ODC 333: 326 FOLIA FORESTÄLIÄ sn ETSÄNTUTKIMUSLAITOS-INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE-HELSINKI 1977 PERTTI HARSTELA, JUHANI JÄRVINEN, LEO TERVO JA RAIMO AHOLAINEN TUTKIMUS ERÄISTÄ HARVENNUS HAKKUUMENETELMISTÄ (Levälleen teko ja I.F.KA-menetelmä) THE STUDY OF SOME SHORT WOOD METHODS OF CUTTING IN THINNINGS (Cutting without bunching and SCAPE method) 1975 1976 No 232 Seppo Ervasti ja Kullervo Kuusela: Suomen metsätase vuosina 1965—72 ja metsä teollisuuden raaka-ainenäkymät vuoteen 2000. Forest balance of Finland in 1965—72 and the prospects of industrial wood until 2000. No 233 Jouko Laasasenaho: Runkopuun saannon riippuvuus kannon korkeudesta ja latvan katkaisuläpimitasta. Dependence of the amount of harvestable timber upon the stump height and the top logging diameter. No 234 Olli Uusvaara ja Veijo Heiskanen: Sahanhakkeen valmistus, käsittely, mittaus ja laadun määritys Suomessa. Preparation, handling, measurement and quality determination of sawmill chips in Finland. No 235 Seppo Kaunisto: Jyrsintämuokkaus ja lannoitus männyn ja kuusen kylvön yhteydessä turvemaalla. Rotavation and fertilization in connection with direct seeding of Scots pine and Norway spruce on peat. Greenhouse experiments. No 236 Veijo Heiskanen ja Juhani Salmi: Kuitupuupinon kiintotilavuuden määritystä koskevia tutkimuksia. Mutkainen lehtikuitupuu, järeä kuitupuu sekä likipituinen havukuitupuu. Studies on the determination of the solid volume of a pulpwood pile. Crooked broadleaved pulpwood, large-sized pulpwood and coniferous pulpwood of approximate length. No 237 Markku Mäkelä: Oksaraaka-aineen kasaus ja kuljetus. Bunching and transportation of branch raw material. No 238 Mirja Ruokonen: Lehtien kautta annetun fenoksiherbisidin käyttäytyminen kasvissa. Kirjallisuuteen perustuva tarkastelu. The behaviour of leaf-applied phenoxy-herbicides in plants. A study based on literature. No 239 Eero Paavilainen: Koetuloksia lannoituksen vaikutuksesta korpikuusikossa. On the response to fertilizer application of Norway spruce growing on peat. No 240 Pentti HakJcila, Hannu Kalaja ja Markku Mäkelä: Kokopuunkäyttö pienpuuongelman ratkaisuna. Full-tree utilization as a solution to the problem of small-sized trees. No 241 Victor Ipatiev ja Eero Paavilainen: Lannoituksen vaikutuksen kestoaika vanhassa tupasvillarämeen männikössä. Duration of the effect of fertilization in an old pine stand on a cuttongrass pine swamp. No 242 Pertti Harstela: Työn tuotos ja työntekijän kuormittuminen vyöhykekasausmenetelmää käytettäessä. The effect of bunching into zones on productivity and strain of the worker cutting pulpwood. No 243 Paavo Valonen: Tekomiehen fyysinen kuormitus kehittyneissä työvaltaisissa kuitupuun tekomenetelmissä. The physical strain on the logger in advanced labour intensive pulpwood preparation methods. No 244 Eero Lehtonen: Kourakuormauksen oppiminen. Learning of grapple loading. No 245 Pentti Nisula: Kantoloukku. Stump Crusher. No 246 Hans G. Gustavsen ja Erkki Lipas: Lannoituksella saatavan kasvunlisäyksen riippuvuus annetusta typpimäärästä. Effect of nitrogen dosage on fertilizer response. No 247 Yrjö Vuokila: Nuoren istutuskuusikon harvennus puuntuotannollisena ongelmana. Thinning of young spruce plantations as a problem of timber production. No 248 Timo Kurkela ja Yrjö Norokorpi: Kuusen lumikaristesienen (Lophophactdium byper boreum Lagerb.) esiintyminen Suomessa Occurrence of spruce snow blight fungus, Lophophactdium byperboreum Lagerb. in Finland No 249 Pentti Hakkila ja Markku Mäkelä: Pallarin vesakkoharvesteri. Pallari Bushharvester. No 250 Veijo Heiskanen ja Pentti Rikkonen: Havusahatukkien kuoren määrä ja siihen vaikut tavat tekijät Bark amount in coniferous sawlogs and factors affecting it. No 251 Veijo Heiskanen: Havusahatukkeja koskevia urvolaskelmia vuosina 1974—1975. Value calculations for softwood sawlogs in 1974—1975 No 252 Jyrki Raulo ja Eino Mälkönen: Koivun luontainen uudistuminen muokatulla kangas maalla. Natural regeneration of birch (Betula verrucosa Ehrh. and. B. pubescens EhrhJ on tilled mineral soil. No 253 S.-E. Appelroth: Työntutkimus Lamu-kylvökoneesta. Work Study of the Lamu Seeding Machine No 254 Matti Kärkkäinen: Havutukkien kiintomittausmenetelmän seurantajärjestelmä. A control method for the measurement of pine and spruce logs. No 255 Metsätilastollinen vuosikirja 1974. Yearbook of forest statistics 1974. Luettelo jatkuu 3. kansisivulla Muutos Folia Forestalian numeroon 293. Taulukko 1 sivulla 7 korvataan oheisella taulukolla. The correction for Folia Forestalia 293. The Table 1 on the page 7 is replaced with the enclosed table. Taulukko 1. Kuorettoman runkopuun tehollisia lämpöarvoja, MJ/kg, Table 1. Effective heating values of atemwood v/ithout bark, MJ/kg, Puulaji Tree species Kosteus Moisture content Kiinto- ainetta Solid material Irtotihoyo tuoreena Apparent density , imsouuoncd wood ~ kg/m J Lämpöarvo (W a £f) Heating value" Irtotilavuusyksikön suhteellinen lämpö- arvo Relative heating value of apparent density S 8 MJ/kg MJ/n 3 X> Koivu Birch Mänty Pine Kuusi Spruce Haapa Aspen Leppä Alder 25 63 435 13,61 6029 100 2) 20 65 300 14,91 5652 94 2) 20 67 345 14,82 5100 05 2) 25 57 355 13,02 4731 78 2) 25 62 3010 3) FOLIA FORESTALIA 310 Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1977 Pertti Harstela, Juhani Järvinen, Leo Tervoja Raimo Aholainen TUTKIMUS ERÄISTÄ HARVENNUSHAKKUUMENETELMISTÄ (Levälleen teko ja LEKA-menetelmä) The study of some short wood methods of cutting in thinnings (Cutting without bunching and SCAPE method) 2 HARSTELA, P., JÄRVINEN, J., TERVO, L. & AHOLAINEN, R. 1977. Tut kimus eräistä harvennushakkuumenetelmistä (Levälleen teko ja LEKA-mene telmä). Summary: The study of some short wood methods of cutting in thinnings (Cutting without bunching and SCAPE method). Folia For. 310: 1-29. Tutkittiin levälleen teon ja ns. LEKA-menetelmän käyttöä harvennushak kuussa tavanomaiseen palstatien varteen tekoon verrattuna. Työn tuotoksen ja kustannusten lisäksi tutkittiin työntekijän fyysistä kuormittumista ja jäävän puuston vaurioitumista. LEKA-menetelmässä suunnatun kaadon jälkeen suuret pölkyt jätetään paikoilleen, keskikokoisia ainoastaan suoritaan ja pienet kasa taan suurempien viereen. Esikasaus suoritettiin 10 ja 12 metrin ulottuvuuden omaavilla VALMET-esikasauskoneilla tai pölkyt kuormattiin suoraan palstalta liukupuomillä varustetulla kuormaimella. Levälleen tekoon perustuva korjuuketju oli kallein vaihtoehto. Työ levälleen teossa oli yksipuolista moottorisahan käsittelyä, mutta ihmistyöpanos oli pienin ja samoin työntekijän fyysinen kuormittuminen. LEKA- korjuuketjun kustannukset olivat samaa suuruusluokkaa tai vähän pienemmät kuin palstatien varteen tekoon perustuneen korjuuketjun. Fyysinen kuormittumi nen oli myös vähäisempää LEKA-menetelmässä. Jäljelle jäävän puuston vaurioituminen oli vähäisintä palstatien varteen teossa, mutta jäi kaikissa menetelmissä alle 5 % jäljelle jäävän puuston runkoluvusta. A study was made of the use of the cutting without bunching (scattered) and the so-called SCAPE (LEKA) method in thinnings compared with the conventional method of cutting to the side of the strip road. In addition to the output and costs of the work, the physical strain on the workers and damage to the residual growing stock were also studied. In the SCAPE method large bolts are left where they fall after directed felling, medium-sized bolts are merely straightened and small ones are bunched alongside the larger bolts. Preliminary skidding was done with VALMET preliminary skidding machines with a slide-boom loader a radius of which was 10 and 12 m and with a winch, or the bolts were loaded directly from the cutting area by a loader-cum-slide-boom. The logging system based on scattered cutting was the most expensive alternative. Scattered cutting involved simple handling of the power saw, but human labour input and physical strain on the worker were smallest. Logging costs in the SCAPE-logging system were the same as or less than in the logging system based on cutting to the side of the strip road. Physical strain on the worker was also less in the SCAPE method. The method based on cutting to the side of the strip road caused the least damage to residual trees, but the number of damaged trees was less than 5 % with all the logging methods. Helsinki 1977. Valtion painatuskeskus ODC 333:326 ISBN 951-40-0276-8 ISSN 0015-5543 3 127704944A—12 SISÄLLYS Sivu 1. JOHDANTO 4 2. LEVÄLLEEN TEKO- JA LEKA-KORJUUKETJUT 4 3. TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO 7 4. KORJUUN TULOKSET 9 41. Puutavaran teko 9 42. Metsäkuljetus 12 43. Korjuukustannukset 15 5. JÄLJELLE JÄÄVÄN PUUSTON VAURIOITUMINEN 17 6. TULOSTEN TARKASTELUA 17 7. YHDISTELMÄ 18 KIRJALLISUUS 20 SUMMARY 21 LIITTEET 22 4 1. JOHDANTO Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli ta voitteena vähentää ihmistyöpanosta ja työn tekijän kuormittumista jättämällä kasaus koko naan pois. Levälleen tekoon perustuvien korjuu ketjujen korjuukustannukset olivat kuitenkin verraten suuret, ja työntekijän sahan käsittely aika lisääntyi siinä määrin, että menetelmä kehittelyä päätettiin jatkaa. Kasausmatka on todettu oleelliseksi kasaus vaiheen fyysistä kuormittavuutta sääteleväksi tekijäksi. Kasattavien pölkkyjen paino on taas tärkeintä tuki- ja liikuntaelinten kuormittumi sen kannalta. Kasauksen säilyttäminen työ menetelmässä vähentää sahan käsittelyaikaa ja siten sahan aiheuttamia haitallisia altistuksia (Harstela 1976 a, b). Kasauksen tarkoituksena on riittävän suurien käsittely-yksiköiden aikaan saaminen metsä kuljetusta varten, ja sitä onkin yleensä perus teltu korjuukustannuksilla. Kasaus vähentänee myös jäljelle jäävän puuston vaurioitumista harvennusmetsissä, koska koneiden tai kone elimien liikkumistarve palstalla vähenee (Hars tela 1976 b). Kasaus on kaadon ja siirtymisen lisäksi viimeinen ihmistyövaltaisen teon työ vaihe, jota ei ole vielä yksinkertaistettu. Siten se lienee ainut työvaihe, jota yksinkertaistamalla ihmistyöpanosta voidaan vähentää. