ILYAkiiii JULKAISUJA 78 • 1995 TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA TILIVUODET 1991-1993 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH PUBLICATIONS 78 • 1995 JULKAISUJA 78 TUTKIMUKSIA SUOMEN MAATALOUDEN KANNATTAVUUDESTA TILIVUODET 1991-1993 SUMMARY: INVESTIGATIONS OF THE PROFITABILITY OF AGRICULTURE IN FINLAND BUSINESS YEARS 1991-1993 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH PUBLICATIONS 78 ISSN 0788-5393 ISBN 952-9538-58-8 Vammala 1995 Vammalan Kirjapaino Oy ALKUSANAT Tässäjulkaisussa käsitellään maatalouden kannattavuustutkimukseen osallistunei- den kirjanpitotiloj en tuloksia tilivuosilta 1991-1993. Vuosi 1993 oli kannat- tavuustutkimuksen 82. tilivuosi. Aikaisempien tilivuosien kirjanpitotulokset on julkaistu tässä samassa sarjassa. Tilivuosien 1991-1993 tulokset on julkaistu myös vuosittain Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tiedonantoja -sarjassa ni- mellä Ajankohtaista maatalousekonomiaa. Alueittaiset ja tilasuuruusluokittaiset kirjanpitotulokset on julkaistu numeroissa 187, 192 ja 199 sekä tuotantosuun- nittaiset tulokset numeroissa 188, 193 ja 200. Kannattavuustutkimus perustuu vapaaehtoisuuteen ja siten merkittävältä osalta viljelijöiden omaan aktiivisuuteen j a työpanokseen. Kirjanpitotiloj en ja neuvonta- järjestöjen pitkäjänteinen yhteistyö on koko maan kattavan maatalouden kannat- tavuustutkimuksen perusedellytys. Tutkimuslaitos kiittää kirjanpitotoimintaan osal- listuneita viljelijöitä sekä neuvontajärjestöjä kannattavuustutkimuksen hyväksi tehdystä ansioklcaasta työstä. Osa kirjanpitotiedoista on käsitelty Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitok- sessa, jossa on suoritettu myös tietojen jatkokäsittely ja tilastointi. Kiitämme laskentatoimen tutkimusalueen henkilökuntaa tästä pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta vaativasta työstä. Tutkijat 011i Rantala ja Leena Riepponen ovat koonneet tämän julkaisun ja tutkimussihteeri Arja Vorontsoff on suorittanut tekstinkäsittelyn ja julkaisun taiton, josta esitämme heille parhaat kiitoksemme. Lisätietoja saa Maatalouden taloudellisesta tutkimuslaitoksesta, PL 3, 00411 Helsinki, puh. 90-504471. Helsingissä, elokuussa 1995 Jouko Sir6n Juhani Ikonen AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE P.O.Box 3 (Luutnantintie 13), FIN-00410 Helsinki, Finland Research Publications No. 78: 167 p., 1995 INVESTIGATIONS OF THE PROFITABILITY OF AGRICULTURE IN FINLAND BUSINESS YEARS 1991-1993 Abstract. The results of agricultural profitability research in Finland in 1991-1993 are presented in this publication. The profitability research in Finland is organized on voluntary basis, thus the sample is not a random sample. The results are considered to represent effective and full-time family farming in Finland. The number of farms involved in the agricultural profitability research is about 1100, that is 0,6 % of all farms more than two hectares of arable land. In addition to returns, costs and profitability of agriculture, the publication deals with the natural conditions and the structure of Finnish farms. Some figures of farm forestry and other activities on the farms are also presented. The results are presented mainly for ali bookkeeping farms on the average, but some results are grouped according to the area, arable land and production line of the farm. The publication is in Finnish with an English summary and with English texts of the tables and figures. Index words: Accounting, bookkeeping, farm results, income, costs, profitability SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO I MAATALOUDEN YLEISET EDELLYTYKSET TILIVUOSINA 1991-1993 9 Sääsuhteet ja vuodentulo 9 Maataloustuotteiden ja -tarvikkeiden hinnat 14 Työpaikat 17 Maatalouden asema kansantaloudessa 18 II TUTKIMUSAINEISTO TILIVUOSINA 1991-1993 20 Aineistonryhmittely 20 Maankäyttölajit 27 Peltoalan käyttö ja sadot 29 Maitotuotos 34 Viljelijäperhe 35 III OMAISUUS SUHTEET 36 Koko yritys 36 1.1. Varat 36 1.2. Velat 37 Varsinainen maatalous 39 2.1. Omaisuusryhmät 39 2.2. Kotieläimet 40 2.3. Kalusto 41 2.4. Rakennukset 42 rv RAHALIIKE 43 Rahatulot 43 Rahamenot 46 V MAATALOUDEN KOKONAISTUOTTO 48 Kokonaistuoton laskentaperusteet 48 Kokonaistuotto ja sen rakenne 48 VI MAATALOUDEN LIIKEKUSTANNUS 53 Liikekustannus ja sen rakenne 53 Työnmenekki 59 2.1. Ihmistyö 59 2.2. Traktori- ja puimurityö 64 VII INVESTOINNIT MAATALOUTEEN JA ASUINRAKENNUKSIIN 66 VIII MAATALOUDEN LIIKETULOKSET 69 Verotettava puhdas tuotto 69 Maatalousylijäämä 71 Kannattavuuskerroin 74 IX METSÄTALOUS 80 X MAATALOUSTUOTTEIDEN MAKSUTTOMAT LUO VUTUKSET 83 TAULUKOT Tilivuosi 1991 85 Tilivuosi 1992 109 Tilivuosi 1993 135 Kirj anpitotiloj en keskimääräisiä tuloksia vuosina 1970-1993 163 Summary 167 Liite: Kirjanpitotilojen sijainti vuonna 1993 JOHDANTO Maatalouden kannattavuustutkimus perustuu taloutensa seurannasta kiinnostunei- den viljelij öiden maatiloiltaan pitämään kirjanpitoon. Kaikki tutkimuksessa mukana olevat noin 1 100 tilaa ovat yksityisten viljelijöiden hallitsemia ja hoitamia. Maatalouden neuvontajärjestöt eli maaseutukeskukset, ruotsinkieliset maanvilj elys- seurat ja Älands landskapsstyrelse vastaavat alueillaan käytännön kirjanpito- toiminnasta. Järj estöj en lcirj anpitotoimistot ohj aavat vilj elij öitä kirj anpidossa, hoitavat aineiston keräyksen ja tekevät valtaosan tilinpäätöksistä. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen laskentatoimen tutkimusalue ohjaaja valvoo koko kannattavuus- tutkimustoimintaa. Kannattavuuskirjanpidon runkona ovat maatalouden lakisääteiset veromuistiin- pallot, joita täydennetään metsätalouden, sivuansiotalouden ja yksityistalouden osaltajolloin saadaan koko yritylcsen"suljettu" rahaliike. Kannattavuustutkimukseen sisältyy lisäksi omaisuuden ja pääomien seuranta, säännöllinen työkirjanpito sekä tiedot pellon käytöstä, sadoista ja tuotoksista sekä tilan sisäisistä maksuttomista luovutuksista. Kannattavuuskirjanpidon vaatimat muistiinpanot tehdään tiloilla tilivuoden aikana kirjanpitokirjoihin, joita ovat kassakirjat, omaisuusluettelo ja työkirja. Osalla tiloista rahaliiketiedot on saatu verokirjanpitoa varten pidetystä kirj anpito-ohjelmasta. Kannattavuuskirjanpito keskittyy varsinaiseen maatalouteen, jonka kannatta- vuutta seurataan ja josta tilikauden liiketulokset lasketaan. Muiden talousalojen seuranta perustuu pääosin rahatuloj en ja -menojen perusteella laadittuihin laskelmiin. Tilikauden päätyttyä neuvontajärjestön tilinpäättäjä tarkastaa ja esikäsittelee tilakohtaiset muistiinpanot tilinpäätöstä varten. Kirjanpitotoimistoissa tehdään suurin osa tiloj en tilinpäätöksistä tätä varten tehdyllä mikrotietokoneohjelmistolla. Tilakohtaiset kirjanpitotiedot lähetetään tutkimuslaitokseen, jossa tilinpäätökset tarkastetaan ja tiedot tilastoidaan laskentaohjelmilla. Tulokset julkaistaan aina j oko koko maata koskevina tai ryhmittäisinä keskiarvoina. Tilat saavat tilinpäätöksen lisäksi myös erillisen yhteenvedon, jossa tilan tuloksia verrataan vastaavaa aluetta, suuruusluokkaa ja tuotantosuuntaa edustavien tilojen keskimääräisiin tietoihin Kannattavuustutkimus perustuu vilj elij öiden omaan aktiivisuuteen, sillä kirj anpito edellyttää tilan toiminnan jatkuvaa seuraamista ja tapahtumien säännöllistä muistiin merkintää. Kirjanpidosta ei makseta tiloille korvausta. Koska tiloja ei voida valita otannalla, kirj anpitotiloj en tulokset eivät edusta maatalouden keskimääräistä tasoa koko maassa. Sen sijaan tulokset kuvaavat tehokkaiden ja lähinnä päätoimisten perhevilj elmien edustamaa maatalouden tasoa maassamme. I MAATALOUDEN YLEISET EDELLYTYKSET VUOSINA 1991-1993 1. Sääsuhteet ja vuodentulo Satokausi 1990/1991 Huhtikuun lämmin sää enteili edellisen vuoden tapaan aikaista kevättä, mutta uusi kylmä kausi siirsi kevääntulon normaaliin ajankohtaan. Kylvötöille päästiin maan eteläosissa huhti-toukokuun vaihteessa. Toukokuu oli poikkeuksellisen kylmä ja sateinen, mikä viivästytti Icylvötöitä maan keski- ja pohjoisosissa. Kolea j a sateinen säätyyppi jatkui aina kesäkuun lopulle, jolloin kasvukausi oli j o puolitoista viikkoa jäljessä normaalia. Vaikka vilja versoi koleudessa hyvin, olivat satonälcymät huonot. Heinäkuun alussa säätyyppi kuitenkin muuttui. Heinäkuu oli lämmin ja vähäsateinen ja myös elokuu oli poikkeuksellisen lämmin. Itä-Suomessa elokuu oli paikoin huomattavan sateinen. Sekä heinä että viljat saatiin korj attua hyvissä oloissa ja myös satotaso muodostui lopulta hyväksi varsinkin maan eteläosissa. Myös sadon laatu oli hyvä, joskin syysviljat kärsivät tähkäidännästä. Perunan ja öljykasvien hehtaarisadot olivat normaalia heikompia. Kasvukausi oli maataloudelle lopulta melko suotuisa. Lämpösumma päätyi lähelle normaalia, mutta sateita oli tavallista enemmän ja sademäärissä oli suuria paikallisia eroja. Satovaihtelut olivat alueittain huomattavan suuria j a paikoin maan itä- ja pohjoisosissa koettiin lähes kato. Satotaso oli Etelä-Suomessa jopa vuoden 1990 ennätyssatoa parempi, mutta muilla alueilla keskisato jäi 8-15 % edellisvuodesta. Kokonaissato oli 5 281 milj .ry ja keskisato 3 180 ry/ha. Velvoitekesannointi lisäsi kesantoalan lähes kolminkertaiseksi 493 800 hehtaariin, minkä seurauksen kokonaissato pieneni 16%. Leipäviljan viljelyala supistui puoleen ja kauran vilj ely- ala neljänneksen. Nurmiala oli 8 % edellisvuotta pienempi. Syysviljoja kylvettiin poikkeuksellisen vähän eli vain 22 800 hehtaaria. Satokausi 1991/1992 Leudonjarunsaslumisen talven j älkeen toukotyöt aloitettiin sateiden talciamyöhemmin kuin parina edellisenä vuonna. Alkukesä oli lämmin ja hyvin kuiva, sademäärät jäivät monin paikoin alle puoleen normaalista. Ankaran kuivuuden takia viljat orastuivat huonosti ja nurmien kasvu oli heikkoa. Heinäkuussa sateet paransivat tilannetta, mutta vaikeuttivat toisaalta heinänkorjuuta. Puinnit saatiin suoritettua varsin hyvissä olosuhteissa ja sadon laatu oli hyvä. 9 1 000 ha 17±1 Muu pelto Kesanto Muut kasvit Nurmikasvit Kaura Ohra Leipävilja 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 Kuvio 1. Kokonaispeltoalan käyttö (1000 ha) Suomessa vuosina 1980-1993. Use of total arable land (1000 ha) in Finland. Kasvukauden sääolot olivat maatalouden kannalta erittäin vaikeat. Lämpö- summa oli noin 10 % normaalia korkeampi, mutta sademäärät vaihtelivat suuresti maan eri osissa. Kun Pohjois-Suomessa lcasvukaudelle oli leimallista runsas sateisuus, aiheutti alkukesän kuivuus maan eteläosissa erityisesti viljoja kohdarmeen kadon. Monin paikoin myös alkukesän nurmisato jäi muuallakin maassa hyvin pieneksi. Etelä-Suomessa varsinkin kevätviljojen sadot jäivät heikoiksi, mutta rukiin, öljykasvien ja perunan sadot olivat sen sijaan hyviä. Muualla maassa rehuviljojen sadot olivat jopa normaalia parempia, mutta nurmisadot kärsivät sääoloista. Koko maan keskisato oli 2 786 ry/ha eli 12% edellisvuotta pienempi ja noin 5 % pitkän ajan trendiarvoa alempi. Alueittaiset ja kasvikohtaiset satoerot olivat sääoloj en takia huomattavan suuria. Kokonaissato oli 4 475 milj.ry, mikä on 15 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Satovahinkojen määräksi arvioitiin 580 milj.mk, josta viljelijöille korvattiin 133 milj.mk.Kesantoala kasvoi edelleen ja oli 528 500 ha eli 21 % koko peltoalasta. Peltoa siirtyi viljakasveilta muille kasveille ja kesaimolle. Leipäviljojen viljelyala supistui lähes neljänneksen ja rehuviljojen ala noin 10 %. Nurtnea, öljykasveja, sokerijuurikasta ja hernettä viljeltiin edellisvuotta enemmän. Satokausi 1992/1993 Talvi oli tavallista lauhempi ja kevääntulo oli aikaisessa. Kasvukausi alkoi 4-10 päivää aikaisemmin kuin edellisenä vuonna ja kylvötyöt aloitettiin viikkoa normaalia etuajassa. Toukokuu oli poikkeuksellisen lämmin ja kuiva, mutta kuun lopulla sää 10 muuttui koleaksi ja kuivuus vaivasi kasvustoja koko alkukesän. Varsinkin nurmien kasvu oli hidasta j a ensimmäinen rehusato jäi monin paikoin heikoksi. Loppukesä oli sateinen ja koko kasvukauden sademäärä muodostui normaalia suuremmaksi Runsaat sateet vaikeuttivat sadonkorjuuta, viivästyttivät puinteja ja lisäsivät sadon laatutappioita. Toisaalta nurmet kasvoivat hyvin kosteuden ansiosta. Kasvukauden lämpö summa ylsi koko maassa lähelle normaalia, mutta jäi Itä- ja Pohjois-Suomessa noin 10 % normaalin alapuolelle. Kasvukauden sääolot olivat vaihtelevat mutta maatalouden kannalta suotuisat. Kokonaissato oli 5 403 milj .ry, mikä on viidenneksen edellisen vuoden huonoa satoa suurempi. Rehuyksikkö sato oli keskimäärin 3 316 ry/ha, mikä on noin 8 % pitkän aikavälin trendiarvoa suurempi. Kesäkuun viileys nosti keskisadon lopulta lähes vuoden 1990 ennätystasolle. Varsinkin kevätviljoj en sadot olivat erittäin hyviä koko maassa. Viljan hehtaarisadot olivat Etelä-Suomessa noin 15 % ja muualla maassa 5-10 % normaalia suuremmat. Myös nurmisadot olivat kohtalaisia, joskin nurmi- valtaisilla Sisä- ja Pohjois-Suomen alueilla nurmet kärsivät alkukesän kuivuudesta. Perunan, öljykasvien ja herneen sadot olivat normaalia parempia, mutta sokeri- juurikkaan sato jäi normaalia heikommaksi. Satovahingot jäivät vähäisiksi ja ne olivat pääosin nurmien talvehtimis- ja kuivuusvahinkoja. Taulukko I. Viljelykasvien hehtaarisadot (100 kg/ha) sekä rehuyksikkösato vuosina 1988-1993. Average yield (100 kg/ha) of cultivated crops and yield in feed units per hectare. Kasvilaji - Crops 1988 1989 1990 1991 1992 1993 Syysvehnä - Winter wheat 23,7 38,1 38,6 36,7 28,6 34,3 Kevätvehnä - Spring wheat 26,2 32,6 33,9 36,2 23,4 36,6 Ruis - Rye 19,1 28,6 30,1 27,1 25,0 27,7 Ohra - Barley 23,6 31,5 35,4 32,9 28,1 36,7 Kaura - Oats 22,1 32,3 36,7 33,7 30,2 36,4 Peruna - Potatoes 190,7 219,0 215,0 185,7 192,9 213,5 Sokerijuurikas - Sugar beet 307,4 320,3 330,4 329,0 323,8 302,7 Heinä - Hay 39,6 42,4 43,3 42,9 35,2 40,1 Öljykasvit - Turrup rape 14,0 .16,9 17,8 15,5 18,3 18,2 Rehuyksikkösato (100 ry/ha) - Feed units (100 fu./ha) 24,6 30,8 33,2 31,8 27,9 33,2 11 Kokonaispeltoala supistui jo kolmantena vuotena peräkkäin. Viljelty ala kuitenkin kasvoi hieman, kun kesantoala pieneni. Kesannolla oli yhteensä 494 000 ha eli 20% peltoalasta. Leipävilja-ala kasvoi neljänneksen edellisvuoden poikkeuksellisen alhaiselta tasolta, mutta muuten pellon käytön muutokset olivat vähäisiä. Syysvilj oj en kylvöalat jäivät myöhäisten puintien ja rukiin markkinoimismaksun takia pieniksi; ruista lcylvettiin vain 8 100 ha ja syysvehnää 12 800 ha. Taulukko II. Sääsuhteet kasvukausina 1991, 1992 ja 1993. Weather conditions. Säähavainnot 1991 - Weather observations Paikkakunta - Place Huhti Touko Kesä Heinä Elo April May June July August Lämpötila °C - Temperature °C Syys Loka Sept. October Turku 4,0 7,7 12,1 17,7 17,4 10,3 6,2 Helsinki 3,7 8,2 12,7 18,0 17,3 10,8 6,8 Tampere 3,7 7,2 12,5 17,1 16,4 9,0 5,2 Lappeenranta 3,0 8,0 13,3 17,5 16,3 9,4 5,4 Jyväskylä 2,3 6,0 12,5 16,5 15,0 7,8 4,4 Kuopio 2,3 6,8 13,5 17,2 15,9 8,7 5,1 Vaasa 3,7 6,5 12,2 16,5 16,0 8,3 5,6 Kajaani 2,0 5,4 12,3 15,5 14,7 7,0 4,1 Oulu 2,4 5,5 12,4 16,0 15,3 7,6 4,0 Sodankylä -0,9 3,3 10,2 14,3 12,7 4,2 0,6 Sademäärä mm - Rainfall mm Turku 15 40 86 33 94 102 63 Helsinki 16 41 65 23 85 60 54 Tampere 18 32 69 29 105 92 53 Lappeenranta 26 49 85 110 73 75 34 Jyväskylä 25 46 93 59 96 90 44 Kuopio 26 47 128 92 120 81 40 Vaasa 12 77 70 28 53 96 34 Kajaani 20 62 118 52 80 92 50 Oulu 11 44 62 32 46 63 44 Sodankylä 14 34 65 14 38 51 43 12 Säähavainnot 1992 - Weather observations Paikkakunta - Place Huhti Touko Kesä Heinä Elo April May June July August Lämpötila °C - Temperature °C Syys Loka Sept. October Turku 1,9 11,8 16,8 16,7 15,0 11,9 0,6 Helsinki 2,4 10,9 16,0 16,7 15,3 13,0 2,0 Tampere 0,8 11,6 16,1 15,5 13,8 11,1 -1,0 Lappeenranta 0,8 10,8 16,1 16,3 14,4 12,1 -0,5 Jyväskylä -0,5 10,4 15,2 14,5 12,7 10,3 -2,8 Kuopio -0,8 10,6 16,3 15,4 13,2 11,7 -1,6 Vaasa 0,3 10,8 15,2 14,8 13,7 10,6 -1,8 Kajaani -2,4 8,8 14,4 13,7 11,7 10,4 -4,0 Oulu -1,3 9,4 15,0 14,3 12,3 10,6 -4,0 Sodankylä -4,4 7,4 13,5 11,7 9,2 8,3 -8,6 Sademäärä mm - Rainfall mm Turku 53 16 15 57 99 48 92 Helsinki 51 16 17 31 128 52 116 Tampere 67 18 25 68 105 53 73 Lappeenranta 61 8 9 37 76 37 73 Jyväskylä 54 5 15 93 136 77 74 Kuopio 74 15 14 66 129 82 50 Vaasa 27 9 31 71 82 85 70 Kajaani 26 16 21 87 150 66 33 Oulu 12 42 41 94 112 81 31 Sodankylä 34 30 113 128 136 103 21 13 Säähavainnot 1993 - Weather observations Paikkakunta - Place Huhti Touko Kesä Heinä Elo April May June July August Lämpötila °C - Temperature °C Syys Loka Sept. October Turku 4,1 14,0 12,0 16,9 13,8 7,1 4,3 Helsinki 3,7 13,0 12,6 16,2 14,5 7,7 4,9 Tampere 3,1 13,3 11,6 16,0 13,2 5,9 2,7 Lappeenranta 2,4 12,7 11,4 15,7 13,4 5,8 2,5 Jyväskylä 1,6 1,6 10,6 15,1 12,5 4,6 1,4 Kuopio 1,3 11,5 11,1 16,1 13,8 5,7 1,9 Vaasa 3,0 11,3 11,1 15,7 13,0 6,1 3,4 Kajaani -0,7 9,9 9,7 15,1 12,3 3,8 0,2 Oulu 0,8 9,9 10,4 16,2 13,0 4,9 0,8 Sodankylä -2,3 5,6 8,0 14,6 11,1 2,6 -4,1 Sademäärä mm - Rainfall mm Turku 31 5 83 85 118 19 66 Helsinki 19 5 39 136 115 16 48 Tampere 25 4 36 86 92 24 57 Lappeenranta 24 22 63 59 124 30 56 Jyväskylä 14 15 59 75 75 20 57 Kuopio 20 29 110 112 57 24 67 Vaasa 24 30 67 110 109 25 82 Kajaani 25 20 82 106 64 67 63 Oulu 23 7 36 44 66 20 51 Sodankylä 40 51 72 27 36 8 40 2. Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hinnat Maatalouden tuottajahintoj en pitkään jatkunut nousu pysähtyi vuosikymmenen vaihteessa. Tuottajahinnat alenivat indeksin mukaan lähes 4 % vuonna 1991. Kasvinviljelytuotteiden hinnat laskivat 9 % ja kotieläintuotteiden hinnat 2 %. Viljan hinnat kääntyivät laskuun jo pari vuotta aikaisemmin ja vuonna 1991 kasvinviljely- tuotteiden hinnat olivat 13 % alempana kuin vuonna 1988. Tuottajahinnat laskivat hieman myös vuosina 1992 ja 1993. Tuottajahintojen aleneminen on johtunut pääosin vientikustannusmaksuista, joilla on rahoitettu maatalouden osuutta ylituotan- non viennistä. Kaikkien tuotteiden osalta myöskään sovittuja tavoitehintoja ei ole 14 Tuotantopanosten hinnat 19 8 5=10 0 Tuottajahinnat 1985=100 1987 1989 1991 1993 95 ....... 90 80 1985 1987 1989 1991 1993 1985 ............. 120 115 — 110 105 100 140 120 100 Tuotantopanosten hinnat Koneet Rakennukset Lannoitteet Rehut saavutettu. Laman aiheuttama kysynnän supistuminen on pudottanut varsinkin lihan tuottajahinnat selvästi tavoitehintojen alapuolelle. Suomen hyväksymien GATT -sitoumusten taki a tuotantoa kasvattavaa hintatukea ei tulisi enää lisätä vaan käyttää ns. suoria tukia. Vuoden 1990 tuloratkaisussa otettiin käyttöön peltoalan perusteella maksettava suora tuki, jolla korvattiin osa tavoitehintojen korotuksesta. Vuonna 1991 tätä hintapoliittista tukea maksettiin 450 mk hehtaaria kohti. Muutamien tuotteiden tavoitehintoj a nostettiin vielä vuosien 1990 ja 1991 tuloratkaisuissa, mutta sen jälkeen tavoitehintoja on laskettu. Tuotantopanosten hinnat nousivat 1990-luvun alkuvuosina hieman inflaatiota nopeammin. Panosten hinnat olivat vuonna 1993 indeksin mukaan runsaat 8 % vuoden 1990 tasoa korkeampia. Tarvikkeiden hintojen nousu johtui osaksi veroista ja maksuista, joilla katettiin maatalouden vientikustannusvastuuta. Lannoitteiden hinnat olivat vuonna 1993 40 % ja polttoaineiden hinnat 32 % korkeammat kuin vuonna 1990. Rehuviljan hintojen aleneminen toisaalta pudotti hieman ostorehuj en hintoja, mikä vähensi kotieläintiloj en kustannuksia. Lamavuosina myös rakentaminen oli halvempaa kuin vuosikymmenen vaihteessa. Koneiden hinnat sen sijaan nousivat valuuttakurssien muutoksen nostaessa tuontikoneiden hintoja. Tuottajahinnat Kasvinviljelytu otteet Kotieläintu otteet Kuvio 2. Maatalouden tuottaj ahintoj en ja tuotantopanosten hintojen kehitys vuosina 1985-1993. Producer prices and cost prices of agriculture. 15 Taulukko III. Tärkeimpien maataloustuotteiden tuottajahinnat (mk/kg) vuosina 1990-1993. Producer prices (FIM/kg). Tuottajahinta - Producer price Tuote - Product 1990 1991 1992 1993 Vehnä - Wheat 2,54 2,22 2,19 2,19 Ruis - Rye 3,03 2,88 2,72 2,26 Ohra - Barley 1,76 1,58 1,65 1,63 Kaura - Oats 1,72 1,55 1,55 1,54 Ruokaperuna - Potatoes 0,92 0,98 1,48 1,05 Sokerijuurikas - Sugar beet 0,49 0,43 0,45 0,49 Maito (mk/1) - Milk (F/M/1) 3,16 3,21 3,17 3,28 Naudanliha - Beef 32,13 29,44 30,04 29,32 Sianliha - Pork 17,66 16,62 16,30 16,26 Lampaanliha - Mutton 39,67 37,16 34,94 33,71 Kananmunat - Eggs 11,81 11,86 11,95 11,58 Taulukko IV. Eräiden maataloustarvikkeiden hinnat (mk/kg) vuosina 1990-1993. Prices of purchased supplies (FIM/kg). Tarvike - Supplies Tilahinta - Farm price 1990 1991 1992 1993 Oulunsalpieteri - Calcium ammonium nitrate 0,99 1,33 1,73 1,65 Superfosfaatti - Superphosphate 0,80 1,06 1,47 1,43 NK-lannos - NK-fertilizer 1,25 1,59 1,84 1,85 Typpirikas 2 - NPK-fertilizer 1,35 1,69 1,91 1,90 Maanparannuskalkki - Agricultural lime 1,27 1,35 1,35 1,37 Kevyt polttoöljy (mk/1)- Light fuel oil (FIM/l) 1,30 1,35 1,43 1,72 Rehuseokset - Feed Compounds Tilahinta - Farm price Nautakarjan täysrehuseokset - Compounds for cows 2,53 2,48 2,35 2,41 Emakoiden täysrehuseokset - Compounds for sows 2,56 2,58 2,50 2,59 Sikojen kasvatustäysrehut - Compounds for pigs 2,61 2,55 2,49 2,51 Kanojen täysrehuseokset - Compounds for poultry 2,61 2,58 2,54 2,59 Kivennäisrehuseokset - Mineral compounds 3,55 3,67 3,73 3,93 16 Pellon hinta nousi 1980-luvulla selväsi yleistä hintatasoa nopeammin ja hinnat olivat korkeimmillaan vuonna 1990. Sen jälkeen peltopalstoista maksetut hinnat ovat pudonneet jyrkästi kuten kiinteistöjen hinnat yleensäkin. Vuonna 1993 pellon mediaaanihinta ns. vapaissa kaupoissa oli noin 17 000 mldha, mikä on 45 % vuoden 1990 hintatasoa alempi. Lainakorot nousivat vielä vuosina 1991-92, jolloinreaalikorko oli huomattavan korkea. Tämän jälkeen korot ovat Suomessa laskeneet muita Euroopan maita nopeammin ja reaalikorkojen ero on kaventunut. 3. Työpaikat Maataloustyöntekij öiden reaaliansioiden j atkuva nousu katkesi taloudelliseen lamaan 1990-luvun alussa. Palkkatyön hinta maataloudessa nousi 1980-luvulla yli kaksi kertaanopeamminkuin muiden tuotantopanostenhinnat. Palkansaajien keskituntiansio nousi 6 % vielä vuonna 1991 ja nimellisansiot nousivat vielä vuosina 1992-1993, jolloin reaalipalkat kuitenkin jo alenivat. Palkatun työvoiman osuus maatalouden työpanoksesta on noin 7 % ja kustannuksista vajaat 4 %. Maataloudessa naisten keskituntipalkat ovat noin 90% miesten tuntipalkoista, mutta miestenkin palkat ovat vain kaksi kolmannesta teollisuustyöntekij öiden vastaavista tuntipalkoista. Taulukko V. Maataloustyöntekijöidenkokonaiskeskiansiot (mk/t) vuosineljännek- sittäin tilastokeskuksen palkkatilaston mulaan vuosina 1990-1993. Average wages in agricultural works (FIM/h). Vuosineljännes - Quarter Keskiansio maataloustöissä - Average wages in agricultural works 1990 1991 1992 1993 Miehet - Men I 33,80 38,12 28,87 II 34,21 37,67 38,36 37,28 III 34,11 38,17 38,58 w 35,32 38,55 40,22 38,99 Naiset- Women 1 30,17 33,90 34,64 11 29,07 33,65 33,32 33,58 III 29,42 33,06 32,26 IV 31,89 33,23 34,85 36,01 17 4. Maatalouden asema kansantaloudessa Suomen kansantalous ajautui pitkään jatkuneen kasvun jälkeen syvään talous- lamaan vuosikymmenen vaihteessa. Bruttokansantuote kääntyi jyrkkään laskuun vuoden 1990j älkipuoliskolla. Velkarahalla rahoitettuun kulutuskysyntään perustunut kasvukupla puhkesi kansantaloudelle, yrityksille ja monille yksityisille rajuin seurauksin. Työttömyys nousi ennätyslukemiin j a valtiontalouden alijäämä kasvoi, kun verotulot kääntyivät laskuun ja toisaalta työttömyys ja pankkituki lisäsivät julkisia menoja. Valtion velkaantuminen on johtanut julkisen talouden leikkauksiin ja säästöihin, millä on ollut vaikutuksia myös maatalouteen. Maatalouden merkitys kansantaloudessa on edelleen pienentynyt vaikkakin syvimpinä lamavuosina maatalouden merkitys on j opa hieman korostunut. Vuonna 1993 maatalouden kansantuoteosuus oli 2,8 % ja työvoimaosuus 7,2 %. Vuonna 1980 vastaavat luvut olivat 4,5 % ja 10,8 %. Varsinaisen perusmaatalouden työllistävä merkitys on myös jatkuvasti pienentynyt. Viime vuosikymmenen alussa maatalous työllisti vielä 250 000 ihmistä, mutta työllisten luku on vähentynyt 146 000 henkilöön vuonna 1993. Lamavuodetkaan eivät ole hidastaneet työvoiman vähenemistä maataloudesta. Työn vähetessä maataloudessa on viljelijäperheiden tulonmuodostuksessa maatilalouden ulkopuolelta saatuj en tuloj en merkitys samalla kasvanut. Maatalouden osuus investoinneista on pudonnut vuoden 19807,1 %:sta 2,9 %:iin vuonna 1993. Maatalouden investointiaste oli varsin korkea vielä 1980-luvun lopulla, mikä osaltaan johti myös maatalouden velkaantumiseen. Maatalouden pääomakanta kasvoi 1980-luvulla noin 70 %, mutta velkojen määrä lähes kolminkertaistui ja rahoituskustannukset kasvoivat reaalisesti yli kaksinkertaiseksi. Vuonna 1990 maatalouden investoinnit kääntyivät sitten laskuun j a romahtivat alle puoleen vuosina 1991-1992. Tulorahoituksen käyttöä siirrettiin 1990-luvun alku- vuosina investoinneista velkojen maksuun, mikä on jonkin verran parantanut tilojen vakavaraisuutta keventänyt maatalouden velkarasitusta. Hyvät sadot kasvattivat maatalouden kokonaistuotantoa vuosina 1989-1990 ja myös maatalouden tulokehitys oli poikkeuksellisen suotuisa. Pitkään taustalla olleet maatalouden muutospaineet tulivat kuitenkin yhä selvemmin esille. Valtiontalouden vaikeudet, lukien alentaminen ja elintarvikkeiden korkeat hinnat loivat kasvavia kotimaisia paineita elinkeinolle. Toisaalta kansainväliset sitoumukset (GATT) ja Euroopan yhdentymiskehitys alkoivat vaikuttaa kansalliseen maatalouspolitiikkaan. Vuosikymmenen alussa alettiin vakavasti puhua myös Suomen liittymisestä Euroopan Yhteisöön ja hakemus liittymisestä nykyiseen EU:iin jätettiinkin maaliskuussa 1992. Maatalouden lähtökohtia EU:iin liittymiselle pidettiin ilmastollisista ja rakenteellisista syistä j ohtuen heikkoina. Maatalouden yleisiä toimintaedellytyksiä säädeltiin aina vuoden 1994 loppuun omalla kansallisella maatalouspolitiikalla. Tehtyjen GATT-sitoumusten takia hintatukia ei 1990-luvulla enää voitu lisätä vaan niiden sijaan otettiin suora tulotuki. 18 Maataloustulolakiin tehtiin vain vähäisiä muutoksia ja vuonna 1994 se korvattiin markkinaj ärjestelmälailla. Tuotannon kasvu vuosikymmenen vaihteessa lisäsi ylituo- tantoa, jota rajoitettiin mm velvoitekesannoinnilla ja maidontuotannon luopumis- järjestelmäla Maatalous joutui osallistumaan vientikustannuksiin erilaisin veroin ja maksuin yhä kasvavalla osuudella, mikä alensi maataloustuloa vuonna 1993 jo lähes viidenneksen. Metsäteollisuus suistui viime vuosikymmenen lopun suhdannehuipulta poikkeuksellisen syvään lamaan. Tuotanto ja vienti kääntyivät laskuun vuoden 1989 loppupuolella ja vuoden 1990 aikana markkinatilanne heikkeni edelleen. Läntisten teollisuusmaiden taantuma, itäviennin romahtaminen ja heikentynyt kilpailukyky romahduttivat velkaantuneen metsäteollisuuden kannattavuuden. Vasta markan ulkoisen arvon muutokset vuosina 1991 ja 1992 palauttivat metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja kannattavuuden takaisin nousu-uralle. Teollisuuden pienentynyt puunkäyttö vähensi markkinahakkuita 27 % vuosina 1990-1991. Yksityismetsien hakkuut vähenivät yli kolmanneksen, mihin vaikutti osaltaan vuoden 1991 puunmyyntiboikotti. Markkinahakkuut kääntyivät kasvuun jo vuoden 1992 jälkipuoliskolla osaksi verouudistuksen johdosta, vaikka kanto- hinnat olivat edelleen laskussa. Kantohinnat olivat vuonna 1993 keskimäärin noin 40 % alempia kuin vuonna 1990. Vähäiset hakkuut ja hintojen lasku pudottivat rajusti metsänomistajien tuloja. Yksityismetsänomistajien kantorahatulot jäivät vuonna 1993 vain 3,7 mrd. markkaan, mikä On alin luku vuosikymmeniin. Metsänomistajille vuosi 1993 merkitsi kuitenkin jo laman pohjaa, sillä puunkäytön kasvu lisäsi kysyntää j a myö s kantohinnat vahvistuivat selvästi vuoden loppupuolella. 19 II TUTIUMUSAINEISTO TILIVUOSINA 1991-1993 Kannattavuustutkimuksessa tilastoitiin vuonna 1991 kaikkiaan 1 056 kirjanpitotilan tulokset. Vuosina 1992 ja 1993 tiloja oli 1 059. 1980-luvulla kirj anpitotiloj en luku- määrä oli keskimäärin 1 080 vaihdellen vuosittain välillä 933-1 118. Tilastoinnissa on hylätty 10-15 tilaa saapuneista aineistoista puutteellisten tietojen takia. Vuonna 1993 tilastoimatta jäi 13 tilan tulokset. Kannattavuustutkimukseen osallistuvien tilojen vaihtuvuus on suhteellisen vähäistä. Uusia tiloj a on tullut vuosittain 50-75 eli 5-7 % koko tilamäärästä. Vuoden 1993 kirjanpitotiloista 80 % on ollut mukana vähintään 5 vuotta ja 62 % vähintään 10 vuotta. Viime vuosina tiloj en vaihtuvuus on j onkin verran kasvanut. Vaihtuvuus on ollut pienin Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla ja selvästi suurin Sisä- Suomen alueella. Kolme tilaa on ollut mukana kannattavuustutkimuksessa koko sen toiminta-ajan eli vuodesta 1912 lähtien. 1. Aineiston ryhmittely Kirjanpitotilat on ryhmitelty tilastointia varten alueittain, tilasuuruusluokittain ja tuotantosuunnittain. Tutkimusaineiston vähäisyyden vuoksi kaikkiin ryhmiin ei ole saatu riittävästi tiloja, jolloin ryhmiä on yhdistetty suuremmiksi Tutkimusalueet Maa on jaettu neljään tutkimusalueeseen maataloudellisten edellytysten perusteella. Alueet ovat Etelä-Suomi, Sisä-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi (Liite). Alueittaiset tulokset on laskettu ja esitetty näiltä suuralueilta. Kirjanpitotilojen lukumäärä alueittain ja neuvontajärjestöittäin on esitetty taulukossa VI. Vuoden 1993 maatilarekisterin mukaan maassamme oli yhteensä 165 639 yli kahden peltohehtaarin maatilaa, joista tuotantoa harjoittavia tiloja oli 111 421 kappaletta. Samana vuonna kannattavuustutkimuksessa oli mukana 1059 kirj an- pitotilaa, mikä on noin 0,6 % kaikista maatiloista ja 0,9% aktiivitiloista. Alueittain tarkasteltuna kirjanpitotilat painottuvat Etelä-Suomeen ja vastaavasti Etelä- Pohjanmaa on aliedustettu' . Yli kahden peltohehtaarin tiloista oli vuonna 1993 Etelä-Suomessa 40 %, kun vastaava osuus kirjanpitotiloista oli 49 % (taulukko VIII). Etelä-Pohjanmaan alueella oli kirjanpitotiloista 10 % ja alueen osuus maan kaikista tiloista oli vastaavasti 16 %. Sisä- jaPohjois-Suomen alueilla oli kummallakin runsas viidennes kirjanpitotiloista, mikä vastasi myös niiden osuutta maan kaikista maatiloista. Kannattavuustutkimukseen osallistuvien tilojen osuus on pääsääntöisesti suurin niissä maaseutukeskuksissa, joiden alueella maatilojen lukumäärä on pieni. Eri maaseutukeskusten ja vastaavien järjestöjen alueilla vuonna 1993 osallistui kannattavuustutkimukseen 0,4-1,1 % alueen kaikista yli kahden hehtaarin maatiloista. 20 Taulukko VI. Tilastoituj en kirj anpitotiloj en lukumäärä tutkimusalueittain ja neuvontajärjestöittäin vuosina 1991-1993. Number of bookkeeping farms by regions and by agrieultural advisory societies. Alue - Region Etelä-Suomi - South Finland 1991 1992 1993 Uudenmaan maaseutukeskus 43 46 44 Nylands Svenska lantbrukssällskap 40 41 41 Farma Maaseutukeskus 82 79 76 Finska Hushållningssällskapet 23 25 25 Alands Landskapsstyrelse 1 1 - Satakunnan maaseutukeskus 76 81 84 Pirkanmaan maaseutukeskus 61 62 61 Hämeen maaseutukeskus 64 62 61 Päijät-Hämeenmaaseutukeskus 43 42 43 Etelä-Karjalan maaseutukeskus 54 53 56 Kymenlaakson maaseutukeskus 31 31 32 Yhteensä 517 523 521 Sisä-Suomi - Central Finland Maaseutukeskus Mikkeli 50 50 57 Pohjois-Savon maaseutukeskus 57 61 56 Pohjois-Karjalan maaseutukeskus 52 56 61 Keski-Suomen maaseutukeskus 53 49 45 Yhteensä 212 216 219 Etelä-Pohjanmaa - South Ostrobothnia Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskus 84 82 77 Österbottens Svenska lantbrukssällskap 25 23 27 Yhteensä 109 105 104 Pohjois-Suomi - North Finland Keski-Pohjanmaan maaseutukeskus 66 43 46 Oulun maaseutukeskus 56 62 57 Kainuun maaseutukeskus 51 60 65 Lapin maaseutukeskus 45 50 47 Yhteensä 218 215 215 Koko maa yhteensä- Whole Country 1056 1059 1059 21 Suuruusluokat Kirjanpitotilat on jaettu tilan kokonaispeltoalan perusteella kuuteen tilasuuruus- luokkaan (taulukko VII). Peltoalaan on luettu mukaan kesanto ja vilj elemätön pelto sekä tilalle ja tilalta vuokrattu pelto. Kun alle viiden peltohehtaarin tiloja on kannattavuustutkimuksessa mukana vain muutamia, on luokat I ja II yhdistetty tilastoissa yhdeksi luokaksi. Yli 50 peltohehtaarin tiloja on tilastointia varten riittävästi vain Etelä-Suomen alueella, muilla alueilla luokat V ja VI on yhdistetty. Vuosina 1991-1993 kirjanpitotilatjakaantuivat suuruusluolddin eri tutkimusalueilla taulukon VIII mukaisesti. Kirjanpitotilat ovat huomattavasti maan kaikkien tilojen keskikokoa suurempia. Yli kahden peltohehtaarin tilojen keskip elto ala oli vuonna 1993 koko maassa 15,37 ha ja kirjanpitotilojen vastaavasti 34,60 ha. Kirjanpitotilat ovat painottuneet voimakkaammin suurempiin tilakokoluolddin kuin maankaikki tilat. Alle 10 hehtaarin tiloja oli maan kaikista tiloista 48 % ja kirjanpitotiloista vain 2,3 %. Toisaalta yli 30 hehtaarin tiloja oli maan kaikista tiloista 12 % ja kirjanpitotiloista 48 %. Kirjanpitotiloj en keskipeltoala on kasvanut selvästi nopeammin kuin maan kaikkien tilojen keskipeltoala. Kirjanpitotilojen lukumäärä on viime vuosina vähentynyt voimakkaasti pienimmissä ja kasvanut suurimmissa tilasuuruusluokissa. Keskimääräinen metsäala oli kirjanpitotiloilla 69,44 ha ja kaikilla yli kahden peltohehtaarin tiloilla 50,33 ha. Taulukko VII. Kannattavuustutkimuksessa käytettävät tilan kokonaisp elto alaan perustuvat tilasuuruusluokat. Size categories of bookkeeping farms based on total arable land of the farm. Suuruusluokka - Size class Peltoala ha - Arable land ha 4,99 II 5,00 - 9,99 III 10,00 - 19,99 IV 20,00 - 29,99 V 30,00 - 49,99 VI 50,00 - 22 , Taulukko VIII. Kirj anpitotiloj en lukumäärä suuruusluokittain eri alueilla vuosina 1991-1993. Number of bookkeeping farms by size classes and regions. Tilivuosi 1991 Alue - Region 1-11 Suuruusluokka - Size class III IV V VI Yhteensä - Total kpl % Etelä-Suomi 11 84 140 175 107 517 49,0 Sisä-Suomi 8 58 73 53 20 211 20,0 Etelä-Pohjanmaa 6 22 38 34 9 109 10,3 Pohjois-Suomi 10 61 79 49 19 218 20,7 Yhteensä 35 225 330 311 155 1056 - % 3,2 21,3 31,3 29,5 14,7 - 100,0 Tilivuosi 1992 Etelä-Suomi 12 79 130 182 120 523 49,2 Sisä-Suomi 9 48 85 63 14 219 20,7 Etelä-Pohjanmaa 4 20 32 37 11 104 9,8 Pohjois-Suomi 3 65 73 57 17 215 20,3 Yhteensä 31 218 319 324 167 1059 - % 2,3 19,8 29,5 32,3 16,1 - 100,0 Tilivuosi 1993 Etelä-Suomi 8 77 122 185 129 521 49,2 Sisä-Suomi 9 48 85 63 14 219 20,7 Etelä-Pohjanmaa 4 20 32 37 11 104 9,8 Pohjois-Suomi 3 65 73 57 17 215 20,3 Yhteensä 24 210 312 342 171 1059 % 2,3 19,8 29,5 32,3 16,1 - 100,0 Kannattavuustutkimuksen tulokset esitetään peltohehtaaria tai tilaa kohti laskettuina keskiarvoina. Keskiarvot on saatu laskemalla tilakohtaiset luvut yhteen ja jakamalla summa vastaavalla peltohehtaari- tai tilaluvulla. Tulokset esitetään tutkimusalueittain eri suuruusluokkien ja koko alueen keskiarvoina. 