13 o47 868 1111112481 1003 765, 431 .), -341 931 411 21 15,1 5 2 1 6627 i i i i 1 1 1 122.5104.31 1 82.5 78.6,75.6,71.1 67.5 65.6,63.7 60. s 59.9, 59. 41 57. 9156.2 55.9151. 5 55. 9 37.s M= 755 Vuorosuhdetaukt 92,:o 12. r = —0.406 + 0.0 1 2 . Tuotantokäyrän arvoluvun ja ruokinnan välinen vuorosuhde. M= 69.0 63 Taulun perusteella laskettu vuorosuhdekertoin on r = —0.406 ± 0.012, mikä osottaa, ettei ruokinnan voimakkuus vaikuta läheskään sa- massa määrin tuotantokäyrän muotoon kuin kokonaismaitomäärään. Regressio, joka on Ry -= -0.021 X ja jonka perusteella regressiviiva on piirretty regressiotauluun n:o 9, osottaa tuotantokäyrän arvon paranevan 2.1 : llä 100 r. y. kohti. Regressiotaulusta huomataan todellisten arvojen hyvinkin lähei- sesti seuraavan regressioviivaa. Alussa ja lopussa löytyvät suu- remmat vaihtelut johtuvat todennäköisesti pienestä yksilömäärästä kysymyksessä olevissa ruokintaluokissa. Että ruokinnan voimakkuus pienemmässä määrin vaikuttaa tuotantokäyrän muotoon kuin tuotannon runsauteen johtunee osaksi siitä, että ruokinta järjestetään tuotannon perusteella, joten tuotanto suoranaisesti määrää kuinka paljon rehuja käytetään. Vuorosuhdetaulusta n:o 12 huomataan, että heikommissa ruo- kintaluokissa vaihtelut ovat erittäin suuria ja että tämä vaihtelu pienenee siirryttäessä voimaperäisempiin ruokintaluokkiin. Viime- mainittu seikka johtunee juuri ruokinnan tarkotuksenmukaisuudesta. Voidaan esim. antaa lehmälle vähän rehua, n. 300-400 r.y. tuotantoa varten, mutta johtuu tuotantokäyrän muoto siitä miten annetut rehuyksikkömäärät on kokoonpantu ja missä suhteessa ne ovat tunnutuskauden aikana annettuihin rehuihin Koska ruokinnan tarkotuksenrnukaisuuden vaihtelu on melkein rajaton on myöskin alemmissa ruokintaluokissa odotettavissa suurta hajontaa. Että hajonta huomattavasti pienenee eläimille enemmän rehua annettaessa, johtunee siitä, että suurempi rehuyksikkömäärä on paljon monipuoli- semmin kokoonpantu ja siten myöskin tuotantoa varten paljon tarkotuksenmukaisempi, mistä seuraa, ettei paremmin ruokituissa luokissa ole muodoltaan huonoja tuotantokäyriä. Samaten voidaan myöskin selittää parempien käyräluokkien suurempi ja huonompien käyräluokkien pienempi hajonta siten, että edellisessä tapauksessa annettu rehumäärä suuruudestaan riippumatta voi olla kokoumukseltaan yhtä tarkotuksenmukainen ja annetun rehuannoksen eri aineiden suhde tunnutuskauden aikana annettuihin rehuihin sama, joten samanarvoisia käyriä muodostuu eri voimakkaissa ruokintaluokissa, mutta että huonommissa käyrä- 64 Ruokinta (ltelmyksiköitä) 35100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000 40 45 Tu o t an to kä yr än a rv ol u k a 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 Ry.= 0,021 120 125 . l I „ Regressiotaulu n:o 9. Ruokinnan voimakkuuden lisääntymisestä aiheutuva tuotantokäyrän muodon parantuminen. luokissa esiintyvä pienempi hajonta johtuu siitä, että ruokinta niissä on niin yksipuolista, ettei tuotanto voi muodostua erikoisen runsaaksi. Poikimisen jälkeen lehmiä tavallisesti herutetaan, jolloin tuo- tanto useimmiten melko nopeasti lisääntyy. Tuotetun päivittäisen maitomäärän saavutettua runsaimman määränsä pysyy se jonkun aikaa samalla tasolla, jonka jälkeen se alkaa väihtellen laskea. Tämä lasku on osaksi varmasti riippuvainen eläinten poikimiskunnosta, mistä johtuu, että samallakin tavalla herutettujen lehmien maito- määrät pienenevät niin eri tavalla. Tästä on seurauksena, että niiden myöhempi ruokinta muodostuu niin erilaiseksi. Koska kui- tenkin eri suuria maitomääriä voidaan tuottaa hyvin samanlaisilla käyränmuodoilla kuten vuorosuhdetaulusta n:o 13, joka esittää 65 maitomäärän ja tuotantokäyrän arvoluvun välistä vuorosuhdetta, ilmenee, ja köska ruokinta vaihtelee maitomäärän eikä tuotanto- käyrän muodon mukaan, on myöskin odotettavissa, että samassa käyrän arvoluokassa ruokinnan voimakkuus vaihtelisi huomattavan paljonkin, niinkuin se edellisen vuorosuhdetaulun n:o 12 mukaan onkin. Mitä erikoisesti tunnutuskauden ruokinnan vaikutukseen tulee, on luonnollista, että tämän ollessa voimakkaan, eläin varastoimillaan ravintoainemäärillä kykenee tuottamaan suhteellisesti runsaammin maitoa tuotantokauden alussa kuin eläin, joka on huonosti tunnu- 213 83 8.3 vi VII VIII Ix X xi xii Kuvio n:o 11. Epäedullisista ruokintasuhteista johtuva tuotantokäyrän painuminen toisena- ja kolmantena tuotantokuukautena. tettu. Mutta jos paremmasta tunnutuksesta johtuen eläin heruu runsaammin kuin huonosti tunnutettu lehmä, johtuu tästä myöskin, että lehmän kokonaismaitomäärä jossain määrin paranee, ja käyrän muoto siitä syystä vaihtelee. Jos monipuolisesti ja tarkotuksenmukaisesti ruokittu lehmä 'siirretään toiseen taloon, missä ruokinta ei ole samalla tasolla, niin tästä seuraa, että tuotanto nopeasti alenee aiheuttaen epäedullisen käyrän. Siitä syystä ei käsiteltävään aineistoon ole otettu sellaisia tuotantokausia, joiden aikana eläimet on siirretty tilalta toiselle. Koska kaikki lehmät, joiden käyriä tässä tutkimuksessa on, arvosteltu, kuitenkin ovat olleet koko tuotantokauden aikana sa- massa talossa, on niiden ruokinta lypsykauden kuluessa ollut suun- nilleen sama,narvoinen, joten tästä syystä ei käyrän muodossa synny huomattavampia epäsäännöllisyyksiä. Toisinaan huoma- taan kuitenkin käyrän muodossa eräänlaista painumista, heti tuotannon saavutettua korkeimman kohtansa kuten kuvio n:o 11 osottaa. Lypsykäyrän Painumisen jälkeen tuotanto jonkun aikaa pysyy 2006-28 9 66 samalla tasolla tai toisinaan jopa jonkinverran nouseekin. Tämä painuminen johtuu epäilemättä niistä tuotantotulokseen nähden epätasaisista ruokintasuhteista, jotka vallitsevat tuotantokauden alussa ja siltä suhteesta, missä mainitun kauden ruokinta on ehdyk- sissäoloajan- ja tunnutuskauden ruokintaan. Jos tuotantokauden ruokinta on oikeassa suhteessa tunnutuskauden ruokintaan, niin tuotantokäyrän muoto laskee säännöllisesti. Jos edellisen kauden ruokinta on heikko, mutta seuraavan tyydyttävä ei lehmä kykene tuottamaan runsaita maitomääriä heti poikimisen jälkeen, mutta muodostuu tuotantokäyrä tasaisesti laskeutuvaksi. Jos tunnutus- kauden ruokinta päinvastoin on voimakas, mutta lypsykauden ruokinta heikko, lypsää lehmä ensin suhteellisen runsaasti, käyttäen hyväkseen varastoimiaan vararavintoaineita, mutta kun ne on kulutettu loppuun asettuu tuotanto tuotantokauden niukkaa tai muuten epätarkotuksenmukaista ruokintaa vastaavalle tasolle, muo- dostaen sen jälkeen säännöllisen käyrän loppuosan. Mainittu, lypsy- kauden alussa havaittu lasku on sitä selvempi mitä heikompi tuo- tantokauden ruokinta suhteellisesti on tunnutuskauden ruokintaan verrattuna. Edellisen mukaan lypsykäyrän muoto paranee, jos ruokinta lypsykauden alkupuolella on heikko. Eri asia on tietenkin, että kokonaistuotanto tällaisessa tapauksessa muodostuu epäedulli- semmaksi. Samoin muuttuu käyrän muoto epäedullisemmaksi, jollei ruokinta ole tuotantoon nähden kyllin voimakasta. •Regressio- taulusta n:o 9 huomataan kuitenkin asian olevan päinvastoin ja johtunee tämä siitä, että ruokinnan pysyessä voimakkaana abso- luuttinen tuotanto kuukautta kohti lisääntyy. Jos käyrän muoto tällöin ei muuttuisi ensinkään tulisi ensimmäisten kuukausien tuo- tanto muodostumaan hyvinkin runsaaksi. Koska kuitenkin lehmän päivittäinen tuotantokyky on melko rajoitettu, täytyy lehmän useampana kuukautena tuottaa kohtuullisia maitomäärää, joiden suhteellinen arvo ei kohoa paljoa tavallista suuremmaksi, mutta mistä tuotantokäyrän muodon paraneminen suuressa määrin johtuu. Näistä molemmista mainituista vaikuttimista jälkimmäinen on voimakkaampi joten tuotantokäyrän arvo kuitenkin paranee, kun eläintä ruokitaan voimaperäisemmin. Tästä johtuu myöskin osaksi se seuraavasta vuorosuhdetaulusta n:o 13 ilmenevä seikka, että runsastuottoisimpien luokissa hajonta on pienempi kuin heikkoihin ruokintaluokkiin kuuluvien lehmien. Mainitun taulun perusteella lasketun vuorosuhdekertoimen suuruus on r = -0.395 ± 0.01.o ja siten keskivirheeseen nähden varma. Taulua tarkastettaessa huomataan edelleen, että maitomäärän jakautuessa epäedullisesti 67 .9, - 5fl Oflflfl 990A 609721) 901)0 3250 3500 3750 4 0 4250 4500 4750 5000 5250 /kJ SUU (OU lUVUlLUV .k.a.n.w ..i..rv 1 .uvv ,.....vw ......................- 11 - --- - - 1 2 I 1875,1. 00 321250.82 1 11 1 1 1 1 11 1 i 1 4 21 2 1 1 14 2375 3.55 1 21 11 3 1 21 6 3 3 1 3622922.59 5, 6 16 14 14 101 7 3 1 7622431.79 5 111 30 36 44 32 22 14 12 6 3 3 1 1 _ 21922322.34 2872202.22 4 4 131 24 57 51 42 39 30 13 5 3 1 1 19 23 49 81 112 106 65 45 15 5 6 2 2 3 53722202.21 5 31 49 95 117 128 89 83 39 16 6 6 3 3 1 67121082.19 1 7 39 81 107 107 150 103 88 45 12 10 4 41 1 1 76320632.25 / 84619882.12 7 1 12 51 i 71 146 176 155 101 74 23 15 9 4 11 1 1 18 68 106 151 175 135 108 62 29 6 10 1 11 1 1 . 87519082.08 , , 3 1 291 67 1 251 74 143 95 142 150 105 107 104 721 I 67 43 29 12 20 7 1 6 5 2 1 11 1 II 76817862.01 5461713 1.94 5 191 48 77 75 67 311 29 71 1 2 1 36516111.84 3 191 43 55 I 42 35 201 10 6 11 2 236 16211.83 13914381.79 . 1 2 191 26 37 27 11 51 3 3 2 I 21 10 14 20 11 6 61 4 1 7414531.76 i 11 8 13 11 '4 2 4 1 44 13581.05 l 11 4 1 2 1 1 910611.23 i 1 4 3 3 2 1211881.09 ) 21 1 1 1 1 1 5 210000.45 9251.17 1 9 5 1 . 1 1125,0.00 1 22 191 510 809 1022 1158 760 760 504 274 113 62 28 18 8 7 31 1 65301 i 0.00 2.29,3.31,2.96 97.588.6'83.477.975.971.568.667.661.2 2.89 2.76 2.77, " 2.61,2.66 2.32 61.059.5 1 59.260.2 2.00 ,2.882.66 I 58.9 2.22 56.456.2 2.02 1.39 56.s 3.23 59.2 1.70 37.5 0.00 Maidontuotanto kg 1.4 119321 Vuorosuhdetaulu n:o 13 r = -0.395 + 0. 0 1 0 Maidontuotannon ja tuotantokäyrän arvoluvun välinen vuorosuhde. 2 15 20 25 30 35 40 45 50 55 GO Tu ot an to kä yr än a rv ol uk u 6, 70 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 13 Yksilöitä yhteensä Keskim. axvoluku cl 35 40 45 50 55 60 eå 65 70 75 80 E-1 85 90 .95 100 105 110 115 120 125 130 135 68 Maidontuotanto kg 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500 2750 3000 3250 3500 3750 4000 9250 4500 4750 5000 5250 15 Regressiotaulu 92:0 10. Tuotan.tokäyrän arvoluvun parantumisesta aiheu- tuva maidontuotannon parantuminen ja parantuvaa maidontuotantoa vastaava tuotantokäyrän arvoluku. tuotantokauden eri kuukausille, tuotanto, paitsi että se on alhainen, myöskin vaihtelee ahtaissa rajoissa. Tämä vaihtelu suurenee kui- tenkin huomattavasti sen mukaan kuin tuotantokauden maito- määrän jakautuminen eri kuukausille paranee, kuten vuorosuhde- tauluun n:o 13 merkityt a arvotkin osottavat. Tämä onkin varsin 69 luonnollista, koska nopeasti ehtyvä lehmä ei voi tuottaa niin suuria maitomääriä päivää kohti tuotantokauden alussa kuin sen tarvitsisi, -jotta se voisi lypsykauden kokonaistuotantoon nähden kilpailla hitaammin ehtyvien lehmien kanssa. Sen vuoksi täytyykin nopeasti ehtyvien lehmien tuotannon jäädä suhteellisen alh.aiseksi. Tämä tulos onkin täysin yhtäpitävä edellisen vuorosuhdetaulun n:o 12 kanssa. Edellisen perusteella voidaan jo /jossain määrin käyttämällä siitokseen runsaammin tuottavia yksilöitä parantaa tuotantokäyrän muotoa. Eri luokissa ilmenevä suuri hajonta osottaa kuitenkin, ettei tässä suhteessa tehokkaasti voida käyrän muotoa parantaa, jollei tarkkaa yksilövalintaa harj oteta. Että tuotanto kaikkein parhaimmissa käyräluokissa keskimäärin on alhaisempi kuin seu- raavien luokkien johtunee pienestä yksilölukumäärästä, joten kui- tenkin todennäköisenä voidaan pitää, että tuotanto aineiston lisään- tyessä osottaisi näissäkin luokissa tasaista parantumista. Niinkuin ylläesitetyistä käy ilmi, on tuotantokäyrän muoto pienemmässä määrin riippuvainen ruokinnan voimakkuudesta kuin sen kokoumuksesta tuotantokauden eri aikoina. Tällainen tar- kempi selvittely, ruokinnan vaikutuksesta tuotantokäyrän muotoon vaatisi aivan erikoisia tutkimuksia, analyysejä, ja ruokintakokeita, joiden avulla voitaisiin määrätä rehuannoksen kokoonpano ja sen vaikutus käyrän muotoon. Nykyään käytännössä olevien puuteel- listen tutkimuSvälineitten avulla on kuitenkin vaikeata suorittaa niin perusteellisia, joka lehmän rehuun kohdistuvia määräyksiä, että näitä tuloksia voitaisiin käyttää käsiteltävän kysymyksen selvittämiseen. Edelläesitetyn perusteella voidaan siis todeta, että lukuisista ulkonaisista vaikutteista ainakin edellä käsitellyt tekijät huomatta- vassa määrässä vaikuttavat tuotantokäyrän muotoon. 2. Tuotantokäyrän muotoon vaikuttavien tekijäin korjauskertoimet. Niinkuin edellisestä luvusta käy ilmi, on tuotantokäyrän muoto suuresti riippuvainen useista ulkonaisista tekijöistä, joten niiden vai- kutus on otettava huomioon tuotantokäyriä arvosteltaessa tai toi- siinsa verrattaessa. Mainitusta syystä on seuraavassa, toisessa lu- vussa mainittua tapaa käyttäen, laskettu ne muunteluluvut, joita 70 käyttämällä aikaisemmin kerättyjen vaikuttimien tuotantokäyrän muotoon aiheuttama muutos voidaan korjata. Laskemalla kaavan (5) p arvot kaavan (6) sekä a arvot kaavan . (7) mukaan ja asettamalla nämä arvot kaavaan (5) saadaan seuraa- vat yhtälöt: + 8.3059 a 1.7143 - 1.6699 y + 0.2015 p, + 1.3110 v = -3.4163 + 1.7143 a 8.9580 ,3 -- 0.2590 y - 0.9966 1.7882 v = +2.2519 - 1.6699 a - 0.259013 + 6.5485 y - 1.0748 -1.5322 v = +1.8828 + 0.2015 a- 0.9966 ,3- 1.0748 y + 4.000012 + 1.9365 v = -2.8088, + 1.3110 a - 1.788213 - 1.5322 y 1.9365 u + 4.8092 v = -2.6196, joissa a merkitsee kertointa, millä poikimisesta astutukseen kuluneen ajan aiheuttama muutos korjataan, fi kertointa, millä ehdyksissä- oloajan, y kertointa, millä poikimisajan, g kertointa, millä poikimis - kerran, ja v kertointa, millä ruokinnan vaikutus korjataan. Laskemalla kysymyksessä olevat arvot yllämainituista yhtälöistä saadaan seuraavat korjausluvut a - 0.2 1 = 0.13 y = 0.3 9 - 2.7 5 v = - 0.0 0 5. Koska vuorosuhdetaulun. mo 1 mukaan aineistoon kuuluvien lehmien aika poikimisesta astutukseen on keskimäärin ollut 70 ja 80 päivän välillä, on kaikkien lehmien käyrät korjattu 75 päivää vastaaviksi, joten erotukset tämän ajan ja kunkin lehmän poikimi- sesta astutukseen kuluneen ajan välillä kerrotaan -0.21:11ä. Vuorosuhdetaulun n:o 4 perusteella on voitu todeta,, että kaik- kien aineistoon kuuluvien lehmien keskimääräinen ehdyksissäoloaika on 60-70 päivän välillä. Tästä syystä on jokaisen lehmän käyrä muunnettu 65 päivää vastaavaksi. Erotus mainitun luvun ja kunkin lehmän . ehdyksissäoloajan välillä on siitä syystä kerrottu + 0.13. Koska käsittelemässämme tutkimuksessa yksikkönä on käy- tetty kuukautta eikä päivää ja koska sitäpaitsi regressioviivojen - leikkauspiste on joulukuun luokassa, on kaikkien eläinten tuotanto- käyrien arvot muunnettu siten, että ne vastaavat joulukuussa poi- kineitten lehmien tuotantokäyrien arvoja, vaikka vuoden jakautuessa 12 kuukauteen olisi teoreettiselta kannalta katsottuna. oikeampaa muuntaa kaikkien eläinten käyrät siten, että ne vastaisivat sellaisten eläinten tuotantokäyriä, jotka ovat poikineet kuudennen ja seitse- männen kuukauden vaihteessa. Edellämainitusta syystä on kuu- 71 ka usien lukumäärä kahdennentoista kuukauden ja kunkin lehmän poikimiskuukauden välillä kerrottu + 0.35:11ä jolloin kahdennen- toista kuukauden ja kuukausien I, II, III, IV, V ja VI väliset erotukset saavat — merkin, sekä kahdennentoista kuukauden ja muit- ten kuukausien erotukset merkitään + merkillä. Kun vuorosuhdetaulun n:o 10 mukaan ei ole havaittavissa vuoro- suhteessa käyräviivaisuutta, on joka käyrän arvoluku muunnettu siten, että se vastaa neljännen kerran poikineitten lehmien käyrän arvolukua. Neljännen kerran poikineitten lehmien käyrän arvoluku soveltuu parhaiten perusluvuksi siitä syystä, että tällöin päästään mahdollisimman pienillä korjauksilla Ensimmäisen, toisen ja kol- mannen vuoden tuotantokäyrät muunnetaan siten negatiiviseen ja viidennestä poikimakerrasta lähtien positiiviseen suuntaan. Erotus kunkin lehmän poikimiskerran ja neljännen Poikimis- kerran välillä kerrotaan — 2.7 5:11ä. Ko;ka ruokinnan voimakkuus on osottautunut olleen keskimäärin 755 .rehuyksikköä, niin on yksityisten lehmien tuotantokäyrät muun- nettu siten, että ne vastaavat sellaisten eläinten tuotantokäyriä, joiden ruokinnan voimakkuus on edellämainittu luku. Jos käyte- tään 100 yksikön luokkia, on joka sadannen yksikön erotus 755:stä laskettuna kerrottu luvulla —0.5. Täten menetellen, jota vielä valaisee alla oleva esimerkki, on kaikki käyrät muunnettu saman- arvoisiksi. Esimerkiksi Tirinä nimisen lehmän, joka on syntynyt 1905, poikinut helmikuun 2 päivänä 1918 kymmenennen kerran sekä astu- tettu uudelleen toukokuun 9 päivänä samana vuonna ja ehtynyt marraskuun 15 päivänä edellisenä vuonna, muunnettu arvoluku saadaan laskemalla miten paljon kuhunkin ulkonaiseen vaikuttimeen nähden nämä todelliset arvot eroavat perusluvuista, ja sijoittamalla nämä kaavaan (8). =•57.6 + (-0.21 x 19) + (+0.13 x —15) + (0.39 x —2) + (-2.75 x —6) + (-0.5 x 0) = 57.6 + 4.0 —2.o — 0.8 + 16.5 + 0 = 75.3 Täten saadaan Tirinän vuoden 1918 muunnetulle käyrälle arvo 75.3, mikä on jonkinverran epäedullisempi kuin alkuperäisen käyrän arvo. Jokaisen lehmän kaikkien tuotantovuosien käyriä ei kuitenkaan ole voitu muuntaa tarvittavien tietojen puutteessa. Tutkimuksessa on otettu huomioon vain ne tuot.antokaudet, joiden vastaavat käyrät on voitu asianmukaisesti korjata. 