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen pyrit tiin kehittämään tekomenetelmä seuraavien ta voitteiden mukaisesti: — Työntekijään kohdistuvaa fyysistä kuor mitusta vähennetään kasausta yksinkertaista malla, mutta työ säilytetään vaihtelevana keven netyn kasauksen avulla. — Ihmistyöpanosta pienennetään kasausta yksinkertaistamalla. — Korjuukustannusten lisääntymistä välte tään suorittamalla esijuontoa varten kevennet tyä kasausta ja kokeilemalla pitkän puutavaran tekoa, jolloin käsittely-yksiköt muodostuvat verraten suuriksi. — Jäljelle jäävän puuston vaurioitumista väl tetään kevennetyn kasauksen avulla. Esikasaus- ja metsäkuljetusmenetelmäksi va littiin liukupuomin käyttöön perustuvat mene telmät kirjallisuuden perusteella tehdyn vertai lun jälkeen. Tutkimus on tehty METLAn ja Tehdaspuu Oy:n yhteistyönä. Tekijöiden kesken työ jakaantui siten, että Harstela johti tutkimuksen ja kirjoitti pää osin käsikirjoituksen. Tervo osallistui tutkimuksen ja työmenetelmien suunnitteluun sekä johti kenttä työt ja aineiston käsittelyn Harstelan valvonnassa. Järvinen ja Aholainen osallistuivat työmene telmien suunnitteluun ja yhteistyössä VALMET OY:n kanssa suunnittelivat esikasauskoneet. Tutkimuksen eri vaiheisiin osallistuivat mm. A n t e r o H a r s t e 1 a, Juhani Korhonen, Urpo Paananen, Han nele Tervo ja Kaarina Niskanen. Kään nöksen englanniksi suoritti Päivikki Ojansuu. Käsikirjoituksen lukivat PenttiHakkil a, Mat ti Kärkkäinen ja Y rjö Vuokila. Kiitämme kaikkia tutkimukseen osallistuneita. 2. LEVÄLLEEN TEKO- JA LEKA-KORJUUKETJUT Levälleen tekomenetelmässä (Tekomenetelmä 2) pyrittiin suunnatun kaadon avulla muodostamaan kouraisutaakkoja. Suunnatulla kaadolla pyrittiin myös kin kasat tai yksittäiset pöllit saamaan siten, että koneellinen kasaus on mahdollista. Metsuri ei siis tehnyt muuta kasausta kuin ajouran aukaisun suori malla (koehenkilö 1). Koehenkilö 2 ei aukaissut ajouraakaan. Ajouraväli oli noin 30 m, ja pölkkyjen pituus n. 5 m. Metsäkuljetus suoritettiin korjuuketjussa 3 Marttii nin liukupuomilla varustetulla Volvo BM 868 metsä traktorilla (kuva 1). Liukupuomikuorrnaimen ulottu vuus oli n. 10 m. Korjuuketjussa 2 suoritettiin esikasaus liukupuomikuormaimeilaja Normet hydrauli vintturilla varustetulla esikasauskoneella. Jatkokuljetus suoritettiin vakiovarusteisella Volvo BM 868 metsä traktorilla. Esikasauskone I oli tehty Valmet CX metsätraktorista, joka oli ilman teliä ja jonka raide 5 2 127704944 A—] 2 Kuva 1. Marttiinin liukupuomilla varustettu kuormatraktori sekä Valmet-esikasauskoneet Ilja 111 Fig. 1. Forwarder equipped with Marttiini's slidc-boom and Valmet preliminary skidding machines II and 111 6 Kuva 2. Tekomenetelmät Fig. 2. Cutting methods Kuva 3. LEKA-menetelmän hakkuujälkeä Fig. 3. Cutting by the SCAPE method 7 leveyttä oli lisätty 3,0 metriin. Kuormain sijaitsi taka-akselilla (kuva 1). LEKA-menetelmän (Tekomenetelmä 3) työohjei den (liite 6) mukaan pyritään suunnatun kaadon avulla muodostamaan kouraisutaakkoja siten, että ne voi daan esteettä juontaa ajouralle. Suuret pölkyt 50 kg) jäävät paikoilleen, keskikokoiset (35—50 kg) suori taan ja pieniä (< 35 kg) kannetaan taakkoihin seuraa vasti: Aluspuita ei käytetä. Kasoja ei saa tehdä hakkuu tähteiden päälle, eikä myöskään hakkuutähteitä saa jäädä pölkkyjen ja kasojen päälle. Kasoja ei saa muodostaa ajouralle. Kaadon suuntaus suoritetaan siten, että kasaamattakin jäänyt yksittäinen pölli kuten kasatkin ovat koneellisesti kasattavissa. Palstalla olevien kasojen ajouran puoleinen pää tulee olla mahdollisimman tasainen, samoin ajouran vieressä olevan ajouran suuntaisen kasan ajosuunnan puoleinen pää. Ajouraväli oli n. 30 metriä. Kasan kokoa ei erikseen määritelty. Yleisohjeena oli pienien kasattavien pöllien siirtäminen isompien (paikalleen jäävien tai suorittavien) pöllien viereen. Samalla pölkkyjen ja kasojen sijoittelussa pyrittiin muodostamaan kasausuria (kts. kuva 2 ja 3) koneel lisen kasauksen helpottamiseksi. Puutavaralajien tuli olla eri kasoissa. Korjuuketjussa 4 metsäkuljetus suoritettiin Marttii nin liukupuomilla (ulottuvuus n. 10 m) varustetulla Valmet CX kuormatraktorilla. Korjuuketjussa 5 suori tettiin ensin esikasaus Valmet-esikasauskone II :11a ja metsäkuljetus vakiovarusteisella Valmet CX kuorma traktorilla. Korjuuketju 6 oli muuten samanlainen kuin edellä kuvattu, paitsi esikasauskoneena oli versio 111. Esikasauskoneen versio II erosi I:stä siten, että kuormain oli traktorin katolla. Versio 111 taas erosi I:stä siten, että liukupuomia oli jatkettu 2 m, joten kuormaimen ulottuvuus oli noin 12 m. Vertailu tekomenetelmänä (1) oli noin 3-metrisen kuitupuun teko ajouran varteen ja ajo vakiovarustei sella kuormatraktorilla (korjuuketju 1). Pieni aika tutkimusaineisto kerättiin myös LEKA-menetelmästä tehtäessä kuitupuu n. 3-metriseksi (Tekomenetelmä 4, korjuuketjut 7 ja 8). Esikasaus tällöin suoritettiin liu kupuomikuormaimella varustetulla kuormatraktorilla. 3. TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO Tutkimustyömaat sijaitsivat Punkaharjulla ja Joen suussa. Aineiston koko ja tärkeimmät työvaikeus tekijät on esitetty taulukossa 1. Aineisto käsittää hakkuututkimuksen osalta osittain kahden osittain yhden koehenkilön työtä, joten aineisto on suppea ja rajoittuu vain yhdenlaisiin korjuuolosuhteisiin. Tulokset ovat menetelmien suhteellisenkin vertailun osalta siis vain suuntaa-antavia (H ars t e 1 a 1976 a). Metsäkuljetuksen suoritti yksi kuljettaja yhdellä työ maalla, joten aineisto on tältäkin osin suppea. Työntekijät olivat ammattitaitoisia Tehdaspuu Oy:n vakinaisia metsätyöntekijöitä. Tekomiesten ominaisuu det on esitetty taulukossa 2. Sykemittaukset tehtiin telemetrisesti Medinic Biotelemetry System IC-45 laitteistolla. Aikatutkimus-ja sykeaineiston työvaiheit tainen koodaus tehtiin laitteistoon liitetyllä koodi näppäimistöllä. Ääninauhat tulostettiin Työterveys laitoksella. Tehotyöaika jaettiin vakiintuneisiin työ vaiheisiin. Analyyseissä käytetyt työvaikeustekijät mi tattiin puu- ja taakkakohtaisesti. Uutta tekomenetel mää (LEKA) koehenkilö harjoitteli n. 5 työpäivää. 'ölkyn »ituus, m d, latva, cm kasaus suorinta paikal- leen 5 5 5 3 3 3 6.0- 9,0 9.1-11,0 11,1— 6,0-12,0 12,1-15,0 15,1— x X x X x X 8 Taulukko 1. Aineisto Table 1. Material Taulukko 2. Työntekijöiden ominaisuuksia Table 2. Some properties of the workers Runkoja, kpl Number of stems Rungon kes- kikoko, m 3 Average stem size Oksaisuus- luokka Branchiness class Maas- to- luokka Terrain class Leimi- kon ti- heys, m /ha Stand density m 3 1 ha Jäävä puusto, m 3 /ha Remain- ing stock, m 3 lha Lämpötila, C° Temperature Lumen syvyys, £ o 2 "5 c I 6 K° O s M S 3 H O cm Snow depth "TJ ' I s sS I :rt iff c -a; Hä mänty Scotch pine koivu birch kuusi spruce x x x x Puutav; ran teko — Cutting of timber 1 172 21 62 0,06 0,04 2,2 0,49 1 33 157 -13,1 2,34 23 3,6 2 239 32 111 0,07 0,04 2,1 0,54 1 36 187 -10,7 9,39 25 2,9 1 185 8 27 0,06 0,04 2,2 0,52 1 29 156 - 3,9 1,17 35 3,6 2 293 2 19 0,06 0,04 1,9 0,46 1 37 163 - 1,8 0,85 37 3,0 II 1 319 11 12 0,06 0,05 2,1 0,46 1 35 122 12,5 5,52 3 436 4 10 0,06 0,05 2,1 0,46 1 44 137 9,8 5,66 III 1 237 52 0,08 0,074 1,8 0,55 1 37 138 19,4 3,20 4 302 32 0,09 0,077 1,8 0,55 1 26 143 18,9 3,60 Ajo — Forwarding IV ■ l 1226 84 0,08 1 144 3 6041 330 0,08 1 . 