23 Taulukko IX. Peltoalan ja tilojen jakaantuminen (%) alueittain suuruusluokkiin koko maassa vuoden 1993 maatilarekisterin mukaan. Distribution of arable land and farms into size classes by regions in the farm register in 1993. Alue - Region I Suuruusluokka - Size class II III IV V VI Peltoala Tilat Etelä-Suomi 1,65 4,02 9,87 9,02 12,00 11,97 48,53 39,63 Sisä-Suomi 1,37 3,12 6,20 4,32 3,07 1,04 19,11 23,89 Etelä-Pohjanmaa 0,63 1,73 4,71 3,98 3,55 1,35 15,94 15,81 Pohjois-Suomi 1,39 2,65 4,36 3,46 3,07 1,50 16,42 20,68 Peltoala - Arabic land 5,03 11,52 25,13 20,77 21,68 15,86 100,00 Tilat - Farms 23,62 24,31 26,86 13,11 8,81 3,29 - 100,00 Laskentatavan vuoksi tilakoko vaikuttaa saatuihin tuloksiin. Koska kiri anpitotilat ovat maan kaikkien tiloj en keskitilakokoa suurempia, eivät kannattavuustutkimuks en alueittaiset keskiarvot kuvaa alueen kaikkien maatilojen keskimääräistä tilannetta tarkasteltavasta asiasta. Kannattavuustutkimuksessa eri alueiden ja koko maan keskiarvot lasketaan osaksi myös painotettuina keskiarvoina. Painotetut keskiarvot on laskettu vain varsinaista maataloutta koskevista hehtaarikohtaisista tuloksista. Painotetut luvut ovat maan kaikkien yli kahden hehtaarin tiloj en peltoalan suhteellisilla osuuksilla eri suuruusluokissa painotettuja keskiarvoja. Luokkien painot on laskettu vuosien 1991-1993 maatilarekisterin peltoalajakauman perusteella. Peltoalan ja tilojen jakautumat alueittain ja suuruusluokittain vuoden 1993 maatilarekisterin mukaan on esitetty taulukossa IX. Tuotantosuunnat Tutkimustilat on jaettu tuotantosuuntiin kokonaistuoton jakautuman perusteella. Tilat on jaettu ensin kotieläintiloihin ja kasvinviljelytiloihin sen mukaan kumman osuus maatalouden kokonaistuotosta on suurempi. Kotieläintilat on jaettu edelleen maitotiloihin, muihin nautakarjatiloihin, sikatiloihin ja muihin kotieläintiloihin. Kasvinviljelytilat onj aettu vilj atiloihinj a muihin kasvinvilj elytiloihin. Kirj anpitotiloj en jakaantuminen tuotantosuuntiin vuosina 1991-1993 on esitetty taulukossa X. Tilastointia varten aineistosta on laskettu erikseen naudanlihan tuotantoon ja siipikarjatalouteen erikoistuneiden tilojen tulokset. Pääryhmittelyssä nämä tilat sisältyvät nautakarja- ja muihin kotieläintiloihin. 24 A. Kotieläintilat Maitotilat (nautakarja I) Muut nautakarjatilat (II) Sikatilat Muut kotieläintilat B. Kasvinvilj elytilat Viljatilat Muut kasvinviljelytilat Nautakarjatuoton osuus on vähintään 80 % ja maitotuoton osuus vähintään 50 % maatalouden kokonaistuotosta Nautakarjatuoton osuus on vähintään 60 %, mutta alle 80 % kokonaistuotosta Sikataloustuoton osuus on vähintään 50 % kokonaistuotosta Edellisten ryhmien ulkopuolelle jäävät kotieläintilat Viljatuoton osuus on vähintään 50 % kokonaistuotosta. Viljatilat on ryhmitelty omaksi luokaksi vain Etelä- Suomen alueella Viljatiloihin kuulumattomat kasvinviljelytilat Kannattavuustutkimukseen osallistuvat tilat ovat kotieläinvaltaisempia kuin maatilat keskimäärin koko maassa. Vuoden 1993 kirjanpitotiloista oli 35 % maitotiloja, kun maan kaikista tuotantoa harjoittavista maatiloista 31 % harjoitti maidontuotantoa. Nautakarjatiloja oli kirjanpitotiloista yhteensä 54 % eli selvästi enemmän kuin niiden osuus oli kaikista tiloista. Sikatiloj en osuus kirjanpitotifoista oli 15 %, kun niiden osuus maan kaikista tiloista oli vain 6 %. Nautakarjatilojen osuus tiloista on vähentynyt varsinkin Etelä-Suomessa selvästi 1980-luvun alusta. Maan kaikista yli kahden peltohehtaarin maatiloista oli vuonna 1993 ilman kotieläimiä 49 %. Tuotantoa harjoittavista tiloista 40 %:11a oli tuotantosuuntana kasvinviljely. Viljatiloja oli 29 % kaikista tiloista. Kirjanpitotiloista oli viljatiloja samoin kuin muita kasvinviljelytiloja 12 %. Kasvinviljelytilojen määrä on 1990- luvun alkuvuosina pysynyt ennallaan, mutta tiloja on siirtynyt viljatiloj en ryhmästä muiden kasvinvilj elytiloj en ryhmään. Kannattavuustutkimuksessaviljatiloj en osuus on selvästi pienempi kuin niiden osuus on kaikista tiloista. 25 Taulukko X. Kirjanpitotilojen lukumäärä tuotantosuunnittain eri alueilla vuosina 1991-1993. Number of bookkeeping farms by production Iines and regions. Alue - Region Etelä-Suomi - South Finland 1991 1992 1993 Maitotilat - Dairy farms 93 96 96 Muut nautakarjatilat - Other cattle farms 86 81 83 Sikatilat - Pig farms 90 98 98 Muut kotieläintilat -Other animal husbandry farms 59 60 54 Viljatilat - Grain cultivation farms 119 100 100 Muut kasvinvilj elytilat - Other crop cultivation farms 70 88 90 Yhteensä - Total 517 523 521 Sisä-Suomi - Central Finland Maitotilat - Dairy farms 106 94 114 Muut nautakarjatilat - Other cattle farms 39 56 42 Sikatilat - Pig farms 24 21 21 Muut kotieläintilat -Other animal husbandry farms 16 14 14 Kasvinviljelytilat - Crop cultivation farms 27 31 28 Yhteensä - Total 212 216 219 Etelä-Pohjanmaa - South Ostrobothnia Maitotilat - Dairy farms 34 31 32 Muut nautakarjatilat - Other cattle farms 18 18 19 Sikatilat - Pig farms 22 22 23 Muut kotieläintilat -Other animal husbandry farms 9 10 8 Kasvinviljelytilat - Crop cultivation farms 26 24 22 Yhteensä - Total 109 105 104 Pohjois-Suomi - North Finland Maitotilat - Daily farms 126 121 126 Muut nautakarjatilat - Other cattle farms 54 61 60 Sikatilat - Pig farms 21 16 14 Muut kotieläintilat -Other animal husbandry farms 8 6 4 Kasvinviljelytilat - Crop cultivation farms 9 11 11 Yhteensä - Total 218 215 215 Koko maa yhteensä - Whole country 1056 1059 1059 26 90 93 Kirjan- pitotilat eeePelto iggm Metsä IMuu ala 90 93 S-S 90 93 E-S 90 93 E-P 90 93 P-S 2. Maankäyttölajit Maankäyttölajien pääryhmät ovat maatalousmaa, metsämaa ja joutomaa. Maa- talousmaahan sisältyy pelto, puutarha, luonnonlaidun ja -niitty sekä peltoraivio. Metsämaaksi luetaan veroluoldciin 1-IV kuuluva kasvullinen metsämaa. Tilan muu ala käsittää joutomaan. Eri maankäyttölajien pinta-alat kirjanpitotiloilla vuosina 1991-1993 on esitetty julkaisun taulukko-osan taulukossa 1. Kokonaispeltoalaan sisältyy sekä oma että tilalle vuolcrattu ja pois vuokrattu peltoala. Pelto käsittää vain omassa käytössä olevan peltoalan. Kuvio 3. Maankäyttölajit kirjanpitotiloilla ja maan kaikilla tiloilla vuosina 1990 ja 1993. Land use categories on book-keeping farms and on all farms in average. 27 Taulukko XI. Kirj anpitotiloj en peltoala (ha/tila) alueittain ja tuotantosuurmittain vuosina 1980 ja 1990-1993. Arable land per farm by regions and production Iines. Peltoa ha/tila - Arable land per farm Alue - Region 1980 1990 1991 1992 1993 Etelä-Suomi 31,79 36,51 37,51 38,85 40,57 Sisä-Suomi 23,38 27,19 28,70 28,41 27,87 Etelä-Pohjanmaa 23,84 29,49 30,10 30,05 31,37 Pohjois-Suomi 20,21 28,41 28,22 28,87 28,57 Tuotantosuunta - Production line Maitotilat - Dairy 21,76 27,25 28,51 28,42 28,20 Muut nautakarjatilat - Other cattle 22,70 29,40 29,92 31,23 31,98 Sikatilat - Pig 31,73 34,36 35,15 35,83 36,39 Muut kotieläintilat -Other animal 27,98 31,86 32,84 34,27 41,32 Viljatilat - Grain 42,61 41,06 43,05 45,13 46,66 Kasvinviljelytilat - Crop cultivation 32,18 37,44 37,70 38,83 38,97 Keskimäärin - Average 26,70 32,07 33,08 33,84 34,60 Kirj anpitotiloj en kokonaispinta-ala oli vuonna 1993122,39 ha, josta maatalous- maata 35,20 ha, metsämaata 69,44 haja joutomaata 17,75 ha. Maatalousmaasta oli peltoa 34,60 ha, josta 7,21 ha eli viidennes oli muilta vuokrattua. Luonnonlaidunta oli 0,59 hajapeltoraivioita 0,08 ha tilaa kohti. Peltoraivioiden ala oli korkeimmillaan vuonna 1987 keskimäärin 0,42 ha tilaa kohti, mutta on sen jälkeen loppunut lähes kokonaan pellonraivausmaksun johdosta. Kirj anpitotiloj en peltoala on kasvanut 1980-luvun alusta pari prosenttia vuodessa eli kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin maatiloilla keskimäärin. Vuodesta 1990 kirjanpitotilojen peltoala on kasvanut 2,5 ha ja metsäala 1,6 ha. Peltoalan kasvu on ollut nopeinta Etelä-Suomessa, jossa myös keskipeltoala on selvästi suurin. Sisä- ja Pohjois-Suomen alueilla peltoala oli vuonna 1993 vain hieman suurempi kuin vuonna 1990. Tilakohtainen metsäala oli suurin Pohjois-Suomen tiloilla eli 98,63 ha ja myös sen kasvu on ollut nopeinta. Keskipeltoalan vuosittainen vaihtelu aiheutuu pellon oston ja myynnin lisäksi pellon vuokrauksesta ja raivauksesta sekä tutkimustilojen vaihtumisesta. Noin puolet peltoalan kasvusta on johtunut lisäpellon hankinnasta vuokrauksen kautta. Vuokrapeltoa oli eniten Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Vuonna 1993 28 vuokrapeltoa oli 65 %: lla kirjanpitotiloista ja näillä tiloilla keskimääräinen vuokra- ala oli 11,06 ha. Alle 20 ha:n tiloista vuokrapeltoa oli alle puolella tiloista, kun yli 50 ha:n tiloista jo 80 %:11a oli peltoa vuokralla. 3. Peltoalan käyttö ja sadot Peltoalan käytön suhteelliset osuudet kirjanpitotiloilla on esitetty taulukossa 2. Rukiin ja syysvehnän viljelyala tarkoittaa kyseisenä vuonna korjattua alaa. Kauran viljelyalaan sisältyy myös sekaviljan ala. Muuhun peltoalaan luetaan herneen, öljykasvien, vihantarehun, rehukaalin sekäpellossa vilj eltyj en vihannesten j a maij oj en viljelyalat. Pellon käytössä tapahtui 1990-luvun alussa huomattavia muutoksia. Hyvät sadot ja kasvaneet viljelyalat olivat lisänneet viljantuotantoa siinä määrin, että velvoitekesannointi otettiin käyttöön vuonna 1991. Tilojen oli kesarmoitava vähintään 15 % peltoalasta. Koko maan kesantoala kasvoikin lähes kolminkertaiseksi eli 20 %:iin koko peltoalasta. Leipävilja-ala väheni puoleen ja kauran viljelyala oli neljänneksen pienempi kuin vuonna 1990. Viljakasvien osuus peltoalasta väheni 48 %:sta 41 %:iin. Heinän viljelyala pieneni viidenneksen ja koko nurmiala 8 %. Kirjanpitotiloj en pellon käyttö ei olennaisesti poikkea pellon käytöstä maan kaikilla tiloilla. Leipäviljan ja nurmen osuus peltoalasta on hieman suurempi ja kesannon osuus pienempi kuin maatiloilla keskimäärin. Erikoiskasvien ja varsinkin sokerijuurildman viljely on kirjanpitotiloilla kuitenlcin selvästi yleisempää kuin koko maataloudessa. Etelä-Suomen kirjanpitotiloilla kesannon lisäys on pienentänyt eniten leipäviljan viljelyalaa samalla kun koko vilja-ala on pudonnut alle puoleen peltoalasta. Etelä- Suomessa nurmikasvien osuus on vain 16% peltoalasta. Muualla maassa kesannointi on vähentänyt rehuviljan viljelyä ja kesannoinnin nurmiehto on karjatiloilla jopa lisännyt nurmialoja. Nautakarjatiloillarehuviljan viljelyala on 1990-luvun alkuvuosina vähentynyt kolmanneksen. Maitotiloilla oli kesantoa vuonna 1993 keskimäärin 11 % tilan peltoalasta, kun viljatiloilla yli viidennes pelloista oli kesannolla. Nurmen osuus peltoalasta on kasvanut eniten ennestäänkin nurmivaltaisilla Sisä- ja Pohjois- Suomen alueilla. Kirj anpitotiloj en keskisadot vuosina 1991-1993 on esitetty taulukossa 3 kasveittain ja rehuyksikkösatona hehtaaria kohti. Viljelykasvien sadot on muunnettu rehuyksiköiksi käyttäen korvauslukuina taulukossa XII esitettyjä arvoja. Sadon laadun vaihtelua ei ole voitu ottaa huomioon rehuyksikkösatoja laskettaessa. Rehuyksikkösatoon ei sisälly laitumen satoa eikä viljakasvien olkisatoa. Rehuksi korjattu heinän odelma ja juurikasvien naattisato lasketaan mukaan rehuyksikkö- satoon. 29 100% 40% 80% 60% 20% 0% 90 93 E-S ._,. ... -- :. ,..,......, -..i.,- / - ., -•«..,---..„,.._s . ,-", , -., / .. •• .......• -.••••••••••.. ••••••:. :.: .• 7.,... z...,....... - ••,....„- „,..,•••.••1 ......,... -i. i•-...1,-.,. .,...i.....-: .75., -- __......... .,. ., .... • . . / - . „._ ,,•,.••• ••_... .,. , • . _ , • 90 93 S-S 90 93 E-P 90 93 P-S 90 93 Kirjan- pitotilat 90 93 Maan kaikki tilat MeRuis K.Ohra Kaura MNurmi :lKesantol 'Muu pelto Kuvio 4. Peltoalan käyttö (%) kirjanpitotiloilla alueittain ja maan kaikilla tiloilla vuosina 1990 ja 1993. Use of arable land (%) on bookkeeping farms and on ali farms in average. Taulukko XII. Rehuyksikkösadon laskennassa käytetyt korvausluvut. Conversion rates used to adjust yields to feed units (kg/fu). Ruis - Rye Ohra - Barley Sekavilja - Mixed crops Öljykasvit - Oil plants Sokerijuurikas - Sugar beet Vihantarehu - Green fodder Heinä - Hay Naatit - Tops of root grops kg/ry kg/ry 1,00 Vehnä - Wheat 1,00 1,00 Kaura - Oats 1,20 1,20 Herne - Pea 1,00 0,60 Peruna - Potatoes 4,20 4,50 Muut juurikasvit - Other root crops 10,00 8,50 Rehukaali - Marrow kale 9,50 2,40 Odelma - Aftermath 6,50 10,00 Säilörehu - Silage 7,00 30 Viljelykasvienhehtaarisadot ovat kirj anpitotiloilla korkeampia kuinmaataloudessa keskimäärin. Viiden viimeisen vuoden keskisato oli kirjanpitotiloilla 357 ry eli 12% korkeampi kuin maan kaikilla tiloilla. S atotasoj en erot ovat jatkuvasti pienentyneet, koska keskisadon kasvu on ollut koko maassa nopeampaa kuin kirjanpitotiloilla. Viljoj en hehtaarisadot olivat kirjanpitotiloilla 10-12 %, nurmikasvien 16-18 % ja öljykasvien ja perunan 7-8 % korkeammat kuin keskimäärin koko maassa. Sokerijuurikkaan hehtaarisadoissa ei tasoeroa enää juurikaan ole. Kirjanpitotiloj en rehuyksikkösato on Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla ollut lähes samalla tasolla ja myös satotason nousu on ollut näillä alueilla muuta maata nopeampaa. Sisä-Suomessa viiden vuoden keskisato oli 13 % ja Pohjois- Suomessa 24 % alempi kuin Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa hehtaarisatoj en kasvu on ollut selvästi hitainta. Syysvilj oj en ja sokerijuurikkaan satotaso on korkein Etelä-Suomen alueella, mutta kevätviljojen, rypsin ja perunan hehtaarisadot ovat korkeimmat Etelä-Pohjanmaalla. Nurmisadoissa ei eri alueiden välillä ole suuria eroja lukuunottamatta Pohjois-Suomea, jossa nurmisadot ovat 20 % alempia kuin muualla maassa. Koko maan satotilastoissa samoin kuin kirjanpitotiloilla vuosi 1990 oli hehtaari- s adolla mitattuna ennätysvuosi, joskin vuoden 1993 keskisato oli lähes yhtä korkea. Vuoden 1992 sato oli huono varsinkin Etelä-Suomessa, jossa keskisato jäi 8% alle pitkän ajan trendiarvon. Viime vuosina sadoille on ollut tyypillistä suuret vaihtelut eri alueiden ja kasvilajien välillä. Etelä-Suomessa satotas9 oli vuosina 1991 ja 1993 jopa vuoden 1990 ennätyssatoakin korkeampi, mutta muualla maassa keskisadot jäivät normaalia heikommiksi. Kun maan eteläosissa vuonna 1992 kohtasi kevät- viljoja lähes kato, korjattiin Sisä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla viljoista ennätyssatoja. Vuosina 1992 ja 1993 nurmisadot kärsivät monin paikoin maan itä- ja pohjoisosissa sääoloista ja sadot jäivät heikoiksi. 31 KEVATVEHNÄ - Spring wheat kg/ha 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1991 1993 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 RUIS- Rye 1981 1983 1985 1987 1989 kg/ha 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 PERUNA- Potatoes 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 kg/ha REHUYKSIKKÖSATO - Feed units 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 kg/ha 26000 24000 22000 20000 18000 1600 14000 12000 10000 Kirjan pitotilat Maan kaikki tilat kg/ha 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 kg/ha 6000 5500 OHRA- Barley 1981 1983 1985 1987 1989 1991 KUIVA HEINÄ - Hay 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1993 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 Kuvio 5. Eräiden viljelykasvien keskisadot (kg/ha) lcirjanpitotiloilla ja maan kaikilla tiloilla vuosina 1980-1993. Yields (kg/ha) of cultivated plants on bookkeeping farms and on ali farms in average. 32 1 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 Etelä-Suomi SisäSuomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Kuvio 6. Rehuyksikkösato (ry/ha) kirjanpitotiloilla alueittain vuosina 1980-1993. Average yield in feed units (fu/ha) by regions. 33 2000 1987 1993 1989 1991 1981 1983 1985 Kg/ lehmä 8000 7000- 6000 ... .... .... .... 5000 4000 3000 4. Maitotuotos Lypsylehmien maitotuotos on laskettu karjantarkkailuun kuuluvilta kirjanpitotiloilta. Vuonna 1993 karjantarkkailussa oli mukana lcirjanpitotiloista 465 lypsykarjatilaa, joilla lehmien keskituotos oli 7 034 kg vuodessa. Karjantarkkailuun kuuluvilla kirjanpitotiloilla lehmien keskituotos on noin 8 % korkeampi kuin kaikkien tarkkailutiloj en keskituotos ja lähes nelj ärmeksen korkeampi kuin maan kaikkien lypsylehmien keskituotos. Maitotuotoksen kasvu on ollut 1980- luvun alusta keskimäärin 1,7% vuodessa ja määrällisesti saman verran kuin lehmien keskituotos on kasvanut koko maassa. Vuosina 1991 ja 1992 maitotuotos kasvoi huonoj en rehusatoj en takia hieman keskimääräistä hitaammin, mutta vuonna 1993 kasvu oli puolestaan normaalia suurempi. Vuonna 1993 lehmien keskituotos kirjanpitotiloilla oli 296 kg korkeampi kuin vuonna 1990. —Kirjanpitotilat Kaikki tilat Kuvio 7. Lypsylehmien keskituotos (kg 4-% maitoa/v) karjantarkkailuun kuuluvilla kirjanpitotiloilla ja kaikilla lypsykarjatiloilla vuosina 1980-1993. Milk production per cow on bookkeeping farms and on ali dairy farms in average. 34 5. Viljelijäperhe Kaikki kirjanpitotilat ovat yksityisessä omistuksessa ja niitä hoidetaan pääosin viljelijäperheen omalla työpanoksella. Vuonna 1993 palkkaväkeä oli maatalous- töissä 28 %:11a tiloista. Palkatun työn osuus maataloustöistä oli keskimäärin 8 %, metsätaloustöistä 11 % ja investointitöistä 17 %. Yli 50 ha:n tiloilla viidennes maatalouden työpanoksesta oli palkattua ja joka toisella tilalla oli palklcaväkeä. Kirjanpitotiloj en viljelijät ovat keskimääräistä nuorempia ja ikäjakautuma on painottunut koko maata enemmän ikäluokkiin 30-50 vuotta, jossa oli noin 66 % kirj anpitotiloj en vilj elij öistäj a 45 % kaildcien maatilojen viljelijöistä. Kirj anpitotiloj en isännät olivat vuonna 1993 keskimäärin 43-vuotiaita ja emännät vuotta nuorempia. Viljelijöistä 7 % oli alle 30-vuotiaita ja kolmannes 30-40-vuotiaita. Yli 60-vuotiaiden osuus oli yhteensä 7 % ja heistä kolmannes oli yli 65-vuotiaita. Maan kaikkien viljelijöiden keski-ikä oli samana vuonna 50 vuotta ja päätoimisten viljelijöiden 47 vuotta.Kaikista yksityishenkilöiden omistamista maatiloista 7 % oli alle 30-vuotiaiden ja 15 % yli 65-vuotiaiden viljelijöiden hallussa. 35 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 2100 1800 1500 r 1200 900 600 300 III OMAISUUSSUHTEET 1. Koko talous 1.1. Varat Kannattavuustutkimuksessa maatilan varat on jaettu kuuteen pääryhmään. Nämä ovat maatalous, metsätalous, asuinrakennukset, sivuansiotalous, rahoitusomaisuus ja yksityisomaisuus (taulukko 4). Metsätalousomaisuuteen sisältyvät maapohjan ja puuston lisäksi metsätalouskalusto, metsätiet ja -oj itukset sekä puutavaravarastot. Sivuansio-omaisuuteen luetaan sivuansioita varten hankitut rakennukset, koneet ja kalusto sekä mm. turkiseläimet ja porot. Rahoitusomaisuuteen kuuluvat käteiskassa, talletukset, osakkeet yms. arvopaperit sekä tilisaatavat. Tilalle vuokrattu maatalous- kiinteistö sisältyy samansuuruisena eränä sekä varoihin että velkoihin. 1000 mk/tila Maatalous Metsätalous Ml. Sivu ansiotalou s :•1?-7,('L";:n Rahoitusomaisuus TT.Asuinrakennukset : : Yksityistalous Kuvio 8. Kirjanpitotilojen kokonaisvarat keskimäärin tilaa kohti vuoden 1993 hinnoin. Assets on bookkeeping farms in 1993 fixed priees (FIM/farm) 36 Koko yrityksen varat olivat kirjanpitotiloilla tilivuoden 1993 alussa noin 2,07 milj .mk, mikä on lähes kolminkertainen 1980-luvun alkuun verrattuna. Varo- jen nopea reaalikasvu hidastui 1980-luvun loppupuolella ja kääntyi inflaation hidastumisen myötä laskuun 1990-luvun alussa. Investointien romahtamisen seu- rauksena maatalouden pääomakanta on pienentynyt ja samalla maatalouden osuus varoista on vähentynyt. Vuonna 1993 maatalouden osuus kokonaisvaroista oli 53 %. Metsätalouden osuus varoista oli 22 % ja osuus on viime vuosina kasvanut. Muista omaisuusryhmistä vain asuinrakennusomaisuus on reaalisesti hieman kasvanut 1990-luvun alkuvuosina. 1.2. Velat Velkoja ei ole eritelty kannattavuuskirjanpidossa eri talousaloj en kesken vaan ne on käsitelty kokonaissummana. Velkoihin on luettu varsinaiset velat, maatalouden tili- velat ja tilalle vuokratunmaatalouskiinteistön arvo, joka on pääasiassa vuokrapeltoa. Koko vieras pääoma oli tilivuoden 1993 alussa keskimäärin 606 105 mk tilaa kohti, josta varsinaisten velkojen osuus oli 84 % ja vuokrapääoman 16%. Velkojen lisäys oli 1980-luvulla selvästi varojen kasvua nopeampaa, minkä seurauksena tilojen vakavaraisuus heikkeni ja lainojen hoitokulujennoususta johtuva velkarasitus kasvoi. Vuosikymmenen vaihteen hyvät satovuodet pysäyttivät velkojen kasvun ja 1990-luvun alun investointilama käänsi lopulta velkaantumisen laskuun. Vuonna 1993 toteutettu pääomaverouudistus lienee myös jonkin verran motivoinut velkojen vähentämistä. Vuonna 1991 lainojen lyhennykset ylittivät nostot kirjanpitotiloilla ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. Vuosina 1991-1993 velkojen nettovähennys oli yhteensä noin 8 % ja keskimäärin 41 600 mk tilaa kohti. Velkojen osuus varoista (ilman vuokrapääomaa) on kirjanpitotiloilla keskimää- rin 26% eikä velkaisuus ole enää viime vuosina kasvanut. Varsinaisen maatalouden osalta omavaraisuusaste on noin 67 % eli hieman alempi kuin koko taloudessa. Velkaisimpia ovat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen kirjanpitotilat, joilla vel- kojen osuus varoista ylittää 30 %. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna velkaisimpia ovat sikatilat, joilla on velkoja eniten sekä määrällisesti että suhteessa varoihin. Vakavaraisuus on paras viljatiloilla. Sikatiloilla velkojen osuus varoista oli 32 % ja viljatiloilla 18 % vuonna 1993. Velkojen määrä lisääntyy tilakoon kasvaessa ja toisaalta nuorten viljelijöiden tilat ovat raskaasti velkaisia. Tiloilla, joilla on keskimääräistä enemmän velkaa, on maataloustuotannon kannattavuus myös keskimääräistä parempi. Alle 10 hehtaarin tiloilla oli velkaa keskimäärin 119000 mk ja kahdella tilalla kolmesta velkojen määrä jäi alle 10 %:iin varoista. Yli 50 hehtaarin tiloilla velkaa oli jo 846 000 mk tilaa kohti ja vain joka viidennellä tilalla velkoja oli alle 10 % varoista. Alle 35-vuotiailla viljelijöillä oli velkaa keskimäärin 683 000 mk tilaa kohti ja joka viidennellä tilalla yli 1 milj .mk. Velkojen osuus varoista oli nuorten viljelijöiden tiloilla keskimäärin 33 %. Joka toisella yli 50-vuotiaan viljelijän tilalla velkojen määrä oli alle 10 % varoista. 37 -----Sikatilat Kaikki kirjanpitotilat -----Maitotilat Viljatilat 32 30 28 26 24 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 Vuokrapääoma mk/tila - Rented capital FIM/farm Alue - Region Keskim.- avg. 3063 26492 68585 118901 301794 136967 8511 19112 44428 84643 154535 56011 - 13844 52720 107151 244165 82830 - 24074 41002 79798 126305 52342 Etelä-Suomi Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Varsinaiset velat % varoista - Liabilities per cent of assets Alue - Region Etelä-Suomi Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Suomi IV V VI Keslcim.- avg. 10,0 24,7 21,4 25,7 24,4 24,3 6,0 19,2 23,0 26,8 33,4 24,3 36,1 26,8 30,5 35,1 26,1 31,4 24,3 23,5 33,8 29,2 38,1 30,1 Taulukko XIII. Vuolcrapääoma ja velkojen osuus varoista kirjanpitotiloilla alueittain eri suuruusluokissa vuonna 1993. Rented capital and liabilities per cent of assets by regions and farm size classes. Kuvio 9. Velkojen osuus varoista (ilman vuolcrapääomaa) eri tuotantosuuntaa harjoittavilla kirjanpitotiloilla vuosina 1980-1993. Liabilities per cent of assets by production Iines. 38 2. Varsinainen maatalous 2.1. Omaisuusryhmät Maatalousomaisuus on jaettu kuuteen omaisuusryhmään: varastot, kotieläimet, koneet ja kalusto, rakennukset, salaojitukset ja maatalousmaa (taulukko 5). Varas- toihin sisältyvät maatalouden ostovarastot, tilalla tuotetun viljan varastot sekä myyntiä varten tuotetut peruna-, juurikasvi-, ja korsirehuvarastot. Tilalla käytettä- väksi tarkoitettujen tuotteiden varastot esim. peruna-, juurikasvi-, nurmirehu- ja olkivarastot eivät sisälly maatalousvarastoihin. Kotieläimistöön sisältyvät nautakarja, siat, kanat ja muu siipikarja, lampaat ja vuohet sekä hevoset. Muut eläimet kuten porot, turkis eläimet ja mehiläiset eivät kuulu maatalousomaisuuteen. Asuinrakennukset eivät kuulu maatalousomaisuuteen, vaan ne on käsitelty erillisenä omaisuusryhmänä. Maa- ja metsätalousomaisuus sekä asuinrakennus- omaisuus muodostavat yhdessä maatilaomaisuuden. Maatalousmaa sisältää pellon ja puutarhan lisäksi niityn ja luonnonlaitumen sekä peltoraiviot. Omaisuusarvoina käytetään kirjanpitoarvoja, jotka ovat osaksi käypiä arvoja osaksi verotusarvoja. Maatalouden tuotevarastot hinnoitellaan tilahintojen ja ostovarastot ostohintoj en mukaan. Poistonalaisen omaisuuden, koneiden ja kalus- ton, talousrakennusten ja salaojitusten kirjanpitoarvot määritetään periaatteessa samoin kuin verotuksessa. Verotuksessa tehtyjä varauksia ei kuitenkaan oteta huomioon omaisuusarvoja laskettaessa. Tuloksen laskennassa maatalouteen sijoite- tun pääoman korkovaatimus lasketaan vuoden alun pääoma-arvoille. Maatalousomaisuuden arvo oli kirjanpitotiloilla vuonna 1993 keskimäärin 31 900 mk hehtaaria kohti. Maatalousmaan osuus on lähes puolet koko maatalous- omaisuuden arvosta, viljatiloilla peräti 65 %. Pellon kirjanpitoarvo nousi suhteel- lisen hitaasti 1980-luvun loppupuolella verrattuna markkinahintoj en nousuun. Korkeimmillaan pellon kirjanpitoarvo oli vuonna 1990 ja on sen jälkeen laskenut noin 5 %. Myös koko maatalous omaisuuden arvo on kääntynyt laskuun 1990-luvun alkuvuosina. Tuottaj ahintoj en aleneminen on pudottanut tuotevarastoj en arvoa ja investointien väheneminen puolestaan koneiden ja kaluston pääoma-arvoa. 39 mk/ha 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 - , Wp7:45-:, 45:5%4% 0 Na I Na II Sika- Muut koti-Vilja- Muut kasvin-Kaikki tilat eläintilat tilat viljelytilat kirjanpitotilat Pelto lel Salaojat 1Rakennukset 42-1a. Koneet Kotieläimet Varastot Kuvio 10. Maatalousomaisuus (mk/ha) eri tuotantosuuntaa harjoittavilla kirjanpitotiloilla vuonna 1993. Agricultural property (FIM/ha) by production Iines. 2.2. Kotieläimet Kotieläinten määrät tilaa kohti on esitetty taulukossa 6. Vasikoihin luetaan kaikki alle yksivuotiaat naudat. Siipikarjaan sisältyvät kanojen lisäksi anlcat, hanhet ja kalldcunat. Vuohet sisältyvät lampaiden lukumäärään. Kotieläinten määrät on muutettu nautayksiköiksi käyttäen taulukossa XIV esitettyjä nautayksikkölukuja. Kannattavuustutkimukseen osallistuvat kotieläintilat ovat eläinmääriltään huo- mattavasti suurempia kuin kotieläintilat keskimäärin. Maitotiloilla karjakoko oli vuonna 1993 maan kaikilla lypsykarjatiloilla 11,8 lehmää ja kirjanpitotiloilla 16,5 lehmää tilaa kohti. Sikatiloilla oli 188 sikaa tilaa kohti ja kirjanpitotiloilla vastaa- vasti 257 sikaa. Kanatiloilla oli keskimäärin 1 793 kanaa, kun kirjanpitotiloilla oli 2 559 kanaa tilaa kohti. 40 Taulukko XIV. Nautayksiköiden laskennassa käytetyt muuntokertoimet. Herd conversion rates used to cakulate the number of domestic animals in livestock units. kpl/ny lcpl/ny Hevonen - Horse 0,8 Sika yli 6 kk - Swine >6 months 2,0 Nuori hevonen - Young horse 1,0 Sika 2-6 kk - Pig 2-6 months 2,5 Varsa - Foal 1,25 Porsas alle 2 kk - Piglet 10,0 Sonni tai lehmä - Bull or cow 1,0 Kana - Hen 50,0 Hieho/nuori sonni - Heifer/young bull 2,0 Muu siipikarja - Other poultry 33,0 Teurasmulli - Bull/heifer calf 2,5 Lammas - Sheep 8,0 Vasikka alle 1 v - Calf <1 year 3,0 Karitsa - Lamb 10,0 2.3. Kalusto Maatalouskoneet j a kalusto on jaettu kuuteen kalustoryhmään: traktorit, puimu- rit, ajo-ja kuljetuskalusto, kasvinviljelykalusto, kotieläinkalusto ja muu maatalous- kalusto (taulukko 7). Puimureihin luetaan myös hinattavat leikkuupuimurit. Maatalousauto sisältyy ajo-ja kuljetuskalustoon. Kalusto-omaisuus hehtaaria kohti kasvoi 1980-luvulla yli kaksinkertaiseksi ja sen osuus koko maatalousomaisuudesta nousi 14 %:iin. Investointien kasvu ja poisto-oikeuden pienentäminen nostivat kalusto-omaisuuden arvoa vuosina 1989 ja 1990 keskimääräistä enemmän. Kaluston arvo saavutti huippunsa vuonna 1991, jolloin se oli 4 983 mk hehtaaria kohti j a muodosti 15 % koko maatalousomaisuuden arvosta. Investointien romahtaminen vuosina 1991 ja 1992 ovat sen jälkeen pienentäneet kalustopääomaa. Vuoden 1993 alussa kalusto-omaisuus oli jo viiden- neksen pienempi kuin vuonna 1991. Kalusto-omaisuus on vähentynyt eniten vilja- ja muilla kasvinviljelytiloilla ja keskimääräistä vähemmän kotieläintiloilla. Vuonna 1993 kalusto-omaisuus hehtaaria kohti oli suurin sikatiloilla 5 344 mk ja pienin viljatiloilla 3 418 mk. Traktoreiden osuus koko kalusto-omaisuudesta oli vuonna 1993 keskimäärin 33 % ja puimureiden 10 %. Kirjanpitotiloilla oli keski- määrin 2,4 traktoria ja 0,6 puimuria tilaa kohti. Yhtä traktoria kohti oli peltoalaa keskimäärin 14,5 ha ja puimuria kohti puitavaa alaa 27,3 ha. 41 2.4. Rakennukset Maatalouden rakennusomaisuuteen luetaan kotieläinrakennukset, muut talous- rakennukset ja rakennelmat (taulukko 8). Asuinrakennukset käsitellään erillisenä omaisuusryhmänä. Maatalouden liiketuloksia laskettaessa asuinrakennuksista ai- heutuvat kustannukset sisältyvät maatalouden kustannuksiin ja kokonaistuottoon lisätään vastaavasti viljelijäperheen ja eläkeläisten asuntoedun arvo sekä asuin- rakennusten vuokratulot. Vuonna 1993 asuntoedun arvo oli keskimäärin 14 436 mk tilaa kohti. Asuinrakennusten arvo määritetään erikseen ja niiden vuotuinen poisto on enintään 6% poistamattomasta hankintamenosta. Kirjanpitotiloilla asuinrakennus- ten arvo oli vuoden 1993 alussa keskimäärin 207 031 mk tilaa kohti, mikä on 10 % tilan kokonaisvaroista. Taulukossa 8 on eläinsuojat erotettu omaksi ryhmäkseen muista maatalousrakennuksista. Erottelu on harkinnanvaraista, sillä eläinraken- nuksissa on usein huomattava osa muihin tarkoituksiin käytettävää rakennustilaa. 42 IV RAHALIIKE 1. Rahatulot Rahatuloihin sisältyvät tilivuoden aikana saadut kassaperusteiset tulot. Rahatuloja ei ole korjattu vuoden alun tai lopun tilisaatavilla. Rahatulot jaetaan kannattavuus- tutkimuksessa talousaloittain maatalouden, metsätalouden, sivuansiotalouden ja yksityistalouden rahatuloihin sekä veronpalautuksiin (taulukko 9). Maatalouden rahatuloihin sisältyvät tuotteiden myyntituloj en lisäksi erilaiset tuet ja korvaukset, maatalousmaan, rakennusten ml. asuinrakennus ja kaluston vuokratulot sekä maatalousomaisuuden myyntitulotj a hankinta-avustukset. Traktorin ja ajopuimurin vuokratulot sekä soran yms. maa-aineksen myyntitulot käsitellään sivuansiotulona. Omaisuuden myyntitulot ja hankinta-avustukset ovat mukana vastaavien omaisuusosienpoistolaskelmissa. Metsätalouden tuloihin sisältyvät puutavaran myyntitulot, metsämaan ja kaluston myyntitulot sekä metsätalouteen kohdistuvat avustukset ja korvaukset. Sivuansiotalouden rahatulot sisältävät sivuansiotalouteen kuuluvasta toiminnasta saadut tulot, viljelijäperheen jäsenten ansiotöistä saamat palkkatulot, omaisUuden myyntitulot, tuet ja avustukset sekä korko- ja osinkotulot. Yksityistalouden tuloihin kuuluvat mm. eläkkeet, sosiaalisin perustein myön- nettävät avustukset, perinnöt sekä yksityisomaisuuden myyntitulot. Yksityistalouden rahatuloihin sisältyvät myös asuinrakennusten myyntitulot, vakuutuskorvaukset sekä rakentamis- japeruskorjausavustukset. Veronpalautuksia ja maks ettuj a veroja ei jaeta eri talousaloj en kesken vaan ne käsitellään kokonaissummina. Kirj anpitotiloj en rahatulot olivat vuosina 1991-1993 keskimäärin 633 100 mk tilaa kohti vuoden 1993 rahanarvossa. Bruttotulot kasvoivat 1980-luvulla reaali- sesti yli 2 % vuodessa, mutta kasvu taittui vuonna 1991 sekä maatalouden että metsätalouden heikkoon tulokehitykseen. Tuottaj ahintoj en lasku j a velvoitekesannointi alensivat maatalouden tuloja ja metsätalouden tulot romahtivat laman ja myynti- boikotin myötä. Metsätalouden nimelliset bruttotulot olivat vuosina 1991-1993 keskimäärin 36% alemmat kuin huippuvuosina 1989-1990. Myös sivuansiotuloj en kasvu tiloilla lähes pysähtyi taloudellisen laman seurauksena. Maatalouden bruttotuloj en osuus kirjanpitotiloj en kokonaistuloista oli vuosina 1991-1993 keskimäärin 82 %, metsätuloj en 5 %, sivuansiotulojen noin 8 % ja yksityistalouden tulojen 5 %. Lamavuosina metsätalouden tulo-osuus pieneni ja maatalouden vastaavasti kasvoi. 43 100% 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 ml Maatalous F.MMetsätalous sivuansiotaIousEEE1YksityistaIous Kuvio 11. Nettorahatulot (käyttöjäämä, %) talousaloittainlchjanpitotiloilla vuosina 1980-1993. Käyttöjäämä ei sisällä investointeja eikä omaisuuden myyntejä. Net cash receipts (%) per farm (investments not inc). Maatalouden bruttotulot ovat Etelä-Suomen kirjanpitotiloilla noin 20 % korkeammat kuin muilla alueilla. Metsätaloudesta saadut tulot ovat suurimmat Sisä- Suomessa j a sivuansioista saadaan tuloja eniten Etelä-Pohjanmaalla, mutta sielläkin sivuansioiden osuus kokonaistuloista on lcirjanpitotiloilla vain noin 10 %. Maatalouden bruttotulot alenivat 1990-luvun alkuvuosina eniten alle 10 hehtaarin tiloilla ja toisaalta yli 50 hehtaarin viljatiloilla. Pienimmissä tilasuuruusluolcissa sivuansioilla ja yksityistalouden tuloilla on keskimääräistä suurempi merkitys. Sivuansiotuloja on toisaalta paljon myös peltoalaltaan suurilla tiloilla, joskin niiden osuus näiden tilojen kokonaistuloista jää alhai seksi . 44 90 93 30-50 ha 90 93 >50 ha 90 93 10-20 ha 90 93 20-30 ha 100% Eri talousaloj en nettorahatulot kuvaavat bruttotuloja paremmin vilj elijäperheen käytettävissä olevaa tuloa. Vuosina 1991-1993 maatalouden osuus yrityksen netto- rahatuloista oli 73 %, metsätalouden 8 % ja sivuansiotalouden 19%. Maatalouden nettorahatulot kasvoivat vielä vuosina 1991 ja 1992 johtuen investointien vähentymisestä, mutta alenivat vuonna 1993 lähes 9 %. Metsätalouden nettotulot putosivat puoleen vuonna 1991 ja olivat poikkeuksellisen alhaisella tasolla kahden seuraavan vuoden aikana. Vuosina 1988-1990 metsätalouden osuus nettomääräisistä kokonaistuloista oli vielä 17 %. Myös sivuansioista saadut nettotulot alenivat vuonna 1993, jolloin myös kokonaisnettotulot laskivat noin 10 %. IffilMaatalous Metsätalous =Sivuansiotalous_: : ,Yksityistalous Kuvio 12. Nettorahatulot (käyttöjäämä) talousaloittain (%) kirjanpitotiloilla eri tilasuuruusluokissa vuosina 1990 ja 1993. Net cash receipts (%) on bookkeepingfarms by size classes in 1990 and 1993. 45 Taulukko XV. Kassaperusteiset rahoituslaskelmat (mk/tila) kirjanpitotiloilla vuosina 1990-1993. Cash-based financial statement (FIM/farm). 1990 1991 1992 1993 Nettorahatulot - Net cash receipts Maatalous - Agriculture 213256 209779 207834 189617 Metsätalous - Forestry 37983 21090 25175 22952 Sivuansiotalous - By-enterprises 44227 46528 45450 41730 Yhteensä - Total 295466 277397 278459 254299 Yksityistalouden tulot - Private income 21798 22962 29450 31447 Veronpalautukset - Tax rebate 282 1946 2858 7457 Koko talous yhteensä - Total 317546 302305 310767 293203 Rahoitusmenot ja verot - Financial exp. & taxes 86075 101672 107011 93419 Yksityistal. kulutusmenot - Private expenditure 98665 96366 101268 99817 Tulorahoitus - Financial income 132806 104267 102488 99967 Investointien nettorahamenot - Investments Maatalous - Agriculture 89718 61276 50781 47664 Metsätalous - Forestry 7604 6416 6197 6103 Sivuansiotalous - By-enterprises 2190 1790 1913 3464 Yksityistalous - Private economy 31742 23008 20328 18069 Rahoitusjäämä - Net financial differens 1552 11777 23269 24667 Velkojen nettomuutos - Change in depts 11804 -2149 -18444 -21019 Rahoitusom. muutos - Change in financial assets 13356 9628 4825 3648 2. Rahamenot Rahamenot jaetaan kannattavuustutkimuksessa seitsemään menoryhmään: maa- talous, metsätalous, asuinrakennusten uudistus, sivuansiotalous, yksityistalous, verot sekä korot, vuokrat ja eläkkeet (taulukko 10). Rahamenot ovat tilivuoden kassaperusteisia menoja eikä niitä ole korjattu tiliveloilla. Rahamenoihin sisältyvät talous aloittain paitsi juoksevan toiminnan menot myös omaisuuden hankintamenot. Asuinrakennuksiin kohdistuvat vuotuiset käyttömenot sisältyvät maatalouden rahamenoihin. Maatalouden verotuksessa osittain vähennyskelpoiset auto- ja puhelinmenot sisältyvät kokonaan yksityistaloudenrahamenoihin. Korko-, vuokra- ja eläkemenot ovat vieraasta pääomasta eli lainoista, vuokrapellosta ja kiinteistöeläkkeistä maksettuj a korvauksia. 46 Rahatuloissa ja -menoissa ei ole mukana talletuksia eikä lainojen nostoja. Tämän vuoksi rahamenot ovat eräissä tilaryhmissärahatuloj a suuremmat. Erotus on katettu joko käteisvaroja tai talletuksia vähentämällä tai ottamalla lisää velkaa. Maatalouden rahamenoj en osuus kirjanpitotilojen kokonaisrahamenoista oli vuosina 1991-1993 keskimäärin 58 % ja osuus on pitemmällä aikavälillä hitaasti laskenut. Maatalouden rahamenot kasvoivat 1980-luvulla hieman tuloja hitaammin ja 1990-luvun alussa investointien romahdus alensi menoja noin 10%. Vuonna 1993 maatalouden rahamenot kuitenkin kasvoivat 4 % tulojen pysyessä lähes ennallaan. Metsä-ja sivuansiotalouden rahamenot ovat yhteensä vain 3 % kokonaismenoista, mikä on huomattavasti niiden tulo-osuutta vähemmän. Yksityistalouteen on käytetty viidennes kokonaisrahamenoista. Yksityistalouden menot kasvoivat 1980-luvulla reaalisesti yli 3 % vuodessa eli hieman kokonaismenoj en kasvua nopeammin, mutta lamavuosina kulutusmenoj aja varsinkin yksityistalouden investointeja on vähennetty. Korko-, vuokra-ja eläkemenot ovat kasvaneet menojen kasvua selvästi nopeammin ja niiden osuus on noussut 8 %:iin kokonaismenoista. Korkomenoj en reaalikasvu oli 1980-luvulla noin 6 % vuodessa ja vuosikymmenen vaihteessa investoinnit ja lainakorkojen nousu lisäsivät voimakkaasti korkomenoja. Korkomenoj en kasvu taittui vasta 1990-luvun alkuvuosien investointilamaan ja lainakorkojen laskuun. 