METSÄNTUTKIMUSLAITOS Suontutkimusosasto (Moniste 1/1981) SUONTUTKIMUSOSASTO 1980 - 1981 Helsinki 1981 METSÄNTUTKIMUSLAITOS Suontutkimusosasto Unioninkatu 40 A, V kerros 00170 Helsinki 17 Puhelin: vaihde 90-661401 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖKUNTA 1980 3 2. TUTKIMUSTOIMINTA 5 Yleiskatsaus 1980 5 Suunnitelma 1981 6 3. JULKAISU- ja TIEDOTUSTOIMINTA 12 4. KANSAINVÄLINEN YHTEISTOIMINTA 17 5. KOTIMAINEN YHTEISTOIMINTA 19 6. JULKISET ESITELMÄT 21 7. OPINNOT JA KURSSIT 22 3 1. HENKILÖKUNTA 1980 Tutkijat Eero Paavilainen, MMT, professori 1 ) Erkki Ahti, MML, työsuht. tutkija Matti Aitolahti, MMK, vt. vanh. tutkija 4 i Per-Johan Bäckström, työsuht. tutkija 4) Ari Ferm, MK, työsuht. tutkija Riitta Heinonen, FK, työsuht. tutkija Marjut Karsisto, MMK, pp. tutkija 1) Seppo Kaunisto, MMT, työsuht. tutkija ' Kimmo Kolari, FM, työsuht. tutkija 3) Erkki Numminen, MML, tutk.aseman johtaja ' Kimmo Paarlahti, MML, vt. erikoistutkija 2) Pekka Pietiläinen, FK, työsuht. tutkija ' Veli Pohjonen, MMT, työsuht. tutkija (16.6.1980 saakka) 1) Hannu Raitio, FM, työsuht. tutkija ' Antti Reinikainen, FL, työsuht. tutkija Kauko Salo, FM, työsuht. tutkija Klaus Silfverberg, FK, työsuht. tutkija Heikki Veijalainen, LuK, työsuht. tutkija Jaakko Virtanen, MMT, työsuht. tutkija 1) Parkanon tutkimusasema 2) Muhoksen tutkimusasema 3) Kolarin tutkimusasema 4) Kannuksen toimipiste 4 Tutkijoiden apuna ovat työskennelleet lisäksi seuraavat henkilöt: Raija Eerikäinen, lab.apul. Esko Eskola, aputj. Markus Hartman, tutk.apul. Esa Heino, työnjohtaja, Kannus Marja-Liisa Henritius, tutk.siht. Lauri Hirvisaari, tutk.apul., Parkano Päivi Lempinen, kok.tutk.apul. Raimo Mäkelä, kok.tutk.apul. Eero Pelkonen, KM Airi Piira, kok.tutk.apul. Liisa Poutanen, toim.siht. Elisa Sievänen, tutk.apul. (11.9. saakka) Yrjö Sulkala, kok.tutk.apul. Inkeri Suopanki, tutk.apul. Kauko Taimi, MT Heikki Takamaa, MT Maija Tuuri, toim.apul. Anne Vuollekoski, tutk.apul. Martti Vuollekoski, kok.tutk.apul. 5 2. TUTKIMUSTOIMINTA Yleiskatsaus 1980 Pitkäaikaisia tutkimuksia ojituksen, lannoituksen ja maan parannustoimenpiteiden vaikutuksesta ravinteiden mobilisaatioon ja turpeen ominaisuuksiin jatkettiin. Valmisteltiin loppuraport tia suoekosysteemin ja sen metsätaloudellisten muutunnaisten rakennetta ja toimintaa koskevasta tutkimuksesta. Lannoitus ja ojitustarpeen määritysmenetelmien kehittämistä jatkettiin. Metsähydrologian alalta julkaistiin osatuloksia metsäojituk sen hydrologisista vaikutuksista sekä metsäojituksen ja lannoi tuksen vaikutuksesta vesien laatuun. Suometsien ekologian, hoidon ja moninaiskäytön aiheryhmässä oli pääpaino PERA-projektiin liittyvissä tutkimuksissa. Sekä B että C-osaprojektien ohjelman mukaan perustettiin runsaasti uusia kokeita. Suometsäekologisen perustutkimuksen materiaalin käsittelyä tehostettiin. Metsänviljelytutkimuksessa siirrettiin tutkimuksen painopistettä avosoilta vanhojen ojitusalueiden kä sittelyn suuntaan. Turvemaiden lannoitustutkimuksen painopistesuuntia olivat edel leen jatkolannoitus-, kasvuhäiriö- sekä puuntuhkan käyttöä koskevat tutkimukset. Useita näistä tutkimuksista saatuja raport teja julkaistiin. Metsänparannustekniikan alalla saatettiin päätökseen lannoit teiden lentolevitysmenetelmiä koskeva monivuotinen tutkimus. Ojitus- ja metsäautotietutkimuksia jatkettiin yhteistyössä käytännön organisaatioiden kanssa. Kansainvälinen yhteistoiminta jatkui laajana. Osaston toimesta järjestettiin mm. kasvuhäiriöitä koskenut kansainvälinen sympo sio toukokuussa. Julkaisuja ennakoitiin ilmestyvän kymmenestä tutkimusaiheesta. Niitä valmistui yhteensä 9 kpl, joista talon sarjoissa 3 kpl. 6 Suunnitelma 1981 Tulokset tutkimuksista, jotka