139 Työntekijä Worker Ikä, v Age, years Pituus, cm Height, Paino, k 6 Weight , k g Hapenottokyky, ml/kg/min Oxygen intake capacity, mllkglmin Terveydentila State of health Verenpaine mm Hg Blood cm pressure mm Hg 1 48 165 70 34 lievä skolioosi slight skoliose 120/80 2 39 178 83 29 hyvä — good 130/78 9 3 1 27704944 A—12 4. KORJUUN TULOKSET 41. Puutavaran teko Tehotyöajan menekki ja ihmistyöpanos Tehotyöajan jakaantuma on esitetty liit teessä 4. Runko kohtaista tehotyöaikaa kuvaavat regressiomallit laskettiin valikoivan analyysin tekniikkaa käyttäen (liite 1). Kuvassa 4 on esitetty m. malleista samalla työvaikeustekijä yhdistelrnällä lasketut tehotyöajan menekit ja niiden suhteelliset arvot. LEKA-menetelmässä runkokohtaisen työajan säästö oli tutkimusolosuhteissa n. 20 % teh täessä kuitupuu n. 5-metriseksi ja 14 % teh täessä kuitupuu n. 3-metriseksi. Levälleen teh täessä runkokohtaisen työajan säästö oli 31—36 % n. 3-metrisen kuitupuun palstatien varteen tekoon verrattuna. Vastaavat säästöt kasaus työvaiheessa olivat LEKA-menetelmässä 59 ja 30 %. Kuvassa 5 on työajan menekkiä tarkas teltu rungon koon funktiona. Voidaan todeta suhteellisen työajan menekkieron LEKA-mene telmänja palstatien varteen teon välillä kasvavan rungon koon suuretessa. Sama suuntaus on myös levälleen teon ja palstatien varteen teon työajan menekkieron välillä, mutta ei yhtä voimakkaana. Liitteen 1 regressiomalleissa työmenetelmä on merkitsevästi selittänyt eräissä tapauksissa myös kaato- ja karsinta-ajan menekkiä. Suhteel liset ajanmenekit olivat seuraavat, kun luvulla 100 on merkitty työmenetelmän 1 kaadon ja karsinnan aikaa. Levälleen teossa cm. tulokset olivat risti riitaiset työntekijöiden välillä. LEKA-menetel mässä pitkän tavaran teossa kaato oh hitaam paa, mutta lyhyen tavaran teossa nopeampaa kuin palstatien varteen teossa. Taulukon 3 mukaan kasausmatka lyheni sel västi LEKA-menetelmässä palstatien varteen tekoon verrattuna. Myös pölkkyjen kantaminen vähentyi vetämisen, suorinnan ja pölkkyjen Kuva 4. Suhteelliset tehotyöajan menekit eri tekomenetelmissä tutkimusolosuhteissa Fig. 4. Relative working times for the different cutting methods 'yömenetelmä Kaato Karsinta 1 2 (työntek. 1) 2 ( 2) 3 A 100 100 96* 109*** j 7 h 100 95* 100 n 10 Kuva 5. Tehotyöajat rungon koon funktiona eri tekomenetelmissä Fig. 5. Effective working times as a function of stem size for the different cutting methods Taulukko 3. Kasausmatkat, kasojen sijainti ja kasaustapojen osuudet eri tekomenetelmissä Table 3. Distance of bunching, location of bunches and methods of bunching in the different cutting methods Teko- mene- telmä Cutting method Työn- tekijä Worker Kasaus- matka, m Distance of bunching, m Kasan etäisyys ajouran reu- nasta, m Distance of bunch from edge of Kasaustavat — Bunching method Kantoi Carried Veti Dragged Suori Straigh- tened Ei lii- kuttanut Not moved strip road, m %-pölkkyjen määrästä — % of bolts X X 1 1 3,2 2,2 1,6 2,2 94,9 0,3 3,0 1,8 1 2 3,2 2,2 1,6 2,2 1 3 4,3 2,7 2,4 3,6 87,6 1,9 4,9 5,6 2 1 5,6 2,3 2 2 5,5 2,7 3 1 1.1 0,9 3,0 3,5 45,2 14,6 13,0 27,2 4 3 2,1 1,0 3,3 3,7 69,9 4,4 12,7 13,0 11 paikalleen jättämisen lisääntyessä. Noin 5-metri sen teossa tämä suuntaus oli voimakkaampi kuin n. 3-metrisen teossa. LE KA-menetelmässä suhteessa levälleen te koon työajan säästö ajouran varteen tekoon verrattuna oli pienempi kuin kasausmatkan ly Kuva 6. Suhteellinen sydämen sykintä eri tekomenetelmissä tutkimusolosuhteissa Fig. 6. Relative heart rate in the different cutting methods Kuva 7. Sydämen sykintä rungon koon funktiona eri tekomenetelmissä Fig. 7. Heart rate as a function of stem size in the different cutting methods 12 heneminen edellyttäisi. Tämä on seurausta siitä, että kaikissa kasausmenetelmissä menee aikaa kasausmuodostelman valmisteluun sekä pölk kyjen nostoon ja laskemiseen varsinaisen kan tamisen lisäksi. Työntekijän fyysinen kuormittuminen Työntekijän tuki-ja liikuntaelimien kuormit tumisen arvioitiin olevan levälleen teossa ja LEKA-menetelmässä pienemmän kuin palsta tien varteen teossa, koska yli 35 kg painavien pölkkyjen nostelua ei niissä esiinny ja 35— 50 kg painavia pölkkyjä ainoastaan suoritaan LEKA-menetelmissä. Levälleen teossa voi kui tenkin esiintyä yksipuolista, staattista lihasjän nitystä, koska sahausaika on verraten suuri. Energian kulutusta mitattiin välillisesti sydä men sykinnän avulla. Sykinnän regressiomallit ovat liitteessä 2. Niistä laskettiin oheiset kuvat 6 ja 7. LEKA-menetelmässä työvaiheiden kesto ajalla painotettu runkokohtainen sydämen sy kintä oli 5 % ja levälleen teossa 8— 10 % pie nempi kuin palstatien varteen teossa. Vastaa vasti kasaussykintä oli LEKA-menetelmässä 6 % pienempi tutkimusolosuhteissa. Rungon koon suuretessa sekä LEKA-menetelmän että leväl leen teon kuormittuvuus väheni suhteessa pals tatien varteen tekoon. Tämä johtui siitä,että palstatien varteen teon kuormittuvuus hieman lisääntyi puuston koon suuretessa, mutta LEKA -menetelmän hieman väheni ja levälleen teon lisääntyi vähemmän kuin palstatien varteen teon. Moottorisahan käsittelyajat Alttiina oloa moottorisahan aiheuttamille haitoille tutkittiin määrittämällä tehotyöajan suhteelliset jakaantumat (taulukko 4). Selvästi suurin sahan käsittelyaika oli levälleen teossa. Erityisesti tehokäyntiaika oli levälleen teossa suuri. Lisääntynyt sahan käsittelyaika lisää melu-, tärinä- ja pakokaasualtistusta ja yksi puolista staattista lihasjännitystä. Erityisesti tehokäyntiajan lisääntyminen lisää myös moot torisahakustannuksia. 42. Metsäkuljetus Metsäkuljetuksen työajan jakautumat on esi tetty liitteessä 5. Käyttöaikaan liittyvät alle 15 min. keskeytykset ja siirtoajat ovat aikaisem pien tutkimusten perusteella tehtyjä oletuksia, koska tutkimus oli liian lyhytkestoinen näiden aikojen luotettavaan selvittämiseen. Taakka kohtaisia esikasaus- ja kuormausaikoja kuvaavat regressiomallit ovat liitteessä 3. Niistä on sa malla tutkimusleimikon keskimääräisillä työ vaikeustekijäyhdistelmillä laskettu kuvan 8 taak kakohtaiset ajat kasan tai pölkkyjen etäisyyden funktiona. Kasojen tai pölkkyjen etäisyys ajo urasta keskimäärin eri menetelmissä on esitetty taulukossa 3. Taulukossa 5 on esitetty keski määräiset taakan koot eri menetelmissä ja ku vassa 9 kuormaustuotokset sekä kuvassa 10 korjuuketjujen konetyötuotokset. Aikaisemmista tutkimustuloksista poiketen olivat taakkakohtaiset kuormaus- ja esikasaus Taulukko 4. Tehotyöajan jakautuminen sahan teho-ja joutokäyntiin sekä sahan maassa oloaikaan Table 4. Distribution of effective working time between effective and idle running of the power saw and saw on the ground Tekomene- telmä Cutting method Saha kädessä Saw in hand Saha maassa Saw on the ground Työntekijä Worker Yhteensä Total Teho käynti Eff. running Joutokäynti Idle running % tehotyöajas' ja — % of effecti ive working time 1 1 42,2 20,3 37,5 100 2 2 1 61,3 31,5 7,2 100 2 3 1 48,2 30,2 21,6 100 4 3 52,0 20,0 28,0 100 13 4 127704944A—12 ajat kasan etäisyyden funktiona lineaarisia tai levälleen teon yhteydessä negatiivisesti toisen asteen käyriä (H ar s te 1 a 1976 b, B e r g ja Jonsson 1976, Taipale 1976). Esika sauksessa taakkakohtainen ajanmenekki oli pie nempi kuin liukupuomilla kuormauksessa, mut ta LEKA-menetelmän yhteydessä ero oli yllät tävän pieni. Tämä johtuu siitä, että esikasauksen yhteydessä puutavara lajiteltiin ja osittain kään nettiin ajouran suuntaiseksi. Pitkän rankatava ran kuormauksessa taakka-ajan menekki oli suurempi kuin noin 3-metrisen kuormauksessa. Kuva 8. Taakkakohtaiset esikasaus-ja kuormausajat palstalta Fig. 8. Preliminary skidding and loading time per burden when loading from the cutting chance Taulukko 5. Taakkojen keskimääräiset koot eri menetelmissä Table 5. Average sizes of the burdens in the different methods Leimikko Marked stand I Leimikko Marked stand II Leimikko Marked stand III lenetelmä lethod taakan koko, m 3 ize of the burden , X x x Ajo ajouran varresta, n. 3 m Forwarding from the side of the strip road, ca. 3-m bolts 0,30 141,1 0,3 167,4 0,27 145,3 Esikasaus Preliminary skidding 0.06 1 0 15 11 III 0,14 92,7 75,9 33,2 0,15 IV 86,5 Ajo ajouran varresta, n. 5 m Forwarding from the side of the strip road, ca. 5-m bolts 0,28 110,0 0,45 207,6 Ajo palstalta — Forwarding from cutting 0,11 71,3 0,2 116,3 0,17 100, 14 Kuva 9. Kuormaus- ja esikasaustuotokset eri ajomenetelmissä Fig. 9. Loading- and preliminary skidding outputs for the different forwarding methods Kuva 10. Korjuuketjujen konetyötuotokset Fig. 10. Machine outputs of the logging systems 15 Kuormaustuotos oli kuitenkin leimikolla II suurempi n. 5-metrisen kuin n. 3-metrisen kuitupuun kuormauksessa ajouran varresta. Tä mä johtui suuremmasta taakan koosta. Lähi kuljetustuotoksiin on lisäksi vaikuttanut erilai nen kuorman koko. 43. Korjuukustannukset Korjuuketjujen kokonaiskustannukset tutki musolosuhteissa on esitetty kuvassa 11. Käyttö tuntikustannuksina käytettiin esikasauskoneelle 68 mk/h, kuormatraktorille 95 mk/h, liuku puomikuormaimella varustetulle kuormatrakto rille 97 mk/h ja moottorisahamiehelle vuoden 1976 taksojen edellyttämää kustannustasoa, johon oli lisätty 38 % sosiaalikuluja. Erot leväl leen tekoon ja palstatien varteen tekoon perus tuvien korjuuketjujen kustannusten välillä olivat verraten suuret, mutta LEKA-korjuuketjujen (n. 5-m kuitupuu) ja palstatien varteen tekoon perustuvan korjuuketjun välillä pienet. LEKA menetelmän soveltaminen n. 3-metrisen kuitu puun tekoon lisäsi kuitenkin korjuukustannuk sia verraten selvästi. Esikasatun ja lajitellun puumäärän osuudet koko puumäärästä olivat seuraavat: Esikasauksen määrä on suuri, koska esi kasauskoneella tehtiin samalla puutavaran lajit telu ja sitä osittain käännettiin ajouran suun taiseksi. Taulukossa 