50 0. • •••• • ••••••••• ••••. ,•-.- •••••, 40 '''''''''''' • • • .................. 30 .... .... „„ 20 ••• ................ ....................................... .............. . ........... ... • ........ .," .. .... 10 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 Korot Verot Yksityistal. menot Yrityksen investoinnit Kuvio 13. Rahan käyttö kirj anpitotiloilla vuosina 1980-1993 (% käyttöjäämästä). Cash expenses (% of net cash receipts) on bookkeeping farms. 47 V MAATALOUDEN KOKONAISTUOTTO Kokonaistuoton laskentaperusteet Maatalouden kokonaistuotto tarkoittaa tilivuoden aikana maataloudessa tuotettuj en lopputuotteiden raha-arvoa. Maatalouden kokonaistuottoon sisältyvät: 1.Tilivuodelle kuuluvat rahatulot lukuun ottamatta vuoden alussa ollutta omaisuutta vähentämällä saatuja tuloja: Tilivuoden aikana saadut kassatulot on korjattu tilisaatavilla. 2.Maataloudesta metsätalouteen, sivuansiotalouteen, yksityistalouteen ja eläkeläisille luovutettujen tuotteiden ja etuuksien raha-arvo. 3 .Maataloustuotannosta aiheutunut tuotevarastojen ja kotieläinten arvon lisäys. Varastoihin luetaan vain viljan ja myytävien tuotteiden varastot. Maata' louden kokonaistuottoon sisältyvät maatalouden tuet ja korvaukset lukuun ottamatta investointiavustuksia. Siten esimerkiksi pinta-alalisä ja katokorvaukset luetaan, mutta salaojitusavustus tai koneiden ostoon myönnetty nuorten viljelijöiden käynnistystuki eivät kuulu maatalouden kokonaistuottoon. Kokonaistuottoon kuuluvat myös viljelij äperheen ja eläkeläisten asuntoedun arvo sekä asuinrakennuksista saadut vuokratulot. Asuinrakennuksista aiheutuneet kustannukset ml. poistot, kuuluvat vastaavasti maatalouden liikekustannukseen. Kokonaistuotto ja sen rakenne Maatalouden kokonaistuotto jaetaan kannattavuustutkimuksessa kolmeen pääryh- mään: kotieläintuottoon, kasvinvilj elytuottoon ja muuhun tuottoon (taulukko 11). Muuhun tuottoon sisältyvät mm. puutarhatuotto, valtion avustukset, vuokrat sekä asuntoedun arvo. Asuntoedun arvo lasketaan määrään, joka pitemmällä aikavälillä vastaa asuinrakennuksista aiheutuneita kustannuksia. Asunto edun arvoa vähentävät saadut vuokratulot ja työhuonevähennys. Maatalouden kokonaistuotto oli kirjanpitotiloilla vuosina 1991-1993 keskimäärin 14 400 mk hehtaaria kohti. Kotieläintuoton osuus kokonaistuotosta oli 65 %, kasvinvilj elytuoton 22 % ja muun tuoton 13 %. Kotieläintuottoon sisältyvä nautakarjatuotto oli 44 % ja sikatuotto 18 % kokonaistuotosta. Nautakarjatuoton osuus kokonaistuotosta on hieman suurempi ja sikatuoton pienempi kuin vastaavat luvut ovat koko maataloudessa. Kasvinvilj elytuoton osuus nousi hyvinä satovuosina 1989-1990 aina 28 %:iin kokonaistuotosta, mutta on sen j älkeen pudonnut huonoj en 48 satojen ja hintojen laskun seurauksena. Muu tuotto oli hehtaaria kohti kolmanneksen suurempi vuonna 1993 kuin vuonna 1990 ja samalla sen osuus kokonaistuotosta on kasvanut. Muun tuoton kasvu johtuu pääosin suorien tulotukien käyttöönotosta ja kesannoinnin lisäyksestä. Taulukko XVI. Kotieläintuotto, kasvinviljelytuotto ja muu tuotto (mk/ha, painotetut keskiarvot) alueittain vuosina 1989-1993. Gross return of animal husbandry, plant cultivation and other returns (FIM/ha, weighted means) by regions in 1989-1993. Kotieläintuotto - Gross return of animal husbandry Alue -Region 1989 1990 1991 1992 1993 Etelä-Suomi 9 405 9 575 8 889 9 645 8 635 Sisä-Suomi 12 764 13 285 12 549 12 427 12 467 Etelä-Pohjanmaa 10 897 11 069 10 544 10 837 11 357 Pohjois-Suomi 20 653 22 366 20 469 18 270 19 038 Keskimäärin - Average 12 190 12 676 11 796 11 814 11 509 Kasvinviljelytuotto - Gross return of plant cultivation Etelä-Suomi 4 927 5 481 4 010 3 658 3 620 Sisä-Suomi 2 229 1 781 1 130 1 913 2 208 Etelä-Pohjanmaa 3 796 3 555 2 367 2 671 2 837 Pohjois-Suomi 898 1 128 740 891 1 039 Keskimäärin -Average 3 540 3 722 2 643 2 700 2 801 Muu tuotto - Other returns Etelä-Suomi 1 544 1 636 1 975 2 181 1 987 Sisä-Suomi 2 640 2 333 2 738 2 821 4 212 Etelä-Pohjanmaa 1 838 1 901 2 036 2 321 2 094 Pohjois-Suomi 2 991 3 247 3 481 4 191 4 259 Keskimäärin - Average 2 049 2 084 2 385 2 667 2 803 49 Vuonna 1991 maatalouden kokonaistuotto hehtaaria kohti putosi 9 % edellis- vuodesta, vaikka varsinkin maan eteläosissa saatiin hyvä sato. Velvoitekesannointi pienensi kokonaissatoa, mikä yhdessä tuottajahintojen laskun kanssa pudotti kasvinviljelytuottoa peräti 27%. Muu tuotto kasvoi neljänneksen lisätynhehtaarituen ansiosta, mutta se ei riittänyt korvaamaan hintojen alenemisesta ja kesantoalan kasvusta j ohtunutta tuoton laskua. Vilj atiloj en kokonaistuotto hehtaaria kohti putosi runsaan viidenneksen, sikatiloilla kokonaistuotto pieneni 11 % ja maitotiloillakin 4%. Vuoden 1992 vaihtelevista sääoloista johtuen kokonaistuoton muutokset muodostuivat erilaisiksi eri alueilla ja tuotantosuunnissa. Huonot viljasadot maan eteläosissa ja pienentyneet vilja-alat vähensivät viljatuottoa keskimäärin 10 % edellisvuodesta, Etelä-Suomen alueella viidenneksen. Kokonaistuotto hehtaaria kohti aleni Etelä-Suomessa 2 %, mutta nousi Sisä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla keskimäärin 6 %. Näillä alueilla nautakarjatuotto kasvoi ja hyvät rehu- vilj asadot lisäsivät myös kasvinviljelytuottoa. Vuonna 1993 korjattiin puolestaan Etelä-Suomessa erinomaiset viljasadot, mikä heij astui kokonaistuoton muutoksiin. Kokonaistuotto hehtaaria kohti on korkein Pohjois-Suomen alueella, jossa tuotanto on painottunut nautakarjatalouteen. Alueen kirjanpitotiloista 87 % on nautakarjatiloja. Maitotuoton osuus kokonaistuotosta on alueella yli puolet ja nautakarjan vajaa viidennes. Myös Sisä-Suomi on voimaperäistä nautakarj a- aluetta. Etelä-Suomessa nautakarjatuoton osuus kokonaistuotosta on enää 27 % ja kasvinvilj elytuoton 32%. Etelä-Suomen kirj anpitotiloista yli kolmannes on luokiteltu kasvinviljelytiloiksi. Sikatalouden tuotto hehtaaria kohti on korkein Etelä-Pohjanmaan alueella, jossa runsas viidennes kirjanpitotiloista harjoittaa sikataloutta. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna kokonaistuotto hehtaaria kohti on korkein sika-ja siipikarjatiloilla, joilla se oli vuosina 1991-1993 keskimäärin 20% suurempi kuin maitotiloilla ja 2,5-kertainen viljatiloihin verrattuna. Sikatiloilla on suurempi peltoala, nautayksikköluku hehtaaria kohti kolminkertainenjakeskisato neljänneksen korkeampi kuin maitotiloilla. Myös kasvinviljelytuotto on sikatiloilla suhteellisen korkea ja nousee noin 40 %:iin vilj atiloj en kasvinviljelytuotosta hehtaaria kohti. Nautakarja-ja sikatiloillakokonaistuotto hehtaaria kohti alenee tilakoon kasvaessa, mutta viljatiloilla alenemista ei ole havaittavissa. Nautakarjatiloilla kokonaistuotto on korkein alle 10-20 peltohehtaarin kokoluokassa ja vilj atiloilla 30-50 peltohehtaarin tiloilla. Tilakoon kasvaessa sikatiloj en erikoistumisaste näyttää selvimmin alenevan, kun kasvinviljelytuoton osuus kokonaistuotosta kasvaa. 50 Taulukko XVII. Maatalouden kokonaistuotto (mk/ha) eri tuotantosuuntaa harjoittavilla Icirjanpitotiloilla vuosina 1990-1993. Gross return of agriculture (FIM/ha) by production Iines and regions. Alue ja tuotantosuunta - Region and production line Etelä-Suomi 1990 1991 1992 1993 Maitotilat 16 354 15 782 15 634 15 990 Muut nautakarjatilat 15 946 13 808 13 388 13 467 Sikatilat 23 056 20 715 19 799 20 239 Muut kotieläintilat 16 035 15 090 15 206 14 850 Viljatilat 10 373 8 247 7 787 8 114 Muut kasvinviljelytilat 13 228 12 198 10 936 9 882 Keskimäärin 15 237 13 669 13 343 13 285 Sisä-Suomi Maitotilat 16 851 16 323 17 522 16 918 Muut nautakarjatilat 15 427 14 096 14 953 14 593 Sikatilat 20 757 18 096 19 690 19 669 Muut kotieläintilat 14 483 1 268 12 811 12 629 Kasvinviljelytilat 11 618 9 348 10 675 10 602 Keskimäärin 16 033 14 759 15 614 15 578 Etelä-Pohjanmaa Maitotilat 17 169 16 404 16 869 16 316 Muut nautakarjatilat 13 740 13 618 14 538 14 925 Sikatilat 19 876 17 944 19 266 17 637 Muut kotieläintilat 17 622 13 550 14 033 14 819 Kasvinvilj elytilat 10 697 8 433 9 334 9 425 Keskimäärin 15 658 14 330 15 230 14 865 Pohjois-Suomi Maitotilat 17 375 16 659 16 945 17 401 Muut nautakarjatilat 14 043 14 432 14 870 15 049 Sikatilat 30 905 26 182 23 633 22 704 Muut kotieläintilat 13 346 12 821 18 446 20 550 Kasvinvilj elytilat 10 497 9 212 10 415 10 108 Keskimäärin 17 130 16 371 16 436 16 707 51 0 • 0 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 MAITOTILAT mk/ha 25000 — 20000 -- - 15000 10000 5000 0 mk/ha 20000 16000 12000 8000 4000 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 KAIKKI KIRJANPITOTILAT SIKATILAT VILJATILAT Kotieläintuotto 1111 Kasvinviljelytuotto Muu tuotto Kuvio 14. Maatalouden kokonaistuotto (mk/ha) eri tuotantosuuntaa harjoittavilla kirjanpitotiloilla vuosina 1980-1993 (vuoden 1993 hinnoin). Gross return ofagriculture (FIM/ha, in 1993 fixedprices) by production Iines in 1980-1993. 52 VI MAATALOUDEN LIIKEKUSTANNUS Maatalouden liikekustannuksella tarkoitetaan maatalouden säännöllistä hoitoa varten tilivuoden aikana tehtyjä uhrauksia. Liikekustannukseen sisältyvät tilivuoteen kuuluvat rahamenot, viljelijäperheen tekemän maataloustyön raha-arvo, maatalouden muilta talousaloilta saamien maksuttomien suoritusten arvo sekä maatalousomaisuuden poistot ja muut arvon vähennykset. Liikekustannukseen eivät kuulu maatalous- omaisuuden lisäyksestä aiheutuneet hankintamenot. Verot ja vieraan pääoman kustannukset eli korot, maatalousmaan vuokrat ja kiinteistöeläkkeet eivät myöskään sisälly liikekustannukseen. Ne on maksettava maatalousylijäämästä. 1. Liikekustannus ja sen rakenne Liikekustarmus jaetaan kannattavuustutkimuksessa kuuteen kustannusryhmään: työkustannus, kotieläinkustannus, tarvikekustannus, kone- ja kalustokustannus, rakennuskustannus ja muu kustannus (taulukko 12). Työkustannus sisältää viljelijäperheen ja pallckaväen maatalouden juoksevien töiden ja johtotyön ihmistyökustannuksen. Viljelijäperheen maataloustyön arvo määritetään kertomalla tehdyt työtunnit tuntipalkalla, joka perustuu maatalous- työntekijöiden kokonaiskeskiansioihin tuntia kohti (taulukko V). Miesten ja naisten työtunnit on hirmoiteltu tilivuodesta 1989 lähtien saman tuntipalkan mukaan. Lasten työtunnin hinta on puolet miesten työturmin hinnasta ja johtotyö hinnoitellaan viljelijäperheen miesten tuntipalkan mukaan. Taulukko XVIII. Työtunnin hinta (mk/t) laskettaessa viljelijäperheen työn arvoa kannattavuuskirjanpidossa vuosina 1989-1993. Imputed wage (FIM/h) offarmer and his family in 1989- 1993. Työntekijä- Worker 1989 1990 1991 1992 1993 Miehet - Men 30,00 34,00 36,00 38,00 39,00 Naiset - Women 30,00 34,00 36,00 38,00 39,00 Lapset - Children 15,00 17,00 18,00 19,00 19,50 Johtotyö - Management work 30,00 34,00 36,00 38,00 39,00 53 Palkkakustannus sisältää aika- ja urakkapalkat sosiaaliturvamaksuineen. Jos palkkaväki ruokailee maksutta tilan taloudessa, lisätään ruokailun kustannus palklcakustannukseen. Ruokailupäivän hinta oli vuonna 1991 36,00 mk, vuonna 1992 38,00 mk ja vuonna 1993 39,00 mk. Jos viljelijäperheen yli 14-vuotiaille jäsenille on maksettu palkkaa, he kuuluvat palkanmaksuaj an tilan palkkaväkeen j a heille maataloustöistä maksettu palkka sisältyy maatalouden pallckakustannuk- seen. Mikäli tuntipalkka jää kuitenkin hyvin pieneksi, katsotaan palkka yksityis- talouden menoksi (taskurahaa). Samoin menetellään maatalouslomittajien osalta, jos viljelijä maksaa vain pienen osuuden lomittajan palkasta. Kotieläinkustannukseen sisältyvät mm. eläinlääkintä, siemennysmaksut, karj antarkkailu j a -j alostusmenot sekä kotieläintalouden puhdistusaineet j a eläinten kuivikkeet. Eläinten hankintamenoja ei lueta liikekustannukseen eikä vastaavaa kotieläinomaisuuden lisäystä kokonaistuottoon. Kokonaistuottoa laskettaessa kotieläinten ostot j a omaisuuden vähennys vähennetään suoraan kyseisen eläinlajin tuotosta. Tarvikekustannus onj aettu kuuteen ryhmään: ostorehut, siemenetyms., lannoitteet, kuivaus ja kasvinsuojelu, poltto- ja voiteluaineet ja sähkömaksut. Kunkin kustannusryhmän kohdalla kassaperusteiset rahamenot oikaistaan tilikauden kustann-ukseksi tilivelkoj en j a tarvikevarastoj en muutoksen avulla. Rehukustannus sisältää ostorehuj en lisäksi kivennäisaineet, kuoritun maidon, heran jarehuj ensäilöntäaineet. Hyötykasvien taimet sisältyvät siemenkustannukseen. Lannoitteisiin sisältyvät myös maanparannusaineet j a niiden levitys. Vilj anpeittaus ja lajittelu sisältyvät kuivaus- ja kasvinsuojelukustannukseen. Sähkömaksuihin sisältyvät sähkön käyttömenoj en lisäksi lamppujen, sulakkeiden yms. tarvikkeiden ostomenot. Poltto- ja voiteluainekustannus käsittää paitsi ostetut polttoaineet myös tilan metsästä otetun polttopuun arvon. Polttoaineisiin ja sähkömaksuihin sisältyy myös asuinrakennusten osuus näistä kustannuksista. Kone-ja kalustokustannukseen luetaan kaluston poisto, korjaus ja kunnossapito, pienkaluston hankinta, kaluston vuokrakäyttö j a yksityisauton käyttö maataloudessa. Vilj elij äperheenj apalkkaväen tekemien koneiden lcunnossapitotöidentyökustannukset eivät sisälly kone-ja kalustokustannukseen. Nämä työt luetaan maataloudenjuokseviin töihin, joten niiden kustannukset sisältyvät maatalouden työkustannukseen. Pienkalustoon kuuluvat työkalut ja tarvikkeet, joiden taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta. Käyttö omaisuute en kuuluvien koneiden ja kaluston hankintamenot vähennetään poistoina. Vuoden alun poistamattomaan hankintamenoon lisätään tilivuoden aikana hankittuj en koneidenj a kaluston hankintameno ml. oman puutavaran arvo. Summasta vähennetään koneiden luovutushinnat, vakuutus- yms. korvaukset sekä hankinta- avustukset. Menojäännöksestä tehtiin vuoteen 1988 asti enintään 30 %:n poisto ja vuodesta 1989 lähtien enintään 25 % poisto. 54 Traktorin ja puimurin kustannuksista liikekustannukseen sisältyy vain maatalouden osuus. Kustannukset jaetaan talousalojen kesken käyttötuntien perusteella. Omalla traktorilla tehdyt talousrakennustenja salaojitusten investointityöt luetaan maatalouden juokseviin traktoritöihin ja kustannus siten vuotuismenoihin. Yksityisauton, moottorikelkan yms. maatalouskäytön kustannus sisältyy liike- kustarmukses sa kaluston vuokramenoihin. Rakennuskustannus käsittää talous-ja asuinrakennusten poiston sekä korjaus-ja kunnossapitomenot. Viljelijäperheen ja palkkaväen tekemät rakennusten kunnossapitotyöt luetaan maatalouden juokseviin töihin, joten niiden kustannukset sisältyvät maatalouden työkustannukseen. Rakennusten poisto lasketaan rakennuksittain. Poisto määräytyy rakennustavan ja rakennuksen käytön mukaan. Talousrakennusten poisto on enintään 10 %, asuinrakennusten 6 % ja keveiden rakennusten ja rakennelmien 20 %poistamattomastahankintamenosta. Rakennusten hankintamenoon sisältyvät rahamenot, palkkaväen investointitöiden ja oman puutavaran arvo, asuinrakennusten osalta lisäksi oman traktorin kustannus investointitöissä. Muu kustannus käsittää salaojien, siltojen yms. poiston, ojien, aitojen ja teiden kunnossapidon, vakuutukset, rakennusten vuokrat sekä maatalouden muut menot. Muihin menoihin sisältyvät mm. markkinoimis- ja kiintiömaksut, rahdit, jäsen- maksut, ammattilehdet ja -kirjallisuus, opintomatkat ja -kurssit, työvaatteet jne. Vuonna 1982 ja sen jälkeen tehtyjen salaojien poisto on enintään 20 % poista- mattomasta hankintamenosta. Kaikkien muiden perusparannusten, siltojen, patojen yms. sekä ennen vuotta 1982 tehtyjen salaojien poisto on enintään 10 % hankintamenosta. Perusparannusten hankintamenoon luetaan rahamenot, palkka- väen investointitöiden ja oman puutavaran arvo. Taulukko XIX. Maatalouden liikekustannus (mk/ha, painotetut keslciarvot) vuosina 1989-1993. Production expenses of agriculture (FIM/ha, weighted means) in 1989-1993. Alue - Region 1989 1990 1991 1992 1993 Etelä-Suomi 14 036 15 167 14 990 15 839 14 630 S isä-Suomi 16 985 18 244 18 371 19 607 22 528 Etelä-Pohjanmaa 14 793 15 393 15 943 15 380 16 862 Pohjois-Suomi 23 429 25 725 25 840 25 077 28 054 Keskimäärin - Average 16 313 17 571 17 610 18 046 18 699 55 Indeksi 1980=100 140 ..•••• ..... ..••• ....• . ....... .. ',... , ............. N. ...." \ ...... .:`,..,.......:. % \ % \ \ % • › . . .............. ..- ‘ . ..-.-.,, „ . •,,...... 120 100 80 60 1981 1983 185 1987 1989 1991 I 1993 Liikekustannus Tarvikekustannus Konekustannus Rakennuskustannus Työkustannus Kuvio 15. Maatalouden kustannusten kehitys kirj anpitotiloilla vuosina 1980-1993 kiintein vuoden 1993 hinnoin. Production expenses ffiroportional) of agriculture on bookkeeping farms in 1993 fixed prices. Vakuutuksiin sisältyvät maatalouden vahinkovakuutusten lisäksi palklcaväen vakuutukset j a maatalousyrittäjien pakolliset eläke-, tapaturma- yms. vakuutukset. Asuinrakennuksen palovakuutus sisältyy maatalouden vakuutusmaksuihin. Yksityisirtaimiston vakuutukset kuuluvat yksityismenoihin. Maatalouden liikekustannus oli kirjanpitotiloilla vuosina 1991-1993 keski- määrin 13 670 mk hehtaaria kohti. Varsinaiset kustannukset ilman vilj elij äperheen laskennallista palkkaa olivat vastaavasti 9 707 mk hehtaaria kohti. Kustannus- kehitys on ollut 1990-luvun alkuvuosina maltillista ja vaikka ne ovat reaalisesti laskeneet, on niiden alentuminen jäänyt tuottoj en laskua pienemmäksi. Viljellyn 56 peltoalan supistuminen, investointien vähentyminen ja yleinen hintojen nousun hidastuminen ovat hillinneet tehokkaasti kustannusten nousua. Kustannuspaineita ovat toisaalta lisänneet ylituotannon vähentämiseksi tuotantopanoksissa kerätyt verot ja maksut. Kokonaistuoton tavoin myös liikekustannus hehtaaria kohti on korkein Pohjois- Suomessa, jossa se on yli kolmanneksen korkeampi kuin Etelä-Suomessa. Sisä- Suomen kirjanpitotiloilla liikekustannus on neljänneksen Etelä-Suomea korkeampi. Kustannuserot johtuvat alueiden erilaisista olosuhteista ja tuotantorakenteesta. Kustannuskehitys poikkesi suuresti 1990-luvun alkuvuosina eri alueiden ja tuotantosuuntien välillä, vaikka kustannusten muutos keskimäärin olikin vähäinen. Liikekustannus hehtaaria kohti aleni vuosina 1991-1993 Etelä-Suomen alueella 2 %, mutta nousi kaikilla muilla alueilla 8-10 %. Työkustannuksen osuus liikekustannuksesta on noin 32 % ja se on noussut keskimääräistä enemmän. Työkustannus on pääosin viljelijäperheen palkka- vaatimusta, sillä maksetut palkat sivukuluineen ovat vain pari prosenttia liike- kustannuksesta. Palkkavaatimusta laskettaessa käytetty työtunnin hinta oli vuonna 1993 lähes 15 % korkeampi kuin vuonna 1990. Maatalouden työpanos hehtaaria kohti väheni 1980-luvulla kolmanneksen, mutta ei ole enää viime vuosina laskenut. Ainoastaan kasvinviljelytiloilla kesannon lisäys on selvästi vähentänyt työpanosta. Viljellyn peltoalan supistumisen ja edellisen vuoden hyvä rehusato vähensivät ostopanosten käyttöä vuonna 1991. Tarvikekustannus aleni nimellisesti 8 % ja sen volyymi oli 14% edellisvuotta pienempi. Rehukustannus aleni maito-ja sikatiloilla 8-10 % ja lannoitekustannus keskimäärin 6 %, vaikka lannoitteiden hinnat nousivat neljänneksen. Tarvikekustannuksesta ostorehujen osuus on yli puoletja lannoitteiden viidennes. Lannoitteiden ja myös ostorehuj en käyttö kasvoi selvästi vuosina 1992 ja 1993, mikä lisäsi kustannuksia. Kone-ja kalustokustannus hehtaaria kohti on laskenut 17% vuoden 1990 tasolta ja samalla sen kustannusosuus on pudonnut 13 %:iin liikekustannuksesta. Konekustannuksen lasku johtuu poistoj enpienentymisestä vähentyneiden investoin- tien seurauksena. Poiston osuus on yli puolet konekustannuksesta. Koneiden kunnossapitomenot ovat lievästi kasvaneet. Konekustannus on laskenut eniten viljatiloilla ja sikatiloilla, joilla myös investoinnit ovat vähentyneet eniten. Rakentamisen vähentyminen ei vielä näy rakennuskustannuksissa. Viljatiloilla rakentaminen on selvästi vähentynyt, mutta kotieläintiloilla on edelleen investoitu tuotantorakennuksiin. Liikekustannus hehtaaria kohti on korkein sikatiloilla, joskin maitotiloj en kustannukset ovat lähes samalla tasolla. Maitotiloilla liikekustannus on noussut noin 9 % vuodesta 1990, kun sikatiloilla javiljatiloilla kustannukset ovat laskeneet saman verran. Maidontuotannossa työ-ja tarvikekustannukset ovat nousseet keskimääräistä enemmän ja toisaalta pääomakustannusten aleneminen on jäänyt vähäiseksi. Kone- j a rakennuskustannusten aleneminen ovat laskeneet sikatiloj en ja kasvinvilj elytiloj en liikekustannusta. 57 Taulukko XX. Maatalouden liikekustannus (mk/ha) eri tuotantosuuntaa harjoittavilla kirjanpitotiloilla vuosina 1990-1993. Production expenses of agriculture (FIM/ha) by production Iines in 1990-1993. Alue ja tuotantosuunta Etelä-Suomi 1990 1991 1992 1993 Maitotilat 14 926 15 762 16 129 16 546 Muut nautakarjatilat 14 208 13 481 13 041 13 369 Sikatilat 18 926 18 089 17 309 17 840 Muut kotieläintilat 13 982 13 984 13 718 13 573 Viljatilat 7 001 6 777 6 976 6 322 Muut kasvinviljelytilat 10 089 10 059 9 249 8 898 Keskimäärin 12 370 12 311 12 218 12 148 Sisä-Suomi Maitotilat 15 809 16 222 17 930 17 736 Muut nautakarjatilat 14 642 14 378 14 610 15 192 Sikatilat 16 549 16 984 17 586 18 255 Muut kotieläintilat 14 550 12 918 13 485 13 576 Kasvinvilj elytilat 9 754 9 846 9 652 11 141 Keskimäärin 14 586 14 789 15 308 16 074 Etelä-Pohjanmaa Maitotilat 15 856 16 301 15 911 16 357 Muut nautakarjatilat 12 815 15 426 14 759 14 727 Sikatilat 16 499 16 351 16 370 17 291 Muut kotieläintilat 14 876 14 521 13 874 13 847 Kasvinvilj elytilat 8 482 7 981 7 243 9 092 Keskimäärin 13 605 14 066 13 790 14 634 Pohjois-Suomi Maitotilat 16 333 16 251 16 705 17 735 Muut nautakarjatilat 13 249 14 509 15 033 16 362 Sikatilat 25 936 24 401 22 542 20 475 Muut kotieläintilat 14 644 14 977 20 036 21 558 Kasvinviljelytilat 8 121 9 493 9 096 10 104 Keskimäärin 15 858 16 080 16 228 17 158 58 MAITOTILAT SIKATILAT VILJATILAT KAIKKI KIRINNPITOTILAT 0 <10 ha 10-20 ha 20-30 ha 30-50 ha >50 ha 5000 10000 15000 20000 25000 30000 2000 4000 6000 8000 10000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 *Dl ........ . • • . • . : • : • : • : 0 <10 ha 10-20 ha 20-30 ha 30-50 ha >50 ha Työkustannus : Tarvi kekustannus i1i11 Konekustainus ele Rakennuskustannus Muu kustannus Kuvio 16. Maatalouden liikekustannus (mk/ha) eri tuotantosuuntaa hatjoittavilla kirjanpitotiloilla suuruusluokittain vuonna 1993. Production eacpenses of agriculture (FIM/Ita) by production Iines and size classes in 1993. 2. Työnmenekki 2.1. Ihmistyö Kannattavuustutkirnuksessa seurataan ilunistyön sekä traktori-, puimuri- ja hevostyön käyttöä työlajeittain. Työkirjanpidossa eritellään seuraavat työlajit: maatalouden juoksevat työt ja johtotyöt, maatalousomaisuuden ja asuinrakennusten uudistustyöt, metsätaloustyöt, sivuansiotyöt ja yksityistalouden työt (taulukot 13-16). Kirjanpitotiloilla työtunnit kirjataan päivittäin työkirjaan täysinä tunteina. Ihmistyötunnit jaetaan miesten, naisten ja lasten työtunteihin ja kirjataan erikseen viljelijän, muiden viljelij äperheen jäsenten ja aikapalkattuj en työntekijöiden osalta. Viljelijän työpanos on eritelty tilivuodesta 1990 lähtien isännän ja emännän 59 työtunteihin. Alle 14-vuotiaiden lasten työtunnit muunnetaan ihmistyötunneiksi jakamalla tehdyt työtunnit kahdella. Yli 14-vuotiaat perheenj äsenet puolisoa lukuun ottamatta luetaan palkanmaksuaj alta palkkatyövoimaan. Maatalouden juoksevat työt ovat maatalouden harjoittamiseen liittyviä sään- nöllisiä töitä. Ne jaetaan kasvinviljelyn, kotieläintalouden ja muihin juokseviin töihin. Kasvinviljelytöihin kuuluvat peltoviljelytyöt, sadon käsittely j a varastointi ja mm. myyntiin liittyvät kuljetukset Niihin luetaan myös kasvinviljelyrakennusten ja -kaluston sekä viljelysteiden j a ojien kunnossapitotyöt. Kasvinvilj elyrakennuksiin luetaan muut talousrakennukset kuin kotieläinsuojat ja niiden yhteydessä olevat rehuvarastot. Kasvinviljelykalustoon luetaan kotieläinkalustoa lukuun ottamatta koko maatalouskalusto. Kotieläintalouden töitä ovat varsinaisten tuotantotöiden lisäksi kotieläin- rakennusten j a -kaluston kunnossapitotyöt, rehuj en siirrot varastoista eläimille sekä laitumien aitaustyöt. Maatalouden muihin juokseviin töihin luetaan edellisten ryhmien ulkopuolelle jäävät työt. Niitä ovat mm. asuinrakennuksen korjaus- ja kunnossa- pitotyöt, omasta metsästä otetun pohto- ja tarvepuun hakkuu- ja ajotyöt sekä puutarhatyöt. Maatalouden johtotöihin luetaan mm. tuotannon suunnittelu, kirjanpito, tuotteiden myynti j a tarvikkeiden osto, ammattikurssitj a koulutus sekä varsinainen työnj ohto. Metsätalouden töitä ovat metsänhoitotyöt ja puutavaran myynnin hankintatyöt. Sivuansiotöitä ovat sekä tilalla tehty sivuansiotoimintaan kuuluva työ että tilan ulkopuolella tehty satunnainen tai säännöllinen ansiotyö. Sivuansiotöihin on kirj attu vain ne työt, j oista korvaus on maksettu työajan perusteella. Yksityistalouden töihin luetaan ruoka- ja kotitaloustyö ja muu viljelijäperheen yksityistalouden hyväksi tehty työ. Kokonaistyöpanos ja maatalouden juoksevat työt Kokonaistyöpanos kirjanpitotiloilla oli vuosina 1991-1993 keskimäärin 6 106 tuntia tilaa kohti. Siitä yritystoiminnan ts. maatila- ja sivuansiotalouden töitä oli 4 566 tuntia ja yksityistalouteen liittyviä töitä 1 540 tuntia eli neljännes. Yritys- toiminnan koko työpanoksesta pääosa eli 87% kohdistui maatalouteen, metsätalouden osuus oli 3 % ja sivuansiotöiden 10 %. Maatalouden työpanos on pysynyt viime vuosina saman suuruisena huolimatta tilakoon kasvusta. Metsätöitä tehtiin 1980-luvun loppupuolella lähes 200 tuntia tilaa kohti, mutta viime vuosina niiden määrä on pudonnut 130-140 tuntiin vuodessa. Metsätöistä vajaa puolet on hankintahakkuisiin liittyviä töitä. Sivuansiotöistä pääosa on tilan ulkopuolella tehtyjä ansiotöitä tai maatalouskalustolla tehtyjä rahtitöitä. Omalla tilalla on tehty vain 17 % kaikista sivuansiotalouden töistä. Sivuansiotyöt ovat selvästi yleisimpiä viljatiloilla, joilla käydään usein tilan ulkopuolella ansiotöissä. Viljatiloilla on tehty sivuansiotöitä 720 tuntia ja maatalouden juoksevia töitä noin 1 510 tuntia tilaa kohti vuodessa. 60 1000 2000 4000 tuntia! tila 5000 6000 7000 ffiffilimeweewir . : : :•: : : : : : IIIJllJi : • : • : • : • : • :•:•:•:•:• <10 ha 10-20 ha 20-30 ha 30-50 ha >50 ha Keskim >50 ha •:%-%••••;:r;.9."-:•-":i•t•-'1 Kim <10 ha 10-20 ha 20-30 ha 30-50 ha Maatalouden juoksevat työt Metsätyöt J oh tot yöt Investointityöt JjJ Sivuansiotyöt Yksityistal. työt 1 Palkkaväen työt Aikapalkattujen työntekijöiden työpanos on vähentynyt kolmanneksen 1980- luvun alusta. Palkkatyön osuus on noin 6% koko työpanoksesta ja 8% maatalouden juoksevista töistä. Metsätöissä ja maatalouden investointitöissä palkatun työn käyttö on yleisempää kuin varsinaisissa maataloustöissä. Maataloudessa palkatun työvoiman käyttö on yleistä vasta yli 50 hehtaarin tiloilla, joilla palkkaväki teki viidenneksen maataloustöistä. Palklcatyön määrä tämän kokoluokan tiloilla on viime. vuosina ollut 1 000-1 200 tuntia tilaa kohti. Viljelijäperheen vuotuinen kokonaistyöpanos on ollut viime vuosina noin 5 730 tuntia, josta neljännes on yksityistalouden töitä. Viljelijäperhe teki maataloustöitä vuonna 1993 yhteensä 3 631 tuntia, josta isäntä teki 2 030 tuntia, emäntä 908 tuntia ja muut perheenjäsenet 693 tuntia. Isännän ja emännän kokonaistyömäärät olivat lähes yhtä suuria, mutta työlajien jakautuma oli erilainen. Isännän töistä oli maataloustöitä 80 % ja emännän vain 40 %. Emännän töistä yli puolet oli koti- taloustöitä. Metsätyöt ovat lähes kokonaan isännän vastuulla, mutta sivuansiotöitä puolisot tekivät saman verran. Kuvio 17. Kokonaistyönmenekinjakaantuminen työlajeittain(t/tila)lcirjanpitotiloilla suuruusluolcittain vuonna 1993. Total labor input (h/farm) on bookkeeping farms by size classes. 61 100 tuntia/ ha 400 MAITOTILAT >50 haM.: <10 10-20 Kirjanpitotiloilla maatalouden juokseva työpanos hehtaaria kohti on vähentynyt 1980-luvun alusta lähes 3 % vuodessa. Työnmenelcki hehtaaria kohti riippuu suuresti harjoitetusta tuotannosta ja tilakoosta, mikä pääosin selittää korkean työpanoksen Sisä- ja Pohjois-Suomen alueilla. Maitotiloilla työpanos hehtaaria kohti on noin 165 tuntia ja sikatiloilla 102 tuntia, kun viljatiloilla on riittänyt 34 tunnin työpanos hehtaaria kohti. Kotieläintiloilla työpanos hehtaaria kohti laskee voimakkaasti tilakoon kasvaessa, mutta viljatiloilla lasku on vähäisempää. <10 __________ 10-20 20-30 30-50 >50 VILJATILAT <1°halle~ 10-20 ha 30-5°~ >50 haffi KAIKKI KIRJANPITOTILAT Kasvinviljelytyöt • Kotieläin työt Muut työt Kuvio 18. Maatalouden juoksevien töiden ihmistyönmenekki (t/ha) eri tuotantosuuntaa harjoittavilla tiloilla vuonna 1993. Agricultural work (h/ha) by production Iines. 62 Taulukko XXI. Maatalouden työp.anos (t/ha) eri tuotantosuuntaa harjoittavilla kirj anpitotiloilla vuosina 1990-1993 . Labor input (h/ha) on bookkeeping farms by production Iines in 1990-1993. Alue ja tuotanto suunta 1990 1991 1992 1993 Etelä-Suomi Maitotilat 175 172 171 167 Muut nautakarjatilat 150 129 122 121 Sikatilat 101 97 95 96 Muut kotieläintilat 104 97 93 82 Viljatilat 39 34 35 31 Muut kasvinviljelytilat 70 65 54 55 Keskimäärin 94 90 87 84 Sisä-Suomi Maitotilat 176 166 181 174 Muut nautakarjatilat 156 143 141 140 Sikatilat 110 105 104 104 Muut kotieläintilat 128 120 113 114 Kasvinviljelytilat 71 59 67 74 Keskimäärin 144 134 138 142 Etelä-Pohjanmaa , Maitotilat 151 147 143 143 Muut nautakarjatilat 137 161 146 141 Sikatilat 108 95 107 107 Muut kotieläintilat 103 133 121 116 Kasvinviljelytilat 51 42 46 48 Keskimäärin 111 109 111 113 Pohjois-Suomi Maitotilat 169 161 156 167 Muut nautakarjatilat 130 145 147 149 Sikatilat 172 162 165 143 Muut kotieläintilat 161 149 172 170 Kasvinviljelytilat 69 69 65 75 Keskimäärin 154 151 149 156 63 Inyestointityöt Omaisuuden uudistustöissä eritellään talousrakennusten ja salaojitusten hankinta- j a p eruskorj austyöt, uudisviljelytyöt sekä asuinrakennusten hankinta- j a peruskorj aus- työt. Investointeihin käytettävän puutavaran hanlcintatyöt luetaan myös uudistustöihin. Palkkaväenuudistustöissä ovat mukana aikapalkkaisten maataloustyöntekij öiden työtunnit, mutta ei urakkapalkkaisten työtunteja. Uudistustöiden urakkapalkat ja yksinomaan uudistustöitä tehneiden aikap alkattuj en työntekijöiden palkat on kirjattu rahaliikkeessä suoraan kyseisen omaisuuden hankintamenoksi. Maatalouden investointitöiden määrä kirjanpitotiloilla oli vuosina 1991-1993 keskimäärin 142 tuntia tilaa kohti, josta viljelijäperheen jäsenet tekivät 115 ja palkkaväki 27 tuntia. Investointitöistä kohdistui talousrakennuksiin 133 tuntia, salaojituksiin yms. 7 tuntia ja uudisviljelyyn 2 tuntia tilaa kohti. Talousrakennusten hankinta- ja perusparannustöitä on viime vuosina tehty jopa hieman aikaisempaa enemmän. Uudisviljelytyöt ovat sen sijaan lähes loppuneet ja salaojitukset ovat vähentyneet suuresti. Asuinrakennusten uudistuksiin on käytetty keskimäärin 70 työtuntia tilaa kohti, josta palkkaväki on tehnyt 9 tuntia. 2.2. Traktori- ja puimurityö Konetöissä eritellään omalla ja vuokratulla traktorilla j a puimurilla tehdyt työtunnit. Työkirj anpidossa traktorityön työlajit ovat samat kuin ihmistyöllä. Traktorin käyttö talousrakennusten j a salaojitusten investointitöissä luetaan maatalouden juokseviin töihin ja käyttöä vastaava kustannus sisältyy maatalouden vuotuismenoihin. Sen sijaan oman traktorin käyttökustannus asuinrakennusten investoinneissa ja uudisvilj elyssä luetaan näiden omaisuusosien hankintamenoon. Traktorityötä tehtiin kirjanpitotiloilla vuonna 1993 yhteensä 662 tuntia tilaa kohti, josta vuolcratraktorin työtä oli 6 tuntia. Traktorityön määrästä kohdistui maatalouteen 594 tuntia, metsätalouteen 28 tuntia ja sivuansiotalouteen 37 tuntia. Kun tiloilla oli keskimäärin 2,4 traktoria, kertyi traktoria kohti 276 työtuntia. Eniten traktorityötä tilaa ja hehtaaria kohti tehtiin Pohjois-Suomen kirjanpitotiloilla. Leikkuupuimurityötä kirjanpitotiloilla tehtiin vuonna 1993 yhteensä 36 tuntia tilaa kohti, josta vuokrattua 3 tuntia ja sivuansiotyötä 4 tuntia. Puimuria kohti kertyi keskimäärin 57 puintituntia. Leiklcuupuinnin työnmenekki kirjanpitotiloilla on vaihdellut 1,6:sta 2,3: een tuntia hehtaaria kohti riippuen alueesta ja syksyn korjuu- oloista (taulukko XXIII). Vuonna 1993 kaikkiaan 38 lcirj anpitotilalla oli oma hevonen. Näillä tiloilla tehtiin hevostyötä yhteensä 34 tuntia tilaa kohti. Vuonna 1980 hevostiloja oli vielä 48 ja hevostyön määrä oli 121 tuntia tilaa kohti. 64 2 Taulukko XXII. Maatalouden traktorityö (t/ha) kirjanpitotiloilla alueittain vuosina 1989-1993. Working hours of tractors (h/ha) by regions in 1989-1993. Alue - Region 1989 1990 1991 1992 1993 Etelä-Suomi 17 17 15 15 14 Sisä-Suomi 21 20 18 20 20 Etelä-Pohjanmaa 18 17 15 17 16 Pohjois-Suomi 23 22 22 20 22 Keskimäärin - Average 19 18 17 17 17 Taulukko XXIII. Leikkuupuimurin työnmeneldd (t/ha) puitua hehtaaria kohti kirjanpitotiloilla alueittain vuosina 1989-1993. Working hours of combines (h/ha) by regions in 1989-1993. Alue - Region 1989 1990 1991 1992 1993 Etelä-Suomi 1,91 1,93 2,07 1,81 2,00 Sisä-Suomi 2,00 2,23 2,26 2,24 2,18 Etelä-Pohjanmaa 1,63 1,83 1,88 1,95 1,91 Pohjois-Suomi 1,92 2,06 2,05 2,41 2,04 Keskimäärin - Average 1,91 1,95 2,03 1,91 2,02 65 VII INVESTOINNIT MAATALOUTEEN JA ASUINRAKENNUKSIIN Kannattavuustuticimuksessa investoinnit eritellään maa-, metsä-ja sivuansiotalouden sekä asuinrakennusten j a yksityisirtaimiston investointeihin. Maatalouden investoinnit jaetaan koneisiin j a kalustoon, talousrakennuksiin, salaojituksiin, uudisviljelyyn ja maan ostoon (taulukko 18). Maatalouden investointien hankintamenot sisältävät varsinaisten rahamenoj en lisäksi investointitöiden palkat j a omasta metsästä otetun puutavaran arvon. Muiden kuin rahamenojen osuus on ollut vain 1-2 % investointien arvosta. Puutavara hinnoitellaan paikkakunnan keskimääräisten kantohintoj en mukaan. Uudisviljely käsittää pellon raivauksen j a pellon arvoa pysyvästi lisäävät perusparannukset. Sen hankinta-arvoon lasketaan mukaan myös viljelijäperheen työn arvo ja traktorityön kustannus. Asuinrakennusinvestointeihin sisältyvät rahamenot, työntekij öiden palkat, oman puutavaran arvo sekä traktorityön kustannus. Maatalouden ja asuinrakennusten investointirahamenot on esitetty taulukossa 18 bruttomääräisinä. Luvuista ei ole vähennetty vastaavien omaisuusosien myynnistä saatuja tuloja, hankinta-avustuksia, vakuutuskorvauksia yms. tuloja. Maatalouden investointien nettorahamenot tilasuuruusluokittain on laskettu taulukkoon XXV. Maatalousmaa sisältää sekä maan oston että uudisviljelyn. Kirjanpitotiloj en nettomääräiset investointirahamenot olivat vuosina 1991-1993 keskimäärin 82 300 mk tilaa kohti. Maatalouden osuus investoinneista oli 64 %, metsätalouden 8 %, sivuansiotalouden 3 % ja yksityistalouden 25 %. Maatiloilla investoitiin 1980-luvulla ja vielä vuosikymmenen vaihteessa voimakkaasti, mutta toimintaympäristön kasvava epävarmuus romahdutti investoinnit 1990-luvun alkuvuosina. Investointirahamenot olivat kirj anpitotiloilla vuonna 1990 keskimäärin 131 200 mk ja vuonna 1993 enää 75 300 mk tilaa kohti. Investointien volyymi putosi lähes puoleen parissa vuodessa. Investointien väheneminen on kohdistunut voimakkaimmin muutosten kohteena olevaan maatalouteen ja selvästi vähemmän metsä-ja sivuansiotalouteen. Maatalouden investointirahamenot olivat vuosina 1991-1993 keskimäärin 53 200 mk tilaa ja 1 580 mk hehtaaria kohti. Investoinneista kohdistui koneisiin ja kalustoon 58 %, tuotantorakennuksiin 27%, salaojituksiin 6 % ja maan hankintaan 9 %. Investointien huippuvuonna 1990 maatalouteen investointiin 89 700 mk tilaa ja 2 800 mk hehtaaria kohti. Investointilama on vähentänyt erityisen rajusti koneinvestointeja ja niistä varsinkin kalliita traktori- ja puimurihankintoja. Kone- investoinnit olivat vuonna 1993 enää 40 % vuoden 1990 tasosta ja niiden määrä oli alempi kuin kertaakaan koko 1980-luvun aikana. Myös muut maatalousinvestoinnit ovat vähentyneet, mutta selvästi vähemmän kuin koneiden hankinta. Rakentaminen ja salaojitus vähentyivät kiij anpitotiloilla kolmanneksen ja maatalousmaan hankinta neljänneksen vuosina 1991-1993. 