METSÄTILASTOLLINEN VUOSIKIRJA Skogsstatistisk årsbok Finnish Statistical Yearbook of Forestry METSÄNTUTKIMUSLAITOS Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute 2009 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous 2009 Jord- och skogsbruk samt fiske Agriculture, forestry and fishery Päätoimittaja – Editor-in-Chief: Aarre Peltola Tietopalvelusihteeri – Secretary: Irma Kulju Taitto – Lay-out: Irma Kulju Kuvat – Figures: Sari Elomaa Valokuvat – Photos: Erkki Oksanen Ulkoasusuunnittelu – Design: Pentti Sairanen, Essi Puranen, Anna-Kaisu Korhonen Kansi – Cover: Essi Puranen © Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Julkaisun tiedot ovat vapaasti lainattavissa. Lainattaessa on lähteeksi mainittava Metsäntutkimuslaitos. Information from this publication may be reproduced, provided the source is acknowledged. ISBN 978-951-40-2205-0 (nid.) ISBN 978-951-40-2204-3 (PDF) ISSN 0359-968X (Metsätilastollinen vuosikirja) ISSN 1795-5165 (Suomen virallinen tilasto, nid.) ISSN 1796-0479 (Suomen virallinen tilasto, PDF) Painos: 1 400 kpl Vammalan Kirjapaino Oy Sastamala 2009 Metsätilastollisessa vuosikirjassa julkaistaan vuosittain Suomen metsäsektorin keskeisimmät tilastot yksissä kansissa. Vuosikirja sisältää perinteisten puun ja metsäteollisuustuotteiden tuotantoa ja kauppaa käsittelevien tilastojen lisäksi tietoa muun muassa metsäluonnosta, metsien monikäytöstä ja ympäristökysymyksistä. Tänä vuonna kirjassa julkaistavia aikasarjoja on lyhennetty, ja pitkät aikasarjat löytyvät jatkossa internetistä Metinfo Tilastopalvelusta osoitteesta www.metla.fi/metinfo/tilasto/. Tilastopalvelu tarjoaa vuosikirjan tietojen lisäksi laajan valikoiman metsäalan tilastoja, jotka ovat ladattavissa omalle tietokoneelle jatkokäsittelyä varten. Metsätilastollisen vuosikirjan ovat toimittaneet Martti Aarne, Helena Herrala-Ylinen, Antti Ihalainen, Marja-Liisa Juntunen, Mika Mustonen, Elina Mäki-Simola, Aarre Peltola, Mikko Toropainen, Jukka Torvelainen, Esa Uotila ja Esa Ylitalo. Taitosta vastasi Irma Kulju ja grafiikasta Sari Elomaa. Metsätilastollinen vuosikirja perustuu tiiviille yhteistyölle kirjan toimittajien, asiantuntijoiden ja metsätilastojen sidosryhmien välillä. Kiitämme tiedon toimittajia ja muita yhteistyökumppaneitamme saamastamme avusta. Metsätilastollisen vuosikirjan sisältöä, kuten muitakin metsätilastoja, kehitetään jatkuvasti. Siitä syystä pyydämme, että lukijat kommentoisivat vuosikirjaa ja tekisivät parannusehdotuksia kirjan toimittajille. Vantaalla 16. marraskuuta 2009 Martti Aarne Aarre Peltola Tilastopäällikkö Päätoimittaja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 3 Lukijalle Till läsaren I den Skogsstatistiska årsboken publiceras årligen inom samma pärmar den centrala statistiken från den finska skogssektorn. Årsboken innehåller förutom traditionell statistik över virkes- och skogsindustriproduktion och handel även information om skogsnaturen, mångbruket av skogen och miljöfrågor. I år har tidsserierna som publiceras i boken förkortats och de långa tidsserierna hittas i fortsättningen på Internet i Metinfo Tilastopalvelu (statistikservice) på adressen www.metla.fi/metinfo/tilasto/. Tilastopalvelu (statistikservice) erbjuder förutom informationen från årsboken även ett brett urval av statistik från skogsbranschen, och informationen kan laddas ner på den egna datamaskinen för fortsatt behandling. Redaktionen för den Skogsstatistiska årsboken bestod av: Martti Aarne, Helena Herrala-Ylinen, Antti Ihalainen, Marja-Liisa Juntunen, Mika Mustonen, Elina Mäki-Simola, Aarre Peltola, Mikko Toropainen, Jukka Torvelainen, Esa Uotila och Esa Ylitalo. Irma Kulju svarade för layouten och Sari Elomaa för grafiken. Den Skogsstatistiska årsboken bygger på ett intensivt samarbete mellan redaktörerna, experterna för de olika ämnesområdena och skogsstatistikens intressegrupper. Vi tackar alla dem som överlämnat information och för den hjälp som vi fått av våra samarbetspartners. Innehållet i den Skogsstatistiska årsboken, precis som all annan skogsstatistik, utvecklas kontinuerligt. Därför hoppas vi att läsarna skulle kommentera årsbokens innehåll och skicka förbättringsförslag till årsbokens redaktörer. Vanda den 16 november 2009 Martti Aarne Aarre Peltola Statistikchef Huvudredaktör 4 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Foreword The key facts of Finland’s forest sector are published annually under one cover in the Statistical Yearbook of Forestry. In addition to the traditional statistics concerning wood production, forest industry production and trade, the Yearbook also contains information on forest biodiversity, the multiple use of forests and environmental concerns, etc. The time series in the printed version of the book have been shortened this year. Longer time series are available on the Internet from the Metinfo Forest Statistical Service at www.metla.fi/metinfo/tilasto/. The Service provides users not only with the Yearbook data but also a more comprehensive and detailed range of forestry-related statistics. You can easily download these statistics onto your own computer for further processing. The Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 was compiled by Martti Aarne, Helena Herrala-Ylinen, Antti Ihalainen, Marja-Liisa Juntunen, Mika Mustonen, Elina Mäki-Simola, Aarre Peltola, Mikko Toropainen, Jukka Torvelainen, Esa Uotila and Esa Ylitalo. The layout was the responsibility of Irma Kulju, and Sari Elomaa handled the graphics. The Statistical Yearbook of Forestry is based on close cooperation between the book’s editors, specialists and interest groups in the forest sector. We would like to thank those who have provided us with data and information as well as our other partners for the good cooperation. The contents of the Statistical Yearbook of Forestry as well as other forest statistics are being continuously developed. For this reason, we hope that readers offer their comments on the yearbook and provide suggestions for the editors in order to further improve it. Vantaa, 16 November 2009 Martti Aarne Aarre Peltola Head of Statistics Editor-in-Chief Metsätilastollinen vuosikirja 2009 5 Pääluvut ja toimittajat – Contents in brief and editors 1 Metsävarat – Forest resources .......................................................................................................... 29 Aarre Peltola & Antti Ihalainen 2 Metsien monimuotoisuus ja kunto – Forest biodiversity and health ........................................... 79 Esa Ylitalo 3 Metsien hoito – Silviculture .............................................................................................................. 107 Marja-Liisa Juntunen & Helena Herrala-Ylinen 4 Puukauppa ja hakkuut – Roundwood markets ............................................................................... 153 Mika Mustonen 5 Puun korjuu ja kuljetus – Harvesting and transportation of roundwood ...................................... 181 Elina Mäki-Simola 6 Metsien monikäyttö – Multiple-use forestry .................................................................................... 197 Jukka Torvelainen 7 Metsäsektorin työvoima – Forest sector labour force ..................................................................... 219 Martti Aarne 8 Puun käyttö – Wood consumption .................................................................................................... 247 Esa Ylitalo 9 Energia – Energy ............................................................................................................................... 271 Esa Ylitalo 10 Metsäteollisuus – Forest industries .................................................................................................. 293 Martti Aarne 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa – Foreign trade by forest industries ................................... 319 Aarre Peltola 12 Metsäsektori kansantaloudessa – Forest sector in Finland’s national economy .......................... 351 Esa Uotila & Mikko Toropainen 13 Kansainvälisiä metsätilastoja – International forest statistics ....................................................... 379 Elina Mäki-Simola Sammandrag .................................................................................................................................................. 419 Summary ......................................................................................................................................................... 429 Hakemisto ....................................................................................................................................................... 439 Index ............................................................................................................................................................... 445 6 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Contents, see page 17 Lukijalle ................................................................................................................................................................. 3 Pääluvut ja toimittajat .................................................................................................................................... 6 Taulukko- ja kuvaluettelot ............................................................................................................................ 7 Käytetyt symbolit ............................................................................................................................................. 27 Puulajit .................................................................................................................................................................. 27 Kartta ..................................................................................................................................................................... 28 Sammandrag ...................................................................................................................................................... 419 Summary .............................................................................................................................................................. 429 Hakemisto ........................................................................................................................................................... 439 Index ....................................................................................................................................................................... 445 * uusi kuva tai taulukko 1 meTSävaraT Teksti ................................................................................................................................................ 29 Tietotaulut Yksityismetsien omistusrakenne 2009 .................................................................................. 31 Puuntuotannon ulkopuolella olevat metsät uusimman valtakunnan metsien ........................ inventoinnin (VMI) perusteella ............................................................................................. 34 Kirjallisuus ............................................................................................................................. 37 Kuvat 1.1 Puuston tilavuus metsätalousmaalla ...................................................................................... 39 1.2 Maankäyttö Suomessa ........................................................................................................... 40 1.3 Omistajaryhmien osuudet metsätalousmaasta, puuston tilavuudesta ja kasvusta ................. 40 1.4 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien .................................................. 41 1.5 Metsien ikärakenne 1960- ja 2000-luvulla ............................................................................ 41 1.6 Puulajien osuudet vallitsevuudesta, puuston tilavuudesta, puuston vuotuisesta kasvusta ja poistumasta metsä- ja kitumaalla ........................................................................ 42 1.7 Puuston kasvu ja poistuma .................................................................................................... 42 1.8 Metsätalousmaan reaaliset kauppahinnat lääneittäin 1985–2008 .......................................... 43 1.9 Kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut Suomen metsissä 1990–2007 .................................... 43 Taulukot 1.0 Suomen metsävarat lyhyesti .................................................................................................. 44 Pinta-alajakaumat 1.1 Metsätalousmaa ..................................................................................................................... 45 1.2 Kankaat ja suot metsätalousmaalla ........................................................................................ 46 1.3 Ojitustilanne metsätalousmaalla ............................................................................................ 47 1.4* Kasvupaikat metsämaan kankailla ja soilla ........................................................................... 48 1.5 Metsätalousmaa omistajaryhmittäin ...................................................................................... 49 1.6 Puuntuotannon metsätalousmaa omistajaryhmittäin ............................................................. 50 1.7 Metsämaa omistajaryhmittäin ................................................................................................ 51 1.8 Yksityismetsälöiden lukumäärä 1.1.2008 .............................................................................. 52 Sisällys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 7 1.9 Metsätalousmaan kauppahinnat 2007–2009 .......................................................................... 53 1.10 Metsätalousmaan kauppahinnat lääneittäin 1985–2009 ........................................................ 54 1.11* Puulajien vallitsevuus ja metsiköiden sekapuustoisuus metsämaalla .................................... 55 1.12 Metsiköiden ikäluokat metsämaalla ...................................................................................... 56 1.13 Metsiköiden kehitysluokat puuntuotannon metsämaalla ....................................................... 57 1.14 Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsiköiden perustamistapa metsämaalla ......................... 58 1.15 Metsiköiden metsänhoidollinen laatu puuntuotannon metsämaalla ...................................... 59 1.16 Metsiköiden metsänhoidollisen laadun alenemisen syyt puuntuotannon metsämaalla ......... 60 1.17 Hakkuuehdotukset inventointia seuraavalle 10-vuotiskaudelle puuntuotannon metsämaalla ........................................................................................................................... 61 Puuston määrä, rakenne ja kasvu 1.18 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla puulajeittain .............................................................. 62 1.19 Puuston tilavuus puuntuotannon metsä- ja kitumaalla puulajeittain ..................................... 63 1.20 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla omistajaryhmittäin .................................................... 64 1.21 Puuston keskitilavuus metsämaalla ....................................................................................... 65 1.22 Puuston keskitilavuus puuntuotannon metsämaalla kehitysluokittain .................................. 66 1.23 Puuston tilavuus puutavaralajeittain metsä- ja kitumaalla ..................................................... 67 1.24* Puuston tilavuus puiden läpimittaluokittain metsämaalla ..................................................... 68 1.25 Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla ...................................................................... 69 1.26 Puuston vuotuinen kasvu puuntuotannon metsä- ja kitumaalla ............................................. 70 1.27 Puuston keskikasvu metsämaalla ........................................................................................... 71 1.28* Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla omistajaryhmittäin ...................................... 72 1.29* Puuston vuotuinen kasvu metsämaalla omistajaryhmittäin ................................................... 73 Puuston poistuma, puuston biomassa ja hiilitase 1.30 Puuston poistuma omistajaryhmittäin 2008 .......................................................................... 74 1.31 Puuston poistuma 1980–2008 ................................................................................................ 75 1.32* Puuston biomassa metsä- ja kitumaalla 2007 ........................................................................ 76 1.33 Suomen kasvihuonekaasujen päästöt ja metsien hiilinielu 1990–2007 ................................. 77 2 meTSien monimuoToiSuuS ja TerveyS Teksti ................................................................................................................................................ 79 Kirjallisuus ............................................................................................................................. 85 Kuvat 2.1 Luonnonsuojelualueet ............................................................................................................ 86 2.2 Rikin (S) ja typen (N) laskeuma 2008 .................................................................................... 87 2.3 Kasvukauden aikainen otsoniannos eräillä paikkakunnilla 1992–2008 ................................. 87 2.4 Sammalnäytteiden lyijy- ja nikkelipitoisuus 1985, 1995 ja 2005–2006................................. 88 2.5 Männyn, kuusen ja lehtipuiden harsuuntumisjakaumat 1986–2008 ...................................... 89 2.6 Vaurioituneiden (harsuuntumisaste > 25 %) havupuiden osuus eri Euroopan maissa 2008 ...................................................................................................... 89 Taulukot metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu 2.1 Suojellut ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat alueet 31.12.2008 ................................ 90 2.2 Suojeltu ja rajoitetussa metsätalouskäytössä oleva metsä- ja kitumaa 31.12.2008 ............... 91 2.3 Lakisääteiset luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet valtion mailla 2009 .................................... 92 2.4 Luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten toteutumistilanne 31.12.2008 ................................ 93 2.5 Metsien ennallistaminen vuoden 2008 loppuun mennessä .................................................... 94 2.6 Uhanalaisten lajien määrä 2000 ............................................................................................. 95 Talousmetsien luonnon- ja ympäristönhoito 2.7 Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt yksityismetsissä 31.12.2008 ................ 96 2.8 Valtion tuet metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsäluonnon hoitohankkeisiin 1997–2008 .................................................................................................. 97 2.9 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden ja puuston säilyminen yksityismetsien hakkuissa 1996–2008 ................................................................................... 98 2.10 Säästöpuut yksityismetsien avohakkuissa 1996–2008 .......................................................... 99 2.11 Vesiensuojelun laatu yksityismetsissä 1996–2008 ................................................................ 100 2.12 Kuolleen puuston keskitilavuus metsämaalla ........................................................................ 101 Sisällys 8 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 metsien terveys 2.13 Eriasteiset metsätuhot puuntuotannon metsämaalla .............................................................. 102 2.14 Metsikön laatua alentavien metsätuhojen ilmiasu puuntuotannon metsämaalla ................... 103 2.15 Metsikön laatua alentavien metsätuhojen aiheuttajat puuntuotannon metsämaalla .............. 104 2.16 Metsäpalot 1980–2008 .......................................................................................................... 105 2.17 Metsätuhokorvaukset 1980–2008 .......................................................................................... 106 3 meTSien HoiTo Teksti ................................................................................................................................................ 107 Tietotaulu Taimikoiden laatu eri osissa maata ........................................................................................ 109 Kirjallisuus .............................................................................................................................. 113 Kuvat 3.1 Metsänuudistaminen 1965–2008 ........................................................................................... 114 3.2* Metsänviljely puulajeittain 1980–2008 ................................................................................. 114 3.3* Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet 1966–2008 ............................................................. 115 3.4 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus 1950–2008 ....................................................... 115 3.5 Metsänlannoitus 1964–2008 .................................................................................................. 116 3.6* Kunnostusojitus 1955–2008 .................................................................................................. 116 3.7* Metsäteiden rakentaminen 1950–2008 .................................................................................. 117 3.8* Metsäteiden perusparannus 1995–2008 ................................................................................. 117 3.9 Hakkuupinta-alat 1970–2008 ................................................................................................. 118 3.10 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset 1963–2008 .......................... 118 3.11 Yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitus 1963–2008 ...................... 119 3.12 Eri työlajien osuudet metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannuksista 1967–2008 ...................................................................................... 119 Taulukot 3.0 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2008 lyhyesti .............................................................. 120 metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmäärät 3.1 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmäärät 2008 ....................................................... 121 3.2 Uudistusalan valmistaminen 1985–2008 ............................................................................... 122 3.3* Maanmuokkaus: laikutus, äestys ja mätästys 2001–2008 ..................................................... 123 3.4 Metsänviljely omistajaryhmittäin 1985–2008 ....................................................................... 124 3.5 Metsänviljely puulajeittain 1985–2008 ................................................................................. 125 3.6 Pellonmetsitys 1980–2008 ...................................................................................................... 126 3.7 Metsäpuiden siemenkeräykset 2002–2008 ............................................................................ 127 3.8* Metsäpuiden siementen tuonti ja vienti 2003–2008 .............................................................. 128 3.9 Taimitarhakylvöt sekä testatun ja alustavasti testatun siemenen osuus siemenmäärästä 1991–2008 ................................................................................................... 129 3.10 Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet 1985–2008 ............................................................. 130 3.11 Metsäpuiden taimien tuonti ja vienti 1990–2008 .................................................................. 131 3.12 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus 1985–2008 ....................................................... 132 3.13 Pystykarsinta 1983–2008 ....................................................................................................... 133 3.14* Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus 2001–2008 ................................................................... 134 3.15 Metsänlannoitus 1985–2008 .................................................................................................. 135 3.16 Kunnostusojitus 1985–2008 .................................................................................................. 136 3.17 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus 1985–2008 ...................................................... 137 3.18* Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä 2001–2008 ................................................................ 138 3.19 Hakkuupinta-alat 1995–2008 ................................................................................................. 139 metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 3.20 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset 2008 .................................... 142 3.21 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset työlajeittain 2008 ................ 143 3.22 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset työlajeittain 1975–2008 ......................................................................................................... 145 3.23 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset omistajaryhmittäin 1980–2008 .............................................................................................. 146 3.24 Yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitus 2008 ................................ 147 Sisällys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 9 3.25 Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen käytetty valtion tuki ja laina 2001–2008 ................................................................................................................ 148 3.26 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden yksikkökustannukset 2008 ...................................... 149 3.27 Kunnostusojituksen yksikkökustannukset 2008 ................................................................... 150 3.28 Metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen yksikkökustannukset 2008 ....................... 151 3.29 Keskeisten metsänhoito- ja metsänparannustöiden yksikkökustannukset yksityismetsissä 1967–2008 .................................................................................................. 152 4 PuuKauPPa ja HaKKuuT Teksti ................................................................................................................................................ 153 Tietotaulu Puunmyyntitulojen verohuojennukset vuonna 2008 ............................................................. 155 Kirjallisuus ............................................................................................................................. 157 Kuvat 4.1 Kantohintojen vaihtelu metsäkeskuksittain 2008 .................................................................. 158 4.2 Reaaliset kantohinnat yksityismetsien puukaupoissa 1949/50–2009 .................................... 159 4.3 Reaalinen kantohintaindeksi hakkuuvuosittain 1949/50–2008/09 ........................................ 160 4.4 Yksityismetsien viikoittaiset puukauppamäärät 2007–2009 ................................................. 160 4.5 Raakapuun reaaliset kantohinnat yksityismetsien puukaupoissa, 1986–2009 ...................... 161 4.6 Raakapuun reaaliset hankintahinnat yksityismetsien puukaupoissa, 1986–2009 .................. 161 4.7 Markkinahakkuut kuukausittain ............................................................................................ 162 4.8 Markkinahakkuut omistajaryhmittäin 1970–2008 .................................................................. 162 Taulukot 4.0 Keskeisiä lukuja puumarkkinoilta 2008 ................................................................................ 163 yksityismetsien puukauppa 4.1 Yksityismetsien puukauppamäärät 2008–2009 ..................................................................... 164 4.2 Yksityismetsien puukauppamäärät kauppamuodoittain 1990–2008 ..................................... 165 raakapuun hinnat yksityismetsien puukaupoissa 4.3 Yksityismetsien puukaupan kanto- ja hankintahinnat kuukausittain 2008–2009 .................. 166 4.4 Yksityismetsien puukaupan kantohinnat metsäkeskuksittain 2008 ....................................... 167 4.5 Yksityismetsien puukaupan hankintahinnat metsäkeskuksittain 2008 .................................. 168 4.6 Yksityismetsien puukaupan kantohinnat 1983–2008 ............................................................ 169 4.7 Yksityismetsien puukaupan hankintahinnat 1990–2008 ....................................................... 170 markkinahakkuut ja hakkuukertymä 4.8 Markkinahakkuut metsäkeskuksittain 2008 .......................................................................... 171 4.9 Markkinahakkuut yksityismetsistä 2008 ............................................................................... 171 4.10 Markkinahakkuut yksityismetsistä kauppamuodoittain 2008 ............................................... 172 4.11 Markkinahakkuut metsäteollisuusyhtiöiden ja Metsähallituksen metsistä 2008 ................... 173 4.12 Markkinahakkuut puutavaralajeittain 1980–2009 ................................................................. 174 4.13 Markkinahakkuut omistajaryhmittäin 1980–2009 ................................................................. 175 4.14 Hakkuukertymä metsäkeskuksittain 2008 ............................................................................. 176 4.15 Yksityismetsien hakkuukertymä metsäkeskuksittain 2008 ................................................... 177 4.16 Hakkuukertymät puutavaralajeittain 1985–2008 ................................................................... 178 4.17 Hakkuumahdollisuusarviot metsäkeskuksittain ..................................................................... 179 5 Puun Korjuu ja KuLjeTuS Teksti ................................................................................................................................................ 181 Kirjallisuus ............................................................................................................................. 183 Kuvat 5.1 Hakkuukoneet markkinahakkuissa 1982–2008 ..................................................................... 184 5.2 Hakkuiden koneellistamisaste 1985–2008 ............................................................................. 184 5.3 Metsätraktorit markkinahakkuissa 1982–2008 ....................................................................... 185 5.4 Puutavara-autot puun kaukokuljetuksessa 1982–2008 .......................................................... 185 5.5 Puun tuonti Suomeen rajanylityspaikoittain 2008 ................................................................. 186 Taulukot 5.0 Keskeisiä lukuja kotimaisen puun korjuusta ja kuljetuksesta 2008 ....................................... 187 Sisällys 10 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Korjuukalusto 5.1 Puunkorjuun ja kuljetuksen kalusto 1982–2008 .................................................................... 188 raakapuun korjuu ja kuljetus 5.2 Puun korjuu- ja kuljetuskustannukset 1995–2008 ................................................................. 189 5.3 Koneellisen puunkorjuun yksikkökustannukset puutavaralajeittain 2000–2008 .................. 190 5.4 Koneellisen puunkorjuun yksikkökustannukset hakkuutavoittain sekä hakkuutapojen osuus koneellisesti korjatusta puumäärästä 2000–2008 ................................ 190 5.5 Puun kaukokuljetus 2008 ....................................................................................................... 191 5.6 Puun kaukokuljetussuoritteet ja kustannukset 1982–2008 .................................................... 192 5.7 Puun ja metsäteollisuustuotteiden maantiekuljetus Suomessa 1995–2008 ........................... 193 5.8 Puun ja metsäteollisuustuotteiden rautatiekuljetus Suomessa 1985–2008 ............................ 194 5.9 Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuljetukset 2008 .................................. 195 5.10 Puun korjuun ja kuljetuksen yksikkökustannukset 1985–2008 ............................................. 196 6 meTSien moniKäyTTö Teksti ................................................................................................................................................ 197 Tietotaulu Luonnon virkistyskäytön seuranta jatkuu – uudet ulkoilutilastot odotettavissa 2011 ........... 198 Kirjallisuus ............................................................................................................................. 202 Kuvat 6.1* Tiettyjen ulkoiluharrastusten osallistumisosuuden vaihtelu maakunnittain .......................... 204 6.2 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät 2008 ........................................................ 205 6.3* Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät 1977–2008 ............................................................. 205 6.4 Hirven talvikanta ja hirvisaalis 1964–2008 ........................................................................... 206 6.5 Pienriistan saalismäärät 1980–2008 ...................................................................................... 206 Taulukot 6.0* Metsän tuotteiden määriä ja arvoja 2008 ............................................................................... 207 ulkoilu ja luontomatkat 6.1* Suomalaisten osallistuminen ulkoiluharrastuksiin ................................................................ 208 6.2* Luontomatkat kohdealueen omistajan ja etäisyyden mukaan ............................................... 209 6.3* Kansallispuistojen sekä Metsähallituksen retkeilyalueiden ja luontokeskusten arvioidut käyntimäärät 2000–2008 ....................................................................................................... 210 metsän keräilytuotteet 6.4 Luonnonmarjojen ja -sienten ostomäärät, ostohinnat ja poimintatulot 2008 ........................ 211 6.5 Luonnonmarjojen ja -sienten ostomäärät ja poimintatulot 1977–2008 ................................. 212 6.6 Jäkälän vienti Suomesta 1980–2008 ...................................................................................... 213 riista ja metsästys 6.7* Nisäkässaalis 2008 ................................................................................................................. 214 6.8* Lintusaalis 2008 ..................................................................................................................... 215 6.9 Riistasaalis 1980–2008 .......................................................................................................... 216 Porotalous 6.10 Porotalous 1959–2009 ........................................................................................................... 217 7 meTSäSeKTorin Työvoima Teksti ............................................................................................................................................... 219 Kirjallisuus ............................................................................................................................. 223 Kuvat 7.1 Työvoima 2008 ...................................................................................................................... 224 7.2 Metsätalouden työlliset 1980–2008 ....................................................................................... 225 7.3 Työpanos puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä 1996–2008 ................................................... 225 7.4 Puutuoteteollisuuden työlliset 1980–2008 ............................................................................. 226 7.5 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset 1980–2008 ................................................................ 226 7.6 Metsäsektorin työttömyysaste 1980–2008 ............................................................................ 227 7.7 Metsäteollisuuden palkansaajien reaaliset tuntiansiot 1995–2008 ........................................ 227 7.8 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain 1980–2008 ........................................ 228 7.9 Metsäsektorin palkansaajien työtapaturmataajuus 1996–2007 ............................................. 228 Sisällys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 11 Taulukot 7.0 Metsäsektorin työvoima 2008 lyhyesti .................................................................................. 229 Työvoima 7.1 Työvoima 1980–2008 ............................................................................................................ 230 7.2 Metsäsektorin työlliset 1980–2009 ........................................................................................ 231 7.3 Metsäsektorin (ml. huonekaluteollisuus) työlliset metsäkeskuksittain 1990–2008 .............. 232 7.4 Metsäsektorin työlliset sukupuolen mukaan 1984–2008 ....................................................... 233 7.5 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan 1980–2009 ............................................... 234 7.6 Tehdyt työpäivät metsäsektorilla 1980–2008 ........................................................................ 235 7.7 Metsäteollisuuden työlliset 1980–2009 ................................................................................. 236 7.8 Metsäsektorin työttömyys 1980–2009 ................................................................................... 237 ansiot 7.9 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset tuntiansiot 1994–2009 ................................................. 238 7.10 Metsäteollisuuden palkansaajien (työntekijät ja toimihenkilöt) keskimääräiset tuntiansiot 1995–2008 ........................................................................................................... 239 7.11 Palkansaajien reaaliansioindeksi metsäsektorilla 1980–2009 ............................................... 240 Työtaistelut 7.12 Metsäteollisuuden työtaistelut 1980–2009 ............................................................................ 241 Työtapaturmat 7.13 Metsäsektorin työpaikkatapaturmat 1980–2008 .................................................................... 242 7.14 Metsäsektorin palkansaajien työtapaturmataajuus 1996–2007 ............................................. 243 Koulutus 7.15* Metsätalouden tutkinnon suorittaneet 2002–2008 ................................................................. 244 7.16* Metsäteollisuuden tutkinnon suorittaneet 2002–2008 ........................................................... 245 8 Puun KäyTTö Teksti ................................................................................................................................................ 247 Tietotaulu Puun käyttö- ja hakkuutilastojen vertailu .............................................................................. 248 Kirjallisuus ............................................................................................................................. 250 Kuvat 8.1 Puun käyttö Suomessa 2008 .................................................................................................. 251 8.2 Raakapuun käyttö käyttötarkoituksittain 1955–2008 ............................................................ 252 8.3 Metsäteollisuuden puun käyttö toimialoittain 1955–2008 .................................................... 252 8.4 Tukkipuun käyttö metsäteollisuudessa 1955–2008 ............................................................... 253 8.5 Kuitupuun ja tuontihakkeen käyttö metsäteollisuudessa 1955–2008 .................................... 253 8.6 Metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun ja tuontiraakapuun käyttö 1955–2008 ................. 254 8.7 Metsäteollisuuden raakapuun käyttö toimialoittain 2008 ...................................................... 254 8.8 Metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun ja tuontiraakapuun käyttö toimialoittain ............. 255 8.9 Metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun ja tuontiraakapuun käyttö puutavaralajeittain ..... 255 8.10* Metsäteollisuuden raakapuun käyttö metsäkeskuksittain 2008 ............................................. 256 8.11* Metsäteollisuuden lehtikuitupuun käyttö metsäkeskuksittain 2008 ...................................... 256 Taulukot 8.0 Keskeisiä puunkäyttölukuja 2008 .......................................................................................... 257 8.1 Puun teollinen ja energiakäyttö 1980–2008 .......................................................................... 258 8.2 Metsäteollisuuden puun käyttö 1980–2008 ........................................................................... 259 8.3 Metsäteollisuuden kotimaisen puun ja tuontipuun käyttö 1990–2008 .................................. 260 8.4 Raakapuun kokonaiskäyttö metsäkeskuksittain 2008 ........................................................... 261 8.5 Metsäteollisuuden kotimaisen puun ja tuontipuun käyttö metsäkeskuksittain 2008 ............. 262 8.6 Puutuoteteollisuuden puun käyttö toimialoittain 1980–2008 ................................................ 263 8.7 Massateollisuuden puun käyttö toimialoittain 1980–2008 .................................................... 264 8.8 Puutuoteteollisuuden puun käyttö 1980–2008 ...................................................................... 265 8.9 Sahateollisuuden puun käyttö 1980–2008 ............................................................................. 266 8.10 Vaneriteollisuuden puun käyttö 1980–2008 .......................................................................... 267 8.11 Massateollisuuden puun käyttö 1980–2008 .......................................................................... 268 8.12 Mekaanisen massateollisuuden puun käyttö 1980–2008 ....................................................... 269 8.13 Selluteollisuuden puun käyttö 1980–2008 ............................................................................ 270 Sisällys 12 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 9 enerGia Teksti ................................................................................................................................................ 271 Tietotaulut Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ohjaa Suomen energiankulutusta .................... 272 Kaksi viidesosaa pientalojen lämmitysenergiasta saadaan polttopuusta ............................... 274 Kirjallisuus ............................................................................................................................. 276 Kuvat 9.1 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2008 ............................................................. 277 9.2 Energian kokonaiskulutus ja puuperäisten polttoaineiden kulutus 1960–2008 ..................... 278 9.3 Puuperäisten polttoaineiden kulutus 1960–2008 ................................................................... 278 9.4* Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain 1970–2008 ................................................... 279 9.5* Kotimaisen ja tuontienergian kulutus 1970–2008 ................................................................. 279 Taulukot energian kokonaiskulutus 9.0 Energian kokonaiskulutus Suomessa 2008 ............................................................................ 280 9.1 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 1980–2008 ...................................................... 281 9.2 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain 1980–2008 ................................................... 282 9.3 Uusiutuvien energialähteiden kulutus 1980–2008 ................................................................. 283 Puuperäiset polttoaineet 9.4 Puuperäisten polttoaineiden kulutus energiantuotannossa 1980–2008 ................................. 284 9.5 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa metsäkeskuksittain 2008 ........... 285 9.6 Metsähakkeen käyttö 2000–2008 .......................................................................................... 286 9.7 Puupelletit 2001–2009 .......................................................................................................... 287 metsäteollisuuden energia 9.8 Metsäteollisuuden sähkön kulutus Suomessa 1980–2008 ..................................................... 288 9.9 Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 1992–2008 ................................................ 289 Turvevarat ja -tuotanto 9.10 Turvevarat metsäkeskuksittain .............................................................................................. 290 9.11 Turpeen tuotanto, käyttö ja vienti 1980–2009 ....................................................................... 291 10 meTSäTeoLLiSuuS Teksti ................................................................................................................................................ 293 Tietotaulu Massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin sulkemiset Suomessa 2008–2009 .......... 295 Kirjallisuus ............................................................................................................................. 298 Kuvat 10.1 Metsäteollisuuden tuotanto 1995–2009 ................................................................................. 299 10.2* Metsäteollisuuden tuotannon reaalinen bruttoarvo 1975–2008 ............................................. 299 10.3 Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja kotimainen kulutus 1955–2008 ...................................... 300 10.4 Puumassan sekä paperin ja kartongin tuotanto 1955–2008 ................................................... 300 10.5 Metsäteollisuuden reaalinen liikevaihto Suomessa 1974–2008 ............................................ 301 10.6 Metsäteollisuuden kannattavuus Suomessa 1974–2008 ........................................................ 301 10.7 Fosfori- ja typpipäästöt vesistöihin päästölähteen mukaan 2008 .......................................... 302 10.8 Metsäteollisuuden reaaliset ympäristönsuojelumenot 1992–2007 ......................................... 302 Taulukot 10.0 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa 2008 ............................................... 303 Tuotanto ja investoinnit 10.1 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto 1970–2009 .................................................................... 304 10.2 Puumassan tuotanto 1970–2009 ............................................................................................ 305 10.3 Paperin ja kartongin tuotanto 1970–2009 .............................................................................. 306 10.4 Sahatavaran kotimainen kulutus 1970–2008 ......................................................................... 307 10.5 Paperin ja kartongin kotimainen kulutus, talteenotto ja uusiokäyttö 1995–2008 .................. 308 10.6* Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo ja jalostusarvo 2002–2008 .................................... 309 10.7 Metsäteollisuuden investoinnit Suomessa 1980–2008 .......................................................... 310 Kannattavuus 10.8 Metsäteollisuuden liikevaihto Suomessa 1980–2008 ............................................................ 