72 3 Tuotantokäyrän muodon perjytyväisyys. Senjälkeen, kun käyrien arvot on muunnettu käyttämällä edelli- sessä luvussa mainittuja korjauslukuja, voidaan ryhtyä tarkasta- maan, onko tuotantokäyrän muoto itsenäisesti periytyvä ominai- suus vai ovatko siinä havaitut vaihtelut vain aikaisemmin käsitel- lyistä ulkonaisista vaikutteista johtuvia. Jos tuotantokäyrän muoto olisi itsenäisesti periytyvä ominai- suus, 'olisi tuotantokäyrän suuresta muuntelevaisuudesta huoli- matta, odotettavissa myöskin huomattavaa vuorosuhdetta emien. ja tytärten käyrämuotojen välillä, samoin kuin on voitu todeta, että paremmin lypsävillä lehmillä on suhteellisesti enemmän runsaslyp- syisiä tyttäriä. Vuorosuhteen suuruuden osottamiseksi tyttärien ja niiden emien tuotantokäyrien välillä on laadittu seuraava vuoro- suhdetaulu n:o 14. Taulua tarkastettaessa huomataan, että vaihtelu sellaisten ty- tärten kesken, joiden emät kuuluvat samoihin luokkiin on hyvin suuri. Vuorosuhdekertoin on verraten pieni eli r =-'± 0.145 ± 0.050. Vuorosuhde ei siis ole täysin varma, jos edellytetään varmaksi ainoastaan sellaiset tapaukset, jolloin tämä kertoin on kolme kertaa keskivirhettään suurempi. Vuorosuhdetta on kuitenkin pidettävä hyvin todennäköisenä, joten tuotantokäyrän muoto, paitsi muunte- levista vaikutteista myöskin riippuu perinnöllisistä tekijöistä. Koska maidon- ja rasvantuotannon on voitu osottaa periytyvän sekä uroksen että naaraksen kautta ja edellä esitetyn perusteella emän vaikutus tyttäriensä tuotantokäyrän muotoon on todennä- köinen, ei ole syytä epäillä, etteivät käyrän muotoon vaikuttavat geenit periytyisi myöskin sonnin välityksellä. • Jos sentähden tätä silmälläpitäen tarkastetaan sormien vaiku- tusta tyttäriensä tuotantokäyrien muotoon pitäisi tällöin käydä ilmi onko tähän ominaisuuteen nähden perintöarvoltaan erilaisia sonniyksilöitä. Jos puheena olevassa tarkotuksessa verrataan son- nien tyLärten ja niiden emien tuotantokäyrien muotoja toisiinsa, niinkuin toisessa luvussa on mainittu, huomataan, että ainoastaan 13 sonnin tyttärien la emien tuotantokäyrien arvolnlmjen erotus on suurempi kuin 3-kertainen erotuksen keskivirhe. Näistä kuitenkin kuudella on 3 tai 4 sellaista tytärtä, joita on voitu verrata emiinsä, joten nämä tulokset pienen jälkeläismäärän tähden ovat sangen epävarmoja, eikä niiden perusteella mitään varmoja johtopäätöksiä 50 55 60 65 70 75 80 85 30 95 100 105 110 41 m= 1 75.9 1 157.s 1 1 1 2 1 1 1 1 , 1 2 6 665.5 2 3 3 5 5 2365.4 1 1 5 6 3 6 2 1 1 11 3365.8 1 1 9 9 18 91 3 7 1 58 68.4 1 2 1 5 9 19 12 8 4 4 3. 6764.9 1 3 10 10 11 11 5 2 3 5968.2 4 5 17 7 14 6 6 1 2 1 5667.3 1 2 1 4 10 11 3470.4 4 5 5 2 2 2 1 2260.1 1 1 4 .2 4 3 1 1 1368.3 660.2 1 182.s 1 177.5 2 1 4 6 22 48 761 76 68 38 20 9 6 2 2 380 1 75. o 92.5 65. o 67.5 71.6 72.5 83.7 75.3 80.8 77.4 75.2 72.5 80.o 67. 5 80.0 3530 35 40 - 45 40 45 50 55 60 . 65 70 5 85 »g> 90 95 100 105 110 115 120 Yksilöitä yhteensä Keskimääräine arvoluku Tyttärien tuotantokäyrän arvoluku 73 51=1 57.4 Vuorosuhcletaulu n:o 14 r = 0.145 0.050 Tyttärien ja niiden omien tuotantokäyrien välinen vuorosuhde. voida tehdä. Jälelle jää siten 7. sormia, joiden tuloksia, jälkeläis- määräkin huomioonottaen, voidaan pitää varmoina. Nämä sonnit ovat Hannes 1247, Leikki 861, Oivan-Urho 875, Teponpoika 870, Tepon-Tahvo 1413, Veitikka 864 ja Vekanpoika 1721. Niinkuin liitteestä II käy ilmi vaihtelee viimeksimainittujen sormien tyttärien ja näiden emien välinen kyseellinen erotus 9.9 ja 21.o välillä. Tämä tuotantokäyrien arvolukujen välinen erotus on siis huomattavan suuri. Kuten äskenmainitusta liitteestä ovat kuitenkin useimpien sormien tytärten tuotantokäyrien 2 0 0 6-2 8 10 74 arvoluvut jossain määrin emien arvolukuja parempia. Niinikään on vuorosuhdetaulussa n:o 14 tytärten sarjan keskiarvo, joka on 67.4 emien keskiarvon ollessa 75.9 arvoyksikköä, 8.5 arvoyksikköä pa- rempi kuin emien vastaava luku. Ei näytä otaksuttavalta, että kautta koko aineiston ilmenevä edullinen vaikutus ainakaan pääasiassa johtuisi perinnöllisistä syistä, vaan pikemminkin tytärten suhteelli- sesti paremmasta ruokinnasta, jonka 'edullinen vaikutus aikaisem- min on osotettit. Edellä esitetyn perusteella ei kysymyksessä olevien 7 sonnin jälkeläisten paremmuus niiden emiin verrattuna voisi yksinomaan johtua niiden paremmasta perintöasusta, vaan osaksi myöskin tar- kotuksenmukaisemmasta ruokinnasta. Asian tarkempaa selvittä- mistä varten lienee paikallaan tarkastaa kunkin kysymyksessä olevan 7 sonnin jälkeläisten ja niiden emien ruokintasuhteita erikseen. Sonnin Hannes 1247 tyttäristä on viiden jälkeläisen tuotanto- käyrien arvolukuja voitu verrata niiden emien vastaaviin arvoihin. Kun iatetaan huomioon tuotantokäyrän muodon yleinen parantu- minen on sonnin vaikutus todennäköisesti hyvin pieni. .Todettu tyttärien ja emien käyrien muotojen välinen erotus on ollut — 9.9+2. s. Tarkastettaessa eri yksilöitten tuotantovuosia huomataan, että tyttäret yleensä ovat nuorenpuoleisia, ja ovat niiden tuotantokäyrät sodan jälkeisiltä vuosilta,/ kun taas tyttärien emien tuotantovuodet yleensä ovat sotavuosilta. Emistä on kuitenkin tietoja siksi pitkältä ajalta, että niiden sota-ajan tuotantokäyriä voidaan verrata niiden sodan edellisiin ja sodan jälkeen saatuihin käyriin. Tämän vertailun mukaan ei sota-aika ole huomattavasti vaikuttanut niiden tuotanto- käyrien muotoon. Tämä osottaisi, että ruokinta asianomaisissa karjoissa on pysynyt jotenkin samanlaisena. Tätä käsitystä tukee myöskin se seikka, että karjojen tuotannolliset tulokset ja tarkastus- kirjoihin merkityt rehuyksikkömäärät ovat pysyneet jotakuinkin muuttumattomina. Koska edellä olevasta käy ilmi, että kysymyk- sessä olevan sonnin sekä tyttäriä että niiden emiä on ruokittu mel- kein samalla tavalla eikä sotavuosina noudatettu ruokinta ole aiheut- tanut huomattavampia vaihteluita tuotantokäyrien muotoon, näyttää siltä kuin sonni Hannes 1247 olisi omannut jonkinverran parempia perinnöllisiä taipumuksia tuotantokäyrän muotoon nähden kuin sen tyttärien emät. Sonnin Leikki 861 kahdeksasta tyttärestä on kuuden tuotanto- käyriä voitu verrata niiden emien käyriin. Tyttärien ja emien keski- arvojen erotus on —21.0+6.5, joten se on matemaattisesti varma. Koska sekä tytärten että emien käyrät ovat samoilta vuosilta, joten niitä on ruokittu samalla tavalla, ei kysymyksessä olevaa erotusta 75 voida pitää aiheuttivana parannetusta.ruokimiasta, Vaan on tyttärien käyrien paremmuus varsin varmasti johtunut perinnöllisistä te:- kij öistä. • Oivan-Urhosta 875 on saatu tietoja kaikkiaan 22 tyttärestä, mutta ainoastaan 7 tytärtä on tuotantokäyrien muotoon nähden voitu verrata emiinsä. Tyttärien ja emien käyrien välinen erotus on melko huomattava, —11.6±2.4, joten se keskivirheeseen verraten on varma. Oivan-Urhon tyttäret ja niiden emät ovat olleet kahdessa eri talossa, joista toisessa oli 3 ja toisessa 4 tytärtä. Useimpien tyttärien käyrät ovat vuodelta 1918 ja sen jälkeen. Ensin mainitussa talossa, jossa oli 3 tytärtä, on ruokinta ollut hyvin tasaista, minkä talon tuotannolliset tuloksetkin osottavat. Ainoastaan vuonna 1919 huomataan merkittävämpää tuotannon alenemista. Tytärten ja emien tuotantokäyrien ollessa samoilta vuosilta, ei näihin lehmiin nähden ruokinta ole vaikuttanut sanottavasti tuotantokäyrien muo- toon. Toisessa talossa olevien emien tuotantokäyrät ovat monelta vuodelta ennen pulakautta, sota- ja sen jälkeen seuraavalta ajalta. Tässä on myöskin voitu tarkastaa talossa käytettyä ruokintaa pit- kältä ajalta. Rehunkulutusnumerot samoin kuin talon säännöllisten lehmien tuotantotulokset osottavat, että kysymyksessä olevassa toisessa talossakin ruokinta on pysynyt melkolailla muuttumatto- mana paitsi ainoastaan vuonna 1919, jolloin tuotanto osottaa taval- lista suurempaa pienenemistä. Mitä toisessa talossa oleviin lehmiin tulee ei tässäkään ole huomattavissa ruokinnassa niin huomattavia muutoksia, että voitaisiin otaksua emien ja tyttärien käyrien erotuk- sen johtuvan niistä. Koska vuoden 1919 käyrä yhtä usein esiintyy tyttärien kuin emien sarjoissa, voidaan katsoa tämän haitallisen vai- kutuksen tulevan tasotetuksi, joten voidaan pitää Oivan-Urhoa 875 perinnölliseltä laadultaan jonkinverran tytärtensä emiä parempana tuotantokäyrän muotoon nähden. Samoin ovat Teponpojan 870 ja sen pojan Tepon-Talivon 1413 tytärten käyrät liitteessä II esitettyjen lukujen perusteella, hud- mattavasti niiden emien käyriä edullisempia. Edellisen sonnin ty- tärten ja emien käyrien välinen erotus on —15.4 + 2. 9 ja jälkimmäisen sonnin vastaava tulos —11.6±3.2. Jos sen talon ruokintaa tarkas- tetaan, missä jälkimmäinen sonni on vaikuttanut ja missä sen tyttä- ret ovat kasvaneet huomataan, että karjan tuotantotulokset vuosien kuluessa ovat vain pienemmässä määrin vaihdelleet pysyen melkein muuttumattomana paitsi sotavuosina, jolloin jonkinverran huomatta- vampaa tuotannon pienenemistä on havaittavissa. Emien tuotanto- käyrien ollessa sekä säännöllisiltä että sotavuosilta, tyttärien käyrien taas sodan jälkeiseltä ajalta näyttää siltä kuin tyttärien ja emien 76 käyrien välinen erotus johtuisi erilaisesta ruokinnasta.. Varmoja johtopäätöksiä tässä suhteessa tuskin kuitenkaan voidaan tehdä;: syystä että Tepon-Tahvon tyttäret ovat siksi nuoria, ettei vertailuja varten ole voitu käyttää keskimäärin kuin vain 2 vuotta eläintä kohti. Edellisen sonnin vaikutus sitä vastoin näyttää huomattavasti var-. memmalta, sillä tyttäret ovat paljon vanhempia, joten jokaiselta löh-- 'näitä on saatu tietoja .useammaltakin vuodelta. Koska sitäpaitsi ruokinta talossa, jossa useimmat eläimistä ovat olleet, ei sanottavasti ole muuttunut, ja koska tyttärien ja omien tulokset, ainakin osaksi ovat samoilta vuosilta, on Teponpojan 870 vaikutus. ilmeisesti ollut edullinen tuotantokäyrän muotoon. nähden. Veitildm 864 on niinikään vaikuttanut edullisesti jälkeläistensä- tuotantokäyrän muotoon, sillä tytärten käyrien keskiarvo on 12. 9 ± 3,9- emien vastaavaa arvoa parempi. Mainittu huomattava erotus nimit-- täin ei voine johtua siitä, että tyttäriä olisi ruokittu edullisemmin kuin emiä, sillä tytärten tuotantokäyrät ovat sotavuosilta ja sen jälkeiseltä ajalta emien käyrien taas ollessa sodan edelliseltä ajalta. Sitäpaitsi ovat Veitikan 864 sekä tyttäret että niiden emät olleet sa- massa karjassa. Koska ruokinta tilalla sota-aikana on rehunkulu-- tusnumeroiden ja tuotantotulosten mukaan on ollut heikompi kuin sodan edellisenä ja sitä seuranneena aikana ovat tyttäret siis ruo-- kintaan nähden olleet emiään epäedullisemmassa asemassa. Tämän perusteella on sonnin edullista vaikutusta pidettävä vieläkin var- meMpana. Vekanpojan 1721 seitsemän tyttären käyrät ovat keskimäärin olleet parempia kuin niiden omien käyrät. Ottaen kuitenkin huo- mioon, että sen 4 tyttärestä on voitu käyttää ainoastaan yhden vuoden tuotantokäyrän arvoa, ei mainittua tulosta voida pitää varsin varmana. Edellä esitetyn mukaan voivat eri sonnit vaikuttaa eri tavalla jälkeläistensä tuotantokäyrien muotoon. Tämä sekä emien ja tytär- ten -vertailusta aikaisemmin saatu tulos tukee sitä käsitystä, että tuotantokäyrän muoto on riippuvainen myöskin perinnöllisistä. tekijöistä ja että se periytyy kummankin sukupuolen välityksellä. IV. Ttiotantokäyrän muodon arvostelu käytännössä. Koska edellä esitetyn perusteella tuotantokäyrän muoto, paitsi ulkonaisista vaikutteista, todennäköisesti myöskin riippuu perin- nöllisistä tekijöistä, olisi, varsin suotavaa, että karjanomistajat entistä enemmän siitoseläinten valinnassa kiinnittäisivät - huomiotaan myös- kin tuotantokäyrän muotoon. Monelle siitoseläinten kasvattajalle saattaa kuitenkin tekijän menettelytapa monine kaavoineen osottau- tua liian vaikeaksi ja liian paljon aikaa kysyväksi. Käytännön tar- vetta varten olisi sentähden tärkeätä saada sellainen luku, jonka jokainen helposti kykenisi laskemaan ja jonka perusteella tuotanto- käyrän .muoto helposti ainakin likimain olisi arvosteltavissa. Tutkimuksessaan o'n T. TEIt[o (1926 p. 32) arvostellut lehmien tuotantokäyrien muotoa käyttämällä 5 parhaimman kuukauden suhteellista tulosta tUatantokauden. kokonaismaitomäärästä. Koska mainitun luvun laskeniiseen tarvitaan varsin vähän aikaa ja vaadittu laskutoimitus on helposti suoritettavissa olisi syytä tämän luvun perusteella arvostella eri lehmien tuotantokäyrien. muotoa. Mainittu luku soveltuu nimittäin varsin hyvin kyseelliseen tarkotukseen kuten ilmenee allaolevasta vuorosuhdetaulusta n:o 15, joka osottaa vuoro- suhteen suuruutta tekijän käyttämän tuotantokäyrän arvoluvun ja kyseessä olevan 5 kuukauden suhteellisen tuloksen välillä. Vuorosuhdetaulua tarkastettaessa huomataan, että kysymyksessä olevien lukujen välillä on hyvin kiinteä vuorosuhde kertoimen ollessa r = +0.913 ± 0.002. Vaihtelutkin eri luokissa ovat suhteellisen pieniä, joten mainittua 5 kuukauden suhteellista tulosta -;voidaan pitää käytännöllisiä tar- kotuksia varten riittävän tarkkana tuotantokäyrän arvon osottajana. Kysymyksessä. olevan vuorosuhteen havainnollistuttamiseksi on seuraavassa lisäksi laadittu regressiotaulu n:o 11. Tu ot an to kä yr än a rv ol uk u 6 7 75 80 85 90 1 2 13 28 26 1 1 1653.4 3753.4 1 2 2 6 1 47 1 2 7855.9 , 1 40 164 11 2 1 1 21656.o 30359.0 55561,1 , 2 13 191 85 6 7 165 365 17 2 55 22 489 288 114 475 8 11 99 491 5831 2231 1 1 1 667 80065.5 63.1 1 1 3 94 663 5 2 86867.6 1 4 2 2 20 8 4 379 801 13 6 100 322 1 8 5. 90670.2 77472.5 57275.2 1 1 2 5 491 1 111 5 255 88 74 2 38877.6 1 3 140 1 1 24679.9 14982.1 7384.8 4486.9 988.61 1290.8 _ 1 26 91 26 1 6 25 40 1 2 8 27 7 1 2 1 5 3 1 3 7 1 3 692.s 290.o 1 1 1 10 132 654 1368 175911487 ' 8141 356 I 107 23 3 6721 67.5 40.5 40.2 48.4 57.6 67. oi176.2!84.9 i1 91.6 102.6 113.2 120.8 69.0 5 kuukauden suhteellinen tulos kokonaismaitoniäärästä 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 2 3 3 4 4 5 5" 6 95 100 105 110 115 120 125 130 Yksilöitä, yhteensä Keskimääräinen arvoluku 78 67.o Vuorosuhdetaulu n:o 15 r + 0.913 ± 0.002 Tuotantokäyrän arvoluvun ja 5 kuukauden suhteellisen tuloksen välinen arvoluku. 79 5 kuukauden suhteellinen tulos kokonaismaitondifirästä 40 45 5) 55 60 65 70 75 80 85 90 95 190 25 30 35 - 40 - 45 - 50 - 55 - 60 - 65 - 70 - 75 - 80 - 85 - 90 - 95 - 100 - 105 - 110 - , 115 -- 120 - 125 - 130 Regressiotaulu n:o 11. Tuotantokäyrän arvoluvun ja 5 kuukauden suhteellisen tuloksen riippuvaisuus toisistaan. Saadut regressiokertoimet ovat Rx_ +0.46 Ry =- +1.81 eli, että 5 kuukauden tulos kasvaa 0.46, kun tuotantokäyrän arvo- luku kasvaa yhdellä ja että päinvastoin tuotantokäyrän arvoluku kasvaa 1. s 1, kun 5 kuukauden tulosta osottava luku suurenee yhdellä. Tu ot an to kä yr i in a rv ol uk u 80 Regressiotaulussa esitetyt regressioviivat osottavat vielä, miten läheisessä riippuvaisuussuhteessa kysymyksessä olevat arvoluvut ovat toisistaan. Todellisten arvojen sijoittuminen niin lähelle reg- ressioviivaa osottaa mainittujen lukujen varmuutta. Edellä esitetyn perusteella voidaan käytäntöä varten pitää 5 kuukauden suhteellista tulosta tarpeeksi tarkkana mittana osotta- maan tuotantokäyrän v.aihtelevia muotoja. Tuotantokäyrän perin- nöllistä laatua tutkittaessa on luonnollisesti kaikki edellämainituista ulkonaisista vaikutteista aiheutuvat muutokset tuotantokäyrän muotoon korjattavat, sillä muussa tapauksessa voi tuotantokäyrän muodon arvostelu johtaa suuressa määrin harhaan. Loppupäätelmät. Edelläesitetyn perusteella voidaan siis itä-suomalaiseen rotuun kuuluvan Oiva 8 suvun suhteen tehdä seuraavat johtopäätökset, jotka nähtävästi ainakin pääkohdiltaan soveltuvat koko itä-suoma- la,iseen karjaan sekä todennäköisesti myöskin kaikkiin suomalaisiin karjarotuihin. 1. Tuotantokäyrän muoto on suuresti riippuvainen ulkonaisten tekijäin vaikutuksesta seuraavalla tavalla: Tuotantokäyrän muoto paranee poikimisesta astutukseen kuluneen ajan pidentyessä, saavuttaen edullisimman muotonsa mainitun väliajan ollessa ii. 60 päivää. Poiki- misen ja astutuksen välisen ajan pidentyessä yli tämän määrän ei tuotantokäyrän muoto enää sanottavasti parane. Ehdykaissäoloajan pidentyessä tuotantokäyrän muoto huononee, joten edullisin käyrän muoto saavutetaan ehdyksissäoloajan ollessa mahdollisimman lyhyt. Ta- loudellisesti edullisin käyränmuoto taas saavutetaan ehdyksissäoloajan ollessa n. 50 päivää. Syyskautena (IX—XII) poikineitten lehmien tuotanto- käyrän muoto on edullisempi kuin kevätkautena (I—V) poikineitten, johtuen tämä eroavaisuus pääasiassa hoidon ja ruokinnan erilaisuudesta mainittuina vuodenaikoina. Tuotantokäyrän muoto on parantunut lehmien iän lisääntyessä. Vaikka tuotantokäyrän muotoon nähden todennäköisesti onkin olemassa optimi-ikä, ei sitä käsi- teltävissä olevan aineiston perusteella ole voitu määrätä, koska ikään nähden käsitellyt eläimet ovat olleet enin- tään 7 kertaa poikineita, jolloin tuotantokäyrän huonone- mista ei vielä ole tapahtunut. Saadun tuloksen .voisi ajatella johtuvaksi siitä, että ruokinta keskimäärin on parantunut viimeaikoina, joten se jossain määrin olisi voinut estää tuotantokäyrän huononemista myöhem- mällä poikimisiällä. 11 2006-25 82 e. Tuotantokäyrän muoto paranee ruokinnan parantuessa. Tuotantokauden ruokinta sekä sen suhde tunnutuskauden ruokintaan vaikuttaa huomattavasti tuotantokäyrän muo- toon. 2. Käsitellyn aineiston mukaan voidaan eri olosuhteissa saadut käyrät muuntaa toisiinsa verrattaviksi siten, että niiden arvolukuun lisätään tulos,, joka saadaan kertomalla, alla- mainitut muunteluluvut luvuilla, jotka osottavat eri ulko- naisten tekijäin eroavaisuutta allarnainituissa yksiköissä ilmaistuna. Poikimisen ja astutuksen välinen aika päivissä muunteluluvulla —0.21 Ehdyksissäoloaika päivissä muunteluluvulla, +0.1 3 Poikimisaika kuukausissa 5 0.39+ Poikimiskerta _2.75 Tuotantorehu 100 rehuyksikössä » ---0.50 3. Tuotantokäyrän muoto riippuu, paitsi ulkonaisista vaikut- teista, todennäköisesti myöskin perinnöllisistä tekijöistä; koska tytärten ja niiden emien tuotantokäyrien muodon välillä on vuorosulide, joskin verraten pieni, on sonneja, jotka ovat vaikuttaneet edullisesti tyttäriensä tuotantokäyrän muotoon, sillä tyttärien ja niiden emien kyseellinen erotus on sinänsä ollut huomattava sekä ylittänyt kolmenkerta,isen keskivirheensä. 4. Runsaammin lypsävillä lehmillä on keskimäärin ollut edulli- sempi käyränmuoto, joten valitsemalla hyvätuottoisia siitokseen samalla saadaan lehmiä joilla on edul- linen käyränmuoto. 5. Aikaisemmin käytetyn 5 parhaimman kuukauden suhteel- lisen tuloksen antaessa jotenkin saman . tuloksen kuin edellisessä tutkimuksessa tuotantokäyrän arvon mittana käytetty arvoluku, soveltuu ensiksi mainittu luku mitaksi tuotantokäyrien muotoa käytännössä arvosteltaessa. 