6 on laskennallisesti ver rattu LEKA-menetelmän kustannuksia palsta tien varteen tekoon uusimpien tutkimustulosten perusteella erikokoisessa puustossa, kun lajit telua ei suoriteta siinä määrin kuin tässä tutki muksessa ja kun esikasauskoneena on nopea NORMET-yksikkö. Tekokustannukset ovat tä män tutkimuksen mukaiset. Esikasaustuotok sena käytettiin 15 m 3 /h ja kasauskoneen kus tannuksina 75 mk/h (Taipale 1976). Puuston koon oletettiin vaikuttavan vain tekokustannuk siin. Ajon esikasauksen jälkeen oletettiin tämän tutkimuksen tuloksiin verrattuna olevan purka misessa 75 % hitaampaa lajittelutarpeen vuoksi, ja heikomman esikasausjärjestyksen vuoksi teho työajanmenekin oletettiin kasvavan 0,4 min/m 3 . (K ahala ja Rantapuu 1970). Esikasatuk si puumääräksi oletettiin 40 % koko puu määrästä (O r t h 1975, Taipale 1976). Kuva 11. Korjuuketjujen kustannukset Fig. 11. Costs of the logging systems Esikasattu puumäärä, .eimikko I: esikasauskone 1 II: 2 II; 3 III: 4 92,3 82,5 78,5 Taulukko 6. Laskennallinen esimerkki rungon koon vaikutuksesta LEKA-korjuuketjun kannattavuuteen Table 6. lmputed example of the effect of stem size on the economicalness of the SCAPE logging system Jos laskelman oletukset pitävät paikkansa, on LEKA-menetelmää sovellettaessa mahdollista päästä jo nykytekniikalla kustannussäästöihin keskikokoisessa harvennuspuustossa. On kuiten kin korostettava laskelman hypoteettisuutta. Korjuuketjujen käyttökustannukset pitkäl lä aikavälillä riippuvat monista korjuun ohjel mointiin liittyvistä tekijöistä. Aikatutkimusten perusteella voidaan laskea vain työmaakohtaisia kustannuksia. Kuvassa 12 esitetään esikasauk seen ja palstalta kuormaukseen perustuvien korjuuketjujen kustannusvertailu taakan koon funktiona. Kun taakan koon oletetaan riippu van tekomenetelmästä, voidaan tarkastella esi kasauksen kannattavuutta suhteessa liukupuo mikuormaukseen eri tekomenetelmissä. Kasan koko palstalla ei enää vaikuta kuormaukseen esikasauksen jälkeen. Koska esikasauskoneen tuntikustannus on pienempi kuin kuormatrak torin, lisääntyy esikasauskustannus markkamää räisesti hitaammin kuin kuormaus palstalta taa kan koon pienetessä. Tästä seuraa se, että mitä vähemmän teko menetelmään sisältyy hakkuu miehen kasausta sitä kannattavammaksi suhteel lisesti esikasaus tulee palstalta kuormaukseen verrattuna. Esikasaukseen ja palstalta kuor maukseen perustuvien korjuuketjujen kustan nustasot ja siten keskinäinen kannattavuus riip puu luonnollisesti käytettävissä olevista ko neista. Kuva 12. Esikasaukseen ja palstalta kuormaukseen perustuvien korjuuketjujen kustannusvertai lu taakan koon funktiona Fig. 12. Cost comparison, as a function of the burden size, of the logging systems based on preliminary skidding and loading from the cutting chance Korjuuketju — Logging system LEKA (n. 5 m) SCAPE (ca. 5 m bolts) Teko ajouran varteen Cutting to the side of the strip road Työvaihe Work phase Rungon keskikoko, m 3 Average stem size, m 3 0,065 0,125 0,065 0,125 Korjuukui ;tannus mk/m' — Logging ci >sts mk/m 3 Teko — Cutting 20,74 16,39 24,66 20,08 Esikasaus — Preliminary skidding 2,00 2,00 Ajo — Forwarding 8,90 8,90 8,45 8,45 Yhteensä — Total 31,64 27,29 33,11 28,53 17 5. JÄLJELLE JÄÄVÄN PUUSTON VAURIOITUMINEN Metsäkuljetuksen aiheuttamat vauriot inven toitiin (kuva 13). Aineisto käsitti yhden työ maan menetelmää kohti, joten tulokset ovat vain suuntaa-antavia. Oletuksia työmenetelmän vaikutuksesta vaurioitumiseen on esitetty aikai semmissa julkaisuissa (esim. Harstela 1976 b). Teko palstalle levälleen tai LEKA-mene telmällä on lisännyt vaurioitumista. Tämä johtu nee kone-elimien liikkumistarpeesta palstalla, jolloin vaurioitumiselle alttiiden puiden luku määrä lisääntyy. Aikaisempiin tutkimuksiin ver rattuna (esim. Hanneliusja Lillandt 1970, Harstela 1976 b) vaurioita syntyi kaikissa menetelmissä, mutta erityisesti Joen suun työmaalla, vähän. LEKA-menetelmää ja levälleen tekoa ei tä män aineiston perusteella voida verrata toisiinsa erilaisten olosuhteiden ja eri koehenkilön vuok si. On oletettava, että LEKA-menetelmässä kui tenkin syntyy vähemmän vaurioita, koska siinä puita kootaan ihmistyönä juontourille. Erillisen esijuontoyksikön ja liukupuomikuormauksen käyttöön perustuvien kuljetusketjujen vaurioi tumisprosenttien erot ovat pienet. Kaikilla työ mailla kuitenkin erillinen esikasaus ja ajo on aiheuttanut enemmän vaurioita. Syy saattaa olla kahden koneen perättäisessä työskentelyssä, jolloin sama reitti ajetaan kahteen kertaan. Kuva 13. Puuston vaurioituminen Fig. 13. Damage to the residual growing stock 6. TULOSTEN TARKASTELUA LEKA-menetelmällä teossa työajan menekin säästö 3-metrisen kuitupuun ajouran varteen tekoon verrattuna johtuu kasausmatkan lyhe nemisestä, paikoilleen jäävien pölkkyjen määrän lisääntymisestä sekä pitkän puutavaran nopeam masta katkonnasta ja suuremmasta taakan koos ta. Työajan menekin ero lisääntyy absoluutti sesti ja suhteellisesti rungon koon suuretessa, koska siirrettävien pölkkyjen suhteellinen osuus vähenee painorajoitusten vuoksi. Levälleen teko on nopein työmenetelmä, koska siinä kasaus jää kokonaan pois. Työntekijän fyysinen kuormittuminen oli LEKA-menetelmässä selvästi pienempi kuin 18 palstatien varteen teossa. Ero on seurausta kasausvaiheen osuuden vähenemisestä ja yhtä jaksoisen kantamistyön keston lyhenemisestä. Tämä johtui kasattavan puumäärän suhteel lisen osuuden vähenemisestä ja pölkkyjen siirte lymatkan lyhenemisestä. Myös kantamisen kor vaaminen suorinnalla ja siirrettävien pölkkyjen painon aleneminen lienevät vähentäneet ener gian kulutusta, mutta näillä tekijöillä on suu rempi merkitys tuki-ja liikuntaelinten kuormit tumisen vähenemiseen (Harstela 1976 b). Rungon koon suuretessa kuormittavuusero pals tatien varteen tekoon lisääntyi. LEKA-mene telmässä kasattavan puumäärän ja erityisesti kannettavan puumäärän suhteellinen osuus pie nenee painorajoitusten vuoksi rungon koon kasvaessa. Tämä aiheuttaa työn kuormittavuu den vähenemisen. Levälleen teko oli energian kulutuksen suh teen vähiten kuormittava menetelmä, mutta työn yksipuolistumisen ja sahan käsittelyaiko jen suuren lisääntymisen vuoksi menetelmä ar vioitiin ergonomisesti LEKA-menetelmää huo nommaksi. Pienempi energian kulutus on ras kaimman työvaiheen, kasauksen poisjäännin seurausta. Ihmistyöpanos oli selvästi pienin levälleen teossa, mutta myös LEKA-menetelmässä saavu tettiin huomattava ihmistyöpanoksen säästö pitkän runkotavaran katkontaa nopeuttavan vaikutuksen ja kasauksen yksinkertaistumisen vuoksi. Korjuukustannukset tämän tutkimuksen mu kaan ovat selvästi suurimmat levälleen tekoon perustuvassa korjuuketjussa. N. 5-metrisen kui- Tupuun tekoon LEKA-menetelmällä perustunut korjuuketju oli kustannuksiltaan samaa suuruus luokkaa kuin n. 3-metrisen kuitupuun palstatien varteen tekoon perustunut korjuuketju. Puuston koon kasvaessa LEKA-korjuuketju kuitenkin tullee suhteessa halvemmaksi. Samoin on ilmeis tä, että tässä tutkimuksessa esikasauskoneella tehtiin liian hyvää työjälkeä, jolloin esikasaus kustannus nousi enemmän kuin varsinaisessa metsäkuljetuksessa säästettiin. Esikasauskoneen käyttö tulee suoraan palstalta tapahtuvaan liu kupuomikuormaukseen verrattuna suhteellisesti sitä edullisemmaksi, mitä vähemmän tekomene telmään sisältyy kasausta. Koneellinen operointi palstalla lisää puuston vaurioitumisriskiä, mutta kaiken kaikkiaan vau rioituminen oli verraten vähäistä. On kuitenkin ilmeistä, että kuljettajan ammattitaidon ja huo lellisuuden merkitys on suuri työskenneltäessä pitkälle ulottuvilla kuormaimilla. Mm. Iso mäki (1976) on osoittanut, että alle 30 metrin ajouraväliä käytettäessä ajourien alle jäävän metsikön osuus kasvaa nopeasti. Näin ollen 10 metrin ulottuvuuden omaava kuormain on liian lyhyt sekä levälleen tekoa että LEKA menetelmää sovellettaessa, ellei koneyksikkö ole varustettu apuvintturilla. Sen käyttö taas lisää pääomakuluja ja hidastaa työtä. Tässä tutkimuksessa käytettyjen esikasauskoneiden ja liukupuomikuormainten heikkoutena metsikön tuoton kannalta onkin verraten rajoitettu ulot tuvuus. Markkinoilla on jo kuitenkin 15 metrin ulottuvuuden omaavia puomeja. LEKA-mene telmää voidaan käyttää myös vintturi- ja pien traktoriesikasauksen yhteydessä. 