311 10.9 Metsäteollisuuden kannattavuus Suomessa 1980–2008 ........................................................ 312 Sisällys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 13 10.10 Metsäteollisuuden rahoitusasema Suomessa 1980–2008 ...................................................... 313 Päästöt ilmaan ja vesistöihin 10.11 Metsäteollisuuden polttoaineperäiset kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 1990–2007 ... 314 10.12 Metsäteollisuuden polttoaineperäiset kasvihuonekaasupäästöt polttoaineryhmittäin 1990–2007 ............................................................................................ 315 10.13 Metsäteollisuuden rikki- ja typpipäästöt ilmaan 1990–2007 ................................................. 316 10.14 Metsäteollisuuden päästöt vesistöihin 1980–2008 ................................................................ 317 11 meTSäTeoLLiSuuden uLKomaanKauPPa Teksti ................................................................................................................................................ 319 Kirjallisuus ............................................................................................................................. 322 Kuvat 11.1 Suomen tavaraviennin reaaliarvo 1970–2008 ...................................................................... 323 11.2 Puun ulkomaankauppa 1965–2008 ........................................................................................ 323 11.3 Tuontipuun osuus suomalaisen metsäteollisuuden puunhankinnasta 1965–2008 ................. 324 11.4 Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvon jakautuminen tuoteryhmiin 2008 .................................................................................................................. 324 11.5 Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin arvo maittain 2008 ............................................ 325 11.6 Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin arvon jakautuminen maittain 1970–2008 ......... 325 11.7 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja vienti 1970–2008 ....................................................... 326 11.8 Puutuoteteollisuuden tuotteiden viennin yksikköarvot 1970–2008 ....................................... 327 11.9 Massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin yksikköarvot 1970–2008 .......................... 327 Taulukot 11.0 Suomen ulkomaankauppa 2008 lyhyesti ............................................................................... 328 Puu 11.1 Puun tuonti 2004–2008 .......................................................................................................... 329 11.2 Puun tuonti 1980–2009 .......................................................................................................... 330 11.3 Raakapuun tuonti puutavaralajeittain 1980–2009 ................................................................. 331 11.4 Puun tuonti maittain 2008 ....................................................................................................... 332 11.5 Puun tuonti maittain 1989–2009 ............................................................................................ 333 11.6 Puun vienti 2004–2008 .......................................................................................................... 334 11.7 Puun vienti 1980–2009 .......................................................................................................... 335 11.8 Puun vienti maittain 2008 ...................................................................................................... 336 metsäteollisuustuotteet 11.9 Suomen ulkomaankauppa maittain 2008 ............................................................................... 337 11.10 Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo maittain 2002–2008 ................................................ 338 11.11 Metsäteollisuustuotteiden vienti 2002–2008 .......................................................................... 339 11.12 Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo 2002–2008 .............................................................. 340 11.13 Puutuoteteollisuuden tuotteiden vientimäärät maittain 2008 ................................................ 341 11.14 Puutuoteteollisuuden tuotteiden viennin arvo maittain 2008 ................................................ 342 11.15 Puutuoteteollisuuden tuotteiden vienti 1980–2009 ............................................................... 343 11.16 Massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden vientimäärät maittain 2008 .................................... 344 11.17 Massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin arvo maittain 2008 .................................... 345 11.18 Massateollisuuden tuotteiden vienti 1980–2009 ................................................................... 346 11.19 Paperiteollisuuden tuotteiden vienti 1980–2009 ................................................................... 347 11.20 Metsäteollisuustuotteiden tuonti 2004–2008 ......................................................................... 348 11.21 Puutuoteteollisuuden tuotteiden tuonti 1983–2009 ............................................................... 349 11.22 Massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuonti 1983–2009 ................................................... 350 12 meTSäSeKTori KanSanTaLoudeSSa Teksti ................................................................................................................................................ 351 Kirjallisuus ............................................................................................................................. 355 Kuvat 12.1 Metsäsektorin ja kaikkien toimialojen arvonlisäys 2008 ....................................................... 356 12.2 Metsäsektorin arvonlisäys ja osuus bruttokansantuotteesta 1975–2008 ............................... 356 Sisällys 14 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 12.3 Koko kansantalouden BKT:n vuosittaiset volyymimuutokset ja metsäsektorin osuus muutoksista 1976–2008 ......................................................................................................... 357 12.4 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta metsäkeskuksittain vuonna 2007 .................... 357 12.5 Bruttokantorahatulot 1965–2008 ........................................................................................... 358 12.6 Yksityismetsänomistuksen reaalinen sijoitustuotto osatekijöittäin 1983–2008 .................... 358 Taulukot 12.0 Kansantalouden toimialojen arvonlisäykset vuonna 2008 .................................................... 359 metsäsektorin merkitys kansantaloudessa 12.1 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 1998–2008 ......... 360 12.2 Puutuoteteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 1990–2008 .............................................................................................................. 361 12.3 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 1990–2008 .............................................................................................................. 362 12.4 Bruttokansantuote sekä metsäsektorin ja maatalouden arvonlisäys 1975–2008 ................... 363 12.5 Metsäsektorin arvonlisäys käypiin hintoihin ja sen osuus alueen kokonais-BKT:sta metsäkeskuksittain 2007 ........................................................................................................ 364 12.6 Kokonaistuottavuuden kehitys metsäsektorilla 1975–2008 .................................................. 365 12.7 Työn tuottavuuden kehitys metsäsektorilla 1975–2008 ........................................................ 366 12.8 Pääoman tuottavuuden kehitys metsäsektorilla 1975–2008 .................................................. 367 metsäsektorin muutosten vaikutukset kansantalouteen 12.9 Lopputuotteiden kysynnän lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen ja ostajanhintaisen arvonlisäyksen muutos vuonna 2005 .......................................................... 368 12.10 Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen muutos vuonna 2005 toimialoittain ....................................................................... 369 12.11 Lopputuotteiden kysynnän lisäyksen aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 2005 ........ 370 12.12 Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän lisäyksen aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 2005 toimialoittain ....................................................................................... 371 12.13 Toimialojen osuudet tavaroiden ja palveluiden viennistä vuonna 2005 ................................ 372 Puuntuotannon tulot, menot ja tuotto 12.14 Bruttokantorahatulot metsänomistajaryhmittäin 2008 .......................................................... 373 12.15 Bruttokantorahatulot puutavaralajeittain 2002–2008 ............................................................ 374 12.16 Kantorahatulot metsänomistajaryhmittäin 1997–2008 .......................................................... 375 12.17 Yksityismetsätalouden tulot ja menot suuralueittain 1995–2008 metsämaan pinta-alaa kohti ...................................................................................................................... 376 12.18 Yksityismetsätalouden tulot ja menot metsäkeskuksittain 2008 ........................................... 377 13 KanSainväLiSiä meTSäTiLaSToja Teksti ................................................................................................................................................ 379 Tietotaulut Erot kansainvälisten metsätilastojen ja Suomen kansallisten metsätilastojen välillä ............ 381 Metsäsektorin arvonlisäys 1990–2006 .................................................................................. 382 Kirjallisuus ............................................................................................................................. 384 Kuvat 13.1 Metsän osuus maapinta-alasta Euroopassa ............................................................................ 385 13.2* Metsä- ja puuvaroiltaan suurimmat maat .............................................................................. 386 13.3 Raakapuun hakkuut 1961–2007. Koko maailma ................................................................... 386 13.4 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto 1961–2007. Koko maailma .......................................... 387 13.5 Puumassan ja paperin ja kartongin tuotanto 1961–2007. Koko maailma ............................. 387 13.6 Suomi maailman metsäteollisuustuotteiden tuottajana ja viejänä 2007 ................................ 388 Taulukot 13.0 Kansainvälisiä metsätilastoja lyhyesti ................................................................................... 389 maailman metsävarat 13.1 Maailman metsävarat ............................................................................................................ 390 13.2 Euroopan metsävarat ............................................................................................................. 391 13.3 Metsän ja muun puustoisen alan (MMPA) omistus ja metsälöiden lukumäärä Euroopassa 2005 .................................................................................................. 392 13.4 Metsien suojelu Euroopassa 2005 ......................................................................................... 393 Sisällys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 15 raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto 13.5 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto, ulkomaankauppa ja näennäiskulutus Euroopan unionissa 2008 ............................................................................ 395 13.6 Raakapuun hakkuut maittain 2007 ........................................................................................ 397 13.7 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto maittain 2007 ................................................................ 398 13.8 Puumassan, paperin ja kartongin tuotanto maittain 2007 ...................................................... 399 13.9 Kierrätyspaperin, kierrätyskuidun ja muusta kuin puukuidusta valmistetun massan tuotanto maittain 2007 .............................................................................................. 400 raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa 13.10 Puun vienti maittain 2007 ...................................................................................................... 401 13.11 Puun tuonti maittain 2007 ...................................................................................................... 402 13.12 Sahatavaran ja puulevyjen vienti maittain 2007 .................................................................... 403 13.13 Sahatavaran ja puulevyjen tuonti maittain 2007 .................................................................... 404 13.14 Puumassan, paperin ja kartongin vienti maittain 2007 .......................................................... 405 13.15 Puumassan, paperin ja kartongin tuonti maittain 2007 .......................................................... 406 13.16 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo maittain 2007 .................... 407 13.17 Maailman raakapuun ja puutuoteteollisuuden tuotanto, vienti ja tuonti 1965–2007 ............. 408 13.18 Maailman massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, vienti ja tuonti sekä raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo 1965–2007 .......................... 409 metsäsektorin työllisyys ja arvonlisäys 13.19 Metsäsektorin työlliset maittain 2006 .................................................................................... 410 13.20 Metsäsektorin arvonlisäys maittain 2006 .............................................................................. 411 Kansainväliset raakapuun hinnat 13.21 Raakapuun hankintahinnat Ruotsissa 1979–2009 ................................................................. 412 13.22 Raakapuun hankintahinnat Norjassa 1979–2009 ................................................................... 413 13.23 Raakapuun hankintahinnat Virossa 1996–2009 .................................................................... 414 13.24 Raakapuun hankintahinnat Liettuassa 1995–2009 ................................................................ 415 13.25 Raakapuun hankintahinnat Itävallassa 1980–2008 ................................................................ 416 13.26 Raakapuun hankintahinnat Sveitsissä 1980–2009 ................................................................. 417 Sisällys 16 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Contents See page 429 for English summary Foreword .............................................................................................................................................................. 5 Contents in brief and editors ....................................................................................................................... 6 List of tables and figures ................................................................................................................................ 17 Explanation of symbols .................................................................................................................................. 27 Tree species ........................................................................................................................................................ 27 Map ......................................................................................................................................................................... 28 Sammandrag ...................................................................................................................................................... 419 Summary .............................................................................................................................................................. 429 Index ....................................................................................................................................................................... 445 * new figure or table 1 FOREST RESOURCES Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 29 Literature ................................................................................................................................ 37 Figures 1.1 Volume of the growing stock on forestry land ...................................................................... 39 1.2 Land use in Finland ............................................................................................................... 40 1.3 Forestry land, growing stock and annual increment of growing stock by ownership category ........................................................................................................... 40 1.4 Growing stock volumes on forest and scrub land since the 1920s ........................................ 41 1.5 Age structure of forests in the 1960s and 2000s .................................................................... 41 1.6 Tree species dominance, growing stock volumes, annual increment of growing stock and total drain on forest and scrub land by tree species ........................................................ 42 1.7 Annual increment of growing stock and growing stock drain ............................................... 42 1.8 Real transaction prices paid for forestry land by province, 1985–2008 ................................ 43 1.9 Greenhouse gas emissions and removals from forest land carbon pools in Finland, 1990–2007 ........................................................................................................... 43 Tables 1.0 Finland's forest resources in brief .......................................................................................... 44 Area distributions 1.1 Forestry land .......................................................................................................................... 45 1.2 Mineral-soil sites and mires on forestry land ........................................................................ 46 1.3 Drainage situation on forestry land ........................................................................................ 47 1.4* Site fertility classes on mineral-soil sites and on mires on forest land .................................. 48 1.5 Ownership of forestry land .................................................................................................... 49 1.6 Ownership of forestry land available for wood supply ......................................................... 50 1.7 Ownership of forest land ....................................................................................................... 51 1.8 Number of non-industrial, private forest holdings, January 1, 2008 ..................................... 52 1.9 Transaction prices paid for forestry land, 2007–2009 ........................................................... 53 1.10 Transaction prices paid for forestry land by province, 1985–2009 ....................................... 54 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 17 1.11* Tree species dominance and pure and mixed stands on forest land ...................................... 55 1.12 Age of forest stands on forest land ........................................................................................ 56 1.13 Stand development classes on forest land available for wood supply ................................... 57 1.14 Establishment methods applied in seedling stands and young thinning stands on forest land ......................................................................................................................... 58 1.15 Silvicultural state of forest stands on forest land available for wood supply ........................ 59 1.16 Reasons for impairment in silvicultural state of forest stands on forest land available for wood supply ..................................................................................................................... 60 1.17 Proposals for fellings during the following 10-year period after the inventory on forest land available for wood supply ............................................................................... 61 Volume and structure of the growing stock, and volume increment 1.18 Growing stock volumes on forest and scrub land by tree species ......................................... 62 1.19 Volume of growing stock on forest and scrub land available for wood supply by tree species ........................................................................................................................ 63 1.20 Volume of growing stock on forest and scrub land by forest ownership category ............... 64 1.21 Mean growing stock volumes on forest land ......................................................................... 65 1.22 Mean growing stock volumes on forest land available for wood supply by development class ............................................................................................................. 66 1.23 Volume of growing stock by roundwood assortment on forest and scrub land .................... 67 1.24* Growing stock volume by tree diameter distribution on forest land ..................................... 68 1.25 Annual increment of growing stock on forest and scrub land ............................................... 69 1.26 Annual increment of growing stock on forest and scrub land available for wood supply .... 70 1.27 Mean annual increment of growing stock on forest land ...................................................... 71 1.28* Annual increment of growing stock on forest and scrub land by forest ownership category ................................................................................................. 72 1.29* Annual increment of growing stock on forest land by forest ownership category ................ 73 Growing stock drain, biomass of trees and change in carbon stocks in trees 1.30 Total drain by forest ownership category, 2008 .................................................................... 74 1.31 Total drain, 1980–2008 .......................................................................................................... 75 1.32* Biomass of trees on forest and scrub land, 2007 ................................................................... 76 1.33 Finnish greenhouse gas emissions and carbon sinks of forests, 1990–2007 ......................... 77 2 FOREST BIODIVERSITY AND HEALTH Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 79 Literature ................................................................................................................................ 85 Figures 2.1 Nature conservation areas ....................................................................................................... 86 2.2 Deposition of sulphur (S) and nitrogen (N), 2008 ................................................................. 87 2.3 The portion of ozone during the growing period in certain areas of Finland, 1992–2008 .... 87 2.4 Lead and nickel concentration in mosses in 1985, 1995 and 2005–2006 ............................. 88 2.5 Defoliation frequency distribution for pine, spruce and broadleaves, 1986–2008 ................ 89 2.6 Proportion of damaged conifers (degree of defoliation > 25%) in various European countries, 2008 ....................................................................................................... 89 Tables Forest biodiversity and protection 2.1 Protected forests and areas under restricted forestry use, December 31, 2008 ..................... 90 2.2 Protected forests and areas under restricted forestry use on forest and scrub land, December 31, 2008 ................................................................................................................ 91 2.3 Statutory nature conservation and wilderness areas on State land, 2009 .............................. 92 2.4 Implementation phase of nature conservation programmes, December 31, 2008 ................. 93 2.5 Forest restoration completed by the end of 2008.................................................................... 94 2.6 Numbers of threatened species, 2000 .................................................................................... 95 Ecosystem management in commercial forests 2.7 Especially valuable habitats as defined in the Finnish Forest Act in non-industrial, private forests, December 31, 2008 ....................................................................................... 96 2.8 State grants maintaining biodiversity and management of forest nature in non-industrial, private forests, 1997–2008 .................................................................................................... 97 Contents 18 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 2.9 Preserving the special features and retained stock of valuable habitats in roundwood removals in non-industrial, private forests, 1996–2008 ........................................................ 98 2.10 Retention trees in clear fellings in non-industrial, private forests, 1996–2008 ..................... 99 2.11 The quality of water protection activities in non-industrial, private forests, 1996–2008 ...... 100 2.12 Mean volume of decayed and other dead trees on forest land ............................................... 101 Forest health 2.13 Degree of forest damage on forest land available for wood supply ...................................... 102 2.14 Symptoms of forest damage reducing stand quality in timber production on forest land available for wood supply ............................................................................... 103 2.15 Occurrence of damaging agents reducing stand quality in timber production on forest land available for wood supply ............................................................................... 104 2.16 Forest fires, 1980–2008 ......................................................................................................... 105 2.17 Forest damage compensations, 1980–2008 ........................................................................... 106 3 SILVICULTURE Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 107 Literature ................................................................................................................................ 113 Figures 3.1 Natural and artificial regeneration, 1965–2008 ..................................................................... 114 3.2* Artificial regeneration by tree species, 1980–2008 ............................................................... 114 3.3* Number of domestic seedlings delivered for planting, 1966–2008 ....................................... 115 3.4 Tending of seedling stands and improvement of young stands, 1950–2008 ......................... 115 3.5 Forest fertilisation, 1964–2008 .............................................................................................. 116 3.6* Ditch cleaning and supplementary ditching, 1955–2008 ...................................................... 116 3.7* Construction of forest roads, 1950–2008 .............................................................................. 117 3.8* Basic improvement of forest roads, 1995–2008 .................................................................... 117 3.9 Area treated with fellings, 1970–2008 ................................................................................... 118 3.10 Total costs of silvicultural and forest improvement work, 1963–2008 ................................. 118 3.11 Financing of silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, 1963–2008 .................................................................................................... 119 3.12 The share of total costs of silvicultural and forest improvement work by type of work, 1967–2008 .................................................................................................. 119 Tables 3.0 Silvicultural and forest improvement work in brief, 2008 .................................................... 120 Silvicultural and forest improvement work 3.1 Amounts of silvicultural and forest improvement work, 2008 .............................................. 121 3.2 Preparation of regeneration areas, 1985–2008 ...................................................................... 122 3.3* Soil preparation: scarification, harrowing and molding, 2001–2008 .................................... 123 3.4 Artificial regeneration by forest ownership category, 1985–2008 ........................................ 124 3.5 Artificial regeneration by tree species, 1985–2008 ............................................................... 125 3.6 Afforestation of arable land, 1980–2008 ............................................................................... 126 3.7 Amounts of seed collected, 2002–2008 ................................................................................. 127 3.8* Imports and exports of forest tree seeds, 2003–2008 ............................................................ 128 3.9 Amounts of seed used in nurseries and the proportion of tested and qualified seed of the total seed amount, 1991–2008 ..................................................................................... 129 3.10 Number of domestic seedlings delivered for planting, 1985–2008 ....................................... 130 3.11 Imports and exports of seedlings, 1990–2008 ....................................................................... 131 3.12 Tending of seedling stands and improvement of young stands, 1985–2008 .......................... 132 3.13 Pruning, 1983–2008 ............................................................................................................... 133 3.14* Initial clearings of intermediate felling areas, 2001–2008 .................................................... 134 3.15 Forest fertilisation, 1985–2008 .............................................................................................. 135 3.16 Ditch cleaning and supplementary ditching, 1985–2008 ...................................................... 136 3.17 Construction and basic improvement of forest roads, 1985–2008 ........................................ 137 3.18* Repelling root-rot disease by stump treatment, 2001–2008 .................................................. 138 3.19 Area treated with fellings, 1995–2008 ................................................................................... 139 Costs of silvicultural and forest improvement work 3.20 Total costs of silvicultural and forest improvement work, 2008 ........................................... 142 Contents Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 19 3.21 Total costs of silvicultural and forest improvement work by type of work, 2008 ................. 143 3.22 Total costs of silvicultural and forest improvement work by type of work, 1975–2008........ 145 3.23 Total costs of silvicultural and forest improvement work by forest ownership category, 1980–2008 ............................................................................................ 146 3.24 Financing of silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, 2008 .............................................................................................................. 147 3.25 State grants and loans used for securing wood production and energywood harvesting in non-industrial, private forests, 2001–2008 ........................................................................ 148 3.26 Unit costs of silvicultural and forest improvement work, 2008 ............................................ 149 3.27 Unit costs of ditch cleaning and supplementary ditching, 2008 ............................................ 150 3.28 Unit costs of construction and basic improvement of forest roads, 2008 .............................. 151 3.29 Unit costs of some silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, 1967–2008 .................................................................................................... 152 4 ROUNDWOOD MARKETS Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 153 Literature ................................................................................................................................ 157 Figures 4.1 Variation in stumpage prices by forestry centre, 2008 .......................................................... 158 4.2 Real stumpage prices in non-industrial, private forests, 1949/50–2009 ................................ 159 4.3 Real stumpage price index by felling season, 1949/50–2008/09 .......................................... 160 4.4 Weekly roundwood trade in non-industrial, private forests, 2007–2009 .............................. 160 4.5 Real stumpage prices in non-industrial, private forests 1986–2009 ...................................... 161 4.6 Real roadside prices in non-industrial, private forests 1986–2009 ........................................ 161 4.7 Commercial roundwood removals by month ........................................................................ 162 4.8 Commercial roundwood removals by forest ownership category, 1970–2008 ..................... 162 Tables 4.0 Key figures for the roundwood markets, 2008 ...................................................................... 163 Roundwood trade in non-industrial, private forests 4.1 Roundwood trade in non-industrial, private forests, 2008–2009 ........................................... 164 4.2 Roundwood trade in non-industrial, private forests by type of sale, 1990–2008 .................. 165 Roundwood prices in non-industrial, private forests 4.3 Average monthly stumpage and roadside prices in non-industrial, private forests, 2008–2009 .................................................................................................... 166 4.4 Average stumpage prices in non-industrial, private forests by forestry centre, 2008 ........... 167 4.5 Average roadside prices in non-industrial, private forests by forestry centre, 2008 ............. 168 4.6 Average stumpage prices in non-industrial, private forests, 1983–2008................................ 169 4.7 Average roadside prices in non-industrial, private forests, 1990–2008 ................................ 170 Roundwood production 4.8 Commercial roundwood removals by forestry centre, 2008 ................................................. 171 4.9 Commercial roundwood removals in non-industrial, private forests, 2008 .......................... 171 4.10 Commercial roundwood removals in non-industrial, private forests by type of sale, 2008 .. 172 4.11 Commercial roundwood removals in the forests of the forest industries and the State, 2008 ....................................................................................................................... 173 4.12 Commercial roundwood removals by roundwood assortment, 1980–2009 .......................... 174 4.13 Commercial roundwood removals by forest ownership category, 1980–2009 ..................... 175 4.14 Total roundwood removals by forestry centre, 2008 ............................................................. 176 4.15 Total roundwood removals from non-industrial, private forests by forestry centre, 2008 ..... 177 4.16 Total roundwood removals by roundwood assortment, 1985–2008 ..................................... 178 4.17 Estimates of cutting possibilities by forestry centre .............................................................. 179 5 HARVESTING AND TRANSPORTATION OF ROUNDWOOD Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 181 Literature ................................................................................................................................ 183 Figures 5.1 Harvesters in commercial roundwood production, 1982–2008 ............................................. 184 Contents 20 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 5.2 Degree of mechanisation in timber fellings, 1985–2008 ....................................................... 184 5.3 Forwarders in commercial roundwood production, 1982–2008 ............................................ 185 5.4 Timber lorries in commercial roundwood transportation, 1982–2008 .................................. 185 5.5 Imports of roundwood and wood residues by port and check point, 2008 ............................ 186 Tables 5.0 Harvesting and transportation of domestic roundwood in brief, 2008 .................................. 187 Harvesting equipment 5.1 Forestry machines operating in harvesting and transportation of roundwood, 1982–2008 ..................................................................................................... 188 Harvesting and transportation of roundwood 5.2 Harvesting and transportation costs of roundwood, 1995–2008 ........................................... 189 5.3 Unit costs in mechanised harvesting by roundwood assortment, 2000–2008 ....................... 190 5.4 Unit costs in mechanised harvesting and proportion of harvested roundwood by felling method, 2000–2008 ............................................................................................... 190 5.5 Long-distance transportation of roundwood, 2008 ................................................................ 191 5.6 Volumes and costs in long-distance transportation of roundwood, 1982–2008 .................... 192 5.7 Road transportation of roundwood and forest industry products in Finland, 1995–2008 ..... 193 5.8 Railway transportation of roundwood and forest industry products in Finland, 1985–2008 ........................................................................................................... 194 5.9 Exports and imports transportation of roundwood and forest industry products, 2008 ........ 195 5.10 Unit costs in harvesting and transportation of roundwood, 1985–2008 ................................ 196 6 MULTIPLE-USE FORESTRY Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 197 Literature ................................................................................................................................ 202 Figures 6.1* Variation in participation rate in various outdoor recreation activities by provinces ............ 204 6.2 Market supply of wild berries and mushrooms, 2008 ........................................................... 205 6.3* Market supply of wild berries, 1977–2008 ............................................................................ 205 6.4 Moose winter population and bags of moose, 1964–2008 .................................................... 206 6.5 Bags of small game, 1980–2008 ............................................................................................ 206 Tables 6.0* Amount and value of various forest products, 2008 .............................................................. 207 Outdoor recreation and nature trips 6.1* Participation in outdoor recreation activities in Finland ........................................................ 208 6.2* Nature trips according to land owner and the distance to the destination area ...................... 209 6.3* Estimated number of visits to national parks, hiking areas, and visitor/nature centres located on State lands, 2000–2008 ........................................................................................ 210 Hand-picked nature products 6.4 Market supply, purchase prices and picking incomes of wild berries and mushrooms, 2008 ................................................................................................................... 211 6.5 Market supply and picking incomes of wild berries and mushrooms, 1977–2008 ................ 212 6.6 Lichen exports from Finland, 1980–2008 ............................................................................. 213 Forest game 6.7* Bagged mammals, 2008 ........................................................................................................ 214 6.8* Bagged game birds, 2008 ...................................................................................................... 215 6.9 Bags of game, 1980–2008 ..................................................................................................... 216 Reindeer husbandry 6.10 Reindeer husbandry, 1959–2009 ........................................................................................... 217 7 FOREST SECTOR LABOUR FORCE Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 219 Literature ................................................................................................................................ 223 Figures 7.1 Labour force, 2008 ................................................................................................................ 224 Contents Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 21 7.2 Employed persons in forestry, 1980–2008 ............................................................................ 225 7.3 Labour input in roundwood harvesting and silvicultural work, 1996–2008 ......................... 225 7.4 Employed persons in the wood-products industries, 1980–2008 ......................................... 226 7.5 Employed persons in the pulp and paper industries, 1980–2008 ......................................... 226 7.6 Unemployment rate in the forest sector, 1980–2008 ............................................................. 227 7.7 Real average hourly earnings of employees in the forest industries, 1995–2008 ................. 227 7.8 Index of real earnings (wage earners only) by branch of industry, 1980–2008 .................... 228 7.9 Accident frequency of employees in the forest sector, 1996–2007 ....................................... 228 Tables 7.0 Labour force in the forest sector in brief, 2008 ..................................................................... 229 Labour force 7.1 Total labour force, 1980–2008 .............................................................................................. 230 7.2 Employed persons in the forest sector, 1980–2009 ............................................................... 231 7.3 Employed persons in the forest sector (incl. furniture industry) by forestry centre, 1990–2008 ............................................................................................................................. 232 7.4 Employed persons in the forest sector by gender, 1984–2008 .............................................. 233 7.5 Employed persons in forestry by employment status, 1980–2009 ........................................ 234 7.6 Days actually worked in the forest sector, 1980–2008 .......................................................... 235 7.7 Employed persons in the forest industries, 1980–2009 ......................................................... 236 7.8 Unemployed persons in the forest sector, 1980–2009 ........................................................... 237 Wages and salaries 7.9 Average hourly earnings of forestry workers, 1994–2009 .................................................... 238 7.10 Average hourly earnings of employees in the forest industries, 1995–2008 ......................... 239 7.11 Index of real earnings in the forest sector, 1980–2009 .......................................................... 240 Labour disputes 7.12 Labour disputes in the forest industries, 1980–2009 ............................................................. 241 Occupational accidents 7.13 Accidents at work in the forest sector, 1980–2008 ................................................................ 242 7.14 Accident frequency of employees in the forest sector, 1996–2007 ....................................... 243 Forestry education 7.15* Forestry education degree graduates, 2002–2008 ................................................................. 244 7.16* Forest industry degree graduates, 2002–2008 ....................................................................... 245 8 WOOD CONSUMPTION Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 247 Literature ................................................................................................................................ 250 Figures 8.1 Wood consumption in Finland, 2008 .................................................................................... 251 8.2 Roundwood consumption by category of use, 1955–2008 .................................................... 252 8.3 Wood consumption by forest industries by branch of industry, 1955–2008 ......................... 252 8.4 Consumption of logs by forest industries, 1955–2008 .......................................................... 253 8.5 Consumption of pulpwood and imported chips by forest industries, 1955–2008 ................. 253 8.6 Consumption of domestic and imported roundwood by forest industries, 1955–2008 ......... 254 8.7 Roundwood consumption by forest industries by branch of industry, 2008 ......................... 254 8.8 Forest industries’ domestic and imported roundwood consumption by branch of industry .. 255 8.9 Forest industries’ domestic and imported roundwood consumption by roundwood assortment ...................................................................................................... 255 8.10* Forest industries’ roundwood consumption by forestry centre, 2008 ................................... 256 8.11* Forest industries’ hardwood pulpwood consumption by forestry centre, 2008 ..................... 256 Tables 8.0 Wood consumption in brief, 2008 ......................................................................................... 257 8.1 Industrial wood consumption and wood consumption in energy generation, 1980–2008 .... 258 8.2 Wood consumption by forest industries, 1980–2008 ............................................................ 259 8.3 Forest industries’ domestic and imported roundwood consumption, 1990–2008 ................. 260 8.4 Total wood consumption by forestry centre, 2008 ................................................................ 261 8.5 Forest industries’ domestic and imported wood consumption by forestry centre, 2008 ....... 262 Contents 22 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 8.6 Wood consumption by wood-products industries by branch of industry, 1980–2008 .......... 263 8.7 Wood consumption by pulp industries by branch of industry, 1980–2008 ........................... 264 8.8 Wood consumption by wood-products industries, 1980–2008 ............................................. 265 8.9 Wood consumption by sawmilling industry, 1980–2008 ...................................................... 266 8.10 Wood consumption by plywood and veneer industries, 1980–2008 ..................................... 267 8.11 Wood consumption by pulp industries, 1980–2008 .............................................................. 268 8.12 Wood consumption by mechanical pulp industry, 1980–2008 ............................................. 269 8.13 Wood consumption by chemical pulp industry, 1980–2008 ................................................. 270 9 ENERGY Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 271 Literature ................................................................................................................................ 276 Figures 9.1 Energy consumption in Finland by source of energy, 2008 .................................................. 