201 Metsätieteen aikakauskirja M e t s ä v a r a t Hannu Hökkä, Seppo Kaunisto, Kari T. Korhonen, Juhani Päivänen, Antti Reinikainen ja Erkki Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Hökkä, H., Kaunisto, S., Korhonen, K.T., Päivänen, J., Reinikainen, A. & Tomppo, E. 2002. Suomen suometsät 1951–1994. Metsätieteen aikakauskirja 2A/2002: 201–357. Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien kahdeksanteen inventointiin (VMI8, 1986–1994) perustuvat tiedot maamme suometsistä, soiden pinta-aloista ja niiden muutoksista VMI3:sta (1951–53) lähtien sekä analysoidaan muutosten syitä. Artikkelissa kuvataan suometsiin liittyviä VMI:n mittauksia, yleispiirteet tulosten laskennasta ja keskivirheen arviointimenetelmä. VMI8:n otantamenetelmää, maastomittauksia ja tulosten laskentaa on kuvattu aikaisemmin Etelä-Suomen julkaisuissa (Salminen 1993, Salminen ja Salminen 1998) sekä Pohjois-Suomen ja koko maan julkaisussa (Tomppo ym. 2001a). Tarkastelujaksolla soiden ala on pienentynyt 9,7 milj. ha:sta 8,9 milj. ha:iin, kun ojitetut ohutturpeiset suot ovat VMI:n luokituksen mukaan muuttuneet kivennäismaiksi tai siirtyneet muuhun maankäyttöluokkaan. VMI8:n mukaan ojitettuja soita on 4,6 milj. ha ja ojitettuja kivennäismaita 1,1 milj. ha. Ojitettujen soiden ala ei enää nouse, joten ojitusala jää 1950- ja 1960-lukujen metsäohjelmien suurimpia arvioita pienemmäksi. Suometsätalouden vaikutukset soiden puuvarannon ja puuston kasvun lisäykseen ovat kuitenkin vähintään metsäohjelmien arvioiden suuruisia. 1950-luvun alussa puuvaranto oli kasvullisilla ja huonokasvuisilla metsä- maan soilla 252 milj. m3. VMI8:n mukaan puuvaranto on metsä- ja kitumaan soilla 377 milj. m3. Puuston vuotuinen kasvu on noussut 9,9 milj. m3:stä 17,4 milj. m3 :iin. VMI3:ssa soiksi luokiteltujen maiden puu- varannoksi arvioitiin VMI8:ssa 430 milj. m3 ja vuotuiseksi kasvuksi 20,1 milj. m3. Sekä puuvarannon että puuston vuotuisen kasvun suhteelliset lisäykset ovat 1950-luvun alun jälkeen olleet soilla selvästi suuremmat kuin kivennäismailla. Ojituksen lisäksi tähän vaikuttavat puustojen erilaiset lähtötilanteet, nykyisten ikärakenteiden erot sekä se, että soilla hakkuut ovat olleet vähäisempiä kuin kivennäismailla. VMI8:ssa arvioitiin seuraavalla kymmenvuotiskaudella metsämaan soilla olevan erilaisia hakkuutarpeita 2,35 milj. ha, joista taimikonhoitoja ja ensiharvennuksissa on 1,38 milj. ha. Suometsien hakkuiden painopiste on siis vielä jonkin aikaa nuorissa metsissä. Kunnostusojituksen tarpeessa olevia soita on VMI8:n mukaan runsaat 1,5 milj. ha. Kymmenessä vuodessa toteutettuna se vastaa suurempaa vuotuista kunnostusojitustarvetta kuin kan- sallisessa metsäohjelmassa on esitetty. Puuntuotantoon soveltumattomia soita on ojitettu 450 000 ha, kun taas puuntuotantoon soveltuvaa ojittamatonta suota on 840 000 ha. Ojittamattomia soita on yhteensä 4.3 milj. ha. Asiasanat: Hakkuut, inventointi, järeys, kasvu, kehitysluokka, kunnostusojitus, laatu, ojitus, pinta-ala, puulaji, puusto, puuvaranto, suo, suometsät, tilavuus, tuhot, uudisojitus, Valtakunnan metsien inventointi, VMI Yhteystiedot: Hannu Hökkä, Metla, Rovaniemen tutkimusasema, PL 16, 96301 Rovaniemi Faksi (016) 336 4640 Sähköposti hannu.hokka@metla.fi Hyväksytty 28.5.2002 202 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Sisällys 1 JOHDANTO 203 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 204 2.1 Maastomittausten yleiskuvaus 204 2.2 Keskeisimmät metsikkötason muuttujat 205 2.3 Puumittaukset 211 2.4 Tulosten laskenta 212 3 MAALUOKKIEN ALAT JA ALOJEN MUUTOKSET 215 3.1 Kokonaismaa-ala 215 3.2 Metsätalousmaan ala ja sen muutokset 215 3.3 Metsämaan ala ja sen muutokset 215 4 SOIDEN PINTA-ALAT 216 4.1 Kokonaisala 216 4.2 Soiden ojitus- ja kuivatustilanne ja sen muutokset 218 4.3 Soiden jakautuminen pääryhmiin ja kasvu- paikkaluokkiin 220 5 PINTA-ALAJAKAUMAT VALLITSEVAN PUULAJIN MUKAAN 223 5.1 Jakaumat vallitsevan puulajin mukaan Etelä- ja Pohjois-Suomen metsä- ja kitumaan soilla 223 5.2 Jakaumat vallitsevan puulajin ja pääryhmän mukaan 223 5.3 Jakaumat vallitsevan puulajin ja ojitustilanteen mukaan 223 5.4 Vallitsevan puulajin muutokset VMI6:n ja VMI8:n välillä 224 6 METSIKÖIDEN IKÄ- JA KEHITYSLUOKAT 224 6.1 Suopuustojen erityispiirteitä 224 6.2 Ikäluokkajakaumat soilla 224 6.3 Kehitysluokkajakaumat soilla 226 6.4 Kehitysluokkajakaumien muutokset VMI6:n ja VMI8:n välillä 227 7 PUUSTON TILAVUUS 229 7.1 Puuston kokonaistilavuus 229 7.2 Puuston keskitilavuus 231 8 PUUSTON JÄREYS JA PUUTAVARALAJI- JAKAUMAT 232 8.1 Läpimittajakaumat 232 8.2 Puuston puutavaralajijakaumat kehitys- luokittain 235 8.3 Tukkirunkojen osuus runkoluvusta 237 9 PUUSTON KASVU 238 9.1 Puuston kokonaiskasvu VMI8:n mukaan metsä- ja kitumaalla 238 9.2 Puuston kokonaiskasvun muutokset metsä- ja kitumaalla 238 9.3 Suometsien puuston kokonaiskasvu 238 9.4 Suometsien puuston keskikasvu ja kasvu- prosentti 239 9.5 Suometsien puuston kasvun muutokset 1950-luvulta 1980-luvulle 241 10 METSIKÖIDEN LAATU METSÄMAAN OJITETUILLA SOILLA 242 10.1 Laadun taso 242 10.2 Laadun alentumisen syyt 243 11 PUUSTON TUHOT METSÄMAAN SOILLA 249 11.1 Yleistä 249 11.2 Tuhon aste 250 11.3 Tuhon ilmiasu 250 11.4 Tuhon aiheuttajat 251 11.5 Tuhon ilmiasu ja aiheuttaja 252 12 TEHDYT JA EHDOTETUT HAKKUU- TOIMENPITEET 252 12.1 Hakkuiden kirjaaminen inventoinnissa 252 12.2 Tehdyt hakkuut 252 12.3 Hakkuutarpeet 253 13 TEHDYT OJITUKSET JA OJITUS- EHDOTUKSET 254 13.1 Ojitustoiminnan laajuus 254 13.2 Uudisojitukseen soveltuvat suot ja arvio kunnostusojitustarpeesta 254 13.3 Puuntuotantoon soveltumattomien soiden ojitukset 255 14 YHTEENVETO JA TARKASTELU 256 LOPPUSANAT 263 KIRJALLISUUS 264 LIITETAULUKOT 269 203 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 1 Johdanto Suomen metsävarat on arvioitu valtakunnan metsien inventoinneilla (VMI) kokonaisuudessaan kahdek- san kertaa. Ensimmäinen inventointi tehtiin vuosi- na 1921–1924 ja toistaiseksi viimeisin, kahdeksas inventointi 1986–1994. Vuonna 1994 mitattiin uu- delleen osa (38 %) niistä 8. inventoinnin koealoista (VMI8), jotka oli mitattu vuosina 1986–1989. Tällä tavoin voitiin päivittää VMI8:n tiedot Lounais-Suo- mesta Pohjois-Karjalaan ulottuvalle alueelle. Valta- kunnan metsien 9. inventointi (VMI9) käynnistettiin 1996. VMI8:n aikana otettiin tulosten laskennassa käyttöön maastomittausten lisäksi satelliittikuvat ja numeerisessa muodossa olevat kartat. Niiden avulla tulokset voidaan laskea pienalueille ja tuottaa metsiä kuvaavia teemakarttoja (Tomppo ym. 1998b). Tee- makarttoja voidaan hyödyntää muun muassa met- sävarojen alueellisessa tarkastelussa, metsätuhoille alttiiden kohteiden paikantamisessa sekä metsäeko- logisissa tutkimuksissa. Inventointien tuottamat metsien puuvaranto-, ra- kenne- ja kasvutiedot antavat metsätalouden suun- nittelun lisäksi mahdollisuuden arvioida metsissä ta- pahtuvia pitkän ajan muutoksia. Muita metsäekosys- teemiä koskevia tietoja, kuten metsien terveydentilaa ja aluskasvillisuutta kuvaavia tietoja voidaan käyt- tää metsätalouden suunnittelun lisäksi esimerkiksi arvioitaessa metsien monimuotoisuuden muutoksia sekä ympäristömuutosten vaikutuksia metsiin. Aikaisempien inventointien päätulokset on esitel- ty inventointien keskeisimmissä julkaisuissa (Ilves- salo 1927, 1942, 1956, 1957, 1962, 1963, Tiiho- nen 1968, Kuusela 1972, 1978, Kuusela ja Salminen 1983, 1991, Kuusela ym. 1986). VMI8:n metsävara- tietoja on aikaisemmin esitelty eteläiselle Suomelle (Salminen 1993), Etelä-Suomen pohjoisosalle (Sal- minen ja Salminen 1998), koko maalle (Tomppo ja Henttonen 1996, Metsätilastollinen … 1997) ja ko- ko maalle kunnittain (Tomppo ym. 1998b). Pohjois- Suomen metsäkeskuksittaiset tulokset on esitetty julkaisussa (Tomppo ym. 2001a). Inventoinneissa käytettyjä käsitteitä ja määritelmiä on tulosjulkai- sujen lisäksi selostettu maastomittausohjeissa (Ilves- salo 1951, Valtakunnan… 1986–1994). Erityisesti suometsiä koskevia VMI:n tuloksia on esitelty sekä ojittamattomiin, puustoisiin soihin keskittyen (Gus- tavsen ja Päivänen 1986) että koostamalla VMI:n tu- loksista suometsiä koskevaa informaatiota joko ko- ko maata kattavasti (Paavilainen ja Tiihonen 1988, Tomppo 1999) tai osa-alueittain (Paavilainen ja Tii- honen 1984, 1985, Mattila ja Penttilä 1987). Val- takunnan metsien inventointien ja niihin liitettyjen luonnonvaraselvitysten uusimuotoista antia edustaa metsien ja metsäkasvillisuuden muutoksia sekä met- säkasvillisuuteen vaikuttavia ympäristömuutoksia esittelevä tietoteos (Reinikainen ym., toim., 2000). Valtakunnan metsien inventointien otantakehikon ulkopuolella tehtyjä valtakunnallisia suometsäsel- vityksiä on niukahkosti. Näistä mainittakoon noin kaksikymmentä (Heikurainen 1957, 1959) ja noin kolmekymmentä vuotta vanhoja (Heikurainen ja Seppälä 1973) metsäojitusalueita koskevat tutki- mukset sekä vuosina 1930–1978 metsäojitettuja soita koskeva seikkaperäinen tutkimus (Keltikan- gas ym. 1986). Mainituissa tutkimuksissa kertynyt- tä valtakunnallista aineistoa on hyödynnetty myös selvitettäessä eräitä suometsiin liittyviä erityisky- symyksiä, esimerkiksi suopuustojen elpymiskykyä (Heikurainen ja Kuusela 1962), sarkaleveyden yh- teyttä puuston kehitykseen ojitusalueilla (Seppälä 1972), suopuustojen rakenteen kehitystä ojituksen jälkeen (Hökkä ja Laine 1988), ojitusinvestoinnin taloudellista tulosta (Keltikangas 1971) ja tehtäes- sä laskelmia suokasvupaikkojen metsänkasvatuskel- poisuudesta ojitettuina (Heikurainen 1973). Metsätalousmaaksi luokitellusta maa-alasta on VMI8:n mukaan suota 34 %. Metsämaaksi luoki- tellusta maasta suota on 24 %. Kun metsätaloutta ja puuntuotantoa alettiin tehostaa sotien jälkeen, osa hakkuumahdollisuuksien lisäämisestä ajateltiin saavutettavan suometsien puuntuotantoa lisäämällä (Heikurainen ym. 1960, Kuusela 1972). Tämä johti laajamittaiseen soiden ojitukseen ja myös suomet- sien puuston kasvun ja puuvarannon lisäykseen. Tämän julkaisun tavoitteena on tarkastella suo- metsien metsävaratietoja VMI8:n pohjalta. Muutok- sia tarkastellaan VMI3:sta (1951–53) lähtien. Koska VMI3:n ja VMI4:n tietoja ei ole kokonaisuudessaan tallennettu sähköiseen muotoon eikä se ollut mah- dollista tätä julkaisua varten, on muutosta käsitte- levissä tarkasteluissa jouduttu VMI3:n ja VMI4:n osalta turvautumaan valmiiksi laskettuihin tuloksiin. Tästä syystä on joissakin muutostarkasteluissa läh- detty 5., 6. tai 7. inventoinnista. Tarkastelussa Etelä- 204 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Suomi tarkoittaa Ahvenanmaata ja aluetta Lounais- Suomesta Keski-Pohjanmaalle eli Ahvenanmaata ja entisten metsälautakuntien 1–15 kattamaa aluetta. Pohjois-Suomi käsittää entiset Kainuun, Pohjois- Pohjanmaan, Koillis-Suomen ja Lapin eli metsälau- takuntien 16–19 alueet. Huomattakoon, että Etelä- Suomen ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998, kun Keski-Pohjanmaan metsäkeskus lakkautettiin ja sen eteläosa liitettiin Etelä-Pohjanmaan metsäkes- kukseen ja pohjoisosa Pohjois-Pohjanmaan metsä- keskukseen. Tässä julkaisussa käytetään kuitenkin ennen 1.1.1998 voimassa ollutta Etelä- ja Pohjois- Suomen rajaa. Sen sijaan esimerkiksi julkaisussa Tomppo ym. (2001a) käytetään 1.1.1998 voimaan tullutta Etelä- ja Pohjois-Suomen jakoa, mikä on otettava huomioon tuloksia verrattaessa. 2 Aineisto ja menetelmät 2.1 Maastomittausten yleiskuvaus VMI8:n maastotyöt tehtiin varsinaisten VMI-koe- alojen osalta Etelä-Suomessa vuosina 1986–1991 ja Pohjois-Suomessa (Oulun ja Lapin läänit) vuosina 1992–94. Varsinaisen VMI8:n aineiston lisäksi tut- kimuksessa on käytetty VMI8:n pysyvien koealo- jen aineistoa kolmen pohjoisimman kunnan alueelta. Tämän aineiston osalta maastotyöt tehtiin vuonna 1995. Varsinaisessa VMI8:n aineistossa otannan perus- yksikkönä olivat Etelä-Suomessa 7 km × 8 km ko- koiset ruudut, joita kutsutaan lohkoiksi. Jokaiseen lohkoon sijoitettiin kahdelle toisiaan vasten kohti- suoralle linjalle yhteensä 21 koealaa 200 m välein (kuva 1). Siten 7 km × 8 km eli 5600 ha:n kokoisella alueella oli 21 koealaa eli yksi koeala edustaa peri- aatteessa noin 267 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun entisten metsäkeskusten alueilla lohkon koko oli 7 km × 7 km ja lohkolla oli 15 koealaa 300 m välein. Yksi koeala edustaa näin noin 327 hehtaaria. Koillis-Suomen ja Lapin entisten metsä- lautakuntien alueella (lukuun ottamatta kolmea poh- joisinta kuntaa) lohkon koko oli 10 km × 10 km ja siinä oli 15 koealaa. Yksi koeala edustaa näin noin 667 hehtaaria. Etelä-Suomea ja Pohjois-Suomea il- man Enontekiötä, Utsjokea ja Inaria kutsutaan jat- kossa lohkoinventointialueeksi. (Valtakunnan met- sien ... 1986–1994). Enontekiön, Utsjoen ja Inarin (kolmen pohjoisim- man kunnan) alueella käytettiin ositettua satunnaista ryväsotantaa. Ositus perustui satelliittikuvalta tulkit- tuun metsämaan osuuteen ja lämpösummavyöhyk- keisiin. Osituksen tarkoituksena oli kohdentaa otosta alueen metsäisimpiin osiin. Metsämaavaltaisimmilla alueilla otanta oli tihein: yksi koeala edustaa vajaata 2000 hehtaaria. Alueilla, joilla metsämaata on vä- hän, koeala edustaa enimmillään runsasta 7000 heh- taaria. Pysyvien koealojen aineistolla täydennetty VMI8:n aineiston yksi koeala edustaa keskimäärin runsasta 3200 hehtaaria kolmen pohjoisimman kun- nan alueella. Maastokoealoilta kerättiin tietoa metsikkö- ja puu- tasolla. Metsikkökuviolta, johon inventoinnin koea- lan keskipiste osui, kirjattiin lukuisia maaperää, kas- vupaikkaa ja puustoa kuvaavia kuviokohtaisia tun- nuksia. Metsikkökuviolla tarkoitetaan inventoinnissa kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä aluetta. Ohjeellinen minimikoko erotettavalle kuviolle oli Kuva 1. Esimerkki peruskartalle sijoitetusta Etelä-Suo- men VMI8-lohkosta (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 325/MYY/02). 205 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 neljänneshehtaari. Jos koeala osui kuvion rajalle, tehtiin kuvion kuvaus kaikista kuvioista, joilta tuli koealaan kuuluvia puita. Metsikkökuviota, johon on osunut koealan keskipiste, kutsutaan keskipistekuvi- oksi ja muita kuvioita sivukuvioiksi. Sivukuvioiden kuvaus ei ole yhtä täydellinen kuin keskipistekuvi- oiden kuvaus. Koko aineistossa oli 85 743 maalle osunutta koealakeskipistettä. Näistä 70 955 kappaletta oli metsätalousmaalla. Puuston määrän ja kasvun selvittämiseksi koealan keskipisteen läheisyydessä olevat puut mitattiin yk- sin kappalein. Lohkoinventointialueella mitattavat puut valittiin keskipisteen ympäriltä relaskoopilla (Etelä-Suomessa kerroin 2, Pohjois-Suomessa ker- roin 1,5 ja koealan maksimisäde 12,45 m). Kolmen pohjoisimman kunnan mittauksissa käytettiin koe- alaa, joka koostui kolmesta lähekkäisestä kiinteäsä- teisestä osakoealasta (kunkin osakoealan säde 5,15 m). Mitattuja eläviä puita on koko maan aineistossa kaikkiaan 499 278 kappaletta. Koealalta on mitattu koko maassa keskimäärin al- le 10 puuta, vähimmillään mitattavia puita ei ole lainkaan ja enimmillään jopa 40 kappaletta. Koska puustokoeala on pieni, mitatut puut eivät välttämättä edusta hyvin sitä yksittäistä metsikköä, jossa koea- la sijaitsee. Sen sijaan maaperää, kasvupaikkaa ja puustoa kuvaavat metsikkötunnukset on määritetty puustokoealaa laajemmalta alueelta. Metsikkötun- nusten tavoitteena on ollut kuvata mahdollisimman hyvin sitä metsikköä, jossa koeala sijaitsee. Luvuissa 2.2 ja 2.3 on kuvattu VMI:n metsikkö- kuvio- ja puutason muuttujista ne, joita on käytetty tämän tutkimuksen taulukoissa tai laskennassa. 2.2 Keskeisimmät metsikkötason muuttujat 2.2.1 Kasvupaikkaa kuvaavat muuttujat Maaluokka Maaluokka jaottelee maan käyttömuodon mukaan luokkiin: metsätalousmaa, maatalousmaa, raken- nettu maa, liikenneväylät, voimansiirtolinjat, sisä- vesi ja merivesi. Metsätalousmaa jaetaan edelleen puuntuotoskyvyn mukaan luokkiin: metsämaa, ki- tumaa ja joutomaa. Lisäksi erotetaan luokka muu metsätalousmaa, johon kuuluvat mm. metsätiet, py- syvät puun varastopaikat jne. Metsikkö luokitellaan metsämaaksi, jos kasvupai- kalla täystiheän puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu ohjekiertoaikana on vähintään 1 m3/ha. Kitu- maiksi luokitellaan kasvupaikat, joilla puuston vuo- tuinen kasvu on vähintään 0,1 m3/ha, mutta alle 1 m3/ha. Kitumaan ja metsämaan rajaamisessa on käytetty apuna valtapituuskäyrää, joka kuvaa män- nyn iän ja valtapituuden vastaavuutta metsä- ja ki- tumaan rajalla. Käyrän mukaan kasvupaikka on ki- tumaata, jos puuston valtapituus 100 vuoden iällä on alle 9 m. Joutomaaksi luokitellaan kasvupaikat, joilla puuston vuotuinen keskikasvu on alle 0,1 m3/ ha. Edellä kuvattu maaluokitus otettiin käyttöön VMI5:ssa (Kuusela ja Salminen 1969). VMI3:een saakka maiden metsätaloudellisen tuotoskyvyn mu- kaiset perusluokat olivat kasvullinen metsämaa, huonokasvuinen metsämaa ja joutomaa (Ilvessalo 1956). Kasvulliseen metsämaahan luettiin (Ilvessalo 1951) ’lehto- ja ns. kangasmaat sekä sellaiset suo- maat, jotka tapahtuneen ojituksen johdosta tai ojitta- mattomina nykyisessä tilassaankin pystyvät kasva- maan tyydyttävää puustoa’, ’huonokasvuiseen met- sämaahan’ sellaiset suot, kiviperäiset ja kalliokko- maat sekä tunturi- ja hietikkomaat, jotka nykyisessä tilassaan voivat tuottaa vain kitukasvuista, pääosal- taan pienikokoista puustoa’ ja joutomaahan maat, jotka ovat ’ainakin nykyisessä tilassaan kokonaan puustoa tuottamattomia tahi siellä täällä joitakin pie- niä kituliaita puita tai miltei pensasmaista puustoa (esim. tunturikoivua) kasvavia soita, louhikoita, kal- liota, hietikoita tai tuntureita’. Nykyiseen metsämaa- han sisältyy aikaisempi kasvullinen metsämaa ja osa huonokasvuisesta metsämaasta (Kuusela 1967). VMI4:n maaluokitus oli siirtymävaiheen luoki- tus edellisten inventointien luokituksesta VMI5:ssa omaksuttuun luokitukseen. Aikaisempien inventoin- tien luokituksen mukaan huonokasvuisen metsä- maan viljavimpiin osiin kuuluvat metsiköt luokitet- tiin VMI4:ssa metsämaaksi ja heikoimmat metsiköt joutomaaksi (Ilvessalo 1962, 1963, Tiihonen 1996, 1968). Siten metsämaapinta-alat ovat suoraan ver- tailukelpoisia vasta 5. inventoinnista lähtien. 206 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Kasvupaikan pääryhmä Kasvupaikan pääryhmä (VMI8:n kenttäohjeessa käytetty termiä alaryhmä) erottaa kivennäismaat ja suot sekä jaottelee edelleen suot soiden pääryhmiin: korpi, räme, avosuo. Kasvupaikka on suota (korpi, räme tai avosuo), jos kivennäismaata peittävä or- gaaninen kerros on turvetta tai jos aluskasvillisuu- desta yli 75 % on suokasvillisuutta. Kasvillisuuskri- teeri on ymmärrettävä niin, että suoekosysteemeil- le tyypillisten kasviyhteisöjen on peitettävä vähin- tään 75 % kuvion pinta-alasta. Turvekerrokselle ei edellytetä vähimmäispaksuutta. On huomattava, että myös ojitetut suot luokitellaan soiksi vielä silloin- kin, kun niiden ojitussukkessio on edennyt turvekan- gasvaiheeseen. Tällöin kriteerinä on turvekerroksen olemassaolo. Jos turvekerros on ollut niin ohut, että se on hävinnyt kuivatuksen edetessä, entinen suo luokitellaan kivennäismaaksi. Soiden pääryhmät on periaatteessa luokiteltu sa- malla tavalla VMI1:sta lähtien. Kriteereinä on käy- tetty puustoa, alempien kasvillisuuskerrosten kas- villisuutta sekä turpeen laatua ja paksuutta kulloin- kin voimassa olleiden ohjeiden mukaan (Ilvessalo 1927, Lukkala ja Kotilainen 1951). On ilmeistä, että VMI:ssa puulajilla ja puuston rakenteella on suu- rempi paino pääryhmän määrittämisessä erityises- ti korpia ja rämeitä eroteltaessa kuin aluskasvilli- suudella (Korpela ja Reinikainen 1996). Ojitetuil- la soilla tämä korostuu. Pääryhmien välimuotojen (korpirämeet, kangasrämeet, kangaskorvet) ja nk. sekatyyppien (Laine ja Vasander 1990) kirjaamista ei ole tehty VMI:ssa välillä VMI4-VMI7 (1960–84). VMI8:ssa se on tehty Pohjois-Suomessa lisämää- reen avulla (Nousiainen 1994) ja käytäntöä jatketaan VMI9:ssa. Pääryhmän lisämääre Pohjois-Suomessa pääryhmän kuvaukseen on liitet- ty lisämääre (kenttäohjeessa käytetty nimeä suon sekatyyppi) erottelemaan aidot suotyypit sekatyy- peistä. Lisämääreinä ovat luokat: 1) Kangasmetsämäinen 2) Korpinen 3) Rämeinen 4) Nevainen 5) Lettoinen Kasvupaikkaluokka Sekä kivennäismaiden että soiden kasvupaikat on luokiteltu kasvupaikkaluokan tasolla. Kasvupaikka- luokkia ovat (Huikari 1974, Lehto 1978): 1. lehdot sekä lehto- ja lettosuot, 2. lehtomaiset kankaat ja ruohoiset suot, 3. tuoreet kankaat ja suursaraiset se- kä mustikkaiset suot, 4. kuivahkot kankaat ja pien- saraiset sekä puolukkaiset suot, 5. kuivat kankaat ja tupasvillaiset sekä isovarpuiset suot, 6. karukko- kankaat ja rahkaiset suot, 7. kalliomaat ja hietikot, 8. lakimetsät ja tunturit. Kasvupaikkojen luokituksessa käytettiin VMI1– VMI3:ssa Cajanderin (1909, 1913) järjestelmän mu- kaisia metsä- ja suotyyppejä. Niiden tunnistamis- ohjeita ei erikseen kirjattu maastotyön ohjeistoihin. VMI4:ssa sisään ajettiin sovellusta Huikarin (1952) kehittämästä kivennäis- ja turvemaiden kasvupaikat integroivasta (Huikari ym. 1963) kasvupaikkatyyp- pien määrityskaavasta (Kuusela 1966). Se vakiintui VMI5:ssa käyttöön pelkistetyssä muodossa. Siinä kaikki kivennäismaiden metsä- ja kitumaat luettiin kasvupaikkaluokkiin 1–6 (yllä) luokkien 7 ja 8 kä- sittäessä joutomaata ja metsätalouden ulkopuolelle jääviä kasvupaikkoja. Suot luokiteltiin analogises- ti kivennäismaiden kanssa. Kussakin pääryhmässä erotettiin kuusi kasvupaikkatyyppiä, jotka vastasivat Huikarin (1952, 1974) esittämiä ravinteisuustasoja (luokkia). Kun korpia on vain neljässä ylimmässä ravinteisuusluokassa, järjestelmä tuottaa enimmil- lään 16 erilaista turvemaiden ’kasvupaikkatyyppiä’. Koska Huikarin järjestelmään kuuluvia lisämääreitä ei käytetty VMI5–7:ssä (Kuusela ja Salminen 1969, Ahti 1974), luokat jäivät ekologisesti vaihtelevan heterogeenisiksi (Reinikainen 1984). Esim. yhdis- telmä ’pääryhmä räme, kasvupaikkaluokka 2’ on mahdollinen vain yhden suotyypin kohdalla, ruo- hoisella sararämeellä, kun taas esim. yhdistelmään ’räme, kasvupaikkaluokka 4’ sisältyy monen suo- tyypin mahdollisuus (PsR, KR, KgR, TSR) (Laine ja Vasander 1990). VMI8:n aikana käyttöön otetut ja VMI9:ssa vakinaistetut lisämääreet yhtenäistävät VMI:n soiden kasvupaikkaluokkia ekologisesti ja vievät ne lähemmäksi yksittäisiä suotyyppejä (tau- lukko 1). 207 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Kasvupaikan lisämääre Etelä-Suomessa kasvupaikan lisämääre -muuttujalla on erotettu talvikkityypin kankaat muista kankaista (koodi 1) ja kuvattu muutamia soiden tyypitykseen liittyviä ominaisuuksia (koodit 2–6). Käytetyt luokat ovat: 1) Talvikkityypin kankaat 2) Tulvaisuus: suokuvio on osan vuotta säännöllisesti tulvaveden peitossa 3) Rimpisyys 4) Siniheinäisyys (sen esiintyessä samanaikaisesti rimpi syyden kanssa vain rimpisyys kirjataan) 5) Rahkamättäisyys: ruskorahkasammalen esiintymis- tä, sen peittävyys kuitenkin vähemmän kuin 75 % 6) Ohutturpeisuus: turvekerroksen paksuus alle 30 cm Pohjois-Suomessa kasvupaikan lisämäärettä on käy- tetty pelkästään soilla. Turpeen paksuus on kuvattu erillisellä orgaanisen kerroksen paksuus -muuttujal- la, joten myöskään lisämäärettä ”ohutturpeisuus” ei ole ollut käytössä sellaisenaan Pohjois-Suomessa. Muut yllä olevat lisämääreet sen sijaan ovat olleet käytössä sekä näiden lisäksi lisämääre ”luhtaisuus”. Luhtaisuudella tarkoitetaan pintavesien rehevöittä- vää vaikutusta, jota ilmentää ns. luhtalajien esiinty- minen. Ojitustilanne Ojitustilanne erottelee ojittamattomat suot ojitetuista ja luokittelee ojitetut suot edelleen kuivatusvaiheen mukaan. Luokkina ovat: ojittamaton kangas, ojitettu kangas, ojittamaton suo, ojikko, muuttuma, turve- kangas. Ojikot ovat ojitettuja soita, joilla ojituksen vaikutus ei ole havaittavissa aluskasvillisuudessa ei- kä puuston kasvussa. Muuttumilla ojituksen vaiku- tus on selvä, mutta aluskasvillisuutta leimaa alku- peräinen suotyyppi. Turvekankailla aluskasvillisuus muistuttaa kivennäismaiden kasvillisuutta eikä epä- edullinen vesitalous ole esteenä puuston sulkeutu- miselle. VMI8:n ohjeistuksen mukaan muuttumat ja turvekankaat ovat aina metsämaata, kun taas ki- tu- tai joutomaan suot voivat aineistossa esiintyä vain ojittamattomina tai ojikkoina. Etelä-Suomessa metsä ojituksen ja muun ojituksen aiheuttamat oji- tustilanteen muutokset on erotettu toisistaan käyttä- mällä metsäojituksen aiheuttamille kuivatusvaiheille numerokoodeja ja muun ojituksen tapauksessa kir- jainkoodeja. Metsäojitukset ja muut ojitukset on yh- distetty laskennassa kaikissa tämän julkaisun taulu- koissa, joissa kuivatusvaihe on luokittavana muuttu- jana. Ojitustarvetaulukossa (liitetaulukko 25) aiem- min ojittamattomalla alueella tarkoitetaan kuitenkin alueita, joissa ei ole tehty metsäojitusta. Muun kuin metsäojituksen kuivattamille alueille tehty ojitus- ehdotus on kirjattu uudisojitusehdotuksena. Virheojitukset on arvioitu ojitustarpeen (aikaisem- min ojitusehdotus) määrittelyn yhteydessä. Jos oji- tus tai kunnostusojitus on tehty metsäkasvatuskel- vottomalle kuviolle, se katsotaan virheojitukseksi eikä sille tehdä mitään ojitusehdotusta. Virheojituk- set arvioidaan puhtaasti metsätaloudellisesta näkö- kulmasta käyttäen kriteereinä suotyyppiä, puuston ojituksen jälkeistä kehitystä ja lämpösummaa. Ojitustilanne on määritetty metsikkökuviokohtai- sesti, kuten muutkin tässä luetellut muuttujat. Näin ollen inventoinnissa ojittamattomaksi kirjattu koe- alakuvio voi todellisuudessa kuulua ojitettuun suo- kompleksiin. Esimerkiksi kuvan 1 esittämällä loh- kolla koealan 7 metsikkökuvio voisi inventoinnissa luokittua ojittamattomaksi, vaikka kyseisellä suo- Taulukko 1. Suo- ja turvekangastyypit soiden pääryhmit- täin (korpi, räme, avosuo) kasvupaikkaluokkiin luokiteltu- na. Suotyyppien lyhenteet ovat julkaisun Laine ja Vasander (1990) mukaisia. Kasvupaikka- Korpi, K Räme, R Avosuo Turvekangas, luokka (ravin- Letto, L / tkg teisuustaso) Neva, N Lehto / VLK, VLR, VL, Lhtkg letto KoLK, RLR RiL LhK Ruoho RhSK, RhSR RhSN, Rhtkg RhK RhRiN Mustikka / VSK, VSR VSN Mtkg suursara MK, KgK Puolukka / PK, PsR, LkKaN Ptkg piensara PsK, LkR, KgK KgR, KR *), TSR, VkR Isovarpu / IR, LkN Vatkg tupasvilla TR Rahka RaR RaN Jätkg *) karuimmat pallosaraiset korpirämeet luokitellaan kuuluviksi ravinteisuus- tasoon 5. 208 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat kompleksilla on myös ojitettuja osia. Ojitettujen soiden määrää ei arvioitu VMI1:ssa (1921–24); ko. inventoinnissa arvioitiin pelkästään ojituskelpoista pinta-alaa (Ilvessalo 1927). VMI2 ot- ti jo huomioon ojitetut suot, mutta niitä ei vielä luo- kiteltu esimerkiksi kuivatusvaiheen mukaan (Ilves- salo 1942). Periaatteeltaan nykyistä kuivatusvaihe- luokitusta vastaava jako ojittamattomiin, ojikoihin, muuttumiin ja turvekankaisiin kehitettiin 1940-lu- vun lopulla (Lukkala ja Kotilainen 1951) korvaa- maan sitä ennen suotyyppioppaissa käytettyä ja- koa korpi-, räme- ja nevakankaisiin (Lukkala ja Kotilainen 1945). Uusi luokitus tuli heti käyttöön VMI3:ssa. Ohjeissa (Ilvessalo 1951) käytettiin tuol- loin aluskasvillisuuden tilaa ainoana kuivatusvai- heen erottelukriteerinä. ’Ojituksen tulos puuston suhteen’ (Ilvessalo 1951) arvioitiin erikseen 1–3 (4)-asteikolla. Nykyinen inventointiohjeisto, jossa puuston reaktio otetaan huomioon, on ollut voimas- sa VMI5:sta lähtien (Kuusela ja Salminen 1969). Orgaanisen kerroksen laatu Orgaanisen kerroksen laatu sisältää luokat: ei orgaa- nista kerrosta, kangashumus, turve, multa tai lieju. Orgaanisen kerroksen paksuus Pohjois-Suomessa kivennäismaan päällä olevan or- gaanisen kerroksen paksuus on arvioitu metrin sy- vyyteen saakka. Etelä-Suomessa orgaanisen ker- roksen paksuutta ei ole määritetty. Etelä-Suomessa ohutturpeiset (turpeen paksuus alle 30 cm) suot voi- daan erottaa muista soista kasvupaikan lisämääre -muuttujan avulla. Veroluokka Veroluokka kuvastaa kasvupaikan puuntuottokykyä seuraavin luokin: IA Lehto ja lehtomainen kangas talvikkityyppiä lu- kuun ottamatta IB Talvikkityypin lehtomainen kangas, tuore kangas II Kuivahko kangas III Kuiva kangas, karukkokangas, kunttaantunut pak- susammaltyypin kasvupaikka ja metsämaan ojitta- maton korpi IV Metsämaan ojittamaton räme Verohallituksen luokitusohjeista (Maatilojen ... 1982) poiketen ojittamattomat korvet voivat inven- toinnin luokituksessa kuulua myös veroluokkaan II tai IV, jos kasvupaikan puuntuottokyky vastaa ko. luokkia. Myös rämeillä veroluokka voi olla korke- ampi kuin ohjeellinen veroluokka IV. Turvekankai- den veroluokitus noudattaa vastaavan ravinteisuus- tason kivennäismaan veroluokitusta. Muuttuman ve- roluokka on yleensä korkeampi kuin saman ravin- teisuustason ojikon tai luonnontilaisen suon. Veroluokan tarkenne Veroluokan tarkenne ilmaisee syyn, miksi veroluok- ka on mahdollisesti muutettu kasvupaikkaluokan normaalista veroluokasta. Syitä voivat olla: kivisyys tai kallioperän läheisyys, soistuneisuus, kunttaisuus, sijainti (alhainen lämpösumma, lumi- tai tuulituhoil- le altistuminen) ja muu kasvupaikan tai sen ympä- ristön ominaisuus. Nykyisin VMI:ssa (VMI5–9) otetaan huomioon kuvion soistuneisuus ainoastaan, jos sen katsotaan vaikuttavan puuntuotoskykyä alentavasti ja sitä kautta veroluokkaan.VMI3:ssa soistuneisuus kirjat- tiin metsätyypin määrityksen yhteydessä lisämer- kinnällä s (esim. sMT), jos ’karhunsammal- ja rah- kasammallaikut käsittävät vähintään 20–30 % ku- vion alasta’ (Ilvessalo 1951). 2.2.2 Puustoa kuvaavat muuttujat Jaksojen lukumäärä Jaksojen lukumäärä ilmaisee, kuinka monta eri ikäistä puustojaksoa kuviolla on. Jaksojen ikäeron tulee yleensä olla vähintään 40 vuotta; tätä pienem- millä ikäeroilla jaksot luetaan inventoinnissa yleen- sä samaan jaksoon. Jos jaksot ovat eri puulajia tai jos vähintään toinen jaksoista on lehtipuustoa, ikä- ero voi olla vähemmänkin kuin 40 vuotta. Toisaalta yksijaksoiseksi voidaan luokitella etenkin soilla ja karuilla kasvupaikoilla metsiköitä, joiden puuston ikävaihtelu on yli 40 vuotta. Jakson asema Puujakson asema kuvastaa kuviolla mahdollisesti erotettujen puujaksojen asemaa toisiinsa nähden. Vallitsevaksi on merkitty jakso, jonka hyväksi tule- vat metsänhoitotoimet tehdään. 209 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Kehitysluokka Kehitysluokka on määritetty kullekin puujaksolle. Puujakson kehitysluokkina ovat: aukea uudistusala, pieni taimikko (valtapituus alle 1,3 m), varttunut tai- mikko, nuori kasvatusmetsikkö, varttunut kasvatus- metsikkö, uudistuskypsä metsikkö, suojuspuumet- sikkö ja siemenpuumetsikkö. Laskennassa metsikön kehitysluokaksi on otettu vallitsevan jakson kehitys- luokka. Vallitseva puulaji Vallitseva puulaji on määritetty kullekin puujaksol- le. Jos puuston tilavuudesta pääosa on havupuustoa, vallitseva puulaji on se havupuulaji, jota tilavuudes- ta on eniten. Jos puuston pääosa on lehtipuustoa, vallitseva puulaji on määritetty lehtipuulajeista vas- taavasti. Perkaamattomassa taimikossa ei vallitsevan puulajin määrityksessä oteta mukaan puita, jotka metsänhoito-ohjeiden mukaisessa taimikonperkauk- sessa kuuluisivat poistettaviin puihin. Laskennassa metsikön vallitsevaksi puulajiksi on otettu vallitse- van jakson vallitseva puulaji. Vallitsevan puulajin osuus Vallitsevan puulajin osuus on määritetty kymmenys- osina puuston tilavuudesta (taimikoissa kehityskel- poisten taimien runkoluvusta). Puuston pohjapinta-ala Puuston pohjapinta-ala on määritetty kullekin met- sikkökuviolle vähintään kolmen (yleensä useam- man) pohjapinta-alahavainnon avulla. Keskiläpimitta Puuston keskiläpimitta on määritetty elävien pui- den pohjapinta-ala-mediaanipuun läpimittana. Tai- mikoissa on määritetty keskiläpimitan sijasta val- litsevan puulajin valta- ja lisävaltapuiden keskipi- tuus. Ikä Puuston ikä on määritetty jakson puiden tilavuudella painotettuna keski-ikänä. Maastossa ikä on määri- tetty yleensä rinnankorkeusikänä. Tähän on lisätty ikälisäys kokonaisikään pääsemiseksi. Ikälisäys on taulukoitu luontaisesti siemensyntyisille puustoille kasvupaikan veroluokan ja kasvukauden pituuden mukaan. Jos kasvupaikan veroluokka on puun taimi- vaiheessa ollut eri kuin mittaushetkellä (esim. ojitus tehty sen jälkeen, kun puu on saavuttanut 1,3 m pi- tuuden), ikälisäys on arvioitu taimivaiheen veroluo- kan mukaisesti. Ikälisäys on määritetty maastossa, jos se on voitu tehdä luotettavasti esim. oksakieh- kuroiden lukumäärän avulla. Viljellen perustetuissa ja vesasyntyisissä puustoissa ikälisäys on arvioitu aina maastossa. Tuhot Puuston tuhoista on kirjattu merkittävimmän tuhon ilmiasu ja aiheuttaja sekä kaikkien tuhojen yhteen- laskettu aste. Tuhon ilmiasuina on erotettu luokat: ei tuhoa, kuolleita puita, kaatuneita tai katkenneita puita, lahoja eläviä pystypuita, runkovaurioita, kui- via tai katkenneita latvoja, ranganvaihtoja tai rungon mutkia, neulas- tai lehtikatoa, neulasten tai lehtien poikkeavaa väriä, puuston yli-ikäisyydestä aiheutu- vaa monituhoa. Tuhot on kirjattu vain metsämaan metsiköissä. Tuhon aiheuttajina on eroteltu mm.: tuuli, lumi, muut ilmastotekijät, maaperätekijät, kas- vien välinen kilpailu, puutavaran korjuu, muu ihmi- sen toiminta, myyrät, hirvieläimet tai muut selkäran- kaiset, hyönteiset ja sienitaudit. Hyönteis- ja sieni- tuhoista on lisäksi eroteltu lajilleen joitakin merkit- tävimpiä tuhon aiheuttajia. Jos tuhon aiheuttajaa ei ole pystytty tunnistamaan, aiheuttajaksi on merkitty tuntematon syy. Jos metsikössä on esiintynyt useita tuhoja, vain merkittävin tuhon aiheuttaja ja ilmiasu on kirjattu. Tuhon aste sen sijaan on kirjattu metsikkökohtai- sesti kaikkien tuhojen yhteisvaikutuksena. Suuri osa tuhoista ei vaikuta metsän tuottoon. Osa pienentää puiden kasvua. Osa heikentää myöhemmin saatavan puutavaran laatua ja osa tappaa puita. Tuhon aste on jaettu neljään luokkaan: täydellinen, vakava, todet- tava ja lievä tuho. Täydellinen tuho merkitsee met- sikön uudistamistarvetta. Vakava tuho on huonon- tanut metsikön laatua vähintään kahdella luokalla ja todettava tuho yhdellä luokalla (ks. luku 2.2.2). Lievä tuho ei ole huonontanut metsikön laatua. Metsikön laatu Metsikön laatu on määritetty vain metsämaalla. Metsiköt jaetaan kehityskelpoisiin ja vajaatuottoi- siin. Kehityskelpoiset metsiköt jaetaan edelleen hy- viin, tyydyttäviin ja välttäviin. Hyvässä metsikössä puulaji on kasvupaikalle sopiva ja metsikön käsittely 210 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat on ollut hyvän metsänhoidon vaatimusten mukais- ta. Puusto on pohjapinta-alaltaan tai runkoluvultaan riittävän tiheä ja tasainen eikä ylitiheys haittaa met- sikön kehittymistä. Puuston pohjapinta-ala on vä- hintään 85–95 % harvennusmallien alarajasta (Ta- pion taskukirja 1983, Valtakunnan metsien ... 1986) (alle 17–18 m:n valtapituudella alaraja on 95 % har- vennusmallien alarajasta, tätä pidemmissä puustois- sa 85 %). Uudistusala on laadultaan hyvä, jos vilje- ly tai luontaisen uudistamisen tapauksessa raivaus ja/tai maanpinnan käsittely ei ole viivästynyt uudis- tushakkuusta kahta vuotta kauempaa. Tyydyttävä metsikkö on puuston rakenteen tai ti- heyden puolesta edellistä heikompi. Puuston pohja- pinta-ala on vähintään 80 % (puuston valtapituudel- ta alle 16–17 m:n metsissä) tai 70 % (valtapituus enemmän kuin 16–17 m) harvennusmallien alarajas- ta. Lievä ylitiheys alentaa metsikön laadun tyydyt- täväksi. Luontaisen uudistamisen alat ovat tyydyt- täviä, jos uudistushakkuusta on kulunut 2–4 vuotta ja uudistamista haittaa vähäinen raivauksen laimin- lyönti, mutta uudistamisen arvioidaan silti onnistu- van kohtuullisessa ajassa. Välttävässä metsikössä puuston pohjapinta-ala on vähintään 70 % (kun puuston valtapituus on al- le 16–17 m) tai 60 % (valtapituus enemmän kuin 16–17 m) harvennusmallien alarajasta. Taimikoista välttäviä ovat täydennysviljelyä tarvitsevat metsiköt (myös taimikot, joissa täydennysviljely on jo myö- häistä). Myös kasvupaikalle sopimattoman puula- jin liian suuri osuus, tuhot, puuston heikko tekninen laatu ja virheelliset hakkuut tai virheelliset taimikon hoitotoimet voivat alentaa metsikön laadun välttä- väksi. Hoitamattomuus alentaa laadun välttäväksi silloin, kun hoitotoimenpide on selvästi viivästynyt, mutta metsikkö on edelleen kehityskelpoinen. Auke- at, joita ei ole viljelty ja uudistushakkuusta on kulu- nut 2–4 vuotta, on luokiteltu välttäviksi. Myös luon- taisen uudistamisen alat, joilla uudistamisen kat- sotaan onnistuvan, mutta metsittymistä estää selvä raivauksen tai maanmuokkauksen laiminlyönti, on luokiteltu välttäviksi. Metsikkö on katsottu vajaatuottoiseksi, jos sen tuotto on pienempi kuin 60 % hoidetun metsikön tuotosta. Uudistuskypsissä metsissä vajaatuottoisuu- den kriteereinä ovat tiheys, puulaji (suhteessa kasvu- paikkaan), tukkipuuosuus, puuston ikä ja tuhot. Kas- vatusmetsissä kriteereinä ovat puuston tukkipuu- osuus, tiheys, puulaji (suhteessa kasvupaikkaan), tu- hot ja tekninen laatu. Vajaatuottoisissa metsiköissä tukkipuun tuotos jää havupuuvaltaisissa metsiköissä alle 45 %:iin ja lehtipuuvaltaisissa metsiköissä alle 40 %:iin hoidetun metsikön tuotoksesta. Jos puus- ton tiheys on alle 60 % harvennusmallien alarajasta, metsikkö luokitellaan vajaatuottoiseksi. Kasvatus- metsissä hieskoivuvaltaistakin metsää voidaan pitää kehityskelpoisena, elleivät esimerkiksi puuston tek- ninen laatu tai tuhot ole aiheuttaneet vajaatuottoi- suutta. Taimikot ovat vajaatuottoisia, jos niillä kas- vaa kasvupaikalle sopimattoman puulajin vakiintu- nut taimikko tai jos tuho on harventanut aiemmin kehityskelpoisen taimikon runkoluvun alle täyden- nysviljelyn alarajan. (Jos taimien runkoluku ei ole missään vaiheessa ylittänyt ko. alarajaa, metsikön vallitsevan jakson kehitysluokkana ei ole taimikko vaan aukea tai siemen- tai suojuspuusto ja metsi- kön laatu määräytyy ko. kehitysluokan kriteerien mukaan.). Taimikon kehityskelpoisuutta arvioitaes- sa hieskoivu hyväksytään kasvatuskelpoiseksi puu- lajiksi kasvupaikkaluokan 3 (suursaraiset ja mustik- kaiset suot) ja sitä viljavammilla soilla. Turvekan- kailla ja kivennäismailla hieskoivua ei ole pidetty soveltuvana puulajina Etelä-Suomessa, mutta Poh- jois-Suomessa teknisesti hyvälaatuiset, siemensyn- tyiset hieskoivut on hyväksytty kehityskelpoisiksi taimiksi viljavuudeltaan vähintään tuoreita kankai- ta vastaavien kivennäismaiden ja turvekankaiden taimikoissa. Aukeat on luokiteltu vajaatuottoisiksi, jos uudistushakkuusta on kulunut enemmän kuin 4 vuotta eikä alaa ole viljelty. Luontaisen uudistami- sen alat on luokiteltu vajaatuottoisiksi, jos uudis- tushakkuusta on kulunut yli 4 vuotta ja taimettu- minen kohtuullisessa ajassa ei näytä todennäköi- seltä. Kohtuullisena aikana pidetään Etelä-Suomen männiköissä 4 vuotta ja kuusikoissa korkeintaan 10 vuotta. Pohjois-Suomessa em. aikoihin on lisätty muutama vuosi. Jos uudistushakkuu on tehty liian nuoreen puustoon (ns. hävityshakkuut), uudistusala luokitellaan vajaatuottoiseksi heti hakkuun tapah- duttua. Laadun alentamisen syy Metsikön laadun alentamisen syy ilmaisee syyn, jonka vuoksi metsikön laatu ei ole hyvä. Syinä on erotettu: puuston yli-ikäisyys, vähäarvoinen puulaji, ylitiheys, hoitamattomuus, luontainen harvuus, hak- 211 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 kuu (harsinta, liian voimakas harvennus, epäonnis- tunut luontainen uudistaminen), puuston epätasai- suus, puuston heikko tekninen laatu, tuhot (käytössä vain Pohjois-Suomessa). 2.2.3 Metsikössä tehtyjen ja ehdotettujen toimen- piteiden kuvaus Tehdyt hakkuut Metsikkökuviolle viimeksi tehdyn hakkuun tapa on kirjattu, jos hakkuita oli tehty viimeisen 10 vuoden aikana. Hakkuutapoina on erotettu luokat: taimikon harvennus ja/tai perkaus, ylispuiden poisto, ensihar- vennus, muu harvennus, harsintahakkuu, erikoishak- kuu, uudistushakkuu keinollista uudistamista varten ja uudistushakkuu luontaista uudistamista varten. Hakkuun ajankohta -merkinnällä on kuvattu, onko hakkuu tehty arviointikesänä, edeltäneenä hakkuu- kautena, edeltäneinä hakkuukausina 2–5, edeltänei- nä hakkuukausina 6–10, edeltäneinä hakkuukausina 11–30 vai yli 30 hakkuukautta sitten. Yli 10 hakkuu- kautta sitten tehdyille hakkuille ei siten ole kirjattu hakkuutapaa. Kuitenkin hakkuun ajankohta -muut- tujan avulla voidaan laskennassa erottaa metsiköt, joissa hakkuita (tai taimikonhoitoa) on tehty hak- kuukausina 11–30 ennen inventointia niistä metsi- köistä, joissa hakkuista on yli 30 hakkuukautta. Tehdyt maanparannustoimenpiteet ja ojitukset Metsikkökuviolla viimeksi tehdyn maanparannus- toimenpiteen tapa on Etelä-Suomessa eroteltu luo- kin: ei toimenpiteitä 10-vuotiskaudella; uudisojitus; ojien perkaus; täydennysojitus (voi sisältää ojien perkausta); raskas muokkaus (auraus); raskas muok- kaus, jolla on lisäksi kuivatusvaikutus; kevyt muok- kaus (äestys tai laikutus); mätästys tai ojitusmä- tästys; kulotus yhdessä maanmuokkauksen kanssa ja kulotus ilman maanmuokkausta. Viimeksi teh- dyn maanparannustoimenpiteen ajankohta on kirjat- tu vastaavalla tavalla kuin hakkuiden kohdalla. Poh- jois-Suomessa oli käytössä erilliset muuttujat teh- dyille ojituksille ja muille maanparannustoimille. Hakkuutarpeet Koealakuvioille on kirjattu tulevan 10-vuotiskauden aikana tarvittavat hakkuut (hakkuuehdotukset) ja niiden ajankohta. Hakkuiden tarve on arvioitu met- sänhoidollisin perustein metsänhoitosuositusten mu- kaisesti. Ehdotetun hakkuun tapa on kirjattu vastaa- vin luokin kuin tehdyt hakkuut, harsintahakkuita ei kuitenkaan ole ehdotettu. Ehdotetun hakkuun ajan- kohta on kirjattu luokin: myöhässä, ensimmäisellä 5-vuotiskaudella, jälkimmäisellä 5-vuotiskaudella. Ojitustarve VMI8:ssa ojitustarpeen kuvauksella on ilmaistu metsikkökuvion ojitustoimenpiteiden tarve puun- tuotannon näkökulmasta sekä kuvattu mahdollisen metsänkasvatuskelvottoman suon ojitus (virheoji- tus). Etelä-Suomessa ojitustarve kuvattiin luokin: 0. ei ojitustarvetta eikä kyseessä ole metsänkasva- tuskelvottoman suon ojitus, 1. uudisojitus, 2. täy- dennysojitus, 3. ojien perkaus, 4. kunnostusojitus- tarve metsänkasvatuskelvottomalla ojitetulla suolla, 5. metsänkasvatuskelvottomalla suolla on tehty oji- tus ja ojaverkosto on edelleen toimiva, 6. teknises- ti ojituskelvoton (alava sijainti, maaston tasaisuus) ojitettu suo. Luokkien 4–6 (virheojitukset) kohdalla on käytetty kirjainkoodeja, jos virheellinen ojitus oli tehty pienellä osakuviolla osana suurempaa (on- nistunutta) metsäojitusta. Luokan 1 uudisojituksel- la tarkoitetaan ensikertaista metsäojitusta suolla tai kankaalla. Pohjois-Suomessa ojitustarveluokissa ei ole erotettu virheellisen ojituksen syytä eikä myöskään erotettu pienialaisia virheojituksia muista virheojituksista. Soiden metsänkasvatuskelpoisuu- den arvioinnissa on käytetty metsähallituksen oh- jeita metsänparannusvaroin tehtävien metsäojitus- ten kohteiden valinnasta (Tapion taskukirja 1983, s. 235–240). 2.3 Puumittaukset Koealoilta mitatuille puille (niin sanotuille lukupuil- le) on määritetty seuraavien muuttujien arvot – puulaji – puuluokka ilmentäen rungossa olevan tai kehittyvän tukkiosan laatua – läpimitta rinnankorkeudella – latvuskerros Mitatuista puista osa on niin sanottuja koepuita. Ete- läisimmässä Suomessa (metsälautakunnat Helsin- gistä Pohjois-Karjalaan ja Ahvenanmaan maakunta) 212 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat koepuita ovat olleet jokaisen lohkon kolmen ennalta määrätyn koealan kaikki lukupuut. Pohjois-Karjalan jälkeen mitatuilla alueilla koepuuna on mitattu joka 7. lukupuu. Koepuille on määritetty em. lukupuu- tunnusten lisäksi mm. seuraavien muuttujien arvot. – syntytapa – pituus – yläläpimitta – kuoren paksuus – ikä rinnankorkeudella (määritetty laboratoriossa kai- ran lastusta) – ikälisäys (ks. luku 2.2.2) – menneen 5-vuotiskauden sädekasvu (kairan lastus- ta) – menneen 5-vuotiskauden pituuskasvu (vain havu- puilla) – tuhot (ilmiasu, aiheuttaja, aste) – harsuuntuminen (vain havupuilla) – rungon eri laatuosien pituudet (eteläisimmässä Suo- messa rungot apteerattiin tukeiksi suoraan maastos- sa). Yläläpimitta ja kuoren paksuus on määritetty Poh- jois-Karjalan jälkeen mitatuilla alueilla vain joka 9. koepuusta. Muille koepuille kuoren paksuudet ja yläläpimitat on arvioitu kuori- ja yläläpimittamal- leilla, jotka oli laadittu inventoinnin mittauksista (Vähäsaari 1989, Korhonen 1994). 2.4 Tulosten laskenta Valtakunnan metsien kolmas inventointi oli vielä linja-arviointi samoin kuin ensimmäinen ja toinen- kin inventointi. Pinta-alaestimoinnissa käytettiin hy- väksi metsikkökuvioita leikkaavia linjan pituuksia. Tilavuusestimoinnissa käytettiin koealamittausten ja silmävaraisten arviointien yhdistelmää (Ilvessa- lo 1942, 1956). Viidennestä inventoinnista lähtien VMI:ssa on käytetty systemaattista ryväsotantaa. Viidennen inventoinnin tulosten laskentaa on ku- vattu julkaisuissa Kuusela ja Salminen (1969). Pää- periaatteiltaan tulosten laskenta on säilynyt sama- na lukuun ottamatta mallien uusimista ja sitä, että pinta-alaestimoinnissa ei käytetä linjan pituustie- toja, vaan ainoastaan koealojen keskipisteiden lu- kumääriä. Kahdeksannen inventoinnin mittauksia ja laskentaa, erityisesti poistuneen puuston kasvun laskentaa on kuvattu julkaisussa Salminen (1993) ja laskennan yksityiskohtia on esitetty julkaisussa Tomppo ym. (2001a). Seuraavassa kerrataan muu- tamia pääperiaatteita tulosten laskennasta. 2.4.1 Pinta-alaestimaatit VMI:n pinta-alaestimaatit lasketaan niiden metsik- kökuvioiden tiedoista, jotka sisältävät yhden tai use- ampia VMI-koealojen keskipisteitä. Pinta-alaosuu- det estimoidaan koealojen keskipisteiden lukumää- rien avulla kaavalla a x y A x y As i i n i i n = = = = ∑ ∑ 1 1 (2.1) missä as on ositteen s pinta-alaestimaatti, A alueen maapinta-ala maanmittauslaitoksen tilaston mukaan (ks. esimerkiksi Suomen pinta-alat ... 1986), xi on 1, kun koealan keskipiste kuuluu estimoitavaan osit- teeseen ja 0 muulloin sekä yi on 1 kun koealan kes- kipiste on maalla ja 0 muulloin sekä n alueen koea- lojen lukumäärä, ks. Tomppo ym. (1998a, 2001a). Kullekin laskenta-alueelle määritettiin maanmit- tauslaitoksen inventointivuoden kunnittaisista pinta- alatilastoista kokonaismaa-ala. Laskenta-alueina oli- vat ajankohdan 1.1.1999 mukaiset metsäkeskukset seuraavin poikkeuksin: – Koillis-Suomen metsälautakunnasta erotettiin Kuu- samon kunta omaksi laskenta-alueekseen – Keski-Pohjanmaan metsälautakunnasta erotettiin 9 pohjoisinta (myöhemmin Pohjois-Pohjanmaan met- säkeskukseen yhdistettyä) kuntaa omaksi laskenta- alueekseen – Lapin metsälautakunta jaettiin Etelä-Lapin ja Perä- Lapin laskenta-alueiksi siten, että Perä-Lappiin kuu- lui kolme pohjoisinta kuntaa ja Etelä-Lappiin muut kunnat. Jokaiselle koealakeskipisteelle määritettiin pinta- alan edustavuuskerroin laskenta-alueen maapinta- alan ja maalle osuneiden koealakeskipisteiden suh- teena (vertaa kaava 2.1). Laskentaositteen pinta- ala estimoitiin laskenta-ositteeseen osuneiden koe- alakeskipisteiden edustavuuskertoimien summana. Kolmen pohjoisimman kunnan alueella käytettiin 213 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 ositettua otantaa ja koealan pinta-alaedustavuus määrättiin erikseen koealarypäittäin. Kolmen poh- joisimman kunnan alueella käytettiin lisäksi vuon- na 1995 mitattuja pysyviä koealoja (Tomppo ym. 2001a). Niitä ei kuitenkaan käytetty keskivirheiden laskennassa (ks. luku 2.4.4). 2.4.2 Tilavuusestimaatit Puuston tilavuusestimoinnin periaatteet on kuvattu julkaisussa Kuusela ja Salminen (1969) ja joitakin yksityiskohtia julkaisussa Tomppo ym. (2001a). Puuston keski- ja kokonaistilavuudet puutavarala- jeittain estimoitiin seuraavasti: 1) estimoitiin yläläpimitta (läpimitta 6 metrin korkeu- delta) niille koepuille, joilta sitä ei oltu mitattu, eli muille kuin joka yhdeksännen koealarypään koepuille Pohjois-Savon metsälautakunnan alueelta lähtien. 2) estimoitiin koepuiden puutavaralajeittaiset tilavuudet tilavuusyhtälöiden, runkokäyrämallien (Laasasenaho 1982) ja koepuumittausten avulla, ks. yksityiskohdat Tomppo ym. (1998a), 3) estimoitiin tilavuustunnukset lukupuille koepuiden puutavaralajeittaisten tilavuuksien ja lukupuutunnus- ten avulla ositteittain, 4) taulukoitiin keski- ja kokonaistilavuustunnukset laskentaositteille. Koepuiden yläläpimitan estimoinnissa käytettiin Etelä-Suomen alueella Pohjois-Savosta lähtien Vähä saaren (1989) esittämiä malleja ja Pohjois- Suomessa Korhosen (1992) niistä uudelleen johta- mia ja estimoimia malleja. Koepuiden tilavuuksien ja puutavaralajeittaisten tilavuuksien estimointi on kuvattu julkaisussa Tomp- po ym. (1998a). Koepuiden tilavuudet estimoitiin Laasasenahon (1976, 1982) tilavuusmalleilla. Le- pän, haavan ja lehtikuusen malleja ei ole julkaistu, vrt. Salminen (1993). Muille lehtipuille kuin koi- vulle (raudus- ja hieskoivulle), haavalle ja lepälle käytettiin raudus- ja hieskoivun yhteistä mallia ja muille havupuille kuin mänty, kuusi ja lehtikuusi männyn mallia. Mallien selittäjinä olivat koepuille mitattu rinnankorkeusläpimitta d1.3, mitattu tai esti- moitu yläläpimitta d6 (vain yli 8 m:n pituisilla puil- la) sekä mitattu pituus h. Alle 3 m pituisille ha- vupuille, alle 4 m pituisille koivuille ja lepille se- kä alle 5 m pituisille haavoille käytettiin erillisiä julkaisemattomia pienten puiden tilavuusmalleja. Puutavaralajeittaiset tilavuudet estimoitiin Laasa- senahon (1982) runkokäyrämalleilla puulajeittain (vrt. Tomppo ym. 2001a). Lukupuiden tilavuustunnuksena käytettiin Etelä- Suomessa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Koil- lis-Suomessa ja Lapin eteläosassa muotokorkeutta. Se laskettiin koepuiden läpimittaluokittaisten ja osit- teittaisten keskimääräisten muotokorkeuksien sekä vastaavia VMI7:n Etelä-Suomen koepuiden keski- määräisten muotokorkeuksien suhteiden avulla puu- luokittain, puulajiryhmittäin, metsälautakunnittain ja veroluokittain (Tomppo ym. 2001a). Puulajiryh- mät olivat: 1) muut havupuut kuin kuusi, 2) kuusi, 3) rauduskoivu, 4) hieskoivu ja muut lehtipuut kuin rauduskoivu, haapa tai leppä, 5) haapa ja 6) harmaa- leppä ja tervaleppä. Tilavuusestimaattien taulukointi on kuvattu julkai- suissa Tomppo ym. (1998a, 2001a). Pohjois-Suo- messa oli kolmea pohjoisinta kuntaa lukuun otta- matta käytössä katkaistu relaskooppikoeala, mikä oli otettava huomioon estimoinnissa. Inarin, Enonte- kiön ja Utsjoen kuntien alueilla lukupuiden tilavuu- det estimoitiin koepuuaineistoon sovitetuilla regres- siomalleilla (Henttonen 1994). 2.4.3 Kasvuestimaatit VMI:ssa puuston kasvu lasketaan ennen elokuun 1. päivää mitatuista puista mittausvuotta edeltävän vii- den vuoden keskimääräisenä kasvuna ja elokuun 1. päivän tai sitä myöhemmissä mittauksissa mittaus- kesän ja neljän sitä edeltävän vuoden kasvujen kes- kikasvuna. Kasvuestimaatti sisältää mittausjakson (5 vuoden) loppuun säilyneen puuston kasvun se- kä arvion jakson aikana poistuneen puuston kasvus- ta. Kasvujen laskenta VMI8:ssa koostui seuraavista vaiheista: 1) kuoren paksuuden estimointi niille koepuille, joilta sitä ei oltu mitattu (Pohjois-Savosta eteenpäin) 2) tilavuuskasvujen estimointi koepuille, 3) säilyneen puuston tilavuuskasvujen laskenta maaluo- kittain, läpimittaluokittain ja puulajiryhmittäin sekä 4) kokonaiskasvun (= säilyneen puuston ja laskenta- jakson aikana poistuneen puuston kasvun) laskenta laskenta-alueelle. 214 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Kuoren paksuuden estimointi on kuvattu julkaisus- sa (Korhonen 1994). Koepuiden kasvut estimoitiin Kujalan (1980) esittämällä menetelmällä käyttäen lähtötietoina koepuulle mitattua läpimittaa, läpimi- tan kasvua, kuoren paksuutta, pituutta ja pituuden kasvua. Lehtipuilla pituuskasvu saatiin taulukosta, jossa selittävinä muuttujina ovat puun pituus, ikä ja asema (Kujala 1980). Kasvun laskennan muut vai- heet on kuvattu julkaisuissa Kujala (1980), Tomppo ym. (1998a, 2001a) ja poistuman kasvun laskenta julkaisussa Salminen (1993). 2.4.4 Tulosten keskivirheiden laskenta VMI:n pinta-ala- ja tilavuusestimaattorit ovat suhde- estimaattoreita ja siten harhaisia. Ne ovat kuitenkin asymptoottisesti harhattomia eli estimaattorin odo- tusarvo lähestyy parametrin arvoa otoskoon kasva- essa. Estimoitava parametri voidaan esittää yleisessä muodossa M X Y = (2.2) missä X ja Y ovat kahden satunnaismuuttujan x ja y odotusarvoja. Jos xi ja yi ovat niiden havaittuja ar- voja koealalla i, on M:n suhde-estimaattori m x y x y i i n i i n = = = = ∑ ∑ 1 1 (2.3) Voidaan osoittaa, että se on asymptoottisesti harha- ton (Cochran 1977). Matérn (1947, 1960) ehdotti luotettavuuden mitaksi virhevarianssia eli suuretta E(m – M)2 ja esitti sille myös estimaattorin, joka ottaa huomioon sekä spatiaalisen riippuvuuden että mahdollisen trendinomaisen vaihtelun metsässä eikä aliarvioi virhettä, jos tarkasteltavalla muuttujalla on positiivinen spatiaalinen autokorrelaatio. Estimaat- torin laskentaa on kuvattu Matérnin (1960) lisäksi muun muassa julkaisuissa Ranneby (1981), Salmi- nen (1973, 1985) ja Tomppo ym. (1998a, 2001b). Menetelmässä arvioidaan keskivirhettä ryväskoh- taisten jäännösten zr = xr – myr avulla, missä x xr i i r = ∈ ∑ ja y yr i i r = ∈ ∑ ja r tarkoittaa siis koealaryvästä. Trendinomaisen vaihtelun vaikutus keskivirheen estimaattoriin eliminoidaan käyttämäl- lä koko alueen keskiarvosta laskettujen erotusten si- jasta vierekkäisten rypäiden erotuksia ja niiden ne- liömuotoja (Matérn 1960). Ryväsryhminä on käy- tetty neljän rypään asetelmia r3 r4 r1 r2 missä kukin koealaryväs kuuluu neljään eri asetel- maan lukuun ottamatta reunojen aiheuttamia muu- toksia. Keskivirheen estimaattorina käytetään suu- retta s T y l l i i = ∑ ∑ (2.4) missä l on ryväsryhmä, i viittaa ositteen koealoihin ja Tg = (zr1 – zr2 – zr3 + zr4)2 / 4. Edellä kuvattua menetelmää käytettiin koko maassa lukuun ottamatta kolmea pohjoisinta kuntaa. Kol- men pohjoisimman kunnan alueella käytetty keski- virheen laskentamenetelmä on kuvattu julkaisussa Tomppo ym. (2001a). Neliöryhmämenetelmä ei anna luotettavaa arvi- ota pienten pinta-alaestimaattien virheelle. Niihin voidaan soveltaa eksakteja menetelmiä. Esimerkiksi pinta-alaestimaatin 0 ha (yhtään koealaa ei ole osu- nut ositteeseen) yksinkertaiseen satunnaisotantaan perustuvan, eksaktin, 95 % luottamusvälin yläraja Etelä-Suomessa on hieman alle kolme kertaa yhden koealan edustama pinta-ala eli 800 ha. Liitetaulukoissa 2 on esitetty soiden pinta-alan ar- vioiden keskivirheet kuivatusasteen mukaan, liite- taulukossa 7 kehitysluokkien mukaan, liitetaulukos- sa 9 puuston keskitilavuusarvioiden keskivirheitä ja liitetaulukossa 8 puuston kokonaistilavuuden keski- virheitä. 215 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 3 Maaluokkien alat ja alojen muutokset 3.1 Kokonaismaa-ala Suomen kokonaismaa-ala oli VMI8:n aikaan 30,46 milj. ha. Kokonaismaa-ala lisääntyy vielä jonkin verran jääkauden jälkeisen maan kohoamisen seu- rauksena. Veden säännöstelyaltaiden rakentaminen on kuitenkin pienentänyt maa-alaa enemmän kuin se on lisääntynyt 1950-luvun alun jälkeen. Sekä VMI3:n (1951–53) että VMI5:n (1964–70) mukai- set maa-alat olivat noin 100 000 ha VMI8:n mukais- ta maa-alaa suurempia (taulukko 2). 3.2 Metsätalousmaan ala ja sen muutokset Metsätalousmaaksi luettavaa maata on VMI8:n mu- kaan 26,3 milj. ha (86 % maa-alasta), mistä Etelä- Suomessa on 12,56 milj. ha ja Pohjois-Suomessa 13,74 milj. ha (liitetaulukko 1). Metsätalousmaan ala pieneni aluksi lievästi 1950-luvulla peltojen rai- vauksen ja rakentamisen myötä. Sen jälkeen se al- koi suurentua peltojen metsityksen seurauksena ja oli suurimmillaan 1970-luvun alussa. Rakentaminen on sen jälkeen pienentänyt alaa. VMI3:n ja VMI8:n välillä metsätalousmaan ala on pienentynyt noin 500 000 ha (taulukko 2). 3.3 Metsämaan ala ja sen muutokset Metsämaan ala on VMI8:n mukaan 20,07 milj. ha (66 % maa-alasta ja 76 % metsätalousmaasta). Sii- tä Etelä-Suomessa on VMI8:ssa 11,52 milj. ha ja Pohjois-Suomessa 8,56 milj. ha (liitetaulukko 1). 1950-luvun alun eli VMI3:n kasvulliseen metsä- maahan verrattuna metsämaata on nyt 2,68 milj. ha enemmän (taulukko 2). Osa pinta-alan lisäykses- tä aiheutuu kuitenkin metsämaan käsitteen muut- tumisesta, kuten luvussa 2.2.1 on todettu. Metsä- maan määritelmä ja siten luokituskriteeri on pysynyt Taulukko 2. Maaluokkien pinta-alat (milj. ha) valtakunnan metsien inventoinneissa vuosina 1951–1994. Mittaus- Metsä- Kitu- Jouto- Muu metsä- Metsätalous- Kokonais- vuodet maa maa maa talousmaa maa yhteensä maa-ala Etelä-Suomi VMI31) (1951–1953) 9,958 1,722 0,795 . 12,475 16,09 VMI41) (1960–1961) 9,829 1,623 0,842 . 12,286 16,09 VMI5 (1964–1968) 10,944 0,944 0,836 0,043 12,767 16,09 VMI6 (1971–1974) 11,312 0,910 0,572 0,056 12,850 16,09 VMI7 (1977–1982) 11,490 0,627 0,387 0,060 12,564 16,07 VMI8 (1986–1992) 11,518 0,581 0,377 0,086 12,561 16,07 Pohjois-Suomi VMI31) (1951–1953) 7,394 2,800 3,646 . 13,840 14,45 VMI41) (1962–1963) 7,088 3,209 3,650 . 13,947 14,45 VMI5 (1969–1970) 7,753 2,730 3,390 0,027 13,900 14,46 VMI6 (1975–1976) 8,426 2,673 2,799 0,030 13,928 14,46 VMI7 (1982–1984) 8,575 2,530 2,662 0,043 13,810 14,39 VMI8 (1992–1994) 8,556 2,403 2,716 0,065 13,740 14,39 Koko maa VMI31) (1951–1953) 17,352 4,522 4,441 . 26,315 30,54 VMI41) (1960–1963) 16,909 4,832 4,492 . 