66 1000 mk 100 Maatalouden investoinnit hehtaaria kohti ovat suurimmat 20-30 hehtaarin tiloilla, joilla myös investointiaste on korkein. Investoinnit ovat vähentyneet viime vuosina eniten pienillä alle 10 hehtaarin tiloilla ja toisaalta yli 50 peltohehtaarin tiloilla. Näissä tilakokoluokissa on investoitu suhteellisesti eniten juuri koneisiin ja kalustoon. Suurilla tiloilla myös rakennusinvestoinnit ovat vähentyneet voimakkaasti. Talousrakennusten osuus investointimenoista on korkein eli noin 30 %keskikokoisilla 10-30 hehtaarin tiloilla. Maatalousmaan hankintaan on investoitu eniten kahdessa suurimmassa tilasuuniusluokassa. Maatalouden investoinnit putosivat vuosina 1991-1993 suhteellisesti eniten viljatiloilla ja sikatiloilla. Investointien määrä hehtaaria kohti oli näillä tiloilla vuonna 1993 noin 40 % ja maitotiloilla 55 % vuoden 1990 tasosta. Vuonna 1993 investointirahamenot olivat maitotiloilla 1 689 mk, sikatiloilla 1 516 mkja viljatiloilla 863 mk hehtaaria kohti. Vielä vuosikymmenen vaihteessa sikatilojen investoinnit olivat viidenneksen suuremmat kuin maitotiloilla. Viljatiloilla romahtivat varsinkin kone- ja rakennusinvestoinnit, mutta lisäpeltoa viljatiloilla ostettiin 1990-luvun alkuvuosina jopa aikaisempaa enemmän. Koneinvestoinnit elpyivät hieman vuonna 1993, mutta vain kotieläintiloilla. Rakentaminen väheni sikatiloilla ja lihalcarjatiloilla 1990-luvun alkuvuosina lähes 40 %, mutta maitotiloilla rakennusinvestoinnit ovat pysyneet lähes ennallaan. =Koneet t":- .1Talousrakennukset Hee Salaojat Maan osto Kuvio 19. Maatalouden investointien nettorahamenot kirjanpitotiloilla vuosina 1980-1993 vuoden 1993 kiintein hinnoin. Net cash investment expenses of agriculture in 1993 fixed prices. 67 Taulukko XXIV. Maatalouden investointirahamenot, omaisuuden myyntitulot, hankinta-avustukset, vakuutuskorvaukset yms. sekä netto- rahamenot investointeihin vuosina 1989-1993. Investment cash expenses, cash receipts for sold property, premiums for acquisition etc. and net cash expenses of investment in agriculture in 1989-1993. 1989 1990 1991 1992 1993 Investointirahamenot 92892 110155 74294 62116 59879 Omaisuuden myyntitulot, vakuutuskorvaukset, avustukset yms. 18748 20437 13018 11335 12215 Nettorahamenot 74144 89718 61276 50781 47664 Taulukko XXV. Nettorahamenot maatalouden investointeihin (mk/tila) kirjanpitotiloilla tilasuuruusluokittain vuosina 1991-1993. Net cash investment expenses of agriculture (FIM/farm) by farm size classes in 1991-1993. 1991 I-II Tilasuuruusluoklca - Size class III IV V VI Keskim. Koneet ja kalusto - Machinery 7771 22641 33419 45520 66077 38630 Talousrakennukset - Buildings 4116 9747 13021 17663 28618 15684 Salaojat - Drainage 183 476 2778 2885 8468 3068 Maatalousmaa - Land 720 1828 1665 5007 10123 3894 1992 Koneet ja kalusto - Machinery 7222 14889 23649 29877 44153 26504 Talousrakennukset - Buildings 125 6483 14031 17864 25154 14997 Salaojat - Drainage 130 634 2739 3178 8068 3203 Maatalousmaa - Land -53 -909 4256 7360 17331 6077 1993 Koneet ja kalusto - Machinery 5278 16613 25284 32057 43981 28318 Talourakennukset - Bui/dings 3329 6694 13435 16941 14228 13130 Salaojat - Drainage 354 605 1880 2538 6205 2504 Maatalousmaa - Land 0 886 2051 4336 9489 3712 68 VIII MAATALOUDEN LIIKETULOKSET Kirj anpitotiloj en liiketuloks et tilivuo silta 1991-1993 on esitetty taulukossa 19. Kirjanpitotilat eivät ole edustava otos maan kaikista tiloista, joten niiltä lasketut liiketulokset eivät kuvaa koko maan maatalouden keskimääräisiä tuloksia. Tämän johdosta liiketuloksista on laskettu myös yli kahden hehtaarin tilojen peltoalan osuuksilla eri suuruusluokissa painotetut tulokset. Kirjanpitotilat ovat kooltaan suurempia, maatalouteen keskittyneempiä j a kotieläinvaltaisempia kuin maatalous keskimäärin. Nautakarja- ja sikatiloja on kannattavuustutkimuksessa enemmän ja kasvinviljelytiloja vähemmän kuin niiden osuus koko maan tiloista edellyttäisi. Kirjanpitotiloilla maatalouden osuus rahatuloista oli vuonna 1993 keskimäärin 81 %, kun vastaava osuus maan kaikilla tiloilla jäi verotustietoj en mukaan alle puoleen viljelijäperheiden tuloista. 1. Verotettava puhdas tuotto Maatalouden puhdas tuotto on kokonaistuoton ja liikekustannuksen erotus. Maatalousomaisuutta lisäävät menot ja vieraan pääoman kustannukset eli velkojen korot, maatalousmaan vuokrat ja kiinteistöeläkkeet eivät kuulu liikekustannukseen. Kannattavuustutkimuksessa liikekustannukseen ei lasketa myöskään maatalouden osuutta maksetuista veroista. Maatalouden vero-osuuden selvittäminen on käytännössä osoittautunut vaikeaksi ja tulkinnanvaraiseksi. Kokonaistuoton ja liikekustannuksen erotus on siten velattoman maatalouden verotettava puhdas tuotto eli liikeylijäämä. Se on koko maatalouspääoman koroksi ja veroihin jäävä osa kokonaistuotostaja osoittaa maatalouden kannattavuuden pääomien käytön kannalta. Taulukko XXVI. Maatalouden verotettava puhdas tuotto (mk/ha, painotetut keskiarvo° alueittain vuosina 1988-1993. Taxable net return of agriculture (FIM/ha, weighted means) by regions in 1988-1993. Alue - Region 1988 1989 1990 1991 1992 1993 Etelä-Suomi -89 1840 1525 -116 -355 -388 Sisä-Suomi -1273 648 -845 -1954 -2414 -3641 Etelä-Pohjanmaa 177 1738 1132 -996 449 -574 Pohjois-Suomi -501 1113 1016 -1150 -1725 -3718 Keskiniäärin - Average -351 1466 911 -786 -865 -1586 69 93 81 83 85 87 89 91 4000 2000 ; :• ------------------ - • • \„, ....... ...... ..... ...... ••,„, 0 .................... ..... ... ........ ••„ ...... ........ ........... 2000 4000 -6000 -8000 -10000 -••-••-< 10 ha 30-50 ha 10-20 ha -•-•-• > 50 ha 20 30 ha Verotettava puhdas tuotto lasketaan j äännö s eränä, joten se vaihtelee suuresti eri vuosina. Painotettuna laskettu liikeylijäämä on ollut yleensä negatiivinen, vain Etelä-Suomen alueella liikeylijäämä oli 1980-luvulla positiivinen. Vuodet 1989 ja 1990 olivat maatalouden kannalta poikkeuksellisen hyviä vuosia. Taloudellinen tulos muodostui liikeylijäämällä mitattuna vuonna 1989 koko vuosikymmenen parhaimmaksi. Kannattavuus kääntyi kuitenkin selvään laskuun tuottoj en alenemisen myötä vuonna 1991. Painotettu liikeylij äämä painui raskaasti negatiiviseksi kaikilla alueilla. Liikeylijäämä hehtaaria kohti on Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla selvästi korkeampi kuin Sisä- ja Pohjois-Suomessa. Alueiden väliset erot johtuvat pääosin tuotantorakenteen eroista. Työvaltaisten nautakarjatilojen osuus tiloista on suurin Sisä- ja Pohjois-Suomen alueilla, joilla työkustannus hehtaaria kohti on 30-40 % suurempi kuin kirjanpitotiloilla keskimäärin. Pienillä työvaltaisilla tiloilla ei puhdasta tuottoa suuresta työpanoksesta johtuen yleensä jää lainkaan. Viljelijäperheen työkustannus lasketaan käyttäen samaa työtunnin hintaa riippumatta harjoitetusta tuotannosta tai sen laajuudesta. mk/ha Kuvio 20. Maatalouden verotettava puhdas tuotto (mk/ha) kirjanpitotiloilla tilasuuruusluokittain vuosina 1980-1993. Taxable net return of agriculture (FIM/ha) by farm size classes in 1980-1993. 70 Liikeylijäämä hehtaaria kohti kasvaa selvästi tilakoon suurentuessa (kuvio 20). Alle 20 hehtaarin kirjanpitotiloilla liikeylij äämä on ollut lähes jatkuvasti negatiivinen eikä vuosina 1991-1993 puhdasta tuottoa jäänyt myöskään 20-30 hehtaarin tiloilla. Viime vuosina liikeylij äämä on pudonnut kaikkein voimakkaimmin pienissä tilasuuruusluokissa. Liikeylijäämä hehtaaria kohti on korkein sika-, vilja-ja muilla kasvinvilj elytiloilla ja alhaisin nautakarjatiloilla. 2. Maatalousylijäämä Maatalousylijäämä saadaan vähentämällä kokonaistuotosta liikekustannus ilman vilj elijäperheen palkkavaatimusta. Maatalousylijäämä on vilj elijäperheen tekemän maataloustyön palkaksi ja maatalouteen sijoitetun pääoman koroksi jäävä osa kokonaistuotosta. Se sisältää myös maatalouden osuuden maksetuista veroista. Viljelij äperheen yli 14-vuotiaille muille j äsenille kuin viljelij älle japuolisolle maksetut palkat tilalla tehdystä maataloustyöstä luetaan suoraan liikekustannukseen. Maatalousylijäämä (painotettu) oli vuosina 1991-1993 koko maassa keskimäärin 5 162 mk hehtaaria ja 77 430 mk tilaa kohti. Myös maatalousylij äämän vuosittainen vaihtelu on ollut suurta, mikä on johtunut paitsi suurista satovaihteluista myös tuottajahintoj en muutoksista 1990-luvun alkuvuosina. Vuosien 1989 ja 1990 hyvät sadot nostivat maatalousylijäämän ennätystasolle, mutta vuosina 1991-1993 tulos putosi reaalisesti lähes 1980-luvun katovuosien tasolle. Maatalousylijäämä oli kirjanpitotiloilla vuonna 1993 keskimäärin 4 607 mk hehtaaria kohti, mikä on lähes viidenneksen viiden edellisen vuoden keskiarvoa pienempi. Taulukko XXVII. Maatalousylijäämä (mk/ha, painotetut keskiarvot) alueittain vuosina 1988-1993. Farm family income (FIM/ha, weighted means) by regions in 1988-1993. Alue - Region 1988 1989 1990 1991 1992 1993 Etelä-Suomi 3627 6086 6339 4584 4935 4487 Sisä-Suomi 4361 6670 6125 5366 5429 5472 Etelä-Pohjanmaa 4249 5971 5687 3839 5251 4567 Pohjois-Suomi 6306 8487 8968 7157 7136 6357 Keskimäärin - Average 4319 6586 6633 5049 5443 4995 71 Taulukko ,OCVIII. Maatalousylijäämä (mk/ha) eri tuotantosuuntaa harjoittavilla kirjanpitotiloilla vuosina 1990-1993. Farm family income (FIM/ha) by production Iines in 1990- 1993. Alue ja tuotantosuunta 1990 1991 1992 1993 Etelä-Suomi Maitotilat 7290 5991 5916 5774 Muut nautakarjatilat 6709 4763 4699 4707 Sikatilat 7380 6047 6082 6115 Muut kotieläintilat 5231 4213 4593 3990 Viljatilat 4614 2649 2032 2921 Muut kasvinvilj elytilat 5334 4211 3613 3104 Keskimäärin 5916 4426 4290 4298 S isä-Suomi Maitotilat 6827 5880 6217 5854 Muut nautakarjatilat 5986 4697 5542 4699 Sikatilat 7675 4485 5726 5217 Muut kotieläintilat 4351 2719 3250 3365 Kasvinviljelytilat 3506 1269 3215 2035 Keskimäärin 6086 4574 5294 4854 Etelä-Pohjanmaa Maitotilat 6281 5276 6345 5386 Muut nautakarjatilat 5526 3971 5257 5595 Sikatilat 6612 4703 6726 4303 Muut kotieläintilat 6169 3970 4832 5636 Kasvinviljelytilat 3994 2091 3887 2212 Keskimäärin 5659 4115 5620 4516 Pohjois-Suomi Maitotilat 6684 6075 6087 6036 Muut nautakarjatilat 5086 5138 5393 4451 Sikatilat 10659 7585 7276 7678 Muut koti eläintilat 4085 2961 4467 4831 Kasvinviljelytilat 4370 2961 4467 4831 Keskimäärin 6409 5669 5786 5480 72 Maatalousylijäämä hehtaaria kohti on suurin pienissä tilasuuruusluokissa, joissa se on kuitenkin alentunut viime vuosina kaikkein eniten. Kotieläintiloilla maatalousylijäämä hehtaaria kohti pienenee tilakoon kasvaessa, mutta vilja- ja muilla kasvinviljelytiloilla erot eri kokoluokkien välillä ovat vähäisiä. Pienillä kasvinviljelytiloilla maatalousylijäämä jää kuitenkin huomattavan alhaiseksi. Maatalousylijäämä hehtaaria kohti putosi vuonna 1991 eniten viljatiloilla 45 % ja sikatiloilla 25 %, kun vähennys maitotiloilla jäi 13 %:iin. Viljatiloilla tulo aleni huonon sadon johdosta vielä seuravana vuonna 12 %j a vasta 1993 vilj atiloj en tulos hieman parani. Vielä vuosikymmenen vaihteessa sikatiloj en maatalousylijäämä oli viidenneksen suurempi kuin maitotiloilla, mutta vuosina 1991-1993 tulo on ollut näillä tiloilla lähes saman suuruinen. Tilaa kohti laskettu maatalousylijäämä oli kirjanpitotiloilla vuonna 1993 keskimäärin 159 500 mk, mikä on reaalisesti viidenneksen vuosien 1989 ja 1990 tuloa pienempi. Taulukko XXIX. Maatalousylijäämä (mk/tila) eri tuotantosuuntaa harjoittavilla kirj anpitotiloilla vuosina 1991-1993. Farm family income (FIM/farm) by production Iines in 1991- 1993. 1991 Maitotilat Sikatilat Viljatilat Kaikki tilat Etelä-Suomi 169 606 228 260 118 719 166 240 Sisä-Suomi 161 541 149 862 29 632 131 159 Etelä-Pohjanmaa 162 729 177 881 51 586 123 976 Pohjois-Suomi 175 563 175 197 159 920 Koko maa 168 667 202 121 103 807 153 524 1992 Etelä-Suomi 169 468 234 832 94 995 166 762 Sisä-Suomi 158 781 186 030 120 432 150 334 Etelä-Pohjanmaa 202 141 233 609 94 406 168 960 Pohjois-Suomi 180 774 181 185 167 127 Koko maa 173 492 222 663 95 976 163 700 1993 Etelä-Suomi 167 832 239 408 146 036 174 389 Sisä-Suomi 176 535 166 307 57 712 135 300 Etelä-Pohjanmaa 174 392 146 323 61 415 141 749 Pohjois-Suomi 169 404 211 287 156 563 Koko maa 164 911 213 318 126 965 159 482 73 3. Kannattavuuskerroin Kannattavuuskerroin saadaan jakamalla maatalousylijäämä viljelijäperheen työkustannuksen j a maatalouteen sij oitetun pääoman korkokustannuksen summalla. Se kuvaa sitä, miten viljelijäperheen maataloustyön palklcavaatimus ja pääoman korkovaatimus ovat toteutuneet. Jos maatalousylijäämä on yhtä suuri kuin palkka- ja korkovaatimuksen summa, on kannattavuuskertoimen arvo 1,00. Viljelijäperhe saa työlleen maataloustyöntekij öiden käyvän palkkatason mukaisen korvauksen j a maatalouteen sijoitetulle pääomalle 5 %:n korkokannan mukaan lasketun tuoton. Kertomalla palldcavaatimus ja pääoman korkovaatimus erikseen kannattavuus- kertoimella, saadaan selville maataloustyölle todellisuudessa saatu palkka ja pääomalle saatu tuotto. Kirj anpitotiloj en tuloksista laskettu kannattavuuskertoimen painotettu arvo oli vuosina 1991-1993 koko maassa keskimäärin 0,64. Maatalousylijäämä oli siten keskimäärin 64% tavoitteeksi asetetusta työ- ja pääomatulosta. Hyvinä satovuosina on päästy lähelle tavoitetta, mutta pitemmällä aikavälillä maatalousylijäämä on yltänyt vain kolmeen neljäsosaan tavoitetulosta. Kirjanpitotiloilla maatalousylijäämä ylitti tavoitteeksi asetetun tulon vielä vuosikymmenen vaihteessa, mutta viime vuosina tulotavoitetta ei ole saavutettu. Vuosina 1989-1990 kannattavuuskertoimen arvo oli keskimäärin peräti 1,15 mutta vuosina 1991-1993 vain 0,84. Maatalousylijäämä on näinä vuosina pudonnut viidenneksen samalla kun tulotavoite on hieman kasvanut. Työtunnin hinnan nousu on nostanut tulotavoitetta, vaikka sekä työpanos että pääoman määrä hehtaaria kohti ovat viime vuosina alentuneet. Maatalouden pääomakannan kääntyminen laskuun on samalla nostanut palkkavaatimuksen osuuden 72 %:iin koko tulotavoitteesta, kun osuus alimmillaan oli 67 % 1980-luvun loppupuolella. Taulukko XXX. Kannattavuuskerroin (painotetut keskiarvot) alueittain vuosina 1988-1993. Coefficient of profitability (weighted averages) in 1988-1993. Alue - Region 1988 1989 1990 1991 1992 1993 Etelä-Suomi 0,67 1,01 0,95 0,70 0,68 0,68 S isä-Suomi 0,62 0,90 0,71 0,59 0,57 0,50 Etelä-Pohjanmaa 0,76 1,00 0,90 0,57 0,80 0,67 Pohjois-Suomi 0,76 0,94 0,93 0,71 0,66 0,54 Keskimäärin - Average 0,69 0,97 0,88 0,66 0,67 0,60 74 Maatalousylijäämä on vastannut tulotavoitetta viime vuosina keskimäärin vasta yli 50 peltohehtaarin tiloilla. Alle 10 hehtaarin tiloilla maatalousylijäämä on jäänyt 40 %:iin ja 10-20 hehtaarin tiloilla 70 %:iin tavoitteesta. Nautakarjatiloilla ei suurimmissakaan kokoluokissa ole päästy kuin 80 %:iin tulotavoitteesta, mutta jo 10-20 hehtaarin sikatiloilla maatalousylijäämä on yleensä vastannut tavoitetta. Vuonna 1993 sikatilojen kannattavuuskerroin painui selvästi alle 1,0 kaikissa alle 30 hehtaarin kokoluokissa. Vilj atiloilla kannattavuuskerroin vaihtelee suuresti ja se on hyvinä satovuosina noussut huomattavan korkeaksi. Pienten viljatilojen kannattavuus on heikko ja myös suurempien viljatilojen kannattavuuden taso on 1990-luvun hyvinäkin satovuosina jäänyt selvästi aikaisempaa heikommaksi. Etelä- Suomessa viljatilojen tulo on vastannut tavoitetta vasta yli 50 hehtaarin tiloilla. 2,00 /N. / \ I'•:---%. L i\ .. ... . I I \ \ . i s i .. .:.1 ., ‘.. . . i i i "•••• ‘ V\ \ •••••• ...., • . \ , 0,50 1,50 1,00 ................ •••• ! \;% .............................. 0,00 93 81 83 85 87 89 91 —Maitotilat Sikatilat •Viljatilat Keskimäärin Kuvio 21. Kannattavuuskerroinkirjanpitotiloilla tuotantosuunnittain vuosina 1980- 1993. Coefficient ofprofitability by production Iines in 1980-1993. 75 Taulukko XXXI. Kannattavuuskerroin eri tuotantosuuntaa harjoittavilla kirjanpitotiloilla alueittain vuosina 1990-1993. Coefficient of profitability by production Iines and regions in 1990-1993. Alue ja tuotantosuunta 1990 1991 1992 1993 Etelä-Suomi Maitotilat 0,95 0,76 0,71 0,71 Muut nautakarjatilat 0,99 0,76 0,77 0,74 Sikatilat 1,36 1,07 1,05 1,04 Muut kotieläintilat 1,06 0,87 0,95 0,90 Viljatilat 1,65 0,96 0,75 1,17 Muut kasvinviljelytilat 1,39 1,12 1,03 0,85 Keskimäärin 1,23 0,91 0,87 0,89 S isä-Suomi Maitotilat 0,93 0,80 0,75 0,71 Muut nautakarjatilat 0,90 0,72 0,82 0,69 Sikatilat 1,48 0,87 1,05 0,90 Muut kotieläintilat 0,76 0,47 0,61 0,58 Kasvinviljelytilat 1,26 0,44 0,96 0,55 Keskimäärin 1,00 0,74 0,81 0,70 Etelä-Pohjanmaa Maitotilat 0,93 0,75 0,88 0,78 Muut nautakarjatilat 0,89 0,52 0,72 0,79 Sikatilat 1,26 0,91 1,16 0,76 Muut kotieläintilat 1,16 0,60 0,77 0,94 Kasvinviljelytilat 1,18 0,67 1,19 0,70 Keskimäärin 1,05 0,73 0,95 0,78 Pohjois-Suomi Maitotilat 0,96 0,86 0,85 0,78 Muut nautakarjatilat 0,90 0,78 0,78 0,63 Sikatilat 1,42 0,99 0,91 1,09 Muut kotieläintilat 0,61 0,46 0,60 0,68 Kasvinviljelytilat 1,49 0,60 1,13 0,73 Keskimäärin 0,99 0,84 0,83 0,75 76 1989 1990 1991 1992 1993 1000 mk/ tila 300 Maitot I at k ati I at NeiViljatilat f lKeskimäärin Kuvio 22. Maataloustulo keskimä'ärin kirjanpitotiloilla (mk/tila) sekä maito-, sika- ja viljatiloilla vuosina 1989-1993 vuoden 1993 hintatasossa. Farm income in average and in dairy-, pig- and grainfarms in 1989- 1993 in fixed prices. Maatalouden tuloslaskelma Tilinpäätöksessä on tiloille laadittu vuodesta 1992 lähtien myös liikelcirjanpidon mukainen maatalouden tuloslaskelma (taulukko 22). Tuloslaskelman käsitteet ja rakenne poikkeavat joiltain osin ns. perinteisestä maatalouden tuloslaskelmasta ja liiketuloskäsitteistä. Liikevaihto käsittää tilivuoteen kuuluvat maatalouden myyntituotot, joihin sisältyvät myös maatalouteen saadut tuet ja avustukset. Asuntoedun arvoa ei ole luettu tuottoihin eikä omaan asuntoon liittyviä menoja sisälly myöskään maatalouden kuluihin. Maatalouden kokonaistuottoon laskettavat erät eli kotieläinomaisuuden ja tuotevarastojen muutokset sekä maksuttomat luovutulcset on esitetty erikseen liikevaihdon jälkeen. Viimeksi mainittu käsittää pääasiassa tilan tuotteiden käytön yksityis-ja sivuansiotaloudessa. 77 Tuotoista on vähermetty ensin lyhytvaikutteiset kulut eli tuloslaskelman muuttuvat ja kiinteät kulut menolajeittain. Kiinteinä kuluina on vähennetty myös kiinteistön (pellon) vuokrat, mutta sen sijaan viljelijäperheen laskennallista työkustannusta ei ole vähennetty kuluna. Käyttökate ilmaisee varsinaisen toiminnan katteen lyhytvaikutteisten kulujen jälkeen. Maatalouden käyttöomaisuudesta tehdyt poistot on vähennetty seuraavaksi. Liikevoittoa vastaava ylijäämä osoittaa maatalouden tuloksen ennen korkoja ja veroja. Tämä tulos vastaa maatalousylijäämää, j osta on vähennetty maatalousmaan vuokrat. Maatalouden osuus velkojen koroista on tässä laskelmassa laskettu investointi- rahamenoj en mukaisen suhteen perusteella kussakin tilaryhmässä. Maatalouden osuus investoinneista oli vuonna 1993 keskimäärin 66,8 % ja osuus vaihteli alueittain välillä 56,7 % - 71,1 %. Tulos ennen veroja on maataloustulo, joka on laskettu myös suhteutettuna liikevaihtoon. Kun tästä vähennetään viljelijäperheen työkustannus, saadaan maatalouden oman pääoman tuotto. Tuottoprosenttia laskettaessa maatalouden osuus veloista on laskettu käyttäen e.m. suhdelukua. Maatalouden osuus veroista ei sisälly menoihin oman pääoman tuottoa laskettaessa. Taulukko XXXIII. Maatalouden tuloslaskelmat eri tuotantosuuntaa harjoittavilla tiloilla 1993. Profit and loss calculation (FIM/ha) of agriculture by production Iines in 1993. Tuotantosuunta - Production line Maito Lihakarja Sika Vilja Muu kasv. Dairy Cattle Pig Grain Other crop Liikevaihto - Net sales 15917 15361 23270 6783 9248 Käyttökate - Operating margin 7406 5151 7462 3403 3908 liikevaihdosta - of sales % 46,5 33,5 32,0 50,2 42,3 Poistot - Depreciations Liikevoitto - Net result 5724 3911 5686 2464 2761 ./. Korot - Interests Tulos ennen veroja - Taxable result 5055 3035 4484 2090 2087 liikevaihdosta - of sales % 31,8 19,8 19,3 30,8 22,6 ./. Vilj.perheen työkust. - hnputed wage Oman pääoman tuotto - Return on equity -1298 -752 606 886 -228 %, percentage -6,8 -3,4 2,4 4,5 -1,3 78 KÄYTTÖKATE LIIKEVAIHTO mk/ ha 30000 mk/ ha 12000 6000 15000 10000- 4000 mk/ ha 7000 ....... ........ 6000 ... MAATALOUSTULO OMAN PÄÄOMAN TUOTTO 20 5000 4000 Maitotilat Sikatilat Viljatilat 25000 '''''''''''''''''''''''' . ''''''''''''''' 10000—................... 20000 .............. 4.4.4 5000 1989 1990 2000 1991 1992 1993 1989 1990 1991 1992 1993 3000 2000- 1993 1989 1990 1991 1992 1000 1989 1991 1992 1993 Kuvio 23. Maatalouden tulokset (mk/ha) maito-, sika-ja viljatiloilla vuosina 1989- 1993 Net sales and results of agricuhure (FIM/ha) in dairy-, pig- and grainfarms in 1989-1993. 79 IX METSÄTALOUS Metsätalouden rahatulot kirjanpitotiloilla on esitetty taulukossa 9, rahamenot taulukossa 10, viljelijäperheen ja aikapallcattuj en työntekijöiden metsätyöt taulukossa 13 ja maataloustraktorin käyttö metsätaloudessa taulukossa 17. Metsätalouden rahatuloihin sisältyvät puutavaran myyntitulot, vuokrat, metsätuho- ja vakuutuskorvaukset, avustukset sekä metsätalousomaisuuden myyntitulot. Rahamenoihin on luettu metsätalouden palkat, metsänhoitomaksu, metsän uudistus- ja hoitomenot, vakuutukset yms. sekalaiset menot sekä metsätalousomaisuuden hankintamenot. Verot, maataloustraktorin menot ja maataloustyöntekij öiden palkat metsätöiden osalta eivät sisälly metsätalouden rahamenoihin. Metsätalouden töihin luetaan metsänhoitotyöt ja puutavaran hankintakauppaan liittyvät työt. Tilalla käytettävän omasta metsästä otetun puutavaran hankintatyöt sisältyvät maatalouden töihin. Tilan metsästä otettiin puutavaraa omaan käyttöön vuonna 1993 yhteensä 37,0 m3, josta käytettiin maatalouteen 45 %, yksityistalouteen 53 % ja sivuansio- talouteen 2 %. Puutavarasta oli polttopuuta 82 %, uudistuspuutavaraa 8 % ja loput tarvepuuta. Luovutuksiin käytetyn puutavaran arvo oli yhteensä 3 086 mk tilaa kohti. Puutavaran arvolla on hyvitetty metsätaloutta ja veloitettu vastaavasti luovutuksen saanutta talousalaa. Puutavaran kantohinta on arvioitu paikkakunnan keskimääräisten kantohintoj en mukaan. Puutavaran keskihinta kirjanpitotiloilla oli vuonna 1990 108 mk/1n' ja vuonna 1993 83 mk/m3. Keskihinnan lasku johtui alemmista kantohinnoista ja suuremmasta polttopuun osuudesta puutavaran omassa käytössä. Polttopuun keskihinta oli vuonna 1993 65 mkJm3 ja uudistuspuutavaran 197 mk/m3. Metsätalouden rahatulot putosivat kirjanpitotiloilla vuonna 1991 peräti 37 % edellisvuodesta. Talouden lama kohdistui voimakkaana metsätalouteen, mikä näkyi hakkuiden vähenemisenä ja kantohintojen laskuna. Etelä-Suomessa metsätulot pienenivät kolmanneksen ja muualla maassa 40-45 %. Metsätuloj en osuus kirjanpitotiloj en kokonaistuloista oli vuosikymmenen vaihteessa vielä 8 %, mutta putosi 5 %:iin vuosina 1991-1993. Rahamenoista metsätalouden osuus oli noin 2 % ja niihin sisältyvät investointimenot noin 8 % kaikista investointimenoista. Metsätalouden nettomääräiset rahatulot putosivat puoleen vuonna 1991 ja metsätalouden osuus yrityksen käyttöjäämästä aleni 8 %:iin vuosina 1991-1993. 80 Taulukko XXXIII. Puutavaran keskimääräinenkantohinta (mk/m3) kirjanpitotiloilla oman puutavaran käytön arvoa määritettäessä. Average price for standing timber (FIM/m9 for the valuation of own timber used on the farm. 1991 1992 1993 Pohto- Uudis- Pohto- Uudis- Pohto- Uudis- puu tukset puu tukset puu tukset Alue - Region mk/m3 mk/m3 mk/m3 mk/1n' mk/m3 mk/m3 Etelä-Suomi 78,02 211,53 73,08 200,35 64,72 190,00 Sisä-Suomi 70,91 203,75 70,09 196,38 70,03 249,49 Etelä-Pohjanmaa 77,87 162,59 74,56 177,19 61,76 154,12 Pohjois-Suomi 60,98 165,61 63,93 174,12 59,10 167,04 Keskimäärin - Average 75,66 208,00 70,80 195,00 64,83 197,00 Metsätalouden merkitys tilan taloudessa vaihtelee suuresti eri alueilla. Vuonna 1993 metsätuloj en osuus Sisä-Suomessa oli 13 % yrityksen käyttöjäämästä, kun vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa oli vain 5 %. Lamavuosina metsätulojen merkitys on selvästi vähentynyt ja tiloilla on tukeuduttu lujemmin varsinaiseen maatalouteen. Vielä vuosikymmenen vaihteessa metsätulot olivat Sisä-Suomessa hehtaaria kohti suuremmat kuin Etelä-Suomessa, mutta lamavuosien aikana tilanne vaihtui. Etelä-Pohjanmaalla metsätulot hehtaaria olivat noin 60 % ja Pohjois-Suomessa vain kolmannes Etelä-Suomen metsätuloista. Sisä-Suomessa metsätuloilla on suurempi merkitys kuin muilla alueilla, Etelä-Pohjanmaalla on puolestaan sivuansiotuloja keskimääräistä enemmän. Pohj ois-Suomen tiloilla on noj attu vahvimmin perinteiseen maatalouteen. 81 Taulukko XXXIV. Metsätalouden nettorahatulot (mk/tila) alueittain ja tilasuuruusluokittain kirjanpitotiloilla vuosina 1991-1993. Net cash receipts offorestty (FIM/farm) by regions and farm size classes in 1991-1993. 1991 I-II III Tilasuuruusluokka IV V VI Keskim. Etelä-Suomi 7 727 3 892 15 421 21 751 31 738 18 905 Sisä-Suomi -101 27 705 14 624 20 924 13 386 19 105 Etelä-Pohjanmaa 8 531 7 510 7 478 11 227 7 737 8 714 Pohjois-Suomi -12080 2 441 4 458 5 366 4 210 3 318 Koko maa 417 9 982 11 707 17 879 24 603 14 674 1992 Etelä-Suomi 6 514 23 155 17 933 22 472 42 552 25 687 S isä-Suomi 12 157 27 246 21 943 -1 278 10 081 16 283 Etelä-Pohjanmaa 7 471 -880 16 345 16 838 -9 687 10 168 Pohjois-Suomi 5 977 6 994 9 604 12 251 12 795 9 665 Koko maa 7 823 17 388 16 790 16 289 32 521 18 978 1993 Etelä-Suomi 5 990 8 598 14 906 28 641 25 978 21 458 Sisä-Suomi 7 104 31 827 24 254 6 537 49 310 21 713 Etelä-Pohjanmaa 17 058 -2 544 7 570 -4 558 4 573 1 357 Pohjois-Suomi 1 335 9 401 3 084 9 977 21 083 8 221 Koko maa 7 671 13 094 13 936 17 867 26 027 16 849 82 X TILALLA TUOTETTUJEN MAATALOUSTUOT- TEIDEN MAKSUTTOMAT LUO VUTUKSET Vilj elij äperheen ruoka- j a muu kotitalous kuuluvat kirjanpidossa yksityistalouteen. Niiden rahamenot sisältyvät yksityistalouden menoihin ja niiden hyväksi tehty työ yksityistalouden työtunteihin. Tilalla tuotettujen maataloustuotteiden maksuttomat luovutukset yksityis- talouteenja muille talousaloille sisältyvät maatalouden kokonaistuottoon. Luovutukset yksityistalouteen sisältävät myös palkattuj en työntekijöiden tilalla tapahtuvan ruokailun osuuden (taulukko 21). Vastaavasti palkkaväenruokailukustarmus sisältyy palkkakustannukseen. Ruokailupäivän hintana on käytetty vuosina 1991-1993 39,00 mk. Tuotteiden arvo on laskettu tilahintoj en mukaan. Tuotteiden ohjeelliset luovutushinnat vuosina 1991-1993 on esitetty taulukossa XXXV. Hinnat perustuvat kunkin vuoden keskimääräisiin tuottajahintoihin. Tuotteiden maksuttomien luovutusten arvo oli kirj anpitotiloilla vuonna 1993 yksityistalouteen 4 387 mk, eläkeläisille 182 mk ja sivuansiotalouteen 492 mk tilaa kohti. Yksityistaloudessa käytettyjen tuotteiden arvosta maidon osuus oli lähes puolet, lihan osuus runsas neljännes ja loput kasvinviljely- ja puutarhatuotteita. Luovutukset sivuansiotalouteen olivat pääasiassa maitoa, perunaa ja viljaa, joita käytettiin tilalla harjoitetun sivuansiotoiminnan raaka-aineina. Taulukko XXXV. Yksityistalouteen luovutettuj en tuotteiden ohj ehinnat (mk/kg) kannattavuustutkimuksessa vuosina 1991-1993. Prices offarm products (FIM/kg) consumed in private household in 1991-1993. Tuote - Product 1991 1992 1993 Vehnä - Wheat 2,10 2,15 2,25 Ruis - Rye 2,55 2,70 2,60 Ohra - Barley 1,65 1,65 1,70 Kaura - Oats 1,56 1,56 1,60 Peruna - Potatoes 1,20 1,40 1,10 Maito - Milk 2,95 3,05 3,10 Naudanliha - Beef 29,20 29,90 29,20 Sianliha - Pork 16,60 16,30 16,20 Lampaanliha - Mutton 37,50 35,20 33,50 Kananmunat - Eggs 11,80 11,60 11,20 83 Taulukko XXXVI. Omalla tilalla tuotettujen maataloustuotteiden luovutus (kg/tila) yks ityis talouteen vuosina 1989-1993. Farm products of the own farm (kg/farm) consumed in private household in 1989-1993. Tuote - Product 1989 1990 1991 1992 1993 Vilja - Cereal 99 107 108 97 88 Liha - Meat 49 49 55 57 56 Peruna - Potatoes 340 330 312 310 305 Maito - Milk 724 711 691 644 661 Kananmunat - Eggs 9 8 8 9 8 Yhteensä, mk/tila - Total, FIM/farm 4301 4452 4499 4479 4387 84 TAULUKOT TILIVUOSI 1991 TABELLER RÄKENSKAPSÄR 1991 TABLES BUSINESS YEAR 1991 85 Taulukko 1. Maankäyttölajit ha/tila Ägoslag ha/gård Land use categories per farm Tilivuosi 1991 Alue-ja suuruusluolcka" Tilivuoden alussa') Kokonais- peltoala') Puu- tarhaw) Pelto") Luonnon- laidun ja niitty") Raiviot") Kasvulli- nen met- sämaa") Muu ala (ei vesis- töjä)15) Koko ala') Etelä-Suomi') I-11 7.87 0.03 7.86 0.44 0.02 18.30 2.32 28.97 ifi 15.15 0.04 15.15 0.67 0.02 32.59 6.67 55.14 IV 24.96 0.06 24.88 0.80 0.08 45.46 7.39 78.67 V 39.20 0.08 39.09 0.78 0.05 55.84 9.72 105.56 VI 71.91 0.19 71.38 0.95 0.17 97.47 16.36 186.52 Keskimäärin 37.51 0.09 37.37 0.80 0.08 57.07 9.81 105.22 Sisä-Suomi3) 7.48 0.03 7.46 0.21 32.38 5.45 45.53 III 15.66 0.04 15.63 0.77 0.02 70.82 7.71 94.99 IV 24.61 0.04 24.52 0.60 0.05 77.18 7.80 110.19 V-VI 45.44 0.06 44.95 0.74 0.13 93.84 11.47 151.19 Keskimäärin 28.70 0.04 28.48 0.68 0.06 79.49 8.95 117.70 Etelä-Pohjanmaa4) 8.26 0.04 8.26 0.10 32.34 10.13 50.87 III 15.36 0.04 15.17 0.30 0.05 29.30 12.52 57.38 IV 25.33 0.04 25.32 0.08 0.39 37.29 13.22 76.34 V-VI 44.93 0.05 44.62 0.20 0.11 55.48 11.89 112.35 Keskimäärin 30.10 0.04 29.95 0.17 0.19 42.58 12.38 85.31 Pohjois-Suomi5) I-1I 7.68 0.04 7.67 - 0.12 72.30 13.05 93.18 La 16.05 0.08 16.05 0.06 0.38 94.32 44.76 155.65 IV 24.98 0.03 25.01 0.15 0.61 106.52 50.27 182.59 V-VI 45.88 0.04 45.84 0.42 0.39 94.29 61.26 202.24 Keskimäärin 28.22 0.05 28.20 0.20 0.45 97.72 50.45 117.07 Koko maa') Keskimäärin> 33.08 0.07 32.93 0.59 0.16 68.46 18.29 120.50 ')Område och storleksklass. 2Södra Finland. 3)Inre Finland. 4)Sydösterbotten. 5)Norra Finland. 6)Hela landet. I medeltal. 8)Total åkerarea1. 9)Vid årets början. 1°)Trädgård. ")Äker. 12)Äng och naturbete. '342öjningar. '4)Växtlig skogsmark. '5)Övrig areal utom vattenområden. '6)Totalareal. 1)Regions and size classes. VSouth Finland. o Central Finland. o South Ostrobothnia. o North Finland. oThe whole count,y. oAverage. oArable land in cultivation. 9)At the start of the year. 9Garden. wArable land. '2)Pasture and meadow. LoClearings. m)Forest. ")The rest of the area. toTotal. 86 Taulukko 2. Pellon käyttö % peltoalasta Äkerns användning i % av åkerarealen Use of arable land per cent of area Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluoklca Ruis') Veluiä2) Ohm') Kaura ja seka- Peruna') Sokeri juuri- kaso Muut juurek- see Nurmi') Kesan- to9) Muu pelto alaw) Etelä-Suomi 8.1 15.6 16.9 0.4 5.8 0.1 31.2 19.3 2.6 111 0.1 3.1 21.2 21.1 2.3 8.2 0.2 21.8 18.7 3.3 IV 0.4 6.6 21.0 19.0 0.8 2.5 0.0 29.6 15.5 4.6 V 0.8 10.0 29.6 14.7 1.0 4.2 0.4 15.8 16.7 6.8 VI 1.2 12.7 32.6 12.6 0.7 4.4 0.4 8.4 16.5 10.5 Keskimäärin 0.8 10.0 28.6 15.0 0.9 4.3 0.3 15.7 16.8 7.6 Sisä-Suomi 1.0 3.6 4.5 0.7 0.2 70.7 15.8 3.5 ifi 0.2 0.3 13.0 12.5 0.7 1.5 0.2 56.0 13.6 2.0 IV 0.4 0.1 17.0 12.3 1.0 0.8 0.0 50.2 15.5 2.7 V-VI 0.3 1.0 22.0 18.1 0.6 2.3 0.3 32.6 18.5 4.3 Keskimäärin 0.3 0.6 19.0 15.3 0.7 1.8 0.2 41.9 16.8 3.4 Etelä-Pohjanmaa I-II - 29.5 9.1 0.6 - 0.1 46.7 14.0 - 111 - 21.3 14.4 0.8 4.4 0.0 39.0 15.1 5.0 IV - 0.5 26.3 23.4 1.0 0.7 - 27.6 15.9 4.6 V-VI 0.1 1.4 36.1 15.1 0.9 1.2 0.0 26.0 16.0 3.2 Keskimäärin 0.0 0.9 31.6 17.3 0.9 1.4 0.0 28.1 16.0 3.8 Pohjois-Suomi I-II - 15.3 - 4.3 0.0 31.1 39.6 9.7 111 0.1 9.9 1.6 1.4 0.2 71.8 11.4 3.6 IV 0.0 0.0 14.5 4.0 0.8 0.0 69.0 10.8 0.9 V-VI 0.0 0.0 25.0 9.9 1.0 - 0.2 47.3 15.9 0.7 Keskimäärin 0.0 0.0 19.1 6.6 1.0 0.1 57.9 14.1 1.2 Koko maa Keskimäärin 0.5 5.8 25.6 13.8 0.9 2.8 0.2 28.8 16.1 5.5 ORAg. 2)Vete. 3)Kom. 4)Havre och blandsäd. 5)Potatis. oSockerbeta. 7)Övriga rotfrulcter. 8 Va11. 9)Träda. mÖvrig åkerareal. vRye. 2)Wheat. 3 .8arley. 4)0ats and mixed grain. 5)Potatoes. oSugar beet. 7)0ther root crops. 8)Cu1tivated grass. 1°)The rest of the arable land. 87 Taulukko 3. Sadot kg/ha Skörd kg/ha Yields of cultivated plants kg/ha Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluoklca Ruis') Kevät- veliliä2) Ohra)) Kaura4) Peruna') Sokeri- juuri- kas6) Heinä') Sato ry/ha8) Etelä-Suomi 1-11 3 214 3 605 3 555 12 500 23 032 5 164 3 097 2 667 3 840 3 759 3 796 20 378 34 020 5 233 3 894 IV 2 866 3 900 4 014 4 043 22 399 31 648 5 259 3 719 V 2 876 3 907 4 206 4 106 19 967 33 845 5 120 3 941 VI 3 042 4 072 4 375 4 325 24 383 35 376 5 654 4 170 Keskimäärin 2 969 3 978 4 234 4 135 21 689 34 200 5 276 3 989 Sisä-Suomi 1-11 1 125 2 600 3 109 11 051 3 847 2 184 Dl 1 594 1 808 2 760 3 153 13 613 26 964 4 416 2 957 IV 2 476 2 878 2 659 2 832 16 308 31 889 4 692 2 863 V-VI 2 296 3 601 2 532 3 039 17 687 25 568 4 809 2 846 Keskimäärin 2 280 3 130 2 589 3 004 16 464 26 655 4 625 2 862 Etelä-Pohjanmaa I-11 - 2 896 3 402 21 290 - 3 711 2 719 Dl - 3 753 3 756 21 305 28 203 4 494 3 335 IV - 4 820 3 747 3 651 26 060 22 925 4 518 3 338 V-VI 1 753 3 256 3 891 3 825 25 056 21 707 4 591 3 533 Keskimäärin 1 753 3 546 3 832 3 752 24 980 24 048 4 498 3 442 Pohjois-Suomi I-11 - 2 619 11 072 3 605 1 895 IR 2 764 2 512 2 185 15 979 4 354 2 586 IV 2 250 2 133 2 176 2 810 18 990 - 4 421 2 436 V-V1 1 923 5 545 2 605 3 236 21 976 6 118 2 789 Keskimäärin 2 346 5 136 2 493 3 115 19 329 4 943 2 634 Koko maa Keskimäärin 2 881 3 966 3 747 3 810 20 813 32 918 5 002 3 526 0124. oVårvete. 3 Korn. 4)Havre. 5)Potatis. 6 Sockerbeta. 7)11ö. oSkörd fe/ha. oRye. 2Spring wheat. 3)Barley. 4 Oars. Votatoes. 6)Sugar beet. 7 Hay. 8)Yield in feed units per hectare. 88 Taulukko 4. Varat ja velat mk/tila Tillgångar och skulder mk/gård Assets and liabilities per farm Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluokka Varat') Velat') Maa- talous') Metsä- talous") Asuin- raken- nuksets) Sivu- ansio- talous') Rahoitus- omai- suus7) Yksityis- talous') Varat yhteensä') Yhteen- sät") Va- roista %") Etelä-Suomi I-II 311 076 131 096 62 818 3 969 143 880 70 769 723 608 150 584 20.8 DI 612 138 252 711 133 656 15 492 145 955 89 368 1249 320 317 113 25.4 IV 965 460 356 364 157 500 6 050 152 265 108 069 1745 708 414 920 23.8 V 1427 679 441 610 181 520 14 260 205 465 127 341 2397 875 679 755 28.3 VI 2476 507 727 401 216 762 14 742 357 174 180 153 3972 739 1154 948 29.1 Keskimäärin 1363 314 440 377 172 007 12 118 211 478 125 679 2324 973 636 207 27.4 Sisä-Suomi 1-11 277 223 202 947 101 479 3 788 90 848 74 770 751 055 136 059 18.1 EI 567 321 488 035 228 969 28 261 106 283 94 677 1513 546 343 984 22.7 IV 818 430 450 295 194 459 2 433 158 236 83 122 1706 975 409 891 24.0 V-VI 1267 723 536 870 224 326 6 963 228 821 98 624 2363 327 698 946 29.6 Keskimäärin 884 017 481 097 210 676 11 110 165 785 91 306 1843 991 481 059 26.1 Etelä-Pohjanmaa 315 311 135 386 83 176 - 66 817 59 000 659 690 136 225 20.6 III 577 713 126 033 138 273 3 340 106 533 94 300 1046 192 319 922 30.6 IV 919 709 144 880 137 070 10 053 137 527 132 531 1481 770 500 180 33.8 V-VI 1598 600 232 108 226 632 11 928 206 917 136 678 2412 863 831 640 34.5 Keskimäärin 1085 231 174 964 169 678 8 884 154 753 122 404 1715 914 574 523 33.5 Pohjois-Suomi I-II 399 595 140 911 263 695 3 300 114 392 97 445 1019 338 385 653 37.8 ffi 568 305 346 217 194 052 12 591 138 208 90 191 1349 564 377 237 28.0 IV 700 998 329 186 190 681 16 430 108 587 93 694 1439 576 520 372 36.1 V-VI 1146 838 300 166 173 206 10 898 134 629 128 159 1893 896 681 275 36.0 Keskimäärin 789 113 316 263 189 523 13 028 125 265 103 636 1536 828 524 331 34.1 Koko maa Keskimäärin 1119 850 395 534 183 146 11 770 178 652 113 890 2002 842 575 597 28.7 ')Tillg'ångar. 