koskevat männiköiden ravinne puuteoireita, pohjaveden korkeuden vaikutusta turpeen bio logiseen hajotusaktiviteettiin sekä konekaivun työtulosta, ajankäyttöä ja niihin vaikuttavia tekijöitä, pyritään jul kaisemaan . Ojituksen ja lannoituksen perusteiden selvittämiseksi tutki taan edelleen ravinteiden mobilisaatiota, kiertoa, lannoitus tarpeen määritysmenetelmiä sekä lannoitteiden käyttöä, eri tyisesti jatkolannoitusta. KasvuhäiriÖprojektissa lisätään mittaus- ja julkaisutoimintaa. Valtakunnan metsien inventoinnin suotulosten käsittelyä tehostetaan yhteistyössä metsänarvioimisen tutkimusosaston kanssa Pyritään kehittämään soita koskeva seurantajärjestelmä inven tointien yhteyteen. PERA-projektin tutkimukset tehdään pääasiassa Kannuksen toi mipisteestä. Koealaverkostoa laajennetaan sekä jatketaan mit tauksia. Tuhkan ja muiden jätteiden käyttötutkimuksia lisätään. Metsäojituksen hydrologiset vaikutukset sekä ojituksen ja lannoituksen vaikutus veden laatuun ovat edelleen aktiivisen tutkimustoiminnan kohteina. Osasto osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin: Metsän uudistamisen toimenpideketjut (SUO3O-007, SUO3O-027, SUO3O-028, SUOSO-019) Metsänlannoitus (SUOIO-001, SUOIO-003, SUO2O-005, SUO4O-011- 013, SUO4O-015-017, SUOSO-020) Metsien moninaiskäyttö SUO2O-005, SUO3O-009) Kasvuhäiriöprojekti (SUO4O-015) Sekametsikköprojekti (SUO3O-007, SUO4O-011) PERA-projekti (SUO3O-027, SUO3O-028) 7 Tutkimus- I = suunnittelu/esitutkimus II = aineiston keruu vaiheet: 111 = aineiston käsittely IV = raportointi © © = FF_ tai MTJ-sarjassa x = toiminta v.1980 o = suunnitelma 1981 I-111 = tärkeys, 111 = tärkein 1976-83 = suunniteltu kestoaika SUOI Turvemaiden ominaisuudet ja luokittelu SUOIO-001 Ojituksen, lannoituksen ja maanparannustoimen piteiden vaikutus ravinteiden mobilisaatioon ja turpeen ominaisuuksiin. M.Karsisto, Kaunisto. Kerättiin aineistoa koskien typen mobilisaatiota ja mik robiaktiivisuutta ojitetuilta ja lannoitetuilta alueilta. Tehtiin esikokeita lannoitefosforin kulkeutumisesta ja sen sitoutumisesta turpeeseen merkittyä lannoitetta. Seurattiin typen määrien kasvu kauden aikaista vaihtelua turvetuotannosta poistetun alueen turpeessa eri muokkaus- ja maanparannuskäsittely jen yhteydessä sekä tarkkailtiin samalla myös mikrobi aktiviteettia ja määritettiin turpeen kivennäisainepitoi suuksia. 11. 1976-83. SUOIO-002 Suoekosysteemin ja sen metsätaloudellisten muutunnaisten rakenne ja toiminta. Reinikainen. Suurimmaksi osaksi Suomen Akatemian rahoittamassa tutki muksessa on jatkettu aineiston käsittelyä ja raporttien valmistelua. Eri suotyyppien perustuotannosta, hajotus toiminnasta ja maaperäeliöstöstä on tekeillä opinnäyte töitä (5 kpl). Ojitetun ja lannoitetun rämeen ravinne budjettitutkimuksessa on kerätty biomassanäytteet sekä analysoitu vesi- ja turvenäytteitä. Projektin tutkimus tuloksia on julkaistu (Lammi Notes 4, Ann.Bot.FSnn.l7, Suomen Luonto 3). I. 1969-85. SUOIO-003 Lannoitus- ja ojitustarpeen määritysmenetel mät (Yht. MUH). Reinikainen, Paarlahti, Paavilainen, Pietiläinen. Neulasanalyysin kehittämistä turvemaider lannoitustarpeen määrityksen yleismenetelmäksi jatkettiir Pintakasvillisuusdiagnostiikkaan liittyviä opinnäyte töitä ohjattiin. Ravinteisuusdiagnostiikkatutkimusta kos kevaa käsikirjoitusta viimeisteltiin. Kaistakuvauksen tulkintalaitetta kehitettiin. Muhoksen testikoe mitat tiin ja raportti laadittiin opinnäytetyönä. Ilmakuvauk sia valmisteltiin, maa- ja neulasnäytteitä kerättiin ja analysoitiin (MUH). Sarkaleveyttä ja lannoitusta koske vaa aineistoa käsiteltiin ja laadittiin käsikirjoitus (MUH). SF 14(2). II 1965-82. SUO 2 Metsähydrologia SUO2O-004 Metsäojituksen hydrologiset vaikutukset (PAR) Ahti. Valunta- ja säähavainnointia jatkettiin Parkanossa ja Puolangalla. Julkaistiin tutkimusraportti Piipsanne van osa-aineistosta. Valmisteltiin käsikirjoitusta Alk kian osa-aineistosta. 