26,233 30,54 VMI5 (1964–1970) 18,697 3,674 4,226 0,070 26,667 30,55 VMI6 (1971–1976) 19,738 3,583 3,371 0,086 26,778 30,55 VMI7 (1977–1984) 20,065 3,157 3,049 0,103 26,374 30,47 VMI8 (1986–1994) 20,074 2,983 3,093 0,150 26,301 30,46 1) VMI3:n ja VMI4:n kasvullinen metsämaa ei vastaa VMI5:stä lähtien käytössä ollutta metsämaan käsitettä. 216 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat samana VMI5:sta lähtien (luku 2.2.1). VMI5:n ja VMI8:n välillä metsämaan ala on lisääntynyt 1,38 milj. ha. Joutomaan ala on vähentynyt samana ai- kana runsaalla 1 milj. ha:lla ja kitumaan ala 690 000 ha:lla. Etelä-Suomessa metsämaan ala on lisäänty- nyt VMI5:sta lähtien 570 000 ha (5 %) ja Pohjois- Suomessa 800 000 ha (10 %). Metsämaan lisäys on saatu aikaan kitumaan ja joutomaan soiden ojituksilla sekä jonkin verran peltojen metsityksillä. VMI5:n ja VMI8:n välillä metsätalousmaasta on siirtynyt muihin maaluok- kiin 370 000 ha. Jos oletetaan, että vähennyksestä on metsämaata VMI8:n metsämaasadanneksen mu- kainen osuus, on metsämaata siirtynyt metsätalo- usmaan ulkopuolelle 280 000 ha. Metsämaan ko- konaislisäys on samana ajanjaksona näin ollen ol- lut 1,66 milj. ha. Peltoja on metsitetty 1970-luvun alun jälkeen VMI8:n alkuun mennessä 104 000 ha ja VMI8:n loppuun mennessä 172 000 ha (Metsäti- lastollinen… 1999). Siten pellon metsityksen vaiku- tus metsämaan lisäykseen 1970-luvun alun jälkeen lienee 120 000–140 000 ha. Metsäojitukset ovat li- sänneet metsämaan alaa siten arviolta 1,5 milj. ha VMI5:n ja VMI8:n välisenä aikana. Vielä VMI5:n päättymisen aikoihin ojituksen kokonaisalan arvioi- tiin muodostuvan toteutunutta suuremmaksi. Met- sänparannusohjelmissa esitettiin ojitustavoitteeksi 7,0–7,5 milj. ha ja oletettiin sen lisäävän metsämaan alaa vajaalla 4 milj. ha:lla (Kuusela 1972). 4 Soiden pinta-alat 4.1 Kokonaisala 4.1.1 Soiden ala ja sen muutokset Soiden ala ja sen muutokset koko maassa Soiden kokonaisala on VMI8:n mukaan 8,91 milj. ha eli 33,9 % metsätalousmaasta ja 29 % koko maa- alasta (taulukko 3 ja liitetaulukko 2). Soita oli 1950-luvun alussa 9,74 milj. ha eli 37 % metsäta- lousmaan alasta. Soiden ala on vähentynyt VMI3:n ja VMI7:n välillä 720 000 ha ja VMI3:n ja VMI8:n välillä 820 000 ha. Paavilaisen ja Tiihosen (1988) mukaan soiden ottaminen turvetalouden käyttöön, niiden jääminen tekojärvien tai säännöstelyaltaiden alle ja pellonraivaus oli VMI7:iin mennessä pienen- tänyt soiden alaa yhteensä runsaalla 100 000 ha:lla; altaat noin 48 000 ha:lla, turvesuot 25 000–30 000 ha:lla ja pellonraivaus 25 000 ha:lla. VMI8:n päät- tymisen aikaan (1994) turvesoiden tai niihin varat- tujen alueiden ala oli 60 000 ha ja altaiden ala sa- moin 60 000 ha (Selin 1999). Myös rakentaminen on pienentänyt suoalaa, mutta toisaalta taas suopeltojen metsittyminen ja metsitys ovat lisänneet metsätalo- usmaan soiden alaa. Tarkkaa arviota siitä, kuinka paljon VMI3:n aikaisia soita oli VMI8:n päättymi- seen mennessä siirtynyt metsätalouden ulkopuolelle ja kuinka paljon VMI3:n aikaisia soita luokitellaan nyt kankaiksi, on vaikea tehdä. Jälkimmäisestä on esitetty arvio 660 000 ha (Tomppo 1999). Ojitetut kankaat on havainnoitu VMI7:sta lähti- en. Niiden pinta-ala on kasvanut VMI7:n ja VMI8:n välisenä aikana Etelä-Suomessa 360 000 ha:sta 640 000 ha:iin ja Pohjois-Suomessa 250 000 ha:sta 370 000 ha:iin. Ojitettuja kankaita on koko maassa VMI8:n mukaan 1,01 milj. ha (taulukko 3, liitetau- lukko 3). Tästä alasta siis arviolta 650 000–680 000 ha luokiteltiin VMI3:ssa vielä suoksi (vertaa Tomp- po 1999). Ojituksen seurauksena ne ovat aikaa myö- ten menettäneet turvekerroksensa. Soiden ala ja sen muutokset Etelä-Suomessa Soista on Etelä-Suomessa VMI8:n mukaan 3,44 milj. ha (39 % koko maan suoalasta) (taulukko 3). Soiden osuus on 27 % metsätalousmaasta ja 21 % koko maa-alasta. Soiden ala on pienentynyt VMI3:sta lähtien 417 000 ha (11 %). Etelä-Suomes- sa soiden alaa ovat pienentäneet peltojen raivaus, rakentaminen, turvetalous ja soiden siirtyminen oji- tettujen kankaiden luokkaan. Soiden ala pieneni no- peimmin 1960-luvun puolesta välistä 1980-luvun al- kuun. Sen jälkeen väheneminen on hidastunut. Oji- tetuista kankaista lähes kaksi kolmasosaa (640 000 ha) on VMI8:n mukaan Etelä-Suomessa. Soiden ala ja sen muutokset Pohjois-Suomessa Soiden ala Pohjois-Suomessa on VMI8:n mukaan 5,47 milj. ha. Soiden osuus metsätalousmaasta on 40 217 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 % ja koko maa-alasta 38 %. Soiden ala on pienenty- nyt VMI3:sta lähtien 398 000 ha eli 7 % ja siis suh- teellisesti vähemmän kuin Etelä-Suomessa. Pohjois- Suomessa sitä ovat pienentäneet samat tekijät kuin Etelä-Suomessa ja lisäksi vesistöjen säännöstelyal- taiden rakentaminen, joka lähes kokonaan sijoit- tuu Pohjois-Suomeen. Ojitetuista kankaista on Poh- jois-Suomessa VMI8:n mukaan vain 36 %, 368 000 ha. Soiden ala pieneni Pohjois-Suomessa nopeim- min 1970-luvun alusta 1980-luvun alkupuolelle. Tuona aikana nimenomaan turvekankaiden ala pie- neni (taulukko 3), mikä lienee tulkittava siten, että ohutturpeisia ojitusalueita siirtyi kankaiden luok- kaan. 4.1.2 Soiden jakautuminen metsä-, kitu- ja joutomaihin Koko maan soiden maaluokat Koko maan suoalasta on metsämaaksi luokiteltu 4,80 milj. ha (54 % suoalasta) (liitetaulukko 2). Ki- tumaita on 2,03 milj. ha (23 %) ja joutomaita sa- man verran, 2,08 milj. ha (23 %). Metsämaan soiden ala on lisääntynyt VMI5:n 3,93 milj. ha:sta (Kuuse- la 1966, Kuusela 1967, Kuusela ja Salovaara 1968, Kuusela ja Salovaara 1969, Kuusela ja Salovaara 1971) 4,80 milj. ha:iin eli 870 000 ha. Osa metsä- maan soista on siirtynyt ojitettuihin kankaisiin, joten ojitusten todellinen vaikutus metsämaan alan lisä- ykseen on edellä mainittua suurempi. Kitu- ja jouto- maan yhteisala on vähentynyt 5,73 milj. ha:sta 4,11 milj. ha:iin eli 1,62 milj. ha. Metsämaan soista yli kolmannes (35 %) on ohut- turpeisia; ojittamattomista 52 % ja ojitetuista 31 % (liitetaulukko 4). Kitumaan ja joutomaan soista sel- västi pienempi osa (26 %) on ohutturpeisia kuin metsämaan soista; ojittamattomista kitumaan soista 19 % ja ojittamattomista joutomaan soista 10 %. Kaikista kitumaan soista 14 % ja kaikista joutomaan soista 10 % on ohutturpeisia. Valtaosa ojitettujen kankaiden luokkaan siirtyneistä soista lienee alunpe- rin ollut metsämaata, vaikka onkin mahdollista, että aikanaan ojitetut kitu- ja joutomaat ovat olleet tur- vekerrokseltaan keskimäärin ohuempia kuin ojitta- mattomat ja siten mahdollisesti pieni osa myös kitu- ja joutomaista on siirtynyt ojitetuiksi kankaiksi. Taulukko 3. Kuivatusvaiheiden osuudet suoalasta 1951–1994. Ojittamaton Ojikko Muuttuma Turvekangas Suoala % suoalasta 1000 ha Etelä-Suomi VMI3 (1951–1953) 82,3 4,4 9,9 3,4 3846 VMI5 (1964–1968) 52,6 *) 23,0 16,8 7,6 3958 *) VMI6 (1971–1974) 36,1 25,1 28,0 10,8 3630 VMI7 (1977–1982) 29,3 15,5 40,0 15,2 3448 1) VMI8 (1986–1992) 25,1 12,4 42,3 20,2 3437 2) Pohjois-Suomi VMI3 (1951–1953) 96,1 1,6 2,2 0,1 5896 VMI5 (1969–1970) 78,8 *) 16,0 4,1 1,1 5821 *) VMI6 (1975–1976) 69,3 16,0 12,1 2,6 5707 VMI7 (1982–1984) 63,5 12,3 21,6 2,5 5571 3) VMI8 (1992–1994) 61,5 8,1 26,5 3,9 5475 4) Koko maa VMI3 (1951–1953) 90,6 2,8 5,2 1,4 9742 VMI5 (1964–1970) 68,2 *) 18,8 9,2 3,8 9779 *) VMI6 (1971–1976) 56,4 19,5 18,3 5,8 9337 VMI7 (1977–1984) 50,4 13,5 28,7 7,4 9019 5) VMI8 (1986–1994) 47,5 9,7 32,6 10,2 8912 6) *) Näissä osuuksissa eivät ole mukana luonnonsuojelualueiden suot 1) Lisäksi ojitettua kangasta 359 000 ha, 2) Lisäksi ojitettua kangasta 640 000 ha, 3) Lisäksi ojitettua kangasta 245 000 ha, 4) Lisäksi ojitettua kangasta 368 000 ha, 5) Lisäksi ojitettua kangasta 604 000 ha, 6) Lisäksi ojitettua kangasta 1 008 000 ha 218 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Etelä-Suomen soiden maaluokat Etelä-Suomessa metsämaaksi luokiteltua suota on 2,73 milj. ha (79 % alueen soista) (liitetaulukko 2). Kitumaan soita on 415 000 ha (12 %) ja joutomaan soita 291 000 ha (9 %). Soiden metsämaan ala on lisääntynyt VMI5:n 2,47 milj. ha:sta 2,73 milj. ha:iin eli 260 000 ha. Kitu- ja joutomaiden yhteisala on samaan aikaan pienentynyt 1,43 milj. ha:sta 0,71 milj. ha:iin eli 720 000 ha. Edellä esitetty koko maa- ta koskeva päätelmä, että ojitettujen kankaiden luok- kaan siirtyneet suot ovat olleet pääasiassa metsä- maan soita pätee erityisesti Etelä-Suomessa. Metsä- maan soista 30 % on ohutturpeisia, ojittamattomista 45 % ja ojitetuista 28 %. Kitu- ja joutomaan soista, niin ojittamattomista kuin ojitetuistakin hyvin pieni osa (1–5 %) on ohutturpeisia (liitetaulukko 4). Pohjois-Suomen soiden maaluokat Pohjois-Suomen soilla puuntuotos jää usein metsä- maan tuotosvaatimusta pienemmäksi ja pääosa sois- ta on siten kitu- tai joutomaata. Pohjois-Suomessa on metsämaaksi luokiteltuja soita 2,07 milj. ha (38 % alueen soista), siis puolta pienempi osuus kuin Etelä-Suomessa (liitetaulukko 2). Soista on kitu- maita 29 % ja joutomaita 33 %. Metsämaan soiden ala on lisääntynyt VMI5:n 1,46 milj. ha:sta VMI8:n 2,07 milj. ha:iin eli 610 000 ha. Kitu- ja joutomaiden ala on pienentynyt 4,30 milj. ha:sta 3,40 milj. ha:iin eli 895 000 ha. Kaikista metsämaan soista ohuttur- peisia on 42 % ja ojittamattomista metsämaan soista 58 %. Kitu- ja joutomaan soista paljon suurempi osa on ohutturpeisia kuin Etelä-Suomessa; kitumaista 19 % ja joutomaista 11 % (liitetaulukko 4). 4.2 Soiden ojitus- ja kuivatustilanne ja sen muutokset 4.2.1 Ojitus- ja kuivatustilanne VMI8:n tulosten mukaan Koko maan VMI8:n mukaisesta suoalasta (8,91 milj. ha) on ojittamatonta suota 4,23 milj. ha eli 47 % (taulukko 3 ja liitetaulukko 2). Ojikkovaiheessa ole- via soita on 870 000 ha (10 %), muuttumia 2,90 milj. ha (33 %) ja turvekankaita 910 000 ha (10 %). Koko maan ojitetuista soista ojikoita on siis 19 %, muut- tumia 62 % ja turvekankaita 19 %. Etelä-Suomen VMI8:n mukaisesta 3,44 milj. ha:n suoalasta on ojittamatonta suota 863 000 ha eli 25 %. Ojikkovaiheessa olevia soita on 425 000 ha (12 %), muuttumia 1,45 milj. ha (42 %) ja turvekan- kaita 696 000 ha (20 %) (taulukko 3, liitetaulukko 2). Ojitettujen soiden alasta turvekankaita on siis 27 % ja muuttumia 56 %. Etelä-Suomen nykyisistä korpisoista on ojitettuja 79 % ja rämeistä samoin 79 %. VMI8:ssa avosuoksi luokitellusta alasta on ojitettua 8000 ha eli 4 %. Kaikista Etelä-Suomen ojitetuista soista korpia on 39 %, rämeitä 61 % ja avosoita 0,3 %. Ojituksen seurauksena avosuo lähes aina metsittyy, minkä jälkeen se VMI:ssa luokitel- laan korveksi tai rämeeksi pääasiassa puuston, mutta osittain myös aluskasvillisuuden perusteella. Pohjois-Suomen soista on ojitettu selvästi pie- nempi osuus kuin Etelä-Suomen soista. VMI8:n mu- kaisesta 5,47 milj. ha:n suoalasta on ojittamatonta 3,37 milj. ha (62 % soista). Ojikkovaiheessa olevia soita on 444 000 ha (8 % soiden alasta), muuttumia 1,45 milj. ha (26 %) ja turvekankaita 214 000 ha (4 %) (taulukko 3, liitetaulukko 2). VMI8:ssa korvik- si luokitelluista soista on ojitettu 49 % ja rämeistä 52 %. Avosoiksi luokitelluista soista on ojitettuja 50 000 ha (3,5 %). 4.2.2 Ojitus- ja kuivatustilanteen muutokset VMI1:ssa (1921–24) ojitettujen soiden määrää ei arvioitu, vaan soista määritettiin vain niiden ojitus- kelpoisuus ja metsätaloudellinen merkitys (Ilves- salo 1927). VMI2:ssa (1936–38) ojitetut suot otet- tiin jo huomioon (Ilvessalo 1942). Niitä oli VMI2:n mukaan 198 000 ha, mikä oli 2 % silloin todetusta soiden kokonaisalasta 10,59 milj.ha. Metsäojitusten suoritetilastot, joihin sisältyvät myös soistuneiden kankaiden ojitukset (Heikurainen 1982), kertovat huomattavasti suuremmasta, vuoteen 1938 mennes- sä jopa 550 000 ha:iin nousevasta metsäojituspinta- alasta. Tämä on paremmin sopusoinnussa VMI3:ssa (1951–53) arvioitujen ojituspinta-alojen kanssa. Oji- tettua alaa oli tuolloin koko maassa jo 920 000 ha (9 % koko maan soista). Etelä-Suomen soista oli ojitettu 18 % (Ilvessalo 1956, taulukko 3). Ojite- 219 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 tun alan todellinen kasvu aikavälillä 1939–1950 lie- nee lähempänä noin 400 000 ha:ia kuin VMI2:n ja VMI3:n välinen ojitetun alan erotus, yli 600 000 ha. 1930-luvun jälkipuolisko näyttääkin olleen varsin intensiivisen metsäojituksen aikaa, ja koko lapiokai- vun aikakauden ojitussaavutukseksi voitiin 1950-lu- vun alkuvuosina kirjata noin miljoona ha. Metsäoji- tuksen koneellistamisen koetoiminta alkoi 1950-lu- vun alussa ja käytännössä koneellisen ojituksen ai- kaan siirryttiin saman vuosikymmenen loppuvuo- sina (Huikari 1958). Tällöin ojitetun alan kasvu kääntyi jyrkkään ja tasaiseen nousuun, joka kulmi- noitui vuosina 1969–70 (Heikurainen 1982, Met- sätilastollinen ... 1998). Metsätalouden suunnitel- malliseen tehostamiseen liittynyt soiden ojitus jatkui laajamittaisena 1970-luvun puoleen väliin saakka, minkä jälkeen uudisojitukset alkoivat selvästi vähe- tä. Tasainen lasku on jatkunut ja johtanut alle 10 000 ha:n vuotuisiin uudisojituspinta-aloihin 1990-luvun jälkipuoliskolla (Metsätilastollinen ... 2000). Ojitettujen soiden kuivatusvaiheet on havainnoi- tu VMI3:sta lähtien. VMI3:ssa todetuista ojitetuista soista oli muuttumia 55 % ja turvekankaita 15 % (taulukko 3). Suurehkon turvekangasprosentin se- littää se, että valtaosa ojituksista oli jo tuolloin yli 15 vuoden ikäisiä ja että lapiokaivun kaudella oli ojitettu viljavimpia, metsäisiä tai nopeimmin met- sittyviä ja kasvillisuudeltaan muuttuvia soita. Ojikoiden ala oli suurimmillaan VMI6:ssa 1970-luvun alussa. 1960–70-lukujen ojitukset alka- vat näkyä turvekankaiden osuuden kasvuna 1980-lu- vulla. Muuttumien ja turvekankaiden alat ovat li- sääntyneet sen jälkeen koko ajan (kuva 2, tauluk- ko 3). Turvekankaiden ala kasvaa edelleen. Koko maan tilastossa ei vielä VMI8:ssa näy tämän muu- toksen nopeutumista, joka ojitusten iän perusteella olisi odotettavissa. Kuten edellä on todettu ohuttur- peisimpia turvekankaita on siirtynyt ojitettujen kan- kaiden luokkaan, joten turvekankaiden alan kasvu ei yksin kuvaa ojitusvaikutusta. Etelä-Suomen soista oli VMI3:n aikaan ojitettu 18 % (taulukko 3). Turvekankaita oli jo tuolloin Etelä-Suomessa 19 % ojitetusta alasta ja lähes kaik- ki turvekankaat olivat tällä alueella. Etelä-Suomes- sa intensiivisin ojitusjakso ajoittuu 1960-luvulle. 1970-luvun puoliväliin mennessä soista oli ojitettu lähes kaksi kolmasosaa. Sen jälkeen uudisojitukset ovat vähentyneet ja 1980-luvun lopun jälkeen olleet vähäisiä. Ojikkovaiheen soita oli enimmillään nel- jäsosa soista 1970-luvun alussa. Ojikoiden ala on pienentynyt sen jälkeen ja VMI8:n mukaan niitä on 11 % suoalasta. Huomattakoon jälleen, että soiden ala on samalla pienentynyt. Muuttumien ja turve- kankaiden ala on kasvanut koko ajan 1950-luvun alusta lähtien. Muuttumia on VMI8:ssa 1,45 milj. ha (42 % suoalasta). Turvekankaiden osuus soiden alasta on noussut 1950-luvun alusta VMI8:iin men- nessä 3 %:sta 20 %:iin. VMI7:n ja VMI8:n välillä turvekankaiden osuus on Etelä-Suomessa noussut nopeasti viidellä prosenttiyksiköllä. VMI8:ssa ojite- tuiksi soiksi luokitelluista kasvupaikoista turvekan- kaita oli 27 %. Kahdeksannen inventoinnin täyden- nysinventointi 1994 ja 9. inventointi ovat osoittaneet (Tomppo 2000), että muuttumien ala on kääntynyt Etelä-Suomessa laskuun 8. inventoinnin jälkeen, ts. ojikoita siirtyy muuttumiin vähemmän kuin muut- tumia turvekankaisiin. Pohjois-Suomen soista oli 1950-luvun alussa oji- tettu vasta 4 % eikä turvekankaita ollut juuri lain- kaan. Intensiivisin ojitusjakso ajoittuu hieman myö- 0 2 4 6 8 10 12 1951 1967 1981 Ojittamaton suo Ojikko Muuttuma Turvekangas 1974 1994 Ojitettu kangas Al a, m ilj. ha Kuva 2. Soiden ojitustilanne 1951–94. 220 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat hemmäksi kuin Etelä-Suomessa (taulukko 3). Oji- tettua suota oli 1960-luvun lopussa runsas 20 % ja 1980-luvun alussa vajaa 40 %. Kaikista VMI8:n soista ojikkovaiheessa on 8 % ja ojitetuista soista 21 %. Muuttumien osuus soiden alasta, joka 1950-lu- vun alussa oli 2 % on VMI8:n mukaan 27 %. Oji- tetuista soista muuttumia on 69 %. Turvekankaita on vain 4 % soiden alasta ja 10 % ojitettujen soiden alasta ja niiden määrä on kääntynyt selvään nousuun vasta 1980-luvun puolivälin jälkeen. Metsätaloudellisessa mielessä virheellisiä ojituk- sia eli puuntuotantoon liian karujen tai muuten so- veltumattomien maiden ojituksia on koko maassa 450 000 ha eli 9,8 % nykyisestä ojitetusta suoalas- ta (liitetaulukko 26). Etelä-Suomessa virheojitusten osuus on 5,9 % ja Pohjois-Suomessa 14,5 %. Vir- heojitusten osuus koko ojitetusta suoalasta on hiu- kan pienempi (noin 8,5 %), koska osa ojitetuista soista on VMI8:ssa luokiteltu ojitetuiksi kankaiksi, kuten luvussa 4.1 on todettu. Puuntuotantoon sopi- vaa ojittamatonta suota on koko maassa 810 000 ha eli noin 9 % koko suoalasta. Inventointia edeltäneen 10-vuotiskauden ojitustoimia ja ojitukseen soveltu- vaa pinta-alaa käsitellään luvussa 13. 4.3 Soiden jakautuminen pääryhmiin ja kasvupaikkaluokkiin 4.3.1 Kaikkien soiden pääryhmät ja pääryhmien maaluokat Soiden luokittelussa käytetyt pääryhmät ovat olleet korpi, räme, neva ja letto VMI8:n Etelä-Suomen mittaukseen asti. VMI8:ssa Pohjois-Suomessa avo- soita ei enää jaettu nevoihin ja lettoihin. VMI3:ssa ja ennen sitä vain ojittamattomat suot luokiteltiin VMI:ssa pääryhmiin (Ilvessalo 1956). Suon ojitus saattaa muuttaa suon pääryhmää. Avosoiden koh- dalla tämä toteutuu aina suon metsittyessä. Ojitet- tu entinen avosuo luokitellaan metsittyneenä joko korveksi tai rämeeksi pääasiassa puulajisuhteiden perusteella. Suoalan jakautuminen pääryhmiin siis muuttuu ojituksen seurauksena. Tätä muutosta ei kertakoealoihin perustuvassa inventoinnissa pystytä seuraamaan. Pohjois-Suomen VMI8:sta lähtien ja edelleen VMI9:ssa onkin osa inventoinnin koealois- ta perustettu pysyviksi, mikä tekee mahdolliseksi arvioida edellä mainitun kaltaisia muutoksia. Tässä julkaisussa tarkastellaan suoalan jakautumista pää- ryhmiin ja kasvupaikkaluokkiin yksityiskohtaisesti erikseen ojittamattomille ja ojitetuille soille. Koko maan VMI8:n mukaisesta suoalasta, 8,91 milj. ha, on korpia 2,29 milj. ha (26 %), rämeitä 4,94 milj. ha (55 %) ja avosoita loput 1,68 milj. ha (19 %). Suurin osa (86 %) korpien alasta on metsä- maata. Joutomaata on vain 2 % (liitetaulukot 2 ja 3). Rämeiden alasta runsas puolet (57 %) on metsämaa- ta. Avosuot ovat VMI:n maaluokkien määritelmien mukaan joutomaata. Etelä-Suomen suoalasta (3,44 milj. ha) korpia on 37 %, rämeitä 58 % ja avosoita 5 % (liitetaulukot 2 ja 3). Etelä-Suomen korvet ovat lähes kaikki (97 %) metsämaata. Rämeiden alasta metsämaata on 76 % ja joutomaata 5 %. Pohjois-Suomen suoalasta (5,47 milj. ha) korpien osuus (19 % soista) on pienempi ja avosoiden osuus (27 %) selvästi suurempi kuin Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomen korpien alasta 72 % ja rämeiden alasta 45 % on metsämaata. Pohjois- Suomen pienempään metsämaan osuuteen on syynä usein alhainen lämpösumma eikä niinkään heikompi kasvupaikkaluokka. 4.3.2 Ojittamattomien soiden pääryhmät ja kas- vupaikkaluokat sekä näiden maaluokat Koko maan ojittamattomien soiden alasta on kor- pia 19 %, rämeitä 43 % ja avosoita 38 %. Etelä- Suomessa osuudet ovat: korpi 31 %, räme 48 % ja avosuo 21 % ja Pohjois-Suomessa: korpi 15 %, räme 42 % ja avosuo 43 % (liitetaulukko 2). Ojittamattomat suot jakautuvat koko maassa maa- luokkiin seuraavasti (liitetaulukot 2 ja 3): metsämaa 21 %, kitumaa 32 % ja joutomaa 47 %. Etelä-Suo- messa metsämaan osuus on yli kaksinkertainen (46 %) koko maan lukuun verrattuna ja kolminkertainen Pohjois-Suomen metsämaaosuuteen (15 %) verrat- tuna. Vastaavasti kitumaan osuus on etelässä pie- nempi (23 %) kuin pohjoisessa (34 %). Joutomaiden kohdalla samansuuntainen ero on vielä selvempi: Etelä-Suomen ojittamattomista soista on joutomaita kolmannes (31 %) ja Pohjois-Suomessa puolet (51 %). Metsämaan ojittamattomat suot ovat valtaosin korpia. Koko maassa korpien osuus ojittamattomien metsämaan soiden alasta on 55 %, Etelä-Suomessa 221 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 60 % ja Pohjois-Suomessa 52 %. Rämeiden osuus ojittamattomien metsämaan soiden alasta on poh- joisessa suurempi (48 %) kuin etelässä (40 %). Vain 3 % Etelä-Suomen ja 7 % Pohjois-Suomen ojitta- mattomista korvista on luokiteltu joutomaaksi. Rä- meiden vastaavat luvut ovat suuremmat, 19 % ja 17 %. Ojittamattomien soiden joutomaasta on avo- suota koko maassa 82 %, Etelä-Suomessa 67 % ja Pohjois-Suomessa 84 %. Kuten jo edellä mainittiin, avosuot on aina luokiteltu joutomaaksi. Pääryhmien sisällä ojittamattomat suot jakautuvat kasvupaikkaluokkiin kuvan 3 mukaisesti. Ojittamat- tomien korpien kasvupaikkaluokkajakauma (liite- taulukko 3) on varsin samanlainen maan eri osis- sa, joskin pohjoissuomalaisena piirteenä erottuu sekä rehevimpien että karuimpien korpien suurem- pi osuus ojittamattomasta alasta. Rämeissä tyyppi- jakauman painopiste on Etelä-Suomessa keidassuo- alueelle luonteenomaisissa karuissa, 4.–6. kasvu- paikkaluokkien soissa. Pohjois-Suomessa jakaumaa tasoittavat aapasuoalueelle tyypilliset 2.–4. kasvu- paikkaluokan saraiset (nevaiset) rämeet. Vastaava il- miö näkyy myös avosoiden kasvupaikkajakaumas- sa: Etelä-Suomessa dominoivat ombrotrofi set luokat 5 ja 6, kun taas Pohjois-Suomessa erilaiset saraiset suot luokissa 2–4 muodostavat yli 75 % ojittamat- tomien avosoiden pinta-alasta. On huomattava, että lasketut pinta-alat ovat erityisesti rehevimmillä tyy- peillä hyvin pieniä, mutta myös kasvupaikkaluokan 6 rahkaisia soita on esiintynyt vähän. VMI8:ssa ojittamattomien soiden osuus kunkin pääryhmän ja kasvupaikkaluokan soiden pinta-alas- ta vaihtelee tuntuvasti suon pääryhmän ja alueen mukaan (liitetaulukot 2 ja 3). Etelä-Suomen suo- alasta 25 % on ojittamatonta. Sekä rämeitä että kor- pia on ojittamattomina 21 % ao. pääryhmän VMI8:n mukaisesta alasta. Korpien osalta tämä luku yliar- vioi pääryhmän jäljellä olevaa ojittamatonta osuutta alkuperäisistä korpisoista, koska korpien kokonais- pinta-alasta siirtymä ojitettujen kankaiden ryhmään on oletettavasti ollut suurin. Rämeiden kohdalla taas tapahtuu aliarvio, sillä erityisesti rämeiden ryhmään on siirtynyt sekä ojitettuja että muuten kuivahtaneita ja puustoisiksi muuttuneita entisiä avosoita. Pohjois- Suomessa ojittamattoman suon pinta-alan osuus on 62 % koko suoalasta. Ojittamaton suoala jakautuu tasaisemmin pääryhmien ja kasvupaikkaluokkien kesken kuin Etelä-Suomessa. Ojittamattomien soiden nykyisen pinta-alajakau- man vertaaminen aikaisempiin tilanteisiin on mah- dollista VMI5:sta lähtien käytetyn maa- ja kasvu- paikkaluokituksen puitteissa. Sen sijaan vertailu Il- vessalon (1956) julkaisemiin VMI3:n tuloksiin on mahdollista vain hyvin rajoitetusti, koska sekä maa- luokkien että kasvupaikkaluokkien kriteerit oli mää- ritelty toisin (Ilvessalo 1951). VMI3:n (1951–53) ojitetusta kokonaisalasta, 917 000 ha, oli 75 % maan eteläpuoliskossa. Ojittamattomia korpia oli 2,03 milj. ha, kun niiden kokonaisala VMI8:ssa on enää 792 000 ha (liitetaulukot 2 ja 3a). Ojittamattomia rämeitä oli 4,06 milj. ha ja VMI8:n mukaan 1,82 milj. ha. Nevojen ja lettojen yhteisala oli VMI3:ssa 2,72 milj. ha, kun niitä VMI8:ssa on 1,62 milj. ha. Nevojen yli miljoonan hehtaarin vähenemiseen on muitakin syitä kuin avosoiden ojitus (Paavilainen ja Tiihonen 1988). Tärkeä avosoiden alan vähentäjä on niiden kuivahtaminen ojitushankkeiden lähiym- päristössä sekä muiden vesitalouteen vaikuttavien järjestelyjen piirissä. Ojittamattomien soiden jakautuminen pääryhmiin oli VMI3:ssa seuraava: korpia oli koko maassa 23 %, rämeitä 46 %, nevoja 28 % ja lettoja 3 %. Maan Kuva 3. Kasvupaikkajakaumat pääryhmittäin Etelä- ja Pohjois-Suomen ojittamattomilla soilla. 222 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat eteläpuoliskon vastaava lukusarja oli 32 %, 51 %, 17 % ja < 0,1 % sekä pohjoispuoliskon 18 %, 44 %, 33 % ja 5 %. Koko maan tasolla korpien osuus on vähentynyt 5 %-yksikköä (liitetaulukko 2), kun taas rämeiden osuus on VMI3:n tasolla. Korpien osuu- den muutos selittynee lähes kokonaan metsäojituk- sella. Rämeiden osuuden kasvuun on merkittävänä tekijänä myös ojitettujen nevojen siirtyminen rämei- den pääryhmään. Kasvullista metsämaata oli VMI3:ssa ojittamatto- milla soilla peräti 2,36 milj. ha (14 % kasvullisen metsämaan alasta). VMI8:ssa ojittamattomien soi- den metsämaata oli enää 908 000 ha. VMI3:n huo- nokasvuisten maiden valtaosa, 71 % (3,20 milj. ha), oli myös ojittamattomilla soilla. VMI8:ssa vastaa- va pinta-ala on 1,35 milj. ha. Joutomaita ojittamat- tomilla soilla oli 1950-luvun alussa 3,0 milj. ha ja VMI8:ssa vielä 1,97 milj. ha. Luvut kuvaavat karke- asti ojituksen aiheuttamia maaluokkasiirtymiä sekä ojituksen kohdistumista suotyyppeihin ja maan eri osiin. VMI3:n ja VMI8:n tilastoissa on vain muutama sisällöltään jokseenkin identtinen suotyyppinimike. Tällaisina voidaan pitää saraisia rämeitä (RhSR ja VSR), jotka vastaavat aika tarkasti VMI8:n kasvu- paikkaluokkien 2 ja 3 rämeitä. Samoin rahkarämeet ja -nevat ovat rinnastettavissa vastaaviin 6. kasvu- paikkaluokan tyyppeihin. VSR:n osuus ojittamatto- masta suoalasta oli VMI3:ssa 4 % ja kokonaisala 370 000 ha. Nykyiset luvut ovat 7 % ja 302 000 ha. Vastaava vertailu RhSR:n kohdalla antaa luvut 2 % ja 158 000 ha ja 3 % ja 106 000 ha ja rahkarämeelle (RaR) luvut 3 % ja 282 000 ha sekä 3 % ja 135 000 ha. Tämän karkean vertailun mukaan yleisten räme- tyyppien pinta-alojen pieneneminen on ollut paljon ojitusprosentin edellyttämää vähäisempää. Tulos voi suureksi osaksi selittyä kuivatuksen vaikutuspiirissä olevan ojittamattoman avosuopinta-alan siirtymise- nä rämeisiin (Paavilainen ja Tiihonen 1988). 4.3.3 Ojitettujen soiden pääryhmät ja kasvu- paikkaluokat sekä näiden maaluokat Koko maan ojitetuista soista on korpia (puustoltaan kuusi- ja/tai koivuvaltaisia) 32 %, rämeitä (mänty- valtaisia) 67 % ja inventointihetkellä avosoiksi luo- kitettuja soita 1 %. Etelä-Suomen vastaavat luvut ovat korpia 39 %, rämeitä 61 % ja avosoita 0,3 %. Pohjois-Suomen jakauma on selvemmin räme- valtainen: korpia 24 %, rämeitä 74 % ja avosoita 2 %. Etelä- Suomessa ojittamattomien ja ojitettujen soiden pääryhmäjakaumat poikkeavat toisistaan vä- hemmän kuin Pohjois-Suomessa (liitetaulukko 3). Ojitetut suot jakautuvat VMI8:ssa maaluokkiin koko maassa seuraavasti: metsämaa 83 %, kitumaa 15 % ja joutomaa 2 %. Etelä-Suomessa jakauma on vielä metsämaavoittoisempi: metsämaa 91 %, kitu- maa 8 % ja joutomaa 1 %. Pohjois-Suomessa met- sämaahan kuuluu 74 %, kitumaahan 22 % ja jou- tomaahan 4 % ojitetuista soista. Ero nykyisten ojit- tamattomien soiden maaluokkajakaumaan on sel- vä: metsämaan osuus ojitetuilla soilla on koko maas- sa lähes nelinkertainen ojittamattomiin verrattuna, mutta Etelä-Suomessa vain noin kaksinkertainen. Pohjois-Suomessa ero metsämaan hyväksi on siis vielä selvempi kuin koko maassa keskimäärin. Pääryhmien sisällä ojitetut suot jakautuvat kasvu- paikkaluokkiin kuvan 4 mukaisesti. Sekä korpien et- tä rämeiden jakauma on hyvin samanlainen etelässä ja pohjoisessa. Korpien jakaumassa huippu on suu- rimman osan varsinaisista korvista käsittävässä 3. Kuva 4. Kasvupaikkajakaumat pääryhmittäin Etelä- ja Pohjois-Suomen ojitetuilla soilla. 223 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 kasvupaikkaluokassa. Pohjois-Suomessa mesotro- fi sia ruohoisia korpia on ojitusalueista hieman suu- rempi osuus. Rämeiden huippu osuu 4. kasvupaik- kaluokkaan, johon sisältyy huomattavaa tyyppivaih- telua (Reinikainen 1984, Hotanen 1989). Karuja 5. kasvupaikkaluokan rämeitä on ojitettu suhteellisesti enemmän Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa taas meso-oligotrofi sista ja mesotrofi sista saraisten rä- meiden ja nevojen tyypeistä polveutuvia 3. ja 2. kas- vupaikkaluokan ojitettuja soita on enemmän. Kas- vupaikkaluokkajakaumat ojittamattomilla ja ojite- tuilla soilla ovat varsin samankaltaiset. 5 Pinta-alajakaumat vallitse- van puulajin mukaan 5.1 Jakaumat vallitsevan puulajin mukaan Etelä- ja Pohjois-Suomen metsä- ja kitumaan soilla Suomen suometsät ovat pääasiassa mäntyvaltaisia (liitetaulukko 5). Runsaalla 70 %:lla metsä- ja kitu- maan soista vallitsevana puulajina on mänty. Kuusi on vallitsevana puulajina 15 %:lla ja lehtipuut noin 13 %:lla. Metsämaan soilla kuusi- ja lehtipuuvaltais- ten metsien osuudet ovat jonkin verran suuremmat ja mäntyvaltaisten metsien osuus selvästi pienem- pi kuin yhdistetyllä metsä- ja kitumaalla. Puutonta uudistusalaa on vain 1,1 % metsämaan suoalasta. Etelä-Suomessa mäntyvaltaisten soiden osuus metsä- ja kitumaan soista on jonkin verran pienem- pi kuin Pohjois-Suomessa. Vastaavasti kuusivaltais- ten soiden osuus on suurempi Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa. 5.2 Jakaumat vallitsevan puulajin ja pää- ryhmän mukaan Koko maan korpisoista vajaa puolet (44 %) on kuu- sivaltaisia, noin kolmannes (32 %) lehtipuuvaltai- sia ja runsas viidennes (22 %) mäntyvaltaisia (liite- taulukko 5). Mäntyvaltaisten korpien osuus on hie- man suurempi ja lehtipuuvaltaisten osuus hieman pienempi metsämaalla kuin yhdistetyllä metsä- ja kitumaalla. Ero on kuitenkin pieni, sillä kitumaan korpia on vähän, jolloin yhdistetyn metsä- ja kitu- maan puulajijakaumat väistämättä ovat samankal- taiset kuin metsämaan jakaumat. Etelä-Suomessa mäntyvaltaisten korpien osuus (26 %) metsä- ja kitumaan korpien alasta on jon- kin verran suurempi kuin Pohjois-Suomessa (18 %). Vastaavasti lehtipuuvaltaisten korpien osuus metsä- ja kitumaan korpisoista on pienempi Etelä-Suomes- sa (27 %) kuin Pohjois-Suomessa (39 %). Rämeet ovat pääryhmän määritelmän mukaisesti lähes yksinomaan mäntyvaltaisia (liitetaulukko 5). Koko maan metsä- ja kitumaan rämeistä 95 %:lla mänty on vallitsevana puulajina. Lehtipuut ovat val- litsevana puulajina vajaalla 4 %:lla rämeistä ja kuusi tätäkin harvemmin. 5.3 Jakaumat vallitsevan puulajin ja ojitus- tilanteen mukaan Koko maan ojittamattomista korpisoista runsas puo- let (54 %) on kuusivaltaisia, vajaa kolmannes (30 %) lehtipuuvaltaisia ja vajaa kuudesosa (14 %) män- tyvaltaisia (liitetaulukko 5). Ojitetuilla korpisoilla mäntyvaltaisten metsien osuus vaihtelee kuivatus- vaiheen mukaan ojikoiden 22 %:sta muuttumien 29 %:iin. Kuusivaltaisten metsien osuus vaihtelee vas- taavasti ojikkovaiheen korpien 47 %:sta turvekan- gasvaiheen korpien 36 %:iin. Lehtipuuvaltaisten oji- tettujen korpien osuus alasta on kaikilla kuivatusvai- heilla noin kolmannes. Ojittamattomilla korpisoilla vallitsevan puulajin jakauma noudattaa siten pa- remmin päätyyppijakaumaa kuin ojitetuilla soilla. On mahdollista, että ojituksen jälkeen rämeillekin usein syntyvä kuusialikasvos on joissakin tapauk- sissa aiheuttanut rämealkuperää olevien kasvupaik- kojen luokittumisen korviksi ojituksen jälkeen. Jo muuttumavaiheessa ja erityisesti turvekangasvai- heessa alkuperäisen suotyypin tunnistaminen on epävarmaa (Laine ja Vasander 1990). Ojitettujen rä- meiden osittaiseen luokittumiseen korviksi viittaa myös se, että VMI7:n ja VMI8:n välillä ojitettujen metsämaan korpien ala on lisääntynyt 78 000 ha sa- malla, kun ojittamattomien metsämaan korpien ala on vähentynyt vain 28 000 ha (taulukko 4, Paavilai- nen ja Tiihonen 1988). Näin suuri muutos ei selity pelkästään sillä, että ojitettuja kitumaan korpia oli- si siirtynyt metsämaaksi, vaan osa rämelähtöisistä 224 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat ojitetuista soista on luokiteltu korviksi. Ojittamattomien rämeiden jakauma vallitsevan puulajin mukaan on hyvin samankaltainen kuin oji- tettujen rämeiden. Ainoastaan turvekangasvaiheen rämeet poikkeavat vallitsevan puulajin jakaumal- taan selvästi ojittamattomista rämeistä ja muiden kuivatusvaiheiden ojitetuista rämeistä. Turvekangas- vaiheen rämeillä mäntyvaltaisten soiden osuus on jonkin verran pienempi ja lehtipuuvaltaisten soiden osuus jonkin verran suurempi kuin ojittamattomilla rämeillä ja ojikko- sekä muuttumavaiheen rämeil- lä. 5.4 Vallitsevan puulajin muutokset VMI6:n ja VMI8:n välillä Etelä-Suomen korpisoilla vallitsevien puulajien osuudet eivät ole juurikaan muuttuneet VMI7:n ja VMI8:n välillä (Paavilainen ja Tiihonen 1988, tau- lukko 4). VMI6:n ja VMI8:n välillä on sen sijaan melko suuriakin muutoksia. Kuusivaltaisten metsi- en osuus ojitetuista korpisoista on vähentynyt. Vas- taavasti mäntyvaltaisten metsien osuus ojitetuista korpisoista on kasvanut. Sen sijaan ojittamattomilla korpisoilla ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia. Pohjois-Suomessa ojikkovaiheen korpisoilla kuusi- valtaisten metsien osuus on kasvanut, turvekangas- vaiheen soilla vähentynyt. Rämeillä vallitsevien puulajien osuudet ovat li- kimain samat VMI6:n, VMI7:n ja VMI8:n mukaan sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa (taulukko 4). 6 Metsiköiden ikä- ja kehitysluokat 6.1 Suopuustojen erityispiirteitä Yksittäisten puiden ikä- ja kokovaihtelu on tyypil- lisesti suurempi suometsikössä kuin kivennäismaan metsikössä. Ojittamattomassa suometsikössä on sel- västi eri-ikäisiä ja -kokoisia puita (Gustavsen ja Päi- vänen 1986), jotka ovat myös tilajärjestykseltään epätasaisesti jakautuneet. Ojittamattomien soiden puustoihin on usein vaikea soveltaa kiertoaikakäsi- tettä, koska toisaalta metsiköstä kuolee vähitellen puita ja toisaalta sinne syntyy jatkuvasti uusia puu- yksilöitä kostean rahkasammalpinnan mahdollista- essa suotuisat itämisolosuhteet (Heikurainen 1954, Kaunisto ja Päivänen 1985). Tästä syystä puujaksoja ei aina ole tarkoituksenmukaista erotella. Puustoisil- la soilla metsäojituksella parannetaan kasvualustan vesitaloutta ja ravinteiden saatavuutta. Ojittamatto- mien soiden puustoille tyypillinen aukkoisuus osak- si häviää tyhjän kasvutilan täyttyessä uusilla puu- yksiköillä. Eri-ikäis- ja -kokoisrakenteisuus saattaa siten ojikko- ja muuttumavaiheen suometsissä aluksi jopa korostua (Hökkä ja Laine 1988), mutta myö- hemmin latvuston sulkeutuessa puuston rakenne ta- soittuu (Sarkkola ym. 2001). Yllä kuvattu suopuustojen sukkessio toisaalta ojit- tamattomilla soilla (ei varsinaista kiertoaikaa) ja toi- saalta ojitetuilla soilla (epätasainen metsikköraken- ne osin säilyy) vaikeuttaa ikä- ja kehitysluokan mää- rittämistä. Kivennäismaiden metsissä puujaksoittain määritetty kehitysluokka kuvaa luontevasti puuston kehitysvaihetta (ikää ja kokojakaumaa), mutta oji- tusalueilla jaksojen erottelu on hankalaa puiden suu- ren ikä- ja kokovaihtelun vuoksi. Tämän vuoksi ke- hitysluokkien ikärajat onkin määritetty väljemmiksi, mistä syystä taas on todennäköistä, että myös siir- tymä kehitysluokasta toiseen on hitaampaa kuin ki- vennäismailla. Erityisen hidasta se on luonnontilai- silla nevamaisilla rämeillä, missä suuri osa puustosta ei elinaikanaan yleensä järeydy varttuneen kasva- tusmetsän kokoon. VMI:ssa puuston ikä määritetään yleensä rinnan- korkeusiän ja ikälisäyksen summana. Ikälisäys saa- daan kasvupaikan veroluokan ja kasvukauden pituu- den mukaan taulukosta. Jos veroluokka on muuttu- nut puun elinaikana (esim. ojitetut suot), ikälisäys arvioidaan puun taimivaiheen veroluokan mukaan. Suurimmillaan ikälisäys on männyllä ja lehtipuilla 28 vuotta ja kuusella 32 vuotta. Puuston todellinen biologinen ikä lienee siten erityisesti ojittamattomil- la soilla usein suurempi kuin VMI:ssa määritetty ikä. 6.2 Ikäluokkajakaumat soilla Jatkossa metsiköiden tai metsien iällä tarkoitetaan metsikön puuston perusteella määritettyä keski-ikää. Metsämaan suometsiköiden ikäluokkajakauma pai- 225 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Taulukko 4. Pinta-alajakauma vallitsevan puulajin mukaan kuivatusvaiheittain metsämaan korvissa ja rämeillä VMI6, VMI7 ja VMI8:ssa. Vallitseva puulaji Alue Kuivatusvaihe Inventointi Puuton Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä Yhteensä % alasta 1000 ha a) KORVET Etelä- Ojittamaton 6 5 12 64 19 100 271 Suomi 7 2 19 59 20 100 299 8 3 17 61 20 100 237 Ojikko 6 5 13 64 18 100 141 7 5 26 52 17 100 80 8 3 22 54 20 100 713 Muuttuma 6 5 14 56 25 100 377 7 4 27 49 20 100 423 8 1 31 46 22 100 462 Turvekangas 6 5 14 56 25 100 269 7 2 24 45 29 100 381 8 2 26 39 33 100 467 Yhteensä 6 5 15 59 21 100 1058 7 3 24 51 22 100 1183 8 2 26 47 26 100 1237 Pohjois- Ojittamaton 6 5 8 59 28 100 353 Suomi 7 4 11 56 29 100 233 8 3 15 56 25 100 267 Ojikko 6 18 18 38 26 100 55 7 8 15 47 30 100 47 8 3 22 49 26 100 39 Muuttuma 6 9 22 29 40 100 171 7 7 17 31 45 100 303 8 1 26 28 44 100 297 Turvekangas 6 10 15 36 39 100 79 7 5 16 21 58 100 98 8 1 20 27 53 100 131 Yhteensä 6 8 15 47 30 100 658 7 6 14 39 41 100 681 8 2 21 39 38 100 733 b) RÄMEET Etelä- Ojittamaton 6 2 92 2 4 100 306 Suomi 7 1 96 1 2 100 211 8 2 92 1 5 100 161 Ojikko 6 3 94 1 2 100 339 7 3 94 1 2 100 184 8 2 95 1 3 100 113 Muuttuma 6 2 94 1 3 100 638 7 1 96 1 2 100 950 8 0 96 1 3 100 991 Turvekangas 6 2 88 1 9 100 122 7 0 89 1 10 100 159 8 1 88 1 11 100 229 Yhteensä 6 2 93 1 4 100 1405 7 1 95 1 3 100 1504 8 1 94 1 4 100 1493 Pohjois- Ojittamaton 6 3 94 1 2 100 415 Suomi 7 2 93 3 2 100 308 8 1 95 2 3 100 244 Ojikko 6 4 92 2 2 100 245 7 1 95 2 2 100 140 8 1 94 1 4 100 81 Muuttuma 6 3 95 1 1 100 522 7 1 94 1 4 100 904 8 0 95 0 4 100 934 Turvekangas 6 6 88 2 4 100 69 7 3 83 0 14 100 42 8 0 87 1 12 100 78 Yhteensä 6 4 93 1 2 100 1251 7 2 93 2 3 100 1394 8 1 94 1 4 100 1338 226 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat nottuu keskimmäisiin ikäluokkiin. Suometsistä lä- hes puolet (48 %) on ikäluokissa 41–60 ja 61–80 vuotta (liitetaulukko 6). Yli 80-vuotiaita suomet- siköitä on noin neljännes suoalasta ja likimäärin saman verran on alle 40-vuotiaita suometsiköitä. Kivennäismaiden metsiköihin verrattuna suometsi- köiden ikäluokkajakauma on painottunut selvästi enemmän 41–80-vuotiaisiin metsiin. Nuorien, alle 40-vuotiaiden metsien osuus on soilla selvästi alem- pi kuin kivennäismailla. Toisaalta myös vanhojen, puustoltaan yli 100-vuotiaiden metsämaan metsien osuus on soilla pienempi kuin kivennäismailla. Etelä-Suomen metsämaan suometsistä lähes puo- let (45 %) on ikäluokissa 41–60 ja 61–80 vuotta (lii- tetaulukko 6). Puuston keski-iältä yli 80-vuotiaita suometsiä on noin neljännes suoalasta ja korkein- taan 40-vuotiaita runsas neljännes suoalasta. Poh- jois-Suomen metsämaan soilla ikäluokkien 41–60 ja 61–80 vuotta yhteenlaskettu osuus metsämaan soiden alasta on yli 50 %. Puuston keski-iältään al- le 40-vuotiaiden metsämaan soiden osuus on Poh- jois-Suomessa hieman alempi kuin Etelä-Suomes- sa. Vanhoja, yli 120-vuotiaita suometsiä on runsaat 10 % Pohjois-Suomen metsämaan suometsien alas- ta. Nuorien metsien, erityisesti alle 20-vuotiaiden, osuus on sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa soilla selvästi pienempi kuin kivennäismailla. Vanhojen, yli 120-vuotiaiden metsien osuus on Pohjois-Suo- men metsämaan kivennäismailla selvästi suurempi kuin metsämaan soilla. Etelä-Suomessa vanhimpien ikäluokkien osuudet ovat likimäärin samat soilla ja kivennäismailla. Korpisoilla metsämaan metsien ikäluokkaja- kauma on jonkin verran tasaisempi kuin rämeillä (liitetaulukko 6). Ikäluokkien 41–60 ja 61–80 vuotta osuus on metsämaan korpisoilla vajaat 40 %, kun vastaava osuus rämeillä on 54 %. Alle 20-vuotiai- den metsien osuus on metsämaan korpisoilla sel- västi suurempi kuin rämeillä. Etelä-Suomen soilla korpien ja rämeiden ikäluokkajakaumat poikkeavat toisistaan vähemmän kuin Pohjois-Suomen soilla. Ojitetuilla soilla puusto on keskimäärin nuorem- paa kuin ojittamattomilla soilla. Esimerkiksi Etelä- Suomen turvekankaiden metsistä runsas kolmannes on korkeintaan 40-vuotiaita, kun ojittamattomilla metsämaan soilla vastaava osuus on vain runsas vii- dennes. Ojikkovaiheen metsämaan soiden ikäluok- kajakauma muistuttaa ojittamattomien soiden jakau- maa enemmän kuin muuttuma- ja turvekangasvai- heen soiden ikäluokkajakaumat. 6.3 Kehitysluokkajakaumat soilla Koko maan metsämaan soista runsas puolet (52 %) on nuoria kasvatusmetsiä (liitetaulukko 7). Varttu- neita kasvatusmetsiä on viidennes ja taimikoita va- jaa viidennes metsämaan suoalasta. Uudistuskyp- sien metsien osuus on 8 %. Suometsien kehitys- luokkajakauma poikkeaa huomattavasti kivennäis- maiden jakaumasta. Kivennäismailla varttuneiden kasvatusmetsien ja erityisesti uudistuskypsien met- sien osuus on selvästi suurempi kuin vastaavat osuu- det suometsissä. Nuorien kasvatusmetsien osuus on kivennäismailla pienempi kuin soilla ja taimikoiden osuus likimäärin sama. Kääntäen tarkastellen suo- metsien osuus on varttuneissa kehitysluokissa melko pieni (uudistuskypsistä metsistä vain 10 % on suo- metsiä), mutta nuorissa kasvatusmetsissä huomatta- va (suometsiä 36 %). Varttuneista kasvatusmetsistä on suometsiä 21 %. Etelä-Suomen metsämaan soista lähes puolet on nuoria kasvatusmetsiä (liitetaulukko 7, kuva 5). Varttuneita kasvatusmetsiä on neljännes ja uudistus- kypsiä metsiä 7 % metsämaan soiden alasta. Taimi- koiden osuus on 16 %. Pohjois-Suomen suometsissä nuorien kasvatusmetsien osuus (57 %) on suurempi kuin Etelä-Suomessa. Varttuneiden kasvatusmetsi- en osuus (12 %) on selvästi pienempi kuin Etelä- Suomessa. Uudistuskypsien metsien ja nuorten tai- mikoiden osuudet ovat Pohjois-Suomen soilla lähes samat kuin Etelä-Suomen soilla. Suometsien yllä kuvattu jakautuminen kehitys- luokkiin kertoo, että soiden merkitys puuntuotan- nossa tulee korostumaan jo lähivuosina. Jos metsi- en hakkuumahdollisuudet halutaan hyödyntää täy- simääräisesti, koko ajan suureneva osa kasvatushak- kuista tulisi tehdä suometsissä. Pidemmällä aika- välillä myös uudistushakkuista merkittävä osa on suometsien uudistamista. Tämä kehitys on osoitettu myös Nuutisen ym. (2000) hakkuumahdollisuuslas- kelmissa. Etelä-Suomen korpisoilla on varttuneita kasvatus- metsiä ja uudistuskypsiä metsiä selvästi enemmän kuin rämeillä (liitetaulukko 7). Etelä-Suomen rä- meistä lähes 60 % on nuoria kasvatusmetsiä, kun 227 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 vastaava osuus korpisoista on 36 %. Rämeiden ja korpien kehitysluokkajakaumien erot selittävät osal- taan sen, että Etelä-Suomen metsien nuorissa ikä- luokissa mäntyvaltaisten metsien osuus on suuri ja varttuneet metsät ovat enimmäkseen kuusivaltaisia (vrt. Salminen ja Salminen 1998). Ojittamattomilla soilla hakkuukypsien ja varttu- neiden kasvatusmetsien osuus on suurempi kuin oji- tetuilla soilla (liitetaulukko 7, kuva 5). Erityisesti Pohjois-Suomessa ojittamattomilla soilla hakkuu- kypsien metsien osuus on huomattavan suuri (25 %) verrattuna ojitettujen soiden hakkuukypsien metsien osuuteen. Tämä selittyy osittain sillä, että Pohjois- Suomen ojittamattomista metsämaan soista huomat- tava osa on suojelualueilla (Virkkala ym. 2000) ja puustoltaan siten iäkästä. 6.4 Kehitysluokkajakaumien muutokset VMI6:n ja VMI8:n välillä Taulukossa 5 on esitetty kehitysluokkien osuudet pinta-alasta kuivatusvaiheittain metsämaan kor- pisoilla ja rämeillä VMI6:n, VMI7:n ja VMI8:n mu- kaan. Taulukossa 5 vajaatuottoiset metsät on ero- tettu omaksi luokakseen ja aukeat uudistusalat ja siemenpuustot on yhdistetty Paavilaisen ja Tiiho- sen (1988) esittämien tulosten mukaisesti. VMI7:n tuloksiin verrattuna taimikkokehitysluokkien osuus metsämaan suometsien alasta on pienentynyt sel- västi. Etelä-Suomen korpisoilla taimikoiden osuus on vähentynyt 18 %:sta 12 %:iin ja rämeillä 37 %:sta 17 %:iin (kun vajaatuottoiset metsät on erotet- tu omaksi luokakseen). Pohjois-Suomen korpisoilla taimikoiden osuus ei ole juuri muuttunut VMI7:n ja VMI8:n välillä, mutta rämeillä taimikoiden osuus on pienentynyt 45 %:sta 23 %:iin. Etelä-Suomen korpisoilla varttuneiden kasvatusmetsien osuus on kasvanut ja nuorien kasvatusmetsien osuus on pysy- Kuva 5. Kehitysluokkajakaumat soilla ojitustilanteen mukaan ja kivennäismailla Etelä- ja Pohjois-Suomessa. 228 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Taulukko 5. Kehitysluokkien osuudet pinta-alasta kuivatusvaiheittain metsämaan korvissa ja rämeillä VMI6, VMI7 ja VMI8:n mukaan. Alue Kuivatusvaihe Inven- Kehitysluokka Vajaa- Yhteensä tointi 1 2 3 4 5 6 7 tuottoiset % alasta a) KORVET Etelä- Ojittamaton 6 5 5 15 26 14 8 2 25 100 Suomi 7 3 4 13 30 27 13 1 9 100 8 2 3 6 29 37 14 1 9 100 Ojikko 6 6 7 13 31 12 6 2 23 100 7 4 6 12 34 25 11 0 8 100 8 3 4 7 32 30 12 0 11 100 Muuttuma 6 4 7 13 31 15 6 3 21 100 7 2 6 15 33 27 7 1 9 100 8 1 5 9 34 34 8 0 9 100 Turvekangas 6 4 6 14 26 19 8 2 21 100 7 1 4 11 28 31 9 1 15 100 8 1 5 8 28 33 9 0 15 100 Yhteensä 6 5 6 14 29 15 7 2 22 100 7 2 5 13 31 28 10 1 10 100 8 1 4 8 31 34 10 0 11 100 Pohjois- Ojittamaton 6 6 1 7 19 7 9 1 50 100 Suomi 7 4 2 8 20 17 17 1 31 100 8 3 3 8 27 19 13 0 27 100 Ojikko 6 18 2 16 22 5 4 0 33 100 7 4 6 19 26 17 6 0 22 100 8 3 15 8 34 15 8 0 16 100 Muuttuma 6 10 7 17 23 7 4 1 31 100 7 3 6 16 34 16 7 0 18 100 8 0 6 9 52 15 2 0 16 100 Turvekangas 6 11 1 11 20 11 8 1 37 100 7 2 2 8 31 15 6 0 36 100 8 1 6 9 40 19 5 0 22 100 Yhteensä 6 9 2 11 21 7 7 1 42 100 7 3 3 12 29 17 11 0 25 100 8 2 6 8 40 17 7 0 21 100 b) RÄMEET Etelä- Ojittamaton 6 3 8 22 38 11 5 4 9 100 Suomi 7 1 5 23 43 17 6 1 4 100 8 2 3 12 50 19 7 1 7 100 Ojikko 6 4 16 30 36 5 3 2 4 100 7 2 11 33 40 8 2 1 3 100 8 1 3 19 57 12 3 1 4 100 Muuttuma 6 3 13 34 34 7 2 3 4 100 7 1 6 34 43 11 2 1 2 100 8 0 2 16 62 15 2 0 2 100 Turvekangas 6 2 10 16 36 20 5 3 8 100 7 0 5 18 34 29 8 1 5 100 8 1 2 9 50 28 6 1 4 100 Yhteensä 6 3 13 29 36 8 3 3 5 100 7 1 6 31 42 14 3 1 2 100 8 1 2 15 58 17 3 0 3 100 Pohjois- Ojittamaton 6 4 5 44 26 4 7 1 9 100 Suomi 7 2 2 32 33 14 8 1 8 100 8 1 2 17 45 13 9 0 13 100 Ojikko 6 5 13 59 16 1 1 1 4 100 7 2 5 43 40 6 1 1 2 100 8 1 3 19 64 4 0 0 9 100 Muuttuma 6 4 8 58 21 3 1 1 4 100 7 1 4 45 40 6 1 0 3 100 8 0 2 23 64 6 1 0 3 100 Turvekangas 6 6 13 32 33 7 3 2 4 100 7 0 5 22 45 19 2 0 7 100 8 0 2 13 58 17 3 0 6 100 Yhteensä 6 4 8 52 23 4 3 1 5 100 7 1 4 41 39 8 2 1 4 100 8 0 2 21 60 8 2 0 5 100 Kehitysluokkakoodit: 1=Aukea uudistusala tai siemenpuusto, 2=Pieni taimikko, 3=Varttunut taimikko, 4=Nuori kasvatusmetsikkö, 5=Varttunut kasvatusmetsikkö, 6=Uudistuskypsä metsikkö, 7=Suojuspuumetsikkö 229 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 nyt muuttumattomana. Etelä-Suomen rämeillä taas varttuneiden kasvatusmetsien osuus on pysynyt sa- mana, mutta nuorien kasvatusmetsien osuus on kas- vanut selvästi. Pohjois-Suomessa nuorien kasvatus- metsien osuus on kasvanut inventointien välillä se- kä korpisoilla että rämeillä. Uudistuskypsien metsi- en osuus ei ole juurikaan muuttunut, sen enempää Etelä- kuin Pohjois-Suomessakaan. Nuorien kasvatusmetsien osuus oli suuri jo VMI7:n mukaan, joten suometsissä nuoret kasvatus- metsät näyttävät siirtyvän hyvin hitaasti varttuneiksi kasvatusmetsiksi. Erityisesti rämeillä nuoria kasva- tusmetsiä on siirtynyt vain vähän varttuneisiin kas- vatusmetsiin (taulukko 5). Ojittamattomilla rämeillä puuston kehitys näyttää inventoinnin luokitukses- sa pysähtyvän yleensä nuoren kasvatusmetsän vai- heeseen. Seitsemännen inventoinnin mukaan ojit- tamattomista rämeistä oli varttuneita kasvatusmet- siä Etelä-Suomessa 17 % ja Pohjois-Suomessa 14 %. VMI8:n mukaan vastaavat osuudet ovat 19 % ja 13 %, kun vajaatuottoiset metsät on erotettu omak- si luokakseen (taulukko 5). Tulos selittyy sillä, et- tä VMI:ssa nuorten kasvatusmetsien ikärajat ovat soilla varsin väljät – ohjeellinen puuston iän yläraja on 120 vuotta Etelä-Suomessa ja 200 vuotta Poh- jois-Suomessa. Puuston kokojakauman epätasaisuus ojittamattomilla rämeillä aiheuttaa osaltaan sen, että varttuneissakin metsissä on runsaasti pientä puus- toa ja tukkikokoisten runkojen osuus jää pieneksi eikä tukkikokoisia runkoja ole etenkään harvennus- kertymässä. VMI:n ohjeiston mukaan varttuneissa kasvatusmetsissä tulee olla jo selvästi tukkikokoisia runkoja, joita tulee olla mukana kertymässäkin. Ojittamattomilla rämeillä nuoria kasvatusmetsiä on siirtynyt varttuneisiin kasvatusmetsiin vähem- män kuin varttuneita kasvatusmetsiä uudistuskyp- siin metsiin vaikka nuoria kasvatusmetsiä oli huo- mattavan runsaasti jo seitsemännessä inventoinnis- sa. Osittain tulos voi johtua myös siitä, että uudisoji- tuksia on tehty eniten puustoltaan varttuneilla soilla, jolloin varttuneita kasvatusmetsiä on siirtynyt ojit- tamattomista rämeistä ojitettuihin rämeisiin. Sen si- jaan korpisoilla varttuneiden kasvatusmetsien osuus on kasvanut odotetusti. 7 Puuston tilavuus 7.1 Puuston kokonaistilavuus 7.1.1 Puuston kokonaistilavuus ja puulajien osuu- det tilavuudesta soilla ja ojitetuilla kankailla Suometsien puuston kokonaistilavuus on 376,9 milj. m3 (liitetaulukko 8). Suopuustojen tilavuus on 20 % Suomen metsien kokonaispuustosta. Soiden puus- tosta valtaosa (248,5 milj. m3) on Etelä-Suomen soilla. Etelä-Suomessa suopuustojen osuus koko- naispuustosta on 19 % ja Pohjois-Suomessa 23%. Ojitettujen kankaiden puuston kokonaistilavuus on 82,1 milj. m3 eli runsaat 4 % metsien kokonaistila- vuudesta (Etelä-Suomessa 62,3 milj. m3 ja Pohjois- Suomessa 19,8 milj. m3). Soiden puustosta lähes puolet (175,0 milj. m3) on mäntyä (liitetaulukko 8). Kuusen osuus on run- sas neljännes (100,8 milj. m3), samoin lehtipuus- ton (101,1 milj. m3). Etelä-Suomessa kuusen osuus puuston tilavuudesta on suurempi kuin Pohjois-Suo- messa ja männyn osuus pienempi. Ojitettujen kan- kaiden puusto on Etelä-Suomessa pääosin kuusta, mutta Pohjois-Suomessa mäntyä. 7.1.2 Puuston kokonaistilavuus ja puulajien osuu- det tilavuudesta soilla pääryhmittäin Koko maassa runsas puolet (205,7 milj. m3) soiden puustosta on korpisoilla ja vajaat puolet (171,3 milj. m3) rämeillä (liitetaulukko 8). Etelä-Suomessa kor- pien puuston osuus on 60 % soiden puustosta ja Pohjois-Suomessa 43 %. Korpisoilla puuston kes- kitilavuus on huomattavasti suurempi kuin rämeillä (ks. luku 7.2.1). Tämän vuoksi korpien osuus puus- ton tilavuudesta on huomattavasti suurempi kuin korpien osuus suoalasta. Odotetusti eri puulajien osuudet puuston tilavuu- desta määräytyvät paljolti suon pääryhmän mukaan. Korpien puustosta vajaat puolet on kuusta, noin kol- mannes lehtipuustoa ja noin viidennes mäntyä. Ete- lä-Suomen korpisoilla männyn osuus on hieman suurempi ja lehtipuuston osuus hieman pienempi kuin Pohjois-Suomen korpisoilla. Rämeiden puustosta lähes neljä viidesosaa on 230 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat mäntyä, vajaat 6 % kuusta ja noin 16 % lehtipuus- toa. Puulajien osuudet ovat hyvin samankaltaiset Etelä- ja Pohjois-Suomen rämeillä. Myöskään met- sämaan rämeiden puulajikoostumus ei merkittäväs- ti poikkea yhdistetyn metsä- ja kitumaan rämeiden puustosta. Mäntyvaltaisten suometsien osuus (runsaat 70 %) soiden alasta on huomattavasti suurempi kuin män- nyn osuus suopuustojen tilavuudesta (noin 50 %) (ks. luku 5.1). Kuusen ja lehtipuuston osuudet ti- lavuudesta ovat puolestaan suuremmat kuin kuusi- ja lehtipuuvaltaisten suometsien osuudet suoalasta. Tämä selittyy sillä, että korvet ovat selvästi puus- toisempia kuin rämeet. 7.1.3 Puuston kokonaistilavuus ja puulajien osuu- det tilavuudesta ojitustilanteen mukaan Soiden puustosta 77 % (288,6 milj. m3) on ojitetuilla soilla, kun ojitettujen soiden osuus metsä- ja kitu- maan soiden alasta on 67 % (liitetaulukko 8). Etelä- Suomessa ojitettujen soiden puuston osuus alueen soiden kokonaispuustosta on selvästi suurempi (83 %) kuin Pohjois-Suomessa (64 %). Etelä-Suomen ojittamattomien soiden puustosta pääosa (43 %) on kuusta (liitetaulukko 8). Män- nyn osuus tilavuudesta on noin kolmannes. Kuusen osuus tilavuudesta on suurempi kuin männyn vaikka ojittamattomista soista vain vajaa kolmannes on kor- pia (liitetaulukko 2). Tulos selittyy sillä, että Etelä- Suomen ojittamattomilla korpisoilla puuston keski- tilavuus on huomattavasti suurempi kuin ojittamat- tomilla rämeillä (ks. luku 7.2.2). Pohjois-Suomes- sa ojittamattomien korpien osuus ojittamattomien soiden alasta on niin pieni, että kuusen osuus ko- konaistilavuudesta jää selvästi pienemmäksi kuin männyn osuus, vaikka myös Pohjois-Suomessa ojit- tamattomien korpien keskitilavuus on selvästi suu- rempi kuin ojittamattomien rämeiden. Etelä-Suomessa ojitettujen soiden puustosta on mäntyä 45 % ja kuusta 28 % (liitetaulukko 8). Oji- tettujen rämeiden puustosta 78 % on mäntyä, 18 % lehtipuuta ja 5 % kuusta. Ojitetuilla korpisoilla osuu- det ovat: mänty 21 %, kuusi 45 % ja lehtipuut 34 %. Pohjois-Suomen soiden puustosta on mäntyä 56 %, kuusta 13 % ja lehtipuita 30 %. Pohjois-Suomen oji- tetuilla korpisoilla noin puolet puuston tilavuudesta on lehtipuuta ja kuusen osuus (26 %) on selvästi pie- nempi kuin Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomen ojite- tuilla rämeillä puulajien osuudet tilavuudesta ovat hyvin samanlaiset kuin Etelä-Suomessa. 7.1.4 Puuston kokonaistilavuuden kehitys 1951–1994 Taulukkoon 6 on koottu puuston kokonaistilavuu- den kehitys kankailla ja soilla VMI3:sta (1951–53) lähtien. Suopuustojen tilavuudet on otettu julkaisus- ta Paavilainen ja Tiihonen (1988) ja kivennäismai- den ja soiden yhteistilavuudet julkaisusta Tomppo ja Henttonen (1996). Taulukossa 6 esitetyissä luvuis- sa on otettu huomioon tilavuusyhtälöiden vaihtami- nen VMI5:n ja VMI6:n välillä sekä alle 2,5 cm:n läpimittaisten puiden mittaamatta jättäminen ennen VMI7:ia (Kuusela 1978). (VMI3:n ja VMI6:n tulos- ten osalta Tompon ja Henttosen (1996) esittämiin lu- kuihin on lisätty 0,7 %, koska näissä ei ollut mukana alle 2,5 cm:n läpimittaisia puita). Suopuustot muo- dostivat 1950-luvun alussa noin kuudesosan koko puustosta. 1960-luvulta lähtien suopuustojen koko- naistilavuus ja osuus puustosta on kasvanut VMI8:n mukaiseen 20 %:iin. Kivennäismaiden puusto on li- Taulukko 6. Puuston kokonaistilavuus (milj.m3) kivennäismailla ja soilla 1951–1994 sekä arvioituna VMI3:n aikaisille soille VMI8:n ajankohdalla (sarake Suot 1951–53). Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Kiven- Suot Yh- Kiven- Suot Yh- Kiven- Suot Yh- Suot näismaat teensä näismaat teensä näismaat teensä 1951–53 VMI3 (1951–53) 856 161 1017 422 91 513 1297 252 1549 252 VMI6 (1971–76) 911 154 1065 388 77 465 1299 231 1530 VMI7 (1977–84) 977 194 1171 392 97 489 1369 291 1660 VMI8 (1986–94) 1085 248 1333 429 128 557 1513 377 1890 430 231 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 sääntynyt 1950-luvulta 17 % (216 milj. m3); soiden puusto on lisääntynyt vastaavana aikana 50 % (125 milj. m3). Todellisuudessa suopuustojen tilavuus on 1950-luvulta lähtien lisääntynyt VMI8:iin mennessä tätäkin enemmän, sillä osa ojitetuista soista on eten- kin uusimmissa inventoinneissa luokiteltu kiven- näismaiksi turvekerroksen hävittyä. Ojitettujen ki- vennäismaiden puusto on VMI8:n mukaan 82 milj. m3. Valtaosa tästä kasvanee entisillä soilla. VMI7:n ja VMI8:n välillä soiden puuston koko- naistilavuuden lisäys on ollut 30 %. Samaan aikaan kivennäismailla lisäys on ollut 10 %. Suo- ja ki- vennäismaametsien kehitysluokkarakenteiden erot selittävät puuston tilavuuskehityksen erilaisuuden. Soilla on etenkin VMI7:n aikaan ollut runsaasti nuo- ria kasvatusmetsiä ja taimikoita, sen sijaan uudis- tuskypsiä metsiä on edelleen niukasti. Osittain suo- puustojen tilavuuden nopeaa nousua selittää myös se, että harvennusrästejä on soilla suhteellisesti enemmän kuin kivennäismailla (ks. luku 12). 7.2 Puuston keskitilavuus 7.2.1 Puuston keskitilavuus pääryhmittäin Metsä- ja kitumaan soilla puuston keskitilavuus on 55,2 m3/ha (liitetaulukko 9). Tämä on selvästi vähemmän kuin kivennäismaiden metsien puuston keskitilavuus (93,3 m3/ha metsä- ja kitumaalla). Ete- lä-Suomen suometsät ovat suhteellisen runsaspuus- toisia, keskitilavuus on 79,0 m3/ha. Pohjois-Suomen soilla puuston keskitilavuus on vain 34,8 m3/ha. Ko- ko maan metsämaan soilla puuston keskitilavuus, 72,7 m3/ha, on selvästi pienempi kuin puuston kes- kitilavuus metsämaan kivennäismailla (97,8). Ero on selvästi suurempi kuin ao. luokkien keskitila- vuusarvioiden kaksinkertaiset keskivirheet. Etelä-Suomen korpisoilla puuston keskitilavuus on 118,6 m3/ha ja rämeillä vain 52,5 m3/ha (liite- taulukko 9). Vastaavasti Pohjois-Suomen korpisoilla puuston keskitilavuus on 56,6 m3/ha ja rämeillä 26,9 m3/ha. Korvet ovat siten sekä Etelä- että Pohjois- Suomessa keskimäärin lähes yhtä puustoisia kuin kivennäismaat – ero ei ole tilastollisesti merkittävä, kun otantavirheet otetaan huomioon. Metsämaan rämeillä puuston keskitilavuus on etenkin Etelä-Suomessa huomattavasti suurempi kuin yhdistetyn metsä- ja kitumaan rämeiden puus- ton keskitilavuus. Etelä-Suomen metsämaan rämeil- lä puuston keskitilavuus on 62,9 m3/ha eli lähes 10 m3/ha enemmän kuin yhdistetyn metsä- ja kitumaan rämeillä (liitetaulukko 9). Korpisoilla vastaava ero on pieni (vain 2 m3/ha) aiheutuen lähinnä siitä, että kitumaiden osuus on korpisoilla huomattavasti pie- nempi kuin rämeillä. 