2Slculder.3)Jordbruk. 4Skogsbruk. 93ostadsbyggnader. 93iförtjänster.7Tinansieringstillgångar. g)Privatekonomi. 'Summa tillgångar. mSumma skulder. "Skulder i % av tillgångar. Assets. 2)Liabi1ities. 3 Agriculture. Toresny. 513we11ings. oBy-entetprises. 7)Current assets. 8)Private household. 99The assets total. '69The liabilities total. wLiabdities per cent of assets. 89 Taulukko 5. Maatalousomaisuus mk/ha Jordbrukets tillgångar mk/ha Agricultural property per hectare Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluolcka Varastot') Koti- eläimet') Kalusto') Raken- nukset4) Salaoji- tukset5) Maa') Yhteensä') Etelä-Suomi 1-11 3 311 11 445 6 157 793 280 17 572 39 558 EI 4 804 5 337 6 711 4 419 780 18 314 40 365 IV 4 128 5 560 5 305 4 424 743 18 510 38 670 V 5 031 3 960 4 698 3 334 660 18 758 36 441 VI 4 914 2 669 4 330 2 077 720 19 727 34 437 Keskimäärin 4 796 3 857 4 800 3 092 705 19 063 36 313 Painotettu keskiarvo 4 565 5 207 5 354 3 187 669 18 685 37 667 Sisä-Suomi 1-11 1 547 8 248 9 275 7 651 1 033 9 431 37 185 III 3 083 8 143 7 079 6 987 683 10 246 36 221 IV 3 134 6 328 5 513 6 665 731 10 868 33 239 V-VI 3 715 4 733 4 709 3 458 574 10 709 27 898 Keskimäärin 3 427 5 745 5 345 4 974 641 10 675 30 807 Painotettu keskiarvo 2 827 7 134 6 840 6 431 761 10 267 34 260 Etelä-Pohjanmaa I-1I 2 904 9 409 6 174 4 518 1 020 14 158 38 183 III 4 439 5 852 6 173 5 683 474 15 021 37 642 IV 4 533 5 705 5 592 4 977 384 15 125 36 316 V-VI 4 794 4 597 4 247 3 697 821 17 420 35 576 Keskimäärin 4 649 5 124 4 868 4 289 660 16 450 36 040 Painotettu keskiarvo 4 314 6 044 5 510 4 787 631 15 552 36 838 Pohjois-Suomi 1-11 3 135 20 014 9 671 11 511 242 7 504 52 077 UI 2 801 9 683 7 083 7 458 401 7 992 35 418 IV 2 140 8 255 5 217 4 377 388 7 663 28 040 V-V1 2 688 6 242 4 616 3 233 461 7 761 25 001 Keskimäärin 2 536 7 608 5 265 4 376 425 7 764 27 974 Painotettu keskiarvo 2 717 11 257 6 763 6 835 371 7 737 35 680 Koko maa Keskimäärin 4 147 4 968 4 983 3 758 640 15 365 33 861 Painotettu keskiarvo 3 877 6 725 5 904 4 682 631 14 719 36 538 eFörräd. 2)11usdjur. 3)Maskiner och redskap. 4)Byggnader. 5)Täckdikning. 6 Mark. 7)Summa. oStores. oLivestock. Wmplements. 4Sui1dings. 5)Drainage. 6)Agricultura1 land. oTotal. 90 Taulukko 6. Kotieläimiä kpl/tila Djurantal per gård Number of livestock per farm Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluoklca Hevo- seti) Nautakarja2) Siat') Siipi- karja') Lam- paat5) Nauta- yksiköi- tä") Lehmät') Vasikat') Muut') Yli 2 kk9) Alle 2 kk'') Etelä-Suomi 1-11 1.4 3.6 2.7 3.4 - - 67.8 - 8.8 DI 0.1 3.1 3.2 3.1 21.0 9.9 96.5 1.6 17.7 W 0.1 7.6 5.6 6.4 17.2 8.5 27.7 0.2 21.5 V 0.0 5.6 5.8 5.4 47.0 16.3 94.4 0.5 33.2 VI 0.1 4.7 7.6 7.8 69.2 12.8 251.2 2.1 45.9 Keskimäärin 0.1 5.5 5.6 5.8 38.2 12.1 108.6 0.9 29.6 Sisä-Suomi I-II 0.4 3.4 1.4 4.0 - - 2.2 8.4 7.1 Dl 0.1 7.2 5.3 5.7 8.9 11.3 0.6 3.6 17.2 IV 0.1 10.6 8.4 7.4 9.4 2.4 31.2 0.9 21.7 V-V1 0.0 11.2 9.1 9.7 35.2 10.1 43.1 0.0 35.1 Keskimäärin 0.1 9.6 7.5 7.6 17.8 7.4 25.8 1.6 24.3 Etelä-Pohjanmaa I-iii 0.0 1.7 2.3 8.5 - - 0.2 0.0 6.0 DI 0.1 4.3 2.5 4.3 6.2 8.6 213.4 6.5 16.1 w 0.1 6.3 4.6 7.2 36.3 15.0 70.4 1.2 30.0 V-VI 0.1 11.2 7.4 8.8 56.7 9.6 47.6 0.5 43.2 Keskimäärin 0.1 7.6 5.2 7.3 36.2 10.8 86.4 1.9 31.0 Pohjois-Suomi I-I1 2.0 1.2 0.6 0.5 63.6 43.2 - 35.3 III 0.1 8.6 6.4 7.2 14.3 12.5 1.0 1.0 21.9 iv 0.1 13.0 10.4 9.2 4.9 4.1 - 23.3 V-VI 0.0 15.1 14.7 14.8 13.4 6.8 8.4 1.4 33.9 Keskimäärin 0.2 11.9 10.2 9.9 12.9 9.1 2.9 0.7 26.7 Koko maa Keskimäärin 0.1 7.9 6.9 7.1 28.7 10.4 67.9 1.1 28.1 oflästar. 2)1\lötboskap. 3Svin. 4)Fjäderfa. sTår. 01(or. 7)Kalvar. 8)Övrigt nötboskap. 9Svin över 2 månader. '')Grisar under 2 månader. '')Kreatursenheter. vilorses. vCattle. vPigs. vPoultry. vSheep. 6)Cows. vCalves. vOther cattle. vPigs over 2 months. hvPiglets under 2 months. vLivestock units. 91 Taulukko 7. Kalusto mk/ha Maskiner och redskap mk/ha Implements per hectare Tilivuosi 1991 Alue ja suumusluokka Traktorit') Puimurit') Ajo-ja kuljetus- kalusto') Kasvin- viljely- kalusto4) Koti- eläin- kalusto') Muu maa- talous- kalusto') Yhteensä') Etelä-Suomi Nl 3 159 118 869 1 239 462 310 6 157 III 2 380 910 717 1 654 527 523 6 711 IV 1 824 515 557 1 372 575 462 5 305 V 1 523 701 569 1 137 362 406 4 698 VI 1 413 691 469 1 223 272 262 4 330 Keskimäärin 1 597 675 538 1 248 376 366 4 800 Painotettu keskiarvo 1 947 636 613 1 328 432 398 5 354 Sisä-Suomi I-II 3 317 119 1 549 1 931 836 1 523 9 275 m 3 042 613 934 1 231 703 556 7 079 IV 1 914 336 829 1 206 614 614 5 513 V-VI 1 710 656 560 980 361 442 4 709 Keskimäärin 1 985 550 705 1 094 491 520 5 345 Painotettu keskiarvo 2 613 435 995 1 354 653 790 6 840 Etelä-Pohjanmaa Ml 2 922 150 792 1 449 6 855 6 174 Ill 2 375 749 772 1 299 481 497 6 173 IV 1 976 657 555 1 145 672 587 5 592 V-VI 1 295 664 447 930 523 388 4 247 Keskimäärin 1 630 663 517 1 039 554 465 4 868 Painotettu keskiarvo 2 071 608 633 1 185 465 548 5 510 Pohjois-Suomi I-11 4 502 91 1 964 1 161 1 179 774 9 671 UI 2 782 215 1 239 1 438 685 724 7 083 IV 2 284 252 655 1 122 441 463 5 217 V-VI 1 847 413 534 1 044 353 425 4 616 Keskimäärin 2 169 326 703 1 133 445 489 5 265 Painotettu keskiarvo 2 901 238 1 132 1 202 682 608 6 763 Koko maa Keskimäärin 1 769 590 594 1 181 425 424 4 983 Painotettu keskiarvo 2 255 526 778 1 290 522 533 5 904 ')Tralctorer. 2Skördetröskor. 3)Kör- och transportinventarier. 4)Växtodlingsredskap. 5)Husdjursredskap. 6)Övriga jordbruksredskap.7)Summa. vTractors. 2)Combines. vTransport implements. 4)Implements used for plant cultivation. 54mplements used for animal husbandry. 6)0ther agricultural implements. 7)Total. 92 Taulukko 8. Rakennukset Byggnader Buildings Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluokka Eläinsuojat') Muut rakennukset') mk/ha Maatalousraken- nukset yhteensä Asuin- rakennukset yhteensä mk/tila') mk/ha % mIc/ha3) mk/tila') Etelä-Suomi I-II 296 37.3 497 793 6 234 62 818 III 2 231 50.5 2 188 4 419 67 011 133 656 IV 2 412 54.5 2 012 4 424 110 453 157 500 V 1 588 47.6 1 746 3 334 130 628 181 520 VI 730 35.1 1 347 2 077 149 400 216 762 Keskimäärin 1 433 46.3 1 659 3 092 116 067 172 007 Painotettu keskiarvo 1 537 48.2 1 650 3 187 101 658 159 675 Sisä-Suomi 1-11 6 324 82.7 1 327 7 651 57 038 101 479 III 4 999 71.5 1 988 6 987 109 438 228 969 W 4 366 65.5 2 299 6 665 164 111 194 459 V-V1 2 114 61.1 1 344 3 458 157 139 224 326 Keskimäärin 3 252 65.4 1 722 4 974 142 712 210 676 Painotettu keskiarvo 4 657 72.4 1 774 6 431 117 395 188 500 Etelä-Pohjanmaa 1-11 2 389 52.9 2 129 4 518 37 308 83 176 Dl 2 937 51.7 2 746 5 683 87 218 138 273 IV 2 698 54.2 2 279 4 977 126 038 137 070 V-V1 2 136 57.8 1 561 3 697 166 141 226 632 Keskimäärin 2 387 55.7 1 902 4 289 129 139 169 678 Painotettu keskiarvo 2 575 53.8 2 212 4 787 110 263 152 833 Pohjois-Suomi I-1I 9 419 81.8 2 092 11 511 88 326 263 695 III 5 146 69.0 2 312 7 458 119 676 194 052 IV 2 905 66.4 1 472 4 377 109 427 190 681 V-VI 1 980 61.2 1 253 3 233 148 315 173 206 Keskimäärin 2 874 65.7 1 502 4 376 123 457 189 523 Painotettu keskiarvo 5 018 73.4 1 817 6 835 116 049 206 599 Koko maa Keskimäärin 2 093 55.7 1 665 3 758 124 291 183 146 Painotettu keskiarvo 2 891 61.7 1 791 4 682 108 494 172 052 oDjurstallar. 2)Övriga byggnader. 'Summa jordbruksbyggnader mk/ha. 4)Summa jordbruksbyggnader mk/gård. 5)Bostadsbyggnadermidgård. i)Livestock buildings. 2)0ther buildings. Varm buildings total per hectare. Varm buildings total per farm. 5).Dwellings per farm. 93 Taulukko 9. Rahatulot mk/tila Inkomster mk/gård Cash receipts per farm Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluokica Maatalous') Metsätalous') Sivuansio- talous') Yksityis- talous') Veron- palautukset') Yhteensä') mk % mk % mk % mk % mk % Etelä-Suomi 1-11 126 590 59.1 9 167 4.3 42 607 19.9 34 946 16.3 911 0.4 214 221 III 274 771 70.0 17 014 4.3 73 990 18.9 25 013 6.4 1 509 0.4 392 297 IV 397 880 80.7 20 866 4.2 47 551 9.6 24 553 5.0 2 206 0.5 493 056 V 594 273 84.3 32 968 4.7 50 516 7.2 24 118 3.4 2 794 0.4 704 669 VI 984 123 86.2 64 636 5.7 64 763 5.7 25 201 2.2 2 823 0.2 1141 546 Keskimäärin 559 914 82.8 33 147 4.9 56 306 8.3 24 836 3.7 2 392 0.3 676 595 Sisä-Suomi 113 497 53.4 3 494 1.6 63 070 29.7 32 219 15.2 286 0.1 212 566 Dl 292 006 72.3 35 097 8.7 45 890 11.4 28 841 7.1 1 777 0.5 403 611 IV 380 270 77.2 33 881 6.9 46 392 9.4 29 452 6.0 2 351 0.5 492 346 V-VI 597 362 83.6 44 487 6.2 36 371 5.1 34 826 4.9 1 831 0.2 714 877 Keskimäärin 420 812 78.8 36 719 6.9 43 434 8.1 31 241 5.8 1 937 0.4 534 143 Etelä-Pohjanmaa 1-11 114 533 63.1 9 324 5.1 28 411 15.7 29 013 16.0 155 0.1 181 436 ifi 262 968 72.9 8 672 2.4 70 164 19.4 17 307 4.8 1 722 0.5 360 833 IV 433 484 84.5 10 785 2.1 49 562 9.7 17 034 3.3 2 249 0.4 513 114 V-VI 643 593 87.1 17 267 2.3 51 078 6.9 25 995 3.5 1 388 0.2 739 321 Keskimäärin 464 400 83.9 12 835 2.3 53 154 9.6 21 283 3.9 1 688 0.3 553 360 Pohjois-Suomi Nl 429 670 80.5 10 374 1.9 62 693 11.7 30 276 5.7 947 0.2 533 960 III 365 215 79.5 11 237 2.4 46 233 10.1 35 305 7.7 1 441 0.3 459 431 IV 441 467 85.3 17 911 3.5 32 052 6.2 24 939 4.8 1 015 0.2 517 384 V-VI 612 451 88.6 16 130 2.3 33 365 4.8 28 871 4.2 684 0.1 691 501 Keskimäärin 472 924 85.0 15 143 2.7 37 833 6.8 29 311 5.3 1 028 0.2 556 239 Koko maa Keskimäärin 504 165 82.6 28 050 4.6 49 583 8.1 26 678 4.4 1 946 0.3 610 422 ')Jordbruk. 2Skogsbruk. 3)13iförtjänster. 4)Privatekonomi. 5)Skatteäterbäring. 'Summa oilgriculture. Vorestry. 3Sy-enterprises. 4)Private household. 5)Tax rebate. 6)Total. 94 Alue ja suuruusluokka Maatalous') Metsä- talous') Asuin- raken- nusten uudistus') Sivu- ansio- talous4) Yksi- tyis- talous') Verot') mk % Etelä-Suomi I-II 104 077 46.9 1 440 2 005 135 79 502 23 113 III 187 647 48.3 13 122 6 699 13 473 94 157 46 788 N 281 746 56.2 5 445 11 349 2 825 117 181 50 859 V 410 103 60.2 11 217 8 867 3 355 118 949 72 752 VI 706 320 63.2 32 898 13 643 2 430 147 204 104 241 Keskimäärin 393 999 59.2 14 242 10 029 4 596 119 450 68 065 Sisä-Suomi I-II 84 526 41.7 3 595 1 160 5 788 70 539 23 528 ifi 203 438 52.0 7 392 4 468 7 169 104 318 43 850 IV 250 033 51.2 19 257 15 688 1 805 117 031 55 139 V-VI 410 537 58.0 25 628 12 635 1 333 125 796 75 386 Keskimäärin 286 306 54.3 17 614 11 019 3 262 114 816 57 830 Etelä-Pohjanmaa 1-11 79 950 49.0 793 1 083 - 64 912 7 215 III 175 453 53.3 1 252 4 061 6 540 71 973 47 382 IV 300 420 58.8 3 307 11 448 736 112 450 43 776 V-V1 433 516 60.2 6 770 8 091 8 021 113 672 73 387 Keskimäärin 315 565 58.7 4 121 8 062 4 741 102 146 54 172 Pohjois-Suomi 1-11 332 763 65.1 22 454 654 50 98 956 35 438 1E1 245 294 55.9 8 796 15 800 6 351 92 474 45 404 IV 283 393 54.7 13 453 18 945 12 729 111 435 42 942 V-VI 398 916 60.1 11 086 16 658 2 036 121 694 55 476 Keskimäärin 311 036 57.5 11 825 16 513 7 026 108 757 47 197 Koko maa Keskimäärin 347 154 58.0 13 376 11 364 4 845 114 527 60 269 Korot, vuokrat Yhteensä') ja eläk- keet7) 11 498 221 770 26 935 388 821 31 593 500 998 55 724 680 967 110 343 1117 079 54 874 665 255 13 659 202 795 20 866 391 501 29 853 488 806 56 825 708 140 36 071 526 918 9 356 163 309 22 296 328 957 39 106 511 243 76 888 720 345 48 979 537 786 20 782 511 097 24 701 438 820 34 887 517 784 57 661 663 527 38 494 540 848 47 110 598 645 Taulukko 10. Rahamenot mk/tila Utgifter mk/gård Cash expenses per farm Tilivuosi 1991 »Jordbruk.2)Skogsbruk.3)Investering i bostadsbyggnader. 4)Biförtjänster.5)Privatekonomi.6)Skatter. 7)Räntor, arrenden och sytning. 'Summa. vAgriculture. 2)Forestry. 4Investment in dwellings. 4Sy-enterprises. -vPrivate household. 6)Taxes. Wnterests, rents and pensions. 8)Total. 95 Taulukko 11. Maatalouden kokonaistuotto mk/ha Jordbrukets bruttointäkt mk/ha Grass return of agriculture per hectare Tilivuosi 1991 Kotieläintuottol) Alue ja suuruusluolcka Maito- talous4) Nauta- karja') Siat 6) karja') Siipi- Muut eläi- mets) Yhteensä9) Ruis") Vehnä") Ohra ja Kaumi2) mk Etelä-Suomi I-II 6 568 3 496 - 1 527 295 11 886 72.0 424 606 III 3 430 1 516 4 760 1 006 85 10 797 61.3 169 1 649 IV 5 396 2 063 2 522 161 19 10 161 67.2 20 403 1 322 V 2 462 1 406 3 605 699 13 8 185 584 10 689 1 981 VI 1 094 964 2 303 636 47 5 044 41.9 60 961 2 701 Keskimäärin 2 530 1 366 2 954 600 34 7 484 54.8 31 710 2 120 Painotettukeskiarvo 3 447 1 717 2 905 748 72 8 889 59.8 20 548 1 773 Sisä-Suomi 6 553 2 563 15 9 1 763 10 903 69.3 53 8 III 8 970 3 002 3 127 5 352 15 456 80.8 0 6 213 IV 8 844 2 738 1 076 266 28 12 952 81.2 6 0 494 V-VI 4 612 1 990 2 147 154 1 8 904 69.0 0 44 919 Keskimäärin 6 533 2 368 1 957 163 78 11 099 75.2 0 24 680 Painotettukeskiarvo 7 535 2 647 1 708 92 567 12 549 76.4 15 10 355 Etelä-Pohjanmaa I-II 2 654 6 335 91 9 080 67.8 0 35 1 726 ifi 4 744 1 048 2 970 1 902 337 11 001 67.6 0 0 1 325 IV 4 877 2 032 4 739 476 11 12 135 74.8 0 49 1 369 V-VI 4 501 1 448 3 178 214 8 9 349 71.5 0 46 1 877 Keskimäärin 4 608 1 652 3 567 461 44 10 332 72.1 0 41 1 669 Painotettu keskiarvo 4 381 2 246 3 004 786 126 10 543 70.5 0 30 1 548 Pohjois-Suomi Ml 2 167 233 33 456 - 493 36 349 83.8 0 228 III 10 574 4 203 3 650 7 152 18 586 81.3 0 0 111 IV 10 201 3 541 820 -.15 14 577 84.1 1 0 152 V-VI 6 423 3 159 980 30 60 10 652 81.6 0 0 518 Keskimäärin 8 244 3 411 1 758 17 65 13 495 82.4 332 Painotettu keskiarvo 7 294 2 767 10 210 9 189 20 469 82.9 0 0 248 Koko maa Keskimäärin 4 429 1 928 2 627 409 49 9 442 65.6 15 402 1 512 Painotettukeskiarvo 5 035 2 157 3 904 503 197 11 796 70.1 12 270 1 206 »Husdjursintäkter. 2)Växtodlingsintäkter. 3)Övriga intälcter. 4)Mjölkhushållning. 5)Nötboskap. 6)Svin. 7)Fjäderfa. 8)Övriga husdjurd. 9Summahusdjursintäkter. mRåg. ")Vete. '2)Komochhavre. u)Oljeväxter.14)Potatis. '5)Rotfrukter. '6>Övrigaväxter. I7Summaväxtodlingsintäkter.18)Trädgård.19)Statsbidrag."Sostadsformån.2')Övrigt. 22)Summa övriga intäkter.23)Bruttointäkter totalt. KasvinviljelytuottO Muu tuotto') Kokonais- tuotto yhteensä") Öljy- kasvitm Peru- na") Juuri kasvit") Yhteensä") Puutar- ha") Valtion avustuk- set") Asunto- etu") Yhteensä") Muut") mk % Muut") mk 145 29 497 152 1 708 10.3 174 1 585 879 288 2 926 17.7 16 520 65 587 1 335 463 4 203 23.9 46 1 458 700 406 2 610 14.8 17 610 168 175 396 769 3 085 20.4 23 1 067 520 255 1 865 -12.4 15 111 406 198 769 593 4 240 30.3 20 1 022 362 184 1 588 11.3 14 013 601 159 821 938 5 640 46.9 54 818 265 206 1 343 11.2 12 027 417 203 759 750 4 573 33.4 36 980 376 220 1 612 11.8 13 669 297 249 798 325 4 010 27.0 53 1 149 509 264 1 975 13.2 14 874 67 105 626 859 5.5 5 2 445 1 016 497 3 963 25.2 15 725 88 277 172 756 4.0 26 1 720 1 001 169 2 916 15.2 19 128 23 234 136 124 994 6.2 33 1 160 569 235 1 997 12.6 15 943 74 85 371 932 2 351 18.2 17 977 363 290 1 647 12.8 12 902 47 130 285 577 1 696 11.5 23 1 157 526 258 1 964 13.3 14 759 19 115 220 395 1 129 6.9 21 1 639 790 288 2 738 16.7 16 416 25 16 122 1 924 14.4 69 1 385 924 - 2 378 17.8 13 382 116 180 546 780 2 831 17.4 47 1 504 694 199 2 444 15.0 16 276 138 148 75 336 1 977 12.2 20 1 176 450 459 2 105- 13.0 16 217 193 146 124 256 2 449 18.7 14 842 320 105 1 281 9.8 13 079 166 148 151 331 2 340 16.3 20 1 016 406 216 1 658 11.6 14 330 124 138 229 298 2 367 15.9 35 1 225 568 208 2 036 13.6 14 946 307 2 464 1 001 2.3 71 3 790 1 799 368 6 028 13.9 43 378 312 117 122 662 2.9 29 2 706 705 184 324 15.8 22 872 0 135 9 47 344 2.0 134 1 731 417 133 2 415 13.9 17 336 310 26 60 914 7.0 16 1 042 240 196 1 494 11.4 13 060 0 254 35 71 692 4.2 57 1 562 390 175 2 184 13.4 16 371 6 271 41 175 741 3.0 60 2 379 818 223 3 480 14.1 24 691 256 194 491 562 3 176 22.1 36 1 117 408 218 1 779 12.3 14 397 167 209 469 309 2 642 15.7 45 1 462 625 253 2 385 14.2 16 824 ')Gross return of animal husbandiy. 4Gross return of plant cultivation. .vOther gross return. 4)Dairy products. 5)Catt1e. 6)Pigs. Voultry. 8)0ther animals. 9)Total. 11912ye. " )Wheat. "Sarley and oats.")Oil plants.")Potatoes. "'Root crops.")Other plants. TotaL "Worticulture. "State premiums. 20)Rents and dwellings. 21)Rest. 22)Other gross return totaL 23 The gross return totaL 96 97 Kone-jakalustokustannus'" Rakennulcsets) Poltto-ja voitelu- Sähkö- aineet") malcsut's) teen Yh- - sä19) Korjaus ja Pienka- Kaluston Pois- kunnossa- luston vuokra- teen- tom piton) oston) käyttö) Yh- sä24) Pois- to") Kor- jaus26) Yh- teen- sän) Muu lcus- tannus6) Liikekus- tannus7) 652 493 6 676 1 027 474 210 820 2 531 332 212 544 1 885 23 208 558 492 5 732 1 383 591 149 390 2 513 676 349 1 025 2 397 18 415 455 399 4 163 1 294 538 177 280 2 289 702 346 1 048 1 904 15 046 419 300 4 195 1 173 461 102 147 1 883 471 255 726 1 839 12 363 396 234 3 682 1 045 381 71 106 1 603 332 266 598 1 759 9 883 427 305 4 098 1 157 452 107 174 1 890 471 282 753 1 856 12 311 480 370 4 716 1 196 488 133 300 2 117 512 291 803 1 961 14 990 405 681 4 256 969 648 225 554 2 396 907 197 1 104 2 153 22 087 449 510 5 339 1 393 646 158 441 2 638 1 202 357 1 559 2 381 20 340 388 421 4 112 1 079 544 170 319 2 112 920 260 1 180 2 247 16 118 341 297 3 539 1 027 491 161 182 1 861 528 304 832 2 264 12 422 372 369 3 984 1 097 532 164 265 2 058 748 298 1 046 2 272 14 789 404 494 4 462 1 149 595 178 394 2 316 941 285 1 226 2 273 18 371 493 560 5 345 1 404 294 133 494 2 325 711 475 1 186 1 851 16 986 496 592 5 787 1 235 455 162 502 2 354 808 206 1 014 2 493 18 312 517 402 5 274 1 424 495 130 297 2 346 732 272 1 004 2 288 16 322 399 262 3 923 1 129 397 95 202 1 823 488 204 692 2 107 12 124 445 342 4 532 1 230 431 113 265 2 039 596 228 824 2 196 14 066 475 450 5 087 1 282 424 131 368 2 205 688 265 953 2 237 15 943 1 041 904 23 252 2 378 446 396 594 3 814 2 202 431 2 633 2 782 47 619 570 564 7 295 1 714 661 234 351 2 960 1 037 319 1 356 2 259 23 835 395 366 5 562 1 366 488 169 265 2 288 648 237 885 1 827 17 393 305 268 3 573 1 060 434 104 209 1 807 446 149 595 1 757 12 037 385 354 5 049 1 279 488 149 255 2 171 627 208 835 1 873 16 080 592 539 10 212 1 655 512 231 362 2 760 1 116 290 1 406 2 181 25 840 411 328 4 285 1 175 470 125 213 1 983 558 266 824 1 963 13 569 483 435 5 640 1 277 503 158 340 2 278 725 285 1 010 2 102 17 610 Taulukko 12. Maatalouden liikekustannus mk/ha Jordbrukets driftskostnader mk/ha Production expenses of agriculture (except interest claim for total capital) per hectare Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluokka Työkustannus" Koti- eläin- kustan- nus2) Tarvikelcustannus3) Pal- kat') Viljelijäperheensg Yhteensä") Osto- rehut") Ostosie- Osto- Kuivaus, menet larmoit- kasvinsuo- yins.") teet's) jelu yms.16) Juoksevat työtw) Johto- työ") mk Etelä-Suomi 1-11 99 9 994 417 10 510 45.3 1 062 4 339 224 689 279 ifi 102 5 842 331 6 275 34.1 473 3 297 286 745 354 IV 217 4 794 196 5 207 34.6 435 2 065 246 774 224 V 289 2 981 162 3 432 27.8 288 2 217 212 768 279 VI 571 1 400 132 2 103 21.3 138 1 733 240 800 279 Keskimäärin 375 2 900 168 3 443 28.0 271 2 078 234 780 274 Painotettu keskiarvo 274 4 470 230 4 974 33.2 419 2 576 243 762 285 Sisä-Suomi 1-11 93 11 126 442 11 661 52.8 517 2 405 243 503 19 ifi 216 7 339 250 7 805 38.4 618 3 043 310 905 122 IV 276 5 412 237 5 925 36.8 542 2 033 282 869 119 V-V1 520 2 915 180 3 615 29.1 311 1 715 260 770 156 Keskimäärin 398 4 394 210 5 002 33.8 427 2 014 274 817 138 Painotettu keskiarvo 255 7 038 282 7 575 41.2 519 2 412 278 772 102 Etelä-Pohjanmaa I-11 324 5 606 189 6 119 36.0 160 3 495 146 467 184 1111 239 5 751 239 6 229 34.0 442 3 333 245 834 287 IV 282 4 539 182 5 003 30.6 407 3 016 264 866 209 V-VI 265 2 875 119 3 259 26.9 320 1 923 235 801 303 Keskimäärin 268 3 700 151 4 119 29.3 356 2 412 243 818 272 Painotettu keskiarvo 270 4 651 184 5 105 32.0 356 2 901 231 775 255 Pohjois-Suomi I-11 409 13 438 296 14 143 29.7 995 20 832 119 282 74 ifi 288 8 731 271 9 290 39.0 675 4 985 208 914 54 IV 187 5 881 177 6 245 35.9 586 3 637 215 885 64 V-VI 325 3 476 129 3 930 32.7 375 1 920 174 851 55 Keskimäärin 276 5 209 169 5 654 35.2 498 3 195 192 865 58 Painotettu keskiarvo 306 8 084 223 8 613 33.3 668 8 114 178 727 62 Koko maa Keskimäärin 352 3 642 174 4 168 30.7 346 2 295 234 805 212 Painotettu keskiarvo 275 5 603 232 6 110 34.7 470 3 518 237 760 207 DArbetskostnader. 24-lusdjurskostnader. 3)Kostnader för fömödenheter. 4)Kostnader för maskiner och redskap. 5)Byggnadskostnader. oÖvriga driftskostnader. 7)Sunima driftskostnader. slöner. 9)Brukarfamiljens arbete. '°)Jorbrukets löpande arbeten. "Driftsledararbete. '2)Summa arbetskostnader.u)Köpt foder. '4)Köptutsäde o.dy1.15)Handelsgödsel. '')Torkning, växtslcydd o.dyl. 93ränsle och smörjmedel. mElavgifter. '9)Summa fömödenheter.")Avslcrivning.2')Reparation ochunderhåll. 22)1nköp av småredskap.23)Hyra för redskap.24Summa maskiner och redskap.25)Byggnadsavslcrivning. 26)Underhåll. "Summa byggnadskostnader. oLabour cost. vLivestock cost. 3 Cost of purchased supplies. 4)Cost of implements. 5)Cost of buildings. 6)0ther cost. 7 )The production expenses of agriculture total. 8)Wages paid. Wmputed wage of farmer and his family. m)Agricultural work. vManagement work. 82) The labour cost total. ")Commercial fodder. boCommercial seeds etc. "Tertilizers. '6)P1ant protection, drying ofgrain etc. '7).Fuels and lubricants. bvElectricity. '7>The cost ofpurchased supplies tota1. 2°)Depreciation. 21 Maintenance. 22 Purchase of tools. 23)Rents of implements. 24)The cost of implements total. 25).Depreciation of buildings. 26)Maintenance of buildings. 27)The cost of buildings total. 98 99 Taulukko 13. Viljelijäperheen ja aikapalkkaisen palkkaväen työt t/tila Brukarfamiljens och de tidsavlönade arbetarnas arbete, timmar/gård Working hours per farm Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluoklca Työtunteja yhteensä Milar) Niistä metsätöitä ft/tila') Viljelijäperhe') Palklcaväki4) Viljelijä- perhe') Palkka- väki') Johtotyö5) Miehet') Naiset') Lapset') Miehet') Naiset') Lapset') Etelä-Suomi I-II 91 1 735 2 116 5 28 - - 31 - Ill 140 2 506 2 320 23 43 5 - 101 1 IV 135 2 851 2 713 15 153 64 - 112 7 V 177 2 950 2 549 30 306 56 136 14 VI 264 2 747 2 553 46 1 039 183 3 132 90 Keskimäärin 175 2 783 2 546 28 367 75 1 121 25 Sisä-Suomi I-II 92 2 544 2 184 0 21 - - 70 - III 108 2 777 2 645 44 93 14 142 9 IV 163 3 133 2 966 12 215 70 - 149 7 V-VI 227 3 055 2 852 42 748 91 161 48 Keskimäärin 168 2 988 2 808 31 358 60 148 21 Etelä-Pohjanmaa I-1I 44 1 800 1 150 1 - 71 108 - Ill 102 2 347 2 194 - 144 - 103 1 IV 128 2 900 2 481 19 132 60 - 47 1 V-V1 149 3 067 2 535 64 313 107 116 15 Keskimäärin 126 2 793 2 372 33 198 66 89 6 Pohjois-Suomi Ml 63 2 397 3 002 - - - - 58 - III 121 2 900 2 925 30 111 19 - 74 4 W 123 3 124 3 000 26 106 11 113 3 V-V1 164 3 459 3 057 58 360 110 1 120 9 Keskimäärin 132 3 135 2 996 36 179 43 0 102 5 Koko maa Keskimäärin 160 2 898 2 673 30 311 64 0 119 18 »Alla arbeten t/gård. 2)Därav skogsarbeten, manuella arbetstimmar/gärd. 3)13rukarfamiljen.41öntagama.5)Driftsledararbete. 6)Män. 7)Kvinnor. 813arn. 'The working hours total per farm. vOfwhich forest work hours per farm. vFarm family. 441ired labour. Wanagement work. Men. vWomen. vChildren. 100 Taulukko 14. Maatalouden juoksevat työt t/ha Jordbrukets löpande arbeten, timmar/ha Agricultural work, hours per hectare Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluokka Viljelijäperheen työ t/ha') Palkkaväen työ t/ha2) Yhteensä ihmistyötä t/ha3) Urakkapalkat mIc/ha4) Miehet') Naiset') Lapset') Miehet') Naiset ja lapset') Etelä-Suomi I-11 195 83 0 2 0 280 ra 117 45 0 2 0 164 48 IV 90 42 0 5 3 140 35 V 61 22 0 5 1 89 56 VI 29 9 0 12 3 53 34 Keskimäärin 58 22 3 6 1 90 43 Painotettu keskiarvo 88 36 0 6 1 131 38 Sisä-Suomi I-II 210 100 - 310 93 III 131 71 2 4 1 209 39 IV 99 49 0 8 3 159 16 V-V1 54 27 0 14 1 96 41 Keskimäärin 80 42 0 10 2 134 34 Painotettu keskiarvo 129 65 1 6 1 202 48 Etelä-Pohjanmaa I-II 125 31 0 9 165 46 Dl 109 50 0 8 0 167 22 IV 91 35 0 4 3 133 96 V-VI 58 22 1 5 1 87 47 Keskimäärin 73 28 0 6 2 109 59 Painotettu keskiarvo 93 36 0 5 3 137 51 Pohjois-Suomi I-II 212 161 373 409 Dl 148 93 2 4 1 248 71 rv 105 59 0 3 0 167 78 V-V1 64 33 0 7 1 105 73 Keskimäärin 93 51 1 5 1 151 79 Painotettu keskiarvo 135 89 1 3 1 229 162 Koko maa Keskimäärin 70 31 0 7 2 110 49 Painotettu keskiarvo 105 50 0 6 1 162 63 ')Brukarfamiljens arbeten. 2)Löntagarnas arbeten. 'Summa manuellt arbete. 4)Acordlöner inic/ha. 5)Män. 6)Kvinnor. "Sam. 8)Kvinnor och bam. vWorks of farm family. 2)Hired labour. 3)1Iuman works total. 4)Piece wages per hectare. 5)Men. 6)Women. 7 )Children. 8)Women and children. 101 Taulukko 15. Maatalouden juoksevan ihmistyön jakautuminen sekä maa- talouden uudistustyöt Fördelning av jordbrukets löpande arbeten samt jordbrukets investeringsarbeten The share of agricultural work and the investment works Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluokka Maatalouden juoksevat työt it/tila') Maatalouden uudistustyöt it/tila.2) Kasvinvil- jelytyöt3) Kotieläinta- louden työt 4) Muut maata]. juoks.työt5) Yhteensä') Viljelijä- perhe') Palkka- väki') Etelä-Suomi I-11 247 1 722 233 2 202 4 4 111 664 1 448 378 2 490 45 1 IV 949 2 039 511 3 499 130 26 V 1 1 1 0 1 883 517 3 510 122 46 VI 1 621 1 481 665 3 767 142 91 Keskimäärin 1 081 1 768 517 3 366 112 43 Sisä-Suomi I-11 737 1 325 242 2 304 50 21 III 665 2 272 348 3 285 85 1 rv 820 2 652 444 3 916 127 34 V-V1 1 353 2 563 473 4 389 129 31 Keskimäärin 958 2 468 420 3 846 114 23 Etelä-Pohjanmaa I-11 295 838 223 1 356 69 - Ell 502 1 779 277 2 558 100 27 rv 713 2 243 412 3 368 129 3 V-VI 926 2 554 400 3 880 111 25 Keskimäärin 731 2 195 370 3 296 112 17 Pohjois-Suomi Ml 180 2 242 443 2 865 166 - II1 744 2 830 425 3 999 90 2 IV 753 2 968 451 4 172 84 4 V-VI 1 061 3 292 474 4 827 142 9 Keskimäärin 820 2 997 450 4 267 106 6 Koko maa Keskimäärin 966 2 206 469 3 641 111 29 0Jordbrukets löpande arbeten, manuella arbetstimmar/gård. 2)Investeringsarbeten, manuella arbetstimmar/gård. 3)Växtodlingsarbeten. 4)Arbeten för husdjursskötseln. 5).1ordbrukets övriga löpande arbeten. 6)Summa. 7)Brukarfamiljen. 8)Löntagarna. vilgricultural works, human hours per farm. 2),Investment works, human hours per farm. 3)Works in plant cultivation. 4)Works in animal husbandry. 5)Other agricultural works. 6)Total. Varm family. 'Wired labour. 102 Taulukko 16. Sivuansio- ja yksityistalouden työt t/tila Biförtjänst- och privatekonomiskt arbete t/gård By-enterprise- and private household works, hours per farm Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluoklca Sivuansiotyötl) Yksityistalouden työt') Viljelijäperhe') Palkka- väki it/tila4) Viljelijäperhe3) Palkka- väki it/tila4) Miehet') Naiset') Lapset') Miehet') Naiset') Lapset') Etelä-Suomi I-1I 56 501 - 114 963 3 4 III 432 360 0 10 112 1 272 4 3 IV 250 183 - 2 77 1 424 0 7 V 223 229 1 9 87 1 422 11 12 VI 176 363 0 12 91 1 543 11 31 Keskimäärin 251 271 0 8 89 1 414 7 13 Sisä-Suomi Ml 559 187 - 0 292 1 248 0 - III 304 235 4 163 1 271 22 1 IV 170 202 - 4 126 1 491 3 7 V-VI 154 186 10 118 1 404 14 30 Keskimäärin 216 205 6 140 1 392 12 13 Etelä-Pohjanmaa I-II 240 - - 351 897 - - III 265 256 - 0 180 1 160 - 1 IV 179 269 - 158 1 311 10 7 V-V1 124 136 - 19 113 1 371 8 40 Keskimäärin 179 199 7 155 1 282 7 18 Pohjois-Suomi I-II 527 312 - - 27 1 437 - - Ill 201 112 13 88 1 253 2 4 IV 183 134 0 0 49 1 399 1 2 V-V1 135 25 31 80 1 525 26 21 Keskimäärin 188 103 o 13 69 1 399 9 8 Koko maa Keskimäärin 225 215 0 8 103 1 393 8 13 1)13iförtjänstarbeten. 2)Privatekonomiska arbeten.3)Brukarfamiljen.41öntagama, manuella arbetstimmadgård.5)Män.6)Kvinnor. 7)13am. oBy-enterprise works. 2 )Private household works. 3'Farmfamily. 4).Flired labour, human hours per farms. 5)Men. 6)Women. 7)Children. 103 Taulukko 17. Traktorityö Traktorarbete Working hours of tractors Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluolcica Maatalouden juoksevat työt Maa- talouden uudistus- työt thila3) Met- sä- työt t/tila4) Sivu- ansio- ja muut työt 1/tilaa Tralctorityötä t/tila Tunteja traktoria kohden vuodessa') Maatalouden juoksevat työt t/tila tAia') Mila2) Yhteen- sä6) Siitä vuok- muna') Koti- Muut maa- Kasvin- eläin- talouden viljely- talous- juolcs. työt') työtw) työt") Etelä-Suomi 1-11 30 239 0 12 27 278 16 165 145 61 33 III 23 360 4 21 35 420 4 211 286 22 52 IV 20 523 11 23 59 616 4 263 403 62 58 V 16 616 17 32 38 703 3 249 488 62 66 VI 12 860 22 64 36 982 12 273 703 64 93 Keskimäärin 15 591 15 34 42 682 5 253 469 56 66 Sisä-Suomi 1-11 31 237 2 7 38 284 4 320 188 24 25 ifi 25 402 5 19 22 448 6 233 309 46 47 IV 22 537 12 19 64 632 11 324 402 70 65 V-VI 16 707 21 33 43 804 5 328 549 80 78 Keskimäärin 18 547 14 23 45 629 7 302 419 65 63 Etelä-Pohjanmaa 20 166 1 10 177 3 115 116 17 33 III 25 366 2 16 6 390 8 229 247 95 24 IV 18 454 19 8 18 499 6 254 335 69 50 V-VI 12 597 11 21 40 669 30 280 485 68 44 Keskimäärin 15 477 11 15 23 526 16 256 364 71 42 Pohjois-Suomi 1-11 21 158 3 1 19 181 0 140 85 5 68 III 30 489 10 10 34 543 3 325 323 88 78 IV 25 633 11 21 23 688 2 357 425 126 82 V-VI 16 783 15 21 62 881 3 346 562 109 112 Keskimäärin 22 616 13 17 38 684 2 339 423 104 89 Koko maa Keskimäärin 17 577 13 26 41 657 0 277 440 69 68 1)Jordbrukets löpande arbeten t/ha. 2)Jordbrukets löpande arbeten t/gård. 3)Jordbrukets investeringsarbeten. 4Skogsarbeten. 5)13iförtjänst- och övnga arbeten. 'Summa tralctorarbeten.7)Därav hyrt.8)Arbetstimmarper traktor och år.9)Växtodlingsarbeten. mArbeten för husdjursskötseln. ")Jordbrukets övriga löpande arbeten. vAgricultural works hours per hectare. vAgricultural works hours per farm. .vinvestment works. 4Torest works. enterprise and other works. 6)Tractor works total. Ofwhich hired. 8)Working hours per tractor and year. 59Works in plant cultivation. 10)Works iso animal husbandry. ")Other agricultural works. 104 Taulukko 18. Investointirahamenot maatalouteen ja asuinrakennuksiin mk/tila Penningutgifter för investering i jordbruk och bostads- byggnader mk/gård Investment cash expenses in agriculture and dwellings, FIM per farm Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluoldca Maatalous» Asuin- rakennukset') Koneet ja kalusto') Raken- nulcset') Salaojituk- set yms.4) Uudis- Maan osto 6) Yhteensä') Etelä-Suomi 1-11 2 004 - 37 2 041 2 005 DI 19 219 7 692 590 3 738 31 239 6 699 W 44 645 16 752 2 013 196 2 456 66 062 11 349 V 65 820 17 547 2 790 70 5 258 91 485 8 867 VI 91 454 28 791 9 186 18 385 147 816 13 643 Keskimäärin 56 464 17 684 3 487 77 6 857 84 569 10 029 Sisä-Suomi 1-11 10 509 3 926 748 15 183 1 160 DI 33 561 15 702 1 007 127 1 300 51 697 4 468 IV 32 974 18 239 3 229 73 2 875 57 390 15 688 V-V1 48 290 22 529 5 217 9 518 85 554 12 635 Keskimäärin 37 560 18 481 3 212 60 4 623 63 936 11 019 Etelä-Pohjanmaa I-11 10 199 - - 10 199 1 083 Dl 17 451 11 265 1 375 1 136 31 227 4 061 IV 50 015 16 242 5 063 68 987 72 375 11 448 V-VI 66 527 23 503 6 097 199 5 843 102 169 8 091 Keskimäärin 47 764 17 208 4 448 102 2 878 72 400 8 062 Pohjois-Suomi I-II 14 836 11 267 - 2 520 28 623 654 m 36 834 11 904 2 070 61 50 869 15 800 IV 38 832 3 693 6 441 902 49 868 18 945 V-VI 51 297 28 872 6 902 556 87 627 16 658 Keskimäärin 41 062 14 193 5 066 633 60 954 16 513 Koko maa Keskimäärin 48 590 17 074 3 857 60 4 713 74 294 11 364 »Jordbruk. 2)Maskiner och redskap. 3)Byggnader. 4)Täckdilming o.dyl. 5)1\lyodlingar. 6)Inköp av jordbruksjord. 'Summa. 93ostadsbyggnader. vAgriculture. vimplements. 3 Buddings. 4'.13rainage. 5)Clearings. 6)Purchase of arable land. vTotal. 8)13wel1ings. 105 Taulukko 19. Puutavaran käyttö k-m3/tila Virkesanvändningen i fm3/gärd The use of wood, solid m3 per farm Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluoklca Polttopuuta') Uudistus-ja tarvepuuta2) Maa- talouteen') Yksityis- talouteen') Sivuansio- talouteen') Yhteensä') Maa- talouteen') Yksityis- talouteen') Sivuansio- talouteen') Etelä-Suomi I-TE 8.5 10.9 - 19.4 1.3 0.2 UI 10.4 14.8 - 25.2 4.4 0.7 IV 9.9 14.5 0.1 24.5 9.6 1.2 0.4 V 10.4 15.9 0.3 26.6 9.5 0.5 0.5 VI 16.2 16.1 0.1 32.4 17.5 1.8 Keskimäärin 11.4 15.3 0.1 26.8 10.1 0.9 0.3 Sisä-Suomi I-II 3.2 12.5 - 15.7 2.0 0.1 III 7.0 18.7 25.7 5.5 0.4 IV 11.3 19.5 0.3 31.1 8.2 3.0 0.4 V-VI 16.9 22.1 39.0 10.5 1.4 0.1 Keskimäärin 11.7 20.0 0.1 31.8 7.9 1.6 0.2 Etelä-Pohjanmaa I-11 6.2 11.8 - 18.0 2.0 - DT 8.7 11.3 - 20.0 5.0 0.1 IV 17.4 12.0 - 29.4 6.3 1.2 V-VI 17.7 19.7 - 37.4 13.4 0.5 Keskimäärin 15.2 14.9 - 30.1 8.7 0.6 Pohjois-Suomi I-II 8.9 12.2 - 21.1 2.2 - III 12.5 18.8 2.5 33.8 3.1 0.8 1v 14.8 15.4 0.3 30.5 6.7 0.9 V-VI 12.3 14.9 - 27.2 6.0 2.7 Keskimäärin 13.1 16.1 0.8 30.0 5.2 1.4 Koko maa Keskimäärin 12.2 16.3 0.3 28.8 8.5 1.0 0.1 oBrännved. 2)Virke för investering och gagnvirke. 3)För jordbruket. 4)Till privat hushållet. 5)Till biförtjänster. 6)Totalt. ITuel wood. 2)Wood for investment and repair.Vor. agriculture. 'Tor private household. 5)For by-enterprises. 6)Total. 106 Taulukko 20. Oman tilan maataloustuotteiden käyttö yksityistaloudessa kg/tila Jordbruksprodukter från den egna gården använda 1 kosthållet, kg/gård Farm products of the own farm consumed in private household, kg per farm Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluokka Maito') Naudan- liha') Sian- liha') Lampaan- Kanan- liha') munat') Ruis') Vehnän Ohra ja kauras) Peruna') Etelä-Suomi I-1I 328.2 14.0 11.8 4.5 18.2 189.1 III 308.7 16.0 9.1 0.4 11.7 16.0 54.6 18.5 262.9 IV 626.9 35.0 21.0 0.3 9.8 37.8 102.1 30.0 308.2 V 366.9 20.7 37.8 0.2 12.7 26.7 116.8 28.7 276.1 VI 256.8 21.4 25.0 1.8 9.5 17.3 68.4 16.9 177.4 Keskimäärin 404.2 23.8 25.1 0.6 11.1 25.5 90.6 24.3 260.4 Sisä-Suomi I-1I 472.5 18.8 8.8 143.8 3.8 3.8 4.4 221.3 ifi 686.4 36.8 16.9 4.6 3.1 51.8 24.0 3.6 304.1 IV 1175.1 29.9 9.7 0.4 6.3 60.0 78.9 8.1 436.3 V-VI 829.2 30.8 27.1 10.1 82.4 54.9 14.6 382.1 Keskimäärin 895.8 31.7 17.7 6.8 6.6 63.4 52.6 9.0 373.3 Etelä-Pohjanmaa I-1I 638.7 175.0 11[ 554.2 5.9 15.8 5.0 11.1 10.7 6.8 352.7 IV 646.4 2.7 27.5 1.5 6.6 14.5 24.5 6.3 272.0 V-VI 1029.6 20.7 27.3 1.1 11.0 21.8 36.6 20.2 336.7 Keskimäärin 778.5 10.3 23.6 2.0 8.9 15.8 23.0 11.5 308.5 Pohjois-Suomi 1-11 170.0 - 63.9 18.0 5.0 248.0 UI 966.8 9.2 12.7 7.1 12.9 2.0 15.6 390.2 IV 1312.5 22.0 11.4 5.4 3.6 18.0 400.9 V-V1 1200.7 35.7 16.9 1.3 4.1 26.3 3.1 48.3 356.8 Keskimäärin 1128.5 21.7 15.9 0.4 3.3 14.6 2.8 26.2 377.2 Koko maa Keskimäärin 691.1 23.6 21.6 1.9 8.3 29.9 57.9 20.3 312.1 l )Mjölk. 2)Nötkött. 2)Fläsk. 4)Fårkött. 5)Ägg. 6)124. 7)Vete. s)Kom och havre. 9)Potatis. oltddlc. 2).13eef. -vPork. 4)Mutton. 5'Eggs. 6)12ye. 7)Wheat. 8Sarley and oats. 9)Potatoes. 107 Taulukko 21. Maatalouden liiketulokset Jordbrukets driftsresultat Economic results of agriculture Tilivuosi 1991 Alue ja suuruusluokka Tila- luku') Kokonais- tuotto mIc/ha2) Liike- kustannus ink/ha3) Verotettava puhdas tuotto mic/ha4) Maatalous- ylijäämä mIc/ha") Kannattavuus- kerroin") Etelä-Suomi DIE 11 16 520 23 208 -6 688 3 723 0.30 III 84 17 610 18 415 -805 5 368 0.66 IV 140 15 111 15 046 65 5 055 0.73 V 175 14 013 12 363 1 650 4 793 0.97 VI 107 12 027 9 883 2 144 3 676 1.13 Keskimäärin 517 13 669 12 311 1 358 4 426 0.91 Painotettu keskiarvo 14 874 14 990 -116 4 584 0.70 Sisä-Suomi I-II 8 15 725 22 087 -6 362 5 206 0.39 III 58 19 128 20 340 -1 212 6 377 0.68 IV 73 15 943 16 118 -175 5 474 0.75 V-VI 73 12 902 12 422 480 3 575 0.80 Keskimäärin 212 14 759 14 789 -30 4 574 0.74 Painotettu keskiarvo 16 417 18 371 -1 954 5 366 0.59 Etelä-Pohjanmaa I-II 6 13 382 16 986 -3 604 2 191 0.28 III 22 16 276 18 319 -2 043 3 947 0.50 IV 38 16 217 16 322 -105 4 616 0.71 V-VI 43 13 079 12 124 955 3 949 0.83 Keskimäärin 109 14 330 14 066 264 4 115 0.73 Painotettu keslciarvo 14 947 15 943 -996 3 839 0.57 Pohjois-Suomi I-1I 10 43 378 47 619 -4 241 9 493 0.58 III 61 22 872 23 835 -963 8 039 0.75 IV 79 17 336 17 393 -57 6 001 0.80 V-VI 68 13 060 12 037 1 023 4 628 0.95 Keskimäärin 218 16 371 16 080 291 5 669 0.84 Painotettu keskiarvo 24 690 25 840 -1150 7 157 0.71 Koko maa Keskimäärin 1 056 14 397 13 569 828 4 644 0.84 Painotettu keskiarvo 16 824 17 610 -786 5 049 0.66 *Tuloksia laskettaessa veroja ei ole luettu kustannuksiin. *Skattema ingår inte i kostnadema. *Taxes are not included in the costs. oGårdsantal. 