277 9.2 Total energy consumption and consumption of wood-based fuels, 1960–2008 ................... 278 9.3 Consumption of wood-based fuels, 1960–2008 .................................................................... 278 9.4* Total energy consumption by form of energy, 1970–2008 ................................................... 279 9.5* Consumption of domestic and imported energy, 1970–2008 ................................................ 279 Tables Total energy consumption 9.0 Total energy consumption in Finland, 2008 .......................................................................... 280 9.1 Total energy consumption by energy source, 1980–2008 ..................................................... 281 9.2 Total energy consumption by form of energy, 1980–2008 ................................................... 282 9.3 Consumption of renewable energy sources, 1980–2008 ....................................................... 283 Wood-based fuels 9.4 Wood-based fuel consumption in energy generation, 1980–2008 ........................................ 284 9.5 Solid wood fuel consumption in energy generation by forestry centre, 2008 ....................... 285 9.6 Consumption of forest chips, 2000–2008 .............................................................................. 286 9.7 Wood pellets, 2001–2009 ...................................................................................................... 287 Energy consumption in the forest industries 9.8 Electricity consumption by the forest industries in Finland, 1980–2008 .............................. 288 9.9 Mill fuels of the forest industries in Finland, 1992–2008 ..................................................... 289 Peat resources and production 9.10 Peat resources by forestry centre ........................................................................................... 290 9.11 Peat production, consumption and exports, 1980–2009 ........................................................ 291 10 FOREST INDUSTRIES Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 293 Literature ................................................................................................................................ 298 Figures 10.1 Production of the forest industries, 1995–2009 ..................................................................... 299 10.2* Real gross value of production in the forest industries, 1975–2008....................................... 299 10.3 Production and domestic consumption of sawn goods and plywood, 1955–2008 ................ 300 10.4 Production of pulp, and paper and paperboard, 1955–2008 .................................................. 300 10.5 Real annual turnover of the forest industries in Finland, 1974–2008 .................................... 301 10.6 Profitability of the forest industries in Finland, 1974–2008 .................................................. 301 10.7 Waste water discharge of phosphorus and nitrogen by emission source, 2008 ..................... 302 10.8 Real environmental protection expenditures in the forest industries, 1992–2007 ................. 302 Tables 10.0 Production and foreign trade of forest industry products in brief, 2008 ............................... 303 Production and investments 10.1 Production of sawn goods and wood-based panels, 1970–2009 ........................................... 304 10.2 Production of wood pulp, 1970–2009 ................................................................................... 305 10.3 Production of paper and paperboard, 1970–2009 .................................................................. 306 10.4 Domestic consumption of sawn goods, 1970–2008 .............................................................. 307 10.5 Domestic consumption, collection and utilisation of paper and paperboard, 1995–2008 ..... 308 Contents Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 23 10.6* Gross and added value of production generated by the forest industries, 2002–2008 .......... 309 10.7 Investments of the forest industries in Finland, 1980–2008 .................................................. 310 Profitability 10.8 Turnover of the forest industries in Finland, 1980–2008 ...................................................... 311 10.9 Profitability of the forest industries in Finland, 1980–2008 .................................................. 312 10.10 Financial position of the forest industries in Finland, 1980–2008 ........................................ 313 Emissions 10.11 Fuel-based greenhouse gas emissions by the forest industries, by branch of industry, 1990–2007 ............................................................................................................................. 314 10.12 Fuel-based greenhouse gas emissions by the forest industries, by fuel category, 1990–2007 ............................................................................................................................. 315 10.13 Atmospheric emissions of sulphur (as SO2 ) and nitrogen oxides (NOx ) by the forest industries, 1990–2007 ....................................................................................... 316 10.14 Waste water discharge from the forest industries, 1980–2008 .............................................. 317 11 FOREIGN TRADE BY FOREST INDUSTRIES Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 319 Literature ................................................................................................................................ 322 Figures 11.1 Total real value of exports of Finland, 1970–2008 ................................................................ 323 11.2 Foreign trade in roundwood and wood residues, 1965–2008 ................................................ 323 11.3 Proportion of imported wood of the wood procurement of the Finnish forest industries, 1965–2008 ............................................................................................................................. 324 11.4 Foreign trade in roundwood and forest industry products by product group, 2008 .............. 324 11.5 Value of exports of Finnish forest industry products by country, 2008 ................................ 325 11.6 Percentage value of Finland’s exports of forest industry products by country, 1970–2008 .......................................................................................................... 325 11.7 Production and exports of forest industry products, 1970–2008 ........................................... 326 11.8 Unit values of exports of wood-products industries, 1970–2008 .......................................... 327 11.9 Unit values of exports of pulp and paper industries, 1970–2008 .......................................... 327 Tables 11.0 Finland’s foreign trade in brief, 2008 .................................................................................... 328 Roundwood and wood residues 11.1 Imports of roundwood and wood residues, 2004–2008 ......................................................... 329 11.2 Imports of roundwood and wood residues, 1980–2009 ......................................................... 330 11.3 Imports of roundwood by roundwood assortment, 1980–2009 ............................................. 331 11.4 Imports of roundwood and wood residues by country, 2008 ................................................ 332 11.5 Imports of roundwood and wood residues by country, 1989–2009 ...................................... 333 11.6 Exports of roundwood and wood residues, 2004–2008 ......................................................... 334 11.7 Exports of roundwood and wood residues, 1980–2009 ......................................................... 335 11.8 Exports of roundwood and wood residues by country, 2008 ................................................ 336 Forest industry products 11.9 Finnish foreign trade by country, 2008 .................................................................................. 337 11.10 Value of exports of forest industry products by country, 2002–2008 .................................... 338 11.11 Exports of forest industry products, 2002–2008 ................................................................... 339 11.12 Value of exports of forest industry products, 2002–2008 ..................................................... 340 11.13 Exports of wood-products industries by country, 2008 ......................................................... 341 11.14 Value of exports of wood-products industries by country, 2008 ........................................... 342 11.15 Exports of wood-products industries, 1980–2009 ................................................................. 343 11.16 Exports of pulp and paper industries by country, 2008 ......................................................... 344 11.17 Value of exports of pulp and paper industries by country, 2008 ........................................... 345 11.18 Exports of pulp industry, 1980–2009 .................................................................................... 346 11.19 Exports of paper industry, 1980–2009 .................................................................................. 347 11.20 Imports of forest industry products, 2004–2008 ................................................................... 348 11.21 Imports of wood-products industry products, 1983–2009 ...................................................... 349 11.22 Imports of pulp and paper industries products, 1983–2009 .................................................. 350 Contents 24 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 12 FOREST SECTOR IN FINLAND’S NATIONAL ECONOMY Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 351 Literature ................................................................................................................................ 355 Figures 12.1 Value added in the forest sector and all industries, 2008 ...................................................... 356 12.2 Value added in the forest sector and its share in gross domestic product, 1975–2008 ......... 356 12.3 Annual changes in the total GDP and forest sector’s contribution to change, 1976–2008 ... 357 12.4 The share of the forest sector in the regional GDP by forestry centre, 2007 ........................ 357 12.5 Gross stumpage earnings, 1965–2008 ................................................................................... 358 12.6 The real return of non-industrial private timber production by component, 1983–2008 ...... 358 Tables 12.0 Value added in various industries of the national economy, 2008 ......................................... 359 The significance of the forest sector in gross domestic product 12.1 Output, value added and operating surplus in forestry at current prices, 1998–2008 ........... 360 12.2 Output, value added and operating surplus in wood-products industries at current prices, 1990–2008 .................................................................................................. 361 12.3 Output, value added and operating surplus in pulp and paper industries at current prices, 1990–2008 .................................................................................................. 362 12.4 Gross domestic product and value added in forest sector and agriculture, 1975–2008 ........ 363 12.5 Value added of the forest sector at current prices and its share in the total regional GDP by forestry centre, 2007 ................................................................................................ 364 12.6 The development of multi-factor productivity in the forest sector, 1975–2008 .................... 365 12.7 The development of labour productivity in the forest sector, 1975–2008 ............................. 366 12.8 The development of capital productivity in the forest sector, 1975–2008 ............................ 367 The forest sector’s influence on gross domestic product 12.9 Effects of an increase in final demand on domestic output and on value added at purchasers’ prices, 2005 .................................................................................................... 368 12.10 Effects of an increase in final demand for forest industry products on domestic output by industry, 2005 ................................................................................................................... 369 12.11 Employment effects of an increase in final demand, 2005 .................................................... 370 12.12 Employment effects of an increase in final demand for forest industry products by industry, 2005 ................................................................................................................... 371 12.13 Share of individual industrial sectors in exports of goods and services, 2005 ...................... 372 Costs, incomes and returns in timber production 12.14 Gross stumpage earnings by forest ownership category, 2008 .............................................. 373 12.15 Gross stumpage earnings by roundwood assortment, 2002–2008 ......................................... 374 12.16 Stumpage earnings by forest ownership category, 1997–2008 ............................................. 375 12.17 Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry per unit of forest land area, 1995–2008 .............................................................................................. 376 12.18 Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry by forestry centre, 2008 ................................................................................ 377 13 INTERNATIONAL FOREST STATISTICS Text [in Finnish] ............................................................................................................................ 379 Literature ................................................................................................................................ 384 Figures 13.1 Proportion of forest from total land area in Europe ............................................................... 385 13.2* Countries with largest forest areas and growing stock volumes ............................................ 386 13.3 Roundwood production, 1961–2007. Whole world .............................................................. 386 13.4 Production of sawn goods and wood-based panels, 1961–2007. Whole world .................... 387 13.5 Production of wood pulp, and paper and paperboard, 1961–2007. Whole world ................. 387 13.6 Finland’s position among the leading producers and exporters of some major forest industry products, 2007 ............................................................................................... 388 Tables 13.0 International forest statistics in brief ..................................................................................... 389 Contents Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 25 Global forest resources 13.1 Global forest resources .......................................................................................................... 390 13.2 Forest resources in Europe ..................................................................................................... 391 13.3 Ownership of forest and other wooded land (FOWL) and number of holdings in Europe, 2005 ................................................................................................... 392 13.4 Protected forests in Europe, 2005 .......................................................................................... 393 Production of roundwood and forest industry products 13.5 Production, foreign trade and apparent consumption of roundwood and forest industry products in the European Union, 2008 ................................................... 395 13.6 Roundwood production by country, 2007 ............................................................................. 397 13.7 Production of sawn goods and wood-based panels by country, 2007 ................................... 398 13.8 Production of wood pulp, paper and paperboard by country, 2007 ....................................... 399 13.9 Production of recovered paper, recovered fibre pulp and other fibre pulp by country, 2007 .......................................................................................... 400 Foreign trade in roundwood and forest industry products 13.10 Exports of roundwood and wood residues by country, 2007 ................................................ 401 13.11 Imports of roundwood and wood residues by country, 2007 ................................................ 402 13.12 Exports of sawn goods and wood-based panels by country, 2007 ........................................ 403 13.13 Imports of sawn goods and wood-based panels by country, 2007 ........................................ 404 13.14 Exports of wood pulp, paper and paperboard by country, 2007 ............................................ 405 13.15 Imports of wood pulp, paper and paperboard by country, 2007 ............................................ 406 13.16 Value of foreign trade of roundwood and forest industry products by country, 2007 .......... 407 13.17 World production and foreign trade of roundwood and the wood-products industries, 1965–2007 ............................................................................................................ 408 13.18 World production and foreign trade of the pulp and paper industries, and the value of foreign trade in all forest products, 1965–2007 ................................................. 409 Persons employd and value added in the forest sector 13.19 Persons employed in the forest sector by country, 2006 ....................................................... 410 13.20 Value added of the forest sector by country, 2006 ................................................................ 411 International roundwood prices 13.21 Roadside prices of roundwood in Sweden, 1979–2009 ......................................................... 412 13.22 Roadside prices of roundwood in Norway, 1979–2009 ........................................................ 413 13.23 Roadside prices of roundwood in Estonia, 1996–2009 ......................................................... 414 13.24 Roadside prices of roundwood in Lithuania, 1995–2009 ...................................................... 415 13.25 Roadside prices of roundwood in Austria, 1980–2008 ......................................................... 416 13.26 Roadside prices of roundwood in Switzerland, 1980–2009 .................................................. 417 Contents 26 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Käytetyt symbolit – Explanation of symbols “ Toisto – Repetition - Ei mitään ilmoitettavaa – Magnitude nil 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä – Magnitude less than half 0,0 of unit employed . Tieto epälooginen esitettäväksi – Category not applicable .. Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi – Data not available or too uncertain for presentation ... Salassapitosäännön alainen tieto – Data subject to secrecy * Ennakkotieto – Preliminary data € 1 euro = 5,94573 mk – 1 euro = FIM 5.94573 Aikasarjan katkaiseva vaakasuora viiva osoittaa, että viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. A horizontal line drawn across a time series indicates substantial breaks in the homogeneity of the series. Taulukoiden luvut on pyöristetty erikseen, minkä vuoksi summat eivät aina täsmää. The figures in the tables have been rounded separately and therefore the sums do not always match. Puumäärät on ilmaistu kuorellisina kuutiometreinä (m³), ellei toisin mainita. Wood quantities are expressed in cubic metres, solid volume overbark (m³), unless otherwise indicated. Puulajit – Tree species Pääpuulajit – Main tree species Mänty – Scots pine – Pinus sylvestris Kuusi – Norway spruce – Picea abies Rauduskoivu – Silver birch – Betula pendula Hieskoivu – Downy birch – Betula pubescens Haapa – European aspen – Populus tremula Harmaaleppä – Grey alder – Alnus incana Tervaleppä – Black alder – Alnus glutinosa Pihlaja – Mountain ash – Sorbus aucuparia Raita – Goat willow – Salix caprea Muut lehtipuut – Other broadleaves Halava – Bay willow – Salix pentandra Kynäjalava – Fluttering elm – Ulmus laevis Vuorijalava – Wych elm – Ulmus glabra Metsälehmus – Small-leaved lime – Tilia cordata Poppeli ¹ – Poplar – Populus sp. Saarni – European ash – Fraxinus excelsior Tammi – Pedunculate oak – Quercus robur Tuomi – Bird cherry – Prunus padus Vaahtera – Norway maple – Acer platanoides Muut havupuut – Other coniferous Kontortamänty ¹ – Lodgepole pine – Pinus contorta ¹ Sembramänty ¹ – Stone pine – Pinus cembra ¹ Lehtikuusi ¹ – Larch – Larix sp. ¹ Pihta ¹ – Fir – Abies sp. Tuija ¹ – Thuja – Thuja sp. ¹ Kataja – Common juniper – Juniperus communis Marjakuusi – English yew – Taxus baccata ¹ Vierasperäinen – Exotic Käytetyt symbolit ja puulajit Metsätilastollinen vuosikirja 2009 27 13 12 11 1098 6 43 1a 0 2 5 71b Metsäkeskukset Forestry centres Etelä-Suomi: Southern Finland: 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala Pohjois-Suomi: Northern Finland: 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi Kartta 1 Metsäkeskukset Map 1 Forestry centres Kartta 28 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Metsätilastollinen vuosikirja 2009 29 1 Metsävarat Suomen maapinta-alasta 86 prosenttia (26 milj. ha) on metsätalousmaata, joka jaetaan puun- tuotoskykynsä perusteella metsämaahan (20 milj. ha), kitumaahan (3 milj. ha) ja joutomaa- han (3 milj. ha). Soiden osuus metsätalousmaan pinta-alasta on 34 prosenttia. Yksityiset metsän- omistajat omistavat metsätalousmaasta 52 pro- senttia, valtio 35 prosenttia ja yhtiöt 8 prosenttia. Loput 5 prosenttia on kuntien, seurakuntien ja yhteisöjen hallussa. Valtion metsänomistus kes- kittyy Pohjois-Suomeen, ja sen hallinnassa ovat lähes kaikki luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet. Kaikesta metsätalousmaasta 84 prosenttia on käytettävissä puuntuotantoon, eli näillä alueilla hakkuut ovat sallittuja. Suomen metsien puuston määrä on kasva- nut 1970-luvulta lähtien, ja puuston kuorellinen runkotilavuus yltää nykyään 2 206 miljoonaan kuutiometriin. Tilavuudesta on mäntyä 50 pro- senttia, kuusta 30 prosenttia ja lehtipuita loput 20 prosenttia. Männyn osuus on hiljalleen kasvanut ja kuusen pienentynyt. Suopuustoja tilavuudesta on 23 prosenttia, ja niiden puuntuotannollinen merkitys on vähitellen lisääntymässä. Puustosta 92 prosenttia sijaitsee puuntuotantoon käytet- tävissä olevalla maalla. Yksityismetsänomistajat omistavat 64 prosenttia puuston kokonaistila- vuudesta ja 70 prosenttia puuntuotannon maan puustosta. Vuonna 2008 puuston runkopuun kokonais- poistuma oli 70 miljoonaa kuutiometriä eli 3,2 prosenttia puuvarannosta. Puuston vuotuinen kasvu oli 100 miljoonaa kuutiometriä, josta puuntuotannon maalla kasvoi 97 miljoonaa kuu- tiometriä. Poistuma on jäänyt selvästi puuston vuotuista kasvua pienemmäksi jo 1970-luvulta lähtien. Kasvun ja poistuman välinen ero oli suu- rin männyllä. Suomi raportoi vuosittain kasvihuonekaasu- päästönsä YK:n ilmastosopimukselle ja EU:lle. Vuonna 2007 Suomen metsät sitoivat 33 miljoo- naa tonnia enemmän hiilidioksidia kuin vapaut- tivat sitä ilmakehään. Tässä luvussa esitetään keskeisimmät tiedot Suomen metsävaroista lähinnä puuntuotannon näkökulmasta. Metsien suojelua käsitellään luvussa 2. Metsävaratilastot sisältävät metsäkeskuksittaisia pinta-ala- ja puustotie- toja. Puustoa käsittelevät tilastot jakautuvat puuston määrä-, kasvu- ja poistumatietoihin. Luvussa käsitellään myös metsänomistusta. Metsätalousmaa Suomen maapinta-alasta (30,4 milj. ha) luokitellaan metsätalousmaaksi 26,3 miljoonaa hehtaaria. Metsäta- lousmaa jakautuu puuntuotoskykynsä perusteella met- sämaahan (20,1 milj. ha), kitumaahan (2,7 milj. ha) ja lähes tai täysin puuttomaan joutomaahan (3,3 milj. ha). Lisäksi metsätalousmaahan sisältyy 0,2 miljoonaa heh- taaria ns. muuta metsätalousmaata (esim. metsätiet ja pysyvät puutavaran varastopaikat). Metsätalousmaahan sisältyy sekä puuntuotantoon käytettävissä oleva että sen ulkopuolelle jäävä maa. Metsätalouden harjoittamiseen soveltuu lähinnä met- sämaa, jonka osuus metsätalousmaasta on Etelä-Suo- messa 92 prosenttia. Pohjois-Suomessa vastaava osuus on 63 prosenttia. Etelä-Suomessa kitu- ja joutomaata on 7 prosenttia metsätalousmaasta ja Pohjois-Suomessa 36 prosenttia. Pohjois-Suomi (kolme pohjoisinta met- säkeskusta) kattaa 54 prosenttia metsätalousmaan koko pinta-alasta, mutta puuston tilavuudesta sen osuus jää kolmannekseen. Kitumaalla metsätalouden harjoittami- nen on vähäistä, ja joutomaalla sitä ei harjoiteta. Etelä- ja Pohjois-Suomen raja esitetään kartassa sivulla 28. Suomen metsien puusto kasvaa lähes yksinomaan metsä- ja kitumaalla, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 22,8 miljoonaa hehtaaria. Puuntuotantoon käytettävissä 1 Forest resources 30 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 olevaa metsä- ja kitumaata on yhteensä 20,4 miljoonaa hehtaaria eli 89 prosenttia metsä- ja kitumaan koko- naisalasta. Suojelun piirissä on 2,4 miljoonaa hehtaaria metsä- ja kitumaata. Metsätalousmaasta 34 prosenttia (8,9 milj. ha) luoki- tellaan soiksi, joista on rämeitä 5,1, korpia 2,2 ja puutto- mia avosoita 1,6 miljoonaa hehtaaria. Pohjois-Suomessa suot peittävät 41 prosenttia ja Etelä-Suomessa 26 pro- senttia metsätalousmaasta. Soita on ojitettu 4,8 miljoonaa hehtaaria ja veden vaivaamia kankaita 1,3 miljoonaa hehtaaria. Suurin osa Etelä-Suomen rämeistä ja korvista on ojitettu. Soiden uudisojituksia ei ole juuri tehty vuo- situhannen vaihteen jälkeen. Soilla tehdyt ojitukset ovat sekä parantaneet huonokasvuisten metsämaan soiden puuston kasvuolosuhteita että muuttaneet osan kitu- ja joutomaan soista metsämaaksi. Suometsien metsätalou- dellinen merkitys kasvaa, sillä parissa vuosikymmenessä ojitusalueiden osuus Suomen metsien hakkuumahdolli- suuksista nousee noin neljännekseen. Metsänomistus Yksityismetsänomistajat omistavat 52 prosenttia, valtio 35 prosenttia ja yhtiöt 8 prosenttia metsätalousmaasta. Loput 5 prosenttia on kuntien, seurakuntien, yhteismet- sien ym. yhteisöjen omistuksessa. Puuntuotannon metsä- talousmaasta yksityismetsänomistajien osuus on selvästi suurempi eli 61 prosenttia. Valtion laajojen luonnonsuo- jelualueiden vuoksi sen osuus puuntuotannon metsäta- lousmaasta jää vain 24 prosenttiin. Valtion lakisääteiset luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet – 2,8 miljoonaa heh- taaria – sijaitsevat pääasiassa Pohjois-Suomessa. Yksityismetsänomistajat omistavat metsämaasta 60 prosenttia (12,1 milj. ha) eli huomattavasti suurem- man osuuden kuin metsätalousmaasta. Yhtiöillä on metsämaasta 9 prosenttia ja ryhmällä muut omistajat (kunnat, seurakunnat ja yhteisöt) 5 prosenttia. Valtion osuus metsämaasta on huomattavasti pienempi kuin met- sätalousmaasta jääden 26 prosenttiin. Valtion maiden sijoittuminen pohjoiseen heijastuu puuston omistukseen. Valtion osuus puuston kokonais- tilavuudesta jää 21 prosenttiin (puuntuotannon metsissä 14 %), vaikka se omistaa 35 prosenttia metsätalous- maasta. Yksityisten metsänomistajien osuus puuston kokonaistilavuudesta on 64 prosenttia (puuntuotannon metsissä 70 %). Yhtiöillä on 9 prosenttia puustosta ja ryhmällä muut 6 prosenttia. Metsätalousmaan kauppahintatilasto kuvaa lähinnä taimikkovaltaisista alueista saatuja hintoja, sillä suurin osa kaupoista kohdistuu puustoaan runsaasti hakan- neiden metsänomistajien tiloihin. Vuonna 2008 met- sätalousmaan reaaliset kauppahinnat nousivat selvästi edellisvuodesta Etelä-Suomen läänissä, mutta muualla maassa hinnat eivät juuri muuttuneet. Metsätalousmaan mediaanihinta oli korkein Etelä-Suomen läänissä (3 717 €/ha), ja alin Lapin läänissä (568 €/ha). Yksityismetsälöi- tä oli Suomessa vuonna 2008 noin 443 000 kappaletta. Metsälöillä oli keskimäärin 24 hehtaaria metsämaata. Puuston tilavuus Puuston runkotilavuus metsä- ja kitumaalla on lisääntynyt jatkuvasti 1970 -luvulta lähtien, ja se on viimeisimmän inventoinnin mukaan noussut 2 206 miljoonaan kuorelli- seen kiintokuutiometriin. Siitä on puuntuotannon maalla 2 023 miljoonaa kuutiometriä (92 %). Puuston kokonais- tilavuudesta 67 prosenttia sijaitsee Etelä-Suomessa. Puuston runkotilavuudesta on mäntyä 50 prosenttia ja kuusta 30 prosenttia. Koivua (pääosin hieskoivua) on 17 prosenttia tilavuudesta, ja muiden lehtipuiden osuus jää 3 prosenttiin. Puulajisuhteet muistuttivat jo 1920-luvulla suurinpiirtein nykyisiä, vaikka 1970-luvulla männyn osuus tilavuudesta kutistui vähimmillään 44 pro- senttiin. Suomen mäntyvarannot löytyvät pääosin Poh- jois- ja Itä-Suomesta. Suurimmat kuusivarannot löytyvät Häme-Uusimaan metsäkeskuksen alueelta. Suopuustot muodostavat 23 prosenttia kokonaistilavuudesta. Suo- puustojen osuus on suurin Pohjanmaan ja pienin Hämeen alueilla. Puuston keskitilavuus metsämaalla on kohonnut 107 kuutiometriin hehtaarilla, kun se vielä 1970-luvulla jäi 75 kuutiometriin. Keskitilavuus on suurin Etelärannikon ja Häme-Uusimaan metsäkeskusten alueilla. Kangasmailla keskitilavuus ylsi 109 kuutiometriin hehtaarilla ja soilla 98 kuutiometriin hehtaarilla. Metsä- ja kitumaalla kasvavan elävän puuston kui- va-aineen laskennallinen biomassa oli 1,67 miljardia tonnia vuonna 2007. Rungon osuus tästä oli 57 prosent- tia, lehvästön (sis. oksat, lehdet/neulaset) 22 prosenttia sekä kantojen ja juurten 21 prosenttia. Biomassasta 45 prosenttia oli mäntyä, eli 5 prosenttiyksikköä vähem- män kuin männyn osuus oli puuston runkotilavuudesta. Kuusen osuus biomassasta oli 33 prosenttia, koivun 19 prosenttia ja muiden lehtipuiden 4 prosenttia. Puuston kasvu ja poistuma Suomen metsien puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla on noussut 99,5 miljoonaan kuorelliseen 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 31 Yksityismetsänomistajien taustatekijät vuonna 2009. Ennakkotuloksia Metlan Metsänomistaja 2010 -tutkimuksen aineistosta, jossa on tiedot 6 317 metsänomistajasta ja heidän metsätilastaan. Tiloista/metsän- metsämaan omistajista, % alasta, % Omistusmuoto Perheomistus 76 75 Yhtymäomistus 12 14 Perikuntaomistus 11 11 Ammattiasema Palkansaajat 30 26 Maa- ja metsätalousyrittäjät 16 26 Muut yrittäjät 7 8 Eläkeläiset 45 39 Muut 2 2 Ikä Alle 40-vuotiaat 6 8 40–59-vuotiaat 37 40 Yli 60-vuotiaat 56 53 Asuinympäristö Maaseudulla asuvat 56 64 Taajamissa tai pienissä 19 15 kaupungeissa asuvat 20 000–100 000 asukkaan 16 13 kaupungeissa asuvat Yli 100 000 asukkaan 9 7 kaupungeissa asuvat Asuinpaikka Tilalla asuvat 42 52 Muualla tilan sijaintikunnassa asuvat 22 19 Tilan sijaintikunnan 36 29 ulkopuolella asuvat Ammattikoulutus Akateeminen tutkinnot suorittaneet 12 15 Opisto- tai ammattikorkea- 21 21 koulututkinnon suorittaneet Koulutasoisen tutkinnon suorittaneet 35 34 Ei ammatillista tutkintoa 32 31 Yksityiset henkilöt omistavat metsämaan alasta 60 prosenttia. Perheomistuksessa, puolisoiden yhdessä tai erikseen omistamana, on tästä kolme neljäsosaa. Loput ovat verotusyhtymien ja perikuntien omistuksessa. Lu- kumääräisesti perikuntia ja yhtymiä on likimain saman verran, mutta koska yhtymien metsätilat ovat suurempia, niiden osuus metsäalasta on hieman perikuntien osuutta suurempi. Perikuntien määrä on 1990-luvun alusta lähes puoliintunut ja yhtymien kaksinkertaistunut. Selitys löy- tynee metsäverotuksesta, joka on perikunnille epäedul- lisempi kuin yhtymille. Metsänomistus siirtyy pääosin suvussa: perintöinä ja lahjoina (45 %) tai ostoina vanhemmilta ja sukulaisilta (40 %). Vain 15 prosenttia metsänomistajista on hankki- nut metsätilansa tai pääosan siitä vapailta markkinoilta. Metsämaan perintöluonteesta johtuen metsänomistuksen Yksityismetsien omistusrakenne 2009 rakennemuutos on edennyt täysin ennakoidusti. Met- sänomistajat ovat ikääntyneet, keski-ikä on jo 60 vuotta ja yli 60-vuotiaiden osuus metsäomistajista on runsas puolet. Eläkeläiset ovat ammattiasemaltaan suurin met- sänomistajaryhmä 45 prosentin osuudella. Metsämaasta he omistavat hieman vähemmän. Päätoimisten maanviljelijöiden osuus metsänomis- tajina on puolittunut 1990-luvun alusta ja on enää noin 16 prosenttia. Viljelijät omistavat kuitenkin selvästi keskimääräistä suurempia metsätiloja, joten metsäalas- ta he omistavat vielä neljänneksen. Jos myös sivutoi- miset viljelijät, jollaisia useimmat viljantuottajat ovat, luetaan maa- ja metsätalousyrittäjiksi, viljelijöitä on metsänomistajista hieman runsas viidennes ja heidän metsäalaosuutensa on lähes kolmannes. Palkansaajia on metsänomistajista likimain kolmas- osa ja he omistavat viidenneksen metsämaasta. Palkan- saajien osuus ei ole juurikaan muuttunut 1990-luvun alun tilanteesta. Sitä mukaa kun heitä on tullut metsän- omistajiksi, vanhimmat heistä ovat siirtyneet eläkeläis- metsänomistajien joukkoon. Valtaosa metsänomistajista asuu vielä maaseudulla. Kaupungeissa ja taajamissa asuu kuitenkin jo noin 45 prosenttia metsänomistajista ja heidän omistuksessaan on hieman runsas kolmannes metsistä. Kaupunkilais- metsänomistajien osuus kasvaa vakaasti, sillä uusmet- sänomistajista, tilansa enintään viisi vuotta omistaneista, kaupungeissa ja taajamissa asuu jo 55 prosenttia. Kaupunkilaistumisen myötä on yleistynyt myös etämetsänomistajuus. Tilallaan asuu enää noin 42 pro- senttia metsänomistajista. Tilan sijaintikunnassa mutta tilan ulkopuolella, usein kunnan taajamassa asuu joka viides metsänomistajista. Tilan sijaintikunnan ulkopuo- lella asuu runsas kolmannes metsänomistajista. Asuin- seudultaan heillä on metsätilalleen matkaa keskimäärin 190 kilometriä. Metsänomistuksen rakennemuutoksen edetessä met- sänomistajien koulutustaso on noussut. Kun 1990-luvun alussa puolella metsänomistajista ei ollut lainkaan am- mattikoulutusta, heidän osuutensa on enää kolmannes. Opiston tai ammattikorkeakoulun on suorittanut joka viides ja akateemisen tutkinnon joka kymmenes. Näi- den korkeimmin koulutettujen osuus metsänomistajissa on kasvanut parissakymmenessä vuodessa suhteellisesti eniten. Teksti: Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 1 Forest resources 32 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 kuutiometriin, josta 96,6 miljoonaa kuutiometriä sijoittuu puuntuotannon maalle. Etelä-Suomen metsien puusto kasvaa 69,9 ja Pohjois-Suomen 29,6 miljoonaa kuutio- metriä vuodessa. Puuston vuotuinen kasvu on lisääntynyt 1970-luvun jälkeen 74 prosentilla. Kasvusta 48 prosenttia kertyy männystä, 30 kuusesta, 18 koivusta ja 4 prosenttia muista lehtipuista. Puulajien osuudet kasvusta vastaavat niiden osuuksia puuston ti- lavuudesta. Puuston kasvun lisäyksen syynä on metsien parantunut hoito ja soiden ojitukset. Lisäys on peräisin pääosin mäntymetsistä johtuen männyn suosimisesta uudistamisessa. Kuusen kasvu on lisääntynyt selvästi mäntyä hitaammin viimeisen kahdenkymmenen vuo- den aikana. Varsinkin verotuksen siirtymäajan aikana uudistettiin runsaasti hakkuusäästöön jääneitä vanhoja kuusimetsiä, eivätkä pienet taimikot tuota vielä tilastois- sa näkyvää tilavuuskasvua. Metsäteollisuuden tuotannon supistuminen näkyi jo vuonna 2008 puuston poistumassa, joka väheni hieman edellisvuotisista ennätyslukemista päätyen 70,2 mil- joonaan kuutiometriin. Poistuma oli vähentymisestään huolimatta kaikkien aikojen toiseksi suurin. Poistuman tasoa lisäävästi vaikuttivat osaltaan inventointitiedoista laskettu uusi entistä suurempi luonnonpoistuma-arvio ja pientalojen polttopuun käytön kasvu. Poistuma jäi kui- tenkin vain 73 prosenttiin puuntuotantoon käytettävissä olevien metsien kasvusta. Puuston kasvu on 1970-luvul- ta lähtien ylittänyt selvästi poistuman lisäten jatkuvasti Suomen metsien puuvarantoa. Puuston poistumasta oli mäntyä 29,8, kuusta 23,2 ja lehtipuuta 17,1 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2008. Lehtipuun poistuma oli suurin sitten vuoden 1970. Kuusen poistuma oli vähentynyt edellisvuodesta 4,5 miljoonalla kuutiometrillä ja männyn 0,9 miljoonalla kuutiometrillä. Lehtipuiden poistuma sen sijaan lisääntyi 2,6 miljoonalla kuutiometrillä. Puuntuotannon metsien vuotuinen kasvu ylitti poistuman männyllä 16,0, kuusella 5,8 ja lehtipuilla 4,6 miljoonalla kuutiometrillä. Mänty- ja lehtipuuvaltaisista metsistä suuri osa on nuoria, joten niissä kasvu on nopeaa, mutta hakkuumahdollisuudet jäävät kasvua pienemmiksi. Vaikka poistuman suhde kasvuun vaihteli alueittain, minkään metsäkeskuksen alueella ei hakattu puustoa kasvua enempää edes puu- lajeittain tarkasteltuna. Poistuma oli suurin suhteessa puuntuotannon metsien kasvuun Häme-Uusimaan (86 %) ja Kaakkois-Suomen (84 %) metsäkeskusten alueilla. Hiilitase Suomi raportoi vuosittain kasvihuonekaasupäästönsä YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Vuonna 2007 Suo- men kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään olivat 78,3 mil- joonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Päästöt olivat 10 prosenttia eli 7,3 miljoonaa tonnia suuremmat kuin Kioton pöytäkirjan mukainen tavoitetaso. Suomen kasvi- huonekaasupäästöille on tyypillistä melko suuri lähinnä energiasektorista aiheutuva vaihtelu. Suomen kasvihuo- nekaasupäästöt jaotellaan seuraaviin sektoreihin: Sektori Kasvihuonekaasupäästöt 2007, milj. t CO2 -ekv Energia + 63,6 Teollisuusprosessit + 5,7 F-kaasut + 0,9 Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö + 0,1 Maatalous + 5,5 Jäte + 2,4 Suomen kokonaispäästöt + 78,3 Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous – 25,3 Energiasektori aiheuttaa valtaosan eli noin 80 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja energiaintensiivi- nen teollisuus näkyvät energiasektorin korkeina pääs- töinä. Metsäteollisuuden polttoaineperäiset kasvihuo- nekaasupäästöt esitetään yksityiskohtaisesti luvussa 10 (s. 314–315). YK:n ilmastosopimukselle Kioton pöytäkirjan mu- kaan raportoitavien kokonaispäästöjen ulkopuolelle jää ”Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LU- LUCF)” -sektori. LULUCF-sektori muodostaa Suomessa kasvihuonekaasujen nielun, eli sen sitoma kasvihuone- kaasujen määrä on suurempi kuin siitä vapautuva. Vuon- na 2007 LULUCF-sektori sitoi 25,3 miljoonaa tonnia (CO2 -ekv.) hiiltä. LULUCF-sektorin sitomat kasvihuonekaasut olivat pääasiassa metsien ilmakehästä sitomaa hiilidioksidia. Metsätalous sitoi vuonna 2007 kasvihuonekaasuja 32,8 miljoonaa tonnia ekvivalenttista hiilidioksidia. Metsi- en puuston biomassaan sitoutui 32,7 ja kuolleeseen or- gaaniseen ainekseen 3,3 miljoonaa tonnia ekvivalenttista hiilidioksidia. Samaan aikaan maaperän hiilivarastosta vapautui 3,1 miljoonaa tonnia ekvivalenttista hiilidioksi- dia. Kivennäismaat sitoivat hiilidioksidia ja turvemailta sitä vapautui. 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 33 Metsävarojen tilastointi Valtakunnan metsien inventoinnit Tuoreimmat metsävaratilastot perustuvat vuosina 2004– 2008 tehtyyn valtakunnan metsien 10. inventointiin, jonka maastotietojen keruu tehtiin systemaattisella ry- väsotannalla. Tilastoissa käytetään Ylä-Lapin (Enonteki- ön, Inarin ja Utsjoen kunnat) osalta edellisen valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia vuodelta 2003. Valtakun- nan metsien 10. inventoinnista löytyy yksityiskohtaisia tietoja sivulta www.metla.fi/ohjelma/vmi/vmi10-info.htm. Inventointitulokset esitetään taulukkomuodossa sivulla www.metla.fi/metinfo/vmi/vmi-taulukot.htm. Vuonna 2009 käynnistyi valtakunnan metsien 11. inventointi, jossa uutena piirteenä on muun muassa maa- luokkamuutosten aiempaa tarkempi selvitys ja puuston mittaus myös metsän ulkopuolelta (esim. puisto- ja tont- tipuustot) kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin tarpei- siin. Valtakunnan metsien 11. inventointiin perustuvia metsävaratietoja ei ole vielä saatavilla. Inventoinnin luokitukset Valtakunnan metsien inventoinnin keskeiset luokitukset esitetään tässä suppeasti. Tarkemmat kuvaukset löytyvät inventoinnin maastotyöohjeista (www.metla.fi/ohjelma/ vmi/vmi10-maasto-ohje-06.pdf). Suomen maapinta-ala jaetaan maaluokkiin käyttötar- koituksensa perusteella. Metsätalousmaaksi luokitellaan maa, joka ei ole maatalousmaata tai rakennettua maa- ta yms. Metsätalousmaahan sisältyvät puuntuotantoon käytettävissä olevan maan lisäksi myös puuntuotannon ulkopuolelle jäävät suojelualueet. Muu maa on metsä- talousmaahan kuulumatonta maata, jonka maaluokkia ovat maatalousmaa, rakennettu maa, liikenneväylät ja voimansiirtolinjat. Metsätalousmaa jaotellaan puuntuotoskyvyn perus- teella seuraavasti: Metsämaa on maata, jolla puuston potentiaalinen heh- taarikohtainen kasvu yltää keskimäärin vähintään yhteen kuutiometriin vuodessa ohjekiertoaikaa käytettäessä. Kitumaalla puuston potentiaalinen hehtaarikohtainen keskikasvu jää edellistä luokkaa pienemmäksi ollen alle 1, mutta vähintään 0,1 kuutiometriä vuodessa. Joutomaa on maata, jolla puuston hehtaarikohtainen vuotuinen kasvu jää alle 0,1 kuutiometriin. Jouto- maalla kasvaa vain yksittäisiä, usein kituliaita tai pensastavia puita. Muu metsätalousmaa sisältää metsäautotiet, metsäta- louden pysyvät varasto- ja tonttialueet, metsäkoko- naisuuteen kuuluvat sorakuopat, riistapellot ym. Verrattaessa Suomen kansallisia metsävaratilastoja kan- sainvälisiin tilastoihin on huomattava, että FAO määrit- telee metsäksi (forest) alueen, jossa puuston kypsyysvai- heessa latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia ja puuston pituus vähintään 5 metriä. Luvussa 13 esitettävät tilastot perustuvat FAO:n määritelmään, ja siellä metsäksi luoki- tellaan lähes kaiken metsämaan lisäksi valtaosa Suomen kitumaista. Määritelmäeroista johtuen FAO:n tilastoima Suomen metsäala on noin 3 prosenttia pienempi kuin metsä- ja kitumaan pinta-alojen summa. Metsä-, kitu- ja joutomaa luokitellaan maapohjan perusteella kankaisiin ja soihin. Soihin sisältyvät niin biologiset kuin geologisetkin suot. Soihin ja soiden oji- tukseen liittyvät luokittelut kuvataan taulukoiden 1.2 ja 1.3 alaviitteissä. Metsätalousmaa jaotellaan tilastoissa puuntuotan- toon käytettävissä olevaan (ml. rajoitettu puuntuotanto) ja puuntuotannon ulkopuolelle jäävään osaan. Keskeiset metsävaratiedot esitetään sekä koko maa-alalle että puun- tuotantoon käytettävissä olevalle alueelle. Eräät tilastot, kuten metsiköiden metsänhoidollinen laatu, hakkuueh- dotukset ja kehitysluokat, esitetään pelkästään puuntuo- tannon maalle, sillä kyseiset luokittelut kuvaavat puun- tuotannon harjoittamista. Puuntuotannon ulkopuolella olevat alueet ovat sellaisia, joilla varsinaiset hakkuut on kielletty. Tiedot alueiden suojelusta on koottu Suomen ympäristökeskuksen suojelualuerekisteristä, seutukaa- voista (VASEPA) tai Metsähallituksen maankäyttö- ja metsien käsittelyluokkatiedoista. Edellä mainittujen tietolähteiden ulkopuolisia osia Natura-alueista ei ole huomioitu puuntuotannon rajoituksissa, sillä niistä ei ole saatavissa luotettavaa aluerajausta. Puuntuotannon ulkopuolisia alueita ovat: Luonnonsuojelulakiin perustuvat suojelualueet: kaik- ki luonnonpuistot, kansallispuistot, soidensuoje- lualueet, lehtojensuojelualueet, vanhojen metsien suojelualueet ja muut luonnonsuojelualueet sekä lisäksi luonnonsuojelulailla suojellut luontotyypit ja maisemansuojelualueet niiltä osin, joilla hakkuut on kielletty. Muut lakiin perustuvat alueet: erämaat ja muut lakiin perustuvat suojelualueet niiltä osin, joilla hakkuut on kielletty. 1 Forest resources 34 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Puuntuotannon ulkopuolella olevat metsät uusimman valtakunnan metsien inventoinnin perusteella VMI:ssä metsätalousmaan katsotaan olevan puuntuo- tannon ulkopuolella, jos alueella on varsinaiset hakkuut ja esim. ojitukset kielletty lakisääteisesti tai Metsähalli- tuksen metsänkäsittelypäätöksellä (s. 33 ja 35). Puuntuo- tannon ulkopuolella oleva ala on jonkin verran suurempi kuin Metsien suojelualuetilaston mukainen suojeltujen metsien ala (taulukko 2.1, suojeluluokat 1 ja 2a), koska VMI:ssä puuntuotannon ulkopuolella oleviksi on luettu lakisääteisen suojelun piiriin kuulumattomia, mutta Met- sähallituksen omalla päätöksellä käsittelyn ulkopuolelle jätettyjä metsiä. Uusimman inventoinnin (VMI10) perusteella puun- tuotannon ulkopuolella on metsätalousmaata kaikkiaan 4,2 miljoonaa hehtaaria eli 16 prosenttia metsätalous- maan alasta. Kitumaasta on suojeltu 34 prosenttia ja joutomaasta 53 prosenttia, mutta käytännössä kaikki joutomaa ja kitumaakin suurelta osin on puuntuotannon ulkopuolella. Valtaosa suojellusta alasta sijaitsee valtion mailla (4,0 milj. ha) ja/tai Pohjois-Suomessa (3,7 milj. ha). Metsämaasta on puuntuotannon ulkopuolella 7 pro- senttia eli 1,5 miljoonaa hehtaaria, mistä Etelä-Suomessa 280 000 hehtaaria. Valtion omistamasta metsämaasta on sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa suojeltu noin neljäs- osa - yksityisten, yhtiöiden ja muiden omistajaryhmi- en metsämaasta noin yksi prosentti. Soista on suojeltu Etelä-Suomessa 8 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 21 prosenttia. Vanhoja – yli 140 vuotiaita – metsiä on suo- jeltu Etelä-Suomessa 36 000 hehtaaria (19 %) ja Pohjois- Suomessa 710 000 hehtaaria (48 %). Puuntuotannon ulkopuolella olevilla alueilla on puustoa 180 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 8 pro- senttia metsä- ja kitumaan puuston kokonaistilavuudesta. Tilavuusosuus on lähes yhtä suuri kuin suojeltujen aluei- den osuus pinta-alasta. Suojellut alueet eivät kuitenkaan ole puustoltaan keskimääräisiä, vaan pohjoisten alueiden puuston vähäisyyttä kompensoi niiden keskimääräistä korkeampi ikä. Suojeltujen alueiden puuston vuotuinen kasvu on 2,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 3 prosent- tia Suomen metsien kokonaiskasvusta. Tämä osuus on paljon pienempi kuin suojeltujen alueiden pinta-alaosuus. Syynä on alueiden pohjoinen sijainti ja korkea ikä. Teksti: Antti Ihalainen Puuntuotannon ulkopuolella oleva ala maaluokittain 0 10 20 30 40 50 60 Metsämaa Kitumaa Joutomaa Metsätalousmaa yht. Puuntuotannon ulkopuolella olevat metsä-, kitu- ja joutomaan suot 0 10 20 30 40 50 Korpi Räme Avosuo Suot yhteensä Suojelun osuus pinta-alasta sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta 0 10 20 30 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi % Osuus metsätalousmaasta Osuus metsämaasta Osuus tilavuudesta Osuus kasvusta Osuus metsätalousmaasta Osuus metsämaasta Osuus tilavuudesta Osuus kasvusta Etelä-Suomi Pohjois-Suomi % Metsämaa Kitumaa Joutomaa Metsätalousmaa yht. Korpi Räme Avosuo Suot yhteensä % Puuntuotannon ulkopuolella oleva metsämaa ikäluokittain 0 10 20 30 40 50 60 0-60 v 61-100 v 101-140 v Yli 140 v % Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 0-60 v 61-100 v 101-140 v Yli 140 v Etelä-Suomi Pohjois-Suomi 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 35 Omistajan päätöksellä suojellut alueet: kaikki Met- sähallituksen suojelumetsät sekä Metsähallituk- sen alue-ekologisen suunnittelun luontokohteet, Metsähallituksen muut rajoitusalueet (ekologiset yhteydet, osa riistakohteista jne.), muut suojellut alueet (yhtiöiden, virastojen tai laitosten ja kuntien), metsänjalostus- ja tutkimusmetsät, virkistysalueet, puolustusvoimien harjoitusalueet ja muut erikois- alueet niiltä osin, joilla hakkuut on kielletty. Kaikki alueet, jotka kuuluvat kansallis- ja luonnonpuis- tojen kehittämisohjelmaan, soidensuojeluohjelmaan, lehtojensuojeluohjelmaan, vanhojen metsien suoje- luohjelmaan, muihin mahdollisiin suojeluohjelmiin ja valtioneuvoston periaatepäätöksellä suojeluun varattuihin muihin kuin suojeluohjelmiin kuuluviin alueisiin sekä rantojensuojeluohjelmaan, lintuve- siensuojeluohjelmaan ja harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet niiltä osin, joilla hakkuut on kiel- letty. Kaava-alueet (maakunta- tai seutukaava, yleiskaava, asemakaava ja ranta-asemakaava) niiltä osin, joilla hakkuut on kielletty. Metsävarat luvussa käsitellään Suomen metsiä lähinnä puuntuotannon näkökulmasta. Metsien suojelua tarkas- tellaan luvussa 2, joka sisältää suojelualuetilastot. Kehitysluokat kuvaavat metsiköiden kehitysvaiheita. Kehitysluokkia sisältävät taulukot sisältävät vain puun- tuotannon alueen tietoja, sillä luokituksella on vain puun- tuotantoon liittyvää merkitystä. Metsikön kehitysluokkia ovat: Aukea uudistusala, puuton tai alue, jolla on raivattavaa puustoa ja/tai yksittäisiä jättöpuita. Pieni taimikko, valtapituus on alle 1,3 metriä. Varttunut taimikko, valtapituus on yli 1,3 metriä, mutta puiden rinnankorkeusläpimitta on yleensä alle 8 cm ja on suurimmillakin puilla enintään noin 10 cm. Nuori kasvatusmetsikkö, harvennushakkuuvaiheessa, hakkuusta saadaan pääosin kuitupuuta. Varttunut kasvatusmetsikkö, pääosin tukkipuukokoisia runkoja. Uudistuskypsä metsikkö, seuraava hakkuu on uudis- tushakkuu. Suojuspuumetsikkö, uudistamishakkuu on tehty, ja alueelle on jätetty noin 150–300 puuta hehtaarille taimettumista varten. Siemenpuumetsikkö, uudistamishakkuu on tehty, ja sie- mentämään on jätetty noin 30–150 puuta hehtaarille. Metsiköt jaetaan niiden metsänhoidollisen laadun mu- kaan neljään luokkaan. Kehityskelpoisia ovat laadultaan hyvät, tyydyttävät tai välttävät metsiköt. Neljännen ryh- män muodostavat vajaatuottoiset metsiköt. Metsänhoi- dollisen laadun lyhyet määritelmät ovat: Hyvä, puulaji on kasvupaikalle sopiva, ja metsikön kä- sittely on ollut hyvän metsänhoidon vaatimusten mukaista. Vallitsevan latvuskerroksen puusto on sopivan tiheää ja tasaista. Tyydyttävä, metsikkö kykenee kutakuinkin käyttämään hyväkseen maapohjan kasvuedellytykset. Välttävä, metsikkö on harva tai siinä on puuston raken- netta selvästi huonontavia tekijöitä, kuten vähäar- voisen puulajin suuri osuus, tuhoja tai tekniseltä laadultaan heikkoa puustoa. Hakkuun tai muun hoi- totoimenpiteen selvä myöhästyminen voi alentaa metsikön laadun välttäväksi. Vajaatuottoinen, metsikön uudistaminen on viivästynyt huomattavasti tai epäonnistunut, metsikön tuotto alittaa selvästi kasvupaikalla saavutettavissa olevan tuoton, mihin syynä voi olla kasvupaikalle sopima- ton puulaji, tuhot, vajaapuustoisuus, yli-ikäisyys, puuston tekninen laatu yms. Vajaatuottoinen met- sikkö on joko välittömän uudistamisen tarpeessa tai sitä voidaan kasvattaa vielä lähiajan arvokasvun vuoksi, ei kuitenkaan kiertoajan loppuun saakka. Metsävaratilastojen yhteydessä käytetty metsänomistaja- ryhmittely on seuraava: Yksityiset, yksityiset henkilöt, henkilöyhtymät, peri- kunnat, toiminimet Yhtiöt, osakeyhtiöt ja niiden eläkesäätiöt. Yhtiöihin luetaan myös metsäteollisuusyritysten metsäomai- suuden hoitoa varten perustetut yhtiöt (Tornator Oy, Finnsilva Oyj, Metsämannut) Valtio, Metsähallitus ja muut valtion virastot ja laitokset Muut, kunnat, seurakunnat ja yhteisöt. Yhteisöiksi lue- taan osuuskunnat, yhteismetsät, kommandiittiyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt ja säätiöt. Tämä metsänomistajaryhmittely poikkeaa luvuissa 3 ja 4 käytetystä luokittelusta. Poistumaa käsittelevissä tilastoissa metsänomistajien ryhmittely on kuitenkin sama kuin luvussa 4. Poistumataulukoissa yksityismet- sänomistajiksi luetaan myös kunnat ja seurakunnat sekä muut valtion laitokset paitsi Metsähallitus. 