7. YHDISTELMÄ Tutkittiin levälleen teon ja ns. LEKA-mene telmän käyttöä harvennushakkuussa tavanomai seen palstatien varteen tekoon verrattuna. Työn tuotoksen ja kustannusten lisäksi tutkittiin työntekijän fyysistä kuormittumista ja jäävän puuston vaurioitumista. LEKA-menetelmässä suunnatun kaadon jälkeen suuret pölkyt jäte tään paikoilleen, keskikokoisia ainoastaan suori taan ja pienet kasataan suurempien viereen. Esikasaus suoritettiin 10 ja 12 metrin ulot tuvuuden omaavilla VALMET-esikasauskoneilla tai pölkyt kuormattiin suoraan palstalta liuku puomilla varustetulla kuormaimella. Levälleen teko n. 5-metrisenä oli 31—36 %, teko LEKA-menetelmällä n. 5-metrisenä n. 20 % ja n. 3-metrisenä 14 % nopeampaa kuin n. 3-metrisen kuitupuun teko ajouran varteen. Puuston koon kasvaessa LEKA-menetelmän 19 ajanmenekki pienenee suhteessa palstatien var teen tekoon. Sydämen sykintä oli levälleen teossa 8— 10 % ja LEKA-menetelmässä 5 % pienempi kuin palstatien varteen teossa. Tuki- ja liikuntaelinten kuormitus arvioitiin sekä levälleen teossa että LEKA-menetelmässä vähäisemmäksi kuin palstatien varteen teossa. Sen sijaan levälleen teko oli yksipuolista moot torisahan käsittelyä. LEKA-menetelmässä saha oli poissa kädestä 21,6 % tehotyöajasta ja palstatien varteen teossa 37,5 %. Työajan menekin ja fyysisen kuormittumisen väheneminen olivat seurausta kasaustyövaiheen osuuden vähenemisestä ja yhtäjaksoisen kanta mistyön keston lyhenemisestä. Tämä johtui LEKA-menetelmässä etupäässä kasattavan puu määrän osuuden vähenemisestä ja pölkkyjen siirtelymatkan lyhenemisestä. Siirrettävien pölk kyjen painon aleneminen ja kantamisen korvaa minen suorinnalla lienevät eniten vähentäneet tuki-ja liikuntaelinten kuormittumista. Levälleen teon jäljiltä esikasaustuotokset ja palstalta kuormaustuotokset olivat suh teessa palstatien varresta kuormaukseen alhai set. LEKA-menetelmällä kasatun puutavaran esikasaus- ja kuormaustuotokset olivat jo huo mattavasti paremmat. LEKA-menetelmän jäljiltä taakan koko oli suurempi kuin levälleen teon, ja kasoja tarvitsi vähemmän yhdistellä ennen riittävän taakan syntymistä. LEKA-menetelmän yhteydessä esi kasatun n. 5-metrisen kuitupuun kuljetustuotos oli suurempi kuin ajouran varteen kasatun n. 3-metrisen kuitupuun suuremman taakan koon ja kuorman koon vuoksi. Korjuukustannukset olivat tutkimusolosuh teissa levälleen tekoon perustuvassa korjuuket jussa 38,66—40,18 mk/m 3 , LEKA-korjuuket jussa n. 3-metrisen kuitupuun kyseessä ollen 36,63—40,18 mk/m 3 ja n. 5-metrisen 34,40— 35,50 mk/m 3 sekä palstatien varteen (n. 3-m) tekoon perustuneessa korjuuketjussa 33,45 — 34,44 mk/m 3 . Esimerkkilaskelman perusteella oletettiin LEKA-menetelmän tulevan suhteel lisesti edullisemmaksi puuston koon suuretessa kohti keskimääräistä harvennuspuustoa. Ilmei sesti myös esikasauksen laadun huonontaminen lisää korjuuketjun kannattavuutta, koska esi kasauskustannus vähenee enemmän kuin kuor maustraktorin kustannus lisääntyy. Periaatetasolla osoitettiin, että esikasaukseen perustuva korjuuketju on suhteellisesti sitä edullisempi mitä vähemmän hakkuumenetel mään kuuluu kasausta suoraan palstalta tapah tuvaan liukupuomikuormaukseen verrattuna. Jäljelle jäävien vaurioituneiden puiden luku määrä oli kaikissa korjuumenetelmissä alle 5,0 % puiden lukumäärästä. Vähiten vaurioita (0,9 — 2,4 %) syntyi palstatien varteen tekoon perustu neessa menetelmässä. Jotta voidaan soveltaa keskimäärin 30 metrin ajouraväliä, tulee kuor maimen ulottuvuuden olla yli 12 metriä tai koneyksikkö tulee varustaa apuvintturilla. 20 KIRJALLISUUS BERG, H. & JÖNSSON, Y. 1976. Lang kran i gallring. Summary: Long booms in thinning. Redog. ForsknStift. Skogsarb. 7:1—28. HANNELIUS, S. & LILLANDT, M. 1970. Puuston vaurioituminen harvennusleimikoiden koneellisessa korjuussa. Summary: Damaging of Stand in Me chanized Thinning. Helsingin yliopiston metsä teknologian laitos. Tiedonantoja 4:1—32. HARSTELA, P. 1976 a. Puutavaran kasausongelman ratkaisuvaihtoehtoja. Metsä ja Puu 4:22—25. —1976 b. Työn tuotos ja työntekijän kuormittu minen tehtäessä kuitupuuta liukupuomikuormausta varten. Summary: Work output and the worker's strain in cutting pulpwood for slide-boom loading. Folia For. 260:1—23. ISOMÄKI, A. 1976. Ajourat puunkorjuun piilokus tannuksena. Summary: Hauling tracks — a hidden cost of thinning. Metsä ja Puu 2:9—11. KAHALA, M. & RANTAPUU, K. 1970. Tutkimus puutavaran valmistustavan ja leimikkotekijöiden vaikutuksesta hakkuuseen ja metsäkuljetukseen. Summary: Study of the effect of the method of timber preparation and marked-stand factors on cutting and forwarding with a forwarder. Metsä tehon tiedotus 292:1—58. ORTH, L. 1975. Vinch i gallring. Ekon. ForsknStift. Skogsarb. 8:1—4. TAIPALE, J. 1976. Normetin kasauslaite. Summary: Normet's bunching device. Metsätehon katsaus 19:1-16. 21 SUMMARY A study was made of the use of the short wood cutting without bunching (scattered) and the so-called SCAPE (LEKA) method in thinnings compared with the conventional method of cutting to the side of the strip road. In addition to the output and costs of the work, the physical strain on the workers and damage to the residual growing stock were also studied. In the SCAPE method large bolts are left where they fall after directed felling, medium-sized bolts are merely straightened, and small ones are bunched alongside the larger bolts. Preliminary skid ding was done with VALMET preliminary skidding machines with a slide-boom loader, the radius of which was 10 and 12 m and with a winch, or the bolts were loaded directly from the cutting area by a slide-boom loader. Scattered cutting into about 5-m bolts was 31— 36 %, with the SCAPE method into about 5-m bolts 20 % and into about 3-m bolts 14 % faster than the cutting of about 3-m pulpwood to the side of the strip road. When the size of the growing stock increases, the expenditure of time with the SCAPE method decreases in proportion to cutting to the side of the strip road. The worker's heart rate in the scattered method was B—lo %, and in the SCAPE method 5 %, lower than in cutting to the side of the the strip road. Physical strain on the skeleton was estimated to be smaller in both the scattered and SCAPE methods than in cutting to the side of the strip road. On the other hand, cutting by the scattered method was simply handling of the power saw, but in the SCAPE method the saw was out of the worker's hand for 21,6 %, and in cutting to the side of the strip road for 37,5 %, of the effective working time. The expenditure of working time and the physical strain were reduced by decreasing the proportion of the bunching phase of the work and shortening the duration of the uninterrupted carrying work. This was attributable in the SCAPE method mainly to decreasing the amount of timber to be bunched and to shortening the distance over which the bolts must be moved. Reduction of the weight of the bolts to be moved and replacement of carrying by straightening were probably the factors that most reduced the physical strain on the skeleton. The outputs on preliminary skidding after scattered cutting and the outputs in loading from the cutting chance were low compared with loading from the side of the strip road. The preliminary skidding and loading outputs for timber bunched by the SCAPE method were considerably better than after scattered cutting. With the SCAPE method the size of the burden was greater, and it was necessary to combine fewer bunches to achieve the right burden. With the SCAPE method the forwarding output for the 5-m pulpwood which had been preliminary skidded was greater than for 3-m pulpwood bunched to the side of the strip road. The reason for this was the larger bunch size and load size. Logging costs under the investigation conditions in the system based on scattered cutting were 38,66— 40,18 marks/m 3 in the SCAPE logging system, 36,63— 40,18 marks/m 3 for 3-m pulpwood and 34,40—35,50 marks/m for 5-m pulpwood, and in the system based on cutting to the side of the strip road (3-m pulpwood) 33,45—34,44 marks/m 3 . It was assumed from the calculation that the SCAPE method is relatively more economical as the size of the growing stock increases towards and average thinning growing stock. Lowering the quality of preliminary skidding obviously also increases the profitability of the SCAPE logging system as the cost of preliminary skidding decreases more than the cost of the forwarding rises. It was shown that, in principle, a logging system based on preliminary skidding is relatively more economical the smaller the amount of bunching included in the cutting method is compared to slide-boom loading directly from the cutting chance. The number of damaged residual trees was less than 5,0 % of the number of trees with all the logging methods. The method based on cutting to the side of the strip road caused the least damage (0,8—2,4 %). To be able to apply the average strip road spacing of 30 m, the radius of the loader must be over 12 m of the machine unit must be equipped with an auxiliary winch. 