7.2.2 Puuston keskitilavuus ojitustilanteen mukaan Puuston keskitilavuus ojittamattomilla metsä- ja ki- tumaan soilla on 39,1 m3/ha (liitetaulukko 9). Oji- tettujen metsä- ja kitumaan soiden puuston keskiti- lavuus on tätä selvästi korkeampi, 63,1 m3/ha. Jos tarkastellaan pelkästään metsämaata, puuston keskitilavuus on ojittamattomilla soilla (74,7 m3/ha) keskimäärin hieman korkeampi kuin ojitetuilla soil- la (72,2 m3/ha). Ero on pieni suhteessa keskitila- vuusarvioiden keskivirheisiin. Puuston suhteellisen suuri keskitilavuus ojittamattomilla metsämaan soil- la selittyy sillä, että vähäpuustoisimmat ojittamat- tomat suot luokittuvat kitumaiksi. Metsämaiksi luo- kittuvat suot ovat jo määritelmän mukaisesti run- saspuustoisempia. Ojitetuilla soilla puolestaan oja- verkosto (Keltikangas 1971, Seppälä 1972) ja mah- dollisesti tehdyt hakkuut alentavat puuston keskiti- lavuutta. Ojitettujen soiden puuston keskitilavuutta alentaa myös se, että osa ojitetuista kohteista on oji- tuksen vaikutuksesta saattanut siirtyä vasta äskettäin niukkapuustoisesta kitumaasta metsämaaksi. Täs- tä kertoo esimerkiksi se, että ojitetuilla metsämaan soilla ohutturpeisten soiden osuus on pienempi kuin ojittamattomilla soilla (ks. luku 4.1.2). Jos keskitilavuuksien vertailussa otetaan huomi- oon myös kehitysluokat (liitetaulukko 10), puuston keskitilavuus on ojitetuilla metsämaan soilla selvästi suurempi kuin ojittamattomilla soilla. Ojittamattomilla Etelä-Suomen metsämaan kor- pisoilla puuston keskitilavuus on peräti 123,4 m3/ha eli likimäärin sama kuin Etelä-Suomen metsämaan kivennäismailla (liitetaulukko 9). Ojitetuilla Etelä- Suomen korpisoilla puuston keskitilavuus on 119,8 m3/ha. Jos tarkastellaan sekä metsä- että kitumai- ta, ojitettujen korpien puuston keskitilavuus on suu- rempi kuin ojittamattomien korpien. Myös Pohjois- Suomessa puuston keskitilavuus on ojittamattomilla 232 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat metsämaan soilla lähes sama kuin ojitetuilla met- sämaan soilla. Jos metsä- ja kitumaata tarkastel- laan yhdessä, myös Pohjois-Suomen ojitetuilla kor- pisoilla puuston keskitilavuus on selvästi suurempi kuin ojittamattomilla korpisoilla. Kehitysluokittain tarkastellen ojitetuilla korpisoilla puuston keskiti- lavuus on selvästi suurempi kuin ojittamattomilla (liitetaulukko 10). Ojitetut metsämaan rämeet eivät keskimäärin juu- rikaan poikkea ojittamattomista metsämaan rämeis- tä puuston keskitilavuuden suhteen sen enempää Etelä- kuin Pohjois-Suomessakaan (liitetaulukko 9). Kehitysluokittain tarkasteltuna ojitetut ja ojittamat- tomat metsämaan rämeet kuitenkin eroavat toisis- taan selvästi (liitetaulukko 10). Yhdistetyllä metsä- ja kitumaalla ojitetut rämeet ovat selvästi runsas- puustoisempia kuin ojittamattomat rämeet sekä Ete- lä- että Pohjois-Suomessa. 7.2.3 Puuston keskitilavuus kehitysluokittain Kehitysluokka määritetään vain metsämaalle, joten kaikki kehitysluokittaiset tulokset koskevat metsä- maata. Korpisoilla puuston keskitilavuudet ovat suu- remmat kuin rämeillä sekä kehitysluokittain tarkas- teltuna että kokonaisuutena (liitetaulukko 10). Jo pienistä taimikoista lähtien puuston keskitilavuudet ovat korpisoilla suurempia kuin rämeillä. Suurim- millaan ero on uudistuskypsissä metsissä. Etelä-Suomen uudistuskypsillä korpisoilla puus- ton keskitilavuus on 198 m3/ha, kun vastaava kes- kitilavuus rämeillä on 127 m3/ha (liitetaulukko 10). Pohjois-Suomessa erot ovat pienempiä. Etelä-Suo- men korpisoilla puuston keskitilavuudet ovat nuoris- sa kehitysluokissa suurempia kuin vastaavien kehi- tysluokkien keskitilavuudet kivennäismailla. Tämä aiheutunee pääasiassa siitä, että soilla harvennus- rästejä on enemmän kuin kivennäismailla (ks. luku 12). Kivennäismaiden varttuneet kasvatusmetsät ja uudistuskypsät metsät ovat puustoisempia kuin vas- taavien kehitysluokkien korvet. Ojitetut rämeet ovat varttuneissa kehitysluokissa selvästi puustoisempia kuin ojittamattomat. Etelä-Suomen korpisoilla ojite- tut nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät ovat puustoi- sempia kuin vastaavien kehitysluokkien ojittamatto- mat korvet, mutta uudistuskypsillä korpisoilla ei ole juurikaan eroa ojitettujen ja ojittamattomien soiden välillä. Pohjois-Suomessa sekä ojitetut korvet että ojite- tut rämeet ovat ojittamattomia soita puustoisempia kaikissa kehitysluokissa uudistusaloja (mukaan lu- kien siemen- ja suojuspuustot) lukuun ottamatta. Kehitysluokkajakaumien erot aiheuttavat kuitenkin sen, että yli kehitysluokkien tarkastellen Pohjois- Suomen ojittamattomilla korpisoilla puuston keski- tilavuus on lähes sama kuin ojittamattomilla rämeil- lä. 8 Puuston järeys ja puutavaralajijakaumat 8.1 Läpimittajakaumat 8.1.1 Tarkastelutavat Suopuustojen järeyssuhteita metsä- ja kitumaalla tarkastellaan seuraavassa kahdella tavalla: toisaalta suhteutetaan eri läpimittaluokkiin kuuluvien puiden runkoluvut kokonaisrunkolukuun ja toisaalta suh- teutetaan eri läpimittaluokkiin kuuluvien puiden ti- lavuudet kokonaistilavuuteen. Runkoluvun jakautu- mista läpimittaluokkiin tarkastellaan vain graafi sesti (kuva 6) vertaamalla toisiinsa päätyypeittäin ja oji- tustilanteen mukaan havu- ja lehtipuuston jakaumia erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Mukana ver- tailussa ovat myös kivennäismaiden jakaumat. Tila- vuuden läpimittajakaumia tarkastellaan sekä graa- fi sesti (kuva 7) että liitetaulukon 11 avulla. 8.1.2 Runkoluvun läpimittajakauma Sekä soiden että kivennäismaiden puustoissa run- koluvusta ylivoimaisesti eniten on alle 5 cm:n pui- ta ja seuraavissa luokissa runkoluku pienenee voi- makkaasti läpimitan suuretessa (kuva 6, ks. myös Gustavsen ja Päivänen 1986, Hökkä ja Laine 1988, Sarkkola ym. 2001). Tässä tarkastelussa kaikki ke- hitysluokat ovat yhdessä, jolloin pieniläpimittainen puusto kertyy pääosin taimikoista, joiden runkoluku aina on suuri. Lehtipuusto on erityisesti painottu- nut pienimpään läpimittaluokkaan lukuun ottamatta Pohjois-Suomen ojitettuja rämeitä ja kivennäismai- 233 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 ta. Havupuuston osalta suot poikkeavat kivennäis- maista siinä, että kivennäismaiden puusto on jakau- tunut tasaisemmin eri läpimittaluokkiin. Puulajiryh- mien jakaumat ovat selvästi erilaisia: lehtipuiden osuus pienimmän läpimittaluokan puista on sel- västi suurempi ja suuremmista puista pienempi kuin havupuiden. Korpien pieniläpimittaisesta puus- tosta valtaosa on koivua. Pohjois-Suomen ojitetuil- la rämeillä runkoluku on selvästi suurempi kuin ojittamattomilla. Kuva 6. Läpimittaluokkien osuudet puuston runkoluvusta Etelä- ja Pohjois-Suomessa puulajiryhmittäin ja a) päätyypeittäin b) ojitustilanteen mukaan. 234 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat 8.1.3 Tilavuuden läpimittajakauma Pieniläpimittaisen puuston osuus runkoluvusta on suu- ri, mutta osuus tilavuudesta on vähäinen. Pienimmän läpimittaluokan osuus kokonaistilavuudesta on soilla vain noin 4 % (liitetaulukko 11). Vaikka erot ojitettu- jen ja ojittamattomien soiden välillä runkoluvun läpi- mittajakaumassa olivat vähäiset (kuva 6), ojituksen vaikutus näkyi 10–20 cm:n puiden suurempana osuu- tena ojitettujen soiden läpimittajakaumassa (kuva 7). Alle 20 cm:n läpimittaluokissa tilavuuden lisäys on pääasiassa lehtipuuta. Kuva 7. Läpimittaluokkien osuudet puuston tilavuudesta Etelä- ja Pohjois-Suomessa puulajiryhmittäin ja a) päätyypeittäin b) ojitustilanteen mukaan. 235 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Tilavuuden läpimittajakauma on soilla selvästi eri- lainen kuin kivennäismailla (kuva 7). Kivennäis- mailla puuston tilavuusjakauma on laajempi kuin soilla ja painottunut keskimäärin 20–29 cm läpimit- taluokkiin kun soilla jakauman huippu on 10–19 cm:n läpimittaluokassa (liitetaulukko 11). Soilla puuston tilavuudesta valtaosa koostuu läpimitaltaan alle 25 cm:n puista, vain 17 % tätä suuremmista puista. Korvet ja rämeet poikkeavat selvästi toisis- taan puuston järeyden suhteen: korpisoilla 58 % puuston tilavuudesta on alle 20 cm:n läpimittaluokis- sa, kun taas rämeillä samaa läpimittarajaa pienempi- en puiden tilavuusosuus on peräti 78 % puuston tila- vuudesta. Korpien kasvupaikoilla myös lehtipuusto on järeämpää kuin rämeillä. Rämeillä lehtipuuston tilavuudesta yli 15 % koostuu alle 5 cm:n läpimit- taisista puista. Ojitetuilla soilla lehtipuuston tilavuu- desta on hieman suurempi osuus järeissä läpimitta- luokissa kuin ojittamattomilla. Etelä-Suomen ojitetuilla soilla puuston tilavuu- desta suurin osa on läpimittaluokissa 15–19 ja 20–24 cm, Pohjois-Suomessa taas luokissa 10–14 ja 15–19 cm. Pohjois-Suomen ojitetuilla rämeillä luo- kan 10–14 cm osuus puuston kokonaistilavuudesta on yli kolmannes (liitetaulukko 11). Keskitilavuuden läpimittajakaumissa näkyy eri- tyisesti korpien kivennäismaita suurempi lehtipuun osuus sekä se, että ojitetuilla soilla lehtipuuta on enemmän kuin ojittamattomilla (kuva 8). Verrattuna edellisen inventoinnin aikaiseen tilan- teeseen suurimpien läpimittaluokkien osuus suo- puuston koko tilavuudesta on hienoisesti kasvanut niin Etelä- kuin Pohjois-Suomessa (taulukko 7). Soiden ja kivennäismaiden yhteisjakaumat ovat VMI7:ssa ja VMI8:ssa lähes samanlaiset. 8.2 Puuston puutavaralajijakaumat kehitys- luokittain Taimikkovaiheen metsät ovat metsämaan soilla kes- kimäärin hieman puustoisempia kuin kivennäismail- la, mutta kasvatusmetsät ja uudistuskypsät metsät ovat kivennäismailla selvästi puustoisempia kuin soilla (liitetaulukko 10). Korvet ovat selvästi puus- toisempia kuin rämeet jokaisessa kehitysluokassa. Metsämaan korpien puuston kokonaistilavuudesta merkittävä osa on varttuneissa kasvatusmetsissä (44 %), rämeiden puuston kokonaistilavuudesta taas enin osa (60 %) on nuorissa kasvatusmetsissä. Koko maassa metsämaan soiden puuston koko- naistilavuudesta (349,0 milj. m3) on tukkipuuta 21 %, kun taas kivennäismaiden metsissä tukkipuu- osuus on 40 % (liitetaulukko 10). Ojittamattomien soiden puuston kokonaistilavuudesta tukkipuuta on 24 %. Ojitettujen ja ojittamattomien soiden hukka- puuosuudet (14 % ja 13 %) ovat soilla lähes kak- sinkertaisia verrattuna kivennäismaiden hukkapuu- Taulukko 7. Läpimittaluokkien osuudet puuston tilavuudesta metsämaan soilla ja metsämaalla yhteensä VMI7:n ja VMI8:n mukaan. Läpimittaluokka, cm 0–4 5–9 10–14 15–19 20–24 25–29 Yli 30 Yhteensä % m3/ha ETELÄ-SUOMI Suot VMI7 4 15 23 23 19 10 6 70 VMI8 3 12 22 24 19 12 8 89 Suot ja kivennäismaat VMI7 2 8 13 17 21 19 20 101 VMI8 2 8 14 17 19 18 23 115 POHJOIS-SUOMI Suot VMI7 6 22 28 21 14 4 5 38 VMI8 5 19 29 23 13 6 4 51 Suot ja kivennäismaat VMI7 2 11 18 19 18 15 17 54 VMI8 3 11 19 20 17 13 17 61 236 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Kuva 8b. Havu- ja lehtipuuston keskitilavuudet läpimittaluokittain Pohjois-Suomessa. Kuva 8a. Havu- ja lehtipuuston keskitilavuudet läpimittaluokittain Etelä-Suomessa. 237 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 osuuteen (7,2 %). Kuitupuuosuus on ymmärrettä- västi suurempi soilla kuin kivennäismailla. Kuitu- puutilavuus on ojitetuilla soilla 187,6 milj. m3 ja ojittamattomilla soilla 43,3 milj. m3. Suometsien tukkitilavuudesta (71,5 milj. m3) on Etelä-Suomessa 85 % (60,8 milj. m3), valtaosaltaan ojitetuilla soilla (48,9 milj. m3, 80 %). Koko maan ojitusalueiden tukkitilavuudesta korpisoilla on 38,7 milj. m3 ja rä- meillä 16,8 milj. m3. Kehitysluokittainen tarkastelu (liitetaulukko 10) osoittaa, että tukkiosuus kasvaa varttuneempiin ke- hitysluokkiin siirryttäessä, mutta soilla se kuiten- kin jää kivennäismaita pienemmäksi kaikissa kehi- tysluokissa. Tukkipuuta on myös taimikoissa, mut- ta tukkia on kivennäismaiden taimikoissa enem- män kuin suotaimikoissa. Vastaavasti hukkapuu- osuus on soilla jokaisessa kehitysluokassa suurempi kuin kivennäismailla. Tukkipuuston keskitilavuus ojitetuilla metsämaan soilla on 14,3 m3/ha ja ojittamattomilla 17,6 m3/ ha (liitetaulukko 10). Ojitetuilla soilla tukkipuuston keskitilavuus Pohjois-Suomessa on huomattavasti pienempi (4,3 m3/ha) kuin Etelä-Suomessa (20,9 m3/ha). Koko maan korpisoilla on keskimäärin sel- västi enemmän tukkipuustoa (26,4 m3/ha) kuin rä- meillä (6,9 m3/ha). Koko maan rämeiden ja Poh- jois-Suomen korpien varttuneiden kasvatusmetsien ja uudistuskypsien metsien kehitysluokissa tukki- puuston keskitilavuus on selvästi suurempi ojitetuil- la kuin ojittamattomilla soilla. Uudistuskypsissä metsissä (kehitysluokka 6) tuk- kiosuus on suurin, soilla 42 % ja kivennäismailla 52 % (liitetaulukko 10). Ojitetuilla soilla kehitys- luokassa 6 tukkiosuus on selvästi suurempi (46 %) kuin ojittamattomilla (35 %). Uudistuskypsissä suo- metsissä on tukkipuuta koko Suomessa 21,3 milj. m3 (ojittamattomilla soilla 7,0 milj. m3 ja ojitetuilla 14,3 milj. m3), josta Etelä-Suomessa 17,6 milj. m3. Valtaosa tästä on ojitetuilla soilla (74 %, 13,1 milj. m3), ja siitä taas valtaosa korpikasvupaikoilla (10,6 milj. m3). Etelä-Suomessa uudistuskypsien ojitettu- jen korpien puuston kokonaistilavuudesta noin 49 % on tukkia, ja rämepuustojen tilavuudesta noin 45 %. Pohjoisessa vastaavat osuudet ovat 28 % ja 36 %. Etelä-Suomen kivennäismailla tukkiosuus on 61 % ja Pohjois-Suomessa 34 %. Etelä-Suomessa ojitettujen korpien uudistuskyp- sien metsien tukkitilavuus (10,6 milj. m3) on yli nelinkertainen rämeiden tukkitilavuuteen verrattu- na (2,5 milj. m3). Uudistuskypsien metsien tukki- tilavuus Pohjois-Suomen ojitetuilla soilla jää niiden pienen pinta-alan vuoksi (vrt. kuva 5) varsin vähäi- seksi sekä rämeillä että korvissa (0,4 milj. m3 ja 0,8 milj. m3). Pohjois-Suomessa uudistuskypsien suo- metsien kokonaistilavuudesta ja tukkitilavuudesta selvästi suurimmat osuudet (73 % ja 68 %) ovatkin ojittamattomilla soilla. Uudistuskypsissä suometsissä hehtaarikohtainen tukkitilavuus on ojittamattomilla soilla 39,3 m3/ha ja ojitetuilla 77,7 m3/ha. Uudistuskypsistä metsis- tä suurin tukkiosuus on Etelä-Suomen ojittamatto- missa korvissa (52 %, 102,7 m3/ha), ja pienin Poh- jois-Suomen ojittamattomilla rämeillä (22 %, 15,7 m3/ha). Tukkia on suhteellisen vähän myös pohjoi- sen ojitettujen korpien uudistuskypsissä metsiköis- sä (35,2 m3/ha, eli 28 % kokonaispuustosta). Etelä- Suomen ojitettujen korpien suojuspuumetsiköissä tukkipuiden osuus keskitilavuudesta on suhteellises- ti suurin, 65 %. 8.3 Tukkirunkojen osuus runkoluvusta Tukkipuiden osuus läpimittaluokan runkoluvusta kuvaa puun laatua. Vaikka puu mittojensa puolesta olisikin tukin kokoa, voi se mahdollisten vikojen vuoksi olla laadultaan tukiksi kelpaamaton. Tukki- puuksi VMI:ssa luettavan rungon minimilaatuvaati- mukset on kuvattu maastotyöohjeessa (Valtakunnan metsien… 1986). Koko maan metsä- ja kitumaan suometsissä tukkirunkojen osuus koko runkoluvusta on 1,3 %, mikä on selvästi alhaisempi kuin kiven- näismaiden tukkirunkojen osuus 4,2 % (liitetauluk- ko 12). Korpisoilla osuus on suurempi kuin rämeil- lä (1,9 % ja 0,9 %). Keskimäärin osuus on sama ojitetuilla ja ojittamattomilla soilla, mutta läpimit- taluokittain tarkasteltuna ovat osuudet selvästi suu- remmat ojitetuilla soilla. Varsinkin Pohjois-Suomen rämeillä ero ojitettujen ja ojittamattomien soiden välillä on luokittain tarkasteltaessa erittäin selvä. Erityisesti havupuuston tukkipuuosuus on ojitetuilla soilla suurempi kuin ojittamattomilla. Ojitetuilla rä- meillä myös tukkirunkojen kokonaismäärä hehtaa- rilla on suurempi kuin ojittamattomilla soilla. Ojite- tuilla ja ojittamattomilla korpisoilla tukin kokoisista rungoista suurempi osa on tukkipuita kuin rämeillä 238 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat (liitetaulukko 12). Koko maassa keskimäärin suu- rimmat läpimittaluokittaiset tukkirunkojen osuudet sekä tukkirunkojen kokonaismäärät ovat ojittamat- tomilla kankailla. 9 Puuston kasvu 9.1 Puuston kokonaiskasvu VMI8:n mukaan metsä- ja kitumaalla Koko maan puuston kasvunlaskentajakson eli viiden vuoden keskimääräinen vuotuinen kasvu on VMI8:n mukaan 77,1 milj. m3. Kun inventoinnit on tehty vuosina 1986–1994, ovat vanhimmat kasvulukuun vaikuttavat kasvutiedot Etelä-Suomessa vuodelta 1981, katso luku 2.4.3. Männyn vuotuinen kasvu on koko maassa 32,9 milj. m3 (43 % puuston kasvusta), kuusen 27,6 milj. m3 (35 %), koivun 12,9 milj. m3 (17 %) ja muiden lehtipuiden 3,7 milj. m3 (5 %). 9.2 Puuston kokonaiskasvun muutokset metsä- ja kitumaalla Koko maan puuston vuotuinen kasvu oli 1950-lu- vun alussa 55,2 milj. m3 (Ilvessalo 1956, Tomppo ja Henttonen 1996). Se nousi aluksi hitaasti 1970-lu- vun puoleen väliin saakka, jolloin se oli 57,4 milj. m3 (Kuusela 1978). Sen jälkeen kasvun lisäys no- peutui joksikin aikaa. Lisäystä nopeuttivat muuttu- neiden metsänhoitotapojen ja metsänparannuksen lisäksi osaltaan suotuisat ilmastotekijät. VMI7:ssa (1977–1984) vuotuinen kasvu oli 68,4 milj. m3 (Kuusela ja Salminen 1991, Tomppo ja Henttonen 1996). Kasvu on VMI8:ssa 40 % suurempi kuin 1950-luvun alussa ja 13 % suurempi kuin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Etelä-Suomessa puuston kasvu on noussut 42,0 milj. m3:sta 59,6 milj. m3:iin ja Pohjois-Suomessa 13,2 milj. m3:sta 17,5 milj. m3:iin. Kasvumuutoksia arvioitaessa on huomatta- va, että alle 2,5 cm:n läpimittaiset puut on mitattu vasta VMI7:sta lähtien ja poistuneen puuston kas- vu on arvioitu VMI5:sta lähtien. Alle 2,5 cm:n lä- pimittaisten puiden osuus koko puuston kasvusta on VMI8:ssa 2 %. Edellä olevissa kasvuluvuissa on otettu huomioon VMI6:ssa käyttöön otetut uudet ti- lavuusmallit, jotka johtivat sekä puuston runkotila- vuuden että kasvun kohdalla noin 3 % aiempaa suu- rempaan arvioon (Kuusela 1978). Männyn kasvu on noussut VMI3:sta suhteellisesti eniten. Pohjois-Suomessa männyn kasvu on noussut 67 % ja Etelä-Suomessa 48 %. Kuusen kasvu on noussut etelässä, mutta laskenut pohjoisessa. Leh- tipuiden yhteenlaskettu kasvu on noussut sekä ete- lässä että pohjoisessa. VMI3:ssa ei eroteltu koivun ja muiden lehtipuiden kasvuja. Tähän julkaisuun las- ketut männyn ja kuusen kasvut poikkeavat hieman aikaisemmin esitetyistä VMI8:n kasvuluvuista (esi- merkiksi Tomppo ja Henttonen 1996), koska tässä kasvut on laskettu käyttäen osituksena ojittamatto- mia ja ojitettuja kivennäismaita ja soita. Metsä- ja kitumaan puuston vuotuinen keskikas- vu on lisääntynyt VMI3:n 2,52 m3:stä hehtaarilla VMI7:n 2,95 m3:iin ja VMI8:ssa 3,35 m3:iin hehtaa- rilla. Etelä-Suomessa kasvu on noussut 3,60 m3:stä 4,93 m3:iin hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa 1,29 m3:stä 1,6 m3:iin hehtaarilla. 9.3 Suometsien puuston kokonaiskasvu Koko maan suometsien puuston vuotuinen koko- naiskasvu metsä- ja kitumaalla on VMI8:ssa 17,39 milj. m3. Männyn osuus kasvusta on 46 %, kuusen 23 % ja koivun 28 % (liitetaulukko 13). Kasvusta 14,42 milj. m3 on ojitetuilla soilla ja 2,97 milj. m3 ojittamattomilla soilla. Metsämaan puuston kasvu on 16,55 milj. m3 ja kitumaan puuston kasvu 0,84 milj. m3. Korpien puuston kasvu on 9,04 milj. m3 (52 % suometsien puuston kasvusta), mistä ojitettujen kor- pien puuston kasvu on 7,17 milj. m3 ja ojittamatto- mien 1,87 milj. m3. Korpien osuus metsä- ja kitu- maan soiden alasta (6,83 milj. ha) on 33 % ja on siis selvästi kasvun osuutta pienempi. Kuusen osuus korpien puuston kasvusta on 39 %, männyn 19 % ja lehtipuiden siis 42 %. Rämeiden puuston kasvu on 8,35 milj. m3, mistä ojitettujen soiden osuus on 7,24 milj. m3 ja ojittamattomien 1,11 milj. m3. Rämeiden puuston kasvusta männyn osuus on 75 %, kuusen 5 % ja lehtipuiden 20 %. Etelä-Suomen suometsien puuston viiden vuoden keskimääräinen vuotuinen kokonaiskasvu metsä- ja kitumaalla on VMI8:n mukaan 12,22 milj. m3 (liite- 239 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 taulukko 13). Inventointi on tehty Etelä-Suomessa vuosina 1986–1992 ja esimerkiksi ennen elokuun 1. päivää vuonna 1986 mitatun alueen kasvutiedot ovat vuosilta 1981–1985 ja samana vuonna elokuun 1. päivänä tai sen jälkeen mitatun alueen kasvutie- dot vuosilta 1982–1986 (katso luku 2.4.3). Kasvusta männyn osuus on 43 %, kuusen ja koivun molem- pien 27 % ja muiden lehtipuiden 3 %. Kasvusta oji- tetuilla soilla on 10,47 milj. m3 ja loput 1,75 milj. m3 ojittamattomilla soilla. Kitumaan osuus kasvusta on 0,27 milj. m3. Kitumaan kasvu jakautuu lähes puoliksi ojitettujen ja ojittamattomien kesken. Etelä-Suomen korpien puuston kasvu on 6,87 milj. m3 (56 % Etelä-Suomen soiden puuston kasvusta), mistä ojitetuilla 5,64 milj. m3 ja ojittamattomilla 1,22 milj. m3. Kuusen osuus korpisoiden puuston kasvusta oli 44 %, männyn 18 % ja lehtipuiden siis 38 %. Rä- meiden puuston kasvu on 5,36 milj. m3, mistä ojitet- tujen soiden osuus on 4,83 milj. m3 ja ojittamattomien 0,53 milj. m3. Rämeiden puuston kasvusta männyn osuus on 75 %, kuusen 5 % ja lehtipuiden 20 %. Pohjois-Suomen suometsien puuston viiden vuo- den keskimääräinen vuotuinen kokonaiskasvu met- sä- ja kitumaalla on VMI8:n mukaan 5,17 milj. m3 (liitetaulukko 13). Pohjois-Suomen alue mitattiin vuosina 1992–1994 ja kasvunlaskentavuodet ovat siis alueesta riippuen välillä 1987–1994. Männyn kasvun osuus puuston kasvusta on 52 % ja siis suu- rempi kuin vastaava osuus Etelä-Suomessa. Kuu- sen kasvun osuus puuston kasvusta on 14 %, mikä puolestaan on Etelä-Suomen vastaavaa osuutta pie- nempi. Ojittamattomien soiden suhteellinen osuus puuston kasvusta on Etelä-Suomen osuutta suurem- pi. Ojittamattomia soita on Pohjois-Suomessa suh- teellisesti enemmän kuin etelässä. Ojittamattomilla soilla puuston kasvu on 1,22 milj. m3 ja ojitetuilla 3,95 milj. m3. Pohjois-Suomen korpien puuston kasvu on 2,18 milj. m3 (42 % Pohjois-Suomen soiden puuston kas- vusta), mistä ojitetuilla soilla on 1,53 milj. m3 ja ojittamattomilla 0,64 milj. m3. Kuusen osuus korpi- en puuston kasvusta oli 26 %, männyn 22 % ja lehti- puiden 52 %. Rämeiden puuston kasvu on 2,99 milj. m3, mistä ojitettujen soiden osuus oli 2,42 milj. m3 ja ojittamattomien 0,57 milj. m3. Rämeiden puus- tojen kasvusta puulajien osuudet olivat lähes samat kuin Etelä-Suomessa, männyn osuus oli 74 %, kuu- sen 6 % ja lehtipuiden 20 %. 9.4 Suometsien puuston keskikasvu ja kasvuprosentti 9.4.1 Puuston keskikasvut Liitetaulukossa 13 on esitetty korpien ja rämeiden puustojen keskikasvut (m3/ha/v) metsä- ja kitumaal- le erikseen ojitetuille ja ojittamattomille soille ja taulukossa 8 kasvupaikkaluokittain Etelä-Suomel- le, Pohjois-Suomelle ja koko maalle. Liitetaulukos- sa 13 on vertailuna esitetty myös kivennäismaiden puuston keskikasvut. Koko maassa korpien puuston vuotuinen keski- kasvu on metsä- ja kitumaalla 4,0 m3/ha/v, ojitta- mattomien korpien on 2,5 m3/ha/v ja ojitettujen 4,8 m3/ha/v. Rämeiden puuston vuotuinen keskikasvu metsä- ja kitumaalla on 1,8 m3/ha/v, ojittamattomi- en 0,7 ja ojitettujen 2,4 m3/ha/v. Ojitettujen metsä- maan korpien puuston keskikasvu on 4,9 m3/ha/v ja rämeiden 2,9 m3/ha/v. Koko maan korpien ja rä- meiden puuston yhteinen keskikasvu on metsä- ja kitumaalla 2,6 m3/ha/v ja metsämaalla 3,5 m3/ha/v. Metsä- ja kitumaan kivennäismaiden puuston keski- kasvu on koko maassa 3,6 m3/ha/v ja metsämaan ki- vennäismaiden keskikasvu 3,8 m3/ha/v. Metsämaan soiden puuston keskikasvu on siis lähellä metsä- maan kivennäismaiden puuston keskikasvua. Etelä-Suomen korpipuuston keskikasvu metsä- ja kitumaalla on VMI8:ssa 5,5 m3/ha/v, ojittamattomi- en korpien 4,7 m3/ha/v ja ojitettujen 5,6 m3/ha/v. Rämepuustojen keskikasvu on selvästi pienempi, 2,9 m3/ha/v, ojittamattomien 1,6 ja ojitettujen 3,1 m3/ha/v. Ojitettujen metsämaan rämepuustojen kes- kikasvu on 3,5 m3/ha/v, kun vastaava korpipuusto- jen keskikasvu on 5,7 m3/ha/v. Korpien ja rämeiden puuston yhteinen keskikasvu metsä- ja kitumaalla on 3,9 m3/ha/v, metsämaan keskikasvu on 4,4 m3/ ha/v. Metsä- ja kitumaan korpipuustojen keskikasvu on hieman suurempi kuin metsä- ja kitumaan kiven- näismaiden puuston keskikasvu, mikä on 5,3 m3/ha. Korpien metsämaan sekä metsä- ja kitumaan puus- ton keskikasvut ovat lähellä vastaavia kivennäismai- den puustojen keskikasvuja. Pohjois-Suomen korpipuuston keskikasvu metsä- ja kitumaalla on 2,2 m3/ha/v, ojittamattomien kor- pien puuston 1,3 m3/ha/v ja ojitettujen 3,1 m3/ha/v. Rämeiden puuston keskikasvu on 1,1 m3/ha/v, ojit- tamattomien 0,5 ja ojitettujen 1,6 m3/ha/v. Ojitet- 240 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat tujen metsämaan rämeiden puuston keskikasvu on 2,0 m3/ha/v, kun vastaava korpipuustojen keskikas- vu on 3,2 m3/ha/v. Korpi- ja rämepuustojen kes- kikasvu yhteensä on metsä- ja kitumaalla 1,4 m3/ ha/v ja metsämaalla 2,2 m3/ha/v. Metsä- ja kitumaan kivennäismaiden puuston keskikasvu on Pohjois- Suomessa 1,6 m3/ha/v ja metsämaan kivennäismai- den puuston keskikasvu 1,8 m3/ha/v. Korpipuusto- jen keskikasvut ovat Pohjois-Suomessa kivennäis- maiden puuston keskikasvua suurempia. Keskikasvut soiden pääryhmittäin ja kasvupaikka- luokittain Taulukossa 8 on esitetty metsämaan ja yhdistetyn metsä- ja kitumaan puuston hehtaarikohtaiset keski- kasvut (m3/ha) soiden pääryhmittäin ja kasvupaik- kaluokittain Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja koko maassa. Etelä-Suomessa korpipuustojen kasvu vaihtelee metsämaalla 6,0 m3:sta hehtaarilla (kasvupaikkaluo- kat 1–2) vajaaseen 4 m3:iin hehtaarilla (kasvupaik- kaluokka 4). Kitumaan korpien ala on pieni, joten yhdistetyn metsä- ja kitumaan puuston keskikasvut ovat lähellä metsämaan puuston keskikasvuja. Met- sämaan rämeiden puuston keskikasvut ovat kasvu- paikkaluokissa 1–2 ja 3 jonkin verran pienempiä kuin korpien puuston keskikasvut. Kasvupaikkaluo- kan 4 keskikasvut ovat samat. Pohjois-Suomessa korpien puuston kasvu vaihte- lee metsämaalla 2,0 ja 3,3 m3/ha:n välillä ja rämei- den kasvu 2,7 ja 1,4 m3/ha:n välillä. Metsämaan soiden puuston keskikasvu on puolet Etelä-Suo- men vastaavasta kasvusta. Sama pätee likimain se- kä korpien että rämeiden puustojen kasvulle. Met- sä- ja kitumaan rämeiden puuston keskikasvu on Pohjois-Suomessa vain niukasti yli 1 m3/ha:lla (1,1 m3/ha). 9.4.2 Puuston kasvuprosentit Taulukossa 9 on esitetty puuston kasvuprosentit puulajeittain metsä- ja kitumaalle erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomelle ja koko maalle. Kasvuprosentti on kasvunlaskentajakson eli viiden vuoden keskimää- räinen vuotuinen puuston kokonaiskasvu jaettuna puuston mittaushetken runkotilavuudella (ja kerrot- tuna 100:lla). Metsä- ja kitumaan soiden puuston kasvuprosentti on VMI8:n mukaan Etelä-Suomessa 4,9 %, Pohjois- Suomessa 4,0 % ja koko maassa 4,6 %. Koko metsä- ja kitumaalla vastaavat luvut ovat 4,5 %, 3,1 % ja 4,1 %. Suopuustojen kasvuprosentit ovat sekä Etelä- Suomessa että Pohjois-Suomessa koko metsä- ja ki- Taulukko 8. Puuston vuotuinen kasvu (m3/ha) päätyypeittäin ja kasvupaikkaluokittain metsämaan soilla sekä yhdistetyn metsä- ja kitumaan soilla. Kasvupaikkaluokka 1–2 3 4 5–7 Yhteensä Metsä- Metsä- Metsä- Metsä- Metsä- Metsä- Metsä- Metsä- Metsä- Metsä- maa ja kitu- maa ja kitu- maa ja kitu- maa ja kitu- maa ja kitu- maa maa maa maa maa Etelä-Suomi Korpi 6,0 5,8 5,4 4,4 3,9 3,9 · · 5,5 5,5 Räme 4,6 4,2 4,6 4,2 3,9 3,7 2,4 1,6 3,5 2,9 Yhteensä 5,9 5,8 5,3 5,1 3,9 3,7 2,4 1,6 4,4 3,9 Pohjois-Suomi Korpi 3,3 2,4 2,7 2,3 2,0 1,4 · · 2,8 2,2 Räme 2,7 1,3 2,8 1,6 1,8 1,2 1,4 0,7 1,9 1,1 Yhteensä 3,0 2,0 2,7 2,0 1,8 1,2 1,4 0,7 2,2 1,4 Koko maa Korpi 4,8 4,2 4,5 4,2 3,1 2,4 · · 4,5 4,0 Räme 3,0 1,6 3,6 2,4 2,8 2,2 2,0 1,1 2,7 1,8 Yhteensä 4,6 3,7 4,2 3,6 2,9 2,2 2,0 1,1 3,5 2,6 241 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 tumaan puuston kasvuprosentteja suuremmat. Suu- rimmat kasvuprosentit esiintyvät erityisesti männyl- lä ja koivulla sekä Pohjois-Suomessa myös kuusella ja muilla lehtipuilla. Pääselitys lienee suopuustojen keskimäärin nuorempi kehitysvaihe sekä pienempi keskitilavuus. Puuston kasvuprosentit eivät Pohjois- Suomessa ole Etelä-Suomeen verrattuna suhteelli- sesti niin paljon pienempiä kuin keskikasvulukujen perusteella olettaisi. Vaikka puuston kasvuprosentti on Pohjois-Suomessa lähes yhtä suuri kuin Etelä- Suomessa, on puuston tilavuus hehtaaria kohti poh- joisessa selvästi pienempi kuin etelässä ja siten sa- moin hehtaarikohtainen keskikasvu. Männyn kas- vuprosentit soilla ovat jonkin verran kuusen kasvu- prosentteja suurempia sekä etelässä että pohjoisessa. Kivennäismailla Etelä-Suomessa tilanne on päinvas- tainen. 9.5 Suometsien puuston kasvun muutokset 1950-luvulta 1980-luvulle Aluksi tarkastellaan vuotuisen kokonaiskasvun muutoksia VMI7:n ja VMI8:n välillä (taulukko 10). Koko maassa suopuustojen kasvu on noussut 17 %, kun samaan aikaan koko metsä- ja kitumaan puus- ton kasvu on noussut 13 %. Kun vielä otetaan huo- mioon luvussa 4 mainittu ojitettujen soiden osittai- nen siirtyminen ojitettujen kankaiden luokkaan, voi- daan päätellä, että puuston vuotuisen kasvun suh- teellinen lisäys on ollut soilla suurempi kuin vuo- tuisen kasvun lisäys kivennäismailla. Soiden puuston vuotuinen kasvu on noussut Etelä- Suomessa 10,65 milj. m3:stä 12,22 milj. m3:iin eli 15 % (taulukko 10), kun koko metsä- ja kitumaan puuston kasvu on noussut samaan aikaan 12 %. Suo- puustoista männyn kasvu on noussut suhteellisesti eniten eli 20 %. Tosin lehtipuiden vuotuinen kasvu on noussut suhteellisesti lähes yhtä paljon (18 %). Pohjois-Suomen soilla puuston kasvu on noussut 4,21 milj. m3:stä 5,17 milj. m3:iin eli 23 %, kun ko- ko puuston kasvu on noussut 17 %. Pohjois-Suomen soilla männyn vuotuinen kasvu on noussut 34 %. Taulukossa 11 on vertailtu soiden puustojen tila- vuuskasvuja 1950-luvun alussa ja VMI8:n mukaan. VMI8:n puuston kasvut on laskettu seuraaville pin- ta-aloille: 1) VMI8:n mukaisille kivennäismaille, 2) VMI8:n mukaisille soille ja 3) VMI8:n mukai- sille soille lisättynä sillä VMI8:n ojitettujen kankai- den alalla, jonka suuruisen alan on oletettu olleen VMI3:n aikana suota, mutta joka VMI8:ssa on luo- kiteltu ojitetuksi kankaaksi. Luvussa 4 arvioitiin tä- män alan olevan 660 000 ha. Laskelman avulla voi- Taulukko 9. Metsä- ja kitumaan puuston kasvuprosentit kivennäismailla ja soilla. Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Suot Mänty 4,9 3,9 4,6 Kuusi 4,3 3,0 4,0 Koivu 5,5 4,8 5,2 Muut 6,8 7,9 7,0 Yhteensä 4,9 4,0 4,6 Kivennäismaat ja suot Mänty 4,2 3,2 3,8 Kuusi 4,3 2,5 4,0 Koivu 5,0 3,8 4,7 Muut 6,9 4,4 6,4 Yhteensä 4,5 3,1 4,1 Taulukko 10. Suometsien puuston keski- ja kokonaiskasvut puulajiryhmittäin metsä- ja kitumaalla VMI7:ssä ja VMI8:ssa. VMI7 (1977–84) VMI8 (1986–94) Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa 1977–82 1982–84 1977–84 1986–92 1992–94 1986–94 m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 Mänty 1,4 4390 0,5 2010 0,9 6400 1,7 5266 0,7 2703 1,2 7969 Kuusi 1,0 3130 0,2 600 0,5 3730 1,0 3271 0,2 743 0,6 4014 Koivu 1) 1,0 3130 0,4 1600 0,7 4730 1,1 3319 0,4 1599 0,7 4918 Muu lehtipuu 0,1 365 0,0 124 0,1 490 Koko puusto 3,4 10650 1,1 4210 2,1 14860 3,9 12222 1,4 5168 2,6 17390 1) VMI7:ssä koivun kasvuluku sisältää myös muiden lehtipuiden kasvun 242 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat daan arvioida, kuinka paljon suometsätalous on li- sännyt puuston vuotuista kasvua 1950-luvun alun jälkeen. Ojitettujen kankaiden puuston kasvu oli VMI8:ssa 4,16 milj. m3 ja keskikasvu 4,1 m3/ha/v. VMI3:n mukaisten soiden puuston kasvu VMI8:ssa on saatu lisäämällä VMI8:n soiden puuston kasvuun 2,72 milj. m3. Koko maan puuston kasvu metsä- ja kitumaalla on lisääntynyt VMI3:n ja VMI8:n välillä 40 %, kunkin ajankohdan mukaisten soiden puuston kasvu 76 % ja VMI3:n mukaisten soiden puuston kasvu 103 %. Sekä puuston runkotilavuus että puuston runkoti- lavuuden vuotuinen kasvu ovat lisääntyneet soilla suhteellisesti enemmän kuin soiden ja kivennäismai- den yhteinen puuston tilavuus ja vuotuinen tilavuus- kasvu (taulukko 6 ja taulukko 11). Soiden kiven- näismaita suuremmat puustojen tilavuuden ja tila- vuuskasvun lisäykset johtuvat suo-ojitusten lisäksi puuston ikärakenteiden eroista ja siitä, että hakkuut soilla ovat olleet vähäisempiä kuin kivennäismailla ja suopuustojen keskitilavuus on ollut 1950-luvun alussa kivennäismaiden puustojen keskitilavuutta pienempi. 10 Metsiköiden laatu metsä- maan ojitetuilla soilla 10.1 Laadun taso Metsänhoidolliselta tilaltaan hyviä metsiköitä on metsämaan ojitetuilla soilla koko maassa yhteensä 1,48 milj. ha (38 %:lla metsämaan ojitettujen soiden pinta-alasta) ja laadultaan alentuneiksi luokiteltuja metsiköitä, joihin on sisällytetty tyydyttävät, välttä- vät ja vajaatuottoiset, kaikkiaan 2,41 milj. ha (62 %, taulukko 12, liitetaulukko 14). Laadun alentumisen syyksi on kirjattu merkittävin metsikön laadun alen- tumiseen vaikuttanut syy. Valtaosa laadultaan alen- tuneiksi luokitelluista metsämaan ojitettujen soi- den metsiköistä on kuitenkin kehityskelpoisia eli metsänhoidolliselta tilaltaan joko tyydyttäviä (1,47 milj. ha, 38 %) tai välttäviä (663 000, 17 %) ja vain 279 000 ha (7,2 %) vajaatuottoisia. Laadultaan alentuneita korpimetsiköitä on run- saalla neljänneksellä ja rämemetsiköitä runsaalla kolmanneksella metsämaan ojitettujen soiden koko pinta-alasta (taulukko 12). Korpien kokonaispinta- alasta on laadultaan alentuneita 70 % ja rämeiden pinta-alasta 57 %. Metsämaan ojitetuilla soilla laa- dun alentuminen on yleisintä Pohjois-Suomen kor- pisoilla (83 %) ja rämeillä (68 %), mutta lähes puo- let myös Etelä-Suomen räme- ja lähes 2/3 korpimet- siköistä on luokiteltu laadultaan alentuneiksi. Tyydyttäviä metsiköitä on eniten Etelä- ja Poh- jois-Suomen rämeillä, kummassakin tapauksessa noin 12 % metsämaan ojitettujen soiden kokonais- pinta-alasta ja vähiten Pohjois-Suomen korpisoilla (4,4 %) sekä välttäviä selvästi eniten Pohjois-Suo- men rämeillä (5,9 %). Tyydyttävät metsiköt ovat kuitenkin lähes yhtä yleisiä kaikissa neljässä osit- teessa (35–43 %), mutta välttävät metsiköt ovat selvästi yleisimpiä Pohjois-Suomen korpisoilla (29 %) ja harvinaisimpia Etelä-Suomen rämeillä (10,3 %). Vajaatuottoisten metsiköiden pinta-ala on suurin Etelä-Suomen korpisoilla (120 000 ha), mutta kas- vupaikkaryhmän pinta-alaan suhteutettuna ne ovat yleisimpiä Pohjois-Suomen korpisoilla (17 %) ja harvinaisimpia Etelä-Suomen rämeillä (2,8 %). Tär- keimmät vajaatuottoisuuden syyt ovat luontainen harvuus, kasvupaikalle sopimaton puulaji, tuhot, puuston huono tekninen laatu sekä Pohjois-Suomes- sa lisäksi puuston epätasaisuus (liitetaulukko 14). Hyvien suometsien osuus on jonkin verran lisään- tynyt molemmissa soiden pääryhmissä Etelä-Suo- men ojitetuilla soilla ja myös Pohjois-Suomen kor- pisoilla VMI7:iin verrattuna. Pohjois-Suomen rä- meillä metsien laatu on säilynyt suunnilleen VMI7:n tasolla (ks. Paavilainen ja Tiihonen 1988). VMI8:ssa hyviksi luokiteltuja metsiköitä on Etelä-Suomen korpisoilla 36 % ja rämeillä 52 % sekä Pohjois- Taulukko 11. Kivennäismaiden ja soiden puuston vuo- tuinen kasvu (milj. m3) metsä- ja kitumaalla 1951–53 ja 1986–94. Sarakkeessa ”Suot 1951–53” on kasvut arvioitu alueille, jotka VMI3:ssa olivat suota, mutta ovat nyt joko suota tai ojitettua kangasta. Kivennäis- Suot Suot Yhteensä maat 1951–53 1951–53 45,3 9,9 9,9 55,2 1986–94 59,7 17,4 20,1 77,1 Muutos 1951–94 (%) 31,8 75,8 103,0 39,7 243 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Suomen korpisoilla 17 ja rämeillä 32 % (taulukko 12), kun vastaavat luvut VMI7:ssa ovat 23, 44, 11 ja 33 %. Vajaatuottoisiksi luokiteltuja metsiköitä on Etelä-Suomen korpisoilla 12 % ja rämeillä 2,8 % sekä Pohjois-Suomen korpisoilla 17 % ja rämeillä 3,7 %, kun vastaavat luvut VMI7:ssa olivat 11, 2, 25 ja 4 %. Pohjois-Suomen korpisoilla on vajaatuottoi- suus siis vähentynyt voimakkaasti, mutta muutoin muutokset vajaatuottoisten osuudessa ovat vähäisiä inventointien välillä. 10.2 Laadun alentumisen syyt 10.2.1 Puulaji Kasvupaikalle sopimattoman puulajin vuoksi metsi- kön laatu on alentunut yhteensä lähes 330 000 ha:lla eli 8,4 %:lla metsämaan ojitettujen soiden koko pin- ta-alasta ja 14 %:lla laadultaan alentuneiden pinta- alasta (taulukko 13, liitetaulukot 14–17). Sopimatto- man puulajin vuoksi laadultaan alentuneita on eni- ten Etelä-Suomen ja toiseksi eniten Pohjois-Suomen korpien muuttumilla ja turvekankailla. Laadultaan alentuneiden osuus on kuitenkin suurempi Pohjois- Suomen kuin Etelä-Suomen korpisoilla (21 % ja 13 %). Yleisimmin korpimetsiköiden laatua alentaa puuston hieskoivuvaltaisuus kuusen kasvatukseen sopivilla kasvupaikoilla eli ruohoisilla ja mustikkai- silla turvekankailla ja muuttumilla (taulukko 13). Rämeillä laadun alentuminen kasvupaikalle so- pimattoman puulajin vuoksi on vähäisempää kuin korpisoilla, Etelä-Suomessa 4,6 %:lla ja Pohjois- Suomessa 3,5 %:lla vastaavista metsämaan ojitettu- jen rämeiden pinta-alasta. Myös rämeillä hieskoivun runsaus on ollut tärkeä metsikön laadun alentumi- Taulukko 12. Metsänhoidolliselta laadultaan alentuneiksi luokiteltujen metsämaan ojitettujen soiden alat a) ja eri tavoin lasketut osuudet sekä b) kaikkien metsämaan ojitettujen soiden alat pääryhmittäin. a) Laadultaan alentuneiksi luokitellut ojitetut suot Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Laatu Ala, km2 %(1 %(2 %(3 Ala, km2 %(1 %(2 %(3 Ala, km2 %(1 %(2 %(3 Korvet Tyydyttävä 3568 9,2 14,8 35,7 1724 4,4 7,2 36,9 5292 13,6 22,0 36,1 Välttävä 1627 4,2 6,8 16,3 1337 3,4 5,6 28,6 2964 7,6 12,3 20,2 Vajaatuottoinen 1201 3,1 5,0 12,0 813 2,1 3,4 17,4 2015 5,2 8,4 13,7 Yhteensä 6397 16,4 26,6 64,0 3874 10,0 16,1 83,0 10271 26,4 42,7 70,0 Rämeet Tyydyttävä 4675 12,0 19,4 35,1 4696 12,1 19,5 42,9 9371 24,1 38,9 38,6 Välttävä 1367 3,5 5,7 10,3 2294 5,9 9,5 21,0 3660 9,4 15,2 15,1 Vajaatuottoinen 374 1,0 1,6 2,8 402 1,0 1,7 3,7 776 2,0 3,2 3,2 Yhteensä 6415 16,5 26,6 48,2 7392 19,0 30,7 67,6 13808 35,5 57,3 56,9 Korvet ja rämeet yhteensä Tyydyttävä 8243 21,2 34,2 35,3 6420 16,5 26,7 41,1 14663 37,7 60,9 Välttävä 2994 7,7 12,4 12,8 3631 9,3 15,1 23,3 6625 17,0 27,5 Vajaatuottoinen 1575 4,0 6,5 6,8 1216 3,1 5,1 7,8 2791 7,2 11,6 Yhteensä 12813 32,9 53,2 54,9 11266 28,9 46,8 72,2 24079 61,9 100,0 b) Kaikki ojitetut metsämaan suot Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Ala, km2 Ala, km2 Ala, km2 Korvet 10000 4667 14667 Rämeet 13322 10937 24260 Yhteensä 23323 15604 38927 1)Osuus metsämaan ojitettujen soiden kokonaisalasta (38 927 km2) 2)Osuus laadultaan alentuneiksi luokiteltujen ojitettujen soiden kokonaisalasta (24 079 km2) 3)Osuus Etelä-/Pohjois-Suomen/koko maan metsämaan ojitettujen korpien/rämeiden/korpien ja rämeiden alasta 244 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat sen syy, vaikka lähes puolet pinta-alasta onkin män- tyvaltaisia. Lähes kaikki kasvupaikalle sopimatto- man puulajin vuoksi laadultaan alentuneet rämemet- siköt ovat puolukka- ja mustikkatason muuttumilla ja turvekankailla. Hieskoivua ei ole VMI8:ssa hyväksytty kasvupai- kalle sopivaksi puulajiksi turvekankailla muutoin kuin Pohjois-Suomen teknisesti hyvälaatuisissa tai- mikoissa. Tämä selittää osaksi kasvupaikalle sopi- mattomasta puulajista aiheutuneen laadun alentu- misen yleisyyden turvekankailla ja myös sen ylei- syyden korpisoilla, koska turvekangasvaihe on niillä yleisempi kuin rämeillä ja koska pohjoisessa korvet ovat koivuvaltaisempia kuin etelässä. Kasvupaikalle sopimaton puulaji on syynä vajaa- tuottoisuuteen 85 000 ha:lla ja on kaikkiaankin ylei- sin vajaatuottoisuuden syy, 2,2 %:lla metsämaan oji- tettujen soiden koko pinta-alasta (liitetaulukko 14). Kasvupaikalle sopimaton puulaji on aiheuttanut eni- ten vajaatuottoisuutta Etelä- ja Pohjois-Suomen kor- pisoilla (48 000 ja 21 000 ha) ja vähiten Pohjois- Suomen rämeillä (6000 ha). Taulukko 13. Metsänhoidollisen laadun alentuminen kasvupaikalle sopimattoman tai vähäarvoisen puulajin vuoksi metsämaan ojitetuilla soilla. Pinta-alat ja eri tavoin lasketut osuudet pääryhmän ja kuivatusvaiheen mukaan. Lisäksi on laskettu hieskoivu- tai mäntyvaltaisten sekä korvissa kasvupaikkaluokkien 2 ja 3 ja rämeillä kasvupaikkaluokkien 3 ja 4 alat ja osuudet. Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Kuivatusvaihe Ala, km2 %(1 %(2 %(3 Ala, km2 %(1 %(2 %(3 KORVET Ojikko 67 0,2 0,3 0,7 29 0,1 0,1 0,6 Muuttuma 515 1,3 2,1 5,2 658 1,7 2,7 14,1 Turvekangas 742 1,9 3,1 7,4 280 0,7 1,2 6,0 Yhteensä 1323 3,4 5,5 13,2 967 2,5 4,0 20,7 Josta hieskoivuvaltaisia 960 2,5 4,0 9,6 799 2,1 3,3 17,1 josta 2. ja 3. kasvupaikkaluokassa 843 2,2 3,5 8,4 731 1,9 3,0 15,7 Mäntyvaltaisia 185 0,5 0,8 1,9 82 0,2 0,3 1,8 josta 2. ja 3. kasvupaikkaluokassa 157 0,4 0,7 1,6 65 0,2 0,3 1,4 RÄMEET Ojikko 27 0,1 0,1 0,2 20 0,1 0,1 0,2 Muuttuma 349 0,9 1,4 2,6 315 0,8 1,3 2,9 Turvekangas 234 0,6 1,0 1,8 53 0,1 0,2 0,5 Yhteensä 610 1,6 2,5 4,6 388 1,0 1,6 3,5 Josta hieskoivuvaltaisia 307 0,8 1,3 2,3 226 0,6 0,9 2,1 josta 3. ja 4. kasvupaikkaluokassa 281 0,7 1,2 2,1 197 0,5 0,8 1,8 Mäntyvaltaisia 281 0,7 1,2 2,1 144 0,4 0,6 1,3 josta 3. ja 4. kasvupaikkaluokassa 254 0,7 1,1 1,9 125 0,3 0,5 1,1 KORVET JA RÄMEET YHTEENSÄ 1933 5,0 8,0 8,3 1355 3,5 5,6 8,7 Etelä- ja Pohjois-Suomen korvet ja rämeet yhteensä Ala, km2 %(1 %(2 3287 8,4 13,7 1) Osuus metsämaan ojitettujen soiden kokonaisalasta (38 927 km2) 2) Osuus metsänhoidolliselta laadultaan alentuneiden ojitettujen metsämaan soiden kokonaisalasta (24 079 km2) 3) Osuus Etelä-/Pohjois-Suomen metsämaan ojitettujen korpien/rämeiden/korpien ja rämeiden alasta 245 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 10.2.2 Ylitiheys Ylitiheys on laadun alentumisen syynä 265 000 ha:lla eli 6,8 %:lla metsämaan ojitettujen soiden ko- ko pinta-alasta ja 11 %:lla laadultaan alentuneiden pinta-alasta (taulukko14, liitetaulukot 14–17). Yli- voimaisesti eniten pinta-alana (132 500 ha) ja myös yleisimmin (12,5 %) ylitiheitä metsiköitä on Etelä- Suomen korpien muuttumilla ja turvekankailla (tau- lukko 14 ja liitetaulukko 17) ja erityisesti niiden nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä (taulukko 14 ja liitetaulukot 16 ja 17). Rämeillä ylitiheyttä esiintyy huomattavasti vä- hemmän kuin korpisoilla. Ylitiheyttä esiintyy eniten Etelä-Suomen rämeiden muuttumilla ja turvekan- kailla (yhteensä 50 000 ha, 3,8 %), erityisesti niiden nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä (taulukko 14 ja liitetaulukot 16 ja 17). Valtaosa ylitiheyden vuoksi laadultaan alentuneis- ta korpimetsistä on ravinteisuudeltaan ruoho- ja mus- tikka- (168 000 ha) sekä rämeillä mustikka- ja puo- lukkatason (68 000 ha) soilla (liitetaulukko 15). Yli- tiheyden vuoksi vajaatuottoisia metsiköitä on kuiten- kin vain vajaat 4000 ha (0,1 %, liitetaulukko 14). Taulukko 14. Metsänhoidollisen laadun alentuminen puuston ylitiheyden vuoksi metsämaan ojitetuilla soilla. Pinta-alat ja eri tavoin lasketut osuudet a) kehitysluokan ja b) kuivatusvaiheen mukaan. Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Kehitysluokka Ala, km2 %(1 %(2 %(3 Ala, km2 %(1 %(2 %(3 KORVET a) Kehitysluokittain Taimikot 55 0,1 0,2 0,6 20 0,1 0,1 0,4 Nuoret kasvatusmetsiköt 687 1,8 2,9 6,9 286 0,7 1,2 6,1 Varttuneet kasvatusmetsiköt 557 1,4 2,3 5,6 85 0,2 0,4 1,8 Uudistuskypsät metsät 104 0,3 0,4 1,0 7 0,0 0,0 0,1 Kaikki kehitysluokat 1404 3,6 5,8 14,0 398 1,0 1,7 8,5 b) Kuivatusvaiheen mukaan Ojikko 80 0,2 0,3 0,8 49 0,1 0,2 1,0 Muuttuma 517 1,3 2,1 5,2 237 0,6 1,0 5,1 Turvekangas 808 2,1 3,4 8,1 112 0,3 0,5 2,4 RÄMEET a) Kehitysluokittain Taimikot 27 0,1 0,1 0,2 20 0,1 0,1 0,2 Nuoret kasvatusmetsiköt 383 1,0 1,6 2,9 197 0,5 0,8 1,8 Varttuneet kasvatusmetsiköt 155 0,4 0,6 1,2 59 0,2 0,2 0,5 Uudistuskypsät metsiköt 8 0,0 0,0 0,1 0 0,0 0,0 0,0 Kaikki kehitysluokat 572 1,5 2,4 4,3 275 0,7 1,1 2,5 b) Kuivatusvaiheen mukaan Ojikko 70 0,2 0,3 0,5 39 0,1 0,2 0,4 Muuttuma 303 0,8 1,3 2,3 190 0,5 0,8 1,7 Turvekangas 200 0,5 0,8 1,5 46 0,1 0,2 0,4 KORVET JA RÄMEET YHTEENSÄ 1976 5,1 8,2 8,5 673 1,7 2,8 4,3 Etelä- ja Pohjois-Suomen korvet ja rämeet yhteensä Ala, km2 %(1 %(2 2649 6,8 11,0 1) Osuus metsämaan ojitettujen soiden kokonaisalasta (38 927 km2) 2) Osuus metsänhoidolliselta laadultaan alentuneiden ojitettujen metsämaan soiden kokonaisalasta (24 079 km2) 3) Osuus Etelä-/Pohjois-Suomen metsämaan ojitettujen korpien/rämeiden/korpien ja rämeiden alasta 246 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat 10.2.3 Luontainen harvuus Puuston luontainen harvuus on yleisin metsikön laa- dun alentumisen syy metsämaan ojitetuilla soilla. Suometsien harvuus on seurausta siitä, että ojitus- hetkellä puut ovat sijoittuneet pääasiassa mätäspin- noille ja välipinnat taimettuvat vähitellen vasta kui- vatuksen parannuttua. Luontaista harvuutta esiintyy lähes viidenneksellä (20 %, 770 000 ha) metsämaan ojitettujen soiden pinta-alasta ja lähes kolmannek- sella (32 %) laadultaan alentuneiden metsiköiden pinta-alasta (taulukko 15, liitetaulukot 14–17). Kor- pipuustoissa luontainen harvuus (yhteensä noin 207 000 ha, 5,3 %) on alentanut laatua eniten Etelä- Suomen muuttumilla ja turvekankailla ja verrattain samansuuruisilla pinta-aloilla niin taimikoissa, kuin nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissäkin. Rämeillä puuston luontainen harvuus metsikön laadun alentajana (564 000 ha) on huomattavasti yleisempää kuin korpisoilla. Luontaista harvuutta esiintyy sekä pinta-alana että suhteellisesti eniten Etelä- ja Pohjois-Suomen rämemuuttumilla (247 000 ha ja 217 000 ha, taulukko 15 ja liitetaulukko 17) ja erityisesti niiden nuorissa kasvatusmetsissä (tauluk- ko 15 ja liitetaulukko 16). Keskimäärin toiseksi eni- ten, mutta edellistä paljon harvinaisempana luon- Taulukko 15. Metsänhoidollisen laadun alentuminen luontaisen harvuuden vuoksi metsämaan ojitetuilla soilla. Pinta- alat ja eri tavoin lasketut osuudet a) kehitysluokan ja b) kuivatusvaiheen mukaan. Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Kehitysluokka Ala, km2 %(1 %(2 %(3 Ala, km2 %(1 %(2 %(3 KORVET a) Kehitysluokittain Taimikot 417 1,1 1,7 4,2 162 0,4 0,7 3,5 Nuoret kasvatusmetsiköt 599 1,5 2,5 6,0 241 0,6 1,0 5,2 Varttuneet kasvatusmetsiköt 479 1,2 2,0 4,8 46 0,1 0,2 1,0 Uudistuskypsät metsiköt 96 0,2 0,4 1,0 26 0,1 0,1 0,6 Kaikki kehitysluokat 1591 4,1 6,6 15,9 475 1,2 2,0 10,2 b) Kuivatusvaiheen mukaan Ojikko 166 0,4 0,7 1,7 73 0,2 0,3 1,6 Muuttuma 816 2,1 3,4 8,2 261 0,7 1,1 5,6 Turvekangas 609 1,6 2,5 6,1 142 0,4 0,6 3,0 RÄMEET a) Kehitysluokittain Taimikot 565 1,5 2,3 4,2 675 1,7 2,8 6,2 Nuoret kasvatusmetsiköt 2065 5,3 8,6 15,5 1717 4,4 7,1 15,7 Varttuneet kasvatusmetsiköt 427 1,1 1,8 3,2 89 0,2 0,4 0,8 Uudistuskypsät metsiköt 77 0,2 0,3 0,6 23 0,1 0,1 0,2 Kaikki kehitysluokat 3134 8,1 13,0 23,5 2505 6,4 10,4 22,9 b) Kuivatusvaiheen mukaan Ojikko 323 0,8 1,3 2,4 187 0,5 0,8 1,7 Muuttuma 2470 6,3 10,3 18,5 2172 5,6 9,0 19,9 Turvekangas 342 0,9 1,4 2,6 145 0,4 0,6 1,3 KORVET JA RÄMEET YHTEENSÄ 4725 12,1 19,6 20,3 2980 7,7 12,4 19,1 Etelä- ja Pohjois-Suomen korvet ja rämeet yhteensä Ala, km2 %(1 %(2 7705 19,8 32,0 1) Osuus metsämaan ojitettujen soiden kokonaisalasta (38 927 km2) 2) Osuus metsänhoidolliselta laadultaan alentuneiden metsämaan soiden kokonaisalasta (24 079 km2) 3) Osuus Etelä-/Pohjois-Suomen metsämaan ojitettujen korpien/rämeiden/korpien ja rämeiden alasta 247 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 tainen harvuus alentaa laatua Etelä- ja Pohjois-Suo- men rämetaimikoissa. Luontaista harvuutta esiintyy eniten ravinteisuudeltaan puolukka- ja tupasvilla/ isovarputason rämeillä (497 000 ha, 13 %, liitetau- lukko 15). Etelä- ja Pohjois-Suomen suometsiköiden luon- taista harvuutta koskevat luvut eivät ole vertailu- kelpoisia, koska Pohjois-Suomessa on ollut laadu- nalennuksen syynä käytössä myös luokka “puuston epätasaisuus”. Etelä- Suomessa tätä luokkaa ei ole, jonka vuoksi puustoltaan epätasaiset metsiköt Etelä- Suomessa on sijoitettu joko luokkaan “luontaisesti harvat” tai “hoitamattomat metsiköt”. Puuston luontainen harvuus on toiseksi yleisin vajaatuottoisuuden syy. Sitä esiintyy 50 000 ha:lla, 1,3 %:lla metsämaan ojitettujen soiden pinta-alasta (liitetaulukko 14). Eniten harvuus aiheuttaa vajaa- tuottoisuutta Etelä-Suomen korpisoilla (19 000 ha). Muissa ositteissa luontaista harvuutta esiintyy mel- ko yhdenmukaisesti 9000-12 000 ha:lla. 10.2.4 Tekninen laatu Puiden huono tekninen laatu on alentanut metsi- kön laatua yhteensä yli 240 000 ha:lla eli 6,3 %:lla Taulukko 16. Metsänhoidollisen laadun alentuminen puuston teknisen laadun vuoksi metsämaan ojitetuilla soilla. Pinta-alat ja eri tavoin lasketut osuudet a) kehitysluokan ja b) kuivatusvaiheen mukaan. Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Kehitysluokka Ala, km2 %(1 %(2 %(3 Ala, km2 %(1 %(2 %(3 KORVET a) Kehitysluokittain Taimikot 11 0,0 0,0 0,1 36 0,1 0,1 0,8 Nuoret kasvatusmetsiköt 176 0,5 0,7 1,8 523 1,3 2,2 11,2 Varttuneet kasvatusmetsiköt 80 0,2 0,3 0,8 115 0,3 0,5 2,5 Uudistuskypsät metsät 21 0,1 0,1 0,2 33 0,1 0,1 0,7 Kaikki kehitysluokat 288 0,7 1,2 2,9 707 1,8 2,9 15,1 b) Kuivatusvaiheen mukaan Ojikko 13 0,0 0,1 0,1 26 0,1 0,1 0,6 Muuttuma 139 0,4 0,6 1,4 481 1,2 2,0 10,3 Turvekangas 136 0,3 0,6 1,4 200 0,5 0,8 4,3 RÄMEET a) Kehitysluokittain Taimikot 109 0,3 0,5 0,8 79 0,2 0,3 0,7 Nuoret kasvatusmetsiköt 308 0,8 1,3 2,3 737 1,9 3,1 6,7 Varttuneet kasvatusmetsiköt 82 0,2 0,3 0,6 95 0,2 0,4 0,9 Uudistuskypsät metsiköt 8 0,0 0,0 0,1 27 0,1 0,1 0,2 Kaikki kehitysluokat 507 1,3 2,1 3,8 938 2,4 3,9 8,6 b) Kuivatusvaiheen mukaan Ojikko 24 0,1 0,1 0,2 52 0,1 0,2 0,5 Muuttuma 370 1,0 1,5 2,8 802 2,1 3,3 7,3 Turvekangas 114 0,3 0,5 0,9 83 0,2 0,3 0,8 KORVET JA RÄMEET YHTEENSÄ 796 2,0 3,3 3,4 1645 4,2 6,8 10,5 Etelä- ja Pohjois-Suomen korvet ja rämeet yhteensä Ala, km2 %(1 %(2 korvet ja rämeet yhteensä 2441 6,3 10,1 1) Osuus metsämaan ojitettujen soiden kokonaisalasta (38 927 km2) 2) Osuus metsänhoidolliselta laadultaan alentuneiden ojitettujen metsämaan soiden kokonaisalasta (24 079 km2) 3) Osuus Etelä-/Pohjois-Suomen metsämaan ojitettujen korpien/rämeiden/korpien ja rämeiden alasta 248 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat metsämaan ojitettujen soiden koko pinta-alasta ja 10 %:lla laadultaan alentuneiden pinta-alasta (tauluk- ko 16, liitetaulukot 14–17). Huono tekninen laatu on metsikön laadun alentumisen syynä yleisimmin Pohjois-Suomen korpi- ja rämemuuttumilla (10 % ja 7,3 %) ja erityisesti niiden nuorissa kasvatusmetsis- sä (taulukko 16, liitetaulukot 16 ja 17). Myös Etelä- Suomessa laadun alentumista huonon teknisen laa- dun vuoksi on eniten muuttumien nuorissa kasva- tusmetsissä. Huonon teknisen laadun vuoksi vajaa- tuottoisia metsiköitä on 36 000 ha:lla (0,9 %). Eniten niitä on Pohjois-Suomen korpisoilla (23 000 ha). 10.2.5 Tuhot sekä tekninen laatu ja tuhot yhdessä Tuhojen vuoksi metsikön laatu on alentunut 298 000 ha:lla. Lisäksi tekninen laatu ja tuhot yhdessä (luok- kana vain Etelä-Suomessa) ovat alentaneet laatua vajaalla 60 000 ha:lla. Nämä edustavat 7,7 % ja 1,5 % metsämaan ojitettujen soiden koko pinta-alasta ja 12 % ja 2,5 % laadultaan alentuneiden pinta-alasta (taulukko 17, liitetaulukot 14–17). Tuhoja laadun alentajana on eniten Etelä- ja Pohjois-Suomen rä- meiden muuttumilla (81 000 ha ja 105 000 ha, tau- lukko 17 ja liitetaulukko 17) ja erityisesti niiden Taulukko 17. Metsänhoidollisen laadun alentuminen tuhojen vuoksi metsämaan ojitetuilla soilla, Pinta-alat ja eri tavoin lasketut osuudet a) kehitysluokan ja b) kuivatusvaiheen mukaan, Etelä-Suomen luvuissa ovat mukana metsiköt, joissa laadunalennuksen syy on sekä tekninen laatu että tuhot. Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Kehitysluokka Ala, km2 %(1 %(2 %(3 Ala, km2 %(1 %(2 %(3 KORVET a) Kehitysluokittain Taimikot 231 0,6 1,0 2,3 86 0,2 0,4 1,8 Nuoret kasvatusmetsiköt 255 0,7 1,1 2,6 132 0,3 0,5 2,8 Varttuneet kasvatusmetsiköt 239 0,6 1,0 2,4 112 0,3 0,5 2,4 Uudistuskypsät metsiköt 136 0,3 0,6 1,4 26 0,1 0,1 0,6 Kaikki kehitysluokat 883 2,3 3,7 8,8 363 0,9 1,5 7,8 b) Kuivatusvaiheen mukaan Ojikko 51 0,1 0,2 0,5 43 0,1 0,2 0,9 Muuttuma 337 0,9 1,4 3,4 228 0,6 0,9 4,9 Turvekangas 498 1,3 2,1 5,0 92 0,2 0,4 2,0 RÄMEET a) Kehitysluokittain Taimikot 225 0,6 0,9 1,7 390 1,0 1,6 3,6 Nuoret kasvatusmetsiköt 621 1,6 2,6 4,7 749 1,9 3,1 6,8 Varttuneet kasvatusmetsiköt 248 0,6 1,0 1,9 49 0,1 0,2 0,4 Uudistuskypsät metsiköt 45 0,1 0,2 0,3 3 0,0 0,0 0,0 Kaikki kehitysluokat 1155 3,0 4,8 8,7 1191 3,1 4,9 10,9 b) Kuivatusvaiheen mukaan Ojikko 124 0,3 0,5 0,9 82 0,2 0,3 0,7 Muuttuma 813 2,1 3,4 6,1 1053 2,7 4,4 9,6 Turvekangas 218 0,6 0,9 1,6 56 0,1 0,2 0,5 KORVET JA RÄMEET YHTEENSÄ 2031 5,2 8,4 8,7 1554 4,0 6,5 10,0 Etelä- ja Pohjois-Suomen korvet ja rämeet yhteensä Ala, km2 %(1 %(2 3585 9,2 14,9 1) Osuus metsämaan ojitettujen soiden kokonaisalasta (38927 km2) 2) Osuus metsänhoidolliselta laadultaan alentuneiden ojitettujen metsämaan soiden kokonaisalasta (24079 km2) 3) Osuus Etelä-/Pohjois-Suomen metsämaan ojitettujen korpien/rämeiden/korpien ja rämeiden alasta 249 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 nuorissa kasvatusmetsiköissä (taulukko 17, liitetau- lukko 16). Verrattain suuri osa tuhoista on myös rä- meiden taimikoissa samoin kuin Etelä-Suomen kor- pien muuttumilla ja turvekankailla. Etelä-Suomen korpisoilla tuhot ovat alentaneet laatua varsin yh- denmukaisesti kaikissa puuston kehitysluokissa. Tuhojen vuoksi vajaatuottoisia metsiköitä on 19 000 ha:lla (0,5 %) sekä tämän lisäksi Etelä-Suo- messa tuhojen ja teknisen laadun yhteisen vaiku- tuksen vuoksi vajaatuottoisia 17 000 ha:lla (0,4 %, liitetaulukko 14). 10.2.6 Epätasaisuus VMI8:ssa puuston epätasaisuudella tarkoitetaan jo- ko puuston tilajärjestyksen tai kokojakauman epä- tasaisuutta. Luontaisen harvuuden tavoin puuston tilajärjestyksen epätasaisuus aiheutuu puiden sijoit- tumisesta erityisesti ojitushetkellä esiintyneille mä- täspinnoille. Puuston kokojakauma on epätasainen jo luontaisesti ja epätasaisuus voi korostua ojituksen jälkeen, kun uutta taimiainesta syntyy välipinnoil- le (ks. myös luku 6). Puuston epätasaisuutta ei voi yksiselitteisesti määrittää. Puuston laadun arvioin- nissa sen määrittäminen onkin aina jonkin verran subjektiivista arvioijien koulutuksesta huolimatta. Puuston epätasaisuus metsikön laadun alentajana on luokkana vain Pohjois-Suomessa (ks. myös lu- ku 10.3.3). Sitä esiintyy 222 000 ha:lla eli 14 %:lla metsämaan ojitettujen soiden pinta-alasta Pohjois- Suomessa ja 20 %:lla laadultaan alentuneiden pinta- alasta (liitetaulukko 14). Eniten epätasaisuutta on rä- meiden muuttumilla (159 000 ha, liitetaulukko 17) ja erityisesti niiden varttuneissa taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä (liitetaulukko 16). Myös korpien ryhmässä epätasaisuutta esiintyi eniten muuttumilla (32 000 ha), mutta tällöin eniten nuorissa ja vart- tuneissa kasvatusmetsissä (liitetaulukko 16). Vajaa- tuottoisuutta epätasaisuus on aiheuttanut Pohjois- Suomessa vain runsaalla 4000 ha:lla (liitetaulukko 14). 10.2.7 Muut laatua alentavat syyt Muita metsikön laadun alentumiseen vaikuttaneita syitä ovat hoitamattomuus, jota esiintyy 138 000 ha:lla eli 3,5 %:lla metsämaan ojitettujen soiden ja 5,7 %:lla laadultaan alentuneiden metsiköiden pinta- alasta sekä virheellisillä hakkuilla aiheutettu puus- ton harvuus (62 000 ha). Näiden seurauksena on syntynyt vajaatuottoisuutta peräti 47 000 ha:lla ( 1,2 %). Huono hoito tai liialliset hakkuut ovatkin ol- leet vajaatuottoisuuden syynä metsämaan ojitetuilla soilla 17 %:lla vajaatuottoisten pinta-alasta. 11 Puuston tuhot metsä- maan soilla 11.1 Yleistä Inventoinnissa kerätään tietoja myös inventointihet- kellä ja sitä edeltävinä vuosina metsissä esiintyneis- tä tuhoista. Inventoinnissa kuvataan tuhon ilmiasua ja astetta sekä pyritään määrittämään tuhon aihe- uttaja. Todettavien, vakavien ja täydellisten tuho- jen (metsikön laatua alentavat tuhot) yhteispinta-alat ovat tässä tarkastelussa yli kaksinkertaisia verrattu- na luvussa 10 esitettyihin tuhon vuoksi laadultaan alentuneiden metsiköiden pinta-aloihin. Tähän on syynä se, että luvussa 10 metsikön laadun alentajak- si on hyväksytty vain merkittävin metsikön laatua alentava tekijä, joka monissa tapauksissa on ollut jokin muu kuin tuho. Näin tuhon aiheuttama laadun alentuminen on jäänyt tämän merkittävämmän te- kijän varjoon. Luvussa 11 laadun alentumista tar- kastellaan yksinomaan tuhojen merkittävyyden pe- rusteella. Luvun 11.2 ”Tuhon aste” taulukossa tuholuokkien pinta-aloja on verrattu sekä metsämaan ojittamat- tomien ja ojitettujen soiden kokonaispinta-aloihin (908 100 ja 3 892 700 ha) että eri kasvupaikkaryh- mien (korvet, rämeet, ojittamattomat, ojitetut, Ete- lä-Suomi, Pohjois-Suomi) kokonaispinta-aloihin ja myös niillä esiintyneiden tuhojen kokonaispinta- aloihin. Muissa tämän pääluvun taulukoissa, ilmi- asua ja tuhon aiheuttajaa tarkasteltaessa, vertailu- pinta-aloina ovat vain metsämaan ojittamattomien ja ojitettujen soiden kokonaispinta-alat ja eri kasvu- paikkaryhmien kokonaispinta-alat. 250 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat 11.2 Tuhon aste Koko Suomessa tuhoja esiintyy metsämaan ojitta- mattomilla soilla yhteensä 347 000 ha:lla ja ojite- tuilla soilla 1,43 milj. ha:lla eli 38 %:lla metsämaan ojittamattomien ja 37 %:lla ojitettujen soiden pinta- alasta (liitetaulukko 18). Metsämaan kivennäismail- la kaikkien tuhojen yhteenlaskettu osuus on jonkin verran suurempi (40 %) kuin soilla. Metsikön laatua alentavia tuhoja (= todettavat, vakavat ja täydelliset tuhot) on koko maassa metsämaan ojittamattomil- la soilla keskimäärin 25 %:lla ja ojitetuilla noin 18 %:lla. Laatua alentavien tuhojen pinta-alaosuus on metsämaan kivennäismailla 22 %. Metsämaan ojit- tamattomilla soilla vakavia tai täydellisiä tuhoja on 5,3 %:lla ja ojitetuilla soilla 2,8 %:lla metsämaan soiden pinta-alasta (48 000 ja 110 000 ha:lla) ja täy- dellisiä 0,5 ja 0,4 %:lla (liitetaulukko 18). Kiven- näismailla vakavia tai täydellisiä tuhoja on 4,8 %:lla ja täydellisiä 0,3 %:lla. Niin metsikön laatua alentavia kuin vakavia ja täy- dellisiäkin tuhoja on sekä ojittamattomilla että oji- tetuilla korpisoilla ja myös rämeillä suhteessa nii- den kokonaispinta-aloihin yleensä enemmän Poh- jois- kuin Etelä-Suomessa. Myös metsämaan kiven- näismailla laatua alentavat tuhot ovat huomattavasti yleisempiä Pohjois-Suomessa (34 %) kuin Etelä- Suomessa (13 %). Laatua alentavat tuhot ovat sekä ojittamattomilla että ojitetuilla soilla selvästi ylei- sempiä korpisoilla kuin rämeillä. Erityisen suuri ero on Pohjois-Suomen ojittamattomien korpien (47,5 %) ja rämeiden (21,7 %) välillä. Sama piirre on ha- vaittavissa myös vakavien ja täydellisten tuhojen ryhmässä. 