1 Forest resources 36 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Yksityismetsälöiden lukumäärä ja metsäkiinteistökaupat Tiedot yksityismetsälöiden jakautumisesta kokoluokkiin tilastoituvat metsänhoitoyhdistyksittäin metsänhoito- maksua maksavilta tiloilta, joihin suurin osa metsälöistä kuuluu. Lisäksi Verohallituksen laatimassa tilastossa esi- tetään metsänhoitomaksua maksamattomien ja maksusta hakemuksesta vapautettujen metsälöiden lukumäärät. Tilasto yliarvioi lievästi tilojen lukumäärän, sillä usean metsänhoitoyhdistyksen alueelle osuvan tilan osat kir- jautuvat erillisiksi metsälöiksi. Maanmittauslaitoksen laatima metsäkiinteistöjen kauppahintatilasto perustuu kaupanvahvistajien il- moituksiin yksinomaan metsätalousmaata käsittäneistä kaupoista. Taulukoissa 1.9 ja 1.10 tilastoituvan kaupan vähimmäispinta-ala on 10 hehtaaria, mikä rajaa aineiston parhaiten todellista metsätalousmaata edustaviin kaup- poihin. Myös tätä pienempien metsäkiinteistöjen kauppa- hinnat ovat saatavissa Metinfo Metsänomistajapalvelusta (www.metla.fi/metinfo/mo/rek/metsatila.htm). Tilastoon kelpuutetaan vain ns. edustavat koko kiinteistön tai mää- räalan kaupat, joita esimerkiksi sukulaisten väliset kaupat eivät ole. Edustavaan kauppaan ei saa myöskään liittyä eläkeoikeuksia, irtaimistoa tai rakennuksia. Kauppoja tehdään harvoin runsaspuustoisista kohteista, joten tilasto kuvaava parhaiten vähäpuustoisten kohteiden hintoja. Myytävien metsäkiinteistöjen puuston keskitilavuus jää noin 30–40 prosenttia kaikkien yksityismetsien keski- arvoa pienemmäksi. Puustotunnukset Puuston tilavuus ja kasvu esitetään kuorellisina kiinto- kuutiometreinä. Tilavuudella tarkoitetaan kannon pääl- listä puuston runkotilavuutta inventointihetkellä. Jos puulajeittaisessa taulukossa ei esiinny muut havupuut -ryhmää, se on yhdistetty mäntyyn. Puuston kokonaisti- lavuus jakaantuu tukki-, kuitu- ja hukkapuuksi. Tukki- ja kuitupuuosuuksien pitää täyttää niille asetetut mitta- ja laatuvaatimukset. Jäljelle jäävä osuus (pienet tai huono- laatuiset puut kokonaan, latvaosat, huonolaatuiset rungon osat) luokitellaan hukkapuuksi. Puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset perustuvat puun ostajien käyttämiin yleisimpiin vaatimuksiin. Havutukin normaali minimi- pituus on 4 metriä ja pienin latvaläpimitta männyllä 15 cm ja kuusella 16 cm. Lehtitukin minimipituus on 3,1 metriä ja pienin latvaläpimitta 18 cm. Kuitupuun pienin latvaläpimitta on 6 cm ja pölkyn normaali minimipituus on 2,7 metriä. Elävästä puustosta esitetään myös kuiva-aineen bio- massa. Biomassaan sisältyvät runkopuu, oksat, lehdet, neulaset, kannot ja juuret. Runkopuuksi luokitellaan kan- toleikkauksen (1 % maanpinnan tasosta) yläpuolinen osa. Runkopuun kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji, pituus ja lä- pimitta. Oksien ja neulasten sisältämä kuiva-ainemäärä lasketaan männyn malleilla kaikille havupuille paitsi kuuselle, ja kaikilla lehtipuilla sovelletaan koivun malle- ja. Lehtien kuiva-ainemäärä lasketaan kuitenkin männyn neulasmallilla. Kantojen ja juurten kuiva-ainemäärien laskentaan sovelletaan männyn malleja kaikille muille puulajeille paitsi kuuselle. Myös pienet, pituudeltaan alle rinnankorkeuden jäävät puut ovat mukana biomas- sassa. Puuston kasvu mitataan kasvunlaskentajaksolta, jolla tarkoitetaan viittä mittausta edeltävää täyttä kasvukaut- ta. Viiden vuoden jaksolla pyritään vähentämään muun muassa säätekijöistä aiheutuvan vuotuisen kasvunvaih- telun merkitystä kasvuarvioissa ja minimoidaan mitta- usvirhettä. Ilmoitettu kasvu on viiden vuoden kasvun keskiarvo. Puuston poistuma koostuu hakkuukertymästä (met- sästä eri käyttötarkoituksiin hakattu runkopuun määrä, 59,1 milj. m³ vuonna 2008), metsään hakkuutähteinä jäävästä runkopuusta (metsähukkapuu, 6,3 milj. m³) ja luontaisesti kuolleesta, metsään jäävästä runkopuusta (luonnonpoistuma). Luonnonpoistuman osatekijöistä on huomioitava, että valtakunnan metsien 10. inventoinnin mukaan sen määrä on kasvanut entisestä 2,8 miljoonas- ta kuutiometristä 4,7 miljoonaan kuutiometriin. Lisäksi pientalojen polttoraakapuun käytön taso kasvoi 5,2 mil- joonasta kuutiometristä 6,5 miljoonaan kuutiometriin uusimpien tutkimustulosten mukaan. Nämä tasomuu- tokset tehtiin vuoden 2008 tilastoihin. Verrattaessa puus- ton poistumaa kasvuun saadaan käsitys metsävarojen kehityksestä. Puustobiomassan hiilitase Suomi on sitoutunut YK:n ilmastosopimukseen, jolla pyritään rajoittamaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Kioton pöytäkirjan mukaan sopimusosapuolilla pitää olla kansallinen järjestelmä kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen seurantaa varten. Tavoitteena on vakiinnut- taa ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus sellaisel- le tasolle, ettei merkittäviä haittavaikutuksia ilmenisi. Kasvihuonekaasuista tärkein on hiilidioksidi. Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtuu lähinnä 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 37 fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien häviämi- sestä. Suomessa metsien häviämisongelmaa ei ole, vaan metsät toimivat hiilinieluina. Taulukossa 1.33 Suomen kasvihuonekaasujen päästöt esitetään hiilidioksidiekvivalentteina. Kun kaasut yh- teismitallistetaan, voidaan laskea yhteen eri kasvihuo- nekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voi- mistumiseen. Kasvihuonekaasujen inventaariossa metsät sisältyvät maankäyttö, maankäytön muutos ja metsäta- loussektoriin (LULUCF). Suomessa erityisesti puuston ja myös kivennäismaiden maaperän hiilivarastot ovat kasvaneet, mikä on sitonut hiilidioksidia ilmakehästä. Toisaalta turvemaiden maaperästä vapautuu hiiltä. Hii- lidioksidin sitoutumista (varaston muutosta) kutsutaan hiilinieluksi (taulukon negatiiviset luvut). Vastaavasti kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot toimivat pie- nentyessään hiilidioksidin päästölähteenä. Kirjallisuus – Literature 10. inventoinnin metsävarajulkaisut Ihalainen, Antti, Korhonen, Kari Tapani, Härkönen, Kari, Hirve- lä, Hannu, Nuutinen, Tuula & Salminen, Olli . 2008. Ålands skogsresurser och avverkningsmöjligheter enligt den 10. riks- skogstaxeringen. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 97. 85 s. Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkä- nen, J. & Tuomainen, T. 2006. Suomen metsävarat 2004–2005. Metsätieteen aikakauskirja 1B/2006: 183–221. Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Heikkinen, J., Henttonen, H., & Pitkänen, J. 2007. Suomen metsävarat metsäkeskuksittain 2004–2006 ja metsävarojen kehitys 1996–2006. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007: 149–213. 9. inventoinnin metsävarajulkaisut Korhonen, K.T., Tomppo, E., Henttonen, H., Ihalainen, A. & Ton- teri, T. 2000. Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1965–99. Metsätieteen aikakauskirja 3B/ 2000: 489–566. – , Tomppo, E., Henttonen, H., Ihalainen, A. & Tonteri, T. 2000. Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja nii- den kehitys 1964–98. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2000: 337–411. – , Tomppo, E., Henttonen, H., Ihalainen, A., Tonteri, T. & Tuomainen, T. 2000. Pirkanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1965–1999. Metsätieteen aikakauskirja 4B/2000: 661–739. – , Tomppo, E., Henttonen, H., Ihalainen, A., Tonteri, T. & Tuo- mainen, T. 2001. Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1966–2000. Metsätieteen aikakauskirja 3B/2001: 495–576. Tomppo, E., Henttonen, H., Ihalainen, A., Tonteri, T. & Tuomai- nen, T. 2001. Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 1966–2000. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2001: 309–388. – , Henttonen, H., Korhonen, K.T., Aarnio, A., Ahola, A., Heik- kinen, J., Ihalainen, A., Mikkelä, H., Tonteri, T. & Tuomainen, T. 1998. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys 1968–97. Metsätieteen aikakauskirja - Folia Forestalia 2B/1998:293–374. – , Henttonen, H., Korhonen, K. T., Aarnio, A., Ahola, A., Ihalai- nen, A., Heikkinen, J. & Tuomainen, T. 1999. Keski-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys 1967–96. Metsätieteen aikakauskirja 2B/1999: 309–387. – , Henttonen, H., Korhonen, K. T., Aarnio, A., Ahola, A., Heikki- nen, J. & Tuomainen, T. 1999. Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys 1967–96. Metsätieteen aikakauskirja 2B/1999: 389–462. – , Korhonen, K.T., Henttonen, H., Ihalainen, A., Tonteri, T. & Heikkinen, J. 1999. Kymen metsäkeskuksen alueen metsäva- rat ja niiden kehitys 1966–98. Metsätieteen aikakauskirja 3B/ 1999: 603–681. – , Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Tonteri, T., Heikkinen, J. & Henttonen, H. 1999. Ålands skogar och deras utveckling 1963–1997. Metsätieteen aikakauskirja 4B/1999: 785–849. – , Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Tonteri, T., Heikkinen, J. & Henttonen, H. 2000. Skogstillgångarna inom Kustens skogs- central och deras utveckling 1965–98. Metsätieteen aikakaus- kirja 1B/2000: 83–232. – , Tuomainen, T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Korhonen, K. T., Mäkelä, H. & Tonteri, T. 2005. Lapin metsäkeskuksen alueen metsävarat 1970–2003. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2005: 199–287. – , Tuomainen, T., Henttonen, H., Ihalainen, A., Korhonen, K. T., Mäkelä, H. & Tonteri, T. 2003. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1968–2002. Metsätieteen aikakauskirja 3B/2004: 339–418. – , Tuomainen, T., Henttonen, H., Ihalainen, A. & Tonteri, T. 2003. Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 1969–2001. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2003: 169–256. Muut inventointijulkaisut Hökka, H., Kaunisto, S., Korhonen, K. T., Päivänen, J., Reinikai- nen, A. & Tomppo, E. 2002. Suomen suometsät 1951–1994. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002:201–357. Ilvessalo, Y. 1956. Suomen metsät vuosista 1921–24 vuosiin 1951–53. Kolmeen valtakunnan metsien inventointiin perus- tuva tutkimus. Summary: The forests of Finland from 1921–24 to 1951–53. A survey based on three national forest inventories. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 47(1). 227 s. 1 Forest resources 38 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Kuusela, K. 1972. Suomen metsävarat ja metsien omistus 1964–70 sekä niiden kehittyminen 1920–70. Summary: Forest resour- ces and ownership in Finland 1964–70 and their development 1920–70. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 76(5). 126 s. – 1978. Suomen metsävarat ja metsien omistus 1971–1976. Sum- mary: Forest resources and ownership in Finland 1971–1976. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 93(6). 107 s. – & Salminen, S. 1991. Suomen metsävarat 1977–1984 ja nii- den kehittyminen 1952–1980. Summary: Forest resources of Finland in 1977–1984 and their development in 1952–1980. Acta Forestalia Fennica 220. 84 s. Salminen, S. & Salminen, O. 1998. Metsävarat Keskisessä Suomes- sa 1988–92 sekä koko Etelä-Suomessa 1986–92. Summary: Forest Resources in Middle Finland, 1988–92, and in South Finland, 1986–92. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 710. 137 s. Suomen metsävarat 1989–94 ja niiden muutokset vuodesta 1951 lähtien. 1996. Metsätilastotiedote 354. Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi. 18 s. Tomppo, E. 1996. Multi-source national forest inventory of Finland. In: Päivinen, R., Vanclay, J. & Miina, S. (eds.). New Thrusts in Forest Inventory. EFI Proceedings No. 7: 27–41. – , Henttonen, H., Tuomainen, T. 2001. Valtakunnan metsien 8. inventoinnin menetelmä ja tulokset metsäkeskuksittain Poh- jois-Suomessa 1992–94 sekä tulokset Etelä-Suomessa 1986-92 ja koko maassa 1986–94. Metsätieteen aikakauskirja 1B/ 2001: 99–248. – , Katila, M., Moilanen, J., Mäkelä, H. & Peräsaari, J. 1998. Kunnittaiset metsävaratiedot 1990–94. Metsätieteen aikakaus- kirja - Folia Forestalia 4B/1998:619–839. Valtakunnan metsien 10. inventointi (VMI10). Maastotyön ohjeet 2007. Koko Suomi ml. Ahvenanmaa. Metsäntutkimuslaitos. 177 s. Muut julkaisut Greenhouse gas emissions in Finland 1990–2007. 2009. National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. Statistics Finland. 412 s. Hakkuut ja puuston poistuma metsäkeskuksittain 2008. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2009. Metsätilastotiedote 14/2009. Met- säntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 10 s. Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2008. SVT Hinnat 2009:1. Maan- mittauslaitos. 84 s. Kiinteistöjen kauppahintatilasto 1.1.–30.6.2009. SVT Hinnat 2009:2. Maanmittauslaitos. 59 s. Marklund, L. G. 1988. Biomassafunktioner för tall, gran och björk i Sverige. Sveriges Lantbruksuniversitet, Umeå, Ruotsi, 73 s. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2007. Katsauksia 2009/2, Ympäristö ja luonnonvarat. Tilastokeskus. 61 s. Muut tietolähteet – Other sources of information Maanmittauslaitos, www.maanmittauslaitos.fi/ Metinfo Mela ja metsälaskelmat, /www.metla.fi/metinfo/mela/ Metinfo Metsänomistajapalvelu, www.metla.fi/metinfo/mo/ Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Metinfo Valtakunnan metsien inventointi, www.metla.fi/metinfo/vmi/ Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi/ Suomen ympäristökeskus (SYKE), www.ymparisto.fi/ 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 39 Tilavuus, m3/ha Growing stock, m3/ha 0–20 21–50 51–100 101–150 151–200 201– Turvetuotanto – Peat production Pilvi – Cloud Rakennettu maa – Build-up land Vesi – Water Pelto – Arable land N 0 100 km Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi 1996–2003; Satelliittikuvat; Numeerinen karttatieto: Maanmittauslaitos (6/MYY/05) ja Väestörekisterikeskus Sources: Finnish Forest Research Institute, National Forest Inventory 1996–2003; Satellite images; Digital map data: National Land Survey (6/MYY/05) and Population Register Centre Kuva 1.1 Puuston tilavuus metsätalousmaalla Figure 1.1 Volume of the growing stock on forestry land 1 Forest resources 40 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Rakennettu maa, liikennealueet ym. Built-up areas, transport routes, etc. 1,4 milj. ha – mill. ha Metsämaa – Forest land 20,1 milj. ha – mill. ha Kitumaa – Scrub land 2,7 milj. ha – mill. ha Joutomaa – Waste land 3,3 milj. ha – mill. ha Muu metsätalousmaa Other forestry land 0,2 milj. ha – mill. ha Maatalousmaa Agricultural land 2,7 milj. ha – mill. ha Metsätalousmaa (26,3 milj. ha) = Metsämaa + kitumaa + joutomaa + muu metsätalousmaa Forestry land (26.3 mill. ha) = Forest land + scrub land + waste land + other forestry land Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 1.2 Maankäyttö Suomessa Figure 1.2 Land use in Finland %0 20 40 60 80 100 Yksityiset Private Yksityiset ja muut Private and others Yh tiö t Co m pa nie s Yh tiö t Co m pa nie s Yksityiset Private Mu ut – O the rs Mu ut – O the rs Valtio State Valtio ja yhtiöt State and companies Valtio State Metsätalousmaa Forestry land 26,3 milj. ha – mill. ha Puuston tilavuus Growing stock 2206 milj. m³ – mill. m³ Puuston kasvu Annual increment of growing stock 100 milj. m³ – mill. m³ Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 1.3 Omistajaryhmien osuudet metsätalousmaasta, puuston tilavuudesta ja kasvusta Figure 1.3 Forestry land, growing stock and annual increment of growing stock by ownership category 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 41 1921–1924 1936–1938 1951–1953 1964–1970 1971–1976 1977–1984 1986–1994 1996–2003 2004–2008 milj. m³ – mill. m³ 0 500 1000 1500 2000 2500 Mänty – Pine Kuusi – Spruce Lehtipuut – Broadleaves Vuosien 1936–38 inventoinnin pylvään vasen puoli kuvaa puuston määrää alueluovutusta edeltäneiden Suomen ra- jojen mukaan, ja oikea puoli alueluovutuksen jälkeisten rajojen mukaan. – The left side of the split column presents the growing stock volumes according to Finland’s borders before cession of territory after the Second World War. The right side of the column presents the growing stock volumes to the present area of Finland. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 1.4 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Figure 1.4 Growing stock volumes on forest and scrub land since the 1920s Ikäluokka – Age class Pu uto n 1 – 20 21 – 40 41 – 60 61 – 80 81 – 10 0 10 1 – 12 0 12 1 – 14 0 14 1 – % metsämaan alasta – % forest land area 0 5 10 15 20 25 30 Ikäluokka – Age class Pu uto n 1 – 20 21 – 40 41 – 60 61 – 80 81 – 10 0 10 1 – 12 0 12 1 – 14 0 14 1 – % metsämaan alasta – % forest land area 0 5 10 15 20 25 30 2004–2008 1964–1968 2005–2008 1969–1970 Tr ee les s Tr ee les s Pohjois-Suomi Northern Finland Etelä-Suomi Southern Finland Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 1.5 Metsien ikärakenne 1960- ja 2000-luvulla Figure 1.5 Age structure of forests in the 1960s and 2000s 1 Forest resources 42 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 %0 20 40 60 80 100 Mänty – Pine Kuusi – Spruce Lehtipuut – Broadleaves Puuston poistuma vuosina 2004–08 Total drain, 2004–08 Puuston vuotuinen kasvu Annual increment of growing stock Puuston tilavuus Growing stock volumes Vallitseva puulaji Tree-species dominance Lähde: Metsäntutkimuslaitos – Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 1.6 Puulajien osuudet vallitsevuudesta, puuston tilavuudesta, puuston vuotuisesta kasvusta ja poistumasta metsä- ja kitumaalla Figure 1.6 Tree species dominance, growing stock volumes, annual increment of growing stock and total drain on forest and scrub land by tree species milj. m³ – mill. m³ 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lehtipuu – Broadleaves Kasvu yhteensä – Total increment Poistuma – Drain Kuusi – Spruce Kasvu puulajeittain Increment by tree species Mänty – Pine 0575 8085 00959060 657045 505535 40 Lähde: Metsäntutkimuslaitos – Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 1.7 Puuston kasvu ja poistuma Figure 1.7 Annual increment of growing stock and growing stock drain 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 43 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 0806 €/ha vuoden 2008 rahana – €/ha in 2008 monetary value 0 1000 2000 3000 4000 Lapin lääni – Province of Lapland Länsi-Suomen lääni Province of Western Finland Itä-Suomen lääni Province of Eastern Finland Etelä-Suomen lääni Province of Southern Finland Oulun lääni – Province of Oulu Mediaanihinnat on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). – Median prices are deflated using wholesale price index (1949=100). Lähteet: Maanmittauslaitos, Metsäntutkimuslaitos – Sources: National Land Survey, Finnish Forest Research Institute Kuva 1.8 Metsätalousmaan reaaliset kauppahinnat lääneittäin 1985–2008 Figure 1.8 Real transaction prices paid for forestry land by province, 1985–2008 Negatiivinen luku tarkoittaa hiilidioksidinielua ja positiivinen päästöä. Negative values indicate carbon dioxide removals, positive values indicate emissions. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 1.9 Kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut Suomen metsissä 1990–2007 Figure 1.9 Greenhouse gas emissions and removals from forest land carbon pools in Finland, 1990–2007 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 0605 milj. t. CO2 ekvivalenttia – mill. m.t. CO2 equivalent -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 Maaperä – Soil Biomassa – Biomass Kuollut orgaaninen aines Dead organic matter 07 1 Forest resources 44 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Pinta-ala – Area Yhteensä Puuntuotantoon Total käytettävissä olevalla maalla On land available for wood supply 1 000 ha Suomen kokonaispinta-ala Total area of Finland 33 842 . Sisämaan vesistöt Inland watercourses 3 433 . Maapinta-ala Land area 30 415 . Metsätalousmaa Forestry land 26 263 22 098 Metsämaa Forest land 20 085 18 586 Kitumaa Scrub land 2 735 1 817 Joutomaa Waste land 3 259 1 517 Tiet, varastot ym. Roads, depots, etc. 184 178 Maatalousmaa Agricultural land 2 702 . Rakennettu maa Built-up areas 1 020 . Liikennealueet ym. Transport routes, etc. 430 . Puusto – Growing stock Yhteensä Puuntuotantoon Total käytettävissä olevalla maalla On land available for wood supply milj. m³ – mill. m³ Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Growing stock volumes on forest and scrub land 2 206 2 023 Mänty Pine 1 098 1 006 Kuusi Spruce 669 613 Lehtipuut Broadleaves 438 403 Puuston vuotuinen kasvu Annual increment of growing stock 99,5 96,6 metsä- ja kitumaalla on forest and scrub land Mänty Pine 47,4 45,8 Kuusi Spruce 29,8 29,0 Lehtipuut Broadleaves 22,4 21,8 Puuston poistuma 2008 Total drain, 2008 70,2 . Mänty Pine 29,8 . Kuusi Spruce 23,2 . Lehtipuut Broadleaves 17,1 . Metsävaratiedot (pinta-alat, tilavuus ja kasvu) perustuvat valtakunnan metsien 10. inventoinnin tuloksiin (alueet mitattu vuosina 2004–08) paitsi Ylä-Lapissa (Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat), joiden tiedot perustuvat valtakunnan metsien 9. inventointiin. Puuston vuotuisella kasvulla tarkoitetaan inventointiajankohtaa edeltävän viiden kasvukauden keskimääräistä vuotuista kasvua. Puuston poistuma sisältää metsästä hakatun runkopuun, metsään hakkuutähteinä jäävän runkopuun ja metsään luontaisesti kuolleen runkopuun. Statistics on the forest resources are based on the results of the 10th national forest inventory (2004–08) except in Northern part of Lapland (municipalities of Enontekiö, Inari and Utsjoki), where the statistics are based on the results of the 9th national forest inventory. Annual increment of the growing stock is the average annual increment during the last five growing periods preceding the inventory moment. Total drain includes harvesting and natural drain of stemwood. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Maanmittauslaitos – Sources: Finnish Forest Research Institute; National Land Survey 1.0 Suomen metsävarat lyhyesti Finland's forest resources in brief 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 45 1.1 Metsätalousmaa Forestry land Alue Inventoitu Metsätalousmaa – Forestry land Muu maa Maapinta- Region Inventory Metsämaa Kitumaa Joutomaa Muu Yhteensä Other land ala Forest land Scrub land Waste land Other Total Total land area 1 000 ha Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 1–9 – Whole country, national forest inventories (NFI) 1–9 VMI 1 – NFI 1 1921–24 20 138 5 125 5 033 - 30 296 4 064 34 360 VMI 2 – NFI 2 1936–38 19 580 5 260 5 700 - 30 540 4 310 34 850 VMI 2 * – NFI 2 * 1936–38 17 085 4 585 5 004 - 26 674 3 826 30 500 VMI 3 – NFI 3 1951–53 17 352 4 522 4 441 - 26 315 4 225 30 540 VMI 5 – NFI 5 1964–70 18 697 3 674 4 226 70 26 667 3 883 30 550 VMI 6 – NFI 6 1971–76 19 738 3 583 3 371 86 26 778 3 772 30 550 VMI 7 – NFI 7 1977–84 20 065 3 157 3 049 103 26 374 4 096 30 470 VMI 8 – NFI 8 1986–94 20 074 2 983 3 093 150 26 301 4 158 30 459 VMI 9 – NFI 9 1996–2003 20 338 2 670 3 156 154 26 317 4 130 30 447 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 20 085 2 735 3 259 184 26 263 4 151 30 415 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 11 083 443 378 122 12 025 3 424 15 450 0 Ahvenanmaa 2007 67 26 31 1 125 30 155 1 Rannikko 2004–08 807 89 46 8 950 428 1 378 Etelärannikko 2004–08 346 67 23 5 441 233 674 Pohjanmaa 2004–08 461 23 23 3 509 195 704 2 Lounais-Suomi 2004–08 987 62 49 7 1 107 598 1 705 3 Häme-Uusimaa 2004–08 901 14 12 12 938 490 1 429 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 776 13 13 11 813 259 1 073 5 Pirkanmaa 2004–08 890 19 17 10 935 309 1 245 6 Etelä-Savo 2004–08 1 186 15 9 11 1 221 178 1 399 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 1 313 92 82 15 1 502 441 1 943 8 Keski-Suomi 2004–08 1 376 32 29 14 1 451 220 1 671 9 Pohjois-Savo 2004–08 1 333 23 20 17 1 393 284 1 677 10 Pohjois-Karjala 2004–08 1 446 56 71 17 1 590 186 1 776 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 9 002 2 292 2 882 62 14 238 727 14 965 11 Kainuu 2005–08 1 708 183 128 16 2 035 116 2 150 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 2 400 336 356 19 3 111 413 3 524 13 Lappi 2005–08 4 894 1 773 2 398 27 9 092 199 9 291 Eteläosa – Southern part 2005–08 4 077 1 114 1 057 24 6 272 180 6 452 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 817 658 1 341 4 2 820 19 2 839 * VMI 2: Alueluovutuksen 1944 jälkeisten Suomen rajojen mukaan lasketut inventointitulokset. Metsätalousmaa luokitellaan metsä-, kitu- tai joutomaaksi sen vuotuisen keskimääräisen puuntuotoskyvyn perusteella. Metsämaalla puuntuotoskyky on vähintään 1 m³/ha/vuosi, kitumaalla vähintään 0,1 m³/ha/vuosi ja joutomaalla pienempi kuin 0,1 m³/ha/vuosi. VMI1–VMI3 metsä- ja kitumaan luokitukset eivät täysin vastaa nykyisin käytettyä luokitusta. Metsätalousmaahan sisältyy myös luonnonsuojelualueiden metsätalousmaa. Pinta-alat perustuvat valtakunnan metsien 10. inventointiin paitsi Ylä-Lapissa (Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat) valtakunnan metsien 9. inventointiin. * NFI 2: Inventory results calculated in accordance with the present borders of Finland. Forestry land breaks down into forest land, scrub land and waste land according to its capability of producing volume increment. On forest land the capability is 1.0 m³/ha/year or more, on scrub land 0.1 m³/ha/year or more and on waste land less than this. The forest land and scrub land categories in NFI1–NFI3 do not fully correspond to present categories. Forestry land also includes nature conservation areas. Statistics on land areas are based on the 10th national forest inventory, except in the municipalities of Enontekiö, Inari and Utsjoki, where the statistics are based on the 9th national forest inventory. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1 Forest resources 46 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue Inventoitu Kankaat Suot – Mires Kankaat ja Soiden Region Inventory Mineral- Korvet Rämeet Avosuot Yhteensä suot yhteensä osuus soil sites Spruce Pine Treeless Total Mineral-soil Proportion mires mires mires Soista sites and of mires ohutturpeisia mires, total Peat depth < 30 cm 1 000 ha % Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 7–9 – Whole country, national forest inventories (NFI) 7–9 VMI 7 – NFI 7 1977–84 17 252 2 194 5 165 1 660 9 019 .. 26 271 34 VMI 8 – NFI 8 1986–94 17 239 2 298 4 937 1 677 8 912 .. 26 151 34 VMI 9 – NFI 9 1996–2003 17 102 2 370 5 069 1 623 9 062 1 832 26 164 35 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 17 179 2 151 5 107 1 641 8 900 1 771 26 079 34 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 8 810 1 146 1 733 215 3 093 573 11 903 26 0 Ahvenanmaa 2007 115 4 4 2 10 3 124 8 1 Rannikko 2004–08 744 109 73 16 198 62 942 21 Etelärannikko 2004–08 392 29 13 2 44 13 436 10 Pohjanmaa 2004–08 353 80 60 13 153 49 506 30 2 Lounais-Suomi 2004–08 852 96 123 28 247 59 1 099 23 3 Häme-Uusimaa 2004–08 784 83 52 8 143 32 927 15 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 668 60 68 6 134 26 802 17 5 Pirkanmaa 2004–08 736 74 105 11 190 27 926 21 6 Etelä-Savo 2004–08 965 130 109 6 245 51 1 210 20 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 802 149 485 51 685 139 1 487 46 8 Keski-Suomi 2004–08 1 097 120 200 20 340 59 1 437 24 9 Pohjois-Savo 2004–08 1 005 175 181 15 372 71 1 376 27 10 Pohjois-Karjala 2004–08 1 044 144 333 53 530 44 1 573 34 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 8 369 1 005 3 375 1 427 5 807 1 199 14 176 41 11 Kainuu 2005–08 1 145 162 617 96 874 150 2 019 43 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 1 473 300 1 062 257 1 619 352 3 092 52 13 Lappi 2005–08 5 751 543 1 696 1 074 3 313 696 9 065 37 Eteläosa – Southern part 2005–08 3 517 500 1 520 711 2 731 513 6 248 44 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 2 234 43 176 363 582 183 2 817 21 Metsä-, kitu- tai joutomaa luokitellaan suoksi, jos maata peittää turvekerros tai jos pintakasvillisuudesta yli 75 prosenttia on suokasvillisuutta. Turvekerrokselle ei ole minimipaksuusvaatimusta. Muut kasvupaikat luokitellaan kankaiksi. Suo on ohutturpeinen, jos sen turvekerroksen paksuus on alle 30 senttimetriä. Nk. geologisella suolla turpeen paksuus on vähintään 30 senttimetriä. Taulukossa ei ole mukana metsätalousmaahan sisältyviä teitä, varastoja ym., sillä niitä ei voi luokitella soiksi tai kankaiksi. Forest land, scrub land or waste land is classified as mire if it has a peat layer or if the coverage of peat-forming plants is more than 75%. There is no minimum thickness requirement for a peat layer. Roads, depots etc. are not included in this table as they can not be classified as mineral-soil sites or mires. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1.2 Kankaat ja suot metsätalousmaalla Mineral-soil sites and mires on forestry land 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 47 Alue Inventoitu Suot - Mires Ojitetut Region Inventory Ojittamat- Ojitetut suot – Drained mires Yhteensä kankaat tomat suot Ojikot Muuttumat Turvekankaat Yhteensä Total Drained Undrained Recently Transforming Transformed Total mineral- mires drained soil sites 1 000 ha Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 5–9 – Whole country, national forest inventories (NFI) 5–9 VMI 5 – NFI 5 1964–70 6 607 1 808 884 364 3 056 9 664 .. VMI 6 – NFI 6 1971–76 5 273 1 829 1 717 545 4 091 9 365 .. VMI 7 – NFI 7 1977–84 4 548 1 222 2 584 665 4 471 9 019 604 VMI 8 – NFI 8 1986–94 4 231 870 2 902 910 4 681 8 912 1 007 VMI 9 – NFI 9 1996–2003 4 143 269 3 101 1 550 4 919 9 062 1 329 Metsäkeskus, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 4 140 245 2 353 2 163 4 760 8 900 1 282 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 718 74 794 1 507 2 375 3 093 833 0 Ahvenanmaa 2007 6 0 1 2 3 10 4 1 Rannikko 2004–08 49 5 34 110 148 198 59 Etelärannikko 2004–08 14 0 4 26 31 44 20 Pohjanmaa 2004–08 36 5 30 83 118 153 39 2 Lounais-Suomi 2004–08 66 7 60 115 182 247 107 3 Häme-Uusimaa 2004–08 42 2 14 85 101 143 51 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 23 6 22 83 112 134 60 5 Pirkanmaa 2004–08 44 2 48 96 146 190 68 6 Etelä-Savo 2004–08 48 3 37 156 196 245 73 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 154 19 209 303 531 685 132 8 Keski-Suomi 2004–08 70 3 127 140 270 340 108 9 Pohjois-Savo 2004–08 69 10 115 178 303 372 102 10 Pohjois-Karjala 2004–08 146 17 127 240 384 530 68 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 3 422 170 1 559 655 2 384 5 807 448 11 Kainuu 2005–08 294 24 372 184 580 874 106 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 621 84 576 338 998 1 619 217 13 Lappi 2005–08 2 508 62 611 133 806 3 313 126 Eteläosa – Southern part 2005–08 1 927 62 611 131 804 2 731 126 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 580 0 0 2 2 582 0 Ojitetut suot jaetaan ojituksen vaikutuksen perusteella ojikoihin, muuttumiin ja turvekankaisiin. Ojikko on suo, jossa ojitus ei ole vielä vaikuttanut aluskasvillisuuteen ja puuston kasvuun. Ojikoiksi luetaan myös suot, joilla ojien tukkeutuminen on palauttanut suon ojitusta edeltävään tilaan. Muuttumassa ojituksen kuivattava vaikutus on ehtinyt vaikuttaa puustoon, mutta alkuperäinen suokasvillisuus on vielä leimaa-antavaa. Turvekankaalla kasvillisuus on vaihtunut kangaskasveihin, eikä puusto kärsi enää veden vaikutuksista. Drained mires are classified into recently drained mires, transforming mires and transformed mires. On recently drained mires, the draining has not yet affected the ground vegetation or increment of the growing stock. Mires with clogged-up drains, which have had the effect of restoring the site to its original state, are also classified as recently drained mires. On transforming mires, drains have affected the growing stock, but the ground vegetation still consists mainly of mire vegetation. On transformed mires, the ground vegetation consists of upland vegetation and the growing stock is no longer suffering from excess water. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1.3 Ojitustilanne metsätalousmaalla Drainage situation on forestry land 1 Forest resources 48 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue Inventoitu Suot ja turvekankaat – Mires and transformed mires Kankaat Region Inventory Lehtomaiset Ruohoiset Suur- Pien- Tupasvillaiset Rahkaiset Yhteensä ja suot suot ja letot Mesotrophic saraiset ja saraiset ja ja isovarpuiset Sphagnum Total yhteensä Eutrophic eutrophic mustikkaiset puolukkaiset Oligo- fuscum Mineral-soil Meso- Oligotrophic ombrotrophic dominated sites and oligotrophic eutrophic (ombrotrophic) mires, total eutrophic 1 000 ha Koko maa – Whole country 2004–08 143 763 1 347 1 842 751 11 4 857 20 085 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 61 373 816 800 467 10 2 528 11 083 0 Ahvenanmaa 2007 1 2 2 1 1 0 6 67 1 Rannikko 2004–08 5 42 66 31 16 1 161 807 Etelärannikko 2004–08 1 15 14 4 5 0 39 346 Pohjanmaa 2004–08 4 27 52 27 11 1 122 461 2 Lounais-Suomi 2004–08 3 39 61 51 30 1 186 987 3 Häme-Uusimaa 2004–08 4 32 48 21 20 1 124 901 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 6 18 42 36 18 0 120 776 5 Pirkanmaa 2004–08 3 19 52 50 34 1 159 890 6 Etelä-Savo 2004–08 7 46 93 64 19 0 228 1 186 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 7 42 129 206 137 3 524 1 313 8 Keski-Suomi 2004–08 6 37 87 102 52 0 285 1 376 9 Pohjois-Savo 2004–08 12 55 119 100 44 1 329 1 333 10 Pohjois-Karjala 2004–08 8 41 117 138 97 2 404 1 446 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 82 390 530 1 042 284 1 2 329 9 002 11 Kainuu 2005–08 14 52 123 268 109 0 567 1 708 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 29 114 242 427 135 0 947 2 400 13 Lappi 2005–08 38 224 166 347 40 0 815 4 894 Eteläosa – Southern part 2005–08 37 220 162 343 40 0 802 4 077 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 2 4 4 4 0 0 13 817 Tiedot perustuvat valtakunnan metsien 10. inventointiin Enontekiötä, Inaria ja Utsjokea lukuunottamatta. Statistics are based on the results of the 10th national inventory except in the municipalities of Enontekiö, Inari and Utsjoki. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute Alue Inventoitu Kankaat – Mineral-soil sites Region Inventory Lehdot Lehtomaiset Tuoreet Kuivahkot Kuivat Karukot Kalliomaat, Yhteensä Herb rich Herb rich Mesic Sub-xeric Xeric sites Barren hietikot ja Total sites heat sites forests sites sites vesijättömaat Rocky and sandy soils and alluvial lands 1 000 ha Koko maa – Whole country 2004–08 369 2 345 7 735 4 077 587 25 89 15 228 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 326 2 181 4 090 1 674 202 9 73 8 555 0 Ahvenanmaa 2007 7 14 28 8 1 0 4 61 1 Rannikko 2004–08 29 128 358 103 9 1 18 646 Etelärannikko 2004–08 20 78 143 46 4 0 16 307 Pohjanmaa 2004–08 10 50 215 56 6 0 2 339 2 Lounais-Suomi 2004–08 13 147 425 162 37 3 15 802 3 Häme-Uusimaa 2004–08 59 319 319 68 4 0 9 776 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 42 154 299 151 7 0 4 656 5 Pirkanmaa 2004–08 37 199 353 113 21 3 4 731 6 Etelä-Savo 2004–08 39 312 452 143 7 0 5 958 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 5 58 395 278 45 1 7 789 8 Keski-Suomi 2004–08 22 283 530 229 20 1 6 1 091 9 Pohjois-Savo 2004–08 45 358 457 136 7 0 0 1 004 10 Pohjois-Karjala 2004–08 29 211 474 284 44 0 1 1 042 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 42 164 3 645 2 403 386 16 17 6 673 11 Kainuu 2005–08 8 46 666 366 53 1 2 1 142 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 22 60 857 431 72 5 4 1 453 13 Lappi 2005–08 12 58 2 122 1 606 260 10 11 4 079 Eteläosa – Southern part 2005–08 9 56 1 892 1 126 182 10 0 3 275 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 4 2 230 480 78 0 11 804 1.4 Kasvupaikat metsämaan kankailla ja soilla Site fertility classes on mineral-soil sites and on mires on forest land 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 49 1.5 Metsätalousmaa omistajaryhmittäin Ownership of forestry land Alue Inventoitu Yksityiset Yhtiöt Valtio Muut Yhteensä Region Inventory Private Companies State Others Total 1000 ha Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 3–9 – Whole country, national forest inventories (NFI) 3–9 VMI 3 – NFI 3 1951–53 14 621 1 670 9 583 442 26 315 VMI 5 – NFI 5 1964–70 15 461 1 673 8 600 933 26 667 VMI 6 – NFI 6 1971–76 15 204 1 849 8 646 1 079 26 778 VMI 7 – NFI 7 1977–84 14 727 2 016 8 524 1 106 26 374 VMI 8 – NFI 8 1986–94 14 231 2 028 8 774 1 268 26 301 VMI 9 – NFI 9 1996–2003 13 827 2 044 9 143 1 303 26 317 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 13 681 2 035 9 229 1 319 26 263 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 8 753 1 458 1 046 768 12 025 0 Ahvenanmaa 2007 110 2 4 9 125 1 Rannikko 2004–08 768 51 28 103 950 Etelärannikko 2004–08 320 45 23 53 441 Pohjanmaa 2004–08 448 6 5 49 509 2 Lounais-Suomi 2004–08 867 73 63 104 1 107 3 Häme-Uusimaa 2004–08 736 57 63 83 938 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 653 101 22 37 813 5 Pirkanmaa 2004–08 682 94 98 61 935 6 Etelä-Savo 2004–08 939 144 79 58 1 221 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 1 231 46 124 101 1 502 8 Keski-Suomi 2004–08 976 251 159 64 1 451 9 Pohjois-Savo 2004–08 960 274 89 70 1 393 10 Pohjois-Karjala 2004–08 831 364 318 77 1 590 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 4 927 577 8 183 551 14 238 11 Kainuu 2005–08 808 280 896 51 2 035 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 1 891 162 866 192 3 111 13 Lappi 2005–08 2 228 135 6 421 308 9 092 Eteläosa – Southern part 2005–08 2 058 130 3 806 277 6 272 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 170 5 2 615 30 2 820 Omistajaluokat: Yksityiset: Yksityiset henkilöt, henkilöyhtymät, perikunnat ja toiminimet Yhtiöt: Osakeyhtiöt (pl. asunto-osakeyhtiöt) ja niiden eläkesäätiöt Valtio: Metsähallitus ja muut valtion virastot ja laitokset Muut: Kunnat, seurakunnat ja yhteisöt. Yhteisöiksi luetaan osuuskunnat, yhteismetsät, kommandiittiyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt ja säätiöt. Ownership categories: Private: Holdings owned by private individuals, heirs, private firms, etc. Companies: Limited companies and their pension foundations (excl. housing companies) State: Metsähallitus and other State organisations Others: Communes, parishes and communities. Communities consist of co-operatives, jointly owned forests, limited partnerships, housing companies, and foundations. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1 Forest resources 50 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 1.6 Puuntuotannon metsätalousmaa omistajaryhmittäin Ownership of forestry land available for wood supply Alue Inventoitu Yksityiset Yhtiöt Valtio Muut Yhteensä Region Inventory Private Companies State Others Total 1000 ha Koko maa, valtakunnan metsien 9. inventointi – Whole country, 9th national forest inventory VMI 9 – NFI 9 1996–2003 13 414 2 001 5 720 1 244 22 378 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 13 548 2 013 5 255 1 281 22 098 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 8 670 1 437 681 737 11 524 0 Ahvenanmaa 2007 91 2 3 5 100 1 Rannikko 2004–08 760 50 14 96 921 Etelärannikko 2004–08 316 44 11 49 420 Pohjanmaa 2004–08 445 6 3 48 501 2 Lounais-Suomi 2004–08 859 72 23 102 1 056 3 Häme-Uusimaa 2004–08 730 56 32 82 899 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 651 100 15 35 801 5 Pirkanmaa 2004–08 679 94 75 59 907 6 Etelä-Savo 2004–08 931 144 49 58 1 181 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 1 221 46 63 94 1 424 8 Keski-Suomi 2004–08 970 251 113 63 1 397 9 Pohjois-Savo 2004–08 955 267 71 66 1 360 10 Pohjois-Karjala 2004–08 822 356 224 76 1 477 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 4 879 576 4 574 544 10 573 11 Kainuu 2005–08 805 280 713 51 1 850 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 1 866 161 595 190 2 811 13 Lappi 2005–08 2 208 135 3 266 303 5 912 Eteläosa – Southern part 2005–08 2 043 130 2 401 276 4 851 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 165 5 865 27 1 062 Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 51 1.7 Metsämaa omistajaryhmittäin Ownership of forest land Alue Inventoitu Yksityiset Yhtiöt Valtio Muut Yhteensä Region Inventory Private Companies State Others Total 1000 ha METSÄMAA – FOREST LAND Koko maa – Whole country 2004–08 12 071 1 795 5 149 1 071 20 085 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 8 235 1 341 835 672 11 083 0 Ahvenanmaa 2007 61 1 2 3 67 1 Rannikko 2004–08 665 44 18 80 807 Etelärannikko 2004–08 250 38 15 43 346 Pohjanmaa 2004–08 415 6 3 37 461 2 Lounais-Suomi 2004–08 796 65 36 90 987 3 Häme-Uusimaa 2004–08 712 56 53 79 901 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 627 98 19 32 776 5 Pirkanmaa 2004–08 658 89 85 58 890 6 Etelä-Savo 2004–08 918 141 72 55 1 186 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 1 118 35 78 82 1 313 8 Keski-Suomi 2004–08 947 237 134 58 1 376 9 Pohjois-Savo 2004–08 936 252 81 64 1 333 10 Pohjois-Karjala 2004–08 796 323 257 71 1 446 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 3 836 454 4 313 400 9 002 11 Kainuu 2005–08 712 237 719 40 1 708 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 1 561 123 572 144 2 400 13 Lappi 2005–08 1 562 94 3 022 215 4 894 Eteläosa – Southern part 2005–08 1 452 92 2 338 195 4 077 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 111 3 684 20 817 PUUNTUOTANNON METSÄMAA – FOREST LAND AVAILABLE FOR WOOD SUPPLY Koko maa – Whole country 2004–08 12 006 1 782 3 743 1 056 18 586 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 8 193 1 328 625 658 10 804 0 Ahvenanmaa 2007 58 1 1 2 63 1 Rannikko 2004–08 661 43 11 76 791 Etelärannikko 2004–08 248 37 9 41 335 Pohjanmaa 2004–08 413 6 2 36 456 2 Lounais-Suomi 2004–08 790 65 20 89 965 3 Häme-Uusimaa 2004–08 709 55 30 78 872 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 626 96 14 31 767 5 Pirkanmaa 2004–08 656 89 71 56 871 6 Etelä-Savo 2004–08 911 141 47 54 1 153 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 1 115 35 54 80 1 285 8 Keski-Suomi 2004–08 944 237 106 58 1 344 9 Pohjois-Savo 2004–08 932 247 69 62 1 309 10 Pohjois-Karjala 2004–08 792 318 203 71 1 383 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 3 812 454 3 119 397 7 783 11 Kainuu 2005–08 709 237 605 40 1 592 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 1 546 123 447 143 2 259 13 Lappi 2005–08 1 556 94 2 067 214 3 932 Eteläosa – Southern part 2005–08 1 446 92 1 662 194 3 394 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 111 3 405 20 538 Tiedot perustuvat valtakunnan metsien 10. inventointiin Enontekiötä, Inaria ja Utsjokea lukuunottamatta. Statistics are based on the results of the 10th national inventory except in the municipalities of Enontekiö, Inari and Utsjoki. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1 Forest resources 52 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 1.8 Yk sit yis m et sä lö id en lu ku m ää rä 1. 