22 LIITTEET Liite 1. Työajan menekkiä kuvaavat regressiomallit A pp. 1. Regression models describing expenditure of working time 100 R 2 Levälleen ja palstatien varteen teko: Cutting scattered and to the side of the strip road: V w W V V V VW yu = i3,i + 0,80x3^-3,02x^+0,63x 6,9% y l2 = 5,05+ 34,0% y l3 = - 35,9+ 8,03x^*+14.72X3J + 2,45x*+ 1,32 x* 6 - 2,19x 3 * 74,8% y l4 = 59,3+ - 28,3x|1+ 47,7% y l5 = 62,1+ 10,19x 31 + 0,64x 35 - 1,07x 31 68,7% *16 = y ll + y l2 +y l3 y 2l = 16,2+ 2,94x 30 + 12,68x 31 + 0,84x 3 *Je*-3,lx 31 -0,004x 30 x 39 9e 4,7% V 22 25 ' 18 1'03*30 13,77x 31 0,1x 30 +4,53x 31 + °>003x 3o x 39 + i,22x* 42,8 % y 23 = - 19.45+11,39x*^ t+14,89x* 1+0,07x30 -0,42x3 1 -0,002x 30 x 39 -0,22 Xl 75,7% y 2 4 = - 6,4+ 22,77x3^ t "+l3,2Bx^-2,93x^Q K9t -0,008x 30 x 39 * 47,9 % y25 = 59,2+ 8,52x 31 -0,78x^0 +4,02x 31 -0,024x 30 71,2% y 26 = y 2l + y 22 +y23 y n^n2 = tehotyöajan menekki, emin — expenditure of effective working time, cmin = työntekijä, n:o — worker, no n 2 = työvaihe — work phase: 1 = siirtyminen — moving, 2 = kaato — felling, 3 = karsinta ja katkonta — branching and bucking, 4 = kasaus palstatien varteen teossa — bunching in cutting to the side of the strip road, 5 = runko kohtainen aika palstatien varteen teossa — per stem time in cutting to the side of the strip road, 6 = runkokohtainen aika levälleen teossa — per stem time in cutting scattered = valemuuttuja, työmenetelmä 1=1,2 = 0 dummy variable, cutting method 1 =1,2=0 x 3q = rungon koko, 0,01 m 3 — stem size, 0,01 m 3 x 3 j = oksaisuusluokka — branchiness class X 35 ~ lumen syvyys, cm — snow depth, cm x 3£ = lumen upottavuus, cm — sinking into the snow, cm *39 = Puusto > runkoa/ha — remaining growing stock, stems /ha 2 100 R = selitysaste — degree of explanation 23 LEKA menetelmä ja palstatien varteen teko: SCAPE method and cutting to the side of the strip road: muut kuten edellä — the other symbols as before (n. 5 m) — fca. 5 mj 100 R 2 y xl = 35,4 + 2,71 x* + 1,38 x- 2,05 x* 1 -o,o2Bx^**--0,021x 3() 10,6% _ OIA . 1 <-»-7 *** O r/ *X* r-, r *36*" A O-2 *** r\ r\r\<~> *36* C "5 07 Yl 2 = 2,74+ — + — 5,3% yl3 = 13,9+7,07x^* + 4,30 x^ K - 22,74 x-^ t + B,36x^l - o,oB3x^**+ l.^x^x*] 6* 77,8% y l4 = 2,85+16,51 x* :1öi "+6,48x^+2,51x 3^ ir -0,13x^)H5 "+3,29x 1 47,5% y l5 = -16,9+4,26 x*1Ht +33,07x^ E *+ls,64x^-0,19x^** + 4,68x Ix*£* 75,0% (n. 3 m) — (ca. 3 m) y3l = 27,6+0,43x 3^ x >1,98x 1 — 1,97x 31 — 2,2% y 32 = - 43 ' 7+13- 13x3^ t+3- 03xt'Ht+1 ' 67x 3l -°'079x 30 x40* +0 ' 36x40*_0 ' 016x 30 x 41 54,1 % y 33 = ~ 72 ' 6+ 34 >09x 3o* + 3.10 x* - 58,49 x 0,001 2x 3Q - 3,25x 30 x*^ t + 28,23x 3 *** - 0,14x 30 0,005X 2*k* 76,0 % y 34 = - 13,6+ 15,83 x^ x + 25,20 x*'öt +45,01x3^ i "- 0,86x 30 x 31 9fr -0,062x^ x * - o,oo6x2*** _ 0i069x30X _9i 41,1 % y 35 = - 411,8+ 63,92x3^ t + 29,87 x* K* + 21,59x3^ t -0,17x 2*:,Ht -0,33x 30 x 40 +3,14x*J* 68,6% n l n 2 = tehot y°ajan menekki, cmin — expenditure of effective working time, cmin = työntekijä, n:o — worker, no = työvaihe, 4 = kasaus, 5 = runkokohtainen aika work phase, 4 = bunching, 5 = per stem time = valemuuttuja, työmenetelmä 1 = 1,3 =0,4 = 0 dummy variable, cutting method 1=1,3-0,4=0 = jäävä puusto, m 3 /ha — residual growing stock, m 3 /ha x^ x = leimikon tiheys, m 3 /ha - stand density, m^/ha 24 Liite 2. Sydämen sykintää kuvaavat regressiomallit App. 2. Regression models describing heart rate Levälleen ja palstatien varteen teko Cutting scattered and to the side of the strip road Teko LEKA-menetelmällä ja palstatien varteen teko Cutting with SCAPE method and to the side of the strip road 100 R 2 yn = 0,32x 31 + 17,02 x* 5Ht +0,67x3^ ir + 0,085x3^ t -0,005x 30 x* 9 37,4% yl2 = 24,26+ 5,66x^-0,55x 31 +17,1 x*3e *+o,73x*^ e +o,oo73x3^*-0,005x3{) x*^*+o,o7x 35 49,2 % y l3 = 59,32+ 1,6x 30 -0,65x 31 + 15,03 x*Jt *+o,99x*^*+o,o4Bx*^*-0, 002x 3q x 39 -0,25x 35 45,1 % y l4 = 44,46+ 3,12x 30 - 2,65x 31 +0,085x 3^ ir + 0,35x 30 x* 1 - 0,003x 30 x* 9 32,2 % y 2l = 114,5+0,92x 30 - 2,4x 31 + 11,59 x*!HS "+o,6sx*^*-0,001x 30 x 39 +0,64x 31 43,5% y 22 = 106,2 - 0,55x 30 -0,91x 31 + 11,09 x* x *+o,79x 3^*+ o,ooo4x 3() x 39 +0,27x 31 37,4 % YVYY y v 7 y 23 = 111,8+ 0,69x 3Q - 1,92x 31 + 7,79x^+0, 69x*j - 0,0007x 3Q x 39 + 0,53x 31 27,9 % y 24 = 135,7+ 4,23x^+3,44x 3^-0,43x30 0,0023x 30 x 39 38,5 % = valemuuttuja, työmenetelmä 1 =1,2=0 dummy variable, cutting method 1 =1,2=0 yn = 106,5 - 4,s4x***-0,014x 30 +2,03x 31 -0,22x 1 x 30 +0,00073x 30 +0,00055x 30 x 31 5,9 % yl2 = 106,3 - 4,37 x^ He -0,61x 30 + 1,47x 31 -o,2ox^^+o, 16x 3Q x 3l - 0,0044x 30 9,7% y l3 = 109,3 - 5,00 x* sHfr -0,64x 30 + 0,1 Bx 3Q x 3l + 0,056 xii x 3O -0,001 7x 3Q -0,0022x 31 7,2% y l5 = 103,6 - 2,46x*+0, 75x^-o,s6x^*^-0, 017x20 + 1,12x 31 + 0,090x 3() x 31 11,9 % 9* = 105,4 — 3,15 x*x*+ + — — + 11,1% n l n 2 = s Ydämen sykintä, kertaa/min — heart rate, beats/mm = työntekijä, n:o — worker, no I*2 - työvaihe, 1 = siirtyminen, 2 = kaato, 3 = karsinta, work phase, 1 = moving, 2 - felling, 3 = branching 4 = kasaus palstatien varteen teossa, 4 = bunching in cutting to the side of the strip road 5 = kasaus LEKA-menetelmässä ja palstatien varteen teossa, 5 = bunching in SCAPE method and cutting to the side of the strip road 6 = runkokohtainen — per stem x 1 = valemuuttuja, työmenetelmä 1=0,3 = 1 — dummy variable, cutting method I=o, 3 = 1 . . 3 3 = rungon koko, 0,01 m — stem size, 0,01 m = oksaisuusluokka — branchiness class = lumen syvyys, cm — snow depth, cm = lumen upottavuus, cm — sinking into the snow, cm X 39 = jäävä puusto, runkoa/ha — remaining growing stock, stems/ha 25 Liite 3. Esikasaus levälleen teon jälkeen App. 3. Preliminary skidding after cutting scattered 100 R 2 y x = - 2,9+ 7,o9x***- o,4oxg***+l7,oBx^-2,s2x^f*-0,079x*3+0,00034 x 17,3% y2 = 44,9+ 2,o2x*** - - 14,2 % y 3 = 1,6% y 4 = - 2,2+ + 0,010x 28 16,5% Esikasaus LEKA-menetelmässä (n. 5 m, VALMET esikasauskone II) Preliminary skidding in SCAPE method (ca. 5 m, VALMET preliminary skidding machine II) y = 42,76+ 0,26x ? + l,slx***+ 0,0095x 7 x 3 ** + 1,02 x* 5 - 0,0024x 13 x* + 0,00088x 13 x 2g - 0,0011x 7 x 28 + 0,066x 31 - 0,077x 2g + 0,00048x 7 x 13 37,9 % (n. 5 m, VALMET esikasauskone III) — (ca. 5 m, VALMET preliminary skidding machine III) yi = 30,41+ o,36x*** - 0,62x 3 + 0,018x 7 x 3 **+ - 0,00041 x?? x l 3 - 1,02x 2? + 1,27x 26 - 0,00073x 7 - 0,0006x^ 3 5Ht + 0,0095x 13 x 3 **" + 0,056x 13 49,8 % (n. 3 m) — (ca. 3 m) y 1 = - 39,85 - 0,59 x? + 3,o4x*** + 0,017x y x 15 - 0,00032x 13 x 3 + 0,0012x 7 x* 3 + 0,37x 2g - 0,0072 x?? x 3 - 0,0052x 13 - 0,00012x^3 + 0,0042x 7 x 2g 53,7 % y n = työajan menekki, emin — expenditure of working time, cmin n = työvaihe, 1 = taakkakohtainen aika, 2 = kouran vienti kasalle, work phase, 1 = loading time per burden, 2 = taking the grapple to the bunch, 3 = kouraisuja taakan muodostaminen, 4 = taakan tuonti ajouran varteen 3 = grasping and making up the burden, 4 = bringing the burden to the side of the strip road = kasoja taakassa, 0,1 kpl — number o f bunches in the burden x 0,1 Xj = kasojen suurin etäisyys ajourasta, dm — maximum distance of the bunch from the strip road, dm = kasan etäisyys ajourasta, m — distance of the bunch from the edge of the strip road, m = taakan koko, dm 3 — size of the burden , dm 3 = pölkkyluku/taakka — number of bolts/burden x 2£ = kasan sijainti (1 = pitkittäinen, 2 = kohtisuorassa, 3 = vinossa) location of the bunch (1 = longitudially, 2 = perpendicularly, 3 — slantingly) X 27 = aj°ura^a °^ eyien pölkkyjen lukumäärä, kpl — number of bolts on the strip road X 2B = Jaavan Puuston tiheys, m 3 /ha — density o f the residual growing stock, m^/ha X 3l =taakk aan tulleiden kasojen keskikoko, m 3— average size of the bunches included in a burden, m 3 26 Kuormaus liukupuomilla palstalta levälleen teon jälkeen Loading with slide-boom from the cutting chance after cutting scattered muut kuten edellä — the other symbols as before 100 R 2 y l = - 205,0+ 16,54x£*+ 16,38x*£* + 0,00049x^ 3 ** - 0,47x^ 5 + 2,16 x* g - o,62xg* + 21,14x*^* - 4,77x2*** - 0,0060x 2g 38,9 % y 2 = 9,4+ 1,04x 9 + - 0,60 x o,l6xg* + 0,0085 x* 3 25,4 % y 3 = - 288,7+ 15,43x|*+ + 2,83 x* g + - o,9oxg* - 0,0080x 2g 34,2 % y. = 153,7+ l,3lx***+ — — + 0,0041 x 20,3% Kuormaus liukupuomilla palstalta LEKA-menetelmässä Loading with slide-boom from the cutting chance in the SCAPE method yi = 14,57+ o,l3x*** + 2, s9x***+ 1,47x^-0,0014 x7 x 2g +0,021x 7 3,64x^ — 0,00056 xj 3 X* 8 + 0,07x^ 3 53,3% (n. 3 m) — (ca. 3 m) yj = 10,63+ o,36x***+ l,sox***+ 0,00024x 13 x 28 - 0,0018x 7 ***+ o,olsx ? x 15 — 3,l7x*g — 0,1 lx 28 + 0,00030x 7x^ 3 57,1 % = pölkkyjä ajouralla, kpl — number of stems on the strip road muut samat kuin edellä — the other symbols as before Ajo palstatien varresta (n. 3 m ja n. 5 m) Forwarding from the side of the strip road y n = 38,1+23, - 20,62x2^*+0,15x25x - o,2ox^2^*+ o,43x!