8 Tutkimus- I = suunnittelu/esitutkimus II = aineiston keruu vaiheet: 111 = aineiston käsittely IV = raportointi x o = FF- tai MTJ-sarjassa x = toiminta v.1980 o = suunnitelma 1981 I-111 = tärkeys, 111 = tärkein 1976-83 = suunniteltu kestoaika SUQ2O-005 Metsäojituksen ja lannoituksen vaikutus vesi en laatuun (Yht. PAR, MUH). Ahti, Paarlahti. Mittauksia jatkettiin Parkanon Liesnevalla ja Leivonmäen Kivisuolla sekä osittain Muhoksen koekentillä. Liesnevan aineistoa käsiteltiin. Metsänparannustoimenpiteiden vaikutuksista vesien laatuun laadittiin raportti ja pidettiin esitel mä Moskovassa. SUO 3 Suometsien ekologia, hoito ja moninaiskäyttö SUO3O-006 Suometsäekologinen perustutkimus. Paavilainen Paarlahti, Silfverberg. Jatkettiin mittauksia Vilppu lan ja Kivalon ekologisilla koekentillä. Kokeiltiin data logger laitteiston käyttöä maan ja ilman lämpötilan se kä puuston kasvun mittauksessa. Käsiteltiin aikaisempaa aineistoa ja jatkettiin kenttämittauksia. 11. 1961-jatk. SUO3O-007 Metsikön perustaminen ja taimiston hoito soil la (yht. PAR, MUH, KOL) Kaunisto. Perustettiin ja val misteltiin Parkanon hoitoalueelle ja Vesijaolle korven ja rämeen metsänviljelykokeet, Haapavedelle ja Kiuruve delle suopohjan metsityskokeet, Alkkiaan pellonmetsitys koe ja Parkanon hoitoalueelle Pinus contorta-koe. Inven toitiin 1960-70-lukujen vaihteessa perustettuja koivun viljelykokeita Muhoksella, Parkanossa ja Kivisuolla sekä Kihniön Aitonevalle perustettu suonpohjan metsityskoe. HY:n neuvontaopin ja täydennyskoul. monistesarja 8/80, Parkanon tutk.as. tied.ant . 9, Metsä ja Puu 10/80. 111, 1967-1990. SUO3O-008 Metsänparannustoimenpiteiden vaikutusten seu ranta käytännön ojitusalueilla. Paarlahti. Uusia seuran takoealoja ei mitattu, vanhaa aineistoa peruskäsiteltiin Tutkimus muuttui vuoden vaihteessa yhteistutkimukseksi ARI:n kanssa. SUO3O-009 Metsänparannustoimenpiteiden vaikutukset mar ja- ja sienisatoihin Salo, Veijalainen. Suoritettiin sienisatomittauksia Kivisuolla myös otanta suhteen korjaamista varten. Käsiteltiin aineistoa ja valmisteltiin käsikirjoitusta. Hillantutkimusalueiden mikroklimaattisia mittauksia Vilppulassa, satomittaus Kivalossa. Perustettiin lisää havaintokoealoja, marja satomittauksia kalibrointimielessä jatkettiin, tarkistet tiin koealojen suotyypit, suunnittelua jatkettiin. SUO3O-Q23 Latvavesiprojekti (yht. PAR,MUH). Ahti, Veija lainen, Pietiläinen. Koejärjestelyn suunnittelua jatket tiin valuntamittausten osalta. Perustettiin lisää ha vaintokoealo ja . Mar jasatomittauksia jatkettiin kalib rointimielessä sekä tarkistettiin koealojen suotyypit. I. 1979-86. 9 Tutkimus- I = suunnittelu/esitutkimus II = aineiston keruu vaiheet: 111 = aineiston käsittely IV = raportointi x o FF- tai MTJ-sarjassa x = toiminta v.1980 o = suunnitelma 1981 I-111 = tärkeys, 111 = tärkein 1976-83 = suunniteltu kestoaika SUO3Q-Q24 Suometsät valtakunnan metsien inventoinnissa. Paavilainen, Tiihonen. Jatkettiin aineiston käsittelyä 11. 1980-82. SUO3Q- 027 Lehtipuumetsiköiden biomassatuotos ja vesa metsäkasvatus. Ferm, Paarlahti, Paavilainen. PERA-projektin B-osaan kuuluvassa tutkimuksessa on jatkettu lehtipuumetsiköiden biomassan mittauksia ja mittausmenetelmien kehittämistyötä sekä perustettu vesametsien kasvatuskokeita. Kasvatuskokeiden koeala aineisto lisääntyi noin kolmannekselle. Näistä kokeista on tehty ensimmäiset mittaukset kaatamistekniikkojen osalta. Tulokset julkaistaan vuoden 1981 puolella. Muhoksen tutk.as. tied.ant. 18/80, lEA Forestry Planning Group В. 111. 