2)Bruttointälct. 3)Driftskostnader. 413eskattningsbar förräntning. 5Skuldfritt överskott.6)Lönsamhetskvot. vNumber offarms. 2)Tota1 gross return. 3)Production cost eaccept taxes and interest claim for total capital. 4)Taxable net return. Varnz family income. 6)Coefficient of profitability. 108 TAULUKOT TILIVUOSI 1992 TABELLER RÄKENSKAPSÄR 1992 TABLES BUSINESS YEAR 1992 109 Taulukko 1. Maankäyttölajit ha/tila Ägoslag ha/gård Land use categories per farm Tilivuosi 1992 Alue-ja suuruusluokka" Tilivuoden alussa') Kokonais- peltoala') Puu- tarha'°) Pelto") Luonnon- laidun ja niitty12) Raiviot") Kasvulli- nen met- sämaa") Muu ala (ei vesis- töjäP) Koko ala'6) Etelä-Suomi?) I-II 7.25 0.03 7.42 0.37 20.71 4.62 33.15 DI 14.93 0.04 15.00 0.75 0.03 32.69 5.87 54.38 IV 24.96 0.06 24.87 0.74 0.07 47.34 8.93 82.01 V 39.35 0.08 39.10 0.85 0.05 55.96 9.59 105.63 VI 72.15 0.16 71.74 0.97 0.08 92.80 15.29 181.04 Keskimäärin 38.85 0.09 38.69 0.83 0.05 57.96 10.06 107.68 Sisä-Suomi3) 7.44 0.02 • 7.44 0.23 19.33 5.62 32.64 ifi 15.64 0.04 15.65 0.74 0.01 71.75 7.92 96.11 IV 24.89 0.04 24.88 0.81 0.08 79.41 8.22 113.40 V-V1 44.48 0.04 43.67 0.63 0.08 92.07 12.18 148.67 Keskimäärin 28.41 0.04 28.14 0.72 0.04 79.65 9.38 117.97 Etelä-Pohjanmaa4) I-II 9.10 0.04 9.10 0.11 - 36.84 18.44 64.53 III 15.54 0.05 15.57 0.23 0.12 26.83 11.83 54.63 iv 25.00 0.04 24.77 0.07 - 38.30 12.79 75.97 V-V1 42.59 0.04 42.23 0.17 0.12 55.22 14.42 112.20 Keskimäärin 30.05 0.04 29.83 0.15 0.08 43.35 13.58 87.03 Pohjois-Suomi5) I-II 6.87 0.05 6.87 - 0.57 129.57 78.79 215.85 Dl 16.31 0.04 16.39 0.07 0.20 87.92 37.77 142.39 iv 24.53 0.03 24.56 0.17 0.45 109.67 53.92 188.80 V-VI 46.48 0.04 46.24 0.35 0.30 99.89 58.04 204.86 Keskimäärin 28.87 0.04 28.83 0.19 0.33 100.92 51.51 181.82 Koko maa') Keskimäärin') 33.84 0.06 33.66 0.61 0.11 69.66 18.68 122.78 oOmråde och storleksIdass.'Södra Finland. 3)Inre Finland. 4Sydösterbotten. 3)Norra Finland. 6)Hela landet. I medeltal. 8)Total åkerarea1. 9)Vid årets början. mTrädgård. wÄker. 12)Äng och naturbete. 13)Röjningar.")Växtlig skogsmark. '5)Övrig arealutom vattenområden. 'oTotalareal. ')Regions and size classes. 'South Finland. 3)Central Finland. 'South Ostrobothnia. 'North Finland. 6)The whole country. 7)Average. 8)Arable land in cultivation. 9)At the start of the year. vGarden. ").Arable land. ' 2)Pasture and meadow. ")Clearings. "Torest. ")The rest of the area. 16)Total. 1 1 0 Taulukko 2. Pellon käyttö % peltoalasta Äkerns användning i % av åkerarealen Use of arable land per cent of area Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluokka Ruis') Vehriä2) Ohm)) Kaura ja seka- Peruna') Sokeri juuri- kas") Muut juurek- set7) Nurmi') Kesan- to9) Muu pelto alam) Etelä-Suomi 7.3 10.1 13.9 1.3 4.6 0.1 39.0 22.5 1.2 Dl 0.1 2.1 21.0 15.8 1.4 8.5 0.2 26.9 20.7 3.3 IV 0.3 4.8 19.8 17.1 1.5 2.5 0.0 28.9 18.3 6.8 V 0.6 7.1 26.9 13.8 1.2 3.9 0.0 18.4 20.8 7.3 VI 1.4 9.0 29.5 12.3 0.8 5.2 0.6 8.1 20.6 12.5 Keskimäärin 0.8 7.2 26.4 13.8 1.1 4.5 0.3 16.3 20.4 9.2 Sisä-Suomi I-I1 1.2 0.2 2.9 8.7 0.7 0.1 65.7 7.2 13.3 DI 0.6 0.2 11.9 12.6 0.7 0.9 0.1 57.5 11.7 3.8 IV 0.0 0.5 11.8 12.5 0.9 1.9 57.7 11.5 3.2 V-V1 0.1 0.3 20.5 18.6 0.6 2.0 0.3 32.2 20.7 4.7 Keskimäärin 0.1 0.4 16.3 15.7 0.7 1.8 0.2 44.5 16.1 4.2 Etelä-Pohjanmaa Ml 3.3 5.3 25.6 16.5 0.6 0.3 29.6 18.8 Dl 0.1 0.2 18.8 10.8 0.4 4.6 0.0 43.3 16.5 5.3 IV 0.3 0.8 31.5 15.7 1.1 0.4 23.9 20.4 5.9 V-VI 0.0 1.0 27.2 15.4 0.9 0.9 0.0 33.6 17.1 3.9 Keskimäärin 0.2 0.9 27.4 15.0 0.9 1.1 0.0 32.0 18.1 4.4 Pohjois-Suomi I-I1 - 11.4 1.0 0.9 - 60.3 26.4 0.0 DI 0.0 11.4 2.5 1.6 - 0.2 73.9 7.7 2.7 IV 0.0 11.1 3.4 0.7 - 0.0 74.4 10.0 0.4 V-V1 0.2 0.0 20.6 9.9 1.6 - 0.2 49.8 16.5 1.2 Keskimäärin 0.1 0.0 16.2 6.7 1.3 0.1 61.1 13.3 1.2 Koko maa Keskimäärin 0.5 4.3 23.0 12.9 1.0 2.9 0.2 30.2 18.4 6.6 oRåg. 2)Vete. 3)Kom. 4)Havre och blandsäd. 5)Potatis. 6)Sockerbeta. 7)Övriga rotfrulcter. 8)Va11. 9)Träda. m)Övrig åkerareal. vRye.vWheat. 3 Bar1ey. 4 0ats and mixed grain. 5 Potatoes. 6)Sugar beet. vOther root crops. 8)Cultivated grass. EvThe rest of the arable land. 1 1 1 Taulukko 3. Sadot kg/ha Skörd kg/ha Yields of cultivated plants kg/ha Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluokka Ruis') Kevät- vehnä2) Ohra3) Kaura4) Peruna') Sokeri- juuri- kaso Heinä') Sato rythas) Etelä-Suomi 1-11 2 474 4 447 3 097 11 291 27 767 5 253 3 123 ifi 1 769 2 361 3 048 3 534 20 139 30 993 3 707 3 401 IV 2 756 2 231 3 051 3 117 24 275 33 354 4 265 2 995 V 3 186 2 495 3 092 3 229 17 030 30 518 4 343 3 131 VI 3 175 2 819 3 297 3 856 27 577 32 854 4 321 3 501 Keskimäärin 3 141 2 639 3 184 3 467 22 044 31 954 4 267 3 286 Sisä-Suomi 1-11 1 138 1 000 2 882 2 270 21 432 3 895 1 920 ifi 1 679 2 210 3 424 3 083 15 838 18 103 4 029 2 996 IV 2 611 2 518 3 405 3 434 22 367 23 884 4 385 3 173 V-VI 1 429 4 215 3 456 3 498 23 615 29 648 3 792 3 228 Keskimäärin 1 675 3 296 3 440 3 420 21 921 26 815 4 093 3 165 Etelä-Pohjanmaa I-11 550 1 620 3 404 3 258 19 231 5 385 3 092 Dl 1 500 2 800 4 010 4 589 13 897 38 177 4 342 3 720 IV 2 255 2 244 4 157 4 102 23 475 28 911 4 320 3 575 V-V1 1 312 3 688 4 210 4 030 30 926 25 616 4 340 3 613 Keskimäärin 1 534 3 078 4 169 4 078 27 625 31 202 4 354 3 606 Pohjois-Suomi UI - 2 873 4 000 12 159 - 2 639 1 540 111 4 000 2 137 3 473 14 778 3 846 2 452 1v 3 250 2 717 2 525 20 636 - 4 077 2 522 V-VI 2 244 5 581 2 770 3 383 25 023 - 3 895 2 714 Keskimäärin 2 244 4 812 2 689 3 245 22 194 3 912 2 604 Koko maa Keskimäärin 3 004 2 660 3 259 3 505 22 482 31 402 4 152 3 176 oRåg. 2)Vårvete. 3)1Com. 4)Havre. 5)Potatis. 6)Sockerbeta. 7)Hö. $)Skörd fe/ha. vRye. 2Spring wheat. vBarley. 490ats. 5 Potatoes. 6Sugar beet. vilay. 8)Yield in feed units per hectare. 1 1 2 Taulukko 4. Varat ja velat mk/tila Tillgångar och skulder mk/gård Assets and liabilities per farm Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluokka Varat') Velat') Maa- talous') Metsä- talous') Asuin- raken- nukset” Sivu- ansio- talous') Rahoitus- omai- suus7) Yksityis- talous') Varat yhteensä') Yhteen- sä")) Va- roista %") Etelä-Suomi 1-11 365 849 137 745 90 352 2 121 147 200 91 828 835 095 260 246 31.2 111 610 011 273 433 145 589 23 483 150 861 88 830 1292 207 353 142 27.3 IV 965 797 372 863 173 774 7 054 145 813 115 912 1781 213 437 779 24.6 V 1406 320 464 973 186 220 9 232 206 867 128 006 2401 618 688 651 28.7 VI 2374 433 680 459 247 869 15 143 344 023 165 485 3827 312 1171 948 30.6 Keskimäärin 1374 770 455 080 188 934 12 036 213 333 126 851 2371 004 676 674 28.5 Sisä-Suomi 293 296 137 123 93 055 2 941 53 351 62 997 642 763 123 182 19.2 ifi 579 450 493 727 222 472 28 322 120 985 95 227 1540 183 344 718 22.4 IV 817 287 556 017 245 236 4 816 135 892 91 439 1850 687 463 405 25.0 V-VI 1217 861 587 169 219 186 10 245 236 598 103 254 2374 313 718 646 30.3 Keskimäärin 871 066 536 389 225 613 12 768 162 852 95 456 1904 144 506 140 26.6 Etelä-Pohjanmaa Ml 319 993 161 293 88 532 - 93 983 68 740 732 541 206 017 28.1 UI 555 226 119 655 136 294 3 637 109 097 93 490 1017 399 309 076 30.4 IV 917 517 157 696 143 738 12 920 133 084 137 785 1502 740 537 141 35.7 V-V1 1451 854 235 242 221 106 11 664 207 407 135 163 2262 436 770 098 34.0 Keskimäärin 1050 700 184 232 173 515 9 898 158 985 124 490 1701 820 577 817 34.0 Pohjois-Suomi I-II 455 692 204 152 216 910 5 571 91 947 105 326 1079 598 293 711 27.2 ifi 565 175 368 091 226 386 11 478 147 851 96 239 1415 219 414 033 29.3 IV 679 175 330 850 204 160 20 620 108 114 89 508 1432 427 535 872 37.4 V-VI 1111 221 344 480 196 198 13 243 144 559 122 795 1932 496 657 617 34.0 Keskimäärin 782 230 341 792 208 252 15 100 130 897 102 924 1581 195 533 624 33.7 Koko maa Keskimäärin 1119 600 421 810 198 809 12 596 180 911 115 356 2049 082 603 047 29.4 oTillgångar.2Skulder.3).Tordbruk.4)Skogsbruk.5)Bostadsbygpader.643iförtjänster. 7)Finansieringstillgångar. s)Privatekonomi. 9Summa tillgångar. mSumma slculder. "Skulder i % av tillgångar. vAssets. 2 Liabi1ities. 3)Agriculture. 4)Foresby. 5)Dwellings. 6'By-enterprises. vCurrent assets. 8)Private household. vThe assets total. 10)The liabilities (otal. " ).Liabilities per cent of assets. 1 1 3 Taulukko 5. Maatalousomaisuus mk/ha Jordbrukets tillgångar mk/ha Agricultural property per hectare Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluoklca Varastot') Koti- eläimet') Kalusto') Raken- nukset4) Salaoji- tukset5) Maa') Yhteensä') Etelä-Suomi III 3 520 17 164 7 869 3 617 375 17 980 50 525 III 4 038 5 903 6 690 4 937 705 18 663 40 936 IV 3 888 5 517 5 378 4 954 744 18 206 38 687 V 4 368 4 169 4 721 3 345 629 18 503 35 735 VI 4 552 2 490 3 897 2 183 707 19 084 32 913 Keskimäärin 4 347 3 822 4 602 3 200 684 18 710 35 365 Painotettu keskiarvo 4 139 6 036 5 482 3 779 655 18 547 38 638 Sisä-Suomi 1-11 1 630 8 370 10 112 8 446 1 056 9 791 39 405 Dl 2 772 7 978 7 909 7 285 678 10 392 37 014 IV 2 321 6 903 5 288 6 781 611 10 933 32 837 V-VI 2 941 4 987 4 670 3 664 533 10 597 27 392 Keskimäärin 2 706 6 072 5 388 5 242 584 10 669 30 661 Painotettu keskiarvo 2 416 7 284 7 275 6 795 731 10 401 34 902 Etelä-Pohjanmaa 1-11 2 275 9 578 5 292 3 308 811 13 907 35 171 Dl 3 463 5 123 5 799 5 514 470 15 284 35 653 IV 4 600 5 962 5 467 5 098 498 15 088 36 713 V-VI 3 574 5 142 4 118 3 954 788 16 505 34 081 Keskimäärin 3 809 5 418 4 662 4 405 680 15 971 34 945 Painotettu keskiarvo 3 593 6 050 5 185 4 640 616 15 342 35 426 Pohjois-Suomi 1-11 2 402 22 322 16 567 16 172 496 8 354 66 313 UI 2 554 9 608 6 306 7 715 316 8 110 34 609 IV 1 868 8 440 4 752 4 719 390 7 511 27 680 V-VI 2 131 5 915 4 358 3 274 455 7 769 23 902 Keskimäärin 2 120 7 393 4 883 4 520 414 7 751 27 081 Painotettu keskiarvo 2 262 11 804 8 191 8 214 413 7 961 38 845 Koko maa Keskimäärin 3 635 4 966 4 791 3 885 619 15 192 33 088 Painotettu keskiarvo 3 403 7 244 6 237 5 244 623 14 683 37 434 oFörråd. 2)Husdjur. Waskiner och redskap. 93yggnader. 5)Täckdikning. 6)Mark. 7)Summa. iStores. 2)Livestock. 3).1mplements. 4)Buddings. 5)Drainage. 6)Agricultural land. 7)Total. 1 1 4 Taulukko 6. Kotieläimiä kpl/tila Djurantal per gård Number of livestock per farm Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluoldca Hevo- set» Nautalcarja") Siat') Siipi- karja4) Lam- paats) Nauta- yksiköi- tä") Lehmät6) Vasikat') Muut') Yli 2 klc9) Alle 2 kkm) Etelä-Suomi I-11 1.3 5.8 3.6 5.5 9.1 0.2 11.1 III 0.0 3.5 3.4 3.1 22.5 14.1 64.2 1.3 18.4 IV 0.1 6.8 5.8 5.8 23.2 9.0 30.0 0.2 22.6 V 0.0 6.5 6.0 5.4 50.1 16.1 168.3 0.6 37.1 VI 0.1 4.5 7.3 6.7 57.6 16.7 238.2 2.4 40.8 Keskimäärin 0.1 5.6 5.8 5.4 39.8 13.8 130.6 1.0 30.9 Sisä-Suomi Ml 0.4 3.3 0.7 3.3 - 0.9 13.3 6.8 Dl 0.1 7.2 6.3 5.3 8.4 11.1 1.2 3.3 17.0 IV 0.1 11.8 8.3 7.7 9.6 5.6 17.4 0.6 23.2 V-VI 0.0 10.7 9.2 10.4 33.7 10.2 57.2 0.1 34.7 Keskimäärin 0.1 9.9 7.8 7.8 17.0 8.4 25.9 1.5 24.8 Etelä-Pohjanmaa I-11 0.2 1.4 2.0 10.8 - - - 0.4 6.7 III 0.0 4.4 2.9 3.0 5.0 8.0 218.7 9.4 15.5 1v 0.0 4.5 3.0 7.5 58.4 20.1 77.5 0.8 36.8 V-VI 0.1 12.5 8.7 9.7 50.7 8.4 61.3 0.4 43.4 Keskimäärin 0.1 7.8 5.4 7.7 41.5 11.6 95.0 2.3 34.0 Pohjois-Suomi I-II 3.3 0.9 0.4 0.4 45.6 41.9 0.6 - 28.9 m 0.1 9.1 6.6 6.7 13.3 11.0 0.5 0.4 21.4 iv 0.1 13.2 9.8 9.4 4.6 2.6 - 0.1 23.3 V-VI 0.0 15.9 12.9 14.4 10.0 7.5 4.5 1.5 32.3 Keskimäärin 0.2 12.5 9.6 10.0 10.2 7.9 1.6 0.6 25.7 Koko maa Keskimäärin 0.1 8.1 6.9 7.1 293 11.3 79.5 1.2 28.8 01-lästar. 2)1\1ötboskap. 3Svin. 4)Fjäderfä. 5)Får. 6)1Cor. 7)1Ca1var. 8)Övrigt nötboskap. 9)Svin över 2 månader. '')Grisar under 2 månader. n)Kreatursenheter. ollorses. 2)Catt1e. 3)Pigs. 4)Pou1hy. 5Sheep. 6)Cows. 7)Ca1ves. 8)Other cattle. Vigs over 2 months. ")Piglets under 2 months. ")Livestock units. 1 1 5 Taulukko 7. Kalusto mk/ha Maskiner och redskap mk/ha Implements per hectare Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluoldm Traktorit') Puimurit') Ajo-ja kuljetus- . kalusto') Kasvin- viljely- kalusto') Koti- eläin- kalusto') Muu maa- talous- kalusto') Yhteensä') Etelä-Suomi 1-11 2 849 381 1 734 1 916 567 422 7 869 Ill 2 278 734 843 1 652 599 584 6 690 IV 1 750 500 666 1 268 705 489 5 378 V 1 514 674 519 1 178 456 380 4 721 VI 1 213 636 418 1 074 285 271 3 897 Keskimäärin 1 473 632 523 1 179 432 363 4 602 Painotettu keskiarvo 1 824 608 746 1 367 511 426 5 482 Sisä-Suomi I-II 3 612 102 1 543 2 395 844 1 616 10 112 III 3 568 556 1 073 1 318 788 606 7 909 IV 1 975 230 644 1 236 579 624 5 288 V-VI 1 494 637 605 1 042 404 488 4 670 Keskimäärin 1 970 488 694 1 157 520 559 5 388 Painotettu keskiarvo 2 839 384 1 008 1 518 684 842 7 275 Etelä-Pohjanmaa Ml 1 572 131 1 015 1 672 7 895 5 292 III 2 200 1 008 753 1 036 361 441 5 799 IV 1 833 715 691 1 225 511 492 5 467 V-VI 1 331 434 458 945 504 446 4 118 Keskimäärin 1 555 562 558 1 039 484 464 4 662 Painotettu keskiarvo 1 774 641 700 1 161 381 528 5 185 Pohjois-Suomi 1-11 4 883 1 141 2 956 4 063 1 381 2 143 16 567 m 2 423 70 1 128 1 391 606 688 6 306 w 1 931 153 625 1 173 421 449 4 752 V-VI 1 609 350 555 1 078 328 438 4 358 Keskimäärin 1 862 252 686 1 179 409 495 4 883 Painotettu keskiarvo 2 766 436 1 360 1 969 702 958 8 191 Koko maa Keskimäärin 1 633 536 584 1 162 448 428 4 791 Painotettu keskiarvo 2 172 541 892 1 464 556 612 6 237 »Traktorer. 2Skördetröskor. 3)Kör- och transportinventarier. 4>Växtodlingsredskap. 5)Husdjursredskap. 6)Övriga jordbruksredskap.7)Summa. ' )Tractors. vCombines. 3)Transport implements. 4)Implements used for plant cultivation. 5Imp1ements used for animal husbandry. 6)0ther agricultural implements. vTotal. 1 1 6 Taulukko 8. Rakennukset Byggnader Buildings Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluokka Eläinsuojato Muut rakennulcset2) mk/ha Maatalousraken- nukset yhteensä Asuin- rakennukset yhteensä mk/tila') ink/ha mic/ha3) ink/tila4) Etelä-Suomi 1-11 2 012 55.6 1 605 3 617 26 190 90 352 EI 2 843 57.6 2 094 4 937 73 567 145 589 IV 2 856 57.7 2 098 4 954 123 669 173 774 V 1 754 52.4 1 591 3 345 131 654 186 220 VI 796 36.5 1 387 2 183 157 503 247 869 Keskimäärin 1 586 49.6 1 614 3 200 124 406 188 934 Painotettu keskiarvo 2 003 53.4 1 748 3 751 111 016 178 029 Sisä-Suomi I-II 6 725 79.6 1 721 8 446 62 864 93 055 IR 5 297 72.7 1 988 7 285 114 049 222 472 IV 4 545 67.0 2 236 6 781 168 765 245 236 V-VI 2 248 61.4 1 416 3 664 162 916 219 186 Keskimäärin 3 474 66.3 1 768 5 242 148 945 225 613 Painotettu keskiarvo 4 901 72.4 1 868 6 769 122 944 194 746 Etelä-Pohjanmaa I-11 2 310 69.8 998 3 308 30 095 88 532 III 2 550 46.2 2 964 5 514 85 875 136 294 IV 2 854 56.0 2 244 5 098 127 401 143 738 V-V1 2 528 63.9 1 426 3 954 168 425 221 106 Keskimäärin 2 612 59.3 1 793 4 405 132 435 173 515 Painotettu keskiarvo 2 584 55.9 2 039 4 623 111 407 155 192 Pohjois-Suomi 1-11 11 987 74.1 4 185 16 172 111 128 216 910 111 5 596 72.5 2 119 7 715 125 987 226 386 IV 3 023 64.1 1 696 4 719 115 782 204 160 V-VI 1 911 58.4 1 363 3 274 152 194 196 198 Keskimäärin 2 914 64.5 1 606 4 520 130 550 208 252 Painotettu keskiarvo 5 792 70.9 2 380 8 172 126 576 211 534 Koko maa Keskimäärin 2 230 57.4 1 655 3 885 131 455 198 809 Painotettu keskiarvo 3 288 63.1 1 923 5 213 115 986 183 229 1)Djurstallar. 2)Övriga byggnader.Summa jordbruksbyggnader ink/ha.4)Summa jordbruksbyggnader mldgård. 93ostadsbyggnaderink/gård. ' ).Livestock buildings. 40ther buildings. Varm buildings total per hectare. 4)Farm buildings total per farm. 5)Dwellings per farm. 1 1 7 Taulukko 9. Rahatulot mk/tila Inkomster mk/gård Cash receipts per farm Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluokka Maatalous') Metsätalous') Sivuansio- talous') Yksityis- talous') Veron- palautukset') Yhteensä6) mk % mk % mk % mk % mk % Etelä-Suomi 1-11 145 002 55.5 7 729 3.0 64 911 24.9 40 643 15.6 2 615 1.0 260 900 ifi 291 230 70.4 30 415 7.3 64 392 15.6 24 409 5.9 3 160 0.8 413 606 IV 398 774 78.2 25 391 5.0 49 019 9.6 34 429 6.8 1 964 0.4 509 577 V 574 572 83.3 34 456 5.0 48 535 7.0 29 208 4.2 3 090 0.5 689 861 VI 918 602 85.5 65 501 6.1 59 749 5.5 26 067 2.4 4 902 0.5 1074 821 Keskimäärin 557 158 81.7 38 102 5.6 54 000 7.9 29 322 4.3 3 226 0.5 681 808 Sisä-Suomi I-II 116 910 58.3 14 221 7.1 45 246 22.6 22 402 11.2 1 692 0.8 200 471 UI 285 537 70.8 35 135 8.7 50 211 12.4 31 122 7.7 1 600 0.4 403 605 IV 415 654 77.6 37 222 6.9 41 638 7.8 38 087 7.1 3 153 0.6 535 754 V-VI 606 955 81.4 40 309 5.4 45 922 6.1 48 188 6.5 4 279 0.6 745 653 Keskimäärin 435 401 77.8 36 955 6.6 45 445 8.1 39 107 7.0 3 071 0.5 559 979 Etelä-Pohjanmaa I-II 146 137 63.7 8 702 3.8 18 227 8.0 56 274 24.5 229 340 III 259 418 67.5 5 332 1.4 93 229 24.2 26 711 6.9 111 0.0 384 801 IV 442 437 81.9 18 702 3.4 57 612 10.7 20 438 3.8 1 224 0.2 540 413 V-VI 604 722 84.4 20 691 2.9 49 138 6.9 39 722 5.5 2 106 0.3 716 379 Keskimäärin 462 819 81.0 16 423 2.9 59 148 10.3 31 847 5.6 1 329 0.2 571 566 Pohjois-Suomi I-II 276 349 67.9 12 633 3.1 95 770 23.5 20 982 5.1 1 448 0.4 407 182 Dl 390 764 80.7 10 690 2.2 51 120 10.6 29 618 6.1 2 002 0.4 484 194 IV 444 043 86.0 14 251 2.8 26 251 5.1 28 257 5.5 3 179 0.6 515 981 V-VI 620 791 89.1 16 982 2.5 27 325 3.9 29 432 4.2 2 292 0.3 696 822 Keskimäärin 481 835 85.6 14 089 2.5 35 924 6.4 28 795 5.1 2 496 0.4 563 139 Koko maa Keskimäärin 507 675 81.6 30 843 5.0 49 095 7.9 31 461 5.0 2 858 0.5 621 932 »Jordbruk. 2)Skogsbruk. 313iförtjänster. 4)Privatekonomi. 5)Skatteäterbäring. 6)Summa oAgriculture. 2)Forestry. 3)By-entetprises. 4)Private household. 5)Tax rebate. 6)Total. 1 1 8 Taulukko 10. Rahamenot mk/tila Utgifter mk/gård Cash expenses per farm Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluoldm Maatalous') Metsä- talous') Asuin- raken- nusten uudistus') Sivu- ansio- talous') Yksi- tyis- talous') Verot6) Korot, vuokrat ja eläk- keet7) Yhteensä') mk % Etelä-Suomi 106 922 44.2 1 215 5 796 3 285 74 227 28 860 21 398 241 703 ifi 188 159 48.6 7 260 12 444 9 611 90 971 48 601 30 015 387 061 W 280 976 56.8 7 458 7 835 7 095 107 492 50 203 33 284 494 343 V 378 072 57.0 11 984 7 880 2 754 129 213 75 326 58 138 663 367 VI 644 343 62.0 22 949 11 991 3 271 141 728 107 783 107 447 1039 512 Keskimäärin 380 122 57.9 12 415 9 453 5 000 119 647 71 425 58 184 656 246 Sisä-Suomi 1-111 82 794 44.2 2 064 542 66 930 21 608 13 533 187 471 III 187 650 50.1 7 889 4 088 12 899 92 628 45 177 24 483 374 814 IV 284 286 53.8 15 279 16 852 868 121 139 57 455 32 046 527 925 V-VI 432 481 56.3 38 590 26 718 354 126 231 81 673 62 661 768 708 Keskimäärin 301 651 54.2 20 672 16 226 3 862 113 556 61 126 39 657 556 750 Etelä-Pohjanmaa UI 110 850 50.7 1 231 2 272 66 80 656 12 196 11 456 218 727 Dl 188 773 54.0 6 212 3 910 6 126 77 607 44 376 22 766 349 770 IV 277 596 53.9 2 357 25 898 2 466 104 795 56 075 45 876 515 063 V-V1 389 726 58.9 9 618 5 979 11 100 117 945 67 427 60 281 662 076 Keskimäärin 301 018 56.6 6 255 11 649 6 867 103 968 56 619 45 927 532 303 Pohjois-Suomi 1-11 178 476 44.0 6 656 16 648 23 355 128 518 35 295 16 664 405 612 ifi 239 558 53.9 3 696 4 771 10 125 112 614 48 614 25 117 444 495 IV 281 051 57.9 4 647 9 668 7 633 101 251 45 177 36 076 485 503 V-VI 412 675 66.3 4 593 8 197 5 002 125 648 60 758 5 504 622 377 Keskimäärin 309 408 58.0 4 424 8 020 7 982 113 419 50 977 38 883 533 113 Koko maa Keskimäärin 341 916 57.1 11 865 10 762 5 558 115 586 63 705 49 271 598 663 »Jordbruk.2Skogsbruk.3)Inyestering i bostadsbyggnader.4)13iförtjänster.5)Privatekonomi.'Skatter. 7)Itäntor, arrenden och sytning. 'Summa. vAgriculture. Vorestry. 3),Investment in dwellings. 4).8y-enterprises. 5)Private household. 6)Taxes. vinterests, rents and pensions. 8)Total. 1 1 9 Taulukko 11. Maatalouden kokonaistuotto mk/ha Jordbrukets bruttointäkt mk/ha Gross return of agriculture per hectare Tilivuosi 1992 Kotieläintuott' Alue ja suuruusluokka Maito- talous4) Nauta- karja') Siat') Siipi- karja") Muut eläi- met') Yhteensä') Ruis") Vehnä") Ohra ja Kauram mk Etelä-Suomi 1-11 9 944 5 000 - 211 96 15 251 73.3 2 488 973 111 4 012 1 851 5 306 1 175 153 12 497 66.9 30 144 1 221 IV 4 866 2 019 2 746 194 27 9 852 64.0 26 278 1 265 V 2 752 1 310 3 684 554 30 8 330 61.9 70 498 1 425 VI 1 092 886 2335.671 42 5 026 43.0 128 606 2 354 Keskimäärin 2 486 1 290 3 038 582 42 7 438 55.7 85 489 1 781 Painotettukeskiarvo 3 954 1 927 3 094 603 67 9 645 62.3 57 401 1 504 Sisä-Suomi 1-11 5 233 3 017 46 3 2 153 10 452 59.6 48 0 107 Ta 8 863 3 161 2 641 4 266 14 935 79.6 24 12 336 IV 9 274 912 1 238 169 21 13 614 78.4 9 23 565 V-V1 4 553 2 014 2 220 224 0 9 011 66.2 8 36 1 253 Keskimäärin 6 717 2 480 1 945 172 64 11 378 72.9 11 28 887 Painotettu keskiarvo 7 254 2 858 1 600 81 634 12 427 72.3 24 16 499 Etelä-Pohjanmaa 1-11 2 399 6 182 - - 140 8 721 63.0 20 133 2 066 111 5 251 1 607 1 566 2 539 560 11 523 66.7 0 9 1 573 IV 3 375 1 554 6 384 477 52 11 842 69.8 19 43 1 831 V-V1 5 390 1 853 2 863 206 8 10 320 72.7 3 62 1 642 Keskimäärin 4 806 1 811 3 607 516 78 10 818 71.0 7 52 1 691 Painotettukeskiarvo 4 358 2 386 2 890 987 216 10 837 68.5 9 52 1 735 Pohjois-Suomi I-II 2 328 768 24 732 6 606 28 440 76.3 9 450 III 11 379 3 665 3 267 2 25 18 338 79.7 3 1 207 IV 10 842 3 511 614 - 11 14 978 82.0 0 1 271 V-V1 6 728 2 698 557 18 51 10 052 76.6 11 0 681 Keskimäärin 8 676 3 082 1 195 10 39 13 002 79.1 7 0 479 Painotettukeskiarvo 7 775 2 640 7 668 6 181 18 270 78.2 6 0 399 Koko maa Keskimäärin 4 488 1 851 2 582 406 49 9 376 65.0 52 287 1 395 Painotettukeskiarvo 5 300 2 300 3 532 462 220 11 814 68.8 35 204 1 160 Kasvinviljelytuotto" Muu tuotto') Kokonais- tuotto yhteensäu) Öljy- kasvitu) Peru- na") Juuri- kasvit") Yhteensä") Puutar- ha") Valtion avustuk- set") Asunto- etu") Muut") Yhteensä') Muut") mk % mk - 72 640 146 2 321 11.2 72 1 509 924 723 3 228 15.5 20 800 55 299 1 278 366 3 393 18.2 44 1 452 748 540 2 784 14.9 18 674 238 396 386 699 3 288 21.3 30 1 397 564 276 2 267 14.7 15 407 373 255 569 188 3 378 25.1 18 1 163 364 205 1 750 13.0 13 458 758 208 921 278 5 253 45.0 57 884 248 207 1 396 12.0 11 675 495 259 731 318 4 158 31.2 38 1 100 371 238 1 747 13.1 13 343 318 259 777 342 3 658 23.6 42 1 252 530 357 2 181 14.1 15 484 - 108 61 2 827 3 151 18.0 87 2 504 960 383 3 934 22.4 17 537 42 108 133 206 861 4.6 26 1 743 924 267 2 960 15.8 18 756 11 236 227 370 1 441 8.3 12 1 330 702 266 2 310 13.3 17 365 133 96 413 816 2 755 20.2 9 1 209 380 254 1 852 13.6 13 618 79 143 309 600 2 057 13.2 13 1 337 568 261 2 179 13.9 15 614 41 135 188 1 010 1 913 11.1 35 1 742 783 293 2 853 16.6 17 193 - 27 13 - 2 259 16.3 68 1 917 849 28 2 862 20.7 13 842 238 31 873 488 3 212 18.6 44 1 738 629 135 2 546 14.7 17 281 202 124 53 275 2 547 15.0 17 1 458 482 621 2 578 15.2 16 967 167 289 115 109 2 387 16.8 15 1 025 327 116 1 483 10.5 14 190 181 216 176 190 2 513 16.5 19 1 225 406 249 1 899 12.5 15 230 172 123 325 255 2 671 16.9 33 1 505 546 237 2 321 14.6 15 829 82 - 411 952 2.5 27 5 062 1 948 859 7 896 21.2 37 288 - 425 121 122 879 3.8 28 2 702 737 329 3 796 16.5 23 013 157 2 38 469 2.6 25 2 173 466 155 2 819 15.4 18 266 - 435 22 76 1 225 9.4 152 1 253 258 179 1 842 14.0 13 119 347 31 75 939 5.7 93 1 791 410 201 2 495 15.2 16 436 0 279 39 168 891 3.8 57 2 859 881 394 4 191 18.0 23 352 310 251 488 312 3 095 21.4 42 1 271 415 237 1 965 13.6 14 436 188 216 467 430 2 700 15.7 41 1 655 640 331 2 667 15.5 17 181 ollusdjursintäkter. Wäxtodlingsintälcter. 3)Övriga intälcter. 4)Mjölkhushällning. 5Nötboskap. 6)Svin. 7)Fjäderfä. ')Övriga Gross return of animal husbandry. oGross return of plant cultivation. oOther gross return. oDaby products. oCattle. husdjurd. %minua husdjursintäkter. mitåg. wVete. '2)Korn ochhavre. 13) Oljeväxter. '4)Potatis. '5)Rotfrukter. '')Övriga växter. oPigs. Voulhy oOther animals.oTotal. loRye loYVheat. loBarley and oats i3)0i1plants. boPotatoes. "'Root crops. loOther 17)&unmaväxtodlingsintälcter. 2)Trädgård.mStatsbidrag.293ostadsförmån.21)Övrigt. 22)Stunmaövrigaintälcter."13ruttointäkter pian ts. 17) Total. "Worticulture. "'State premiums. 21 Rents and dwellings. 20Rest. 22 0ther gross return total. 23 The gross totalt. return total. 120 121 Taulukko 12. Maatalouden liikekustannus mk/ha Jordbrukets driftskostnader mk/ha Production expenses of agriculture (except interest claim for total capital) per hectare Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusiuolcka Työkustannus') Koti- eläin- kustan- nus2) Tarvikekustannus2) Pal- kat') Viljelijäperheen9) Juoksevat Johto- työt") työ") Yhteensä") Osto- rehut") Ostosie- Osto- Kuivaus, menet lannoit- kasvinsuo- yms.") teet") jelu yms.") mk Etelä-Suomi I-II 238 12 749 539 13 526 48.3 1 001 4 553 196 944 375 Dl 96 6 386 365 6 847 35.4 585 3 676 259 862 364 IV 246 4 877 218 5 341 34.4 43- 2 2 228 264 893 256 V 219 3 224 162 3 605 29.5 341 2 142 203 784 249 VI 491 1 519 150 2 160 22.0 156 1 449 259 793 308 Keskimäärin 332 2 986 179 3 497 28.6 294 1 960 239 810 282 Painotettu keskiarvo 261 5 029 261 5 551 35.0 452 2 635 239 844 304 Sisä-Suomi 1-11 661 12 164 489 13 314 52.2 634 2 840 332 870 50 III 244 7 627 288 8 159 39.4 670 3 395 285 998 118 IV 344 5 784 234 6 362 36.8 630 2 904 276 1 105 141 V-VI 584 3 202 204 3 990 32.2 345 1 828 342 942 163 Keskimäärin 458 4 759 229 5 446 35.6 487 2 414 312 1 002 148 Painotettu keskiarvo 433 7 532 311 8 276 42.2 592 2 857 305 980 114 Etelä-Pohjanmaa 1-11 264 4 268 211 4 743 30.1 118 3 678 241 1 175 317 ifi 330 5 610 202 6 142 35.6 385 3 274 257 1 007 254 IV 242 4 892 189 5 323 32.9 398 3 311 230 757 296 V-VI 209 3 389 134 3 732 30.7 388 2 234 204 859 253 Keskimäärin 232 4 024 156 4 412 32.0 387 2 644 217 852 265 Painotettu keskiarvo 265 4 620 182 5 067 32.9 347 3 070 233 931 274 Pohjois-Suomi 1-II 567 14 762 339 15 668 36.1 1 686 12 753 255 508 16 III 285 8 856 286 9 427 39.2 646 5 404 253 1 277 53 IV 236 6 352 184 6 772 36.6 624 4 300 196 1 224 61 V-VI 321 3 693 128 4 142 33.9 392 1 997 256 969 76 Keskimäärin 291 5 406 172 5 869 36.2 513 3 318 237 1 092 67 Painotettu keskiarvo 357 8 621 240 9 218 36.8 853 6 275 242 990 51 Koko maa Keskimäärin 338 3 800 184 4 322 31.8 373 2 333 250 896 221 Painotettu keskiarvo 311 6 053 255 6 619 36.7 530 3 354 252 909 220 »Arbetskostnader. 2)}1usdjurskostnader. 3)Kostnader för förnödenheter. 4)Kostnader för maskiner och redskap. 5)13yggnadskostnader. 0Övriga driftskostnader. 7Summa driftskostnader. 8)Löner. 9)Brukarfamiljens arbete. '')Jorbrukets löpande arbeten. wDriftsledararbete. mSumma arbetskostnader. '3)Köpt foder. ")Köptutsäde o.dyl. '541ande1sgödsel. loToriming, växtskydd o.dyl. '7)Bränsle och smörjmedel. mElavgifter. 19)Summa förnödenheter. 20)Avskrivning.20Reparation ochunderhåll. mInköp av smäredskap.23)Hyra för redskap. 24)Summa maskiner och redskap. 2543yggnadsavskrivning. 26)Underhåll. 27)Summa byggnadskostnader. Kone-jakalustokustannus4) Rakennukset') Poltto-ja voitelu- Sähkö- aineet") maksut") teen- Yh- sä") Pois- to2°) Korjaus ja Pienka- Kaluston kunnossa- luston vuokra- pito21) oston) käyttön) teen- Yh- sä") Pois- to") Kor- jaus") teen- Yh- sän) Muu lcus- tannuso Liikekus- tannus7) 688 589 7 345 1 223 851 205 476 2 755 737 169 906 2 469 28 002 524 491 6 176 1 248 519 190 398 2 355 796 345 1 141 2 242 19 346 438 394 4 473 1 219 507 156 250 2 132 738 268 1 006 2 149 15 533 400 289 4 067 1 062 400 99 146 1 707 505 180 685 1 832 12 237 365 220 3 394 938 439 86 116 1 579 354 204 558 1 988 9 835 400 289 3 980 1 046 443 108 166 1 763 495 214 709 1 975 12 218 462 375 4 859 1 125 512 140 255 2 032 609 238 847 2 098 15 839 372 679 5 143 1 088 481 554 672 2 795 987 407 1 394 2 221 25 501 457 494 5 747 1 328 616 163 441 2 548 1 139 326 1 465 2 106 20 695 411 421 5 258 1 054 574 249 335 2 212 1 006 268 1 274 1 571 17 307 380 287 3 942 937 464 130 204 1 735 514 232 746 1 644 12 402 401 364 4 641 1 033 522 177 285 2 017 768 258 1 026 1 691 15 308 411 486 5 153 1 134 545 274 431 2 384 956 316 1 272 1 930 19 607 666 488 6 565 1 082 341 198 525 2 146 630 127 757 1 454 15 783 480 524 5 796 1 149 358 96 493 2 096 751 162 913 1 916 17 248 575 418 5 587 1 316 377 115 288 2 096 664 126 790 1 967 16 161 443 288 4 281 899 453 107 203 1 662 512 177 689 1 418 12 170 484 349 4 811 1 036 422 109 260 1 827 578 162 740 1 613 13 790 524 428 5 460 1 114 386 120 368 1 988 645 151 796 1 722 15 380 1 060 1 097 15 689 1 913 1 129 293 590 3 925 2 123 911 3 034 3 439 43 441 503 539 8 029 1 527 585 250 336 2 698, 1 022 293 1 315 1 911 24 026 381 385 6 547 1 151 568 169 265 2 153 684 231 915 1 475 18 486 305 257 3 860 1 027 466 107 206 1 806 479 148 627 1 378 12 205 365 347 5 426 1 151 522 150 247 2 070 640 202 842 1 508 16 228 575 584 8 717 1 426 696 209 356 2 687 1 106 407 1 513 2 089 25 077 401 317 4 418 1 061 468 127 209 1 865 574 215 789 1 813 13 580 481 440 5 656 1 175 529 175 324 2 203 766 268 1 034 2 004 18 046 Labour cost 2)Livestock cost. 3)Cost of purchased supplies. 4)Cost of implements. 5)Cost of buildings. Other cost. 7)The production expenses of agriculture totaL %Vages paid. 59Imputed wage of farmer and his family. uMgricultural work. "41anagement work. 12) The labour cost totaL ")Commercial fodder. Commercial seeds etc. ")Fertilizers. '6)P1ant protection, drying ofgrain etc. 17).Fue1s and lubricants. "Slectricity. ivThe cost ofpurchased supplies totaL 20)Depreciation. 2 oMaintenance. 22)Purchase of tools. 23)Rents of implements. 24)The cost of implements totaL 25)Depreciation of buildings. 26)Maintenance of buildings. 27)The cost of buildings totaL 122 123 Taulukko 13. Vilielijäperheen ja aikapalkkaisen palkkaväen työt t/tila Brukarfamiljens och de tidsavlönade arbetarnas arbete, timmar/gård Working hours per farm Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluolcka Työtunteja yhteensä thila') Niistä metsätöitä Viljelijäperhe” Palkkayäki4) Viljelijä- perhe3) Palkka- väki') Johtotyös) Miehet') Naiset") Lapset') Miehet') Naiset 7) Lapset') Etelä-Suomi I-II 103 2 232 2 733 18 60 - 62 III 143 2 581 2 310 38 70 18 0 116 IV 143 2 809 2 596 14 171 72 127 6 V 168 2 987 2 559 23 280 35 - 144 18 VI 284 2 828 2 439 15 839 238 - 129 89 Keskimäärin 183 2 829 2 507 21 343 88 0 131 28 Sisä-Suomi I-II 95 2 580 2 160 - 99 UI 119 2 843 2 607 29 132 11 146 7 IV 153 3 081 2 930 23 262 72 - 141 15 V-VI 238 3 085 2 755 39 708 169 - 144 24 Keskimäärin 171 3 003 2 763 28 367 87 142 15 Etelä-Pohjanmaa I-11 51 1 143 1 175 - 68 - 58 - Dl 83 2 431 1 938 1 124 49 - 84 4 IV 124 2 752 2 464 64 178 6 - 68 6 V-VI 150 3 085 2 428 68 149 111 98 1 Keskimäärin 123 2 757 2 283 50 147 63 84 3 Pohjois-Suomi I-II 62 2 565 2 954 - 71 - 5 - IR 123 2 910 2 875 30 125 29 _ 93 3 IV 118 3 142 2 888 18 115 5 119 3 V-VI 157 3 306 3 163 90 380 102 99 10 Keskimäärin 131 3 111 2 981 44 202 45 101 s Koko maa Keskimäärin 165 2 912 2 634 31 300 77 0 122 19 »Alla arbeten t/gård. 2)Därav skogsarbeten, manuella arbetstimmar/gård.3)13rukarfamiljen. 41öntagama.5)Driftsledararbete. 6)Män. 7)Kvinnor. 813arn. 'The working hours total per farm. 2)0fwhich forest work hours per farm. Varm family. 4)Hired labour. 5)Management work. oillen. 7)Women. 8)Chi1dren. 124 Taulukko 14. Maatalouden juoksevat työt t/ha Jordbrukets löpande arbeten, timmar/ha Agricultural work, hours per hectare Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluoklca Viljelijäperheen työ t/hal) Palkkaväen työ t/ha2) Yhteensä ihmistyötä t/ha?) Uralckapalkat mic/ha» Miehet') Naiset') Lapset') Miehet') Naiset ja lapset') Etelä-Suomi 1-11 220 115 0 9 - 344 irt 120 47 1 2 0 170 37 IV 88 41 0 6 1 136 43 V 60 25 0 5 1 91 41 VI 30 9 0 10 3 52 25 Keskimäärin 56 22 0 7 2 87 34 Painotettu keskiarvo 91 39 1 6 2 138 32 Sisä-Suomi I-11 216 104 - - 320 661 III 134 66 0 7 1 208 11 IV 100 52 0 7 3 162 95 V-VI 56 28 0 13 4 101 57 Keskimäärin 83 42 0 10 3 138 68 Painotettu keskiarvo 131 65 1 6 1 205 200 Etelä-Pohjanmaa I-11 85 28 - 7 120 III 108 40 6 2 156 84 IV 89 38 1 7 0 136 21 V-VI 63 24 1 3 3 94 31 Keskimäärin 75 30 1 4 2 111 34 Painotettu keskiarvo 86 34 1 4 2 128 40 Pohjois-Suomi 1-11 226 162 10 398 436 III 147 84 2 6 1 240 37 w 108 59 0 4 0 171 88 V-VI 60 36 1 7 2 106 50 Keskimäärin 91 50 1 6 1 149 62 Painotettu keskiarvo 138 87 1 4 4 233 156 Koko maa Keskimäärin 68 32 0 7 2 109 45 Painotettu keskiarvo 106 51 1 5 2 165 86 ”Brukarfamiljens arbeten. 2)Löntagarnas arbeten. 'Summa manuellt arbete. 4)Acordlöner ink/ha. 5)Män. 6)1evinnor. "Sam. 8)Kvinnor och barn. 'Works of fann family. vffired labour. .91-luman works total. 4)Piece wages per hectare. Wen. Women. 7 )Children. 8)Women and children. 125 Taulukko 15. Maatalouden juoksevan ihmistyön jakautuminen sekä maa- talouden uudistustyöt Fördelning av jordbrukets löpande arbeten samt jordbrukets investeringsarbeten The share of agricultural work and the investment works Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluoklca Maatalouden juoksevat työt it/tilai) Maatalouden uudistustyöt it/tila2) Kasvinvil- jelytyöt3) Kotieläinta- louden työt") Muut maatal. juoks.työt5) Yhteensä') Viljelijä- perhe') Palkka- väki') Etelä-Suomi 1-11 313 1 945 232 2 490 - III 618 1 537 382 2 537 68 18 IV 944 1 948 493 3 385 146 28 V 1 045 2 061 466 3 572 171 45 VI 1 580 1 538 635 3 753 156 56 Keskimäärin 1 062 1 831 493 3 386 142 38 Sisä-Suomi I-II 805 1 325 252 2 382 53 - EI 675 2 196 387 3 258 89 17 IV 810 2 750 470 4 030 148 33 V-VI 1 418 2 590 475 4 483 85 48 Keskimäärin 977 2 504 442 3 923 109 32 Etelä-Pohjanmaa 1-11 361 571 159 1 091 - DT 472 1 650 305 2 427 187 19 IV 717 2 217 442 3 376 40 - V-VI 835 2 701 461 3 997 80 16 Keskimäärin 704 2 237 410 3 351 85 11 Pohjois-Suomi Ml 230 2 130 381 2 741 17 - 111 705 2 796 426 3 927 73 9 IV 792 2 978 438 4 208 112 5 V-VI 1 071 3 399 451 4 921 148 25 Keskimäärin 840 3 038 437 4 315 109 13 Koko maa Keskimäärin 964 2 253 463 3 680 123 29 »Jordbrukets löpande arbeten, manuella arbetstimmar/gård. 2)Investeringsarbeten, manuella arbetstimmar/gård. 3)Växtodlingsarbeten. 4)Arbeten för husdjursskötseln. 5)Jordbrukets övriga löpande arbeten. 6Summa. 7)Brukarfamiljen. slöntagarna. vAgricultural works, human hours per farm. vInvestment works, human hours per farm. 'Works in plant cultivation. vWorks in animal husbanchy. vOther agricultural works. cyTotal. Varm family. 8Wired labour. 126 Taulukko 16. Sivuansio- ja yksityistalouden työt t/tila Biförtjänst- och privatekonomiskt arbete t/gård By-enterprise- and private household works, hours per farm Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluokka Sivuansiotyöt') Yksityistalouden työt') Viljelijäperhe3) Palkka- väki it/tila4) Viljelij äperhe3) Palkka- väki it/tila4) Miehet') Naiset') Lapset') Miehet') Naiset 6) Lapset') Etelä-Suomi I-II 363 613 - - 196 1 265 15 - UI 437 307 1 10 102 1 306 9 9 IV 221 212 1 12 97 1 369 1 11 V 211 221 0 4 93 1 339 7 7 VI 185 269 - 9 86 1 500 4 33 Keskimäärin 245 252 o 8 96 1 377 5 14 Sisä-Suomi I-1I 489 184 - - 334 1 199 - - III 332 254 - 1 139 1 292 15 0 IV 115 218 - 1 128 1 402 9 16 V-VI 159 142 0 7 113 1 349 15 34 Keskimäärin 199 201 0 3 133 1 348 12 18 Etelä-Pohjanmaa I-11 191 1 - - 74 921 - - III 349 308 - - 134 1 002 1 23 IV 250 203 16 - 120 1 232 24 4 V-VI 88 90 0 7 93 1 256 16 37 Keskimäärin 196 165 s 3 109 1 182 15 22 Pohjois-Suomi I-II 805 461 - - 38 1 380 - - DI 210 142 16 91 1 340 4 4 iv 165 131 - 0 44 1 315 11 2 V-VI 101 30 0 12 60 1 464 20 23 Keskimäärin 177 112 o 9 63 1 373 12 10 Koko maa Keskimäärin 217 204 1 6 98 1 350 9 15 '43iförtj änstarbeten.2)Privatekonomiska arbeten.3)Brukarfamiljen.4)Löntagama, manuella arbetstimmar/gård.5)Män.6)Kvinnor. 743am. 013y-enterprise works. vPrivate household works. 3'Farmfamily. 'Wired labour, human hours per farms. 5 ) Men. 6) Women. vChildren. 