^+ 2,87x* 6 10,5% y l2 = 11,9 - 1,48 x- 1,28 x* 5 + 0,77x 26 + 0,008x 25 x 28 4,0 % y l3 = 30,5+ 20,29x*-18,45x 2^ f "+0,13x 25 x2^*-0,18x1 x 28 10,3% (n. 3 m ) — (ca. 3 m) y2l = 20,34+ 2,69 x*** - 0,0041x 31 - 0,0022x 7 * - 0,014 x?? x l 5 + 0,00050x 13 x 2g - 0,0045x 13 x 3 - 0,0048x 7 x 2g - 0,39 x* 5 ~ 0,1 lx2g - 0,048x 13 33,9 % y 3l = 43,24 - 2,67 x*** + o,72x***+ 0,02 x?? x 2g + 0,29 x* 5 + 0,00062x 7 x 13 - 0,078x 2g -0,000006x 13 26,3% (n. 5 m) — (ca. 5 m) y 2l = 40,05- 0,93x 7 +0,56x*^*+0,45x^+0,055x 28 -1,75x 26 +0,0069 x x2g 6,8% n l n 2 = ty®a Jan menekki, emin — expenditure of working time, emin = työmaa n:o — working place, no n 2 = työvaihe, 1 = taakkakohtainen aika, 2 = kouran vienti kasalle, 3 = taakan tekoja tuonti ajouran varteen work phase, 1 = loading time per burden, 2 = taking the grapple to the bunch, 3 = making up the burden and bringing the burden to the side of the strip road Xj = valemuuttuja, l a n.3m ajouran varteen tehty puutavara, 0= n. 5 m esikasattu puutavara dummy variable, 1 = about 3-m bolts cutted to the side of the strip road, 0 = about 5-m preliminary skidded bolts 27 Liite 4. Puutavaran teon tehotyöajan jakautumat A pp. 4. Distribution of effective working time in cutting Leimikko I Marked stand I Leimikko II Marked stand II Leimikko III Marked stand III Työntekijä 1 Worker 1 Työntekijä 2 Worker 2 Työntekijä 1 Worker 1 Työntekijä 2 Worker 2 Työvaihe Work phase Men. 1 Meth- od 1 Men. 2 Meth- od 2 Men. 1 Meth- od 1 Men. 2 Meth- od 2 Men. 1 Meth- od 1 Men. 2 Me th- od 2 Men. 1 Meth- od 1 Men. 2 Meth- od 2 Siirtyminen — Moving 12,4 22,0 13,3 20,3 10,6 14,8 11,9 13,2 Tyven raivaus — Clearing of the end next to the ground 2,1 3,2 1,8 1,8 0,4 0,4 0,3 0,4 Kaato — Felling 12,8 19,0 12,9 20,4 12,6 16,2 11,2 11,2 Kaadon apuajat — Auxiliary times of felling 2,8 4,4 3,5 3,3 0,8 1,9 1,2 0,2 Karsinta — Branching 24,7 39,7 30,9 48,7 30,6 39,1 38,2 44,7 Katkonta — Bucking 6,7 6,7 4,5 4,8 6,2 5,3 Kasaus — Bunching 37,2 4,7 31,8 0,1 37,2 21,6 33,8 28,9 Aluspuun teko — Preparation of bed timber 1,3 1,3 1,6 2,6 Latvusten siirto — Moving of left leafy heads of trees 0,3 0,6 0,7 0,8 1,4 Tehotyöaika — Effective ivorking time 100 100 100 100 100 100 100 100 28 Liite 5. Käyttöajan jakautuma konetyössä App. 5. Distribution of using time in machine work LEIMIKKO I Marked stand I LEIMIKKO II Marked stand II LEIMIKKO III Marked stand III Työvaihe Work phase Oo s ■3 — ?S s go C -fc* c s 5 o o iä 2 -S, too .c s s f. fA £3 m o . -o 2 t; g° •3 -5 <2 a 3 -H S3 S =8 » w (S; 5 fcc M s rt ;rj 4-> «. o 15 « s g J O o O IV! 3 2? s «US •5" S e S 3 §0 C « < a, a S 9 u o o ''E S 1 fi «K 3 i • £ 2 Kuormaus — Loading 59,8 52,8 30,2 23,9 65,1 65,5 43,4 25,4 29,2 67,6 39,8 25,1 29,6 Kuormausajo — Driwing loaded 17,8 12,3 7,6 14,3 18,7 20,2 11,1 9,2 10,0 18,1 10,4 9,2 9,5 Ajo tyhjänä — Driwing unloaded 5,4 12,6 17,3 8,4 16,6 18,5 10,2 17,7 17,1 Ajo kuormalla — Driwing with load 5,6 13,2 15,0 8,8 17,4 16,0 8,9 15,4 14,8 Vinssaus — Winching 8,1 1,9 Purkaminen — Unloading 9,6 32,2 15,2 14,0 17,1 12,0 16,4 18,3 14,7 Siirrot työmaalle — Driwing to the working area 4,3 4,3 4,2 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 Alle 15 min keskeytykset — 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 Interruptions of less than 15 minutes Yhteensä % — Total 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 29 Liite 6. LEKA-menetelmän hakkuuohjeet Seuraavassa selostetaan LEKA-hakkuumenetelmää, sen eri työvaiheita ja suoritusjärjestystä. Ohjeet perus tuvat tutkimusten aikana tehtyihin havaintoihin ja kokemuksiin: — Kaatosuunta LEKA-menetelmässä on tärkeä. Kaadon merkitys korostuu silloin, kun tehdään yli 3 metriä pitkää tavaraa. Lyhyemmillä pöl leillä kaadossa tapahtunut virhe on helpommin korjattavissa suorinnalla ja kasauksella. Kaato suunnataan ajouralla yleensä ajouran suuntaan tai hieman vinottain ajouran keskeltä reunaan päin. Ajouralle jäävät ainoastaan ne pöllit, joita ei tarvitse liikuttaa. — Palstalla pääkatosuunta on yleensä kohtisuoraan ajouraa vastaan (kuva 14) tai hieman vinottain. Varsinkin pienillä rungoilla kaatosuuntaa mää rää jo kaadetun tai kaadettavan suuremman rungon pölkkyjen sijainti. Suuntauksessa tulee myös huomioida työpenkkitekniikan hyväksi käyttö. — Vinottain kaato auttaa kouraisutaakkojen muo dostumista, ja puut kerääntyvät juontourille. Etäämmällä ajourasta olevat pöllit (= taakkaa joudutaan vetämään) saavat muodostaa ristik käisenkin kasan. Ristikkäisyyskohdan tulee kui tenkin sijaita lähellä ajouran puoleista päätä ts. kouraisukohdassa. — Ajouran vieressä ristikkäisyys sallitaan ellei esteenä ole esim. jääviä puita, tällöinkin ristik käisyyskohta sijoitetaan kouraisukohtaan. — Pienet rungot (= pölli) voidaan kaataa myöskin ajouralta poispäin, mikäli se tällöin helpottaa kasausta tai mikäli runko kaatuu suoraan kasaan. — Suunnatulla kaadolla on myös pyrittävä muo dostamaan juontouria. — Siirtymisvaiheessa voidaan pieniä pölkkyjä siirtää kaadettavien puiden kaatosuunnan mukaisesti määräytyviin kasoihin. Ne pöllit ja kasat, joihin kuormain ei yllä, voidaan tehdä yhden aluspuun päälle vinssauksen helpottamiseksi. — Kasan kokoa ei määrätä, mutta pyrkimyksenä on kuitenkin muodostaa tarkoituksenmukainen kouraisu- tai vinssaustaakka (kuva 15). — Pöllit ja kasat on sijoitettava siten, että ko neellinen korjuu on mahdollinen. On vältettävä kasojen ja pölkkyjen sijoittelua jäävien puiden, kivien ja kantojen taakse. — Harvahkossa metsässä voidaan teko aloittaa ajouran reunasta, edetä ajouravälin keskikoh taan ja viimeksi tehdä puut ajouralta. Kannat taa kuitenkin harkita ajouralla olevien puiden kaatamista työpenkiksi karsintaa varten. — Tiheässä leimikossa hakataan ensin ajourasta puolet, jonka jälkeen edetään hakatun ajouran puoleisen osan ajouravälin keskikohtaan. Kuva 14. Kaato LEKA-menetelmässä Fig. 14. Felling in the SCAPE method Kuva 15. Kasaus LEKA-menetelmässä Fig. 15. Bunching in the SCAPE method ODC 333:326 ODC 333:326 ISBN 951-40-0276-8 ISBN 951-40-0276-8 ISSN 0015-5543 ISSN 0015-5543 HARSTELA, P., JÄRVINEN, J., TERVO, L. & AHOLAINEN, R. 1977. HARSTELA, P., JÄRVINEN, J., TERVO, L. & AHOLAINEN, R. 1977. Tutkimus eräistä harvennushakkuumenetelmistä (Levälleen tekoja LEKA-me- Tutkimus eräistä harvennushakkuumenetelmistä (Levälleen tekoja LEKA me netelmä). Summary: The study of some short wood methods of cutting in netelmä). Summary: The study of some short wood methods of cutting in thinnings (Cutting without bunching and SCAPE method). Folia For. 310: thinnings (Cutting without bunching and SCAPE method). Folia For. 310: 1-29. 1-29. A study was made of the use of the cutting without bunching (scattered) A study was made of the use of the cutting without bunching (scattered) and the so-called SCAPE (LEKA) method in thinnings compared with the and the so-called SCAPE (LEKA) method in thinnings compared with the conventional method of cutting to the side of the strip road. In addition conventional method of cutting to the side of the strip road. In addition to the output and costs of the work, the physical strain on the workers and to the output and costs of the work, the physical strain on the workers and damage to the residual growing stock were also studied. damage to the residual growing stock were also studied. Authors' addresses: Harstela, P. & Tervo, L. The Finnish Forest Research Authors' addresses: Harstela, P. & Tervo, L. The Finnish Forest Research Institute, Suonenjoki Experiment Station for Forest Regeneration, SF-77800 Institute, Suonenjoki Experiment Station for Forest Regeneration, SF-77800 lisvesi. lisvesi. External researchers: Järvinen, J. Tehdaspuu Oy. Salpausselänkatu 26, External researchers: Järvinen, J. Tehdaspuu Oy. Salpausselänkatu 26, SF-45101 Kouvola 10. Aholainen, R. Tehdaspuu Oy. PL 138, SF-78201 SF-45101 Kouvola 10. Aholainen, R. Tehdaspuu Oy. PL 138, SF-78201 Varkaus 20. Varkaus 20. ODC 333:326 ODC 333:326 ISBN 951-40-0276-8 ISBN 951-40-0276-8 ISSN 0015-5543 ISSN 0015-5543 HARSTELA, P., JÄRVINEN, J., TERVO, L. & AHOLAINEN, R. 1977. HARSTELA, P., JÄRVINEN, J., TERVO, L. & AHOLAINEN, R. 1977. Tutkimus eräistä harvennushakkuumenetelmistä (Levälleen teko ja LEKA-me- Tutkimus eräistä harvennushakkuumenetelmistä (Levälleen tekoja LEKA-me netelmä). Summary: The study of some short wood methods of cutting in netelmä). Summary: The study of some short wood methods of cutting in thinnings (Cutting without bunching and SCAPE method). Folia For. 310: thinnings (Cutting without bunching and SCAPE method). Folia For. 310: 1-29. 1-29. A study was made of the use of the cutting without bunching (scattered) A study was made of the use of the cutting without bunching (scattered) and the so-called SCAPE (LEKA) method in thinnings compared with the and the so-called SCAPE (LEKA) method in thinnings compared with the conventional method of cutting to the side of the strip road. In addition conventional method of cutting to the side of the strip road. In addition to the output and costs of the work, the physical strain on the workers and to the output and costs of the work, the physical strain on the workers and damage to the residual growing stock were also studied. damage to the residual growing stock were also studied. Authors' addresses: Harstela, P. & Tervo, L. The Finnish Forest Research Authors' addresses: Harstela, P. & Tervo, L. The Finnish Forest Research Institute, Suonenjoki Experiment Station for Forest Regeneration, SF-77800 Institute, Suonenjoki Experiment Station for Forest Regeneration, SF-77800 lisvesi. lisvesi. External researchers: Järvinen, J. Tehdaspuu Oy. Salpausselänkatu 26, External researchers: Järvinen, J. Tehdaspuu Oy. Salpausselänkatu 26, SF-45101 Kouvola 10. Aholainen, R. Tehdaspuu Oy. PL 138, SF-78201 SF-45101 Kouvola 10. Aholainen, R. Tehdaspuu Oy. PL 138, SF-78201 Varkaus 20. Varkaus 20. 