1977-85. SUQ3O-028 Energiaviljelmien vesi- ja ravinnetalouden järjestely. Bäckström. Pajulajikkeiden soveltuvuus tutkimuksia biomassan suurtuotantoon jatkettiin. Istutus tekniikka- ja -tiheystutkimuksia jatkettiin ja viljel mien perustamista suunniteltiin,. Kerättiin primaarites tattua aineistoa monistustutkimuksiin. 111. 1980-1985. SUO 4 Turvemaiden lannoitus SUQ4O-011 Varttuneiden puustojen lannoitus. (Yht. MUH). Paarlahti, Paavilainen. Mitattiin koivikoiden ja kuusi koiden lannoitustutkimukseen liittyviä koealoja ja kerät tiin em. kokeilta runkoanalyysimateriaalia, jonka mittau: on käynnissä. SUO4O-012 Jatkolannoitusprojekti. (Yht. PAR,MUH). Paavilainen, Kaunisto. Kerättiin aineistoa Pohjanmaalla ja Lapissa sijaitsevilta koekentiltä. Perustettiin uusia kokeita. Julkaistiin tuloksia mm. suomal.-neuvostol. symposiumissa. Saatettiin päätökseen Loljun metsänvilje lykokeiden jatkolannoitus. Jatkolannoitettiin metsänvil jelykokeita Kaunisvedellä, Alkkiassa ja Sonkajärvellä sekä Särkässä. Kerättiin neulasnäytteitä samoilta alueil ta. Jatkolannoitettiin Parkanon hoitoalueessa kolme ka linpuutosaluetta. 111. 1972-85. SUQ4O-013 Metsäojitettujen soiden hivenlannoitus. (Yht. PAR ,MUH,KOL). Veijalainen Pietiläinen, Numminen. Perustettiin koealoja, kerättiin, käsiteltiin ja analy soitiin maa- ja neulasnäytteitä sekä tehtiin neulasana tomiatarkasteluja. Suo 30(4-5), FF 443. 111 1968-85. 10 Tutkimus- I = suunnittelu/esitutkimus II = aineiston keruu vaiheet: 111 = aineiston käsittely IV = raportointi x o = FF- tai MTJ-sarjassa x = toiminta v.1980 o = suunnitelma 1981 I-111 = tärkeys, 111 = tärkein 1976-83 = suunniteltu kestoaika SUQ4O-014 Fosfor ilannoitelajitutkimukset (Yht. MUH,KOL). Suoritettiin kokeiden kunnostus- ja ylläpitotöitä. SUQ4O-Ql5 Kasvuhäiriöprojekti (Yht. ARI, MSP, PAR, MUH). Veijalainen (vetäjä), Reinikainen, Kolari, Raitio, Pietiläinen, Silfverberg. Tutkimuksia jatkettiin projek tiohjelman puitteissa perustamalla uusia kokeita, mittaa malla vanhoja kokeita ja tarkistamalla VMI:n kasvuhäiriö havaintoja (Lounais-Suomi). Projektin toimesta järjestet tiin kansainvölinen kasvuhäiriöretkeily ja päävastuun MPK-toimikunnan retkeilystä kantoivat myös projektin tutkijat (ks. MSPIO-003, ARIIO-001, SUO4O-013,MUH,PAR). 111. 1976-86. SUQ4O-016 Tuhkaprojekti (Yht. PAR,MUH). Paavilainen, Kaunisto, Reinikainen, Aitolahti, Pietiläinen, Silfverber Perustettiin uusia kokeita metsäntutkimuslaitoksen, met sähallituksen ja yhtiöiden maille. Pidettiin tuhkan käyt töä metsänlannoitteena koskenut seminaari Oulussa. Käsi teltiin vanhoilta kokeilta kerättyä aineistoa (laud. työ) Osallistuttiin eri tuhkanlevityslaitteiden kehittely työhön ja suoritettiin esitutkimuksia. Muhoksen tutk.as. tied.ant. 20. 11. 1977-85. SUO4O-017 Ravinteiden kierto.Paavilainen. Jatkettiin aineiston käsittelyä sekä julkaistiin Vilppulan koeken tältä saadut tulokset. MTJ 98.5. 11. 1974-85.' SUOS Metsänparannustekniikka SUOSO-018 Metsäojituksen tekniikan kehittäminen. Aito lahti. Painopiste oli ojien kunnossapidossa ja tärkeim pänä tutkimustasona olivat erilaiset käyttöseurannat. Kerättiin aineistoja, käsiteltiin ja julkistettiin osa tuloksia. 1976-jatk. SUOSO-019 Soiden maanmuokkausmenetelmät. Kaunisto. Seurattiin erilaisten muokkausmenetelmien biologisia vaikutuksia Kihniön Aitonevalla, (ks. SUO3O-001). Tehtiir lyhytaikatutkimus erilaisista mätästysmenetelmistä. I. 1965-1983. SUOSO-020 Lannoitteiden levitysmenetelmien kehittäminen. (Yht. Metsähallituksen kehittämisjaosto, MHO). Aitolahti Virtanen. Maalevittimien levitystasaisuus- ja levitys etäisyysmittauksia sekä käyttöseurantoja jatkettiin ra keisilla lannoitteilla, tuhkalla ja nestemäisillä aineil la (myös herbisidit). Materiaalia käsiteltiin ja ennakko tuloksia esiteltiin lähinnä eri konekehittelypalaverissa. Suoritettiin lentolevitysmenetelmätutkimuksissa täyden täviä kenttäkokeita, käsiteltiin aineistoja ja valmis teltiin julkaisuja. 