6. Käsitellyn aineiston mukaan ei tuotanto näy paranevan sen jälkeen, kun tuotantokäyrän arvoluku on saavuttanut arvon 30-35. Mainitun luokan tuotannon suhteellista jakautu- mista vastaa 50-60 päivän ehdyksissäoloaika, mikä myös- kin tuotantoon nähden on kaikkein edullisin. Täten näyttää 83 tuotantokäyrä, jonka arvoluku on 30-35 välillä, olevan sekä taloudellisesti että tuotann.ollisesti katsottuna edullisin. Hajonnan suuruus kysymyksessä olevassa luokassa tuo- tannon runsauteen nähden on kuitenkin siksi suuri, ettei tuotantokäyrää voida parantaa ilman tarkkaa yksilövalintaa. Koska kysymyksessä olevassa luokassa eläinten lukumäärä on melko pieni, mistä johtuen todennäköisesti ei myöskään tuotantoon nähden kaikkein edullisimpia tuloksia ole saavu- tettu, vaildza hajonta mainitussa luokassa onkin suurin, olisi mainittuun luokkaan kuuluvien eläinten lisäksi käy- tettävä siitokseen runsastuottoisimpia yksilöitä, jotka tuo-. tantokäyrän muotoon nähden kuuluvat mainittua luokkaa lähinnä oleviin luokkiin. Kirjallisuusluettelo. Asdell, S. A. 1925 - The inception of lactation in the cow and l Goat (The Journal of Agricultural Science 15 p. 358-374). Attinger, H. 1905 - Die Milchleistungspriifungen in Bayern. 3. Charlier, C. V. L. 1910 - Grunddragen av den matematiska statistiken. 'Cole, L. J., 1925 - Performance standards and progeny tests. (Cattle Breeding, proceedings of the scottish cattle breeding conference edited by G. F. Finlay, p. 237-253). Clarck, 11. S., - The correlation between changes in age and milk pro- duction of dairy cows under other than official testing conditions. (Jouni. Dairy Sci. 7 p. 547-554). Crowther, Ch., 1905 - Variation in the composition of cow's milk. (Jouni. Agric. Soi. 1 ja 2 p. 149-175). Czuber, Emanuel, 1921 - Die statistischen Forschungsmethoden. Drakeley, T. J. and White, Margaret K., 1927 - The influence of the stage of lactation and Breed of the cow on the yield and quality of the milk. (The Journal of Agricultural Science 17 p. 118-139). Eckles, C. H., 1923 - Dairy cattle and milk production. Ellinger, Tage, 1923 - The variation and inheritance of milk characters. (Proceeding of the National Academy of Science 9 p. 111-116). Fleischmann, W., 1891 - Untersuchung von sechzehn Kiihen des in Ostpreussen rein gezilchteten holländischen Schlages während der Dauer einer Lactation. - 1915 - Lehrbuch der Milchwirtschaft. Gaines, Walter L., 1915 - A contribution to the physiology of lactation, fil. toht. väitöskirja Chicago. Gaines, W. L. and Davidson, F. A., 1926 - Rate of milk secretion as affected by advance in lactation and gestation. (Illinois Sta. Bul. 272 p. 3-36, figs. 24, Ref. Experiment Station Record 54 p. 867). Gaude, W., 1911 - Die Beziehung zwischen Körperform und Leistung in. der Rindviehzucht und die äusseren 1VIerkmale des Milchviehs. (Arb. Dtsch. Ges. f. Ziichtungskunde 7). Gavin, W., 1912 - The Interpretation of Milk Records. (The Journal of the Royal Agr. Soc. of England 73 p. 153. Ref. Nordisk Jordbruks- forskning 1926 p. 92). - 1913 - Studies in Milk Records: The Influence of Foetal Growth on Yield. (The Journal of Agricultural Science 5 p. 309-319). Gowen, J. W., 1918 - Rept. of progress oji. animal husbandry investi- gations in 1917. (Maine Sta. Bull. 274). - 1919 - Rept. of progress on animal hubandry investigations in 1919. (Maine Sta. Bull. 283). - 1924 - Milk Secretion. Gowen, 1. W., 1925 - Genetic and physiological analysis of cattle problems. (Cattle Breeding, proceedings of the scottish cattle breeding conference edited by G. F. Finlay, p. 345-377). Hammond, J., 1925 - The development of the udder in the cow. (Cattle B,reding, proceedings of the scottish cattle breeding conference edited by G. F. Finlay, .p. 101-105). . Hammond, J. and Sanders, 11. G., 1923 - Some Factors affecting.Milk- Yield. (The Journal of Agricultural Science 13 p. 74-119). 94., Hansen, J., 1909 - Die Kontrollvereine der Rheinprovinz 1907. (Ver- öffentlichung der Landwirtschaftskammer f. d. Rheinprovinz 1909 n:o 1). 25. - 1922 - Lehrbuch der Rinderzucht. 26: Hesse, G., 1913 - Inzucht- und Vererbungsstudien hei Rindern. der Westpreussischen H.erdbuchgesellschaft. (Arb. Dtsch. Ges. f. Zfichtungs- . kunde 18). 27. Hitteher, Karl, 1899 - Gesamtbericht iiber die Untersuclumg der Milch von dreiundsechzig Kiihen. 28: ,Kellner-Fingerling, 1916 - Die Ernährung der landwirtschaftlichen Nutztiere. 29. Rirehner, W., 1919 - :Handbuch der Milchwirtschaft. 30.. Lindeberg, J. W., 1927 - Todennäköisyyslasku. Mitscherlich, Elli!. Alfred, 1923 - Bodenkunde fiir Land- und Forstwirte. Morgen, A., 1912 - Darlegung der verschiedenen Arten. der Depressions- berechnung ali den Hohenheimer Versuchen. (Landw. Versuchstation- nen 77). - 1919 - Fiitterungsversuche mit Leinlu.aftfutter an Milchtieren. (Landw. Versuchst. 94 p. 219). Mollgaard, II., 1923 - Om Naeringsvaerdi og Foderenhedsberegning. T. Wendt, G. ja Miiller-Lehnhartz, 1923 - Die höchste Milchleistung. Niinivaara, II., 1920 - Suomen ayrshirekarjan sonnisukututkielmia I, Hover-A-Blink-suku. (Suomen Maanviljelystaloudellinen koelaitos, , tieteellisiä julkaisuja n:o 10). - 1922 - Suomen ayrshirekarjan sonnisukututkielmia II, Skarhult- , suku (Suomen ayrshireyhdistyksen julkaisija 8). - 1923 - Suomen ayrshirekarjan sonnisukututkielmia III, Geordie- suku. (Suomen a,yrshireyhdistyksen julkaisuja 10). 1924 - Suomen ayrshirekarjan sonnisukututkielmia IV,• Craigs of Kyle-suku. (Suomen ayrshireyhdistyksen julkaisuja 12). - 1925 a - Suomen ayrshirekarjan sonnisukututkielmia V, Prince Charliersuku. (Suomen ayrshireyhdistyksen julkaisuja 13). - 1925 b - Suomen ayrshirekarjan sonnisukutUtkielmia VI, Durnfries- suku. (Suomen ayrshireyhdistyksen julkaisuja 14). - 1927 - Suomen ayrshirekarjan sonnisukututkielmia VII, Imperial-, Munnoch-, ja Butter-suku. (Suomen ayrshireyhdistyksen julkaisuja 16). Pearl, R., 1915 - Rept. of progress on animal husbandry investigation in 1915. (Annual Rept. Maine Sta. Misc. Publ. 519). Pearl, R., Govven, J. W. ja Miner, J. R., 1919- Studies in milk secretion 7. Transmitting qualities of Jersey sires for milk yield, butter-fat percentage and butter fat. (Annual Rept. Maine Sta. Bull. 281 p. 89-204). 46. Poijärvi, I., 1925 - Suomalaisen lypsykarjan ravinnontarve käytännöllis- ten ruokintakokeiden valossa. (Maatalouskoelaitoksen tieteellisiä jul- kaisuja n:o 26). 46. - 1926 a - Karjantarkastustulosten luotettavaisuudesta. 86 Poijärvi, I., 1926 b — Valmistavia tutkimuksia rehuannoksen suuruu- den vaikutuksesta rehujen tuotantoarvoon. (Valtion Maatalouskoetoi- minnan julkaisuja N:o 6). Roberts, E. J., 1926 — Comparison of dairy shorthorn and welsh black cattle as milk producers; and effeet of time of calving on the yield of milk. (The Journal of Agricultural Science 16 p. 416-424). Sanders, H. G., 1923 — The shape of the lactation cirrve. (The Journal of Agricultural Science 13 p. 169-179). — 1925 — The interpretation of milk records. (Cattle Breeding, procee- dings of the Scottish cattle breeding conference edited by G. F. Finlay p. 270-276). — 1927 — The lenght of the interval between calvings. (The Journal of Agricultural Science 17 p. 21-32). Speir, 1904-1910 — Milk records. Transact. Highld. Agric. Soc. Scottd. — 1907 — Scott. Agric. Publ. C:o. Teichert, K. ja Ess, M., 1908 — Probemelkungen von Allgäuer Kiihen. (Mitteil. aus d. Milchwirtschaftl. Untersuchungsanstalt zu Mernmingen). Terho, T., 1926 — Tutkimuksia kotimaisten sormien vaikutuksesta jälke- läistensä maidontuotantoon ja maidon rasvapitoisuuteen I, L. S. K. 182 Ounaan, L. S. K. 74Matin ja I. S. K. 25 Pomin suvut. (Valtion Maatalous- koetoimimian julkaisuja N:o 4).. TIM, Per og Landmark, Leif, 1926 — Faktorer som påvirker melkesekres- jonen. (Nordisk Jordbruksforskning 1926 p. 89-116.). Wagner, Heinrich 1923 — Der Laktationsverlauf hei Milchtieren. (Land- wirtschaftliche Jahrbticher 58 p. 711-748). Turner, C. W., 1926 — A qvan.titative form of expressing persistency of milk or fat secretion. (Journal of Dairy Sciense 9 p. 203-214). Wamser, H. P., — Die Futteraufnahme wachsender Tiere eine mathe- matische Gesetzmässigkeit. Inaugural-Dissertation, Königsberg. Br.). Westerlund, A., 1923 — 13idrag till kännedom om mjölkkörtelns fysiologi. Wilson, J., 1911 — The inheritance of milk yield in cattle. (Scient. Proc. Roy. Dublin Soc. 12). — 1926 — The Variation of Milk Yield with the cows age and the lenght of the lactation period. (The Scientific Proceedings of the Royal Dublin Society 17, Ref. Nordisk Jordbruksforskning 1926 p. 21). LIITTEET. Liite L 1. S. K. 8. Oivan sukuun kuuluvien sonnien kunkin tyttären ja sen emän tuotantokäyrän arvoluku. Emien nimet ja [Vuosien kantakirja n:o I luku- määrä V Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä 1 Erotus m [ tytär - emä Ainikki 178 Luu. 3678 Hellikki 1500 Öffimikkii 920 Herkku 921 -.Tappostiera 011ikki 261 Juonikki 742 Ihana 1135 1 6 6 7 71.0+ 0.0 60.0± 5.2 92.9+ 5.0 1 64.5± 8.6 88.5± 6.0 Aave 1066 Nisukki Onnentuoja Narrikki Okkenkori Perhonen Postikki Olento Adam Juttu Tellu 4 1 9 1 1 1 1 4 64.4+ 6.4 50.3± 0.0 57.o± 3.7 58.3±10.1 63.3+ 0.0 41.6+ 0.0 44.3± 0.0 76.s± 0.0 72.8± 4.0 - 7.5 - 9.7 -29.6 + 12.3 1- 5.7 Ahti 2294 Vieno - I Vellamo 1 1 i 87.1± 0.0 Hely - I Hento 1 59.9± 0.0 - Ahti Lemmikki 1916 .... - Kaija 3 72.1±10.1 Saaria 1311 - I Tuohikki 6444 2 67.9+ 2.6 Ahven 653 Naema 653 Ihana 3 60.9± 9.8 Vukki 481 Impi 6 62.6± 4.4 Viikuna 5509 Ystävä 8473 1. 71.3± 0.0 Ahkera 1779 Kielo 8447 2 1 61.4± 4.0 1 Konsti 1 50.2± 0.0 -11.2 Apu 1993 Sievä 1989 - I Sievä 1 2 74.2±11.4 - Arvonpoika 2969 -Ylevä 6310 3 Sto ± 2.3 1 Unhotar 1 1 , 59.8+ 0.0 1-21.2 20 0G-2 8 12 Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä 90 Liite 1. (Jatk.) v ± m Emien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä v ± m Erotus tytär - emä Pienikki 4863 Unelma Hertta Mansikki Aijas Perho 7567 Ulla 7564 Heinä Marjatta 4 59.31 4.2 3 66.91 9.0 1 65.7± 0.o 1 25.4+ 0.0 3 65.5+ 6.2 Alku Rilli 2 89.1110.1 j Riski 2 71.4+13.1 -17.7 Omena Kaunikki 3761 4 Kaunikki 3761 4 Ankara 1816 - Orvokki 70.9+ 6.5 Parempi 70.9+ 6.5 Laupeuden sisar 2 3 2 81.4+17.8 70.3+ 6.1 46.8115.6 0.6 -24.1 Hertta Tokka, Onnenkukka Viikuna Metsäruusu 5027. Miranta `rokka Ystävä 1919 Kumina Huvi Ystävä, 1919 Palmu Ylevä 6310 Ystävä 1919 Apu 811 Ahti 6403 Heluna 6404 66.7110.7 Lelu 6402 Mielikki Rusko Anja Aro 1229 Lilli Aamu Kyyttö Lilla Leivo Omena 81.0+ 2.3 Yrtti Ylevä 6310 2 2 1 7 4 4 7 Omena 3152 Lyyrikki 3157 Kukka 3154 Hyöty Kuura Para 1391 Veskuna 3621 Mampsel 3158 Annikki Ihana Lemmikki Lemmikki Lemmikki Kukka Arvo 1232 Tyttö 5851 69.3+ 0.0 Lempi 5850 Kaiku 7405 Hyöty II 51.2+ 5.2 Alku Immenruusu 89.7+ 0.0 Aston 6379 Valpas 5865 Manama Asko 456 Annikki 5428 Ellikki Ella Heluna Ehto Elo 6219 3 71.81 0.3 3 64.2+ 3.1 5.1 2 52.4±12.3 1 72.4+ 0.0 2 60.2+ 2.4 + 9.o 3 70.3+ 5.9 61.3+ 8.s -28.4 64.2±17.2 56.3± 0.0 6 68.8+ 6.2 77.3+ 4.s 80.2± 4.8 80.2+ 1.1 86.3+ 2.7 86.o± 3.s 2 3 4 67.11 2.s 2 70.3116.4 3 70.31 3.0 + 3.6 3 68.s+ 9.6 3 73.s± 5.1 2 63.2+ 3.4 1 65.1± 0.0 3 55.9+ 4.0 3 72.2+ 0.s 3 61.61 4.1 3 64.21 4.2 2 63.71 8.5 1 52.4+ 0.0 -28.6 3 81.01 2.3 1 3 1 91 Liite 1. (Jatk.) Emien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä v ±m Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä v ± m Erotus tytär - emä Etelka Juonikki 2860 Heilimo Tiistikki Kulter 2858 Kulter 2858 1 3 - 1 55. o ± 0.0 53.1± 6.8 - Esko Esa Ilja 1635 Juhla Mampseli Tuulikki 4 1 2 2 2 2 68.1+ 6.8 58.7± 0.0 74.4± 1.7 56.0± 0.2 56.5± 8.8 66.1+ 0.1 1. + 3.7 -I- 21.3 Kiltti Kiisi]. 7594 Esko 1061 Taimi Loisto 3140 2 71.4±20.5 Saima Manta 6 71.0± 5.8 Hymy 1371 Nupo 3 79.1±13.6 Hymy 1371 Nöpö 4 63.3± 5.7 Halla Hertta 360 - Viikuna 521 9 81.2± 4.4 - Hakuli Uinti - Ulla 3 74.3± 8.7 Apu 7153 4 70.1± 5.2 Ahkera 7154 1. 74.2+ 0.o -I- 4.1 Ainikki 6 75.5± 3.4 Ansio 2 55.6± 2.3 -19.9 Hannes 1247 Aarre 2285 Hertta 6020 1 57.9+ 0.s Ruusikki 2731 Ruusu 6949 3 71.3± 5.3 Kyyttö 2287 Kauno 4233 Sorja 6947 Kave 6950 3 2 66.1± 3.1 52.3± 6.3 Siro 6948 2 59.9± 6.s Kyyttö 2287 Pulmikki 2005 Viimer 3 72.0 ±10.9 Ilotar 8596 6 76.6+ 4.2 Reima 3 64.2± 2.9 -12.4 Hellä 8592 7 75.7± 4.8 Riemu 8696 3 62.1± 2.1 -13.6 Vallatar 1408 Valta 8593 2 55.9+ 2.2 Heila 6954 7 80.2+ 3.4 Vella 3 63.6± 2.9 -16.6 Neito 1412 8 Ämmä 6023 8 75.7± 4.4 75.s± 6.1 Vellamo 6953 Vieno 2 3 55.5+ 0.5 72.1 ±14.5 -20.2 - 3.7 Hanno Ruusikki Aallotar 1410 6 85.4± 7.5 Kaunikki I Angervo 751 4 I 76.2± 5.9 Harjun-Reipas Onerva - Onnetar 7076 3 60.3± 2.3 Ynnikki 5 79.3± 6.0 Ylevä 8898 2 56.3± 4.7 --23.0 Surutar 5091 4 69.3± 8.1 Suruton 7077 2 64.2± 7.0 - 5.0 92 Liite I. (jatk.) Emien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä v ± m Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä v Erotus tytär - emä Hassu Manteli 1457 - - I Manteli II 3 63.6± 2.1 Mesikki 1459 - - I Mielikki 5999 1 73.0+ 0.6 Ileimo 458 Juttu 736 2 33.6+16.1 Jepukka 2554 6 84.2+ 8.4 - 9.7 Leivo Lahja 2139 4 74.9+ 8.2 Neitikki Nukke 2553 5 93.7+ 7.s Heimola 565 Vilketti - I Valter 3409 1 98.0± 0.0 Vilketti I Vilketti 3 77.0+ 0.6 Onnildti 5249 1 62.3± 0.0 Omena 2 70.4± 0.8 + 11.9 Onnikki 5249 1 62.3+ 0.0 Onnetar 5250 2 75.5+ 8.6 4- 13.2 Onnetar 5250 2 75.5± 8.6 Omienkukka 2 32.7+ 3.8 + 17.2 Onerva 5251 1 84.3+ 0.o Orvokki 5786 3 52.1+11.5 -32.2 Tokka I Tokka II 3 75.s+ 9.5 -Vaakuna Vilkas 3 75.s+ 2.9 Vellamo Vellamo 2 63.6± 1.i Salina Siro 1 79.13+ 0.0 Sulina Sonja 1 74.1+ 0.0 Hilppa 1441 Alli 5010 3 60.6+ 6.7 Aallotar 6401 3 55.7+11.1 - 9.9 Mielikki 6 61.9+ 3.2 Maine 7398 2 47.3+ 3.0 -14.6 Mielikki 6 61.9+ 3.2 Mieletär 3 I 56.2± 7.1 - 4.7 Mielikki 6 61.9+ 3.2 Mieli 3 55.s+ 3.o -- 6.1 Humu 1217 Juonikki 2312 I Joutseno 7043 1 j 69.81 0.o Hälli Ihana 3 Uiln 478 60.9+ 3.4 Lahja 5503 Luilu 5507 5 7 613+ 4 1 + 1.6 72.0+ 4.5 I Vukki 481 Luldti 63.6+ 6.1 Etelkka Lepakko 4 67.9+ 6.7 Vesa Liekko 6981 1 65.1+ 0.o /itto 276 Leiju - Veiju 5 85.2± 4.9 - Lemmikki II 1 83.5+ 0.0 Mulikki Tirinä 479 4 79.9+ 2.7 Mansikki lilt Tipla 480 laimea' 568 4 77.9+ 7.3 Ullukka 747 5 81.7+ 3.3 Jnolukka 6032 .... 4 70.4+ 7.7 --11.3 Epana, 1 115.0+ 0.o Jappana 6033 75.9+ 3.4 - 39.1 Urne 746 - - Jumu 6031 ii 59.0+ 0.5 93 Liite 1. (Jatk.) v ± m Emien nimet ja kantakirja n:o 1Vuosien luku- Määrä Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien' luku- määrä Erotus v tytär - emä Potkur-Jnonikki5505 Kulter 5502 Irja 5511 Imane -6029 Juhlikki 3515 jnonikki I 5510 Kastikka Lempi 6041 lhanelma Ilme Juurikki 4 7 7 8 7 6 3 2 2 2 1 71.0± 3.2 81.0+ 5.4 76.1+ 5.6 74.5+ 4.4 66.9± 5.7 65.0+ 3.1 71.8+ 8.9 61.3+16.0 -35.0 54.9+ 0.G -41.4 75.3± 2.7 - 7.1 75.4± 0.0 Musikka Oivikki Angervo Onerva 346 Suvikki 251 Pienikki 345 Salmikki Unelma 477 Unelma 477 Evikki 6028 Naema 3 3 6 96.3+ 7.8 96.3± 7.8 82.4+ 4.0 Iivana 1302 Annikki 5428 Oma Kultavilja Vakro Kultavilja Putiikki Omena Anto Elo 6219 Sokeri Kestikki Elo 6219 Onnetar Aalto 68.8± 6.9 77.4± 4.6 83.4± 3.1 63.6± 4.2 83.4± 3.1 74.2+ 3.0 86.0± 3.8 91.s± 5.5 86.0+ 3.s 66.1± 4.4 78.7± 8.8 Kielo 7300 Silkuna Suvetar Aira Apila Arpa Aamu Aalto Elonlahja 5431 Ella Etevä Helo Ilotar Ihana 73.4+ 4.3 80.5± 3.S 85.0+ 5.7 68.0± 4.7 74.3+ 3.1 65.0 ±15.5 64.4± 7.2 78.7+ 8.8 70.8± 5.4 61.9± 7.4 70.3± 0.2 75.4+ 0.7 73..9± 0.0 33.8+ 0.0 4.6 3.1 1.6 4.4 9.1 9.8 -15.2 -29.9 5.6 7.8 -44.9 6 4 3 8 5 8 2 8 5 - 4 3 7 4 4 2 2 4 3 3 2 2 1 1 Ilkka 1925 Myrtti Heluna Hymy 2 1 2 67.6+ 4.0 54.4+ 0.0 60.5± 1.4 Etevä Helli 7803 Ilippa 4628 Ilonen poika 1051 1 Kukatar 5508 7 ; 70.8± 2.5 Ilo tai Palmu 1999 Hillikki Juolukka 5230 Aallotar 1410 Onnikki 526 Alku 4815 Impi 4817 Kumina 1805 Ostikki 1426 Ibve 2010 Pulma - • Hillervo 74. o ± 3.4 Joutsen 8594 85.4+ 7.5 ATIU0 Immo 1718 Orpana 6001 58.4± 3.7 Annikki 5991 56.4± 4.7 Irja 5990 80.0 ± 2.7 Kukka 5992 Orvokki 6359 9 6 4 2 9 1 61.4+ 0.0 2 73.3+12.8 2 73.7± 4.1 - 0.3 2 65.o± 1.9 -20.4 2 50.1± 8.5 2 56.6+ 5.4 3 62.5+ 1.1 3 72.1+ 9.3 2 72.1+10.5 94 Liite 1. (Jatk.) Emien nimet ja kantakirja nio Vuosien luku- määrä Tyttärien nimet ja kantakirja Vuosien luku- miiärä v ± m Erotus tytär - emit Into 1026 Manteli - - I Mesikki 4426 5 , 61.2± 7.2 Into 2233 Maiju 5 67.9+10.5 I Kaiku 1 66.2± 0.0 - 1.7 Veskuna 1198 - 3 61.s± 5.2 I Ovela 1 ! 65.3± 0.o + 3.5 Ilse 881 Rusina 2307 3 68.1±14.o I Ensikki 6111 6 69.2+ 7.6 + 1.1 Jaakko 1022 Siro 528 4 85.s± 6.3 I Sisko 4027 5 I 71.1± 3.s -14.7 Jc- ukko 1976 Rusina - Henttu 1 58.4+ 0.o i Kirsti 1 54.o± 0.o - Vilma 2 58.o± 2.6 Jaakko Kaunikki 531 3 1 88.0 ± 5.0 1 Lystikki 4012 5 I 68.7± 1.2 Juku 1610 Punikki 4814 1 82.0 0.0 1 Palmu 2 68.7± 7.2 , -13.9 Valikki - I Onnikki 3 64.6± 0.4 - Jakkara Kuunotar 1923 .... 3 93.8± 6.1 Kalmotar 1 1 66.4± 0.o -27.4 Onnetar 1922 - I Onnekas 2 54.3±15.4 Jallu 455 Palmu Annikki 4123 5 69.5± 2.4 Ellikki Palmu 2 47.1± 2.7 Neitikki 8641 Soleeni 4 84.3+ 3.5 Eppeli Heimari 2 91.4+ 5.0 Kyyttö 1928 Koitto 1 86.7± 0.0 Jallu 1631 Heimari - I Lempi 4007 1 54.8- 0.o Munkki 212 - I Hertta 6006 1 1 68.1± 0.0 Jalo 1288 Kerttu 2849 7 ' 73.6+ 4.5 Kiltti 4 65.6+ 7.6 -- 8.0 Veskuna 1198 4 , 77.1+ 5.2 Maiju 5 67.9+10.5 - 9.2 Sirkka _ ; - Sinikki i 4 65.s± 6.5 Rauha 2850 6 71.s± 2.6 Vellamo 5203 I 4 52.3+ 2.5 - 95 Liite 1. (Jatk.) Vuosien luku- määrä Emien nimet ja kantakirja nio ' Erotus tytär - emä Jalo II 1943 Rauha 2850 6 71.5+ 2.6 Rusina 3 , 61.s±10.4 Kyllikki 4327 7 73.6± 3.6 I Kanerva 1 59.0± 0.0 -14.6 Jouko 1942 Ensikki 2470 - Ensikki 2 79.9+ 2.8 Juonikki: I Jertta 6 69.2+ 7.0 1 56.4+ 0.0 -12.8 Jenu 1174 Omena 5496 2 99.3+ 4.2 Onnetar 5995 2 67.3+ 3.0 -32.o Onerva 2763 - Onnikki 1 46.0+ 0.0 Laukeri 949 Lauha 6045 2 51.2+ 6.2 Juha 1050 Hilkku 1199 4 81.1± 3.2 Aili 5824 3 67.2+ 4.7 -13.7 Koitto Koitto 3 73.3+ 0.9 Koitto Kulteri 5208 3 65.6+ 4.1 Kaunikki 3761 .... 