11.3 Tuhon ilmiasu Sekä metsämaan ojittamattomilla että ojitetuilla soilla niin kaikkien kuin metsikön laatua alentavien- kin tuhojen yleisimpiä ilmiasuja ovat pystyyn kuol- leet ja kaatuneet puut, lahovika, latvuksen ja oksien tuhot sekä neulas- tai lehtikato (liitetaulukko 19). Lievät tuhot mukaan lukien näitä on koko maassa metsämaan ojittamattomilla soilla 299 000 ha:lla (33 %:lla metsämaan ojittamattomien soiden pinta-alas- ta) ja ojitetuilla 1 270 000 ha:lla (33 %:lla). Laatua alentavana näitä esiintyy 22 %:lla metsämaan ojit- tamattomien ja 17 %:lla ojitettujen soiden pinta- alasta. Vakavina tai täydellisinä näitä tuhoja on met- sämaan ojittamattomilla soilla kuitenkin vain 33 000 ha:lla (3,6 % :lla) ja ojitetuilla 104 000 ha:lla (2,7 %). Välitöntä uudistamista edellyttäviä täydellisiä tuhoja on ojittamattomilla soilla runsaalla 4000 ja ojitetuilla 14 000 ha:lla. Pystyyn kuolleita ja kaatuneita puita metsikön laa- tua alentavalla tuhotasolla esiintyy metsämaan ojit- tamattomilla soilla yhteensä 75 000 ha:lla ja ojite- tuilla 131 000 ha:lla. Suhteessa pinta-aloihin nämä ovat kuitenkin yleisempiä ojittamattomilla kuin oji- tetuilla soilla (8,2 % ja 3,2 %). Samantapainen on tilanne myös vakavien ja täydellisten tuhojen osalta (2,0 ja 0,9 %). Eniten puiden kuolleisuutta esiin- tyy Pohjois-Suomen ojittamattomissa räme- ja kor- pipuustoissa. Edellisissä pystyyn kuolleet ja kaatu- neet puut ovat alentaneet metsikön laatua 10 %:lla ja jälkimmäisissä 14 %:lla vastaavista pinta-alois- ta. Etelä-Suomessa tuhon ilmiasuluokan ”Pystyyn kuolleita ja kaatuneita puita” osuus metsikön laa- tua alentavana on metsämaan ojittamattomilla soilla keskimäärin vain 3,1 % ja ojitetuilla 3,4 %. Erot näiden tuhojen yleisyydessä metsämaan ojittamat- tomien ja ojitettujen korpien ja rämeiden puustojen välillä ovat Etelä-Suomessa vähäisiä. Metsikön laatua alentavaa lahoa esiintyy ojitta- mattomilla soilla 42 000 ha:lla ja ojitetuilla soilla 69 000 ha:lla eli koko metsämaan soiden vastaaviin pinta-aloihin suhteutettuna 4,6 ja 1,8 %:lla. Rämei- den ja korpien välillä on selvä ero lahovikaisuuden esiintymisessä, mikä luonnollisesti aiheutuu korpi- puustojen kuusivaltaisuudesta. Koko Suomessa on metsikön laatua alentavaa lahovikaa ojittamattomil- la korpisoilla 39 000 ha:lla (4,3 %), mutta vain 7000 ha:lla (0,8 %) laho on aiheuttanut vakavan tai täy- dellisen tuhon. Ojitetuilla korpisoilla laatua alenta- via lahotuhoja esiintyy 59 000 ha:lla (1,5 %) ja va- kavan tai täydellisen tuhon aiheuttaneita lahotuho- ja 11 000 ha:lla (0,3 %). Suhteutettuna vastaaviin korpien pinta-aloihin lahotuhoja esiintyy yleisim- min Pohjois-Suomen ojittamattomilla (11 %) ja vä- hiten Etelä-Suomen ojitetuilla (3,2 %) korpisoilla. Metsikön laatua alentavaa lahoa on vain 0,3 %:lla ojittamattomien ja 0,2 %:lla ojitettujen rämeiden pinta-alasta. Latvukseen tai oksiin kohdistuneet vioitukset ovat ojittamattomilla soilla toiseksi suurin (49 000 ha, 5,5 251 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 %) ja ojitetuilla soilla ylivoimaisesti suurin (316 000 ha, 8,1 %) metsikön laatua alentavien tuhojen ryh- mä. Ojitetuilla soilla myös vakavat ja täydelliset tu- hot kohdistuvat eniten latvukseen ja oksiin. Sekä ab- soluuttisina pinta-aloina että vastaavien kasvupaik- karyhmien pinta-aloihin suhteutettuina latvuksiin tai oksiin kohdistuneita tuhoja on eniten Pohjois-Suo- men ojitetuilla rämeillä (147 000 ha, 13 %) ja toi- seksi eniten Pohjois-Suomen ojitetuilla korpisoilla (59 000 ha, 13 %). Neulaskato on toiseksi yleisin metsikön laatua alentava tuhon ilmiasu (134 000, 3,4 %) ojitetuilla soilla. Ojittamattomilla soilla se on yhtä yleinen (3,4 %), mutta vasta neljänneksi yleisin pystykuolleisuu- den, lahon ja latvuksiin kohdistuneiden vioitusten jälkeen. Neulaskatoa esiintyy verraten tasaisesti eri kasvupaikkaryhmissä, keskimääräistä selvästi ylei- semmin kuitenkin Pohjois-Suomen ojitetuilla kor- pisoilla (6,1 %). 11.4 Tuhon aiheuttajat Tunnistettujen tuhojen yleisimmät aiheuttajat niin kaikkien, metsikön laatua alentavien kuin vakavien ja täydellistenkin kohdalla sekä ojittamattomissa et- tä ojitetuissa suopuustoissa ovat kilpailu, sienitaudit sekä abioottiset tekijät, johon sisältyvät mm. tuuli- ja lumituhot sekä pakkasen, hallan ja metsäpalon aiheuttamat tuhot (liitetaulukko 20). Tunnistamatto- miksi tuhoiksi on jäänyt ojittamattomilla soilla noin kolmannes ja ojitetuilla noin neljännes. Tunnista- mattoman tuhon yhteydessä on laskennassa erotet- tu kohteet, joille maastossa on merkitty ojitustarve. Näitä pinta-aloja käsitellään omana ryhmänään. Tunnistetuista tuhon aiheuttajista yleisimpiä ovat sienitaudit. Sienitaudit esiintyvät tyypillisesti epideemisesti. VMI kuvaa inventointihetkellä puus- tossa näkyvien ja vaikuttavien tuhojen määrää. Tä- män vuoksi yksittäisenä vuotena esiintynyt epide- mia voi vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti tuloksiin. Sienitauteja esiintyy koko maassa lievät tuhot mu- kaan lukien yhteensä lähes 620 000 ha:lla (13 % kaikkien metsämaan soiden pinta-alasta) ja metsi- kön laatua alentavina lähes 270 000 ha:lla (5,6 %, liitetaulukko 20). Koko maassa sienien aiheuttamat tuhot ovat vakavia tai täydellisiä kuitenkin vain 0,9 %:lla (44 000 ha) metsämaan soiden koko pinta- alasta. Sienitaudit alentavat metsikön laatua ylei- semmin ojittamattomilla kuin ojitetuilla soilla (7,8 % ja 5,0 %). Erityisen runsaasti sienitauteja esiintyy Pohjois-Suomen ojittamattomilla korpisoilla, jois- sa ne ovat metsikön laatua alentavia 16,3 %:lla nii- den pinta-alasta. Etelä- ja Pohjois-Suomen ojitetuil- la korpisoilla (5,5 % ja 7,8 %) sekä Etelä-Suomen ojitetuilla rämeillä (5,7 %) sienituhoja esiintyy suun- nilleen yhtä yleisesti. Puiden välistä kilpailua tuhon aiheuttajana esiin- tyy yhteensä 140 000 ha:lla (2,9 % kaikista metsä- maan soista). Tähän ryhmään on luokiteltu metsiköt, joissa lehtipuut ovat vahingoittaneet kasvupaikalle luontaisesti sopivien havupuiden latvuksia. Kilpailu on ojittamattomilla ja ojitetuilla soilla yhtä yleistä. Yksinään se voisi alentaa metsikön laatua ojittamat- tomilla soilla yhteensä 1,9 %:lla (17 000) ja ojite- tuilla soilla 2,0 %:lla (77 000 ha) vastaavista metsä- maan soiden koko pinta-aloista (liitetaulukko 20). Vakavia ja täydellisiä kilpailun aiheuttamia tuhoja on yhteensä kuitenkin vain 0,2 %:lla pinta-aloista. Kilpailu alentaa metsikön laatua yleisimmin Etelä- ja Pohjois-Suomen ojitetuilla (4,5 ja 3,6 %), ja ojit- tamattomilla (1,6 ja 3,6 %) korpisoilla. Rämeillä kil- pailu alentaa metsikön laatua verrattain harvoin. Selkärankaiset, lähinnä hirvet, ovat aiheuttaneet tuhoja yhteensä lähes 100 000 ha:lla, josta valtaosa, 90 000 ha, on ojitetuilla soilla. Metsikön laatua alen- tavalla tasolla hirvituhoja on esiintynyt ojitetuilla soilla 46 000 ha:lla (1,2 % metsämaan ojitettujen soiden koko pinta-alasta). Näistä vakavia tai täydel- lisiä on 10 000 ha:lla (0,3 %). Eniten laatua alenta- via hirvituhoja esiintyy Pohjois-Suomen ojitetuilla rämeillä (18 000 ha), seuraavaksi eniten Etelä-Suo- men ojitetuilla rämeillä (15 000 ha), mutta verrattain runsaasti myös Etelä-Suomen ojitetuilla korpisoilla (9000 ha). Osa vanhoista hirvituhoista on saattanut jäädä myös tunnistamatta. Abioottisia tuhoja esiintyy yhteensä 380 000 ha:lla (7,9 % metsämaan soiden koko pinta-alasta). Ojitus ei ole vaikuttanut abioottisten tuhojen yleisyyteen. Metsikön laatua alentavina abioottisia tuhoja esiin- tyy 243 000 ha:lla (5,1 %). Vakavia tai täydellisiä abioottiset tuhot ovat kuitenkin vain 45 000 ha:lla (0,9 %). Myyrä- ja hyönteistuhot ovat alentaneet metsikön laatua vain harvoin. Tunnistamattomien tuhon aiheuttajien ryhmässä ojitustarvetta esiintyi noin 190 000 ha:lla. Tästä yli 252 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat 2/3 on ojitetuilla soilla, joista yli 60 000 ha:lla tu- ho on metsikön laatua alentavalla tasolla ja noin 10 000 ha:lla tuho on vakava tai täydellinen. Metsi- kön laatua alentavana em. tuhoja esiintyy yleisem- min Pohjois-Suomen kuin Etelä-Suomen ojitetuilla soilla (2,3 ja 1,1 %). Mikäli metsikön laadun alentuminen määritettäi- siin pelkästään tuhojen perusteella, kilpailu ja sieni- taudit kattaisivat sekä ojittamattomilla että ojitetuilla soilla 39 % tuhojen vuoksi laadultaan alentuneiden pinta-alasta. Abioottisten tuhojen osuus olisi puo- lestaan ojittamattomilla soilla 22,3 % ja ojitetuilla soilla 27,4 % sekä tunnistamattomien tuhojen osuus 26,3 % ja 23,6 %. 11.5 Tuhon ilmiasu ja aiheuttaja Tuhon aiheuttajan ja ilmiasun välistä yhteyttä tar- kastellaan seuraavassa lähemmin vain metsikön laa- tua alentavien tuhojen osalta (liitetaulukko 21). Tu- hoista, joissa ilmiasuna on pystykuolleita puita, yli kolmannes (63 000 ha) on ollut sienitautien ja lähes viidennes (31 000 ha) abioottisten syiden aiheutta- mia. Tunnistamatta on jäänyt noin 28 % (46 000 ha). Tuhoista, joissa ilmiasuna on kaatuneita puita, kaksi kolmasosaa (29 000) on ollut abioottisten syiden ai- heuttamia. Tunnistetuista kaatuneiden puiden mää- rään vaikuttaneista tuhon aiheuttajista merkittävim- piä ovat hirvet (7000 ha). Lahoviat ovat lähes yksin- omaan sienten aiheuttamia (105 000 ha). Välillisesti ihmisten aiheuttamia lahovikoja on vain murto-osa (1000 ha) koko pinta-alasta. Runkovaurioiden selvästi tärkein tunnistettu syy on ihmistoiminta (13 000 ha) eli ilmeisesti ojitukses- ta, kunnostusojituksesta ja puunkorjuusta aiheutu- neet vauriot. Tunnistamattomaksi runkovaurion syy on jäänyt peräti 48 %:lla (19 000 ha). Tärkeimmät tunnistetut metsikön laatua alenta- neet latvuksen ja oksien tuhojen aiheuttajat ovat ol- leet selkärankaiset (lähinnä hirvi 36 000 ha, 9,8 %), kilpailu (27 000 ha) ja sienitaudit (19 000 ha). Näis- tä pääverson tuhoja (latva kuivunut tai poikki) ovat aiheuttaneet eniten hirvet (10 000 ha). Tunnistamat- ta on jäänyt ojittamattomilla ja ojitetuilla soilla yh- teensä runsas kolmannes (128 000 ha) latvustuhois- ta. Näistä ojitetuilla soilla kunnostusojituksen tar- peessa on 31 000 ha. Laatua alentavista latvuksen ja oksien tuhoista noin 40 % (145 000 ha) on luokiteltu abioottisten tekijöiden aiheuttamaksi. Abioottisis- ta tuhoista valtaosa, 60 % onkin kohdistunut juuri latvukseen ja vain 16 %:lla on seurauksena ollut kuolleita tai kaatuneita puita sekä 9 %:lla (34 000 ha) neulasvaurioita. Neulasvaurioita ovat aiheutta- neet eniten sienitaudit (69 000 ha, 38 %) ja kilpailu (50 000 ha, 27 %) ja kolmanneksi eniten abioottiset tekijät (19 %). 12 Tehdyt ja ehdotetut hakkuutoimenpiteet 12.1 Hakkuiden kirjaaminen inventoinnissa Inventoinnissa kerätään tietoja tehdyistä hakkuista ja metsänhoitotöistä sekä tehdään toimenpide-ehdotus seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Hakkuutapoina kirjataan taimikon harvennus ja perkaus, ylispuiden poisto, ensiharvennus, muu harvennus, uudistushak- kuu viljellen tai luontaisesti tapahtuvaa uudistusta varten, harsintahakkuu, erikoishakkuu ja verhopuu- hakkuu. Tehdyistä hakkuista arvioidaan ajankohta. Tehdyistä toimenpiteistä metsikössä kirjataan vain viimeinen, joten välttämättä kaikki 10-vuotiskauden toimenpiteet eivät siten tule esille. Hakkuuehdotuk- sen kiireellisyys esitetään kahdessa luokassa eli tuli- siko se tehdä ensimmäisellä vai toisella 5-vuotiskau- della inventointiajankohdasta. Lisäksi arvioidaan, onko toimenpide jo myöhässä eli onko metsikön tuotto alentunut toimenpiteen viivästymisen vuok- si. Tarkastelualueittaiset ehdotukset ovat kuvioittais- ten ehdotusten summia eivätkä ota huomioon muita metsätalouden vaatimuksia, esimerkiksi hakkuiden osalta pitkän ajan hakkuukertymän kestävyyttä ei- vätkä vaatimusta biologisesta monimuotoisuudesta. Puuntuotannon kestävyys otetaan huomioon lasket- taessa hakkuumahdollisuusarvioita. 12.2 Tehdyt hakkuut Viimeisten 10 vuoden aikana hakkuita tai taimikon hoitoa on metsämaan soilla tehty 1,34 milj. heh- taarilla (28 %:lla metsämaan soiden alasta). Näistä maan eteläosassa on 0,91 milj. ha (33 % metsämaan 253 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 soiden alasta) ja pohjoisosassa 0,43 milj. ha (20 % metsämaan soiden alasta) (liitetaulukko 22). Kiven- näismailla hakkuita on tehty suhteessa enemmän, 34 % metsämaan alasta. Taimikon hoitoa ja perkausta on tehty suometsissä edellisellä kymmenvuotiskaudella koko maassa noin 570 000 ha, Etelä-Suomessa 360 000 ha ja Pohjois- Suomessa 210 000 ha. Ensiharvennuksia on tehty 210 000 ha, Etelä-Suomessa 150 000 ha ja Pohjois- Suomessa 60 000 ha. Muita harvennuksia on tehty koko maan suometsissä 230 000 ha, Etelä-Suomessa 197 000 ha ja Pohjois-Suomessa 36 000 ha. Uudis- tushakkuita on tehty yhteensä 160 000 ha, joista ete- lässä 100 000 ha. Huomattakoon, että kivennäismail- la on ensiharvennuksia tehty VMI8:ia edeltäneellä 10-vuotiskaudella 550 000 ha, muita harvennushak- kuita 1,08 milj. ha ja uudistushakkuita 1,26 milj. ha. Nämä pinta-alat ovat vastaavasti 3,6 %, 7,1 % ja 8,2 % kivennäismaiden metsämaan alasta. Metsä- maan soilla vastaavat tehtyjen toimenpiteiden osuu- det ovat 4,4 %, 4,8 % ja 3,3 %. Uudistushakkuut ovat VMI8:ia edeltäneellä 10-vuotiskaudella olleet siis pääasiassa kivennäismailla. Soilla on ensi- harvennuksia tehty suhteellisesti enemmän ja mui- ta harvennuksia vähemmän kuin kivennäismailla. Hakkuiden erilaisuus on pääasiassa seurausta ki- vennäismaiden ja soiden puustojen kehitysluokkaja- kaumien erosta, mutta ehkä osittain myös korjuuolo- suhteista. 12.3 Hakkuutarpeet Hakkuita tai taimikonhoitoa ehdotettiin metsämaan soille inventointia seuraavalle kymmenvuotiskaudel- le yhteensä 2,35 milj. hehtaarille (liitetaulukko 23). Ehdotuksista maan eteläosassa on 1,49 milj. ha ja pohjoisosassa 0,86 milj. ha. Ehdotuksia on siis lä- hes puolelle soiden metsämaan alasta. Tarvittavik- si arvioidut toimenpiteet ovat myöhässä runsaalla 500 000 ha:lla, mikä on 11 % soiden metsämaan alasta. Kivennäismailla on hakkuuehdotuksia suh- teellisesti enemmän kuin soilla, 56 %:lla metsä- maan kivennäismaiden alasta. Myöhässä olevia hak- kuutoimia on kivennäismailla suhteellisesti vähem- män kuin soilla, 7 % kivennäismaiden metsämaan alasta. Taimikon hoitoa ja perkausta on suometsissä eh- dotettu seuraavalle 10-vuotiskaudelle 650 000 ha. Toimenpide on myöhässä 190 000 ha:lla. Etelä-Suo- messa ehdotuksista on 350 000 ha (toimenpide on myöhässä 100 000 ha:lla). Ensiharvennuksen tar- peessa olevia suometsiä on 730 000 ha, Etelä-Suo- messa 450 000 ha ja Pohjois-Suomessa 280 000 ha. Edellisellä 10-vuotiskaudella tehtyihin ensiharven- nuksiin verrattuna ensiharvennukset tulisi seuraa- valla 10-vuotiskaudella Etelä-Suomessa kolminker- taistaa ja Pohjois-Suomessa lähes viisinkertaistaa. Ensiharvennuksista on myöhässä 160 000 ha, Etelä- Suomessa 90 000 ha ja Pohjois-Suomessa 70 000 ha. Suometsätalouden melko lyhyt historia näkyy myös hakkuutarpeissa. Kun taimikonhoito- ja ensi- harvennustarpeita on suhteellisesti enemmän kuin kivennäismailla, on ensiharvennusten jälkeen tehtä- vien harvennushakkuiden tarpeita suhteessa jonkin verran vähemmän kuin kivennäismailla. Muita har- vennushakkuita tarvittaisiin seuraavalla 10-vuotis- kaudella metsänhoidollisin perustein 440 000 ha:lla eli 9,2 %:lla soiden metsämaan alasta. Näistä har- vennustarpeista 350 000 ha on Etelä-Suomessa ja 88 000 ha Pohjois-Suomessa. Kivennäismailla ensi- harvennusten jälkeen tehtävien harvennusten tarve on 9,7 % kivennäismaiden metsämaan alasta. Eron merkittävyyttä lisää se, että edellisellä 10-vuotiskau- della on muita harvennushakkuita tehty 4 %:lla met- sämaan soiden alasta, kun kivennäismailla niitä on tehty 7 % kivennäismaiden metsämaan alasta. Suu- rin ero soiden ja kivennäismaiden välillä on uudis- tushakkuissa. Kivennäismaan metsämaalle on eh- dotettuja uudistushakkuita 20,6 % kivennäismaiden metsämaan alasta (3,15 milj. ha, mistä Etelä-Suo- messa 1,97 milj. ha), kun soilla vastaava osuus on 8,8 %. Soilla uudistushakkuita voitaisiin metsänhoi- dollisin perustein tehdä 425 000 ha:lla, mistä Etelä- Suomessa on 274 000 ha. Edellisellä 10-vuotiskau- della on suometsiköitä käsitelty uudistushakkuin 3,3 % soiden metsämaan alasta, kun kivennäismailla osuus on 8,3 %. VMI8:n perusteella suopuustojen hakkuutarpei- den painopiste on vielä jonkin aikaa harvennushak- kuissa ja uudistushakkuita saadaan odottaa jonkin aikaa. Metsämaan soiden alasta 7,6 % on uudistus- kypsiä metsiä. Kivennäismaiden vastaava osuus on 22 %. Suometsien osuus 1950-luvun alun jälkeisestä kasvun lisäyksestä on likimain yhtä suuri kuin ki- 254 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat vennäismaiden, mutta suometsien puuston kehitys- luokkarakenteesta johtuen suometsien vaikutus hak- kuumahdollisuuksien lisäykseen ei kuitenkaan ole vielä vastaavan suuruinen (Nuutinen ym. 2000). 13 Tehdyt ojitukset ja ojitusehdotukset 13.1 Ojitustoiminnan laajuus Soiden uudisojitukset tehtiin pääasiassa 1950-luvun ja 1980-luvun alkujen välisenä aikana, suuri osa vie- läpä 1970-luvun alkuun mennessä (taulukko 3, Met- sätilastollinen vuosikirja 1999). Uudisojitukset ovat jatkuneet sen jälkeen vähäisinä. Nykyisen metsä- sertifi ointijärjestelmän mukaisesti luonnontilaisten soiden uudisojituksia ei tehdä (Suomen metsäserti- fi ointijärjestelmä… 1998). Kahdeksatta inventointia edeltävällä 10-vuotis- kaudella tehdyt ojitukset ja metsikkökuvion sopi- vuus metsäojituskohteeksi on kirjattu metsä-, kitu- ja joutomaalla. Ojituksia on tehty yhteensä 852 000 ha:n alalla (698 000 ha soilla ja 154 000 ha kiven- näismailla). Tästä yli puolet, 495 000 ha, on uudiso- jituksia, ja siitä 113 000 ha on tehty kivennäismailla (liitetaulukko 24). Luvussa ovat mukana vain met- säojitukset. Uudisojituksia on tehty Pohjois-Suo- messa selvästi enemmän kuin Etelä-Suomessa. Tä- mä selittyy sillä, että Etelä-Suomen soista oli ojitet- tu jo 1980-luvun alkuun mennessä suurempi osuus kuin Pohjois-Suomen soista (Paavilainen ja Tiiho- nen 1988). Edellisen 10-vuotiskauden aikana ojitet- tuja soita, jotka olisi VMI8:ssa vielä luettu avosoik- si, ei ole käytännöllisesti katsoen Etelä-Suomessa laisinkaan, kun taas pohjoisessa niitä on vielä vajaat 12 000 ha. Rämeitä on uudisojitettu enemmän kuin korpia sekä Etelä-Suomessa että Pohjois-Suomessa (liitetaulukko 24). Uudisojitukset ovat keskittyneet kasvupaikka- luokkien 4 ja 5 rämeille (109 000 ha ja 103 000 ha) ja kasvupaikkaluokan 3 korpiin (62 000 ha). Esimer- kiksi kasvupaikkaluokan 3 rämeiden (lähinnä VSR) uudisojitusala on suhteellisen vähäinen (28 000 ha). Uudisojitusten painottuminen karuihin rämeisiin se- littyy ilmeisimmin sillä, että runsasravinteisimmat rämeet on pääosin ojitettu jo ennen VMI8:n ajan- kohtaa. VMI:n maastomittausten perusteella voidaan sel- vittää myös tehtyjen kunnostusojitusten kokonaisa- la. Kunnostusojitusmenetelmän suhteen kohteet voi- daan jakaa edelleen kahteen luokkaan: 1) ojitusalu- eet, joissa on tehty vain ojien perkaus ja 2) ojitus- alueet, joissa on tehty ojaverkoston täydennystä tai täydennystä ja perkausta. Luokat yhteen laskemalla saadaan tehtyjen kunnostusojitusten kokonaismää- rä. Kaikkiaan kunnostusojituksia on tehty edellisellä 10-vuotiskaudella 357 000 ha, josta 41 000 ha ojite- tuilla kivennäismailla (liitetaulukko 24). Eniten on kunnostusojitettu kasvupaikkaluokan 4 ja 5 rämei- tä. Rämeitä on kunnostusojitettu sekä absoluuttises- ti että suhteellisesti laskien enemmän kuin korpia. Kaikkein karuimman kasvupaikkaluokan (6) ojite- tut suot ovat yleensä rajautuneet kunnostusojitusten ulkopuolelle; vain noin 1,5 % kunnostusojitusalasta on tällä heikoimmalla ravinteisuustasolla. Sellaisilla ojitetuilla soilla, jotka on luokiteltu vielä avosoiksi, ei ole juurikaan tehty kunnostusojituksia. Ojituksen painopiste on vielä ollut niukasti uudis- ojituksissa (liitetaulukko 24). Täydennysojituksia ja yhdistelmäkäsittelyjä on yhteensä tehty enemmän kuin ojien perkauksia. 13.2 Uudisojitukseen soveltuvat suot ja arvio kunnostusojitustarpeesta VMI:ssa metsikkökuviolle määritetään ojitustarve. Ojitustarpeen arviointi perustuu VMI:n maastotöi- den aikana voimassa olleisiin metsänparannuslain soveltamisohjeisiin (ks. Tapion taskukirja 1983, Val- takunnan metsien… 1986). Aiemmin ojittamatto- mille soille on tehty arvio metsänkasvatuskelpoisuu- desta puuntuotannon näkökulmasta, eli siitä, olisi- ko suo taloudellisesti kelvollinen metsäojitettavak- si em. soveltamisohjeiden perusteella. VMI:ssa ei luonnollisestikaan oteta kantaa ojituspinta-alan li- säämiseen ojittamalla vielä ojittamattomana olevia soita. Varsinkin uudisojitusten kohdalla inventoinnin osoittamat ojitustarpeet on tulkittava teoreettisiksi mahdollisuuksiksi puunkasvatuksen näkökulmasta. Kunnostusojitustarve todetaan maastossa havaitun vajaakuivatuksen ja ojien kunnon perusteella. Metsänkasvatuskelpoisiksi arvioituja ojittamat- 255 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 tomia soita oli vielä kaikkiaan 834 000 ha, tästä 372 000 ha Etelä-Suomessa ja 462 000 ha Pohjois- Suomessa (liitetaulukko 25). Tässä tarkastelussa ojittamattomia soita ovat suot, joilla ei ole aiempia metsäojituksia, esimerkiksi entiset ojitetut suopel- lot. Uudisojituskelpoisia kivennäismaita arvioitiin olevan 376 000 ha (Etelä-Suomessa 192 000 ha ja Pohjois-Suomessa 184 000 ha). Metsänkasvatuskel- poisista soista korpia on keskimäärin koko maassa enemmän (52 %) kuin rämeitä (48 %), mutta poh- joisessa rämeiden ala on suurempi. Metsänkasva- tuskelpoisista kohteista valtaosa on metsämaata (80 %). Kunnostusojitustarve (vanhojen ojien perkaus, täydennys sekä täydennys + perkaus) on inventoin- nin ajankohtana ollut koko maassa 1 519 000 ha, josta 106 000 ha kivennäismailla (liitetaulukko 25). Kunnostusojitustarve on lisääntynyt 7. inventoin- nista, mikä on odotettua, koska toteutuneet kun- nostukset ovat olleet vähäisempiä kuin VMI7:ssa todetut tarpeet (Kuusela ja Salminen 1983, Kuu- sela ym. 1986). Kunnostusojitustarvetta on todettu enemmän Etelä- kuin Pohjois-Suomessa (854 000 ha ja 665 000 ha, liitetaulukko 25). Koko maassa runsaimmin kunnostusojitustarvetta on metsämaan rämeillä, 936 000 ha. 13.3 Puuntuotantoon soveltumattomien soiden ojitukset Ojitetun suon soveltuminen tai soveltumattomuus puuntuotantoon on määritetty maastossa perustuen Metsähallituksen antamaan ohjeeseen metsänparan- nusvaroin tehtävien metsäojitusten kohteiden va- linnasta (ks. luku 2.2.3). Kaikkiaan koko maassa puuntuotantoon soveltumattomien soiden ojituksia on arvioitu tehdyn 453 000 ha, joka on 9,7 % ojitettu- jen soiden alasta (liitetaulukko 26). Etelä-Suomessa osuus on 6,2 % ja Pohjois-Suomessa 14,3%. Virhe- ojitusten suhteellinen osuus jää näitä lukuja jonkin verran pienemmäksi, jos otetaan huomioon soista kivennäismaiden ryhmään siirtyneet kasvupaikat, ar- violta 660 000 ha. Virheellisiksi tulkitut soiden oji- tukset voidaan jakaa Etelä-Suomen osalta syyn pe- rusteella luokkiin, mutta Pohjois-Suomessa tätä jaot- telua ei ole inventoinnin kenttätyövaiheessa tehty. Sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa puuntuotan- toon soveltumattomilla kohteilla maaluokka on val- taosalla luokiteltu kitumaaksi (liitetaulukko 26). Tä- mä on odotettua, koska joutomaat useimmiten ovat selkeästi ojituskelvottomia, mutta kitumaiden osalta on jouduttu tekemään rajankäyntiä ojituskelpoisuu- den suhteen. Pohjois-Suomessa lähes puolet maa- luokaltaan kitumaata tai joutomaata olevista ojituk- sista on luokiteltu virheiksi. Koko Suomen ojituspinta-alaa tarkasteltaessa vir- heojituksiksi tulkitut tapaukset näyttävät keskittyvän kahteen ravinteisuudeltaan karuimpaan kasvupaik- kaluokkaan (luokat 5 ja 6), jotka yhdessä muodos- tavat 70 % koko virheojitusten pinta-alasta (liite- taulukko 27). Virheojitusten pääasiallisena syynä on siis ollut puunkasvatukseen riittämätön ravinteisuus- taso. Lähinnä on kyse typen niukkuudesta. Etelä-Suomen alueella peräti noin 95 % virheo- jituksista on kahdessa ravinteisuudeltaan heikoim- massa kasvupaikkaluokassa. Virheellisesti ojitetussa kokonaisalassa on mukana myös vähäinen pinta-ala (Etelä-Suomessa runsaat 5000 ha) ojitusteknisesti kelvottomia kohteita, joilta suon alavan sijainnin tai tasaisuuden vuoksi vesiä ei ole saatu johdetuksi pois (liitetaulukko 26). Osa ojitetuista metsänkasvatus- kelvottomista suokuvioista on niin sanottuja pienia- laisia (luku 2.2.3) eli ne on ojitettu laajempien oji- tushankkeiden yhteydessä. Ojitus on tehty joko vesi- en johtamiseksi saman suokokonaisuuden viereisiltä metsänkasvatuskelpoisilta suokuvioilta tai sitten sii- tä syystä, että pientä suokuviota ei ole ojitusvaihees- sa erotettu viereisistä kuvioista. Edellisillä kohteilla ojitus on jouduttu tietoisesti ulottamaan metsänkas- vatuskelvottomalle suonosalle. Etelä-Suomessa pie- nialaisia virheojituksia on 25 000 ha. Pohjois-Suo- men inventoinnissa niitä ei eroteltu muista virheoji- tuksista. Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti tarkastel- tuna suurin osa (302 000 ha 453 000 ha:sta) virhe- ojituksista sijoittuu Pohjois-Suomeen. Pohjois-Suo- messa myös kasvupaikkaluokissa 1–4 virheojituksia on enemmän (6–31 %), viitaten siihen, että epäedul- linen ilmasto lisää huonon ojitustuloksen riskiä (lii- tetaulukko 27). Toisaalta myös kasvupaikan ravin- netalouden epätasapaino heijastuu tuloksissa, sillä peräti 31 % korkeimman ravinteisuustason (letot) soiden ojitusalasta on Pohjois-Suomessa tulkittu vir- heojituksiksi. Letot eivät korkeasta turpeen typpi- pitoisuudesta huolimatta ole viljavuudeltaan parhai- 256 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat ta puiden kasvupaikkoja juuri ravinnetalouden epä- tasapainon vuoksi. Ajan suhteen tarkastelu osoittaa, että edeltävän 5-vuotiskauden aikana puunkasvatukseen soveltu- mattomien soiden ojitus on Etelä-Suomessa ollut ojitettuun kokonaisalaan suhteutettuna vähäisempää kuin aiemmalla 5-vuotisjaksolla (liitetaulukko 26). Tämä voidaan tulkita käytännön tiukkenemiseksi ojituskohteiden valinnassa 1980-luvun lopulla. Puuntuotantoon soveltumattomilla ojitusalueilla puustoa on hyvin vähän sekä Etelä- että Pohjois- Suomessa (molemmilla vain noin 11 m3/ha). Vir- heojitusalueilla puustoa on keskimäärin koko maas- sa noin 50 m3/ha vähemmän kuin kohteilla, joita ei ole luokiteltu virheojituksiin (liitetaulukko 28). Vir- heojitusten poistaminen ojitetusta pinta-alasta nos- taa ojitettujen metsä- ja kitumaan soiden puuston keskitilavuuden koko maassa 57,7 m3:stä hehtaarilla 61,0 m3:iin ha:lla. Virheojitusalueiden kasvupaik- kojen niukkaravinteisuutta kuvastaa se, että niiden puusto on koko maassa lähes yksinomaan mäntyä (liitetaulukko 28). 14 Yhteenveto ja tarkastelu Lähtöoletukset Tämän tutkimuksen tulokset, käsitteet ja määritel- mät perustuvat valtakunnan metsien inventointeihin. Joiltakin osin yleisten termien määritelmät poikke- avat muissa yhteyksissä käytetyistä, mikä on otet- tava huomioon tuloksia arvioitaessa. Tässä julkai- sussa soihin luetaan sekä ojittamattomat että ojitetut VMI:n suon määritelmän (s. 7) mukaiset metsäta- lousmaan kuviot. On myös huomattava, että suon luonnontilaisuutta ei VMI:ssa arvioida suoraan. Tä- män vuoksi soiden perusjako tehdään ojittamatto- miin ja ojitettuihin soihin. Soiden pääryhmien mää- rittelyssä on huomattava, että ojitettujen soiden osal- ta korven ja rämeen käsitteet eivät täysin vastaa esi- merkiksi kasviekologiassa käytettyjä (s. 207). Tunnusten määritelmät ja luokitukset ovat muuttu- neet jonkin verran inventointien välillä. Esimerkiksi VMI3:ssa metsämaa jaettiin kasvulliseen ja huono- kasvuiseen metsämaahan. VMI5:sta lähtien vastaa- vat käsitteet ovat olleet metsämaa ja kitumaa, jot- ka poikkeavat sisällöltään jonkin verran edellisistä (s. 205). Myös ojitettujen soiden perusjoukko ja ra- vinteisuustason jakauma ovat muuttuneet VMI3:n ja VMI8:n välisenä aikana, sillä ojitukset aloitettiin ravinteikkaimmista kasvupaikoista ja viime vuosi- kymmeninä ojitukset ovat edenneet aiempaa enem- män myös karummille soille. Inventointien välistä vertailua on tässä tehty pääasiassa vain sellaisten tunnusten osalta, joissa VMI:n ohjeisto on pysynyt samana. Soiden metsävaratulosten muutoksia tar- kasteltaessa on otettava huomioon myös soiden oji- tuksen aiheuttama maaluokkien muutos, mikä jat- kuu vieläkin. Vertailtaessa tuloksia muihin kuin VMI:iin pe- rustuviin tutkimuksiin on otettava huomioon käy- tettyjen määritelmien mahdollinen erilaisuus ja eri tutkimusten maastotöiden eriaikaisuus. Esimerkik- si Keltikankaan ym. (1986) tutkimus vastaa lähin- nä VMI7:n ajankohtaa ja Heikuraisen (1959) tutki- mus lähinnä VMI3:n ajankohtaa. Lisäksi näissä tut- kimuksissa muuttujat ovat saattaneet poiketa VMI:n mukaisista, samoin kuin Pohjois- ja Etelä-Suomen alueiden raja. Esimerkiksi Heikuraisen (1959) tut- kimuksessa Keski-Pohjanmaa kuului Pohjois-Suo- meen. Edelleen eri tutkimuksissa käytetyt kasvu- paikkaluokittelut ovat saattaneet poiketa toisistaan. Joitakin eri tutkimusten tunnuksia on siitä huolimat- ta mahdollista vertailla. Soiden ala ja ojitustilanne sekä maaluok- kien muutokset Soiden ala on vähentynyt VMI3:sta VMI8:iin men- nessä 820 000 hehtaarilla ja on VMI8:n mukaan 8,91 milj. ha. Ainoa suoraan metsätalouteen liittyvä suo- alan vähentäjä on ojitettujen soiden siirtyminen ki- vennäismaihin turvekerroksen häviämisen vuoksi. Siirtymän kokonaispinta-alaksi on arvioitu 660 000 ha. Siirtymä painottuu Etelä-Suomeen, jossa ojituk- seen on ollut tarjolla viljavia, ohutturpeisia suotyyp- pejä ja jossa ojitusalueet ovat vanhempia kuin poh- joisessa. Metsämaaksi luokiteltavan suon ala on kas- vanut VMI5:n jälkeen 870 000 ha ja on VMI8:ssa 4,80 milj. ha. Metsäojituksen vaikutuksen metsä- maan lisäyksen voidaan arvioida siten olevan run- sas 1,5 milj. ha. Kitu- ja joutomaan soiden ala on vähentynyt samaan aikaan 1,6 milj. ha:lla. 257 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Ojitettujen soiden kokonaisala oli VMI8:n mu- kaan 4,6 milj. ha ja ojitettujen soiden ja kankaiden kokonaisala 5,7 milj. ha. Keltikankaan ym. (1986) mukaan metsäojitusala oli 1980-luvun alussa 4,9 milj. ha. Koska uudisojitukset käytännöllisesti kat- soen loppuivat 1990-luvun aikana ja koska metsä- sertifi ointi jopa kieltää luonnontilaisten soiden oji- tukset, jää ojitettujen soiden kokonaisala selvästi al- le HKLN-suunnitteen odotusten, joka oli n. 6,5 milj. ha ja varsinkin alle suurimpien arvioiden, jotka oli- vat jopa 7,0–7,5 milj. ha (Heikurainen ym. 1960, Kuusela 1972). Etelä-Suomen soiden metsämaaosuus on VMI8:ssa 79 % ja Pohjois-Suomen soiden 38 %. Ojitettujen soiden osittainen siirtyminen kivennäis- maihin vaikuttaa myös soiden maaluokkien pinta- alasuhteisiin. Osa entisistä ohutturpeisista ojitetuis- ta soista luokitellaan nykyisin ojitetuiksi kankaiksi niiden turvekerroksen hävittyä. Ojitettujen soiden metsämaaosuudet ovat mitä ilmeisimmin pienempiä kuin mitä ne olisivat ilman ko. siirtymää. Ojitetusta suoalasta 91 % täyttää metsämaan kriteerit Etelä- Suomessa, kun pohjoisessa vastaava osuus on 75%. Toinen alueellinen ero on ohutturpeisten soiden eri- lainen maaluokkajakauma maan eri osissa. Etelässä ohutturpeiset suot ovat valtaosin metsämaata, kun taas Pohjois-Suomessa on runsaasti kitu- ja jouto- maan ohutturpeisia soita. Ilmeisesti tähän on syynä ilmaston epäedullisuuden lisäksi tietyt kasvupaikat, jotka ovat olleet odotettua heikompia ojituskohteita (esim. rääseikkökorvet ja pallosararämeet, Eurola ym. 1991). Kuivatusvaiheet Suokasvupaikkojen kuivatusvaihe (ojittamaton, ojik- ko, muuttuma, turvekangas) on inventoinnista toi- seen määritelty siinä määrin samoin perustein, että pinta-alamuutoksia voidaan tarkastella jokseenkin sellaisenaan. Muuttumavaiheelta edellytetty metsä- maan kriteerin toteutuminen on voinut jossain mää- rin viivyttää ojikoiden siirtymistä muuttumiin. Tur- vekankaista taas on tapahtunut siirtymää kivennäis- maiden puolelle. Tulokset havainnollistavat erityisesti eroa Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Sekä ilmastolliset syyt että lähtökohtana ollut erilainen suotyyppivalikoima selittävät sen, että Pohjois-Suomen kuivatusvaihe- jakauma VMI8:ssa vastaa osapuilleen tilannetta ete- lässä 1950–60-lukujen vaihteessa. Koko maan oji- tetuista soista on VMI8:n mukaan 19 % saavuttanut turvekangasvaiheen. Keltikankaan ym. (1986) mu- kaan turvekankaita oli alle 15 % ojitusalueiden koko pinta-alasta, mikä vastaa tilannetta VMI7:n mukaan, jossa turvekangasosuus oli samoin noin 15 %. Turvekankaiden osuus on suhteellisen pieni, kun otetaan huomioon, että VMI8:n päättyessä jo 60 % metsäojituksista oli saavuttanut yli 20 vuoden iän ja 18 % oli ylittänyt 30 vuoden iän (Metsätilastolli- nen… 2000). On tosin huomattava, että ohutturpei- sia ojitettuja soita on siirtynyt ja siirtyy edelleen oji- tettujen kivennäismaiden luokkaan. Osaselityksinä voivat olla myös karujen suotyyppien ojitus ja kes- kimäärin suhteellisen harvat ojaverkot, mistä kertoo arvioitu 1,5 milj. ha:n kunnostusojitustarve. On il- meistä, että turvekankaiden osuuden kasvu nopeu- tuu lähivuosina siitäkin huolimatta, että 1970-luvun jälkeen uudisojitusalueiden tyyppijakauma on muut- tunut karumpaan (Keltikangas ym. 1986) ja siten hitaammin turvekankaaksi kehittyvään suuntaan. Soiden jakautuminen pääryhmiin ja kasvupaikkaluokkiin VMI8:n ojittamattomat suot (yhteensä 4,2 milj. ha) edustavat lähes lopullisesti sitä suopinta-alaa, joka tullee jäämään ojitustoiminnan ulkopuolelle. Niistä korpia on 0,8 milj. ha, rämeitä 1,8 milj. ha ja avo- soita 1,6 milj. ha. Rämeitä ja varsinkin avosoita on eniten Pohjois-Suomessa. VMI3:n aikaisesta tilan- teesta (Ilvessalo 1956) ojittamattomien soiden ja- kauma pääryhmiin on muuttunut siten, että korpien ja rämeiden osuus on pienentynyt ja avosoiden osuus kasvanut. Ojittamattomien soiden alueellisessa ja- kaumassa ja tyyppijakaumassa heijastuvat sekä erot Etelä- ja Pohjois-Suomen luonnonoloissa että suo- tyyppien valikoituminen ojituskohteiksi. Yksittäis- ten suotyyppien pinta-alojen muutosta ei ole mah- dollista tarkastella, koska kasvupaikkaluokittelua ei VMI3:n jälkeen ole tehty suotyypin tarkkuudella. Etelä-Suomessa korpien osuus ojitetuista soista on tuntuvasti suurempi kuin Pohjois-Suomessa. Pohjoi- sessa rämeitä on peräti kolme neljännestä ojitetusta alasta. 258 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Ojitettujen soiden kasvupaikkajakauma poikkeaa yllättävän vähän ojittamattomien soiden kasvupaik- kajakaumasta. Alueellisina piirteinä näkyvät keski- ravinteisten korpien ja karujen rämeiden vallitse- vuus Etelä-Suomen ojituskohteina, kun taas Poh- jois-Suomessa runsasravinteiset ruohoiset korvet sekä saraiset rämeet ovat olleet tavanomaisia oji- tuskohteita. Ojitettujen soiden inventointihetken mukainen pääryhmäjakauma ei kuvaa kovinkaan tarkasti eri pääryhmien osuutta ojituskohteina, kos- ka etenkin avosoita on ojituksen seurauksena siirty- nyt rämeisiin ja mahdollisesti myös rämeitä korpiin. VMI8:n ojitetuista soista on luokiteltu korviksi 32 % (1,5 milj. ha) ja rämeiksi 67 % (3,1 milj. ha). Keltikankaan ym. (1986) tutkimuksessa arvioitiin ojitetun suon alkuperäinen suotyyppi. 1970-luvun loppuun mennessä ojitetusta suoalasta oli sen perus- teella ollut 22,4 % korpia, 68,1 % rämeitä ja 9,5 % avosoita (Keltikangas ym. 1986). Puulajisuhteet Mänty on vallitsevana puulajina runsaalla 70 %:lla ja kuusi noin 15 %:lla metsä- ja kitumaan suoalas- ta. Männyn osuus (noin 50 %) suopuustojen koko- naistilavuudesta on selvästi pienempi kuin mänty- valtaisten metsien osuus suoalasta. Ero selittyy sil- lä, että kuusi- ja lehtipuuvaltaiset suot ovat selvästi puustoisempia kuin mäntyvaltaiset suot (pääasiassa rämeitä). Ojitetuilla soilla männyn osuus puustosta on etenkin Etelä-Suomessa jonkin verran pienempi kuin ojittamattomilla soilla. Rämeiden pinta-alajakauma vallitsevan puulajin suhteen ei ole juurikaan muuttunut VMI6:n tai VMI7:n tuloksista. Etelä-Suomen ojitetuilla kor- pisoilla kuusivaltaisten metsien osuus on vähenty- nyt selvästi VMI6:n aikaisista tuloksista. Vastaavasti mäntyvaltaisten metsien osuus ojitetuista korpisoista on kasvanut Etelä-Suomessa. Tähän muutokseen on mitä ilmeisimmin vaikuttanut ohutturpeisten suo- kasvupaikkojen siirtyminen kivennäismaiden luok- kaan. Ikä- ja kehitysluokkajakauma Metsämaan soilla puuston ikäluokkajakauma pai- nottuu puustoltaan keski-ikäisiin, 41–80-vuotiaisiin metsiin. Näitä on lähes puolet metsämaan soiden alasta. Nuorien, alle 40-vuotiaiden metsien osuus on selvästi pienempi kuin kivennäismailla. Suomet- sissä puuston keski-iän määrittäminen on kuitenkin ongelmallista soille tyypillisen puuston epätasaisen koko- ja ikäjakauman vuoksi. Tämän vuoksi kehi- tysluokka antaa paremman kuvan suometsien puus- ton puuntuotannollisesta kehitysvaiheesta, vaikka senkin määrittämisessä on hankaluutensa. Metsämaan suometsistä runsaat puolet on nuo- ria kasvatusmetsiä. Taimikoita on noin viidennes suometsien alasta. Varttuneita kasvatusmetsiä on sa- moin noin viidennes ja uudistuskypsiä metsiä vain vajaat 8 %. VMI7:n ja VMI8:n välillä taimikoiden osuus suometsissä on selvästi pienentynyt. Liitetau- lukossa 7 esitettyjen keskivirheiden perusteella voi- daan arvioida, että havaittu muutos on todellista eikä otantavirheestä aiheutunutta. Samalla nuorten kas- vatusmetsien osuus on kasvanut. Aiemmista nuoris- ta kasvatusmetsistä vain pieni osa näyttäisi kehit- tyneen varttuneiksi kasvatusmetsiksi inventointien välillä. Hitaalta näyttävä kehitys voi johtua suopuus- tojen rakenteen epätasaisuudesta, jonka vuoksi vart- tuneissakin kehitysvaiheissa on runsaasti pieniko- koista puustoa. Tämä kertoo osaltaan kehitysluok- kien määritelmien huonosta sopivuudesta suopuus- toihin. Jälleen on kuitenkin muistettava se, että osa parhaiten kehittyneistä metsistä on siirtynyt kiven- näismaiden luokkaan. Suo- ja kivennäismaametsien kehitysluokkaja- kaumien vertailusta voidaan päätellä, että tulevina vuosikymmeninä suopuustojen osuus hakkuumah- dollisuuksista kasvaa nykyisestä merkittävästi. Puuston tilavuus Suometsien puuston kokonaistilavuus on 376,9 milj. m3. Viidennes Suomen metsien puustosta on suo- metsissä. Puuston keskitilavuus kaikilla metsä- ja kitumaan soilla on 55,2 m3/ha. Ojitetuilla metsä- ja kitumaan soilla keskitilavuus on 63,1 m3/ha, eli selvästi pienempi kuin kivennäismailla (93,3 m3/ha). Keltikankaan ym. (1986) mukaan vuosina 259 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 1930–1978 ojitettujen soiden puuston keskitilavuus oli selvästi tässä esitettyä pienempi, 42 m3/ha. Met- sämaan soilla puuston keskitilavuus on 72,7 m3/ ha. Ojitetuilla ja ojittamattomilla metsämaan soilla puuston keskitilavuus on melko tarkasti sama. Ojit- tamattomien metsämaan soiden melko suurelta tun- tuva puuston keskitilavuus suhteessa ojitettujen soi- den puuston keskitilavuuteen selittyy uudistuskypsi- en metsien suuremmalla osuudella ja vähäisemmillä hakkuilla ojittamattomilla soilla kuin ojitetuilla soil- la, sekä sillä, että vähäpuustoisimmat suot luokittu- vat kitumaiksi. Ojitettujen soiden puuston keskiti- lavuutta on alentanut myös se, että kitumaan soiden ja avosoiden ojittaminen on tuonut metsämaan oji- tettujen soiden joukkoon vähäpuustoisia soita puus- ton lähtiessä hitaasti kehittymään ojituksen myötä. Puustoisilla kohteilla ojitusta varten tehtävä ojalinja alentaa puuston keskitilavuutta sarkaleveydestä ja lähtöpuuston määrästä riippuen noin 15 % (Kelti- kangas 1971, Seppälä 1972). Ojalinjojen vaikutus tosin vähentynee ajan myötä reunapuustojen tihen- tyessä sekä ojalinjojen reunavaikutuksen että kuiva- tuksen ansiosta. Osa runsaspuustoisimmista ohut- turpeisista ojitetuista soista on siirtynyt kivennäis- maiksi turvekerroksen hävitessä ojituksen myötä. Myös tämä on alentanut ojitettujen soiden puuston määrää. Soiden kivennäismaita pienempi puuston keskiti- lavuus selittyy osittain uudistuskypsien metsien vä- hyydellä soilla, mutta myös kehitysluokittain tarkas- tellen puuston keskitilavuudet ovat pienempiä soilla kuin kivennäismailla. Korpisoilla puuston keskitila- vuus on samaa suuruusluokkaa kuin kivennäismail- la, mutta rämeillä on keskimäärin selvästi vähem- män puustoa. Myös nuorien kasvatusmetsien puus- ton keskitilavuus on soilla selvästi pienempi kuin kivennäismailla, vaikka suometsissä onkin suhteel- lisesti enemmän ensiharvennustarpeita kuin kiven- näismailla. Puuston järeys Soilla puuston tilavuus on painottunut pieniin pui- hin; vain 17 % suopuuston tilavuudesta kertyy lä- pimitaltaan 25 cm suuremmista puista. Kivennäis- mailla puuston tilavuusjakauma läpimitan suhteen on laajempi. Korvet ja rämeet poikkeavat selvästi toisistaan puuston järeyden suhteen. Korpisoilla va- jaa 60 % puuston tilavuudesta on alle 20 cm:n läpi- mittaluokissa, kun taas rämeillä samaa läpimittarajaa pienempien puiden tilavuusosuus on lähes 80 %. Ojituksen vaikutus puuston järeysjakaumaan nä- kyy uudistuskypsien metsien selvästi suurempana tukkiosuutena ojitetuilla kuin ojittamattomilla soilla. Tukkiosuus soilla on kuitenkin keskimäärin alempi kuin kivennäismailla. Puuston kasvu Suometsien puuston kokonais- ja keskikasvuja, sa- moin kuin tilavuuksia ja erityisesti niiden muutoksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että osa ojite- tuista soista on siirtynyt kivennäismaihin. VMI8:n mukaisten metsä- ja kitumaan soiden puuston keski- määräinen viiden vuoden vuotuinen kokonaiskasvu on 17,4 milj. m3. Koko metsä- ja kitumaan vastaava kasvu on 77,1 milj. m3. Männyn osuus suometsien puuston kasvusta on 46 % ja koivun hieman suu- rempi kuin kuusen. Korpien puuston kasvu on 52 % suometsien puuston kasvusta, kun korpien osuus on 33 % metsä- ja kitumaan soiden alasta ja 41 % met- sämaan soiden alasta. Suopuustojen kasvusta Etelä- Suomen soiden puustojen osuus on 12,2 milj. m3 (70 %), kun metsä- ja kitumaan soiden alasta on Etelä- Suomessa 46 % ja metsämaan soiden alasta 57 %. Puuston vuotuinen kasvu soilla oli VMI3:n mu- kaan 9,9 milj. m3. Vuotuinen kasvu on noussut siten VMI3:n ja VMI8:n välillä 7,5 milj. m3. Kun otetaan huomioon myös ne VMI3:n aikaiset suot, joiden on arvioitu siirtyneen VMI8:n luokituksessa ojitettuihin kankaisiin, on näiden VMI3:ssa soiksi luokiteltu- jen metsä- ja kitumaiden puuston vuotuinen kasvu VMI8:ssa 20,1 milj. m3. Kasvu on siis yli kaksin- kertainen VMI3:n kasvuun verrattuna. Puuston vuotuinen keskikasvu koko maassa on kohonnut VMI3:n kasvullisen ja huonokasvuisen metsämaan keskikasvusta, 2,5 m3/ha, VMI7:ssa metsä- ja kitumaalla 3,0 m3/ha:iin ja VMI8:ssa 3,5 m3/ha:iin. VMI7:ssa suometsien keskimääräi- nen kasvu on ollut suurempi kuin Keltikankaan ym. (1986) tutkimuksessa, jossa se oli 2,60 m3/ha ja kos- ki vain ojitettuja soita. HKLN-ohjelmassa (Heikurainen ym. 1960) arvi- oitiin suometsien ojitusalan kasvavan 6,5 miljoo- 260 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat naan hehtaariin, enimmillään 7,5 milj. ha (Kuuse- la 1972), ja suometsien kasvun huipun ajoittuvan 1990-luvun puoliväliin. Tällöin suometsien puus- ton vuotuisen kasvun ilman soistuneita kankaita ar- vioitiin asettuvan välille 18–23 milj. m3. Nykykas- vu osuu siis HKLN-tavoitteiden keskivälille, vaikka ojituspinta-ala on jäänyt 0,8–1,8 milj. ha 1960-luvun alussa asetettua tavoitetta pienemmäksi. Suometsi- en puuston kasvu on siis ollut keskimäärin selvästi suurempi kuin aiemmin odotettiin. Soiden puustot ovat nuoria, joten niiden kasvun lisäyksen voidaan olettaa jatkuvan edelleen, jos ojien kunnosta, har- vennushakkuista ja monissa tapauksissa myös puus- ton ravinnetaloudesta huolehditaan. Tehdyt ojitukset ja kunnostusojitustarve VMI8:n mukaan uudisojituksia oli tehty 495 000 ha:lla edellisellä 10-vuotiskaudella ja kunnostusoji- tuksia 355 000 ha:lla. Keltikankaan ym. (1986) mu- kaan ojia oli perattu koko maassa keskimäärin noin 6 % ojamäärästä (arviolta vastaten pinta-alana noin 300 000 ha), josta 1 % (noin 50 000 ha) inventointia edeltävän 5 vuoden kuluessa. Täydennysojituksia on tehty 15 % ojituspinta-alasta, eli noin 750 000 ha, mikä käsittää kaiken uudisojituksen jälkeen tehdyn täydentävän ojituksen. VMI8:n tulosten mukaan kunnostusojitusten tar- peessa olevien ojitettujen soiden ala on 1,52 milj. ha. Kunnostusojitustarve on lisääntynyt 7. inventoinnis- ta, mikä on odotettua, koska toteutuneet kunnostus- ojitukset ovat olleet vähäisempiä kuin VMI7:ssa todetut tarpeet (Kuusela ja Salminen 1983, Kuuse- la ym. 1986). VMI8:n kenttätöiden aikana kunnos- tusojituksia tehtiin yhteensä 565 000 ha (62 000 ha/v) ja inventoinnin päättymisen jälkeenkin, vuosi- na 1995–1999, vain 379 000 ha (76 000 ha/v) (Met- sätilastollinen… 2000). Kunnostusojituksia on siis koko ajan tehty arvioitua tarvetta vähemmän. Jotta inventoinnissa todettu kunnostusojitustarve tulisi hoidetuksi, pitäisi vuosina 2000–2004, jolloin in- ventoinnin viimeisestäkin arviointivuodesta on ku- lunut 10 vuotta, kunnostusojituksia tehdä noin 580 000 ha:lla eli vuosittain 116 000 ha:lla. Kun tä- män lisäksi koko ajan on tullut uusia alueita kunnos- tusojitustarpeen piiriin, on ilmeistä, että nykyinen kunnostusojitustarve on esitettyjä lukuja vielä huo- mattavasti suurempi. On arvioitu, että kunnostuso- jitustarvetta keskimäärin ilmenisi noin 25 vuoden kuluttua uudisojituksesta (Hökkä ym. 2000). Tämän perusteella on todennäköistä, että esim. 1970-luvun loppupuoliskon noin 800 000 ha:n uudisojitusalasta osalla kunnostusojitustarve on ilmennyt vasta VMI8 arvioinnin jälkeen. Heikuraisen (1959) tutkimuksessa kuivatuksel- taan heikkoja, täydennysojitusta vaativia kohteita oli koko maassa keskimäärin 18 % ojitetusta alas- ta. Kunnostusojitustarvetta olisi siis ollut jo tuolloin 1950-luvun alun kokonaisojituspinta-alan (VMI3: 920 000 ha) perusteella noin 166 000 ha. Kunnostusojitusten (perkaus ja täydennys) tarve oli Keltikankaan ym. (1986) mukaan koko maassa yhteensä noin 1,1 milj. ha tutkimuksen ajankohtaa seuraavan 10-vuotiskauden kuluessa. VMI7:n tulos- ten mukaan kunnostusojitustarve lähimmän 10 vuo- den aikana oli jonkin verran vähäisempi, 860 000 ha (Paavilainen ja Tiihonen 1988). VMI8:n mukaan uudisojitukseen sopivaa suota oli 1990-luvun alussa vielä 840 000 ha. Tämä pinta-ala kuvaa lähinnä teoreettista, puuntuotannon lisäämi- seen käytettävissä olevaa potentiaalia. Metsiköiden laatu ja tuhot VMI8:n tuloksissa on tarkasteltu metsiköiden met- sänhoidollista tilaa vain metsämaan ojitetuilla soil- la. Laadultaan hyviä metsiköitä on koko maassa 38 % metsämaan ojitettujen soiden pinta-alasta. Met- sämaan ojittamattomat suot mukaan luettuina hy- välaatuiset metsiköt ovat lähes yhtä yleisiä, 37 % pinta-alasta, kun vastaava luku VMI7:ssa oli 31 % (Paavilainen ja Tiihonen 1988). Laadultaan alentu- neiksi luokiteltuja metsiköitä on VMI8:ssa 62 %. Valtaosa laadultaan alentuneiksi luokitelluista met- siköistä on kuitenkin kehityskelpoisia ja vain 7 % koko alasta on vajaatuottoisia vastaavan luvun ol- lessa VMI7:ssa 8 % (Paavilainen ja Tiihonen 1988). Keski määrin suopuustojen laatu on jonkin verran parantunut edellisestä inventoinnista. Yleisin metsi- kön laadun alentumisen syy on luontainen harvuus, mikä on yleistä erityisesti rämeillä. Toiseksi ylei- sin on kasvupaikalle sopimaton puulaji, tyypillisenä hieskoivu korpisoilla. Nämä ovat myös yleisimmät vajaatuottoisuuden syyt. Muita laadun alentumisen 261 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 syitä ovat puuston ylitiheys (erityisesti Etelä-Suo- men korpisoilla), epätasaisuus (Pohjois-Suomessa), tekninen laatu ja tuhot. Vajaatuottoisiksi luokitel- luista 17 %:lla hoitamattomuus tai liialliset hakkuut ovat vajaatuottoisuuden syinä. Koko maassa jonkinasteisia tuhoja esiintyy met- sämaan ojitetuilla soilla 1,43 milj. ha:lla eli 37 %:lla ojitettujen soiden pinta-alasta. Metsikön laatua alen- tavia tuhoja (VMI:ssa tuhon asteen luokat: todet- tava, vakava ja täydellinen) on noin 18 %:lla sekä vakavia 2,8 %:lla ja täydellisiä tuhoja vain 0,4 %:lla metsämaan ojitettujen soiden alasta. Tuhot ovat ylei- sempiä Pohjois- kuin Etelä-Suomessa ja selvästi yleisempiä korpisoilla kuin rämeillä. Tuhojen ylei- simpiä ilmiasuja ovat latvuksen ja oksien tuhot, pys- tyyn kuolleet ja kaatuneet puut, neulastuhot ja la- hovika. Tunnistetuista tuhon aiheuttajista yleisim- piä ovat sienitaudit ja toiseksi yleisimpiä lehtipui- den kilpailun havupuille aiheuttamat latvusten tuhot. Selkärankaiset, lähinnä hirvet, ovat aiheuttaneet tu- hoja ojitetuilla soilla 90 000 ha:lla. Suometsien hakkuut ja hakkuiden tarve Edeltäneen 10 vuoden aikana on hakkuita tai taimi- kon hoitoa tehty metsämaan soilla 1,34 milj. heh- taaria (28 %:lla metsämaan soiden alasta). Kiven- näismailla hakkuita on tehty suhteessa enemmän, 34 %:lla metsämaan alasta. Erityisesti uudistushakkuita on tehty soilla selvästi vähemmän kuin kivennäis- mailla. Pääasiallinen syy eroihin on kehitysluokka- jakaumien erot soiden ja kivennäismaiden välillä. Taimikonhoitotöitä oli tehty VMI8:ia edeltäneellä 10-vuotiskaudella soilla suhteessa enemmän kuin kivennäismailla, jos tehtyjä taimikonhoitotöitä ver- rataan pienten ja varttuneiden taimikoiden yhteiseen alaan soilla ja kivennäismailla. Soilla näitä oli 64 % taimikoiden alasta ja kivennäismailla 47 % vastaa- vasta alasta. Suurin osa suometsien hoito- ja hak- kuutöistä on tehty Etelä-Suomessa. Inventointia seuraavalle 10-vuotiskaudelle on VMI8:ssa todettu hakkuu- tai taimikonhoitotarvet- ta metsämaan soilla yhteensä 2,35 milj. hehtaarilla, joista maan eteläosassa 1,49 milj. ha:lla. Hakkuista tai taimikonhoidoista on myöhässä runsas 500 000 ha. Hakkuu- ja hoitotarpeista eniten on ensiharven- nuksia ja taimikonhoitoa. Ne ovat suurimmat ryh- mät myös jo myöhässä olevista toimenpiteistä. Nuutinen ym. (2000) arvioivat, että suometsien kestävät hakkuumahdollisuudet vuosina 1996–2005 olisivat 9,7 milj. m3/v (11,1 milj. m3/v, jos tarkas- tellaan vain suopuustojen hakkuiden kestävyyttä erillään kivennäismaiden hakkuiden kestävyydes- tä), mikä olisi 14,3 % hakkuumahdollisuuksien ko- konaismäärästä. Tällä puunkorjuun tasolla suomet- sien osuus kokonaishakkuupoistumasta nousisi lä- hes 18 %:iin vuoteen 2026 mennessä (Nuutinen ym. 2000). Suuri osa suometsien hakkuukertymästä tulee har- vennushakkuista. Uudistushakkuita on ehdotettu VMI8:ia seuraavalla 10-vuotiskaudella suometsiin yhteensä 425 000 ha:lle. Virheojitukset Koko maassa puuntuotantoon soveltumattomien oji- tettujen soiden kokonaisala oli vajaa 10 % ojitettujen soiden kokonaisalasta. Näissä metsiköissä puuston kehitys ei ole 20–30 vuoden ojitusvaikutuksen seu- rauksena elpynyt niin, että ojitusinvestointi ja kui- vatuksen ylläpitäminen olisi kannattavaa. Kysees- sä on tällöin yleensä alkuaan ojituskelvottoman, lii- an niukkaravinteisen suon ojitus. Karu suo on voi- nut joutua ojituskohteeksi useasta eri syystä. (1) Liian optimistiset suotyyppikohtaiset kasvuodotuk- set ovat aiheuttaneet kelpoisuusrajan alituksia eri- tyisesti Pohjois-Suomessa, missä alhainen lämpö- summa hidastaa ravinteiden mobilisaatiota. Kunnos- tusojitusvaiheeseen tultaessa on kelpoisuuden läm- pösummakriteerejä jouduttu tiukentamaan (esim. Kokkonen 1994). (2) Vielä 1980-luvulla arvioitiin, että lannoituksella voidaan kannattavasti nostaa al- kuaan ojituskelvottomina pidettyjen (esim. Lukkala ja Kotilainen 1951) niukkaravinteisten soiden puun- tuotosta (Heikurainen 1980, Raitasuo 1983). (3) Oji- tuskelvottomia suokuvioita on voinut joutua ojituk- sen piiriin suuripinta-alaisten hankkeiden sisällä se- kä ekstensiivisen suunnittelun seurauksena (Eurola ym. 1991) että kuivatusteknisistä syistä. (4) Ojitus- kelpoisuuden arvioinnissa käytetyssä kasvupaikka- luokittelussa ei ole aikanaan riittävästi otettu huo- mioon metsänkasvatuksen ekologisia ’menestyste- kijöitä’ (esim. Reinikainen 1989, Eurola ja Huttu- nen 1990), joista erityisesti reunavaikutusta olisi 262 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat ehkä tullut enemmän korostaa (Eurola ym. 1991). (5) Kasvupaikkojen luokittelussa on myös sattunut määritysvirheitä. Ennen VMI8:n tuloksia on esitetty joitakin arvioi- ta virheojitusten osuudesta. Keltikangas ym. (1986) eivät esitä lukuja virheojitusten kokonaismäärästä, mutta toteavat, että vuosina 1930–78 toteutetuista ojituksista alle 4 % oli kohdistunut silloisten kritee- rien mukaan metsänkasvatuskelvottomille suotyy- peille (RaR, LkN, RiN, RaN). Saman ajankohdan ojitusalueiden kasvupaikkatyyppikajauma osoittaa, että epäonnistumisen riskiä nykyisten kriteerien mukaan arvioituna esiintyi Etelä-Suomessa 12–16 %:lla ja Pohjois-Suomessa 15–20 %:lla ojitetusta pinta-alasta. Eurola ym. (1991) laskivat vuosina 1984–86 tehdyssä inventoinnissaan koko tutkitun alueen virheojitusprosentiksi 9,6 %. Keidassuoalu- eella 7,5 % ojituksista todettiin ojituskelvottomille tyypeille osuneiksi, mikä on hieman suurempi kuin VMI8:n Etelä-Suomelle laskettu luku. Aapasuoalu- een virheojitusten osuudeksi saatiin vastaavasti 11,5 %, mikä taas on selvästi alempi kuin VMI8:n Poh- jois-Suomen luku 14,5 %. Vertailtavat alueet eivät vastaa toisiaan, vaan VMI:n Etelä-Suomeen sisältyy aapasuovyöhykettä ja VMI:n aineisto ulottuu pal- jon pohjoisemmaksi ja siten metsäojituksen kannal- ta epäsuotuisammille alueille. Etelä-Suomen ojitetuista soista 9,4 % on VMI8:ssa luokiteltu kitu- tai joutomaaksi. Vastaava luku Poh- jois-Suomessa on lähes 26 %. Etelä-Suomessa tä- hän lukuun tuskin sisältyy mainittavaa potentiaalia virheojitusprosentin kasvuun, vaikka uudisojitusten painopiste 1970-luvulla siirtyikin karuihin rämeisiin (Keltikangas ym. 1986). Pohjois-Suomessa on tilan- ne toisenlainen. Vaikka otetaan huomioon se, että Pohjois-Suomessa ojituskohteet ovat olleet valtaosin kitumaata ojitushetkellä ja että muuttuminen met- sämaaksi kestää siellä kauemmin kuin etelässä, on ilmeistä, että nyt virheojituksiksi arvioitua suurempi osa ojitetusta pinta-alasta jää tulevaisuudessa met- sätalouskäytön ulkopuolelle. Virheojitusten osuutta ja merkitystä arvioitaessa on huomattava, että parhaat onnistuneet ohutturpeis- ten soiden ojitusalueet (arviolta yhteensä 660 000 ha) ovat siirtyneet ojitettuihin kankaisiin, jolloin ne eivät tule mukaan ojitettujen soiden pinta-aloihin eivätkä puustotunnusten laskentaan, vaikka niiden kehitys onkin ojituksella aikaansaatu. Nämä pinta- alat mukaan lukien toisaalta inventointiajankohta- na määritettyjen virheojitusten osuus ojituksista oli- si edellä mainittua pienempi ja toisaalta suopuusto- jen keskimääräinen tilavuus ja kasvu olisivat jonkin verran suurempia kuin tämän julkaisun taulukoissa esitetyt ojitettujen soiden puuston keskimääräinen tilavuus ja kasvu. Kunnostusojituskelvottomiksi arvioidut alueet lie- nevät jo 1990-luvun ajan jääneet enimmäkseen soistumaan uudelleen. Yleisin epäonnistumisen syy on ollut huono ravinnetilanne, joten virheojitusten enemmistö on todennäköisesti karuja, suhteellisen yleisiä suotyyppejä. VMI8:n tulosten perusteella ei voida arvioida virheojitusten kohdistumista har- vinaisille tyypeille eikä pohtia määrällistä en- nallistamistarvetta. Paikallisesti karujenkin soiden uudelleen soistumisella ja erityisesti suojelualueil- la ennallistamisella voi olla merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Suometsien tuleva kehitys ja sen turvaaminen VMI8:n tuloksia ja niiden merkitystä tulkittaessa on tarpeen pitää mielessä, että VMI8 kuvaa suometsi- en tilannetta vuosien 1986–1994 välisenä aikana. Kun suometsät ovat valtaosin kasvatusvaiheessa, ti- lanne muuttuu paljonkin 10 vuodessa. VMI9:n mu- kaan puuston kasvun lisäys kivennäismailla ei ole VMI8:n jälkeen jatkunut yhtä nopeana kuin VMI7:n ja VMI8:n välillä. Monien metsäkeskusten alueilla puuston kasvu kivennäismailla on jopa laskenut. Sen sijaan soilla kasvu on noussut esimerkiksi Etelä- Pohjanmaalla, Kaakkois-Suomen alueella, Ranni- kon Pohjanmaan alueella, Lounais-Suomessa, Etelä- Savossa ja Pohjois-Karjalassa (Tomppo ym. 1998a 1999c, 2000, 2001c, Korhonen ym. 2000, 2001), pysynyt likimain samana kuin VMI8:ssa Keski- Suomessa ja Pohjois-Savossa (Tomppo ym. 1999a; 1999b) ja laskenut lievästi Rannikon Etelärannikon alueella (alue ja erityisesti soiden ala on pieni, joten kasvuarvion suhteellinen keskivirhe on siellä suuri) (Tomppo ym. 2000). Soiden puustojen vuotuinen kasvun lisäys jatkuu siis vielä VMI8:n jälkeenkin. Ojitettujen soiden kuivatustilasta huolehtiminen on turvemaiden metsien hoidossa keskeistä. Kun- nostusojituksella ei ensisijaisesti pyritä ojitusalu- 263 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 een puuston kasvun lisäämiseen, vaan säilyttämään puuston kasvu kasvupaikan ravinteisuuden sallimal- la tasolla (Lauhanen ja Ahti 2001). Ojien kunnon ajan myötä tapahtuva heikkeneminen, hakkuiden seurauksena hetkellisesti vähenevä puuston haih- dunta ja pidäntä sekä ojien tukkeutuminen puunkor- juussa merkitsevät kuitenkin kuivatustilanteen jatku- vaa seuraamistarvetta ja kunnostusojitusten oikea- aikaista toteutusta. Edellä on todettu, että pelkästään VMI8:ssa arvi- oidun kunnostusojitustarpeen hoitaminen edellyttäi- si kunnostusojituksia vuosittain 116 000 ha:lla aika- jaksona 2000–2004. Kun inventoinnin aikana ja sen jälkeen myös uusia ojitusalueita on siirtynyt kun- nostusojitustarpeen piiriin, on ilmeistä, että kunnos- tusojitusten tarve on tällä hetkellä suurempi kuin kansallisessa metsäohjelmassa esitetty vuotuinen ta- voite 110 000 ha. Kunnostusojitusten määrä olisikin tämän mukaan lisättävä vähintään puolitoistakertai- seksi 1990-luvun lopun tasoon verrattuna. Taimikonhoidon osalta ollaan soilla oltu vuosita- solla selvästi jäljessä VMI8:ssa arvioidusta tarpees- ta. Jos oletetaan, että taimikonhoitoa on jatkossakin tehty kivennäismailla ja soilla suunnilleen samassa suhteessa kuin inventointia edeltäneenä viisivuotis- kautena, on kiireellinen taimikonhoidon tarve suo- metsissä edelleen lisääntynyt. Arvio puuston harvennustarpeesta VMI8:ssa in- ventointihetkeä seuraavana 10-vuotiskautena soilla on lähes 1,2 milj. ha. Harvennukset ovat myöhäs- sä yli 600 000 hehtaarilla, josta metsämaan soita on noin 240 000 ha. Inventointia edeltäneen 10-vuotis- kauden aikana harvennushakkuita arvioitiin tehdyn soilla ja kivennäismailla yhteensä keskimäärin noin 200 000 hehtaarilla vuosittain. Kun harvennushak- kuita on tehty keskimäärin noin 200 000 hehtaarilla myös vuosina 1985–94 ja sen jälkeenkin vain vajaal- la 260 000 hehtaarilla vuosittain (Metsätilastollisen vuosikirja 2000), on ilmeistä, että VMI:ssa käytet- tyjen kriteerien mukaan harvennustarve on VMI8:n tilanteesta edelleen lisääntynyt. VMI8:n mukaan yli- tiheys nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä oli jo alentanut metsikön laatua yli 230 000 hehtaaril- la eli 6,8 %:lla kaikkien metsämaan ojitettujen soi- den pinta-alasta. Ylitiheyttä esiintyi erityisesti kor- pisoilla. Suometsissä on myös metsänhoidollisessa mielessä tarvetta kasvatushakkuiden tekoon puus- ton luontaisen ryhmittäisyyden vuoksi. Metsänhoi- dollisissa hakkuissa on kuitenkin vaarana se, että kannattavuutta tavoiteltaessa ei hakkuun jälkeen jää riittävää kasvatettavaa puustoa, mistä on viitteenä 62 000 ha:n alalle hakkuilla aiheutettu metsikön laa- tua alentava liika harvuus. Koska suometsien hak- kuut vielä pitkään ovat pääasiassa harvennuksia, on ymmärrettävää, että suometsistä saatava hakkuuker- tymä ei ole samalla tasolla kuin niiden edustama osuus metsämaan pinta-alasta edellyttäisi. Edellä on todettu metsänhoito- ja metsänparan- nustöiden ajan myötä lisääntynyt jälkeenjääneisyys suometsissä. On todennäköistä, että asiantilan kor- jaaminen voi onnistua yksityismailla vain hyvin suunniteltujen yhteishankkeiden avulla ja kohdenta- malla tuntuvasti julkista rahoitusta sekä hankkeiden suunnitteluun että niiden toteuttamiseen. Loppusanat Tähän julkaisuun on koottu valtakunnan metsien 8. inventointiin perustuvat tulokset suometsistä sekä suometsiä koskevia muutoksia 3. inventoinnista läh- tien. VMI8:n määritelmät, mittaukset ja tuloslasken- ta on kuvattu lyhyesti siten, että julkaisua on mah- dollista käyttää myös oppimateriaalina yhdessä läh- deluettelossa mainittujen julkaisujen kanssa. Valtakunnan metsien inventointi suunnitteluineen, koulutuksineen, mittauksineen ja tuloslaskentoineen on inventoinnin koko henkilöstön yhteistyö. Met- säntutkimuslaitoksen muilta yksiköiltä sekä metsä- keskusten edeltäjiltä metsälautakunnilta ja Metsäta- louden kehittämiskeskus Tapion edeltäjältä Keskus- metsälautakunta Tapiolta on saatu tukea inventoin- tiryhmien koulutuksessa. VMI8 aloitettiin Kullervo Kuuselan johdolla 1986, jatkui Pekka Kilkin joh- tamana 1988–1990 ja saatettiin päätökseen Erkki Tompon vastuulla 1994. Sakari Salmisella on ollut keskeinen osuus kent- täryhmien kouluttamisessa ja tulosten keräämisessä. Kenttätöiden johdosta vastasi alkuvaiheessa Matti Kujala ja myöhemmin Arto Ahola. Molemmat ovat huolehtineet lisäksi maastoaineiston esikäsittelystä. Tulosten laskenta oli alussa Kujalan ja myöhemmin Alpo Aarnion tehtävä. Helena Henttonen on suun- nitellut Enontekiön, Inarin ja Utsjoen inventoinnin ja laskennan. 