111. 1968-jatk. 11 Tutkimus- I = suunnittelu/esitutkimus II = aineiston keruu vaiheet: 111 = aineiston käsittely IV = raportointi x o = FF- tai MTJ-sarjassa x = toiminta v.1980 o = suunnitelma 1981 I-111 = tärkeys, 111 = tärkein 1976-83 = suunniteltu kestoaika SUOSO-021 Metsäautotietutkimukset (Yht. HY:n metsätekno lait., KAT). Aitolahti. Moreeninmurskaustutkimusten tu lokset laskettiin ja laadittiin kaksi käsikirjoitusta sekä valmisteltiin jatkotutkimuksia. Rumpututkimuksista laadittiin käsikirjoitus rakennepuolesta sekä perustet tiin mitoituskoekenttiä kokeilualueisiin sekä KML Tapion työmaille. Kantavuusmittausmenetelmätutkimuksissa suori tettiin aineistojen keruuta sekä käsittelyä. 111. 1970-8 SUQSO-022 Metsäojitustöiden maksuperusteet. (Yht. Metsä hallituksen kehittämisjaosto). Aitolahti. Käsiteltiin kehittämisjaoston keräämä ojanperkauksen työntutkimus aineisto. Kerättiin käyttöseuranta-aineistoja lähinnä uudesta traktorikaivurisukupolvesta ja käsiteltiin vuo den 1979 aineisto. Valmisteltiin 1970-luvun uudisoji tuksen konekaivun taksaperusteaineistojen julkaisemista. Esiteltiin vuoden 1979 tuktimustuloksia työmarkkinaosa puolille. I. 1973-83. 12 3. JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA AHTI, E. Ditch spacing experiments in estimating the effects of peatland drainage on summer runoff. Proc . Helsinki Symp., June 1980: lAHS-AISH Publ. no. 130. Valunnansäännöstely ojitetulla suolla. Parkanon tutkimus aseman tiedonantoja 9. AITOLAHTI, M. Hankekohtaisen ojanperkausyksiköiden seuranta tutkimusten yhteenveto perkauskaudelta.l979. Moniste 7 s. Tuhkan ja muiden maanparannusaineiden kuljetus ja levitys. Muhoksen tutkimusaseman tiedonantoja 20, 7 s. KAUNISTO, S. Turvetuotannon jälkeisten suonpohjien metsätalou dellinen käyttö. Helsingin yliopiston neuvontaopin ja täydennyskoulutuksen keskus. Monistesarja no. 8/80:101-107. Turvetuotantoalueiden suonpohjien käyttömahdollisuuksista puubiomassan tuottamiseen. Parkanon tutkimusaseman tied, ant. 9. pp. 1-6. \-f Sopivatko turvesuon pohjat puuntuotantoon. Metsä ja Puu 10/1980:8-9. KOLARI, K.K. Astiakoe lannoituksen vaikutuksesta männyn (Pinus sylvestris L.) taimien alkukehitykseen ja juuriston monosak karidipitoisuuksiin rahkaturvealustalla. Suontutkimus osaston tied. antoja 4/1980. \J Description of tree growth disturbances in Finland. Growth and amelioration excursion 6-9.5.1980. 1980 a. Moniste 3 s. METLA/Suo. V Diagnosis of growth disturbance by physiological tests. Ibid. 7 s. PAAVILAINEN, E. Ojitettujen turvemaiden metsänlannoitus. Teol lisuuden Metsäviesti 4/1980. - Toimenpiteet vanhoilla ojitusalueilla - suomalais-neuvos toliit.tolaisen symposiumin esitelmät. Silva Fennica 14 (2):150-225 (toim. yhdessä K.Seppälän kanssa). 13 [у Lannoituksen vaikutus puuston kasvuun Piipsannevan metsänlannoituskoekenl ällä. Silva Fennica 14(2):218. The use of forest drainage areas and drain networks у in the forestry of Finland. Summary of the papers by the Finnish representatives . Sama venäjäksi.Silva Fennica 14 (2) .-219-225. Повторное удобрение лесов на осушениих торфяниках. Proc . of the 2th Soviet-Finnish Symposium on the forestry use of drained lands. Moskova 1.9-1.980, 115-118. V - Lannoituksen ja kasvatustiheyien vaikutus ensiharvennusker tymään rämemännikössä. Parkanon tutkimusaseman tiedon antoja 9. 