4 70.9+ 6.5 Koitto 3761 1 83.4+ 0.0 12.5 Leivo 989 2 68.1+ 1.1 Leikki 2 65.1+ 0.1 - 2.7 Tokka 990 2 70.o± 4.6 Kasvatti 5825 3 75.3± 3.7 + 5.3 Punikki Omena 8533 3 69.2+ 7.8 Ostikki 5823 3 63.2+ 1.5 Julie 848 Hertta - Hervikki 697 5 82.6+11.2 Omena II Onnetar 2132 3 80.8± 3.5 Juonikki II 386 ... Juttu 3 85.s± 8.1 Lempi Leimu 4 76.0 ±10.o Omena 727 Ruusu 3599 2 69.3± 8.3 Juro Urkuna 1463 - Uilu 2 58.s+14.5 Jutikka 1818 Annikki 2035 Sirkka 4947 3 66.o± 4.6 Lempi Ihana 3 68.6± 4.4 Omena 2036 Ruusu 4949 2 54.9± 8.o Siro Sointu 3 50.1± 6.5 Hertta Hekuli 3 63.6± 5.1 Arka 5015 Kullervo Aalto Kuulikki 2 1 66.7± 7.0 63.3± 0.0 Juntta 1283 Unelma 477 3 96.3+ 7.8.' Neito 6036 1 60.9± 0.0 -35. Tokka - Omena 6975 2 63.7± 4.s Aluna 3516 5 Evikki 6028 6 Etelkka 2 67.6+ 4.1 82.4+ 4.o 87.8± 1.2 Omilja 6976 3 Nippa 6037 1 Orpana 1 67.1± 6.3 70.8± 0,0 70.4± 0.0 - 0.5 -11.6 - 17.4 Vuosien luku- määrä v ± m Tyttärien nimet ja kanta-kirja nio V Muistikki Lystikki Kajoski 807 1 - Muisto Lillikki Ostikki 4537 66.7± 3.3 78.7+ 5.8 63.3+ 5.6 6 4 5 96 Liite 1. (Jatk.) Vuosien luku- määrä V m Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Emien nimet ja kantäkirja n:o v m Erotus tytär - emä Vuosien luku- määrä Jyry . Alli - Maila 9177 Ellikki 7 77.3 ± 4.s Onnikki 2 1 71.2+ 2.1 ; 89.4± 0.0 1 + 12.1 Ihana 527 Ilma 3498 Kaiku 843 88.9 2.9 Ilma 3498 67.4+ 5.8 Impi 4817 Pienikki 4427 9 6 6 2 2 67.4 5.8 - 20.s 56.4± 4.6 I -11.0 79.9±18.7 " Kaiku 1297 Iikka 965 Kukka 5427 Jertta Lelu 6754 Kukka 5427 Lempi Piilikki Piilikki 5 74.o± 8.5 Ahkera 8221 Aira 6755 Ainut Armo 7302 Kaunotar 9174 . . Lahja 8220 Palmu Pulma 66.6+ 1.1 - 7.4 4 77.4+ 4.7 2 66.2± 9.6 3 59.s+ 3.5 - 10.0 2 66.3± 3.7 1 74.o± 0.0 2 72.6+11.9 5 74.9+ 2.6 6 70.1± 5.9 Kaiku 2131 Palmu 6440 3 75.6 + 3.4' I Pulmu 1 Tuulikki - 1 Rusko 2 77.7+ 0.o - 2.1 59.5+ 1.1 Ilta 4816 Kaisla 2325 6 68.7± 3.4 1 Illatar 7041 1 106.8+ 0.0 38.1 Kaihvas 2234 Kmmotar 1923 . . . . 3 93.s 6.1 1 Kalmotar 1 1104.9+ 0.o 11.1 Kalervo 1612 • Tippa 4547 Helinä 1804 Mesikki 361 7 6 2 59.5+ 2.6 71.5+ 4.1 81.9+16.3 Pisara Heti a 4862 Merkki II 5863 . . . 3 3 3 51.7± 6.7 69.7± 4.1 70.7± 5.o 7.s 1.8 -11.2 Kalle 279 Valikki - 1 Kukka 3772 5 1 797± 2.9 1 Kuutio 499 Lauker - 1 Helium 1844 2 1 80.9+ 3.8 97 Liite 1. (Ja,tk.) Vuosien luku- määrä v m Erotus tytär - sinä »mien nimet ja kantakirja, n:o Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien! luku- 1 määrä ! V ± m Karjalainen 155.1 Heluna 3 Rastas 3 Kamnikki 1 Herttanen 2 71.1-1- 6.6 Malli 3 Mandel 1 Hyöty 3 Reima 3 juhlikki Kyytönen Juolikki Reima 3 Mainio Kyytönen Mainio 73.8± 56.2± 4.7 77.9+ 0.0 75.1± 4.6 75.5+10.8 + 4.1 60.1± 0.0 67.2+. 2.5 71.4+ 6.0 Sokeri Kasse Tuulikki 6566 - Tyylikki .3 63.9+ 2.5 56.5+ 5.2 Torstikki Ihana 2395 Lumikki Tokka Sankari 1710 Sankari 1710 Torstikki Kyiteri Sievä Nästi 2163 Hillervo 1521 -Hillervo 1521 Perho 2166 Orvokki 1524 Kerma 953 Tuulikki 86.7+ 3.6 Alku 3411 85.9± 4.6 Temppu 5289 Oivatar 101.1+ 0.o Siro 5785 101.1+ 0.o Soma 9809 Tuija Viikuna Sankar Ii 10 7 1 1 4 64.1+ 1.6 6 76.1+ 6.0 -10.6 5 79.7+ 7.4 - 6.2 6 70.0+ 5.1 4 73.4+ 5.1 -27.7 3 68.0± 3.5 -33.1 3 68.1+ 3.8 2 68.0± 0.6 2 73.3+17.6 Kiira1102 Näkki 6837 4 Eilleri 7114 4 Heinikki 3 69.0± 0.8 Peippo 6257 3 78.2+ 4.5 Onnenpyörä 67.4+ 0.6 67.5+ 8.2 55.2 7.6 57.3+ 7.2 68.5+ 1.6 2 4 -11.7 - 9.7 Lumikki Lelu Impi Mielikki Sommelo Kilo Mielikki Onnikki Osikki 6977 Oma 6974 Otava 6038 58.5+13.2 61.0+ 0.0 -19.3 88.2± 5.1 + 25.6 • 61.9+ 3.7. -. 65.1+13.2 -12.7. 6 80.3+ 6.3 6 82.6+ 4.4 77.8+ 0.0 2 1 3 3 2 Kiltti Oiva 169,3 64.5+ 8.6 I Jumu 1 96.4± 0.6 1- 31.91 67.o± 8.0 I Ihme 3 1 67.2+13.3 - 0.7 Juonikki 749 6 Ilona 4 Ihana 2004 1 - 1 Kaunikki 3511 Kaino 200 6--2 Kiltti 444 I pulmikki 2065 Kisa I Ihana 6350 I Kauno 8420 4 1 75.9+ G.s 1, 79.7+ 0.0 I 2 67.9+ 3.7 13 98 Liite 1. (Jatk.) Emien nimet ja kantakirja V Erotus tytär - emä Vuosien luku- v ± m määrä Kisa 726 1 Vilkuna 4231 4 81.2+ 2.9 Ensikki 2915 Hintsikki 577 Kirsikka 722 Mansa, Juonikki 256 Koitto 652 Einikki 6043 Heinikki 3797 78.2+ 0.0 Kielo 3617 69.0± 3.0 Maine Juhlikki 3611 1 50.3+ 0.0 3 86.8 +12.5 4 65.9+ 3.5 1 81.5+ 0.0 3 69.0+12.0 1 7 -12.3 12.5 Tähikki Ketterä Punakorva Helium Korsun-Uljas 776 1 Teuvotar I Kerttu Pellervo Heija 2 2 2 2 74.0+10.3 77.6+10.6 50.3+ 3.3 77.4± 2.1 Kuhnus 1189 Perho 1 1 I 80.4+ 0.0 Nimetön 5 I 61.1+ 3.3 1-19.3 Veskuna 2741 5 77.1+ 1.8 I Nokatar 6381 6 74.3± 3,7 2.8 Kuisma 821 Tyttärien nimet ja kantakirja Vuosien luku- määrä Omena Neitikki 514 Lahja Ostikki Laukeri Kaunis 511 Hertta 1791 Heluna 1421 Tähti 509 Lahja 362 Palmikki 1792 EPPar Kyyhkynen 236 , Hertta Hermikki Tyynikki Kyyterö Mesikki Otus Neito Lilja Oma Lalli Kielo Heimari Hellä Aamu Tippa 4647 Onerva 70.3± 1.0 66.1+ 7.9 72.0+12.6 - 6.6 63.2+12.8 64.3±10.0 68.7+ 0.4 67.2+ 4.9 - 3.5 78.1+ 3.8 - 7.1 83.4+18.6 + 16.0 59.5+ 2.6 + 26.8 68.3+ 5.6 Kunto 274 Almu 510 1 89.3+ 0.0 Aulikki 513 1 70.8+ 0.0 Alli 1419 1 79.6+ 0.0 Ihana 627 9 88.2+ 2.9 Ensikki 2 75.6+10.3 Siro 3164 5 73.7+ 8.4 Kauno 1 77.6+ 0.0 Mielikki 1 87.6+ 0.o 2 78.6+1:2.6 5 70.7123.6 3 86.9+ 3.3 3 67.4+10.5 1 86.3+ 0.0 4 3 2 3 3 4 3 3 3 7 6 Juonikki Ilona II 2927 Juonikki II Kurki 1257 - Juhla 1 2 67.9+10.5 Ilona 7875 - Hilduri 56.0+ 0.0 84.3+ 0.0 64.1+ 0.0 + 16.4 99 Liite 1. (Jatk.) Emien nimet ja kantakirja Vuosien luku- määrä Erotus tytär - emä Vuosien luku- v ± m määrä Tyttärien nimet ja kantakirja n:o V Lemmikki 790 Punikki 3 2 1 5 5 1. 3 5 5 3 6 6 5 2 84.1+ 5.8 - - 94.0± 8.3 94.5± 0.o 81.3± 6.9 89.5± 5.5 94.s± 0.o 88.0± 5.2 1 73.7± 8.1 - 92.1+ 9.9 82.6+ 0.0 68.4± 4.5 66.0± 4.7 74.3± 1.9 84.6± 5.2 1 55.6+ 1.2 - - Lassi Leikki . Leivonen Lippo Paavonpoika Luja 466 Lykky 3461 Leikuna 3550 Pienikki 4863 Ystävä 6333 Heija 3464 Leiju Kauno 4233 Lassi Rolla 6024 861 Unelma Tytti Terttu Sulina Sorja 4796 Ulpukka 4798 Kauno 4799 Alku 4800 2115 I Unelma I Ehto Leo 1725 I Lahja 7365 I Ponervo 8408 1047 Orvokki 4791 Siiti 5860 Leivo Vaurio 4451 Ihme 4450 Hyvä 5859 146 I Unelma Luja 778 I Kaunikki 1746 1 Maila 9 2 2 2 5 2 1 6 3 7 6 6 5 1 2 1 1 2 8 5 2 6 3 6 1 1 3 70.3± 4.6 70.2± 7.1 59.3± 4.2 89.9± 7.7 64.9± 4.6 73.4+ 7.0 95.5± 1.8 39.51 0.0 71.4± 3.9 57.o± 3.3 71.0± 4.2 76.6± 3.8 68.6+ 5.0 67.6+ 3.6 54.o± 0.0 61.5± 1.9 78.7± 0.0 47.9+ 0.o 64.1+ 3.5 74.4± 3.7 72.6± 2.s 63.8± 5.7 65.7± 3.2 66.0± 6.1 72.0± 2.4 85.2 ± 0.0 1 78.0± 0.o 1 80.0± 7:1 -19.2 -54.5 -23.1 -10.3 -12.9 -25.9 -20.4 -12.2 - 1-44.2 1-18.5 -' 6.0 - 2.2 - 8.6 -18.6 Lystikki leiman Mansikki Mesikki Kirri 1874 Lökki 1173 Maine 3475 Onerva 4797 Juhlikki 2322 Lökki 1173 ' Kaunikki 531 Viinikki Siro 3164 Eppeli Lempi 1765 Punikki 4814 Omena 981 Sievikki Lemmikki 1895 Viljakka 2664 Ihana 1894 Heluna Uljakka 574 Siro Lilla 2 2 1 2 4 10 76.61 2.1 + 12.7 73.6± 2.5 -13.1 29.6± 0.0 55.61 4.1 Tuulikki Ihana 2395 Apilas Torstikki Mahti 2074 • 1 64.1+ 1.6 Tiistikki 86.71 3.6 Ispinä Aallotar Tähti 96.4+ 0.0 i + 24.3 69.81 9.o 1- 2.3 Messu 1822 72.11 9.0 I Kaunis 1 72.11 9.0 I Kauno 4861 2 Mahti 2331 1 Noketti 4487 1 1104.71 0.. Maine 2 1 74.0116.8 I Heija 2 43.9110.6 1-30.1 Matti 1 Muisto 2302 2 70.71 5.4: 1 Manu 1966 2 1 64.61 2.8 1 Ilehma 1 54.61 0.o 1-10,0 Hermikki 2698 Manteli 1457 Kailu 4423 Kailu. 4423 Juhlikki 6982 Einien nimet ja kautakirja n:o Vuosien luku- määrä ± m Tyt;ärien nimet ja kantakirja n:o Lulu 1443 Hyöty 3644 Hyry 5843 Selmildti 2410 trilleri Leila 5844 Heluna 5024 Selmikki 2410 Soma 4331 Höyty 3644 Heinikki 5025 Selmikki 2410 Sulikki 4332 Lupa 1501 Onnetar 2132 3 80.81 3.5 Orpo Onnetar 2132 3 80.8+ 3.5 Onerva &Inter 725 - Smutar Leimu 4 76.0110.9 LUMIlle Mandel 385 - Marko Malli 2122 Ruusu 4377 - 1 Ilta 1 1 46.81 0.,, 2 2 V ± m Erotus tytär - emä Vuosien luku- määrä 2 85.11 8.9 -26.6 1 74.71 0.0 2 58.21 3.2 2 65.71 4.2 2 68.81 9.0 1 77.81 0.o 2 60.1± 8.s 1 63.41 0.0 -17.4 1 85.21 0.0 ± 4.4 1 84.3+ 0.0 2 80.5+ 7.6 4.5 1 80.31 0.1.. Manu 1187 Hertta Heluna Maire Lilli Vaara Nöyrä Kauno Onnikki Kamu Ruusu 4897 1 72.61 0.0 2 62.8118.4 3 67.3110.0 3 64.94- 9.6 3 58.51 0.9 100 Liite 1. (Jatk,.) 101 Liite 1. (Jatk,.) Vuosien luku- v v ± m Etujen nimet, ja kantakirja 11:0 Tyttärien nimet ja .kantakirja n:o Vuosien' luku- intiärå, Erotus tytär -- emä Tokka 66.0± 1.8 Lilja. Reilu Heinä 6004 Soma 6003 3 58.6± 2.0 2 69.7± 6.1 4 72.2+ 5.4 1 1 62.5+ 0.0 2 76.0 7.2 Alku 6305 Aalto Ilyyrikki Hyvä 539 Hyöty 77 3 2.8 Mats() 1488 3 2 4 73.1± 58.8 +20.0 69.3± 4.6 -28.o + 1.5 Riemu 8785 Raiku Peippo 101.1+ 6.0 67.8+ 3.7 Tuuli 968 Helli Toivi 3569 2 3 Mauno 1837 I Kiektma 7525 I Kukka Monni 1321 Aamu 79.1±13.6 Sirkka Sumu 82.9+ 4.9 Vikker 7819 80. s ± 6.3 Yritys 63.6± 1.9 Yökkö 62.4+ 0.0 Ystävä 7820 Virna Ylevä 7821 Muki 897 Omena Neituri Almu Nupo 6768 3 Leivo Muisti 7812 7 Juonikki 3 Simanter 3212 Tiusku 3665 Onnenkukka Närpikki 3 I 59.2± 2.2 1 - 1 47.6±0.0 - 3 86.7+17.0 1 60.7+ 0.o - 8.4 1 56.o± 0.o 6 56.7± 6.4 -26.2 5 72.3± 2.s - 8.5 5 77.1+ 7.8 + 13.5 4 57.1+ 6.7 - 5.3 4 73.1+ 7.2 2 61.2+ 2.3 Pippuri 592 Orpo 1617 Urkuna 1480 Helge Emäkuva Heluna 928 Pomppel Perjakka 589 Onnenkukka Rähkinä 2 Alku 4631 4 Teija • 7 Tellu 7 Tenho 6 Urpu 5 Vuokko 7798 4 Unelma 4 72.5± 6.5 58.1± 5.5 73.0± 5.4 78.3± 3.7 73.2 3.5 73.9+ 2.7 61.5± 3.6 87.4+12.3 68.3+ 5.1 1 4 89.5+ 3.8 -17.0 Apu 5405 Ihana Maitikki Kaste Heimar Nupikki 2241 Terttu Teija 3005 Pulkka II Nnpikki 2241 Merjamii 970 Niuma 8193 82.6± 9.7 Omena Orpo Nuku 1065 Siro 5399 82.8J- 2.9 MalliMeri.. Sievä 80.3+ 4.0 Malli Muikku 82.8+ 9.9 Mantel 3 7 6 7 2 1 70.2+ 4.0 1 81.2± 0.0 3 57.6+ 1.7 8 83.6+ 4.2 2 70.s+ 3.1 5 67.0+ 3.4 4 67.6+ 4.0 3 62.4± 6.1 2 55.7± 5.7 - 1.4 --12.0 -12.7 -26.6 102 Liite 1. (Jatk.) m Erotus tytär -- emä Etujen nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä Tyttärien nimet ja kantakirja Vuosien luku- määrä Nalle Tuulikki 3 76.21 4.9 Tekla 3 58.9111.4 Sievä 1 79.7+ 0.0 Soma 3 73.41 7.7 Ripsa, 3 56.6 110.3 Ratto 5 55.31 5.3 Runsas 3 68.7± 1.7 Riemu .2\r .ro 822 Ahkera 3442 - ' Hymy 3943 2 73.7± 6.1 Hilke 3942 Helvikki 3941 Ruusu 3441 Heija 2766 Epana Muisto Leikar 5665 Lumme 5957 Nätikki Muoti 5951 Impi Maine 5953 Aittamo Heimari 540 Helka 2001 Hyvä 539 Ranssi Helalta 1324 1 72.7± 0.0 1 71.2± 0.0 - 5.0 2 65.01 0.9 4 6.1 1 65.1± 0.0 -14.6 2 65.7± 5.3 - 7.7 1 58.5± 0.0 1.9 3 68.91 6.7 +[13.6 2 64.91 4.8 0.2 5 65.51 7.o 2 67.1± 5.5 2 82.6131.3 f- 8.9 4 55.4±10.0 1 68.1± 0.o 3 65.9± 1.8 Ilmatar 8617 Heltma 8516 Kaunotar I Kaunotar I Neronleimaus 68.5+ 0.3 1 Rpotar 8081 1 Helotar 8080 1 Kaunotar II 1 -- Kaiutar 8079 1 2 82.31 0.0 58.71 0.0 52.7± 0.o 77.7± 0.0 + 13.8 Ostikki Lokka 5433 Palmu Vai= Kippura Tumma Kauno 5954 70.01 9.1 83.41 4.0 68.51 7.3 5 72.11 4.9 Niilo Aalto Epana Elo Ehto 7288 Nyrkki Rivalli Rusko Riento 1 64.21 0.o 2 62.6± 3.5 2 64.51 7.0 2 61.7111.1 3 74.31 9.5 2 64.1± 4.3 3 67.81 1.3 7 2 2 7.2 -18.9 6.8 4.3 Onnikki 526 Onnikki 526 Onnikki 526 Armas Hellä 1800 Pilipakko 3471 Juonikki 1462 Tyllerö 1461 Omena 5496 Juonikki 1462 Ruusu. 520 Ruusu 520 Mesikki 361 Manteli Perjakka 4023 2 8 1 1 2 7 8 1 Oikku 459 Onerva 1795 Orvokki 2696 Oivikki 5869 Ruusu 4827 71.s± 3.8 hieno 5997 Pilipana 1582 85.01 4.4 Jertta 2300 70.31 0.0 Tokka 2299 99.31 5.2 Onerva 2697 85.01 4.4 Juhlikki 5994 58.0+ 0.13 Rakas 58.01 0.0 Raita 3510 81.9116.3 Mielitty 4420 Mairikki 4824 Impi 4823 5 2 1 3 4 3 1 9 4 2 3 4 3 1 53.2+ 6.4 66.81 5.s 71.6± 2.5 71.4± 0.0 70.4± 2.4 66.0± 4.5 68.2± 0.7 61.2± 0.0 70.4± 3.3 76.9± 2.0 61.7± 7.2 08.9± 0.0 78.4± 5.7 72.s± 2.9 71.01 5.2 1.4 3.2 9.1 -28.9 8.1 + 3.7 40.9 3.5 103 Liite 1. (Jatk.) Eraien nimet ja knntakirja Vuosien luku- määrä V ± rn Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä V ± m Erotus tytär - emä Perjakka 4023 Pilpo 4826 2 70.1± 4.2 Systeri 2301 1 101. 8 ± 0.o Mesikki 1459 6 90.5+ 5.3 -11.3 Veskuna 1865 1 82.8+ 0.o Vilkas 4821 3 76.7± 9.9 - 6.1 Viinikki I 1867 .... 4 71.1± 4.9 Walmu 8411 2 60.o± 2.0 -11.1 Korea Kukka I 1 68.3± 0.o Hyöty Riemu 3499 2 71.6± 5.7 Pomeri 518 Peippo 2701 2 64.0± 5.8 Ostikki 362 Omena 4 65.8±11.2 Aalto 3497 Alku 4815 4 58.4± 3.7 Korea Viikuna 4820 3 71.8± 9.0 Lystikki 369 Lahja 3509 2 78.6± 3.9 Lystikki 369 Lalu 2 76.0± 4.0 Piirikki 366 Pirkko 4 75.o± 6.9 Juonikki Omena 2672 7 71.3± 5.9 Juhlikki 1425 Mesikki 1798 4 69.4± 5.3 - Mesikki 1798 69.1+ 5.3 Mielikki 2 68.1± 3.0 - 1.3 Onerva 3501 Onnetar 4829 2 68.0± 2.8 Omena 1424 Omena 4711 1 67.8± 0.0 Oilatn-Opas 1454 Lystikki 1288 3 61.7± 1.9 Lysti 1 67.6+ 0.0 -I- 6.2 Nyyrikki 1287 5 82.4± 2.2 Nöpö 1 75.2± 0.0 - 6.5 Sisko 7650 4 67.9± 3.6 Soma 1 66.7± 0.o - 1.2 Kulteri 2052 - Kyynel 1 76.7+ 0.0 Aamu - Alku 7651 1 67.9± 0.o Oinas 1517 Riemu 150 - I Rillikki 5049 7 75..1+ 5.s Mainio 106 - 1 Muurikki 2 65.6-1- 3.9 Oiva 8 Veskuna Kukka II 372 3 86.0± 6.3 Sorea Siro 528 4 85.8± 6.3 Viinikki 359 Lemmikki 1422 .... 2 83.9+12.7 Hertta 360 Kukka 519 1 62.8± 0.0 Heluna Viinikki II 796 .... 2 112.7± 3.o Ainikki Ainikki 795 3 75.9± 5.4 Pienikki 3 109.3±11.3 Pienikki Leima II 367 3 90.3± 9.5 Lystikki 233 .Kultaruusu 520 .... 1 58.0± 0.0 Hertta 360 Mesikki 861 2 81.9±16.3 Veskuna Lysteri 2301 1 101.8± 0.0 Oiva 809 Kauno I - I I Kaunotar 1 1 87.3± 0.0 Oiva III 281 Onnikki - 2241 7 82.8± 2.9 Kukkanen - rupikki Teija 3005 6 80.3± 4.9 Tellu 1495 - Elo 6 77.o± 3.9 104 Liite 1. (Jatk.) Emien nimet ja kantakirja Vuosien luku- määrä V ± in Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä V ± rn Erotus tytär - ernä Lemmikki Hertta 2 75.8+17.0 Riplikki 398 Riiju 3 77.5± 2.0 Viljakka Varma 4 90.2± 5.6 Ihana 227 Ilta 1 52.7± 0.0 Ostikki 363 Manteli 1457 2 96.5+ 0.2 Juhlikki - Ranssi 4625 7 68.3± 1.5 Lohikki Urkuna 1463 7 71.7± 2.s Lohikki Juonildti 1462 8 85.0± 4.4 Lystikki Kukka 1460 1 67.9± 0.0 Ihana 79 Tähti 509 3 67.4±10.5 Lohikki Tiistikki 799 6 83.0± 5.o Armas Armas 1420 4 80.0± 4.8 Tähti Lehikki 801 5 84. s ± 4.7 Palmikki 1792 3 87.7± 7.8 Tyynikki 515 2 80.6±13.8 Juonikki 370 Hertta 1791 5 70.7±23.6 Kirjo Heluna I 1421 3 85.2± 3.3 Kyyhkynen Hilleri 3 84.0±13.4 Oiva IV 369 Junniklei 1685 - 1 Aalto 3497 3 . ; 84.61 2.5 Oiva-Esko 460 Ostikki 363 - 1 Helmikki 2245 7 1 63. s ± 6.8 Oivan-Poika 1970 Punikki - 1 Puurikki 1 1 61.0± 0.o Ostikki 2581 1 , 63.8± 0.0 1 Omena 1 , 42.0± 0.0 -21.8 Oivaiiheinio 278 Veskuna - I Tuulikki 5 79.7± 5.6 Rusina 299 - 1 1 Onnikki 2177 3 1 82.1± 8.5 Oivan-Kaiku 1964 Palmu 4855 7 66.0± 3.1 1 Paimen 2 63.3± 1.1 - 2.7 Pääsky 4858 5 i 67.0± 6.0 1 Papu 7039 1 66.0± 0.0 - 1.0 Oivanpoilca 404 Onerva 346 Herva 7 83.1± 4.5 Tirinä 479 4 79.o± 2.7 Etelka 2 87.8± 1.2 + 7.9 Onerva 346 Epana 1 115.0+ 0.o Etelka 2 S7. s± 1.2 Ella 6 93.5± 4.9 + 5.7 Kukkeri 223 Vikkeri 3 87.5± 8.1 Liekko Vesa 1 99.5± 0.0 Tipla 480 4 77.9+ 7.3 Apila 2127 2 65.2± 1.0 -12.7 Suvikki 251 Evildti 6028 6 82.4± 4.0 Estikki Ahma 3516 5 67.6± 4.4 Stlyikki 251 • Avikki 6027 4 80.6+ 0.7 Onerva 346 Unelma 477 3 96.3+ 7.s v Erotus tytär - emä 74.7 ±19.2 83.4 +17.7 79.7± 1.4 68.s± 7.3 76.7± 4.6 69.7± 6.3 67.1± 1.6 69.5 ±15. 9 63.6+ 3.5 61.6± 8.7 67. 9 ±11.1 69.1-± 6.9 2 3 3 2 4 4 3 2 4 3 4 .4 105 Liite 1. •(Ja,tk.) V m Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- nniärit Einien nimet la kantakirja n:o Oivan-Sulo 827 Peippo 1 77.1±12.0 Laine 3231 Serkku 2210 .--=- Oiva 84.1±16.4 68.9±13.4 67.9+ 0.2 73.2 ±16. s Pyhikki Lautikki 1368 juonikki Sirkka • 3 4 8.2 Vuosien luku- määrä 4 93.s± 6 78.5± 11 80.1± 4 82.0± 1 I04.7± Punikki Hertta Ihana 2499 Meskel 5103 Meskel 5103 Punakorva Turppa Siikeli Punikki Kanerva 4563 Jiissa 3882 Vikker Jiissa 3882 Omena Kyyttö Vikkelä Juhlikki - Saarikki 2763 Siisti llepla 1035 Auvikki Hertta 3919 Noketti 4487 1 Oivan-Urho 875 Vilkas 5888 Siro 5895 Nätti 5110 Eila; Hely Ulla 5104 Vento Ystävä 4565 Soma 7198 Aalto Tippa Torstikki Tyvlikki Alku Hertta Neuvo Nätti Näppärä Norja Vauhti 5885 Valo Veltto 4576 73.3± 0.5 73.6+ 8.0 70.o± 8.7 72.7+10.1 81.9± 0.0 66.6+ 4.6 63.2+ 4.o 70.9+ 5.7 o7.6± 6.8 74.2+ 2.9 67.0± 2.9 70.8± 3.2 73.6± 3.1 71.0± 1.9 68.4± 1.6 66.1+ 5.7 70.7± 9.5 71.9± 1.s 68.6± 3.s 74.o± 3.9 71.0± 6.7 74.3+ 7.o 5.1 6.2 4.1 8.2 Oivasia 1530 I Otava 1 76.1± 0.0 0.0 Oma 2 66.0± 3.2 -38.7 7 84.1± 5.7 3 91.4± 9.6 3 91.4± 9.6 6- 3 5 2 1 7 5 2 3 3 6 2 4 3 3 6 7 7 3 -10.s -18.7 9.5 • -24.2 4.5 9.1 7.7 Viijakka Pienikki 350 Osmo I. Nyyrikki Pulma 4887 1 75.o± 0.0 ' 2 1 97.3± 5.9 Ontro IV 125:3 Neito Netta , Pirkko Pala Pirkko Alli Vilkuna Vahrm Kauno Jertta Juhlikki-Juhla Sunter - Susanna ihana 4 88.5± 1.5 Unelma Lempi 1364 Ulpukka Punikki 78.0± 3.9 Upea 9011 Palmu Urpo Mainio 6 69.s± 3.6. Uuttera 2 0 0 6-2 14 106 Liite I. (Jatk.) Emien nimet, ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä V ± M Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä v m Erotus tytär - emä Nyyrikki Lempi 1364 Palmu Alku Annikki 1365 Loisto • Valotar Elotar 6756 Maila 5434 Mainio ' Punikki Sokeri 6758 3 1 4 6 8 3 66.6± 6.5 39.5± 0.0 66.3± 4.5 69.8± 3.6 78.0± 3.9 57.9±11.9 Opas 575 Elli II Tähti 564 - - I Elli III 2140 I Tehto 1 4 74.4± 7.4 2 1 74.3± 3.0 Oiva-Kalle 486 - 1 Tokka 2 1 74.61 4.9 Otso 896 Mansikki - I Kyyttö 2 71.9± 6.9 - Eukko 7 77.7± 3.9 Oku Kukka -1 Mainikki 3463 7 1 77.5± 4.8 Ovela 149 Kukka Kukka - - I Hellä 797 I Lummikki 5 3 77.3± 6.6 91.1±12.7 Otus Ihana - - 1 Viljakka 798 4 1 76.7± 5.6 Outo 390 Pienikki Oivatar 4 1 72.s± 7.4 Oto 1468 Mielikki 3623 Kauno 5532 Kaunikki 1973 2 71.4 5.8 Kielo 8447 Kulta • 2 2 2 65.1± 2.1 61.4+ 4.0 47.1 ±12.4 -10.o Otteli 2130 IIilkku 1199 1 4 1 81.1± 3.2 I Ystävä I 11 77.1+ 0.0 1 - 4.0 Ora Orvokki 7821 I - -1 Oivikki 1 1 72.4± 0.o 1 Outo 983 Juonikki I - I - 1 Lemmikki 5684 . . . .1 6 I 78.0± 7.4 1 Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä v ± m Erotus tytär - emä 107 Liite 1. (Jatk.) Vuosien luku- määrä Orei 2271 Onnekas - Odelma 1 59.3± 0.0' Mesikki 1459 6 90.5+ 5.3 Mesina 1 78.7+ 0.0 -11.8 Palmu 7037 -1 77.0+ 0.0 Pulperi 1 74.8± 0.o - 2.2 Paavo 146 Maatikki 130 74.1+ 2.0 Mainikki 2 62.2+ 5.5 -11.9 Mulikki 2 75.6+ 5.1 Itikka 3 61.8± 8.0 -13.8 Maatikki 130 74.1+ 2.0 Mielikki 575 9 64.4+ 2.9 - 9.7 Jertta Pienikki 517 • 1 73.9± 0.0 Parooni 852 Kulteri 1396 Perjakka 6011 3 67.4± 2.6 Mielikki 3991 2 73.0+10.6 Löytö 2 51.2±10.0 -22.7 - Pallas 3997 2 62.0+ 8.9 Kukka 499 Unelma 6025 8 79.2± 2.7 Hauska 6021 5 77.8± 3.9 Aalto 4889 2 60.1+ 2.8 Heluna 2 59.6± 1.4 Soma 6288 3 78.1.± 7.0 Penna 1996 Aamu 3920 1 1 84.0± 0.0 1 Aplu 8556 1 68.1+ 0.o 1-16.8 Piipar 1329 Paula - Pulkka , 2 67.8+ 1.7 Piirikki Piirikki 9 87.5± 5.2 2 67.8+ 1.4 -19.7 Annikki 3 ' 1 - 68.0± 8.1 57.o± 0.0 Asta Pulma Ilma 1 1 54.2± 0.o 67.7± 0.0 48.5± 0.o - 0.3 - 8.5 Pirkko Ilotar 3657 Solmu 4630 - Sisko 8656 2 87.1+ 1.6 Hetikki 1615 3 74.4+ 3.3 Ainamo 2 64.9± 2.9 - 9.5 Pitkä 1. Lemmikki 6042 .... 1. 80.3+ 0.0 Mairikki 5513 1 68.6± 0.0 -11.7 Epana, 1 115.0+ 0.0 Lelu 6 80.3± 6.3 -34.7 Tipla 480 4 77.9± 7.3 Neilikka 6035 1 93.8± 0.o ' 15.9 Tirinä 479 4 79.9+ 2.7 Lurina 5512 3 66.3+13.5 -13.6 Poika 2235 Kyyttö 3 1 77.1+ 6.0 j Hertta 1 1 51.3± 0.o 1-25.8 Pörö 1503 Lilla - Kukka - 1 75.9± 0.0 Lilja 5701 Saari 5 68.9+10.3 Pommi Hertta 2 1 75.8±17.o Rusina 7964' 5 1 63.9+ 4.4 1-11.9 Eniten nimet ja kantakirja n:o v 108 Liite I. (Jatk.) Emien nimet ja kantakirja n:o' Vuosien luku- määrä, y .