264 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat VMI8:n mittausryhmiä ovat johtaneet seuraavat henkilöt: Arto Ahola, Kari-Pekka Byman, Aulis Hei- no, Helena Henttonen, Harri Hypen, Jouni Jääs- keläinen, Ossi Kivistö, Matti Kujala, Jouni Kulju, Juhani Kumpuniemi, Saija Miina (s. Rautiainen), Juhani Moilanen, Helena Mäkelä, Harri Mäkinen, Merja Nousiainen (s. Hinkkala), Ritva Parviainen, Jouni Peräsaari, Jari Saksa, Rauno Salo, Erkki Tas- kinen, Tarja Tuomainen, Jussi Tuovinen, Mark Wai- te, Pertti Virtanen ja Hannu Yli-Kojola. Käsillä oleva julkaisu on laadittu Metsäntutkimus- laitoksen kahden tutkimusohjelman yhteistyönä (Seppo Kauniston koordinoima ‘Suometsien ekolo- gisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö’ ja Erkki Tompon koordinoima ‘Valtakunnan met- sien inventointi’). Kirjoittajajoukko otti tehtäväk- seen suunnitella julkaisuun tarvittavat taulukot sekä laatia valtavaa numeroaineistoa analysoivat ja koos- sapitävät tekstiosuudet. Kirjoittajista Korhonen on laskenut liitteissä esitettyjen taulukoiden tulokset. Kirjoittamisen päävastuu luvuittain oli seuraava: Lu- ku 1: Päivänen, Tomppo, Luku 2: Korhonen, Reini- kainen, Tomppo, Luku 3: Tomppo, Luku 4: Reini- kainen, Tomppo, Luku 5: Korhonen, Luku 6: Hök- kä, Korhonen, Päivänen, Luku 7: Korhonen, Luku 8: Hökkä, Päivänen, Luku 9: Tomppo, Luku 10: Kau- nisto, Luku 11 Kaunisto, Luku 12: Tomppo, Luku 13. Hökkä, Päivänen. Hökkä on koonnut yhteenve- don kirjoittajien materiaalista. Koko tekstin viimeis- tely on tehty kirjoittajien yhteistyönä. MMT Risto Ojansuu ja kaksi anonyymiä esitar- kastajaa ovat lukeneet käsikirjoituksen ja tehneet lu- kuisia varteen otettuja parannusehdotuksia. Esitämme parhaat kiitoksemme kaikille julkaisun syntyyn myötävaikuttaneille. Kirjallisuus Ahti, E. 1974. Soiden luokituksesta valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä: Summary: Peatland classifi - cation in connection with the national forest inventory in Finland. Suo 25(3–4): 71–72. Cochran, W.G. 1977. Sampling techinques. 3rd edn. Wi- ley, New York. Cajander, A.K. 1909. Über Waldtypen. Acta Forestalia Fennica 1(1). 175 s. — 1913. Studien über die Moore Finnlands. Acta Fores- talia Fennica 2(3). 208 s. Eeronheimo, O. 1991. Suometsien puunkorjuu. Abstract: Forest harvesting on peatlands. Folia Forestalia 779. 29 s. Eurola, S. & Huttunen, A. 1990. Suoekosysteemin toiminnallinen ryhmitys. Summary: The functional grouping of mire ecosystems and their response to drainage. Suo 41(1): 15–23. — , Aapala, K., Kokko, A. & Nironen, M. 1991. Mire type statistics in the bog and southern aapa mire areas (60–66º N). Annales Botanici Fennici 28: 15–36. Gustavsen, H.G. & Päivänen, J. 1986. Luonnontilaisten soiden puustot kasvullisella metsämaalla 1950-luvun alussa. Summary: Tree stands on virgin forest mires in the early 1950’s in Finland. Folia Forestalia 673. 27 s. Heikurainen, L. 1954. Rämemänniköiden uudistamisesta paljaaksihakkausta käyttäen. Referat: Über natürliche Verjüngung von Reisermoor-Kiefernbeständen unter Anwendung von Kahlschlag. Acta Forestalia Fennica 61(27). 27 s. — 1957. Metsäojien syvyyden ja pintaleveyden muut- tuminen sekä ojien kunnon säilyminen. Summary: Changes in depth and top width of forest ditches and the maintaining of their repair. Acta Forestalia Fennica 65(5). 45 s. — 1959. Tutkimuksia metsäojitusalueiden tilasta ja puus- tosta. Referat: Über waldbaulich entwässerte Flächen und ihre Waldbestände In Finnland. Acta Forestalia Fennica. 69(1). 279 s. — 1973 Soiden metsänkasvatuskelpoisuuden laskenta- menetelmä. Summary: A method for calculation of the suitability of peatlands for forest drainage. Acta Forestalia Fennica 131. 35 s. — 1980. Metsäojituksen alkeet. Gaudeamus, Helsinki. 284 s. — 1982. Peatland forestry. Teoksessa: Laine, J. (toim.). Peatlands and their utilization in Finland. Finnish Peatland Society, Finnish National Committee of the International Peat Society, Helsinki. s. 53–62. 265 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 — , Kuusela, K., Linnamies, O. & Nyyssönen, A. 1960. Metsiemme hakkuumahdollisuudet. Pitkän ajan tar- kastelua. Summary: Cutting possibilities of the forests of Finland. A long-term analysis. Silva Fennica 110: 1–52. — & Kuusela, K. 1962. Revival of the tree growth after drainage and its dependence on the tree size and age. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 55(8). 15 s. — & Seppälä, K. 1973. Ojitusalueiden puuston kasvun jat- kumisesta ja alueellisuudesta. Summary: Regionality and continuity of stand growth in old forest drainage areas. Acta Forestalia Fennica. 132. 36 s. Henttonen, H. 1994. Kapenemis- ja kuorimallit Inarin, Enontekiön ja Utsjoen alueilla VMI8:n koepuille. Kä- sikirjoitus. Metsäntutkimuslaitos. 4 s. Hotanen, J.-P. 1989. Korpirämeet ja karut korvet suomalaisessa suoluokitusjärjestelmässä. Summary: The place of spruce mires and oligotrophic spruce mires in Finnish peatland site type classifi cation. Suo 40(1): 21–30. Huikari, O. 1952. Suotyypin määritys maa- ja metsäta- loudellista käyttöarvoa silmällä pitäen. Summary: On the determination of mire types, specially considering their drainage value for agriculture and forestry. Silva Fennica 75: 1–22. — 1958. Metsäojituksen koneellistamisesta. Referat: Über die Mechanisierung der Waldentwässerung. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 49(7). 93 s. — 1974. Site quality estimation of forest land. Proceedings of the International Symposium of Forest Drainage, Jyväskylä-Oulu, Finland. s. 15–24. — , Muotiala, S. & Wäre, M. 1963. Ojitusopas. Kirjayh- tymä, Helsinki. 244 s. Hökkä, H. & Laine, J. 1988. Suopuustojen rakenteen kehitys ojituksen jälkeen. Summary: Post-drainage development of structural characteristics in peatland forest stands. Silva Fennica 22(1): 45–65. — , Alenius, V. & Salminen, H. 2000. Predicting the need for ditch network maintenance in drained peatland sites in Finland. Seloste: Kunnostusojitustarpeen en- nustaminen ojitusalueilla. Suo 51(1): 1–10. Ilvessalo, Y. 1927. Suomen metsät. Tulokset vuosina 1921–24 suoritetusta valtakunnan metsien arvioimises- ta. Summary: The forests of Suomi (Finland). Results of the general survey of forests of the country carried out during the years 1921–24. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 11. 421 s. + 192 sivua taulukoita. — 1942. Suomen metsävarat ja metsien tila. II valta- kunnan metsien inventointi. Deutsches Referat: Die Waldvorräte und der Zustand der Wälder Finlands. Summary in English: The forest resources and the condition of the forests of Finland. The second national forest survey. Communcationes Instituti Forestalis Fenniae 30. 446 s. — 1951. III valtakunnan metsien arviointi. Suunnitelma ja maastotyön ohjeet. Summary: Third national forest survey of Finland. Plan and instructions for fi eld work. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 39(3). 67 s. — 1956. Suomen metsät vuosista 1921–24 vuosiin 1951–53. Kolmeen valtakunnan metsien inventointiin perustuva tutkimus. Summary: The forests of Finland from 1921–24 to 1951–53. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 47(1). 227 s. — 1957. Suomen metsät metsänhoitolautakuntien toi- minta-alueittain. Valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia. The forests of Finland by forestry board districts. Results of the national forest inventory. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 47(3). 128 s. — 1962. IV valtakunnan metsien inventointi. 1. Maan ete- läpuoliskon vesistöalueryhmät. Fourth national forest inventory. 1. Southern water system areas. Com mu- nicationes Instituti Forestalis Fenniae 56(1). 112 s. — 1963. IV Valtakunnan metsien inventointi. 2. Maan eteläpuoliskon metsänhoitolautakuntien alueryhmät. Fourth national forest inventory. 2. Southern forestry board districts. Summary in English. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 57(4). 100 s. Kaunisto, S. & Päivänen, J. 1985. Metsänuudistaminen ja metsittäminen ojitetuilla turvemailla. Kirjallisuuteen perustuva tarkastelu. Summary: Forest regeneration and afforestation on drained peatlands. A literature review. Folia Forestalia 625. 75 s. Keltikangas, M. 1971. Sarkaleveyden vaikutus ojitusin- vestoinnin taloudelliseen kannattavuuteen. Summary: Effects of drain spacing on the economic results of forest drainage investments. Acta Forestalia Fennica 123. 70 s. — , Laine, J., Puttonen P. & Seppälä, K. 1986. Vuosina 1930–1978 metsäojitetut suot: ojitusalueiden inven- toinnin tuloksia. Summary: Peatlands drained for forestry during 1930–1978.: results from fi eld surveys of drained areas. Acta Forestalia Fennica 193. 94 s. Kokkonen. J. 1994. Metsäojitus. Teoksessa: Tapion Tas- kukirja, 22. Painos. Tapio, Helsinki. s. 253–260. Korhonen, K.T. 1992. Calibration of upper diameter models in large-scale forest inventory. Tiivistelmä: Yläläpimitan kalibrointi suuralueen metsäninventoin- nissa. Silva Fennica 26(4): 231–239. — 1994. Calculation system for large-scale forest inventory. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 505: 1–36. 266 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat — , Tomppo, E., Henttonen, H., Ihalainen, A. & Tonte- ri, T. 2000. Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys 1965–98. Metsätieteen aika kauskirja. 2B/2000: 337–411. — , Tomppo, E., Henttonen, H., Ihalainen, A., Tonteri, T. & Tuomainen, T. 2001. Pohjois-Karjalan metsäkes- kuksen alueen metsävarat 1966–2000. Metsätieteen ai- kakauskirja 3B/2001: 495–576. Korpela, L., & Reinikainen, A. 1996. Patterns of diversity in boreal mire margin vegetation. Suo 47(1):17–28. Kujala, M. 1980. Runkopuun kuorellisen tilavuuskas- vun laskentamenetelmä. Summary: A calculation method for measuring the volume growth over bark of stemwood. Folia Forestalia 441. 8 s. Kuusela, K.1966. Ålands skogar 1963–64. Folia Forestalia 21. 18 s. — 1967. Helsingin, Lounais-Suomen, Satakunnan, Uu- denmaan-Hämeen, Pohjois-Hämeen ja Itä-Hämeen metsävarat vuosina 1964–65. Summary: Forest resources in the Forestry Board Districts of Helsinki, Lounais-Suomi, Satakunta, Uusimaa-Häme, Pohjois- Häme and Itä-Häme in 1964–65. Folia Forestalia 27. 56 s. — 1972. Suomen metsävarat ja metsien omistus 1964–1970 sekä niiden kehittyminen 1920–70. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 76(5). 126 s. — 1978. Suomen metsävarat ja metsien omistus 1971–1976. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 93(6). 107 s. — , Mattila, E., & Salminen, S. 1983. Metsävarat piiri- metsälautakunnittain Pohjois-Suomessa 1982–1984. Folia Forestalia 655. 86 s. — & Salminen, S. 1969. The 5th national forest inventory in Finland. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 69(4). 72 s. — & Salminen, S. 1983. Metsävarat Etelä-Suomen kuuden pohjoisimman piirimetsälautakunnan alueel- la 1979–1982 sekä koko Etelä-Suomessa 1977–1982. Folia Forestalia 568. 79 s. — & Salminen, S. 1991. Suomen metsävarat 1977–1984 ja niiden kehittyminen 1952–1980. Acta Forestalia Fennica 220. 84 s. — & Salovaara, A. 1968. Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski- Suomen metsävarat vuosina 1966–67. Summary: Fo- rest resources in the Forestry Board Districts of Etelä- Savo, Etelä-Karjala, Itä-Savo, Pohjois-Karjala, Poh- jois-Savo and Keski-Suomi in 1966–67. Folia Fores- talia 42. 54 s. — & Salovaara, A. 1969. Etelä-Pohjanmaan, Vaasan ja Keski-Pohjanmaan metsävarat vuonna 1968. Summary: Forest resources in the Forestry Board Districts of Etelä-Pohjanmaa, Vaasa and Keski- Pohjanmaa in 1968. Folia Forestalia 62. 42 s. — & Salovaara, A. 1971. Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Koillis-Suomen ja Lapin metsävarat vuosina 1969–70. Summary: Forest resources in the Forestry Board Districts of Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Koillis-Suomi and Lappi in 1969–70. Folia Forestalia 110. 49 s. — , Salminen, S. & Mattila, E. 1986. Metsävarat piirimet- sälautakunnittain Pohjois-Suomessa 1982–1984. Folia Forestalia 655. 86 s. Laasasenaho, J. 1976. Männyn, kuusen ja koivun kuutioi- misyhtälöt. Lisensiaattityö. Helsingin yliopisto. Met- sänarvioimistieteen laitos. 89 s. + liitteet. — 1982. Taper curve and volume functions for pine, spruce and birch. Seloste: Männyn, kuusen ja koivun runkokäyrä- ja tilavuusyhtälöt. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae. 108. 74 s. Laine, J. & Vasander, H. 1990. Suotyypit. Kirjayhtymä, Helsinki. 80 s. Lauhanen, R. & Ahti, E. 2001. Effects of maintaining ditch networks on the development of Scots pine stands. Kunnostusojituksen vaikutus rämemänniköi- den kehitykseen. Suo 52(1): 29–38. Lehto, J. 1978. Käytännön metsätyypit. Kirjayhtymä. Helsinki. 98 s. ISBN 951-26-1479-0. Lukkala, O.J. & Kotilainen, M.J. 1945. Soiden ojituskel- poisuus. Keskusmetsäseura Tapio, Helsinki. 56 s. — & Kotilainen, M.J. 1951. Soiden ojituskelpoisuus (5. painos). Keskusmetsäseura Tapio, Helsinki. 63 s. Maatilojen veroluokitusohjeet. 1982. Verohallituksen jul- kaisu no. 219. Helsinki. 53 s. Matérn, B. 1947. Methods of estimating the accuracy of line and sample plot surveys (in Swedish with English summary). Meddelanden från statens skogsforskningsinstitut 36(1). 144 s. — 1960. Spatial variation. Meddelanden från statens skogsforskningsinstitut 49(5): 1–144. Mattila, E. & Penttilä, T. 1987. Lapin ja Koillis-Suo- men metsälautakuntien suometsät vuosina 1952–1984. Summary: Peatland forests of Lappi and Koillis-Suomi forestry board districts, North Finland, 1952–1984. Fo- lia Forestalia 703. 49 s. Metsätilastollinen vuosikirja 1997. SVT maa- ja metsäta- lous 1997:4. Metsäntutkimuslaitos. Helsinki. 348 s. Metsätilastollinen vuosikirja 1998. SVT maa- ja metsäta- lous 1998:3. Metsäntutkimuslaitos, Helsinki. 344 s. Metsätilastollinen vuosikirja 1999. SVT maa-, metsä- ja kalatalous 1999:6. Metsäntutkimuslaitos, Helsinki. 352 s. Metsätilastollinen vuosikirja 2000. SVT maa-, metsä- ja kala- talous 2000:14. Metsäntutkimuslaitos, Helsinki. 366 s. 267 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Nousiainen, H. 1994. Huikarin luokitusjärjestelmällä ai- toihin suotyyppeihin? Teoksessa: Reinikainen, A. & Lehtinen, K.-M. Kasvupaikkaluokituksen tutkijase- minaari, Vantaa 27.10.1994. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 531: 80–86. Nuutinen, T., Hirvelä, H., Hynynen, J., Härkönen, K., Hökkä, H., Korhonen, K.T. & Salminen, O. 2000. The role of peatlands in Finnish wood production – analysis based on large-scale forest scenario modeling. Silva Fennica 34(2): 131–153. Paavilainen, E. & Tiihonen, P. 1984. Etelä- ja Keski- Suomen suometsät vuosina 1951–1981. Summary: Peatland forests of southern and central Finland in 1951–1981. Folia Forestalia 580. 20 s. — & Tiihonen, P. 1985. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun suometsät vuosina 1951–1983. Sum- mary: Peatland forests in Keski-Pohjanmaa, Kainuu and Pohjois-Pohjanmaa in 1951–1983. Folia Forestalia 617. 19 s. — & Tiihonen, P. 1988. Suomen suometsät vuosina 1951–1984. Summary: Peatland forests in Finland 1951–1984. Folia Forestalia 714. 29 s. Raitasuo, K. 1983. Metsäojitus. Teoksessa: Tapion Tas- kukirja. 19. uudistettu painos. Tapio, Helsinki. s. 235–260. Ranneby, B. 1981. Medelfelsformer till skattningar baserade på material från den 5:e riksskogstaxeringen. Abstract: Estimation of standard errors in systematic sampling. Swedish University of Agricultural Sciences, Section of Forest Biometry. Report 21: 1–19. Reinikainen, A. 1984. Soiden ja metsäojitettujen turve- maiden luokittelun perusteet ja nykyongelmat. Met- säntutkimuslaitoksen tiedonantoja 148: 65–78. — 1989. Luonnontilaisesta suosta turvekankaaksi. Teok- sessa: Laiho, O. & Kilponen, T. (toim.). Metsäntutki- muspäivä Tampereella 1988. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 337: 15–25. — , Mäkipää, R., Vanha-Majamaa, I. & Hotanen, J.-P. (toim.). 2000. Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. 384 s. Salminen, S. 1973. Tulosten luotettavuus ja kartta tulos- tus valtakunnan metsien V inventoinnissa. Commu- nicationes Instituti Forestalis Fenniae 78(6). 64 s. — 1985. Metsien inventointimenetelmän tilastoma- temaattinen perusta. Summary: The mathematic- statistical foundation of the forest inventories. Julkai- sussa: Metsien inventoinnin tilastolliset menetelmät. Statistical methods in forest inventories. Silva Fennica 19(3): 226–232. — 1993. Eteläisimmän Suomen metsävarat 1986–1988. Summary: Forest resources of southernmost Finland, 1986–1988. Folia Forestalia 825. 111 s. — & Salminen, O. 1998. Metsävarat Keskisessä Suomessa 1988–92 sekä koko Etelä-Suomessa 1986–92. Forest resources in Middle Finland, 1988–92, and in South Finland, 1986–92. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonanto- ja 710. 137 s. ISBN 951-40-1655-6, ISSN 0385-4823. Sarkkola, S., Alenius, V., Hökkä, H., Laiho, R., Penttilä, T. & Päivänen, J. 2001. Changes in structural inequality in Norway spruce stands on peatland sites after water- level drawdown. Lähetetty julkaisusarjaan Canadian Journal of Forest Research. Selin, P. 1999. Turvevarojen teollinen käyttö ja suopoh- jien hyödyntämien Suomessa. Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science 79. 239 s. ISSN 1456-9701;79, ISBN 951-39-0556-X. Seppälä, K. 1972. Ditch spacing as a regulator of post-drainage stand development in spruce and pine swamps. Seloste: Sarkaleveys korpi- ja rämemetsiköi- den ojituksen jälkeisen kehityksen säätelijänä. Acta Forestalia Fennica 125. 25 s. Suomen metsäsertifi ointijärjestelmä. 1998. Metsäsertifi - oinnin valmiusprojekti. Pääraportti 19.11.1998. Indu- for Oy. Helsinki. Suomen pinta-alat kunnittain 1. päivänä tammikuuta 1986. Maanmittaushallitus, kartografi nen osasto 1986. Moniste. 14 s. Tapion taskukirja.1983. 19. uudistettu painos. Keskusmet- sälautakunta Tapion julkaisuja. Kirjayhtymä, Helsinki. 597 s. ISBN 951-26-2262-9. Tiihonen, P. 1966. IV Valtakunnan metsien inventointi. 3. Maan Pohjoispuoliskon vesistöjen ja metsänhoito- lautakuntien alueryhmät. Summary: Fourth National Forest Inventory in Finland. 3. Northern water system areas and forestry board districts. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae. 60(6). 67 s. — 1968. IV Valtakunnan metsien inventointi. 4. Suo- men metsävarat vuosina 1960–63. Summary: Fourth National Forest Inventory in Finland. 4. Forest resources in Finland in 1960–63. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae. 66(3). 30 s. Tomppo, E. 1999. Forest Resources of Finnish Peatlands in 1951–1994. International Peat Journal 9: 38–44. — 2000. Kasvupaikat ja puusto. Julkaisussa: Reinikainen, A., Mäkipää, R., Vanha-Majamaa, I. & Hotanen, J.-P. (toim.). Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa. Kustan- nusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. s. 60–83. — & Henttonen, H. 1996. Suomen metsävarat 1989–1994 ja niiden muutokset vuodesta 1951 lähtien. Metsäntut- kimuslaitos. Metsätilastotiedote 354: 1–18. — , Henttonen, H., Korhonen, K.T., Aarnio, A., Ahola, A., Heikkinen, J., Ihalainen, A., Mikkelä, H., Tonteri T. & Tuomainen, T. 1998a. Etelä-Pohjanmaan metsäkes- kuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys 1968–97. 268 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Metsätieteen aikakausikirja 2B/1998: 293–374. — , Katila, M., Moilanen, J., Mäkelä, H. & Peräsaari, J. 1998b Kunnittaiset metsävaratiedot 1990–94. Metsä- tieteen aikakauskirja 4B/1998: 619–839. — , Henttonen, H., Korhonen, K.T., Aarnio, A., Ahola, A., Heikkinen, J. & Tuomainen, T. 1999a. Pohjois- Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden ke- hitys 1967–96. Metsätieteen aikakausikirja. 2B/1999: 389–462. — , Henttonen, H., Korhonen, K.T., Aarnio, A., Ahola, A., Ihalainen, A., Heikkinen, J. & Tuomainen, T. 1999b. Keski-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys 1967–96. Metsätieteen aikakausikirja. 2B/1999: 309–387. — , Korhonen, K.T., Henttonen, H., Ihalainen, A., Tonteri, T. & Heikkinen, J. 1999c. Kymen metsäkeskuksen alu- een metsävarat ja niiden kehitys 1966–98. Julkaisus- sa: Kymi. Metsävarat 1966–98, hakkuumahdollisuu- det 1997–2026. Metsätieteen aikakauskirja 3B/1999: 603–681. — , Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Tonteri, T., Heikki- nen, J. & Henttonen, H. 2000. Skogstillgångarna inom Kustens skogscentral och deras utveckling 1965–98. Metsätieteen aikakausikirja 1B/2000: 83–232. — , Henttonen, H. & Tuomainen, T. 2001a. Valtakunnan metsien 8. inventoinnin menetelmä ja tulokset metsä- keskuksittain Pohjois-Suomessa 1992–94 sekä tulok- set Etelä-Suomessa 1986–92 ja koko maassa 1986–94. Metsätieteen aikakauskirja 1B/2001: 99–248. — , Korhonen, K.T., Heikkinen, J. & Yli-Kojola, H. 2001b. Multisource inventory of the forests of the Hebei Forestry Bureau, Heilongjiang, China. Silva Fennica 35(3): 309–328. — , Henttonen, H., Ihalainen, A., Tonteri, T. & Tuo- mainen, T. 2001c. Etelä-Savon metsäkeskuksen alu- een metsävarat 1966–2000. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2001: 309–388. Valtakunnan metsien 8. inventointi (VMI8). Maasto- työn ohjeet vuosilta 1986–1994. Metsäntutkimuslai- tos, Helsingin tutkimuskeskus. Monisteet. Virkkala, R., Korhonen, K.T., Haapanen, R. & Aapala, K. 2000. Metsien ja soiden suojelutilanne metsä- ja kas- villisuusvyöhykkeittäin valtakunnan metsien 8. inven- toinnin perusteella. Suomen Ympäristö 395. Suomen ympäristökeskus ja Metsäntutkimuslaitos. 52 s. Vähäsaari, H. 1989. Yläläpimitan estimointi kahden tun- nuksen runkokäyrän ja metsikkötunnusten avulla. Mo- niste. Metsäteho, Helsinki. 23 s. 106 viitettä 269 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukot Soiden pinta-alat 1. Maaluokkien alat kivennäismailla ja soilla pääryhmittäin. 2. Metsä-, kitu- ja joutomaan ala ja sen keskivirhe pääryhmän, ojitustilanteen ja kuivatusvaiheen mukaan soilla. 3. Metsä-, kitu- ja joutomaan ala pääryhmän, ojitustilanteen ja kasvupaikkaluokan mukaan soilla ja ojitetuilla kivennäismailla. 4. Ohutturpeisten soiden (turvekerroksen paksuus alle 30 cm) osuus pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan metsä-, kitu- ja joutomaan soilla. Pinta-alajakaumat vallitsevan puulajin, ikäluokkien ja kehitysluokkien mukaan 5. Pinta-alajakauma metsikön vallitsevan puulajin, pääryhmän ja kuivatusvaiheen mukaan metsä- ja kitumaan soilla sekä ojitetuilla kivennäismailla. 6. Ikäluokkajakaumat metsämaalla pääryhmän ja kuivatusvaiheen mukaan. 7. Kehitysluokkien alat ja niiden keskivirheet metsämaalla metsikön vallitsevan puulajin, pääryhmän ja kuivatusvaiheen mukaan. Puuston tilavuus, järeys, puutavaralajit ja kasvu 8. Puuston kokonaistilavuusarvio (1000 m3) ja sen keskivirhe (1000 m3) puulajeittain metsä- ja kitumaalla pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan. 9. Puuston keskitilavuus (m3/ha) puulajeittain metsä- ja kitumaalla pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan. 10. Puuston kokonais- ja keskitilavuus sekä puutavaralajien keskitilavuudet ja osuudet pääryhmän, kehitys- luokan ja ojitustilanteen mukaan metsämaalla. 11. Läpimittaluokkien osuudet puuston tilavuudesta puulajiryhmittäin metsä- ja kitumaalla pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan. 12. Tukkirunkojen osuus runkoluvusta läpimittaluokittain sekä tukkipuiden hehtaarikohtainen runkoluku pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan metsä- ja kitumaan soilla. 13. Puuston vuotuinen keski- ja kokonaiskasvu metsä- ja kitumaalla pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan puulajiryhmittäin. Metsänhoidollinen laatu ja tuhot 14. Metsiköiden metsänhoidollinen laatu alennussyineen metsämaan ojitetuilla soilla pääryhmittäin. 15. Metsikön metsänhoidollisen laadun alennuksen syyt suon pääryhmän mukaan ojitetuilla metsämaan soilla. 16. Metsikön metsänhoidollisen laadun alennuksen syyt suon pääryhmän ja kehitysluokan mukaan ojitetuilla metsämaan soilla. 17. Metsikön metsänhoidollisen laadun alennuksen syyt suon pääryhmän ja kuivatusvaiheen mukaan ojitetuilla metsämaan soilla, 18. Pinta-alat ja eri tavoin lasketut osuudet tuhon asteen, ojitustilanteen ja pääryhmän mukaan metsämaalla. 19. Tuhon ilmiasu ja aste pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan. Pinta-alat ja eri tavoin lasketut osuudet. 20. Tuhon syy ja aste pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan. Pinta-alat ja eri tavoin lasketut osuudet. 21. Tuhon syy ja ilmiasu pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan. Tehdyt hakkuut ja hakkuutarpeet 22. Pinta-alat (km2) menneen 30 vuoden aikana tehdyn hakkuun tavan, hakkuusta kuluneen ajan ja ojitusti- lanteen mukaan metsämaan soilla ja kivennäismailla. 23. Inventoinnissa todetut hakkuutarpeet (km2) inventointia seuraavalle 10-vuotiskaudelle soilla kivennäis- mailla ja ojitustilanteen mukaan. 24. Inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella tehdyt metsäojitukset metsä-, kitu- ja joutomaalla pääryhmitt- täin ja kasvupaikkaluokittain. Tehdyt ojitukset ja ojitusehdotukset 25. Metsäojitukseen soveltuva ala soilla maaluokittain ja pääryhmittäin sekä kivennäismailla. 26. Metsänkasvatuskelvottomien soiden ojitukset ojitusajankohdan ja suon metsänkasvatuskelvottomuuden syyn mukaan. 27. Ojitettujen metsä-, kitu- ja joutomaan soiden ala metsänkasvatuskelpoisuuden mukaan kasvupaikkaluo- kittain. 28. Puuston keskitilavuus puulajeittain metsä- ja kitumaan metsänkasvatuskelpoisilla ja kasvatuskelvottomilla soilla. 271 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 1. Maaluokkien alat kivennäismailla ja soilla pääryhmittäin. Maaluokka Korpi Räme Avosuo Suot yhteensä Kivennäismaat Yhteensä km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % ETELÄ-SUOMI Metsämaa 12372 97,1 14927 75,6 . . 27299 79,4 87877 97,2 115175 92,3 Kitumaa 269 2,1 3885 19,7 . . 4154 12,1 1650 1,8 5805 4,7 Joutomaa 106 0,8 940 4,8 1869 100,0 2915 8,5 856 0,9 3771 3,0 Yhteensä 12747 100,0 19752 100,0 1869 100,0 34368 100,0 90383 100,0 124751 100,0 POHJOIS-SUOMI Metsämaa 7332 71,7 13377 45,2 . . 20709 37,8 64851 79,1 85561 62,6 Kitumaa 2526 24,7 13649 46,1 . . 16176 29,5 7854 9,6 24029 17,6 Joutomaa 374 3,7 2589 8,7 14899 100,0 17862 32,6 9300 11,3 27162 19,9 Yhteensä 10232 100,0 29616 100,0 14899 100,0 54747 100,0 82005 100,0 136753 100,0 KOKO MAA Metsämaa 19704 85,7 28304 57,3 . . 48008 53,9 152728 88,6 200736 76,8 Kitumaa 2795 12,2 17534 35,5 . . 20330 22,8 9504 5,5 29834 11,4 Joutomaa 480 2,1 3529 7,1 16769 100,0 20777 23,3 10156 5,9 30933 11,8 Yhteensä 22979 100,0 49368 100,0 16769 100,0 89115 100,0 172389 100,0 261504 100,0 272 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 2 . M et sä -, ki tu - ja jo ut om aa n al a ja s en k es ki vi rh e pä är yh m än , o jit us til an te en ja k ui va tu sv ai he en m uk aa n so ill a. O jitt am ato n s uo O jik ko M uu ttu m a Tu rv ek an ga s O jite tut su ot yh tee nsä Su ot y ht ee ns ä A la O su us K es ki - A la O su us K es ki - A la O su us K es ki - A la O su us K es ki - A la O su us K es ki - A la O su us K es ki - v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e km 2 % km 2 km 2 % km 2 km 2 % km 2 km 2 % km 2 km 2 % km 2 km 2 % km 2 ET EL Ä- SU O M I M et sä m aa K o rp i 23 71 59 ,6 88 71 3 38 ,7 49 46 17 31 ,8 13 7 46 70 67 ,1 14 0 10 00 0 42 ,9 21 2 12 37 2 45 ,3 23 4 R äm e 16 05 40 ,4 71 11 28 61 ,3 66 99 07 68 ,2 22 6 22 87 32 ,9 96 13 32 2 57 ,1 26 1 14 92 7 54 ,7 26 9 Y ht ee ns ä 39 76 1 00 ,0 11 3 18 41 10 0, 0 87 14 52 4 10 0, 0 27 3 69 57 1 00 ,0 17 4 23 32 3 10 0, 0 34 0 27 29 9 10 0, 0 35 6 K itu m aa K o rp i 21 5 10 ,8 23 53 2, 5 12 . . . . . . 53 2, 5 12 26 9 6, 5 26 R äm e 17 73 89 ,2 90 21 12 97 ,5 99 . . . . . . 21 12 97 ,5 98 38 85 93 ,5 13 6 Y ht ee ns ä 19 88 1 00 ,0 94 21 66 10 0, 0 99 . . . . . . 21 66 1 00 ,0 99 41 54 1 00 ,0 13 9 Jo ut om aa K o rp i 90 3, 4 18 16 6, 4 7 . . . . . . 16 6, 4 7 10 6 3, 6 19 R äm e 79 3 29 ,7 70 14 7 59 ,8 23 . . . . . . 14 7 59 ,8 23 94 0 32 ,2 74 Av o su o 17 86 66 ,9 12 1 83 33 ,7 17 . . . . . . 83 33 ,7 17 18 69 64 ,1 12 3 Y ht ee ns ä 26 70 1 00 ,0 15 3 24 6 10 0, 0 29 . . . . . . 24 6 10 0, 0 29 29 15 1 00 ,0 15 5 Y ht ee ns ä K o rp i 26 77 31 ,0 94 78 3 18 ,4 51 46 17 31 ,8 13 7 46 70 67 ,1 14 0 10 07 0 39 ,1 21 2 12 74 7 37 ,1 23 6 R äm e 41 70 48 ,3 15 0 33 87 79 ,7 12 9 99 07 68 ,2 22 6 22 87 32 ,9 96 15 58 2 60 ,5 29 9 19 75 2 57 ,5 32 9 Av o su o 17 86 20 ,7 12 1 83 1, 9 17 . . . . . . 83 0, 3 17 18 69 5, 4 12 3 Y ht ee ns ä 86 34 1 00 ,0 23 2 42 53 10 0, 0 14 6 14 52 4 10 0, 0 27 3 69 57 1 00 ,0 17 4 25 73 4 10 0, 0 36 8 34 36 8 10 0, 0 41 5 PO H JO IS -S U O M I M et sä m aa K o rp i 26 65 52 ,2 13 1 38 9 32 ,4 43 29 71 24 ,1 14 2 13 07 62 ,5 98 46 67 29 ,9 17 0 73 32 35 ,4 21 3 R äm e 24 40 47 ,8 13 1 81 1 67 ,6 65 93 43 75 ,9 25 5 78 3 37 ,5 59 10 93 7 70 ,1 27 1 13 37 7 64 ,6 29 0 Y ht ee ns ä 51 05 1 00 ,0 18 7 12 00 10 0, 0 80 12 31 4 10 0, 0 30 7 20 90 1 00 ,0 11 7 15 60 4 10 0, 0 33 0 20 70 9 10 0, 0 34 9 K itu m aa K o rp i 22 30 19 ,4 16 8 15 5 6, 2 30 12 9 6, 1 30 13 26 ,8 9 29 7 6, 4 42 25 26 15 ,6 17 6 R äm e 92 80 80 ,6 28 7 23 44 93 ,8 12 6 19 89 93 ,9 12 3 36 73 ,2 14 43 69 93 ,6 16 9 13 64 9 84 ,4 31 3 Y ht ee ns ä 11 50 9 10 0, 0 31 9 24 99 10 0, 0 13 4 21 18 1 00 ,0 12 8 49 1 00 ,0 19 46 66 1 00 ,0 17 9 16 17 6 10 0, 0 34 4 Jo ut om aa K o rp i 35 0 2, 1 69 17 2, 3 9 7 11 ,1 7 0 0, 0 . 23 2, 9 11 37 4 2, 1 71 R äm e 23 35 13 ,7 23 0 20 1 27 ,0 32 53 88 ,9 17 0 0, 0 . 25 4 31 ,6 36 25 89 14 ,5 23 2 Av o su o 14 37 2 84 ,3 42 3 52 7 70 ,7 58 0 0, 0 . 0 0, 0 . 52 7 65 ,5 58 14 89 9 83 ,4 42 8 Y ht ee ns ä 17 05 7 10 0, 0 38 0 74 5 10 0, 0 66 60 1 00 ,0 17 0 0, 0 . 80 5 10 0, 0 68 17 86 2 10 0, 0 38 7 Y ht ee ns ä K o rp i 52 45 15 ,6 24 1 56 0 12 ,6 56 31 06 21 ,4 14 3 13 21 61 ,7 98 49 87 23 ,7 17 6 10 23 2 18 ,7 29 6 R äm e 14 05 5 41 ,7 38 8 33 56 75 ,5 15 2 11 38 6 78 ,6 28 5 81 9 38 ,3 62 15 56 1 73 ,8 32 4 29 61 6 54 ,1 43 3 Av o su o 14 37 2 42 ,7 42 3 52 7 11 ,9 58 0 0, 0 . 0 0, 0 . 52 7 2, 5 58 14 89 9 27 ,2 42 8 Y ht ee ns ä 33 67 2 10 0, 0 37 3 44 43 10 0, 0 17 7 14 49 2 10 0, 0 33 3 21 40 10 0, 0 11 9 21 07 5 10 0, 0 37 1 54 74 7 10 0, 0 25 9 273 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 2 . j at ku u O jitt am ato n s uo O jik ko M uu ttu m a Tu rv ek an ga s O jite tut su ot yh tee nsä Su ot y ht ee ns ä A la O su us K es ki - A la O su us K es ki - A la O su us K es ki - A la O su us K es ki - A la O su us K es ki - A la O su us K es ki - v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e km 2 % km 2 km 2 % km 2 km 2 % km 2 km 2 % km 2 km 2 % km 2 km 2 % km 2 K O K O M A A M et sä m aa K o rp i 50 36 55 ,5 15 8 11 02 36 ,2 65 75 88 28 ,3 19 7 59 78 66 ,1 17 1 14 66 7 37 ,7 27 2 19 70 4 41 ,0 31 6 R äm e 40 45 44 ,5 14 9 19 39 63 ,8 92 19 25 1 71 ,7 34 1 30 70 33 ,9 11 2 24 26 0 62 ,3 37 7 28 30 4 59 ,0 39 5 Y ht ee ns ä 90 81 1 00 ,0 21 8 30 41 10 0, 0 11 8 26 83 8 10 0, 0 41 0 90 48 1 00 ,0 20 9 38 92 7 10 0, 0 47 4 48 00 8 10 0, 0 49 8 K itu m aa K o rp i 24 45 18 ,1 16 9 20 8 4, 5 32 12 9 6, 1 30 13 26 ,8 9 35 0 5, 1 44 27 95 13 ,7 17 8 R äm e 11 05 3 81 ,9 30 1 44 56 95 ,5 15 9 19 89 93 ,9 12 3 36 73 ,2 14 64 82 94 ,9 19 6 17 53 4 86 ,3 34 1 Y ht ee ns ä 13 49 8 10 0, 0 33 3 46 64 10 0, 0 16 6 21 18 1 00 ,0 12 8 49 1 00 ,0 19 68 32 1 00 ,0 20 4 20 33 0 10 0, 0 37 1 Jo ut om aa K o rp i 44 1 2, 2 71 33 3, 3 11 7 11 ,1 7 0 . . 39 3, 7 13 48 0 2, 3 73 R äm e 31 28 15 ,9 24 0 34 8 35 ,1 39 53 88 ,9 17 0 . . 40 1 38 ,2 43 35 29 17 ,0 24 3 Av o su o 16 15 9 81 ,9 44 0 61 0 61 ,6 60 . . . 0 . . 61 0 58 ,1 60 16 76 9 80 ,7 44 5 Y ht ee ns ä 19 72 7 10 0, 0 41 0 99 1 10 0, 0 72 60 1 00 ,0 17 0 . . 10 50 1 00 ,0 74 20 77 7 10 0, 0 41 6 Y ht ee ns ä K o rp i 79 22 18 ,7 25 9 13 43 15 ,4 76 77 23 26 ,6 19 8 59 91 65 ,9 17 1 15 05 7 32 ,2 27 6 22 97 9 25 ,8 37 8 R äm e 18 22 5 43 ,1 41 6 67 43 77 ,5 19 9 21 29 3 73 ,4 36 4 31 06 34 ,1 11 4 31 14 2 66 ,5 44 1 49 36 8 55 ,4 54 4 Av o su o 16 15 9 38 ,2 44 0 61 0 7, 0 60 . . . . . . 61 0 1, 3 60 16 76 9 18 ,8 44 5 Y ht ee ns ä 42 30 6 10 0, 0 43 9 86 96 10 0, 0 23 0 29 01 6 10 0, 0 43 0 90 97 1 00 ,0 21 1 46 80 9 10 0, 0 52 3 89 11 5 10 0, 0 48 9 274 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 3. Metsä-, kitu- ja joutomaan ala pääryhmän, ojitustilanteen ja kasvupaikkaluokan mukaan soilla ja ojitetuilla kivennäismailla. a) Ojittamattomat suot Maaluokka Kasvupaikkaluokka ja pääryhmä 1 2 3 4 5 6 Yhteensä km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % ETELÄ-SUOMI Metsämaa Korpi 48 2,0 672 28,3 1440 60,7 211 8,9 . . . . 2371 100,0 Räme 3 0,2 19 1,2 229 14,3 913 56,9 440 27,4 0 0,0 1605 100,0 Yhteensä 51 1,3 691 17,4 1669 42,0 1125 28,3 440 11,1 0 0,0 3976 100,0 Kitumaa Korpi 3 1,3 128 59,2 69 32,1 16 7,4 . . . . 215 100,0 Räme 0 0,0 13 0,7 123 6,9 235 13,3 1090 61,5 311 17,5 1773 100,0 Yhteensä 3 0,1 141 7,1 192 9,7 251 12,6 1090 54,8 311 15,6 1988 100,0 Joutomaa Korpi 3 2,8 67 73,7 16 17,5 5 6,0 . . . . 90 100,0 Räme 3 0,3 18 2,3 32 4,0 67 8,5 320 40,4 352 44,4 793 100,0 Avosuo 11 0,6 287 16,1 325 18,2 211 11,8 649 36,3 303 17,0 1786 100,0 Yhteensä 16 0,6 372 13,9 373 14,0 284 10,6 970 36,3 655 24,5 2670 100,0 Yhteensä Korpi 53 2,0 866 32,4 1525 57,0 232 8,7 . . . . 2677 100,0 Räme 5 0,1 51 1,2 385 9,2 1216 29,2 1851 44,4 663 15,9 4170 100,0 Avosuo 11 0,6 287 16,1 325 18,2 211 11,8 649 36,3 303 17,0 1786 100,0 Yhteensä 69 0,8 1204 13,9 2235 25,9 1660 19,2 2500 29,0 966 11,2 8634 100,0 POHJOIS-SUOMI Metsämaa Korpi 63 2,4 899 33,7 1374 51,6 329 12,3 . . . . 2665 100,0 Räme 27 1,1 106 4,4 445 18,2 1608 65,9 253 10,4 0 0,0 2440 100,0 Yhteensä 90 1,8 1006 19,7 1819 35,6 1937 37,9 253 5,0 0 0,0 5105 100,0 Kitumaa Korpi 140 6,3 894 40,1 661 29,7 534 24,0 . . . . 2230 100,0 Räme 163 1,8 696 7,5 1607 17,3 3422 36,9 3066 33,0 326 3,5 9280 100,0 Yhteensä 303 2,6 1590 13,8 2268 19,7 3956 34,4 3066 26,6 326 2,8 11509 100,0 Joutomaa Korpi 20 5,7 129 36,8 175 49,9 27 7,6 . . . . 350 100,0 Räme 71 3,0 206 8,8 586 25,1 391 16,7 718 30,8 363 15,5 2335 100,0 Avosuo 269 1,9 2246 15,6 6341 44,1 2417 16,8 2607 18,1 492 3,4 14372 100,0 Yhteensä 360 2,1 2581 15,1 7102 41,6 2835 16,6 3325 19,5 855 5,0 17057 100,0 Yhteensä Korpi 223 4,3 1922 36,6 2210 42,1 890 17,0 . . . . 5245 100,0 Räme 260 1,9 1008 7,2 2638 18,8 5422 38,6 4037 28,7 689 4,9 14055 100,0 Avosuo 269 1,9 2246 15,6 6341 44,1 2417 16,8 2607 18,1 492 3,4 14372 100,0 Yhteensä 753 2,2 5176 15,4 11189 33,2 8729 25,9 6644 19,7 1181 3,5 33672 100,0 KOKO MAA Metsämaa Korpi 111 2,2 1571 31,2 2814 55,9 540 10,7 . . . . 5036 100,0 Räme 29 0,7 125 3,1 675 16,7 2522 62,3 693 17,1 0 0,0 4045 100,0 Yhteensä 140 1,5 1697 18,7 3489 38,4 3062 33,7 693 7,6 0 0,0 9081 100,0 Kitumaa Korpi 143 5,9 1021 41,8 730 29,9 550 22,5 . . . . 2445 100,0 Räme 163 1,5 710 6,4 1730 15,7 3658 33,1 4156 37,6 637 5,8 11053 100,0 Yhteensä 306 2,3 1731 12,8 2460 18,2 4208 31,2 4156 30,8 637 4,7 13498 100,0 Joutomaa Korpi 22 5,1 195 44,4 191 43,2 32 7,3 . . . . 441 100,0 Räme 74 2,4 224 7,2 618 19,8 458 14,6 1039 33,2 715 22,9 3128 100,0 Avosuo 280 1,7 2533 15,7 6666 41,3 2629 16,3 3256 20,2 795 4,9 16159 100,0 Yhteensä 376 1,9 2952 15,0 7475 37,9 3119 15,8 4295 21,8 1510 7,7 19727 100,0 Yhteensä Korpi 276 3,5 2788 35,2 3735 47,2 1122 14,2 . . . . 7922 100,0 Räme 266 1,5 1059 5,8 3023 16,6 6638 36,4 5888 32,3 1352 7,4 18225 100,0 Avosuo 280 1,7 2533 15,7 6666 41,3 2629 16,3 3256 20,2 795 4,9 16159 100,0 Yhteensä 822 1,9 6380 15,1 13424 31,7 10388 24,6 9144 21,6 2147 5,1 42306 100,0 Kasvupaikkaluokat: 1. lehdot sekä lehto- ja lettosuot, 2. lehtomaiset kankaat ja ruohoiset suot, 3. tuoreet kankaat ja suursaraiset sekä mustikkaiset suot, 4. kuivahkot kankaat ja piensaraiset sekä puolukkaiset suot, 5. kuivat kankaat ja tupasvillaiset suot sekä isovarpuiset suot, 6. karukkokankaat ja rahkaiset suot 275 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 3. jatkuu b) Ojitetut suot – Etelä-Suomi Maaluokka, Kasvupaikkaluokka pääryhmä ja 1 2 3 4 5 6 Yhteensä kuivatusvaihe km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % METSÄMAA Korpi Ojikko 11 1,5 192 26,9 420 58,9 91 12,7 . . . . 713 100,0 Muuttuma 83 1,8 1274 27,6 2892 62,6 367 7,9 . . . . 4617 100,0 Turvekangas 184 3,9 2122 45,4 2162 46,3 202 4,3 . . . . 4670 100,0 Yhteensä 278 2,8 3588 35,9 5474 54,7 660 6,6 . . . . 10000 100,0 Räme Ojikko 0 0,0 8 0,7 91 8,1 486 43,0 543 48,1 0 0,0 1128 100,0 Muuttuma 3 0,0 100 1,0 951 9,6 5295 53,4 3539 35,7 21 0,2 9907 100,0 Turvekangas 3 0,1 37 1,6 472 20,6 1336 58,4 434 19,0 5 0,2 2287 100,0 Yhteensä 5 0,0 145 1,1 1514 11,4 7116 53,4 4515 33,9 27 0,2 13322 100,0 Korvet ja rämeet Ojikko 11 0,6 200 10,9 511 27,8 576 31,3 543 29,5 0 0,0 1841 100,0 Muuttuma 86 0,6 1374 9,5 3843 26,5 5662 39,0 3539 24,4 21 0,1 14524 100,0 Turvekangas 187 2,7 2159 31,0 2634 37,9 1538 22,1 434 6,2 5 0,1 6957 100,0 Yhteensä 283 1,2 3733 16,0 6988 30,0 7776 33,3 4515 19,4 27 0,1 23323 100,0 KITUMAA Korpi Ojikko 3 4,9 30 55,3 16 29,8 5 10,0 . . . . 53 100,0 Räme Ojikko 3 0,1 19 0,9 46 2,2 161 7,6 1351 64,0 533 25,2 2112 100,0 Korvet ja rämeet Ojikko 5 0,2 48 2,2 62 2,8 167 7,7 1351 62,4 533 24,6 2166 100,0 JOUTOMAA Korpi Ojikko 5 32,9 11 67,1 0 0,0 0 0,0 . . . . 16 100,0 Räme Ojikko 0 0,0 0 0,0 5 3,7 3 1,8 51 34,5 88 60,0 147 100,0 Avosuo Ojikko 0 0,0 8 9,7 13 15,9 11 12,9 35 42,2 16 19,3 83 100,0 Yhteensä Ojikko 5 2,1 19 7,6 19 7,6 13 5,4 86 34,9 104 42,4 246 100,0 YHTEENSÄ Korpi Ojikko 18 2,4 232 29,7 436 55,7 96 12,3 . . . . 783 100,0 Muuttuma 83 1,8 1274 27,6 2892 62,6 367 7,9 . . . . 4617 100,0 Turvekangas 184 3,9 2122 45,4 2162 46,3 202 4,3 . . . . 4670 100,0 Yhteensä 286 2,8 3629 36,0 5490 54,5 665 6,6 . . . . 10070 100,0 Räme Ojikko 3 0,1 27 0,8 142 4,2 650 19,2 1945 57,4 621 18,3 3387 100,0 Muuttuma 3 0,0 100 1,0 951 9,6 5295 53,4 3539 35,7 21 0,2 9907 100,0 Turvekangas 3 0,1 37 1,6 472 20,6 1336 58,4 434 19,0 5 0,2 2287 100,0 Yhteensä 8 0,1 164 1,0 1565 10,0 7280 46,7 5917 38,0 648 4,2 15582 100,0 Avosuo Ojikko 0 0,0 8 9,7 13 15,9 11 12,9 35 42,2 16 19,3 83 100,0 Yhteensä Ojikko 21 0,5 267 6,3 591 13,9 756 17,8 1980 46,6 637 15,0 4253 100,0 Muuttuma 86 0,6 1374 9,5 3843 26,5 5662 39,0 3539 24,4 21 0,1 14524 100,0 Turvekangas 187 2,7 2159 31,0 2634 37,9 1538 22,1 434 6,2 5 0,1 6957 100,0 Yhteensä 294 1,1 3800 14,8 7068 27,5 7956 30,9 5952 23,1 664 2,6 25734 100,0 276 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 3. jatkuu b) Ojitetut suot – Pohjois-Suomi Maaluokka, Kasvupaikkaluokka pääryhmä ja 1 2 3 4 5 6 Yhteensä kuivatusvaihe km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % METSÄMAA Korpi Ojikko 17 4,2 125 32,2 214 55,1 33 8,5 . . . . 389 100,0 Muuttuma 76 2,6 1225 41,2 1409 47,4 261 8,8 . . . . 2971 100,0 Turvekangas 43 3,3 573 43,9 615 47,1 76 5,8 . . . . 1307 100,0 Yhteensä 136 2,9 1924 41,2 2239 48,0 369 7,9 . . . . 4667 100,0 Räme Ojikko 0 0,0 20 2,4 92 11,3 440 54,3 259 32,0 0 0,0 811 100,0 Muuttuma 70 0,7 555 5,9 1552 16,6 5115 54,7 2046 21,9 7 0,1 9343 100,0 Turvekangas 0 0,0 23 3,0 198 25,2 428 54,6 135 17,2 0 0,0 783 100,0 Yhteensä 70 0,6 598 5,5 1841 16,8 5983 54,7 2440 22,3 7 0,1 10937 100,0 Korvet ja rämeet Ojikko 17 1,4 145 12,1 306 25,5 473 39,4 259 21,6 0 0,0 1200 100,0 Muuttuma 146 1,2 1780 14,5 2961 24,0 5376 43,7 2046 16,6 7 0,1 12314 100,0 Turvekangas 43 2,1 597 28,5 813 38,9 503 24,1 135 6,4 0 0,0 2090 100,0 Yhteensä 205 1,3 2521 16,2 4080 26,1 6352 40,7 2440 15,6 7 0,0 15604 100,0 KITUMAA Korpi Ojikko 7 4,3 53 34,0 63 40,5 33 21,2 . . . . 155 100,0 Muuttuma 13 10,3 46 35,9 33 25,6 36 28,2 . . . . 129 100,0 Turvekangas 0 0,0 0 0,0 7 50,0 7 50,0 . . . . 13 100,0 Yhteensä 20 6,7 99 33,3 102 34,5 76 25,6 . . . . 297 100,0 Räme Ojikko 16 0,7 73 3,1 221 9,4 686 29,3 1242 53,0 105 4,5 2344 100,0 Muuttuma 93 4,7 169 8,5 290 14,6 545 27,4 830 41,7 62 3,1 1989 100,0 Turvekangas 0 0,0 3 9,0 0 0,0 13 36,4 10 27,2 10 27,4 36 100,0 Yhteensä 109 2,5 245 5,6 511 11,7 1244 28,5 2082 47,7 177 4,1 4369 100,0 Korvet ja rämeet Ojikko 23 0,9 125 5,0 284 11,4 719 28,8 1242 49,7 105 4,2 2499 100,0 Muuttuma 106 5,0 215 10,2 323 15,3 581 27,4 830 39,2 62 2,9 2118 100,0 Turvekangas 0 0,0 3 6,6 7 13,4 20 40,1 10 19,9 10 20,0 49 100,0 Yhteensä 129 2,8 344 7,4 614 13,2 1320 28,3 2082 44,6 177 3,8 4666 100,0 JOUTOMAA Korpi Ojikko 3 19,6 3 19,6 3 19,5 7 41,3 . . . . 17 100,0 Muuttuma 0 0,0 7 100,0 0 0,0 0 0,0 . . . . 7 100,0 Yhteensä 3 14,1 10 42,3 3 13,9 7 29,7 . . . . 23 100,0 Räme Ojikko 0 0,0 20 9,9 10 5,1 33 16,3 69 34,2 69 34,5 201 100,0 Muuttuma 7 12,5 13 25,0 17 31,2 7 12,5 10 18,7 0 0,0 53 100,0 Yhteensä 7 2,6 33 13,0 27 10,5 40 15,5 79 31,0 69 27,3 254 100,0 Avosuo Ojikko 0 0,0 53 10,0 106 20,0 72 13,7 251 47,5 46 8,7 527 100,0 Yhteensä Muuttuma 7 11,1 20 33,4 17 27,8 7 11,1 10 16,6 0 0,0 60 100,0 Yhteensä 10 1,2 96 11,9 136 16,9 119 14,8 329 40,9 115 14,3 805 100,0 YHTEENSÄ Korpi Ojikko 26 4,7 181 32,3 280 50,0 73 13,0 . . . . 560 100,0 Muuttuma 89 2,9 1278 41,1 1442 46,4 297 9,6 . . . . 3106 100,0 Turvekangas 43 3,3 573 43,4 622 47,1 82 6,2 . . . . 1321 100,0 Yhteensä 159 3,2 2032 40,7 2344 47,0 452 9,1 . . . . 4987 100,0 Räme Ojikko 16 0,5 112 3,3 323 9,6 1159 34,5 1571 46,8 174 5,2 3356 100,0 Muuttuma 169 1,5 737 6,5 1858 16,3 5666 49,8 2886 25,3 69 0,6 11386 100,0 Turvekangas 0 0,0 27 3,2 198 24,1 441 53,8 144 17,6 10 1,2 819 100,0 Yhteensä 185 1,2 876 5,6 2379 15,3 7266 46,7 4601 29,6 253 1,6 15561 100,0 Avosuo Ojikko 0 0,0 53 10,0 106 20,0 72 13,7 251 47,5 46 8,7 527 100,0 Yhteensä Ojikko 43 1,0 346 7,8 709 16,0 1304 29,3 1821 41,0 220 5,0 4443 100,0 Muuttuma 258 1,8 2015 13,9 3300 22,8 5964 41,2 2886 19,9 69 0,5 14492 100,0 Turvekangas 43 2,0 600 28,0 819 38,3 523 24,5 144 6,7 10 0,5 2140 100,0 Yhteensä 344 1,6 2961 14,1 4829 22,9 7791 37,0 4851 23,0 299 1,4 21075 100,0 277 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 3. jatkuu b) Ojitetut suot – Koko maa Maaluokka, Kasvupaikkaluokka pääryhmä ja 1 2 3 4 5 6 Yhteensä kuivatusvaihe km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % METSÄMAA Korpi Ojikko 27 2,5 317 28,8 634 57,5 124 11,2 . . . . 1102 100,0 Muuttuma 159 2,1 2499 32,9 4301 56,7 628 8,3 . . . . 7588 100,0 Turvekangas 227 3,8 2695 45,1 2777 46,5 278 4,7 . . . . 5978 100,0 Yhteensä 414 2,8 5512 37,6 7712 52,6 1030 7,0 . . . . 14667 100,0 Räme Ojikko 0 0,0 28 1,4 183 9,4 926 47,7 802 41,4 0 0,0 1939 100,0 Muuttuma 72 0,4 654 3,4 2502 13,0 10409 54,1 5585 29,0 28 0,1 19251 100,0 Turvekangas 3 0,1 60 2,0 670 21,8 1764 57,4 568 18,5 5 0,2 3070 100,0 Yhteensä 75 0,3 743 3,1 3355 13,8 13099 54,0 6955 28,7 33 0,1 24260 100,0 Korvet ja rämeet Ojikko 27 0,9 345 11,3 817 26,9 1049 34,5 802 26,4 0 0,0 3041 100,0 Muuttuma 232 0,9 3154 11,8 6803 25,3 11037 41,1 5585 20,8 28 0,1 26838 100,0 Turvekangas 230 2,5 2756 30,5 3447 38,1 2042 22,6 568 6,3 5 0,1 9048 100,0 Yhteensä 489 1,3 6255 16,1 11067 28,4 14128 36,3 6955 17,9 33 0,1 38927 100,0 KITUMAA Korpi Ojikko 9 4,4 82 39,4 79 37,8 38 18,4 . . . . 208 100,0 Muuttuma 13 10,3 46 35,9 33 25,6 36 28,2 . . . . 129 100,0 Turvekangas 0 0,0 0 0,0 7 50,0 7 50,0 . . . . 13 100,0 Yhteensä 23 6,4 128 36,6 118 33,8 81 23,2 . . . . 350 100,0 Räme Ojikko 19 0,4 91 2,0 267 6,0 847 19,0 2594 58,2 638 14,3 4456 100,0 Muuttuma 93 4,7 169 8,5 290 14,6 545 27,4 830 41,7 62 3,1 1989 100,0 Turvekangas 0 0,0 3 9,0 0 0,0 13 36,4 10 27,2 10 27,4 36 100,0 Yhteensä 112 1,7 264 4,1 557 8,6 1406 21,7 3433 53,0 710 11,0 6482 100,0 Yhteensä Ojikko 28 0,6 174 3,7 345 7,4 886 19,0 2594 55,6 638 13,7 4664 100,0 Muuttuma 106 5,0 215 10,2 323 15,3 581 27,4 830 39,2 62 2,9 2118 100,0 Turvekangas 0 0,0 3 6,6 7 13,4 20 40,1 10 19,9 10 20,0 49 100,0 Yhteensä 134 2,0 392 5,7 675 9,9 1487 21,8 3433 50,3 710 10,4 6832 100,0 JOUTOMAA Korpi Ojikko 8 26,1 14 42,6 3 10,0 7 21,3 . . . . 33 100,0 Muuttuma 0 0,0 7 100,0 0 0,0 0 0,0 . . . . 7 100,0 Yhteensä 8 21,7 21 52,3 3 8,3 7 17,7 . . . . 39 100,0 Räme Ojikko 0 0,0 20 5,7 16 4,5 36 10,2 120 34,4 158 45,3 348 100,0 Muuttuma 7 12,5 13 25,0 17 31,2 7 12,5 10 18,7 0 0,0 53 100,0 Yhteensä 7 1,7 33 8,3 32 8,0 42 10,5 130 32,3 158 39,3 401 100,0 Avosuo Ojikko 0 0,0 61 10,0 119 19,5 83 13,6 286 46,8 62 10,1 610 100,0 Yhteensä Ojikko 8 0,9 95 9,5 138 13,9 125 12,7 405 40,9 219 22,1 991 100,0 Muuttuma 7 11,1 20 33,4 17 27,8 7 11,1 10 16,6 0 0,0 60 100,0 Yhteensä 15 1,4 114 10,9 154 14,7 132 12,6 415 39,5 219 20,9 1050 100,0 YHTEENSÄ Korpi Ojikko 45 3,3 413 30,8 716 53,3 169 12,6 . . . . 1343 100,0 Muuttuma 173 2,2 2552 33,0 4334 56,1 664 8,6 . . . . 7723 100,0 Turvekangas 227 3,8 2695 45,0 2784 46,5 285 4,8 . . . . 5991 100,0 Yhteensä 445 3,0 5661 37,6 7834 52,0 1118 7,4 . . . . 15057 100,0 Räme Ojikko 19 0,3 139 2,1 466 6,9 1808 26,8 3516 52,1 795 11,8 6743 100,0 Muuttuma 171 0,8 837 3,9 2809 13,2 10961 51,5 6425 30,2 90 0,4 21293 100,0 Turvekangas 3 0,1 64 2,1 670 21,6 1777 57,2 578 18,6 15 0,5 3106 100,0 Yhteensä 193 0,6 1040 3,3 3944 12,7 14546 46,7 10518 33,8 901 2,9 31142 100,0 Avosuo Ojikko 0 0,0 61 10,0 119 19,5 83 13,6 286 46,8 62 10,1 610 100,0 Yhteensä Ojikko 64 0,7 613 7,1 1300 15,0 2060 23,7 3801 43,7 857 9,9 8696 100,0 Muuttuma 344 1,2 3389 11,7 7143 24,6 11625 40,1 6425 22,1 90 0,3 29016 100,0 Turvekangas 230 2,5 2759 30,3 3453 38,0 2061 22,7 578 6,4 15 0,2 9097 100,0 Yhteensä 638 1,4 6761 14,4 11897 25,4 15747 33,6 10804 23,1 963 2,1 46809 100,0 Kasvupaikkaluokat: 1. lehdot sekä lehto- ja lettosuot, 2. lehtomaiset kankaat ja ruohoiset suot, 3. tuoreet kankaat ja suursaraiset sekä mustikkaiset suot, 4. kuivahkot kankaat ja piensaraiset sekä puolukkaiset suot, 5. kuivat kankaat ja tupasvillaiset suot sekä isovarpuiset suot, 6. karukkokankaat ja rahkaiset suot. 278 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 3. jatkuu c) Ojittamattomat ja ojitetut suot yhteensä sekä ojitetut kivennäismaat – Etelä-Suomi Maaluokka Kasvupaikkaluokka ja pääryhmä 1 2 3 4 5 6 7 Yhteensä km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % METSÄMAA Korpi 326 2,6 4260 34,4 6914 55,9 871 7,0 . . . . . . 12372 100,0 Räme 8 0,1 164 1,1 1743 11,7 8029 53,8 4955 33,2 27 0,2 . . 14927 100,0 Yhteensä 334 1,2 4424 16,2 8657 31,7 8901 32,6 4955 18,2 27 0,1 . . 27299 100,0 Ojitetut kivennäism. 242 3,8 1864 29,1 3010 47,0 1188 18,5 101 1,6 0 0,0 . . 6405 100,0 KITUMAA Korpi 5 2,0 157 58,5 85 31,6 21 7,9 . . . . . . 269 100,0 Räme 3 0,1 32 0,8 169 4,3 397 10,2 2441 62,8 844 21,7 . . 3885 100,0 Yhteensä 8 0,2 189 4,6 254 6,1 418 10,1 2441 58,8 844 20,3 . . 4154 100,0 Ojitetut kivennäism. . . . . . . . . . . . . 0 . 0 . JOUTOMAA Korpi 8 7,3 77 72,7 16 14,9 5 5,1 . . . . . . 106 100,0 Räme 3 0,3 18 2,0 37 4,0 70 7,4 371 39,5 440 46,9 . . 940 100,0 Avosuo 11 0,6 295 15,8 339 18,1 222 11,9 684 36,6 319 17,1 . . 1869 100,0 Yhteensä 21 0,7 390 13,4 392 13,4 297 10,2 1055 36,2 759 26,0 . . 2915 100,0 Ojitetut kivennäism. . . . . . . . . . . . . 0 . 0 . METSÄ-, KITU- JA JOUTOMAA Korpi 339 2,7 4495 35,3 7015 55,0 898 7,0 . . . . . . 12747 100,0 Räme 13 0,1 214 1,1 1949 9,9 8496 43,0 7768 39,3 1311 6,6 . . 19752 100,0 Avosuo 11 0,6 295 15,8 339 18,1 222 11,9 684 36,6 319 17,1 . . 1869 100,0 Yhteensä 363 1,1 5004 14,6 9303 27,1 9616 28,0 8452 24,6 1630 4,7 . . 34368 100,0 Ojitetut kivennäism. 242 3,8 1864 29,1 3010 47 1188 18,5 101 1,6 0 0 0 0,0 6405 100,0 c) Ojittamattomat ja ojitetut suot yhteensä sekä ojitetut kivennäismaat – Pohjois-Suomi METSÄMAA Korpi 198 2,7 2823 38,5 3613 49,3 698 9,5 . . . . . . 7332 100,0 Räme 96 0,7 704 5,3 2286 17,1 7591 56,7 2693 20,1 7 0,0 . . 13377 100,0 Yhteensä 295 1,4 3527 17,0 5899 28,5 8289 40,0 2693 13,0 7 0,0 . . 20709 100,0 Ojitetut kivennäism. 59 1,6 302 8,2 2106 57,4 1124 30,7 75 2,1 0 0,0 . . 3668 100,0 KITUMAA Korpi 160 6,3 993 39,3 764 30,2 610 24,1 . . . . . . 2526 100,0 Räme 272 2,0 942 6,9 2118 15,5 4666 34,2 5148 37,7 503 3,7 . . 13649 100,0 Yhteensä 432 2,7 1934 12,0 2882 17,8 5277 32,6 5148 31,8 503 3,1 . . 16176 100,0 Ojitetut kivennäism. . . . . . . . . . . . . 7 100,0 7 100,0 JOUTOMAA Korpi 23 6,2 139 37,1 178 47,6 34 9,0 . . . . . . 374 100,0 Räme 78 3,0 239 9,2 613 23,7 430 16,6 797 30,8 432 16,7 . . 2589 100,0 Avosuo 269 1,8 2299 15,4 6447 43,3 2490 16,7 2858 19,2 538 3,6 . . 14899 100,0 Yhteensä 370 2,1 2676 15,0 7238 40,5 2954 16,5 3655 20,5 970 5,4 . . 17862 100,0 Ojitetut kivennäism. . . . . . . . . . . . . 0 . 0 . METSÄ-, KITU- JA JOUTOMAA 100,0 Korpi 382 3,7 3954 38,6 4554 44,5 1342 13,1 . . . . . . 10232 100,0 Räme 446 1,5 1885 6,4 5018 16,9 12688 42,8 8638 29,2 942 3,2 . . 29616 100,0 Avosuo 269 1,8 2299 15,4 6447 43,3 2490 16,7 2858 19,2 538 3,6 . . 14899 100,0 Yhteensä 1096 2,0 8138 14,9 16018 29,3 16519 30,2 11496 21,0 1480 2,7 . . 54747 100,0 Ojitetut kivennäism. 59 1,6 302 8,2 2106 57,3 1124 30,6 75 2,1 0 0 7 0,2 3675 100,0 279 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 3. jatkuu c) Ojittamattomat ja ojitetut suot yhteensä sekä ojitetut kivennäismaat – Koko maa Maaluokka Kasvupaikkaluokka ja pääryhmä 1 2 3 4 5 6 7 Yhteensä km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % METSÄMAA 100,0 Korpi 524 2,7 7083 35,9 10527 53,4 1569 8,0 . . . . . . 19704 100,0 Räme 104 0,4 868 3,1 4030 14,2 15620 55,2 7649 27,0 33 0,1 . . 28304 100,0 Yhteensä 629 1,3 7951 16,6 14556 30,3 17190 35,8 7649 15,9 33 0,1 . . 48008 100,0 Ojitetut kivennäism. 302 3,0 2166 21,5 5116 50,8 2312 23,0 177 1,8 0 0,0 . . 10073 100,0 KITUMAA Korpi 166 5,9 1150 41,1 849 30,4 631 22,6 . . . . . . 2795 100,0 Räme 274 1,6 973 5,6 2287 13,0 5063 28,9 7589 43,3 1347 7,7 . . 17534 100,0 Yhteensä 440 2,2 2123 10,4 3136 15,4 5695 28,0 7589 37,3 1347 6,6 . . 20330 100,0 Ojitetut kivennäism. . . . . . . . . . . . . 7 100,0 7 100,0 JOUTOMAA Korpi 31 6,4 216 45,0 194 40,4 39 8,1 . . . . . . 480 100,0 Räme 80 2,3 257 7,3 650 18,4 500 14,2 1168 33,1 873 24,7 . . 3529 100,0 Avosuo 280 1,7 2594 15,5 6785 40,5 2712 16,2 3542 21,1 856 5,1 . . 16769 100,0 Yhteensä 391 1,9 3067 14,8 7629 36,7 3251 15,6 4710 22,7 1729 8,3 . . 20777 100,0 Ojitetut kivennäism. . . . . . . . . . . . . 0 . 0 . METSÄ-, KITU- JA JOUTOMAA Korpi 721 3,1 8449 36,8 11569 50,3 2240 9,7 . . . . . . 22979 100,0 Räme 459 0,9 2099 4,3 6967 14,1 21184 42,9 16406 33,2 2253 4,6 . . 49368 100,0 Avosuo 280 1,7 2594 15,5 6785 40,5 2712 16,2 3542 21,1 856 5,1 . . 16769 100,0 Yhteensä 1460 1,6 13141 14,7 25321 28,4 26135 29,3 19948 22,4 3109 3,5 . . 89115 100,0 Ojitetut kivennäism. 302 3,0 2166 21,5 5116 50,8 2312 22,9 177 1,8 0 0,0 7 0,1 10079 100,0 Kasvupaikkaluokat: 1. lehdot sekä lehto- ja lettosuot, 2. lehtomaiset kankaat ja ruohoiset suot, 3. tuoreet kankaat ja suursaraiset sekä mustikkaiset suot, 4. kuivahkot kankaat ja piensaraiset sekä puolukkaiset suot, 5. kuivat kankaat ja tupasvillaiset suot sekä isovarpuiset suot, 6. karukkokankaat ja rahkaiset suot, 7. kalliomaat ja hietikot 280 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 4. Ohutturpeisten soiden (turvekerroksen paksuus alle 30 cm) osuus pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan metsä-, kitu- ja joutomaan soilla. Pääryhmä Metsämaa Kitumaa Joutomaa Yhteensä Ala josta ohut- Ala josta ohut- Ala josta ohut- Ala josta ohut- Ojitustilanne turpeisia turpeisia turpeisia turpeisia km2 % km2 % km2 % km2 % ETELÄ-SUOMI Korpi Ojittamaton 2371 55,3 215 19,8 90 26,2 2677 51,5 Ojitettu 10000 44,4 53 15,2 16 16,6 10070 44,2 Yhteensä 12372 46,5 269 18,9 106 24,8 12747 45,7 Räme Ojittamaton 1605 28,5 1773 3,0 793 2,0 4170 12,6 Ojitettu 13322 15,2 2112 1,7 147 0,0 15582 13,3 Yhteensä 14927 16,7 3885 2,3 940 1,7 19752 13,1 Avosuo Ojittamaton . . . . 1786 2,2 1786 2,2 Ojitettu . . . . 83 0,0 83 0,0 Yhteensä . . . . 1869 2,1 1869 2,1 Yhteensä Ojittamaton 3976 44,5 1988 4,8 2670 3,0 8634 22,5 Ojitettu 23323 27,7 2166 2,0 246 1,1 25734 25,3 Yhteensä 27299 30,2 4154 3,4 2915 2,8 34368 24,6 POHJOIS-SUOMI Korpi Ojittamaton 2665 60,0 2230 38,7 350 42,3 5245 49,7 Ojitettu 4667 51,3 297 31,1 23 14,1 4987 49,9 Yhteensä 7332 54,5 2526 37,8 374 40,6 10232 49,8 Räme Ojittamaton 2440 56,3 9280 17,5 2335 17,7 14055 24,2 Ojitettu 10937 30,2 4369 11,3 254 3,9 15561 24,5 Yhteensä 13377 35,0 13649 15,5 2589 16,3 29616 24,4 Avosuo Ojittamaton . . . . 14372 9,3 14372 9,3 Ojitettu . . . . 527 1,2 527 1,2 Yhteensä . . . . 14899 9,0 14899 9,0 Yhteensä Ojittamaton 5105 58,2 11509 21,7 17057 11,1 33672 21,8 Ojitettu 15604 36,5 4666 12,5 805 2,4 21075 29,9 Yhteensä 20709 41,9 16176 19,0 17862 10,8 54747 25,0 KOKO MAA Korpi Ojittamaton 5036 57,8 2445 37,0 441 39,0 7922 50,3 Ojitettu 14667 46,6 350 28,7 39 15,1 15057 46,1 Yhteensä 19704 49,4 2795 36,0 480 37,1 22979 47,5 Räme Ojittamaton 4045 45,3 11053 15,1 3128 13,7 18225 21,6 Ojitettu 24260 22,0 6482 8,1 401 2,4 31142 18,9 Yhteensä 28304 25,3 17534 12,6 3529 12,4 49368 19,9 Avosuo Ojittamaton . . . . 