11 s. Effect of fertilization on plant biomass and nutrient, cycle on a drained dwarf shrub pine swamp. MT.J 98.5. Tuloksia vanhoista tuhkalarmoituskokeista. Muhoksen tutki musaseman tiedonantoja 20:20-2 3- PAARLAHTI, K. Tuhkan tuotanto ja ominaisuudet. Muhoksen tutki musaseman tiedonantoja 20. Metsäojituksen ja lannoituksen vaikutus mp-alueilta purkautuvien vesien laatuun (Venäjänkielinen) Moskovan kokouksen julkaisu. PIETILÄINEN, P. Kasvuhäiriön laajuus ja merkitys, Muhoksen tutki- musaseman tied. antoja 1980. 18:28-36. - Tuhka met sänlannoitteena. Muhoksen tutkimusaseman tiedonantoja 1980. 20. RAITIO, H Ravinnefysiologia. Helsingin yliopisto, Neuvonta opin ja täydennyskoulutuksen keskus. Monistesarja 2/80. - Monilatvaisuusilmiö taimitarhoilla. Parkanon tutkimus aseman tiedonantoja 9:14. Pääravinnelannoituksen vaikutus männyn neulasten raken teeseen ja ravinnepitoisuuksiin ojitetulla lyhytkorsi nevalla. Summary: Effect of main nutrient fertilization on the structure and nutrient content of pine needles on a drained short sedge bog. Painossa (Folia Forest.). 14 REINIKAINEN, A. Metsänparannustoimenpiteiden tarpeen arviointi vanhoilla ojitusalueilla. Silva Fennica (14 (2):210-213. Miten suomme nykyisin muuttuvat? (Current changes in Finnish mires). Luonnon Tutkija 84 (3):125-127. 4? Maaekosysteemit. In: H. Sisula: Ekologian perusteet 130-145 WSOY, Helsinki. Suoekosysteemi toimii. In: P.Havas et ai. (toim.) Suomen Luonto 3:211-261. Kirjayhtymä, Helsinki. & LINDHOLM, T. Fertilization experiments on the Laaviosuo mire ecosystem study area. Lammi Notes 4:22-27. Suoekosysteemi. In: S.Eurola (toim.): Suoseminaari -80. Oulun yliopiston Kasvitieteen lait. moniste nro 9. 14 s. Tuhkalannoituksen ekologiaa. In: Tuhka metsänlannoitteena. Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimusaseman tied.anto ja 20:24-27. p Metsäntutkimus suojelualueiden käyttäjänä. Luonnonva rainhoitotoimiston julkaisuja nro 4, 4 s. V Visual observations on growth disorders. In: Growth disturb ance and amelioration excursion 6-9.5.1980, Moniste 2 s, rj Correction of nutrient imbalance. 1 bid. ,2 s. SALO, K. Luonnontilaisen rämeen ja rämemuuttumien sienilajistos ta. (Summary: Mushroom species on virgin, drained and fertilized pine bogs in Parkano, Central Finland. -Suo 31:67-71.1980. - Kuitu- ja hakepuun esiintyminen eri metsä- ja suotyy peillä Kannuksessa 1979. Energiapuun tuottaminen metsien avulla. PERA-projekti, B-osaprojekti. 1980. Metsänparannustoimenpiteiden vaikutus rämeiden sienisatoon. (Summary: The effect of forest amelioration on mushroom yield on pine bogs. Suo 33. (V. 1980 viim. nro painossa). jy Sieniä mätänee metsiin tänäkin vuonna runsaasti. Poimi pois ne, jotka tunnet. - Vantaan Seutu 29.7.1980. - Cl-sienikurssilla (Helsingin yliopiston Kasvitieteen laitos) 18.-22.8.1980 tavatut sienilajit. Moniste. W Kirja-arvostelu WSOY: lie kirjasta: Giovanni Pacioni: Funghi.slo s. Arnoldo Mondadori editore. Verona 1981. 15 SILFVERBERG, K. Kuusen kasvuhäiriö ja hivenravinteet. Summar y: Micronutritional growth disorder in Norway spruce. Folia Forest. 432. 13 s. \/ Växtligheten . pä nedlagda äkrar i Lemland, Aland. Nordenskiöld-samfundets tidskrift 40:48-68. Asuntorakentaminen pelloilta metsiin. Luonnonsuojeluväki 5/1980, 1 s. У Maanviljelyä Luonto-Liittolaisille. Nuorten Luonto 7/1980 1 s. VEIJALAINEN, H. Eräiden hivenlannoitteiden käyttökelpoisuus suometsien lannoituksessa. Neulasanalyysiin perustuva tarkastelu. Summary: Usability of some micronutrient fertilizers in peatland forests. Report basing on needle analysis. Folia For. 443. Tuhka kasvuhäiriön torjunnassa. Muhoksen tutkimusaseman tiedonantoja 20:28-30. 