± m Tyttärien nhnet ja kantakirja n:o Vuosien luku-, määrä' 171 Erotus tytär - mä Pomo 580 Onnetar 3551 9 85.2+ 4.3 Maima I Omena 6 86.3± 6.4 Manna I Manna II 5 73.1+ 6.8 Okera Lahja 9 70.4+ 3.s Pappa 1957 I Ii lleri -. Tenho 2 71.s± 3.7.1 - Veskuna 2874 1 1 73.1± 0.o I Elbe 1 61. s ± 0.0 1 -11.3 Pulska 1941 Kyyttö 2746 - Kyyrikki 1 58.6+ 0.0 Sulina 7370 Suvetar 1 1 69.3+ 0.0 Sulo 1317 Supukka 5988 1 1 77.1+ 0.0 Pusa 1244 RilUkki 1987 5 1 71.6± 6.3 1 Ruusu 6019 2 1 53.3± 3.7 1-18.3 Pörri Orvokki - 1 -1 Kyyttö 1 3 1 77.1.± 6.0 1 - Pulska 1815 1Leivo 989 1 9 1 68.1+ 1.1 I Tuulikki 7604 1 3 1 66.4± 7.6 1- 1.7 Raju . Kyllikki 2739 1 1 1 92.2± 0.0 1 1 3 1 72.5±1.3. o 1-44.7 Reilu 1819 Pääsky 4858 1 5 1 67.0± 9.5 I Paula 7038 3 1 64.0± 6.6 1- 3.0 &tilat 1720 Pisara 4859 1 1 1 56.1.± 0.0 1 Palmu 7037 1 1 77.0 ± • 0. o 1 -1, 9.3 Reppu 1956 Lehikki 4030 1 1 84.9+ 0.0 1 Lykky 1 1 74.7+ 0.0 1- 0.5 Riemu 1795 Lemmetör 5109 ....1 8 1 70.7± 5.7 .1 Lumme 1 1 85.5± 0.0 1 +.14.s Rinska Siro 6633 1 2 1 35.6±12.0 1 Sipi. 7095 1 1 55.o± 0.0 1 -1- 19.4 109 Liite1. Watk.) Emien nimet ja kantakirja ino Vuosien luku- määrä V ± m Tyttärien nimet ja kantakirja n:o , Vuosien luku- määrä v ± m Erotus tytär - emä Hellä 1800 Ihana 527 Unelma 4028 Aura 2700 Aura 2700 Pienikki 517 Påmeri 518 Alli 5867 Mielitty 4420 Lystikki Ystävä Tella 3339 Ystävä Nolla 614 Mampseli 2952 Tippa 3998 Lysti 1390 Ruusu 1802 Sulikka 3451 Helium 2745 Kaunis 1316 Juonikki 815 Mansikki Nurmikki Sievä 7 9 6 1 1 1 6 1 5 1 71.8+ 3.7 88.2+ 2.9 53.4± 1.4 30.0+ 0.0 80.0+ 0.0 73.9+ 0.0 . Reipas - - 1 - - 72.1+ 3.7 96.5± 0.0 63.2± 8.7. - - 102.3+ 0.0 - Reinb Reipas Reipas Reipas • Reippo Riemu Rippe Risto 1176 Hyöty 7042 Ilta 4816 Ulpukka 5862 Aamutar 7036 Aster 4856 Pääsky 4852 Pisara 4859 ..... 2336 1 Ansi 1020 Mielikki 5864 1489 I Sukka 6195 346 1 Ilta 1989 - ( 1161 Ymy Tulva 7096 Ylväs 5931 Nolo Muisto 1467 I Orvokki .5525 I Mainio 5528 2039 I Ruso 2702 1227 Siika Heija 7373 Kanervo 7371 Tuulikki 3452 Mesikki 5574 .... Heila 5987 Rusko 1 Siro 7563 4 6 2 3 2 1 1 1 1 2 9 1 1 2 2 4 4 2 4 4 1 1 1 1 1 3 66.6+ 2.4 68.7± 3.4 58.3+ 4.4 60.7+ 9.7 59.9+18.3 67.0+ 9.5 56.1+ 0.0 64.6± 0.0 ( 48.7± 0.0. 59.4+ 5.2 80.1± 2.s 59.8+ 0.0 57.1+11.2 67.2± 1.8 70.9+ 6.0 70.s± 2.6 61.5± 4.0 60.6+ 3.5 - 1 70.6± 4.o 82.5± 0.0 48.0+ 0.0 70.3± 0.0 83.7+ 4.1 83.8+ 0.0 110.9± 0.0 81.0± 4.3 - 5.2 -19.5 + 4.9 -19.9 -20.7 - 0.9 , -15.0 -15.7 - 1.7 ____ _ - 32.0 110 • Liite 1. (Jatk.) ± m Emien nimet ja kantakirja, n:o Vuosien luku- määrä v Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Erotus tytär - emä Vuosien luku- Määrä Salama 2191 1 52.7± 0.0 1 Kaimatar 1 58.7 ± 0.0 Herratar 1 52.7± 0.0 Illatar 2 68.5 0.3 Rotar 8082 Hermetär 8078 . . . 1 84.0 0.o Päiväntytär 8083 . 9 68.5± 0.3 Irjatar Korjatar 8209 Sorjatar 1 77.7± 0.0 Kansatar Kaunotar 8076 . . . Helotar 8080 Ilotar 8082 Ilmatar 8517 Heluna 8516 Päivätär 8075 Ilmatar 8517 Kullanpiika Suometar Kaiutar 8079 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 40.91 0.0 - 11. 8 61.0± 0.0 -± 2.3 80.s± 0.0 + 27.8 52.7+ 0.0 -15.s 45.81 0.o 64.1 0.0 -19.9 48.6± 0.0 -19.o 61.4± 0.0 52.2± 0.0 54.i± 0.o - 23. s Lemmikki 929 Oma Sampo 1 1 Malli 5404 6 1 74.0± 3.8 I Muisto 5 I 67.3± 9.0 Sampo II 1866 Herkku Herne Tähti 8655 Tähkä Sampo 1607 3 1 57.3 1 3.2 1 Siru 6002 I 4 I 52.9 ± 4.0 1 - 4.4 Sampo 2080 6 72.91 3.7 1 Aston i 1 50.0 0.0 1-22.9 - I - 1 Ahkera 1 1 1 60.2± 0.0 - Ehto Voitto 6285 Viikuna 598 Aster Sirkka 4822 Ruusu 6565 Ansio • 3 61.0 4.0 2 63.4 2.7 3 60.5±15.2 4 64.0± 6.s Kiltti 4431 Ulpukka Unelma Kyyttö Lemmikki 6339 . . . Juonikki 2872 -lleij a 3464 Mansikki 3463 Juonikki 2872 Sirkku 2244 73.41 5.1 Kyllikki 74.4 5.8 Usva 77. 9 ± 5.2 Utu Kaisla Simo 1944 Lilja 8588 Juhla Hellä 6338 77.5+ 4. s . Mieli 7568 Juhlikki 71.91 0.0 57.5 6.7 79.1 ±10. 6 85.3± 0.0 1 45.8± 0.0 2 59.1± 1.5 2 58.2± 0.6 1 94.6± 0.0 1- 17.1 3 63.7 4.8 - 7 4 5 7 1 2 2 1 1.s -16.9 1.2 Rolla 6024 Sattuma 1245 I Ihanne 1 I 65.4±0.0 1 Tokka Siro 1 Tähti 1 1 1 80.3± 0.o - 111 Lii,t6 1. (Jatk.) m Tyttärien nimet ja kantakirja n:o V ± M Vuosien luku- määrä Emien nimet ja kantakirja n:o Erotus tytär - emä Vuosien luku- määrä Hertta 3159 Ehdikki 3 Somppajolli 77.5+ 2.9 I Mirjam 3153 I Maila 3156 Taitava 1714 Ystävä 4 68.3+ 5.9 Ensi 2 94.0± 8.3 Yrtti 3 80.0± 5.5 Viikuna - Ylevä Nella 2321 Kirri 1874 Ranssi 6570 Sorja 4796 3 4 65.4+ 3.2 65.5+ 5.2 68.0± 0.0 80.0+ 0.0 64.7± 3.7 75.9+ 0.o 74.1+ 3.2 -12.1 1 1 2 1 2 Seura 699 Tokka Riimikki Sirkka Pienikki 4 Sievä Aprilla 3 Mansikki Tiera 2 Tuisku 3 Ismaro Mansikki Lauker Etevä 1 Torstikki 3 Tiera 2 Rusina 2 Onnikki Irri 2 Kyyttö 449 1 ihana 3 Iietär 5949 5 Heimar 1 Nätikki 3 Kauno 1011 8 Kauno 1011 8 Lehikki 284 Lystikki 1194 Ostikki Taito i. 827 Ystävä 8156 Nyyrikki Mielikki Mansikki 59.3+ 4,2 Paula Sulina 6335 Taneli 464 65.2+ 1.1 Lumme 595'7 Lilla 60.4+11.1 Leikar 5665 72.2+ 6.1 Leisku 5950 Lellikki Ilpona Iietär 5949 Kauno 5954 Impi Maire 5955 Maine 5953 Malla Muoti 5951 Myrsky 7152 - Muni Mielikki Nätti 5952 Narni 7151 Ainikki Kaunis Lemmetär 5109 Taalto I Lahja 362 Taru 808 89.1+ 0.0 76.3+ 5.2 60.4+11.1 69.2+ 1.0 65.2+ 0.1 77.1+ 0.0 75.0+10.2 62.2+ 6.1 74.5+ 0.0 73.4+ 6.8 97.o± 4.0 97.0± 4.0 2 44.6+12.9 2 55.9+ 3.8 3 56.6+ 2.5 2 52.3+10.3 1 48.1+ 0.0 -11.2 1 78.8+ 0.0 1 79.7+ 0.0 + 14.5 4 64.9+ 1.0 3 58.9+11.4 - 1.5 3 68.3+15.6 - 3.9 2 76.6+20.6 3 59.4+ 6.7 5 62.2+ 6.1 72.1+ 4.9 -17.0 5 55.3+ 5.3 -21.0 3 78.7+10.1 + 18.3 3 58.7+ 1.7 3 70.1+ 4.4 3 56.6+10.3 - 8.6 4 76.7+ 7.3 - 0.4 4 74.1+ 6.0 - ,0.9 69.1+ 3.o + 6.9 3 80.0 +12.0 + 5.5 4 72.4+ 2.5 - 1.0 6 75.5+ 3.4 3 84.4+ 7.2 -12.6 8 70.7+ 5.7 1 1 86.3+ 0.o Taneli 826 - 1 Aamor 8630 1 , 87.5+ 0.0 . Urpo Viikuna I Unelma 4893 1 1 , 34.0+ 0.0 I Mesikki 6865 2 1 57.0+ 7.6 - 2 -21.9 3 1 3 66.S+ 1.8 72.1+ 0.0 63.4± 5.0 Maatikki Lystikki 2838 Kukka 1172 Tuomas 1627 1 88.7+ 1.3 Manteli Lypsikki Kauno Tatu 1239 1 67.6± 0.0 I Hertta Helima 2773 1 5 1 78.4± 2.9 + 10.s 112 rJatk.) - Ettlien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä v m Tyttärien nimet ja kantakirja Vuosien ' luku- määrä v ± m -Erotus tyffir - emä Naplikki 3710 Ruusu 4377 Kauno 4379 Ranssi Kyyttö 5604 Ranssi 3711 Nimetön 4933 Kyyttö • Ruusu 4949 Hyöty 4946 Mansikki 5839 Punakorva Onnetar 841 Tanu 1453 Ensikki Ehto 79. s ±10.2 Alli Rinssi 87.4+ 8.9 Kauno 55.5+ 4.1 'Aamu Tanun-Arvo 1820 75.s+ 1.1 Nurmikki 8560 Kaste 54.9+ 8.0 Ranssi 68.5+ 6.0 Etevä 66.1± 0.0 Maire 7697 Mansikki 5839 84.5 ± 6.4 Omenankukka 8557 59.s+ 5.5 54.9+ 0.0 68.7+ 0.0 -11.1 55.2± 2.2 60.3+10.2 -27.1 75.1+ 0.0 2- 19.6 75.6± 0.o - 0.2 72.4+ 0.0 54.2+ 3.5 - 0.7 67.8+ 0.0 - '43.7 70.4± 1.6 4:3 66.1± 0.0. 62.9+ 0.0 -21.6 3 3 2 2 2 4 1 2 Vilkuna 731 Hento Komea 378 Matikka 567 . Aalto 6032 Hallatar 1927 Kyykikki Omena 3169 Kyyttö 5029 Sointu Uusi Ensikki 3161 Sfro 3164 Anja 3782 Ka,unikki Tarmo 877 - Vilkuna 4037 Hertta 5162 Korja 5164 Mirja • Taru 1628 91.2± 5.5 Alli 6392 84.6+19.5 Hyvä Tarutar 67.9± 0.0 Omena Kiltti 75.1+ 5.9 Soma Etevä 73.7+ 8.4 Joutusa 63.9± 1.5 80.6+ 8.4 69.5+ 8.4 72.9± 6.4 57. s + 4.6 ' -33.. 67.3± 2.0 -17.3 57:3+ 4.4 68.2+ 6.9 + 0.3 82.2+ 0.0 69.9+ 7.5 5.2 69. s ± 2.9 62.6+ 6.7 -. 11.1 4 2 1 5 5 Tatu 880 5 76.2+ 4.6 Aallotar 4 63.5± 4.o - 12.7 I Kauno 1 67.2± 0.0 3 1 1 2 2 1 2 1 2 1 1 6 6 5 4 2 2 2 2 1 3 3 2 Tenho 461 Ehto 3229 4 1 61.9± 0.s 4 55.i±3.-1 3 .5'4.5+ 3.s 70.3± 0.7 58.1+ 0.0 62.9±15.0 65.1+ 6.0 60.9± 7.3 63.5+ 4.3 66.3± 4.5 59.6 ±10.4 53.9+ 0.o 59.4+ 3.1 15.4 -18.0 -19.o _L 8.1 18.0 -10.6 -10.6 -22.2 3.1 1 2 2 3 3 3 3 1 2 113 Liite 1. (Jatk.) Vuosien luku- määrä v Einien nimet ja kantakirja n:o Tyttärien nimet ja kantakirja n:o ' Vuosien luku- määrä v Erotus tytär cml 4 Tatu 1266 Kukka 6502 3 - 67. s ±10.2 Rusina 1 56.4± 0.0 Onerva Lilja 9 - 70.4+ 3.s Laila 5425 Jalava Maine 4 64.0 + 3. s Alku Jeesse 70.2± 7.0 Juono Tipla Soma Ruusu 6 86.3± 6.4 Ora 5 73.1+ 6.8 Mielikki 6207 Haluna 5424 Aili 6209 72.3± 5.1 Ahti 6208 Kulter 2052 Rauni 4268 Ovela 2902 Lempi Lahja Jårtta 1504 Malli 4550 Amer Joulikki Ihana II 3549 Tähikki Sievä Ranssi 1446 Omena Manna II Lilla 2224 Avena Aili 2 ' 53.1± 1.1 1 68.1+ 0.0 1 69.5+ 0.0 1 38.1+ 0.0 3 58.2+12.8 1 68.6+ 0.0 1 39.1+ 0.0 1 86.s± 0.0 1 72.3+ 0.0 3 64.8+12.4 2 77.5±10.7 3 60.2± 9.0 2 63.9+ 3.8 2 70.5±16.1 2 79.2± 8.4 3 57.4± 9.0 3 65.5± 6.5 3 59.3± 5.3 -12.2 + 22.s 5.4 Teponpoika 870 135.8± 4.0 Pulu 3864 2 84.5± 2.3 Osa 4520 6 73.I± 0.0 - Hyrril 4518 5 84.5± 2.3 Orvokki 3338 3 74.1± 8.2 Huvi 2 Kipuna 5930 4 Siro "2 79.3+ 6.2 Tellu 3339 6 76.9± 4.0 Uöttö 4519 5 o 65.6± 2.2 Hilkka 4516 5 Palmu 2956 Oiva 461 Hymy 2957 Oiva 461 Hyvä 621 Kymi 619 Sirkka Tuulikki Yötiltlti 3862 Hellä 4515 58.3± 6.1 - 7.5 62.s± 4.8 -22.o 59.6± 6.2 -13.8 54.1± 3.1 -30.4 57.6± 2.0 -16.5 65.4+ 6.7 35.0±12.0 72.1± 3.7 - 7.2 57.0+ 3.5 -19.2 56.6+ 4.1 - 9.0 5 7 1 7 4 3 6 4 6 5 9 4 4 6 6 Mesikki 3376 Luumikki Teppo. I 1-lippa 7510 Hessu 6070 Tepon-Tahvo 1413 85.7+ 6.9 Viivi II 8643 76.1± 4.8 Kielo 7052 81.9± 3.5 Sisko 5929 57. o ± 3.5 Yritys 5932 78.9+ 2.S Ynnä 6000 74.1+ 8.2 Heila 5938 76.9± 6.0 Virpi 5278 Sievä 5937 76.i± 4.8 Kulta 5939 62.5± 4.8 Ulla 10241 Viivi 622 Kyllikki 890 Sievä 2950 Yöttö 4519 Ytys 459 Hyvä 621 Vaiva 4521 Soma 1763 Kyllikki 890 Osa 4520 Terho 666 Kulter 371 3 I 56.5+ 5.7 j Kumina 1805 9 80.0± 2.7 -23.5 2006-2S 15 114 Liite I. (Jatk.) Emien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- v ± m määrä Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä V ± M Erotus tytär - emä Luura 1388 Ihana 2779 Kukka 2770' Heluna 2773 Ahkera 3442 Tokka Tyynikki Hermikki Lillukka ' Papuri Lahja 362 P.-Enssi Lilla 553 Muikku Helin Orvokki 1611 Orvokki 1611 Kukkanen Ilmi Mantel Kirjo Kaunotar 763 Teija Urpu Keitikki 2242 1 - 5 1 5 1 4 - - 3 2 3 1 7 5 1 - - 74.7± 4.6 67.6± 0.0 65.s± 7.0 - 50.5± 0.0 - 1 6,1.2± 7.2 1 - 1 - 1 - 1 - 1 62.4± 6.1 - - 56.2± 5.7 - 1 95.6± 5.1 1 -1 73.0± 5.4 73.9+ 2.7 Tessu r Tieto Toivo Tarmo H 1 Pyhikki 3990 1465 Ilta Tlibikki Huvi 6164 Ainamo 6165 1694 Tessu Tyttö 7903 Mielikki 2140 I Tähikki 4 1 2 2 2 3 5 1 2 1 1 1 1 1 1 2 2 3 2 2 1 2 4 1 3 1 3 1 4 4 1 67.s+ 9.3 53.1± 0.0 33.2± 0.0 58.7± 3.2 61.4± 1.3 60.4± 2.8 75.8± 6.1 57.7± 2.9 1 51.2± 0.0 57.4± 2.9 46.9± •0.0 65.0± 0.o 68. 0 ± 0.0 63.8± 5.8 61.5+ 0.2 62.2± 5.8 80.5± 4.6 52.6± 0.2 34.0+ 0.0 64.7± 1.9 65.6± 3.9 70.5± 6.9 68.1+14.0 1 57.7± 4.6 62.5± 6.5 67.8± 4.7 -41.5 , - 8.9 1- 4.1 25.3 -- 13.0 + 1 . 4 -1 -F 8.5 r -25.1 - -15.3 -- 11.4 Tenu Tuulas Töpö Tommi 1 Tuorikki 463 Lempi 1793 1 Tutju Ranssi I Marjatta 987 1 1861 Leivo Kuutar 9488 Kielo Lilla Leikki Näpsä Leikki 1248 Orvokki 6014 Kulter 4890 465 . Rusina Töpry Ainikki 8654 Alku 9484 Almu 115 Liite 1. (Jatk.) v m Tyttärien nimet ja kantakirja. n:o v ± m Vuosien luku- määrä Emien nimet ja kantakirja n:o Erotus tytär - emä Vuosien luku- määrä 62.s+ 5.1 67.4± 5.o 60.3± 0.0 Eila Etevä 73.0± 5.1 Hely 3 3 1 Yömä 5403 Pomppel Teija -12.7 7 Ukko 595 Maitikki Kaiku 6835 Kauno 8190 Maini 8191 Manteli 8192 Lahja 3 82.6+ 9.7 77.3± 0.0 81.6+13.1 67.2+ 0.0 63.5+ 0.0 84.2+ 0.0 Hopeainen Heluna Minteli Ilta Rusina Rusina 2 1 1 1 Omena Hollaska 2 Uljas Veskuna 2306 79.1± 8.4 Hyöty 6337 8 3 77.7+ 4.6 55.3+ 2.7 -23.8 Kyyttö Ystävä Juhlikki Juhlikki Onnikki 2125 Hertta • Onnetar 1208 Onnetar 1208 Hallatar 1927 Ensikki Unto 817 Kaunikki 90.6 ±- 6.4 Kulter 97.1± 0.o Jertta, 97.1+ 0.0 Juonikki Omena 7379 Hehina 3456 Ura 813 3 80.1±10.3 Oma 6391 3 80.1+10.3 Oiti 5033 2 84.3+19.5 Hilkka 2 75.6+10.3 Tokka 56.8±12.4 69.5± 1.4 -21.1 73.1± 6.6 -24.0 79.9± 6.1 -17.2 55.1+ 3.6 66.3+ 4.7 60.5+ 2.3 1 -19.6 62.8± 9.9 .-17.3 70.0+ 5.2 -14.3 89.8+ 8.2 -1- 14.2 3 2 3 3 3 1 1 2 3 3 2 4 6 Urho Onerva Liekko Leikki 4 5 5 86.7+ 2.0 78.2+ 5.4 1- 10.2 74.5± 6.0 Metikki Kielo 4606 Hellä 1 68.0± 0.0 Ura 1715 Ahkera 4432 Apilas 6114 Syksynkukka 4430 Ilona Lystikki 2313 Heija 2685 Onerva Mesina 4808 Juonikki 1434 Armas 1869 Onerva 9 77.0± 3.9 5 69.2+ 5.4 3 62.4± 1.1 '93.3±2J 7 67.5± 4.1 2 72.1± 1.6 3 56.s± 5.0 7 76.3± 2.5 6 75.3± 1.9 2 72.1± 1.6 Alli Aalto Salama Ilta Lyly Hertta Oire Muisto Jyvä Aarre Oksa 58.0± 1.7 71.8+ 3.5 67.5+ 2.5 45.o± 0.0 77.7± 4.s 73.2± 4.1 64.3+ 2.9 79.4± 6.s 74.8± 5.2 75.1± 0.0 63.3+ 0.0 -19.o 2.6 + 5.1 -15.6 + 5.7 7.s + 22.6 1.5 0.2 8.s 2 3 2 1 3 3 3 4 4 1 1 116 Liite 1. rjratk-) Nöpö 2684 Kaunikki II 2314 Urkuna Uusi-Ystävä 1870 Nöpö 2684 Sireeni 2318 Ainamo 1432 Lemmikki Sikles lleippa Päästikki Lemmikki 3150 Mesikki Kaunikki 1929 Siirikki 6325 Peippo 2701 Aalto 792 Ihana 794 Peippo 2701 Urkuna 358 Alli 793 Tokka 3235. Omena Malina 1436 Ansio Nöpö 2684 Lystikki 2316 Emien nimet ja kantakirja n:o Lummikki 1449 Manteli 2304 Hukka 1448 Lystikki Ranssi 1446 Kukka 1448 Pulmikki 1453 Hellä 797 v Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien _luku- määrä Erotus V i ui Itytär Orpana 9 76.6+ 8.3 cmii 61.3+ 8.9 Myrsky 4 72.34- 5,9 67.4+ 5.s 81.6+ 2.3 93.3+ 9.7 Alppi Näpsä Luis 4 1 3 68.6+ 2.2 72.1± 0.0 71.2+ 4.3 -I-- 1.2 - 9.5 -22.1 Ijrkko 818 64.0± 5.8 Palmu 4855 7 66.0+ +- 2.o -Armas 4857 4 67.6+ 7.-i 66.7 +13.8 64.0± 5.8 Impi 3512 Perho 4029 3 1 55.1+ 9.2 77.2± 0.0 -11.6 + 13.2 Unelma 4028 Aura 2700 6 1 53.4± 1.4 80.6± 0.0 Urkko II 1251 - 1 Tuulikki 6762 1 85.4+ 0.o 1 - Uurtaja 1625 Päästikki 2 57.8± 1.2 69.6+ 6.6 Nätti 7408 3 63.s± 8.7 - 5.8 Mesikki 2 51.7± 8.6 Hertta 1324 3 56.1+ 5.6 65.9± 8.1 Ensikki 3 73.5 +10.9 ÷ 8.3 Veitikka Kaunikki 2 68.9+ 4.9 71.1+ 4.9 Taplikki 3 81.0± 8.3 9.9 71.6± 5.3 Omena 7963 3 71.7+ 0.5 + 0.1 Veitikka 864 81.6+ 1.1 Norja 6 66.9+ 4.4 -14.7 89.8+ 5.7 Kauno 3 61.6+ 7.1 -28.2 Unelma 77.9+ 5.2 70.8± 4.9 Upukka 4 74.4± 5.8 + 3.6 81.6+ 1.1 Nopsa 4 61.0± 5.6 -20.6 81.3+ 5.3 Syksynkukka 4430 . 3 -60.7+ 2.9 -20.6 77.3+ 5.4 Apilas 6114 5 70.8+ 6.9 - 6.5 Veka 862 91.1+12.7 Lemmikki 4846 1 74.4± 0.0 -16.7 - Viikuna 6344 4 58.4+ 7.3 Lehikki 4030 4 71.1+10.5 Palmikki 1453 4 89.0± 8.6 Rauni 42C8 3 67.8+10.2 Kuilu 4423 2. 72.1+ 9.0 85.7-1- 8.6 Hertta 4422 3 60.6± 9.7 77.3+ 6.6 Helinä 1804 6 71.6+ 4.1 - 5.8 Vuosien _luku- määrä 3 3 4 8 9 3 2 5 5 5 6 4 3 5 4 5 7 3 61.7±0.0 5511± 0.0 59.6+ 4.0 64.6± 0.0 1 1 2 1 7.7 -13.6 1 63.8± 0.o 1 72.0± 0.o 2 60.2± 1.4 3 66.8± 2.1 1 74.2± 0.0 2 64.7± 4.9 3 68.2* 6.0 5 68.1+ 5.1 -14.1 6.6 2.3 - 0 17.5 2.9 2 56.2± 5.2 2 63.7± 9.s 1 54.6± 0.0 1 81.3* 0.0 1 58.7± 0.0 1 52.0± 0.0 3 60.7± 5.8 -31.5 3 55.s± 3.5 1 1 'U:013 8.0 1 '1 -29.5 -33.0 - 41.s 117 Liite 1. (Jatk.) m Tyttärien nimet ja kantakirja n:b V m 'Erotus tytär - emä . Ponien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä Vuosien - luku- määrä 1609 .Veka Tuulikki 4835 Tuttu Viinikki Sunteri1796 67.3± 0.o Sunter Lemmikki 78.2± 0.0 Lilja Velcanpoika 1721 Helan& , - I Hyrinä 7044 Kiikka 2709 9 86.1+18.5 I Kauno Vanamo 4845 3 66.8* 2.1 Vuokko 7045 Viinikki III 2708 2 69.1 ± 8. s Vanamo 4845 Viljakka Valo 4847 Palmikki 1453 .... Pulmikki 1453 .... 3 .3 ° 85.7+ 8.6 85.7±I 8.6 Paras 8469 Palmu 7573 Lehikki 4030 4 71.0+10.5 Likka 6346 Vesa 1722 Peura' Paras 9341 Palmu 4887 -97.3± 5.9 Ansio 8531 Rypäle Muisto 5336 - - Raita 7346 Maituri Tuulikki Tuisku 6015 Kukka - Kielo 8529- Kyllikki 2739 1 92.2± 0.0 Kiltti Palmu 4887 9 97.3± 5.9 Paula 6017 17.i/i1i 225/ Rusina 4813 1 I 73.1± 0.0 I Raita Sunder 728 - 1 - I Suvi Mielikki 1 Rusina Hyvä 5859 Ihme 4450 Viinikki II 796 - 1 - 1 6 3 - 1 1 - , I - I 72.0± 9.4 I 66.0± 6.1 I --, I 82.8± 0.0 Vippo -Vappo V ozpa Voitto 1228 Mesikki Varma Paala 4128 I 1460. H.empi ,' Ilta I 22/2. . Viinikki III 27C8 : 1285. Viljakka:8412 Kyllikki Vieno Ranssi 8410 Jertta 1 1 2 I 2 I 1 I - 2 1 1 3 2 1 62:4* 0.0 I 77.1± 4.9 I 77.4±10.1 I 82.5± 0.0 I . 69.1± 8.s I 50.4± 0.0 42.7± 0.0 60.0± 8.1 62.1± 2-6 52.s+ 0.0 - - -I- 5.4 + 16.5 -32.4 Veskuna 1865 Kukka II 3500 Virkuna Rusina Juonikki 1.18 Liite 1. (Jatk.) Etujen nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä, V ± m . •••=•1 Tyttärien nimet ja kantakirja n:o Vuosien luku- määrä v + m Erotus tytär — ernä Fuotto 1186 Leila —J Onka 6§29 2 74.8+ 1.6 Viksu 1948 Sievä, 982 1 5 1 84.4± 3.0 Sala 7000 1 J 59.a+ 0.0 Vekara 2358 Vuokko 7045 1 2 60.2+ 1.4 I Vaula 8416 1 1 52.4+ 0.0 7.g Vuilti 2329 Neito 2078 — I Kallis 9974 2 1 61.8+ 2.8 1 Tyllerö 2073 — — Kulteri 9973 2 1 55.8+ 2.8 1 _Liite II. I. S. K. 8. Oivan sukuun kuuluvien sonnien tyttärien ja niiden emien tuotantokäyrien arvoluvut. kk. n:o Tyttäret Emät Erotus tytär - en-0, Kaikki jälkeläiset Isäsonnin nimi ja x,' , L ehm ien lukum äärä T uotantokäy- rien lukäm äärä v E P.5 v T uot antokäy- rien lukum äärä L ehm ien lukum ää rä ' T uotantokäy- rien lukum äärä v , 1. Aave 1066 3 6 ' 61.9+ 5.2 3 12 74.7± 5.0 - 12.3± 7.0 7 14 57.3 ±3.1 2. Ahven 653 3 10 63.0± 3.7 - - - - 3 1063.0±3.7 3. Aijas 1 3 66.9± 9.0 1 4 59.3± 4.2 + 7.6 4 861.i±6.2 4. Ankara,1816 2 5 60.9± 8.3 2 8 70.9± 4.3 - 10.0 3 7,66.7+7.9 5. Apu 811 1 3 70.3+ 3.0 1 2 66.7±10.7 + 3.6 6 17 69.1 ±2.o 6. Aro 1229 1 1 52.5± 0.o 1 3 81.0± 2.3- 28.6 8 19 65.s±2.3 7. Arvo, 1232 3 7 62.2± 2.4 3 5 62.5± 8.2- 0.3+10.9 9 19,64.4+2.7 8. Asko 456 6 36 80.2± 2.0 - - - - 6 36 80.2 ±2.0 9. Esko 1635 2 3 69.1± 5.3 2 4 53.6± 4.8 + 15.5 5 962.7±3.0 10. Esko 1061 4 15 70.9± 4.2 - - - - 4 1570.9±4.2 11. Hakuli 9 3 61.8± 6.4 2 9 73.7± 2.9 - 11.9 3 6 68.1±5.6 12. Hannes 1247 5 14 65.6± 3.5 5 31 76.7+ 2.3 - 9.9+ 2.8 12 3164.9±2,1 13. Harjun-Reipas . 2 4 60.2± 4.1 2 9 74.s+ 4.9 - 14.6 3 760.3±3.4 1 6 84.2± 8.2 1 2 93.9±16.1 - 9.7 3 1584.9±4.8 14. Heimo 458. 15. Heimola 565 4 9 70.4± 6.5 4 5 72.0± 5.1 - 1.6±11.6 11 2373.8±3.0 16. Hilppa 1441 4 11 54.3± 3.9 4 21 61.s± 2,1- 7.5+ 2.2 4 11 54.3 ±3.3 17. Halli 1 5 61.9± 4.4 1 3 60.9+ 3.4 -1- 1.0 5 22 68.1+2.4 18. Iitto 276 4 14 81.5± 2.7 - - - - 4 1481.8±2.7 19. Iittolainen 568 . 5 15 69.6± 3.3 5 18 88.6± 3.1 - 19.0± 7.3 14 60,71.2+1.7 20. Iivana 1302 11 38 74.0± 2.2 11 61 85.8± 1.8 - 11.8± 4.9 14 46,73.9±2.1 21. Ilkka 1925 3 5 62.1+ 2.8 - - - - 3 562.1±2.8 22. Ilve 2010 23. Immo 1718 2 3 4 8 69.3± 3.1 64.6± 2.9 2 3 15 15 78.s± 3.7-- 71.1± 3.5 9.2 - 6.5± 4.1 4 5 7 69.3±2.9 I 12,63.4±2.9 24. Jaakko 1976 3 4 57.5± 1.6 - - - 3 4,57.5 ±1.6 25. Jallu 465 5 14 74.9+ 4.1 - - - - 5 14,74.914.1 26. Jalo 1288 3 13 62.4+ 4.1 3 17 . 