1976 No 256 Pentti Hakkila, Hannu Kalaja ja Yrjö Schildt: Bobcat M-721 kaatokasauskone männi kön ensiharvennuksessa. Bobcat M-721 feller-buncher in early thinning of Scots pine. No 257 Pirkko Veiling: Mänty- ja kuusiprovenienssien puuaineen tiheyden vaihtelusta. The wood basic density variation of pine an spruce provenances. No 258 Pentti Nisula: Muovihuoneen sadetuskone. A sprinkler for a plastic greenhouse. No 259 Matti Uusitalo: Puun kasvatuksen kulut vuosina 1972 ja 1973. Costs of timber production in Finland in 1972 and 1973. No 260 Pertti Harstela: Työn tuotos ja työntekijän kuormittuminen tehtäessä kuitupuuta liuku puomikuormausta varten. Work output and the worker's strain in cutting pulpwood for slide-boom loading. No 261 Eero Lehtonen: Pienpuun kaato moottori- ja raivaussahoihin perustuvilla laitteilla. Felling of small-size trees with felling devices based on the chain saw and clearing saw. No 262 Olli Saikku ja Pentti Rikkonen: Kuitupuun kuoren määrä ja siihen vaikuttavat tekijät. Bark amount of pulpwood and factors affecting it. No 263 Reino Saarnio: Viljeltyjen visakoivikoiden laatu ja kehitys Etelä-Suomessa. The quality and development of cultivated curly-birch (Betula verrucosa f. carelica Sok.) stands in southern Finland. No 264 Yrjö Vuokila: Ensiharvennuskertymä. Yield from the first thinning. No 265 Olavi Huuri: Kallistusilmiö istutusmänniköissä; tiedustelun tuloksia. Tilting of planted pines; survey results. No 266 Proposed tree breeding programme in Finland 1976—1985. Abbreviation of the report issued by the Tree Breeding Committee (Committee Report 1975:25). No 267 Jari Parviainen: Taimien juurten leikkaaminen kasvatuksen ja istutuksen yhteydessä. Kirjallisuuteen perustuva tarkastelu. Root pruning in the nursery and at planting. A study based on literature. No 268 Jari Parviainen: Männyn eri taimilajien juuriston alkukehitys. Initial development of root systems of various types of nursery stock for Scots pine. No 269 Heikki Seppälä: Metsäsektorin alueellinen merkitys Suomessa. Regional importance of the forest sector in Finland. No 270 Jaakko Virtanen: Metsänomistaja tienrakennuttajana. The role of the forest owners in logging roads construction. No 271 Pertti Elovirta: Metsätalouden työvoiman tarjonta Suomessa 1945—1974 ja ennuste vuosille 1975—1985. Forest labour supply in Finland 1945—1974 and a forecast to years 1975—1985. No 272 Eero Paavilainen: Typpilannoitus ohutturpeisilla piensararämeillä. Nitrogen fertilization on shallow-peated Carex globularis pine swamps. No 273 Paavo Simola ja Markku Mäkelä: Rasiinkaato kokopuiden korjuussa. Leaf-seasoning method in whole-tree logging. No 274 Kullervo Kuusela ja Sakari Salminen: Pohjois-Karjalan metsävarat vuosina 1973—74, Etelä-Pohjanmaan, Vaasan ja Keski-Pohjanmaan vuonna 1974 sekä Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan vuonna 1975. Forest resources in the Forestry Board Districts of Pohjois-Karjala in 1973—74, Etelä- Pohjanmaa, Vaasa and Keski-Pohjanmaa in 1974, Kainuu and Pohjois-Pohjanmaa in 1975. No 275 L. Runeberg: Driftsresultat frän Skogsforskningsinstitutets företagsekonomiska forsk ningsskogar aren 1945—74. The business economics result from the Forest Research Institute's research forests 1945—74. No 276 Pentti lisalo, Jukka Sorsa ja Paavo Tiihonen: Suomen metsien rakenteen seuranta menetelmä. Eine methode zur laufenden Überpriifung der Struktur der Waider Finnlands. No 277 Terho Huttunen: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase vuosina 1973—75. Wood consumption, total drain and forest balance in Finland, 1973—75. No 278 Heikki Juslin: Metsäalan toimihenkilöiden täydennyskoulutustarve. The need for future education in forestry No 279 Jyrki Raulo ja Erkki Lähde: Ennakkotuloksia rauduskoivun kylvökokeista Lapissa. Preliminary results on sowing experiments with Betula pendula Roth in Finnish Lap land No 280 Veijo Heiskanen: Havusahatukkien kuorelliset keskusmuotoluvut. Middle form factors of pine and spruce sawlogs. No 281 Yrjö Vuokila: Karsimisen vaikutus männyn ja koivun terveystilaan. Effect of green pruning on the health of pine and birch. No 282 Yrjö Vuokila: Pystypuun kairaus vikojen aiheuttajana. The boring of standing trees as a source of defects. No 283 Leevi Paiunen: Metsurin työvälinekustannukset L 975—1976. Forest worker's equipment costs 1975—1976 No 284 Paavo Juutinen, Timo Kurkela ja Sakari Lilja: Ruohokaskas, Cicadella viridis (L.), lehtipuun vioittajana sekä vioitusten sienisaastunta. Luettelo jatkuu 4 kansisivulla 1976 Cicadella viridis CL.) as a wounder of hardwood saplings and infection of wound» by pathogenic fungi. No 285 Timo Nyrhinen: Kaksivaiheisen metsän inventoinnin koe Lounais-Suomessa. A test of two-step forest inventory in South-West Finland. No 286 Matti Kärkkäinen: Pohjoissuomalaisen koivukuitupuun tilavuusmittauksia. Volume measurement of birch pulpwood in Northern Finland No 287 Veijo Heiskanen ja Juhani Salmi: Koivutukkien latvamuotoluvut ja yksikkökuutiot. Top form factors and unit volumes of birch logs. No 288 Matti Leikola: Taimitarhamaan lämpöolot muovihuoneessa ja avomaalla. Soil temperature conditions in plastic greenhouse and in open nursery. No 289 Lehikoinen, Tapio: Pohjois- ja Etelä-Suomen väliset kantohintaerot. Stumpage price differences between Northern and Southern Finland. No 290 Heiskanen, Veijo: Tarkistetut havusahatukkien kuorelliset yksikkökuutioluvut. The checked unit volumes for pine and spruce sawlogs. No 291 Uusitalo, Matti: Puun kasvatuksen kulut vuosina 1972—74. Costs of timber production in Finland in 1972—74. No 292 Hakkila, Pentti: Kantopuu metsäteollisuuden raaka-aineena. Stumpwood as industrial raw material. No 293 Lehtonen, Irja: Puu polttoaineena. Kirjallisuuteen perustuva tarkastelu. Wood as a fuel. A study based on literature. No 294 Harstela, Pertti & Tervo, Leo: Männyn taimikon ja riukuasteen metsikön korjuun tuotos ja ergonomia. Work output and ergonomical aspects in harvesting of sapling and pole-stage stands (Scots pine). No 295 Metsätilastollinen vuosikirja 1975. Yearbook of Forest Statistics 1975. No 296 Heiskanen, Veijo: Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen puutavaran laatuerot. Quality differences of timber between Southern and Northern Finland. No 297 Paavilainen, Eero & Virtanen, Jaakko: Metsänlannoituksen vaikutuksen riippuvuus levitysmenetelmästä. Effect of spreading method on forest fertilization results. No 298 Vuokila, Yrjö: Harsintaharvennus puuntuotantoon vaikuttavana tekijänä. Selective thinning from above as a factor of growth and yield. No 299 Vuokila, Yrjö: Hyvän kasvupaikan haavikoiden kasvukyvystä. On the growth capacity of aspen stands on good sites. No 300 Paavilainen, Eero: Helppoliukoisten lannoitteiden vaikutuksen riippuvuus levitysajan kohdasta turvemaalla. 1977 Effect of application time on growth response to easily dissolving fertilizers on peatlands. No 301 Tiihonen, Paavo: Männyn ja kuusen tukkipuutaulukot. Tukkien minimiläpimittaluokka männyllä 13 cm ja kuusella 13 ja 15 cm. Massentafeln fur Kiefern- und Fichtenblochholz. Mindestdurchmesserklassen der Blöcher för Kiefer 13 cm und fiir Fichte 13 und 15 cm. No 302 Simola, Paavo: Pienikokoisen lehtipuuston biomassa. The biomass of small-sized hardwood trees. No 303 Vuokila, Yrjö: Talvikkityypin puuntuotannollinen asema metsätyyppijärjestelmässä. Position of the Pyrola type in the forest site type system of Cajander. No 304 Puro, Tiina: Operaatio metsänlannoitus 11. Tuloksia uusintalannoituksesta. Results of the second fertilization with nitrogen. No 305 Virtanen, Jaakko & Ylinen, Mikko: Ojitusalueiden lentolannoitus. Aerial spreading of fertilizers on peatlands. No 306 Astorga S., Luis E.: Effectuating possibilities of waste wood utilization in Finland. Step 1. Jätepuun käytön tehostamismahdollisuudet Suomessa. Osa 1. No 307 Kilkki, Pekka, Kuusela, Kullervo & Siitonen, Markku: Puuntuotanto-ohjelmat Etelä- Suomen piirimetsälautakuntien alueille. Timber production programs for the forestry board districts of Southern Finland. No 309 Mäkelä, Markku: Hakkuutähteen ominaisuuksien muuttuminen. Changes in the quality of logging residues. No 308 Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase 1974—76. Wood consumption, total drain and forest balance in Finland, 1974—76. harvennushakkuumenetelmistä (Levälleen teko ja LEKA-menetelmä). No 310 Hastela, Pertti, Järvinen, Juhani, Tervo, Leo & Aholainen, Raimo: Tutkimus eräistä harvennushakkuumenetelmistä (Levälleenteko ja LEKA-menetelmä). The study of some short wood methods of cutting in thinnings (Cutting without bunching and SCAPE method). Myynti — Available for sale at: Valtion painatuskeskus, Annankatu 44, 00100 Helsinki 10, p. 611 022 Merkintä ODC tarkoittaa metsäkirjallisuuden kansainvälistä Oxford-luokitusjärjestelmää ISBN 951-40-0276-8 ISSN 0015-5543 127704944 A 1. JOHDANTO 2. LEVÄLLEEN TEKO- JA LEKA-KORJUUKETJUT 3. TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO 4. KORJUUN TULOKSET 41. Puutavaran teko 42. Metsäkuljetus 43. Korjuukustannukset 5. JÄLJELLE JÄÄVÄN PUUSTON VAURIOITUMINEN 6. TULOSTEN TARKASTELUA 7. YHDISTELMÄ KIRJALLISUUS LIITTEET