16159 8,5 16159 8,5 Ojitettu . . . . 610 1,1 610 1,1 Yhteensä . . . . 16769 8,3 16769 8,3 Yhteensä Ojittamaton 9081 52,2 13498 19,1 19727 10,0 42306 22,0 Ojitettu 38927 31,3 6832 9,2 1050 2,1 46809 27,4 Yhteensä 48008 35,2 20330 15,8 20777 9,6 89115 24,8 281 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 5. Pinta-alajakauma metsikön vallitsevan puulajin, pääryhmän ja kuivatusvaiheen mukaan metsä- ja kitumaan soilla sekä ojitetuilla kivennäismailla. Etelä-Suomi Puuton Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu Yhteensä km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % METSÄMAA Korpi Ojittamaton suo 59 2,5 408 17,2 1435 60,5 449 18,9 21 0,9 2371 100,0 Ojikko 24 3,4 158 22,1 387 54,3 142 19,8 3 0,4 713 100,0 Muuttuma 48 1,0 1412 30,6 2143 46,4 993 21,5 21 0,5 4617 100,0 Turvekangas 70 1,5 1222 26,2 1825 39,1 1493 32,0 61 1,3 4670 100,0 Yhteensä 201 1,6 3199 25,9 5790 46,8 3076 24,9 106 0,9 12372 100,0 Räme Ojittamaton suo 24 1,5 1481 92,3 21 1,3 78 4,9 0 0,0 1605 100,0 Ojikko 19 1,7 1069 94,8 5 0,5 35 3,1 0 0,0 1128 100,0 Muuttuma 40 0,4 9540 96,3 51 0,5 276 2,8 0 0,0 9907 100,0 Turvekangas 21 0,9 2001 87,5 24 1,0 240 10,5 0 0,0 2287 100,0 Yhteensä 104 0,7 14092 94,4 102 0,7 629 4,2 0 0,0 14927 100,0 Korvet Ojittamaton suo 83 2,1 1889 47,5 1456 36,6 527 13,3 21 0,5 3976 100,0 ja rämeet Ojikko 43 2,3 1227 66,6 393 21,3 176 9,6 3 0,1 1841 100,0 Muuttuma 88 0,6 10952 75,4 2194 15,1 1269 8,7 21 0,1 14524 100,0 Turvekangas 91 1,3 3223 46,3 1849 26,6 1733 24,9 61 0,9 6957 100,0 Yhteensä 305 1,1 17291 63,3 5892 21,6 3706 13,6 106 0,4 27299 100,0 Ojitetut kivennäismaat 144 2,2 3055 47,7 2329 36,4 759 11,9 117 1,8 6405 100,0 KITUMAA Korpi Ojittamaton suo 5 2,4 29 13,6 16 7,4 133 61,7 32 14,8 215 100,0 Ojikko 0 0,0 5 9,8 3 5,0 37 70,2 8 15,0 53 100,0 Yhteensä 5 2,0 35 12,9 19 6,9 170 63,4 40 14,9 269 100,0 Räme Ojittamaton suo 5 0,3 1699 95,8 16 0,9 53 3,0 0 0,0 1773 100,0 Ojikko 0 0,0 2072 98,1 0 0,0 40 1,9 0 0,0 2112 100,0 Yhteensä 5 0,1 3771 97,1 16 0,4 93 2,4 0 0,0 3885 100,0 Korvet Ojittamaton suo 11 0,5 1728 86,9 32 1,6 186 9,4 32 1,6 1988 100,0 ja rämeet Ojikko 0 0,0 2078 95,9 3 0,1 78 3,6 8 0,4 2166 100,0 Yhteensä 11 0,3 3805 91,6 34 0,8 264 6,3 40 1,0 4154 100,0 Ojitetut kivennäismaat 0 . 0 . 0 . 0 . 0 . 0 . METSÄ- JA KITUMAA Korpi Ojittamaton suo 64 2,5 437 16,9 1450 56,1 582 22,5 53 2,0 2587 100,0 Ojikko 24 3,1 163 21,3 390 50,9 179 23,3 11 1,4 767 100,0 Muuttuma 48 1,0 1412 30,6 2143 46,4 993 21,5 21 0,5 4617 100,0 Turvekangas 70 1,5 1222 26,2 1825 39,1 1493 32,0 61 1,3 4670 100,0 Yhteensä 206 1,6 3234 25,6 5808 46,0 3247 25,7 146 1,2 12641 100,0 Räme Ojittamaton suo 29 0,9 3180 94,1 37 1,1 131 3,9 0 0,0 3377 100,0 Ojikko 19 0,6 3141 96,9 5 0,2 75 2,3 0 0,0 3240 100,0 Muuttuma 40 0,4 9540 96,3 51 0,5 276 2,8 0 0,0 9907 100,0 Turvekangas 21 0,9 2001 87,5 24 1,0 240 10,5 0 0,0 2287 100,0 Yhteensä 109 0,6 17863 95,0 118 0,6 722 3,8 0 0,0 18812 100,0 Korvet Ojittamaton suo 93 1,6 3617 60,6 1488 24,9 713 12,0 53 0,9 5964 100,0 ja rämeet Ojikko 43 1,1 3304 82,5 395 9,9 254 6,3 11 0,3 4007 100,0 Muuttuma 88 0,6 10952 75,4 2194 15,1 1269 8,7 21 0,1 14524 100,0 Turvekangas 91 1,3 3223 46,3 1849 26,6 1733 24,9 61 0,9 6957 100,0 Yhteensä 315 1,0 21096 67,1 5926 18,8 3969 12,6 146 0,5 31453 100,0 Ojitetut kivennäismaat 144 2,2 3055 47,7 2329 36,4 759 11,9 117 1,8 6405 100,0 282 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 5. jatkuu Pohjois-Suomi Puuton Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu Yhteensä km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % METSÄMAA Korpi Ojittamaton suo 89 3,3 395 14,8 1502 56,4 672 25,2 7 0,2 2665 100,0 Ojikko 13 3,4 85 21,9 188 48,5 99 25,4 3 0,8 389 100,0 Muuttuma 37 1,2 782 26,3 838 28,2 1304 43,9 10 0,3 2971 100,0 Turvekangas 7 0,5 263 20,1 346 26,5 692 52,9 0 0,0 1307 100,0 Yhteensä 145 2,0 1526 20,8 2875 39,2 2766 37,7 20 0,3 7332 100,0 Räme Ojittamaton suo 16 0,7 2318 95,0 43 1,8 62 2,6 0 0,0 2440 100,0 Ojikko 10 1,2 758 93,5 10 1,2 33 4,0 0 0,0 811 100,0 Muuttuma 40 0,4 8876 95,0 33 0,4 395 4,2 0 0,0 9343 100,0 Turvekangas 3 0,4 678 86,5 7 0,9 95 12,2 0 0,0 783 100,0 Yhteensä 69 0,5 12630 94,4 93 0,7 585 4,4 0 0,0 13377 100,0 Korvet Ojittamaton suo 106 2,1 2713 53,1 1546 30,3 734 14,4 7 0,1 5105 100,0 ja rämeet Ojikko 23 1,9 844 70,3 198 16,5 131 10,9 3 0,3 1200 100,0 Muuttuma 76 0,6 9658 78,4 871 7,1 1699 13,8 10 0,1 12314 100,0 Turvekangas 10 0,5 940 45,0 353 16,9 787 37,7 0 0,0 2090 100,0 Yhteensä 215 1,0 14155 68,4 2968 14,3 3351 16,2 20 0,1 20709 100,0 Ojitetut kivennäismaat 83 2,3 2499 68,1 633 17,2 427 11,7 26 0,7 3668 100,0 KITUMAA Korpi Ojittamaton suo 0 0,0 222 10,0 1097 49,2 910 40,8 0 0,0 2230 100,0 Ojikko 7 4,3 33 21,2 33 21,4 82 53,2 0 0,0 155 100,0 Muuttuma 3 2,5 13 10,2 56 43,7 56 43,5 0 0,0 129 100,0 Turvekangas 0 0,0 0 0,0 7 50,0 7 50,0 0 0,0 13 100,0 Yhteensä 10 0,4 268 10,6 1193 47,2 1055 41,8 0 0,0 2526 100,0 Räme Ojittamaton suo 16 0,2 8993 96,9 129 1,4 138 1,5 3 0,0 9280 100,0 Ojikko 13 0,6 2212 94,4 30 1,3 89 3,8 0 0,0 2344 100,0 Muuttuma 0 0,0 1844 92,7 20 1,0 125 6,3 0 0,0 1989 100,0 Turvekangas 0 0,0 30 81,7 0 0,0 7 18,3 0 0,0 36 100,0 Yhteensä 30 0,2 13079 95,8 178 1,3 359 2,6 3 0,0 13649 100,0 Korvet Ojittamaton suo 16 0,1 9215 80,1 1226 10,7 1049 9,1 3 0,0 11509 100,0 ja rämeet Ojikko 20 0,8 2245 89,8 63 2,5 171 6,9 0 0,0 2499 100,0 Muuttuma 3 0,2 1858 87,7 76 3,6 181 8,6 0 0,0 2118 100,0 Turvekangas 0 0,0 30 59,8 7 13,4 13 26,8 0 0,0 49 100,0 Yhteensä 39 0,2 13347 82,5 1371 8,5 1414 8,7 3 0,0 16176 100,0 Ojitetut kivennäismaat 0 0,0 7 100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 7 100,0 METSÄ- JA KITUMAA Korpi Ojittamaton suo 89 1,8 617 12,6 2600 53,1 1582 32,3 7 0,1 4895 100,0 Ojikko 20 3,6 118 21,7 222 40,8 181 33,3 3 0,6 544 100,0 Muuttuma 40 1,3 795 25,7 894 28,9 1360 43,9 10 0,3 3100 100,0 Turvekangas 7 0,5 263 19,9 353 26,7 698 52,9 0 0,0 1321 100,0 Yhteensä 155 1,6 1794 18,2 4068 41,3 3821 38,8 20 0,2 9858 100,0 Räme Ojittamaton suo 33 0,3 11311 96,5 172 1,5 201 1,7 3 0,0 11720 100,0 Ojikko 23 0,7 2970 94,2 40 1,3 122 3,9 0 0,0 3155 100,0 Muuttuma 40 0,3 10720 94,6 53 0,5 520 4,6 0 0,0 11333 100,0 Turvekangas 3 0,4 707 86,3 7 0,8 102 12,4 0 0,0 819 100,0 Yhteensä 99 0,4 25709 95,1 271 1,0 944 3,5 3 0,0 27027 100,0 Korvet Ojittamaton suo 122 0,7 11928 71,8 2772 16,7 1783 10,7 10 0,1 16615 100,0 ja rämeet Ojikko 43 1,2 3088 83,5 261 7,1 303 8,2 3 0,1 3698 100,0 Muuttuma 79 0,5 11516 79,8 947 6,6 1880 13,0 10 0,1 14432 100,0 Turvekangas 10 0,5 970 45,3 360 16,8 800 37,4 0 0,0 2140 100,0 Yhteensä 254 0,7 27503 74,6 4340 11,8 4766 12,9 23 0,1 36885 100,0 Ojitetut kivennäismaat 83 2,2 2506 68,2 633 17,2 427 11,6 26 0,7 3675 100,0 283 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 5. jatkuu Koko maa Puuton Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu Yhteensä km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % km2 % METSÄMAA Korpi Ojittamaton suo 148 2,9 803 16,0 2937 58,3 1121 22,3 27 0,5 5036 100,0 Ojikko 37 3,4 243 22,1 576 52,2 240 21,8 6 0,5 1102 100,0 Muuttuma 85 1,1 2194 28,9 2981 39,3 2297 30,3 31 0,4 7588 100,0 Turvekangas 76 1,3 1484 24,8 2172 36,3 2184 36,5 61 1,0 5978 100,0 Yhteensä 346 1,8 4725 24,0 8665 44,0 5843 29,7 125 0,6 19704 100,0 Räme Ojittamaton suo 41 1,0 3799 93,9 65 1,6 140 3,5 0 0,0 4045 100,0 Ojikko 29 1,5 1828 94,3 15 0,8 67 3,5 0 0,0 1939 100,0 Muuttuma 79 0,4 18416 95,7 84 0,4 671 3,5 0 0,0 19251 100,0 Turvekangas 25 0,8 2679 87,3 31 1,0 335 10,9 0 0,0 3070 100,0 Yhteensä 173 0,6 26722 94,4 195 0,7 1214 4,3 0 0,0 28304 100,0 Korvet Ojittamaton suo 188 2,1 4602 50,7 3002 33,1 1261 13,9 27 0,3 9081 100,0 ja rämeet Ojikko 66 2,2 2071 68,1 591 19,4 308 10,1 6 0,2 3041 100,0 Muuttuma 164 0,6 20610 76,8 3065 11,4 2968 11,1 31 0,1 26838 100,0 Turvekangas 101 1,1 4164 46,0 2203 24,3 2520 27,8 61 0,7 9048 100,0 Yhteensä 519 1,1 31446 65,5 8860 18,5 7057 14,7 125 0,3 48008 100,0 Ojitetut kivennäismaat 227 2,3 5554 55,1 2962 29,4 1187 11,8 144 1,4 10073 100,0 KITUMAA Korpi Ojittamaton suo 5 0,2 251 10,3 1113 45,5 1043 42,7 32 1,3 2445 100,0 Ojikko 7 3,2 38 18,3 36 17,2 120 57,5 8 3,9 208 100,0 Muuttuma 3 2,5 13 10,2 56 43,7 56 43,5 0 0,0 129 100,0 Turvekangas 0 0,0 0 0,0 7 50,0 7 50,0 0 0,0 13 100,0 Yhteensä 15 0,5 303 10,8 1212 43,3 1226 43,9 40 1,4 2795 100,0 Räme Ojittamaton suo 22 0,2 10692 96,7 145 1,3 191 1,7 3 0,0 11053 100,0 Ojikko 13 0,3 4284 96,1 30 0,7 129 2,9 0 0,0 4456 100,0 Muuttuma 0 0,0 1844 92,7 20 1,0 125 6,3 0 0,0 1989 100,0 Turvekangas 0 0,0 30 81,7 0 0,0 7 18,3 0 0,0 36 100,0 Yhteensä 35 0,2 16850 96,1 194 1,1 452 2,6 3 0,0 17534 100,0 Korvet Ojittamaton suo 27 0,2 10943 81,1 1258 9,3 1235 9,1 35 0,3 13498 100,0 ja rämeet Ojikko 20 0,4 4322 92,7 65 1,4 249 5,3 8 0,2 4664 100,0 Muuttuma 3 0,2 1858 87,7 76 3,6 181 8,6 0 0,0 2118 100,0 Turvekangas 0 0,0 30 59,8 7 13,4 13 26,8 0 0,0 49 100,0 Yhteensä 50 0,2 17152 84,4 1406 6,9 1678 8,3 43 0,2 20330 100,0 Ojitetut kivennäismaat 0 0,0 7 100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 7 100,0 METSÄ- JA KITUMAA Korpi Ojittamaton suo 153 2,0 1055 14,1 4050 54,1 2164 28,9 59 0,8 7481 100,0 Ojikko 44 3,4 281 21,5 611 46,7 360 27,5 14 1,1 1310 100,0 Muuttuma 88 1,1 2207 28,6 3037 39,4 2353 30,5 31 0,4 7716 100,0 Turvekangas 76 1,3 1484 24,8 2178 36,4 2191 36,6 61 1,0 5991 100,0 Yhteensä 361 1,6 5027 22,3 9877 43,9 7068 31,4 165 0,7 22499 100,0 Räme Ojittamaton suo 62 0,4 14491 96,0 209 1,4 332 2,2 3 0,0 15097 100,0 Ojikko 42 0,7 6112 95,6 45 0,7 197 3,1 0 0,0 6395 100,0 Muuttuma 79 0,4 20260 95,4 104 0,5 796 3,7 0 0,0 21240 100,0 Turvekangas 25 0,8 2709 87,2 31 1,0 342 11,0 0 0,0 3106 100,0 Yhteensä 208 0,5 43572 95,1 389 0,8 1667 3,6 3 0,0 45839 100,0 Korvet Ojittamaton suo 215 1,0 15545 68,8 4259 18,9 2496 11,1 62 0,3 22579 100,0 ja rämeet Ojikko 86 1,1 6393 83,0 656 8,5 556 7,2 14 0,2 7705 100,0 Muuttuma 167 0,6 22467 77,6 3141 10,8 3149 10,9 31 0,1 28956 100,0 Turvekangas 101 1,1 4193 46,1 2209 24,3 2533 27,8 61 0,7 9097 100,0 Yhteensä 569 0,8 48599 71,1 10266 15,0 8735 12,8 169 0,2 68338 100,0 Ojitetut kivennäismaat 227 2,2 5560 55,2 2962 29,4 1187 11,8 144 1,4 10079 100,0 284 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 6. Ikäluokkajakaumat metsämaalla pääryhmän ja kuivatusvaiheen mukaan. Ikäluokka, v Puuton 1–20 21–40 41–60 61–80 81–100 101–120 121–140 141–160 161–180 181–200 200+ Yhteensä Yhteensä % % % % % % % % % % % % % km2 ETELÄ-SUOMI Korpi Ojittamaton 2,5 5,7 12,3 16,4 24,2 21,5 10,2 4,5 1,8 0,3 0,2 0,4 100,0 2371 Ojikko 3,4 6,4 15,7 15,0 16,1 22,1 10,5 7,5 2,2 1,1 0,0 0,0 100,0 713 Muuttuma 1,0 10,7 16,8 19,4 21,1 17,7 7,8 3,7 1,1 0,6 0,0 0,1 100,0 4617 Turvekangas 1,5 13,4 22,5 21,4 19,8 14,4 4,8 1,5 0,5 0,1 0,1 0,0 100,0 4670 Yhteensä 1,6 10,5 18,0 19,3 20,9 17,4 7,3 3,3 1,1 0,4 0,1 0,1 100,0 12372 Räme Ojittamaton 1,5 5,8 14,2 19,1 24,0 14,3 11,3 6,0 1,6 0,7 0,5 1,0 100,0 1605 Ojikko 1,7 7,4 20,2 21,6 23,6 15,9 4,3 3,8 1,0 0,7 0,0 0,0 100,0 1128 Muuttuma 0,4 6,3 21,5 25,7 24,3 12,8 5,8 2,3 0,7 0,1 0,1 0,0 100,0 9907 Turvekangas 0,9 8,0 20,3 20,6 25,3 15,4 5,7 3,1 0,5 0,1 0,0 0,0 100,0 2287 Yhteensä 0,7 6,6 20,4 23,9 24,3 13,6 6,3 3,0 0,8 0,2 0,1 0,1 100,0 14927 Korvet ja Ojittamaton 2,1 5,7 13,0 17,5 24,1 18,6 10,6 5,1 1,7 0,5 0,3 0,7 100,0 3976 rämeet Ojikko 2,3 7,0 18,5 19,1 20,7 18,3 6,7 5,2 1,5 0,9 0,0 0,0 100,0 1841 Muuttuma 0,6 7,7 20,0 23,7 23,3 14,3 6,5 2,8 0,8 0,3 0,1 0,0 100,0 14524 Turvekangas 1,3 11,7 21,7 21,2 21,6 14,7 5,1 2,1 0,5 0,1 0,0 0,0 100,0 6957 Yhteensä 1,1 8,4 19,3 21,8 22,8 15,3 6,7 3,1 0,9 0,3 0,1 0,1 100,0 27299 Kivennäis- Ojittamaton 1,7 19,5 20,6 14 15,8 15,5 8,1 3,3 1,1 0,4 0,1 0,1 100,0 81472 maat Ojitettu 2,2 26,3 21,6 14,6 13,3 12,3 6,5 2,1 0,6 0,4 0,0 0,0 100,0 6405 Yhteensä 1,7 20,0 20,6 14,0 15,7 15,3 8,0 3,2 1,1 0,4 0,1 0,1 100,0 87877 POHJOIS-SUOMI Korpi Ojittamaton 3,3 6,3 7,8 8,8 11,6 13,0 7,8 11,9 6,9 7,0 4,7 10,8 100,0 2665 Ojikko 3,4 18,6 10,2 20,3 12,7 8,4 7,6 5,1 3,4 5,1 0,0 5,1 100,0 389 Muuttuma 1,2 9,8 15,3 28,6 23,3 9,7 6,9 3,3 0,7 0,2 0,3 0,7 100,0 2971 Turvekangas 0,5 12,7 22,9 27,2 13,3 10,1 5,5 4,3 1,0 2,0 0,0 0,5 100,0 1307 Yhteensä 2,0 9,5 13,6 20,7 16,7 10,9 7,0 6,7 3,2 3,3 1,8 4,6 100,0 7332 Räme Ojittamaton 0,7 4,9 6,8 20,9 22,2 12,6 7,2 7,4 5,0 3,4 2,0 6,9 100,0 2440 Ojikko 1,2 4,0 15,0 29,6 27,5 12,5 4,4 3,7 1,2 0,8 0,0 0,0 100,0 811 Muuttuma 0,4 4,2 15,1 38,4 27,6 8,5 3,7 1,5 0,4 0,0 0,0 0,0 100,0 9343 Turvekangas 0,4 7,2 10,9 36,1 25,6 8,8 6,3 3,4 0,0 1,3 0,0 0,0 100,0 783 Yhteensä 0,5 4,5 13,3 34,6 26,5 9,5 4,6 2,9 1,3 0,8 0,4 1,3 100,0 13377 Korvet ja Ojittamaton 2,1 5,6 7,3 14,6 16,7 12,8 7,5 9,8 6,0 5,3 3,4 8,9 100,0 5105 rämeet Ojikko 1,9 8,8 13,4 26,5 22,7 11,2 5,5 4,1 1,9 2,2 0,0 1,7 100,0 1200 Muuttuma 0,6 5,5 15,1 36,1 26,6 8,8 4,5 2,0 0,5 0,1 0,1 0,2 100,0 12314 Turvekangas 0,5 10,6 18,4 30,5 17,9 9,6 5,8 4,0 0,6 1,8 0,0 0,3 100,0 2090 Yhteensä 1,0 6,3 13,4 29,7 23,0 10,0 5,4 4,2 1,9 1,7 0,9 2,4 100,0 20709 Kivennäis- Ojittamaton 1,4 15,0 13,3 13,1 12,6 7,7 5,9 6,5 5,7 4,4 3,7 10,7 100,0 61183 maat Ojitettu 2,3 19,6 25,5 20,1 11,6 8,5 6,1 3,3 1,3 1,1 0,1 0,5 100,0 3668 Yhteensä 1,4 15,3 14,0 13,5 12,6 7,7 5,9 6,4 5,4 4,2 3,5 10,1 100,0 64851 KOKO MAA Korpi Ojittamaton 2,9 6,0 9,9 12,4 17,6 17,0 8,9 8,4 4,5 3,9 2,6 5,9 100,0 5036 Ojikko 3,4 10,7 13,8 16,8 14,9 17,3 9,5 6,6 2,6 2,5 0,0 1,8 100,0 1102 Muuttuma 1,1 10,3 16,2 23,0 22,0 14,6 7,5 3,6 0,9 0,5 0,1 0,3 100,0 7588 Turvekangas 1,3 13,3 22,6 22,7 18,4 13,4 5,0 2,1 0,6 0,5 0,0 0,1 100,0 5978 Yhteensä 1,8 10,1 16,4 19,8 19,4 15,0 7,2 4,5 1,8 1,5 0,7 1,8 100,0 19704 Räme Ojittamaton 1,0 5,2 9,7 20,2 22,9 13,3 8,8 6,9 3,7 2,3 1,4 4,6 100,0 4045 Ojikko 1,5 6,0 18,0 24,9 25,2 14,5 4,3 3,7 1,1 0,8 0,0 0,0 100,0 1939 Muuttuma 0,4 5,3 18,3 31,9 25,9 10,7 4,8 1,9 0,6 0,1 0,1 0,0 100,0 19251 Turvekangas 0,8 7,8 17,9 24,6 25,4 13,7 5,8 3,2 0,3 0,4 0,0 0,0 100,0 3070 Yhteensä 0,6 5,6 17,0 29,0 25,4 11,7 5,5 2,9 1,0 0,5 0,3 0,7 100,0 28304 Korvet ja Ojittamaton 2,1 5,7 9,8 15,9 19,9 15,3 8,9 7,7 4,1 3,2 2,1 5,3 100,0 9081 rämeet Ojikko 2,2 7,7 16,5 22,0 21,5 15,5 6,2 4,8 1,6 1,4 0,0 0,7 100,0 3041 Muuttuma 0,6 6,7 17,7 29,4 24,8 11,8 5,6 2,4 0,7 0,2 0,1 0,1 100,0 26838 Turvekangas 1,1 11,4 21,0 23,3 20,7 13,5 5,3 2,5 0,5 0,5 0,0 0,1 100,0 9048 Yhteensä 1,1 7,5 16,8 25,2 22,9 13,0 6,2 3,6 1,4 0,9 0,4 1,1 100,0 48008 Kivennäis- Ojittamaton 1,6 17,5 17,4 13,6 14,4 12,1 7,2 4,7 3,1 2,1 1,7 4,6 100,0 142655 maat Ojitettu 2,3 23,8 23,0 16,6 12,7 10,9 6,3 2,6 0,9 0,6 0,1 0,2 100,0 10073 Yhteensä 1,6 18,0 17,8 13,8 14,3 12,1 7,1 4,5 2,9 2,1 1,6 4,3 100,0 152728 285 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 7 . K eh ity sl uo kk ie n al at ja n iid en k es ki vi rh ee t m et sä m aa lla m et si kö n va lli ts ev an p uu la jin , p ää ry hm än ja k ui va tu sv ai he en m uk aa n. a) n el iö ki lo m et re in ä – E te lä -S uo m i K eh ity slu ok ka 1 2 3 4 5 6 7 8 Y ht ee ns ä A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e K o rp i O jitt am ato n s u o 59 12 64 13 16 3 21 76 1 47 89 9 52 38 0 35 29 9 16 7 23 71 87 O jik ko 24 8 29 9 56 13 25 7 28 23 0 26 10 9 18 5 4 3 3 71 3 49 M uu ttu m a 48 11 24 4 26 45 8 39 17 39 77 16 21 72 47 8 38 19 7 11 5 46 17 13 5 Tu rv ek an ga s 70 14 23 3 26 50 2 39 16 61 74 16 67 75 50 5 42 26 8 8 5 46 70 13 9 Y ht ee ns ä 20 1 22 57 0 41 11 79 63 44 17 12 2 44 16 12 2 14 72 70 80 16 37 11 12 37 2 22 7 R äm e O jitt am ato n s u o 24 9 51 11 19 8 23 83 4 51 30 9 30 14 8 22 10 5 29 9 16 05 70 O jik ko 19 6 35 11 22 3 25 66 5 51 14 4 20 35 10 5 4 3 3 11 28 66 M uu ttu m a 40 10 23 3 27 16 32 79 62 20 17 0 15 07 72 23 3 30 27 8 16 7 99 07 23 1 Tu rv ek an ga s 21 8 56 12 23 2 28 11 62 67 65 3 45 14 1 23 16 7 5 4 22 87 96 Y ht ee ns ä 10 4 18 37 4 36 22 85 94 88 82 20 1 26 13 99 55 7 44 58 13 53 13 14 92 7 27 6 K o rv et ja O jitt am ato n s u o 83 15 11 5 17 36 2 32 15 95 70 12 08 60 52 9 41 40 10 45 11 39 76 11 4 rä m ee t O jik ko 43 10 64 14 27 9 28 92 2 60 37 4 34 14 4 21 11 5 5 4 18 41 87 M uu ttu m a 88 15 47 6 37 20 89 89 79 59 18 9 31 28 10 3 71 1 49 45 11 27 8 14 52 4 27 2 Tu rv ek an ga s 91 16 28 9 29 73 4 49 28 23 10 2 23 20 87 64 5 49 42 11 13 6 69 57 17 3 Su ot y ht ee ns ä 30 5 28 94 4 54 34 64 11 4 13 29 9 23 6 70 29 15 7 20 30 83 13 8 20 90 17 27 29 9 35 4 K iv en n äi s- O jitt am ato n 13 83 67 54 79 13 6 10 76 7 19 4 22 46 5 30 1 23 70 5 28 0 15 92 1 25 1 93 7 54 81 5 53 81 47 2 48 8 m aa t O jite ttu 14 4 21 70 9 47 10 89 59 19 39 83 15 60 69 90 8 55 42 11 13 6 64 05 16 4 Y ht ee ns ä 15 27 70 61 89 14 4 11 85 6 20 5 24 40 3 31 4 25 26 4 29 2 16 83 0 25 9 97 9 55 82 9 54 87 87 7 49 7 Y ht ee ns ä 18 31 75 71 32 15 6 15 32 0 24 0 37 70 3 39 5 32 29 4 31 7 18 85 9 27 7 11 17 60 91 9 56 11 51 75 52 8 286 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 7 . j at ku u a) n el iö ki lo m et re in ä – Po hj o is -S uo m i K eh ity slu ok ka 1 2 3 4 5 6 7 8 Y ht ee ns ä A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e K o rp i O jitt am ato n s u o 89 24 86 22 25 5 37 84 5 71 53 7 58 84 3 80 7 5 3 3 26 65 13 0 O jik ko 13 8 66 19 37 14 14 8 29 76 19 49 16 0 . 0 . 38 9 43 M uu ttu m a 37 14 20 1 32 31 4 43 18 37 10 9 49 6 49 79 18 7 7 0 . 29 71 14 3 Tu rv ek an ga s 7 5 86 23 17 8 33 67 4 56 27 3 35 89 36 0 . 0 . 13 07 98 Y ht ee ns ä 14 5 29 43 9 48 78 4 67 35 05 14 5 13 82 84 10 61 91 13 8 3 3 73 32 21 4 R äm e O jitt am ato n s u o 16 9 63 18 42 9 51 11 72 89 33 0 40 42 3 60 7 7 0 . 24 40 13 1 O jik ko 10 6 33 13 17 1 28 55 1 52 39 13 7 7 0 . 0 . 81 1 65 M uu ttu m a 40 14 24 7 31 22 36 13 3 61 37 20 4 58 5 50 79 17 7 7 13 8 93 43 26 6 Tu rv ek an ga s 3 3 17 9 11 5 23 47 7 46 14 1 24 30 12 0 . 0 . 78 3 59 Y ht ee ns ä 69 18 35 9 41 29 51 14 7 83 37 23 6 10 95 74 53 9 65 13 9 13 8 13 37 7 30 4 K o rv et ja O jitt am ato n s u o 10 6 25 14 8 29 68 4 63 20 17 11 3 86 8 68 12 67 10 0 13 8 3 3 51 05 18 4 rä m ee t O jik ko 23 10 99 23 20 7 31 69 9 62 11 5 23 56 17 0 . 0 . 12 00 79 M uu ttu m a 76 19 44 8 45 25 51 13 6 79 74 22 7 10 81 71 15 8 25 13 9 13 8 12 31 4 29 1 Tu rv ek an ga s 10 6 10 3 24 29 4 41 11 51 73 41 4 42 11 9 38 0 . 0 . 20 90 11 5 Su ot y ht ee ns ä 21 5 34 79 8 62 37 35 15 7 11 84 2 26 0 24 77 11 2 16 00 11 1 26 12 16 9 20 70 9 31 1 K iv en n äi s- O jitt am ato n 84 6 80 47 73 21 2 95 69 40 4 18 67 3 49 4 91 24 34 3 16 31 6 52 7 64 5 79 12 38 11 0 61 18 3 69 0 m aa t O jite ttu 83 20 43 2 52 62 5 60 17 59 12 5 50 7 49 23 3 29 13 8 16 9 36 68 17 2 Y ht ee ns ä 92 8 83 52 05 22 2 10 19 4 41 0 20 43 2 51 3 96 30 34 7 16 54 9 52 8 65 8 79 12 54 11 1 64 85 1 68 3 Y ht ee ns ä 11 43 91 60 02 23 4 13 92 9 44 9 32 27 4 59 9 12 10 8 36 6 18 14 9 55 4 68 5 81 12 71 11 2 85 56 1 68 7 287 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 7 . j at ku u a) n el iö ki lo m et re in ä – K o ko m aa K eh ity slu ok ka 1 2 3 4 5 6 7 8 Y ht ee ns ä A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - A la K es ki - v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e v irh e K o rp i O jitt am ato n s u o 14 8 27 15 0 26 41 8 42 16 06 85 14 36 78 12 24 87 36 10 19 7 50 36 15 7 O jik ko 37 11 95 21 93 19 40 5 40 30 5 32 15 9 24 5 4 3 3 11 02 65 M uu ttu m a 85 18 44 5 41 77 2 58 35 76 13 3 21 17 87 55 7 42 25 10 11 5 75 88 19 7 Tu rv ek an ga s 76 15 31 9 34 68 0 51 23 35 93 19 40 83 59 4 55 26 8 8 5 59 78 17 1 Y ht ee ns ä 34 6 37 10 09 63 19 63 92 79 22 18 9 57 99 14 8 25 33 11 5 93 18 40 11 19 70 4 31 2 R äm e O jitt am ato n s u o 41 13 11 3 21 62 7 56 20 06 10 2 63 9 50 57 2 63 17 8 29 9 40 45 14 8 O jik ko 29 8 68 16 39 3 37 12 16 73 18 4 24 41 12 5 4 3 3 19 39 93 M uu ttu m a 79 17 47 9 41 38 68 15 5 12 35 7 26 5 20 92 89 31 2 35 33 11 29 10 19 25 1 35 2 Tu rv ek an ga s 25 9 73 15 34 7 36 16 39 81 79 4 51 17 1 26 16 7 5 4 30 70 11 3 Y ht ee ns ä 17 3 25 73 3 54 52 36 17 4 17 21 9 31 0 37 08 12 4 10 96 78 72 16 66 15 28 30 4 41 0 K o rv et ja O jitt am ato n 18 8 30 26 3 33 10 45 70 36 12 13 3 20 75 91 17 96 10 8 53 13 49 12 90 81 21 6 rä m ee t O jik ko 66 14 16 3 26 48 6 42 16 21 86 48 9 41 20 0 27 11 5 5 4 30 41 11 7 M uu ttu m a 16 4 25 92 4 59 46 40 16 3 15 93 3 29 5 42 09 12 5 87 0 55 59 14 40 12 26 83 8 39 8 Tu rv ek an ga s 10 1 17 39 1 38 10 28 64 39 74 12 5 27 33 97 76 4 62 42 11 13 6 90 48 20 8 Su ot y ht ee ns ä 51 9 45 17 42 82 71 99 19 4 25 14 1 35 1 95 07 19 3 36 29 13 9 16 4 24 10 7 19 48 00 8 47 1 K iv en n äi s- O jitt am ato n 22 28 10 4 10 25 2 25 2 20 33 6 44 8 41 13 8 57 9 32 82 8 44 3 32 23 8 58 4 15 82 96 20 53 12 2 14 26 55 84 5 m aa t O jite ttu 22 7 29 11 41 70 17 15 84 36 97 15 0 20 66 85 11 41 62 56 14 30 11 10 07 3 23 7 Y ht ee ns ä 24 55 10 9 11 39 3 26 5 22 05 0 45 8 44 83 6 60 2 34 89 5 45 4 33 37 9 58 8 16 37 97 20 83 12 3 15 27 28 84 5 Y ht ee ns ä 29 74 11 8 13 13 5 28 1 29 24 9 50 9 69 97 7 71 7 44 40 1 48 5 37 00 9 61 9 18 02 10 1 21 90 12 5 20 07 36 86 6 K eh ity slu ok ka ko o di t: 1 = pu ut on , 2 = p ie ni ta im ik ko , 3 = va rt tu nu t t ai m ik ko , 4 = nu or i k as va tu sm et sik kö , 5 = va rt tu nu t k as va tu sm et sik kö , 6 = uu di stu sk yp sä m et sik kö , 7 = su oju spu um ets ikk ö, 8 = sie m en pu um et sik kö 288 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 7. jatkuu b) prosentteina Kehitysluokka 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä ETELÄ-SUOMI Korpi Ojittamaton suo 2,5 2,7 6,9 32,1 37,9 16,0 1,2 0,7 100,0 Ojikko 3,4 4,1 7,8 36,0 32,2 15,3 0,8 0,4 100,0 Muuttuma 1,0 5,3 9,9 37,7 35,1 10,4 0,4 0,2 100,0 Turvekangas 1,5 5,0 10,7 35,6 35,7 10,8 0,6 0,2 100,0 Yhteensä 1,6 4,6 9,5 35,7 35,7 11,9 0,6 0,3 100,0 Räme Ojittamaton suo 1,5 3,2 12,4 52,0 19,3 9,3 0,7 1,8 100,0 Ojikko 1,7 3,1 19,7 58,9 12,8 3,1 0,5 0,2 100,0 Muuttuma 0,4 2,3 16,5 62,8 15,2 2,4 0,3 0,2 100,0 Turvekangas 0,9 2,5 10,1 50,8 28,5 6,2 0,7 0,2 100,0 Yhteensä 0,7 2,5 15,3 59,5 17,5 3,7 0,4 0,4 100,0 Korvet ja Ojittamaton 2,1 2,9 9,1 40,1 30,4 13,3 1,0 1,1 100,0 rämeet Ojikko 2,3 3,5 15,1 50,1 20,3 7,8 0,6 0,3 100,0 Muuttuma 0,6 3,3 14,4 54,8 21,5 4,9 0,3 0,2 100,0 Turvekangas 1,3 4,1 10,5 40,6 33,3 9,3 0,6 0,2 100,0 Suot yhteensä 1,1 3,5 12,7 48,7 25,7 7,4 0,5 0,3 100,0 Kivennäis- Ojittamaton 1,7 6,7 13,2 27,6 29,1 19,5 1,1 1,0 100,0 maat Ojitettu 2,2 11,1 17,0 30,3 24,4 14,2 0,7 0,2 100,0 Yhteensä 1,7 7,0 13,5 27,8 28,7 19,2 1,1 0,9 100,0 Yhteensä 1,6 6,2 13,3 32,7 28,0 16,4 1,0 0,8 100,0 POHJOIS-SUOMI Korpi Ojittamaton 3,3 3,2 9,6 31,7 20,2 31,6 0,2 0,1 100,0 Ojikko 3,4 17,0 9,4 38,1 19,5 12,7 0,0 0,0 100,0 Muuttuma 1,2 6,8 10,6 61,8 16,7 2,7 0,2 0,0 100,0 Turvekangas 0,5 6,6 13,6 51,6 20,9 6,8 0,0 0,0 100,0 Yhteensä 2,0 6,0 10,7 47,8 18,9 14,5 0,2 0,0 100,0 Räme Ojittamaton 0,7 2,6 17,6 48,0 13,5 17,4 0,3 0,0 100,0 Ojikko 1,2 4,1 21,0 68,0 4,9 0,8 0,0 0,0 100,0 Muuttuma 0,4 2,6 23,9 65,7 6,3 0,8 0,1 0,1 100,0 Turvekangas 0,4 2,1 14,7 60,9 18,0 3,8 0,0 0,0 100,0 Yhteensä 0,5 2,7 22,1 62,3 8,2 4,0 0,1 0,1 100,0 Korvet ja Ojittamaton 2,1 2,9 13,4 39,5 17,0 24,8 0,3 0,1 100,0 rämeet Ojikko 1,9 8,2 17,3 58,3 9,6 4,7 0,0 0,0 100,0 Muuttuma 0,6 3,6 20,7 64,8 8,8 1,3 0,1 0,1 100,0 Turvekangas 0,5 4,9 14,1 55,1 19,8 5,7 0,0 0,0 100,0 Suot yhteensä 1,0 3,9 18,0 57,2 12,0 7,7 0,1 0,1 100,0 Kivennäis- Ojittamaton 1,4 7,8 15,6 30,5 14,9 26,7 1,1 2,0 100,0 maat Ojikko 2,3 11,8 17,1 48,0 13,8 6,4 0,4 0,4 100,0 Yhteensä 1,4 8,0 15,7 31,5 14,8 25,5 1,0 1,9 100,0 Yhteensä 1,3 7,0 16,3 37,7 14,2 21,2 0,8 1,5 100,0 KOKO MAA Korpi Ojittamaton suo 2,9 3,0 8,3 31,9 28,5 24,3 0,7 0,4 100,0 Ojikko 3,4 8,6 8,4 36,7 27,7 14,4 0,5 0,2 100,0 Muuttuma 1,1 5,9 10,2 47,1 27,9 7,3 0,3 0,1 100,0 Turvekangas 1,3 5,3 11,4 39,1 32,5 9,9 0,4 0,1 100,0 Yhteensä 1,8 5,1 10,0 40,2 29,4 12,9 0,5 0,2 100,0 Räme Ojittamaton 1,0 2,8 15,5 49,6 15,8 14,1 0,4 0,7 100,0 Ojikko 1,5 3,5 20,3 62,7 9,5 2,1 0,3 0,1 100,0 Muuttuma 0,4 2,5 20,1 64,2 10,9 1,6 0,2 0,2 100,0 Turvekangas 0,8 2,4 11,3 53,4 25,9 5,6 0,5 0,2 100,0 Yhteensä 0,6 2,6 18,5 60,8 13,1 3,9 0,3 0,2 100,0 Korvet ja Ojittamaton 2,1 2,9 11,5 39,8 22,9 19,8 0,6 0,5 100,0 rämeet Ojikko 2,2 5,4 16,0 53,3 16,1 6,6 0,3 0,2 100,0 Muuttuma 0,6 3,4 17,3 59,4 15,7 3,2 0,2 0,1 100,0 Turvekangas 1,1 4,3 11,4 43,9 30,2 8,4 0,5 0,1 100,0 Suot yhteensä 1,1 3,6 15,0 52,4 19,8 7,6 0,3 0,2 100,0 Kivennäis- Ojittamaton 1,6 7,2 14,3 28,8 23,0 22,6 1,1 1,4 100,0 maat Ojikko 2,3 11,3 17,0 36,7 20,5 11,3 0,6 0,3 100,0 Yhteensä 1,6 7,5 14,4 29,4 22,8 21,9 1,1 1,4 100,0 Yhteensä 1,5 6,5 14,6 34,9 22,1 18,4 0,9 1,1 100,0 Kehitysluokkakoodit: 1 = puuton, 2 = pieni taimikko, 3 = varttunut taimikko, 4 = nuori kasvatusmetsikkö, 5 = varttunut kasvatus- metsikkö, 6 = uudistuskypsä metsikkö, 7 = suojuspuumetsikkö, 8 = siemenpuumetsikkö 289 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 8 . P uu st on k ok on ai st ila vu us ar vi o (1 00 0 m 3 ) ja s en k es ki vi rh e (1 00 0 m 3 ) p uu la je itt ai n m et sä - ja k itu m aa lla p ää ry hm än ja o jit us til an te en m uk aa n. E te lä -S uo m i M än ty K u u si K o iv u H aa pa Le pp ä M uu le ht ip uu K o ko pu us to ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- k es ki - ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- ke sk i- til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e M ET SÄ M A A K o rp i O jitt am ato n 46 99 34 5 17 07 5 88 7 63 60 38 5 28 4 62 73 5 10 1 10 0 19 29 25 3 12 69 O jite ttu 25 21 4 90 9 53 48 0 17 14 37 21 0 11 03 96 1 11 3 21 84 20 1 78 8 86 11 98 37 29 24 Y ht ee ns ä 29 91 3 97 2 70 56 0 19 30 43 56 7 11 68 12 45 12 9 29 20 22 5 88 8 89 14 90 93 31 87 R äm e O jitt am ato n 76 52 27 6 98 0 13 7 14 25 10 1 9 5 37 12 11 6 10 11 3 32 5 O jite ttu 64 70 0 93 8 39 94 19 9 14 94 9 49 1 91 21 67 20 36 11 83 83 7 12 01 Y ht ee ns ä 72 34 9 97 8 49 74 24 2 16 37 4 50 2 10 0 21 10 3 24 47 13 93 94 7 12 44 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 12 35 0 62 1 18 05 6 10 24 77 85 48 6 29 3 67 77 2 11 3 11 1 25 39 36 7 15 94 O jite ttu 89 92 7 18 47 57 45 0 19 14 52 14 5 15 94 10 51 13 4 22 50 22 1 82 3 98 20 36 46 41 25 Y ht ee ns ä 10 22 76 19 50 75 50 7 21 72 59 92 9 16 70 13 44 15 0 30 22 24 9 93 4 10 1 24 30 12 44 32 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 39 68 77 46 43 46 67 59 58 59 11 36 74 17 18 16 00 6 57 3 18 38 0 65 1 56 30 27 4 10 17 32 7 83 09 O jite ttu 18 62 7 81 8 28 64 1 12 17 11 93 2 52 9 10 30 12 1 15 76 18 6 48 5 81 62 29 1 19 70 Y ht ee ns ä 41 55 12 47 15 49 53 99 59 84 12 56 04 17 98 17 03 6 58 6 19 95 5 67 7 61 14 28 5 10 79 62 0 85 39 K IT U M A A K o rp i O jitt am ato n 13 5 36 13 2 52 31 4 57 4 2 75 29 16 10 67 6 11 8 O jite ttu 27 13 6 4 67 30 0 . 2 2 4 3 10 6 48 Y ht ee ns ä 16 1 38 13 9 52 38 1 64 4 2 77 29 19 11 78 2 12 8 R äm e O jitt am ato n 20 62 10 3 54 15 27 4 45 0 . 3 2 0 . 23 93 11 9 O jite ttu 21 02 10 2 24 10 20 4 34 0 . 2 2 0 . 23 32 10 5 Y ht ee ns ä 41 64 14 5 77 18 47 8 56 0 . 5 3 0 . 47 24 15 9 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 21 96 13 9 18 6 67 58 8 10 3 4 2 79 31 16 10 30 69 23 7 O jite ttu 21 29 11 5 30 14 27 1 63 0 . 4 4 4 3 24 37 15 3 Y ht ee ns ä 43 25 18 3 21 6 70 85 9 12 1 4 2 82 32 19 11 55 06 28 6 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 41 09 26 2 30 3 49 37 9 60 58 23 69 36 22 9 49 41 30 3 O jite ttu 0 . 0 . 0 . 0 . 0 . 0 . 0 . Y ht ee ns ä 41 09 26 2 30 3 49 37 9 60 58 23 69 36 22 9 49 41 30 3 M ET SÄ - JA K IT U M A A K o rp i O jitt am ato n 48 33 34 6 17 20 7 88 9 66 73 28 9 28 8 62 81 1 10 5 11 6 22 29 92 9 12 74 O jite ttu 25 24 1 90 9 53 48 6 17 14 37 27 7 11 04 96 1 11 3 21 86 20 1 79 1 86 11 99 42 29 24 Y ht ee ns ä 30 07 5 97 3 70 69 8 19 31 43 94 8 11 70 12 49 12 9 29 97 22 7 90 7 89 14 98 74 31 90 R äm e O jitt am ato n 97 13 29 5 10 33 13 8 16 99 11 0 9 5 40 13 11 6 12 50 6 34 6 O jite ttu 66 80 2 94 4 40 18 20 0 15 15 3 49 2 91 21 68 20 36 11 86 16 8 12 06 Y ht ee ns ä 76 51 2 98 9 50 51 24 3 16 85 2 50 5 10 0 21 10 8 24 47 13 98 67 2 12 54 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 14 54 6 64 1 18 24 2 10 27 83 73 49 9 29 7 67 85 1 11 7 12 7 28 42 43 6 16 20 O jite ttu 92 05 6 18 52 57 48 0 19 14 52 41 6 15 96 10 51 13 4 22 53 22 1 82 7 98 20 60 83 41 30 Y ht ee ns ä 10 66 01 19 61 75 72 3 21 74 60 78 8 16 75 13 48 15 0 31 04 25 1 95 3 10 2 24 85 18 44 44 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 40 09 86 46 51 46 70 62 58 59 11 40 53 17 19 16 06 4 57 3 18 44 9 65 2 56 52 27 4 10 22 26 7 83 14 O jite ttu 18 62 7 81 8 28 64 1 12 17 11 93 2 52 9 10 30 12 1 15 76 18 6 48 5 81 62 29 1 19 70 Y ht ee ns ä 41 96 21 47 22 49 57 02 59 84 12 59 83 17 99 17 09 4 58 6 20 02 4 67 8 61 36 28 6 10 84 56 1 85 44 290 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 8 . j at ku u Po hj o is -S uo m i M än ty K u u si K o iv u H aa pa Le pp ä M uu le ht ip uu K o ko pu us to ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- k es ki - ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- ke sk i- til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e M ET SÄ M A A K o rp i O jitt am ato n 25 79 25 8 96 57 68 7 56 39 40 2 80 22 17 2 36 13 1 32 18 25 7 10 51 O jite ttu 74 49 45 6 85 63 61 8 15 82 4 76 6 23 7 57 45 5 94 20 6 41 32 73 5 14 70 Y ht ee ns ä 10 02 8 52 4 18 21 7 92 4 21 46 3 86 5 31 7 61 62 7 10 0 33 7 52 50 98 9 18 07 R äm e O jitt am ato n 76 82 41 1 13 67 13 4 10 87 94 50 18 21 13 12 6 10 21 9 50 8 O jite ttu 35 04 7 71 8 20 34 12 2 75 94 33 0 78 27 40 14 25 9 44 81 8 86 4 Y ht ee ns ä 42 72 7 90 7 33 99 18 1 86 81 34 3 12 8 32 61 19 38 11 55 03 3 10 67 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 10 27 2 60 5 11 01 5 82 1 67 21 49 7 13 0 40 19 3 49 14 3 37 28 47 4 14 44 O jite ttu 42 50 1 11 74 10 59 1 74 0 23 40 7 10 96 31 5 84 49 5 10 8 23 1 50 77 54 0 23 33 Y ht ee ns ä 52 77 0 13 24 21 59 9 11 05 30 12 8 12 08 44 4 94 68 8 12 0 37 4 62 10 60 04 27 57 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 25 40 83 58 82 87 52 7 26 76 46 24 5 12 72 43 76 31 9 65 9 10 1 16 61 14 6 39 45 52 69 39 O jite ttu 92 46 58 6 47 18 40 6 48 94 38 3 51 0 10 2 19 6 51 23 5 71 19 79 9 10 70 Y ht ee ns ä 26 33 37 59 11 92 24 8 27 07 51 13 7 13 28 48 87 33 5 85 5 11 3 18 96 16 2 41 43 59 70 21 K IT U M A A K o rp i O jitt am ato n 62 0 10 1 19 77 21 1 16 66 21 3 15 13 18 6 4 4 42 99 37 3 O jite ttu 10 3 34 15 3 46 25 5 64 5 5 0 . 2 2 51 7 11 3 Y ht ee ns ä 72 2 10 7 21 30 21 6 19 21 22 2 19 14 18 6 6 5 48 16 39 0 R äm e O jitt am ato n 11 15 2 65 4 10 86 12 0 82 2 10 1 2 2 4 3 9 9 13 07 5 70 5 O jite ttu 37 79 19 9 21 4 40 50 2 79 0 . 0 . 0 . 44 96 23 8 Y ht ee ns ä 14 93 1 68 4 13 00 12 8 13 24 12 8 2 2 4 3 9 9 17 57 0 74 1 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 11 77 1 67 0 30 64 31 0 24 88 29 1 16 15 22 9 13 13 17 37 4 86 3 O jite ttu 38 82 20 9 36 7 86 75 7 12 7 5 5 0 . 2 2 50 13 30 1 Y ht ee ns ä 15 65 3 70 1 34 31 32 3 32 45 32 2 21 15 22 9 15 13 22 38 6 91 2 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 65 85 11 04 19 35 46 0 57 87 77 3 70 11 17 14 37 30 14 43 0 15 27 O jite ttu 0 . 0 . 0 . 0 . 0 . 0 . 0 . Y ht ee ns ä 65 85 11 04 19 35 46 0 57 87 77 3 70 11 17 14 37 30 14 43 0 15 27 M ET SÄ - JA K IT U M A A K o rp i O jitt am ato n 31 98 27 7 11 63 3 71 9 73 04 48 9 95 25 19 0 36 13 5 32 22 55 6 11 33 O jite ttu 75 52 45 7 87 16 61 9 16 07 9 76 9 24 2 57 45 5 94 20 8 41 33 25 2 14 74 Y ht ee ns ä 10 75 0 53 5 20 34 6 94 9 23 38 4 91 1 33 6 63 64 6 10 1 34 3 52 55 80 5 18 59 R äm e O jitt am ato n 18 83 4 79 8 24 53 18 8 19 09 14 6 52 18 25 14 21 10 23 29 4 88 4 O jite ttu 38 82 6 78 4 22 48 12 8 80 96 35 4 78 27 40 14 25 9 49 31 3 95 0 Y ht ee ns ä 57 65 8 11 98 46 99 23 2 10 00 5 38 7 12 9 32 65 20 46 14 72 60 3 13 77 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 22 04 3 89 8 14 07 9 88 5 92 10 61 1 14 6 43 21 5 50 15 6 42 45 84 8 17 15 O jite ttu 46 38 3 11 94 10 95 8 74 8 24 16 4 11 04 31 9 84 49 5 10 8 23 3 50 82 55 3 23 55 Y ht ee ns ä 68 42 3 14 97 25 03 0 11 58 33 37 3 12 68 46 5 95 71 0 12 0 38 9 66 12 83 90 29 18 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 26 06 68 60 99 89 46 2 27 16 52 03 2 14 94 44 46 31 9 67 7 10 2 16 98 14 9 40 89 83 71 80 O jite ttu 92 46 58 6 47 18 40 6 48 94 38 3 51 0 10 2 19 6 51 23 5 71 19 79 9 10 70 Y ht ee ns ä 26 99 21 61 27 94 18 3 27 46 56 92 3 15 42 49 56 33 5 87 2 11 4 19 33 16 5 42 87 90 72 60 291 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 8 . j at ku u K o ko m aa M än ty K u u si K o iv u H aa pa Le pp ä M uu le ht ip uu K o ko pu us to ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- k es ki - ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- ke sk i- ko ko n ai s- ke sk i- til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e M ET SÄ M A A K o rp i O jitt am ato n 72 78 43 0 26 73 2 11 22 11 99 8 55 7 36 4 65 90 7 10 7 23 1 37 47 51 0 16 47 O jite ttu 32 66 4 10 17 62 04 3 18 22 53 03 3 13 43 11 98 12 7 26 40 22 2 99 4 96 15 25 72 32 73 Y ht ee ns ä 39 94 1 11 04 88 77 6 21 40 65 03 1 14 54 15 62 14 3 35 47 24 6 12 25 10 3 20 00 82 36 64 R äm e O jitt am ato n 15 33 3 54 4 23 46 19 1 25 12 13 8 59 19 58 18 23 8 20 33 2 62 6 O jite ttu 99 74 7 11 82 60 29 23 4 22 54 3 59 2 16 8 34 10 7 25 61 14 12 86 54 14 79 Y ht ee ns ä 11 50 76 13 76 83 73 30 2 25 05 5 60 8 22 8 39 16 5 31 84 16 14 89 80 16 84 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 22 62 1 87 0 29 07 1 13 14 14 50 6 69 5 42 3 84 96 5 12 5 25 4 45 67 84 1 21 57 O jite ttu 13 24 29 21 98 68 04 1 20 56 75 55 2 19 35 13 65 16 1 27 45 24 7 10 54 11 0 28 11 86 47 52 Y ht ee ns ä 15 50 46 23 66 97 10 6 24 42 90 05 7 20 61 17 89 18 1 37 10 27 7 13 08 11 9 34 90 16 52 29 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 65 09 60 74 94 55 42 86 64 41 15 99 20 21 38 20 38 3 65 6 19 04 0 65 9 72 91 31 0 14 11 87 9 10 82 5 O jite ttu 27 87 3 10 06 33 35 9 12 82 16 82 6 65 3 15 40 15 8 17 72 19 3 72 0 10 8 82 09 0 22 42 Y ht ee ns ä 67 88 48 75 61 58 76 47 65 67 17 67 41 22 35 21 92 3 67 5 20 81 0 68 7 80 10 32 8 14 93 97 9 11 05 5 K IT U M A A K o rp i O jitt am ato n 75 4 10 8 21 09 21 8 19 79 22 0 18 13 94 29 20 11 49 75 39 1 O jite ttu 13 0 36 15 9 46 32 2 71 5 5 2 2 5 4 62 3 12 3 Y ht ee ns ä 88 4 11 3 22 68 22 2 23 02 23 1 23 14 96 29 26 12 55 98 41 0 R äm e O jitt am ato n 13 21 4 67 0 11 40 12 2 10 96 11 3 2 2 7 4 9 9 15 46 8 72 4 O jite ttu 58 81 23 0 23 8 41 70 6 88 0 . 2 2 0 . 68 27 26 8 Y ht ee ns ä 19 09 5 71 2 13 78 13 0 18 02 14 3 2 2 9 4 9 9 22 29 4 77 1 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 13 96 7 68 7 32 50 31 8 30 76 31 1 20 15 10 1 33 29 20 20 44 3 89 6 O jite ttu 60 11 24 2 39 7 87 10 28 14 2 5 5 4 4 5 4 74 50 33 9 Y ht ee ns ä 19 97 8 73 1 36 47 33 1 41 04 34 6 25 16 10 5 33 34 21 27 89 2 95 8 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 10 69 4 11 34 22 38 46 3 61 66 77 6 12 8 25 86 38 59 31 19 37 1 15 57 O jite ttu 0 . 0 . 0 . 0 . 0 . 0 . 0 . Y ht ee ns ä 10 69 4 11 34 22 38 46 3 61 66 77 6 12 8 25 86 38 59 31 19 37 1 15 57 M ET SÄ - JA K IT U M A A K o rp i O jitt am ato n 80 32 44 4 28 84 1 11 43 13 97 8 62 5 38 2 67 10 01 11 1 25 1 39 52 48 5 17 05 O jite ttu 32 79 3 10 17 62 20 2 18 23 53 35 6 13 45 12 02 12 7 26 42 22 2 99 9 96 15 31 94 32 75 Y ht ee ns ä 40 82 5 11 10 91 04 5 21 51 67 33 2 14 83 15 85 14 3 36 43 24 8 12 50 10 3 20 56 80 36 92 R äm e O jitt am ato n 28 54 7 88 3 34 87 23 8 36 08 18 8 61 19 65 18 32 12 35 80 0 98 6 O jite ttu 10 56 28 12 46 62 66 23 7 23 24 9 61 5 16 8 34 10 9 25 61 14 13 54 81 15 62 Y ht ee ns ä 13 41 71 16 45 97 51 34 3 26 85 8 64 8 22 9 39 17 4 31 93 19 17 12 74 19 70 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 36 58 9 11 05 32 32 1 13 59 17 58 3 78 9 44 3 86 10 66 12 9 28 3 51 88 28 4 23 74 O jite ttu 13 84 40 22 14 68 43 8 20 60 76 58 1 19 41 13 70 16 1 27 48 24 7 10 60 11 0 28 86 36 47 68 Y ht ee ns ä 17 50 24 24 74 10 07 53 24 72 94 16 1 21 01 18 13 18 2 38 14 27 9 13 42 12 2 37 69 08 53 30 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 66 16 54 76 70 55 65 24 64 58 16 60 85 22 78 20 51 0 65 6 19 12 6 66 0 73 50 31 2 14 31 25 0 10 98 6 O jite ttu 27 87 3 10 06 33 35 9 12 82 16 82 6 65 3 15 40 15 8 17 72 19 3 72 0 10 8 82 09 0 22 42 Y ht ee ns ä 68 95 42 77 36 58 98 85 65 84 18 29 06 23 69 22 05 1 67 5 20 89 6 68 8 80 69 33 0 15 13 35 0 11 21 2 292 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 9 . P uu st on k es ki til av uu s (m 3 / ha ) pu ul aj ei tt ai n m et sä - ja k itu m aa lla p ää ry hm än ja o jit us til an te en m uk aa n. E te lä -S uo m i M än ty K u u si K o iv u H aa pa Le pp ä M uu le ht ip uu K o ko pu us to ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e M ET SÄ M A A K o rp i O jitt am ato n 19 ,8 1, 3 72 ,0 2, 7 26 ,8 1, 3 1, 2 0, 3 3, 1 0, 4 0, 4 0, 1 12 3, 4 2, 9 O jite ttu 25 ,2 0, 7 53 ,5 1, 3 37 ,2 0, 8 1, 0 0, 1 2, 2 0, 2 0, 8 0, 1 11 9, 8 1, 5 Y ht ee ns ä 24 ,2 0, 6 57 ,0 1, 2 35 ,2 0, 7 1, 0 0, 1 2, 4 0, 2 0, 7 0, 0 12 0, 5 1, 3 R äm e O jitt am ato n 47 ,7 1, 7 6, 1 0, 9 8, 9 0, 6 0, 1 0, 0 0, 2 0, 1 0, 1 0, 0 63 ,0 2, 0 O jite ttu 48 ,6 0, 7 3, 0 0, 1 11 ,2 0, 4 0, 1 0, 0 0, 0 . 0, 0 . 62 ,9 0, 9 Y ht ee ns ä 48 ,5 0, 7 3, 3 0, 2 11 ,0 0, 3 0, 1 0, 0 0, 1 0, 0 0, 0 . 62 ,9 0, 8 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 31 ,1 3, 0 45 ,4 3, 5 19 ,6 1, 9 0, 7 0, 3 1, 9 0, 5 0, 3 0, 1 99 ,0 4, 9 O jite ttu 38 ,6 1, 4 24 ,6 1, 5 22 ,4 1, 2 0, 5 0, 1 1, 0 0, 2 0, 4 0, 1 87 ,3 2, 4 Y ht ee ns ä 37 ,5 1, 3 27 ,7 1, 3 22 ,0 1, 0 0, 5 0, 1 1, 1 0, 2 0, 3 0, 1 89 ,0 2, 2 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 48 ,7 0, 5 57 ,3 0, 6 14 ,0 0, 2 2, 0 0, 1 2, 3 0, 1 0, 7 0, 0 12 4, 9 0, 7 O jite ttu 29 ,1 1, 0 44 ,7 1, 5 18 ,6 0, 7 1, 6 0, 2 2, 5 0, 3 0, 8 0, 1 97 ,3 1, 9 Y ht ee ns ä 47 ,3 0, 5 56 ,4 0, 6 14 ,3 0, 2 1, 9 0, 1 2, 3 0, 1 0, 7 0, 0 12 2, 9 0, 7 K IT U M A A K o rp i O jitt am ato n 6, 2 1, 5 6, 1 2, 3 14 ,6 2, 1 0, 2 0, 1 3, 5 1, 3 0, 7 0, 5 31 ,4 4, 3 O jite ttu 5, 0 2, 2 1, 2 0, 7 12 ,6 4, 8 0, 0 0, 0 0, 3 0, 3 0, 7 0, 6 19 ,8 8, 0 Y ht ee ns ä 6, 0 1, 3 5, 2 1, 9 14 ,2 2, 0 0, 1 0, 1 2, 9 1, 0 0, 7 0, 4 29 ,1 3, 8 R äm e O jitt am ato n 11 ,6 0, 6 0, 3 0, 1 1, 5 0, 3 0, 0 0, 0 0, 0 . 0, 0 . 13 ,5 0, 7 O jite ttu 10 ,0 0, 5 0, 1 0, 0 1, 0 0, 2 0, 0 0, 0 0, 0 . 0, 0 . 11 ,0 0, 5 Y ht ee ns ä 10 ,7 0, 4 0, 2 0, 0 1, 2 0, 1 0, 0 0, 0 0, 0 . 0, 0 . 12 ,2 0, 4 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 11 ,0 2, 1 0, 9 2, 4 3, 0 2, 4 0, 0 0, 1 0, 4 1, 3 0, 1 0, 5 15 ,4 5, 0 O jite ttu 9, 8 2, 7 0, 1 0, 7 1, 3 5, 0 0, 0 0, 0 0, 0 0, 3 0, 0 0, 6 11 ,3 8, 5 Y ht ee ns ä 10 ,4 1, 7 0, 5 1, 9 2, 1 2, 1 0, 0 0, 1 0, 2 1, 0 0, 0 0, 4 13 ,3 4, 2 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 24 ,9 1, 1 1, 8 0, 3 2, 3 0, 3 0, 4 0, 1 0, 4 0, 2 0, 1 0, 1 29 ,9 1, 2 O jite ttu . . . . . . . . . . . . . . Y ht ee ns ä 24 ,9 1, 1 1, 8 0, 3 2, 3 0, 3 0, 4 0, 1 0, 4 0, 2 0, 1 0, 1 29 ,9 1, 2 M ET SÄ - JA K IT U M A A K o rp i O jitt am ato n 18 ,7 1, 2 66 ,5 2, 5 25 ,8 1, 2 1, 1 0, 2 3, 1 0, 4 0, 4 0, 1 11 5, 7 2, 7 O jite ttu 25 ,1 0, 7 53 ,2 1, 3 37 ,1 0, 8 1, 0 0, 1 2, 2 0, 2 0, 8 0, 1 11 9, 3 1, 5 Y ht ee ns ä 23 ,8 0, 6 55 ,9 1, 1 34 ,8 0, 7 1, 0 0, 1 2, 4 0, 2 0, 7 0, 1 11 8, 6 1, 3 R äm e O jitt am ato n 28 ,8 0, 9 3, 1 0, 4 5, 0 0, 3 0, 0 . 0, 1 0, 0 0, 0 . 37 ,0 1, 0 O jite ttu 43 ,3 0, 6 2, 6 0, 3 9, 8 0, 3 0, 1 0, 0 0, 0 . 0, 0 . 55 ,8 0, 8 Y ht ee ns ä 40 ,7 0, 5 2, 7 0, 1 9, 0 0, 3 0, 1 0, 0 0, 1 0, 0 0, 0 . 52 ,5 0, 7 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 24 ,4 2, 0 30 ,6 2, 9 14 ,0 1, 5 0, 5 0, 3 1, 4 0, 4 0, 2 0, 1 71 ,2 3, 8 O jite ttu 36 ,1 1, 4 22 ,6 1, 4 20 ,6 1, 1 0, 4 0, 1 0, 9 0, 2 0, 3 0, 1 80 ,9 2, 3 Y ht ee ns ä 33 ,9 1, 2 24 ,1 1, 3 19 ,3 0, 9 0, 4 0, 1 1, 0 0, 2 0, 3 0, 1 79 ,0 2, 0 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 48 ,2 0, 5 56 ,2 0, 6 13 ,7 0, 2 1, 9 0, 1 2, 2 0, 1 0, 7 0, 0 12 3, 0 0, 7 O jite ttu 29 ,1 1, 0 44 ,7 1, 5 18 ,6 0, 7 1, 6 0, 2 2, 5 0, 3 0, 8 0, 1 97 ,3 1, 9 Y ht ee ns ä 46 ,9 0, 5 55 ,4 0, 6 14 ,1 0, 2 1, 9 0, 1 2, 2 0, 1 0, 7 0, 0 12 1, 1 0, 7 293 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 9 . ja tku u Po hj o is -S uo m i M än ty K u u si K o iv u H aa pa Le pp ä M uu le ht ip uu K o ko pu us to ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e M ET SÄ M A A K o rp i O jitt am ato n 9, 7 0, 9 36 ,2 1, 9 21 ,2 1, 1 0, 3 0, 1 0, 6 0, 1 0, 5 0, 1 68 ,5 2, 1 O jite ttu 16 ,0 0, 8 18 ,3 1, 1 33 ,9 1, 1 0, 5 0, 1 1, 0 0, 2 0, 4 0, 1 70 ,1 1, 8 Y ht ee ns ä 13 ,7 0, 6 24 ,8 1, 0 29 ,3 0, 8 0, 4 0, 1 0, 9 0, 1 0, 5 0, 1 69 ,5 1, 4 R äm e O jitt am ato n 31 ,5 24 ,1 5, 6 0, 6 4, 5 0, 4 0, 2 0, 1 0, 1 0, 1 0, 1 0, 0 41 ,9 24 ,4 O jite ttu 32 ,0 0, 7 1, 9 0, 1 6, 9 0, 3 0, 1 0, 0 0, 0 0, 0 0, 0 . 41 ,0 0, 8 Y ht ee ns ä 31 ,9 23 ,4 2, 5 0, 1 6, 5 0, 3 0, 1 0, 0 0, 0 0, 0 0, 0 . 41 ,1 23 ,5 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 20 ,1 2, 3 21 ,6 2, 4 13 ,2 1, 5 0, 3 0, 2 0, 4 0, 2 0, 3 0, 1 55 ,8 3, 6 O jite ttu 27 ,2 1, 4 6, 8 1, 3 15 ,0 1, 4 0, 2 0, 1 0, 3 0, 2 0, 1 0, 1 49 ,7 2, 6 Y ht ee ns ä 25 ,5 1, 2 10 ,4 1, 2 14 ,5 1, 1 0, 2 0, 1 0, 3 0, 1 0, 2 0, 1 51 ,2 2, 1 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 41 ,5 0, 8 14 ,3 0, 4 7, 6 0, 2 0, 7 0, 1 0, 1 0, 0 0, 3 0, 0 64 ,5 0, 9 O jite ttu 25 ,2 1, 1 12 ,9 0, 9 13 ,3 0, 8 1, 4 0, 3 0, 5 0, 1 0, 6 0, 2 54 ,0 1, 5 Y ht ee ns ä 40 ,6 0, 8 14 ,2 0, 4 7, 9 0, 2 0, 8 0, 1 0, 1 0, 0 0, 3 0, 0 63 ,9 0, 9 K IT U M A A K o rp i O jitt am ato n 2, 8 0, 4 8, 9 0, 7 7, 5 0, 7 0, 1 0, 1 0, 1 0, 0 0, 0 . 19 ,3 0, 7 O jite ttu 3, 5 1, 0 5, 2 1, 4 8, 6 1, 8 0, 2 0, 2 0, 0 . 0, 1 0, 1 17 ,4 2, 9 Y ht ee ns ä 2, 9 0, 4 8, 4 0, 6 7, 6 0, 7 0, 1 0, 1 0, 1 0, 0 0, 0 . 19 ,1 0, 7 R äm e O jitt am ato n 12 ,0 2, 4 1, 2 0, 3 0, 9 0, 3 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 14 ,1 2, 5 O jite ttu 8, 6 6, 6 0, 5 0, 1 1, 1 2, 8 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 10 ,3 9, 3 Y ht ee ns ä 10 ,9 2, 2 1, 0 0, 3 1, 0 0, 4 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 12 ,9 2, 3 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 10 ,2 1, 3 2, 7 0, 6 2, 2 0, 6 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 15 ,1 1, 1 O jite ttu 8, 3 1, 9 0, 8 1, 2 1, 6 1, 6 0, 0 0, 1 0, 0 . 0, 0 0, 1 10 ,7 3, 1 Y ht ee ns ä 9, 7 1, 1 2, 1 0, 5 2, 0 0, 6 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 13 ,8 0, 9 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 8, 4 1, 1 2, 5 0, 6 7, 4 0, 7 0, 1 0, 0 0, 0 . 0, 0 . 18 ,4 0, 8 O jite ttu 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . Y ht ee ns ä 8, 4 1, 1 2, 5 0, 6 7, 4 0, 7 0, 1 0, 0 0, 0 0, 0 0, 0 0, 0 18 ,4 0, 8 M ET SÄ - JA K IT U M A A K o rp i O jitt am ato n 6, 5 0, 5 23 ,8 1, 0 14 ,9 0, 7 0, 2 0, 1 0, 4 0, 1 0, 3 0, 1 46 ,1 1, 0 O jite ttu 15 ,2 0, 7 17 ,6 1, 1 32 ,4 1, 0 0, 5 0, 1 0, 9 0, 2 0, 4 0, 1 67 ,0 1, 8 Y ht ee ns ä 10 ,9 0, 4 20 ,6 0, 8 23 ,7 0, 6 0, 3 0, 1 0, 7 0, 1 0, 3 0, 1 56 ,6 0, 9 R äm e O jitt am ato n 16 ,1 2, 4 2, 1 0, 4 1, 6 0, 3 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 19 ,9 2, 6 O jite ttu 25 ,4 6, 7 1, 5 0, 1 5, 3 2, 9 0, 1 0, 0 0, 0 . 0, 0 . 32 ,2 9, 5 Y ht ee ns ä 21 ,3 2, 2 1, 7 0, 3 3, 7 0, 4 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 26 ,9 2, 4 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 13 ,3 1, 1 8, 5 0, 9 5, 5 0, 7 0, 1 0, 1 0, 1 0, 1 0, 1 0, 1 27 ,6 0, 8 O jite ttu 22 ,9 1, 2 5, 4 1, 1 11 ,9 1, 2 0, 2 0, 1 0, 2 0, 2 0, 1 0, 1 40 ,7 2, 3 Y ht ee ns ä 18 ,6 0, 8 6, 8 0, 7 9, 0 0, 6 0, 1 0, 1 0, 2 0, 1 0, 1 0, 1 34 ,8 1, 0 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 37 ,8 0, 7 13 ,0 0, 4 7, 5 0, 2 0, 6 0, 0 0, 1 0, 0 0, 2 0, 0 59 ,2 0, 7 O jite ttu 25 ,2 1, 1 12 ,8 0, 9 13 ,3 0, 8 1, 4 0, 3 0, 5 0, 1 0, 6 0, 2 53 ,9 1, 5 Y ht ee ns ä 37 ,1 0, 7 13 ,0 0, 3 7, 8 0, 2 0, 7 0, 0 0, 1 0, 0 0, 3 0, 0 59 ,0 0, 7 294 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 9 . ja tku u K o ko m aa M än ty K u u si K o iv u H aa pa Le pp ä M uu le ht ip uu K o ko pu us to ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- ke sk i- til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e til av u u s v irh e M ET SÄ M A A K o rp i O jitt am ato n 14 ,4 0, 7 53 ,1 1, 5 23 ,8 0, 8 0, 7 0, 1 1, 8 0, 2 0, 5 0, 1 94 ,3 1, 5 O jite ttu 22 ,3 0, 6 42 ,3 1, 0 36 ,2 0, 6 0, 8 0, 1 1, 8 0, 1 0, 7 0, 1 10 4, 0 1, 2 Y ht ee ns ä 20 ,3 0, 5 45 ,1 0, 8 33 ,0 0, 5 0, 8 0, 1 1, 8 0, 1 0, 6 0, 1 10 1, 5 0, 9 R äm e O jitt am ato n 37 ,9 23 ,8 5, 8 0, 5 6, 2 0, 3 0, 1 0, 0 0, 1 0, 0 0, 1 0, 0 50 ,3 24 ,0 O jite ttu 41 ,1 0, 5 2, 5 0, 1 9, 3 0, 2 0, 1 0, 0 0, 0 0, 0 0, 0 . 53 ,0 0, 6 Y ht ee ns ä 40 ,7 23 ,2 3, 0 0, 1 8, 9 0, 2 0, 1 0, 0 0, 1 0, 0 0, 0 . 52 ,6 23 ,3 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 24 ,9 1, 8 32 ,0 2, 0 16 ,0 1, 2 0, 5 0, 2 1, 1 0, 2 0, 3 0, 1 74 ,7 2, 6 O jite ttu 34 ,0 1, 0 17 ,5 1, 1 19 ,4 0, 9 0, 4 0, 1 0, 7 0, 2 0, 3 0, 1 72 ,2 1, 8 Y ht ee ns ä 32 ,3 0, 9 20 ,2 0, 9 18 ,8 0, 7 0, 4 0, 1 0, 8 0, 1 0, 3 0, 1 72 ,7 1, 5 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 45 ,6 0, 5 38 ,9 0, 4 11 ,2 0, 1 1, 4 0, 0 1, 3 0, 0 0, 5 0, 0 99 ,0 0, 5 O jite ttu 27 ,7 0, 8 33 ,1 1, 0 16 ,7 0, 5 1, 5 0, 2 1, 8 0, 2 0, 7 0, 1 81 ,5 1, 2 Y ht ee ns ä 44 ,4 0, 4 38 ,5 0, 4 11 ,6 0, 1 1, 4 0, 0 1, 4 0, 0 0, 5 0, 0 97 ,8 0, 5 K itu m aa K o rp i O jitt am ato n 3, 1 0, 4 8, 6 0, 6 8, 1 0, 7 0, 1 0, 1 0, 4 0, 1 0, 1 0, 0 20 ,3 0, 6 O jite ttu 3, 7 0, 9 4, 5 1, 2 9, 2 1, 7 0, 1 0, 1 0, 1 0, 1 0, 2 0, 1 17 ,8 2, 7 Y ht ee ns ä 3, 2 0, 4 8, 1 0, 6 8, 2 0, 6 0, 1 0, 0 0, 3 0, 1 0, 1 0, 0 20 ,0 0, 6 R äm e O jitt am ato n 12 ,0 2, 3 1, 0 0, 3 1, 0 0, 3 0, 0 . 0, 0 0, 0 0, 0 . 14 ,0 2, 5 O jite ttu 9, 1 6, 5 0, 4 0, 1 1, 1 2, 8 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 10 ,5 9, 2 Y ht ee ns ä 10 ,9 2, 1 0, 8 0, 3 1, 0 0, 3 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 12 ,7 2, 2 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 10 ,3 1, 2 2, 4 0, 6 2, 3 0, 6 0, 0 . 0, 1 0, 1 0, 0 . 15 ,1 0, 9 O jite ttu 8, 8 1, 7 0, 6 1, 1 1, 5 1, 5 0, 0 0, 1 0, 0 . 0, 0 0, 1 10 ,9 2, 8 Y ht ee ns ä 9, 8 1, 0 1, 8 0, 5 2, 0 0, 5 0, 0 . 0, 1 0, 1 0, 0 . 13 ,7 0, 8 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 11 ,3 0, 8 2, 4 0, 5 6, 5 0, 7 0, 1 0, 0 0, 1 0, 0 0, 1 0, 0 20 ,4 0, 2 O jite ttu 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . Y ht ee ns ä 11 ,3 0, 8 2, 4 0, 5 6, 5 0, 7 0, 1 0, 0 0, 1 0, 0 0, 1 0, 0 20 ,4 0, 2 M et sä - ja kit um aa K o rp i O jitt am ato n 10 ,7 0, 5 38 ,5 0, 9 18 ,7 0, 6 0, 5 0, 1 1, 3 0, 1 0, 3 0, 1 70 ,2 0, 2 O jite ttu 21 ,8 0, 5 41 ,4 1, 0 35 ,5 0, 6 0, 8 0, 1 1, 8 0, 1 0, 7 0, 1 10 2, 0 1, 1 Y ht ee ns ä 18 ,1 0, 4 40 ,5 0, 7 29 ,9 0, 4 0, 7 0, 1 1, 6 0, 1 0, 6 0, 0 91 ,4 0, 7 R äm e O jitt am ato n 18 ,9 2, 4 2, 3 0, 4 2, 4 0, 3 0, 0 . 0, 0 . 0, 0 . 23 ,7 2, 6 O jite ttu 34 ,4 6, 6 2, 0 0, 1 7, 6 2, 9 0, 1 0, 0 0, 0 . 0, 0 . 44 ,1 9, 4 Y ht ee ns ä 29 ,3 2, 2 2, 1 0, 3 5, 9 0, 4 0, 1 0, 0 0, 0 . 0, 0 . 37 ,4 2, 4 Su ot y ht ee ns ä O jitt am ato n 16 ,2 0, 9 14 ,3 0, 8 7, 8 0, 6 0, 2 0, 1 0, 5 0, 1 0, 1 0, 1 39 ,1 0, 5 O jite ttu 30 ,3 0, 9 15 ,0 1, 0 16 ,7 0, 8 0, 3 0, 1 0, 6 0, 2 0, 2 0, 1 63 ,1 1, 6 Y ht ee ns ä 25 ,6 0, 7 14 ,7 0, 7 13 ,8 0, 5 0, 3 0, 1 0, 6 0, 1 0, 2 0, 0 55 ,2 0, 8 K iv en n äi sm aa t O jitt am ato n 43 ,5 0, 4 36 ,6 0, 3 10 ,9 0, 1 1, 3 0, 0 1, 3 0, 0 0, 5 0, 0 94 ,1 0, 3 O jite ttu 27 ,7 0, 8 33 ,1 1, 0 16 ,7 0, 5 1, 5 0, 2 1, 8 0, 2 0, 7 0, 1 81 ,4 1, 2 Y ht ee ns ä 42 ,5 0, 4 36 ,4 0, 3 11 ,3 0, 1 1, 4 0, 0 1, 3 0, 0 0, 5 0, 0 93 ,3 0, 3 295 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 10. Puuston kokonais- ja keskitilavuus sekä puutavaralajien keskitilavuudet ja osuudet pääryhmän, kehitysluokan ja ojitustilanteen mukaan metsämaalla. Etelä-Suomi Pääryhmä Ojitustilanne Kokonais- Keski- Tukki- Kuitu- Hukka- Tukki- Kuitu- Hukka- ja kehitys- tilavuus tilavuus tilavuus tilavuus tilavuus osuus osuus osuus luokka 1000 m3 m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha % % % KORPI 1 Ojittamaton 11 1,9 0,0 1,1 0,8 0,0 59,7 40,3 Ojitettu 30 2,1 0,4 0,7 1,1 17,2 33,0 49,8 Yhteensä 41 2,0 0,3 0,8 1,0 12,5 40,3 47,2 2 Ojittamaton 82 12,8 0,0 6,8 6,0 0,0 53,2 46,7 Ojitettu 817 16,1 1,9 9,7 4,5 11,8 60,3 28,0 Yhteensä 899 15,8 1,7 9,4 4,7 10,7 59,6 29,7 3 Ojittamaton 418 25,6 0,4 11,5 13,7 1,5 45,0 53,5 Ojitettu 3435 33,8 2,8 19,6 11,5 8,3 57,8 33,9 Yhteensä 3853 32,7 2,5 18,4 11,8 7,5 56,4 36,1 4 Ojittamaton 6506 85,5 7,8 61,0 16,7 9,1 71,4 19,5 Ojitettu 34389 94,0 7,2 71,0 15,9 7,6 75,5 16,9 Yhteensä 40897 92,6 7,3 69,3 16,0 7,9 74,8 17,3 5 Ojittamaton 14380 160,0 58,5 91,7 9,7 36,6 57,3 6,1 Ojitettu 59095 168,0 60,9 97,4 9,7 36,2 58,0 5,8 Yhteensä 73472 166,4 60,4 96,3 9,7 36,3 57,9 5,8 6 Ojittamaton 7546 198,3 102,7 86,5 9,2 51,8 43,6 4,6 Ojitettu 21534 197,2 96,9 92,0 8,3 49,1 46,7 4,2 Yhteensä 29081 197,5 98,4 90,6 8,5 49,8 45,9 4,3 7 Ojittamaton 308 68,1 43,4 21,8 2,9 63,7 32,0 4,3 Ojitettu 576 80,7 52,1 25,1 3,5 64,6 31,1 4,3 Yhteensä 884 75,8 48,7 23,8 3,3 64,3 31,4 4,3 Yhteensä Ojittamaton 29253 123,4 42,0 69,7 11,7 34,0 56,5 9,5 Ojitettu 119837 119,8 35,4 72,9 11,6 29,5 60,9 9,6 Yhteensä 149093 120,5 36,6 72,3 11,6 30,4 60,0 9,6 RÄME 1 Ojittamaton 2 0,8 0,0 0,6 0,2 0,0 74,8 25,2 Ojitettu 19 2,3 0,0 0,5 1,8 0,0 21,9 78,1 Yhteensä 20 2,0 0,0 0,5 1,4 0,0 26,9 73,1 2 Ojittamaton 34 6,8 4,6 0,8 1,3 68,2 12,4 19,4 Ojitettu 122 3,8 0,9 2,0 0,9 23,0 52,8 24,2 Yhteensä 157 4,2 1,4 1,8 1,0 32,9 43,9 23,1 3 Ojittamaton 314 15,9 1,1 7,0 7,7 7,2 44,2 48,6 Ojitettu 3185 15,3 0,4 8,0 6,9 2,4 52,2 45,4 Yhteensä 3499 15,3 0,4 7,9 7,0 2,9 51,5 45,7 4 Ojittamaton 4857 58,2 3,6 43,2 11,5 6,1 74,2 19,7 Ojitettu 47659 59,2 3,4 46,0 9,8 5,8 77,7 16,5 Yhteensä 52517 59,1 3,4 45,7 9,9 5,8 77,4 16,8 5 Ojittamaton 3173 102,7 30,5 64,0 8,1 29,7 62,4 7,9 Ojitettu 27021 117,3 34,6 75,0 7,7 29,5 63,9 6,6 Yhteensä 30193 115,5 34,1 73,7 7,8 29,5 63,8 6,7 6 Ojittamaton 1643 110,7 45,0 58,1 7,7 40,6 52,5 6,9 Ojitettu 5453 133,4 60,6 66,0 6,8 45,4 49,5 5,1 Yhteensä 7098 127,4 56,5 63,9 7,0 44,3 50,1 5,5 7 Ojittamaton 93 23,4 13,0 9,1 1,3 55,6 39,0 5,4 Ojitettu 392 54,4 30,4 19,3 4,7 55,9 35,4 8,7 Yhteensä 485 43,4 24,2 15,7 3,5 55,8 36,1 8,1 Yhteensä Ojittamaton 10113 63,0 12,5 41,3 9,3 19,8 65,5 14,7 Ojitettu 83837 62,9 10,1 44,2 8,6 16,1 70,2 13,7 Yhteensä 93947 62,9 10,4 43,9 8,7 16,5 69,7 13,8 296 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 10. jatkuu Pääryhmä Ojitustilanne Kokonais- Keski- Tukki- Kuitu- Hukka- Tukki- Kuitu- Hukka- ja kehitys- tilavuus tilavuus tilavuus tilavuus tilavuus osuus osuus osuus luokka 1000 m3 m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha % % % KORVET JA RÄMEET 1 Ojittamaton 13 1,6 0,0 1,0 0,6 0,0 62,0 38,0 Ojitettu 49 2,2 0,2 0,6 1,3 10,2 28,8 60,6 Yhteensä 62 2,0 0,2 0,7 1,1 8,1 35,8 55,8 2 Ojittamaton 116 10,1 2,0 4,2 3,9 19,8 41,2 38,6 Ojitettu 939 11,3 1,5 6,7 3,1 13,2 59,3 27,5 Yhteensä 1055 11,2 1,6 6,4 3,2 14,0 57,3 28,7 3 Ojittamaton 733 20,3 0,8 9,0 10,4 4,0 44,6 51,4 Ojitettu 6619 21,3 1,2 11,8 8,4 5,4 55,1 39,4 Yhteensä 7352 21,2 1,1 11,5 8,6 5,3 54,1 40,6 4 Ojittamaton 11364 71,2 5,6 51,7 14,0 7,8 72,6 19,6 Ojitettu 82043 70,1 4,6 53,8 11,7 6,6 76,8 16,7 Yhteensä 93407 70,2 4,7 53,6 12,0 6,7 76,3 17,0 5 Ojittamaton 17552 145,3 51,3 84,7 9,3 35,3 58,2 6,4 Ojitettu 86106 147,9 50,5 88,5 8,9 34,1 59,9 6,0 Yhteensä 103654 147,5 50,6 87,9 9,0 34,3 59,6 6,1 6 Ojittamaton 9194 173,8 86,5 78,5 8,8 49,8 45,2 5,1 Ojitettu 26988 179,8 87,0 84,9 7,9 48,4 47,2 4,4 Yhteensä 36182 178,3 86,9 83,3 8,1 48,7 46,7 4,6 7 Ojittamaton 406 47,8 28,5 17,2 2,1 59,6 36,0 4,5 Ojitettu 977 68,1 39,9 24,1 4,1 58,6 35,4 6,0 Yhteensä 1384 60,6 35,7 21,5 3,4 58,9 35,5 5,6 Yhteensä Ojittamaton 39367 99,0 30,1 58,2 10,7 30,4 58,8 10,8 Ojitettu 203646 87,3 20,9 56,5 9,9 24,0 64,7 11,3 Yhteensä 243012 89,0 22,3 56,8 10,0 25,0 63,8 11,2 KIVENNÄISMAAT 1 Yhteensä 466 3,1 0,5 1,5 1,0 17,4 49,6 33,0 2 Yhteensä 4843 7,8 2,8 3,4 1,7 35,7 42,8 21,5 3 Yhteensä 23561 19,9 2,4 9,5 8,0 12,0 47,7 40,3 4 Yhteensä 209180 85,7 8,5 65,2 12,0 9,9 76,0 14,0 5 Yhteensä 477555 189,0 94,5 87,9 6,6 50,0 46,5 3,5 6 Yhteensä 354425 210,6 128,7 76,1 5,8 61,1 36,2 2,7 7 Yhteensä 10747 59,4 39,0 18,1 2,3 65,7 30,5 3,8 Yhteensä Yhteensä 1079620 122,9 55,4 59,8 7,6 45,1 48,7 6,2 297 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 10. jatkuu Pohjois-Suomi Pääryhmä Ojitustilanne Kokonais- Keski- Tukki- Kuitu- Hukka- Tukki- Kuitu- Hukka- ja kehitys- tilavuus tilavuus tilavuus tilavuus tilavuus osuus osuus osuus luokka 1000 m3 m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha % % % KORPI 1 Ojittamaton 59 6,7 0,0 3,5 3,2 0,0 52,2 47,8 Ojitettu 28 5,1 0,0 3,2 1,8 0,0 63,8 36,2 Yhteensä 88 6,0 0,0 3,4 2,7 0,0 55,9 44,1 2 Ojittamaton 97 11,3 2,2 5,7 3,4 19,3 50,3 30,4 Ojitettu 268 7,6 0,6 5,0 2,1 7,5 65,5 27,0 Yhteensä 365 8,3 0,9 5,1 2,3 10,6 61,5 27,9 3 Ojittamaton 278 10,9 0,2 3,8 6,9 2,0 34,8 63,2 Ojitettu 1036 19,6 0,2 8,5 10,9 1,0 43,5 55,5 Yhteensä 1314 16,8 0,2 7,0 9,6 1,2 41,7 57,1 4 Ojittamaton 4785 56,6 2,1 40,8 13,7 3,7 72,1 24,2 Ojitettu 18693 70,3 2,3 52,5 15,6 3,2 74,7 22,1 Yhteensä 23479 67,0 2,2 49,7 15,1 3,3 74,1 22,6 5 Ojittamaton 5231 97,3 14,4 71,3 11,6 14,8 73,3 11,9 Ojitettu 9995 118,3 23,0 83,7 11,6 19,4 70,7 9,8 Yhteensä 15229 110,2 19,7 78,9 11,6 17,8 71,6 10,5 6 Ojittamaton 7743 91,8 21,5 63,2 7,2 23,4 68,8 7,8 Ojitettu 2702 124,2 35,2 78,1 10,9 28,3 62,9 8,8 Yhteensä 10445 98,5 24,3 66,2 7,9 24,7 67,3 8,0 7 Ojittamaton 68 69,3 42,2 25,3 1,8 60,9 36,5 2,6 Ojitettu 13 19,5 7,3 3,8 8,4 37,5 29,4 43,1 Yhteensä 81 49,3 28,2 16,6 4,5 57,2 33,8 9,1 Yhteensä Ojittamaton 18257 68,5 10,6 48,0 9,8 15,5 70,1 14,3 Ojitettu 32735 70,1 7,2 50,1 12,9 10,2 71,4 18,4 Yhteensä 50989 69,5 8,4 49,3 11,8 12,1 70,9 16,9 RÄME 1 Ojittamaton 3 2,1 1,3 0,8 0,0 62,9 36,0 1,1 Ojitettu 11 2,1 0,0 0,9 1,3 0,0 41,4 58,6 Yhteensä 15 2,1 0,3 0,9 1,0 14,9 40,1 45,0 2 Ojittamaton 5 0,7 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 100,0 Ojitettu 97 3,3 0,5 2,1 0,7 14,9 63,2 21,8 Yhteensä 101 2,8 0,4 1,7 0,7 14,3 60,4 25,4 3 Ojittamaton 580 13,5 0,5 7,7 5,4 3,6 56,7 39,7 Ojitettu 3430 13,6 0,2 7,5 5,9 1,8 54,8 43,5 Yhteensä 4010 13,6 0,3 7,5 5,8 2,0 55,1 42,9 4 Ojittamaton 4459 38,1 1,5 28,2 8,3 4,1 74,1 21,8 Ojitettu 32045 44,7 1,4 34,0 9,3 3,2 76,1 20,7 Yhteensä 36501 43,8 1,5 33,2 9,1 3,3 75,9 20,8 5 Ojittamaton 2119 64,2 10,7 47,1 6,3 16,7 73,4 9,8 Ojitettu 7998 104,5 22,7 72,0 9,9 21,7 68,8 9,4 Yhteensä 10117 92,4 19,1 64,5 8,8 20,7 69,8 9,5 6 Ojittamaton 3026 71,4 15,7 50,2 5,5 22,0 70,2 7,8 Ojitettu 1197 103,5 37,1 58,5 7,9 35,9 56,5 7,6 Yhteensä 4222 78,3 20,3 51,9 6,0 25,9 66,3 7,7 7 Ojittamaton 26 38,6 1,9 34,8 1,9 4,9 90,1 5,0 Ojitettu 41 20,9 9,0 8,7 3,2 43,2 41,5 15,3 Yhteensä 67 25,4 7,3 15,2 2,9 28,6 60,0 11,4 Yhteensä Ojittamaton 10219 41,9 5,0 30,1 6,8 12,0 71,8 16,1 Ojitettu 44818 41,0 3,0 29,7 8,2 7,3 72,6 20,1 Yhteensä 55033 41,1 3,4 29,8 8,0 8,2 72,4 19,3 298 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 10. jatkuu Pääryhmä Ojitustilanne Kokonais- Keski- Tukki- Kuitu- Hukka- Tukki- Kuitu- Hukka- ja kehitys- tilavuus tilavuus tilavuus tilavuus tilavuus osuus osuus osuus luokka 1000 m3 m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha % % % KORVET JA RÄMEET 1 Ojittamaton 63 6,0 0,2 3,1 2,7 3,5 51,3 45,2 Ojitettu 40 3,6 0,0 2,1 1,6 0,0 57,4 42,6 Yhteensä 103 4,8 0,1 2,6 2,1 2,1 53,6 44,2 2 Ojittamaton 101 6,8 1,3 3,3 2,3 18,5 48,0 33,5 Ojitettu 365 5,6 0,5 3,6 1,4 9,4 64,9 25,6 Yhteensä 466 5,8 0,7 3,6 1,6 11,4 61,3 27,3 3 Ojittamaton 858 12,6 0,4 6,2 5,9 3,1 49,6 47,3 Ojitettu 4466 14,6 0,2 7,6 6,8 1,6 52,2 46,3 Yhteensä 5324 14,3 0,3 7,4 6,6 1,8 51,8 46,4 4 Ojittamaton 9236 45,8 1,8 33,5 10,5 3,9 73,1 23,0 Ojitettu 50728 51,6 1,7 39,0 11,0 3,2 75,6 21,2 Yhteensä 59963 50,6 1,7 38,1 10,9 3,3 75,2 21,5 5 Ojittamaton 7342 84,6 13,0 62,0 9,6 15,4 73,3 11,3 Ojitettu 17993 111,8 22,9 78,1 10,8 20,5 69,9 9,6 Yhteensä 25338 102,3 19,4 72,5 10,4 19,0 70,9 10,1 6 Ojittamaton 10768 85,0 19,6 58,8 6,6 23,0 69,2 7,8 Ojitettu 3899 117,0 35,9 71,3 9,9 30,6 60,9 8,4 Yhteensä 14667 91,7 23,0 61,4 7,3 25,1 67,0 8,0 7 Ojittamaton 94 57,0 26,0 29,1 1,9 45,6 51,1 3,3 Ojitettu 54 20,6 8,6 7,5 4,5 41,8 36,2 21,9 Yhteensä 148 34,5 15,3 15,8 3,5 44,2 45,6 10,1 Yhteensä Ojittamaton 28474 55,8 8,0 39,5 8,4 14,3 70,7 15,0 Ojitettu 77540 49,7 4,3 35,8 9,6 8,6 72,1 19,4 Yhteensä 106004 51,2 5,2 36,7 9,3 10,1 71,7 18,2 KIVENNÄISMAAT 1 157 1,7 0,1 1,0 0,6 4,2 50,1 35,6 2 2368 4,5 1,2 2,6 0,8 25,3 56,9 17,8 3 14206 13,9 1,0 7,9 5,0 7,4 56,6 36,0 4 111095 54,4 4,5 42,0 7,9 8,2 77,2 14,6 5 99365 103,2 29,9 65,4 7,9 29,0 63,4 7,6 6 181629 109,7 37,7 65,2 6,9 34,3 59,4 6,3 7 5737 30,0 11,9 16,0 2,1 39,7 53,4 6,9 Yhteensä 414359 63,9 16,1 41,5 6,4 25,1 64,9 9,9 299 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 10. jatkuu Koko maa Pääryhmä Ojitustilanne Kokonais- Keski- Tukki- Kuitu- Hukka- Tukki- Kuitu- Hukka- ja kehitys- tilavuus tilavuus tilavuus tilavuus tilavuus osuus osuus osuus luokka 1000 m3 m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha % % % KORPI 1 Ojittamaton 70 4,8 0,0 2,5 2,2 0,0 53,4 46,6 Ojitettu 58 2,9 0,3 1,4 1,3 8,8 48,0 43,2 Yhteensä 129 3,7 0,1 1,9 1,7 4,0 50,9 45,1 2 Ojittamaton 179 11,9 1,2 6,2 4,5 10,5 