73.7± 2.3- 11.3+ 3.6 4 1763.1±3.4 27. Jenu 1174 1 2 67.3± 3.0 1 2 99.3± 4.2 - 32.0 3 556.6±5.0 28. Juha 1050 4 9 71.3± 2.7 4 12 73.7± 2.8- 2.4± 5.7 8 2169.3+1.8 29. Julle 848 5 17 79.7± 4.3 - - - 5 17,79.7+4.3 30. Jutikka 1818 7 17 61.9+ 2.5 - - - 7 17,61.9+2.5 31. Juntta 1283 4 6 67.3+ 3.2 4 16 81.0 ± 2.9 - 13.7± 7.3 5 866.4±2.0 32. Kaiku 843 2 8 64.7± 4.8 2 15 79.9+ 4.0 - 15.2 3 1067.7±5.2 33. Kaiku 1297 34. Kajoski 807 2 3 6 15 63.1± 2.2 70.4± 2.9 2 - 11 - 71.s+ 48- - 8.7 - 8 3 2270.3±1.9 I 15,70.4±2.9 35. Kalervo 1612 3 9 64.0± 4.4 3 15 67.3+ 3.3 - 3.3± 2.7 3 964.0±4.4 36. Karjalainen 1551 1 3 75.5±10.8 1 3 71.4+ 6.6 + 4.1 8 19,70.0+2.5 37. Kerma 953 4 18 75.1+ 3.4 4 19 87.9± 2.7 - 12.8± 6.5 9 35,71.9±2.1 38. Kiira 1102 2 8 64.3+ 3.3 2 6 75.2± 3.5 - 10.9 5 .19,64.2±2.5 39. Kilo 3 6 76.0± 6.9 3 14 70.5± 3.9 + 5.5±13.0 5 11169.0+4.8 2 5 69.0+ 4.1 2 8 70.2± 3.5- 1.2 5 12171.9±3.0 Koitto 652 .. . . Korsun-Uljas 776 4 8 69. 8 ± 4.5 - - - - 4 8,69.8±4.5 120 Lsäsonnin nimi ja kk n:o Tyttäret Emat Erotus m tytär - eä Kaikki jälkeläiset ' Lehm ien lukum äärä Tuotantokäy- rien lukum äärä Lehm ien lukum äärä P -`s", ,E.s• 32. P: ..., 1 Lehm ien lukum äärä Tuotant okäy- rien lukum äärä 42. Kuisma 821 5 18 69.31 3.8 5 14 74.61 4.t- 5.31 7.2 12 4668.9±2.0 43. Kunto 274 3 21 81.81 2.8 - - - - 8 21 81.812.s -14. Kurki 1257 1 1 84.31 0.0 1 2 67.9110.5 + 16.4 3 368.1±8.4 45. Lassi 466 1 2 64.91 4.6 1 3 84.11 5.8- 19.2 5 191 69.413.1 46. Leikki 861 6 31 66.91 2.2 6 17 87.9+ 2.9 - 21.0± 6.5 8 3568.4+2.o 47. Lippo 1047 4 19 69.2+ 2.3 4 20 73.5+ 2.6 - 4.3+ 5.2 6 301 70.311.7 -18. Luin 1443 49. Lupa 1501 , 6 3 10 4 67.61 2.9 77.41 6.9 - 3 - 10 78.91 4.3 - - 1.5± 7.3 6 5 1067.o+2.9 1 50. Mahti 2074 2 4 75.2+ 1.6 2 14 79.5 3.0- 1 4.3 4 7 T9.0+3,7 63.016.7 5_1. Manu 1187 2 5 63.01 3.4 2 5 74.21 7.8 - 11.2 10 24 66.212.4 52. Matso 1488 3 8 69.7+ 2.7 3 8 80.31 6.7 - 10.6+ 7.5 3 968.2+4.4 53. Monni 1321 4 20 65.6+ 3.5. 4 16 75.21 -3.2 - 9.41 8.1 - 9 32 68.o +2.s 54. Muki 897 1 2 72.5± 6.5 1 4 89.5+ 3.8 -- 17.0 9 4372.4±2.0 55. Murjaani 970 1 1 81.2+ 0.o 1 3 82.6+ 9.7 - LI 3 665.8±4.3 56. Naku. 1065 3 14 75.01 3.9 3 20 82.01 2.0 - 7.01 4.8 6 24 71.412.7 57. Nalle 7 12 66.0+ 1.9 7 21 66.11 3.4 - 0.4110.9 8 13,66.611.8 58. Nero 829 1 2 82.61 3.1 1 2 73.71 6.1 + 8.9 6 1765.5+4.4 59. Neronleimaus 1 1 82.3+ 0.0 1 2 68.5± 0.3 + 13.84 4 I ,67.9+8.7 60. Niilo ' 3 6 - 63.0+ 3.5 3 11 72.11 2.1 - 9.11 4.0 4 763.413.0 61. Nyrkki '1 3 - 67.61 1.3 1 5 72.41 4.9 - 4.3 3 869:3+3.7 62. Oikku 459 12 40 74.11 2.0 12 40 79.01 2.2 - 4.61 4.7 33102171.1±1.2 Oikun-Opas 1454 Oiva 8 - 3 11 3 25 70.2+ 2.9 88.3+ 3.7 3 -- 12 -- 72.4+ 3.0 . - - 2.21. 3.7 - I 6 571.0±2.2 11 2588.3±3.7 65. Oiva III 281 . 21 88 79.21 1.4 - - . - + 11.81 21 8879.2±1.4 66. Oivanpoika 404 3 10 86.71 4.7 3 10 80.7+ 3.1 + 6.0+ 6.3 11 4084.2±2.3 67. Oivan-Sulo 827 . 1 3 68.9+13.1 1 2 77.1±12.0 - 8.2 • 4 11472.1 +5.2 68. Oivan-Urho 875 7 32 - 72.41 2.0 7 38 74.01 4.1 - 11.61 2.1 22 8869.9±1.7 69. Ontro IV 1253 . 3 9 6671 4.8 3 18 77.41 2.8 - 10.71 5.6 18 6370.0±5.9 70. Oto 1468 1 2 61.4+ 4.0 1 2 71.4± 5.s - 10.0 3 6 57.8+4.9 71. Orei 9271 2 2 67.61 2.0 2 8 84.2+ 4.8- 16.4 3 370.9±5.9 72. Paavo 146 3 14 63.51 2.5 3 12 74.41 1.3 - 10.91 1.2 4 1564.9±2.3 73. Parooni 852 1 2 51.2±10.0 1 2 73.9+10.6 - 22.7 8 2771.3±2.2 74. Piipar 1329 4 6 61.51 4.5 4 9 73.21 5.4- 11.7+ 4.0 7 1167.5±3.2 75. Pitkä I. 4 11 76.71 5.2 4 10 82.61 4.6 - 5.9+10.4 4 1176.7±6.1 76. Pomo 580 4 29 78.71 2.7 - - - - 4 2978.7±2.7 77. Pulska 3 3 68.41 5.4 - - - - 3 368.4±5.4 78. Reino 1176 6 22 65.11 2.9 6 25 - 74.11 3,1- 9.01 4.3 7 23 64.712.8 79. Reippo 1161 2 6 66.21 2,1 2 7 75.5± 4.7 - 9.3 5 1367.3±2.7 80. Risto 1227 1 1 70.3+ 0.o 1 1 102.3+ 0.0 - 32.0 6 1081.4±5.3 81. Salama 219.1 . . 7 7 57.41 4.8 7 9 66.0± 3.5- 9.2± 6.9 10 1056.1±3.2 82. Sampo II 1866 4 12 62.31 5.0 - - - - 4 12 62.315.0 83. Sirkka 2244 3 5 69.01 9.1 3 16 75.0+ 3.1 - 6.0+ 5.2 4 671.7±5.8 84. Simo 1944 1 1 94.6+ 0.0 1 7 77.5+ 4.8 -1,- 17.1 5 9 62.9±4.6 85. Taitava • 3 4 71.31 4.2 3 9 77.91 4.8 - 6.6111.9 5 ' 771.6±2.8 86. Taito 1 1 48.1+ 0.0 1 4 59.31 3.9- 11.2 6 12 55.313.5 87. Taneli 464 15 53 70.31 2.0 15 47 78.71 2.5 - 8.41 3.1 21 7869.0±1.6 88. Tann 1453 . 3 4 66.1+ 5.5 3 8 76.6+ 6.0 - 10.5113.7 6 1060.9±2.9 89. Tanun-Arvo 1829 5 7 65.11 3.3 5 11 70.3+ 3.4 - 5.21 4.6 '7 9 66.0+2.6 90. Tarmo 877 4 21 71.7+ 3.4 - - • - - 4 21 71.7 +3.4 91. Taru 1628. 5 11 65.61 2.7 5 171 79.11 4.0 - 13.5+ 6.2 8 1766.3±2.7 92. Tuomas .1627 1 2 88.71 1.8 1 3 66.81 1.3 - 21.9 3 7 79.2+2.s 93. Tatu 1266 8 16 66.9+ 3.8 8 '38 73.4+ 2.3 - 6.5+ 3.9 18 3563.6±2.5 94. Teponpoika 870 . 8 34 60.s± 1.9 8 41 76.21 1.7 -15.4± 2.9 10 40 60.0 ±1.7 121 Isäsonnin nimi a j kk, n:o Tyttäret Emät tytär - emä Kaikki jälkeläiset .E t_, ,,, „ g5 g1-3 -,',. 2 ,- 9:?,' v '' ... '1= 7 L ehm ie n lukum ä,ärä g' I" 2 , 5 i',-' -5- Erotus v Lehm ien lukum äärä Tuotantokäy- rien lukum äärä v 95. Tepon-Tahvo 1413 9 19 63.1+ 1.7 9 52 74.7± 1.9 - 11.6+ 3.2 10 2262.7±1.1 96. Tessu 1465 3 5 54.7+ 5.0 3 11 69.9+ 3.9 - 15.2+14.8 4 654.4±4.8 97. Tieto 1694 1 3 75.8+ 6.1 1 1 50.5+ 0.o + 25.3 3 1063.7±3.4 98. Tuulas 1861 2 4 64.2+ 2.5 2 5 59.7+ 4.1 + 4.5 8 1661.3±2.9 99. Töpry 3 8 60.5± 2.3 3 19 73.3+ 2.8 - 12.s+ 1.1 6 1863.6±1.7 100. Ukko 595 6 9 78.1+ 4.3 - - - - 6 978.1±4.3 101. Unto 817 3 8 73.4+ 2.9 3 5 93.2± 3.9 - 19.8+ 2.0 6 2066.0±2.61 102. Ura 813 4 11 71.5+ 4.6 4 10 80.0+ 5.1 - 8.5± 7.9 4 11 71.5+4.6 103. Urho 1 5 78.2+ 5.2 1 1 68.0+ 0.0 + 10.2 3 1479.3+3.1 104. Ura 1715 14 38 71.6+ 1.4 14 70 76.4+ 1.7 - 4.8± 3.3 16 4171.2±1.5 105. Ukko 818 3 11 64.1+ 3.4 3 7 65.1+ 5.5 - 1.0+ 7.7 6 22 62.6±2.4 106. Uurtaja 1625 . 2 6 68.6+ 6.6 2 10 67.4+ 5.0 + 1.2 5 13 61.4+3.8 107. Veitikka 9 6 76.4+ 4.5 2 11 71.4+ 3.4 + 5.0 3 874.5±3.6 108. Veitikka 864 6 25 66.5+ 2.4 6 28 79.4+ 2.1 - 12.9+ 3.9 7 3068.4±2.2 109. Veka 862 2 7 71.9+ 3.5 2 8 82.5+ 6.3 - 10.6 8 2769.9±2.9 110. Veka 1609 . 3 4 59.7+ 2.8 3 4 75.8+ 4.7 - 16.1± 4.7 4 560.1±2.2 111. Vekanpoika1721 6 16 66.7+ 2.0 6 19 78.4+ 3.6 - 11.7+ 3.8 8 1867.0±1.8 112. Vesa 1722 4 9 59.0+ 2.8 4 8 87.2+ 5.3 - 28.2+ 5.4 8 1459.6±2.6 113. Voitto 1285 1 1 50.4+ 0.0 1 1 82.s+ 0.0 - 32.4 5 856.3+3.7 2006-28 16 Summary. Factors influencing the lactation curve and the hereditariness of its shape in East Finnish cattle. Although the milk yield of cows is generally estimated on the basis of the total annual production, individuals are often compared with respect to their most abun.dant daily production. For this, purpose the cows are abundantly fed immediately after calving. It is •then natural to have recourse to rich cake rations, as in other fodder there is not a sufficient quantity of different nutrient substances in proportions suitable for high production. As, however, feeding stuffs rich in protein are a rather expensive kind of fodder for cows, their amount.in the fodder is of considerable importance for a profitable milk production. A cow, whose abmidant daily production has been reached by means of large portions of concentrated feeding stuffs, will thus economically he noticeably less advantageous than a cow, whose annual yield is the same, but which, after calving and using cheaper fodders, at the beginning of the production. period yielded less. per day but produced the same quantity for a longer time. It has been observed in connection with researches on n.ative Finnish bull stock carried out at -the Departement for Animal.Breeding of the. Ag,ri- cultural Experiment Station,-that the distribution of the milkproduction over the different months of the lactation period is considerably different for various individuals. As this fact is of a noticeable economical significance, the present investigation has tried to explain whether the distribution of the. production over the different months of the lactation period is a hereditary characteristic or whether the differences noticed are due only to external or modif ying f actors. Earlier illvestigations. Several authors have already paid attention to the distribution of the milk yield over the different months, i. e. to the shape of the lactation curve. A. Westerlund has tried to determine mathematically the shape of this curve. He has dealt with the falling part of the lactation curve, running from the highest production tulta it ceases. On the basis of his observations he states that this part shows a double inflexion., so that in his opinion it is to he determined by a probable integral, the ordinates of which have opposite signs. He has calculated for this curve the dispersion (o.), the average (M), the excess ,(E) and obliquity (S). .The use of so many characteristics determining the shape of the production curve is clifficult when it is desired to compare a larger number of curves. T. Ellinger, who has compared the production curves of 124 different breeds, has for expressing the shape of the curves in figures, used the value of the ratio between milk yield during the second and first ten- weeks' period. This value, determined on the basis of yields during such short periods, no attention being paid to the abundance of production at other times of the lactation period, can scarcely give a reliable idea of the shape of this curve. In Germany H. Wagner has carried out investigations on the shape of the lactation. curve. On the basis of records from feeding experiments, Wagner at first presumed that the decrease in milk yield may be represented by a straight line. He therefore presumed that the lactation curve Gould be changed to a horizOntal line by correcting -the daily milk yields accordin.g to the average daily decrease during the experimental period and the order number of every day counted from the begimiing of the period in question. Wagner's later investigations, however, show that the production does not decrease uniformly from day to day, but is going on with increasing speed. For this reason he has tried to apply to this case the formula worked out by E. A. IVIitscherlich showing the effect of increased supply of production factors on the increase in plant growth, inverting the sign of the product c(x2—x1), x1 and x, being the order numbers belonging to the first and last days of the period in question. At the Departement for Animal Nutrition of the Ag,ricultUral Experiment Station several lactation curves have been drawn on the basis of the daily weighed yield of normal cows, receiving fully sufficient fodder and good care. These records have been used for the purpose of finding the shape of their lacta- tion curves, using the Wagner formula. The trial has shown, however, that this method carmot be applied, because e. g. the value of the most abundant milk yield of the lactation period may sometimes become absolutely negative. C. W. Turner has expressed the opinion that the milk yield declines regularly from its maximum. According to him, the decrease from month to month is equally great in that the yield of milk each month decreases by a fixed percentage from the yield of the preceding month. The greatest wealmess of Turner's conception is that he takes into consideration only the falling part of the curve although the shape of the lactation curve is considera,bly variable as the maximum yield may be observed at different terms, during the first month and in some cases oven the sixth month after calving. W. L. Gaines and F. A. Davidson have found that the milk yield decreases by a certain amount per month, and they, like S. A. Asdell, are of the opinion that the cow's pregnancy does not affect the milk yield during the first 5 months, but that it does so at a later stage, when a special formula should be used. The investigators mentioned above have in this question proceeded from the supposition that the milk yield is decreasing by a fixed amount per month. As, however, lactation curves of widely different shape have been observed, the form developed by these investigators can not be suitable for developing the curves of individual cows. H. G. Sanders has determined the shape of the lactation curve by grouping his material in classes according to the time of calving and calculating for the twelve such classes their average for the lactation yields. Besides he calculated for each class the average maximum daily yield during the total lactation period. Dividing the first mentioned average for each group by the average maximum daily yield during the lactation period of the same 125 group, gives a nurnber by wich the corresponding proportionate figure of each individual cow is divided. This quotient called the >>Shape figura> varies between. 0.5 and 1. 5, but this figure can scarcely he used for estimating the profitableness of milk yields on the basis of the corresponding lactation curve, for the existence of a certain relation between the total lactation yield and the maximum daily yield does not prove that the falling part of the lactation curve would constantly have the same shape. The total yield of the lactation period does not affect the quotient figure used by Sanders, and this cannot therefore give a reliable idea of the shape of the whole production curve. On the basis of the above mentioned it is apparent that the opinion.s on the shape of the lactation curve are widely discrepant and that the calcu- lations used by different investigators for determining the shape of the lactation curve are suitable only for certain cases, possibly for the average yield of large g,roups, but not for the individual animals nor for investiga- ting hereditary features in their shape. An attempt is made below to explain these questions in connection with East Finnish cattle. The authors pro eedure. In the following developments the lactation curve is un.derstood as the line wich is drawn when the points showing the proportionate milk yields for the different months of the whole lactation period marked in a co-ordin.ate system are joined. For the purpose of his investigation the author has used the milk yields of cows belonging to the I. S. X..1) 8 Oiva breed, gathering the details from the inspection books of different farms. As the lactation period does not usually coincide with the calendar year, the milk yield of the lactation period is obtained by adding together the yields of the different months belonging to the considered period and calculating the yield of each month in percentage of the total lactation yield. This procedure has been used in order to make comparable the =yes for cows with n.oticeably different milk yields. As mentioned above, the lactation curve is to be considered more advantageous the måre evenly the yield is distributed over the different months of the lactation. period. For this reason the limit-shape of a straight line parallel to the abscissa-axis has been considered -the ideal curve. It is impossible, however, to find the ideal shape for the lactation curve by reason of the numerous factors affecting the shape of the lactation curve. In order to get the different curves comparable with each other, it has been essential to find a figure indicating the shape of each lactation curve and also indicating ali variations which had ocUrred in the yield. The ideal lactation curve inclicates a monthly milk yield of 8. 3 % of the total milk yield during the lactation period. By calculating the deviation of "the monthly values belongin.g to each of the corresponding Values of the ideal curve, and by calculating for series of such curves the dispersion and the coefficient of variation, a figure will he obtained wich indicates the shape of the lactation curve as compared with the ideal curve. By employing 1) East Finnish Cattle Herahook. 126 this method of calculation the value of this figure will be o for the ideal curve and for the less advantageous curve, when the total milk yield for the lactation period is brought down to the amount for a single month, 333. o. As the form of the lactation curve is influenced by several external factors the variations due to these must be taken into consideration in estimating the hereditary feature of the curves. In order that the side-in- fluences affecting the shape of the lactation curve might he eliminated as strictly as possible, the correlation has been calculated between the more important factors influencing the shape of each lactation curve and the value- index for the lactation curve obtained by using the correlation. formula (3), pag. 27, generally employed, and the regression by uSing the usual regression formula (4), page 27. After the influence has thus been separately determined between each of the external factors with regard to the shape of the lactation curve by taking simultaneously into consideration ali the influences, the correction due to bach factor has been calculated by using the following system of equations: crx?a px2x.(3 Px2x47 Px2x5/2 Px2x.v = px,x2a cr pxxs,u +Pssx.v = px,x, px,x2a ± Px,x,fi ± ax,' y + Px,x5,a Px,x5v Px5x2a ± px,x2/3 Px5x47 ± C.XY' U px,x.v px0x 2a px6xj3 Px,xv pxGx,,cc axo v = pzz,x, The numbers x„ x2 used in these equations indicate the factors affecting the form of the lactation curve, the variations in the production curve caused by them requiring correction. x„ e x, indicate the dispersion belong-ing to the factor in connection with wich it is marked. The p-values are calculated according to the following general formula from correlation tables, which - indicate the extent of the correlation between ali the factors in question. 2pax ay — nbx by Pvx yy 11 y, ,u and v used in the equations indicate the correction coefficient by the use of which the value-indexes of the production curves are to be corrected so that in regard to any f actor they become equal in value. After this procedure a normal value is to be fixed for each factor, whereupon each deviation of the n.amed factors from their above-mentioned normal value is multiplied by the corresponding correction coefficient and the product is added to the value-index of the lactation curve. The correction of the fig-ures indicating the shape of the definitive lactation curve is made by using the following equation: x 0 = x1 ± a (y0—y1) fi (z 0 —z1) + y( where x, indicates the corrected value of the curve, x, the original value, a, fi, y and v the above mentioned correction coefficionts, y o the figure to which the curve is corrected in relation to the factor in question and y the uncorrected figures in regard to the factor in question. The value-indexes of the lactation curves corrected as above are finally- used to explain the investigated question. 