127 Taulukko 17. Traktorityö Traktorarbete Working hours of tractors Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluoldm Maatalouden juoksevat työt Maa- talouden uudistus- työt thila3) Met- sä- työt Ojia') Sivu- ansio- ja muut työt t/tilas) Traktorityötä t/tila Tunteja traktoria kohden vuodessa') Maatalouden juoksevat työt t/tila t/hal) t/tila3) Yhteen- sä6.) Siitä vuok- tuttua") Koti- Muut maa- Kasvin- eläin- talouden viljely- talous- juoks. työt9) työtm) työt") Etelä-Suomi 35 255 9 17 281 5 170 155 63 37 III 24 374 3 22 44 443 3 215 289 34 51 IV 19 498 17 27 51 593 6 244 382 58 58 V 15 599 19 33 41 692 3 239 476 64 59 VI 11 825 17 54 25 921 7 266 685 58 82 Keskimäärin 15 583 14 34 39 670 4 244 465 56 62 Sisä-Suomi 34 253 14 3 21 291 10 328 210 22 21 111 26 414 6 26 36 482 3 252 297 49 68 IV 22 556 18 23 41 638 10 312 406 71 79 V-VI 16 706 26 28 43 803 8 336 558 77 71 Keskimäärin 20 557 17 25 40 639 7 307 421 65 71 Etelä-Pohjanmaa I-11 23 197 11 208 149 160 23 14 UI 21 329 8 10 5 352 4 209 205 94 30 IV 18 434 2 13 45 494 3 370 315 63 56 V-VI 15 656 5 21 32 714 12 313 492 99 65 Keskimäärin 17 498 4 16 29 547 6 267 363 83 52 Pohjois-Suomi 1-111 34 234 3 58 295 0 207 117 12 105 11[ 26 439 10 21 26 496 1 303 295 73 71 IV 24 616 18 23 25 682 4 352 407 110 99 V-VI 17 767 34 24 61 886 6 345 547 118 102 Keskimäärin 20 603 20 22 39 684 3 335 412 99 92 Koko maa Keskimäärin 17 575 15 28 39 657 5 273 436 70 69 ikTordbrukets löpande arbeten t/ha. 2)Jordbrukets löpande arbeten t/gård. 3)Jordbrukets investeringsarbeten. 4Skogsarbeten. 5)Bifortjänst- oeh övriga arbeten. 6) Summa traktorarbeten.7)Därav hyrt.8)Arbetstimmar per . traktor och år 9)Växtodlingsarbeten. 1°)Arbeten for husdjursskötseln. "klordbrukets övriga löpande arbeten. i)Agricultural works hours per hectare. 2)Agricultural works hours per farm. 3)Investment works. 4 Forest works. 5).13y enterprise and other works. 6)Tractor works total. 7)Of which hired. 8) Working hours per tractor and year. vWorks in plant cultivation. 10) Works in animal husbandly. wOther agricultural works. 128 4 Taulukko 18. Investointirahamenot maatalouteen ja asuinrakennuksiin mk/tila Penningutgifter för inyestering i jordbruk och bostads- byggnader mk/gård Investment cash expenses in agriculture and dwellings, FIM per farm Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluokka Maatalous') Asuin- rakennulcsets) Koneet ja kalusto') Raken- nulcset') Salaojituk- set yms.4) Uudis- viljely') Maan osto6) Yhteensä') Etelä-Suomi I-11 13 879 - - 13 879 5 796 III 14 210 6 098 326 - 48 20 682 12 444 IV 30 344 19 107 3 504 102 7 342 60 399 7 835 V 33 279 20 427 2 356 88 11 311 67 461 7 880 VI 59 386 28 543 6 673 - 16 452 111 054 11 991 Keskimäärin 35 215 19 327 3 271 56 9 543 67 412 9 453 Sisä-Suomi I-11 2 494 2 596 574 - - 5 664 0 Ill 18 381 10 238 509 45 5 29 178 4 088 IV 30 738 19 040 2 937 - 3 276 55 991 16 852 V-V1 53 515 11 715 10 631 286 13 455 89 602 26 718 Keskimäärin 34 154 13 742 4 784 107 5 700 58 487 16 226 Etelä-Pohjanmaa 111 10 258 - - 10 258 2 272 Dl 17 458 34 921 327 - - 52 706 3 910 IV 21 246 7 900 292 4 866 34 304 25 898 V-VI 42 971 22 175 3 642 - 7 513 76 301 5 979 Keskimäärin 29 483 19 182 1 753 4 821 55 239 11 649 Pohjois-Suomi I-II 12 497 768 - - 13 265 16 648 III 23 105 7 557 1 542 - 1 242 33 446 4 771 IV 21 189 8 175 3 338 - 428 33 130 9 668 V-VI 42 448 46 030 7 535 - 8 790 104 803 8 197 Keskimäärin 28 470 20 260 4 106 3 407 56 243 8 020 Koko maa Keskimäärin 33 061 18 363 3 598 49 7 045 62 116 10 762 nJordbruk. 2)Maskiner och redskap. 3)13yggnader. 4)Täckdikning o.dy1. 5)Nyodlingar. 6)Inköp av jordbrulcsjord. 7)Summa. 8)13ostadsbyggnader. Agrieulture. 2)Implements. 3Suddings. 4)Drainage. 5)Clearings. oPurchase of arable land. 73'otal. 8)Dwellings. 129 Taulukko 19. Puutavaran käyttö k-m3/tila Virkesanvändningen i fm3/gård The use ofwood, solid m3 per farm Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluoldca Polttopuuta') Uudistus-ja tarvepuuta2) Maa- talouteen') Yksityis- talouteen') Sivuansio- talouteen') Yhteensä') Maa- talouteen') Yksityis- talouteen') Sivuansio- talouteen') Etelä-Suomi I-II 6.0 9.1 - 15.1 2.1 0.5 - III 10.5 17.0 0.1 27.6 5.3 2.3 0.0 IV 9.3 15.9 0.2 25.4 8.2 1.3 0.1 V 9.9 15.9 0.1 25.9 11.2 0.8 0.2 VI 12.6 16.9 0.1 29.6 9.0 1.3 0.1 Keskimäärin 10.4 16.1 0.1 26.6 9.0 1.3 0.1 Sisä-Suomi I-1I 3.3 7.1 - 10.4 4.6 - III 9.7 22.2 1.1 33.0 5.6 3.0 0.5 IV 10.8 23.4 0.4 34.6 11.6 3.6 - V-VI 12.4 19.5 0.3 32.2 6.6 2.5 - Keskimäärin 10.8 21.3 0.5 32.6 8.1 2.9 0.1 Etelä-Pohjanmaa I-II 8.2 17.0 25.2 2.6 III 9.6 16.0 25.6 15.7 0.2 IV 16.3 13.0 29.3 4.3 0.6 V-VI 18.3 23.4 41.7 5.3 0.1 Keskimäärin 15.4 18.4 - 33.8 7.0 0.2 Pohjois-Suomi I-II 8.0 13.0 21.0 4.6 5.7 III 8.9 16.9 0.1 25.9 3.7 1.1 0.3 IV 12.1 16.1 0.5 28.7 4.4 0.3 0.3 V-VI 9.8 17.2 27.0 6.9 2.6 Keskimäärin 10.3 16.5 0.2 27.0 5.0 1.4 0.2 Koko maa Keskimäärin 10.9 17.5 0.2 28.6 7.7 1.6 0.1 ')13rännved. Wirke för investering och gagnvirke. 3)Förjordbruket. 4)Till privat hushållet. 5Yrill bifortj änster. 6)Totalt. 0Fuel wood. vWood for investment and repair. vFor agriculture. Vor private household. vFor by-enterprises. 6)Tota1. 130 Taulukko 20. Oman tilan maataloustuotteiden käyttö yksityistaloudessa kg/tila Jordbruksprodukter från den egna gården använda i kosthållet, kg/gård Farm products of the own farm consumed in private household, kg per farm Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluokka Maito') Naudan- liha" Sian- liha" Lampaan- Kanan- liha') munat" Ruis') Vehnä." Ohra ja kairaa) Peruna') Etelä-Suomi 1-11 429.6 12.5 6.3 - 116.7 237.5 III 327.2 21.9 14.8 0.9 11.3 12.2 56.8 15.5 271.1 IV 486.6 29.5 21.9 0.3 8.5 26.4 84.7 33.8 295.3 V 404.4 24.2 35.5 0.3 11.0 24.0 92.1 27.8 256.4 VI 232.3 21.0 26.5 2.6 13.9 31.0 79.6 21.1 199.5 Keskimäärin 374.3 24.2 26.1 0.9 11.0 23.9 82.6 25.3 254.8 Sisä-Suomi I-II 445.7 - 11.4 16.3 - 8.6 5.7 7.1 301.4 III 712.0 46.8 10.6 3.4 5.2 34.7 42.3 2.7 330.0 IV 1 076.0 33.4 11.7 1.0 10.0 40.1 45.1 22.4 400.9 V-V1 764.9 20.5 38.4 - 17.9 86.9 43.4 11.3 351.8 Keskimäärin 855.8 31.6 20.3 1.8 11.0 53.3 42.5 12.9 362.6 Etelä-Pohjanmaa I-11 292.0 - - - - 20.0 40.0 12.0 176.0 III 645.3 11.9 8.6 11.4 7.4 11.9 5.7 3.9 299.0 IV 450.7 3.9 34.1 - 2.4 16.1 13.0 6.7 279.8 V-VI 1 117.1 15.9 33.5 - 23.7 16.7 22.2 7.4 307.2 Keskimäärin 774.0 10.6 27.1 2.3 12.6 15.7 16.9 6.6 290.7 Pohjois-Suomi I-11 217.1 - 78.9 - 4.3 11.4 - 5.7 247.1 111 841.5 14.6 13.8 - 1.9 4.8 1.6 11.8 407.1 IV 1 093.7 16.3 9.0 - - 1.3 3.1 12.3 367.0 V-VI 1178.7 36.0 16.9 1.3 2.9 21.8 6.3 30.4 450.2 Keskimäärin 1 021.7 21.8 15.3 0.4 1.6 9.4 3.6 17.9 402.0 Koko maa Keskimäärin 643.6 23.9 22.8 1.1 9.3 26.1 51.9 19.4 310.2 ')Mjölk. 2)Nötkött. 3)Fläsk. 4)Fårkött. 5)Ägg. 6 Råg. 7)Vete. 8)Kom och havre. 9>Potatis. 2).Beef. vPork. 4)Mutton. 5)Eggs. 6)Rye. 7)Wheat. 8)Barley and oasts. 59Potatoes. 1 3 1 Taulukko 21. Maatalouden liiketulokset Jordbrukets driftsresultat Economic results of agriculture Tilivuosi 1992 Alue ja suuruusluokka Tila- luku') Kokonais- tuotto ink/ha2) Liike- kustannus mIc/ha3) Verotettava puhdas tuotto mldha4) Maatalous- ylijäämä mk/ha") Kannattavuus- kerroin") Etelä-Suomi I-Li 12 20 800 28 002 -7 202 6 086 0.38 DI 79 18 674 19 346 -672 6 079 0.69 IV 130 15 407 15 533 -126 4 969 0.71 V 182 13 458 12 237 1 221 4 607 0.89 VI 120 11 675 9 835 1 840 3 509 1.06 Keskimäärin 523 13 343 12 218 1 125 4 290 0.87 Sisä-Suomi I-11 7 17 537 25 501 -7 964 4 689 0.32 III 57 18 756 20 695 -1 939 5 976 0.61 rv 80 17 365 17 307 58 6 076 0.79 V-V1 72 13 618 12 402 1 216 4 622 0.97 Keskimäärin 216 15 614 15 308 306 5 294 0.81 Etelä-Pohjanmaa I-II 5 13 842 15 783 -1 941 2 538 0.41 III 21 17 281 17 248 33 5 845 0.77 IV 33 16 967 16 161 806 5 887 0.85 V-VI 46 14 190 12 170 2 020 5 543 1.06 Keskimäärin 105 15 230 13 790 1 440 5 620 0.95 Pohjois-Suomi I-II 7 37 288 43 441 -6 153 8 948 0.49 ra 61 23 013 24 026 -1 013 8 129 0.75 IV 76 18 266 18 486 -220 6 316 0.80 V-VI 71 13 119 12 205 914 4 735 0.94 Keskimäärin 215 16 436 16 228 208 5 786 0.83 Koko maa Keskimäärin 1 059 14 436 13 580 856 4 840 0.86 'Tuloksia laskettaessa veroja ei ole luettu kustannuksiin. *Skatterna ingår inte i kostnadema. *Taxes are not included in the costs. ')Gårdsanta1. 2)Bruttointäkt. 3)Driftskostnader. 93eskattningsbar förräntning. 5)Skuldfritt överskott. 6)Lönsamhetskvot. Wumber offarms. 2)Total gross return. 3)Production cost except taxes and interest claim for total capital. 4)Taxab1e net return. Varm family income. 6)Coefficient of profitabdity. 132 Taulukko 22. Maatalouden liiketaloudelliset tulokset Jordbrukets driftsekonomiska resultat Business results of agriculture Tilivuosi 1992 Alue-ja suuruusluokka Liike- vaihto') mk/tila Käyttö- kate') mk/tila Liike- voitto') Maataloustulo (tulos ennen veroj a)4) Liike- vaihdosta mk/tila Oman pääoman tuotto') mk/tila Etelä-Suomi Ml 146 432 55 479 43 810 30 744 21.0 -65 469 -33.4 III 285 582 116 378 89 603 77 472 27.1 -23 124 -5.1 IV 396 858 167 249 121 480 100 553 25.3 -26 641 -4.0 V 567 725 234 098 174 898 138 966 24.5 5 682 0.6 VI 915 218 324 597 231 410 168 168 18.4 47 765 3.2 Keskimäärin 552 702 216 368 158 696 124 303 22.5 1 276 0.1 Sisä-Suomi 1-11 118 383 48 926 34 624 29 700 25.1 -64 469 -27.4 IE 284 031 124 326 92 739 76 493 26.9 -47425 -14.1 N 411 086 193 222 148 735 130 787 31.8 -18 992 -3.7 V-V1 587 598 259 029 197 887 168 152 28.6 16 699 2.1 Keskimäärin 426 901 192 294 146 637 125 837 29.5 -15 874 -2.8 Etelä-Pohjanmaa I-11 140 098 37 365 23 085 19 037 13.6 -21 706 -9.1 EI 246 759 116 135 89 414 72 366 29.3 -18 158 -5.9 IV 437 519 188 789 142 462 121 268 27.7 -5711 -0.9 V-VI 577 932 284 172 225 618 189 131 32.7 39 072 4.5 Keskimäärin 446 715 208 835 162 599 135 644 30.4 9 951 1.6 Pohjois-Suomi I-II 263 656 83 634 61 094 58 684 22.3 -45 078 -11.0 111 376 548 168 322 131 914 118 577 31.5 -30 708 -9.3 IV 439 132 194 406 153 254 131 439 29.9 -28 931 -8.8 V-VI 592 529 283 060 213 791 175 286 29.6 -2 393 -0.4 Keskimäärin 466 319 212 673 164 187 139 884 30.0 -21 214 -5.2 Koko maa Keskimäärin 498 997 209 958 157 735 129 131 25.9 -5 701 -0.8 ')Omsättning mIdgård. 2)Driftsbidrag. 3)12.örelsevinst/-förlust. 41antbruksinkomst, resultat före skatter mk/gård och % av omsättningen.5)Avkastningpå eget kapital. oTurnover (net sales). oOperating margin. oGross profit/loss. oFarm income, result before taxes per farm and percentage of sales. oReturn on equity. 133 TAULUKOT TILIVUOSI 1993 TABELLER RÄKENSKAPSÄR 1993 TABLES BUSINESS YEAR 1993 135 Taulukko 1. Maankäyttölajit ha/tila Ägoslag ha/gård Land use categories per farm Tilivuosi 1993 Alue-ja suuruusluokkal) Tilivuoden alussa') Kokonais- peltoala') Puu- tarhaw) Pelto") Luonnon- laidun ja niittym Raiviotu) Kasvulli- nen met- sämaal4) Muu ala (ei vesis- töjä)15) Koko alaw) Etelä-Suomi2) 7.64 0.01 7.63 0.56 20.82 2.46 31.48 111 15.07 0.05 15.06 0.67 0.03 35.89 5.31 57.01 IV 24.83 0.06 24.78 0.63 0.05 45.40 9.00 79.92 V 39.84 0.08 39.64 0.93 0.04 57.83 9.29 107.81 VI 73.66 0.15 73.22 0.90 0.07 89.69 13.92 177.95 Keskimäärin 40.57 0.09 40.35 0.81 0.05 59.06 9.67 110.03 Sisä-Suomi3) 6.76 0.02 8.55 0.32 30.23 5.69 44.81 ifi 15.27 0.04 15.18 0.50 0.02 70.79 7.66 94.19 IV 24.72 0.03 24.68 0.82 0.03 79.36 8.49 113.41 V-VI 41.73 0.05 41.64 0.62 0.04 84.80 10.68 137.83 Keskimäärin 27.87 0.04 27.90 0.66 0.03 77.37 8.96 114.96 Ete1ä-Pohjanmaa4) I-11 9.51 0.04 9.49 0.14 - 42.29 13.40 65.36 III 15.53 0.05 15.50 0.35 0.06 28.44 10.48 54.88 IV 25.65 0.05 25.54 0.07 - 40.02 13.38 78.99 V-V1 43.62 0.04 43.25 0.17 0.09 54.20 12.97 110.72 Keskimäärin 31.37 0.09 31.16 0.18 0.05 44.43 12.63 88.54 Pohjois-Suomi') ifi 15.96 0.05 15.94 0.04 0.16 88.95 32.23 137.37 IV 24.49 0.03 24.50 0.16 0.45 108.43 57.13 190.70 V-VI 44.56 0.04 44.45 0.38 0.15 99.07 56.30 200.39 Keskimäärin 28.57 0.04 28.51 0.20 0.25 98.63 48.76 176.39 Koko maa6) Keskimäärin 7) 34.60 0.06 34.47 0.59 0.08 69.44 17.75 122.39 ')Område och storleksklass. 2)Södra Finland. 3)Inre Finland. 4)Sydösterbotten. 5)Norra Finland. 6)Hela landet. I medeltal. 8)Total åkerarea1. 9)Vid årets början. m)Trädgård. 11)Äker. 12)Äng och naturbete. '3)Röjningar. 14)Växtlig skogsmark. areal utom vattenområden. 'oTotalareal. vRegions and size classes. 'South Finland. 3) Central Finland. 4)South Ostrobothnia. 5Worth Finland. 6)The whole country. ')Average. 8)Arable land in cultivation. 9.).4t the start of the year. 'Garden. wArable land. " )Pasture and meadow. 13)Clearings. Torest. ")The rest of the area. 16)Total. 136 5 Taulukko 2. Pellon käyttö % peltoalasta Äkerns användning i % av åkerarealen Use of arable land per cent of area Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluokka Ruis') Velmä2) Obra3) Kaura ja seka- vilja4 Peruna') Sokeri juuri- kas') Muut juurek- see) Nurmi') Kesan- to9) Muu pelto ala') Etelä-Suomi - 10.4 9.2 13.3 0.5 36.3 29.4 0.9 EI 0.9 3.0 17.5 15.3 0.9 7.2 0.1 31.5 19.9 3.7 IV 1.0 4.9 17.9 16.8 1.7 2.6 0.0 31.7 18.3 5.1 V 1.5 7.8 26.4 14.1 1.1 3.9 0.0 18.5 20.0 6.7 VI 2.6 10.6 28.9 11.4 0.8 5.2 0.6 8.0 21.4 10.5 Keskimäärin 1.9 8.4 25.8 13.3 1.0 4.4 0.3 16.5 20.3 8.1 Sisä-Suomi I-II 1.6 0.2 2.1 15.8 1.3 0.1 56.1 12.5 10.3 111 0.5 0.1 10.4 10.2 0.6 1.2 0.1 66.8 8.1 2.0 IV 0.2 0.5 12.1 12.1 0.9 2.0 0.0 57.6 11.9 2.7 V-VI 0.1 0.9 20.0 16.6 0.8 2.3 0.3 36.5 19.1 3.4 Keskimäärin 0.2 0.7 16.0 14.2 0.8 2.0 0.1 47.6 15.3 3.1 Etelä-Pohjanmaa 21.5 27.7 0.4 0.2 35.1 15.1 ifi 0.4 1.5 19.6 14.2 0.3 9.2 0.0 39.2 11.8 3.8 IV 0.6 1.0 31.3 18.6 1.4 0.3 25.6 16.1 5.1 V-VI 0.2 1.3 26.4 16.7 1.2 1.0 0.0 30.6 18.9 3.7 Keskimäärin 0.3 1.2 26.9 17.0 1.2 1.6 0.0 30.1 17.6 4.1 Pohjois-Suomi I-II - - - - - - III 0.1 0.0 10.2 2.5 1.6 0.2 73.5 8.0 3.9 IV 0.1 - 8.3 3.1 0.5 0.0 79.3 6.3 2.4 V-VI 0.0 0.0 19.5 8.4 1.7 0.3 53.3 15.7 1.1 Keskimäärin 0.0 0.0 14.7 5.8 1.3 0.2 64.2 11.9 1.9 Koko maa Keskimäärin 1.2 5.1 22.4 12.6 1.1 3.0 0.2 30.8 17.8 5.8 2 Vete. 3)Korn. 4)Havre och blandsäd. 5)Potatis. 6)Sockerbeta. 7)Övriga rotfrukter. 8 Val1. 9)Träda. mÖvrig åkerareal. oRye. vWheat. 3)13ar1ey. 4)0ats and mixed grain. 5)Potatoes. 6)Sugar beet. 7)0ther root crops. 8)Cu1tivated grass. 9)Fa11ow. uoThe rest of the arable land. 137 Taulukko 3. Sadot kg/ha Skörd kg/ha Yields of cultivated plants kg/ha Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluokka Ruis' Kevät- vehnä2) Ohra') Laura') Peruna') Sokeri- juuri- kas') Heinä') Sato ry/has) Etelä-Suomi 1-11 4 874 4 968 2 339 15 152 5 478 3 032 ifi 1 402 3 967 3 718 4 193 13 697 25 802 6 915 3 742 IV 3 053 3 656 4 116 4 056 23 697 38 933 4 607 3 600 V 3 067 4 264 4 354 4 115 21 588 28 067 4 662 3 893 VI 3 094 4 274 4 384 4 458 25 491 27 174 5 364 4 120 Keskimäärin 3 040 4 216 4 322 4 238 23 056 27 473 5 059 3 947 Sisä-Suomi 1-11 434 2 167 1 523 3 638 9 963 4 069 2 393 ifi 1 243 3 000 3 214 3 151 14 307 24 080 4 399 2 992 IV 1 774 3 272 3 277 3 235 17 154 20 474 4 344 3 068 V-V1 1 813 3 574 3 208 3 481 16 510 21 092 4 426 3 095 Keskimäärin 1 515 3 466 3 224 3 382 16 451 21 105 4 378 3 067 Etelä-Pohjanmaa I-II 1 720 4 157 22 000 5 939 2 768 1111 818 3 726 3 653 3 896 13 484 26 056 5 230 3 457 IV 1 826 3 853 4 037 3 546 26 836 17 758 4 702 3 254 V-VI 1 773 3 658 4 024 3 877 26 859 18 659 5 163 3 561 Keskimäärin 1 703 3 705 3 981 3 790 26 493 22 669 5 068 3 460 Pohjois-Suomi I-1I - - - - - III 889 4 000 2 828 3 339 17 962 - 4 092 2 629 IV 1 111 3 273 3 225 17 065 - 3 985 2 422 V-VI 1 818 3 205 3 338 27 972 - 4 243 2 867 Keskimäärin 818 3 014 3 173 3 319 24 803 4 108 2 687 Koko maa Keskimäärin 2 949 4 185 4 029 3 976 22 908 26 533 4 681 3 549 oftåg. 2)Vårvete. 3)Kom. 4)Havre. 5)Potatis. Sockerbeta. 7)11ö. 8Skörd fe/ha. oRye. 2)Spring wheat. vBarley. 4)0ats. 5)Potatoes. 6)Sugar beet. 7 Hay. Yield in feed units per hectare. 138 Taulukko 4. Varat ja velat mk/tila Tillgångar och skulder mk/gård Assets and liabilities per farm Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluokka Varat') Velat') Maa- talous') Metsä- talous") Asuin- raken- nukset5) Sivu- ansio- talous') Rahoitus- omai- suus7) Yksityis- talous') Varat yhteensä') Yhteen- sä'') Va- roista %") Etelä-Suomi I-II 247 692 173 360 66 237 5 619 130 007 106 171 729 086 75 796 10.4 HE 587 449 301 150 161 590 19 379 160 615 91 962 1322 145 346 769 26.2 IV 940 826 378 773 177 190 10 809 174 130 113 392 1795 120 438 486 24.4 V 1383 545 497 774 183 961 8 715 205 481 130 967 2410 443 706 927 29.3 VI 2305 297 676 430 259 925 14 621 334 979 164 395 3755 647 1143 071 30.4 Keskimäärin 1373 006 480 102 196 070 12 196 222 414 128 983 2412 771 689 137 28.6 Sisä-Suomi III 283 610 264 107 109 716 27 843 77 946 60 433 823 655 57 180 6.9 III 562 008 564 786 236 679 29 944 108 626 97 184 1599 227 322 994 20.2 IV 825 062 559 018 252 333 2 369 147 817 86 936 1873 535 465 718 24.9 V-VI 1181 444 613 749 226 384 9 498 194 800 108 614 2334 489 735 854 31.5 Keskimäärin 870 455 567 405 233 917 11 966 152 875 95 715 1932 333 512 626 26.5 Etelä-Pohjanmaa 1-11 311 534 194 143 103 217 - 96 629 85 700 791 223 285 432 36.1 IQ 570 714 122 698 145 151 3 964 117 332 102 049 1061 908 294 777 27.8 IV 808 349 171 403 179 371 15 413 126 234 134 126 1434 896 473 814 33.0 V-VI 1279 021 231 835 232 100 10 572 183 634 129 428 2066 590 769 414 37.2 Keskimäärin 960 775 190 803 194 198 10 384 149 876 123 926 1629 962 568 569 34.9 Pohjois-Suomi - - 111 501 990 415 930 226 786 11 664 143 717 96 810 1396 897 347 334 24.9 IV 672 723 372 349 216 708 9 650 120 957 88 691 1481 078 527 575 35.6 V-V1 1091 953 353 919 194 256 19 787 148 682 113 602 1922 199 671 014 34.9 Keskimäärin 760 528 377 295 212 414 13 613 136 164 99 887 1599 901 518 273 32.4 Koko maa Keskimäärin 1104 254 448 874 207 031 12 258 183 398 115 700 2071 515 606 105 29.3 "Tillgångar. 2Skulder.3)Jordbruk. 4Skogsbruk. 93ostadsbyggnader. 93iförtjänster.7)Finansieringsti11gångar.8)Privatekonomi. 'Summa tillgångar. ''Summa skulder. "Skulder i % av tillgångar. PAssets. 2 Liabilities. .9Agriculture. 4Torestry. 5)Dwe1lings. 6Sy-enterprises. 7)Current assets. NPrivate household. vThe assets totcd. m)The liabilities total. Liabilities per cent of assets. 139 Taulukko 5. Maatalousomaisuus mk/ha Jordbrukets tillgångar mk/ha Agricultural property per hectare Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluokka Varastot') Koti- eläimet') Kalusto') Raken- nukset4) Salaoj tukset5) Maa 6) Yhteensä') Etelä-Suomi III 3 639 4 993 4 844 1 627 218 17 132 32 453 III 3 542 6 092 5 912 4 964 623 17 877 39 010 IV 3 263 5 874 5 239 4 967 705 17 814 37 862 V 3 631 4 133 4 354 3 667 628 18 310 34 723 VI 3 718 2 379 3 595 2 320 668 18 602 31 282 Keskimäärin 3 613 3 701 4 226 3 313 656 18 343 33 852 Painotettu keskiarvo 3 567 4 523 4 705 3 602 603 18 064 35 064 Sisä-Suomi 1-11 2 955 7 001 10 342 7 968 1 091 12 549 41 906 Ill 2 620 8 531 7 332 7 417 664 10 260 36 824 IV 2 427 6 649 5 427 7 465 543 10 859 33 370 V-VI 2 993 5 353 4 634 4 073 657 10 612 28 322 Keskimäärin 2 753 6 199 5 288 5 680 623 10 674 31 217 Painotettu keskiarvo 2 735 7 064 7 028 6 839 736 11 008 35 410 Etelä-Pohjanmaa I-II 2 983 9 268 5 339 3 525 780 10 934 32 829 UI 4 471 5 678 5 865 8 579 545 11 676 36 814 IV 4 083 5 992 4 864 4 637 387 11 572 31 535 V-VI 3 892 5 114 3 631 4 023 708 11 957 29 325 Keskimäärin 3 982 5 437 4 173 4 605 613 11 821 30 631 Painotettu keskiarvo 3 977 6 113 4 851 5 448 590 11 627 32 606 Pohjois-Suomi I-II - - - III 2 052 8 710 6 224 5 660 357 8 426 31 429 IV 1 903 8 683 4 162 4 682 386 7 637 27 453 V-VI 1 987 6 036 4 103 3 834 490 8 048 24 498 Keskimäärin 1 977 7 310 4 498 4 410 436 7 991 26 622 Painotettu keskiarvo 2 228 12 157 6 445 6 305 312 7 879 35 326 Koko maa Keskimäärin 3 227 4 880 4 444 4 006 610 14 750 31 917 Painotettu keskiarvo 3 253 6 516 5 458 4 958 579 14 017 34 781 ')Förräcl. 2)11usdjur. 3)Maskiner och redskap. 4Syggnader. 5)Täckdikning. 6)Mark. 7)Summa. oStores. oLivestock. oimplements. oDrainage. oilgricultural land. oTotal. 140 Taulukko 6. Kotieläimiä kpl/tila Djurantal per gård Number of livestock per farm Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluokka Hevo- sett) Nautakarja2) Siat') Siipi- karja') Lam- paat5) Nauta- yksiköi- tä") Lehmät') Vasikat') Muut') Yli 2 kl(9) Alle 2 kkm) Etelä-Suomi I-II 2.0 3.9 1.5 1.3 4.5 DI 4.1 4.3 2.4 23.2 9.9 79.2 1.8 19.4 IV 0.2 7.3 6.0 5.7 26.1 8.9 26.5 0.2 24.4 V 0.1 6.2 6.5 5.3 50.0 17.4 86.1 0.5 35.4 VI 0.1 4.4 6.8 6.0 65.7 16.9 315.4 2.0 45.4 Keskimäärin 0.1 5.6 6.1 5.1 43.6 13.9 126.7 1.0 32.3 Sisä-Suomi Nl 0.3 2.8 1.2 1.3 0.1 0.4 9.1 5.3 III 0.1 8.0 6.7 5.5 6.8 5.7 0.9 1.8 16.8 IV 0.0 11.7 7.6 6.5 13.1 3.4 14.7 0.8 23.6 V-V1 11.4 9.7 10.7 29.6 8.1 41.5 0.1 33.6 Keskimäärin 0.1 10.4 7.9 7.5 17.0 5.4 20.5 1.1 24.9 Etelä-Pohjanmaa I-II 0.3 1.8 1.5 10.3 - 0.5 0.5 6.8 UI 0.1 4.5 1.6 3.5 14.2 11.6 102.0 9.1 17.2 IV 0.1 6.3 3.8 4.9 56.1 25.1 40.8 0.3 37.9 V-VI 0.1 12.5 8.2 11.4 50.0 9.4 70.4 0.5 43.9 Keskimäärin 0.1 8.7 5.3 7.8 43.1 14.3 64.7 2.1 35.3 Pohjois-Suomi I-II - III 0.1 8.3 6.5 5.9 8.5 10.4 0.7 0.1 18.2 IV 0.2 13.9 10.9 9.6 3.3 0.8 0.2 23.9 V-V1 0.0 15.6 13.0 13.8 11.1 4.3 4.1 1.4 31.9 Keskimäärin 0.1 12.6 10.1 9.8 7.9 5.9 1.6 0.6 24.8 Koko maa Keskimäärin 0.1 8.3 7.2 6.8 30.8 10.5 73.3 1.0 29.8 ollästar. 2)1\1ötboskap. 3)Svin. 4)Fjäderfa. 5)Får. 6 Kor. 7)Kalvar. s'Övrigt nötboskap. 9Svin över 2 månader. mGrisar under 2 månader. '')Kreatursenheter. ollorses. vCattle. 3)1)igs. 4)Poultry. 5Sheep.6)Cows.7 )Calves. 8)0ther cattle. 9)Pigs over 2 months. ")Piglets under 2 months. ")Livestoek units. 141 Taulukko 7. Kalusto mk/ha Maskiner «11 redskap mk/ha Implements per hectare Tilivuosi 1993 Alue ja suumusluoklca Traktorit') Puimurit') Ajo-ja kuljetus- kalusto') Kasvin- viljely- kalusto4) Koti- eläin- kalusto') Muu maa- talous- kalusto') Yhteensä') Etelä-Suomi I-II 3 487 36 57 843 179 242 4 844 IQ 2 215 512 756 1 315 487 627 5 912 IV 1 656 427 607 1 188 850 511 5 239 V 1 373 542 514 1 093 465 367 4 354 VI 1 043 566 367 1 023 319 277 3 595 Keskimäärin 1 317 533 473 1 087 455 361 4 226 Painotettu keskiarvo 1 762 461 491 1 103 472 410 4 705 Sisä-Suomi I-II 4 581 200 1 631 1 918 380 1 632 10 342 El 3 171 325 875 1 393 953 615 7 332 IV 1 985 257 577 1 209 792 607 5 427 V-VI 1 443 587 596 1 006 562 440 4 634 Keskimäärin 1 868 438 633 1 132 686 531 5 288 Painotettu keskiarvo 2 863 337 925 1 391 698 814 7 028 Etelä-Pohjanmaa I-II 1 429 115 921 1 933 54 887 5 339 Dl 1 824 782 783 1 051 845 580 5 865 IV 1 658 524 581 1 236 459 406 4 864 V-VI 1 158 385 439 863 433 353 3 631 Keskimäärin 1 350 454 513 987 475 394 4 173 Painotettu keskiarvo 1 520 497 647 1 170 505 512 4 851 Pohjois-Suomi NT - - - - III 2 319 110 1 025 1 431 480 859 6 224 IV 1 604 130 540 950 527 411 4 162 V-V1 1 406 287 533 959 441 477 4 103 Keskimäärin 1 627 212 622 1 037 478 522 4 498 Painotettu keskiarvo 2 493 240 1 054 1 221 901 536 6 445 Koko maa Keskimäärin 1 464 456 528 1 078 499 419 4 444 Painotettu keskiarvo 2 054 407 691 1 191 591 524 5 458 ')Traktorer. 2)Skördetröskor. 3)Kör- och transportinventarier. 4)Växtodlingsredskap. 5)Husdjursredskap. 0Övriga jordbruksredskap.7Summa. PTractors. 2.)Combines. -vTransport implements. 4)Implements used for plant cultivation. Wmplements used for animal husbandly. 6)0ther agricultural implements. 7)Tota1. 142 Taulukko 8. Rakennukset Byggnader Buildings Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluoklca Eläinsuojatn Muut rakennulcset2) rrilc/ha Maatalousraken- nukset yhteensä Asuin- rakennukset yhteensä mk/tila5 nildha % mic/ha3) 1111c/tila4) Etelä-Suomi 1-11 183 11.2 1 444 1 627 12 420 66 237 III 2 741 55.2 2 223 4 964 74 748 161 590 IV 2 852 57.4 2 115 4 967 123 434 177 190 V 1 928 52.6 1 739 3 667 146 123 183 961 VI 994 42.8 1 326 2 320 170 965 259 925 Keskimäärin 1 680 50.7 1 633 3 313 134 359 196 070 Painotettu keskiarvo 1 831 50.8 1 771 3 602 117 899 183 137 Sisä-Suomi 1-11 5 021 63.0 2 947 7 968 53 927 109 716 III 5 405 72.9 2 012 7 417 113 195 236 679 rv 5 443 72.9 2 022 7 465 184 563 252 333 V-VI 2 539 62.3 1 534 4 073 169 910 226 384 Keskimäärin 3 907 68.8 1 773 5 680 158 400 233 917 Painotettu keskiarvo 4 709 68.8 2 131 6 840 208 206 Etelä-Pohjanmaa Ml 2 469 70.0 1 056 3 525 33 452 103 217 ui 4 830 56.3 3 749 8 579 132 991 145 151 rv 2 647 57.1 1 990 4 637 118 883 179 371 V-VI 2 326 57.8 1 697 4 023 175 479 232 100 Keskimäärin 2 646 57.5 1 959 4 605 144 432 194 198 Painotettu keskiarvo 3 163 58.1 2 279 5 442 127 839 174 235 Pohjois-Suomi I-II - - - LE1 3 689 65.2 1 971 5 660 90 411 226 786 IV 3 212 68.6 1 470 4 682 114 719 216 708 V-VI 2 300 60.0 1 534 3 834 170 899 194 256 Keskimäärin 2 815 63.8 1 595 4 410 125 969 212 414 Painotettu keskiarvo 4 175 66.2 2 133 6 308 110 893 219 959 Koko maa Keskimäärin 2 327 58.1 1 679 4 006 138 617 207 031 Painotettu keskiarvo 2 978 60.1 1 980 4 958 120187 192 557 1 3jurstallar. 2)Övriga byggnader. 3)Summa jordbruksbyggnader mk/ha. 4Summa jordbruksbyggnader mIc/gård. 513ostadsbyggnadermIdgård. Livestock buildings. vOther buildings..vFarm buildings total per hectare. 4)Farm buildings total per farm. .9Dwellings per farm. 143 Taulukko 9. Rahatulot mk/tila Inkomster mk/gård Cash receipts per farm Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluokka Maatalous') Metsätalous') Sivuansio- talous') Yksityis- talous4) Veron- palautukset') Yhteensä') mk mk % mk % mk % mk % Etelä-Suomi 88 067 48.1 6 497 3.5 52 202 28.5 25 229 13.8 11 182 6.1 183 177 ifi 270 404 67.0 15 038 3.7 69 220 17.1 42 352 10.5 6 786 1.7 403 800 IV 406 119 79.3 20 715 4.0 49 646 9.7 29 938 5.8 6 023 1.2 512 441 V 554 015 81.2 38 917 5.7 46 801 6.9 35 800 5.2 6 813 1.0 682 346 VI 891 480 86.5 42 099 4.1 54 746 5.3 30 807 3.0 11 733 1.1 1030 865 Keskimäärin 553 862 81.4 31 417 4.6 52 832 7.8 33 997 5.0 7 909 1.2 680 017 Sisä-Suomi 1-11 165 700 74.0 9 247 4.2 17 200 7.7 25 570 11.4 6 113 2.7 223 830 EI 285 554 69.8 37 670 9.2 50 386 12.3 26 602 6.5 8 906 2.2 409 118 IV 407 744 77.3 37 481 7.1 37 071 7.0 35 172 6.7 9 786 1.9 527 254 V-VI 592 089 82.0 45 838 6.4 33 997 4.7 39 712 5.5 10 426 1.4 722 062 Keskimäärin 435 835 78.2 39 299 7.1 38 093 6.8 34 495 6.2 9 667 1.7 557 389 Etelä-Pohjanmaa 133 732 54.6 20 076 8.2 51 768 21.1 39 364 16.1 - - 244 940 ifi 292 625 76.6 1 840 0.5 58 317 15.3 25 742 6.7 3 292 0.9 381 816 IV 444 417 83.8 11 666 2.2 47 350 8.9 22 070 4.2 5 011 0.9 530 514 V-VI 592 382 82.2 18 779 2.6 65 070 9.0 40 365 5.6 3 879 0.6 720 475 Keskimäärin 471 566 81.5 13 383 2.3 57 807 10.0 31 885 5.5 3 965 0.7 578 606 Pohjois-Suomi - - - - - - - - III 348 460 76.3 14 084 3.1 52 432 11.5 36 840 8.1 5 141 1.0 456 957 IV 484 890 85.8 18 129 3.2 22 484 4.0 33 931 6.0 5 976 1.0 565 410 V-VI 604 113 88.5 20 530 3.0 23 615 3.5 28 192 4.1 6 430 0.9 682 880 Keskimäärin 481 573 84.5 17 501 3.1 32 221 5.7 32 630 5.7 5 799 1.0 569 724 Koko maa Keskimäärin 506 693 81.4 28 450 4.6 46 089 7.4 33 614 5.4 7 457 1.2 622 303 0.Tordbruk. 2Skogsbruk. 3)13iförtjänster. 4)Privatekonomi. 5Skatteäterbäring. 'Summa vAgrieulture. vForestry. vBy-enterprises. 4)Private household. VTax rebate. 6)Tota1. 144 Taulukko 10. Rahamenot mk/tila Utgifter mk/gård Cash expenses per farm Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluoldm Maatalous» Asuin- Metsä- raken- talous') nusten uudistus') Sivu- ansio- talous') Yksi- tyis- talous') Verot') Korot, vuokrat ja eläk- keet» Yhteensä') mk % Etelä-Suomi 1-11 50 431 28.5 507 2 817 80 936 35 767 6 530 176 988 IlI 186 434 49.6 6 440 9 345 9 357 95 459 42 690 26 030 375 755 IV 301 026 59.4 5 809 5 773 3 083 118 176 42 187 30 540 506 594 V 389 690 60.1 10 276 6 964 8 345 118 695 62 878 52 061 648 909 VI 645 556 64.2 16 121 11 462 14 099 130 787 90 254 97 554 1005 833 Keskimäärin 397 024 60.5 9 959 8 044 8 603 117 553 61 411 53 739 656 333 Sisä-Suomi I-II 127 650 59.4 2 143 1 745 6 822 57 279 15 942 3 429 215 010 III 196 102 51.8 5 843 8 841 6 254 98 353 40 383 22 883 378 659 IV 269 544 55.6 13 227 8 904 1 145 115 306 46 520 30 570 485 216 V-VI 405 370 59.5 31 523 12 311 1 494 118 096 63 120 49 353 681 267 Keskimäärin 295 372 56.8 17 586 9 794 2 620 110 187 49 754 34 373 519 686 Etelä-Pohjanmaa 1-11 109 213 38.0 3 018 68 255 76 74 146 16 829 16 114 287 651 Dl 193 192 51.6 4 384 3 199 11 121 100 086 39 525 22 692 374 199 IV 283 823 52.6 4 096 19 808 7 385 142 203 44 890 37 627 539 832 V-VI 417 013 59.2 21 244 7 121 16 070 116 751 68 081 57 773 704 053 Keskimäärin 321 150 55.9 12 026 12 622 11 830 119 738 53 483 43 225 574 074 Pohjois-Suomi I-11 - - m 243 544 56.0 4 683 5 140 18 969 98 045 42 390 22 082 434 853 IV 342 084 61.7 15 045 9 888 3 949 107 076 43 683 32 434 554 159 V-V1 407 219 63.2 8 002 12 564 6 428 107 669 53 939 48 247 644 068 Keskimäärin 332 606 60.9 9 280 9 665 9 287 104 195 46 644 34 515 546 192 Koko maa Keskimäärin 355 472 59.5 11 601 9 184 7 823 113 532 55 224 44 800 597 636 »Jordbruk. »Skogsbruk. »Investering i bostadsbyggnader. »Biförtjänster. »Privatekonomi.'Skatter. »Räntor, arrenden och sytning. 'Summa. vAgriculture. vForestry. 3Investment in dwellings. 4Sy-enterprises. 5)Private household. 6)Taxes. vinterests, rents and pensions. 8)Total. 145 Taulukko 11. Maatalouden kokonaistuotto mk/ha Jordbrukets bruttointäkt mk/ha Gross return of agriculture per hectare Tilivuosi 1993 Kotieläintuotto') Alue ja suuruusluokka Maito- talous') Nauta- karja') Siat 6) karja') Siipi- Muut eläi- met') Yhteensä') Ruisw) Vehnän) Ohra ja Kaurau) mk % Etelä-Suomi 1-11 4 456 2 764 311 98 7 629 64.8 0 1 008 621 DI 4 776 1 733 4 944 848 108 12 409 69.1 20 181 1 311 N 5 339 1 833 2 847 198 29 10 246 64.0 53 324 1 281 V 2 722 1 304 3 871 549 29 8 475 61.6 85 644 1 570 VI 1 023 814 2 319 755 35 4 946 43.0 157 846 2 316 Keskimäärin 2 451 1 187 3 074 607 36 7 355 55.4 108 665 1 847 Painotettukeskiarvo 3 410 1 539 3 064 567 55 8 635 60.6 74 583 1 537 Sisä-Suomi 7 168 850 7 4 1938 9 967 39.1 12 0 765 m 10 083 3 300 1 745 29 249 15 406 81.7 2 0 214 IV 9 670 2 182 1 334 187 86 13 459 79.8 2 13 443 V-VI 5 180 2 150 2 145 236 3 9 714 70.4 0 54 921 Keskimäärin 7 333 2 286 1 798 192 80 11 689 75.0 0 32 671 Painotettu keskiarvo 8 252 2 226 1 330 103 556 12 467 66.0 4 15 547 Etelä-Pohjanmaa 1-11 2 850 8 170 93 10 843 69.6 0 0 2 323 DI 5 660 809 2 833 2 590 582 12 474 65.3 2 84 1 816 IV 4 380 1 406 6 192 435 3 12 416 73.4 20 75 1 600 V-V1 5 267 1 796 2 341 264 4 9 672 72.0 0 71 1 554 Keskimäärin 5 050 1 678 3 329 524 60 10 641 71.6 3 72 1 600 Painotettu keskiarvo 4 765 2 348 3 103 955 188 11 357 69.7 6 65 1 757 Pohjois-Suomi I-II - - - - - - - - - - iii ,11 245 2 936 2 577 5 11 16 774 78.2 0 - 196 IV 12 022 3 677 233 0 24 15 956 82.9 1 158 V-VI 7 089 2 516 977 13 59 10 654 77.8 0 0 600 Keskimäärin 9 209 2 920 1 118 7 40 13 294 80.8 0 0 402 Painotettu keskiarvo 7 487 2 253 9 269 5 24 19 038 78.2 0 0 257 Koko maa Keskimäärin 4 629 1 704 2 556 430 47 9 366 65.1 62 395 1 386 Painotettu keskiarvo 5 221 1 916 3 757 448 167 11 509 67.2 37 296 1 162 0Husdjursintäkter. 2)Växtodlingsintälcter. 3)Övriga intäkter. 4)Mjölkhushållning. 5)Nötboskap. 6)Svin. 7)Fjäderfa. 8)Övriga husdjurd. 'Summa husdjursintäkter. ")Vete. '2)Kom ochhavre. '3) Oljeväxter. '4)Potatis. '5)Rotfrukter.16)Övriga växter. mSummaväxtodlingsintäkter.'8)Trädgård.mStatsbidrag.20)Bostadsförmän.20Övrigt.22)Stunmaövrigaintäkter. 23)Bruttointälcter totalt. 146 Kasvinviljelytuotto2) Muu tuotto') Kokonais- tuotto yhteens0) Öljy- kasvit'3) Peru- nal') Juuri- kasvit's) Muut' 6) Yhteensä' ) ham Puutar- Valtion avustuk- setm Asunto- etu.20) Muut21) Yhteensä22) mk % mk 30 92 1 751 14.8 69 1 432 776 120 2 397 20.4 11 777 78 145 950 305 2 990 16.6 51 1 371 823 324 2 569 14.3 17 968 216 495 405 717 3 491 21.8 27 1 378 585 282 2 272 14.2 16 009 363 188 547 172 3 569 26.0 15 1 143 346 205 1 709 12.4 13 753 625 163 813 250 5 170 45.0 57 906 255 162 1 380 12.0 11 496 443 218 666 293 4 240 31.9 37 1 080 367 206 1 690 12.7 13 285 300 212 604 310 3 620 25.4 41 1 208 515 223 1 987 14.0 14 242 173 199 4 039 5 188 20.3 6 518 2 125 1 207 514 10 364 40.6 25 519 79 204 209 708 3.8 30 1 583 985 151 2 749 14.6 18 863 162 204 418 1 242 7.4 8 1 274 683 209 2 174 12.9 16 875 80 117 346 346 2 234 16.2 14 1 187 419 224 1 844 13.4 13 792 42 129 279 586 1 739 11.2 79 1 273 585 213 2 150 13.8 15 578 17 128 233 1 264 2 208 11.7 1 545 1 555 847 265 4 212 22.3 18 887 46 24 9 2 402 15.4 36 1 190 1 085 14 2 325 14.9 15 570 252 22 1 211 756 4 143 21.7 54 1 336 656 428 2 474 13.0 19 091 34 258 23 227 2 237 13.2 15 1 411 491 349 2 266 13.4 16 919 148 279 106 119 2 277 17.0 15 969 344 150 1 478 11.9 13 427 127 247 189 205 2 443 16.4 19 1 114 420 228 1 781 12.0 14 865 128 163 400 318 2 837 17.4 30 1 220 582 262 2 094 12.9 16 288 - - - - - - - - - - 309 158 278 941 4.4 31 2 679 786 231 3 727 17.4 21 442 - 89 17 40 289 1.5 25 2 343 487 154 3 009 15.6 19 254 - 407 37 79 1 158 8.5 155 1 285 267 181 1 888 13.8 13 700 297 66 105 870 4.9 96 1 841 423 183 2 543 14.3 16 707 0 222 62 498 1 039 4.3 67 3 196 824 172 4 259 17.5 24 336 274 219 459 301 3 096 21.5 52 1 243 417 205 1 917 13.3 14 379 169 190 412 525 2 801 16.4 331 1 603 640 229 2 803 16.4 17 113 vGross return of animal husbandry. vGross return of plant cultiyation. vOther gross return. 4'1)airy products. vCattle. vPigs.vPoultry. vOther animals. vTotaL IvRye. wWheaL "Sarley and oats. plants. ivPotatoes. "Root crops.'00ther plants. 17) TotaL 162 Horticulture. "'State premiums. 2012ents and dwellings. 'vRest. 2 vOther gross return totaL 23 The gross return totaL 147 Taulukko 12. Maatalouden liikekustannus mk/ha Jordbrukets driftskostnader mk/ha Production expenses of agriculture (except interest claim for total capital) per hectare Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluokka Työloistannus" Koti- eläin- kustan- nus') Tarvikekustannus3) Pal- icats) Viljelijäperheen9), Yhteensä'2) Osto- rehutu) Ostosie- Osto- Kuivaus, menet lannoit- kasvinsuo- yins.14) teet15) jelu yms.16) Juoksevat työt''') Johto- työ'') mk Etelä-Suomi I-11 10 085 383 10 468 56.3 338 1 588 169 665 192 39 6 379 358 6 776 35.0 667 3 650 277 967 359 IV 313 5 122 210 5 645 34.0 544 2 702 269 982 303 V 144 3 342 168 3 654 29.6 365 2 143 226 922 258 VI 461 1 567 148 2 176 22.6 182 1 611 253 894 321 Keskimäärin 305 2 985 176 3 466 28.5 325 2 065 247 920 298 Painotettu keskiarvo 215 4 640 235 5 090 34.8 411 2 357 244 906 295 Sisä-Suomi I-II 892 16 610 497 17 999 49.4 700 2 336 1 233 1 056 284 Dl 185 8 484 392 9 061 41.3 730 3 505 309 1 202 112 IV 239 6 039 245 6 523 36.9 650 2 644 304 1 147 134 V-VI 504 3 499 213 4 216 31.7 379 2 043 286 1 034 210 Keskimäärin 378 5 102 248 5 728 35.6 517 2 428 305 1 093 172 Painotettu keskiarvo 432 8 768 345 9 545 42.4 629 2 722 520 1 119 178 Etelä-Pohjanmaa I-11 649 4 960 229 5 838 31.4 519 4 236 325 1 108 235 Dl 286 6 349 202 6 837 33.9 495 4 445 285 1 069 472 IV 190 5 334 197 5 721 33.9 457 3 208 372 815 228 V-VI 237 3 308 137 3 682 28.6 387 2 139 234 991 241 Keskimäärin 235 4 126 159 4 520 30.9 416 2 651 275 956 259 Painotettu keskiarvo 301 4 956 185 5 442 32.3 456 3 396 297 987 305 Pohjois-Suomi I-11 349 8 978 292 9 619 40.2 700 4 768 233 1 221 75 IV 145 6 648 230 7 023 35.6 800 4 793 232 1 263 71 V-V1 356 4 156 139 4 651 34.7 454 2 343 302 1 053 94 Keskimäärin 294 5 740 191 6 225 36.3 598 3 520 270 1 140 84 Painotettu keskiarvo 259 9 860 215 10 334 36.8 722 8 381 287 918 64 Koko maa Keskimäärin 309 3 901 189 4 399 31.7 411 2 422 263 989 238 Painotettu keskiarvo 278 6 336 245 6 859 36.7 511 3 582 312 961 236 oArbetskostnader. 2)1Iusdjurskostnader. 3)Kostnader för förnödenheter. 4)Kostnader för maskiner och redskap. 93yggnadskostnader. 6)Övriga driftskostnader. 7)Summa driftskostnader. 8)Löner. 93rukarfamiljens arbete. '')Jorbrukets löpande arbeten. oDriftsledararbete. mSumma arbetskostnader. '3)Köpt foder. '4)Köptutsäde o.dyl. '5)11andelsgödsel. '6)Torkning, växtskydd o.dyl. mBränsle och smörjmedel. mElavgifter. '9)Summa fömödenheter. 20 Avskrivning.21)Reparation och underhåll. 22)Inköp av småredskap.23)Hyra förredskap. 