51,6 37,9 Ojitettu 1085 12,6 1,4 7,8 3,5 10,7 61,6 27,7 Yhteensä 1264 12,5 1,3 7,5 3,7 10,7 60,2 29,2 3 Ojittamaton 696 16,7 0,3 6,8 9,6 1,7 40,9 57,4 Ojitettu 4471 28,9 1,9 15,8 11,3 6,6 54,5 38,9 Yhteensä 5167 26,3 1,6 13,9 10,9 5,9 52,7 41,4 4 Ojittamaton 11291 70,3 4,8 50,4 15,1 6,8 71,7 21,5 Ojitettu 53082 84,0 5,1 63,2 15,7 6,1 75,2 18,7 Yhteensä 64376 81,3 5,0 60,6 15,6 6,2 74,6 19,2 5 Ojittamaton 19611 136,6 42,0 84,1 10,4 30,8 61,6 7,7 Ojitettu 69090 158,4 53,5 94,8 10,1 33,8 59,8 6,4 Yhteensä 88701 153,0 50,7 92,1 10,2 33,1 60,2 6,6 6 Ojittamaton 15288 124,9 46,7 70,4 7,8 37,4 56,4 6,2 Ojitettu 24237 185,1 86,7 89,7 8,7 46,8 48,5 4,7 Yhteensä 39526 156,0 67,4 80,4 8,3 43,2 51,5 5,3 7 Ojittamaton 376 68,3 43,2 22,4 2,7 63,2 32,8 4,0 Ojitettu 589 75,5 48,3 23,3 3,9 64,0 30,9 5,1 Yhteensä 965 72,5 46,2 22,9 3,4 63,7 31,6 4,7 Yhteensä Ojittamaton 47510 94,3 25,4 58,2 10,7 26,9 61,7 11,3 Ojitettu 152572 104,0 26,4 65,7 12,0 25,4 63,1 11,5 Yhteensä 200082 101,5 26,1 63,8 11,7 25,7 62,8 11,5 RÄME 1 Ojittamaton 5 1,3 0,5 0,7 0,1 40,4 49,9 9,7 Ojitettu 30 2,2 0,0 0,7 1,6 0,0 29,3 70,7 Yhteensä 35 2,0 0,1 0,7 1,2 6,2 32,4 61,3 2 Ojittamaton 39 3,4 2,1 0,4 1,0 60,3 10,9 28,8 Ojitettu 219 3,5 0,7 2,0 0,8 19,4 57,4 23,1 Yhteensä 258 3,5 0,9 1,8 0,8 25,6 50,4 24,0 3 Ojittamaton 895 14,3 0,7 7,5 6,1 4,9 52,3 42,8 Ojitettu 6615 14,4 0,3 7,7 6,4 2,1 53,5 44,4 Yhteensä 7509 14,3 0,3 7,7 6,3 2,4 53,4 44,2 4 Ojittamaton 9316 46,4 2,4 34,4 9,6 5,1 74,2 20,7 Ojitettu 79704 52,4 2,5 40,4 9,5 4,8 77,1 18,2 Yhteensä 89018 51,7 2,5 39,7 9,5 4,8 76,8 18,4 5 Ojittamaton 5292 82,8 20,3 55,3 7,2 24,5 66,8 8,7 Ojitettu 35019 114,1 31,6 74,2 8,3 27,7 65,1 7,2 Yhteensä 40310 108,7 29,7 71,0 8,1 27,3 65,3 7,4 6 Ojittamaton 4669 81,6 23,3 52,2 6,1 28,6 64,0 7,5 Ojitettu 6650 126,8 55,4 64,3 7,0 43,7 50,7 5,6 Yhteensä 11320 103,2 38,7 58,0 6,6 37,5 56,2 6,3 7 Ojittamaton 118 25,6 11,4 12,8 1,4 44,7 50,0 5,3 Ojitettu 434 47,2 25,8 17,0 4,4 54,7 36,0 9,4 Yhteensä 552 40,0 21,0 15,6 3,4 52,5 39,0 8,5 Yhteensä Ojittamaton 20332 50,3 8,0 34,5 7,8 15,9 68,7 15,4 Ojitettu 128654 53,0 6,9 37,7 8,4 13,1 71,0 15,9 Yhteensä 148980 52,6 7,1 37,2 8,3 13,4 70,7 15,8 300 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 10. jatkuu Pääryhmä Ojitustilanne Kokonais- Keski- Tukki- Kuitu- Hukka- Tukki- Kuitu- Hukka- ja kehitys- tilavuus tilavuus tilavuus tilavuus tilavuus osuus osuus osuus luokka 1000 m3 m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha % % % KORVET JA RÄMEET 1 Ojittamaton 76 4,0 0,1 2,1 1,8 2,9 53,1 44,0 Ojitettu 88 2,7 0,2 1,1 1,4 5,8 41,7 52,5 Yhteensä 164 3,2 0,1 1,5 1,5 4,5 47,0 48,8 2 Ojittamaton 218 8,3 1,6 3,7 3,0 19,4 44,5 36,2 Ojitettu 1304 8,8 1,1 5,4 2,4 12,2 60,9 26,9 Yhteensä 1522 8,7 1,2 5,1 2,5 13,2 58,5 28,3 3 Ojittamaton 1591 15,2 0,5 7,2 7,5 3,5 47,3 49,2 Ojitettu 11085 18,0 0,7 9,7 7,6 3,9 53,9 42,2 Yhteensä 12676 17,6 0,7 9,4 7,6 3,8 53,1 43,1 4 Ojittamaton 20600 57,0 3,5 41,5 12,1 6,1 72,8 21,1 Ojitettu 132772 61,7 3,3 47,1 11,4 5,3 76,3 18,4 Yhteensä 153370 61,0 3,3 46,3 11,5 5,4 75,8 18,8 5 Ojittamaton 24894 120,0 35,3 75,2 9,4 29,4 62,7 7,9 Ojitettu 104099 140,1 44,5 86,3 9,3 31,8 61,6 6,7 Yhteensä 128992 135,7 42,5 83,9 9,3 31,3 61,8 6,9 6 Ojittamaton 19962 111,2 39,3 64,6 7,3 35,3 58,1 6,5 Ojitettu 30887 168,4 77,7 82,4 8,2 46,2 49,0 4,9 Yhteensä 50849 140,1 58,7 73,6 7,8 41,9 52,6 5,5 7 Ojittamaton 500 49,3 28,1 19,1 2,1 56,9 38,8 4,2 Ojitettu 1032 60,7 35,1 21,5 4,2 57,7 35,4 6,9 Yhteensä 1532 56,5 32,5 20,6 3,4 57,5 36,5 6,0 Yhteensä Ojittamaton 67841 74,7 17,6 47,7 9,4 23,6 63,8 12,6 Ojitettu 281186 72,2 14,3 48,2 9,8 19,7 66,7 13,5 Yhteensä 349016 72,7 14,9 48,1 9,7 20,5 66,2 13,3 KIVENNÄISMAAT 1 623 2,5 0,4 1,3 0,9 14,1 52,2 33,7 2 7210 6,3 2,0 3,0 1,3 32,3 47,4 20,3 3 37767 17,1 1,8 8,7 6,6 10,3 51,0 38,7 4 320275 71,4 6,7 54,6 10,2 9,3 76,4 14,2 5 576920 165,3 76,7 81,7 7,0 46,4 49,4 4,2 6 536054 160,6 83,6 70,7 6,3 52,0 44,0 3,9 7 16484 44,3 25,1 17,0 2,2 56,6 38,5 4,9 Yhteensä 1493979 97,8 38,7 52,0 7,1 39,6 53,2 7,2 Kehitysluokat: 1 = aukeat, 2 = pienet taimikot, 3 = varttuneet taimikot, 4 = nuoret kasvatusmetsiköt, 5 = varttuneet kasvatusmetsiköt, 6 = uudistuskypsät metsiköt, 7 = siemen- ja suojuspuumetsiköt 301 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 11. Läpimittaluokkien osuudet puuston tilavuudesta puulajiryhmittäin metsä- ja kitumaalla pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan. Etelä-Suomi Pääryhmä ja Läpimittaluokka, cm ojitustilanne Puulajiryhmä 0–4 5–9 10–14 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 Yli 39 Yhteensä Yhteensä % % % % % % % % % % m3/ha KORPI Ojittamaton Havupuut 1,2 6,3 13,4 21,4 22,8 18,5 10,5 4,4 1,6 100,0 85,2 Lehtipuut 8,6 19,7 24,1 20,0 15,6 8,0 2,6 0,9 0,5 100,0 30,5 Koko puusto 3,1 9,8 16,2 21,0 20,9 15,7 8,4 3,5 1,3 100,0 115,7 Ojitettu Havupuut 1,1 6,0 13,0 21,3 24,5 18,6 10,1 3,9 1,6 100,0 78,3 Lehtipuut 5,4 18,6 27,6 24,8 14,5 6,2 2,0 0,6 0,4 100,0 41,0 Koko puusto 2,6 10,3 18,0 22,5 21,1 14,3 7,3 2,8 1,1 100,0 119,3 Yhteensä Havupuut 1,1 6,0 13,1 21,3 24,2 18,5 10,2 4,0 1,6 100,0 79,7 Lehtipuut 5,9 18,8 27,0 24,0 14,6 6,5 2,1 0,7 0,4 100,0 38,8 Koko puusto 2,7 10,2 17,6 22,2 21,0 14,6 7,5 2,9 1,2 100,0 118,6 RÄME Ojittamaton Havupuut 3,6 17,6 25,6 23,6 15,5 8,6 3,8 1,3 0,4 100,0 31,8 Lehtipuut 15,7 38,0 25,3 12,2 5,4 1,1 1,6 0,4 0,4 100,0 5,2 Koko puusto 5,3 20,4 25,6 22,0 14,1 7,5 3,5 1,2 0,4 100,0 37,0 Ojitettu Havupuut 2,5 13,9 27,9 27,6 17,0 8,1 2,3 0,5 0,2 100,0 45,9 Lehtipuut 11,0 27,7 30,3 20,5 7,8 1,9 0,6 0,1 0,1 100,0 9,9 Koko puusto 4,0 16,4 28,3 26,4 15,4 7,0 2,0 0,4 0,2 100,0 55,8 Yhteensä Havupuut 2,6 14,4 27,6 27,1 16,8 8,1 2,5 0,6 0,2 100,0 43,4 Lehtipuut 11,5 28,7 29,8 19,6 7,6 1,9 0,7 0,1 0,1 100,0 9,1 Koko puusto 4,1 16,9 28,0 25,8 15,2 7,1 2,2 0,5 0,2 100,0 52,5 KORVET JA RÄMEET Ojittamaton Havupuut 2,0 10,0 17,4 22,1 20,4 15,2 8,3 3,4 1,2 100,0 55,0 Lehtipuut 9,9 23,0 24,3 18,6 13,7 6,7 2,4 0,8 0,5 100,0 16,2 Koko puusto 3,8 13,0 19,0 21,3 18,9 13,3 6,9 2,8 1,0 100,0 71,2 Ojitettu Havupuut 1,7 9,7 20,0 24,3 21,0 13,6 6,4 2,3 0,9 100,0 58,7 Lehtipuut 6,9 21,1 28,3 23,6 12,7 5,0 1,6 0,5 0,3 100,0 22,2 Koko puusto 3,2 12,8 22,3 24,1 18,7 11,2 5,1 1,8 0,7 100,0 80,9 Yhteensä Havupuut 1,8 9,8 19,6 23,9 20,9 13,9 6,7 2,5 1,0 100,0 58,0 Lehtipuut 7,3 21,4 27,7 22,9 12,8 5,3 1,8 0,5 0,3 100,0 21,0 Koko puusto 3,3 12,9 21,7 23,6 18,7 11,6 5,4 2,0 0,8 100,0 79,0 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Havupuut 0,8 4,8 10,3 15,2 19,2 20,4 15,6 8,5 5,1 100,0 104,4 Lehtipuut 6,4 14,7 18,4 16,8 15,7 13,3 8,4 3,9 2,4 100,0 18,6 Koko puusto 1,6 6,3 11,5 15,4 18,7 19,3 14,6 7,8 4,7 100,0 123,0 Ojitettu Havupuut 1,1 5,7 12,2 18,7 22,1 19,5 12,1 5,8 2,8 100,0 73,8 Lehtipuut 7,4 18,3 25,6 21,7 14,3 6,9 3,6 1,3 0,8 100,0 23,5 Koko puusto 2,6 8,7 15,4 19,4 20,2 16,5 10,0 4,7 2,4 100,0 97,3 Yhteensä Havupuut 0,8 4,8 10,4 15,4 19,4 20,4 15,5 8,4 5,0 100,0 102,2 Lehtipuut 6,5 15,1 19,0 17,2 15,6 12,7 8,0 3,7 2,3 100,0 18,9 Koko puusto 1,7 6,4 11,8 15,7 18,8 19,2 14,3 7,7 4,6 100,0 121,1 302 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 11. jatkuu Pohjois-Suomi Pääryhmä ja Läpimittaluokka, cm ojitustilanne Puulajiryhmä 0–4 5–9 10–14 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 Yli 39 Yhteensä Yhteensä % % % % % % % % % % m3/ha KORPI Ojittamaton Havupuut 1,8 9,9 19,0 22,2 19,4 13,6 7,3 3,2 3,6 100,0 30,3 Lehtipuut 7,9 26,5 29,6 21,3 9,9 3,3 1,0 0,4 0,1 100,0 15,8 Koko puusto 3,9 15,6 22,6 21,8 16,1 10,1 5,1 2,3 2,4 100,0 46,1 Ojitettu Havupuut 1,6 10,7 22,7 27,7 20,7 10,5 4,6 0,9 0,5 100,0 32,8 Lehtipuut 8,2 26,6 34,2 21,1 6,7 2,2 0,6 0,4 0,1 100,0 34,2 Koko puusto 4,9 18,8 28,6 24,3 13,6 6,2 2,6 0,6 0,3 100,0 67,0 Yhteensä Havupuut 1,7 10,3 21,0 25,1 20,1 12,0 5,9 2,0 2,0 100,0 31,5 Lehtipuut 8,1 26,6 32,7 21,1 7,7 2,5 0,8 0,4 0,1 100,0 25,1 Koko puusto 4,5 17,5 26,2 23,3 14,6 7,8 3,6 1,3 1,2 100,0 56,6 Räme Ojittamaton Havupuut 5,1 20,6 24,8 21,2 14,0 9,3 2,9 1,3 0,8 100,0 18,2 Lehtipuut 15,2 40,6 28,0 11,7 3,1 1,2 0,2 0,0 0,0 100,0 1,7 Koko puusto 6,0 22,3 25,1 20,4 13,0 8,6 2,7 1,2 0,7 100,0 19,9 Ojitettu Havupuut 4,2 21,6 34,5 24,0 10,8 3,6 0,9 0,2 0,1 100,0 26,8 Lehtipuut 16,7 35,8 30,7 12,0 3,5 0,9 0,4 0,0 0,0 100,0 5,4 Koko puusto 6,3 24,0 33,9 22,0 9,6 3,2 0,9 0,2 0,1 100,0 32,2 Yhteensä Havupuut 4,5 21,3 31,2 23,1 11,9 5,6 1,6 0,6 0,3 100,0 23,1 Lehtipuut 16,4 36,7 30,2 11,9 3,4 1,0 0,3 0,0 0,0 100,0 3,8 Koko puusto 6,2 23,5 31,1 21,5 10,7 4,9 1,4 0,5 0,3 100,0 26,9 KORVET JA RÄMEET Ojittamaton Havupuut 3,7 16,2 22,5 21,6 16,2 11,1 4,7 2,1 1,9 100,0 21,7 Lehtipuut 9,4 29,4 29,2 19,3 8,5 2,9 0,9 0,4 0,1 100,0 5,9 Koko puusto 4,9 19,0 23,9 21,1 14,6 9,4 3,9 1,7 1,5 100,0 27,6 Ojitettu Havupuut 3,4 18,5 31,2 25,1 13,6 5,6 2,0 0,4 0,2 100,0 28,3 Lehtipuut 11,0 29,6 33,0 18,1 5,7 1,7 0,6 0,2 0,1 100,0 12,4 Koko puusto 5,7 21,9 31,7 22,9 11,2 4,4 1,6 0,4 0,2 100,0 40,7 Yhteensä Havupuut 3,5 17,6 27,8 23,7 14,6 7,7 3,0 1,1 0,9 100,0 25,3 Lehtipuut 10,5 29,5 32,0 18,4 6,5 2,1 0,6 0,3 0,1 100,0 9,5 Koko puusto 5,5 20,9 28,9 22,3 12,4 6,2 2,4 0,8 0,7 100,0 34,8 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Havupuut 1,0 6,5 14,7 18,8 18,7 16,3 11,1 6,8 6,2 100,0 50,7 Lehtipuut 7,9 23,3 26,8 20,3 11,0 5,6 2,6 1,2 1,2 100,0 8,5 Koko puusto 2,0 8,9 16,4 19,0 17,6 14,8 9,9 6,0 5,5 100,0 59,2 Ojitettu Havupuut 2,1 11,1 24,8 25,6 20,0 9,7 4,7 1,3 0,7 100,0 38,0 Lehtipuut 11,4 32,0 29,0 17,2 6,2 2,5 1,2 0,4 0,1 100,0 15,9 Koko puusto 4,8 17,2 26,0 23,1 16,0 7,6 3,7 1,1 0,5 100,0 53,9 Yhteensä Havupuut 1,0 6,7 15,1 19,0 18,7 16,0 10,8 6,6 6,0 100,0 50,1 Lehtipuut 8,2 24,1 27,0 20,0 10,6 5,4 2,4 1,2 1,1 100,0 8,9 Koko puusto 2,1 9,3 16,9 19,2 17,5 14,4 9,6 5,8 5,2 100,0 59,0 303 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 11. jatkuu Koko maa Pääryhmä ja Läpimittaluokka, cm ojitustilanne Puulajiryhmä 0–4 5–9 10–14 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 Yli 39 Yhteensä Yhteensä % % % % % % % % % % m3/ha KORPI Ojittamaton Havupuut 1,4 7,7 15,7 21,7 21,4 16,5 9,2 4,0 2,4 100,0 49,3 Lehtipuut 8,3 23,1 26,8 20,6 12,8 5,7 1,8 0,7 0,3 100,0 20,9 Koko puusto 3,5 12,3 19,0 21,4 18,8 13,3 7,0 3,0 1,8 100,0 70,2 Ojitettu Havupuut 1,2 6,8 14,6 22,4 23,9 17,2 9,2 3,4 1,4 100,0 63,3 Lehtipuut 6,2 21,0 29,5 23,7 12,2 5,0 1,6 0,5 0,3 100,0 38,8 Koko puusto 3,1 12,2 20,3 22,9 19,5 12,5 6,3 2,3 1,0 100,0 102,0 Yhteensä Havupuut 1,3 7,0 14,9 22,2 23,2 17,0 9,2 3,6 1,7 100,0 58,6 Lehtipuut 6,6 21,4 28,9 23,0 12,3 5,1 1,7 0,6 0,3 100,0 32,8 Koko puusto 3,2 12,2 19,9 22,5 19,3 12,7 6,5 2,5 1,2 100,0 91,4 RÄME Ojittamaton Havupuut 4,6 19,6 25,1 22,0 14,5 9,1 3,2 1,3 0,6 100,0 21,2 Lehtipuut 15,4 39,4 26,7 11,9 4,2 1,1 0,9 0,2 0,2 100,0 2,5 Koko puusto 5,7 21,7 25,3 21,0 13,4 8,2 2,9 1,2 0,6 100,0 23,7 Ojitettu Havupuut 3,1 16,7 30,3 26,3 14,8 6,4 1,8 0,4 0,1 100,0 36,4 Lehtipuut 13,0 30,5 30,4 17,5 6,3 1,6 0,5 0,0 0,0 100,0 7,7 Koko puusto 4,8 19,1 30,3 24,8 13,3 5,6 1,6 0,3 0,1 100,0 44,1 Yhteensä Havupuut 3,4 17,4 29,2 25,4 14,7 7,0 2,1 0,6 0,3 100,0 31,4 Lehtipuut 13,3 31,7 29,9 16,7 6,0 1,5 0,6 0,1 0,1 100,0 6,0 Koko puusto 5,0 19,7 29,3 24,0 13,3 6,1 1,9 0,5 0,2 100,0 37,4 Korvet ja rämeet Ojittamaton Havupuut 2,9 13,3 20,0 21,8 18,2 13,1 6,4 2,7 1,6 100,0 30,5 Lehtipuut 9,7 26,2 26,8 18,9 11,1 4,8 1,6 0,6 0,3 100,0 8,6 Koko puusto 4,4 16,1 21,5 21,2 16,6 11,2 5,3 2,3 1,3 100,0 39,1 Ojitettu Havupuut 2,2 12,2 23,1 24,5 18,9 11,4 5,2 1,8 0,7 100,0 45,2 Lehtipuut 8,2 23,7 29,8 21,9 10,5 4,0 1,3 0,4 0,2 100,0 17,9 Koko puusto 3,9 15,4 25,0 23,8 16,6 9,3 4,1 1,4 0,6 100,0 63,1 Yhteensä Havupuut 2,4 12,4 22,4 23,9 18,8 11,8 5,5 2,0 0,9 100,0 40,4 Lehtipuut 8,4 24,2 29,2 21,3 10,6 4,2 1,4 0,4 0,2 100,0 14,8 Koko puusto 4,0 15,6 24,2 23,2 16,6 9,7 4,4 1,6 0,7 100,0 55,2 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Havupuut 0,8 5,3 11,6 16,2 19,1 19,2 14,3 8,0 5,4 100,0 80,1 Lehtipuut 6,8 17,1 20,7 17,7 14,4 11,2 6,8 3,2 2,1 100,0 14,0 Koko puusto 1,7 7,0 12,9 16,4 18,4 18,0 13,2 7,3 4,9 100,0 94,1 Ojitettu Havupuut 1,3 6,9 15,1 20,3 21,6 17,3 10,4 4,8 2,4 100,0 60,7 Lehtipuut 8,5 22,2 26,5 20,4 12,1 5,7 2,9 1,1 0,6 100,0 20,7 Koko puusto 3,1 10,8 18,0 20,3 19,2 14,3 8,5 3,8 1,9 100,0 81,4 Yhteensä Havupuut 0,9 5,4 11,7 16,4 19,2 19,1 14,1 7,9 5,3 100,0 78,9 Lehtipuut 6,9 17,6 21,2 18,0 14,2 10,7 6,5 3,0 2,0 100,0 14,4 Koko puusto 1,8 7,3 13,2 16,7 18,4 17,8 13,0 7,1 4,7 100,0 93,3 304 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 12. Tukkirunkojen osuus runkoluvusta läpimittaluokittain sekä tukkipuiden hehtaarikohtainen runko- luku pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan metsä- ja kitumaan soilla. Etelä-Suomi Pääryhmä ja Läpimittaluokka, cm Yhteensä Yhteensä ojitustilanne Puulajiryhmä 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 Yli 39 tukki- % % % % % % % runkoja/ha KORPI Ojittamaton Mänty 16,0 85,5 94,2 96,7 97,8 82,4 14,2 27,0 Kuusi 9,3 89,1 97,9 97,8 99,1 96,5 6,3 78,0 Koivu 0,4 51,7 76,0 73,3 67,7 54,4 0,5 11,0 Muut lehtipuut 0,0 14,3 50,6 61,2 51,6 17,8 0,1 1,0 Koko puusto 8,0 80,3 93,7 94,9 96,2 83,8 2,7 116,0 Ojitettu Mänty 14,6 81,8 95,4 95,9 94,1 91,5 12,3 35,0 Kuusi 8,7 87,0 97,3 98,4 97,6 95,7 5,7 60,0 Koivu 0,8 49,9 68,9 71,2 79,1 69,4 0,6 12,0 Muut lehtipuut 0,5 27,6 61,4 48,5 36,2 39,6 0,2 1,0 Koko puusto 7,0 76,3 92,4 94,6 93,7 89,4 2,7 108,0 Yhteensä Mänty 14,8 82,4 95,2 96,0 95,0 88,8 12,6 33,0 Kuusi 8,9 87,5 97,5 98,3 98,0 95,8 5,9 64,0 Koivu 0,8 50,2 70,4 71,6 76,5 66,9 0,5 12,0 Muut lehtipuut 0,4 24,7 59,0 52,8 39,0 35,2 0,2 1,0 Koko puusto 7,2 77,1 92,7 94,6 94,3 88,3 2,7 110,0 RÄME Ojittamaton Mänty 12,6 77,1 91,5 92,2 87,5 70,5 2,4 24,0 Kuusi 7,8 82,1 100,0 89,7 100,0 0,0 1,1 2,0 Koivu 0,0 24,1 24,2 74,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut lehtipuut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 11,3 74,8 90,8 90,0 85,7 53,7 1,3 27,0 Ojitettu Mänty 11,2 81,0 92,5 95,0 94,2 90,3 3,0 36,0 Kuusi 5,1 83,8 91,3 100,0 86,5 0,0 1,0 1,0 Koivu 0,3 32,6 47,5 56,9 100,0 100,0 0,1 1,0 Muut lehtipuut 0,0 0,0 23,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 9,5 76,5 90,2 92,7 93,4 91,1 1,5 38,0 Yhteensä Mänty 11,4 80,5 92,4 94,5 91,9 85,7 2,9 34,0 Kuusi 5,6 83,4 93,5 96,1 89,2 0,0 1,0 2,0 Koivu 0,3 32,0 45,8 59,6 66,9 49,2 0,1 1,0 Muut lehtipuut 0,0 0,0 23,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 9,7 76,3 90,3 92,2 90,9 81,1 1,5 36,0 305 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 12. jatkuu Pääryhmä ja Läpimittaluokka, cm Yhteensä Yhteensä ojitustilanne Puulajiryhmä 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 Yli 39 tukki- % % % % % % % runkoja/ha KORVET JA RÄMEET Ojittamaton Mänty 13,6 80,5 92,9 95,1 93,7 79,5 4,0 25,0 Kuusi 9,2 88,8 98,0 97,5 99,1 96,5 5,4 35,0 Koivu 0,4 49,4 74,2 73,4 60,9 26,8 0,3 5,0 Muut lehtipuut 0,0 13,6 50,6 56,5 51,6 17,8 0,1 0,0 Koko puusto 9,1 78,9 93,2 94,1 94,6 79,7 2,1 66,0 Ojitettu Mänty 12,0 81,3 93,8 95,6 94,1 91,2 4,2 35,0 Kuusi 8,4 86,8 97,1 98,5 97,3 95,7 4,9 25,0 Koivu 0,7 46,6 66,5 69,2 80,4 74,5 0,3 5,0 Muut lehtipuut 0,5 27,6 58,6 48,5 36,2 39,6 0,2 0,0 Koko puusto 8,2 76,4 91,8 94,2 93,7 89,6 2,1 66,0 Yhteensä Mänty 12,2 81,2 93,7 95,5 94,0 87,9 4,2 33,0 Kuusi 8,6 87,3 97,4 98,2 97,8 95,8 5,0 27,0 Koivu 0,7 47,0 68,0 70,0 75,8 62,4 0,3 5,0 Muut lehtipuut 0,4 24,4 56,9 51,4 39,0 35,2 0,2 0,0 Koko puusto 8,3 76,8 92,0 94,2 93,9 87,5 2,1 66,0 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Mänty 14,7 84,5 95,0 95,9 95,7 92,2 11,1 59,0 Kuusi 10,2 87,4 97,3 98,3 98,6 98,2 10,2 66,0 Koivu 0,8 56,1 79,3 81,2 76,0 66,4 1,3 9,0 Muut lehtipuut 0,2 26,3 51,2 50,5 40,0 38,6 0,1 1,0 Koko puusto 10,4 81,7 94,1 95,2 94,9 92,6 5,2 134,0 Ojitettu Mänty 14,2 85,1 93,9 96,5 98,9 93,5 9,3 36,0 Kuusi 10,4 89,5 97,7 98,0 99,6 98,5 7,1 54,0 Koivu 0,9 55,1 75,4 77,3 72,3 59,6 0,5 7,0 Muut lehtipuut 0,0 27,9 54,4 59,6 52,0 32,8 0,2 1,0 Koko puusto 9,1 81,3 93,7 95,2 96,9 92,4 3,0 98,0 Yhteensä Mänty 14,7 84,5 95,0 95,9 95,7 92,2 11,0 57,0 Kuusi 10,2 87,5 97,3 98,3 98,7 98,2 9,9 65,0 Koivu 0,8 56,0 79,2 81,0 75,9 66,3 1,2 9,0 Muut lehtipuut 0,2 26,4 51,4 51,1 40,7 38,2 0,1 1,0 Koko puusto 10,3 81,7 94,1 95,2 95,0 92,6 5,0 132,0 306 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 12. jatkuu Pohjois-Suomi Pääryhmä ja Läpimittaluokka, cm Yhteensä Yhteensä ojitustilanne Puulajiryhmä 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 Yli 39 tukki- % % % % % % % runkoja/ha KORPI Ojittamaton Mänty 10,0 56,4 60,4 78,3 52,2 66,5 3,0 7,0 Kuusi 2,5 49,3 68,6 66,5 76,1 56,2 3,0 20,0 Koivu 0,1 4,9 9,4 6,9 0,0 0,0 0,0 1,0 Muut lehtipuut 0,0 0,0 49,2 12,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 2,6 39,8 59,5 64,8 63,9 55,1 1,0 27,0 Ojitettu Mänty 10,6 59,6 73,0 78,3 100,0 66,8 4,5 16,0 Kuusi 3,7 61,9 82,9 97,9 100,0 100,0 2,5 14,0 Koivu 0,0 12,5 20,7 33,6 0,0 0,0 0,0 2,0 Muut lehtipuut 0,0 20,8 36,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 3,9 47,3 66,3 80,5 63,8 66,8 0,6 32,0 Yhteensä Mänty 10,4 58,7 68,0 78,3 66,5 66,7 4,0 11,0 Kuusi 3,0 54,1 73,4 76,2 80,2 59,7 2,8 17,0 Koivu 0,0 9,2 15,9 24,4 0,0 0,0 0,0 1,0 Muut lehtipuut 0,0 13,5 45,2 8,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 3,4 43,8 62,6 71,0 63,9 56,7 0,8 29,0 RÄME Ojittamaton Mänty 4,0 39,3 45,3 54,3 43,5 60,9 0,9 8,0 Kuusi 0,5 32,9 41,5 61,9 100,0 0,0 0,3 0,0 Koivu 0,0 14,2 35,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut lehtipuut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 3,5 38,2 44,9 54,6 45,7 60,9 0,6 9,0 Ojitettu Mänty 5,9 58,7 74,8 81,2 85,8 39,0 0,8 12,0 Kuusi 3,0 66,7 87,0 0,0 100,0 0,0 0,3 0,0 Koivu 0,0 7,0 32,1 21,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut lehtipuut 0,0 0,0 50,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 5,2 55,4 73,2 75,7 87,6 39,0 0,4 13,0 Yhteensä Mänty 5,3 50,5 57,1 64,3 52,6 56,9 0,9 11,0 Kuusi 1,5 46,0 52,7 61,8 100,0 0,0 0,3 0,0 Koivu 0,0 8,4 33,0 21,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut lehtipuut 0,0 0,0 26,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 4,7 48,2 56,2 62,5 55,4 56,9 0,5 11,0 307 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 12. jatkuu Pääryhmä ja Läpimittaluokka, cm Yhteensä Yhteensä ojitustilanne Puulajiryhmä 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 Yli 39 tukki- % % % % % % % runkoja/ha KORVET JA RÄMEET Ojittamaton Mänty 4,8 42,1 48,2 61,5 46,2 61,5 1,1 8,0 Kuusi 2,2 47,7 66,4 66,2 76,8 56,2 1,9 6,0 Koivu 0,1 5,5 11,1 6,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut lehtipuut 0,0 0,0 38,3 10,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 3,1 39,1 52,4 61,1 57,6 56,4 0,8 14,0 Ojitettu Mänty 6,7 58,9 74,2 79,9 91,3 49,3 1,1 13,0 Kuusi 3,6 62,4 83,1 97,9 100,0 100,0 1,5 4,0 Koivu 0,0 11,4 22,3 30,6 0,0 0,0 0,0 1,0 Muut lehtipuut 0,0 15,6 42,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 4,7 51,6 69,3 78,9 71,1 58,5 0,5 17,0 Yhteensä Mänty 6,1 52,4 59,9 69,3 57,1 58,6 1,1 11,0 Kuusi 2,8 53,4 71,9 75,6 81,1 59,7 1,7 5,0 Koivu 0,0 9,0 17,8 23,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut lehtipuut 0,0 9,9 39,8 8,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 4,1 46,0 59,6 68,0 61,0 56,7 0,6 16,0 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Mänty 11,6 64,8 73,8 70,4 57,3 38,8 6,4 41,0 Kuusi 6,3 61,6 78,5 76,6 73,7 68,4 6,1 15,0 Koivu 0,1 9,9 18,3 16,8 14,6 7,5 0,1 1,0 Muut lehtipuut 0,0 6,3 14,1 9,0 5,3 1,6 0,1 0,0 Koko puusto 8,4 58,3 71,4 69,4 59,0 42,9 3,1 56,0 Ojitettu Mänty 10,0 63,9 81,9 82,7 93,4 50,2 3,5 25,0 Kuusi 5,6 77,2 90,6 97,2 100,0 100,0 2,0 12,0 Koivu 0,0 7,8 13,2 8,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut lehtipuut 0,0 24,9 26,4 14,3 100,0 0,0 0,2 1,0 Koko puusto 6,7 61,1 77,9 77,6 85,3 72,7 0,9 38,0 Yhteensä Mänty 11,5 64,8 73,9 70,6 57,4 38,8 6,2 40,0 Kuusi 6,3 62,2 78,8 76,9 74,1 68,7 5,6 15,0 Koivu 0,1 9,8 18,2 16,4 14,0 7,5 0,1 1,0 Muut lehtipuut 0,0 8,6 15,2 9,3 6,9 1,6 0,1 0,0 Koko puusto 8,3 58,4 71,5 69,5 59,2 43,0 2,8 55,0 308 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 12. jatkuu Koko maa Pääryhmä ja Läpimittaluokka, cm Yhteensä Yhteensä ojitustilanne Puulajiryhmä 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 Yli 39 tukki- % % % % % % % runkoja/ha KORPI Ojittamaton Mänty 13,1 73,4 80,7 90,2 80,0 79,2 6,6 14,0 Kuusi 5,8 70,5 85,7 84,2 89,5 63,8 4,7 40,0 Koivu 0,2 27,0 48,8 50,9 28,0 20,1 0,2 4,0 Muut lehtipuut 0,0 10,2 50,2 42,0 51,6 17,8 0,1 0,0 Koko puusto 5,2 61,4 79,7 82,6 82,7 63,6 1,8 58,0 Ojitettu Mänty 13,2 76,4 91,5 93,7 94,5 89,1 9,4 28,0 Kuusi 7,7 83,2 95,7 98,4 97,7 96,0 5,1 45,0 Koivu 0,6 41,4 59,3 64,6 54,0 46,1 0,3 9,0 Muut lehtipuut 0,4 26,5 60,1 43,1 29,8 39,6 0,1 1,0 Koko puusto 6,1 70,6 88,7 93,0 91,3 87,4 1,9 83,0 Yhteensä Mänty 13,2 75,9 89,1 92,9 89,9 85,9 8,7 23,0 Kuusi 7,0 78,9 92,3 93,6 94,8 80,1 4,9 43,0 Koivu 0,5 37,8 56,6 61,7 45,5 39,2 0,3 7,0 Muut lehtipuut 0,3 22,5 57,3 42,6 33,2 35,2 0,1 0,0 Koko puusto 5,9 68,1 86,0 89,9 88,4 77,0 1,9 75,0 RÄME Ojittamaton Mänty 6,5 50,3 56,2 66,2 56,8 62,3 1,3 12,0 Kuusi 2,1 49,0 59,7 73,3 100,0 0,0 0,5 1,0 Koivu 0,0 19,2 30,8 74,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut lehtipuut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 5,7 49,2 56,0 66,4 58,2 59,6 0,8 13,0 Ojitettu Mänty 9,0 73,7 88,1 91,6 92,1 75,6 1,8 24,0 Kuusi 4,4 78,5 90,5 100,0 89,8 0,0 0,6 1,0 Koivu 0,2 26,4 43,6 46,1 100,0 100,0 0,0 1,0 Muut lehtipuut 0,0 0,0 32,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 7,8 69,8 86,0 88,6 92,0 77,1 0,9 25,0 Yhteensä Mänty 8,5 67,8 77,6 82,0 72,1 67,6 1,7 20,0 Kuusi 3,5 66,2 76,3 83,8 92,8 0,0 0,6 1,0 Koivu 0,2 25,7 42,1 49,2 66,9 49,2 0,0 0,0 Muut lehtipuut 0,0 0,0 24,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko puusto 7,4 64,7 76,1 80,2 73,8 66,6 0,9 21,0 309 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 12. jatkuu Pääryhmä ja Läpimittaluokka, cm Yhteensä Yhteensä ojitustilanne Puulajiryhmä 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 Yli 39 tukki- % % % % % % % runkoja/ha KORVET JA RÄMEET Ojittamaton Mänty 7,7 56,2 63,8 77,2 66,8 68,3 1,8 12,0 Kuusi 5,4 69,1 84,4 83,7 89,7 63,8 3,4 14,0 Koivu 0,2 26,4 48,0 52,9 26,8 14,6 0,2 1,0 Muut lehtipuut 0,0 8,8 46,4 38,2 51,6 17,8 0,1 0,0 Koko puusto 5,4 56,9 71,6 78,5 76,7 62,8 1,3 28,0 Ojitettu Mänty 9,9 74,6 89,6 92,9 93,7 84,2 2,6 25,0 Kuusi 7,4 83,0 95,6 98,4 97,5 96,0 4,0 15,0 Koivu 0,5 38,5 57,5 61,6 56,0 52,4 0,2 3,0 Muut lehtipuut 0,4 25,0 57,3 43,2 29,8 39,6 0,1 0,0 Koko puusto 7,0 70,3 87,9 92,1 91,4 86,2 1,3 44,0 Yhteensä Mänty 9,4 70,4 82,1 88,1 82,2 76,8 2,4 21,0 Kuusi 6,7 78,2 91,7 93,4 94,7 80,1 3,8 15,0 Koivu 0,4 35,8 55,1 59,9 46,4 40,9 0,2 3,0 Muut lehtipuut 0,3 20,7 54,3 40,9 33,2 35,2 0,1 0,0 Koko puusto 6,6 66,7 82,9 87,8 85,9 75,3 1,3 39,0 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Mänty 13,1 75,5 86,5 86,5 79,5 62,6 8,8 51,0 Kuusi 9,2 81,7 93,8 94,8 94,6 92,8 9,2 43,0 Koivu 0,5 41,9 67,5 73,0 68,2 58,5 0,7 5,0 Muut lehtipuut 0,2 21,4 41,0 39,1 30,2 23,2 0,1 1,0 Koko puusto 9,6 73,7 87,4 88,2 84,0 73,3 4,4 99,0 Ojitettu Mänty 12,3 77,0 91,0 93,3 98,3 88,6 6,3 32,0 Kuusi 9,3 87,6 96,9 97,9 99,7 98,6 5,5 38,0 Koivu 0,6 47,4 68,4 67,6 58,2 59,6 0,3 5,0 Muut lehtipuut 0,0 26,9 43,0 48,8 56,9 28,5 0,2 1,0 Koko puusto 8,3 76,2 91,1 92,8 95,9 90,9 2,2 76,0 Yhteensä Mänty 13,1 75,5 86,6 86,6 79,9 62,9 8,6 49,0 Kuusi 9,2 82,0 93,9 95,0 94,8 93,0 8,9 43,0 Koivu 0,5 42,3 67,5 72,8 67,9 58,5 0,6 5,0 Muut lehtipuut 0,2 21,9 41,1 39,6 31,4 23,4 0,1 1,0 Koko puusto 9,5 73,8 87,5 88,3 84,3 73,6 4,2 98,0 310 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 13. Puuston vuotuinen keski- ja kokonaiskasvu metsä- ja kitumaalla pääryhmän ja ojitustilanteen mukaan puulajiryhmittäin. Etelä-Suomi Pääryhmä ja Puulaji- Metsämaa Kitumaa Metsä- ja kitumaa ojitustilanne ryhmä m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 KORPI Ojittamaton Mänty 0,7 168 0,3 6 0,7 173 Kuusi 2,8 664 0,3 6 2,6 670 Koivu 1,2 285 1,4 30 1,2 315 Muu lehtipuu 0,3 61 0,2 5 0,3 66 Koko puusto 5,0 1177 2,2 47 4,7 1224 Ojitettu Mänty 1,1 1051 0,4 2 1,1 1053 Kuusi 2,3 2329 0,1 1 2,3 2329 Koivu 2,0 1986 1,2 6 2,0 1992 Muu lehtipuu 0,3 267 0,2 1 0,3 268 Koko puusto 5,7 5633 1,9 10 5,6 5643 Yhteensä Mänty 1,0 1219 0,3 8 1,0 1227 Kuusi 2,4 2992 0,3 7 2,4 2999 Koivu 1,8 2271 1,3 36 1,8 2307 Muu lehtipuu 0,3 327 0,2 6 0,3 333 Koko puusto 5,5 6810 2,1 57 5,5 6867 RÄME Ojittamaton Mänty 2,0 325 0,3 62 1,2 387 Kuusi 0,3 41 0,0 2 0,1 43 Koivu 0,5 78 0,1 14 0,3 93 Muu lehtipuu 0,0 7 0,0 0 0,0 8 Koko puusto 2,8 452 0,4 78 1,6 530 Ojitettu Mänty 2,7 3541 0,5 112 2,4 3653 Kuusi 0,2 227 0,0 2 0,1 229 Koivu 0,7 897 0,1 22 0,6 919 Muu lehtipuu 0,0 24 0,0 0 0,0 24 Koko puusto 3,5 4689 0,6 136 3,1 4825 Yhteensä Mänty 2,6 3866 0,4 173 2,2 4039 Kuusi 0,2 268 0,0 4 0,1 272 Koivu 0,7 975 0,1 37 0,5 1012 Muu lehtipuu 0,0 31 0,0 1 0,0 32 Koko puusto 3,5 5141 0,6 214 2,9 5355 311 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 13. jatkuu Pääryhmä ja Puulaji- Metsämaa Kitumaa Metsä- ja kitumaa ojitustilanne ryhmä m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 KORVET JA RÄMEET Ojittamaton Mänty 1,2 493 0,3 67 0,9 560 Kuusi 1,8 704 0,0 9 1,2 713 Koivu 0,9 364 0,2 44 0,7 408 Muu lehtipuu 0,2 68 0,0 5 0,1 73 Koko puusto 4,1 1629 0,6 125 3,0 1754 Ojitettu Mänty 2,0 4592 0,5 114 1,9 4706 Kuusi 1,1 2556 0,0 2 1,0 2558 Koivu 1,2 2883 0,1 29 1,1 2911 Muu lehtipuu 0,1 291 0,0 1 0,1 292 Koko puusto 4,4 10322 0,7 146 4,1 10468 Yhteensä Mänty 1,9 5085 0,4 181 1,7 5266 Kuusi 1,2 3260 0,0 11 1,0 3271 Koivu 1,2 3246 0,2 73 1,1 3319 Muu lehtipuu 0,1 359 0,0 6 0,1 365 Koko puusto 4,4 11951 0,7 271 3,9 12222 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Mänty 2,0 16139 0,8 142 2,0 16280 Kuusi 2,4 19882 0,1 23 2,4 19906 Koivu 0,7 5330 0,1 21 0,6 5352 Muu lehtipuu 0,3 2718 0,0 7 0,3 2725 Koko puusto 5,4 44070 1,1 193 5,3 44263 Ojitettu Mänty 1,4 877 . . 1,4 877 Kuusi 2,0 1300 . . 2,0 1300 Koivu 1,1 723 . . 1,1 723 Muu lehtipuu 0,4 225 . . 0,4 225 Koko puusto 4,9 3124 . . 4,9 3124 Yhteensä Mänty 1,9 17015 0,8 142 1,9 17157 Kuusi 2,4 21182 0,1 23 2,4 21205 Koivu 0,7 6053 0,1 21 0,7 6075 Muu lehtipuu 0,3 2943 0,0 7 0,3 2950 Koko puusto 5,4 47194 1,1 193 5,3 47387 312 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 13. jatkuu Pohjois-Suomi Pääryhmä ja Puulaji- Metsämaa Kitumaa Metsä- ja kitumaa ojitustilanne ryhmä m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 KORPI Ojittamaton Mänty 0,4 116 0,1 26 0,3 142 Kuusi 0,7 185 0,1 29 0,4 215 Koivu 0,7 196 0,2 47 0,5 243 Muu lehtipuu 0,1 36 0,0 7 0,1 42 Koko puusto 2,0 533 0,5 109 1,3 643 Ojitettu Mänty 0,7 333 0,2 7 0,7 340 Kuusi 0,7 337 0,3 10 0,7 347 Koivu 1,7 773 0,6 17 1,6 790 Muu lehtipuu 0,1 54 0,0 1 0,1 55 Koko puusto 3,2 1498 1,2 35 3,1 1532 Yhteensä Mänty 0,6 450 0,1 33 0,5 483 Kuusi 0,7 523 0,2 39 0,6 562 Koivu 1,3 970 0,3 64 1,1 1033 Muu lehtipuu 0,1 89 0,0 7 0,1 97 Koko puusto 2,8 2031 0,6 144 2,2 2175 RÄME Ojittamaton Mänty 1,0 233 0,2 186 0,4 419 Kuusi 0,2 38 0,0 23 0,1 61 Koivu 0,2 51 0,0 29 0,1 80 Muu lehtipuu 0,1 12 0,0 2 0,0 14 Koko puusto 1,4 335 0,3 240 0,5 575 Ojitettu Mänty 1,5 1661 0,3 140 1,2 1800 Kuusi 0,1 105 0,0 14 0,1 119 Koivu 0,4 449 0,1 36 0,3 485 Muu lehtipuu 0,0 13 0,0 0 0,0 13 Koko puusto 2,0 2229 0,4 189 1,6 2418 Yhteensä Mänty 1,4 1894 0,2 326 0,8 2220 Kuusi 0,1 144 0,0 37 0,1 181 Koivu 0,4 501 0,0 65 0,2 565 Muu lehtipuu 0,0 26 0,0 2 0,0 27 Koko puusto 1,9 2564 0,3 429 1,1 2993 313 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 13. jatkuu Pääryhmä ja Puulaji- Metsämaa Kitumaa Metsä- ja kitumaa ojitustilanne ryhmä m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 KORVET JA RÄMEET Ojittamaton Mänty 0,7 349 0,2 212 0,3 562 Kuusi 0,4 224 0,0 52 0,2 276 Koivu 0,5 247 0,1 76 0,2 324 Muu lehtipuu 0,1 48 0,0 8 0,0 56 Koko puusto 1,7 868 0,3 349 0,7 1218 Ojitettu Mänty 1,3 1994 0,3 147 1,1 2141 Kuusi 0,3 443 0,1 24 0,2 467 Koivu 0,8 1223 0,1 52 0,6 1275 Muu lehtipuu 0,0 67 0,0 1 0,0 68 Koko puusto 2,4 3727 0,5 224 2,0 3951 Yhteensä Mänty 1,1 2343 0,2 359 0,7 2703 Kuusi 0,3 666 0,0 77 0,2 743 Koivu 0,7 1470 0,1 129 0,4 1599 Muu lehtipuu 0,1 115 0,0 9 0,0 124 Koko puusto 2,2 4595 0,4 573 1,4 5168 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Mänty 1,1 7191 0,2 151 1,0 7343 Kuusi 0,3 2088 0,2 116 0,3 2203 Koivu 0,2 1399 0,1 72 0,2 1461 Muu lehtipuu 0,0 287 0,0 11 0,0 298 Koko puusto 1,7 10955 0,5 350 1,6 11305 Ojitettu Mänty 1,3 481 0,0 0 1,3 481 Kuusi 0,5 197 0,0 0 0,5 197 Koivu 0,8 279 0,0 0 0,8 279 Muu lehtipuu 0,2 73 0,0 0 0,2 73 Koko puusto 2,8 1030 0,0 0 2,8 1030 Yhteensä Mänty 1,1 7672 0,2 151 1,0 7823 Kuusi 0,3 2285 0,2 116 0,3 2401 Koivu 0,2 1668 0,1 72 0,2 1740 Muu lehtipuu 0,1 360 0,0 11 0,0 371 Koko puusto 1,8 11986 0,5 350 1,6 12335 314 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 13. jatkuu Koko maa Pääryhmä ja Puulaji- Metsämaa Kitumaa Metsä- ja kitumaa ojitustilanne ryhmä m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 KORPI Ojittamaton Mänty 0,6 284 0,1 32 0,4 316 Kuusi 1,7 849 0,1 36 1,2 885 Koivu 1,0 481 0,3 77 0,8 558 Muu lehtipuu 0,2 96 0,0 12 0,1 108 Koko puusto 3,4 1711 0,6 156 2,5 1867 Ojitettu Mänty 0,9 1384 0,3 9 0,9 1394 Kuusi 1,8 2666 0,3 11 1,8 2677 Koivu 1,9 2759 0,7 23 1,9 2782 Muu lehtipuu 0,2 321 0,0 2 0,2 322 Koko puusto 4,9 7131 1,3 44 4,8 7175 Yhteensä Mänty 0,8 1669 0,1 41 0,8 1709 Kuusi 1,8 3515 0,2 46 1,6 3561 Koivu 1,7 3241 0,4 100 1,5 3341 Muu lehtipuu 0,2 417 0,0 13 0,2 430 Koko puusto 4,5 8841 0,7 200 4,0 9042 RÄME Ojittamaton Mänty 1,4 558 0,2 248 0,5 806 Kuusi 0,2 79 0,0 25 0,1 104 Koivu 0,3 130 0,0 43 0,1 173 Muu lehtipuu 0,0 20 0,0 2 0,0 22 Koko puusto 1,9 787 0,3 318 0,7 1105 Ojitettu Mänty 2,2 5202 0,4 251 1,8 5453 Kuusi 0,1 333 0,0 16 0,1 348 Koivu 0,6 1346 0,1 58 0,5 1404 Muu lehtipuu 0,0 38 0,0 0 0,0 38 Koko puusto 2,9 6918 0,5 325 2,4 7243 Yhteensä Mänty 2,0 5760 0,3 499 1,4 6259 Kuusi 0,1 412 0,0 41 0,1 453 Koivu 0,5 1476 0,1 101 0,3 1577 Muu lehtipuu 0,0 57 0,0 2 0,0 59 Koko puusto 2,7 7705 0,4 644 1,8 8349 315 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 13. jatkuu Pääryhmä ja Puulaji- Metsämaa Kitumaa Metsä- ja kitumaa ojitustilanne ryhmä m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 m3/ha 1000 m3 KORVET JA RÄMEET Ojittamaton Mänty 0,9 842 0,2 280 0,5 1122 Kuusi 1,0 928 0,0 61 0,4 989 Koivu 0,7 611 0,1 120 0,3 731 Muu lehtipuu 0,1 116 0,0 13 0,1 129 Koko puusto 2,8 2498 0,4 474 1,3 2972 Ojitettu Mänty 1,7 6586 0,4 260 1,5 6847 Kuusi 0,8 2999 0,0 26 0,7 3025 Koivu 1,1 4105 0,1 81 0,9 4186 Muu lehtipuu 0,1 358 0,0 2 0,1 360 Koko puusto 3,6 14049 0,5 370 3,2 14418 Yhteensä Mänty 1,6 7429 0,3 540 1,2 7969 Kuusi 0,8 3927 0,0 87 0,6 4014 Koivu 1,0 4716 0,1 201 0,7 4918 Muu lehtipuu 0,1 474 0,0 15 0,1 490 Koko puusto 3,5 16546 0,4 844 2,6 17390 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Mänty 1,6 23330 0,3 293 1,5 23623 Kuusi 1,5 21970 0,1 139 1,4 22109 Koivu 0,5 6720 0,1 93 0,4 6813 Muu lehtipuu 0,2 3005 0,0 18 0,2 3023 Koko puusto 3,8 55025 0,6 543 3,6 55568 Ojitettu Mänty 1,3 1357 0,0 0 1,3 1357 Kuusi 1,5 1497 0,0 0 1,5 1497 Koivu 1,0 1002 0,0 0 1,0 1002 Muu lehtipuu 0,3 299 0,0 0 0,3 299 Koko puusto 4,1 4155 0,0 0 4,1 4155 Yhteensä Mänty 1,6 24688 0,3 293 1,5 24980 Kuusi 1,5 23467 0,1 139 1,4 23606 Koivu 0,5 7721 0,1 93 0,5 7814 Muu lehtipuu 0,2 3303 0,0 18 0,2 3322 Koko puusto 3,8 59179 0,6 543 3,6 59722 316 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 14. Metsiköiden metsänhoidollinen laatu alennussyineen metsämaan ojitetuilla soilla pääryhmittäin. Pääryhmä ja Metsikön Puulaji Yli- Hoitamat- Luontainen Hakkuut Tekninen Tuhot Tekninen Yhteensä metsikön laatu ikä tiheys tomuus harvuus laatu laatu+tuhot km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 ETELÄ-SUOMI Korpi Hyvä . . . . . . . . . 3603 Tyydyttävä 8 412 1030 267 1011 131 197 491 21 3568 Välttävä 3 427 350 145 393 61 46 59 144 1627 Vajaatuottoinen 93 484 24 130 187 77 45 45 115 1201 Yhteensä 104 1323 1404 542 1591 269 288 595 281 10000 Räme Hyvä . . . . . . . . . 6907 Tyydyttävä 13 278 492 141 2337 112 465 738 98 4675 Välttävä 5 236 77 35 706 21 42 77 166 1367 Vajaatuottoinen 27 96 3 61 91 21 . 19 56 374 Yhteensä 45 610 572 237 3134 155 507 834 321 13322 Korvet ja rämeet Hyvä . . . . . . . . . 10510 Tyydyttävä 21 689 1522 408 3348 243 662 1229 120 8243 Välttävä 8 663 427 180 1099 83 88 136 310 2994 Vajaatuottoinen 120 580 27 191 278 99 45 64 171 1575 Yhteensä 149 1933 1976 779 4725 424 796 1429 602 23323 Pääryhmä ja Metsikön Puulaji Yli- Hoitamat- Luontainen Hakkuut Epä- Tekninen Tuhot Yhteensä metsikön laatu ikä tiheys tomuus harvuus tasaisuus laatu km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 POHJOIS-SUOMI Korpi Hyvä . . . . . . . . . 793 Tyydyttävä . 320 270 138 225 26 330 207 208 1724 Välttävä . 434 118 142 148 23 126 267 79 1337 Vajaatuottoinen 37 213 10 95 103 36 10 233 76 813 Yhteensä 37 967 398 376 475 85 466 707 363 4667 Räme Hyvä . . . . . . . . . 3545 Tyydyttävä . 154 213 158 1410 56 1280 479 946 4696 Välttävä . 174 62 33 972 36 446 373 198 2294 Vajaatuottoinen 7 60 . 30 122 20 33 86 46 402 Yhteensä 7 388 275 220 2505 112 1758 938 1191 10937 Korvet ja rämeet Hyvä . . . . . . . . . 4338 Tyydyttävä . 474 483 296 1635 82 1610 686 1154 6420 Välttävä . 608 180 175 1120 59 571 640 277 3631 Vajaatuottoinen 43 273 10 125 225 56 43 319 122 1216 Yhteensä 43 1355 673 596 2980 197 2224 1645 1554 15604 317 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 15. Metsikön metsänhoidollisen laadun alennuksen syyt suon pääryhmän mukaan ojitetuilla metsämaan soilla. Laadun alennuksen syy Pääryhmä Laatua ei Metsikön Puulaji Ylitiheys Hoitamat- Luontainen Hakkuut Tekninen Tuhot Tekninen Yhteensä ja kasvupaikka- alennettu ikä tomuus harvuus laatu laatu+tuhot luokka km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 ETELÄ-SUOMI Korpi 1 35 0 80 24 16 72 8 16 8 19 278 2 1092 21 588 486 206 551 122 117 261 144 3588 3 2257 77 554 825 269 832 120 126 307 107 5474 4 219 5 101 70 51 136 19 29 19 11 660 Yhteensä 3603 104 1323 1404 542 1591 269 288 595 281 10000 Räme 1 3 0 0 0 0 3 0 0 0 0 5 2 48 0 8 19 0 40 5 3 16 5 145 3 668 8 136 150 35 244 22 56 131 64 1514 4 3835 24 417 294 138 1565 96 162 449 136 7116 5 2340 13 48 110 64 1277 32 279 238 115 4515 6 13 0 0 0 0 5 0 8 0 0 27 Yhteensä 6907 45 610 572 237 3134 155 507 834 321 13322 Korvet ja rämeet 1 37 0 80 24 16 75 8 16 8 19 283 2 1141 21 596 504 206 591 128 120 277 150 3733 3 2925 85 690 975 304 1076 142 181 438 171 6988 4 4054 29 518 363 189 1701 115 191 468 147 7776 5 2340 13 48 110 64 1277 32 279 238 115 4515 6 13 0 0 0 0 5 0 8 0 0 27 Yhteensä 10510 149 1933 1976 779 4725 424 796 1429 602 23323 POHJOIS-SUOMI Korpi 1 20 0 33 7 10 13 0 26 20 7 136 2 187 7 477 154 208 191 20 145 379 155 1924 3 510 20 411 217 125 221 59 248 263 165 2239 4 76 10 46 20 33 49 7 46 46 36 369 Yhteensä 793 37 967 398 376 475 85 466 707 363 4667 Räme 1 13 0 3 0 0 20 0 0 0 33 70 2 152 0 33 33 33 86 10 40 76 136 598 3 526 0 125 121 53 270 3 261 208 274 1841 4 2047 7 214 111 128 1388 82 1044 448 514 5983 5 807 0 13 10 7 736 16 414 207 230 2440 6 0 0 0 0 0 3 0 0 0 3 7 Yhteensä 3545 7 388 275 220 2505 112 1758 938 1191 10937 Korvet ja rämeet 1 33 0 36 7 10 33 0 26 20 40 205 2 339 7 510 187 241 278 30 185 455 291 2521 3 1035 20 536 338 178 492 62 509 470 440 4080 4 2123 17 260 131 161 1438 89 1090 494 550 6352 5 807 0 13 10 7 736 16 414 207 230 2440 6 0 0 0 0 0 3 0 0 0 3 7 Yhteensä 4338 43 1355 673 596 2980 197 2224 1645 1554 15604 Kasvupaikkaluokat: 1. lehdot sekä lehto- ja lettosuot, 2. lehtomaiset kankaat ja ruohoiset suot, 3. tuoreet kankaat ja suursaraiset sekä mustikkaiset suot, 4. kuivahkot kankaat ja piensaraiset sekä puolukkaiset suot, 5. kuivat kankaat ja tupasvillaiset suot sekä isovarpuiset suot, 6. karukkokankaat ja rahkaiset suot. 318 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 16. Metsikön metsänhoidollisen laadun alennuksen syyt suon pääryhmän ja kehitysluokan mukaan ojitetuilla metsämaan soilla. Etelä-Suomi Laadun alennuksen syy Pääryhmä Laatua ei Metsikön Puulaji Ylitiheys Hoitamat- Luontainen Hakkuut Tekninen Tuhot Tekninen Yhteensä ja kehitys- alennettu ikä tomuus harvuus laatu laatu+tuhot luokka km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 Korpi 1 54 . . . 72 . 0 . 16 . 142 2 222 . 27 5 59 153 0 3 27 11 506 3 251 . 118 50 131 264 0 8 112 81 1015 4 924 . 754 687 174 599 88 176 126 129 3657 5 1641 . 323 557 56 479 141 80 205 34 3518 6 482 98 99 104 24 96 32 21 109 27 1092 7 21 3 0 0 18 . 8 0 0 0 50 8 8 3 3 0 8 . 0 0 0 0 21 Yhteensä 3603 104 1323 1404 542 1591 269 288 595 281 10000 Räme 1 38 . . . 32 . 0 . 11 . 80 2 171 . 21 5 16 75 . 3 21 11 323 3 1178 . 67 22 32 490 . 106 123 70 2086 4 4094 . 386 383 115 2065 75 308 436 185 8047 5 1208 . 107 155 11 427 67 82 208 40 2304 6 186 45 27 8 . 77 13 8 29 16 409 7 19 0 3 0 24 . 0 0 3 0 48 8 13 0 0 0 8 . 0 0 3 0 24 Yhteensä 6907 45 610 572 237 3134 155 507 834 321 13322 Korvet ja rämeet 1 91 . . . 104 . 0 . 27 . 222 2 393 . 48 10 75 228 0 5 48 21 829 3 1430 . 185 72 163 754 0 114 235 150 3102 4 5018 . 1140 1070 289 2664 163 485 562 314 11704 5 2849 . 430 712 67 906 208 163 413 74 5822 6 668 144 125 112 24 173 45 29 138 42 1501 7 40 3 3 0 42 . 8 0 3 0 98 8 21 3 3 0 16 . 0 0 3 0 45 Yhteensä 10510 149 1933 1976 779 4725 424 796 1429 602 23323 319 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 16. jatkuu Pohjois-Suomi Laadun alennuksen syy Pääryhmä Laatua ei Metsikön Puulaji Ylitiheys Hoitamat- Luontainen Hakkuut Tekninen Tuhot Tekninen Yhteensä ja kehitys- alennettu ikä tomuus harvuus laatu laatu+tuhot luokka km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 Korpi 1 20 . . . 30 . 0 . . 7 56 2 168 . 7 0 36 96 0 23 0 23 353 3 63 . 106 20 96 66 0 79 36 63 529 4 267 . 746 286 215 241 56 195 523 132 2660 5 237 . 99 85 0 46 13 138 115 112 845 6 39 37 10 7 0 26 10 30 33 26 218 7 0 0 0 0 0 . 7 0 0 0 7 8 0 0 0 0 0 . 0 0 0 0 0 Yhteensä 793 37 967 398 376 475 85 466 707 363 4667 Räme 1 33 . . . 20 . 0 . . . 53 2 135 . 17 0 13 69 0 23 0 40 296 3 802 . 62 20 46 606 10 547 79 350 2522 4 2257 . 272 197 122 1717 66 1050 737 749 7165 5 282 . 33 59 0 89 33 125 95 49 765 6 36 7 3 0 0 23 3 13 27 3 116 7 0 0 0 0 7 . 0 0 0 0 7 8 0 0 0 0 13 . 0 0 0 0 13 Yhteensä 3545 7 388 275 220 2505 112 1758 938 1191 10937 Korvet ja rämeet 1 53 . . . 49 . 0 . . 7 109 2 303 . 23 0 49 165 0 46 0 63 649 3 865 . 169 40 142 672 10 627 115 413 3052 4 2523 . 1018 482 336 1958 121 1245 1260 881 9825 5 519 . 132 144 . 135 46 264 210 161 1610 6 76 43 13 7 . 50 13 43 59 30 333 7 0 0 0 0 7 . 7 0 0 0 13 8 0 0 0 0 13 . 0 0 0 0 13 Yhteensä 4338 43 1355 673 596 2980 197 2224 1645 1554 15604 Kehitysluokkakoodit: 1 = puuton, 2 = pieni taimikko, 3 = varttunut taimikko, 4 = nuori kasvatusmetsikkö, 5 = varttunut kasvatusmetsikkö, 6 = uudistuskypsä metsikkö, 7 = suojuspuumetsikkö, 8 = siemenpuumetsikkö 320 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 17. Metsikön metsänhoidollisen laadun alennuksen syyt suon pääryhmän ja kuivatusvaiheen mukaan ojitetuilla metsämaan soilla. Laadun alennuksen syy Pääryhmä Laatua ei Metsikön Puulaji Ylitiheys Hoitamat- Luontainen Hakkuut Tekninen Tuhot Tekninen Yhteensä alennettu ikä tomuus harvuus laatu laatu+tuhot km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 ETELÄ-SUOMI Korpi Ojikko 262 16 67 80 40 166 19 13 35 16 713 Muuttuma 1881 56 515 517 262 816 134 139 198 99 4617 Turvekangas 1460 32 742 808 240 609 117 136 362 166 4670 Yhteensä 3603 104 1323 1404 542 1591 269 288 595 281 10000 Räme Ojikko 511 5 27 70 32 323 13 24 94 30 1128 Muuttuma 5334 26 349 303 149 2470 94 370 588 225 9907 Turvekangas 1061 13 234 200 56 342 48 114 152 66 2287 Yhteensä 6907 45 610 572 237 3134 155 507 834 321 13322 Korvet ja rämeet Ojikko 773 21 94 149 72 489 32 37 128 45 1841 Muuttuma 7216 82 863 819 411 3286 227 509 786 324 14524 Turvekangas 2522 45 976 1008 295 950 165 249 514 232 6957 Yhteensä 10510 149 1933 1976 779 4725 424 796 1429 602 23323 POHJOIS-SUOMI Korpi Ojikko 99 3 29 49 26 73 7 33 26 43 389 Muuttuma 503 20 658 237 204 261 59 320 481 228 2971 Turvekangas 191 13 280 112 145 142 20 112 200 92 1307 Yhteensä 793 37 967 398 376 475 85 466 707 363 4667 Räme Ojikko 302 0 20 39 10 187 20 99 52 82 811 Muuttuma 2948 3 315 190 188 2172 79 1594 802 1053 9343 Turvekangas 295 3 53 46 23 145 13 66 83 56 783 Yhteensä 3545 7 388 275 220 2505 112 1758 938 1191 10937 Korvet ja rämeet Ojikko 400 3 49 89 36 260 26 132 79 125 1200 Muuttuma 3451 23 973 427 392 2432 138 1914 1283 1281 12314 Turvekangas 486 16 333 158 168 288 33 178 283 148 2090 Yhteensä 4338 43 1355 673 596 2980 197 2224 1645 1554 15604 321 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 1 8. P in ta -a la t ja e ri t av oi n la sk et ut o su ud et t uh on a st ee n, o jit us til an te en ja p ää ry hm än m uk aa n m et sä m aa lla . Tu ho n as te Li ev ä To de t- Va ka v a Tä yd el - Y h- Y h- La at ua a le nt av at tu ho t y ht ee ns ä Va ka v at ja tä yd el lis et tu ho t y ht ee ns ä Ei tu ho ja Y ht ee ns ä ta v a lin en te en sä te en sä km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1) km 2 % 1) % 2) % 3) km 2 % 1) % 2) % 3) km 2 km 2 O JI TT A M AT TO M AT S U OT Et el ä- Su om i Ko rp i 27 9 24 8 40 8 57 5 6, 3 29 6 3, 3 12 ,5 51 ,4 48 0, 5 2, 0 8, 3 17 97 23 71 R äm e 22 9 12 5 32 3 38 9 4, 3 16 0 1, 8 10 ,0 41 ,1 35 0, 4 2, 2 8, 9 12 15 16 05 Y ht ee ns ä 50 8 37 3 72 11 96 4 10 ,6 45 6 5, 0 11 ,5 47 ,3 83 0, 9 2, 1 8, 6 30 12 39 76 Po hjo is- Su om i K o rp i 27 7 97 9 25 3 33 15 42 17 ,0 12 65 13 ,9 47 ,5 82 ,0 28 6 3, 1 10 ,7 18 ,5 11 23 26 65 R äm e 43 5 42 0 11 0 0 96 5 10 ,6 53 0 5, 8 21 ,7 54 ,9 11 0 1, 2 4, 5 11 ,4 14 75 24 40 Y ht ee ns ä 71 3 13 99 36 3 33 25 07 27 ,6 17 95 19 ,8 35 ,2 71 ,6 39 6 4, 4 7, 8 15 ,8 25 98 51 05 K o ko m aa K o rp i 55 6 12 26 29 3 41 21 17 23 ,3 15 60 17 ,2 31 ,0 73 ,7 33 4 3, 7 6, 6 15 ,8 29 20 50 36 R äm e 66 4 54 5 14 2 3 13 54 14 ,9 69 0 7, 6 17 ,1 50 ,9 14 4 1, 6 3, 6 10 ,7 26 90 40 45 Y ht ee ns ä 12 21 17 72 43 5 44 34 71 38 ,2 22 50 24 ,8 24 ,8 64 ,8 47 8 5, 3 5, 3 13 ,8 56 10 90 81 O JI TE TU T SU OT Et el ä- Su om i Ko rp i 13 83 13 66 24 9 61 30 59 7, 9 16 76 4, 3 16 ,8 54 ,8 31 0 0, 8 3, 1 10 ,1 69 42 10 00 0 R äm e 27 96 13 84 18 8 40 44 08 11 ,3 16 12 4, 1 12 ,1 36 ,6 22 8 0, 6 1, 7 5, 2 89 15 13 32 2 Y ht ee ns ä 41 78 27 50 43 7 10 1 74 66 19 ,2 32 88 8, 4 14 ,1 44 ,0 53 8 1, 4 2, 3 7, 2 15 85 7 23 32 3 Po hjo is- Su om i K o rp i 64 2 11 83 24 4 13 20 82 5, 3 14 40 3, 7 30 ,9 69 ,2 25 7 0, 7 5, 5 12 ,4 25 85 46 67 R äm e 24 13 19 91 28 1 30 47 15 12 ,1 23 02 5, 9 21 ,0 48 ,8 31 1 0, 8 2, 8 6, 6 62 22 10 93 7 Y ht ee ns ä 30 55 31 74 52 5 43 67 97 17 ,5 37 42 9, 6 24 ,0 55 ,1 56 8 1, 5 3, 6 8, 4 88 07 15 60 4 K o ko m aa K o rp i 20 24 25 49 49 3 75 51 41 13 ,2 31 16 8, 0 21 ,2 60 ,6 56 8 1, 5 3, 9 11 ,0 95 27 14 66 7 R äm e 52 09 33 75 46 8 70 91 22 23 ,4 39 13 10 ,1 16 ,1 42 ,9 53 8 1, 4 2, 2 5, 9 15 13 7 24 26 0 Y ht ee ns ä 72 33 59 24 96 1 14 4 14 26 3 36 ,6 70 30 18 ,1 18 ,1 49 ,3 11 06 2, 8 2, 8 7, 8 24 66 4 38 92 7 O JI TE TU T JA O JI TT A M AT TO M AT S U OT Y H TE EN SÄ Et el ä- Su om i Ko rp i 16 62 16 13 28 9 69 36 33 7, 6 19 72 4, 1 15 ,9 54 ,3 35 8 0, 7 2, 9 9, 9 87 39 12 37 2 R äm e 30 25 15 10 21 9 43 47 97 10 ,0 17 72 3, 7 11 ,9 36 ,9 26 2 0, 5 1, 8 5, 5 10 13 0 14 92 7 Y ht ee ns ä 46 86 31 23 50 9 11 2 84 30 17 ,6 37 43 7, 8 13 ,7 44 ,4 62 0 1, 3 2, 3 7, 4 18 86 9 27 29 9 Po hjo is- Su om i K o rp i 91 9 21 62 49 7 46 36 24 7, 5 27 05 5, 6 36 ,9 74 ,6 54 3 1, 1 7, 4 15 ,0 37 08 73 32 R äm e 28 49 24 11 39 1 30 56 80 11 ,8 28 31 5, 9 21 ,2 49 ,8 42 0 0, 9 3, 1 7, 4 76 97 13 37 7 Y ht ee ns ä 37 67 45 73 88 7 76 93 04 19 ,4 55 37 11 ,5 26 ,7 59 ,5 96 4 2, 0 4, 7 10 ,4 11 40 5 20 70 9 K o ko m aa K o rp i 25 80 37 75 78 6 11 6 72 57 15 ,1 46 77 9, 7 23 ,7 64 ,4 90 2 1, 9 4, 6 12 ,4 12 44 7 19 70 4 R äm e 58 73 39 21 61 0 72 10 47 7 21 ,8 46 03 9, 6 16 ,3 43 ,9 68 2 1, 4 2, 4 6, 5 17 82 8 28 30 4 Y ht ee ns ä 84 54 76 96 13 96 18 8 17 73 4 36 ,9 92 80 19 ,3 19 ,3 52 ,3 15 84 3, 3 3, 3 8, 9 30 27 4 48 00 8 1) O su us k o ko m aa n o jite ttu jen /oj itta ma tto mi en /ka ikk ien m ets äm aa n s o id en a la sta 2) O su us o sit te en p ää ty yp in k o ko n ai sa la sta 3) O su us o sit te en p ää ty yp in tu ho jen al ast a K IV EN N ÄI SM A AT Et el ä- Su om i 14 34 6 97 38 15 76 19 3 25 85 3 16 ,9 11 50 7 7, 5 13 ,1 44 ,5 17 69 1, 2 2, 0 6, 8 62 02 4 87 87 7 Po hjo is- Su om i 12 83 5 16 47 2 52 73 32 8 34 90 9 22 ,9 22 07 4 14 ,5 34 ,0 63 ,2 56 02 3, 7 8, 6 16 ,0 29 94 2 64 85 1 K o ko m aa 27 18 1 26 21 1 68 49 52 1 60 76 2 39 ,8 33 58 1 22 ,0 22 ,0 55 ,3 73 70 4, 8 4, 8 12 ,1 91 96 6 15 27 28 1) O su us k o ko m aa n k iv en n äi sm ai de n al as ta 2) O su us E te lä - Su om en /P oh joi s-S uo me n/k o ko m aa n k iv en n äi sm ai de n ko ko n ai sa la sta 3) O su us E te lä - Su om en /P oh joi s-S uo me n/k o ko m aa n k iv en n äi sm ai de n tu ho jen al ast a 322 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 19 . T uh on il m ia su ja a st e pä är yh m än ja o jit us til an te en m uk aa n. P in ta -a la t ja e ri t av oi n la sk et ut o su ud et . E te lä -S uo m i Tu ho n as te Tu ho t Tu ho t La at ua a le nt av at Va ka v at ja Tu ho n ilm ia su Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- yh te en sä yh te en sä (to de tta v at +v ak av at tä yd el lis et ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot tu ho t km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1) km 2 % 1) % 2) km 2 % 1) % 2) K O RP I O jitt am ato n Py sty ku ol le ita 37 40 11 5 93 1, 0 56 0, 6 2, 4 16 0, 2 0, 7 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 40 13 3 0 56 0, 6 16 0, 2 0, 7 3 0, 0 0, 1 La ho a 27 75 8 3 11 2 1, 2 85 0, 9 3, 6 11 0, 1 0, 5 R un ko v au rio ita 24 13 5 0 43 0, 5 19 0, 2 0, 8 5 0, 1 0, 2 La tv a ku ol lu t/k at ke n n u t 11 0 0 0 11 0, 1 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 M ui ta la tv at uh oja 27 43 5 0 74 0, 8 48 0, 5 2, 0 5 0, 1 0, 2 N eu la s- /le ht ik at o 10 1 59 8 0 16 8 1, 8 67 0, 7 2, 8 8 0, 1 0, 3 N eu la ste n/ le ht ie n v är iv ik o ja 13 3 0 0 16 0, 2 3 0, 0 0, 1 0 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 3 0 0 3 0, 0 3 0, 0 0, 1 0 0, 0 0, 0 Y ht ee ns ä 27 9 24 8 40 8 57 5 6, 3 29 6 3, 3 12 ,5 48 0, 5 2, 0 O jite ttu Py sty ku ol le ita 15 1 17 6 42 26 39 6 1, 0 24 5 0, 6 2, 4 69 0, 2 0, 7 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 10 9 56 11 5 18 1 0, 5 72 0, 2 0, 7 16 0, 0 0, 2 La ho a 10 6 28 0 29 8 42 3 1, 1 31 7 0, 8 3, 2 37 0, 1 0, 4 R un ko v au rio ita 11 7 13 6 5 0 25 8 0, 7 14 2 0, 4 1, 4 5 0, 0 0, 1 La tv a ku ol le ita ta i k at ke n n u t 26 21 11 0 58 0, 1 32 0, 1 0, 3 11 0, 0 0, 1 M ui ta la tv at uh oja 30 4 41 3 10 0 19 83 5 2, 1 53 1 1, 4 5, 3 11 9 0, 3 1, 2 N eu la s- /le ht ik at o 52 9 27 8 51 3 86 1 2, 2 33 2 0, 9 3, 3 54 0, 1 0, 5 N eu la ste n/ le ht ie n v är iv ik o ja 40 5 0 0 46 0, 1 5 0, 0 0, 1 0 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 0 0 0 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 Y ht ee ns ä 13 83 13 66 24 9 61 30 59 7, 9 16 76 4, 3 16 ,8 31 0 0, 8 3, 1 323 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 19 . j at ku u Tu ho n as te Tu ho t Tu ho t La at ua a le nt av at Va ka v at ja Tu ho n ilm ia su Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- yh te en sä yh te en sä (to de tta v at +v ak av at tä yd el lis et ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot tu ho t km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1) km 2 % 1) % 2) km 2 % 1) % 2) R ÄM E O jitt am ato n Py sty ku oll eit a 34 21 10 3 69 0, 8 35 0, 4 2, 2 13 0, 1 0, 8 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 11 16 0 0 27 0, 3 16 0, 2 1, 0 0 0, 0 0, 0 La ho a 0 5 5 0 11 0, 1 11 0, 1 0, 7 5 0, 1 0, 3 R un ko v au rio ita 19 13 3 0 35 0, 4 16 0, 2 1, 0 3 0, 0 0, 2 La tv a ku ol lu t t ai ta i k at ke n n u t 8 3 3 0 13 0, 1 5 0, 1 0, 3 3 0, 0 0, 2 M ui ta la tv at uh oja 27 11 5 0 43 0, 5 16 0, 2 1, 0 5 0, 1 0, 3 N eu la s- /le ht ik at o 10 1 50 5 0 15 7 1, 7 56 0, 6 3, 5 5 0, 1 0, 3 N eu la ste n/ le ht ie n v är iv ik o ja 30 3 0 0 32 0, 4 3 0, 0 0, 2 0 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 3 0 0 3 0, 0 3 0, 0 0, 2 0 0, 0 0, 0 Y ht ee ns ä 22 9 12 5 32 3 38 9 4, 3 16 0 1, 8 10 ,0 35 0, 4 2, 2 O jite ttu Py sty ku ol le ita 32 5 30 7 59 40 73 1 1, 9 40 6 1, 0 3, 0 99 0, 3 0, 7 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 12 3 48 11 0 18 2 0, 5 59 0, 2 0, 4 11 0, 0 0, 1 La ho a 32 62 3 0 96 0, 2 64 0, 2 0, 5 3 0, 0 0, 0 R un ko v au rio ita 75 72 0 0 14 6 0, 4 72 0, 2 0, 5 0 0, 0 0, 0 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 85 51 21 0 15 7 0, 4 72 0, 2 0, 5 21 0, 1 0, 2 M ui ta la tv at uh oja 50 0 39 8 67 0 96 5 2, 5 46 6 1, 2 3, 5 67 0, 2 0, 5 N eu la s- /le ht ik at o 14 12 39 8 19 0 18 28 4, 7 41 6 1, 1 3, 1 19 0, 0 0, 1 N eu la ste n/ le ht ie n v är iv ik o ja 24 5 48 8 0 30 1 0, 8 56 0, 1 0, 4 8 0, 0 0, 1 M on itu ho 0 0 0 0 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 Y ht ee ns ä 27 96 13 84 18 8 40 44 08 11 ,3 16 12 4, 1 12 ,1 22 8 0, 6 1, 7 K O RV ET JA R ÄM EE T O jitt am ato n Py sty ku oll eit a 71 61 21 8 16 1 1, 8 90 1, 0 2, 3 29 0, 3 0, 7 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 51 29 3 0 83 0, 9 32 0, 4 0, 8 3 0, 0 0, 1 La ho a 27 80 13 3 12 2 1, 3 96 1, 1 2, 4 16 0, 2 0, 4 R un ko v au rio ita 42 27 8 0 77 0, 9 35 0, 4 0, 9 8 0, 1 0, 2 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 19 3 3 0 24 0, 3 5 0, 1 0, 1 3 0, 0 0, 1 M ui ta la tv at uh oja 53 53 11 0 11 8 1, 3 64 0, 7 1, 6 11 0, 1 0, 3 N eu la s- /le ht ik at o 20 2 10 9 13 0 32 5 3, 6 12 3 1, 3 3, 1 13 0, 1 0, 3 N eu la ste n/ le ht ie n v är iv ik o ja 43 5 0 0 48 0, 5 5 0, 1 0, 1 0 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 5 0 0 5 0, 1 5 0, 1 0, 1 0 0, 0 0, 0 Y ht ee ns ä 50 8 37 3 72 11 96 4 10 ,6 45 6 5, 0 11 ,5 83 0, 9 2, 1 O jite ttu Py sty ku oll eit a 47 6 48 3 10 1 66 11 27 2, 9 65 1 1, 7 2, 8 16 8 0, 4 0, 7 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 23 1 10 5 21 5 36 3 0, 9 13 1 0, 3 0, 6 27 0, 1 0, 1 La ho a 13 8 34 1 32 8 52 0 1, 3 38 1 1, 0 1, 6 40 0, 1 0, 2 R un ko v au rio ita 19 1 20 8 5 0 40 5 1, 0 21 3 0, 5 0, 9 5 0, 0 0, 0 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 11 1 72 32 0 21 5 0, 6 10 4 0, 3 0, 4 32 0, 1 0, 1 M ui ta la tv at uh oja 80 4 81 1 16 7 19 18 01 4, 6 99 7 2, 6 4, 3 18 6 0, 5 0, 8 N eu la s- /le ht ik at o 19 41 67 6 70 3 26 89 6, 9 74 8 1, 9 3, 2 72 0, 2 0, 3 N eu la ste n/ le ht ie n v är iv ik o ja 28 5 54 8 0 34 7 0, 9 62 0, 2 0, 3 8 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 0 0 0 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 Y ht ee ns ä 41 78 27 50 43 7 10 1 74 66 19 ,2 32 88 8, 4 14 ,1 53 8 1, 4 2, 3 324 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 1 9. ja tk uu Po hj oi s- S uo m i Tu ho n as te Tu ho t Tu ho t La at ua a le nt av at Va ka v at ja Tu ho n ilm ia su Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- yh te en sä yh te en sä (to de tta v at +v ak av at tä yd el lis et ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot tu ho t km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1) km 2 % 1) % 2) km 2 % 1) % 2) K O RP I O jitt am ato n Py sty ku ol le ita 53 20 9 66 10 33 7 3, 7 28 4 3, 1 10 ,7 75 0, 8 2, 8 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 36 79 13 0 12 9 1, 4 93 1, 0 3, 5 13 0, 1 0, 5 La ho a 30 24 4 60 0 33 4 3, 7 30 4 3, 3 11 ,4 60 0, 7 2, 2 R un ko v au rio ita 10 13 0 0 23 0, 3 13 0, 1 0, 5 0 0, 0 0, 0 La tv a ku ol le ita , t ai k at ke n n u t 23 7 0 0 30 0, 3 7 0, 1 0, 2 0 0, 0 0, 0 M ui ta la tv at uh oja 46 27 8 10 0 33 4 3, 7 28 8 3, 2 10 ,8 10 0, 1 0, 4 N eu la s- /le ht ik at o 46 92 3 7 14 8 1, 6 10 2 1, 1 3, 8 10 0, 1 0, 4 N eu la ste n v är iv ik o ja 33 13 0 0 46 0, 5 13 0, 1 0, 5 0 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 43 10 1 17 16 1 1, 8 16 1 1, 8 6, 0 11 8 1, 3 4, 4 Y ht ee ns ä 27 7 97 9 25 3 33 15 42 17 ,0 12 65 13 ,9 47 ,5 28 6 3, 1 10 ,7 O jite ttu Py sty ku ol le ita 59 11 9 36 7 22 1 0, 6 16 2 0, 4 3, 5 43 0, 1 0, 9 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 72 26 3 0 10 2 0, 3 30 0, 1 0, 6 3 0, 0 0, 1 La ho a 89 20 4 69 3 36 5 0, 9 27 6 0, 7 5, 9 72 0, 2 1, 6 R un ko v au rio ita 56 56 10 0 12 1 0, 3 66 0, 2 1, 4 10 0, 0 0, 2 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 16 20 13 0 49 0, 1 33 0, 1 0, 7 13 0, 0 0, 3 M ui ta la tv at uh oja 14 9 49 8 59 0 70 6 1, 8 55 7 1, 4 11 ,9 59 0, 2 1, 3 N eu la s- /le ht ik at o 14 1 24 8 36 0 42 5 1, 1 28 4 0, 7 6, 1 36 0, 1 0, 8 N eu la ste n v är iv ik o ja 59 7 3 0 69 0, 2 10 0, 0 0, 2 3 0, 0 0, 1 M on itu ho 0 7 14 3 23 0, 1 23 0, 1 0, 5 17 0, 0 0, 4 Y ht ee ns ä 64 2 11 83 24 4 13 20 82 5, 3 14 40 3, 7 30 ,9 25 7 0, 7 5, 5 325 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 1 9. ja tk uu Tu ho n as te Tu ho t Tu ho t La at ua a le nt av at Va ka v at ja Tu ho n ilm ia su Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- yh te en sä yh te en sä (to de tta v at +v ak av at tä yd el lis et ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot tu ho t km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1) km 2 % 1) % 2) km 2 % 1) % 2) R ÄM E O jitt am ato n Py sty ku ol le ita 96 14 7 63 0 30 5 3, 4 21 0 2, 3 8, 6 63 0, 7 2, 6 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 37 42 0 0 79 0, 9 42 0, 5 1, 7 0 0, 0 0, 0 La ho a 3 10 7 0 20 0, 2 16 0, 2 0, 7 7 0, 1 0, 3 R un ko v au rio ita 30 20 0 0 49 0, 5 20 0, 2 0, 8 0 0, 0 0, 0 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 16 23 7 0 46 0, 5 30 0, 3 1, 2 7 0, 1 0, 3 M ui ta la tv at uh oja 92 93 7 0 19 2 2, 1 99 1, 1 4, 1 7 0, 1 0, 3 N eu la s- /le ht ik at o 11 5 79 7 0 20 1 2, 2 86 0, 9 3, 5 7 0, 1 0, 3 N eu la ste n v är iv ik o ja 46 0 0 0 46 0, 5 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 7 21 0 27 0, 3 27 0, 3 1, 1 21 0, 2 0, 8 Y ht ee ns ä 43 5 42 0 11 0 0 96 5 10 ,6 53 0 5, 8 21 ,7 11 0 1, 2 4, 5 O jite ttu Py sty ku ol le ita 15 2 14 9 72 10 38 4 1, 0 23 2 0, 6 2, 1 82 0, 2 0, 8 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 88 95 13 0 19 7 0, 5 10 8 0, 3 1, 0 13 0, 0 0, 1 La ho a 7 33 0 0 39 0, 1 33 0, 1 0, 3 0 0, 0 0, 0 R un ko v au rio ita 10 9 56 7 0 17 1 0, 4 62 0, 2 0, 6 7 0, 0 0, 1 La tv a ko llu t t ai k at ke n n u t 19 5 12 9 26 3 35 3 0, 9 15 9 0, 4 1, 4 30 0, 1 0, 3 M ui ta la tv at uh oja 90 9 11 87 11 0 10 22 15 5, 7 13 06 3, 4 11 ,9 11 9 0, 3 1, 1 N eu la s- /le ht ik at o 61 0 26 9 33 7 91 9 2, 4 30 9 0, 8 2, 8 40 0, 1 0, 4 N eu la ste n v är iv ik o ja 34 5 73 20 0 43 7 1, 1 93 0, 2 0, 8 20 0, 1 0, 2 M on itu ho 0 0 0 0 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 Y ht ee ns ä 24 13 19 91 28 1 30 47 15 12 ,1 23 02 5, 9 21 ,0 31 1 0, 8 2, 8 K O RV ET JA R ÄM EE T O jitt am ato n Py sty ku ol le ita 14 8 35 5 12 8 10 64 2 7, 1 49 4 5, 4 9, 7 13 8 1, 5 2, 7 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 73 12 1 13 0 20 8 2, 3 13 5 1, 5 2, 6 13 0, 1 0, 3 La ho a 33 25 4 66 0 35 3 3, 9 32 0 3, 5 6, 3 66 0, 7 1, 3 R un ko v au rio ita 39 33 0 0 72 0, 8 33 0, 4 0, 6 0 0, 0 0, 0 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 40 30 7 0 76 0, 8 36 0, 4 0, 7 7 0, 1 0, 1 M ui ta la tv at uh oja 13 9 37 1 16 0 52 6 5, 8 38 7 4, 3 7, 6 16 0, 2 0, 3 N eu la s- /le ht ik at o 16 1 17 1 10 7 34 9 3, 8 18 8 2, 1 3, 7 17 0, 2 0, 3 N eu la ste n v är iv ik o ja 80 13 0 0 93 1, 0 13 0, 1 0, 3 0 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 50 12 2 17 18 8 2, 1 18 8 2, 1 3, 7 13 8 1, 5 2, 7 Y ht ee ns ä 71 3 13 99 36 3 33 25 07 27 ,6 17 95 19 ,8 35 ,2 39 6 4, 4 7, 8 O jite ttu Py sty ku ol le ita 21 1 26 8 10 9 17 60 5 1, 6 39 4 1, 0 2, 5 12 6 0, 3 0, 8 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 16 1 12 1 16 0 29 9 0, 8 13 8 0, 4 0, 9 16 0, 0 0, 1 La ho a 95 23 6 69 3 40 4 1, 0 30 9 0, 8 2, 0 72 0, 2 0, 5 R un ko v au rio ita 16 4 11 2 16 0 29 2 0, 8 12 8 0, 3 0, 8 16 0, 0 0, 1 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 21 1 14 9 40 3 40 3 1, 0 19 2 0, 5 1, 2 43 0, 1 0, 3 M ui ta la tv at uh oja 10 57 16 85 16 9 10 29 21 7, 5 18 63 4, 8 11 ,9 17 9 0, 5 1, 1 N eu la s- /le ht ik at o 75 1 51 7 69 7 13 44 3, 5 59 3 1, 5 3, 8 76 0, 2 0, 5 N eu la ste n v är iv ik o ja 40 4 79 23 0 50 6 1, 3 10 2 0, 3 0, 7 23 0, 1 0, 1 M on itu ho 0 7 14 3 23 0, 1 23 0, 1 0, 2 17 0, 0 0, 1 Y ht ee ns ä 30 55 31 74 52 5 43 67 97 17 ,5 37 42 9, 6 24 ,0 56 8 1, 5 3, 6 326 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 1 9. ja tk uu K ok o m aa Tu ho n as te Tu ho t Tu ho t La at ua a le nt av at Va ka v at ja Tu ho n ilm ia su Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- yh te en sä yh te en sä (to de tta v at +v ak av at tä yd el lis et ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot tu ho t km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1) km 2 % 1) % 2) km 2 % 1) % 2) K O RP I O jitt am ato n Py sty ku ol le ita 90 24 9 76 15 42 9 4, 7 34 0 3, 7 6, 7 91 1, 0 1, 8 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 76 93 16 0 18 5 2, 0 10 8 