127 After the original value-indexes of ali the curves have been icorrected in the above manner, a series is formed of the value-indexes of ali -the curves for each cow, and the average f ound. The average corresponding to this series is considered as the value-index for the lactation curve of the cow. To explain the influence of the bull on the shape of its offspring's lacta: tion curve, the average is calculated for the value of each of the bulls' daughters and their mothers, after which the average belonging to the mothers is compared with the daughters' corresponding figure by taking the difference between these averages. A.n.egative value shows that the form of the daughters' production curves is more favourable than the mothers' and vice verså. The average error of the difference is found by calculating the difference between the shape index for the lactation curves of each daughter .and its mother. These differences are used for calculation of the probable error. Results. It is generally known that the yield of milk is considerably influenced by several factors. As these f actors may vary even during the lactation period, it is to be expected that the shape of the lactation curve wouM show corres- ponding variations. Under the conditions prevailing in East Finland the rnost important f actors affecting the lactation curve are the Service period, the dry period, the time of calving, the number of times the cow has calved and feedirig. Besides the above factors affecting the lactation curve, there are naturally other factors such as the size of the body, climatic conditions, etc. As the materia' of our investigation is obtained from animals belongin.g to only one breed which have been in a limited area, the last named points should not g,reatly influence the lactation curve. Service period. The influence of the Service period on the yield of milk has been investi- gated by several authors. According to some of them the dedrease in yield is due to special hormones produced during the development of the embrio. In general however, the opinion is prevalent that the effect of covering is not immediately noticeable, but only after several weeks. 'Thus according to C. Eckles it is noticeable only after 240 days calculated from the day of covering, according to H. 0. Sanders after 196 days, according to J. Hammond later and according to H. Gavin but 12-20 weeks after. According to T. Ellingers' investigation the correlation between the length of the Service period and the length of the lactation period is quite considerable for both Da,nish and Jersey cows. It is quite natural that the length of Service period somewhat influences the length of the lactation period and thus also the shape of its curve. If a cow becomes preg,nant very soon after calving the falling yieldwill occur earlier 128 and the lactation curve cannot remain unchanged unless the yield at the beginning of. the lactation period increases disproportionately. The influence of this facter is very variable owing to differences in fodder and care given to the cow. For this reason the cows may be in widely diff erent conclition at the time of covering, which also affects the lactation. curve. - From the correlation table (N:o 1, page 34), which shows the extent of the correlation between the Service period and the value-index of the lacta,tion curve, it will be.noted that if the Service period is divided into 10- days groups, the largest n.umber of cows belong to the 80-90 day groups and of the remainder, the greater part have been covered earlier than 80 days after calving. The variation is very great, extending from about 10 days to 6 months. The correlation between the length of the Service period and the value-index of the lactatiori curve is moderate, the coefficient of correlation being - = -0.398 + 0.011 which is to be considered relia,ble with regard to the probable error. Besides the regression showing the improvement in the value-index of the lactation curve has been calculated and found to be R = —0.205 It will thus be seen, that the correlation is not especially great. This is partly owing to the considerable dispersion in the different classes and partly to the fact that when the Service period is shorten.ed, the dry period is lenghtened, which again has an opposite influence, as will he- seen from the table of correlation N:o 2 (page 36), according to which the coefficient of correlation for the length of the Service period and of the dry period is r = 0.204 ± 0.015. Also here a noticeable dispersion is observed due to many reasons, of which the most important may be the cliversity in. fodder. A disadvantageously fed cow carmot naturally remain as läng in milk as a cow fed for this purpose, although both ha,ve been covered an equally long time after calving. Further it can be proved that the value-index of the lactation curve is most unfavourable when the length of the Service period is between 20-30 days. This result ag,rees with those of H. G. Sanders. That the value-index of the lactation.curve is not most imfavourable when length of the Service period is un.der 10 days is most probably due to the fact that a cow covered immecliately after calving is not capable of.producing larger quantities of milk, but that the yield through the best and for this purpose most suitable care remains unchanged, for a longer time and the value-index for the lactation curve for this reason improves. Thus too early covering may lower the height of the lactation curve without affecting its length. This assumption is also supported by the circumstances that the average yield of the cows in question is somewhat more abunda,nt than the avera,ge of the following class (table of correlation N:o 3,.page 39). In lengthening the time between calving and covering to over 120 days 129 only sma,11 irregularities are to be noticed. This, however, is owing to the small number of individuals in the last classes. The dry peried. The variation in length of the dry period for different cows may he due either to the length of the Service period or to the fact that the milk yield during the previous lactation period has continued so lon.g that the cows have not had the time during the dry period to retain sufficient quantities of n.u- trient substances important for the production of milk, and for this reason become dry earlier than usual. In the last-mentioned instance the dry period directly affects the shape of the following lactation curve. With regard to the effect of a lengthened dry period on the shape of the lactation curve, the opinion has been expressed that the lactation period lengthens with the dry period, because a cow after being dry for a longer time may he able to use the amount of nourishment retained during this longer period of rest to yield milk for a longer time. The present author's results concerning the influence of the length of the dry period are considerably discrepant from the above mentioned opinion, table of correlation N:o 4, pa,ge 41. The coefficient of correlation is positive: r = 0.21 ± 0. 0 1 4. The corresponding regression is R y = 0.124, and the value-index of the lactation curve thus declines by 0.124 per day of the lengthened dry period. It can further he proved, that if the cows are grouped according to the dry period into 10-days classes, the largest number of individuals will he f ound in the 50-60 days class, the average dry period for the whole being 69 days. It is further to he noted (table of regression N:o 2, page 44) that the deeline in the curve corresponding to a longer dry period is very regular and that the value-index for the real curves approaches the regression line very closely, the dry period being shorter than 140 days. The irregularities appearing later are most probably due to the scarcity of the material in the idifferent classes. The result that the curve belonging to a shorter dry period is more favourable than that belonging to a longer such period, is probably due to the fact that the larger quantities of nutrients stored in the cow's tissues during a longer dry period may yield a larger amount of milk. But when these tissues have been emptied the production lessens rather quickly causing a less favourable shape of the curve. Calving time.. Investigations carried out by J. Hammond and H. G. Sanders show that in England the lactation curves of cows which have calved in the autumn are better than those of cows which have calved in the spring. In the' eastern parts of Finland, where the fodder is very monoton.ous and varying from 2006-28 17 130 farm to farm during the different seasons, variations in the shape of the curve caused by the month of calving may also be expected. An occasional lack of fodder can of course to some extent be repaired by bought con.centrated feeding stuffs when the farm is not situated so far from market places that it will not pay to use these kinds of fodder. The influence of the calving month on the milk yield and the lactation curve is shown by the table of correlation N:o 6, page 47. It may be noted when examining this table that the nurnber of calvings is distributed very irregularly over the different months so that -the largest number, 941 cows or 14.5 %, have calved in March, and only 93 cows or 1.4 %, in June. This is most probably due to general scarcity of winter fodder, high prices of bought fodder, and comparatively cheap fodder from pasture land. It may further be noted, that lactation curves of cows which have calved in the auturnn are noticeably more favourable than those of cows which have calved in the spring. The difference in the value-index of the curves f or the highest and lowest months is 13.9. The coefficient of correlation between calving time and value-index of the lactation curve is r = 0.249 ± 0.012 which, with regard to the probable error, shows that the correlation isreliable. The extent of regression calculated according to the figure mentioned is = 1.470, which shows that the value-index of the lactation curve increases monthly, reckoned from June, by 1.470. The table of regression. N:o 4, page 49, shows that the value-index for the lactation curve of cows which have calved in June and July is somewhat deviating from the regression line, but this is natural, as there can be no sharp boundary between the lactation curves of cows which have calved in June and July, but the deviation changes gradually as the calving time approaches autumn. On the basis of the table of correlation and of the lactation curve it can be stated that September is the most advantageous calving month and May the most disadva,ntageous. As it has been proved that the Service period noticeably affects the form of the lactation curve, and as vie know that espe- cially in Eastern Finland young bulls have been let in to pasture with the cattle, it is possible that cows calving in spring would be covered earlier than cows which have calved in the autumn And so is it really. (cf. table of corre- lation N:o 8., page 52). The extent of the correlation between these factors is r = — 0. 230 ± 0.0i3. According to this correlation, cows which have calved in different months are on an a-verage covered after 'different intervals from calving. Thus cows which have calved in September have been covered on an average 89.1 clays after calving, but cows which have calved in May only after 55.6 days, or 33.5 clays earlier. Besides the factor mentioned there are still other factors 131 influencing the shape of the lactation curve. As the most important of these factors we may mention different care, fodder and pasture on different farms. The regression calculated on the basis of the above mentioned is R — 0. o 87, X or cows from June on, calculated per day, are covered 0.087 days earlier. From the tahle of regression N:o 5, page 53, it will he seen that true value 'indexes join the regression line closely, and the result can therefore he considered a reliable one. The number of calving times. There is a general opinion that the yield of milk beginning from the first year of production rises year by year, reaching its best value about the 6th year of production and later on falling. This is most probably due to the fact that cows very often calve the first time when not yet fully developed bodily. Years may have passed, until they have attained full size and he able to reach a better armual yield. There must he an optimurn age.when the cows have reached their -best yield. For this reason it may be probable that the shape of the lactation curve would he influenced by the number of calvings. The numbers in the table N:o 10; page 56, show indeed a considerable correlation in this matter, the coefficient being r = -0.452 ± 0.019 and the extent of the regression being R . = — 3.5os 3 Thus the value-index of the lactation curve improves with the age of the cow. Although here an optimum age could he expected, the milk yield being most favoura,bly distributed over the different months of the production period, our rnaterial treated does not indicate such an optimum. This also may depend on the fact, that on man.y farms in. East Finland the heifers are usually covered very young, so that they calve the first time when 2 years of age, at a very early age several years before maturity. It may he remarked as another important factor that ali the older cows considered have begun their milk yielding at a time when the feeding was not nearly so intensive and fitted as n.owadays, so -that cows with a good productive capacity have been able, in spite of their age, to give a yearly increasing yield of milk. Thus it has been impossible to fix the optimum-age for productive animals on the basis of the lactation curve.- Since the age of the cow has proved to he the most important factor influencing the shape of the lactation curve, the curves received from different calvings are not comparable to another, unless corresponding to the same calving time or altered to correspond. 132 Feeding. Experience has shown that the milk yield depends to a great extent on feeding, thus it seems quite natural that the shape of the lactation curve would also be influenced by feeding. It is very difficult to find a standard measure of feeding. For this purpose H. Wagner has tried to use many different ways, but has come to the conclusion that the whole fodder-ration in itself gives the best result. The fodder-unit used in Finland and Scandinavia being compoun.ded in many different ways and thus also having very different effectS is not suitable for this purpose. It has been stated that for producin.g rnilk a cow needs certain nutrients. E any of these is lackin.g or too scarcely used relativly to other necessary nutrients, the yield of milk cannot reach the amount corresponding to those. As many substances, such as amino- acids, vitamins, iodine, etc. cannot be replaced by other substances, the com- pounding of the fodder-ration must be considered a very important factor affecting the milk yield and the shape of the lactation curve. Since the fodder- units recorded in the in.spection books do not show the eomposition of a fodder- ration, this matter in the present investigation has been treated by calculating on the basis of the milk yield how many fodder-units the animal must have used during each year for the actual yield. The author has used as a basis of calculation the values calculated by Mollgaard, I. Poijärvi havin.g also accepted them. According to these a cow n.eeds for instance for a yield of 2 000 kg of milk containing 4 % fat, 760 fodder-units or 0.375.f odder-units per kg of milk at 4 %. If the percentage of fat in the milk rises or falls by 0.1 % the fodderunits required rise or fall by 0.005. Table N:o 12, page 62 shows the correlation between the above- mentioned figure indicatin.g the stren.gth of fodder and the value index of the lactation curve. The coefficient of correlation calculated on the basis of this table is = -0.400 + 0.012 and the regression R —0. o 21 X the latter figure indicating that the value-index of the lactation curve has irnproved by 2.1 per 100 fodder-units, which will be seen from regression table N:o 9 (page 64). The correlation table N:o 12, page 62, shows that the variation.s in the weaker classes of feeding are especially great and that this variation decreases in the stronger classes of feeding. This is probably due, to some decree at least, to the extent to which the fodder fulfils its purpose. The shape of the lactation curve does not depend so much on how many fodder-units 300- 400 or 700-800 have been used, but on the composition of the fodder units and on their relation to the fodder given during the Service period. As the variation in the extent to which the fodder fulfils its purpose is almost limitless, a great dispersion ma,y be expected in the lower classes of feeding. The diminished dispersion in the. classes with richer feeding possiblY depends on the fact that a larger number of fodder-units may be composed of numerous different feeding stuffs and thus better adapted to production. 