1980. Palkinsuon suomarjatutkimukset. Kainuun Sanomat 4.10.1980 У Tuhkan levitys metsään alkamassa. Maaseudun Tulevaisuus 18.9.1980. - Neulasanalyysi ja sen tulkinta erityisesti turvemaiden mäntypuustojen lannoitustarpeen määrityksessä. Suon tutkimusosaston tiedonantoja 10/1979. -jI Puoli kiloa puuntuhkaa neliömetrille: Jopa 300 puukuutio metrin kasvu 30 vuodessa Oulun alueella. Maaseudun Tule vaisuus 4.9.1980. "V Häiriöpuilla ravinteita liikaa, mutta hivenaineista puu tetta. Maaseudun Tulevaisuus 31.5.1980. V/ Koivutuhot ja kasvuhäiriöt. Suomen Luonto 1/80:44-45. - Mäntylajeilla suoritettuja Cu- ja B-kökeita. Kirjallisuus katsaus ulkomaisista tutkimuksista. Suontutkimusosaston tiedonantoja 3/80:1-15. K Suontutkimusosaston julkaisutoiminta 1967-79 (Toim.) Suontutkimusosaston tiedonantoja 2/1980. 16 - Occurrence of die-back on forest trees in Finland. Proc. Growth disturbance and Amelioration excursion 6-9.5 1980. Noormarkku - Parkano - Vilppula. Hämeenlinna. Diagnostica.l use of needle and soil analysis in die-back stands. Ibid. 11 s. Results of micronutrient experiments on die-back areas. Ibid. 17 s. \J VIRTANEN, J. Energiapuun inventointi Kannuksessa. Keski~Pohjan maa 14.3.1980. 17 4. KANSAINVÄLINEN YHTEISTOIMINTA A. Kansainväliset tieteelliset yhteistyöelimet lUFRO:n työryhmien 51.05-08, "Luontainen uudistaminen", 51.05-01, "Turvemaiden ja äärimmäisten märkien maiden metsitys" ja 51.02.1, "Lannoitus": Seppo Kaunisto, jäsen "Nordiska samarbetsgruppen för skogsgodslingsfrägor" työryhmä Eero Paavilainen, Kimmo Paarlahti, jäseniä Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknillisen yhteistoimintakomitean metsätalouden työryhmä: Eero Paavilainen, asiantuntija International Peat Society'n Suomen kansallinen komitea: Eero Paavilainen, jäsen lUFRO:n työryhmä "Foliar analysis and its interpretation": Kimmo Paarlahti, jäsen lUFRO: n työryhmä "Afforestation and stand treatment problems on peatland and extremely wet soils" : Eero Paavilainen, Kimmo Paarlahti, jäseniä lEA:n Forestry Energy Committee'n Planning Group B: Eero Paavilainen, tarkkailijajäsen В. Kansainväliset kokoukset, seminaarit ja retkeilyt Yhteispohjoismainen turvemaiden metsänlannoitusta koskeva retkeily Etelä-Ruotsiin 28.5.-29.5.1980. Eero Paavilainen. 6. kansainvälinen turvekongressi Duluthissa sekä retkeily USArssa ja Kanadassa 16.8.-30.8.1980. Eero Paavilainen. 18 Neuvostoliiton ja Suomen välinen toinen metsäojitussymposiumi Moskovassa retkeilyineen 1. 9 .-6 .9 . li\BÖ . Eero Paavilainen ja Kimmo Paarlahti. V lEAn suunnitteluryhmän В kokous sekä ]\ansainvälinen "Energy from Biomass" kongressi Brightonissa 3i\. 10 .-7 .11.1980 . Eero Paavilainen. \ Growth disturbance and amelioration excursion 6.-9.5.1980 Noormarkku - Parkano - Vilppula - Hämeenlinna. Eero Paavilainen, Antti Reinikainen, Heikki Veijalainen, Hannu Raitio, Kimmo K. Kolari ja Klaus Silfverberg. Tutustuminen soiden metsätaloudelliseen käyttöön ja siihen liittyvään suohydrologiseen tutkimukseen Puolassa 12.-24.5.1980. Erkki Ahti ja Antti Reinikainen. 8. pohjoismainen matemaattisen tilastotieteen konferenssi Maarianhaminassa 26.-29.5.1980. Riitta Heinonen. Suoseura ry:n kesä- ja opintoretkeily Ruotsin Länsi-Pohjaan Kimmo K. Kolari ja Klaus Silfverberg. Pohjola-Norden retkeily Jaakkoinsuolle 17.6. ja 20.8.1980. Kimmo Paarlahti ja Klaus Silfverberg. Agricultural Engineering Sc. 26.11.1980. Christchurch, N.Z. Jaakko Virtanen. Forest Service ..12.1980. Rotorua, N.Z. Jaakko Virtanen. 19 5. KOTIMAINEN YHTEISTOIMINTA A. Valtion komiteat, toimikunnat ja vastaavat Suomen Akatemian maatalous-metsätieteellisen toimikunnan jäsen sekä sen julkaisujaoston pj. ja IHP-jaoston jäsen. Eero Paavilainen Suomen Akatemian tieteen keskustoimikunnan asettama energia tutkimuksen jaosto: Eero Paavilainen, jäsen. Energiametsätoimikunta: Eero Paavilainen, pysyvä asiantuntija (7.5. alkaen). Vesihallinnon tieteellinen neuvottelukunta: Eero Paavilainen, jäsen. (1.11. alkaen). OECD:n ympäristökomitean tila-raporttia valmistelevan Suomen työryhmän jäsen (8.10. alkaen). Eero Paavilainen. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusasemien toiminnan kehittämis tarvetta selvittävä työryhmä: Eero Paavilainen, jäsen. B. Tutkimusasemien hoitokunnat Parkanon tutkimusaseman hoitokunta: Eero Paavilainen, p.j. Muhoksen tutkimusaseman hoitokunta: Eero Paavilainen, jäsen Torajärven metsäntutkimusalueen hoitokunta: Eero Paavilainen,jäsen. Metsänuudistantlstutkimusten neuvottelukunta: Eero Paavilainen , jäsen C. Yhteistutkimukset Metsänuudistamisen toimenpideketjut: Eero Paavilainen, johtoryhmän jäsen. Metsänlannoitus: Eero Paavilainen, yhteistutkimusryhmän jäsen. Metsien moninaiskäyttö: Eero Paavilainen, yhteistutkimusryhmän varapj. sekä pj. (12.12. alkaen). Sekametsikköprojekti: Eero Paavilainen, johtoryhmän jäsen. Kasvuhäiriöprojekti: Eero Paavilainen, johtoryhmän jäsen. PERA-projekti: Eero Paavilainen, johtoryhmän jäsen ja osaprojekti B:n päällikkö. 20 D. Muut metsäalan yhteistyöelimet Suomen luonnonvarain tutkimussäätiö: Eero Paavilainen, hallituksen jäsen Soiden tutkimuksen ja käytön neuvottelukunta Eero Paavilainen, jäsen Metsänparannussäätiö: Kimmo Paarlahti, työvaliokunnan jäsen Matti Aitolahti, ojitustyöryhmän jäsen Metsänparannustutkimusten toimikunta: Eero Paavilainen, jäsen Kimmo Paarlahti, jäsen Heikki Veijalainen, sihteeri Suoseura ry: Kimmo K. Kolari, sihteeri 21 6. JULKISET ESITELMÄT Eero Paavilainen: Kotim. 14, Ulkom. 4 =lB Radio: 4, TV: - , Asiantunti 14 Seppo Kaunisto: - Turvetuotantoalueiden suonpohjien metsitys (tutkimuspäivä Seinäjoella) - Metsäojituksen kannattavuudesta Satakunnan piirimetsä lautakunnan alueella. (Alustus teemaillassa Maa- ja metsä talous ympäristönsuojelijoina). Hannu Raitio: - Esitelmä kasvuhäiriöstä Oulun yliopistossa 1.4.1980. - " - - " - Joensuun korkeakoulussa 14.11.1980. - " - - " - Lakeuden Luonto-seurassa Limingassa 10.10. - Esitelmä ravinnefysiologiasta Metsäpuiden fysiologia -kurssilla Hyytiälässä 21.3.1980. - Esitelmä taimitarhoilla ilmenneistä kasvuhäiriöistä Helsingissä. Kemira 17.12.1980. - Esitelmä taimitarhoilla ilmenneistä kasvuhäiriöistä Parkanon tutkimusaseman tiedotuspäivillä Seinäjoella. Antti Reinikainen: - Suoseminaari-80, Oulun yliopisto - Esitelmä kansainvälisellä mp- ja kasvuhäiriÖretkeilyllä 6-9.5.1980 -"- metsänparannustutkimusten toimikunnan koulutus- ja neuvottelupäivillä 11-12.8.1980. - Kansallis- ja luonnonpuistot 1880-1980. Luonnonsuojelualueiden tutkimuksen seminaari 8-10.10.1980. Kauko Salo: - Esitelmä Suomen sieniseuran kuukausikokouksessa 16.12.1980: Kultakehnäsieni - Phaeolepiota aurea (Fr.) Maire, uusin myrkkysieni. den 22 - Metsämarja- ja sieniesitelmiä, -retkiä ja erikoisluentoja: Suomen puhallintehdas Oy, henkilökunta 11.9.-14.9.1980 Metla, tutkijat ja henkilökunta 15.9.1980 Roihuvuoren ammattikoulu, suurtalouden työnjohdollinen linja 15.10.1980 Jaakko Virtanen: - Future in aerial application. Christchurch 27.10.1980 - Forest Fertilization in Finland. Rotorua 6.12.1980 - Fire fighting with helicopter, Rotorua 4.12.1980 7. OPINNOT JA KURSSIT Vax-kurssi järj. Metsäntutkimuslaitos osal, Riitta Heinonen, Kauko Salo, Airi Piira, Kimmo K. Kolari ja Klaus Silfverberg BMDP-peruskurssi järj. Metsäntutkimuslaitos osal. Riitta Heinonen ja Airi Piira BMDP-jatkokurssi järj. Metsäntutkimuslaitos osal. Riitta Heinonen ja Airi Piira Kokeen suunnittelukurssi järj. Metsäntutkimuslaitos osal. Kauko Salo ja Pekka Pietiläinen N.Z. Research Advisory Council Post-Doctoral Research Fellowship 1.10.80-31.12.80. osal. Jaakko Virtanen