1, 2 2, 2 16 0, 2 0, 3 La ho a 56 31 9 68 3 44 5 4, 9 38 9 4, 3 7, 7 70 0, 8 1, 4 R un ko v au rio ita 34 27 5 0 66 0, 7 32 0, 4 0, 6 5 0, 1 0, 1 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 34 7 0 0 41 0, 4 7 0, 1 0, 1 0 0, 0 0, 0 M ui ta la tv at uh oja 73 32 1 15 0 40 9 4, 5 33 6 3, 7 6, 7 15 0, 2 0, 3 N eu la s- /le ht ik at o 14 7 15 1 11 7 31 6 3, 5 16 9 1, 9 3, 4 18 0, 2 0, 4 N eu la ste n v är iv ik o ja 47 16 0 0 63 0, 7 16 0, 2 0, 3 0 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 46 10 1 17 16 4 1, 8 16 4 1, 8 3, 2 11 8 1, 3 2, 3 Y ht ee ns ä 55 6 12 26 29 3 41 21 17 23 ,3 15 60 17 ,2 31 ,0 33 4 3, 7 6, 6 O jite ttu Py sty ku ol le ita 21 1 29 5 79 33 61 7 1, 6 40 7 1, 0 2, 8 11 2 0, 3 0, 8 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 18 1 83 14 5 28 3 0, 7 10 2 0, 3 0, 7 19 0, 0 0, 1 La ho a 19 5 48 3 98 11 78 8 2, 0 59 3 1, 5 4, 0 11 0 0, 3 0, 7 R un ko v au rio ita 17 2 19 2 15 0 38 0 1, 0 20 7 0, 5 1, 4 15 0, 0 0, 1 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 43 41 24 0 10 8 0, 3 65 0, 2 0, 4 24 0, 1 0, 2 M ui ta la tv at uh oja 45 3 91 1 15 9 19 15 41 4, 0 10 88 2, 8 7, 4 17 8 0, 5 1, 2 N eu la s- /le ht ik at o 67 0 52 6 87 3 12 86 3, 3 61 6 1, 6 4, 2 90 0, 2 0, 6 N eu la ste n v är iv ik o ja 10 0 12 3 0 11 5 0, 3 15 0, 0 0, 1 3 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 7 14 3 23 0, 0 0 0, 0 0, 0 17 0, 0 0, 1 Y ht ee ns ä 20 24 25 49 49 3 75 51 41 13 ,2 31 16 8, 0 21 ,2 56 8 1, 5 3, 9 327 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 1 9. ja tk uu Tu ho n as te Tu ho t Tu ho t La at ua a le nt av at Va ka v at ja Tu ho n ilm ia su Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- yh te en sä yh te en sä (to de tta v at +v ak av at tä yd el lis et ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot tu ho t km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1) km 2 % 1) % 2) km 2 % 1) % 2) R ÄM E O jitt am ato n Py sty ku oll eit a 13 0 16 8 73 3 37 4 4, 1 24 4 2, 7 6, 0 76 0, 8 1, 9 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 47 58 0 0 10 6 1, 2 58 0, 6 1, 4 0 0, 0 0, 0 La ho a 3 15 12 0 30 0, 3 27 0, 3 0, 7 12 0, 1 0, 3 R un ko v au rio ita 48 33 3 0 84 0, 9 36 0, 4 0, 9 3 0, 0 0, 1 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 24 26 9 0 59 0, 7 35 0, 4 0, 9 9 0, 1 0, 2 M ui ta la tv at uh oja 11 9 10 3 12 0 23 5 2, 6 11 5 1, 3 2, 9 12 0, 1 0, 3 N eu la s- /le ht ik at o 21 7 12 9 12 0 35 8 3, 9 14 2 1, 6 3, 5 12 0, 1 0, 3 N eu la ste n v är iv ik o ja 76 3 0 0 78 0, 9 3 0, 0 0, 1 0 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 9 21 0 30 0, 3 30 0, 3 0, 7 21 0, 2 0, 5 Y ht ee ns ä 66 4 54 5 14 2 3 13 54 14 ,9 69 0 7, 6 17 ,1 14 4 1, 6 3, 6 O jite ttu Py sty ku oll eit a 47 6 45 7 13 1 50 11 14 2, 9 63 8 1, 6 2, 6 18 1 0, 5 0, 7 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 21 1 14 3 24 0 37 9 1, 0 16 7 0, 4 0, 7 24 0, 1 0, 1 La ho a 39 94 3 0 13 6 0, 3 97 0, 2 0, 4 3 0, 0 0, 0 R un ko v au rio ita 18 3 12 8 7 0 31 7 0, 8 13 4 0, 3 0, 6 7 0, 0 0, 0 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 27 9 18 0 48 3 51 0 1, 3 23 1 0, 6 1, 0 51 0, 1 0, 2 M ui ta la tv at uh oja 14 09 15 85 17 7 10 31 81 8, 2 17 72 4, 6 7, 3 18 7 0, 5 0, 8 N eu la s- /le ht ik at o 20 22 66 7 52 7 27 47 7, 1 72 5 1, 9 3, 0 58 0, 1 0, 2 N eu la ste n v är iv ik o ja 58 9 12 1 28 0 73 8 1, 9 14 9 0, 4 0, 6 28 0, 1 0, 1 M on itu ho 0 0 0 0 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 Y ht ee ns ä 52 09 33 75 46 8 70 91 22 23 ,4 39 13 10 ,1 16 ,1 53 8 1, 4 2, 2 K O RV ET JA R ÄM EE T O jitt am ato n Py sty ku oll eit a 21 9 41 7 15 0 18 80 3 8, 8 58 4 6, 4 6, 4 16 7 1, 8 1, 8 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 12 4 15 1 16 0 29 0 3, 2 16 7 1, 8 1, 8 16 0, 2 0, 2 La ho a 59 33 4 80 3 47 6 5, 2 41 6 4, 6 4, 6 82 0, 9 0, 9 R un ko v au rio ita 82 60 8 0 15 0 1, 6 68 0, 7 0, 7 8 0, 1 0, 1 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 58 32 9 0 10 0 1, 1 42 0, 5 0, 5 9 0, 1 0, 1 M ui ta la tv at uh oja 19 2 42 4 27 0 64 3 7, 1 45 1 5, 0 5, 0 27 0, 3 0, 3 N eu la s- /le ht ik at o 36 4 28 1 23 7 67 4 7, 4 31 1 3, 4 3, 4 30 0, 3 0, 3 N eu la ste n v är iv ik o ja 12 3 18 0 0 14 1 1, 6 18 0, 2 0, 2 0 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 55 12 2 17 19 3 2, 1 19 3 2, 1 2, 1 13 8 1, 5 1, 5 Y ht ee ns ä 12 21 17 72 43 5 44 34 71 38 ,2 22 50 24 ,8 24 ,8 47 8 5, 3 5, 3 O jite ttu Py sty ku oll eit a 68 7 75 1 21 0 83 17 32 4, 4 10 45 2, 7 2, 7 29 3 0, 8 0, 8 K aa tu ne ita , k at ke n n ei ta 39 2 22 6 38 5 66 1 1, 7 26 9 0, 7 0, 7 43 0, 1 0, 1 La ho a 23 4 57 8 10 1 11 92 4 2, 4 69 0 1, 8 1, 8 11 2 0, 3 0, 3 R un ko v au rio ita 35 5 32 0 22 0 69 7 1, 8 34 2 0, 9 0, 9 22 0, 1 0, 1 La tv a ku ol lu t t ai k at ke n n u t 32 2 22 1 72 3 61 8 1, 6 29 6 0, 8 0, 8 75 0, 2 0, 2 M ui ta la tv at uh oja 18 61 24 96 33 6 29 47 22 12 ,1 28 60 7, 3 7, 3 36 4 0, 9 0, 9 N eu la s- /le ht ik at o 26 92 11 93 13 9 9 40 33 10 ,4 13 41 3, 4 3, 4 14 8 0, 4 0, 4 N eu la ste n v är iv ik o ja 68 9 13 3 31 0 85 3 2, 2 16 4 0, 4 0, 4 31 0, 1 0, 1 M on itu ho 0 7 14 3 23 0, 0 23 0, 1 0, 1 17 0, 0 0, 0 Y ht ee ns ä 72 33 59 24 96 1 14 4 14 26 3 36 ,6 70 30 18 ,1 18 ,1 11 06 2, 8 2, 8 1) O su us k o ko m aa n o jite tui sta /oj itta ma tto mi sta so ist a 2) O su us o sit te en (p ää ry hm än , o jitu sti lan tee n, alu een ) s ois ta 328 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 2 0. T uh on s yy ja a st e pä är yh m än ja o jit us til an te en m uk aa n. P in ta -a la t ja e ri t av oi n la sk et ut o su ud et . E te lä -S uo m i Tu ho n as te Tu ho t y ht ee ns ä La at ua a le nt av at Va ka v at ja tä yd el lis et Tu ho n sy y Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- (to de tta v at +v ak av at tu ho t ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1) % 2) km 2 % 1) % 2) km 2 % 1) % 2) K O RP I O jitt am ato n A bi oo tti se t 85 61 13 5 16 5 1, 8 7, 0 80 0, 9 3, 4 19 0, 2 0, 8 Ih m in en 11 8 3 0 21 0, 2 0, 9 11 0, 1 0, 4 3 0, 0 0, 1 H irv i 3 5 0 0 8 0, 1 0, 3 5 0, 1 0, 2 0 0, 0 0, 0 H yö n te ise t 5 0 0 0 5 0, 1 0, 2 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 Si en et 10 7 10 1 8 3 21 8 2, 4 9, 2 11 2 1, 2 4, 7 11 0, 1 0, 4 K ilp ai lu 21 35 3 0 58 0, 6 2, 5 37 0, 4 1, 6 3 0, 0 0, 1 M on itu ho 0 3 0 0 3 0, 0 0, 1 3 0, 0 0, 1 0 0, 0 0, 0 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 13 5 3 0 22 0, 2 0, 9 8 0, 1 0, 3 3 0, 0 0, 1 – o jitu sta rve 35 29 11 0 74 0, 8 3, 1 40 0, 4 1, 7 11 0, 1 0, 4 Y ht ee ns ä 27 9 24 8 40 8 57 5 6, 3 24 ,2 29 6 3, 3 12 ,5 48 0, 5 2, 0 O jite ttu A bi oo tti se t 20 5 23 8 53 24 51 9 1, 3 5, 2 31 5 0, 8 3, 1 77 0, 2 0, 8 Ih m in en 90 75 0 0 16 4 0, 4 1, 6 75 0, 2 0, 7 0 0, 0 0, 0 M yy rä 3 5 0 5 13 0, 0 0, 1 11 0, 0 0, 1 5 0, 0 0, 1 H irv i 37 64 24 3 12 9 0, 3 1, 3 91 0, 2 0, 9 27 0, 1 0, 3 H yö n te ise t 13 5 0 0 18 0, 0 0, 2 5 0, 0 0, 1 0 0, 0 0, 0 Si en et 64 4 46 2 70 16 11 91 3, 1 11 ,9 54 7 1, 4 5, 5 85 0, 2 0, 9 K ilp ai lu 17 8 20 9 48 8 44 4 1, 1 4, 4 26 6 0, 7 2, 7 57 0, 1 0, 6 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 16 5 22 5 32 5 42 8 1, 1 4, 3 26 3 0, 7 2, 6 38 0, 1 0, 4 – o jitu sta rve 48 83 22 0 15 3 0, 4 1, 5 10 5 0, 3 1, 0 22 0, 1 0, 2 Y ht ee ns ä 13 83 13 66 24 9 61 30 59 7, 9 30 ,6 16 76 4, 3 16 ,8 31 0 0, 8 3, 1 329 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 2 0. ja tk uu Tu ho n as te Tu ho t y ht ee ns ä La at ua a le nt av at Va ka v at ja tä yd el lis et Tu ho n sy y Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- (to de tta v at +v ak av at tu ho t ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) R ÄM E O jitt am ato n A bi oo tti se t 24 32 3 0 59 0, 6 3, 7 35 0, 4 2, 2 3 0, 0 0, 2 Ih m in en 0 5 0 0 5 0, 1 0, 3 5 0, 1 0, 3 0 0, 0 0, 0 H irv i 16 0 0 0 16 0, 2 1, 0 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 H yö n te ise t 5 8 3 0 16 0, 2 1, 0 11 0, 1 0, 7 3 0, 0 0, 2 Si en et 12 8 48 5 0 18 1 2, 0 11 ,3 53 0, 6 3, 3 5 0, 1 0, 3 K ilp ai lu 8 3 8 0 19 0, 2 1, 2 11 0, 1 0, 7 8 0, 1 0, 5 M on itu ho 0 3 0 0 3 0, 0 0, 2 3 0, 0 0, 2 0 0, 0 0, 0 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 8 11 3 0 21 0, 2 1, 3 13 0, 1 0, 8 3 0, 0 0, 2 – o jitu sta rve 40 16 10 3 69 0, 8 4, 3 29 0, 3 1, 8 13 0, 1 0, 8 Y ht ee ns ä 22 9 12 5 32 3 38 9 4, 3 24 ,2 16 0 1, 8 10 ,0 35 0, 4 2, 2 O jite ttu A bi oo tti se t 23 8 17 4 35 11 45 8 1, 2 3, 4 22 0 0, 6 1, 7 46 0, 1 0, 3 Ih m in en 45 24 0 0 69 0, 2 0, 5 24 0, 1 0, 2 0 0, 0 0, 0 M yy rä 0 0 3 0 3 0, 0 0, 0 3 0, 0 0, 0 3 0, 0 0, 0 H irv i 22 1 11 5 29 8 37 3 1, 0 2, 8 15 2 0, 4 1, 1 37 0, 1 0, 3 H yö n te ise t 56 29 5 0 91 0, 2 0, 7 35 0, 1 0, 3 5 0, 0 0, 0 Si en et 16 85 67 9 64 13 24 41 6, 3 18 ,3 75 6 1, 9 5, 7 77 0, 2 0, 6 K ilp ai lu 85 77 8 0 17 1 0, 4 1, 3 86 0, 2 0, 6 8 0, 0 0, 1 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 27 0 15 7 27 3 45 7 1, 2 3, 4 18 7 0, 5 1, 4 29 0, 1 0, 2 – o jitu sta rve 19 5 12 8 16 5 34 4 0, 9 2, 6 14 9 0, 4 1, 1 21 0, 1 0, 2 Y ht ee ns ä 27 96 13 84 18 8 40 44 08 11 ,3 33 ,1 16 12 4, 1 12 ,1 22 8 0, 6 1, 7 330 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 2 0. ja tk uu Tu ho n as te Tu ho t y ht ee ns ä La at ua a le nt av at Va ka v at ja tä yd el lis et Tu ho n sy y Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- (to de tta v at +v ak av at tu ho t ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) K O RV ET JA R ÄM EE T O jitt am ato n A bi oo tti se t 10 9 93 16 5 22 4 2, 5 5, 6 11 5 1, 3 2, 9 21 0, 2 0, 5 Ih m in en 11 13 3 0 27 0, 3 0, 7 16 0, 2 0, 4 3 0, 0 0, 1 H irv i 19 5 0 0 24 0, 3 0, 6 5 0, 1 0, 1 0 0, 0 0, 0 H yö n te ise t 11 8 3 0 21 0, 2 0, 5 11 0, 1 0, 3 3 0, 0 0, 1 Si en et 23 4 14 9 13 3 39 9 4, 4 10 ,0 16 5 1, 8 4, 1 16 0, 2 0, 4 K ilp ai lu 29 37 11 0 77 0, 9 1, 9 48 0, 5 1, 2 11 0, 1 0, 3 M on itu ho 0 5 0 0 5 0, 1 0, 1 5 0, 1 0, 1 0 0, 0 0, 0 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 21 16 5 0 43 0, 5 1, 1 21 0, 2 0, 5 5 0, 1 0, 1 – o jitu sta rve 75 45 21 3 14 4 1, 6 3, 6 69 0, 8 1, 7 24 0, 3 0, 6 Y ht ee ns ä 50 8 37 3 72 11 96 4 10 ,6 24 ,2 45 6 5, 0 11 ,5 83 0, 9 2, 1 O jite ttu A bi oo tti se t 44 3 41 2 88 34 97 8 2, 5 4, 2 53 5 1, 4 2, 3 12 3 0, 3 0, 5 Ih m in en 13 5 99 0 0 23 4 0, 6 1, 0 99 0, 3 0, 4 0 0, 0 0, 0 M yy rä 3 5 3 5 16 0, 0 0, 1 13 0, 0 0, 1 8 0, 0 0, 0 H irv i 25 9 17 9 53 11 50 2 1, 3 2, 2 24 3 0, 6 1, 0 64 0, 2 0, 3 H yö n te ise t 69 35 5 0 10 9 0, 3 0, 5 40 0, 1 0, 2 5 0, 0 0, 0 Si en et 23 28 11 40 13 4 29 36 31 9, 3 15 ,6 13 03 3, 3 5, 6 16 3 0, 4 0, 7 K ilp ai lu 26 3 28 7 56 8 61 5 1, 6 2, 6 35 1 0, 9 1, 5 65 0, 2 0, 3 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 43 5 38 2 59 8 88 5 2, 3 3, 8 44 9 1, 2 1, 9 67 0, 2 0, 3 – o jitu sta rve 24 3 21 1 38 5 49 7 1, 3 2, 1 25 4 0, 7 1, 1 43 0, 1 0, 2 Y ht ee ns ä 41 78 27 50 43 7 10 1 74 66 19 ,2 32 ,0 32 88 8, 4 14 ,1 53 8 1, 4 2, 3 331 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 2 0. ja tk uu Po hj o is -S uo m i Tu ho n as te Tu ho t y ht ee ns ä La at ua a le nt av at Va ka v at ja tä yd el lis et Tu ho n sy y Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- (to de tta v at +v ak av at tu ho t ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) K O RP I O jitt am ato n A bi oo tti se t 99 22 5 7 10 34 1 3, 8 12 ,8 24 1 2, 7 9, 1 16 0, 2 0, 6 Ih m in en 3 0 0 0 3 0, 0 0, 1 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 H irv i 7 20 7 0 33 0, 4 1, 2 26 0, 3 1, 0 7 0, 1 0, 2 Si en et 69 33 0 99 7 50 5 5, 6 18 ,9 43 6 4, 8 16 ,3 10 5 1, 2 4, 0 K ilp ai lu 30 96 0 0 12 5 1, 4 4, 7 96 1, 1 3, 6 0 0, 0 0, 0 M on itu ho 0 43 10 1 17 16 1 1, 8 6, 0 16 1 1, 8 6, 0 11 8 1, 3 4, 4 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 26 12 6 26 0 17 9 2, 0 6, 7 15 2 1, 7 5, 7 26 0, 3 1, 0 – o jitu sta rve 43 13 9 13 0 19 5 2, 1 7, 3 15 2 1, 7 5, 7 13 0, 1 0, 5 Y ht ee ns ä 27 7 97 9 25 3 33 15 42 17 ,0 57 ,9 12 65 13 ,9 47 ,5 28 6 3, 1 10 ,7 O jite ttu A bi oo tti se t 14 5 23 1 89 7 47 1 1, 2 10 ,1 32 7 0, 8 7, 0 96 0, 2 2, 1 Ih m in en 50 26 3 0 79 0, 2 1, 7 30 0, 1 0, 6 3 0, 0 0, 1 H irv i 23 26 10 0 59 0, 2 1, 3 36 0, 1 0, 8 10 0, 0 0, 2 H yö n te ise t 10 0 0 0 10 0, 0 0, 2 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 Si en et 22 3 28 9 69 3 58 5 1, 5 12 ,5 36 2 0, 9 7, 8 72 0, 2 1, 6 K ilp ai lu 66 32 0 26 0 41 2 1, 1 8, 8 34 6 0, 9 7, 4 26 0, 1 0, 6 M on itu ho 0 7 14 3 23 0, 1 0, 5 23 0, 1 0, 5 17 0, 0 0, 4 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 89 19 8 10 0 29 7 0, 8 6, 4 20 8 0, 5 4, 5 10 0, 0 0, 2 – o jitu sta rve 36 85 23 0 14 5 0, 4 3, 1 10 8 0, 3 2, 3 23 0, 1 0, 5 Y ht ee ns ä 64 2 11 83 24 4 13 20 82 5, 3 44 ,6 14 40 3, 7 30 ,9 25 7 0, 7 5, 5 332 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 2 0. ja tk uu Tu ho n as te Tu ho t y ht ee ns ä La at ua a le nt av at Va ka v at ja tä yd el lis et Tu ho n sy y Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- (to de tta v at +v ak av at tu ho t ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) R ÄM E O jitt am ato n A bi oo tti se t 10 3 12 1 23 0 24 7 2, 7 10 ,1 14 5 1, 6 5, 9 23 0, 3 0, 9 Ih m in en 3 13 0 0 17 0, 2 0, 7 13 0, 1 0, 5 0 0, 0 0, 0 H irv i 10 0 7 0 17 0, 2 0, 7 7 0, 1 0, 3 7 0, 1 0, 3 H yö n te ise t 26 7 0 0 33 0, 4 1, 3 7 0, 1 0, 3 0 0, 0 0, 0 Si en et 86 77 33 0 19 5 2, 1 8, 0 11 0 1, 2 4, 5 33 0, 4 1, 4 K ilp ai lu 20 20 7 0 46 0, 5 1, 9 26 0, 3 1, 1 7 0, 1 0, 3 M on itu ho 0 7 21 0 27 0, 3 1, 1 27 0, 3 1, 1 21 0, 2 0, 8 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 96 59 10 16 5 1, 8 6, 8 69 0, 8 2, 8 10 0, 1 0, 4 – o jitu sta rve 92 11 6 10 0 21 8 2, 4 8, 9 12 6 1, 4 5, 2 10 0, 1 0, 4 Y ht ee ns ä 43 5 42 0 11 0 0 96 5 10 ,6 39 ,6 53 0 5, 8 21 ,7 11 0 1, 2 4, 5 O jite ttu A bi oo tti se t 46 7 89 8 14 5 23 15 34 3, 9 14 ,0 10 66 2, 7 9, 7 16 9 0, 4 1, 5 Ih m in en 72 3 0 0 75 0, 2 0, 7 3 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 M yy rä 3 0 0 0 3 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 H irv i 15 1 15 8 26 0 33 5 0, 9 3, 1 18 4 0, 5 1, 7 26 0, 1 0, 2 H yö n te ise t 15 4 43 3 0 20 0 0, 5 1, 8 46 0, 1 0, 4 3 0, 0 0, 0 Si en et 56 5 24 6 40 7 85 7 2, 2 7, 8 29 2 0, 8 2, 7 46 0, 1 0, 4 K ilp ai lu 53 66 3 0 12 1 0, 3 1, 1 69 0, 2 0, 6 3 0, 0 0, 0 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 49 4 36 0 30 0 88 4 2, 3 8, 1 39 0 1, 0 3, 6 30 0, 1 0, 3 – o jitu sta rve 45 4 21 7 33 0 70 4 1, 8 6, 4 25 0 0, 6 2, 3 33 0, 1 0, 3 Y ht ee ns ä 24 13 19 91 28 1 30 47 15 12 ,1 43 ,1 23 02 5, 9 21 ,0 31 1 0, 8 2, 8 333 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 2 0. ja tk uu Tu ho n as te Tu ho t y ht ee ns ä La at ua a le nt av at Va ka v at ja tä yd el lis et Tu ho n sy y Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- (to de tta v at +v ak av at tu ho t ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) K O RV ET JA R ÄM EE T O jitt am ato n A bi oo tti se t 20 2 34 6 30 10 58 8 6, 5 11 ,5 38 6 4, 2 7, 6 40 0, 4 0, 8 Ih m in en 7 13 0 0 20 0, 2 0, 4 13 0, 1 0, 3 0 0, 0 0, 0 H irv i 17 20 13 0 50 0, 5 1, 0 33 0, 4 0, 6 13 0, 1 0, 3 H yö n te ise t 26 7 0 0 33 0, 4 0, 6 7 0, 1 0, 1 0 0, 0 0, 0 Si en et 15 5 40 7 13 2 7 70 0 7, 7 13 ,7 54 5 6, 0 10 ,7 13 9 1, 5 2, 7 K ilp ai lu 49 11 6 7 0 17 2 1, 9 3, 4 12 2 1, 3 2, 4 7 0, 1 0, 1 M on itu ho 0 50 12 2 17 18 8 2, 1 3, 7 18 8 2, 1 3, 7 13 8 1, 5 2, 7 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 12 2 18 5 36 0 34 4 3, 8 6, 7 22 2 2, 4 4, 3 36 0, 4 0, 7 – o jitu sta rve 13 5 25 5 23 0 41 4 4, 6 8, 1 27 9 3, 1 5, 5 23 0, 3 0, 5 Y ht ee ns ä 71 3 13 99 36 3 33 25 07 27 ,6 49 ,1 17 95 19 ,8 35 ,2 39 6 4, 4 7, 8 O jite ttu A bi oo tti se t 61 2 11 28 23 4 30 20 05 5, 2 12 ,8 13 93 3, 6 8, 9 26 4 0, 7 1, 7 Ih m in en 12 2 30 3 0 15 5 0, 4 1, 0 33 0, 1 0, 2 3 0, 0 0, 0 M yy rä 3 0 0 0 3 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 H irv i 17 4 18 4 36 0 39 4 1, 0 2, 5 22 1 0, 6 1, 4 36 0, 1 0, 2 H yö n te ise t 16 4 43 3 0 21 0 0, 5 1, 3 46 0, 1 0, 3 3 0, 0 0, 0 Si en et 78 8 53 6 10 9 10 14 42 3, 7 9, 2 65 4 1, 7 4, 2 11 9 0, 3 0, 8 K ilp ai lu 11 8 38 6 29 0 53 3 1, 4 3, 4 41 5 1, 1 2, 7 29 0, 1 0, 2 M on itu ho 0 7 14 3 23 0, 1 0, 2 23 0, 1 0, 2 17 0, 0 0, 1 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 58 3 55 9 40 0 11 82 3, 0 7, 6 59 8 1, 5 3, 8 40 0, 1 0, 3 – o jitu sta rve 49 0 30 2 56 0 84 9 2, 2 5, 4 35 9 0, 9 2, 3 56 0, 1 0, 4 Y ht ee ns ä 30 55 31 74 52 5 43 67 97 17 ,5 43 ,6 37 42 9, 6 24 ,0 56 8 1, 5 3, 6 334 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 2 0. ja tk uu K o ko m aa Tu ho n as te Tu ho t y ht ee ns ä La at ua a le nt av at Va ka v at ja tä yd el lis et Tu ho n sy y Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- (to de tta v at +v ak av at tu ho t ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) K O RP I O jitt am ato n A bi oo tti se t 18 4 28 6 20 15 50 6 5, 6 10 ,0 32 1 3, 5 6, 4 35 0, 4 0, 7 Ih m in en 14 8 3 0 25 0, 3 0, 5 11 0, 1 0, 2 3 0, 0 0, 1 H irv i 9 25 7 0 41 0, 5 0, 8 32 0, 3 0, 6 7 0, 1 0, 1 H yö n te ise t 5 0 0 0 5 0, 1 0, 1 0 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 Si en et 17 6 43 1 10 7 9 72 3 8, 0 14 ,4 54 7 6, 0 10 ,9 11 6 1, 3 2, 3 K ilp ai lu 51 13 0 3 0 18 4 2, 0 3, 7 13 3 1, 5 2, 6 3 0, 0 0, 1 M on itu ho 0 46 10 1 17 16 4 1, 8 3, 2 16 4 1, 8 3, 2 11 8 1, 3 2, 3 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 40 13 1 29 0 20 0 2, 2 4, 0 16 0 1, 8 3, 2 29 0, 3 0, 6 – o jitu sta rve 77 16 8 24 0 27 0 3, 0 5, 4 19 2 2, 1 3, 8 24 0, 3 0, 5 Y ht ee ns ä 55 6 12 26 29 3 41 21 17 23 ,3 42 ,0 15 60 17 ,2 31 ,0 33 4 3, 7 6, 6 O jite ttu A bi oo tti se t 34 9 46 8 14 2 31 99 1 2, 5 6, 8 64 1 1, 6 4, 4 17 3 0, 4 1, 2 Ih m in en 13 9 10 1 3 0 24 3 0, 6 1, 7 10 4 0, 3 0, 7 3 0, 0 0, 0 M yy rä 3 5 0 5 13 0, 0 0, 1 11 0, 0 0, 1 5 0, 0 0, 0 H irv i 60 91 34 3 18 8 0, 5 1, 3 12 7 0, 3 0, 9 37 0, 1 0, 3 H yö n te ise t 23 5 0 0 28 0, 1 0, 2 5 0, 0 0, 0 0 0, 0 0, 0 Si en et 86 7 75 1 13 9 19 17 76 4, 6 12 ,1 90 9 2, 3 6, 2 15 8 0, 4 1, 1 K ilp ai lu 24 4 52 9 75 8 85 6 2, 2 5, 8 61 2 1, 6 4, 2 83 0, 2 0, 6 M on itu ho 0 7 14 3 23 0, 1 0, 2 23 0, 1 0, 2 17 0, 0 0, 1 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 25 5 42 3 42 5 72 5 1, 9 4, 9 47 1 1, 2 3, 2 48 0, 1 0, 3 – o jitu sta rve 84 16 8 45 0 29 7 0, 8 2, 0 21 3 0, 5 1, 5 45 0, 1 0, 3 Y ht ee ns ä 20 24 25 49 49 3 75 51 41 13 ,2 35 ,0 31 16 8, 0 21 ,2 56 8 1, 5 3, 9 335 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 2 0. ja tk uu Tu ho n as te Tu ho t y ht ee ns ä La at ua a le nt av at Va ka v at ja tä yd el lis et Tu ho n sy y Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- (to de tta v at +v ak av at tu ho t ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) R ÄM E O jitt am ato n A bi oo tti se t 12 7 15 4 26 0 30 6 3, 4 7, 6 17 9 2, 0 4, 4 26 0, 3 0, 6 Ih m in en 3 19 0 0 22 0, 2 0, 5 19 0, 2 0, 5 0 0, 0 0, 0 H irv i 26 0 7 0 33 0, 4 0, 8 7 0, 1 0, 2 7 0, 1 0, 2 H yö n te ise t 32 15 3 0 49 0, 5 1, 2 17 0, 2 0, 4 3 0, 0 0, 1 Si en et 21 3 12 4 38 0 37 6 4, 1 9, 3 16 3 1, 8 4, 0 38 0, 4 1, 0 K ilp ai lu 28 22 15 0 65 0, 7 1, 6 37 0, 4 0, 9 15 0, 2 0, 4 M on itu ho 0 9 21 0 30 0, 3 0, 7 30 0, 3 0, 7 21 0, 2 0, 5 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 10 4 70 13 0 18 6 2, 1 4, 6 83 0, 9 2, 0 13 0, 1 0, 3 – o jitu sta rve 13 2 13 2 20 3 28 8 3, 2 7, 1 15 5 1, 7 3, 8 23 0, 3 0, 6 Y ht ee ns ä 66 4 54 5 14 2 3 13 54 14 ,9 33 ,5 69 0 7, 6 17 ,1 14 4 1, 6 3, 6 O jite ttu A bi oo tti se t 70 5 10 72 18 1 34 19 92 5, 1 8, 2 12 86 3, 3 5, 3 21 4 0, 6 0, 9 Ih m in en 11 8 27 0 0 14 5 0, 4 0, 6 27 0, 1 0, 1 0 0, 0 0, 0 M yy rä 3 0 3 0 6 0, 0 0, 0 3 0, 0 0, 0 3 0, 0 0, 0 H irv i 37 2 27 3 56 8 70 9 1, 8 2, 9 33 7 0, 9 1, 4 64 0, 2 0, 3 H yö n te ise t 21 0 72 9 0 29 1 0, 7 1, 2 81 0, 2 0, 3 9 0, 0 0, 0 Si en et 22 49 92 5 10 4 20 32 98 8, 5 13 ,6 10 49 2, 7 4, 3 12 4 0, 3 0, 5 K ilp ai lu 13 8 14 3 11 0 29 2 0, 8 1, 2 15 4 0, 4 0, 6 11 0, 0 0, 0 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 76 4 51 8 57 3 13 41 3, 4 5, 5 57 7 1, 5 2, 4 59 0, 2 0, 2 – o jitu sta rve 64 9 34 5 49 5 10 48 2, 7 4, 3 40 0 1, 0 1, 6 55 0, 1 0, 2 Y ht ee ns ä 52 09 33 75 46 8 70 91 22 23 ,4 37 ,6 39 13 10 ,1 16 ,1 53 8 1, 4 2, 2 336 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 2 0. ja tk uu Tu ho n as te Tu ho t y ht ee ns ä La at ua a le nt av at Va ka v at ja tä yd el lis et Tu ho n sy y Li ev ä To de t- Va ka v a Tä y- (to de tta v at +v ak av at tu ho t ta v a de lli ne n + tä yd el lis et ) t uh ot km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) km 2 % 1 ) % 2 ) K O RV ET JA R ÄM EE T O jitt am ato n A bi oo tti se t 31 1 44 0 46 15 81 2 8, 9 8, 9 50 1 5, 5 5, 5 61 0, 7 0, 7 Ih m in en 17 27 3 0 46 0, 5 0, 5 29 0, 3 0, 3 3 0, 0 0, 0 H irv i 35 25 13 0 74 0, 8 0, 8 38 0, 4 0, 4 13 0, 1 0, 1 H yö n te ise t 37 15 3 0 54 0, 6 0, 6 17 0, 2 0, 2 3 0, 0 0, 0 Si en et 38 9 55 6 14 5 9 10 99 12 ,1 12 ,1 71 0 7, 8 7, 8 15 5 1, 7 1, 7 K ilp ai lu 78 15 3 17 0 24 9 2, 7 2, 7 17 0 1, 9 1, 9 17 0, 2 0, 2 M on itu ho 0 55 12 2 17 19 3 2, 1 2, 1 19 3 2, 1 2, 1 13 8 1, 5 1, 5 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 14 4 20 2 42 0 38 7 4, 3 4, 3 24 3 2, 7 2, 7 42 0, 5 0, 5 – o jitu sta rve 21 0 30 1 44 3 55 7 6, 1 6, 1 34 8 3, 8 3, 8 47 0, 5 0, 5 Y ht ee ns ä 12 21 17 72 43 5 44 34 71 38 ,2 38 ,2 22 50 24 ,8 24 ,8 47 8 5, 3 5, 3 O jite ttu A bi oo tti se t 10 55 15 40 32 3 65 29 83 7, 7 7, 7 19 28 5, 0 5, 0 38 7 1, 0 1, 0 Ih m in en 25 7 12 8 3 0 38 8 1, 0 1, 0 13 1 0, 3 0, 3 3 0, 0 0, 0 M yy rä 6 5 3 5 19 0, 0 0, 0 13 0, 0 0, 0 8 0, 0 0, 0 H irv i 43 2 36 4 90 11 89 6 2, 3 2, 3 46 4 1, 2 1, 2 10 0 0, 3 0, 3 H yö n te ise t 23 3 77 9 0 31 9 0, 8 0, 8 86 0, 2 0, 2 9 0, 0 0, 0 Si en et 31 16 16 76 24 2 39 50 74 13 ,0 13 ,0 19 57 5, 0 5, 0 28 1 0, 7 0, 7 K ilp ai lu 38 2 67 2 86 8 11 48 2, 9 2, 9 76 6 2, 0 2, 0 94 0, 2 0, 2 M on itu ho 0 7 14 3 23 0, 1 0, 1 23 0, 1 0, 1 17 0, 0 0, 0 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 10 19 94 1 99 8 20 67 5, 3 5, 3 10 48 2, 7 2, 7 10 7 0, 3 0, 3 – o jitu sta rve 73 3 51 3 94 5 13 46 3, 5 3, 5 61 3 1, 6 1, 6 99 0, 3 0, 3 Y ht ee ns ä 72 33 59 24 96 1 14 4 14 26 3 36 ,6 36 ,6 70 30 18 ,1 18 ,1 11 06 2, 8 2, 8 1) O su us k o ko m aa n o jite tui sta /oj itta ma tto mi sta so ist a 2) O su us o sit te en (p ää ry hm än , o jitu sti lan tee n, alu een ) s ois ta 337 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 2 1. T uh on s yy ja il m ia su p ää ry hm än ja o jit us til an te en m uk aa n. K o ko m aa Tu ho n sy y Tu ho n ilm ia su Li ev ät tu ho t La at ua a le nt av at tu ho t Tu ho t Py sty - K aa tu - La ho a R un ko - La tv at M ui ta N eu la s- N eu la s/ M on i- Y ht ee ns ä yh te en sä ku ol le ita n ei ta y m . v au rio ita ku ol lu t/ la tv a- /le ht i- le ht i tu ho te en sä po ik ki tu ho ja ka to a v är iv ia t km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 K O RP I O jitt am ato n A bi oo tti se t 18 4 96 69 0 7 7 83 48 13 0 32 1 50 5 Ih m in en 14 0 0 3 8 0 0 0 0 0 11 25 H irv i 9 0 6 0 0 0 26 0 0 0 32 41 H yö n te ise t 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 . 5 Si en et 17 6 10 6 26 38 1 3 0 0 28 3 0 54 7 72 3 K ilp ai lu 51 33 0 0 0 0 53 47 0 0 13 3 18 4 M on itu ho 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16 4 16 4 16 4 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 40 77 7 0 7 0 50 20 0 0 16 0 20 0 – o jitu sta rve 77 28 0 5 8 0 12 5 26 0 0 19 2 27 0 Y ht ee ns ä 55 6 34 0 10 8 38 9 32 7 33 6 16 9 16 16 4 15 60 21 17 O jite ttu A bi oo tti se t 34 9 71 81 0 22 22 38 5 51 10 0 64 1 99 1 Ih m in en 13 9 0 0 8 92 0 3 0 0 0 10 4 24 3 M yy rä 3 8 0 0 0 0 3 0 0 0 11 13 H irv i 60 13 12 0 3 22 77 0 0 0 12 7 18 8 H yö n te ise t 23 0 0 0 0 3 3 0 0 0 5 28 Si en et 86 7 11 5 0 55 4 11 3 60 16 1 5 0 90 9 17 76 K ilp ai lu 24 4 84 3 0 0 3 14 9 37 4 0 0 61 2 85 6 M on itu ho 0 0 0 0 0 0 0 0 0 23 23 23 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 25 5 60 7 25 53 3 30 3 19 0 0 47 1 72 5 – o jitu sta rve 84 55 0 5 26 10 10 5 11 0 0 21 3 29 7 Y ht ee ns ä 20 24 40 7 10 2 59 3 20 7 65 10 88 61 6 15 23 31 16 51 41 338 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat L iit et au lu kk o 2 1. ja tk uu Tu ho n sy y Tu ho n ilm ia su Li ev ät tu ho t La at ua a le nt av at tu ho t Tu ho t Py sty - K aa tu - La ho a R un ko - La tv at M ui ta N eu la s- N eu la s/ M on i- Y ht ee ns ä yh te en sä ku ol le ita n ei ta y m . v au rio ita ku ol lu t/ la tv a- /le ht i- le ht i tu ho te en sä po ik ki tu ho ja ka to a v är iv ia t km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 R ÄM E O jitt am ato n A bi oo tti se t 12 7 41 52 0 0 10 38 38 0 0 17 9 30 6 Ih m in en 3 0 0 0 5 7 7 0 0 0 19 22 H irv i 26 7 0 0 0 0 0 0 0 0 7 33 H yö n te ise t 32 0 0 0 0 3 0 15 0 0 17 49 Si en et 21 3 84 0 24 0 9 0 42 3 0 16 3 37 6 K ilp ai lu 28 13 0 0 0 0 9 15 0 0 37 65 M on itu ho 0 0 0 0 0 0 0 0 0 30 30 30 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 10 4 36 0 3 12 0 23 10 0 0 83 18 6 – o jitu sta rve 13 2 63 7 0 19 7 39 21 0 0 15 5 28 8 Y ht ee ns ä 66 4 24 4 58 27 36 35 11 5 14 2 3 30 69 0 13 54 O jite ttu A bi oo tti se t 70 5 10 0 86 0 15 55 84 5 12 0 64 0 12 86 19 92 Ih m in en 11 8 0 3 0 21 0 3 0 0 0 27 14 5 M yy rä 3 0 0 0 0 0 3 0 0 0 3 6 H irv i 37 2 40 50 0 13 76 15 8 0 0 0 33 7 70 9 H yö n te ise t 21 0 3 0 0 3 18 14 42 0 0 81 29 1 Si en et 22 49 32 1 3 95 13 39 12 8 40 3 47 0 10 49 32 98 K ilp ai lu 13 8 35 3 0 0 0 53 64 0 0 15 4 29 2 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 76 4 56 10 3 42 12 40 2 29 23 0 57 7 13 41 – o jitu sta rve 64 9 82 13 0 27 31 16 6 67 14 0 40 0 10 48 Y ht ee ns ä 52 09 63 8 16 7 97 13 4 23 1 17 72 72 5 14 9 0 39 13 91 22 339 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 L iit et au lu kk o 2 1. ja tk uu Tu ho n sy y Tu ho n ilm ia su Li ev ät tu ho t La at ua a le nt av at tu ho t Tu ho t Py sty - K aa tu - La ho a R un ko - La tv at M ui ta N eu la s- N eu la s/ M on i- Y ht ee ns ä yh te en sä ku ol le ita n ei ta y m . v au rio ita ku ol lu t/ la tv a- /le ht i- le ht i tu ho te en sä po ik ki tu ho ja ka to a v är iv ia t km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 km 2 K O RV ET JA R ÄM EE T O jitt am ato n Ab ioo ttis et 31 1 13 7 12 1 0 7 17 12 1 86 13 0 50 1 81 2 Ih m in en 17 0 0 3 13 7 7 0 0 0 29 46 H irv i 35 7 6 0 0 0 26 0 0 0 38 74 H yö n te ise t 37 0 0 0 0 3 0 15 0 0 17 54 Si en et 38 9 19 0 26 40 6 3 9 0 70 6 0 71 0 10 99 K ilp ai lu 78 46 0 0 0 0 62 62 0 0 17 0 24 9 M on itu ho 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19 3 19 3 19 3 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 14 4 11 3 7 3 19 0 72 30 0 0 24 3 38 7 – o jitu sta rve 21 0 91 7 5 27 7 16 4 47 0 0 34 8 55 7 Y ht ee ns ä 12 21 58 4 16 7 41 6 68 42 45 1 31 1 18 19 3 22 50 34 71 O jite ttu Ab ioo ttis et 10 55 17 2 16 7 0 37 77 12 30 17 1 74 0 19 28 29 83 Ih m in en 25 7 0 3 8 11 4 0 7 0 0 0 13 1 38 8 M yy rä 6 8 0 0 0 0 5 0 0 0 13 19 H irv i 43 2 54 62 0 15 98 23 5 0 0 0 46 4 89 6 H yö n te ise t 23 3 3 0 0 3 20 17 42 0 0 86 31 9 Si en et 31 16 43 6 3 64 9 24 42 18 7 56 4 53 0 19 57 50 74 K ilp ai lu 38 2 11 9 5 0 0 3 20 2 43 7 0 0 76 6 11 48 M on itu ho 0 0 0 0 0 0 0 0 0 23 23 23 Tu n n ist am at on – ei o jitu sta rve tta 10 19 11 6 17 28 96 15 70 5 48 23 0 10 48 20 67 – o jitu sta rve 73 3 13 7 13 5 54 41 27 1 78 14 0 61 3 13 46 Y ht ee ns ä 72 33 10 45 26 9 69 0 34 2 29 6 28 60 13 41 16 4 23 70 30 14 26 3 340 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 22. Pinta-alat (km2) menneen 30 vuoden aikana tehdyn hakkuun tavan, hakkuusta kuluneen ajan ja ojitustilanteen mukaan metsämaan soilla ja kivennäismailla. Etelä-Suomi Tehty toimenpide Hakkuuaika 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä SUOT Ojittamaton Arviointikesä 0 0 0 0 0 3 0 0 0 3 Ed. kausi 0 16 3 16 32 19 5 21 8 120 Kaudet 2.–5. 0 171 27 59 131 67 61 24 16 555 Kaudet 6.–10. 0 158 27 48 86 40 26 8 0 392 Kaudet 11.–30. 2066 2066 Yli 30 v 840 840 Yhteensä 2906 345 56 122 249 128 93 53 24 3976 Ojitettu Arviointikesä 0 48 0 19 19 0 0 5 5 96 Ed. kausi 0 249 43 222 251 53 18 72 13 923 Kaudet 2.–5. 0 1260 147 752 928 254 93 283 50 3767 Kaudet 6.–10. 0 1721 101 405 521 273 101 121 13 3257 Kaudet 11.–30. 11304 11304 Yli 30 v 3976 3976 Yhteensä 15280 3279 291 1398 1719 581 212 482 82 23323 Yhteensä Arviointikesä 0 48 0 19 19 3 0 5 5 99 Ed. kausi 0 265 45 238 283 72 24 94 21 1043 Kaudet 2.–5. 0 1431 173 811 1059 321 154 307 66 4323 Kaudet 6.–10. 0 1879 128 453 606 313 128 128 13 3649 Kaudet 11.–30. 13369 13369 Yli 30 v 4816 4816 Yhteensä 18185 3624 347 1521 1968 709 305 534 106 27299 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Arviointikesä 0 243 11 45 74 38 19 58 11 499 Ed. kausi 0 928 201 582 1084 484 261 411 103 4055 Kaudet 2.–5. 0 4214 799 2244 4744 2041 1027 908 299 16276 Kaudet 6.–10. 0 4925 747 1133 2770 2704 574 281 156 13290 Kaudet 11.–30. 41393 41393 Yli 30 v 5959 5959 Yhteensä 47352 10310 1758 4004 8673 5267 1880 1658 569 81472 Ojitettu Arviointikesä 0 24 0 3 3 0 0 3 3 35 Ed. kausi 0 96 11 27 64 56 10 42 21 328 Kaudet 2.–5. 0 429 35 162 342 238 35 120 16 1376 Kaudet 6.–10. 0 431 21 71 189 334 27 43 8 1124 Kaudet 11.–30. 2903 2903 Yli 30 v 639 639 Yhteensä 3542 981 66 263 597 629 72 208 48 6405 Yhteensä Arviointikesä 0 267 11 48 77 38 19 61 13 534 Ed. kausi 0 1024 212 609 1148 540 271 453 124 4383 Kaudet 2.–5. 0 4643 833 2406 5086 2279 1062 1028 315 17653 Kaudet 6.–10. 0 5356 769 1204 2959 3039 600 323 163 14414 Kaudet 11.–30. 44296 44296 Yli 30 v 6597 6597 Yhteensä 50893 11291 1825 4268 9270 5896 1952 1866 616 87877 341 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 22. jatkuu Tehty toimenpide Hakkuuaika 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä KIVENNÄISMAAT JA SUOT Ojittamaton Arviointikesä 0 243 11 45 74 40 19 58 11 502 Ed. kausi 0 944 204 598 1116 503 266 432 111 4175 Kaudet 2.–5. 0 4385 825 2302 4875 2108 1088 932 315 16832 Kaudet 6.–10. 0 5083 774 1181 2855 2744 600 289 156 13682 Kaudet 11.–30. 43459 43459 Yli 30 v 6799 6799 Yhteensä 50258 10656 1814 4126 8922 5396 1973 1711 593 85448 Ojitettu Arviointikesä 0 72 0 21 21 0 0 8 8 131 Ed. kausi 0 345 53 249 315 110 29 115 34 1251 Kaudet 2.–5. 0 1689 181 915 1270 492 127 403 67 5144 Kaudet 6.–10. 0 2153 123 477 710 607 128 163 21 4381 Kaudet 11.–30. 14207 14207 Yli 30 v 4615 4615 Yhteensä 18821 4259 357 1662 2316 1209 284 689 130 29728 Yhteensä Arviointikesä 0 315 11 67 96 40 19 66 19 633 Ed. kausi 0 1290 257 847 1432 613 295 547 145 5425 Kaudet 2.–5. 0 6074 1007 3217 6145 2600 1215 1335 382 21975 Kaudet 6.–10. 0 7236 897 1658 3565 3352 728 452 177 18063 Kaudet 11.–30. 57666 57666 Yli 30 v 11413 11413 Yhteensä 69079 14915 2171 5788 11238 6605 2257 2400 723 115175 Tehdyt hakkuut: 0 = Ei hakkuita 10 v, kaudella, 1 = Taimikon hoito, 2 = Ylispuiden poisto, 3 = Ensiharvennus, 4 = Muu harvennus, 5 = Uudistushakkuu keinollista uudistamista varten, 6 = Uudistushakkuu luontaista uudistamista varten, 7 = Erikoishakkuu (esim. tuhojen korjaus, ojalinjat tms.), 8 = Harsintahakkuu 342 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 22. jatkuu Pohjois-Suomi Tehty toimenpide Hakkuuaika 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä SUOT Ojittamaton Arviointikesä 0 3 0 0 0 0 0 0 0 3 Ed. kausi 0 20 13 7 3 23 3 7 0 76 Kaudet 2.–5. 0 89 16 43 30 76 20 23 3 299 Kaudet 6.–10. 0 122 3 20 26 30 26 10 3 240 Kaudet 11.–30. 1854 1854 Yli 30 v 2632 2632 Yhteensä 4486 234 33 69 59 129 49 39 7 5105 Ojitettu Arviointikesä 0 26 0 0 0 0 0 7 7 39 Ed. kausi 0 152 13 53 39 10 0 66 3 335 Kaudet 2.–5. 0 584 89 278 131 151 46 121 0 1402 Kaudet 6.–10. 0 1081 125 200 128 174 30 82 27 1848 Kaudet 11.–30. 6875 6875 Yli 30 v 5104 5104 Yhteensä 11980 1843 228 531 299 336 76 276 37 15604 Yhteensä Arviointikesä 0 30 0 0 0 0 0 7 7 43 Ed. kausi 0 171 26 59 43 33 3 72 3 411 Kaudet 2.–5. 0 673 106 321 161 227 66 144 3 1701 Kaudet 6.–10. 0 1203 128 220 155 204 56 92 30 2088 Kaudet 11.–30. 8729 8729 Yli 30 v 7737 7737 Yhteensä 16466 2077 261 600 358 464 125 315 43 20709 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Arviointikesä 0 92 17 23 35 7 33 40 13 260 Ed. kausi 0 424 159 172 132 238 150 109 26 1410 Kaudet 2.–5. 0 1386 785 530 679 1043 566 291 66 5347 Kaudet 6.–10. 0 2110 893 399 604 1882 503 418 53 6863 Kaudet 11.–30. 25801 25801 Yli 30 v 21503 21503 Yhteensä 47304 4013 1854 1124 1451 3169 1252 857 159 61183 Ojitettu Arviointikesä 0 7 0 10 0 7 0 0 0 23 Ed. kausi 0 53 7 7 3 10 3 3 0 86 Kaudet 2.–5. 0 145 13 43 39 112 20 33 7 410 Kaudet 6.–10. 0 250 36 36 56 198 26 7 7 616 Kaudet 11.–30. 1943 1943 Yli 30 v 590 590 Yhteensä 2533 454 56 95 99 326 49 43 13 3668 Yhteensä Arviointikesä 0 99 17 33 35 13 33 40 13 283 Ed. kausi 0 477 166 178 135 248 153 112 26 1496 Kaudet 2.–5. 0 1531 798 572 718 1155 585 324 73 5757 Kaudet 6.–10. 0 2360 930 435 660 2080 529 424 60 7478 Kaudet 11.–30. 27744 27744 Yli 30 v 22094 22094 Yhteensä 49837 4466 1910 1219 1549 3495 1301 900 173 64851 343 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 22. jatkuu Tehty toimenpide Hakkuuaika 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä KIVENNÄISMAAT JA SUOT Ojittamaton Arviointikesä 0 95 17 23 35 7 33 40 13 263 Ed. kausi 0 444 172 178 135 261 153 115 26 1486 Kaudet 2.–5. 0 1475 802 573 709 1119 586 314 70 5646 Kaudet 6.–10. 0 2232 897 419 630 1911 530 428 57 7103 Kaudet 11.–30. 27655 27655 Yli 30 v 24136 24136 Yhteensä 51791 4246 1887 1193 1510 3297 1301 897 166 66288 Ojitettu Arviointikesä 0 33 0 10 0 7 0 7 7 63 Ed. kausi 0 204 20 59 43 20 3 69 3 421 Kaudet 2.–5. 0 729 103 321 170 263 66 154 7 1812 Kaudet 6.–10. 0 1331 161 236 184 372 56 89 33 2463 Kaudet 11.–30. 8818 8818 Yli 30 v 5695 5695 Yhteensä 14513 2297 284 626 397 662 125 319 50 19272 Yhteensä Arviointikesä 0 128 17 33 35 13 33 46 20 326 Ed. kausi 0 648 192 238 178 281 156 184 30 1907 Kaudet 2.–5. 0 2204 904 894 879 1382 651 468 76 7458 Kaudet 6.–10. 0 3563 1058 655 815 2284 585 516 90 9566 Kaudet 11.–30. 36473 36473 Yli 30 v 29831 29831 Yhteensä 66304 6543 2171 1819 1907 3959 1426 1215 216 85561 Tehdyt hakkuut: 0 = Ei hakkuita 10 v, kaudella, 1 = Taimikon hoito, 2 = Ylispuiden poisto, 3 = Ensiharvennus, 4 = Muu harvennus, 5 = Uudistushakkuu keinollista uudistamista varten, 6 = Uudistushakkuu luontaista uudistamista varten, 7 = Erikoishakkuu (esim. tuhojen korjaus, ojalinjat tms.), 8 = Harsintahakkuu 344 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 22. jatkuu Koko maa Tehty toimenpide Hakkuuaika 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä SUOT Ojittamaton Arviointikesä 0 3 0 0 0 3 0 0 0 6 Ed. kausi 0 36 16 23 35 42 9 28 8 196 Kaudet 2.–5. 0 260 43 101 161 143 81 47 19 855 Kaudet 6.–10. 0 280 30 67 112 70 53 18 3 632 Kaudet 11.–30. 3920 3920 Yli 30 v 3472 3472 Yhteensä 7392 579 89 191 308 257 142 92 31 9081 Ojitettu Arviointikesä 0 74 0 19 19 0 0 12 12 136 Ed. kausi 0 401 56 274 291 63 18 138 16 1258 Kaudet 2.–5. 0 1844 236 1031 1059 406 139 405 50 5169 Kaudet 6.–10. 0 2802 227 606 649 447 131 203 40 5105 Kaudet 11.–30. 18179 18179 Yli 30 v 9080 9080 Yhteensä 27259 5122 519 1929 2018 916 288 758 119 38927 Yhteensä Arviointikesä 0 78 0 19 19 3 0 12 12 141 Ed. kausi 0 437 72 297 326 105 27 166 24 1454 Kaudet 2.–5. 0 2104 279 1132 1220 548 220 451 70 6024 Kaudet 6.–10. 0 3082 256 673 761 517 184 221 43 5737 Kaudet 11.–30. 22099 22099 Yli 30 v 12553 12553 Yhteensä 34651 5701 607 2121 2326 1173 431 850 149 48008 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Arviointikesä 0 335 27 69 110 44 52 98 24 759 Ed. kausi 0 1353 360 754 1217 722 411 520 130 5465 Kaudet 2.–5. 0 5600 1584 2774 5423 3084 1593 1199 365 21623 Kaudet 6.–10. 0 7035 1641 1532 3374 4586 1077 699 209 20152 Kaudet 11.–30. 67194 67194 Yli 30 v 27462 27462 Yhteensä 94656 14323 3613 5128 10124 8436 3132 2516 728 142655 Ojitettu Arviointikesä 0 31 0 13 3 7 0 3 3 58 Ed. kausi 0 149 17 34 67 66 14 46 21 414 Kaudet 2.–5. 0 574 48 205 381 350 54 153 23 1787 Kaudet 6.–10. 0 681 58 107 245 532 53 49 14 1740 Kaudet 11.–30. 4846 4846 Yli 30 v 1229 1229 Yhteensä 6075 1435 122 358 695 955 121 250 61 10073 Yhteensä Arviointikesä 0 366 27 81 112 51 52 101 27 817 Ed. kausi 0 1501 378 787 1284 788 424 565 151 5879 Kaudet 2.–5. 0 6174 1632 2979 5804 3434 1647 1351 388 23409 Kaudet 6.–10. 0 7716 1698 1640 3619 5118 1130 748 223 21892 Kaudet 11.–30. 72040 72040 Yli 30 v 28691 28691 Yhteensä 100731 15757 3735 5487 10819 9391 3253 2766 789 152728 345 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 22. jatkuu Tehty toimenpide Hakkuuaika 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä KIVENNÄISMAAT JA SUOT Ojittamaton Arviointikesä 0 338 27 69 110 47 52 98 24 765 Ed. kausi 0 1388 376 776 1252 764 419 547 138 5661 Kaudet 2.–5. 0 5861 1627 2875 5584 3227 1674 1246 385 22478 Kaudet 6.–10. 0 7315 1671 1600 3486 4656 1130 716 212 20785 Kaudet 11.–30. 71114 71114 Yli 30 v 30934 30934 Yhteensä 102048 14902 3702 5320 10432 8693 3274 2608 758 151736 Ojitettu Arviointikesä 0 105 0 31 21 7 0 15 14 193 Ed. kausi 0 550 73 308 358 130 32 184 38 1672 Kaudet 2.–5. 0 2418 284 1236 1440 755 193 557 73 6956 Kaudet 6.–10. 0 3483 284 713 894 980 184 252 54 6844 Kaudet 11.–30. 23025 23025 Yli 30 v 10309 10309 Yhteensä 33334 6556 641 2288 2713 1871 409 1008 180 49000 Yhteensä Arviointikesä 0 444 27 100 131 53 52 113 38 958 Ed. kausi 0 1938 449 1084 1610 893 451 731 175 7333 Kaudet 2.–5. 0 8278 1911 4111 7024 3982 1867 1803 458 29434 Kaudet 6.–10. 0 10798 1955 2313 4380 5635 1313 968 267 27629 Kaudet 11.–30. 94139 94139 Yli 30 v 41244 41244 Yhteensä 135382 21458 4343 7607 13145 10564 3684 3615 938 200736 Tehdyt hakkuut: 0 = Ei hakkuita 10 v, kaudella, 1 = Taimikon hoito, 2 = Ylispuiden poisto, 3 = Ensiharvennus, 4 = Muu harvennus, 5 = Uudistushakkuu keinollista uudistamista varten, 6 = Uudistushakkuu luontaista uudistamista varten, 7 = Erikoishakkuu (esim. tuhojen korjaus, ojalinjat tms.), 8 = Harsintahakkuu 346 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 23. Inventoinnissa todetut hakkuutarpeet (km2) inventointia seuraavalle 10-vuotiskaudelle soilla ja kivennäismailla ojitustilanteen mukaan. Etelä-Suomi Ojitustilanne Hakkuun aika Ei toimen- Hakkuutapa piteitä 1 2 3 4 5 6 7 Yhteensä SUOT Ojittamaton Myöhässä 214 29 120 88 16 26 3 496 Lähin 5 v. kausi, muut 257 43 216 342 291 212 3 1364 Toinen 5 v. kausi 61 19 163 112 35 35 0 424 Yhteensä 1693 533 90 499 541 342 272 5 3976 Ojitettu Myöhässä 823 138 768 528 56 50 21 2384 Lähin 5 v. kausi, muut 1447 250 1542 1546 985 633 29 6432 Toinen 5 v. kausi 667 119 1692 922 192 208 0 3800 Yhteensä 10707 2937 508 4002 2995 1233 891 50 23323 Yhteensä Myöhässä 1037 167 888 615 72 76 24 2880 Lähin 5 v. kausi, muut 1704 293 1759 1887 1276 845 32 7795 Toinen 5 v. kausi 728 138 1855 1034 227 242 0 4223 Yhteensä 12401 3470 598 4501 3536 1575 1163 56 27299 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Myöhässä 1665 797 1295 1258 694 153 57 5919 Lähin 5 v. kausi, muut 6337 1516 4245 6413 10160 3746 84 32502 Toinen 5 v. kausi 2776 546 5174 3888 2778 1014 0 16175 Yhteensä 26877 10778 2860 10714 11558 13632 4912 141 81472 Ojitettu Myöhässä 115 53 114 69 40 0 3 393 Lähin 5 v. kausi, muut 708 77 360 420 771 183 8 2527 Toinen 5 v. kausi 293 24 408 285 165 42 0 1217 Yhteensä 2268 1115 153 882 774 977 225 11 6405 Yhteensä Myöhässä 1780 850 1409 1327 734 153 60 6312 Lähin 5 v. kausi, muut 7045 1593 4605 6832 10932 3929 92 35028 Toinen 5 v. kausi 3068 570 5582 4173 2943 1056 0 17392 Yhteensä 29145 11893 3013 11596 12332 14609 5137 152 87877 KIVENNÄISMAAT JA SUOT Ojittamaton Myöhässä 1879 826 1415 1346 710 179 60 6414 Lähin 5 v. kausi, muut 6595 1560 4461 6754 10452 3957 87 33865 Toinen 5 v. kausi 2837 565 5337 3999 2812 1049 0 16599 Yhteensä 28570 11311 2950 11213 12099 13974 5184 147 85448 Ojitettu Myöhässä 938 191 882 596 96 50 24 2777 Lähin 5 v. kausi, muut 2155 327 1902 1965 1756 816 37 8958 Toinen 5 v. kausi 959 143 2100 1207 357 250 0 5016 Yhteensä 12976 4052 661 4884 3769 2210 1116 61 29728 Yhteensä Myöhässä 2817 1017 2297 1942 806 229 84 9191 Lähin 5 v. kausi, muut 8749 1887 6364 8720 12208 4773 124 42824 Toinen 5 v. kausi 3796 708 7437 5206 3170 1298 0 21615 Yhteensä 41546 15362 3612 16097 15868 16184 6300 208 115176 347 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 23. jatkuu Pohjois-Suomi Ojitustilanne Hakkuun aika Ei toimen- Hakkuutapa piteitä 1 2 3 4 5 6 7 Yhteensä SUOT Ojittamaton Myöhässä 138 10 178 43 192 20 0 581 Lähin 5 v. kausi, muut 267 92 95 142 373 126 3 1098 Toinen 5 v. kausi 159 16 159 37 10 17 0 397 Yhteensä 3029 565 119 432 221 575 162 3 5105 Ojitettu Myöhässä 717 43 532 138 132 33 3 1599 Lähin 5 v. kausi, muut 1085 152 722 301 418 118 13 2810 Toinen 5 v. kausi 614 40 1138 220 33 40 0 2084 Yhteensä 9112 2416 234 2392 660 582 191 17 15604 Yhteensä Myöhässä 856 53 710 181 324 53 3 2180 Lähin 5 v. kausi, muut 1352 244 817 443 791 244 17 3908 Toinen 5 v. kausi 773 56 1297 257 43 56 0 2481 Yhteensä 12141 2981 353 2824 881 1157 353 20 20710 KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Myöhässä 657 822 547 362 1879 517 23 4807 Lähin 5 v. kausi, muut 2224 1002 1528 1264 4400 3495 13 13926 Toinen 5 v. kausi 2463 463 2332 730 396 624 0 7007 Yhteensä 35443 5344 2288 4407 2355 6675 4635 37 61183 Ojitettu Myöhässä 115 33 76 30 63 0 0 316 Lähin 5 v. kausi, muut 247 43 125 118 266 30 0 828 Toinen 5 v. kausi 231 17 220 16 23 13 0 520 Yhteensä 2004 592 92 421 164 352 43 0 3668 Yhteensä Myöhässä 773 855 623 391 1941 517 23 5123 Lähin 5 v. kausi, muut 2470 1045 1652 1382 4666 3524 13 14754 Toinen 5 v. kausi 2693 480 2552 746 419 637 0 7527 Yhteensä 37447 5936 2380 4827 2519 7027 4678 37 64851 KIVENNÄISMAAT JA SUOT Ojittamaton Myöhässä 796 832 725 404 2071 537 23 5388 Lähin 5 v. kausi, muut 2490 1095 1623 1406 4773 3620 17 15024 Toinen 5 v. kausi 2622 480 2491 766 406 640 0 7404 Yhteensä 38473 5908 2406 4838 2576 7250 4797 40 66288 Ojitettu Myöhässä 833 76 608 168 194 33 3 1915 Lähin 5 v. kausi, muut 1332 195 847 420 684 148 13 3638 Toinen 5 v. kausi 845 56 1358 237 56 53 0 2604 Yhteensä 11116 3009 327 2813 824 934 234 17 19272 Yhteensä Myöhässä 1628 908 1333 572 2265 570 27 7303 Lähin 5 v. kausi, muut 3822 1289 2470 1825 5457 3768 30 18661 Toinen 5 v. kausi 3467 536 3849 1003 462 693 0 10008 Yhteensä 49588 8917 2733 7651 3400 8184 5031 56 85561 Tehdyt hakkuut: 1 = Taimikon hoito, 2 = Ylispuiden poisto, 3 = Ensiharvennus, 4 = Muu harvennus, 5 = Uudistushakkuu keinollista uudistamista varten, 6 = Uudistushakkuu luontaista uudistamista varten, 7 = Erikoishakkuu (esim. tuhojen korjaus, ojalinjat tms.) 348 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 23. jatkuu Koko maa Ojitustilanne Hakkuun aika Ei toimen- Hakkuutapa piteitä 1 2 3 4 5 6 7 Yhteensä KIVENNÄISMAAT Ojittamaton Myöhässä 2322 1619 1842 1620 2573 669 80 10726 Lähin 5 v. kausi, muut 8561 2519 5773 7677 14561 7240 98 46427 Toinen 5 v. kausi 5238 1009 7506 4617 3174 1638 0 23182 Yhteensä 62320 16121 5148 15121 13913 20307 9548 178 142655 Ojitettu Myöhässä 230 86 190 98 103 0 3 709 Lähin 5 v. kausi, muut 954 120 485 538 1038 212 8 3355 Toinen 5 v. kausi 523 40 628 302 188 55 0 1737 Yhteensä 4272 1707 246 1303 938 1329 268 11 10073 Yhteensä Myöhässä 2552 1705 2031 1718 2676 669 83 11435 Lähin 5 v. kausi, muut 9515 2639 6257 8215 15598 7453 106 49782 Toinen 5 v. kausi 5761 1050 8135 4919 3362 1693 0 24919 Yhteensä 66592 17829 5393 16423 14851 21636 9815 188 152728 SUOT Ojittamaton Myöhässä 353 39 298 131 208 46 3 1076 Lähin 5 v. kausi, muut 524 135 312 483 664 337 6 2462 Toinen 5 v. kausi 221 35 321 148 45 51 0 821 Yhteensä 4723 1097 209 931 762 917 434 9 9081 Ojitettu Myöhässä 1540 181 1300 666 188 83 25 3983 Lähin 5 v. kausi, muut 2532 402 2264 1847 1403 751 42 9241 Toinen 5 v. kausi 1281 159 2830 1142 225 247 0 5884 Yhteensä 19819 5353 742 6395 3655 1815 1082 67 38927 Yhteensä Myöhässä 1893 220 1598 796 396 129 27 5059 Lähin 5 v. kausi, muut 3056 537 2576 2330 2067 1089 48 11703 Toinen 5 v. kausi 1501 194 3151 1290 269 298 0 6704 Yhteensä 24542 6451 951 7325 4416 2732 1516 75 48008 KIVENNÄISMAAT JA SUOT Ojittamaton Myöhässä 2675 1658 2139 1750 2781 715 83 11802 Lähin 5 v. kausi, muut 9085 2654 6084 8160 15225 7578 104 48889 Toinen 5 v. kausi 5459 1044 7827 4765 3218 1689 0 24003 Yhteensä 67043 17219 5357 16051 14675 21224 9982 187 151736 Ojitettu Myöhässä 1770 267 1490 764 290 83 27 4692 Lähin 5 v. kausi, muut 3487 522 2749 2385 2440 964 50 12596 Toinen 5 v. kausi 1804 199 3458 1444 413 303 0 7621 Yhteensä 24091 7061 988 7697 4593 3144 1349 77 49000 Yhteensä Myöhässä 4445 1925 3630 2514 3071 798 110 16494 Lähin 5 v. kausi, muut 12571 3176 8833 10545 17665 8541 154 61485 Toinen 5 v. kausi 7263 1244 11286 6209 3631 1991 0 31624 Yhteensä 91134 24279 6345 23749 19268 24368 11331 264 200736 Tehdyt hakkuut: 1 = Taimikon hoito, 2 = Ylispuiden poisto, 3 = Ensiharvennus, 4 = Muu harvennus, 5 = Uudistushakkuu keinollista uudistamista varten, 6 = Uudistushakkuu luontaista uudistamista varten, 7 = Erikoishakkuu (esim. tuhojen korjaus, ojalinjat tms.) 349 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 24. Inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella tehdyt metsäojitukset metsä-, kitu- ja joutomaalla pääryhmitttäin ja kasvupaikkaluokittain. Etelä-Suomi Kasvupaikka- Ei Tehty ojitus Yhteensä luokka ojituksia Uudisojitus Ojien Täydennys- Ojitukset perkaus ojitus1) yhteensä km2 km2 km2 km2 km2 km2 METSÄMAA Korpi 1 323 0 0 3 3 326 2 3954 154 46 107 306 4260 3 6203 380 141 190 711 6914 4 765 51 43 13 107 871 Yhteensä 11245 585 229 313 1126 12372 Räme 1 8 0 0 0 0 8 2 148 3 11 3 16 164 3 1625 51 38 29 118 1743 4 7124 337 278 291 906 8029 5 4277 233 216 230 679 4955 6 24 3 0 0 3 27 Yhteensä 13206 626 542 553 1721 14927 Korvet ja rämeet 1 332 0 0 3 3 334 2 4102 157 56 109 323 4424 3 7829 430 179 219 828 8657 4 7888 388 320 304 1012 8901 5 4277 233 216 230 679 4955 6 24 3 0 0 3 27 Yhteensä 24451 1210 771 866 2848 27299 KITUMAA Korpi 1 5 0 0 0 0 5 2 152 5 0 0 5 157 3 82 3 0 0 3 85 4 16 5 0 0 5 21 Yhteensä 255 13 0 0 13 269 Räme 1 0 3 0 0 3 3 2 24 5 0 3 8 32 3 158 11 0 0 11 169 4 338 51 3 5 59 397 5 2148 245 13 35 293 2441 6 745 56 21 21 99 844 Yhteensä 3413 371 37 64 473 3885 Korvet ja rämeet 1 5 3 0 0 3 8 2 176 11 0 3 13 189 3 240 14 0 0 14 254 4 354 56 3 5 64 418 5 2148 245 13 35 293 2441 6 745 56 21 21 99 844 Yhteensä 3668 384 37 64 486 4154 JOUTOMAA 2878 32 0 5 37 2915 1)Täydennysojituskohteilla voi olla myös ojien perkausta. 350 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 24. jatkuu Kasvupaikka- Ei Tehty ojitus Yhteensä luokka ojituksia Uudisojitus Ojien Täydennys- Ojitukset perkaus ojitus1) yhteensä km2 km2 km2 km2 km2 km2 METSÄ-, KITU- JA JOUTOMAA Korpi 1 336 0 0 3 3 339 2 4180 162 46 107 314 4495 3 6302 382 141 190 713 7015 4 786 56 43 13 112 898 Yhteensä 11604 601 229 313 1143 12747 Räme 1 11 3 0 0 3 13 2 190 8 11 5 24 214 3 1818 64 38 29 131 1949 4 7529 391 281 296 967 8496 5 6780 491 230 268 988 7768 6 1207 61 21 21 104 1311 Yhteensä 17534 1018 580 620 2218 19752 Avosuo 1 11 0 0 0 0 11 2 295 0 0 0 0 295 3 339 0 0 0 0 339 4 214 5 0 3 8 222 5 682 3 0 0 3 684 6 319 0 0 0 0 319 Yhteensä 1859 8 0 3 11 1869 Yhteensä 1 358 3 0 3 5 363 2 4665 170 56 112 339 5004 3 8458 447 179 219 845 9303 4 8529 452 323 312 1087 9616 5 7461 494 230 268 991 8452 6 1526 61 21 21 104 1630 Yhteensä 30997 1627 809 935 3371 34368 KIVENNÄISMAAT 89492 643 126 123 891 90383 351 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 24. jatkuu Pohjois-Suomi Kasvupaikka- Ei Tehty ojitus Yhteensä luokka ojituksia Uudisojitus Ojien Täydennys- Ojitukset perkaus ojitus1) yhteensä km2 km2 km2 km2 km2 km2 METSÄMAA Korpi 1 175 17 0 7 23 198 2 2596 125 43 59 227 2823 3 3287 201 36 89 326 3613 4 622 63 10 3 76 698 Yhteensä 6680 406 89 158 652 7332 Räme 1 83 13 0 0 13 96 2 622 43 13 26 82 704 3 1984 138 53 112 303 2286 4 6619 421 259 292 972 7591 5 2323 164 102 105 371 2693 6 7 0 0 0 0 7 Yhteensä 11636 780 427 535 1741 13377 Korvet ja rämeet 1 258 30 0 7 36 295 2 3217 168 56 85 310 3527 3 5271 339 89 200 629 5899 4 7241 484 269 295 1048 8289 5 2323 164 102 105 371 2693 6 7 0 0 0 0 7 Yhteensä 18316 1186 516 692 2393 20709 KITUMAA Korpi 1 154 7 0 0 7 160 2 983 10 0 0 10 993 3 724 33 0 7 40 764 4 597 13 0 0 13 610 Yhteensä 2457 63 0 7 69 2526 Räme 1 255 13 0 3 16 272 2 912 26 3 0 30 942 3 2029 69 7 13 89 2118 4 4357 270 16 23 310 4666 5 4675 368 62 43 473 5148 6 477 20 0 7 26 503 Yhteensä 12705 767 89 89 944 13649 Korvet ja rämeet 1 409 20 0 3 23 432 2 1895 36 3 0 39 1934 3 2753 102 7 20 129 2882 4 4954 283 16 23 323 5277 5 4675 368 62 43 473 5148 6 477 20 0 7 26 503 Yhteensä 15162 829 89 95 1013 16176 JOUTOMAA 17661 175 10 16 202 17862 1)Täydennysojituskohteilla voi olla myös ojien perkausta. 352 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 24. jatkuu Kasvupaikka- Ei Tehty ojitus Yhteensä luokka ojituksia Uudisojitus Ojien Täydennys- Ojitukset perkaus ojitus1) yhteensä km2 km2 km2 km2 km2 km2 METSÄ-, KITU- JA JOUTOMAA Korpi 1 352 23 0 7 30 382 2 3717 135 43 59 237 3954 3 4186 237 36 95 369 4554 4 1246 83 10 3 96 1342 Yhteensä 9500 478 89 164 732 10232 Räme 1 416 26 0 3 30 446 2 1766 76 16 26 119 1885 3 4619 215 59 125 399 5018 4 11396 701 276 315 1292 12688 5 7781 539 167 151 857 8638 6 899 37 0 7 43 942 Yhteensä 26877 1593 519 627 2739 29616 Avosuo 1 269 0 0 0 0 269 2 2276 17 0 7 23 2299 3 6417 30 0 0 30 6447 4 2480 7 3 0 10 2490 5 2792 56 3 7 66 2858 6 528 10 0 0 10 538 Yhteensä 14761 118 7 13 138 14899 Yhteensä 1 1037 50 0 10 59 1096 2 7759 228 59 92 379 8138 3 15222 481 95 220 797 16018 4 15122 791 289 318 1398 16519 5 10573 594 171 157 922 11496 6 1427 46 0 7 53 1480 Yhteensä 51139 2190 614 804 3608 54747 KIVENNÄISMAAT 81358 487 89 72 648 82005 353 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 24. jatkuu Koko maa Kasvupaikka- Ei Tehty ojitus Yhteensä luokka ojituksia Uudisojitus Ojien Täydennys- Ojitukset perkaus ojitus1) yhteensä km2 km2 km2 km2 km2 km2 METSÄMAA Korpi 1 499 17 0 9 26 524 2 6550 279 88 166 534 7083 3 9490 581 177 279 1036 10527 4 1387 114 52 17 183 1569 Yhteensä 17925 990 318 471 1779 19704 Räme 1 91 13 0 0 13 104 2 769 46 24 29 99 868 3 3609 189 90 141 421 4030 4 13742 758 537 583 1878 15620 5 6599 397 318 335 1049 7649 6 31 3 0 0 3 33 Yhteensä 24842 1406 969 1088 3463 28304 Korvet ja rämeet 1 590 30 0 9 39 629 2 7319 325 112 195 632 7951 3 13099 770 268 420 1457 14556 4 15129 872 589 600 2061 17190 5 6599 397 318 335 1049 7649 6 31 3 0 0 3 33 Yhteensä 42767 2396 1287 1558 5241 48008 KITUMAA Korpi 1 159 7 0 0 7 166 2 1134 15 0 0 15 1150 3 806 36 0 7 42 849 4 613 18 0 0 18 631 Yhteensä 2713 76 0 7 83 2795 Räme 1 255 16 0 3 19 274 2 936 32 3 3 38 973 3 2187 80 7 13 100 2287 4 4695 321 19 28 369 5063 5 6823 613 76 78 767 7589 6 1222 76 21 28 125 1347 Yhteensä 16118 1137 126 153 1417 17534 Korvet ja rämeet 1 414 22 0 3 26 440 2 2070 47 3 3 53 2123 3 2993 116 7 20 142 3136 4 5307 340 19 28 387 5695 5 6823 613 76 78 767 7589 6 1222 76 21 28 125 1347 Yhteensä 18831 1214 126 159 1499 20330 JOUTOMAA 20538 207 10 22 239 20777 1)Täydennysojituskohteilla voi olla myös ojien perkausta. 354 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 24. jatkuu Kasvupaikka- Ei Tehty ojitus Yhteensä luokka ojituksia Uudisojitus Ojien Täydennys- Ojitukset perkaus ojitus1) yhteensä km2 km2 km2 km2 km2 km2 METSÄ-, KITU- JA JOUTOMAA Korpi 1 688 23 0 9 33 721 2 7897 297 88 166 552 8449 3 10487 620 177 285 1082 11569 4 2032 139 52 17 208 2240 Yhteensä 21105 1079 318 477 1874 22979 Räme 1 427 29 0 3 32 459 2 1956 84 27 32 143 2099 3 6437 279 97 154 530 6967 4 18925 1092 556 611 2259 21184 5 14561 1030 397 418 1845 16406 6 2106 98 21 28 147 2253 Yhteensä 44411 2611 1099 1246 4956 49368 Avosuo 1 280 0 0 0 0 280 2 2571 17 0 7 23 2594 3 6756 30 0 0 30 6785 4 2694 12 3 3 18 2712 5 3473 59 3 7 68 3542 6 847 10 0 0 10 856 Yhteensä 16620 126 7 16 149 16769 Yhteensä 1 1395 52 0 13 65 1460 2 12424 398 115 204 718 13141 3 23680 928 274 439 1642 25321 4 23650 1243 612 631 2485 26135 5 18035 1088 400 425 1913 19948 6 2953 108 21 28 157 3109 Yhteensä 82136 3817 1423 1740 6979 89115 KIVENNÄISMAAT 170850 1130 214 195 1539 172389 1)Täydennysojituskohteilla voi olla myös ojien perkausta. 355 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 25. Metsäojitukseen soveltuva ala soilla maaluokittain ja pääryhmittäin sekä kivennäismailla. Ei ojitustarvetta Ojitustarve Maaluokka Pääryhmä Aiemmin Metsä- Yhteensä Uudis- Ojien Täydennys- ojittamaton ojitettu ojitus perkaus ojitus1) km2 km2 km2 km2 km2 km2 ETELÄ-SUOMI Metsämaa Korpi 1156 6460 7616 2180 1350 1227 Räme 706 7960 8666 1157 3140 1964 Yhteensä 1862 14420 16282 3336 4490 3190 Kitumaa Korpi 152 45 197 69 0 3 Räme 1527 1842 3369 310 86 120 Yhteensä 1678 1888 3566 379 86 123 Joutomaa Korpi 101 5 106 0 0 0 Räme 803 131 934 5 0 0 Avosuo 1810 59 1869 0 0 0 Yhteensä 2714 195 2910 5 0 0 Yhteensä Korpi 1408 6511 7919 2249 1350 1229 Räme 3036 9934 12970 1472 3226 2084 Avosuo 1810 59 1869 0 0 0 Yhteensä 6255 16504 22758 3721 4575 3313 Kivennäismaat 83195 4613 87808 1920 378 277 POHJOIS-SUOMI Metsämaa Korpi 1459 2534 3993 1744 753 842 Räme 1241 6316 7557 1563 2378 1879 Yhteensä 2700 8850 11550 3307 3131 2721 Kitumaa Korpi 1942 228 2170 320 3 33 Räme 8554 3771 12325 965 119 240 Yhteensä 10496 3999 14495 1285 122 273 Joutomaa Korpi 353 13 367 7 0 0 Räme 2358 218 2576 13 0 0 Avosuo 14441 452 14893 7 0 0 Yhteensä 17153 683 17836 26 0 0 Yhteensä Korpi 3755 2775 6530 2071 756 875 Räme 12153 10306 22458 2541 2497 2119 Avosuo 14441 452 14893 7 0 0 Yhteensä 30349 13533 43881 4619 3253 2994 Kivennäismaat 76861 2901 79762 1843 174 226 KOKO MAA Metsämaa Korpi 2615 8994 11609 3924 2103 2068 Räme 1947 14277 16223 2720 5518 3843 Yhteensä 4562 23271 27833 6643 7621 5911 Kitumaa Korpi 2094 273 2367 389 3 36 Räme 10080 5614 15694 1275 205 361 Yhteensä 12174 5887 18061 1665 208 396 Joutomaa Korpi 454 19 473 7 0 0 Räme 3161 349 3510 18 0 0 Avosuo 16252 510 16762 7 0 0 Yhteensä 19867 878 20746 32 0 0 Yhteensä Korpi 5163 9286 14449 4320 2106 2104 Räme 15189 20239 35428 4013 5723 4203 Avosuo 16252 510 16762 7 0 0 Yhteensä 36603 30036 66639 8340 7829 6307 Kivennäismaat 160056 7514 167570 3763 552 503 1)Täydennysojituskohteilla voi olla myös ojien perkausta. 356 Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002 Metsävarat Liitetaulukko 26. Metsänkasvatuskelvottomien soiden ojitukset ojitusajankohdan ja suon metsänkasvatuskelvotto- muuden syyn mukaan. Tehdyn ojituksen ajankohta Maaluokka Metsänkasvatus- Inventointi- Edellinen Edeltäneet Edeltäneet Yli 10 Yhteensä kelvottomuuden syy vuosi vuosi 2–5 vuotta 6–10 vuotta vuotta km2 km2 km2 km2 km2 km2 ETELÄ-SUOMI Metsämaa Ravinnet.+ huonot ojat 0 0 0 3 35 38 Ravinnetilanne 0 0 0 3 46 48 Teknisesti kelvoton 0 0 0 0 16 16 Pienialaiset 0 3 0 0 19 21 Yhteensä 0 3 0 5 115 123 Kitumaa Ravinnet.+ huonot ojat 0 0 3 8 163 174 Ravinnetilanne 0 29 69 91 668 857 Teknisesti kelvoton 0 0 0 0 24 24 Pienialaiset 0 3 13 16 163 195 Yhteensä 0 32 85 115 1018 1250 Joutomaa Ravinnet.+ huonot ojat 0 0 0 0 11 11 Ravinnetilanne 0 0 3 11 78 91 Teknisesti kelvoton 0 0 0 0 11 11 Pienialaiset 0 0 5 0 24 30 Yhteensä 0 0 8 11 123 142 Metsä-, kitu- ja Ravinnet.+ huonot ojat 0 0 3 11 209 222 joutomaa Ravinnetilanne 0 29 72 104 791 997 Teknisesti kelvoton 0 0 0 0 51 51 Pienialaiset 0 5 19 16 206 246 Yhteensä 0 35 93 131 1257 1516 POHJOIS-SUOMI Metsämaa Yhteensä 0 0 0 10 218 228 Kitumaa Yhteensä 3 23 66 208 1927 2227 Joutomaa Yhteensä 0 13 46 96 409 564 Metsä-, kitu- ja joutomaa Yhteensä 3 36 112 313 2554 3019 KOKO MAA Metsämaa Yhteensä 0 3 0 15 333 351 Kitumaa Yhteensä 3 55 151 322 2945 3477 Joutomaa Yhteensä 0 13 54 106 533 706 Metsä-, kitu- ja joutomaa Yhteensä 3 71 205 444 3811 4534 357 Hökkä, Kaunisto, Korhonen, Päivänen, Reinikainen & Tomppo Suomen suometsät 1951–1994 Liitetaulukko 27. Ojitettujen metsä-, kitu- ja joutomaan soiden ala metsänkasvatuskelpoisuuden mukaan kasvupaikka- luokittain. Metsän- Kasvupaikkaluokka kasvatus- 1 2 3 4 5 6 Yhteensä kelpoisuus km2 km2 km2 km2 km2 km2 km2 Etelä-Suomi Kelpoinen 187 3236 6639 7772 5008 35 22877 Kelvoton 0 16 27 40 862 571 1516 Yhteensä 187 3252 6666 7812 5870 605 24392 Pohjois-Suomi Kelpoinen 212 2297 4095 6957 3150 50 16761 Kelvoton 93 278 324 582 1509 233 3019 Yhteensä 304 2576 4419 7539 4659 283 19780 Koko maa Kelpoinen 398 5534 10734 14729 8158 84 39638 Kelvoton 93 294 351 622 2371 804 4534 Yhteensä 491 5828 11084 15351 10529 888 44172 Liitetaulukko 28. Puuston keskitilavuus puulajeittain metsä- ja kitumaan metsänkasvatuskelpoisilla ja kasvatus- kelvottomilla soilla. Metsän- Puulaji kasvatus- Mänty Kuusi Koivu Haapa Leppä Muu lehtipuu Koko puusto kelpoisuus m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha m3/ha Etelä-Suomi Kelpoinen 37,6 23,8 21,7 0,4 0,9 0,3 84,9 Kelvoton 9,5 0,1 0,9 0,0 0,0 0,0 10,6 Yhteensä 36,1 22,6 20,6 0,4 0,9 0,3 80,9 Pohjois-Suomi Kelpoinen 28 3,7 10,4 0,1 0,2 0,1 42,5 Kelvoton 8,8 0,4 1,7 0,0 0,0 0,0 10,8 Yhteensä 26,6 3,5 9,8 0,1 0,1 0,1 40,2 Koko maa Kelpoinen 32,2 12,5 15,3 0,3 0,5 0,2 61 Kelvoton 9,0 0,3 1,4 0,0 0,0 0,0 10,7 Yhteensä 30,7 11,7 14,4 0,2 0,5 0,2 57,7