133 This depends partly on. the fact that when the feeding remains adapted to its purpose during the whole lactation period, the daily production being somewhat limited, the proportionately falling yield at the end of this period affects the shape of the curves, for higher yielding suitably fed •animals, to he more favourable than those of less well fed cows. Though animal has belonged to the same herd and although the care has been in every respect quite uniform, some falling may at times he noticed in the shape of the curve irnmediately after the maximum yield (illustration N:o 9, page 65). Later on the yield remains on the same level for sorne time or may even somewhat rise at times. This f alling is, without doubt, due to the uneven feeding conditions as regards the yield in the early part of the lactation period and to the relation of the feeding during the lactation period to the feeding during the dry and the heat periods. The result of such calculation made in the early part of the lactation period is the more obvious the weaker the feeding is during the total periocl when compared with the feeding during the time of heat. , The above shows that the shape of adactation curve is greatly influenced by the composition of the f odder during the different periods. A, more detailed account of the' effect of feeding, upon the form of the lactation curve would require quite special investigations. Correction coefficient belonging to the factors affecting the shape of the lactation eurve. As the f orm of a lactation curve depends to such an extent on many external f actors that it can_n.ot he estirnated without regard of the changes ca,used by these factors, correction coefficients have been calculated, using the equations N:o 5 (page 27). If in the equations a is the coefficient belonging to the correction of the value-index caused by the period between calving and the next fertile service p the coefficient relative to the dry period, 7 the coefficient relative to the calving interval, ,tt the coefficient relative to the number of calvings and v the coefficient relative to the effect of feeding. the following numbers have been calculated: a —0. 21 p = +0.13 y = +O.39 V =-- -0. 0 0 5 As the average service period between calving and covering for the cows belonging to the present material has been approximately 70-80 days the curves for all the cows have been corrected to 75 days. The average dry period being about 60 and 70 days, the curve for each cow has been corrected to correspond to 65 days. As a month is the unit of time in this investigation, and while the point of intersection of the regression. Iines is f ound in the December class, the value-indexes of ali the aninials' lactation curves have been corrected with regard to the value-indexes of the lactation curves of cows which have ca,lved in D ecember. 134 . With the correlation between the value-index of the lactation curve and the number of calvings represented by a straight lin.e, the value-index of •each curve has been corrected to correspond with the value-index of the curve for a cow which has calved four times. As the average feeding value of the fodder has been feund to be about 755 fodder-units, the lactation curves of ali individual cows ,have been corrected to correspon.d to the lactation curve of an animal fed according to the above- mentioned figtetre. Taking classes of 100 fodder-units, the difference between 755 and the number of units belonging to the class is considered to be multi- plied by —0.5. Hereditary nature of the shape of the lactation curve. Using the corrected fig,ures of the lactation curves, an attempt has been made to inquire whether the shape of a lactation curve is an independent hereditary characteristic or dependent only on. external influences. If the shape of this curve is an independent hereditary characteristic, .there must be a correlation in the variates representing the curves for mothers and daughters. To find the extent in this correlation., table N:o 14, page 73, has been. made. The coefficient for this correlation is calculated to be r = +0.145 ± 0.050. The correlation is thus not quite reliable, if only such cases are considered reliable where this coefficient is three times as large as the average deviation. The correlation seems, however, to be very likely such that the shape of a lactation curve depends not only on external influences but also very probably on heredity factors. As the factors influencing the yield of milk and fat may be hereditary through 13oth the male and female, it is very probable that hereditary factors influencing the lactation curve may issue both from the cow and from the bull. For the above-mentioned purpose the shape of the lactation curves of the daughters of the recorded bulls have been compared with the corresponding curves of the mothers of these bulls and only for the offsprin.g of 13 bulls the difference in the curves has been greater than three times the average devia,tion. Six of these bulls, however, have 3 or 4 daughters comparable with their mothers, so that these results are very imcertain owing to the small num- ber of the offspring and it is impossible to draw an.y definite conclusions from them. The results of the remaining 7 bulls can, on the other hand, be considered quite reliable. These bulls are Hannes 1 247, Leikki 861, Oivan-Urho 875, Teponpoika 870, Tepon-Tahvo 1413, Veitikka 864 and Vekanpoika 1721. The, difference between the value-index of the lactation curVes for the daughters of these 7 bulls and their mothers varies between 9.9 and 21.0. The difference can thus at. times be rather n.oticeable. However, taking the whole of the inatter into consideration, it will be noticed that the value-index of the lactation curves belong-ing to several of the bulls daughters are to some degree of . 8.5 units of value-index better than the average cerresponding value for the bulls mothers, so that the stated difference may not necessaryly be a result of hereditary factors, but it may also be caused by relatively better feeding of the daughters. 135 Estimatin.g the influende of the bulls in question upon the shape of the lactation curve of their offspring one must take into consideration the feeding of the daughters and their mothers during the lactation period because the lactation curves of the daughters used for comparison date someti - mes from the time of the great war, when many farms were short of fodder, especially concentrated feecling stuffs. The corresponding curves of the mothers were very possibly taken either before or after the war. Even takin.g these circumstances into consideration, the investigation has proved that of the above-mentioned 7 bulls 5 have had a favourable influence on the shape of their daughters lactation curves. In two instances the favourable influence of the bull is not quite certain, because in one of the two cases the daughters were quite young, so that there was to investigate only the lactation curves of the daughters for one or two years. For this reason it is possible that the shape of the curve may, owing to temporary factors, be good. Iri another case again feeding conditions have been quite different and this may also in part be the reason for the deviation in the shape of the lactation curve. The results mentioned, the relation noticed between the shape of the lactation curves for both the daughters and mothers, thus support the opinion that the shape of -the lactation curve is also dependent on hereditary factors and that it is hereditary through both sexes. Estimation of the shape of the lactation curve in practice. As the form of the lactation curve seems ta depend also partly on here- ditary factors, it would be desirable that further attention should be paid to this characteristic. The above-mentioned with its many equations may possibly be too laborious in practice. Sinne it has been proved that there is a very reliable correlation between the value-index obtain.ed by the present author and the value-index of the production curve used by T. Terho, which last-mentioned figure shows a cows milk yield during the five best production months in percentage of her total yield, the figure r = +0.913 ± 0.002, can be considered a sufficiently exact standard for the -varying shapes of the lactation curve and comparatively little tirne is needed for calculating this figure and the calculation is easily performed, it would be well to estimate the shape of the lactation curves of different cows on the basis of this figure. Conclusions. On the basis of the material presented above in connection with the Oiva 8 family belonging to the East Finnish breed, one can therefore draw the following conclusions, which ovidently apply primarily to all the East Finnish cattle, and •probably to ali Finnish cattle breeds. 1. The shape of the lactation curve is largely dependent upon the influence of outside factors, viz.: 136 a. The shape of the lactation curve improves according to the length of time between calving and covering and attains its most advantageous shape when the interval mentioned is about 60 days. Prolonging or shortening the service period does not improve noticeably the shape of the curve. Shortening the dry period is advantageous and the most favou- rable shape of the lactation curve is attained when the dry period is about 50 days. The shape of the lactation curve of cows calving in the autumn. season (Sept.—Dec.) shows a more favourable shape than that of those calving in the spring (Jan.—May); this difference is mainly due to that in care and feeding during the above-mentioned periods of the year. The shape of -the lactation curve improves as the cows grow older. Although there may he some optimum age for the shape of the curve, this cannot he determined on the basis of the present material; the cows registered having calved only seven times at the utmost, they do not show a number of lactation periods sufficient to detect the decline in the curve. The result obtained may also he due to in-iproved feeding during the latter years, which would prevent the decline of the lactation curve during a later calving age. e.- The shape of the lactation curve improves with better feeding. Feeding during the lactation period and its relation to the feeding before calving noticeably influences the shape of the lactation curve. 2. The lactation curves obtained in various circumstances can he Made 'comparable by adding to their value index terms obtained by mul- tiplying the following correction coefficients by 'those which show the difference of external factors, expressed in the units indicated below: Service period in days, in converted figures —0. 2 Dry » » » » » +0.13 Calving time in months » +0. 3 0 succession —2. 7 5 Production fodder in .100 fodder units » —0.50 3. The shape of the lactation curve depends not only upon external influences, but also upon hereditary factors, because: There is a correlation, although relatively small, between the shape of the lactation curves of daughters and their mothers. There are bulls having favourably influenced the shape of their daughters' lactation curve, the said difference between daughters and mothers having in itself been noticeable and exceeding threefold its probable error. 4. The high yield cows show in average a more favourable shape of curve, so that by selecting such cows for breeding it is possible to obtain a breed with a favourable shape of curve. 5. As the relative yield used previously for the five best months practi- cally agrees with the value-index used as a measure of the lactation 137 curve in the authors' survey, the first mentione- d may he used as a practicable basis f or estimating the shape of the curves. 6. A.ccording to the registered materia', the yield apparently does not improve after the value-index of the lactation curve has attained the rate of 30 to 35. The most advantageous dry period of 50 to 60 days is well fitted to the relative distribution of the yield belonging to the value-index mentioned. Thus the lactation curve between 30 and 35 is to he estimated as the best and most prof itable yield. The amount of dispersion of the yield in the class in question being however noticeable, the lactation curve cannot he improved without careful individual selection. The number of animals in this class being rather small, the most advantageous yields have possibly not been obtained, although the dispersion in this class is greatest; in addition to animals belonging to it, it would he suitable to use for breeding purposes individuals with a higher yield from classes with the next most favourable shape of lactatio. n curve. 2006-28 18 IV. Maatalonskoelaitoksen tiedonantoja maamiehille : N:o 73. T. J. Hintikka: Omena- ja päärynärupi. Helsinki 1923. N:o 74. Kasviviljelysosaston kenttäopas kesällä 1923. Helsinki 1923. N:o 75. T. J. Hintikka: Laumujen pussitauti ja sen torjuminen. Helsinki 1924. N:o 76. Ilmari Poijtirvi: Kesän 1924 heinäsadon kokoomuksesta sekä sen tuotantoarvon arvioimisesta. Helsinki 1925. N:o 77. Ilmari Poijärvi: Kesän 1925 heinänsadon kokoomuksesta ja sen tuotantoarvon arvioimisesta (Om sammansättningen av höskörden sommaren 1925 och bedöman- det av dess produktionsvärde). Helsinki 1925. V. Basvinsnojelukirjasia : N:o 1. J. 1. Perunasyöpä. 1923. N:o 2. J. I. Liro: Omenahärmästä ja sen vastustamisesta. 1924. N:o 3. J. I. Liro: Koloradokuoriainen uhkaamassa Europan perunaviljelyä 1925. 1. Valtion maataloushoetoiminnan julkaisuja: N:o 1. Ei ole vielä ilmestynyt. N:o 2. E. P. Simola: Maanlaatujen ja kosteussuhteiden vaikutuksesta eräiden viljelys-kasvien morfologisiin ominaisuuksiin, satoihin ja veden ku utukseen (Referat: Ueber den Einfluss der Bodenart und der Feuchtigkeitsverhältnisse des Bodens auf die morphologischen Eigenschaften, Ernteerträge und den Wasserverbrauch gewisser Kulturpflanzen). Helsinki 1926. Hinta Smk 20: -. N:o 3. E. F. Simola: Pellavan jalostuksen tuottamia tuloksia (Referat: Einige Er-gebnisse der Leinzlichtimg). Helsinki 1926. Hinta Smk 10: -. N:o 4. T. Terho: Tutkimuksia kotimaisten sonnien vaikutuksesta jälkeläistensä maidon- tuotantoon ja maidon rasvapitoisuuteen I. L. S. K. 182 Omiaan, L. S. K. 74 Matin ja I. S. K. 25 Pomin savut (Referat: Ober die Vererbung der Leistungsraerkmale beim finnischen einheimischen Rindvieh). Helsinki 1926. Hinta Smk 25:-. N:o 5. E. F. Simola: Tutkimuksia viljelysmaiden jäätyruisestä ja kirren sulamisesta j maatalouskoelaitoksella vuosina 1924, 1925 a 1926 (Referat: Untersuchungen der Landwirtschaftlichen Versuchsanstalt ilber das Einfrieren des Kulturlandes und das Auftauen des Bodenfrostes in den Jahren 1924, 1925 und 1926). Hel- sinki 1926. Hinta Smk 10: -. N:o 6. Ilmari Poijärvi: Valmistavia tutkimuksia rehuannoksen suuruuden vaikutuk-sesta rehujen tuotantoarvoon (Summary: Preliminary investigations regarding the influence of the size of the ration on the productive value of feeding stuffs). Helsinki 1926. Hinta Smk 10: -. N:o 7. C. A. G. Charpentier: Laiduntarkastus eräillä tiloilla Suomessa kesällä 1925 (Sammary: The control of pastures on some farins in Finland (Suomi) in 1925). Helsinki 1926. Hinta Smk 10: -. N:o 8. Vilho A. Pesola: Kevätvehnän keltaruosteen kestävyydestä. (Abstract: On the resistance of spring wheat to yellow rust). Helsinki 1927. Hinta Smk 30: -. N:o 9. C. A. G. Charpentier: Laiduntarkkailu eräillä tiloilla Suomessa kesällä 1926 (Summary: The control of pastures on some farms in Finland (Suomi) in 1926. Hinta Sink 10: -. N:o 10. 0. Conan: Tulokset talvilcaalikokeista Hinnonnilien puutarhakoeasemalla v. 1923-1925. (Referat). Helsinki 1927. Hinta Srnk 5:-. N:o 11. P. Kokkonen: Rukiin talvehtimisen ja sen juurien venyvyyden ja venytyskestä-vyyden välisestä suhteesta. Helsinki 1927. Hinta Smk 10: -. N:o 12. V. Lähde: Paikalliset lannoituskokeet vuosina 1922-1926. (Referat: Die lokalen. Diingungsversuche in den Jahren 1922-1926). Helsinki 1927. Hinta Smk 25: -. N:o 13. Ilmari Poijärvi: Suomaalla ja kovalla maalla kasvaneiden heinien tuota,ntoarvo toisiinsa verrattuna. (Swnmary: Comparison of the productive values of hays from meadows on mineral and peat soils). Helsinki 1927. Hinta Smk 10: -. N:o 14. S. Parkku: Kertomus sikatalouskoeasemalla tehdyistä lihotussikojen tuotanta- tarkkailukokeista. Helsinki 1927. Hinta Smk 5: -. N:o 15. J. Valmari-Toimi Ruokosalmi: Sokerijuurikkaan sekä lantun ja turnipsin lan-noitustarpeesta. (Referat). Helsinki 1928. Hinta Smk 10:- N:o 16. Solmu Parkku: Kuorittu maito, kala,jauho sekä kasvikunnasta saadut väkirehut valkuaisainetarpeen tyydyttäjinä sikojen ruokinnassa. (Referat: Abgerahmte Milch, Fischmehl nnd die vegetabilische Kraftfutt,er als Befriediger des Eiweiss- bedarfs bei der Schweinefiltterung). Helsinki 1928. Hinta Smk 5:-. N:o 17. Solmu Parkku: Kertomus sikatalouskoeasemalla tehdyistä eri sikakantoja ver- tailevista, ruokintakokeista v. 1927. (Referat: Bericht iiber vergkeichende Ptitterungsversnche mit verschiedenen Schweinestämmen an der Versuchs- station fär Schweinewirtschaft 1927). Helsinki 1928. Hinta Smk 5: -. II. Valtion maatalouskoetoiminnan tiedonantoja: N:o 1. Ä, J. Rainio: Hedelmäpuiden syöpä (Nectria galligena Bres.). Helsinki 1926. Hinta Smk 1: 50. N:o 2. Niilo A. Vappula: Hallaperhonen (Cheimatobia brumata L.). Helsinki 1926. Hinta 1: 50. N:o 3. Niilo A. Vappula: Niitty-yökön (Charaeas graminis) toukka eli n. s. niittymato ja sen torjuminen. Helsinki 1926. Hinta Smk 1: 50. N:o 4. J. Listo: Kääpiöohrakärpänen (Chlorops pumilionis Bjerk.). Helsinki 1926. Hinta Smk 1: 50. N:o 5. J.Listo: Kahukärpänen (Oscinella frit L.). Helsinki 1926. Hinta Sri* 1: 50. N:o 6. Juho Jännes: Koeviljelysyhdistysopas (myös ruotsiksi). Helsinki 1927. Hinta Smk 5:-. N:o 7. J. 1. Liro: Perunasyöpä. Helsinki 1927. Hinta Smk 1: 50. N:o 8. E. A. Jamalainen: Rukiin kotsinoki. Helsinki 1927. Hinta Smk 1: 50. N:o 9. A. J. Rainio: Hedelmäpuiden mutuniotauti. Helsinki 1927. Hinta Smk 1: 50. N:o 10. Vihtori Lähde: Paikallisten lannoitus ja kasvilaatukokeiden suorittamisohjeita (myös ruotsiksi). Helsinki 1928. Hinta Smk 5: -. N:o 11. Yrjö Hukkinen: Peltokasvipölytin *Puhuri» uusi käytännöllinen keino kasvitu- hoojia vastaan. Helsinki 1928. Hinta Smk I: 50. Edellämainituista teoksista on »Tiedonantoja maamiehille» ja »Kasvinsuojelukirjasia» tilattavissa Maatalouskoelaitokselta, os. Tikkurila. Muita saa postiennakkoa vastaan Val- tioneuvoston julkaisuvarastosta, os. Helsinki.