24)Summa maskiner och redskap.293yggnadsavslcrivning.26)1Inderhåll. "'Summa byggnadskostnader. Kone-jakalustokustamms4) Rakennukset') Poltto-ja voitelu- aineet' Sähkö- maksut's) Yh- teen- Korjaus ja Pienka- Kaluston Pois- kunnossa- luston vuokra- tom pitozo oston) käyttl323) Yli- teen- sä24) Pois- to") Kor- jaus263 Yli- teen- sä27) Muu kus- tannus6) Liikekus- tannus7) 520 541 3 675 553 316 120 666 1 655 355 179 534 1 921 18 591 540 565 6 358 1 102 642 156 353 2 253 838 345 1 183 2 132 19 369 477 480 5 213 1 022 586 159 288 2 055 776 354 1 130 2 000 16 587 480 313 4 342 944 443 99 171 1 657 507 195 702 1 640 12 360 431 244 3 754 793 410 77 142 1 422 356 163 519 1 594 9 647 461 320 4 311 895 459 101 186 1 641 495 212 707 1 698 12 148 484 405 4 691 908 487 119 280 1 794 560 245 815 1 829 14 630 2 226 976 8 111 1 644 1 233 1 092 617 4 586 1 300 281 1 581 3 486 36 463 486 610 6 224 963 726 152 433 2 274 1 119 344 1 463 2 178 21 930 400 477 5 106 1 045 634 204 318 2 201 1 060 259 1 319 1 879 17 678 402 355 4 330 852 498 153 215 1 718 556 228 784 1 882 13 309 430 434 4 862 940 579 180 281 1 980 805 252 1 057 1 930 16 074 857 611 6 007 1 118 775 385 403 2 681 1 027 285 1 312 2 354 22 528 541 494 6 939 904 315 268 457 1 944 655 585 1 240 2 089 18 569 508 630 7 409 674 465 173 440 1 752 774 175 949 2 721 20 163 600 410 5 633 1 144 427 112 281 1 964 711 124 835 2 249 16 859 448 331 4 384 950 525 115 196 1 786 546 211 757 1 877 12 873 494 381 5 016 972 492 122 244 1 830 611 189 800 2 052 14 634 517 463 5 965 910 452 154 328 1 844 671 234 905 2 250 16 862 557 563 7 417 1 478 672 216 375 2 741 1 030 360 1 390 2 088 23 955 401 437 7 197 1 140 593 199 257 2 189 723 214 937 1 609 19 755 350 303 4 445 951 523 118 184 1 776 510 172 682 1 404 13 412 402 389 5 805 1 098 569 158 239 2 064 665 216 881 1 585 17 158 621 675 10 946 1 414 628 195 312 2 549 1 142 262 1 404 2 099 28 054 449 356 4 717 943 500 126 216 1 785 585 218 803 1 747 13 862 583 498 6 172 1 031 560 188 317 2 096 767 254 1 021 2 040 18 699 "Labour cost. vLivestock cost. "Cost of purchased supplies. 4'Cost of implements. "Cost of buildings. 6)0ther cost. "The production expenses of agriculture totaL 8)Wages paid. vImputed wage of farmer and his family. ")Agricultural work. '°Management work. 12 ) The labour cost totaL '"Commercial fodder. '"Commercial seeds etc. "Tertilizers. '6 'Plant protection, drying ofgrain etc. '"Fuels and lubricants. mElectricity. '»The cost ofpurchased supplies totaL "'Depreciation. 2 vMaintenance. 22)Purchase of tools. 23 Rents of implements. 24 The cost of implements totaL 25)Depreciation of buildings. 26'Maintenance of buildings. 2"The cost of buildings totaL 148 149 Taulukko 13. Viljelijäperheen ja aikapalkkaisen palkkaväen työt t/tila Brukarfamiljens och de tidsavlönade arbetarnas arbete, timmar/gärd Working hours per farm Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluokka Työtunteja yhteensä t/tilal) Niistä metsätöitä ft/tila') Viljelijäperhe3) Palkkaväki4) Viljelijä- perhe') Palkka- väki") Johtotyö5) Miehet') Naiset7) Lapset') Miehet') Naiset7) Lapset') Etelä-Suomi 1-11 75 1 966 1 994 55 - 44 Dl 138 2 423 2 260 33 9 6 144 1 IV 134 2 821 2 585 20 179 75 94 3 V 171 3 074 2 517 36 192 34 141 8 VI 279 2 893 2 333 25 768 219 128 61 Keskimäärin 183 2 856 2 442 27 303 85 126 19 Sisä-Suomi I-11 86 2 458 2 024 6 95 34 131 - UI 153 2 817 2 711 41 87 22 121 9 IV 156 3 117 2 786 20 176 57 141 21 V-VI 228 3 082 2 747 19 594 114 130 25 Keskimäärin 179 3 011 2 724 22 299 68 132 19 Etelä-Pohjanmaa 1-11 56 1 464 1 139 - - 231 76 - Dl 80 2 537 1 944 - 125 - 133 - IV 129 2 904 2 690 91 161 4 76 2 V-VI 153 3 079 2 606 35 253 119 87 2 Keskimäärin 128 2 860 2 257 44 191 66 92 1 Pohjois-Suomi I-II - - - - - - UI 119 2 953 2 832 33 131 34 103 0 IV 145 3 120 2 835 14 50 44 12 112 3 V-VI 159 3 449 3 189 64 459 99 0 104 15 Keskimäärin 140 3 178 2 948 36 215 59 4 105 6 Koko maa Keskimäärin 169 2 954 2 604 30 275 74 1 63 9 L)Alla arbeten t/gård. 213ärav skogsarbeten, manuella arbetstimmar/gård. 3)Brukarfamiljen.41öntagama.5)Driftsledararbete. 6)Män. 7)1(vinnor. 8)Barn. 'The working hours total per farm. 2)Of which forest work hours per farm. 3)Farm family. 4)Hired labour. 5)Management work. 6 M en. yWomen. 19Children. 150 Taulukko 14. Maatalouden juoksevat työt t/ha Jordbrukets löpande arbeten, timmar/ha Agricultural work, hours per hectare Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluokka Viljelijäperheen työ t/hal) Palldcaväen työ t/ha2) Yhteensä ihmistyötä t/ha3) Uralckapalkat mlc/ha4) Miehet') Naiset') Lapset7) Miehet') Naiset ja lapset') Etelä-Suomi DIE 204 54 0 - - 259 III 116 47 1 o 0 164 21 IV 91 40 o 7 3 141 51 V 61 24 o 4 1 90 10 VI 31 8 0 8 4 51 28 Keskimäärin 55 21 0 6 2 84 25 Painotettu keskiarvo 125 23 Sisä-Suomi I-II 281 144 1 7 4 437 359 Dl 137 80 1 3 1 222 39 w 102 52 1 5 2 162 44 V-VI 60 30 0 12 2 104 28 Keskimäärin 86 45 0 9 2 142 38 Painotettu keskiarvo 234 113 Etelä-Pohjanmaa I-11 107 21 - 24 152 - m 122 41 - 7 - 170 34 IV 93 43 1 6 0 143 3 V-VI 60 24 1 5 2 92 5 Keskimäärin 75 31 1 5 1 113 7 Painotettu keskiarvo 137 12 Pohjois-Suomi I-II - - - - - Dl 145 84 1 6 2 238 119 IV 110 60 0 2 1 173 75 V-VI 67 39 1 8 2 117 58 Keskimäärin 94 53 1 6 2 156 74 Painotettu keskiarvo 258 101 Koko maa Keskimäärin 69 31 0 6 2 108 34 Painotettu keskiarvo 169 51 oBrukarfamiljens arbeten. 21öntagarnas arbeten. Summa manuellt arbete. 4)Acordlöner ink/ha. 5)Män. oKvinnor. Sam. 8)1(vinnor ochbarn. ')Works of farm family. 'Wired labour. 3)1-luman works total. 4)Piece wages per hectare. Women. 7)Chi1dren. Women and children. 151 Taulukko 15. Maatalouden juoksevan ihmistyön jakautuminen sekä maa- talouden uudistustyöt Fördelning av jordbrukets löpande arbeten samt jordbrukets investeringsarbeten The share of agricultural work and the investment works Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluoldea Maatalouden juoksevat työt it/tila') Maatalouden uudistustyöt ft/tila') Kasvinvil- jelytyöt3) Kotieläinta- louden työt4) Muut maatal. juoks.työts) Yhteensä6) Viljelijä- perhe') Palkka- väki') Etelä-Suomi I-11 242 1 474 259 1 975 6 - DI 548 1 567 354 2 469 35 2 IV 935 2 053 502 3 490 117 11 V 1 047 2 032 506 3 585 161 32 VI 1 611 1 501 670 3 782 103 71 Keskimäärin 1 074 1 828 519 3 421 115 32 Sisä-Suomi I-II 1 279 1 421 261 2 961 115 47 DI 626 2 369 398 3 393 112 3 IV 833 2 713 452 3 998 139 18 V-VI 1 306 2 612 439 4 357 147 21 Keskimäärin 972 2 549 428 3 949 135 16 Etelä-Pohjanmaa I-ll 404 814 219 1 437 81 III 560 1 739 340 2 639 68 7 IV 734 2 411 519 3 664 46 2 V-VI 875 2 698 421 3 994 101 10 Keskimäärin 753 2 353 428 3 534 77 7 Pohjois-Suomi I-11 - - - 111 710 2 649 450 3 809 85 13 IV 755 3 079 421 4 255 105 1 V-VI 1 155 3 565 479 5 199 92 13 Keskimäärin 873 3 103 449 4 425 93 9 Koko maa Keskimäärin 981 2 288 477 3 746 111 22 »Jordbrukets löpande arbeten, manuella arbetstimmar/gård. 2)Investeringsarbeten, manuella arbetstimmar/gård. Wäxtodlingsarbeten. 4)Arbeten för husdjursskötseln. 5)Jordbrukets övriga löpande arbeten. 'Summa. 7)Brukarfamiljen. 8)Löntagama. PAgricultural works, human hours per farm. 2)Investment works, human hours per farm. 3)Works in plant cultivation. 4) Works in animal husbandry. 5)Other agricultural works. 6>Total. 'Tann family. Wfired labour. 152 Taulukko 16. Sivuansio- ja yksityistalouden työt t/tila Biförtjänst- och privatekonomiskt arbete t/gård By-enterprise- and private household works, hours per farm Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluoklca Sivuansiotyöt') Yksityistalouden työt') Viljelijäperhe') Palkka- väki it/tila') Viljelijäperhe3) Palkka- väki it/tila") Miehet') Naiset') Lapset') Miehet') Naiset') Lapset") Etelä-Suomi I-1I 165 751 - - 123 827 53 - III 384 410 0 3 100 1 127 8 4 IV 249 202 5 78 1 372 6 9 V 224 227 0 3 74 1 318 10 10 VI 229 275 0 7 88 1 402 11 21 Keskimäärin 254 268 0 5 82 1 316 9 12 Sisä-Suomi I-II 107 16 - 213 1 960 - 2 III 303 222 2 19 148 1 247 21 3 IV 141 146 3 139 1 325 6 18 V-VI 145 164 - 11 99 1 338 6 29 Keskimäärin 176 163 0 9 129 1 300 9 18 Etelä-Pohjanmaa I-1I 286 220 - - 7 715 - - III 281 210 - 149 1 149 - 1 IV 199 194 58 - 508 1 367 7 3 V-V1 124 191 - 8 105 1 327 6 33 Keskimäärin 185 197 18 3 108 1 281 s 16 Pohjois-Suomi I-1I - - - - - III 283 193 13 139 1 283 6 4 IV 106 37 0 - 74 1 300 3 16 V-VI 115 19 0 13 76 1 444 20 37 Keskimäärin 169 78 0 9 93 1 342 9 20 Koko maa Keskimäärin 214 201 2 7 97 1 314 9 15 13iförtjänstarbeten.2)Privatekonomiska arbeten.313rulcarfamiljen.41öntagama,manuella arbetstimmar/gård.5)Män.6)Kvinnor. 713am. ]).13y-enterprise works. 2)Private householdworks. 3)Farmfamily. 'Wired labour, human hours per fanns. Women. 7)Chddren. 153 Taulukko 17. Traktorityö Traktorarbete Working hours of tractors Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluokka Maatalouden juoksevat työt Maa- talouden uudistus- työt thila3) Met- sä- työt t/tila4) Sivu- ansio- ja muut työt t/tila5) Traktorityötä t/tila Tunteja traktoria kohden vuodessa') Maatalouden juoksevat työt t/tila t/hal) Unia') Yhteen- sä6) Siitä vuok- tuttua') Koti- Muut maa- Kasvin- eläin- talouden viljely- talous- juoks. työt') työtu» työt") Etelä-Suomi 1-11 33 248 2 1 251 11 174 130 90 28 111 23 357 3 20 32 412 2 204 278 29 50 IV 19 484 8 18 56 566 2 237 375 53 56 V 16 608 13 34 48 703 8 241 474 67 69 VI 11 822 19 51 31 923 9 270 686 62 74 Keskimäärin 14 590 11 32 43 676 6 246 469 57 64 Sisä-Suomi 1-11 31 206 13 6 30 255 6 225 166 22 18 Dl 27 422 12 19 36 489 4 276 300 52 70 IV 22 543 13 33 52 641 11 307 394 77 72 V-VI 16 673 23 27 52 775 5 332 529 87 57 Keskimäärin 20 549 16 26 48 639 6 313 411 73 65 Etelä-Pohjanmaa I-II 25 234 13 5 252 2 166 173 27 34 ifi 21 310 7 10 327 13 197 225 55 30 IV 19 485 11 16 18 530 2 260 345 67 73 V-VI 14 640 10 21 26 697 19 289 493 94 53 Keskimäärin 16 513 7 16 20 556 11 269 383 76 54 Pohjois-Suomi I-II m 27 445 11 18 24 498 8 285 299 66 80 IV 27 651 10 28 24 713 3 369 434 125 92 V-VI 18 796 15 32 58 901 5 369 587 121 88 Keskimäärin 22 632 12 26 35 705 5 347 441 104 87 Koko maa Keskimäärin 17 582 12 28 40 662 6 274 442 72 68 oJordbrukets löpande arbeten t/ha. 2)Jordbrukets löpande arbeten t/gård. 3)Jordbrukets investeringsarbeten. 4Skogsarbeten. 5)3ifortjänst- och övriga arbeten. 6Summa traktorarbeten.7)Därav hyrt.8)Arbetstimmar per . traktor och år 9)Växtodlingsarbeten. mArbeten for husdjursskötseln. ")Jordbrukets övriga löpande arbeten. 1)Agricultural works hours per hectare. 2Mgricultural works hours per farm. 3)Investment works. Vorest works. 5Sy- enterprise and other works. `vTractor works total. 7)Of which hired. 8)Working hours per tractor and year. Works in plant cultivation. 10)Works in animal husbandty. wOther agricultural works. 154 Taulukko 18. Investointirahamenot maatalouteen ja asuinrakennuksiin mk/tila Penningutgifter för investering i jordbruk och bostads- byggnader mk/gård Investment cash expenses in agriculture and dwellings, FIM per farm Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluoklca Maatalous') Asuin- rakennukset') Koneet ja kalusto') Raken- nulcset3) Salaojituk- setyms.4) Uudis- Maan osto 6) Yhteensä') Etelä-Suomi I-11 363 - 922 - 1 285 - Dl 16 938 3 865 639 61 21 503 9 345 IV 34 333 14 033 1 340 1 918 51 624 5 773 V 40 615 21 419 1 567 4 532 68 133 6 964 VI 69 045 18 974 6 121 114 10 833 105 087 11 462 Keskimäärin 42 066 16 160 2 494 28 4 750 65 498 8 044 Sisä-Suomi LH 12 641 8 192 124 - 20 957 1 745 III 18 050 13 310 1 536 1 574 34 470 8 841 IV 30 579 15 541 2 936 972 50 028 8 904 V-V1 40 345 18 063 5 465 4 536 68 409 12 311 Keskimäärin 30 530 15 637 3 403 2 317 51 887 9 794 Etelä-Pohjanmaa I-II - - - - 68 255 III 16 201 5 007 - - 21 208 3 199 IV 24 493 5 495 677 2 483 33 148 19 809 V-VI 56 428 18 607 3 745 8 698 87 478 7 121 Keskimäärin 36 697 11 241 1 937 4 778 54 653 12 622 Pohjois-Suomi I-II - - - - - Dl 27 168 11 708 968 1 627 41 471 5 140 IV 34 735 23 041 3 293 3 341 64 410 9 888 V-VI 45 093 13 180 5 004 51 1 629 64 957 12 564 Keskimäärin 35 601 15 072 2 264 28 4 750 57 715 9 665 Koko maa Keskimäärin 37 841 15 535 2 757 17 3 729 59 879 9 184 »Jordbruk. 2)Maskiner och redskap. 3)Byggnader. 4)Täckdikning o.dy1. 5)Nyodlingar. oInIcöp av jordbruksjord. 7Summa. 8Sostadsbyggnader. 'Mgriculture. vImplements. 3)Buddings. 4'13rainage. 5)Clearings. 6)Purchase af arable land. vTotal. 155 Taulukko 19. Puutavaran käyttö k-m3/tila Virkesanvändningen i fm3/gärd The use of wood, solid m3 per farm Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluokka Polttopuuta') Uudistus-ja tarvepuuta2) Maa- talouteen3) Yksityis- talouteen') Sivuansio- talouteen') Yhteensä') Maa- talouteen3) Yksityis- talouteen') Sivuansio- talouteen') Etelä-Suomi I-II 6.5 11.8 - 18.3 1.2 1.3 - III 9.6 16.4 0.2 26.2 3.1 1.0 0.0 IV 9.6 16.4 0.8 26.8 5.8 0.4 0.0 V 12.9 17.2 0.2 30.3 7.0 1.0 0.4 VI 11.0 18.5 0.2 29.7 5.5 0.3 - Keskimäärin 11.1 17.2 0.3 28.6 5.4 0.7 0.1 Sisä-Suomi I-II 2.3 8.3 - 10.6 1.1 - HE 7.6 22.9 2.0 32.5 6.3 2.8 - IV 12.3 23.9 0.7 36.9 5.2 1.1 0.2 V-VI 13.8 21.0 0.3 35.1 8.7 0.4 0.0 Keskimäärin 11.4 21.9 0.8 34.1 6.4 1.1 1.3 Etelä-Pohjanmaa I-II 11.3 8.8 - 20.1 2.0 - III 11.5 16.1 0.2 27.8 3.6 0.8 IV 19.4 16.3 - 35.7 5.6 1.5 V-VI 15.8 25.9 - 41.7 6.0 0.6 Keskimäärin 15.9 20.4 0.0 36.3 5.2 0.9 Pohjois-Suomi I-II - - - - - DI 8.8 17.7 0.1 26.6 2.8 2.2 1.7 IV 10.6 15.8 - 26.4 3.4 0.5 V-VI 11.2 19.1 0.0 30.3 4.3 3.3 Keskimäärin 10.2 17.5 0.0 27.7 3.5 2.0 0.5 Koko maa Keskimäärin 11.4 18.5 0.3 30.2 5.4 1.0 0.4 1>Brännved. 2)Virke för investering och gagnvirke. 3)Förjordbruket. 4)Till privat hushållet. 5)Till biförtjänster. 6)Totalt. Vuel wood. 2)Wood for investment and repair3)For agriculture. 4)For private household. Vor by-enterprises. oTotal. 156 Taulukko 20. Oman tilan maataloustuotteiden käyttö yksityistaloudessa kg/tila Jordbruksprodukter från den egna gården använda i kosthållet, kg/gård Farm products of the own farm consumed in private household, kg per farm Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluoklca Maito') Naudan- liha') Sian- liha?) Lampaan- liha") Kanan- munat') Ruis 6) Veluiä7) Ohra ja kaura8) Peruna') Etelä-Suomi I-11 193.1 6.0 25.0 206.3 Dl 350.1 15.9 16.5 1.5 4.3 9.7 51.9 24.4 246.0 IV 564.5 33.0 22.0 0.3 6.1 28.1 80.2 35.1 300.4 V 373.4 16.8 39.3 0.6 12.4 21.5 89.8 28.3 262.7 VI 228.8 24.6 25.8 1.2 13.5 26.0 61.4 16.1 176.6 Keskimäärin 376.1 22.1 27.9 0.8 9.9 22.0 73.9 25.9 246.9 Sisä-Suomi I-II 709.7 13.3 7.8 2.2 2.2 16.1 35.6 25.5 200.0 111 754.4 29.4 14.0 1.1 10.2 41.7 21.3 259.0 IV 1128.1 30.6 20.6 0.8 3.1 41.0 32.5 11.8 374.2 V-VI 850.8 44.4 22.2 13.3 49.2 36.4 17.0 341.0 Keskimäärin 931.5 34.5 19.2 0.7 8.2 43.0 31.6 11.6 330.1 Etelä-Pohjanmaa Ml 175.0 - - - - 13.0 13.0 - 400.0 Ill 565.0 - 16.0 11.0 16.0 4.0 4.0 6.0 298.0 IV 607.0 13.0 40.0 - 3.0 6.0 5.0 6.0 296.0 V-VI 900.0 20.0 27.0 1.0 17.0 23.0 46.0 18.0 304.0 Keskimäärin 717.7 13.2 28.0 2.4 12.1 13.3 23.9 11.3 304.0 Pohjois-Suomi 1-11 - - - - - - - - 111 944.4 17.6 14.6 - 5.9 6.8 - 9.0 478.0 IV 1 051.3 16.0 4.7 0.3 0.4 - - 13.6 335.2 V-V1 1 173.6 38.7 14.2 0.6 2.1 10.5 5.7 34.9 459.7 Keskimäärin 1 046.4 24.1 11.8 0.3 2.6 5.7 2.0 19.3 418.9 Koko maa Keskimäärin 660.6 24.2 22.9 0.8 8.3 22.2 45.6 20.2 304.7 oMjölk. 2)Nötkött. 3)Fläsk.")Fårkött. 5)Ägg. 6)Räg. 7)Vete. s)Kom och havre. 9)Potatis. 2)Beef. 3)Pork. 4)Mutton. 5).Eggs. 6)12ye. 74Vheat. 8Sarley and oats. 9)Potatoes. 157 Taulukko 21. Maatalouden liiketulokset Jordbrukets driftsresultat Economic results of agriculture Tilivuosi 1993 Alue ja suuruusluoklca Tila- luku') Kokonais- tuotto Ink/ha2) Liike- kustannus rrildha3) Verotettava puhdas tuotto inIc/ha4) Maatalous- ylijäämä mIc/ha") Kannattavuus- kerroin Etelä-Suomi 1-11 8 11 777 18 591 -6 814 3 654 0.30 III 77 17 968 19 369 -1401 5 336 0.61 IV 122 16 009 16 587 -578 4 754 0.66 V 185 13 753 12 360 1 393 4 903 0.93 VI 129 11 496 9 647 1 849 3 564 1.09 Keskimäärin 521 13 285 12 148 1 137 4 298 0.89 Sisä-Suomi I-IE 9 25 519 36 463 -10 944 6 163 0.32 111 48 8 863 21 930 -3 067 5 809 0.54 IV 85 16 875 17 678 -803 5 481 0.69 V-VI 77 13 792 13 309 483 4 195 0.82 Keskimäärin 219 15 578 16 074 -496 4 854 0.70 Etelä-Pohjanmaa I-11 4 15 570 18 569 -2 999 2 190 0.32 III 20 19 091 20 163 -1 072 5 479 0.65 TV 32 16 919 16 859 60 5 591 0.79 V-VI 48 13 427 12 873 554 3 999 0.81 Keskimäärin 104 14 865 14 634 231 4 516 0.78 Pohjois-Suomi I-11 3 - - ra 65 21 442 23 955 -2 513 6 757 0.62 rv 73 19 254 19 755 -501 6 377 0.77 V-VI 74 13 700 13 412 288 4 583 0.83 Keskimäärin 215 16 707 17 158 -451 5 480 0.75 Koko maa Keskimäärin 1 059 14 379 13 862 517 4 607 0.81 *Tuloksia laskettaessa veroja ei ole luettu kustannuksiin. *Skattema ingår inte i kostnadema. *Taxes are not included in the costs. ”Gårdsantal. 2)Bruttointäkt. 313riftskostnader. 4)Beskattningsbar förräntning.5)Skuldfritt överskott. oLönsamhetskvot. Wumber offarms. 2)Total gross return. 3)Production cost except taxes and interest claim for total capital. 4)Taxable net return. -vFarm family income. 6)Coefficient of profitability. 158 Taulukko 22. Maatalouden liiketaloudelliset tulokset Jordbruksets dirftsekonomiska resultat Business results of agriculture Tilivuosi 1993 Alue- ja suuruusluokka Liike- vaihto') mk/tila Käyttö- kate') mk/tila Liike- voitto') mk/tila Maataloustulo (tulos ennen veroja)4) Liike- vaihdosta mk/tila Oman pääoman tuotto') mk/tila Etelä-Suomi I-II 87 072 33 189 27 898 26 772 30.7 -53 119 -22.9 III 268 691 104 714 79 468 65 885 24.5 -35 565 -9.0 IV 397 409 155 824 114 921 95 047 23.9 -37 458 -6.1 V 549 200 244 152 188 734 157 061 28.6 17 216 2.0 VI 851 015 321 916 237 916 184 743 21.7 58 367 4.0 Keskimäärin 539 835 218 875 165 007 133 742 24.8 5 546 0.6 Sisä-Suomi I-II 164 052 59 117 41 628 38 703 23.6 -77 071 -32.9 III 278 036 113 397 87 784 74 021 26.6 -61438 -17.4 IV 396 143 178 037 133 213 115 817 29.2 -40 174 -7.8 V-VI 571 127 223 360 168 125 142 832 25.0 -12 048 -1.7 Keskimäärin 422 242 174 923 131 773 112 688 26.7 -36 514 -6.8 Etelä-Pohjanmaa I-II 133 730 31 783 20 776 20 776 15.5 -28 471 -9.6 UI 283 068 103 015 83 996 76 274 26.9 -25 270 -5.4 IV 447 275 181 338 138 128 124 079 27.7 -17 715 -3.1 V-VI 581 210 227 264 163 659 131 311 22.6 -18 915 -2.6 Keskimäärin 465 458 181 720 134 988 114 316 24.6 -20 070 -3.3 Pohjois-Suomi III 341 805 141 738 107 126 93 053 27.2 -55 008 -20.9 IV 471 284 196 434 154 576 134 570 28.6 -33 946 -10.7 V-VI 597 654 261 752 197 997 170 285 28.5 -21 166 -3.4 Keskimäärin 472 549 200 492 153 629 133 000 28.1 -36 436 -9.0 Koko maa Keskimäärin 494 550 202 405 152 877 127 534 25.8 -13 986 -2.0 ')Omsättning mk/gård. 2)Driftsbidrag. 3)Rörelsevinst/-förlust. 4)Lantbruksinkomst, resultat före skatter mk/gård och % av omsättningen. 5)Avkastning på eget kapital. °Turnover (net sales). °Operating margin. °Gross profit/loss. °Farm income, result before taxes per farm and percentage of sales. °Return on equity. 159 Maatalouden kokonaistuotto kirjanpitotiloilla keskimäärin tilivuosina 1970-1993, mk/ha Jordbrukets bruttointäkt åren 1970-1993, mk/ha Gross return of agriculture per hectare in 1970-1993 Tili- vuosi') Maito- talous') Nauta- karja') Siat') Siipi- Muut karja') eläimet') Kotieläintuotto yhteensä') mk Kasvin- Maatalouden Muu Kokonais- tuottajahin- tuotto9) tuotto taindeksi") yhteensä') 1970=100 1970 630 220 348 70 10 1 278 66.4 546 102 1 926 100.0 1971 690 253 410 89 10 1 452 66.7 614 111 2 177 103.7 1972 788 299 437 113 9 1 646 68.9 620 121 2 387 115.0 1973 887 352 476 127 10 1 852 71.0 625 131 2 608 129.4 1974 1 095 394 563 154 7 2 213 68.8 798 205 3 216 150.2 1975 1 413 503 751 214 12 2 893 67.4 1 174 227 4 294 188.2 1976 1 846 551 829 243 9 3 478 69.2 1 312 238 5 028 213.6 1977 1 955 725 989 232 12 3 913 74.8 1 035 282 5 230 229.4 1978 2 247 755 1 092 295 13 4 402 74.9 1 155 320 5 877 242.5 1979 2 446 891 1 198 298 17 4 850 73.7 1 380 354 6 584 257.2 1980 2 771 1 129 1 323 233 18 5 474 70.4 1 912 385 7 771 288.2 1981 2 826 1 349 1 706 348 16 6 245 73.6 1 798 446 8 489 324.5 1982 3 248 1 599 1 866 314 24 7 051 67.0 2 761 709 10 521 370.0 1983 3 689 1 705 2 011 324 26 7 755 66.3 3 315 629 11 699 394.8 1984 3 777 1 788 2 188 343 26 8 122 66.9 3 287 728 12 137 419.6 1985 3 950 1 857 2 370 383 25 8 585 68.1 3 215 805 12 605 448.4 1986 3 887 1 877 2 411 349 24 8 548 66.1 3 535 851 12 934 456.5 1987 3 933 1 884 2 400 376 26 8 619 69.4 2 716 1 081 12 416 463.7 1988 3 888 1 891 2 504 369 25 8 677 67.9 3 046 1 047 12 770 480.7 1989 4 427 2 043 2 839 384 24 9 717 64.4 4 198 1 165 15 080 500.0 1990 4 659 2 108 2 781 396 47 9 991 63.3 4 342 1 439 15 772 500.0 1991 4 429 1 928 2 627 409 49 9 442 65.6 3 176 1 779 14 397 481.6 1992 4 488 1 851 2 582 406 49 9 376 65.0 3 095 1 965 14 436 478.9 1993 4 629 1 704 2 556 430 47 9 366 65.1 3 096 1 917 14 379 476.7 ')Ä.r.2)Mjölkhushål1ning.3)Nötboskap.4)Svin. 5)Fj äderfä.6)Övriga husdjur. 7Summa husdjursintäkter.8)Växtodlings 9)Övriga intäkter. u»Surnmabruttointäkter. wProducentprisindex förjordbruksprodukter. oYear. 2 .1)airy products. 3)Catt1e. oPigs. 5)Poultiy.6)0ther animals. 7)Gross return of animal husbandry. 8)Gross return of plant cultivation. 9)0ther gross return. m)Gross return total. n)Producer price index of agriculture. 160 Maatalouden liikekustannus kirjanpitotiloilla keskimäärin tilivuosina 1970-1993, mk/ha Jordbrukets driftskostander åren 1970-1993, mk/ha Production expenses of agriculture per hectare in 1970-1993 Tili- vuosi') Työ- kustarmus2) mk % Tarvike- kustannus') mk % Kone-ja kalusto- lcustannus4) mk % Rakennus- lcustannus5) mk % Maatalouden Muu Liikekus- tuotantopa- lcustannus5 tannus nosten hin- yhteensä') taindelcsi8) mk mk 1970=100 1970 638 33.8 643 34.1 273 14.5 181 9.6 150 1 885 100.0 1971 704 33.4 732 34.8 318 15.1 192 9.1 160 2 106 107.9 1972 799 34.4 780 33.6 359 15.5 196 8.4 188 2 322 116.9 1973 959 36.1 912 34.3 389 14.7 200 7.5 197 2 657 135.6 1974 1 127 35.5 1 133 35.6 496 15.6 213 6.7 209 3 178 167.9 1975 1 423 35.4 1 431 35.5 677 16.8 239 5.9 256 4 026 205.9 1976 1 760 36.2 1 731 35.7 727 15.0 276 5.7 360 4 854 238.4 1977 1 923 35.2 1 989 36.4 786 14.4 292 5.3 478 5 468 273.6 1978 2 074 34.2 2 325 38.3 875 14.4 309 5.1 481 6 064 285.4 1979 2 245 33.8 2 515 37.9 968 14.6 337 5.1 572 6 637 304.3 1980 2 405 32.9 2 804 38.4 1 089 14.9 371 5.1 637 7 306 341.7 1981 2 648 31.1 3 474 40.8 1 196 14.0 413 4.9 783 8 514 394.0 1982 2 815 29.5 4 128 43.2 1 368 14.3 477 5.0 765 9 553 427.5 1983 2 978 29.2 4 084 40.1 1 632 16.0 536 5.3 959 10 189 464.2 1984 3 203 29.2 4 193 38.3 1 787 16.3 576 5.3 1 197 10 956 501.7 1985 3 245 27.9 4 550 39.1 1 911 16.4 620 5.3 1 319 11 645 527.0 1986 3 280 27.8 4 613 39.2 1 856 15.8 627 5.3 1 398 11 774 518.6 1987 3 314 27.3 4 737 39.0 1 770 14.6 643 5.3 1 680 12 144 522.8 1988 3 330 27.6 4 740 39.3 1 899 15.8 666 5.5 1 422 12 057 537.6 1989 3 671 29.1 4 732 37.5 1 946 15.4 729 5.8 1 545 12 623 566.5 1990 4 124 30.5 4 646 34.3 2 158 15.9 816 6.0 1 795 13 539 607.6 1991 4 168 30.7 4 285 31.6 1 983 14.6 824 6.1 2 309 13 569 634.2 1992 4 322 31.8 4 418 32.5 1 865 13.7 789 5.8 2 186 13 580 651.6 1993 4 399 31.7 4 717 34.0 1 785 12.9 803 5.8 1 747 13 862 657.9 2)Arbetskostnader.3)Kostnader . för fömödenheter 4)Kostander för maskiner och redskap. 5)Byggnadskostnader. 0Övriga kostnader.7)Summa driftskostnader.8)Prisindex förjordbrukets produktionsinsatser. ')Year. 2)Labour cost. 3)Cost of purchased supplies. 4 Cost of implements. 5)Cost of buildings. 6)0ther cost. 7).Productions expenses of agriculture tota1. 8)Cost price index. 161 Kirjanpitotilojen keskimääräisiä tuloksia tilivuosina 1970-1993 Bokföringsgårdarnas genomsnittliga resultater åren 1970-1993 Average results of bookkeeping farms in 1970-1993 Tili- vuosi') Tila- luku') lcpl Kokonaispeltoala ha/tila") muilta yhteensä') vuolcrattua5) Varat') mk/tila Velat> mk/tila Vuolcrapellon osuus varoista ja veloista8) mk/tila 1970 960 21.01 2.29 175 184 28 480 3 542 1971 890 21.55 2.47 186 385 31 683 3 786 1972 892 21.99 2.69 200 567 36 449 4 524 1973 855 22.53 2.86 232 905 41 931 5 111 1974 844 23.29 3.34 301 786 53 017 12 410 1975 841 23.99 3.79 361 759 68 905 18 685 1976 848 24.18 4.24 429 417 86 698 24 166 1977 828 24.83 4.45 512 770 109 329 30 831 1978 844 25.13 4.57 547 457 125 725 33 321 1979 898 26.16 5.06 621 312 152 610 38 507 1980 933 26.70 5.21 708 914 178 082 42 909 1981 1 046 27.41 5.60 827 475 213 931 49 041 1982 1 062 27.61 5.66 931 516 244 684 56 213 1983 1 107 28.07 5.89 1 084 876 285 853 67 581 1984 1 114 28.51 5.95 1 253 127 313 722 79 778 1985 1 107 28.86 5.95 1 348 653 345 199 81 413 1986 1 116 29.27 6.02 1 436 415 378 003 83 038 1987 1 118 30.17 6.09 1 520 588 413 069 83 260 1988 1 111 30.83 6.00 1 608 924 456 744 84 773 1989 1 091 31.81 6.14 1 734 771 513 512 88 697 1990 1 072 32.07 5.93 1 858 522 535 954 83 952 1991 1 056 33.08 6.27 2 002 842 575 597 86 825 1992 1 059 33.84 6.77 2 049 082 603 047 93 622 1993 1 059 34.60 7.21 2 071 515 606 105 97 728 "Ar. 2)Gårdantal.3)Äkerareal ha/gård. 4)Totalarea1. 5)Därav arrenderad. 6)Tillgångar mk/gård. 7)Skulder mlc/gård. 8)Värdet av den arrenderade åkern i tillgårigar och skulder mlc/gård. 9)Jordbrukets tillgångar mk/gård. "Skörd fe/ha. ")Mjölk kg/ko. 12)Djuranta1kreatursenheter/gård. ")Jordbrukets löpande arbetentimmar/gård.'")Beskattningsbar forräntning mk/gård. ")Skuldfritt överskåttmldgård. '6)Lönsamhetskvot. ')Vuoteen 1975 asti muunnettu peltoala ha/tila lÄnda till året 1975 reducerad åkerareal ha/gård * )The revised arable area per farm until 1975 Maatalous- omaisuus') mk/tila Sato") ry/ha Maitoa") kg/lehmä Kotieläimiä") ny/tila Maatalouden juoksevat työt") it/ha Verotettava puhdas tuottot4) mk/ha Maatalous- ylijäämä") mk/ha Kannatta- vuus- kerroin'') 91 952 3 215 4 526 14.9 206 41, '556 0.76 97 451 3 446 4 608 16.3 198 71 645 0.81 107 254 3 478 4 830 16.5 189 65 727 0.80 117 580 3 082 4 766 17.6 179 -49 763 0.71 171 905 3 286 4 882 18.8 175 38 1 003 0.75 218 537 2 905 4 961 19.2 168 268 1 496 0.89 269 516 3 043 5 319 20.4 168 174 1 714 0.82 326 870 2 663 5 357 20.9 163 -238 1 446 0.62 349 937 2 801 5 526 22.4 160 -187 1 660 0.65 391 389 2 844 5 635 23.2 154 -53 1 960 0.71 440 616 3 009 5 785 23.8 149 465 2 633 0.88 514 251 2 313 5 659 26.0 147 -25 2 351 0.71 579 439 3 045 5 780 26.0 146 968 3 492 0.98 665 682 3 406 .5 934 26.6 146 1 510 4 169 1.08 763 730 3 180 5 948 25.7 141 1 181 4 047 0.96 814 166 3 041 5 943 26.4 136 960 3 858 0.90 848 675 3 119 6 108 26.1 130 1 160 4 100 0.93 886 331 2 291 6 172 29.8 126 272 3 258 0.73 917 060 2 732 6 207 26.1 119 713 3 738 0.83 981 972 3 351 6 533 27.3 117 2 457 5 819 1.19 051 164 3 616 . 6 738 27.8 116 2 233 6 013 1.11 119 850 3 526 6 805 28.1 110 828 4 644 0.84 119 600 3 176 6 900 28.8 109 856 4 840 0.86 1 104 254 3 549 7 034 29.8 108 517 4 607 0.81 vYear. vNumber offarms. vilrable area per farm. 4)Total. vRented.'vilssets per farm. vLiabilities per farm. vThe value of the rented land included in the assets and liabilities. vilgricultural properly per farm. JoYield in feed units per hectare. wMilk per cow. ivLivestock units per farm. Ivilgricultural work, hours per hectare. 'vTaxable net return. IvFarm family income.16)Coefficient of profitabiliiy. 163 162 INVESTIGATIONS OF THE PROFITABILITY OF AGRICULTURE IN FINLAND Summary This annual report is devoted to a presentation of economic characteristics ofbookkeeping farms participating in the agricultural profitability survey. The primary data was gathered by agricultural advisory societies which handled most of the accounting. Since 1912, the State has made annual grants to assist such studies. Since 1960/1961, agricultural profitability surveys have been conductedby the Agricul- tural Economics Research Institute which has published the reports in its publication series. Before 1960/1961, similar reports were published in the Information Series of Board of Agriculture. In this study, selection of the participating farms in such a manner as to be representative of the average returns of ali farms in the country was not possible. Because bookkeeping is voluntary, only those willing to participate could be included. Generally, the more progressive farmers of the larger farms showed greater interest in bookkeeping. For this reason, the participating farms registered better economic results than farms on the whole. This was clearly indicated, for instance, by the average hectare yields reported by the bookkeeping farms. The yields were generally higher than the national average. For data analysis, the country was divided into four regions: South Finland Central Finland South Ostrobothnia North Finland Furthermore, the farms were grouped on the basis of arable land as follows: 1-11 9,99 hectares III 10,00- 19,99 " IV 20,00 - 29,99 " V 30,00 - 49,99 " VI 50,00 - The farms were also grouped on the basis of the line of production: Milk production farms Other cattle husbandry farms Pig farms Other (diversified) animal husbandry farms Grain cultivation farms Other crop cultivation farms 164 The data was processed by the Agricultural Economics Research Institute. Average figures for gross return, production expenses, net return and other items were calculated on the basis of the geographical location and the size of the farms. Some figures were also calculated on the basis of the production line. Because the arithmetical average size of the bookkeeping farms located in various regions was greater than the national average, mean values for the regions and the entire country were calculated in terms ofweighted averages. The weights used are obtained from the agricultural register and agricultural census in 1993 showing the distribution of arable land on farms of more than 2 hectares between different regions and size groups. The first chapter is devoted to a consideration of the general agricultural conditions prevailing in the business years in question. Weather conditions were examined in terms of temperature and rainfall. The yields indicated the total output of the principal crops for the country as a whole. They were also calculated on a per-hectare basis to facilitate a comparison of the yields reported from the bookkeeping farms with those of ali farms in the country. The average prices for the main farm products sold by the farmers and the prices of the supplies plus the average wage rates indicated the relative standing of agriculture. Presented in chapter II are the number of bookkeeping farms, average area in each land use category, the amount of arable land, in presentage terms, used on each farm for growing various crops, the average per-hectare crop yields and the average annual milk production rates for cows, ali grouped according to the geographic location and the size of the farms. Tables 4 to 8 show the farmers' assets and liabilities. These were based on valuations made at the start of the bookkeeping year. Dwelling buildings were not included among the agricultural assets. The farmers' cash receipts and expenses, shown in Tables 9 and 10, do not include transactions relating to debts and savings. Agricultural gross return and the way it was calculated are explained in Chapter V. The gross return rates presented in Table 11 include the following return items: Cash receipts and accounts receivable for the accounting year, excluding cash receipts obtained through liquidation of property on hand at the start of the year. Cash value of deliveries in kind transferred from agriculture to forestry, food and private household, pensions, supplementary enterprises and wages. Additions to total property transferred from agriculture, such as the cash value of payments in kind for newbuildings, increased cropping, drainage and new machinery. Increases in stocks and domestic animals derived from agricultural production. The rest of the gross return including paid and estimated rents for dwelling buildings. Agricultural production expenses and their structure are examined in Chapter VI. Production expenses include the following cost items: 165 Money spent during the accounting year to meet ordinary operating expenses. However, expenses occasioned by additions to property (e.g. new buildings) are not included. Value ofproducts in kind received by agricultural from supplementary non-agricul- tural enterprises. Depreciation, including dwelling buildings. Apart from regular wages paid for farm labor, the labor supplied by the farmers and their families was included, calculated on the basis ofgeneral wage levels pertaining to agricultural labor. Taxes and interest on debts were not included in agricultural production expenses. Tables 13 to 17 present the number ofhours ofmanual, and tractor labor based on daily work records. The division of labor input between different farm enterprises was calculated on the basis of these records. Table 18 presents the investment cash expenses in agriculture and dwellings. The economic results of fuiming are presented in Table 21 to 22. Net return is the difference between agricultural gross return and production expenses. Since production expenses did not include taxes or interest on debts, net return was equal to the taxable net return of debt-free farming. Farm family income was calculated by deducting from the gross return ali production expenses save for the value of the labor supplied by the farmers and their families. The coefficient ofprofitability was the quotient obtainedby dividing farm family income by the the sum of interest on investment and the value of the labor supplied by the farmers and their families. The interest rate was 5 per cent. Agriculture was treated as a whole. 166 p-S Kirjanpitotilat Bokföringsgårdarna Bookkeeping farms 1993 E-S = Etelä-Suomi S-S = Sisä-Suomi E-P = Etelä-Pohjanmaa P-S = Pohjois-Suomi s - s E-P ° 1.1043k1»%ltV4 ? 9 *Otb -j.:4:-14.4>&144. 010. 00 .0 • E - s 167 Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja Publications of the Agricultural Economics Research Institute No 68 STATE REGULATION OF AGRICULTURAL PRODUCTION. Finnish-Baltic joint seminar Vilnius Lithuania 1992. 104 p. Helsinki 1992. No 69 TORVELA, M. Maatalousekonomian tutkimukseen liittyviä ajatuksia. Some thougts on the Research of Agricultural Economics in Finland. 36 p. Helsinki 1992. No 70 KETTUNEN, L. Suomen maatalous vuonna 1992. 59 s. Helsinki 1993. No 70a KETTUNEN, L. Finnish agriculture in 1992. 59 p. Helsinki 1993. No 71 KETruNEN, L. (ed.). Finnish Agriculture and European Integration. 119 s. Helsinki 1993. KETTUNEN, L. General conditions of agriculture and problems of integration. s. 7-20. KOLA, J. Principles of agricultural policy in Finland in relation to the CAP of the EC. s. 21-36. AALTONEN, S. Agriculture and food industries in the Finnish national and regional economy. s. 37-52. MARTTILA, J. Grain production and the CAP - The competitive consequences of the CAP reform. s.53-68. NIEMI, J. Challenges facing the Finnish livestock sector as regards to the integrated European market. s. 69-88. KUHMONEN, T. The LFA-scheme in Finland - poor criteria or good regions? s. 89- 100. VESANTO, T. & LEHTIMÄKI, S. Horticulture in Finland. s. 101-117. No 72 AGRICULTURAL DEVELOPMENT PROBLEMS AND POSSIBILITIES IN BALTIC COUNTRIES IN THE FUTURE. Finnish-Baltic Joint Seminar, Saku, Estonia 1993. 87 s. Helsinki 1993. No 73 KETTUNEN, L. Suomen maatalous vuonna 1993. 61 s. Helsinki 1994. No 73a KETTUNEN, L. Finnish agriculture in 1993. 62 p. Helsinki 1994. No 73b KETTUNEN, L. Finlands lantbruk 1993. 63 s. Helsinki 1994. No 74 SUMELIUS, J. Controlling nonpoint source pollution of nitrogen from agriculture through economic instruments in Finland. 66 p. Helsinki 1994. No 75 KETTUNEN, L. & NIEMI, J. Suomen EU-maatalousratkffisu ja kansalliset tuet. 88 s. Helsinki 1994. No 75a KETTUNEN, L. & NIEMI, J. The EU Settlement of Finnish Agriculture and National Support. 91 p. Helsinki 1994. No 76 KETTUNEN, L. Suomen maatalous 1994. 62 s. Helsinki 1995. No 76a KETTUNEN, L. Finnish agriculture in 1994. 63 p. Helsinki 1995. No 77 MAATALOUS TIENHAARASSA. Agriculture at the Crossroads. Lauri Kettusen 60- vuotisjuhlajulkaisu. Lauri Kettunen's Jubilee Publication. 179 s. Helsinki 1995. 6 ISBN 952-9538-58-8 ISSN 0788-5393 Helsinki 1995