1.2 00 8 Nu m be r o f n on -in du str ial , p riv at e fo re st ho ldi ng s, Ja nu ar y 1 , 2 00 8 Me tsä ke sk us Pi en me tsä löt Me tsä ma an pi nta -a lan m uk aa n k ok olu ok ite llu t m ets älö t Mu ut Yk sit yis me tsä löi de n Me tsä ma an Fo re str y c en tre Sm all h old ing s Fo re st h ol di ng s cla ss ifie d by fo re st la nd a re a me tsä löt luk um ää rä yh tee ns ä pin ta- ala <1 0 h a 10 –1 9 h a 20 –4 9 h a 50 –9 9 h a 10 0– 19 9 h a >2 00 ha Yh tee ns ä Ot he r To ta l n um be r o f Fo re st To ta l ho ldi ng s pr iva te fo re st ho ldi ng s lan d ar ea me tsä löä ha /m ets älö ho ldi ng s ha /h old ing Ko ko m aa – W ho le co un try 12 6 7 73 78 84 7 82 21 3 95 98 0 39 73 7 12 51 8 2 0 60 31 1 3 55 5 3 50 44 3 4 78 23 ,6 0 –1 0 Et elä -S uo m i – S ou th er n Fi nl an d 91 85 3 73 93 3 67 94 2 75 16 3 26 07 7 7 0 58 1 2 01 25 1 3 74 4 7 29 34 7 9 56 21 ,3 0 Ah ve na nm aa 1 7 55 1 5 82 51 1 49 6 16 1 27 5 2 7 82 - 4 5 37 10 ,5 1 Ra nn ikk o 11 82 9 8 7 90 6 8 85 6 4 60 1 8 49 38 3 82 24 44 9 87 36 36 5 16 ,3 2 Lo un ais -S uo mi 14 46 8 11 69 1 8 7 40 7 1 35 2 1 88 55 4 86 30 39 4 14 3 45 00 5 15 ,7 3 Hä me -U us im aa 9 9 15 7 2 68 6 8 70 6 5 49 2 2 09 67 4 11 8 23 68 8 45 0 34 05 3 20 ,5 4 Ka ak ko is- Su om i 7 1 39 6 1 56 5 9 27 6 7 25 2 0 89 41 4 46 21 35 7 37 4 28 87 0 20 ,0 5 Pi rka nm aa 7 6 10 6 8 86 5 9 02 6 0 48 1 8 99 58 8 10 3 21 42 6 46 8 29 50 4 20 ,6 6 Et elä -S av o 5 8 43 5 4 20 5 6 10 7 9 63 3 2 17 92 2 13 2 23 26 4 98 2 30 08 9 27 ,7 7 Et elä -P oh jan ma a 12 39 9 10 19 4 9 4 27 10 18 6 3 2 14 64 6 73 33 74 0 12 9 46 26 8 18 ,9 8 Ke sk i-S uo mi 6 6 70 5 3 31 6 0 99 7 8 20 2 9 89 1 0 44 24 4 23 52 7 96 9 31 16 6 27 ,9 9 Po hjo is- Sa vo 6 8 19 5 5 83 6 5 74 8 6 69 3 4 01 1 0 48 16 5 25 44 0 68 2 32 94 1 27 ,0 10 Po hjo is- Ka rja la 7 4 06 5 0 32 5 3 97 7 1 12 2 8 61 75 8 14 7 21 30 7 44 5 29 15 8 24 ,9 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i – N or th er n Fi nl an d 34 92 0 4 9 14 14 27 1 20 81 7 13 66 0 5 4 60 85 9 59 98 1 62 1 95 52 2 31 ,8 11 Ka inu u 4 7 44 1 0 99 2 4 81 3 9 82 3 0 19 78 8 13 3 11 50 2 36 7 16 61 3 34 ,6 12 Po hjo is- Po hja nm aa 16 13 5 3 8 15 8 0 46 10 04 9 5 4 38 1 6 56 19 2 29 19 6 18 1 45 51 2 25 ,9 13 La pp i 14 04 1 - 3 7 44 6 7 86 5 2 03 3 0 16 53 4 19 28 3 73 33 39 7 38 ,5 Ta ulu ko n t ied ot pe ru stu va t m ets än ho ito ma ks uv elv oll isu ud en se ur an taa n, jon ka vu ok si tila ko ko na isu ute en on lu ett u v ain sa ma n m ets än ho ito yh dis tyk se n a lue ell a s ija its ev at me tsä löt . Me tsä löi de n l uo kit tel u: Pi en me tsä löt : M ets äm aa n p int a- ala on al le 4 h eh taa ria pa its i O ulu n l ää nis sä al le 7 h eh taa ria ja La pin lä än iss ä a lle 12 he hta ar ia. Pi en me tsä löt ei vä t m ak sa m ets än ho ito ma ks ua (m ets äm aa ta ke sk im ää rin 2, 4 h eh taa ria /m ets älö ). Ko ko luo kit ell ut me tsä löt : M ets än ho ito ma ks ua m ak sa va t m ets älö t ( me tsä ma ata ke sk im ää rin 31 he hta ar ia/ me tsä lö) . Mu ut me tsä löt : M ets än ho ito ma ks us ta an om uk se sta va pa ute tut m ets älö t ( me tsä ma ata ke sk im ää rin 80 he hta ar ia/ me tsä lö) . Cl as sifi ca tio n of fo re st h ol di ng s: Sm all h old ing s: Fo re st ho ldi ng s w ith le ss th an 4 h ec ta re s o f f or es t la nd . I n Pr ov inc e of O ulu le ss th an 7 h ec ta re s o f f or es t la nd a nd in P ro vin ce o f L ap lan d les s t ha n 12 h ec ta re s o f f or es t la nd . Sm all h old ing s d o no t p ay fo re str y f ee . A ve ra ge fo re st lan d ar ea 2 .4 h ec ta re s p er h old ing . Fo re st h ol di ng s cla ss ifie d by fo re st la nd a re a: F or es t h ol di ng s wi th fo re st ry fe e ob lig at io n. A ve ra ge fo re st la nd a re a 31 h ec ta re s pe r h ol di ng . O th er h ol di ng s: F or es t h ol di ng s ex em pt ed fr om fo re st ry fe e. A ve ra ge fo re st la nd a re a 80 h ec ta re s pe r h ol di ng . Lä hd e: Ve ro ha llit us – So ur ce : N at io na l B oa rd o f T ax es 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 53 1.9 Metsätalousmaan kauppahinnat 2007–2009 Transaction prices paid for forestry land, 2007–2009 Metsäkeskus Mediaanihinta Keskihinta Kauppojen lukumäärä Keskipinta-ala Forestry centre Median price Average price Number of transactions Average size 2007 2008 1–6/2009 2007 2008 1–6/2009 2007 2008 1–6/2009 2007 2008 1–6/2009 €/ha €/ha kpl – number ha Koko maa – Whole country 1 723 1 869 1 854 2 228 2 351 2 162 1 611 1 422 560 32,6 31,6 29,8 0 Ahvenanmaa 2 206 1 697 3 073 3 594 2 088 3 220 8 3 3 19,6 15,7 20,7 1 Rannikko 2 138 2 101 1 889 2 969 2 427 2 791 96 89 24 19,9 22,6 18,4 Etelärannikko 5 441 3 264 4 518 5 430 3 343 5 196 24 12 4 20,7 40,0 16,4 Pohjanmaa 1 557 1 919 1 679 2 149 2 284 2 309 72 77 20 19,7 19,9 18,8 2 Lounais-Suomi 3 163 3 482 3 053 3 547 3 734 3 563 99 84 41 24,7 23,1 22,4 3 Häme-Uusimaa 3 881 4 237 3 918 4 285 4 682 4 344 59 59 26 32,3 28,3 21,6 4 Kaakkois-Suomi 2 789 3 476 3 005 3 248 3 722 3 349 79 83 37 20,7 21,3 22,2 5 Pirkanmaa 3 153 2 750 2 261 3 493 3 411 2 804 94 77 30 23,7 26,0 18,2 6 Etelä-Savo 3 091 2 993 2 824 3 382 3 521 2 890 95 73 36 24,7 29,5 27,4 7 Etelä-Pohjanmaa 1 486 1 619 1 492 1 790 1 943 1 651 149 169 56 27,8 27,7 24,1 8 Keski-Suomi 2 222 2 315 2 167 2 745 2 643 2 317 119 92 48 29,0 31,1 30,1 9 Pohjois-Savo 1 999 2 063 2 116 2 283 2 297 2 327 128 143 48 26,5 30,3 25,4 10 Pohjois-Karjala 1 785 1 848 1 877 2 144 2 415 2 024 162 121 32 31,1 32,1 29,4 11 Kainuu 935 1 045 1 029 1 069 1 323 1 208 96 92 27 38,8 34,7 29,4 12 Pohjois-Pohjanmaa 963 1 129 1 050 1 176 1 316 1 183 264 223 101 34,0 33,7 32,9 13 Lappi 552 568 519 730 830 604 163 114 51 68,7 59,8 63,8 Tilasto kattaa yksinomaan metsätalousmaata sisältäneet vähintään 10 hehtaarin suuruiset kiinteistöä tai määräalaa koskevat kaupat. Kaupan kohteen pitää olla rakentamaton, eikä luovutukseen saa sisältyä irtaimistoa. Kauppa ei saa olla sukulaisten välinen, eikä siihen voi liittyä eläkeoikeutta. Mediaanihinnalla tarkoitetaan keskimmäistä arvoa suuruusjärjestykseen asetetuista hehtaarikohtaisista kauppahinnoista. Kaikkiaan 113 000 hehtaaria metsätalousmaata vaihtoi omistajaa vuonna 2008 (tässä luvussa ovat mukana kaikki kaupat, jotka sisälsivät yli 100 m² metsätalousmaata). Vuonna 2008 Suomessa luovutettiin omistajalta toiselle kaikkiaan 78 000 kiinteistöä, joihin sisältyivät kiinteistökaupat (67 800), vaihdot (1 200), lahjat (6 900) ja jakosopimukset (1 800). Kiinteistön käyttötarkoituksena oli 16 300 luovutuksessa maa- ja metsätalous. Statistics include forestry properties with the minimum property size being 10 hectares. Transactions between relatives, involving withheld pension rights, concerning built-up sites and/or moveables are excluded. The median price is the middlemost value of the set of unit prices sorted in ascending order. The total amount of traded forestry land was 113 000 ha in 2008 (all transactions with more than 100 m² forestry land included). In 2009, the total amount of real estate transactions in Finland was 78 000, which includes deeds of sale (67 800), trades (1 200), gifts (6 900), and partitioning agreements (1 800). The purpose of use of real estate was agriculture and forestry in 16 300 real estate transactions. Lähde: Maanmittauslaitos, Metsäntutkimuslaitos – Source: National Land Survey, Finnish Forest Research Institute 1 Forest resources 54 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 1.1 0 Me ts ät alo us m aa n ka up pa hi nn at lä än eit tä in 19 85 –2 00 9 Tr an sa cti on p ric es p aid fo r f or es try la nd b y p ro vin ce , 1 98 5– 20 09 Vu os i Et elä -S uo me n l ää ni Lä ns i-S uo me n l ää ni Itä -S uo me n l ää ni Ou lun lä än i La pin lä än i Ye ar Pr ov inc e of S ou th er n Fi nla nd Pr ov inc e of W es te rn F inl an d Pr ov inc e of E as te rn F inl an d Pr ov inc e of O ulu Pr ov inc e of L ap lan d Me dia an i- Ke sk i- Ka up po jen Ke sk i- Me dia an i- Ke sk i- Ka up po jen Ke sk i- Me dia an i- Ke sk i- Ka up po jen Ke sk i- Me dia an i- Ke sk i- Ka up po jen Ke sk i- Me dia an i- Ke sk i- Ka up po jen Ke sk i- hin ta hin ta luk um ää rä pin ta- ala hin ta hin ta luk um ää rä pin ta- ala hin ta hin ta luk um ää rä pin ta- ala hin ta hin ta luk um ää rä pin ta- ala hin ta hin ta luk um ää rä pin ta- ala M ed ian Av er ag e Nu m be r o f Av er ag e M ed ian Av er ag e Nu m be r o f Av er ag e M ed ian Av er ag e Nu m be r o f Av er ag e M ed ian Av er ag e Nu m be r o f Av er ag e M ed ian Av er ag e Nu m be r o f Av er ag e pr ice pr ice tra ns ac tio ns siz e pr ice pr ice tra ns ac tio ns siz e pr ice pr ice tra ns ac tio ns siz e pr ice pr ice tra ns ac tio ns siz e pr ice pr ice tra ns ac tio ns siz e €/h a €/h a kp l – nu m be r ha €/h a €/h a kp l – nu m be r ha €/h a €/h a kp l – nu m be r ha €/h a €/h a kp l – nu m be r ha €/h a €/h a kp l – nu m be r ha 19 85 1 7 89 2 0 56 11 2 23 ,2 1 2 80 1 4 70 24 8 24 ,2 1 2 84 1 4 16 21 7 31 ,2 59 4 73 3 10 6 31 ,9 47 8 57 1 19 53 ,6 19 86 1 8 63 2 0 71 12 1 20 ,6 1 2 78 1 4 80 25 5 24 ,1 1 3 74 1 5 15 22 4 31 ,3 68 8 80 1 72 33 ,5 41 6 53 5 21 45 ,5 19 87 1 7 52 2 0 11 11 5 21 ,4 1 3 21 1 5 22 25 2 25 ,5 1 4 25 1 5 37 23 4 31 ,4 68 6 77 9 90 32 ,6 36 8 45 0 26 54 ,1 19 88 2 0 04 2 3 57 14 2 28 ,8 1 4 07 1 6 48 28 0 29 ,4 1 5 37 1 7 00 26 0 30 ,0 69 6 85 8 10 8 41 ,1 56 0 67 2 32 55 ,2 19 89 2 0 66 2 3 59 10 3 25 ,1 1 4 87 1 6 41 30 0 23 ,3 1 6 73 1 8 09 27 7 28 ,0 75 9 83 8 11 0 46 ,2 60 1 76 2 37 45 ,7 19 90 2 4 24 2 6 45 10 3 21 ,5 1 4 49 1 6 67 29 2 27 ,1 1 6 10 1 8 48 21 5 26 ,7 96 2 1 1 01 11 5 35 ,0 59 8 61 6 36 49 ,5 19 91 2 2 47 2 5 97 71 24 ,1 1 3 04 1 5 83 27 7 26 ,8 1 6 82 1 8 13 20 7 27 ,8 92 9 1 0 74 96 40 ,0 70 4 98 8 29 56 ,8 19 92 1 7 01 1 9 40 87 24 ,6 1 0 14 1 2 15 29 7 25 ,1 1 3 48 1 5 03 20 3 29 ,9 58 1 68 5 96 37 ,0 34 6 72 2 43 46 ,3 19 93 1 4 79 1 6 55 13 0 22 ,8 1 0 16 1 2 19 38 4 26 ,8 1 1 65 1 3 58 24 7 32 ,1 52 9 60 7 15 7 39 ,3 34 9 48 3 37 49 ,5 19 94 1 5 00 1 7 77 14 6 22 ,3 1 0 93 1 2 58 47 6 26 ,6 1 1 95 1 3 67 30 3 28 ,5 57 5 71 0 16 7 34 ,5 36 3 42 9 36 43 ,4 19 95 1 7 04 1 9 26 19 2 22 ,3 1 1 46 1 3 58 43 4 26 ,2 1 2 52 1 4 36 34 6 28 ,8 56 1 69 5 20 0 35 ,7 51 3 62 8 26 49 ,3 19 96 1 6 61 1 8 81 15 6 20 ,7 1 0 99 1 3 44 47 6 23 ,7 1 1 80 1 3 42 31 9 27 ,2 51 8 65 8 19 7 37 ,5 31 7 45 8 40 49 ,4 19 97 1 7 34 1 9 51 20 1 21 ,7 1 1 62 1 4 31 53 4 25 ,9 1 3 75 1 5 43 35 0 28 ,9 65 5 81 2 26 2 46 ,3 39 8 50 7 71 55 ,5 19 98 1 8 91 2 0 63 16 2 22 ,8 1 2 45 1 4 56 57 9 26 ,8 1 4 18 1 6 12 37 7 27 ,8 60 9 70 6 29 6 41 ,1 33 6 42 7 71 41 ,0 19 99 2 0 92 2 3 88 14 3 20 ,7 1 3 71 1 6 45 57 5 24 ,6 1 4 45 1 6 33 36 7 28 ,2 62 3 77 2 24 6 36 ,5 36 8 49 0 79 53 ,1 20 00 2 2 06 2 5 10 13 5 20 ,5 1 4 63 1 7 62 50 3 24 ,9 1 4 19 1 6 44 29 4 27 ,0 60 2 77 1 21 6 43 ,2 34 4 51 8 72 48 ,8 20 01 2 2 07 2 3 91 17 8 26 ,2 1 4 42 1 7 50 61 0 25 ,0 1 5 86 1 7 87 35 6 31 ,8 68 2 79 3 30 3 35 ,6 35 5 46 8 86 59 ,9 20 02 2 3 76 2 6 78 20 4 21 ,7 1 3 98 1 7 23 55 4 28 ,7 1 5 51 1 8 08 31 7 29 ,3 73 9 92 1 28 7 36 ,8 40 5 48 8 77 60 ,9 20 03 2 4 72 2 7 41 17 5 22 ,8 1 5 47 1 8 57 54 7 25 ,5 1 6 45 2 0 09 34 5 29 ,2 83 4 1 0 15 23 6 34 ,9 34 6 45 3 10 6 67 ,6 20 04 2 5 00 2 8 53 21 5 24 ,4 1 6 74 1 9 68 56 6 24 ,9 1 7 85 2 0 80 38 6 28 ,9 83 3 97 3 34 6 37 ,1 40 7 55 6 13 3 57 ,7 20 05 2 5 67 2 9 96 17 0 23 ,4 1 5 74 1 9 88 51 7 27 ,4 1 7 22 2 0 50 35 1 28 ,2 86 3 1 0 27 28 6 36 ,6 45 5 58 2 14 7 56 ,4 20 06 2 6 18 2 9 86 19 1 22 ,5 1 7 14 2 1 40 53 3 25 ,4 1 8 21 2 1 55 36 9 31 ,0 83 3 99 1 29 7 41 ,6 44 2 54 1 12 0 66 ,0 20 07 3 2 83 3 9 57 15 8 24 ,4 2 1 55 2 6 86 53 7 25 ,8 2 0 83 2 4 96 38 5 28 ,0 95 9 1 1 48 36 0 35 ,3 55 2 73 0 16 3 68 ,7 20 08 3 7 17 4 0 60 15 4 25 ,4 2 2 01 2 6 53 49 9 26 ,1 2 1 65 2 6 04 33 7 30 ,8 1 0 91 1 3 14 31 5 34 ,0 56 8 83 0 11 4 59 ,8 1– 6/2 00 9 3 5 32 3 7 82 66 21 ,8 2 0 26 2 4 90 19 6 23 ,7 2 2 05 2 4 18 11 6 27 ,1 1 0 44 1 1 88 12 8 32 ,2 51 9 60 4 51 63 ,8 Til as to ka tta a y ks ino ma an m ets äta lou sm aa ta sis ält än ee t v äh int ää n 1 0 h eh taa rin su ur uis et kii nte ist öä ta i m ää rä ala a k os ke va t k au pa t. Ka up an ko hte en pi tää ol la ra ke nta ma ton , e ikä lu ov utu ks ee n s aa si sä lty ä i rta im ist oa . K au pp a e i s aa ol la su ku lai ste n v äli ne n, eik ä s iih en vo i li itty ä e läk eo ike utt a. St at ist ics in clu de fo re str y p ro pe rti es w ith th e m ini m um p ro pe rty si ze b ein g 10 h ec ta re s. Tr an sa ct io ns b et we en re la tiv es , i nv ol vin g wi th he ld p en sio n rig ht s, c on ce rn in g bu ilt- up s ite s an d/ or m ov ea bl es a re e xc lu de d. Lä hd e: Ma an mi tta us lai tos – So ur ce : N at ion al La nd S ur ve y 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 55 Al ue Inv en toi tu Me tsi kö n v all its ev a p uu laj i – D om ina nt tr ee sp ec ies in fo re st sta nd Me tsä ma a y hte en sä – Fo re st lan d, to ta l Re gio n In ve nt or y Mä nty – Pi ne Ku us i – S pr uc e Le hti pu u – B ro ad lea ve s Pu uto n Ha vu -/le hti pu us ton Pi nta -a la Ha vu pu us ton os uu s Pi nta -a la Ha vu pu us ton os uu s Pi nta -a la Le hti pu us ton os uu s Pi nta -a la Tr ee les s os uu s Ar ea Sh ar e of co nif er s Ar ea Sh ar e of co nif er s Ar ea Sh ar e of b ro ad lea ve s Ar ea Sh ar e of co nif er s/b ro ad lea ve s >9 5 % 75 -9 5 % < 75 % >9 5 % 75 -9 5 % < 75 % >9 5 % 75 -9 5 % < 75 % >9 5 % 75 -9 5 % < 75 % % pi nta -a las ta – % o f a re a 1 0 00 ha % pi nta -a las ta – % o f a re a 1 0 00 ha % pi nta -a las ta – % o f a re a 1 0 00 ha % pi nta -a las ta – % o f a re a 1 0 00 ha Ko ko m aa , v alt ak un na n m et sie n in ve nt oi nn it (V MI ) 7 –9 – W ho le co un try , n at io na l f or es t i nv en to rie s ( NF I) 7– 9 VM I 7 – NF I 7 19 77 –8 4 .. .. .. 12 41 7 .. .. .. 5 4 45 .. .. .. 1 5 76 .. .. .. .. 20 06 5 VM I 8 – NF I 8 19 86 –9 4 69 22 9 12 99 1 55 31 14 5 1 46 31 36 33 1 6 39 1 61 25 12 20 07 4 VM I 9 – NF I 9 19 96 –2 00 3 63 28 9 13 31 9 44 39 16 4 8 29 28 34 38 1 9 26 1 55 31 13 20 33 8 Me ts äk es ku ks itt ain , v alt ak un na n m et sie n 10 . in ve nt oi nt i – B y f or es try ce nt re , 1 0t h na tio na l f or es t i nv en to ry Ko ko m aa – W ho le co un try 20 04 –0 8 59 32 10 13 08 3 43 39 18 4 8 09 28 33 39 1 9 07 1 51 33 14 20 08 5 0– 10 Et elä -S uo m i – S ou th er n Fi nl an d 20 04 –0 8 58 32 10 6 2 24 49 37 14 3 4 73 35 33 32 1 2 06 2 52 33 13 11 08 3 0 Ah ve na nm aa 20 07 46 38 16 41 34 37 29 11 38 28 34 15 1 42 35 22 67 1 Ra nn ikk o 20 04 –0 8 53 36 10 44 8 36 41 23 23 3 33 31 36 11 3 2 45 36 17 80 7 Et elä ra nn ikk o 20 04 –0 8 56 35 9 18 3 34 46 20 11 1 37 33 30 48 1 46 38 16 34 6 Po hja nm aa 20 04 –0 8 52 38 11 26 4 38 36 26 12 2 30 30 40 65 2 44 35 19 46 1 2 Lo un ais -S uo mi 20 04 –0 8 60 31 10 60 8 41 39 20 27 8 22 34 44 84 2 50 33 15 98 7 3 Hä me -U us im aa 20 04 –0 8 60 31 9 30 6 57 32 11 46 5 38 30 33 11 5 2 55 31 13 90 1 4 Ka ak ko is- Su om i 20 04 –0 8 66 27 7 43 2 58 32 10 25 6 44 34 23 73 2 60 29 9 77 6 5 Pi rka nm aa 20 04 –0 8 57 35 8 44 0 44 41 14 34 9 34 36 30 85 2 49 37 12 89 0 6 Et elä -S av o 20 04 –0 8 58 31 12 58 1 57 33 10 44 2 44 31 25 14 6 1 55 31 13 1 1 86 7 Et elä -P oh jan ma a 20 04 –0 8 63 28 9 1 0 22 50 39 12 15 7 21 39 40 10 6 2 57 30 12 1 3 13 8 Ke sk i-S uo mi 20 04 –0 8 60 32 7 79 8 53 34 13 43 5 32 38 30 12 6 1 55 33 11 1 3 76 9 Po hjo is- Sa vo 20 04 –0 8 51 37 12 61 6 46 40 15 51 4 35 36 30 18 4 2 46 37 15 1 3 33 10 Po hjo is- Ka rja la 20 04 –0 8 54 36 11 93 4 42 45 13 33 2 38 28 34 15 9 1 49 36 14 1 4 46 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i – N or th er n Fi nl an d 20 05 –0 8 60 31 9 6 8 59 25 45 29 1 3 36 16 34 50 70 1 1 51 33 15 9 0 02 11 Ka inu u 20 05 –0 8 55 35 10 1 3 21 32 47 21 23 7 11 36 52 12 5 2 48 36 14 1 7 08 12 Po hjo is- Po hja nm aa 20 05 –0 8 59 29 12 1 7 93 38 42 20 33 4 21 34 45 23 8 2 52 31 16 2 4 00 13 La pp i 20 05 –0 8 62 30 8 3 7 45 18 47 36 76 5 15 32 53 33 9 1 51 33 15 4 8 94 Et elä os a – S ou th er n pa rt 20 05 –0 8 59 33 9 3 0 23 16 46 38 72 0 12 32 56 28 9 1 48 35 17 4 0 77 En on tek iö, In ar i, U tsj ok i 20 03 74 20 6 72 2 40 51 9 44 31 34 35 49 0 69 23 8 81 7 Pu ula jie n v all its ev uu s – yl i 9 5 % : P uh taa t t ai läh es pu hta at ha vu - t ai leh tim ets ät; 75 -9 5 % : J os sa in mä är in se ka pu us toi se t m ets ät; al le 75 % : S ek am ets ät Tr ee s pe cie s do m in an ce – m or e th an 9 5% : P ur e or a lm os t p ur e co ni fe ro us o r b ro ad le av ed s ta nd s; 7 5- 95 % : S om e sp ec ie s m ix; le ss th an 7 5% : M ixe d st an ds Lä hd e: Me tsä ntu tki mu sla ito s, va lta ku nn an m ets ien in ve nto int i – S ou rc e: F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 1.1 1 Pu ul aji en va llit se vu us ja m et sik öi de n se ka pu us to isu us m et sä m aa lla Tr ee s pe cie s do m in an ce a nd p ur e an d m ixe d st an ds o n fo re st la nd 1 Forest resources 56 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 1.1 2 Me ts ikö id en ik älu ok at m et sä m aa lla Ag e of fo re st sta nd s o n fo re st lan d Al ue Inv en toi tu P uu ton Ikä luo kk a – A ge cl as s Me tsä ma a y hte en sä Re gio n In ve nt or y Tr ee les s 1– 20 21 –4 0 41 –6 0 61 –8 0 81 –1 00 10 1– 12 0 12 1– 14 0 14 1+ Fo re st lan d, to ta l 1 0 00 ha Ko ko m aa , v alt ak un na n m et sie n in ve nt oi nn it (V MI ) 3 –9 – W ho le co un try , n at io na l f or es t i nv en to rie s ( NF I) 3– 9 VM I 3 – NF I 3 19 51 –5 3 11 4 74 2 2 0 33 3 6 42 3 4 09 2 3 92 1 5 06 1 0 69 2 4 46 17 35 2 VM I 5 – NF I 5 19 64 –7 0 82 1 2 2 08 2 1 43 2 7 30 3 7 85 2 4 76 1 5 44 91 8 2 0 72 18 69 7 VM I 6 – NF I 6 19 71 –7 6 77 9 2 8 26 2 5 35 3 0 88 3 6 35 2 4 01 1 4 46 93 4 2 0 95 19 73 8 VM I 7 – NF I 7 19 77 –8 4 62 8 3 1 02 2 9 12 3 3 35 3 3 72 2 4 32 1 4 45 84 9 1 9 90 20 06 5 VM I 8 – NF I 8 19 86 –9 4 29 8 3 1 02 3 5 24 3 3 14 3 2 89 2 4 68 1 3 81 86 3 1 8 36 20 07 4 VM I 9 – NF I 9 19 96 –2 00 3 26 3 3 2 68 3 7 33 3 2 99 3 2 97 2 5 43 1 4 44 75 9 1 7 32 20 33 8 Me ts äk es ku ks itt ain , v alt ak un na n m et sie n 10 . in ve nt oi nt i – B y f or es try ce nt re , 1 0t h na tio na l f or es t i nv en to ry Ko ko m aa – W ho le co un try 20 04 –0 8 28 7 3 4 15 3 8 33 3 6 15 3 1 99 2 3 04 1 1 51 60 9 1 6 73 20 08 5 0– 10 Et elä -S uo m i – S ou th er n Fi nl an d 20 04 –0 8 18 0 2 2 01 2 5 25 2 0 49 1 5 84 1 2 55 73 4 36 2 19 2 11 08 3 0 Ah ve na nm aa 20 07 1 8 18 11 8 9 5 5 3 67 1 Ra nn ikk o 20 04 –0 8 14 14 0 18 0 13 5 11 9 89 70 40 22 80 7 Et elä ra nn ikk o 20 04 –0 8 4 47 61 64 60 48 35 16 11 34 6 Po hja nm aa 20 04 –0 8 10 93 11 8 71 59 41 36 23 11 46 1 2 Lo un ais -S uo mi 20 04 –0 8 18 16 0 17 8 20 6 17 7 12 1 70 42 17 98 7 3 Hä me -U us im aa 20 04 –0 8 14 19 2 17 9 16 3 15 5 10 4 58 22 13 90 1 4 Ka ak ko is- Su om i 20 04 –0 8 15 16 4 18 5 14 9 10 1 85 56 16 6 77 6 5 Pi rka nm aa 20 04 –0 8 16 15 7 19 6 18 0 13 5 98 58 33 17 89 0 6 Et elä -S av o 20 04 –0 8 17 29 8 30 8 19 0 14 1 12 7 70 27 8 1 1 86 7 Et elä -P oh jan ma a 20 04 –0 8 27 21 8 23 4 23 2 19 3 17 5 11 9 75 40 1 3 13 8 Ke sk i-S uo mi 20 04 –0 8 18 30 5 34 2 24 7 19 0 14 7 70 36 20 1 3 76 9 Po hjo is- Sa vo 20 04 –0 8 20 27 9 35 1 23 2 16 8 16 5 77 28 13 1 3 33 10 Po hjo is- Ka rja la 20 04 –0 8 21 28 1 35 4 30 4 19 7 13 5 82 38 33 1 4 46 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i – N or th er n Fi nl an d 20 05 –0 8 10 6 1 2 14 1 3 08 1 5 66 1 6 16 1 0 49 41 7 24 6 1 4 81 9 0 02 11 Ka inu u 20 05 –0 8 26 27 2 36 5 35 2 25 2 13 1 69 67 17 5 1 7 08 12 Po hjo is- Po hja nm aa 20 05 –0 8 35 33 3 37 3 48 6 50 1 31 2 15 7 68 13 7 2 4 00 13 La pp i 20 05 –0 8 45 61 0 57 0 72 8 86 3 60 6 19 1 11 2 1 1 68 4 8 94 Et elä os a – S ou th er n pa rt 20 05 –0 8 44 57 3 53 1 63 9 74 8 49 7 17 4 96 77 6 4 0 77 En on tek iö, In ar i, U tsj ok i 20 03 1 36 39 90 11 5 10 9 18 16 39 3 81 7 Lä hd e: Me tsä ntu tki mu sla ito s, va lta ku nn an m ets ien in ve nto int i – S ou rc e: F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 57 1.13 Metsiköiden kehitysluokat puuntuotannon metsämaalla Stand development classes on forest land available for wood supply Alue Inventoitu Aukea Pieni Varttunut Nuori Varttunut Uudistus- Suojus- Siemen- Metsämaa Region Inventory uudistus- taimikko taimikko kasvatus- kasvatus- kypsä puu- puu- yhteensä ala metsikkö metsikkö metsikkö metsikkö metsikkö Open Young Advanced Young Advanced Mature Shelter- Seed- Forest regene- seedling seedling thinning thinning stand wood tree land, ration site stand stand stand stand stand stand total 1 000 ha Koko maa, valtakunnan metsien 9. inventointi – Whole country, 9th national forest inventory VMI 9 – NFI 9 1996–2003 259 1 261 2 934 7 296 4 343 2 601 66 247 19 005 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 282 1 483 2 356 6 994 4 741 2 529 44 157 18 586 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 180 840 1 331 3 389 3 390 1 595 27 52 10 804 0 Ahvenanmaa 2007 1 1 8 17 16 18 1 1 63 1 Rannikko 2004–08 14 56 96 231 218 165 6 5 791 Etelärannikko 2004–08 4 15 33 71 116 89 4 3 335 Pohjanmaa 2004–08 10 41 63 160 103 76 2 2 456 2 Lounais-Suomi 2004–08 17 56 104 248 349 177 5 9 965 3 Häme-Uusimaa 2004–08 14 81 118 202 291 155 6 4 872 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 15 64 97 209 261 114 2 5 767 5 Pirkanmaa 2004–08 16 59 94 247 313 132 2 7 871 6 Etelä-Savo 2004–08 17 101 167 332 359 171 1 5 1 153 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 27 90 162 444 360 196 2 3 1 285 8 Keski-Suomi 2004–08 17 117 173 419 446 167 1 4 1 344 9 Pohjois-Savo 2004–08 20 115 150 483 378 158 0 4 1 309 10 Pohjois-Karjala 2004–08 21 99 161 557 398 142 0 5 1 383 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 103 643 1 025 3 605 1 351 934 17 105 7 783 11 Kainuu 2005–08 24 133 194 766 280 188 0 6 1 592 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 34 173 297 1 029 490 227 3 7 2 259 13 Lappi 2005–08 45 338 534 1 809 581 519 14 92 3 932 Eteläosa – Southern part 2005–08 44 299 441 1 666 524 360 5 54 3 394 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 1 38 93 143 57 159 9 38 538 Metsikön kehitysluokat ks. sivu 35. In young seedling stands, the height of the dominant tree storey is less than 1.3 metres. In young thinning stands, the removal consists mainly of pulpwood. In advanced thinning stands, the growing stock includes a lot of large-sized stems, and a part of the thinning removal consists of logs. In mature stands, the stand will next be subjected to forest regeneration. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1 Forest resources 58 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 1.14 Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsiköiden perustamistapa metsämaalla Establishment methods applied in seedling stands and young thinning stands on forest land Alue Inventoitu Pinta-ala – Area Osuus pinta-alasta – Share of area Region Inventory Luontainen Viljelty Yhteensä Luontainen Viljelty Natural Artificial Total Natural Artificial 1 000 ha % Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 7–9 – Whole country, national forest inventories (NFI) 7–9 VMI 7 – NFI 7 1977–84 7 662 2 647 10 309 74 26 VMI 8 – NFI 8 1986–94 7 339 3 897 11 236 65 35 VMI 9 – NFI 9 1996–2003 7 205 4 630 11 835 61 39 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 6 281 4 969 11 250 56 44 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 2 535 3 130 5 666 45 55 0 Ahvenanmaa 2007 16 11 28 59 41 1 Rannikko 2004–08 181 207 387 47 53 Etelärannikko 2004–08 71 49 121 59 41 Pohjanmaa 2004–08 109 157 266 41 59 2 Lounais-Suomi 2004–08 253 163 416 61 39 3 Häme-Uusimaa 2004–08 179 231 411 44 56 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 167 205 372 45 55 5 Pirkanmaa 2004–08 213 192 406 53 47 6 Etelä-Savo 2004–08 208 403 610 34 66 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 391 317 708 55 45 8 Keski-Suomi 2004–08 267 456 723 37 63 9 Pohjois-Savo 2004–08 275 487 762 36 64 10 Pohjois-Karjala 2004–08 385 459 844 46 54 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 3 746 1 839 5 585 67 33 11 Kainuu 2005–08 679 437 1 116 61 39 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 995 554 1 549 64 36 13 Lappi 2005–08 2 072 848 2 920 71 29 Eteläosa – Southern part 2005–08 1 745 828 2 574 68 32 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 327 20 347 94 6 Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 59 1.15 Metsiköiden metsänhoidollinen laatu puuntuotannon metsämaalla Silvicultural state of forest stands on forest land available for wood supply Alue Inventoitu Metsikön laatuluokka Laatuluokan osuus pinta-alasta Region Inventory Category of silvicultural state Share of area Kehityskelpoinen Vajaa- Yhteensä Kehityskelpoinen Vajaa- Developable tuottoinen Total Developable tuottoinen Hyvä Tyydyt- Välttävä Low- Hyvä Tyydyt- Välttävä Low- Good tävä Passable yielding Good tävä Passable yielding Satis- Satis- factory factory 1 000 ha % Koko maa, valtakunnan metsien 9. inventointi – Whole country, 9th national forest inventoriy VMI 9 – NFI 9 1996–2003 6 524 7 459 3 421 1 601 19 005 34 39 18 8 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 4 638 8 908 3 707 1 333 18 586 25 48 20 7 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 3 525 5 135 1 588 556 10 804 33 48 15 5 0 Ahvenanmaa 2007 10 27 16 10 63 16 43 26 16 1 Rannikko 2004–08 183 341 179 88 791 23 43 23 11 Etelärannikko 2004–08 85 155 65 30 335 25 46 20 9 Pohjanmaa 2004–08 98 186 113 59 456 22 41 25 13 2 Lounais-Suomi 2004–08 266 470 177 52 965 28 49 18 5 3 Häme-Uusimaa 2004–08 267 435 126 45 872 31 50 14 5 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 263 351 122 31 767 34 46 16 4 5 Pirkanmaa 2004–08 338 390 101 43 871 39 45 12 5 6 Etelä-Savo 2004–08 407 556 145 44 1 153 35 48 13 4 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 343 623 227 91 1 285 27 49 18 7 8 Keski-Suomi 2004–08 539 592 156 57 1 344 40 44 12 4 9 Pohjois-Savo 2004–08 393 673 193 50 1 309 30 51 15 4 10 Pohjois-Karjala 2004–08 517 676 147 43 1 383 37 49 11 3 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 1 113 3 773 2 120 777 7 783 14 49 27 10 11 Kainuu 2005–08 383 797 325 87 1 592 24 50 20 6 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 441 1 179 473 166 2 259 20 52 21 7 13 Lappi 2005–08 289 1 797 1 322 524 3 932 7 46 34 13 Eteläosa – Southern part 2005–08 260 1 679 1 117 338 3 394 8 50 33 10 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 29 118 206 186 538 5 22 38 35 Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1 Forest resources 60 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 1.1 6 Me ts ikö id en m et sä nh oi do llis en la ad un al en em ise n sy yt p uu nt uo ta nn on m et sä m aa lla Re as on s f or im pa irm en t in si lvi cu ltu ra l s ta te o f f or es t s ta nd s o n fo re st lan d av ail ab le fo r w oo d su pp ly Al ue Inv en toi tu Me tsi kö n Me tsi kö n l aa du n a len em ise n s yy – Re as on b eh ind re du ce d sta nd q ua lity Me tsä ma a Re gio n In ve nt or y laa tu on Me tsi kö n Vä hä - Yl itih ey s Ho ita ma t- Lu on tai ne n Vi rh ee llin en Pu us ton Pu us ton Tu ho t yh tee ns ä hy vä yli -ik äis yy s ar vo ine n Ov er - tom uu s ha rvu us ha kk uu ep ä- tek nin en Fo re st Fo re st lan d, Go od Ov er -a ge d pu ula ji de ns ity Un m an ag ed Na tu ra lly In co rre ct tas ais uu s laa tu da m ag es to ta l sil vi- sta nd Tr ee sp ec ies of st an d sta nd to o fe llin gs Un ev en - Te ch nic al cu ltu ra l of m ino r sp ar se ly ne ss qu ali ty sta te va lue sto ck ed of st an d of tr ee s 1 0 00 ha Ko ko m aa , v alt ak un na n m et sie n 9. in ve nt oi nt i – W ho le co un try , 9 th n at io na l f or es t i nv en to ry 19 96 –2 00 3 6 5 24 49 3 66 9 72 4 1 0 11 1 1 47 40 7 4 6 92 1 0 36 2 3 02 19 00 5 Me ts äk es ku ks itt ain , v alt ak un na n m et sie n 10 . in ve nt oi nt i – B y f or es try ce nt re , 1 0t h na tio na l f or es t i nv en to ry Ko ko m aa – W ho le co un try 20 04 –0 8 4 6 38 39 7 54 5 77 7 90 8 92 7 29 8 4 7 98 1 7 69 3 5 30 18 58 6 0– 10 Et elä -S uo m i – S ou th er n Fi nl an d 20 04 –0 8 3 5 25 15 1 34 5 55 0 55 6 37 9 19 3 2 1 81 98 7 1 9 38 10 80 4 0 Ah ve na nm aa 20 07 10 2 3 5 4 2 1 6 14 16 63 1 Ra nn ikk o 20 04 –0 8 18 3 21 37 39 54 23 15 12 6 91 20 1 79 1 Et elä ra nn ikk o 20 04 –0 8 85 9 8 18 22 9 11 38 31 10 2 33 5 Po hja nm aa 20 04 –0 8 98 11 29 21 32 14 4 88 60 99 45 6 2 Lo un ais -S uo mi 20 04 –0 8 26 6 15 25 54 54 43 22 23 3 88 16 5 96 5 3 Hä me -U us im aa 20 04 –0 8 26 7 12 25 59 54 42 23 16 0 64 16 6 87 2 4 Ka ak ko is- Su om i 20 04 –0 8 26 3 8 19 41 31 18 15 10 5 38 23 0 76 7 5 Pi rka nm aa 20 04 –0 8 33 8 17 21 52 57 26 16 19 8 50 97 87 1 6 Et elä -S av o 20 04 –0 8 40 7 9 31 52 53 25 16 15 8 10 0 30 2 1 1 53 7 Et elä -P oh jan ma a 20 04 –0 8 34 3 29 41 70 59 38 22 31 5 15 6 21 2 1 2 85 8 Ke sk i-S uo mi 20 04 –0 8 53 9 20 43 49 64 61 26 27 8 12 1 14 2 1 3 44 9 Po hjo is- Sa vo 20 04 –0 8 39 3 7 57 69 69 43 17 30 4 13 7 21 3 1 3 09 10 Po hjo is- Ka rja la 20 04 –0 8 51 7 12 40 61 55 58 20 29 9 12 6 19 5 1 3 83 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i – N or th er n Fi nl an d 20 05 –0 8 1 1 13 24 6 20 0 22 7 35 2 54 7 10 6 2 6 17 78 2 1 5 92 7 7 83 11 Ka inu u 20 05 –0 8 38 3 42 43 42 39 56 18 55 3 19 8 21 7 1 5 92 12 Po hjo is- Po hja nm aa 20 05 –0 8 44 1 34 60 10 4 91 99 33 67 0 32 1 40 5 2 2 59 13 La pp i 20 05 –0 8 28 9 16 9 96 82 22 2 39 2 55 1 3 94 26 3 97 0 3 9 32 Et elä os a – S ou th er n pa rt 20 05 –0 8 26 0 82 78 82 16 2 31 1 51 1 2 66 23 7 86 3 3 3 94 En on tek iö, In ar i, U tsj ok i 20 03 29 87 18 0 60 81 4 12 7 26 10 7 53 8 Lä hd e: Me tsä ntu tki mu sla ito s, va lta ku nn an m ets ien in ve nto int i – S ou rc e: F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 61 1.1 7 Ha kk uu eh do tu ks et in ve nt oi nt ia se ur aa va lle 10 -v uo tis ka ud ell e p uu nt uo ta nn on m et sä m aa lla Pr op os als fo r f ell ing s d ur ing th e fo llo wi ng 1 0- ye ar p er iod a fte r t he in ve nt or y o n fo re st lan d av ail ab le fo r w oo d su pp ly Al ue Inv en toi tu Ta im iko n En si- Mu u Yl isp uid en Uu dis tus ha kk uu Mu ut Yh tee ns ä Os uu s Re gio n In ve nt or y pe rka us ha rve nn us ha rve nn us po ist o Re ge ne ra tio n fe llin gs ha kk uu t To ta l pu un tuo tan no n ja/ tai Fi rs t Ot he r Fe llin gs o f me tsä nv ilje lyä luo nta ist a Ot he r me tsä ma an ha rve nn us th inn ing s th inn ing s sta nd ar ds va rte n uu dis tam ist a fe llin gs ala sta Te nd ing o f va rte n Pr op or tio n of fo re st lan d se ed lin g sta nd fo r a rti fic ia l fo r n at ur al av ail ab le fo r w oo d su pp ly re ge ne ra tio n re ge ne ra tio n 1 0 00 ha % vu od es sa – % p er y ea r Ko ko m aa , v alt ak un na n m et sie n 9. in ve nt oi nt i – W ho le co un try , 9 th n at io na l f or es t i nv en to ry 19 96 –2 00 3 2 4 06 3 0 94 1 9 41 64 0 2 0 32 1 1 80 57 11 34 8 6, 0 Me ts äk es ku ks itt ain , v alt ak un na n m et sie n 10 . in ve nt oi nt i – B y f or es try ce nt re , 1 0t h na tio na l f or es t i nv en to ry Ko ko m aa – W ho le co un try 20 04 –0 8 2 4 44 3 2 17 1 8 81 58 7 2 3 31 96 7 9 11 43 6 6,2 0– 10 Et elä -S uo m i – S ou th er n Fi nl an d 20 04 –0 8 1 6 47 1 9 51 1 4 43 23 4 1 6 07 46 0 8 7 3 50 6,8 0 Ah ve na nm aa 20 07 9 11 7 3 15 6 1 52 8, 3 1 Ra nn ikk o 20 04 –0 8 11 9 12 9 10 4 26 15 9 53 1 59 1 7, 5 Et elä ra nn ikk o 20 04 –0 8 35 41 48 16 72 36 1 24 9 7, 4 Po hja nm aa 20 04 –0 8 84 87 56 10 87 17 1 34 3 7, 5 2 Lo un ais -S uo mi 20 04 –0 8 12 5 12 8 14 5 32 16 6 62 0 65 9 6, 8 3 Hä me -U us im aa 20 04 –0 8 12 7 13 6 11 3 32 15 8 45 0 61 1 7, 0 4 Ka ak ko is- Su om i 20 04 –0 8 11 6 13 6 12 8 19 10 4 38 3 54 4 7, 1 5 Pi rka nm aa 20 04 –0 8 12 4 15 7 13 8 27 12 9 37 0 61 2 7, 0 6 Et elä -S av o 20 04 –0 8 19 9 21 2 16 8 21 17 7 50 0 82 7 7, 2 7 Et elä -P oh jan ma a 20 04 –0 8 19 9 21 1 11 6 19 21 5 43 0 80 4 6, 3 8 Ke sk i-S uo mi 20 04 –0 8 22 6 24 5 17 1 20 17 9 42 0 88 4 6, 6 9 Po hjo is- Sa vo 20 04 –0 8 20 7 27 5 16 6 17 16 7 41 1 87 4 6, 7 10 Po hjo is- Ka rja la 20 04 –0 8 19 4 31 1 18 8 17 13 8 43 1 89 2 6, 5 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i – N or th er n Fi nl an d 20 05 –0 8 79 7 1 2 65 43 8 35 2 72 5 50 7 1 4 0 86 5,3 11 Ka inu u 20 05 –0 8 19 4 29 1 11 2 18 13 7 89 0 84 2 5, 3 12 Po hjo is- Po hja nm aa 20 05 –0 8 30 1 51 3 20 7 45 27 4 66 1 1 4 07 6, 2 13 La pp i 20 05 –0 8 30 2 46 2 11 9 28 9 31 3 35 1 0 1 8 37 4, 7 Et elä os a – S ou th er n pa rt 20 05 –0 8 27 7 44 5 11 5 21 9 29 2 19 1 0 1 5 39 4, 5 En on tek iö, In ar i, U tsj ok i 20 03 25 17 4 70 22 16 0 0 29 8 5, 5 Lä hd e: Me tsä ntu tki mu sla ito s, va lta ku nn an m ets ien in ve nto int i – S ou rc e: F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 1 Forest resources 62 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 1.18 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla puulajeittain Growing stock volumes on forest and scrub land by tree species Alue Inventoitu Mänty Kuusi Koivu Muut lehtipuut Koko puusto Puustosta Region Inventory Pine Spruce Birch Other broadleaves Total volume puuntuotannon maalla Growing stock on land available for wood supply milj. m³ – mill. m³ % Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 1–10 – Whole country, national forest inventories (NFI) 1–10 VMI 1 – NFI 1 1921–24 777 481 290 40 1 588 .. VMI 2 – NFI 2 1936–38 707 502 295 56 1 560 .. VMI 2 – NFI 2 * 1936–38 624 441 257 48 1 370 .. VMI 3 – NFI 3 1951–53 672 549 282 35 1 538 .. VMI 5 – NFI 5 1964–70 655 555 244 37 1 491 .. VMI 6 – NFI 6 1971–76 686 568 224 42 1 520 .. VMI 7 – NFI 7 1977–84 745 613 249 53 1 660 .. VMI 8 – NFI 8 1986–94 865 691 277 58 1 890 .. VMI 9 – NFI 9 1996–2003 1 000 695 325 72 2 091 92,3 VMI 10 – NFI 10 2004–08 1 098 669 365 73 2 206 91,7 Kankaat – Mineral soil sites " 830 554 242 65 1 691 90,8 Suot – Mires " 268 116 123 8 515 94,6 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 1 098 669 365 73 2 206 91,7 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 647 528 239 62 1 476 96,7 0 Ahvenanmaa 2007 6 2 2 1 12 91,7 1 Rannikko 2004–08 47 41 21 7 115 97,4 Etelärannikko 2004–08 26 22 9 4 61 96,7 Pohjanmaa 2004–08 22 19 12 2 54 98,1 2 Lounais-Suomi 2004–08 67 51 20 6 144 97,2 3 Häme-Uusimaa 2004–08 40 74 22 9 145 95,9 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 51 42 16 5 114 97,4 5 Pirkanmaa 2004–08 46 57 21 5 129 97,7 6 Etelä-Savo 2004–08 73 62 28 7 171 95,9 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 86 28 22 3 140 96,4 8 Keski-Suomi 2004–08 79 60 28 7 172 97,1 9 Pohjois-Savo 2004–08 60 66 33 8 166 98,2 10 Pohjois-Karjala 2004–08 91 45 27 5 168 94,0 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 451 141 125 11 729 81,8 11 Kainuu 2005–08 96 35 25 3 159 87,4 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 128 39 40 5 212 92,0 13 Lappi 2005–08 227 67 60 4 358 73,2 Eteläosa – Southern part 2005–08 179 63 48 3 294 77,2 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 48 4 12 0 64 54,7 Mäntyyn sisältyvät muut havupuut paitsi kuusi. * VMI 2: Alueluovutuksen 1944 jälkeisten Suomen rajojen mukaan lasketut inventointitulokset. VMI 10 mukaisesta puuston tilavuudesta oli metsämaalla 2 142 milj. m³ ja kitumaalla 64 milj. m³. Pine includes other coniferous species with spruce excluded. * NFI 2: Inventory results calculated in accordance with the present borders of Finland. According to the NFI 10, growing stock volumes on forest land amounted to 2 142 million m³ and on scrub land 64 million m³. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 63 1.19 Puuston tilavuus puuntuotannon metsä- ja kitumaalla puulajeittain Volume of growing stock on forest and scrub land available for wood supply by tree species Alue Inventoitu Mänty Kuusi Koivu Muut lehtipuut Koko puusto Region Inventory Pine Spruce Birch Other broadleaves Total volume milj. m³ – mill. m³ Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 9–10 – Whole country, national forest inventories (NFI) 9–10 VMI 9 – NFI 9 1996–2003 924 644 297 65 1 930 Kankaat – Mineral soil sites " 699 533 189 58 1 478 Suot – Mires " 225 111 109 7 452 VMI 10 – NFI 10 2004–08 1 006 613 335 68 2 023 Kankaat – Mineral soil sites " 751 506 218 61 1 536 Suot – Mires " 255 107 117 8 487 Metsäkeskus, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 1 006 613 335 68 2 023 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 623 513 232 59 1 427 0 Ahvenanmaa 2007 6 2 2 1 11 1 Rannikko 2004–08 46 40 20 6 112 Etelärannikko 2004–08 25 22 9 4 59 Pohjanmaa 2004–08 21 18 11 2 53 2 Lounais-Suomi 2004–08 65 50 20 5 140 3 Häme-Uusimaa 2004–08 38 71 21 9 139 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 50 41 15 5 111 5 Pirkanmaa 2004–08 45 56 21 5 126 6 Etelä-Savo 2004–08 69 61 27 7 164 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 84 27 22 3 135 8 Keski-Suomi 2004–08 76 58 27 6 167 9 Pohjois-Savo 2004–08 59 65 32 8 163 10 Pohjois-Karjala 2004–08 85 43 26 5 158 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 383 100 103 10 596 11 Kainuu 2005–08 87 26 23 2 139 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 120 33 37 4 195 13 Lappi 2005–08 175 41 43 3 262 Eteläosa – Southern part 2005–08 146 40 38 3 227 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 30 0 5 0 35 Mäntyyn sisältyvät muut havupuut paitsi kuusi. VMI 10 mukaisesta puuston tilavuudesta oli puuntuotannon metsämaalla 1 981 milj. m³ ja puuntuotannon kitumaalla 41 milj. m³. Pine includes other coniferous species with spruce excluded. According to the NFI 10, growing stock volumes on forest land available for wood supply amounted to 1 981 million m³ and on scrub land 41 million m³. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1 Forest resources 64 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 1.20 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla omistajaryhmittäin Volume of growing stock on forest and scrub land by forest ownership category Alue Inventoitu Yksityiset Yhtiöt Valtio Muut Yhteensä Region Inventory Private Companies State Others Total 1 000 ha METSÄ- JA KITUMAA – FOREST AND SCRUB LAND Koko maa – Whole country 2004–08 1 421 205 454 124 2 206 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 1 110 164 107 95 1 476 0 Ahvenanmaa 2007 11 0 0 1 12 1 Rannikko 2004–08 92 6 4 13 115 Etelärannikko 2004–08 44 6 3 8 61 Pohjanmaa 2004–08 48 1 0 5 54 2 Lounais-Suomi 2004–08 117 9 5 13 144 3 Häme-Uusimaa 2004–08 115 8 10 12 145 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 91 14 4 5 114 5 Pirkanmaa 2004–08 98 11 10 10 129 6 Etelä-Savo 2004–08 132 19 12 7 171 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 119 4 9 8 140 8 Keski-Suomi 2004–08 122 27 16 8 172 9 Pohjois-Savo 2004–08 117 31 10 8 166 10 Pohjois-Karjala 2004–08 96 36 27 9 168 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 312 41 347 29 729 11 Kainuu 2005–08 64 22 69 3 159 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 137 11 52 12 212 13 Lappi 2005–08 110 8 226 14 358 Eteläosa – Southern part 2005–08 105 8 169 13 294 Enontekiö, Utsjoki, Inari 2003 6 0 58 1 64 PUUNTUOTANNON METSÄ- JA KITUMAA – FOREST AND SCRUB LAND AVAILABLE FOR WOOD SUPPLY Koko maa – Whole country 2004–08 1 412 203 285 122 2 023 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 1 103 162 69 92 1 427 0 Ahvenanmaa 2007 10 0 0 0 11 1 Rannikko 2004–08 91 6 2 12 112 Etelärannikko 2004–08 44 6 2 8 59 Pohjanmaa 2004–08 47 1 0 5 53 2 Lounais-Suomi 2004–08 116 9 3 13 140 3 Häme-Uusimaa 2004–08 114 8 5 12 139 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 91 13 2 5 111 5 Pirkanmaa 2004–08 98 11 8 9 126 6 Etelä-Savo 2004–08 131 19 6 7 164 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 118 4 5 8 135 8 Keski-Suomi 2004–08 122 27 11 8 167 9 Pohjois-Savo 2004–08 117 30 8 8 163 10 Pohjois-Karjala 2004–08 95 35 19 9 158 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 310 41 216 29 596 11 Kainuu 2005–08 64 22 49 3 139 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 136 11 36 12 195 13 Lappi 2005–08 110 8 131 13 262 Eteläosa – Southern part 2005–08 104 8 102 13 227 Enontekiö, Utsjoki, Inari 2003 5 0 28 1 35 Tiedot perustuvat valtakunnan metsien 10. inventointiin Enontekiötä, Inaria ja Utsjokea lukuunottamatta. Statistics are based on the results of the 10th national inventory except in the municipalities of Enontekiö, Inari and Utsjoki. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 65 1.21 Puuston keskitilavuus metsämaalla Mean growing stock volumes on forest land Alue Inventoitu Mänty Kuusi Koivu Muut lehtipuut Yhteensä Region Inventory Pine Spruce Birch Other broadleaves Total m³/ha Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 5–10 – Whole country, national forest inventories (NFI) 5–10 VMI 5 – NFI 5 1964–70 33 29 14 77 VMI 6 – NFI 6 1971–76 33 29 13 75 VMI 7 – NFI 7 1977–84 36 30 15 81 VMI 8 – NFI 8 1986–94 42 34 13 3 92 VMI 9 – NFI 9 1996–2003 47 34 15 3 100 VMI 10 – NFI 10 2004–08 53 33 17 4 107 Kankaat – Mineral soil sites " 53 36 15 4 109 Suot – Mires " 50 23 24 2 98 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 53 33 17 4 107 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 57 48 22 6 132 0 Ahvenanmaa 2007 75 34 26 18 153 1 Rannikko 2004–08 54 50 25 8 138 Etelärannikko 2004–08 66 64 26 13 168 Pohjanmaa 2004–08 46 40 25 5 115 2 Lounais-Suomi 2004–08 66 52 20 5 143 3 Häme-Uusimaa 2004–08 44 82 24 10 160 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 65 54 20 6 146 5 Pirkanmaa 2004–08 51 64 24 6 145 6 Etelä-Savo 2004–08 62 52 24 6 144 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 64 21 17 2 105 8 Keski-Suomi 2004–08 57 43 20 5 125 9 Pohjois-Savo 2004–08 45 49 24 6 124 10 Pohjois-Karjala 2004–08 62 31 19 3 116 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 47 15 13 1 76 11 Kainuu 2005–08 54 20 15 2 91 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 51 16 16 2 86 13 Lappi 2005–08 42 12 10 1 65 Eteläosa – Southern part 2005–08 40 14 11 1 66 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 53 4 6 0 63 VMI 5–7: koivu ja muut lehtipuut esitetään yhdessä. NFI 5–7: birch and other broadleaves combined. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1 Forest resources 66 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 1.22 Puuston keskitilavuus puuntuotannon metsämaalla kehitysluokittain Mean growing stock volumes on forest land available for wood supply by development class Alue Inventoitu Aukea Pieni Varttunut Nuori Varttunut Uudistus- Suojus- Siemen- Metsämaa Region Inventory uudistus- taimikko taimikko kasvatus- kasvatus- kypsä puu- puu- keskimäärin ala metsikkö metsikkö metsikkö metsikkö metsikkö Open Young Advanced Young Advanced Mature Shelter- Seed- Forest regene- seedling seedling thinning thinning stand wood tree land, ration site stand stand stand stand stand stand average m³/ha Koko maa, valtakunnan metsien 9. inventointi – Whole country, 9th national forest inventory 1996–2003 8 11 24 81 164 191 94 26 100 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 9 12 26 86 164 201 91 29 107 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 10 13 28 104 183 243 102 44 131 0 Ahvenanmaa 2007 4 18 33 122 184 229 147 72 152 1 Rannikko 2004–08 12 10 33 111 188 224 90 43 137 Etelärannikko 2004–08 15 14 40 124 203 241 92 54 167 Pohjanmaa 2004–08 10 9 29 105 171 204 85 26 115 2 Lounais-Suomi 2004–08 11 17 31 107 185 233 80 55 143 3 Häme-Uusimaa 2004–08 16 16 40 125 220 268 142 59 158 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 9 9 31 121 197 262 122 36 145 5 Pirkanmaa 2004–08 12 17 30 114 191 248 83 50 144 6 Etelä-Savo 2004–08 12 15 29 112 201 276 119 53 142 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 6 10 25 87 147 186 88 18 104 8 Keski-Suomi 2004–08 8 13 25 98 175 250 70 29 124 9 Pohjois-Savo 2004–08 11 10 25 102 176 260 32 37 124 10 Pohjois-Karjala 2004–08 9 10 21 94 168 237 80 29 114 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 8 11 24 70 116 130 73 22 73 11 Kainuu 2005–08 10 7 22 75 133 187 54 21 85 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 6 8 28 80 129 149 50 18 84 13 Lappi 2005–08 8 14 22 62 97 101 78 22 61 Eteläosa – Southern part 2005–08 8 13 21 64 100 104 88 25 62 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 23 18 26 46 68 96 73 18 56 Kehitysluokat, ks. s. 35. In young seedling stands, the height of the dominant tree storey is less than 1.3 metres. In young thinning stands, the removal consists mainly of pulpwood. In advanced thinning stands, the growing stock includes a lot of large-sized stems, and a part of the thinning removal consists of logs. In mature stands, the stand will next be subjected to forest regeneration. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 67 1.2 3 Pu us to n til av uu s p uu ta va ra laj eit ta in m et sä - j a k itu m aa lla Vo lum e of g ro wi ng st oc k b y r ou nd wo od a ss or tm en t o n fo re st an d sc ru b lan d Al ue Inv en toi tu Mä nty – Pi ne Ku us i – S pr uc e Le hti pu ut – B ro ad lea ve s Ko ko pu us to – T ot al Re gio n In ve nt or y Tu kk ipu u Ku itu pu u Hu kk a- Yh tee ns ä Tu kk ipu u Ku itu pu u Hu kk a- Yh tee ns ä Tu kk ipu u Ku itu pu u Hu kk a- Yh tee ns ä Tu kk ipu u Ku itu pu u Hu kk a- Yh tee ns ä Lo gs Pu lpw oo d pu u To ta l Lo gs Pu lpw oo d pu u To ta l Lo gs Pu lpw oo d pu u To ta l Lo gs Pu lpw oo d pu u To ta l W as te W as te W as te W as te wo od wo od wo od wo od mi lj. m³ – m ill. m ³ Ko ko m aa , v alt ak un na n m et sie n in ve nt oi nn it (V MI ) 8 –1 0 – W ho le co un try , n at io na l f or es t i nv en to rie s ( NF I) 8– 10 VM I 8 – NF I 8 19 86 –9 4 31 6,5 49 3,0 55 ,0 86 4,5 31 7,3 33 5,2 38 ,0 69 0,6 31 ,0 23 0,1 73 ,9 33 5,1 66 4,8 1 0 58 ,4 16 7,0 1 8 90 ,2 VM I 9 – NF I 9 19 96 –2 00 3 29 7,4 63 9,2 62 ,8 99 9,5 29 3,0 36 0,2 41 ,5 69 4,6 36 ,3 27 0,8 89 ,6 39 6,7 62 6,7 1 2 70 ,1 19 4,0 2 0 90 ,8 VM I 1 0 – N FI 1 0 20 04 –0 8 32 0,8 71 5,7 61 ,7 1 0 98 ,2 28 2,9 34 3,6 42 ,8 66 9,3 37 ,7 30 8,9 91 ,6 43 8,1 64 1,4 1 3 68 ,2 19 6,1 2 2 05 ,6 Ka nk aa t – M ine ra l s oil si te s " 26 8,3 52 2,1 39 ,4 82 9,8 24 6,9 27 5,5 31 ,4 55 3,8 31 ,7 21 2,0 63 ,3 30 6,9 54 6,9 1 0 09 ,6 13 4,1 1 6 90 ,6 Su ot – M ire s " 52 ,5 19 3,6 22 ,3 26 8,3 36 ,0 68 ,1 11 ,4 11 5,5 6,0 96 ,9 28 ,3 13 1,2 94 ,5 35 8,6 62 ,0 51 5,0 Me ts äk es ku ks itt ain , v alt ak un na n m et sie n 10 . in ve nt oi nt i – B y f or es try ce nt re , 1 0t h na tio na l f or es t i nv en to ry Ko ko m aa – W ho le co un try 20 04 –0 8 32 0,8 71 5,7 61 ,7 1 0 98 ,2 28 2,9 34 3,6 42 ,8 66 9,3 37 ,7 30 8,9 91 ,6 43 8,1 64 1,4 1 3 68 ,2 19 6,1 2 2 05 ,6 0– 10 Et elä -S uo m i – S ou th er n Fi nl an d 20 04 –0 8 22 4,9 39 2,7 29 ,3 64 6,8 24 4,9 25 3,4 29 ,7 52 8,0 35 ,9 21 3,6 52 ,1 30 1,7 50 5,6 85 9,8 11 1,0 1 4 76 ,4 0 Ah ve na nm aa 20 07 1,4 4,3 0,4 6,1 0,8 1,4 0,2 2,3 0,2 2,4 0,7 3,3 2,3 8,1 1,3 11 ,7 1 Ra nn ikk o 20 04 –0 8 13 ,0 31 ,7 2,4 47 ,2 15 ,2 22 ,7 2,9 40 ,8 3,1 19 ,8 4,5 27 ,4 31 ,2 74 ,2 9,8 11 5,3 Et elä ra nn ikk o 20 04 –0 8 8,7 15 ,7 1,1 25 ,5 9,7 11 ,3 1,3 22 ,3 2,5 9,3 1,7 13 ,6 20 ,9 36 ,3 4,2 61 ,4 Po hja nm aa 20 04 –0 8 4,3 16 ,0 1,3 21 ,6 5,5 11 ,4 1,6 18 ,5 0,5 10 ,5 2,8 13 ,8 10 ,3 38 ,0 5,7 54 ,0 2 Lo un ais -S uo mi 20 04 –0 8 23 ,6 40 ,8 2,6 66 ,9 23 ,1 25 ,5 2,8 51 ,4 3,0 18 ,7 3,8 25 ,5 49 ,7 84 ,9 9,1 14 3,8 3 Hä me -U us im aa 20 04 –0 8 18 ,1 20 ,8 1,4 40 ,3 37 ,4 33 ,4 3,2 74 ,0 5,2 21 ,0 4,5 30 ,7 60 ,7 75 ,2 9,1 14 5,0 4 Ka ak ko is- Su om i 20 04 –0 8 18 ,7 30 ,3 2,1 51 ,1 18 ,4 21 ,2 2,2 41 ,9 3,0 14 ,8 3,0 20 ,8 40 ,1 66 ,3 7,3 11 3,8 5 Pi rka nm aa 20 04 –0 8 18 ,2 26 ,2 1,8 46 ,1 27 ,6 26 ,5 3,2 57 ,3 4,0 18 ,5 3,5 26 ,0 49 ,8 71 ,2 8,5 12 9,4 6 Et elä -S av o 20 04 –0 8 32 ,8 38 ,0 2,7 73 ,4 30 ,4 28 ,5 3,2 62 ,1 4,9 24 ,6 6,2 35 ,7 68 ,0 91 ,0 12 ,1 17 1,1 7 Et elä -P oh jan ma a 20 04 –0 8 21 ,2 59 ,8 5,5 86 ,4 10 ,9 14 ,8 2,0 27 ,7 1,6 18 ,8 5,1 25 ,5 33 ,6 93 ,4 12 ,6 13 9,6 8 Ke sk i-S uo mi 20 04 –0 8 26 ,4 48 ,6 3,5 78 ,5 29 ,9 26 ,5 3,3 59 ,7 3,4 24 ,4 6,4 34 ,2 59 ,8 99 ,5 13 ,1 17 2,4 9 Po hjo is- Sa vo 20 04 –0 8 19 ,4 37 ,8 2,6 59 ,8 30 ,5 31 ,2 3,8 65 ,5 4,2 28 ,7 7,6 40 ,4 54 ,1 97 ,7 14 ,1 16 5,8 10 Po hjo is- Ka rja la 20 04 –0 8 32 ,1 54 ,4 4,4 90 ,8 20 ,6 21 ,8 2,8 45 ,3 3,5 22 ,0 6,8 32 ,3 56 ,2 98 ,1 14 ,0 16 8,4 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i – N or th er n Fi nl an d 20 05 –0 8 95 ,9 32 3,0 32 ,4 45 1,4 38 ,0 90 ,2 13 ,2 14 1,4 1,8 95 ,2 39 ,5 13 6,5 13 5,7 50 8,4 85 ,1 72 9,2 11 Ka inu u 20 05 –0 8 28 ,6 61 ,1 6,3 96 ,0 12 ,0 19 ,8 2,9 34 ,8 0,7 20 ,1 7,3 28 ,2 41 ,4 10 1,1 16 ,6 15 9,0 12 Po hjo is- Po hja nm aa 20 05 –0 8 24 ,6 93 ,9 9,8 12 8,3 10 ,8 25 ,0 3,6 39 ,3 0,7 33 ,9 10 ,0 44 ,6 36 ,1 15 2,7 23 ,4 21 2,2 13 La pp i 20 05 –0 8 42 ,7 16 8,0 16 ,3 22 7,1 15 ,2 45 ,4 6,7 67 ,2 0,3 41 ,2 22 ,1 63 ,7 58 ,3 25 4,6 45 ,1 35 8,0 Et elä os a – S ou th er n pa rt 20 05 –0 8 35 ,4 12 9,6 13 ,6 17 8,6 14 ,0 42 ,9 6,5 63 ,3 0,3 36 ,2 15 ,1 51 ,6 49 ,7 20 8,7 35 ,1 29 3,5 En on tek iö, In ar i, U tsj ok i 20 03 7,3 38 ,4 2,8 48 ,5 1,3 2,5 0,2 3,9 0,0 5,0 7,0 12 ,0 8,6 45 ,9 10 ,0 64 ,4 Lä hd e: Me tsä ntu tki mu sla ito s, va lta ku nn an m ets ien in ve nto int i – S ou rc e: F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 1 Forest resources 68 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue Inventoitu Mänty – Pine Kuusi – Spruce Region Inventory Puun läpimitta 1,3 m korkeudelta Yhteensä Puun läpimitta 1,3 m korkeudelta Yhteensä Tree diameter at the height of 1.3 m Total Tree diameter at the height of 1.3 m Total <20 cm 20–29,9 cm 30+ cm <20 cm 20–29,9 cm 30+ cm milj. m³ – mill.m³ Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 5 ja 9 – Whole country, national forest inventories (NFI) 5 and 9 VMI 5 – NFI 5 1964–70 212 286 124 622 252 225 71 548 VMI 9 – NFI 9 1996–2003 445 321 200 966 254 262 172 687 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 494 364 199 1 057 250 243 169 661 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 265 234 136 634 183 197 148 527 0 Ahvenanmaa 2007 1 2 2 5 1 1 1 2 1 Rannikko 2004–08 16 16 12 44 15 15 10 41 Etelärannikko 2004–08 5 8 9 23 7 8 7 22 Pohjanmaa 2004–08 10 8 3 21 9 7 3 18 2 Lounais-Suomi 2004–08 21 27 17 65 18 20 14 51 3 Häme-Uusimaa 2004–08 11 14 15 40 21 27 26 74 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 21 19 11 51 15 15 11 42 5 Pirkanmaa 2004–08 18 17 10 46 20 21 15 57 6 Etelä-Savo 2004–08 24 27 22 73 21 23 18 62 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 44 32 8 84 11 11 6 28 8 Keski-Suomi 2004–08 36 27 15 78 20 22 18 60 9 Pohjois-Savo 2004–08 28 20 11 59 23 24 18 66 10 Pohjois-Karjala 2004–08 44 32 14 90 17 17 11 45 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 229 130 64 422 67 46 21 134 11 Kainuu 2005–08 48 30 14 93 17 12 6 35 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 75 38 10 123 20 13 5 39 13 Lappi 2005–08 105 62 40 206 30 21 10 61 Eteläosa – Southern part 2005–08 91 47 25 163 29 19 9 58 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 14 14 15 43 1 1 1 3 Alue Inventoitu Lehtipuut – Broadleaves Kaikki puulajit – All tree species Region Inventory Puun läpimitta 1,3 m korkeudelta Yhteensä Puun läpimitta 1,3 m korkeudelta Yhteensä Tree diameter at the height of 1.3 m Total Tree diameter at the height of 1.3 m Total <20 cm 20–29,9 cm 30+ cm <20 cm 20–29,9 cm 30+ cm milj. m³ – mill.m³ Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 5 ja 9 – Whole country, national forest inventories (NFI) 5 and 9 VMI 5 – NFI 5 1964–70 171 54 19 271 634 591 216 1 441 VMI 9 – NFI 9 1996–2003 268 82 34 384 966 664 406 2 037 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 289 95 40 424 1 032 701 408 2 142 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 186 78 37 300 633 508 320 1 462 0 Ahvenanmaa 2007 2 1 0 3 4 3 3 10 1 Rannikko 2004–08 15 7 4 27 46 39 26 111 Etelärannikko 2004–08 5 5 3 13 17 21 19 58 Pohjanmaa 2004–08 10 3 1 14 29 18 7 53 2 Lounais-Suomi 2004–08 15 7 3 25 54 54 33 141 3 Häme-Uusimaa 2004–08 16 9 6 31 48 50 46 144 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 12 6 3 21 47 41 25 113 5 Pirkanmaa 2004–08 15 7 4 26 53 46 30 129 6 Etelä-Savo 2004–08 21 9 5 36 66 59 45 171 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 19 5 1 25 75 48 15 137 8 Keski-Suomi 2004–08 23 8 3 34 79 57 36 172 9 Pohjois-Savo 2004–08 27 10 4 40 78 54 33 165 10 Pohjois-Karjala 2004–08 22 7 3 32 83 56 28 167 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 103 17 3 124 399 193 88 680 11 Kainuu 2005–08 23 4 1 28 87 46 21 155 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 36 6 1 44 132 58 16 205 13 Lappi 2005–08 44 6 1 52 180 89 51 320 Eteläosa – Southern part 2005–08 40 6 1 47 161 73 35 268 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 4 0 0 5 19 16 16 51 Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1.24 Puuston tilavuus puiden läpimittaluokittain metsämaalla Growing stock volume by tree diameter distribution on forest land 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 69 1.25 Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla Annual increment of growing stock on forest and scrub land Alue Inventoitu Mänty Kuusi Koivu Muut lehtipuut Koko puusto Keskikasvu Region Inventory Pine Spruce Birch Other broadleaves Total Mean annual increment milj. m³/vuosi m³/ha/vuosi mill. m³/year m³/ha/year Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 1–9 – Whole country, national forest inventories (NFI) 1–9 VMI 1 – NFI 1 1921–24 24,8 15,4 14,3 54,5 2,2 VMI 2 – NFI 2 1936–38 22,7 17,6 14,0 54,3 2,2 VMI 2 * – NFI 2 * 1936–38 21,5 15,3 10,6 47,4 2,2 VMI 3 – NFI 3 1951–53 21,5 20,3 13,4 55,2 2,5 VMI 5 – NFI 5 1964–70 20,7 24,4 10,3 1,8 57,2 2,6 VMI 6 – NFI 6 1971–76 22,2 23,0 10,0 2,2 57,4 2,5 VMI 7 – NFI 7 1977–84 27,5 25,0 12,8 3,1 68,4 2,9 VMI 8 – NFI 8 1986–94 33,1 27,5 13,1 4,1 77,7 3,3 VMI 9 – NFI 9 1996–2003 39,5 27,3 15,5 4,4 86,7 3,8 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 47,37 29,79 18,31 4,07 99,54 4,4 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 28,65 24,67 13,07 3,52 69,91 6,1 0 Ahvenanmaa 2007 0,19 0,09 0,08 0,05 0,41 4,4 1 Rannikko 2004–08 1,93 1,68 0,99 0,31 4,91 5,5 Etelärannikko 2004–08 0,79 0,82 0,43 0,21 2,25 5,4 Pohjanmaa 2004–08 1,13 0,86 0,56 0,11 2,66 5,5 2 Lounais-Suomi 2004–08 2,56 2,25 1,05 0,28 6,13 5,8 3 Häme-Uusimaa 2004–08 1,61 3,33 1,15 0,52 6,61 7,2 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 2,38 2,11 0,84 0,31 5,64 7,1 5 Pirkanmaa 2004–08 1,96 2,41 1,07 0,24 5,68 6,2 6 Etelä-Savo 2004–08 3,31 3,19 1,69 0,45 8,64 7,2 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 3,94 1,21 1,13 0,16 6,43 4,6 8 Keski-Suomi 2004–08 3,62 2,79 1,62 0,41 8,44 6,0 9 Pohjois-Savo 2004–08 2,93 3,35 1,88 0,50 8,65 6,4 10 Pohjois-Karjala 2004–08 4,22 2,27 1,58 0,30 8,37 5,6 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 18,73 5,12 5,24 0,55 29,63 2,6 11 Kainuu 2005–08 4,29 1,26 1,16 0,14 6,84 3,6 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 6,05 1,68 1,90 0,26 9,89 3,6 13 Lappi 2005–08 8,39 2,19 2,18 0,15 12,90 1,9 Eteläosa – Southern part 2005–08 7,40 2,11 1,84 0,14 11,50 2,2 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 0,98 0,08 0,34 0,01 1,41 1,0 Kasvulla tarkoitetaan inventointia edeltävän viiden kasvukauden keskimääräistä vuotuista kasvua. VMI 10:n mukaisesta kasvusta oli metsämaalla 97,64 milj. m³ ja kitumaalla 1,90 milj. m³. Mäntyyn sisältyvät muut havupuut paitsi kuusi. VMI 1–3 koivu ja muut lehtipuut esitetään yhdessä. VMI 2 *: Alueluovutuksen 1944 jälkeisten Suomen rajojen mukaan lasketut inventointitulokset. Increment is the average annual increment during the last five growing periods preceding the inventory moment. According to the NFI 10, increment on forest land amounted to 97.64 million m³ and on scrub land 1.90 million m³. Pine includes coniferous species with spruce excluded. NFI 1–3 birch and other broadleaves combined. NFI 2 *: Inventory results calculated in accordance with the present borders of Finland. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1 Forest resources 70 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 1.26 Puuston vuotuinen kasvu puuntuotannon metsä- ja kitumaalla Annual increment of growing stock on forest and scrub land available for wood supply Alue Inventoitu Mänty Kuusi Koivu Muut lehtipuut Koko puusto Keskikasvu Region Inventory Pine Spruce Birch Other broadleaves Total Mean annual increment milj. m³/vuosi m³/ha/vuosi mill. m³/year m³/ha/year Koko maa – Whole country 2004–08 45,85 29,00 17,79 3,96 96,60 4,7 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 28,15 24,40 12,93 3,44 68,92 6,2 0 Ahvenanmaa 2007 0,18 0,09 0,08 0,04 0,39 4,5 1 Rannikko 2004–08 1,90 1,65 0,97 0,30 4,82 5,5 Etelärannikko 2004–08 0,77 0,81 0,42 0,20 2,20 5,5 Pohjanmaa 2004–08 1,12 0,84 0,55 0,10 2,62 5,5 2 Lounais-Suomi 2004–08 2,52 2,22 1,03 0,27 6,03 5,9 3 Häme-Uusimaa 2004–08 1,56 3,29 1,14 0,51 6,50 7,4 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 2,36 2,09 0,83 0,30 5,58 7,2 5 Pirkanmaa 2004–08 1,94 2,38 1,05 0,24 5,61 6,3 6 Etelä-Savo 2004–08 3,23 3,15 1,68 0,45 8,50 7,3 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 3,89 1,19 1,13 0,16 6,37 4,7 8 Keski-Suomi 2004–08 3,57 2,76 1,60 0,40 8,33 6,1 9 Pohjois-Savo 2004–08 2,90 3,33 1,87 0,49 8,58 6,5 10 Pohjois-Karjala 2004–08 4,10 2,24 1,56 0,29 8,20 5,7 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 17,70 4,61 4,86 0,52 27,69 3,0 11 Kainuu 2005–08 4,22 1,19 1,15 0,13 6,69 3,8 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 5,92 1,59 1,83 0,25 9,59 3,8 13 Lappi 2005–08 7,56 1,83 1,88 0,14 11,41 2,3 Eteläosa – Southern part 2005–08 6,88 1,83 1,72 0,14 10,57 2,5 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 0,67 0,01 0,16 0,00 0,84 1,0 Kasvulla tarkoitetaan inventointia edeltävän viiden kasvukauden keskimääräistä vuotuista kasvua. Tiedot perustuvat valtakunnan metsien 10. inventointiin (VMI 10) Enontekiötä, Inaria ja Utsjokea lukuunottamatta. VMI 10:n mukaisesta kasvusta oli puuntuotannon metsämaalla 95,11 milj. m³ ja kitumaalla 1,50 milj. m³. Increment is the average annual increment during the last five growing periods preceding the inventory moment. Statistics are based on the results of the 10th national inventory (NFI 10) except in the municipalities of Enontekiö, Inari and Utsjoki. According to the NFI 10, increment on forest land amounted to 95.11 million m³ and on scrub land 1.50 million m³. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 71 1.27 Puuston keskikasvu metsämaalla Mean annual increment of growing stock on forest land Alue Inventoitu Puusto Kasvu – Increment Kasvuprosentti Region Inventory Growing Mänty Kuusi Koivu Muut lehtipuut Yhteensä Annual increment stock Pine Spruce Birch Other broadleaves Total percentage m³/ha m³/ha/vuosi – m³/ha/year % Koko maa, valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) 5–9 – Whole country, national forest inventories (NFI) 5–9 VMI 5 – NFI 5 1964–70 77 .. .. .. .. 2,9 3,8 VMI 6 – NFI 6 1971–76 75 .. .. .. .. 2,9 3,9 VMI 7 – NFI 7 1977–84 81 .. .. .. .. 3,4 4,2 VMI 8 – NFI 8 1986–94 92 1,6 1,4 0,6 0,2 3,8 4,1 VMI 9 – NFI 9 1996–2003 100 1,9 1,3 0,7 0,2 4,2 4,2 Metsäkeskuksittain, valtakunnan metsien 10. inventointi – By forestry centre, 10th national forest inventory Koko maa – Whole country 2004–08 107 2,3 1,5 0,9 0,2 4,9 4,6 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 2004–08 132 2,6 2,2 1,2 0,3 6,3 4,8 0 Ahvenanmaa 2007 153 2,4 1,3 1,1 0,7 5,5 3,6 1 Rannikko 2004–08 138 2,3 2,1 1,2 0,4 5,9 4,3 Etelärannikko 2004–08 168 2,1 2,4 1,2 0,6 6,2 3,7 Pohjanmaa 2004–08 115 2,4 1,9 1,2 0,2 5,7 5,0 2 Lounais-Suomi 2004–08 143 2,5 2,3 1,1 0,3 6,1 4,3 3 Häme-Uusimaa 2004–08 160 1,8 3,7 1,3 0,6 7,3 4,6 4 Kaakkois-Suomi 2004–08 146 3,0 2,7 1,1 0,4 7,2 4,9 5 Pirkanmaa 2004–08 145 2,2 2,7 1,2 0,3 6,4 4,4 6 Etelä-Savo 2004–08 144 2,8 2,7 1,4 0,4 7,3 5,1 7 Etelä-Pohjanmaa 2004–08 105 2,9 0,9 0,9 0,1 4,8 4,6 8 Keski-Suomi 2004–08 125 2,6 2,0 1,2 0,3 6,1 4,9 9 Pohjois-Savo 2004–08 124 2,2 2,5 1,4 0,4 6,5 5,2 10 Pohjois-Karjala 2004–08 116 2,9 1,6 1,1 0,2 5,8 5,0 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 2005–08 76 2,0 0,6 0,5 0,1 3,1 4,1 11 Kainuu 2005–08 91 2,5 0,7 0,7 0,1 3,9 4,3 12 Pohjois-Pohjanmaa 2005–08 86 2,4 0,7 0,8 0,1 4,0 4,7 13 Lappi 2005–08 65 1,6 0,4 0,4 0,0 2,4 3,7 Eteläosa – Southern part 2005–08 66 1,7 0,5 0,4 0,0 2,6 3,9 Enontekiö, Inari, Utsjoki 2003 63 1,1 0,1 0,2 0,0 1,3 2,1 Kasvulla tarkoitetaan inventointiajankohtaa edeltävän viiden kasvukauden keskimääräistä vuotuista kasvua. Increment means the average annual increment during the last five growing periods preceding the inventory moment. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1 Forest resources 72 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue Yksityiset ja muut – Private and others Yhtiöt ja valtio – Companies and State Region Mänty Kuusi Koivu Muut Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Muut Yhteensä Pine Spruce Birch lehtipuut Total Pine Spruce Birch lehtipuut Total Other Other broadleaves broadleaves milj. m³ – mill. m³ METSÄ- JA KITUMAA – FOREST AND SCRUB LAND Koko maa – Whole country 30,70 24,04 14,14 3,54 72,41 16,67 5,75 4,17 0,53 27,12 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 21,35 21,19 11,01 3,16 56,71 7,30 3,47 2,07 0,36 13,19 0 Ahvenanmaa 0,18 0,09 0,08 0,05 0,39 0,01 0,00 0,00 0,00 0,02 1 Rannikko 1,79 1,55 0,90 0,28 4,51 0,14 0,13 0,09 0,04 0,39 Etelärannikko 0,68 0,70 0,35 0,17 1,91 0,11 0,12 0,08 0,03 0,34 Pohjanmaa 1,11 0,85 0,55 0,10 2,61 0,02 0,01 0,01 0,00 0,05 2 Lounais-Suomi 2,22 2,05 0,96 0,27 5,50 0,34 0,19 0,09 0,01 0,63 3 Häme-Uusimaa 1,35 3,02 1,04 0,48 5,88 0,26 0,32 0,12 0,04 0,73 4 Kaakkois-Suomi 1,89 1,86 0,75 0,29 4,79 0,49 0,25 0,09 0,02 0,85 5 Pirkanmaa 1,45 2,06 0,88 0,22 4,61 0,51 0,35 0,19 0,02 1,07 6 Etelä-Savo 2,50 2,68 1,44 0,41 7,02 0,81 0,51 0,26 0,04 1,61 7 Etelä-Pohjanmaa 3,54 1,16 1,04 0,16 5,90 0,39 0,05 0,09 0,01 0,54 8 Keski-Suomi 2,33 2,29 1,31 0,35 6,27 1,29 0,50 0,31 0,06 2,17 9 Pohjois-Savo 1,87 2,74 1,50 0,44 6,55 1,06 0,60 0,38 0,06 2,10 10 Pohjois-Karjala 2,22 1,70 1,13 0,24 5,29 2,00 0,57 0,45 0,06 3,08 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 9,35 2,84 3,13 0,37 15,70 9,38 2,28 2,11 0,17 13,93 11 Kainuu 1,89 0,57 0,62 0,08 3,15 2,40 0,69 0,54 0,06 3,69 12 Pohjois-Pohjanmaa 4,18 1,23 1,46 0,21 7,08 1,87 0,44 0,44 0,06 2,81 13 Lappi 3,28 1,04 1,05 0,09 5,47 5,11 1,15 1,12 0,06 7,44 Eteläosa – Southern part 3,15 1,04 1,01 0,09 5,29 4,26 1,07 0,83 0,05 6,20 Enontekiö, Inari, Utsjoki 0,13 0,00 0,04 0,00 0,17 0,85 0,08 0,30 0,01 1,23 PUUNTUOTANNON METSÄ- JA KITUMAA – FOREST AND SCRUB LAND AVAILABLE FOR WOOD SUPPLY Koko maa – Whole country 30,53 23,92 14,07 3,48 72,00 15,32 5,08 3,73 0,48 24,61 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 21,23 21,09 10,95 3,11 56,39 6,92 3,30 1,98 0,33 12,53 0 Ahvenanmaa 0,17 0,09 0,07 0,04 0,37 0,01 0,00 0,00 0,00 0,02 1 Rannikko 1,77 1,53 0,89 0,27 4,45 0,13 0,12 0,08 0,03 0,37 Etelärannikko 0,67 0,70 0,35 0,17 1,88 0,10 0,11 0,07 0,03 0,32 Pohjanmaa 1,10 0,83 0,54 0,10 2,57 0,02 0,01 0,01 0,00 0,05 2 Lounais-Suomi 2,21 2,03 0,95 0,26 5,45 0,31 0,18 0,08 0,01 0,58 3 Häme-Uusimaa 1,35 3,00 1,03 0,48 5,85 0,22 0,29 0,11 0,04 0,65 4 Kaakkois-Suomi 1,88 1,86 0,75 0,28 4,77 0,48 0,24 0,08 0,02 0,81 5 Pirkanmaa 1,45 2,05 0,87 0,22 4,59 0,49 0,33 0,18 0,02 1,02 6 Etelä-Savo 2,47 2,67 1,42 0,41 6,97 0,76 0,48 0,26 0,04 1,53 7 Etelä-Pohjanmaa 3,54 1,15 1,04 0,15 5,89 0,35 0,04 0,08 0,01 0,48 8 Keski-Suomi 2,33 2,29 1,30 0,34 6,26 1,25 0,48 0,29 0,06 2,07 9 Pohjois-Savo 1,86 2,73 1,49 0,43 6,52 1,03 0,60 0,37 0,06 2,06 10 Pohjois-Karjala 2,20 1,70 1,13 0,24 5,26 1,91 0,54 0,43 0,05 2,93 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 9,30 2,83 3,12 0,37 15,61 8,40 1,78 1,75 0,15 12,07 11 Kainuu 1,88 0,57 0,62 0,08 3,14 2,35 0,62 0,53 0,05 3,55 12 Pohjois-Pohjanmaa 4,15 1,23 1,45 0,21 7,03 1,77 0,36 0,38 0,05 2,56 13 Lappi 3,27 1,04 1,05 0,09 5,44 4,29 0,80 0,84 0,05 5,97 Eteläosa – Southern part 3,14 1,04 1,01 0,09 5,27 3,74 0,79 0,71 0,05 5,30 Enontekiö, Inari, Utsjoki 0,13 0,00 0,04 0,00 0,17 0,54 0,00 0,13 0,00 0,68 Tiedot perustuvat valtakunnan metsien 10. inventointiin Enontekiötä, Inaria ja Utsjokea lukuunottamatta. Statistics are based on the results of the 10th national inventory except in the municipalities of Enontekiö, Inari and Utsjoki. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1.28 Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla omistajaryhmittäin Annual increment of growing stock on forest and scrub land by forest ownership category 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 73 Alue Yksityiset ja muut – Private and others Yhtiöt ja valtio – Companies and State Region Mänty Kuusi Koivu Muut Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Muut Yhteensä Pine Spruce Birch lehtipuut Total Pine Spruce Birch lehtipuut Total Other Other broadleaves broadleaves milj. m³ – mill. m³ METSÄMAA – FOREST LAND Koko maa – Whole country 30,07 23,96 14,00 3,51 71,54 16,06 5,64 3,89 0,51 26,10 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 21,06 21,17 10,96 3,14 56,34 7,21 3,47 2,05 0,36 13,10 0 Ahvenanmaa 0,15 0,09 0,07 0,04 0,35 0,01 0,00 0,00 0,00 0,02 1 Rannikko 1,71 1,54 0,89 0,27 4,41 0,13 0,13 0,09 0,04 0,38 Etelärannikko 0,62 0,70 0,35 0,17 1,83 0,11 0,12 0,08 0,03 0,34 Pohjanmaa 1,10 0,84 0,54 0,10 2,58 0,02 0,01 0,01 0,00 0,05 2 Lounais-Suomi 2,16 2,05 0,95 0,26 5,42 0,33 0,19 0,09 0,01 0,63 3 Häme-Uusimaa 1,35 3,01 1,04 0,48 5,87 0,25 0,32 0,12 0,04 0,73 4 Kaakkois-Suomi 1,88 1,86 0,75 0,29 4,78 0,49 0,25 0,09 0,02 0,85 5 Pirkanmaa 1,45 2,05 0,87 0,22 4,60 0,51 0,35 0,19 0,02 1,06 6 Etelä-Savo 2,49 2,68 1,44 0,41 7,01 0,81 0,51 0,26 0,04 1,61 7 Etelä-Pohjanmaa 3,48 1,16 1,04 0,16 5,83 0,38 0,05 0,09 0,01 0,52 8 Keski-Suomi 2,32 2,29 1,30 0,34 6,26 1,29 0,50 0,31 0,06 2,16 9 Pohjois-Savo 1,86 2,74 1,50 0,44 6,54 1,05 0,60 0,38 0,06 2,09 10 Pohjois-Karjala 2,21 1,70 1,13 0,24 5,28 1,98 0,57 0,45 0,06 3,05 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 9,01 2,79 3,04 0,37 15,20 8,85 2,16 1,84 0,16 13,00 11 Kainuu 1,85 0,57 0,61 0,08 3,10 2,34 0,69 0,53 0,06 3,61 12 Pohjois-Pohjanmaa 4,05 1,23 1,44 0,20 6,92 1,80 0,43 0,43 0,06 2,71 13 Lappi 3,11 1,00 0,99 0,09 5,18 4,71 1,05 0,88 0,05 6,68 Eteläosa – Southern part 2,98 1,00 0,97 0,09 5,02 3,97 0,98 0,75 0,04 5,74 Enontekiö, Inari, Utsjoki 0,13 0,00 0,03 0,00 0,16 0,74 0,07 0,13 0,00 0,94 PUUNTUOTANNON METSÄMAA – FOREST LAND AVAILABLE FOR WOOD SUPPLY Koko maa – Whole country 29,91 23,85 13,93 3,46 71,15 14,90 5,01 3,59 0,46 23,96 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 20,95 21,07 10,91 3,09 56,02 6,86 3,30 1,98 0,33 12,46 0 Ahvenanmaa 0,15 0,08 0,07 0,04 0,34 0,01 0,00 0,00 0,00 0,02 1 Rannikko 1,69 1,52 0,88 0,26 4,35 0,12 0,12 0,08 0,03 0,36 Etelärannikko 0,60 0,69 0,34 0,16 1,80 0,10 0,11 0,07 0,03 0,31 Pohjanmaa 1,09 0,83 0,54 0,10 2,55 0,02 0,01 0,01 0,00 0,05 2 Lounais-Suomi 2,15 2,03 0,94 0,25 5,37 0,30 0,18 0,08 0,01 0,58 3 Häme-Uusimaa 1,34 3,00 1,03 0,47 5,84 0,22 0,29 0,11 0,04 0,65 4 Kaakkois-Suomi 1,87 1,86 0,75 0,28 4,76 0,47 0,24 0,08 0,02 0,81 5 Pirkanmaa 1,45 2,05 0,87 0,22 4,58 0,49 0,33 0,18 0,02 1,02 6 Etelä-Savo 2,46 2,67 1,42 0,41 6,96 0,76 0,48 0,25 0,04 1,53 7 Etelä-Pohjanmaa 3,48 1,15 1,04 0,15 5,82 0,34 0,04 0,08 0,01 0,47 8 Keski-Suomi 2,32 2,29 1,30 0,34 6,25 1,24 0,48 0,29 0,06 2,07 9 Pohjois-Savo 1,86 2,73 1,49 0,43 6,51 1,03 0,60 0,37 0,06 2,06 10 Pohjois-Karjala 2,19 1,70 1,13 0,24 5,25 1,89 0,54 0,43 0,05 2,91 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 8,96 2,78 3,02 0,36 15,13 8,04 1,71 1,62 0,14 11,50 11 Kainuu 1,85 0,56 0,61 0,08 3,09 2,29 0,62 0,52 0,05 3,48 12 Pohjois-Pohjanmaa 4,02 1,22 1,42 0,21 6,87 1,72 0,35 0,37 0,05 2,48 13 Lappi 3,10 0,99 0,99 0,08 5,16 4,03 0,74 0,72 0,04 5,54 Eteläosa – Southern part 2,97 0,99 0,96 0,08 5,01 3,54 0,74 0,65 0,04 4,97 Enontekiö, Inari, Utsjoki 0,13 0,00 0,03 0,00 0,16 0,49 0,01 0,07 0,00 0,57 Tiedot perustuvat valtakunnan metsien 10. inventointiin Enontekiötä, Inaria ja Utsjokea lukuunottamatta. Statistics are based on the results of the 10th national inventory except in the municipalities of Enontekiö, Inari and Utsjoki. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 1.29 Puuston vuotuinen kasvu metsämaalla omistajaryhmittäin Annual increment of growing stock on forest land by forest ownership category 1 Forest resources 74 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 1.3 0 Pu us to n po ist um a o m ist aja ry hm itt äin 20 08 To ta l d ra in by fo re st ow ne rs hip ca te go ry, 2 00 8 Me tsä ke sk us Yk sit yis me tsä t – P riv at e fo re sts Yh tiö t ja va ltio – Fo re st ind us tri es a nd S ta te Po ist um a y hte en sä – To ta l d ra in Fo re str y c en tre Mä nty Ku us i Le hti pu ut Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu ut Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu ut Yh tee ns ä Pi ne Sp ru ce Br oa dle av es To ta l Pi ne Sp ru ce Br oa dle av es To ta l Pi ne Sp ru ce Br oa dle av es To ta l mi lj. m³ – m ill. m ³ Ko ko m aa – W ho le co un try 22 ,09 19 ,90 15 ,03 57 ,02 7,7 5 3,3 3 2,0 9 13 ,17 29 ,84 23 ,24 17 ,12 70 ,19 0 –1 0 Et elä -S uo m i – S ou th er n Fi nl an d 15 ,83 17 ,93 11 ,63 45 ,39 3,9 2 2,2 3 1,0 1 7,1 7 19 ,75 20 ,16 12 ,64 52 ,55 0 Ah ve na nm aa 0,1 1 0,0 6 0,0 8 0,2 5 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,1 1 0,0 6 0,0 8 0,2 5 1 Ra nn ikk o 1,1 7 1,4 7 1,0 2 3,6 6 0,0 3 0,0 3 0,0 2 0,0 8 1,2 0 1,5 0 1,0 4 3,7 4 Et elä ra nn ikk o 0,4 9 0,6 9 0,4 4 1,6 2 0,0 3 0,0 3 0,0 1 0,0 7 0,5 2 0,7 2 0,4 5 1,6 9 Po hja nm aa 0,6 8 0,7 8 0,5 8 2,0 4 0,0 1 0,0 0 0,0 0 0,0 1 0,6 8 0,7 8 0,5 8 2,0 5 2 Lo un ais -S uo mi 1,6 8 1,8 1 0,9 4 4,4 3 0,0 7 0,0 3 0,0 2 0,1 1 1,7 5 1,8 4 0,9 6 4,5 4 3 Hä me -U us im aa 1,2 1 2,8 1 1,2 0 5,2 2 0,1 3 0,1 7 0,0 5 0,3 5 1,3 4 2,9 7 1,2 5 5,5 6 4 Ka ak ko is- Su om i 1,5 5 1,5 9 0,8 8 4,0 3 0,3 8 0,2 0 0,0 7 0,6 5 1,9 3 1,7 9 0,9 5 4,6 8 5 Pi rka nm aa 1,0 6 1,8 0 0,9 2 3,7 8 0,2 7 0,1 9 0,0 9 0,5 5 1,3 3 1,9 9 1,0 1 4,3 3 6 Et elä -S av o 2,1 4 1,9 9 1,5 0 5,6 2 0,4 5 0,3 4 0,1 1 0,9 0 2,5 8 2,3 3 1,6 1 6,5 2 7 Et elä -P oh jan ma a 2,3 3 1,0 8 1,2 1 4,6 3 0,1 5 0,0 3 0,0 3 0,2 1 2,4 8 1,1 1 1,2 5 4,8 3 8 Ke sk i-S uo mi 1,5 6 1,8 8 1,2 0 4,6 5 0,7 5 0,4 7 0,2 1 1,4 3 2,3 2 2,3 5 1,4 1 6,0 7 9 Po hjo is- Sa vo 1,3 7 2,1 5 1,6 3 5,1 5 0,6 0 0,4 3 0,2 1 1,2 4 1,9 6 2,5 8 1,8 4 6,3 9 10 Po hjo is- Ka rja la 1,6 5 1,3 0 1,0 4 3,9 9 1,1 1 0,3 4 0,2 1 1,6 6 2,7 6 1,6 4 1,2 5 5,6 5 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i – N or th er n Fi nl an d 6,2 6 1,9 7 3,4 0 11 ,63 3,8 3 1,1 1 1,0 8 6,0 1 10 ,09 3,0 8 4,4 8 17 ,64 11 Ka inu u 1,1 4 0,4 9 0,5 6 2,1 8 1,4 2 0,4 7 0,3 0 2,1 9 2,5 6 0,9 6 0,8 6 4,3 8 12 Po hjo is- Po hja nm aa 2,9 0 0,9 2 1,9 6 5,7 8 0,7 4 0,1 7 0,2 3 1,1 4 3,6 4 1,0 9 2,1 9 6,9 2 13 La pp i 2,2 2 0,5 6 0,8 8 3,6 7 1,6 7 0,4 6 0,5 5 2,6 7 3,8 9 1,0 3 1,4 3 6,3 4 Po ist um a ( 70 ,19 m ilj. m ³) on ru nk op uu ta. S iih en si sä lty vä t h ak ku uk er tym ä ( ma rkk ina ha kk uu t 5 1,6 9 m ilj. m ³, pie nta loj en po ltto pu u 6 ,49 m ilj. m ³ ja ko tita rve pu u 0 ,96 m ilj. m³ ), me tsä än ha kk uu täh tei nä jä äv ä me tsä hu kk ap uu (6 ,32 m ilj. m ³) ja luo nn on po ist um a e li l uo nta ise sti ku oll ut me tsä än jä äv ä p uu (4 ,74 m ilj. m ³). Yk sit yis me tsi in sis ält yv ät po ist um ati las toi ss a m yö s k un tie n, se ur ak un tie n j a y hte isö jen m ets ät. To ta l d ra in (7 0. 19 m ill. m ³) co ns ist s o f s te m wo od . I ts co m po ne nt s a re ro un dw oo d re m ov als (c om m er cia l r ou nd wo od re m ov als 5 1. 69 m ill. m ³, fu elw oo d of sm all -s ize d dw ell ing s 6 .4 9 m ill. m ³, an d wo of fo r h ou se ho ld us e 0. 96 m ill. m ³), lo gg ing re sid ue s ( 6, 32 m ill. m ³) an d na tu ra l d ra in (4 ,7 4 m ill. m ³). Pr iva te fo re sts in clu de h er e als o fo re sts o wn ed b y m un ici pa liti es , p ar ish es a nd o th er co lle cti ve b od ies . Lä hd e: SV T: Me tsä ntu tki mu sla ito s, me tsä tila sto llin en tie top alv elu – So ur ce : O SF : F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 75 1.31 Puuston poistuma 1980–2008 Total drain, 1980–2008 Vuosi Etelä-Suomi – Southern Finland Pohjois-Suomi – Northern Finland Koko maa – Whole country Year Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä Pine Spruce Broad- Total Pine Spruce Broad- Total Pine Spruce Broad- Total leaves leaves leaves milj. m³ – mill. m³ 1980 17,57 20,25 8,80 46,64 7,32 3,52 2,21 13,06 24,89 23,77 11,01 59,70 1981 16,20 18,62 8,87 43,70 6,60 3,49 2,21 12,31 22,80 22,11 11,08 56,01 1982 12,60 14,56 9,14 36,29 6,84 3,07 2,27 12,16 19,44 17,63 11,41 48,45 1983 13,31 14,95 8,72 36,94 7,18 3,07 2,15 12,40 20,49 18,02 10,87 49,34 1984 14,68 16,29 8,78 39,76 6,82 3,45 2,25 12,52 21,50 19,74 11,03 52,28 1985 14,95 18,31 9,84 43,07 6,46 3,03 2,61 12,11 21,41 21,34 12,45 55,18 1986 13,32 17,34 8,20 38,86 5,77 2,75 2,21 10,74 19,09 20,09 10,41 49,60 1987 14,06 18,53 9,24 41,83 6,26 3,25 2,79 12,27 20,32 21,78 12,03 54,10 1988 15,20 20,09 9,56 44,82 6,20 3,13 2,96 12,29 21,40 23,22 12,52 57,11 1989 16,32 20,00 10,14 46,46 6,21 3,15 2,92 12,27 22,53 23,15 13,06 58,73 1990 15,37 19,48 9,25 44,11 5,63 2,83 2,55 11,01 21,00 22,31 11,80 55,12 1991 11,79 16,43 7,54 35,77 4,45 2,37 2,06 8,88 16,24 18,80 9,60 44,65 1992 14,37 18,44 8,18 41,01 5,18 2,37 2,43 9,97 19,55 20,81 10,61 50,98 1993 14,64 19,84 8,82 43,31 5,64 2,47 2,38 10,47 20,28 22,31 11,20 53,78 1994 16,76 24,28 9,20 50,26 6,27 2,80 2,34 11,41 23,03 27,08 11,54 61,67 1995 17,64 24,46 10,05 52,15 6,33 2,70 2,39 11,42 23,96 27,17 12,44 63,57 1996 16,33 22,92 9,11 48,36 6,36 2,17 2,08 10,61 22,69 25,08 11,19 58,97 1997 17,96 26,50 9,98 54,44 6,78 2,36 2,17 11,31 24,74 28,86 12,15 65,75 1998 19,00 26,22 10,52 55,74 8,18 2,65 2,81 13,64 27,18 28,87 13,33 69,38 1999 18,51 26,65 10,30 55,47 8,50 2,47 2,94 13,91 27,02 29,13 13,24 69,38 2000 18,76 26,67 10,21 55,64 8,70 2,70 2,93 14,33 27,45 29,38 13,14 69,97 2001 18,07 24,91 10,16 53,13 8,71 2,86 3,02 14,59 26,78 27,77 13,18 67,72 2002 18,66 25,32 10,16 54,14 8,67 2,79 3,11 14,57 27,33 28,11 13,27 68,71 2003 19,27 24,90 10,45 54,63 9,05 3,07 3,15 15,27 28,32 27,97 13,60 69,90 2004 18,75 25,13 10,34 54,23 9,24 3,32 3,16 15,71 27,99 28,45 13,50 69,93 2005 17,72 23,67 10,39 51,78 9,10 3,17 3,29 15,55 26,81 26,84 13,67 67,33 2006 18,28 22,37 10,20 50,85 8,54 2,79 3,19 14,53 26,82 25,16 13,39 65,38 2007 20,85 24,56 11,09 56,50 9,85 3,16 3,42 16,43 30,70 27,72 14,51 72,93 2008 19,75 20,16 12,64 52,55 10,09 3,08 4,48 17,64 29,84 23,24 17,12 70,19 Poistuma on runkopuuta, johon sisältyy hakkuukertymä, metsähukkapuu ja luonnonpoistuma. Metsäkeskusrajojen muututtua 487 000 hehtaaria metsätalousmaata siirtyi alueluokituksessa Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen vuonna 1998. Drain consists of stemwood. Its components are roundwood removals, logging residues and natural drain. The borderline between southern and northern Finland changed in 1998; 487 000 ha of forestry land were re-classified as belonging to Northern Finland instead of Southern Finland. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 1 Forest resources 76 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue Runkopuu – Stems Lehvästö – Branches and foliage Region Mänty Kuusi Koivu Muut Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Muut Yhteensä Pine Spruce Birch lehtipuut Total Pine Spruce Birch lehtipuut Total Other Other broadleaves broadleaves milj. t – mill. m.t. Koko maa – Whole country 443 277 197 37 955 137 148 70 14 369 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 263 218 128 31 641 70 105 40 11 226 0 Ahvenanmaa 3 1 1 1 6 1 1 0 0 2 1 Rannikko 20 18 11 3 52 6 8 3 1 19 Etelärannikko 11 10 5 2 28 3 4 1 1 9 Pohjanmaa 9 8 6 1 24 3 4 2 0 9 2 Lounais-Suomi 29 22 11 3 64 7 10 3 1 21 3 Häme-Uusimaa 16 30 12 5 63 4 13 3 2 22 4 Kaakkois-Suomi 21 17 8 2 49 5 8 3 1 16 5 Pirkanmaa 19 23 11 2 55 5 11 3 1 20 6 Etelä-Savo 30 25 15 4 74 7 12 5 1 25 7 Etelä-Pohjanmaa 35 11 12 2 60 10 6 4 1 21 8 Keski-Suomi 32 24 15 3 74 8 12 5 1 26 9 Pohjois-Savo 24 27 17 4 73 7 14 6 1 28 10 Pohjois-Karjala 36 19 15 2 72 10 10 5 1 26 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 180 60 69 6 315 67 43 30 3 143 11 Kainuu 38 14 14 1 68 13 9 5 1 28 12 Pohjois-Pohjanmaa 52 17 22 3 93 18 11 8 1 39 13 Lappi 90 29 34 2 154 36 23 16 1 76 Alue Kannot ja juuret – Stumps and roots Elävän puuston biomassa yhteensä Region Biomass of living trees, total Mänty Kuusi Koivu Muut Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Muut Yhteensä Pine Spruce Birch lehtipuut Total Pine Spruce Birch lehtipuut Total Other Other broadleaves broadleaves milj. t – mill. m.t. Koko maa – Whole country 166 118 50 10 344 747 543 317 61 1 669 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 93 87 31 8 220 427 410 200 51 1 087 0 Ahvenanmaa 1 0 0 0 2 5 2 2 1 10 1 Rannikko 7 7 3 1 18 33 33 17 6 89 Etelärannikko 4 4 1 1 10 18 17 8 4 46 Pohjanmaa 3 3 2 0 9 15 16 10 2 42 2 Lounais-Suomi 10 8 3 1 22 46 40 17 4 107 3 Häme-Uusimaa 6 12 3 1 21 26 55 18 7 106 4 Kaakkois-Suomi 7 7 2 1 16 33 32 13 4 82 5 Pirkanmaa 7 9 3 1 19 30 43 17 4 94 6 Etelä-Savo 10 10 4 1 25 46 48 23 6 123 7 Etelä-Pohjanmaa 13 5 3 0 21 58 22 19 3 102 8 Keski-Suomi 11 10 4 1 25 51 46 23 5 125 9 Pohjois-Savo 9 11 4 1 25 40 52 27 6 126 10 Pohjois-Karjala 13 8 4 1 25 59 37 24 4 124 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 73 30 19 2 124 321 133 118 10 582 11 Kainuu 15 7 4 0 26 66 30 23 2 122 12 Pohjois-Pohjanmaa 20 8 6 1 34 90 36 36 4 166 13 Lappi 38 15 10 1 64 164 67 60 3 294 Puuston biomassalla tarkoitetaan elävien puiden runkopuun, oksien, neulasten, lehtien, kantojen ja juurien yhteenlaskettua kuiva-aineen massaa. Biomass of living trees includes dry mass of stems, branches, needles, leaves, stumps and roots. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, MELA – Source: Finnish Forest Research Institute 1.32 Puuston biomassa metsä- ja kitumaalla 2007 Biomass of trees on forest and scrub land, 2007 1Metsävarat Metsätilastollinen vuosikirja 2009 77 1.3 3 Su om en ka sv ih uo ne ka as uj en p ää st öt ja m et sie n hi ilin iel u 19 90 –2 00 7 Fi nn ish g re en ho us e ga s e m iss ion s a nd ca rb on si nk s o f f or es ts, 1 99 0– 20 07 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 mi ljo on aa to nn ia CO 2 e kv iva len ttia – m ill. m .t. C O 2 e qu iva len t SU OM EN K OK ON AI SP ÄÄ ST ÖT NA TI ON AL T OT AL E MI SS IO NS 70 ,9 68 ,7 67 ,2 69 ,2 74 ,6 71 ,2 77 ,1 75 ,7 72 ,1 71 ,5 69 ,5 74 ,7 76 ,8 84 ,5 80 ,5 68 ,7 79 ,9 78 ,3 Ma at alo us Ag ric ul tu re 7,1 6,7 6,2 6,2 6,2 6,3 6,2 6,2 6,1 5,9 6,0 5,9 5,8 5,7 5,6 5,6 5,6 5,5 En er gi a En er gy 54 ,6 53 ,2 52 ,5 54 ,4 59 ,7 56 ,3 62 ,0 60 ,3 57 ,2 56 ,6 54 ,6 59 ,9 62 ,5 70 ,0 65 ,9 54 ,3 65 ,6 63 ,6 Te ol lis uu sp ro se ss it In du st ria l p ro ce ss es 4,9 4,5 4,3 4,3 4,5 4,5 4,8 5,0 4,9 4,9 4,9 4,9 4,9 5,2 5,4 5,3 5,3 5,7 F- ka as ut F- ga se s 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 0,2 0,3 0,4 0,6 0,7 0,5 0,7 0,7 0,9 0,8 0,9 Li uo tti m ien ym . t uo tte id en kä yt tö So lve nt an d ot he r p ro du ct u se 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Jä tte et W as te 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,9 3,8 3,8 3,6 3,5 3,3 3,2 3,0 2,8 2,7 2,5 2,5 2,4 Ma an kä yt tö , m aa nk äy tö n La nd -u se , la nd -u se ch an ge -1 7,8 -3 1,5 -2 6,2 -2 4,1 -1 7,3 -1 6,6 -2 5,7 -1 9,7 -1 6,6 -1 8,5 -1 8,4 -2 1,5 -2 2,5 -2 2,5 -2 3,3 -2 8,3 -3 2,2 -2 5,3 m uu to s j a m et sä ta lo us (L UL UC F) an d fo re st ry (L UL UC F) Me tsä tal ou s Fo re str y -2 3,3 -3 7,7 -3 1,5 -3 0,0 -2 2,8 -2 3,1 -3 2,2 -2 5,0 -2 2,4 -2 4,6 -2 5,7 -3 0,1 -3 0,2 -2 9,8 -3 0,8 -3 6,4 -4 0,7 -3 2,8 Bi om as sa Bi om as s -2 6,4 -4 1,1 -3 4,2 -3 1,6 -2 2,7 -2 1,4 -2 8,8 -2 1,2 -1 8,4 -2 0,1 -2 1,6 -2 6,7 -2 7,6 -2 8,3 -3 0,2 -3 5,5 -4 0,2 -3 2,7 Ku oll ut or ga an ine n a ine s De ad o rg an ic m at te r -4 ,5 -4 ,0 -4 ,4 -5 ,3 -6 ,7 -8 ,0 -9 ,3 -9 ,4 -9 ,3 -9 ,4 -8 ,7 -7 ,7 -6 ,6 -5 ,3 -4 ,1 -4 ,2 -3 ,7 -3 ,3 Ki ve nn äis ma ide n m aa pe rä n h iili va ra sto Ca rb on st oc k i n m ine ra l s oil s -2 ,4 -2 ,4 -2 ,5 -2 ,6 -2 ,7 -2 ,8 -2 ,9 -3 ,0 -3 ,1 -3 ,3 -3 ,4 -3 ,4 -3 ,5 -3 ,6 -3 ,6 -3 ,6 -3 ,6 -3 ,6 Or ga an ist en m aid en m aa pe rä n h iili va ra sto Ca rb on st oc k i n or ga nic so ils 10 ,0 9,8 9,6 9,5 9,3 9,0 8,8 8,6 8,4 8,2 8,0 7,8 7,6 7,4 7,2 6,9 6,8 6,7 Vi lje lym aid en , la itu mi en ja Ca rb on st oc k i n so ils o f 5,7 5,4 5,2 5,5 5,9 7,0 7,0 7,0 7,1 7,7 8,2 8,5 7,7 7,9 8,1 8,1 8,6 8,5 ko ste ikk oje n h iili va ra sto cr op lan ds , g ra ss lan ds a nd w et lan ds Mu u Ot he r -0 ,3 0,8 0,1 0,4 -0 ,3 -0 ,5 -0 ,6 -1 ,6 -1 ,3 -1 ,6 -0 ,9 0,1 0,0 -0 ,6 -0 ,6 -0 ,1 -0 ,1 -0 ,9 Ta ulu ko n l uv ut ov at Eu ro op an un ion in ka sv ihu on ek aa su jen in ve nta ar ior ap or ttii n t oim ite ttu ja tie toj a. Ne ga tiiv ine n l uk u t ar ko itta a n iel ua ja po sit iiv ine n p ää stö ä. 1 k g h iilt ä v as taa 3, 67 kg hi ilid iok sid ia. Th e fig ur es in th is ta bl e ha ve b ee n en te re d in th e gr ee nh ou se g as e m iss io ns re po rt su bm itt ed to th e Eu ro pe an U ni on . Ne ga tiv e va lu es in di ca te c ar bo n di ox id e re m ov al s, p os itiv e va lu es in di ca te e m iss io ns . 1 kg c ar bo n eq ua ls to 3 .6 7 kg c ar bo n di ox id e. Lä hte et: T ila sto ke sk us ; M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: St at ist ics F inl an d; F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 1 Forest resources 78 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Suomessa on suojeltuja ja rajoitetussa metsä- talouskäytössä olevia alueita kaikkiaan 4,8 mil- joonaa hehtaaria. Näistä luokitellaan metsäksi (metsä- ja kitumaa) 3,0 miljoonaa hehtaaria eli 13 prosenttia koko metsäpinta-alasta. Valtaosa suojelluista ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevista metsistä, 2,5 miljoonaa hehtaaria, sijait- see Pohjois-Suomessa. Kokonaan hakkuiden ul- kopuolella olevia, tiukasti suojeltuja metsiä on Pohjois-Suomessa 1,8 miljoonaa (16 % metsä- pinta-alasta) ja Etelä-Suomessa 0,3 miljoonaa hehtaaria (2 %). Suojeluohjelmien mukaisia lakisääteisiä luon- nonsuojelu- tai erämaa-alueita on perustettu val- tion maille 2,8 miljoonaa hehtaaria. Yksityismailla luonnonsuojelualueita on 0,2 miljoonaa hehtaa- ria. Vuoden 2008 lopussa toteuttamistaan odot- tavien luonnonsuojeluohjelmavarausten pinta-ala oli 0,6 miljoonaa hehtaaria. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) kokeiluvaiheessa 2002–2007 kehitettiin yksityismetsien suojelua vapaaehtoisuuteen perustuen. Tällä tavoin suo- jeluun tulleiden alueiden pinta-ala oli vuoden 2008 lopussa lähes 8 000 hehtaaria. Keväällä 2008 valtioneuvosto päätti jatkaa METSO-ohjelmaa vuosina 2008–2016. Viimeisempien valtakunnan metsien in- ventointitietojen mukaan puuntuotantoon käytettävissä olevalla maalla oli metsikön met- sätaloudellista laatua alentavia tuhoja 4,7 miljoo- nalla metsämaahehtaarilla, Etelä-Suomessa 21 ja Pohjois-Suomessa 30 prosentilla pinta-alasta. Merkittävimpiä tunnistettuja tuhon aiheuttajia ovat ilmastotekijät ja sienitaudit. Kohtuullises- ti tai vakavasti harsuuntuneita oli vuonna 2008 männyistä 4, kuusista 22 ja lehtipuista 11 pro- senttia. Puiden latvusten kunto on säilynyt viime vuodet vakaana, ja Suomen metsien harsuuntu- neisuus on lievempää kuin useimmissa Euroopan maissa. Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilais- ten metsäympäristötyyppien, eliöyhteisöjen, ekosysteemi- en sekä metsissä elävien eliölajien ja niiden geneettisen perimän runsautta ja monipuolisuutta. Monimuotoi- suutta pyritään säilyttämään mm. perustamalla luon- nonsuojelualueita, turvaamalla uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja ottamalla monimuotoisuustavoitteet huomioon metsätaloudessa. Metsien monimuotoisuus ja kunto- luvussa esitetään metsien monimuotoisuutta ku- vaavia tunnuslukuja ja tietoja monimuotoisuutta edistä- vistä toimenpiteistä. Lisäksi luku sisältää tietoja metsien terveydentilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu Luonnonsuojelualueita tarvitaan sellaisten elinympä- ristöjen tai lajien säilyttämiseksi, jotka eivät menesty talousmetsissä. Tähän tarkoitukseen varattuja suojeltuja tai rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia maa-alueita on Suomessa kaikkiaan 4,8 miljoonaa hehtaaria, josta metsiä (metsä- ja kitumaata) on 3,0 miljoonaa hehtaa- ria eli 13 prosenttia koko metsäpinta-alasta. Varsinaisia suojeltuja metsiä on 2,2 miljoonaa hehtaaria, joista yli 90 prosenttia (2,0 milj. ha) on tiukasti suojeltuja eli ko- konaan hakkuutoiminnan ulkopuolella. Valtaosa suojelluista ja rajoitetussa metsätalous- käytössä olevista metsistä sijaitsee Pohjois-Suomessa, missä niitä on 2,5 miljoonaa hehtaaria eli 22 prosenttia metsäalasta. Etelä-Suomessa vastaavia metsiä on 0,5 miljoonaa hehtaaria (4 %). Pohjois-Suomen metsistä on tiukasti suojeltuja 1,8 miljoonaa hehtaaria (16 % metsäalasta) ja Etelä-Suomen 0,3 miljoonaa hehtaaria (2 %). Tässä esitetyt metsien suojelupinta-alat eroa- vat kansainvälisistä MCPFE (Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe) –luokittaisista metsien suojelutiedoista (taulukko 13.4) johtuen erilai- sesta metsän määritelmästä, luokituseroista, luokituksen Metsätilastollinen vuosikirja 2009 79 2 Metsien monimuotoisuus ja terveys ajankohdasta ja tiedon lähteestä. MCPFE-vertailussa lä- hes puolet EU:n tiukasti suojelluista metsistä (luokka 1.1) sijaitsee Suomessa. Tiedot puuntuotannon ulkopuolella olevien metsien puuston määrästä on esitetty Metsävarat- luvun (luku 1) tietotaulussa sivulla 34. Luonnonsuojelualueverkostoa on Suomessa kehitetty pääosin erilaisten luonnonsuojeluohjelmien avulla. Laki- sääteisten luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden maapinta- ala on valtion mailla 2,8 miljoonaa hehtaaria. Perustetut alueet on yleensä hankittu valtiolle, mutta myös yksityis- maille luonnonsuojelualueita on perustettu 0,2 miljoonaa hehtaaria. Vuoden 2008 aikana luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita hankittiin valtion omistukseen tai rau- hoitettiin yksityisinä suojelualueina 11 300 hehtaaria. Toteuttamistaan odottavien luonnonsuojelualueiden pin- ta-ala oli vuoden 2008 lopussa 0,6 miljoonaa hehtaaria, joten toteuttamatta oli 16 prosenttia luonnonsuojeluoh- jelmien kokonaispinta-alatavoitteesta. Luonnonsuojeluohjelmien mukaisia luonnonsuojelu- alueita (maapinta-ala 1,6 miljoonaa hehtaaria) ovat kan- sallis- ja luonnonpuistot, soiden-, lintuvesien-, rantojen-, lehtojen- ja vanhojen metsien suojelualueet sekä muut luonnonsuojelualueet. Erämaa-alueet (1,4 miljoonaa hehtaaria) ovat erämaalakiin perustuvia suojelualueita, jotka on muodostettu niiden erityisluonteen säilyttämi- seksi sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi. Natura 2000 -verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Siihen on valittu suojelukohteiksi sekä yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä että eläin- ja kasvilaje- ja. Valtaosa Natura-verkostoon sisältyvistä maa-alueista (3,6 miljoonaa hehtaaria) kuului jo aikaisemmin jonkin suojeluohjelman tai -varauksen piiriin. Lakisääteisten suojelualueiden perustaminen ei ole ainoa keino monimuotoisuuden suojelemiseksi. Etelä- Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) kokeiluvaiheessa 2002–2007 kehitettiin uusia yksityismetsien suojelukeinoja. Ne perustuivat maan- omistajan vapaaehtoisuuteen ja olivat pääasiassa mää- räaikaisia. Yksityismetsien suojelun uudet keinot olivat luonnonarvokauppa, tarjouskilpailu ja metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostot. Lisäksi uusittiin talousmetsien käsittelyohjeet ja ennallistet- tiin suojelualueita. METSOn kokonaisbudjetti vuosille 2002–2007 oli 62 miljoonaa euroa. Ohjelman toteutus- aikana suojeltujen alueiden pinta-ala yksityismetsissä oli vuoden 2008 lopussa lähes 8 000 hehtaaria. Kevääl- lä 2008 valtioneuvosto päätti jatkaa METSO-ohjelmaa vuosina 2008–2016. Metsien ennallistaminen keskittyy Metsähallituksen maille. Vuonna 2008 Metsähallituksen metsissä tehtiin erilaisia ennallistamistoimenpiteitä lähes 3 000 hehtaa- ria. Kaikkiaan ennallistamistoimenpiteitä on vuosina 2003–2008 tilastoitu yli 31 000 hehtaaria. Ennallista- mispinta-alat eivät sisällä talousmetsissä tehtyjä luon- nonhoitotöitä. Uhanalaiset lajit ja luontotyypit Suomen uhanalaiset lajit arvioitiin kolmannen kerran vuosina 1997–2000. Uhanalaisuuden arviointiperustei- ta olivat lajien runsaus, levinneisyys, kannan kehitys ja biologiset ominaisuudet. Suomen 43 000 eliölajista 15 000 tunnettiin riittävän hyvin lajin uhanalaisuuden arvioimiseksi ja niistä 1 505 luokiteltiin uhanalaisik- si. Lajit jaettiin häviämistodennäköisyyden perusteella kolmeen luokkaan: äärimmäisen uhanalaiset (249 lajia), erittäin uhanalaiset (452 lajia) ja vaarantuneet (804 la- jia). Metsät ja suot ovat ensisijainen elinympäristö 631 uhanalaiselle lajille. Metsissä elävien lajien uhkana ovat etenkin lahopuun väheneminen sekä puulajisuhteiden ja puuston ikärakenteen muutokset. Uusi uhanalaisuusarvi- ointi on parhaillaan käynnissä ja sen tulokset julkaistaan vuonna 2010. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuu- den arviointi valmistui vuonna 2008. Arvioinnissa tarkas- teltiin lähes 400 luontotyyppiä ja ihmisen niissä aiheutta- mia muutoksia. Koko maassa uhanalaisiksi arvioitiin 188 luontotyyppiä, liki puolet luontotyyppien lukumäärästä. Uhanalaisten luontotyyppien osuus Suomen pinta-alasta on kuitenkin tätä pienempi, koska monet uhanalaiset luontotyypit ovat pienialaisia. Uhanalaisten luontotyyppien osuus oli ylivoimaisesti suurin perinnebiotoopeissa (kedot, niityt ja hakamaat), joista peräti 93 prosenttia oli uhanalaisia. Seuraavaksi eniten niitä esiintyi metsissä. Luontotyyppien kannalta tärkeimpiä uhanalaistumisen syitä olivat mm. metsien uudistamis- ja hoitotoimet, ojitus ja vesien rehevöity- minen. Metsien 76 luontotyypistä uhanalaisia oli kaksi kolmasosaa. Laadullisesti uhanalaisia olivat erityisesti sellaiset nuorten metsien luontotyypit, joissa esiintyivät luonnontilaisen metsän piirteet lahopuineen. Vanhojen lehtipuuvaltaisten metsien sekä karujen kasvupaikko- jen luontotyypeissä oli puolestaan määrällistä uhanalai- suutta. Kangasmetsien luontotyypeistä (54 kpl) lähes kaksi kolmannesta oli uhanalaisia, suurin osa laadun heikkenemisen vuoksi. Äärimmäisen uhanalaisiksi luokiteltiin karukkokankaat, eteläiset jalopuulehdot ja 2 Forest biodiversity and health 80 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat. Monet vanhojen metsien luontotyypit eivät nousseet tuloksissa esiin ennalta odotetulla tavalla, koska niiden suojeluaste on korkea ja keskimääräinen laatu selvästi parempi kuin nuorissa metsissä. Talousmetsien luonnon- ja ympäristönhoito Talousmetsien luonnonhoito on yleisnimitys toimille, joilla toteutetaan puuntuotannolle rinnakkaisia metsän- käsittelytavoitteita. Luonnonhoidon toimilla vaikute- taan mm. luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, vesiensuojeluun, metsämaiseman hoitoon ja monikäyt- tömahdollisuuksien edistämiseen. Luonnonhoidon kes- keisimmät päämäärät ja menetelmät on kirjattu luonnon- suojelu- ja metsälakeihin, metsäsertifiointistandardeihin sekä metsänhoitosuosituksiin. Talousmetsissä monimuotoisuutta vaalitaan säilyt- tämällä luonnontilaisina metsälain mukaiset, erityisen tärkeät elinympäristöt, luonnonsuojelulain mukaiset met- säiset luontotyypit sekä muut arvokkaat luontokohteet. Yli puolet metsätalouden vuoksi uhanalaisiksi luokitel- luista lajeista elää ensisijaisesti näissä kohteissa. Lisäksi metsänkäsittelyssä huomioidaan monimuotoisuutta säi- lyttämällä olemassa oleva lahopuu, jättämällä eläviä sääs- töpuita, suosimalla lehtisekapuustoa ja kulottamalla. Erityisen tärkeitä elinympäristöjä on rekisteröity Suomessa kaikkiaan 143 000 hehtaaria. Niistä sijaitsi yksityismetsissä vuoden lopussa 2008 runsaat 88 000 hehtaaria. Metsähallituksen talousmetsistä vastaavia kohteita on löytynyt 42 000 hehtaaria ja metsäteolli- suusyritysten metsistä 12 000 hehtaaria. Osa erityisen tärkeistä elinympäristöistä jää kuitenkin peruskartoituk- sissa löytymättä, minkä vuoksi niiden kokonaismäärän arvioidaan olevan noin viidenneksen suurempi. Metsätalouden ympäristötuella korvataan yksityis- metsänomistajalle metsän biologisen monimuotoisuuden tai erityisen tärkeän elinympäristön ominaispiirteiden säilyttämisestä tai muusta luonnonhoidosta aiheutuvat vähäistä suuremmat lisäkustannukset tai menetykset. Ympäristötuki kohdistetaan ensisijaisesti metsälain 10 §:ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Ympäristötuen myön- tämisen edellytyksenä on, että kohteena olevan metsän hakkuuarvo on yli 4 000 euroa tai yli neljä prosenttia ha- kijan saman kunnan alueella omistamien kaikkien metsi- en hakkuuarvosta. Maa- ja metsätalousministeriö vahvis- taa hakkuuarvon laskentaan käytetyn keskikantohinnan vuosittain. Ympäristötukisopimus tehdään 10 vuoden ajaksi ja maksetaan yhdellä kertaa sopimuskauden alka- essa. Ympäristötukikohteella ei saa tehdä toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen antamaa suostumusta. Vuonna 2008 ympäristötukea myönnettiin 4,5 miljoo- naa euroa kattaen 6 600 hehtaaria. Vuosina 1997–2008 ympäristötukea on myönnetty yhteensä 25,3 miljoonaa euroa 34 400 hehtaarille. Koska tukisopimukset ovat määräaikaisia, oli ympäristötuella rahoitettuja sopimus- kohteita vuoden 2008 lopussa kaikkiaan noin 32 700 hehtaaria. Tuki metsäluonnonhoitoon kattaa luontoa ja ympä- ristöä hyödyttävistä hankkeista, kuten elinympäristöjen kartoitukset ja hoitotyöt, vesiensuojelutyöt, maiseman- hoito ym., korvatut kustannukset. Maksetun tuen suu- ruus vuonna 2008 oli 2,4 miljoonaa euroa. Tukea on vuosina 1997–2008 myönnetty kaikkiaan 29,6 miljoonaa euroa. Yksityismetsien luonnonhoidon laatua on seurattu vuodesta 1995 lähtien. Seurannassa kerätään tietoa ar- vokkaiden luontokohteiden esiintymisestä ja säilymisestä talousmetsien hakkuissa sekä monimuotoisuuden vuoksi säästetyn puuston määrästä ja laadusta. Hakkuukohteiden arvioinneissa painotetaan uudistushakkuita, koska niiden ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin kasvatus- hakkuiden. Lisäksi tietoa kerätään mm. vesiensuojelun ja maanmuokkauksen laadusta. Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen hakkuissa on seuranta-aikana parantunut selvästi ja viime vuosina lähes kaikki arvokkaat elin- ympäristöt ovat säilyneet hakkuissa ennallaan tai lähes ennallaan. Myös niillä säilyneen puuston keskitilavuus on lisääntynyt. Vuonna 2008 yksityismetsien avohakkuualoille jätet- tiin eläviä säästöpuita keskimäärin 2,8 kuutiometriä (10 puuta) ja kuollutta puuta 1,2 kuutiometriä hehtaarille. Hakkuualoille jätettyjen elävien säästöpuiden laatu oli vuonna 2008 hieman heikompi kuin aiempina vuosina, mutta kokonaisuutena tarkastellen säästöpuuston sijoit- telu ja valinta ovat parantuneet varsin tasaisesti seuran- tajakson aikana. Säästöpuita jättämällä järeän, kuolleen runkopuun ja vanhojen puuyksilöiden määrä lisääntyy talousmetsissä. Säästöpuiden valinnassa suositaan leh- tipuita, erityisesti suuria haapoja, raitoja ja tervaleppiä, ja niiden yhteyteen keskitetään tilanteen mukaan myös mäntyjä, kuusia ja koivuja vähintään 10 puun ryhmiksi. Vuoden 2008 luonnonhoidon seurannassa reilu kol- masosa hakkuualoista arvioitiin sellaisiksi, että niistä saattaa päästä ravinteita tai kiintoainesta vesistöihin. Näiltä hakkuualoilta arvioitiin vesiensuojelun onnis- tuminen puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa. Mo- 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 81 lempien toimenpiteiden osalta vesiensuojelun taso oli parempi kuin vuotta aiemmin. Yleisimmäksi puutteeksi puunkorjuussa todettiin liian kapea suojakaista hakkuu- alan ja vesistön tai pienvesien välillä; maanmuokkauk- sessa haittaa aiheutui uusien ojien kaivamisesta kiinni vanhoihin ojiin. Lahopuusto on merkittävä metsäluonnon monimuo- toisuuden rakennepiirre. Uhanalaisten ja vaateliaiden metsälajien elinoloihin voidaan myötävaikuttaa talous- metsien luonnonhoidon keinoin mm. lahopuun määrää kasvattamalla, jolloin lahopuussa elävien eliölajien elin- mahdollisuudet lisääntyvät ja alueen lajistollinen mo- ninaisuus kasvaa. Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin (VMI10) mukaan lahopuun määrä metsis- sä on lisääntynyt. Vähintään 10 senttimetrin paksuista kuollutta runkopuuta oli metsämaalla Etelä-Suomessa keskimäärin 3,3 ja Pohjois-Suomessa 9,0 kuutiometriä hehtaarilla. Kaikkiaan kuollutta puuta on metsämaalla 119 miljoonaa kuutiometriä, josta eriasteisesti lahonneen maapuun osuus oli 70 prosenttia. Metsien monimuotoi- suutta kuvaa myös puulajien vallitsevuus ja metsiköiden sekapuustoisuus, josta on esitetty tiedot Metsävarat-lu- vun taulukossa 1.11. Metsien terveys Valtakunnan metsien inventoinneissa metsätuhot luoki- tellaan niiden metsätaloudellisen merkityksen mukaan. Viimeisten valtakunnan metsien inventointitulosten mukaan tuhot laskivat puuntuotannon maalla metsikön metsänhoidollista laatuluokkaa yhteensä 4,7 miljoonalla metsämaahehtaarilla. Etelä-Suomessa laatuja alentavia tuhoja esiintyi 21 prosentilla ja Pohjois-Suomessa 30 prosentilla puuntuotannon metsämaan pinta-alasta. Ai- kaisempiin tuloksiin verrattuna tuhojen määrä supistui hieman. Etelä-Suomessa esiintyi runsaimmin rungon muotovikoja ja Pohjois-Suomessa latvatuhoja. Merkit- tävimpiä tuhon aiheuttajia olivat erilaiset ilmastotekijät ja sienitaudit. Kolmasosalla tuhoalueista tuhon syytä ei tunnistettu. Hirvieläimet olivat hirvikannan pienenemisestä huo- limatta edelleen suurin yksittäinen tuhonaiheuttaja tai- mikoissa. Talven 2008–2009 ennätyssuuret myyräkannat aiheuttivat kaikkien aikojen pahimmat tuhot taimikoissa Joensuu–Kokkola –linjan eteläpuolella. Pahiten kärsivät Häme-Uusimaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pirkan- maan ja Pohjois-Savon metsäkeskusten alueiden taimi- kot. Täysin tuhottuja taimikoita on eteläisessä Suomessa arvioitu olevan ainakin 18 000 hehtaaria ja lievemmin vahingoittunutta vielä tätäkin enemmän. Pahimmat tu- hot aiheuttivat peltomyyrät, mutta myös metsämyyrien kannat olivat erittäin runsaat. Peltomyyrät jyrsivät tai katkovat taimia talvella lumihangen sisällä aiheuttaen usein taimen kuoleman. Metsämyyrät puolestaan kalu- avat havupuiden taimien latvasilmuja ja -oksia talvella lumihangen yläpuolella, mikä aiheuttaa puille laatutap- pioita. Kesällä 2009 myyräkannat olivat tuhoalueilla jo romahtamassa. Pohjois-Suomessa myyriä oli vastaavana ajankohtana hyvin vähän. Ruskomäntypistiäisen (Neodiprion sertifer) esiin- tymät laajenivat vuonna 2008 Etelä-Pohjanmaalla noin 10 000 hehtaarin alueelle. Etelä-Savossa Saimaan alueen aiemmat esiintymät hiipuivat, mutta useita uusia tuhoalu- eita löytyi lisää. Uudessakaupungissa Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella ruskomäntypistiäistä torjuttiin 700 hehtaarin alalla levittämällä helikopterista tumamo- nisärmiövirusta. Metsäkeskuksen alueelta löytyi myös uusia tuhoalueita. Ruskomäntypistiäinen syö männyn neulaset, mikä muun muassa heikentää puiden kasvua. Terveet ja voimakkaat puut selviytyvät vaurioista, mutta muut tuhohyönteiset ja kasvitaudit iskevät myöhemmin hanakasti pistiäisen heikentämiin puihin. Tähtikudospis- tiäisen (Acantholyda posticalis) syönti Yyterin männi- köissä Porissa jatkui, mutta tuhot jäivät lievemmiksi kuin aiempina vuosina. Toisin kuin ruskomäntypistiäinen, täh- tikudospistiäinen syö myös viimeisimmin kasvukauden neulasia. Laji ei ole aiemmin aiheuttanut merkittävää vahinkoa Suomessa. Monissa Euroopan maissa viimeisen viidentoista vuoden aikana havaittuun laajamittaiseen saarnimetsi- en tuhoutumisen aiheuttanut sieni (Chalara fraxinea) löydettiin vuonna 2007 ensimmäistä kertaa Suomesta. Puolassa ja Baltian maissa sienen aiheuttama tuho on ol- lut erittäin vakavaa. Mikäli sieni on muualta maailmasta Eurooppaan kulkeutunut vieraslaji, se saattaa aiheuttaa myös suomalaisille saarnille mittavia tuhoja. Punavyökariste (Dothistroma septosporum) -nimistä männyn sienitautia on löydetty Suomessa ensi kertaa useilta paikkakunnilta pääosin keskeisen Suomen alu- eelta. Vaikka sieni tarttuu pääasiassa mäntyihin, voi se aiheuttaa taudin myös nuorissa kuusissa. Punavyökariste aiheuttaa nuorten mäntyjen neulasten ruskettumista ja varisemista ja aiheuttaa runsaana esiintyessään kasvu- tappioita, vaikka puu säilyisikin hengissä. Punavyöka- risteen levinneisyysalue on kasvanut pohjoiseen päin. Tauti on ollut erityisen tuhoisa eteläisen pallonpuoliskon mäntyviljelmillä. Viime vuosina tapahtunut koivunkierrelehtitaudin aiheuttaman viruksen nopea leviäminen viittaa siihen, 2 Forest biodiversity and health 82 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 että tauti voi jatkossa muodostua Suomessa vakavaksi uhkaksi koivun metsätaloudelliselle kasvatukselle sekä puisto- ja kaupunkipuukäytölle. Koivunkierrelehtitauti käpertää koivujen lehdet ja aiheuttaa lehtiin laajoja laik- kuja. Virus aiheuttaa koivuille vähintäänkin merkittäviä kasvutappioita, ränsistyneen yleisilmeen ja ääritapauk- sissa puun kuolemisen. Metsien kuntoon vaikuttavat ilman epäpuhtaudet Metsien kuntoon vaikuttavat yhdessä monet tekijät, ku- ten ilmasto- ja maaperäolosuhteet, puuston ikä ja laatu, metsien käsittely, metsätuhot sekä ilman epäpuhtaudet. Metsien vaurioitumisessa on usein kyse ympäristöteki- jöiden ja tuhonaiheuttajien yhteisvaikutuksesta. Tällä hetkellä kasvihuoneilmiön voimistumista ja siitä johtuvaa ilmastonmuutosta pidetään maapallon pahimpa- na ympäristöuhkana. Etenkin fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsien hävittäminen lisäävät hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Kas- vihuonekaasut estävät lämpösäteilyn paluun avaruuteen ja kohottavat maapallon keskilämpötilaa. Lämpeneminen muuttaa luontoa ja sen ennakoidaan vaikuttavan mm. puulajien menestymiseen sekä lisäävän metsätuhoja. Rikki- ja typpipäästöt happamoittavat maaperää ja vesistöjä. Metsämaasta puuttuu yleensä kasveille käyt- tökelpoista typpeä, joten typpilaskeuma voi lisätä kasvua jonkin aikaa. Rikki- ja typpipäästöt ovat pienentyneet merkittävästi 1980-luvulta, minkä seurauksena happa- moittava laskeuma on vähentynyt. Ilmastonmuutoksen ja happamoitumisen ohella yläil- makehän otsonikato ja toisaalta otsonin lisääntyminen alailmakehässä aiheuttavat ongelmia. Yläilmakehän otsoni pidättää auringon haitallista ultraviolettisäteilyä, kun taas maanpinnan läheisessä ilmakerroksessa otsoni on haitallista kasveille ja eliöille. Vuonna 2008 kasvil- lisuuden saamat kasvukauden aikaiset otsoniannokset lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna, mutta olivat kui- tenkin selvästi alle 2000-luvun keskiarvon. Raskasmetallit kuten lyijy, elohopea, kupari ja kad- mium ovat ympäristömyrkkyjä. Sammalten alkuainepi- toisuudet kuvaavat hyvin ilman kautta tulevaa raskas- metallilaskeumaa, koska ne ottavat pääosan ravinteista suoraan sadevedestä ja pintaansa kiinnittyneistä hiuk- kasista. Metsäntutkimuslaitos on mitannut sammalten alkuainepitoisuuksia vuosina 1985, 1990, 1995, 2000 ja 2005–2006. Tarkastelujakson aikana raskasmetal- lilaskeuma on pääsääntöisesti pienentynyt. Erityises- ti liikenteen aiheuttama lyijylaskeuma on vähentynyt merkittävästi lyijyttömään polttoaineeseen siirtymisen seurauksena. Nikkelilaskeuma on keskimäärin pienen- tynyt, lukuun ottamatta Koillis-Lappia, minne nikkeliä kaukokulkeutuu Venäjän puolelta. Seuraava alkuainepi- toisuuskartoitus tehdään vuosina 2010–2011. Latvuksen suhteellinen lehti- tai neulaskato eli har- suuntumisaste kuvastaa puiden yleiskuntoa, sillä yhteyt- tävän neulasmassan pieneneminen vaikuttaa puun elin- toimintoihin ja heikentää kasvukykyä. Puu luokitellaan vaurioituneeksi, kun sen lehti- tai neulaskato suhteessa harsuuntumattomaan vertailupuuhun on yli 25 prosenttia. Vuonna 2008 männyistä oli vaurioituneita 4, kuusista 22 ja lehtipuista 11 prosenttia. Puiden latvusten kunto on säilynyt viime vuodet vakaana. Suomen metsien har- suuntuneisuus on lievempää kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Metsien monimuotoisuuden ja terveyden tilastointi Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu Suojeltujen ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevien metsien pinta-ala (taulukot 2.1–2.2) perustuu Metsän- tutkimuslaitoksen vuonna 2009 julkaisemaan Metsien suojelu -tilastoon. Tilasto pohjautuu Metsien suojelun luokittelun ja tilastoinnin yhtenäistämistyöryhmän (SUTI) vuonna 2002 laatimiin tilastointiperiaatteisiin. Esitetyt pinta-alat kattavat maa-alan ilman vesialueita ja ne on koostettu Metsähallituksen, ympäristöminis- teriön, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, Met- säteollisuus ry:n ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen toimittamista tiedoista. Suojelualueet saattavat joissa- kin tapauksissa kuulua samanaikaisesti useampaan eri aluetyyppiin (esim. luonnonsuojeluohjelmaan, Natura 2000 -verkostoon jne.). Tässä tilastossa kukin alue on aina pyritty sijoittamaan yhteen, suojelutasoltaan tiukim- paan luokkaan päällekkäisen tilastoinnin välttämiseksi. Pinta-alatiedot eroavat taulukossa 13.4 (Metsien suoje- lu Euroopassa 2005) esitetyistä MCPFE-luokittaisista suojelualuetiedoista metsän määritelmän, luokitusten ja luokitusajankohdan erojen takia. Myös valtakunnan metsien inventoinneista saadut koealaotantaan perus- tuvat suojelutiedot eroavat hieman suojelualuetilastoon kerätyistä pinta-aloista (ks. tietotaulu sivu 34). Valtion mailla olevien lakisääteisten luonnonsuo- jelualueiden pinta-aloja tilastoi Metsähallitus (tau- lukko 2.3). Ympäristöministeriö julkaisee vuosittain tilaston luonnonsuojeluohjelmien toteutumistilanteesta (taulukko 2.4). 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 83 Ennallistettujen alueiden pinta-alat vuoteen 2002 asti julkaistiin ennallistamistyöryhmän mietinnössä. Näihin lukuihin on vuosittain lisätty uudet työmää- rät (taulukko 2.5). Valtakunnan metsien inventoinnin koealoilta arvi- oidaan kuolleen puuston tilavuus (taulukko 2.12). Vii- meisimmät tilastot ovat kymmenennestä inventoinnista vuosilta 2004–2008. Uhanalaiset lajit ja luontotyypit Tiedot uhanalaisista lajeista perustuvat vuonna 2000 valmistuneeseen kolmanteen uhanalaisuusarviointiin (taulukko 2.6), josta vastasi ympäristöministeriön aset- tama uhanalaisten lajien seurantatyöryhmä. Seuraava uhanalaisuusarviointi on parhaillaan käynnissä ja sen tulokset julkaistaan vuonna 2010. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuu- den arviointi valmistui vuonna 2008 Suomen ympä- ristökeskuksen (SYKE) ohjauksessa. Uhanalaisuusar- vioinnissa käytettiin kahta pääkriteeriä, jotka liittyvät luontotyypin määrän (kokonaispinta-ala tai lukumäärä) ja laadun muutokseen 1950-luvulta nykypäivään. Arvi- oinnissa luontotyypin laatu jaettiin kolmeen päätekijään, joita ovat luontotyypille ominaiset rakennepiirteet (esim. lahopuun määrä ja puustorakenteen luonnontilaisuus), luontotyyppiä ylläpitävät toiminnalliset piirteet (esim. metsäpalot ja hydrologia) ja luontotyypille ominaiset lajistolliset piirteet (esim. avainlajit ja haitalliset vie- raslajit). Luontotyypit jaettiin arvioinnissa seitsemään pääryhmään: Itämeri ja rannikko, sisävedet, suot, metsät, kalliot, perinnebiotoopit ja tunturit. Käytetyt uhanalai- suusluokat olivat: hävinnyt, äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen, vaarantunut, silmälläpidettävä ja säilyvä. Hankkeessa nimettiin 35 luontotyyppiä Suo- men kansainvälisiksi vastuuluontotyypeiksi, joiden säi- lyminen Euroopassa on suurelta osin Suomen vastuulla. Metsistä Suomen vastuuluontotyypeiksi valittiin karuja tyyppejä, kuten pohjoisboreaaliset mäntymetsät, harju- metsät ja kalliometsät. Talousmetsien luonnon- ja ympäristönhoito Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja metsäkeskuk- set ovat kartoittaneet yksityismetsien metsälain mukaiset tärkeät elinympäristöt 1998–2008 (taulukko 2.7). Met- sähallitus ja suurimmat metsäyhtiöt kartoittivat omat metsänsä. Näiden inventointien tulokset eivät ole mene- telmäerojen takia suoraan vertailukelpoisia keskenään. Metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsä- luonnon hoitohankkeisiin käytetyt valtion tuet (taulukko 2.8) perustuvat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta ja maa- ja metsätalousministeriöstä saatuihin tietoihin. Pääosalla tuista korvataan menetykset, jotka aiheutuvat erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämisestä. Metsäkeskusten vuosittain toteuttama talousmetsien luonnonhoidon laadun arviointi tuottaa tietoa arvokkai- den luontokohteiden ja elinympäristöjen säilymisestä hakkuissa, säästöpuiden määrästä ja laadusta, vesien suo- jelun tilasta sekä puunkorjuun ja maanmuokkauksen ai- heuttamista maastovaurioista (taulukot 2.9–2.11). Luon- tokohteiden ominaispiirteiden säilyminen arvioidaan neliportaisella asteikolla. Luontokohteiden ja hakkuu- alueiden säästöpuuston määrä arvioidaan silmämääräi- sesti ja niiden keskimääräinen kantoraha-arvo arvioidaan tapauskohtaisesti. Luontokohteiden ominaispiirteiden säilymistä ja säästöpuuston laatua kuvaavat termit on esitetty Metsätilastollisessa vuosikirjassa 2007. Puunkorjuun vesiensuojelua arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm. vesistöön rajoittuville alueille jätetyn suo- jakaistan riittävyyteen, ajourien sijoittamiseen sekä pien- vesien ja ojien ylityskohtien valintaan ja toteutukseen. Maanmuokkauksen vesiensuojelussa otetaan huomioon mm. muokkausalueella syntyvän lietteen leviämistä estävät toimenpiteet ja pohjavesialueiden maanpinnan käsittelyn voimakkuus. Metsien terveys Metsätuhojen esiintymistä (taulukot 2.13–2.15) seura- taan valtakunnan metsien inventoinneissa. Inventoin- nissa metsikkökuvioilta arvioidaan mahdollisen tuhon ilmiasu, syntyajankohta, aiheuttaja ja vakavuusaste. Nämä otetaan huomioon metsikön laatuluokkaa mää- ritettäessä (ks. taulukko 1.16). Tuhojen aste (taulukko 2.13) kuvaa kaikkien tuhojen yhteisvaikutusta ja se arvioidaan vertaamalla tuhometsikköä metsikön tilaan ennen tuhon syntyä. Arvioinnin kriteereinä ovat mm. puuston kasvun pieneneminen, puiden kuoleminen ja puiden vaurioitumisesta aiheutuva metsikön tukkipuu- tuotoksen väheneminen. Tuhot voivat alentaa metsikön laatua myös silloin kun se jää tuhon jälkien korjaamisen takia harvaksi. Tuhon astemääritelmät on esitetty Met- sätilastollisessa vuosikirjassa 2007. Metsäntutkimuslaitos laatii ennusteita metsätuhon- aiheuttajien esiintymisestä sekä tiedottaa ajankohtaisista metsätuhoihin ja metsien terveyteen liittyvistä aiheista. Pääpaino on ollut myyrä- ja mäntypistiäistuhojen ra- portoinnissa. Metsäpalotiedot koostetaan sisäasianministeriön 2 Forest biodiversity and health 84 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 pelastusosaston Pronto-tietokannasta (taulukko 2.16). Metsätuhojen vuotuista vaihtelua havainnollistavat Finanssialan Keskusliiton keräämät metsätuhokorva- ustiedot ja maa- ja metsätalousministeriön maksamat hirvituhokorvaukset (taulukko 2.17). Metsätalousmaas- ta on vakuutettu noin viidennes, joten tilasto ei anna kattavaa kuvaa vahinkojen aiheuttamista menetyksistä. Valtaosa metsätuhojen kustannuksista jää metsänomis- tajalle, lisäksi korvatuissa tuhoissa metsänomistajilla on omavastuuosuus. Metsien kuntoon vaikuttavat ilman epäpuhtaudet Ilmatieteen laitoksen alueelliset rikki- ja typpilaskeuma- arvot perustuvat koko maan kattavan mittausasemaver- kon tuloksiin (kuva 2.2). Ilmatieteen laitos mittaa myös ulkoilman otsonipitoisuutta yhdeksällä ilmanlaadun taus- ta-asemalla kautta koko Suomen (kuva 2.3) ja julkaisee pitoisuustuloksia myös verkkosivuillaan. Raskasmetallilaskeumaa on tutkittu Metsäntutkimus- laitoksessa 1980-luvun puolivälistä alkaen. Metsäsam- malten raskasmetallipitoisuuksien avulla on osoitettu merkittävimmät laskeuman päästölähteet, niiden vaiku- tusalueet ja laskeumassa tapahtuneet muutokset vuodesta 1985 lähtien (kuva 2.4). Suomi on osallistunut vuodesta 1985 lähtien yleiseu- rooppalaiseen metsien terveydentilan seurantaohjelmaan (ICP Forests). Vuosina 2009–2010 toiminta jatkuu EU:n Life+ -ohjelman FutMon-hankkeessa, jossa seurataan Euroopan maiden metsien terveydentilaa ja siihen vaikut- tavia tekijöitä yhteisesti sovituilla menetelmillä (kuvat 2.5 ja 2.6). Kirjallisuus – Literature Arbeten utförda inom landskapets naturreservat, naturminnen och andra skyddsobjekt år 2008. Ålands landskapsregeringen, mil- jöbyron. 2008. 25 s. Ennallistaminen suojelualueilla. Ennallistamistyöryhmän mietintö. 2003. Suomen ympäristö 618. Ympäristöministeriö. 220 s. Ihalainen, A. & Mäkelä, H. 2009. Kuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 2004–2007. Metsätieteen aikakauskirja 1/2009:35–56. Inventering av skogs- och naturvårdslagarnas skyddade biotoper– Projektrapport. Skogsbruksbyrån. Ålands landskapsstyrelse. 25.5.2004. 17 s. Metsien suojelun luokittelun ja tilastoinnin yhtenäistämistyöryhmä. 2002. Työryhmämuistio MMM 2002:15. 51 s. + liitteet. Metsien suojelu 31.12.2008. SVT Maa-, metsä ja kalatalous 2009. Metsätilastotiedote 32/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsäti- lastollinen tietopalvelu. 6 s. Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt. Kartoitus yksityismet- sissä 1998–2004. Loppuraportti. 2004. Maa- ja metsätalous- ministeriö. MMM:n julkaisuja 9/2004. 62 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008, Luonto. Suomen ympä- ristökeskus. 264 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.). 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suo- men ympäristökeskus, Helsinki. Edita. 432 s. Syrjänen, K., Horne, P., Koskela, T. & Kumela, H. (toim.). 2006. METSOn seuranta ja arviointi. Etelä-Suomen metsien moni- muotoisuusohjelman seurannan ja arvioinnin loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Metsän- tutkimuslaitos & Suomen ympäristökeskus. 348 s. + liitteet. Tapion vuositilastot 2008. 2009. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 53 s. Muut tietolähteet – Other sources of information ICP Forests, www.icp-forests.org/ Ilmatieteen laitos, www.fmi.fi/ Maa- ja metsätalousministeriö, www.mmm.fi/ Metinfo Metsätietopalvelut, www.metla.fi/metinfo/ Metsähallitus, www.metsa.fi/ Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, www.metsavastaa.net/ Sisäasiainministeriö, pelastusosasto, www.intermin.fi/ Ympäristöministeriö; Suomen ympäristökeskus, www.ymparisto.fi/ Ålands landskapsregering, www.regeringen.ax/ 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 85 Luonnonpuistot Strict nature reserves Kansallispuistot National parks Erämaa-alueet Wilderness areas Soidensuojelualueet ja -ohjelma Mire conservation areas and conservation programme Yksityiset suojelualueet Protected areas on private land Vanhojen metsien suojelualueet Conservation areas and programme for old-growth natural forests Muut suojelualueet ja -ohjelmat Other protection areas and programmes Luonnonsuojelualueiden aluerajaukset 31.12.2005 – Nature conservation areas, Dec. 31, 2005 Lähteet: Metsähallitus; Ympäristöministeriö; Metsäntutkimuslaitos Sources: Metsähallitus; Ministry of the Environment; Finnish Forest Research Institute Copyright: Metsähallitus; Suomen ympäristökeskus – Metsähallitus; Finnish Environment Institute Kuva 2.1 Luonnonsuojelualueet Figure 2.1 Nature conservation areas 2 Forest biodiversity and health 86 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Sulfaattirikki Sulphate sulphur (SO4-S) kg/ha/v Nitraattityppi Nitrate nitrogen (NO3-N) kg/ha/v Ammoniumtyppi Ammonium nitrogen (NH4-N) kg/ha/v 0,250,75 1,5 2,5 0,75 1,25 0,75 1,5 2,5 Lähde: Ilmatieteen laitos – Source: Finnish Meteorological Institute Kuva 2.2 Rikin (S) ja typen (N) laskeuma 2008 Figure 2.2 Deposition of sulphur (S) and nitrogen (N), 2008 Kittilä Ähtäri Korppoo Virolahti Lammi Kuusamo 92 94 96 98 00 02 04 06 08 µg/m³ h 0 10000 20000 30000 92 94 96 98 00 02 04 06 08 µg/m³ h 0 10000 20000 30000 92 94 96 98 00 02 04 06 08 µg/m³ h 0 10000 20000 30000 96980002 040608 µg/m³ h 0 10000 20000 30000 92 94 96 98 00 02 04 06 08 µg/m³ h 0 10000 20000 30000 40000 92 94 96 98 00 02 04 06 08 µg/m³ h 0 10000 20000 30000 20 000 µg/m³ h = metsäpuiden kriittinen annos – 20 000 µg/m³ h = critical portion for forest trees Lähde: Ilmatieteen laitos – Source: Finnish Meteorological Institute Kuva 2.3 Kasvukauden aikainen otsoniannos eräillä paikkakunnilla 1992–2008 Figure 2.3 The portion of ozone during the growing period in certain areas of Finland, 1992–2008 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 87 Lyijy (Pb) – Lead Nikkeli (Ni) – Nickel mg/kg < 2,0 2,0–4,0 4,0–6,0 6,0–8,0 8,0–10,0 10,0–12,0 12,0–14,0 >14,0 mg/kg < 2,0 2,0–4,0 4,0–6,0 6,0–8,0 8,0–10,0 10,0–12,0 12,0–14,0 >14,0 1985 1995 2005–2006 1985 1995 2005–2006 Lähde: Metsäntutkimuslaitos – Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 2.4 Sammalnäytteiden lyijy- ja nikkelipitoisuus 1985, 1995 ja 2005–2006 Figure 2.4 Lead and nickel concentration in mosses in 1985, 1995 and 2005–2006 2 Forest biodiversity and health 88 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Mänty – Pine osuus koepuista, % – % of sample trees Kuusi – Spruce Lehtipuut – 0–10 % > 10–25 % > 25–60 % > 60–100 %HarsuuntumisasteDegree of defoliation Broadleaves 90 95 00 05 0 20 40 60 80 100 90 95 00 05 90 95 00 05 0 20 40 60 80 100 Tiedot sisältävät kivennäismaiden seurantapuut. Turvemaiden seurantapuut ovat mukana 2004–07. Data includes trees on mineral soil-sites. Trees on peatland sites are also included in 2004–2007. Lähde: Metsäntutkimuslaitos – Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 2.5 Männyn, kuusen ja lehtipuiden harsuuntumisjakaumat 1986–2008 Figure 2.5 Defoliation frequency distribution for pine, spruce and broadleaves, 1986–2008 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % Tšekki Kroatia Kypros Bulgaria Slovakia Slovenia Moldova Ranska Saksa Italia Unkari Romania Norja Liettua Sveitsi Puola Ruotsi Portugali Latvia Turkki Britannia Andorra Alankomaat Kreikka Itävalta Albania Belgia Serbia Espanja Suomi Irlanti Tanska Viro Valko-Venäjä Ukraina Czech Republic Croatia Cyprus Bulgaria Slovakia Slovenia Moldova France Germany Italy Hungary Romania Norway Lithuania Switzerland Poland Sweden Portugal Latvia Turkey United Kingdom Andorra The Netherlands Greece Austria Albania Belgium Serbia Spain Finland Ireland Denmark Estonia Belarus Ukraine > 25–60 % > 60–100 % Harsuuntumisaste – Degree of defoliation Kreikan ja Portugalin tiedot ovat vuodelta 2005; Alankomaiden, Albanian ja Itävallan vuodelta 2006; Britannian, Moldovan, Romanian ja Unkarin vuodelta 2007. – Data of Greece and Portugal are from year 2005; data of Albania, Austria and the Netherlands are from year 2006; data of United Kingdom, Moldova, Romania and Hungary are from year 2007. Lähde – Source: International Co-operative Programme on Assessment and Monitoring of Air Pollution Effects on Forests, ICP Forests Kuva 2.6 Vaurioituneiden (harsuuntumisaste > 25 %) havupuiden osuus eri Euroopan maissa 2008 Figure 2.6 Proportion of damaged conifers (degree of defoliation > 25%) in various European countries, 2008 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 89 2.1 Su oj ell ut ja ra jo ite tu ss a m et sä ta lo us kä yt ös sä o lev at al ue et 31 .12 .20 08 Pr ot ec te d fo re sts a nd a re as u nd er re str ict ed fo re str y u se , D ec em be r 3 1, 2 00 8 Su oje lul uo kk a Me tsä tal ou sm aa – Fo re str y l an d Pr ot ec tio n ca te go ry Me tsä - ja ki tum aa – Fo re st an d sc ru b lan d Jo uto ma a Mu u Ka ikk iaa n – To ta l Me tsä ma a Ki tum aa Yh tee ns ä W as te la nd Ot he r Fo re st lan d Sc ru b lan d To ta l 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % Ma ap in ta -a la 20 08 5 10 0,0 2 7 35 10 0,0 22 82 0 10 0,0 3 2 59 10 0,0 18 4 10 0,0 26 26 3 10 0,0 To ta l la nd ar ea Su oj ell ut ja ra jo ite tu ss a m et sä ta lo us kä yt ös sä o lev at al ue et yh te en sä (1 +2 a+ 2b ) 1 6 86 8,4 1 2 77 46 ,7 2 9 63 13 ,0 1 7 66 54 ,2 34 18 ,4 4 7 63 18 ,1 Pr ot ec te d fo re st s a nd ar ea s u nd er re st ric te d fo re st ry u se , t ot al Su oje llu t m ets ät (1 +2 a) 1 1 18 5, 6 1 0 62 38 ,8 2 1 81 9, 6 1 5 89 48 ,8 29 16 ,0 3 7 99 14 ,5 Pr ot ec te d fo re sts Tiu ka sti su oje llu t m ets ät (1 ) 1 0 41 5, 2 1 0 07 36 ,8 2 0 48 9, 0 1 5 34 47 ,1 28 15 ,0 3 6 09 13 ,7 St ric tly p ro te cte d fo re sts Su oje llu t m ets ät, jo iss a v ar ov ais et ha kk uu t o va t m ah do llis ia (2 a) 77 0, 4 56 2, 0 13 3 0, 6 56 1, 7 2 0, 9 19 0 0, 7 Pr ot ec te d fo re sts w he re ca ut iou s f ell ing s a re p os sib le Ra joi tet us sa m ets äta lou sk äy tös sä ol ev at alu ee t ( 2b ) 56 8 2, 8 21 4 7, 8 78 2 3, 4 17 7 5, 4 5 2, 5 96 3 3, 7 Ar ea s u nd er re str ict ed fo re str y u se Ta lo us m et sä t – C om m er cia l f or es ts 18 39 9 91 ,6 1 4 58 53 ,3 19 85 7 87 ,0 1 4 93 45 ,8 15 0 81 ,6 21 50 1 82 ,0 Ma ap int a- ala pe ru stu u v alt ak un na n m ets ien 10 . in ve nto inn in (V MI 10 ) t iet oih in vu os ilta 20 04 –0 8. Su om es sa m ets ä- ja ki tum aa m uo do sta va t y hd es sä pu us toi se n a lue en , m ets än . K an sa inv äli sis sä til as toi ss a s ov ell etu n F AO :n me tsä n m ää rite lm än m uk aa n m ets ä o n a lue , jo ss a p uu sto n k yp sy ys va ihe es sa lat vu sp eit täv yy s o n y li 1 0 p ro se ntt ia ja alu ee n k ok o o n y li 0 ,5 he hta ar ia. P uid en tu lis i tä ys ika sv uis ina sa av utt aa vä hin tää n 5 m etr in pit uu s. Ti uk as ti su oj ell ut m et sä t ( 1) ei vä t o le kä yte ttä vis sä pu un tuo tan too n. Al ue illa vo ida an ho ita a j a e nn all ist aa lu on no ny mp är ist öjä ja pe rin ne luo nto tyy pp ejä se kä te hd ä t oim en pit eit ä l uo nta ise n e ko sy ste em in sä ily ttä mi se ks i ja alu ee n l uo nta ise n k eh ity ks en pa lau tta mi se ks i. N äid en al ue ide n s uo jel u t ai toi me np ite et pe ru stu va t p ää as ias sa la ke ihi n j a a se tuk sii n s ek ä v alt ion eu vo sto n h yv äk sy mi in luo nn on su oje luo hje lm iin . Su oj ell ut m et sä t, jo iss a v ar ov ais et h ak ku ut o va t m ah do llis ia (2 a) , o va t k äy tet täv iss ä p uu ntu ota nto on tie tyi n r ajo itu ks in. Lu on no nh oid on lis äk si alu eil la sa llit aa n v ar ov ais ia ha rve nn us - ja vä lje nn ys ha kk uit a t ai yk sit täi ste n pu ide n p oim int ah ak ku ita . K äy ttö ra joi tuk se t v oiv at pe ru stu a l ak ien oh ell a m m. al ue ell ist en ym pä ris tök es ku ste n t ai vir as toj en ja la ito ste n p ää tök sii n. Ra jo ite tu ss a m et sä ta lo us kä yt ös sä o lev at al ue et (2 b) ov at en sis ija ise sti m ets äta lou sk äy tös sä , m utt a l uo nn on m on im uo toi su ud en hu om ioo n o tta mi ne n, vir kis tys kä ytt ö t ai ma ise ma llis et ar vo t r ajo itta va t p uu ntu ota nto a. Al ue ita kä sit ell ää n n or ma ali a m ets än kä sit tel yä lie ve mm in ja ha kk uu alu eid en ar vo kk aim ma t lu on tok oh tee t jä tet ää n k äs itte lem ätt ä. Tiu ka sti su oje llu ist a m ets ist ä j a s uo jel lui sta m ets ist ä, joi ss a v ar ov ais et ha kk uu t o va t m ah do llis ia, kä yte tää n y hte isn im ity stä su oj ell ut m et sä t ( 1+ 2a ). To ta l la nd a re a is ba se d on th e da ta o f t he 1 0t h na tio nw ide fo re st inv en to ry (N FI 1 0) , 2 00 4– 08 . In F in la nd , f or es t a nd s cr ub la nd to ge th er fo rm a w oo de d la nd a re a, i. e. fo re st . I nt er na tio na l s ta tis tic s ap pl y FA O ’s de fin itio n to fo re st : l an d wi th tr ee c ro wn c ov er o f m or e th an 1 0 pe r c en t a nd a re a of m or e th an 0 .5 h ec ta re s. Th e tre es sh ou ld be a ble to re ac h a m ini m um h eig ht o f 5 m et er s. St ric tly p ro te ct ed fo re st s ( 1) a re n ot a va ila ble fo r w oo d pr od uc tio n. H ow ev er, o n th es e ar ea s e nv iro nm en ta l m an ag em en t is a llo we d in or de r t o co ns er ve n at ur al ec os ys te m o r t o re sto re th e ar ea ’s na tu ra l d ev elo pm en t. Th e es ta bli sh m en t a nd co ns er va tio n of th es e ar ea s a re b as ed o n sta tu to ry re gu lat ion s o r o n ot he r o rd er s o f t he a ut ho rit ies . In pr ot ec te d fo re st s w he re ca ut io us fe llin gs ar e a llo we d (2 a) th e ar ea ’s ut ilis at ion fo r w oo d pr od uc tio n is lim ite d. In a dd itio n to e nv iro nm en ta l m an ag em en t, als o ca re fu l th inn ing s a nd se lec tio n cu ttin gs a re a llo we d. Ar ea s u nd er re st ric te d fo re st ry u se (2 b) in clu de fo re sts w hic h ar e va lua ble fo r r ea so ns o f n at ur e co ns er va tio n, b ut w he re th e pr im ar y f un cti on is w oo d pr od uc tio n. Th es e ar ea s a re m an ag ed w ith m or e ca ut ion th an co m m er cia l fo re sts , b y l ea vin g th e m os t v alu ab le wi ldl ife ite m s u nt ou ch ed . St ric tly p ro te cte d fo re sts a nd p ro te cte d fo re sts w he re ca ut iou s f ell ing s a re a llo we d ar e ca lle d as p ro te ct ed fo re st s ( 1+ 2a ). Lä hd e: SV T: Me tsä ntu tki mu sla ito s, me tsä tila sto llin en tie top alv elu – So ur ce : O SF : F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 2 Forest biodiversity and health 90 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Metsäkeskus Suojeluluokka - Forest protection category Forestry centre 1 2a 1+2a 2b 1+2a+2b 1 2a 1+2a 2b 1+2a+2b Metsä- ja kitu- maan pinta-ala Forest and scrub land, total Osuus metsä- ja kitumaan pinta-alasta, % Pinta-ala, 1 000 ha – Area, 1 000 ha Proportion of the area of forest and scrub land, % Koko maa 2 048 133 2 181 782 2 963 9,0 0,6 9,6 3,4 13,0 22 820 Whole country 0–10 Etelä-Suomi 262 59 321 179 500 2,3 0,5 2,8 1,6 4,3 11 526 Southern Finland 0 Ahvenanmaa 1 1 2 0 2 1,6 0,8 2,4 0,0 2,4 94 1 Rannikko 32 2 34 9 42 3,6 0,2 3,7 1,0 4,7 897 2 Lounais-Suomi 26 4 30 15 45 2,5 0,4 2,9 1,4 4,3 1 050 3 Häme-Uusimaa 23 4 26 14 40 2,5 0,4 2,9 1,5 4,4 914 4 Kaakkois-Suomi 8 4 11 4 16 1,0 0,5 1,4 0,6 2,0 789 5 Pirkanmaa 18 6 24 18 42 2,0 0,6 2,6 2,0 4,6 909 6 Etelä-Savo 30 7 37 19 56 2,5 0,6 3,1 1,6 4,7 1 201 7 Etelä-Pohjanmaa 32 3 35 17 52 2,3 0,2 2,5 1,2 3,7 1 405 8 Keski-Suomi 28 8 36 28 64 2,0 0,6 2,5 2,0 4,5 1 408 9 Pohjois-Savo 22 8 30 14 44 1,6 0,6 2,2 1,0 3,2 1 356 10 Pohjois-Karjala 42 13 56 41 97 2,8 0,9 3,7 2,7 6,5 1 503 11–13 Pohjois-Suomi 1 786 73 1 859 603 2 462 15,8 0,7 16,5 5,3 21,8 11 294 Northern Finland 11 Kainuu 98 12 110 79 188 5,2 0,6 5,8 4,2 10,0 1 891 12 Pohjois-Pohjanmaa 141 38 178 54 232 5,1 1,4 6,5 2,0 8,5 2 737 13 Lappi 1 547 24 1 571 470 2 041 23,2 0,4 23,6 7,1 30,6 6 667 Suomessa metsä- ja kitumaa muodostavat yhdessä puustoisen alueen, metsän. Metsä- ja kitumaan pinta-ala perustuu valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI 10) tietoihin vuosilta 2004–08. Suojeluluokkien määritelmät on esitetty taulukossa 2.1. In Finland, forest and scrub land together form a wooded land area, i.e. forest. The area of forest and scrub land is based on the data of the 10th nationwide forest inventory (NFI 10), 2004–08. The definitions of the forest protection categories are presented in Table 2.1. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 2.2 Suojeltu ja rajoitetussa metsätalouskäytössä oleva metsä- ja kitumaa 31.12.2008 Protected forests and areas under restricted forestry use on forest and scrub land, December 31, 2008 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 91 2.3 La kis ää te ise t l uo nn on su oj elu - j a e rä m aa -a lu ee t v alt io n m ail la 20 09 St at ut or y n at ur e co ns er va tio n an d wi lde rn es s a re as o n St at e lan d, 2 00 9 Me tsä ke sk us Ka ns all is- Lu on no n- So ide ns uo jel u- Le hto jen - Va nh oje n m ets ien Mu ut luo nn on - Er äm aa - Yh tee ns ä Fo re str y c en tre pu ist ot pu ist ot alu ee t su oje lua lue et su oje lua lue et su oje lua lue et alu ee t To ta l Na tio na l St ric t n at ur e M ire co ns er va tio n Pr ot ec te d he rb - Pr ot ec te d old -g ro wt h Ot he r W ild er ne ss pa rk s re se rv es ar ea s ric h fo re st ar ea s fo re st ar ea s pr ot ec te d ar ea s ar ea s (3 5 k pl – a re as ) (1 9 k pl – a re as ) (1 71 kp l – ar ea s) (5 2 k pl – a re as ) (9 1 k pl – a re as ) (1 42 kp l – ar ea s) (1 2 k pl – a re as ) Ma ap int a- ala – La nd a re a, 1 0 00 h a Ko ko m aa 79 9,5 15 0,9 44 9,3 1,2 9,2 43 ,5 1 3 80 ,4 2 8 34 ,0 W ho le co un try 0– 10 Et elä -S uo m i 80 ,6 5,9 32 ,1 0,3 7,6 17 ,2 - 14 3,8 So ut he rn F in lan d 0 Ah ve na nm aa - - - - - - - - 1 Ra nn ikk o 6,0 - 0,1 0,0 0,1 3,2 - 9,5 Et elä ra nn ikk o 6,0 - 0,1 0,0 0,0 3,2 - 9,4 Po hja nm aa - - - - 0,1 0,0 - 0,1 2 Lo un ais -S uo mi 7,7 1,7 5,0 0,1 0,1 0,7 - 15 ,2 3 Hä me -U us im aa 9,2 0,2 0,5 0,0 0,8 1,0 - 11 ,6 4 Ka ak ko is- Su om i 3,5 - - 0,0 0,1 0,0 - 3,7 5 Pi rka nm aa 9,0 0,6 4,1 0,0 1,1 0,1 - 14 ,9 6 Et elä -S av o 8,0 - 1,2 0,0 1,0 0,3 - 10 ,4 7 Et elä -P oh jan ma a 13 ,1 - 12 ,8 0,0 0,9 3,2 - 30 ,0 8 Ke sk i-S uo mi 8,5 1,2 2,5 - 1,8 0,3 - 14 ,4 9 Po hjo is- Sa vo 2,9 - 0,9 0,1 0,6 1,4 - 5,9 10 Po hjo is- Ka rja la 12 ,7 2,2 5,1 - 1,0 7,0 - 28 ,0 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i 71 8,9 14 4,9 41 7,1 0,9 1,5 26 ,3 1 3 80 ,4 2 6 90 ,2 No rth er n Fi nl an d 11 Ka inu u 5,0 5,4 28 ,7 0,1 0,8 23 ,0 - 63 ,0 12 Po hjo is- Po hja nm aa 42 ,3 10 ,5 62 ,6 0,1 0,7 1,1 - 11 7,3 13 La pp i 67 1,6 12 9,0 32 5,8 0,8 - 2,2 1 3 80 ,4 2 5 09 ,9 Ta ulu kk o p er us tuu til an tee se en 26 .8. 20 09 . La kis ää tei ste n l uo nn on su oje lua lue ide n l isä ks i M ets äh all itu ks ell a o n 7 64 he hta ar ia om all a p ää tök se llä pe ru ste ttu ja luo nn on su oje lua lue ita . Yk sit yis ma ille on pe ru ste ttu yh tee ns ä n oin 6 50 0 l uo nn on su oje lua lue tta , jo ide n k ok on ais pin ta- ala on 21 8 0 00 he hta ar ia. Ah ve na nm aa lla on 1 94 7 h eh taa ria m aa ku nta ha llit uk se n p ää tök se llä pe ru ste ttu ja su oje lua lue ita . Th e da ta a re u pd at ed o n 26 A ug us t 2 00 9. M et sä ha llit us , w hic h ad m ini str at es a ll s ta te -o wn ed fo re sts , a dd itio na lly o wn s 7 64 h ec ta re s o f n at ur e co ns er va tio n ar ea s e sta bli sh ed th ro ug h th eir o wn d ec isi on -m ak ing p ow er s. Ap pr ox im at ely 6 5 00 n at ur al co ns er va tio n ar ea s c ov er ing a to ta l o f 2 18 0 00 h ec ta re s h av e be en e sta bli sh ed o n pr iva te la nd . Th er e ar e 1 94 7 he cta re s o f n at ur e co ns er va tio n ar ea s o n th e A ut on om ou s I sla nd s o f Å lan d, e sta bli sh ed b y t he d ec isi on o f t he Å lan d Pa rlia m en t. Lä hd e – S ou rc e: Me tsä ha llit us 2 Forest biodiversity and health 92 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 2.4 Lu on no ns uo jel uo hj elm ien ja -p ää tö st en to te ut um ist ila nn e 3 1.1 2.2 00 8 Im ple m en ta tio n ph as e of n at ur e co ns er va tio n pr og ra m m es , D ec em be r 3 1, 2 00 8 Lu on no ns uo jel uo hje lm a Pe ru ste tut la kis ää tei se t lu on no ns uo jel ua lue et To teu tta ma tto ma t lu on no ns uo jel uo hje lm av ar au ks et La kis ää tei se t lu on no n- jos ta Na tu re co ns er va tio n pr og ra m m e Es ta bli sh ed st at ut or y n at ur e co ns er va tio n ar ea s Na tu re co ns er va tio n ar ea s n ot ye t e sta bli sh ed su oje lua lue et ja luo n- tot eu tta ma tta Va ltio n m ail la Yk sit yis ma illa Yh tee ns ä Va ltio n m ail le Yk sit yis ma ille Yh tee ns ä no ns uo jel uo hje lm a- of w hic h On st at e lan d On p riv at e lan d To ta l On st at e lan d On p riv at e lan d To ta l va ra uk se t, y hte en sä no t y et Ma a- alu e Ve sia lue Ma a- alu e Ve sia lue Ma a- alu e Ve sia lue Yh tee ns ä Ma a- ja ve sia lue yh tee ns ä Es ta bli sh ed a nd n ot ye t es ta bli sh ed La nd a re a W at er a re a La nd a re a W at er a re a La nd a re a W at er a re a To ta l La nd a nd w at er a re a in on e es ta bli sh ed n at ur e co ns er va tio n ar ea s, to ta l 1 0 00 ha % Yh te en sä – To ta l 2 8 30 ,2 23 6,6 99 ,3 11 8,7 2 9 29 ,5 35 5,3 3 2 84 ,8 58 3,8 43 ,0 62 6,8 3 9 11 ,6 16 Ka ns all isp uis tot – Na tio na l p ar ks 79 9,4 85 ,9 - - 79 9,4 85 ,9 88 5,3 0,5 1,0 1,5 88 6,8 0 Lu on no np uis tot – St ric t n at ur e re se rv es 15 1,0 2,6 - - 15 1,0 2,6 15 3,6 - - - 15 3,6 - So ide ns uo jel u – M ire co ns er va tio n ar ea s 44 8,6 11 ,8 16 ,2 0,2 46 4,8 12 ,0 47 6,8 12 3,8 5,1 12 8,9 60 5,7 21 Lin tuv es ien su oje lu – P ro te cte d bir d we tla nd s - - 15 ,8 38 ,7 15 ,8 38 ,7 54 ,5 10 ,6 6,9 17 ,5 72 ,0 24 Ra nto jen su oje lu – S ho re lin e pr ot ec tio n ar ea s - - 25 ,8 30 ,6 25 ,8 30 ,6 56 ,4 68 ,2 9,3 77 ,5 13 3,9 58 Le hto jen su oje lu – P ro te cte d he rb -ri ch fo re st ar ea s 1,2 - 1,6 - 2,8 - 2,8 1,9 0,6 2,5 5,3 47 Va nh oje n m ets ien su oje lu – 9,2 0,2 3,0 - 12 ,2 0,2 12 ,4 26 8,8 1,7 27 0,5 28 2,9 96 Pr ot ec te d old -g ro wt h fo re st ar ea s Uu de t N atu ra 20 00 -a lue et – N ew N at ur a 20 00 a re as - - 8,1 1,7 8,1 1,7 9,8 11 0,0 18 ,4 12 8,4 13 8,2 93 Mu ut va ltio n l uo nn on su oje lua lue et – 41 ,8 26 ,1 . . 41 ,8 26 ,1 67 ,9 - . - 67 ,9 - Ot he r p ro te cte d ar ea s o n St at e lan d Mu ut yk sit yis ma ide n l uo nn on su oje lua lue et – . . 28 ,8 47 ,5 28 ,8 47 ,5 76 ,3 . - - 76 ,3 - Ot he r p ro te cte d ar ea s o n pr iva te la nd Er äm aa -a lue et – W ild er ne ss a re as 1 3 79 ,0 11 0,0 - - 1 3 79 ,0 11 0,0 1 4 89 ,0 - - - 1 4 89 ,0 - Su om en E ur oo pa n u nio nil le vu on na 19 98 an tam aa n j a m yö he mm in täy de nn ett yy n N atu ra 20 00 -e hd otu ks ee n s isä lty vis tä alu eis ta va lta os a k uu lui jo ai ka ise mm in joh on kin su oje luo hje lm aa n t ai -va ra uk se en . Uu de t N atu ra 20 00 -v er ko sto n a lue et ov at vu od en 19 98 N atu ra -p ää tök se n m uk ais ia uu sia lu on no ns uo jel ula illa to teu tet tav ia alu eit a, jot ka ei vä t k uu lu mu ihi n s uo jel uo hje lm iin . Ha rju jen su oje luo hje lm a ( no in 94 00 0 h eh taa ria ) e i s isä lly ta ulu kk oo n, ko sk a s itä to teu tet aa n p ää as ias sa m aa -a ine sla in ja -a se tuk se n p er us tee lla . Th e ar ea s i nc lud ed in th e Fi nla nd ’s su gg es tio n fo r N at ur a 20 00 a re as p re se nt ed to th e Eu ro pe an U nio n in 19 98 w ith la te r s up ple m en ts, co ve re d m ain ly na tu re co ns er va tio n ar ea s w hic h alr ea dy b elo ng ed to th e na tio na l n at ur e co ns er va tio n pr og ra m m es . Ne w Na tu ra 2 00 0 ne tw or k a re as in clu de o nly n ew N at ur a ar ea s t o be e sta bli sh ed b as ed o n th e Na tu re C on se rv at ion A ct. T he se d o no t in clu de a re as w hic h be lon g to o th er n at ur e co ns er va tio n pr og ra m m es . Th e pr og ra m m e of p ro te ct ed g la cifl uv ia l e sk er fo rm at io ns (9 4 00 0 he ct ar es ) i s no t i nc lu de d in th is ta bl e, b ec au ce it is c ar rie d ou t m os tly u nd er o th er le gi sla tio n. Lä hd e: Ym pä ris töm ini ste riö – So ur ce : M ini str y o f t he E nv iro nm en t 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 93 2.5 Metsien ennallistaminen vuoden 2008 loppuun mennessä Forest restoration completed by the end of 2008 Metsähallitus Yksityismetsät Metsäteollisuus Muut Yhteensä Non-industrial, Forest industries Others Total private forests hehtaaria – hectares Ennallistaminen yhteensä 30 461 738 160 20 31 379 Restorations completed, total Suojelualueilla tehty ennallistaminen 28 858 426 - - 29 284 Restorations completed on protected area Kivennäismaat – Mineral-soil sites 13 337 299 - - 13 636 Poltto – Burning the forest 991 .. - - 991 Pienaukotus – Creating small gaps 5 506 .. - - 5 506 Lahopuun lisääminen – Increasing dead wood 6 627 .. - - 6 627 Muut ja erittelemättömät toimenpiteet 263 299 - - 562 Other and unspecified methods Turvemaat – Mires 15 521 127 - - 15 648 Puuston poisto – Removing the trees 3 176 .. - - 3 176 Ojien tukkiminen – Filling in the ditches 15 461 .. - - 15 461 Muut ja erittelemättömät toimenpiteet 208 127 - - 335 Other and unspecified methods Talousmetsissä tehty ennallistaminen 1 603 312 160 20 2 095 Restorations completed in commercial forests Kivennäismaat – Mineral-soil sites 351 50 8 11 420 Poltto – Burning the forest 56 3 3 11 73 Pienaukotus – Creating small gaps 60 12 - - 72 Lahopuun lisääminen – Increasing dead wood 235 - - - 235 Muut ja erittelemättömät toimenpiteet - 35 5 40 Other and unspecified methods Turvemaat – Mires 1 252 262 152 9 1 675 Puuston poisto – Removing the trees 235 48 - 7 290 Ojien tukkiminen – Filling in the ditches 1 037 109 152 9 1 307 Muut ja erittelemättömät toimenpiteet - 142 - - 142 Other and unspecified methods Samalla alueella voidaan tehdä useampia ennallistamistöitä, esimerkiksi ojien tukkimista ja puuston poistoa, minkä vuoksi taulukon sarakkeet eivät kaikissa tapauksissa summaudu. Metsäteollisuuden metsien tiedot on päivitetty vuoteen 2004 asti. Various methods of restoration can be used in the same area e.g. filling in the ditches and removing the trees. Therefore all colums in the table do not entirely sum up. Restorations completed on forest industries’ forests in 2005–2008 are not included in this table. Lähteet: Metsähallitus; Metsäntutkimuslaitos; Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio; UPM Metsä; Tornator; Metsämannut Oy Sources: Metsähallitus; Finnish Forest Research Institute; Forestry Development Centre Tapio; UPM Metsä; Tornator; Metsämannut Oy 2 Forest biodiversity and health 94 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 2.6 Uhanalaisten lajien määrä 2000 Numbers of threatened species, 2000 Lajin ensisijainen Primary habitat Selkä- Selkä- Putkilo- Itiö- Sienet ja Yhteensä Osuus uhanalai- elinympäristö of species rankaiset rangattomat kasvit kasvit jäkälät Total sista lajeista Vertebrates Invertebrates Vascular Crypto- Fungi and Proportion of plants gams lichens threatened species Lajien määrä – Number of species % Lajeja kaikkiaan Species, grand total 383 26 600 3 200 5 900 6 906 43 000 Lajit, joiden uhanalai- The data was considered 346 8 599 1 208 901 4 027 15 081 suuden arviointiin sufficient for evaluation oli riittävät tiedot of threatened species Uhanalaisia kaikkiaan Threatened species, total 50 759 180 142 374 1 505 100 Metsät Forests 12 252 35 15 250 564 37 Vanhat kangasmetsät Old heathland forests 4 69 - 1 70 144 10 Muut kangasmetsät Other heathland forests 3 10 3 1 24 41 3 Vanhat lehtometsät Old herb-rich forests 1 58 - 8 32 99 7 Muut lehtometsät Other herb-rich forests 2 64 26 4 120 216 14 Harjumetsät Esker forests - 15 6 - - 21 1 Metsäpaloalueet ym. Forest-fire areas - 29 - - - 29 2 Muut Other forests 2 7 - 1 4 14 1 Suot Peatlands 1 14 18 25 9 67 4 Letot Fens - 3 17 13 4 37 2 Nevat Bogs 1 2 1 1 2 7 0 Rämeet Pine mires - 5 - - 1 6 0 Korvet Spruce mires - 2 - 9 2 13 1 Muut Other peatlands - 2 - 2 - 4 0 Vedet Watercourses 20 48 11 21 3 103 7 Rannat Shoreline areas 5 98 37 9 13 162 11 Kalliot Exposed bedrock - 11 14 56 44 125 8 Tunturipaljakat Fells 6 16 15 16 10 63 4 Perinneympäristöt ym. Man-made environments etc. 6 320 50 - 45 421 28 Valtaosa lajeista jouduttiin jättämään arvioinnin ulkopuolelle, koska niistä ei tiedetty tarpeeksi arvioinnin tekemiseksi, niiden esiintyminen Suomessa on hyvin satunnaista, Suomi ei ole lajin luontaista levinneisyysaluetta tai lajin esiintyminen täällä ei ole luonnonvaraista. The majority of the species had to be excluded from the evaluation for the following reasons: knowledge base of the species is insufficient, the species is very randomly observed, is not inherent or does not occur uncultivated in Finland. Lähde: Ympäristöministeriö – Source: Ministry of the Environment 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 95 2.7 Me ts äla in m uk ais et er ity ise n tä rk eä t e lin ym pä ris tö t y ks ity ism et sis sä 31 .12 .20 08 Es pe cia lly v al ua bl e ha bi ta ts a s de fin ed in th e Fi nn ish F or es t A ct in n on -in du st ria l, pr iva te fo re st s, D ec em be r 3 1, 2 00 8 Me tsä ke sk us Lä hte et Pu ro t ja La mm et Re he vä t Le tot Re he vä t Ka ng as me tsä - Ro tko t ja Jy rkä nte et Hi eti ko t Ka llio t, k ivi ko t Vä hä pu us - Ra nta - Yh tee ns ä Os uu s y ks ity is- Fo re str y c en tre Im m ed iat e no ro t Sm all ko rve t Eu tro ph ic leh tol aik ut sa ar ek ke et ku ru t Cl iffs a nd Sa nd y ja lou hik ot toi se t s uo t luh da t To ta l me tsi en m ets ä- su rro un din gs Br oo ks lak es Gr as s a nd fe ns Fe rti le He at hla nd Go rg es a nd un de rly ing so ils Ex po se d Sp ar se ly Al luv ial tal ou sm aa n of sp rin gs an d he rb ric h loc at ed pa tch es fo re sts o n ra vin es fo re st sta nd s be dr oc k fo re ste d fo re sts ko ko na isp int a- ala sta riv ule ts ha rd wo od - so ut h of h er b- ric h un dr ain ed an d bo uld er m ire s Sh ar e of th e to ta l sp ru ce of L ap lan d fo re st pe at lan d fie ld s ar ea o f t he p riv at e sw am ps fo re str y l an d he hta ar ia - h ec ta re s % Ko ko m aa 2 8 94 24 58 6 3 3 11 2 3 72 3 7 60 4 7 86 1 3 93 18 4 1 7 76 40 7 8 32 32 51 0 2 7 44 88 19 0 0,6 W ho le co un try 0– 10 Et elä -S uo m i 1 4 29 11 30 4 2 2 55 1 5 30 43 7 3 2 47 34 0 70 1 5 85 16 6 1 83 11 27 0 2 5 71 42 23 7 0,4 So ut he rn F in lan d 0 Ah ve na nm aa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 Ra nn ikk o 52 26 1 22 5 49 9 10 1 34 1 57 0 48 5 68 4 27 1 9 85 0, 2 2 Lo un ais -S uo mi 67 69 3 79 15 0 6 32 2 32 2 98 1 75 1 94 0 67 3 2 08 0, 3 3 Hä me -U us im aa 85 62 4 20 1 13 8 16 30 9 4 5 13 9 1 44 6 74 7 33 2 7 48 0, 3 4 Ka ak ko is- Su om i 11 0 66 3 21 3 81 29 27 6 19 0 19 7 1 32 2 70 7 95 2 7 12 0, 4 5 Pi rka nm aa 92 1 4 60 20 4 21 7 7 51 6 21 7 77 - 55 4 1 0 95 97 4 3 47 0, 6 6 Et elä -S av o 15 9 1 2 41 21 1 35 6 31 61 3 25 8 37 8 5 1 5 10 1 8 28 99 0 7 3 55 0, 7 7 Et elä -P oh jan ma a 11 2 1 0 73 20 5 99 41 12 0 10 4 20 48 1 86 7 69 3 64 3 4 46 0, 3 8 Ke sk i-S uo mi 18 6 1 2 68 28 9 16 0 62 21 7 17 10 24 4 0 62 1 1 0 80 44 4 1 99 0, 4 9 Po hjo is- Sa vo 38 0 2 3 73 15 3 11 5 30 22 7 27 6 15 8 0 33 9 1 1 85 25 8 5 2 52 0, 5 10 Po hjo is- Ka rja la 18 5 1 6 47 47 6 16 3 20 7 54 7 57 10 19 0 6 28 8 2 3 12 89 6 6 9 85 0, 8 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i 1 4 66 13 28 3 1 0 55 84 2 3 3 23 1 5 40 1 0 53 11 4 19 1 25 1 6 50 21 24 0 17 3 45 95 3 0,8 No rth er n Fi nl an d 11 Ka inu u 24 8 1 4 85 26 7 15 1 42 3 25 4 54 15 41 3 22 6 50 7 10 6 3 7 79 0, 4 12 Po hjo is- Po hja nm aa 35 8 7 1 88 52 5 33 9 2 8 99 79 6 67 3 39 18 22 1 3 60 20 63 9 65 34 92 2 1, 7 13 La pp i 86 0 4 6 10 26 3 35 2 1 49 0 32 6 59 13 2 - 63 94 2 7 2 52 0, 3 Me tsä tal ou sm aa n p int a- ala pe ru stu u v alt ak un na n m ets ien 10 . in ve nto inn in (V MI 10 ) t iet oih in vu os ilta 20 04 –0 8. Ah ve na nm aa lla on m aa ku nta ha llit uk se n m ets äto im ist on te ke mä ss ä k ar toi tuk se ss a l uo kit elt u s uo jel tav iks i e lin ym pä ris töi ks i (‘ Sä rsk ilt hä ns yn sk rä va nd e b iot op er ’ ja ‘S är sk ilt sk yd ds vä rd a b iot op er ’) 1 06 6 h a, 0,9 pr os en ttia yk sit yis me tsi en m ets äta lou sm aa n p int a- ala sta . Th e ar ea o f t he fo re str y l an d is ba se d on th e da ta o f t he 1 0t h na tio nw ide fo re st inv en to ry (N FI 1 0) , 2 00 4– 08 . On th e A ut on om ou s I sla nd s o f Å lan d, th er e ar e co ns er ve d ha bit at s t ot all ing 1 0 66 h ec ta re s – 0 .9 p er ce nt o f t ot al pr iva te fo re str y l an d. Lä hd e: Me tsä tal ou de n k eh ittä mi sk es ku s T ap io – S ou rc e: F or es try D ev elo pm en t C en tre Ta pio 2 Forest biodiversity and health 96 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue Vuosi Ympäristötuki Tuki metsäluonnonhoitoon Region Year Grants for maintaining biodiversity Grants for management of forest nature 1 000 € Tuettu pinta-ala, ha 1 000 € Area granted, ha Koko maa – Whole country 1997 76 37 2 038 1998 300 135 1 809 1999 751 250 2 421 2000 1 370 1 584 3 082 2001 1 546 1 299 2 792 2002 1 475 1 971 2 649 2003 1 375 2 574 2 819 2004 2 588 3 538 2 456 2005 3 113 3 094 2 315 2006 4 104 5 892 2 446 2007 4 104 7 364 2 459 Metsäkeskus 2008 4 507 6 648 2 352 Forestry centre 0 Ahvenanmaa - - - 1 Rannikko 486 423 214 2 Lounais-Suomi 167 78 166 3 Häme-Uusimaa 413 198 136 4 Kaakkois-Suomi 289 124 51 5 Pirkanmaa 266 188 144 6 Etelä-Savo 210 167 255 7 Etelä-Pohjanmaa 165 166 350 8 Keski-Suomi 321 187 154 9 Pohjois-Savo 462 227 247 10 Pohjois-Karjala 313 235 235 11 Kainuu 147 228 95 12 Pohjois-Pohjanmaa 1227 4 380 62 13 Lappi 41 48 243 Metsätalouden ympäristötuella korvataan metsänomistajalle metsän biologisen monimuotoisuuden tai erityisen tärkeän elinympäristön säilyttämisestä tai muusta luonnonhoidosta aiheutuvia lisäkustannuksia tai menetyksiä. Taulukossa esitetyt pinta-alat kattavat vuosittain solmitut uudet ympäristösopimukset, jotka tehdään 10 vuoden ajaksi. Vuoden 2008 lopussa voimassa olevia sopimuksia oli kaikkiaan 32 683 hehtaaria. Tuki metsäluonnonhoitoon kattaa luontoa ja ympäristöä hyödyttävistä hankkeista, kuten elinympäristöjen kartoitukset ja hoitotyöt, vesiensuojelutyöt, maisemanhoito ym., korvatut kustannukset. Grants for maintaining biodiversity cover costs compensated from state grants for a forest owner when maintaining biodiversity or especially valuable habitats or of the other nature management. Areas presented annually cover the agreements made, which are valid for 10 years. At the end of 2008, the total area of all agreements in force was 32 683 hectares. Grants for the management of forest nature cover compensations for various forest nature management projects, such as protection of waters, landscapes, etc. Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö; Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio – Sources: Ministry of Agriculture and Forestry; Forestry Development Centre Tapio 2.8 Valtion tuet metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsäluonnon hoitohankkeisiin 1997–2008 State grants maintaining biodiversity and management of forest nature in non-industrial, private forests, 1997–2008 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 97 2.9 Ar vo kk aid en el in ym pä ris tö jen o m in ais pi irt eid en ja p uu st on sä ily m in en yk sit yis m et sie n ha kk ui ss a 1 99 6– 20 08 Pr es er vin g th e sp ec ial fe at ur es a nd re ta ine d sto ck o f v alu ab le ha bit at s i n ro un dw oo d re m ov als in n on -in du str ial , p riv at e fo re sts , 1 99 6– 20 08 Al ue Vu os i Om ina isp iirt eid en sä ily mi ne n – P re se rv ing th e sp ec ial fe at ur es Ko hte illa sä ily ny t p uu sto – Re ta ine d sto ck Lu on tok oh tee t – V alu ab le ha bit at s Re gio n Ye ar En na lla an Lä he s e nn all aa n Os ak si Ei la ink aa n Yh tee ns ä Til av uu s – V olu m e Ar vo Lu ku mä är ä Ke sk im ää rä ine n Co m ple te ly Al m os t c om ple te ly Pa rtl y No t a t a ll To ta l El äv ä Ku oll ut Yh tee ns ä Va lue Inv en toi nn iss a pin ta- ala Liv ing De ad To ta l Am ou nt in sa m ple Av er ag e siz e % lu on tok oh tee n p int a- ala sta – % o f a re a of va lua ble h ab ita ts m3 /ha €/h a kp l – nu m be r ha Ko ko m aa 19 96 49 29 22 - 10 0 .. .. 59 93 6 11 4 0,4 0 W ho le co un try 19 97 43 29 23 5 10 0 .. .. 67 1 4 20 69 0,2 6 19 98 42 37 20 1 10 0 73 3 76 1 1 40 98 0,2 1 19 99 68 23 7 2 10 0 59 4 63 1 1 55 13 3 0,2 9 20 00 62 24 9 5 10 0 54 5 59 1 1 38 16 5 0,2 2 20 01 71 17 12 - 10 0 76 4 80 1 6 06 14 3 0,2 0 20 02 80 16 4 - 10 0 10 4 7 11 1 2 4 37 39 0 0,2 6 20 03 79 16 5 - 10 0 12 0 7 12 7 2 8 90 42 8 0,3 0 20 04 84 12 4 - 10 0 10 3 5 10 8 2 4 51 46 6 0,2 6 20 05 83 15 2 - 10 0 11 1 7 11 8 2 7 46 33 3 0,2 7 20 06 91 6 2 - 10 0 12 8 7 13 5 3 7 23 24 6 0,2 6 20 07 86 8 4 2 10 0 12 4 7 13 1 4 2 21 28 4 0,2 5 20 08 83 10 6 2 10 0 14 0 8 14 8 5 1 55 26 8 0,2 3 Me ts äk es ku s Fo re st ry ce nt re 0 Ah ve na nm aa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 Ra nn ikk o 74 3 22 2 10 0 98 2 10 0 3 1 37 23 0,2 2 2 Lo un ais -S uo mi 88 10 3 - 10 0 16 5 21 18 7 5 0 75 17 0,1 2 3 Hä me -U us im aa 91 5 4 - 10 0 13 5 10 14 6 4 9 59 25 0,2 2 4 Ka ak ko is- Su om i 86 10 4 - 10 0 22 6 13 23 9 8 3 37 17 0,1 8 5 Pi rka nm aa 79 10 12 - 10 0 15 3 8 16 1 6 0 18 19 0,2 1 6 Et elä -S av o 88 7 2 3 10 0 15 2 7 15 9 6 6 56 17 0,2 4 7 Et elä -P oh jan ma a 98 2 - - 10 0 24 4 14 25 8 9 3 66 5 0,2 0 8 Ke sk i-S uo mi 81 13 6 - 10 0 20 1 8 20 9 7 8 85 39 0,1 5 9 Po hjo is- Sa vo 43 45 5 7 10 0 15 2 5 15 6 6 3 16 24 0,1 4 10 Po hjo is- Ka rja la 82 6 1 11 10 0 16 8 14 18 2 7 0 68 16 0,2 5 11 Ka inu u 88 1 11 - 10 0 15 5 11 16 6 6 9 09 28 0,3 2 12 Po hjo is- Po hja nm aa 99 - 1 - 10 0 77 3 80 1 1 64 21 0,4 3 13 La pp i 72 28 - - 10 0 98 3 10 1 2 6 09 17 0,3 7 Lu on to ko ht ee t s isä ltä vä t l uo nn on su oj el ul ai n 29 § :n lu on to ty yp it, m et sä la in 1 0 §: n er ity ise n tä rk eä t e lin ym pä ris tö t s ek ä m et sä se rti fio in tis ta nd ar di n (F FC S) 1 0. k rit ee rin m uk ai se t m uu t a rv ok ka at e lin ym pä ris tö t. Inv en toi nn iss a a rvi oid aa n k aik ki ha kk uu alo ihi n s isä lty vä t ta i ra joi ttu va t lu on tok oh tee t. Va lua ble h ab ita ts inc lud e ha bit at s p ro te cte d un de r t he N at ur e Co ns er va tio n A ct, h ab ita ts of sp ec ial im po rta nc e re fe rre d to in th e Fo re st Ac t a nd o th er va lua ble h ab ita ts re fe rre d to in th e 10 th cr ite rio n of th e Fi nn ish F or es t Ce rti fic at io n Sy st em . Lä hd e: Me tsä tal ou de n k eh ittä mi sk es ku s T ap io – S ou rc e: F or es try D ev elo pm en t C en tre Ta pio 2 Forest biodiversity and health 98 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Al ue Vu os i Sä äs töp uu sto n l aa tu – Q ua lity o f r et en tio n tre es Sä äs töp uu sto n m ää rä ja ar vo – Am ou nt a nd va lue o f r et en tio n tre es Re gio n Ye ar Er ino ma ine n Hy vä Vä lttä vä He ikk o Yh tee ns ä El äv ä p uu sto – Liv ing re te nt ion tr ee s Ku oll ut pu us to – D ea d tre es Ex ce lle nt Go od Fa ir Po or To ta l Til av uu s Lu ku mä är ä Ar vo Til av uu s Vo lum e Nu m be r Va lue Vo lum e % av oh ak ku ua loi sta – % o f f ell ing a re as m3 /ha kp l/h a – nu m be r/h a €/h a m3 /ha Ko ko m aa 19 96 15 46 33 8 10 0 3,4 .. 71 0,6 W ho le co un try 19 97 12 40 38 10 10 0 3,3 .. 71 0,7 19 98 15 47 30 8 10 0 2,7 7 61 0,6 19 99 19 48 30 4 10 0 2,8 9 65 1,0 20 00 23 52 18 7 10 0 3,1 10 77 1,2 20 01 36 46 15 3 10 0 3,7 12 97 0,8 20 02 33 53 10 4 10 0 3,4 11 99 1,1 20 03 35 53 11 1 10 0 3,7 12 96 1,1 20 04 36 56 7 1 10 0 3,6 12 86 1,1 20 05 34 56 9 1 10 0 3,1 12 78 1,1 20 06 39 51 9 1 10 0 3,0 11 79 1,2 20 07 31 54 12 3 10 0 2,8 11 83 1,4 20 08 31 55 13 1 10 0 2,8 10 90 1,2 Me ts äk es ku s Fo re st ry ce nt re 0 Ah ve na nm aa .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 Ra nn ikk o 35 45 18 1 10 0 3,2 12 98 0,8 2 Lo un ais -S uo mi 35 59 6 - 10 0 3,4 9 11 8 0,9 3 Hä me -U us im aa 40 55 4 1 10 0 4,0 9 15 4 0,8 4 Ka ak ko is- Su om i 48 38 12 2 10 0 4,0 10 12 6 1,6 5 Pi rka nm aa 55 41 4 - 10 0 4,4 14 17 3 1,4 6 Et elä -S av o 30 48 16 5 10 0 3,2 10 12 8 1,6 7 Et elä -P oh jan ma a 22 49 26 3 10 0 1,8 9 62 1,5 8 Ke sk i-S uo mi 25 64 10 - 10 0 3,2 11 95 1,2 9 Po hjo is- Sa vo 7 56 38 - 10 0 2,7 10 49 1,0 10 Po hjo is- Ka rja la 15 71 12 2 10 0 2,3 10 70 1,5 11 Ka inu u 10 69 20 1 10 0 2,0 11 59 1,0 12 Po hjo is- Po hja nm aa 52 45 2 1 10 0 1,4 9 36 0,4 13 La pp i 20 70 10 - 10 0 1,0 6 22 1,4 Lä hd e: Me tsä tal ou de n k eh ittä mi sk es ku s T ap io – S ou rc e: F or es try D ev elo pm en t C en tre Ta pio 2.1 0 Sä äs tö pu ut yk sit yis m et sie n av oh ak ku iss a 1 99 6– 20 08 Re te nt ion tr ee s i n cle ar fe llin gs in n on -in du str ial , p riv at e fo re sts , 1 99 6– 20 08 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 99 2.11 Vesiensuojelun laatu yksityismetsissä 1996–2008 The quality of water protection activities in non-industrial, private forests, 1996–2008 Alue Vuosi Vesiensuojelu puunkorjuussa Vesiensuojelu maanmuokkauksessa Region Year Water protection with harvesting Water protection with soil cultivation Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko Yhteensä Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko Yhteensä Excellent Good Fair Poor Total Excellent Good Fair Poor Total % hakkuualoista – % of felling areas Koko maa 1996 36 53 10 1 100 38 52 9 1 100 Whole country 1997 29 60 8 3 100 36 53 9 2 100 1998 28 63 6 3 100 32 58 8 2 100 1999 42 48 9 1 100 39 53 6 2 100 2000 50 45 4 1 100 40 48 11 1 100 2001 50 45 5 - 100 36 58 6 - 100 2002 52 40 7 1 100 40 54 4 2 100 2003 43 53 4 - 100 31 64 5 - 100 2004 48 48 3 1 100 44 44 10 2 100 2005 54 44 2 - 100 40 52 8 0 100 2006 66 30 4 0 100 45 44 11 0 100 2007 52 41 7 0 100 36 44 16 4 100 2008 58 39 3 0 100 42 44 14 0 100 Metsäkeskus Forestry centre 0 Ahvenanmaa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 Rannikko 66 20 14 - 100 76 20 4 - 100 2 Lounais-Suomi 79 21 - - 100 42 48 10 - 100 3 Häme-Uusimaa 64 36 - - 100 33 53 14 - 100 4 Kaakkois-Suomi 77 22 - 1 100 63 34 3 - 100 5 Pirkanmaa 40 58 2 - 100 15 26 52 7 100 6 Etelä-Savo 73 22 5 - 100 65 28 7 - 100 7 Etelä-Pohjanmaa 68 32 - - 100 67 30 3 - 100 8 Keski-Suomi 33 63 4 - 100 17 67 16 - 100 9 Pohjois-Savo 23 70 7 - 100 22 52 26 - 100 10 Pohjois-Karjala 44 49 1 6 100 40 60 - - 100 11 Kainuu 46 50 4 - 100 42 48 10 - 100 12 Pohjois-Pohjanmaa 96 4 - - 100 75 16 9 - 100 13 Lappi 65 35 - - 100 31 69 - - 100 Lähde: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio – Source: Forestry Development Centre Tapio 2 Forest biodiversity and health 100 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 2.1 2 Ku ol lee n pu us to n ke sk iti lav uu s m et sä m aa lla M ea n vo lum e of d ec ay ed a nd o th er d ea d tre es o n fo re st lan d Me tsä ke sk us Ku oll ee t p uu t – D ea d tre es El äv än pu us ton Fo re str y c en tre Py sty pu ut – S ta nd ing Ma ap uu t – O n th e gr ou nd Ka ikk iaa n – T ot al ke sk itil av uu s m ets äm aa lla Ha vu pu u Le hti pu u Yh tee ns ä Ha vu pu u Le hti pu u Yh tee ns ä Ha vu pu u Le hti pu u Yh tee ns ä M ea n gr ow ing st oc k o n Co nif er s Br oa dle av es To ta l Co nif er s Br oa dle av es To ta l Co nif er s Br oa dle av es To ta l fo re st an d sc ru b lan d m³ /ha Ko ko m aa 1,3 0,3 1,7 3,5 0,6 4,2 4,8 0,9 5,9 10 7 W ho le co un try 0– 10 Et elä -S uo m i 0,9 0,3 1,2 1,6 0,4 2,1 2,5 0,7 3,3 13 2 So ut he rn F in lan d 0 Ah ve na nm aa 3,1 1,0 4,1 2,0 1,3 3,3 5,1 2,2 7,3 15 3 1 Ra nn ikk o 2,0 0,6 2,6 1,7 0,5 2,3 3,7 1,1 4,9 13 8 Et elä ra nn ikk o 3,3 0,9 4,2 2,5 0,7 3,3 5,8 1,6 7,5 16 8 Po hja nm aa 1,0 0,4 1,4 1,2 0,4 1,6 2,2 0,8 3,0 11 5 2 Lo un ais -S uo mi 0,9 0,2 1,1 1,3 0,2 1,6 2,2 0,4 2,7 14 3 3 Hä me -U us im aa 1,1 0,3 1,4 1,9 0,5 2,6 3,1 0,8 4,0 16 0 4 Ka ak ko is- Su om i 1,0 0,4 1,4 1,3 0,7 2,1 2,3 1,1 3,5 14 6 5 Pi rka nm aa 1,2 0,5 1,7 1,7 0,4 2,1 2,9 0,9 3,8 14 5 6 Et elä -S av o 0,7 0,2 0,9 1,2 0,6 1,8 1,9 0,9 2,8 14 4 7 Et elä -P oh jan ma a 0,5 0,1 0,6 1,0 0,2 1,2 1,5 0,3 1,8 10 5 8 Ke sk i-S uo mi 0,4 0,3 0,7 2,0 0,4 2,5 2,4 0,7 3,2 12 5 9 Po hjo is- Sa vo 0,9 0,2 1,1 1,6 0,4 2,1 2,5 0,6 3,2 12 4 10 Po hjo is- Ka rja la 0,9 0,3 1,2 1,8 0,6 2,9 2,8 0,8 4,1 11 6 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i 1,8 0,4 2,2 5,9 0,7 6,8 7,7 1,1 9,0 76 No rth er n Fi nl an d 11 Ka inu u 1,2 0,3 1,5 3,0 0,6 3,9 4,2 0,9 5,4 91 12 Po hjo is- Po hja nm aa 1,6 0,3 1,8 2,3 0,3 2,9 3,9 0,6 4,7 86 13 La pp i 2,1 0,5 2,6 8,6 1,0 9,7 10 ,8 1,5 12 ,4 65 Lu vu t p er us tuv at va lta ku nn an m ets ien 10 . in ve nto inn in (V MI 10 ) t iet oih in vu os ilta 20 04 –0 8. Ku oll ee n p uu sto n k es kit ila vu us pe ru stu u l äp im ita lta an yl i 1 0 c m pu un os aa n Y hte en sä -sa ra ke (h av up uu ja le hti pu u k aik kia an ) s isä ltä ä m yö s t un nis tam att om ien pu ula jie n t ila vu ud en . Fi gu re s a re b as ed o n th e da ta o f t he 1 0t h na tio na l fo re st inv en to ry (N FI 1 0) , 2 00 4– 08 . Fo r d ea d tre es , t he fi gu re s ar e m ea n vo lu m es o f t he tr un k pa rt ov er 1 0 cm tr ee d ia m et er . T he To ta l-c ol um n (c on ife rs a nd b ro ad le av es to ta l) al so in clu de th e vo lu m e of u ni de nt ifie d tre e sp ec ie s. Lä hd e: Me tsä ntu tki mu sla ito s, va lta ku nn an m ets ien in ve nto int i – S ou rc e: F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 101 Metsäkeskus Metsikön laatua alentavia tuhoja Lieviä tuhoja Tuhoja yhteensä Puuntuotannon Forestry centre Damage reducing stand quality Slight damage Damage total metsämaa Täydellisiä Vakavia Todettavia Yhteensä Tuhojen Tuhojen Osuus kaikkiaan Complete Severe Moderate Total pinta-ala pinta-ala metsämaasta Forest land Tuhojen pinta-ala – Area of damage Of forest available for land area wood supply 1 000 ha % 1 000 ha Koko maa 38 541 4 089 4 668 4 085 8 753 47,1 18 586 Whole country 0–10 Etelä-Suomi 24 261 2 031 2 315 2 275 4 590 42,5 10 804 Southern Finland 0 Ahvenanmaa - 6 14 20 15 34 54,2 63 1 Rannikko 4 39 213 256 169 424 53,6 791 Etelärannikko 1 19 102 121 73 194 57,8 335 Pohjanmaa 3 20 111 135 96 231 50,5 456 2 Lounais-Suomi 2 13 188 203 130 333 34,5 965 3 Häme-Uusimaa 1 24 175 200 200 400 45,9 872 4 Kaakkois-Suomi 3 33 213 250 154 404 52,6 767 5 Pirkanmaa 1 15 95 111 143 254 29,2 872 6 Etelä-Savo 1 34 302 337 253 590 51,2 1 153 7 Etelä-Pohjanmaa 6 26 242 273 308 581 45,2 1 285 8 Keski-Suomi 2 21 155 177 304 481 35,8 1 344 9 Pohjois-Savo 2 26 228 255 273 529 40,4 1 309 10 Pohjois-Karjala 2 24 208 234 326 560 40,5 1 383 11–13 Pohjois-Suomi 14 280 2 059 2 353 1 810 4 163 53,5 7 783 Northern Finland 11 Kainuu 3 40 258 301 334 635 39,9 1 592 12 Pohjois-Pohjanmaa 3 68 460 531 695 1 226 54,3 2 259 13 Lappi 9 172 1 340 1 521 781 2 302 58,5 3 932 Luvut perustuvat valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI 10) tietoihin vuosilta 2004–08. Tuhot voivat alentaa metsikön laatua mm. jos puuston kasvu tai saatavan tukkipuun laatu tai määrä alentuu olennaisesti tai metsikkö jää tuhon jälkien korjaamisen takia harvaksi. Figures are based on the data of the 10th national forest inventory (NFI 10), 2004–08. Forest damages can reduce stand quality if, e.g the increment of growing stock, or the quality/volume of logs declines substantially or the stand, when harvested after damage is caused remains too thin. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 2.13 Eriasteiset metsätuhot puuntuotannon metsämaalla Degree of forest damage on forest land available for wood supply 2 Forest biodiversity and health 102 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Metsäkeskus Tuhon ilmiasu – Symptoms of forest damage Puuntuotannon Forestry centre Pystyyn- Kaatuneita ja Lahoa Runko- Latvatuhoja Muotovikoja Muut Laatua metsämaa kuolleita katkenneita Decayed vaurioita Top Stem form Other alentavia kaikkiaan puita puita trees Stem damage defects tuhoja yhteensä Forest land Dead trees Fallen and defects Total area available for broken trees affected by damage wood supply % puuntuotannon metsämaan alasta – % of forest land area available for wood supply 1 000 ha Koko maa 3,3 1,9 1,6 0,9 8,0 7,6 1,8 25,1 18 586 Whole country 0–10 Etelä-Suomi 2,5 1,9 1,6 1,2 5,1 7,8 1,4 21,4 10 804 Southern Finland 0 Ahvenanmaa 8,2 1,7 2,4 3,0 8,1 7,6 0,5 31,1 63 1 Rannikko 3,7 2,0 5,4 1,1 7,3 12,0 0,9 32,3 791 Etelärannikko 5,6 2,9 7,2 0,9 6,3 12,9 0,3 36,1 335 Pohjanmaa 2,3 1,3 4,0 1,2 8,0 11,4 1,3 29,5 456 2 Lounais-Suomi 4,0 1,3 1,4 1,4 4,0 7,3 1,7 21,1 965 3 Häme-Uusimaa 3,4 2,4 3,0 1,5 4,8 7,5 0,5 22,9 872 4 Kaakkois-Suomi 4,8 2,9 2,4 2,3 4,3 11,8 4,0 32,5 767 5 Pirkanmaa 1,2 1,3 1,3 0,3 3,1 5,2 0,4 12,8 872 6 Etelä-Savo 3,1 1,6 1,4 1,6 7,5 12,6 1,6 29,3 1 153 7 Etelä-Pohjanmaa 1,1 2,1 0,9 0,9 5,2 8,3 2,7 21,2 1 285 8 Keski-Suomi 0,9 1,8 0,4 0,8 3,9 4,9 0,5 13,2 1 344 9 Pohjois-Savo 1,7 2,1 0,7 1,1 6,1 6,7 1,2 19,5 1 309 10 Pohjois-Karjala 2,6 1,7 1,1 1,1 4,4 5,2 0,9 16,9 1 383 11–13 Pohjois-Suomi 4,5 1,9 1,5 0,5 12,2 7,2 2,4 30,2 7 783 Northern Finland 11 Kainuu 2,4 2,2 0,5 0,5 6,5 5,2 1,5 18,9 1 592 12 Pohjois-Pohjanmaa 1,9 2,3 1,0 0,6 9,6 5,6 2,5 23,5 2 259 13 Lappi 6,7 1,6 2,3 0,5 15,9 8,9 2,8 38,7 3 932 Luvut perustuvat valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI 10) tietoihin vuosilta 2004–08. Tuhot voivat alentaa metsikön laatua mm. jos puuston kasvu tai saatavan tukkipuun laatu tai määrä alentuu olennaisesti tai metsikkö jää tuhon jälkien korjaamisen takia harvaksi. Kaksijaksoisissa metsiköissä vain vallitsevan jakson tuhot on otettu huomioon. Luokkaan ‘Muut’ on yhdistetty oksatuhot, kuolleet alalatvukset, neulaskato, väriviat sekä monituhot. Figures are based on the data of the 10th national forest inventory (NFI 10), 2004–08. Forest damages can reduce stand quality if, e.g the increment of growing stock, or the quality/volume of logs declines substantially or the stand, when harvested after damage is caused remains too thin. In two-storeyed stands, only damage affecting the dominant storey is taken into account. The class ‘Other’ includes branch damage, dead lower canopies, loss of needles, colour damage and multiple damage. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 2.14 Metsikön laatua alentavien metsätuhojen ilmiasu puuntuotannon metsämaalla Symptoms of forest damage reducing stand quality in timber production on forest land available for wood supply 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 103 2.15 Metsikön laatua alentavien metsätuhojen aiheuttajat puuntuotannon metsämaalla Occurrence of damaging agents reducing stand quality in timber production on forest land available for wood supply Metsäkeskus Tuhon aiheuttaja – Damaging agent Puuntuotannon Forestry centre Abioottiset Ihmisen Selkärankaiset Hyönteiset Sienet Kilpailu Tunnista- Laatua metsämaa tuhot toiminta Vertebrates Insects Fungi elintilasta maton alentavia kaikkiaan Abiotic Human Natural Unknown tuhoja yhteensä Forest land interventions competition Total area available for affected by wood supply damage % puuntuotannon metsämaan alasta – % of forest land area available for wood supply 1 000 ha Koko maa 7,1 1,2 3,3 0,3 4,0 0,7 8,5 25,1 18 586 Whole country 0–10 Etelä-Suomi 3,4 1,9 3,3 0,4 3,2 0,7 8,6 21,4 10 804 Southern Finland 0 Ahvenanmaa 3,8 1,3 4,7 - 4,7 3,0 13,6 31,1 63 1 Rannikko 3,9 3,5 3,0 0,5 8,0 0,8 12,5 32,3 791 Etelärannikko 4,5 2,4 3,5 0,5 9,6 0,8 14,8 36,1 335 Pohjanmaa 3,5 4,3 2,7 0,5 6,9 0,9 10,7 29,5 456 2 Lounais-Suomi 1,6 2,1 2,7 0,4 3,0 0,5 10,8 21,1 965 3 Häme-Uusimaa 3,1 2,7 2,8 0,4 4,1 0,8 9,0 22,9 872 4 Kaakkois-Suomi 4,1 2,3 4,4 1,1 7,7 0,7 12,2 32,5 767 5 Pirkanmaa 1,9 2,6 1,8 0,1 1,7 0,4 4,3 12,8 872 6 Etelä-Savo 2,9 1,5 7,8 0,9 2,9 0,7 12,5 29,3 1 153 7 Etelä-Pohjanmaa 4,0 2,3 1,9 0,5 3,1 0,5 8,9 21,2 1 285 8 Keski-Suomi 2,5 1,2 2,1 0,0 1,3 0,6 5,5 13,2 1 344 9 Pohjois-Savo 5,4 1,5 2,9 0,1 1,4 1,0 7,0 19,5 1 309 10 Pohjois-Karjala 3,9 0,6 3,3 0,1 2,4 0,7 5,9 16,9 1 383 11–13 Pohjois-Suomi 12,1 0,2 3,5 0,3 5,2 0,6 8,3 30,2 7 783 Northern Finland 11 Kainuu 6,9 0,4 3,6 0,1 2,8 0,3 4,8 18,9 1 592 12 Pohjois-Pohjanmaa 10,0 0,2 3,8 0,2 2,7 1,0 5,5 23,5 2 259 13 Lappi 15,5 0,1 3,2 0,4 7,6 0,5 11,4 38,7 3 932 Luvut perustuvat valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI 10) tietoihin vuosilta 2004–08. Tuhot voivat alentaa metsikön laatua mm. jos puuston kasvu tai saatavan tukkipuun laatu tai määrä alentuu olennaisesti tai metsikkö jää tuhon jälkien korjaamisen takia harvaksi. Abioottisia tuhoja aiheuttavat tuuli, lumi, pakkanen, halla, kuivuus, märkyys, ravinteiden epätasapaino ja metsäpalo. Kaksijaksoisissa metsiköissä vain vallitsevan jakson tuhot on otettu huomioon. Figures are based on the data of the 10th national forest inventory (NFI 10), 2004–08. Forest damages can reduce stand quality if, e.g the increment of growing stock, or the quality/volume of logs declines substantially or the stand, when harvested after damage is caused remains too thin. Abiotic damages are caused by wind, snow, frost, drought, moisture, nutrient imbalance and fire. In two-storeyed stands, only damage affecting the dominant storey is taken into account. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inventointi – Source: Finnish Forest Research Institute 2 Forest biodiversity and health 104 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 2.16 Metsäpalot 1980–2008 Forest fires, 1980–2008 Alue Vuosi Palojen lukumäärä Paloala, hehtaaria Region Year Number of fires Burnt area, hectares Koko maa – Whole country 1980 694 774 1981 171 202 1982 504 513 1983 271 100 1984 464 301 1985 502 238 1986 717 367 1987 285 153 1988 621 289 1989 617 518 1990 559 434 1991 287 226 1992 852 1 081 1993 .. .. 1994 1 115 798 1995 1 115 526 1996 1 487 437 1997 1 588 1 146 1998 371 132 1999 1 530 610 2000 806 262 2001 796 174 2002 2 489 584 2003 1 707 664 2004 783 351 2005 1 041 489 2006 2 992 1 595 2007 1 153 570 2008 1 415 825 Metsäkeskus – Forestry centre 0–10 Etelä-Suomi – Southern Finland 1 313 778 0 Ahvenanmaa .. .. 1 Rannikko 344 106 Etelärannikko 298 102 Pohjanmaa 46 4 2 Lounais-Suomi 315 167 3 Häme-Uusimaa 194 87 4 Kaakkois-Suomi 122 44 5 Pirkanmaa 98 123 6 Etelä-Savo 44 47 7 Etelä-Pohjanmaa 59 69 8 Keski-Suomi 58 113 9 Pohjois-Savo 44 11 10 Pohjois-Karjala 35 11 11–13 Pohjois-Suomi – Northern Finland 102 47 11 Kainuu 19 7 12 Pohjois-Pohjanmaa 51 22 13 Lappi 32 18 Lähde: Sisäasiainministeriö – Source: Ministry of the Interior 2Metsien monimuotoisuus ja terveys Metsätilastollinen vuosikirja 2009 105 2.17 Metsätuhokorvaukset 1980–2008 Forest damage compensations, 1980–2008 Tuhovuosi Vakuutusyhtiöiden ja -yhdistysten maksamat korvaukset – Compensations paid by insurance companies and associations Valtion maksamat Year of forest Tuhon aiheuttaja – Damaging agent Yhteensä hirvituhokorvaukset damage Tuuli Lumi Tuli Tulva Hirvieläimet Jyrsijät Hyönteiset Sienet Muut Erittelemätön Total Moose damage Wind Snow Fire Flood Moose etc. Rodents Insects Fungi Other Unspecified compensated by the State 1 000 € 1980 142 31 75 .. 281 7 17 1 0 .. 554 - 1981 613 38 24 10 277 4 25 1 1 .. 992 - 1982 4 302 192 41 35 550 31 132 14 4 .. 5 301 .. 1983 499 40 21 17 421 116 101 89 1 .. 1 305 .. 1984 721 164 25 18 422 69 109 60 3 .. 1 592 .. 1985 14 333 53 40 22 741 417 100 123 2 .. 15 831 .. 1986 2 095 427 43 21 349 1 319 43 111 4 .. 4 412 .. 1987 353 7 10 23 20 151 22 48 3 .. 637 .. 1988 216 154 40 35 8 284 34 149 3 .. 925 .. 1989 765 18 129 5 3 634 20 66 2 .. 1 643 .. 1990 67 138 34 8 10 96 69 48 5 .. 475 .. 1991 323 1 205 91 2 11 150 37 4 29 295 2 147 1 119 1992 1 317 117 179 6 5 93 20 14 12 366 2 128 1 481 1993 81 158 60 3 6 37 9 9 19 596 978 1 108 1994 325 1 065 102 15 7 72 20 6 22 406 2 040 946 1995 435 19 51 28 7 73 29 1 2 269 915 1 008 1996 70 201 88 20 3 59 14 17 9 67 547 1 025 1997 130 59 939 26 11 32 24 19 4 252 1 495 898 1998 854 74 32 9 1 43 29 1 5 311 1 358 1 010 1999 912 820 153 4 16 122 33 4 17 564 2 645 1 199 2000 1 822 88 93 4 5 32 36 11 10 311 2 412 3 658 2001 14 984 1 865 62 5 3 50 15 5 5 513 17 507 4 308 2002 .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2 240 .. 3 336 2003 2 299 388 130 35 38 250 38 2 4 - 3 182 3 115 2004 1 016 215 144 23 3 43 74 6 0 - 1 525 2 863 2005 1 235 155 106 44 4 112 56 3 1 - 1 717 3 041 2006 1 400 790 576 9 24 764 65 - 100 - 3 728 5 036 2007 2 018 1 296 238 8 1 211 81 6 8 - 3 867 2 212 2008 1 019 63 325 16 6 216 138 17 17 - 1 816 1 769 Noin viidesosa metsätalousmaasta on vakuutettu. Vakuutusyhdistysten maksamia korvauksia ei eritelty tuhon aiheuttajan mukaan vuosina 1991–2002. Vuodesta 2003 lähtien tilasto on laadittu maksuvuoden perusteella. Hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamia vahinkoja alettiin korvata valtion varoista 1982. Metsäkeskus arvioi vahinkokohteen ja määrittää tietyt ehdot ylittävistä tuhoista maksettavan korvauksen. Korvaukset maksetaan arviointivuotta seuraavana vuonna. Hakijan omavastuu on 250 euroa. Approximately one fifth of forestry land area is insured. Unspecified compensations paid by insurance associations were not classified by damaging agent in 1991–2002. Since 2003 the statistics have been made according to the payment year. In 1982 the state started to compensate for losses caused on forestry due to damage by cervid species. The regional forestry centre evaluates the damage and determines the amount of compensation on the losses exceeding the set limits. The excess limit is 250 Euro. Lähteet: Finanssialan Keskusliitto ry; vakuutusyhdistykset; maa- ja metsätalousministeriö Sources: Federation of Finnish Financial Services; insurance associations; Ministry of Agriculture and Forestry 2 Forest biodiversity and health 106 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Metsätilastollinen vuosikirja 2009 107 3 Metsien hoito Metsänhoito- ja metsänparannustöiden keskei- set suoritteet jatkoivat vuonna 2008 kasvuaan edellisvuodesta kunnostusojitusta lukuun ot- tamatta. Metsiä uudistettiin yhteensä 150 000 hehtaaria; 128 000 hehtaaria viljellen ja 21 000 hehtaaria luontaisesti. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen ala kasvoi edellisvuodesta 3 prosentilla 256 000 hehtaariin. Vanhoja metsä- teitä perusparannettiin 3 570 kilometriä, mikä oli kymmenyksen enemmän kuin edellisvuoden ennätyksellinen määrä. Kasvatuslannoitusten kaksinkertaistuminen nosti metsänlannoitusalan 51 000 hehtaariin. Vanhojen ojitusalueiden kun- nostus väheni edelleen kymmenyksellä 61 000 hehtaariin. Vuoden 2008 hakkuuala pieneni edellisvuo- desta 2 prosentilla 673 000 hehtaariin, vaikka markkinahakkuista kertynyt puumäärä aleni 10 prosentilla. Kertymää vähensi uudistushakkui- den supistuminen ja kasvatushakkuiden kasvu. Uudistushakkuita tehtiin 129 000 hehtaarilla. Ala oli yli kolmanneksen edellisvuotta pienempi. Kasvatushakkuiden kokonaisala kasvoi 12 pro- sentilla 533 000 hehtaariin. Kasvatushakkuissa ensiharvennusten ala kasvoi edellisvuodesta nel- jänneksen 256 000 hehtaariin, mikä ylitti alueellis- ten metsäohjelmien yhteen lasketun koko maan tavoitealan 248 000 hehtaaria. Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käy- tettiin 304 miljoonaa euroa vuonna 2008. Edel- lisvuodesta kustannukset kasvoivat 37 miljoonaa euroa. Kustannukset eivät kuitenkaan ole täysin verrannollisia, koska kasvatushakkuiden ennak- koraivauksiin käytetty 13 miljoonaa euroa oli vuonna 2008 ensimmäisen kerran mukana kus- tannuksissa. Tässä luvussa metsien hoitoa tarkastellaan puuntuo- tannon näkökulmasta. Metsäluonnon hoitoon liittyviä toimenpiteitä sekä niihin liittyvää rahoitusta käsitellään luvussa Metsien monimuotoisuus ja kunto. Metsänuudistaminen Uudistusalojen muokkaus pysyi edellisvuoden korkeal- la tasolla. Maata muokattiin metsänuudistamista varten kaikkiaan 135 000 hehtaarilla. Työmenetelmistä mätäs- tyksen suosio jatkui: koko muokkausalasta puolet mä- tästettiin, lähes kolmannes äestettiin ja alle viidennes laikutettiin. Luontaisen uudistamisen hakkuiden eli siemen- ja suojuspuuhakkuiden väheneminen pudotti luontaisen uudistamisen alan 21 000 hehtaariin, mikä oli vuodes- ta 1965 alkavan aikasarjan pienin. Metsänviljelyala, 128 000 hehtaaria, oli sen sijaan koko 2000-luvun suurin. Kuusen osuus viljelyalasta oli 53 prosenttia, männyn 44 prosenttia ja muiden puulajien loput 3 prosenttia. Li- sääntyneet, lähinnä kuusen, istutukset kasvattivat vilje- lyalaa 4 600 hehtaaria edellisvuodesta. Kuusta istutettiin 68 000, mäntyä 24 000 ja muita puulajeja vain 3 000 heh- taarille. Koneellisesti taimia istutettiin 1300 hehtaaria, mutta luvusta puuttuvat metsänhoitoyhdistysten toimek- siannosta tehdyt koneistutukset. Viljelyalasta neljännes uudistettiin kylvämällä. Kylvöala pysyi edellisvuosien tasossa 33 000 hehtaarina. Vuonna 2008 kylvöihin käytettiin 12 000 kiloa sie- meniä. Käytetystä siemenestä 10 500 kiloa oli mäntyä, josta lähes kaikki käytettiin metsäkylvöissä. Puolet män- nyn siemenestä kylvettiin Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin metsäkeskusten alueiden metsiin. Männyn sie- menkeräysmäärät ovat vaihdelleet paljon vuosittain. Viiden edeltävän vuoden aikana otettiin vuosittain tal- teen keskimäärin 15 000 kiloa siementä, josta puolet oli peräisin siemenviljelyksiltä. Kuusen siementä käytetään pääasiassa taimitarhakylvöissä, joissa sitä kuluu noin 1 200 kiloa vuodessa. Viiden edeltävän vuoden aikana kuusella on ollut vain pari siemenvuotta, jolloin siementä on voitu kerätä talteen. Vuosi 2006 oli viimeisin hyvä kuusen siemenvuosi, jolloin siementä saatiin 1 500 kiloa 3 Silviculture 108 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 siemenviljelyksiltäkin. Niinpä vuonna 2007 jalostetun kuusen siemenen osuus kylvöistä oli 62 prosenttia, mutta vuonna 2008 osuus putosi 30 prosenttiin. Vuonna 2008 männyn siementä kerättiin 2 400 ja kuusen 540 kilo- grammaa. Metsäpuiden siementen tuonti ja vienti on 2000-lu- vulla ollut vähäistä. Siemeniä on sekä tuotu että vie- ty vuosittain 100 kilosta 400 kiloon. Maahan on tuotu pääasiassa kuusen siementä ja maasta viety männyn siementä. Metsälain velvoite käyttää alkuperältään kasvupaikalle sopivaa siementä rajaa tuonti- ja vienti- mahdollisuuksia, joten siemenkauppaa on käyty lähinnä Viron ja Ruotsin kanssa. Taimitarhoilta toimitettiin kotimaan istutuksiin 165 miljoonaa tainta, mikä oli istutusalan kasvusta huolimatta miljoona tainta edellisvuotta vähemmän. Tarhoilta lähti viljelyyn 49 miljoonaa männyn tainta, mikä oli lähes 3 miljoona edellisvuotta vähemmän. Kuusen taimia toimi- tettiin istutuksiin 111 miljoonaa eli miljoona edellisvuot- ta enemmän. Kun kuusen istutusala kasvoi edellisvuo- desta yli 4000 hehtaaria, merkitsisi se sitä, että entistä isompi osa alasta istutettiin ulkomailta tuoduilla taimilla. Vuonna 2008 taimia tuotiin 18 miljoonaa kappaletta lä- hinnä Ruotsista. Vuonna 1995 loppunut taimien vienti ulkomaille käynnistyi uudelleen vuonna 2004. Vuonna 2008 vientimäärä oli 2,4 miljoonaa tainta. Sekä tuonti- että vientitaimet ovat olleet lähinnä kuusta. Nuoren metsän hoito Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen ala kasvoi edellisvuodesta 8 000 hehtaaria 256 000 hehtaa- riin. Näin suuria alat ovat olleet viimeksi 1980-luvun puolivälissä. Kasvun aiheuttivat lisääntyneet raivaukset yksityismetsissä. Metsäteollisuuden ja valtion metsissä raivausala kasvoi jo vuonna 2007, ja näistä aloista tultiin vuonna 2008 vain vähän alaspäin. Yksityismetsissä taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen kokonaisala kasvoi 187 000 hehtaariin, mikä oli kymmenyksen enemmän kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo. Taimikonhoidon osuus koko alasta oli 58 prosenttia, ja alueittain osuus vaihteli Pohjois- Karjalan 73 prosentista Etelä-Pohjanmaan 45 prosenttiin. Yhtiöillä ja valtiolla yhteensä taimikonhoidon osuus oli 82 prosenttia 69 000 hehtaarin kokonaisalasta. Tällä het- kellä vain yhtiöiltä saadaan luotettavaa tietoa taimikoiden varhaishoidon määristä. Noin neljännes taimikonhoidon alasta oli yhtiöillä taimikoiden varhaishoitoa. Kasvatushakkuiden ennakkoraivauksella paranne- taan koneellisesti tehtävän nuoren metsän kunnostuk- sen ja harvennusten tuottavuutta. Kasvatushakkuiden ennakkoraivauksien suoritteita on tilastoitu vuodesta 2001 lähtien. Vuosittain ennakkoraivauksia on tehty noin 30 000 hehtaarilla, mikä on ollut noin puolet uudistusalan raivausten alasta. Vuonna 2008 ennakkoraivausten määrä nousi 54 000 hehtaariin, josta kolme neljäsosaa tehtiin yksityismetsissä. Nousun takana lienee ollut ensiharven- nusten lisääntyminen sekä myös tilastoinnin kattavuuden parantuminen. Kasvatus- ja uudistushakkuut Vuoden 2008 hakkuuala oli 673 000 hehtaaria. Yksi- tyismetsissä hakkuita tehtiin metsänkäyttöilmoitusten perusteella 512 000 hehtaarilla. Ala väheni 39 000 heh- taaria edellisvuodesta. Metsäteollisuuden ja valtion met- sissä hakkuuala oli 161 000 hehtaaria, mikä oli 24 000 hehtaaria enemmän kuin vuonna 2007. Yksityismetsissä sekä avohakkuut että luontaisen uudistamisen hakkuut lähes puolittuivat edellisestä vuodesta. Metsäteollisuu- den ja valtion uudistushakkuut olivat vuoden 2007 suu- ruisia. Avohakkuuala oli yhteensä 108 000 hehtaaria. Viimeksi näin vähän avohakkuita on tehty vuonna 1993. Kasvatushakkuiden ala ylitti 500 000 hehtaaria. Vuo- desta 2006 alkanut harvennushakkuiden kasvu jatkui, kun ensiharvennusten ala kasvoi edellisvuodesta nel- jänneksen 256 000 hehtaariin ja muiden harvennusten kymmenyksen 231 000 hehtaariin. Ylispuita poistettiin 46 000 hehtaarin alalta. Juurikäävän torjunta Juurikääpää voidaan torjua sekä uudistus- että kasva- tushakkuilla kantokäsittelyllä. Uudistushakkuissa myös kannonnosto voidaan tulkita torjunnaksi. Kestävän met- sätalouden rahoituslain (ns. Kemera) perusteella valtio korvaa yksityismetsissä kantokäsittelyllä tehtävää torjun- taa ja osin kannonnostolla tehtävää. Tässä tilastossa yk- sityismetsien torjunta-alat ovat lähes täysin rahoituslain maksatuksiin perustuvia aloja, koska muuta luotettavaa tietoa ei ole käytettävissä. Yksityismetsien kantokäsittelyalat ovat viiden vii- meisen vuoden aikana vaihdelleet 40 000 hehtaarin mo- lemmin puolin. Ennätyksellisenä hakkuuvuotena 2007 ala oli vain 26 000 hehtaaria, mutta nousi seuraavana vuonna 45 000 hehtaariin. Varojen puutteen vuoksi lä- hes kaikissa metsäkeskuksissa loppuvuoden maksatuksia ja samalla pinta-alatietoja siirtyi edellisestä seuraavaan vuoteen. Teollisuuden kantokäsittelyalat ovat vaihdelleet vuosittain. Puutteet tiedonsaannissa selittävät osan vaih- telusta. Kaikkiaan hakkuiden yhteydessä kantokäsiteltiin 62 500 hehtaaria vuonna 2008. 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 109 Taimikoiden laatu eri osissa maata Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) taimikoi- den laadun arvioinnin lähtökohtana on kasvatettavien taimien määrä. Sen lisäksi laatuun vaikuttavat tehdyt ja tekemättä jätetyt taimikonhoitotoimenpiteet. Hyvässä taimikossa on kasvatettavia taimia riittävän tasaisesti ainakin lähes metsänhoitosuositusten mukainen määrä, eikä hoitotoimenpiteiden viivästyminen ole oleellisesti haitannut taimikon kehitystä. Välttävä taimikko pitäisi täydennysviljellä, mikäli se on vielä mahdollista, ja va- jaatuottoinen taimikko pitäisi perustaa uudestaan. Kolmen viimeisimmän inventoinnin perusteella taimikoiden laadussa on tapahtunut muutos 2000-lu- vun taitteessa. Hyvien taimikoiden osuus on pudonnut koko maassa 40 prosentista 30 prosenttiin. Muutos on Pohjois-Suomessa Etelä-Suomea suurempi. Hyvien ja tyydyttävien yhteenlaskettu osuus ei tosin ole muuttunut oleellisesti. VMI9:ssä pienistä taimikoista oli hyviä 54 prosent- tia ja tyydyttäviä 30 prosenttia. VMI10:ssä hyvien osuus laski 41 prosenttiin ja tyydyttävien nousi 37 prosenttiin. Varttuneissa taimikoissa kehitys oli samansuuntainen: hyvien osuus laski 32 prosentista 24 prosenttiin ja tyy- dyttävien kasvoi 39 prosentista 47 prosenttiin. Kansallinen metsäohjelma 2015:ssa (KMO 2015) puuntuotannon kestävyyden yhdeksi mittariksi otettiin taimikoiden metsänhoidollinen laatu. Tavoitteena on nos- taa hyvien ja tyydyttävien taimikoiden pinta-alaosuus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Vajaatuottoinen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Osuus taimikoiden alasta, % VMI8 VMI9 VMI10 VMI8 VMI9 VMI10 1986–1992 1996–2000 2004–2008 1992–1994 2001–2003 2005–2008 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Kuva 1. Taimikoiden laatu Valtakunnan metsien inventoinneissa vuosina 1986–2008 80–85 prosenttiin taimikoiden alasta.Taimikoiden laadun kehittymisen seurantaa varten VMI10:n aineistosta on laskettu kolmivuotisjaksoittain (2004–06, 2005–07 ja 2006–08) ja metsäkeskusalueittain tuloksia taimikoi- den metsänhoidollisesta laadusta. Tulosten perusteella taimikoiden laatu on parantunut VMI10:n mittausten aikana. Koko maassa saavutettiin vuosien 2006–2008 mitta- usten perusteella pienissä taimikoissa lähes 80 prosentin tavoiteltu tilanne, mutta varttuneissa taimikoissa jäätiin 72 prosenttiin. Yleensä pienien ja varttuneiden taimikoi- den tila oli samankaltainen saman metsäkeskuksen alu- eella. Kolmella metsäkeskusalueella, Kaakkois-Suomes- sa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa sekä pienissä että varttuneissa taimikoissa 80 prosentin tavoiteosuus ylit- tyi. Häme-Uusimaalla ja Kainuussa pienien taimikoiden tila on tavoiteltu, mutta varttuneiden jäi alle tavoitteen. Keski-Suomen alueella tilanne oli muista poikkeava: varttuneiden taimikoiden tila oli hieman parempi kuin pienien. Pienien taimikoiden alasta oli yli puolet laatu- luokassa hyvä Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa sekä Kainuussa. Varttuneissa taimi- koissa laatuluokkaan hyvä kuuluvien taimikoiden osuus ylitti 40 prosenttia vain Pohjois-Karjalassa. Lähteet: Valtakunnan metsien 10. inventointi (VMI10). Maastotyö- ohjeet 2008/ Koko Suomi. Metsäntutkimuslaitos. Teksti: Marja-Liisa Juntunen ja Antti Ihalainen 3 Silviculture 110 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Koko maassa juurikääpää torjuttiin kannonnostolla yksityismetsissä 1 400 hehtaarilla ja teollisuuden ja val- tion metsissä 1 800 hehtaarilla. Luvut ovat suuntaa-anta- via, koska kannonnostoalojen tulkitseminen juurikäävän torjunta-aloiksi lienee yksiselitteistä vain yksityismet- sissä. Koko maan kannonnostoalojen suuruutta voidaan arvioida energiakäytön perusteella, mutta tietoa kannon- nostoaloista metsäkeskusalueittain ei ole saatavissa. Metsänparannustyöt Metsänlannoitusala kasvoi kalustopulasta huolimatta edellisvuodesta 45 prosenttia 51 000 hehtaariin. Kasvun takana oli kasvatuslannoitusten reipas lisääntyminen. Metsäteollisuus nosti kasvatuslannoitusalan metsissään tuhannesta hehtaarista 15 000 hehtaariin ja valtion met- sissäkin kasvatuslannoitusala kaksinkertaistui 17 000 hehtaariin. Yksityismetsissä metsänlannoitusala pieneni viidenneksen, kun terveyslannoitusten ala puolittui 7 000 hehtaariin. Lannoitusala on parin viime vuoden aika- na noussut, mutta Kansallinen metsäohjelma 2015:ssa (KMO 2015) asetettuun 80 000 hehtaarin tavoitteeseen on vielä matkaa. Lannoitukset keskittyivät Itä-Suomeen, neljännes lannoitusalasta oli Pohjois-Savon metsäkes- kuksen alueella ja viidennes Pohjois-Karjalassa. Kunnostusojitusala, 61 000 hehtaaria, jäi 2000-luvun pienimmäksi. Metsäteollisuus on kunnostanut vanhoja ojia melko tasaisesti 3 000 hehtaarin vuosivauhdilla, val- tion metsissä alat ovat olleet suurempia, keskimäärin yli 8 000 hehtaaria vuodessa. Yksityismetsissä ojitusten vuosivaihtelu on ollut melko suurta; vuonna 2002 kun- nostusojitusala oli 70 000 hehtaaria, mutta 2008 pudot- tiin 48 000 hehtaariin. Viime vuosien alhaisiin määriin ovat vaikuttaneet vähentyneet talvihakkuut. Lähes puolet kunnostusojituksista on viiden viimeisen vuoden aikana tehty Pohjanmaan suometsissä, reilu neljännes Pohjois- Pohjanmaan ja viidennes Etelä-Pohjanmaan metsäkes- kuksen alueella. Metsäteiden perusparannukset on erotettu selkeäs- ti metsäteiden rakentamisesta vuodesta 1995 lähtien. Tuolloin perusparannettujen teiden osuus oli kolmasosa 3 600 tiekilometristä. Vuonna 2008 osuus oli neljä viides- osaa 4 400 tiekilometristä. Yli kolmannes rakennetuista ja perusparannetuista teistä sijaitsi Pohjois-Suomessa. Parin viimeisen vuoden aikana metsäteollisuuden ja val- tion osuus rakennetuista ja perusparannetuista teistä on nousut kolmanneksesta puoleen valtion voimakkaasta panostuksesta johtuen. Varttuneet taimikot 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 osuus taimikoiden alasta, % Pienet taimikot 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Koko maa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Häme-Uusimaa Lounais-Suomi Rannikko Ahvenanmaa Metsäkeskus Hyvä Tyydyttävä Kuva 2. Hyvät ja tyydyttävät taimikot metsäkeskusalueittain vuosina 2006–08 VMI10:n aineistossa 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 111 Työlaji Tavoite/vuosi Toteutunut 2008 Metsänviljely (kylvö ja istutus) 165 000 ha 128 200 ha Nuoren metsän hoito 265 000 ha 256 400 ha (taimikonh.+ nuoren metsän kunnostus) Metsänlannoitus 80 000 ha 51 200 ha - terveyslannoitus 30 000 ha 8 500 ha - kasvatuslannoitus 50 000 ha 42 700 ha Kunnostusojitus 100 000 ha 60 600 ha Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä 65 000 ha 62 500 ha Metsäteiden rakentaminen 640 km 830 km Metsäteiden perusparannus 4 000 km 3 600 km Kustannukset Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 304 miljoonaa euroa vuonna 2008. Edellisvuoteen verrattuna kustannukset kasvoivat 37 miljoonaa euroa. Kustannukset eivät kuitenkaan ole keskenään täysin verrannollisia, koska kasvatushakkuiden ennakkoraiva- uksien kustannukset pystyttiin arvioimaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 2008. Arvion laskennassa käytettiin metsäteollisuusyhtiöiltä saatuja yksikkökustannustietoja. Metsänomistajat käyttivät ennakkoraivauksiin yhteensä 13 miljoonaa euroa. Lisäksi metsäteollisuuden ja valtion juurikäävän torjunnan kantokäsittelykustannukset arvioi- tiin yksityismetsien tukimaksatusten hehtaarikustannus- ten perusteella. Yksityismetsänomistajilla juurikäävän torjunnan kustannukset ovat kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella vuoden aikana maksettuja tukia. Juurikäävän torjuntaan käytettiin 5,4 miljoonaa euroa. Yksityismetsissä metsänhoito- ja metsänparannus- töihin kului 213 miljoonaa euroa, josta valtion tukea tai lainaa oli 58,6 miljoonaa euroa (28 % kokonaiskus- tannuksista). Energiapuun korjuuseen ja haketukseen käytetyt valtion tuet (5,2 milj. €) eivät ole edellä olevassa tukisummassa mukana. Metsätalouden liiketuloslaskel- missa ne eivät ole puuntuotannon tukia, jota juurikäävän torjuntatuet sen sijaan ovat. Metsäteollisuusyhtiöt käyt- tivät metsissään metsänhoito- ja metsänparannustöihin 36 miljoonaa euroa. Valtion panostus näihin töihin oli 55 miljoonaa euroa. Kansallinen metsäohjelma ja alueelliset metsäohjelmat Valtioneuvosto hyväksyi uuden Kansallisen metsäohjel- man 2015 (KMO 2015) vuosille 2008–2016 maaliskuus- sa 2008. Ohjelman päämääränä on lisätä kansalaisten hyvinvointia hyödyntämällä metsiä monipuolisesti kes- tävän kehityksen periaatteita noudattaen. Metsäohjelman rinnalla on valmisteltu Etelä-Suomen metsien monimuo- toisuuden toimintaohjelma 2008–2016 (METSO), joka on oleellinen osa Kansallista metsäohjelmaa 2015. Puuntuotannon kestävyyden osalta ohjelman tavoit- teeksi on asetettu metsien puuntuotannollisen tilan para- neminen ja puuston kasvun lisääntyminen. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden lisääminen on yksi keino, jolla tavoitteisiin voidaan päästä. KMO 2015:ssa keskeisille metsänhoito- ja metsänparannustöiden vuotuisille työ- määrille asetetut valtakunnalliset tavoitteet sekä vuonna 2008 toteutuneet työmäärät esitetään alla. Alueelliset metsäohjelmat kokoavat yhteen alueensa metsiin liittyvät tiedot ja kehittämistarpeet, muun muassa metsien kestävän hoidon ja käytön sekä metsätalouden kehittämisen yleiset tavoitteet. Ne toimivat pohjana Kansallisen metsäohjelman tarkistamisessa. Alueelliset metsäohjelmat tarkistettiin vuoden 2005 aikana ajanjak- solle 2006–2010. Vuonna 2008 ohjelmiin tehtiin tarkistus KMO 2015:n tavoitteisiin pohjautuen. Alueelliset met- säohjelmat seurantatietoineen löytyvät metsäkeskusten www-sivuilta. Valtion tuet puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen Valtio tukee yksityismetsissä tärkeäksi katsomiaan puu- tuotannon kestävyyden turvaamiseen liittyviä toimenpi- teitä. Tukien perusteet on säädetty laissa kestävän metsä- talouden rahoituksesta (1094/1996). 2000-luvulla valtion tukien määrä on vaihdellut 54 miljoonasta 65 miljoonaan euroon. Vuosittain lähes puolet tuesta on kohdistettu tai- mikonhoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen. Vuonna 2008 ojien kunnostusta sekä metsäteiden rakentamista ja perusparannusta tuettiin molempia 9 miljoonalla eurolla. Ojien kunnostuksen väheneminen on siirtänyt tukieuroja teihin. Metsänuudistamiseen tukia on kulunut vuosittain noin 8 miljoonaa euroa. Juurikäävän torjuntatuet ovat vaihdelleet 2–3 miljoonan euron välillä. Terveyslannoi- tuksiin tukea on käytetty vuosittan noin miljoona eu- roa, mutta pystykarsintaan yleensä alle miljoona. Tukea on voinut saada myös metsänhoidolliseen kulotukseen. Näiden töiden lisäksi tukea on annettu nuoren metsän hoidon yhteydessä tehtävään energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Viiden viimeisen vuoden aikana tämän tuen suuruus on ollut 5–6 miljoonaa euroa. Rahoitus- lain perusteella yksityismetsänomistaja voi saada valtion rahoitusta myös metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsäluonnon hoitoon. Vuonna 2007 3 Silviculture 112 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 säädettiin uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki (544/2007), jonka voimaantulosta säädetään valtioneu- voston asetuksella. Metsien käyttöä ohjaavia säädöksiä ja ohjeita Metsälaki (1093/1996) määrää metsänhoidon vähim- mäistason ja lain tavoitteena on ”edistää metsien talou- dellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samal- la, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään". Laki asettaa metsänomistajalle velvoitteen, jonka mu- kaan ”uudistamishakkuun jälkeen alueelle on saatava kohtuullisessa ajassa taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko”. Metsälain uudistamistyö on käynnistynyt vuonna 2009. Metsäsertifiointijärjestelmät asettavat lakia yksityis- kohtaisempia vaatimuksia metsien hoidolle ja käytölle. Metsänomistaja voi Suomessa sertifioida metsänsä joko PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certifi- cation Schemes) tai FSC (Forestry Stewardship Council) – järjestelmien kautta. Noin 95 prosenttia talouskäytössä olevista metsistä on sertifioitu Suomen PEFC- järjes- telmän mukaan. Suomen PEFC-järjestelmää hallitsee Suomen Metsäsertifiointi ry. ja se on osa kansainvälistä PEFC-järjestelmää. Suomen PEFC-järjestelmän kriteerit tarkistettiin keväällä 2009 ja ne otetaan metsätaloudessa käyttöön kansainvälisen PEFC:n hyväksynnän jälkeen. Keskeisin metsänhoitoon liittyvä ohjeisto on Met- sätalouden kehittämiskeskus Tapion vuonna 2006 jul- kaisemat ”Hyvän metsänhoidon suositukset”. Näiden suositusten tavoitteena on neuvoa ja kannustaa metsän- omistajia hoitamaan metsiään hyvin, niin puuntuotannol- lisesti kuin ympäristön- ja luonnonhoidollisestikin. Yksi suositusten päätavoitteista on säilyttää metsätalouden yksityistaloudellinen tuottavuus. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastointi Metla laatii vuosittain metsänhoito- ja metsänparannus- töiden tilaston, jossa esitetään kyseisten töiden työmää- rät yksikkö- ja kokonaiskustannuksineen, valtion tuki yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöihin sekä hakkuupinta-alat. Edellisen vuoden tiedot julkais- taan seuraavan vuoden kesäkuuhun mennessä metsäti- lastotiedotteessa sekä metsätilastopalvelussa, Metinfossa (www.metla.fi/metinfo/tilasto/metsienhoito/). Keskeiset tiedot ja aikasarjat esitetään Metsätilastollisessa vuo- sikirjassa. Metsänhoito- ja metsänparannustilastossa tiedot esitetään työlajeittain, omistajaryhmittäin ja metsäkes- kusalueittain. Koska valtion tiedot ovat vuodesta 2008 lähtien käytännössä vain yhden toimijan, Metsähalli- tuksen tietoja, tietosuojasyistä valtion suoritteista ja ko- konaiskustannuksista esitetään vain koko maan tiedot. Metsäkeskusalueita koskevissa tiedoissa metsäteolli- suusyhtiöiden ja Metsähallituksen tiedot on yhdistetty. Tiedonkeruuta ja siinä tapahtuneita muutoksia on kuvattu tarkemmin Metinfo Tilastopalvelussa olevassa laatus- elosteessa (www.metla.fi/metinfo/tilasto/laatu/mhmpp. htm) Metsien hoito -luvun metsänomistajaluokitus on seu- raava: Yksityiset ym. = varsinaiset yksityismetsänomista- jat, yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja säätiöt ym. yhteisöt Metsäteollisuus = metsää omistavat metsäteollisuus- yhtiöt, tiedot kerätään A. Ahlström Oy:ltä, Metsä- mannut Oy:ltä, Tornator Oy:ltä ja UPM Metsältä. Valtio = Metsähallitus, vuotta 2008 aiemmin myös Metsäntutkimuslaitos ja opetusmetsiä käyttävät op- pilaitokset Yllä oleva metsänomistajaluokitus poikkeaa luvussa 1 (Metsävarat) käytetystä. Luvussa 1 ”muihin metsäomis- tajiin” on luokiteltu yhteismetsät, kunnat, seurakunnat yms., jotka tässä luvussa kuuluvat ”yksityisiin” met- sänomistajiin. Yksityismetsissä tehdyistä töistä perustietoa toimitta- vat metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset. Metsän- hoitoyhdistysten tiedot tulevat Metsäntutkimuslaitok- selle metsänomistajaliittojen kautta ja metsäkeskusten tiedot Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta. Tiedot sisältävät myös arvion yksityismetsissä tehdyistä tietojär- jestelmien ulkopuolista eli ns. omatoimisista metsätöistä. Metsäteollisuusyhtiöiltä saadaan niiden yksityismetsissä tekemät työmäärät eli ns. palvelusopimustilojen suori- temäärät. Metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset toimit- tavat Metsäntutkimuslaitokselle myös yksityismetsissä tekemiensä töiden laskutukseen perustuvat yksikkökus- tannustiedot. Metsäntutkimuslaitos laskee niistä metsä- keskusalueittain yksityismetsien eri työlajien keskimää- räiset yksikkökustannukset. Metsäteollisuusyhtiöt ja Metsähallitus ilmoittavat työlajeittain ja metsäkeskusalueittain omien metsiensä suoritemäärät. Yhtiöiltä saadaan kustannustiedot met- säkeskusalueittain, mutta Metsähallitus on toimittanut 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 113 vuodesta 2006 lähtien kustannustietonsa oman alueja- konsa perusteella. Metsähallituksen suuralueet kattavat useamman metsäkeskuksen alueen, joten metsäkeskus- alueen kustannuslaskennassa käytetään sen suuralueen yksikkökustannuksia, jolla suurin osa metsäkeskuksesta sijaitsee. Metsäkeskusalueittaiset yksikkökustannukset on laskettu yhtiöiden ja Metsähallituksen tiedoista. Metsäkeskusalueen kokonaiskustannukset lasketaan metsänomistajaryhmittäin kertomalla kunkin metsäkes- kusalueen yhteen lasketut työmäärät ko. alueen työlajin yksikköhinnalla. Poikkeuksen muodostavat kunnostuso- jituksen sekä teiden rakentamisen, perusparannuksen ja kunnossapidon kustannukset, joina käytetään suoraan tiedontoimittajien ilmoittamia kokonaiskustannuksia. Näiden työlajien kokonaiskustannukset sisältävät tar- kasteluvuoden aikaiset kustannukset, mutta yksikkökus- tannustiedot saadaan tarkasteluvuoden aikana valmis- tuneiden hankkeiden kustannusten perusteella. Muista työlajeista poiketen kunnostusojituksen sekä metsätien rakentamisen ja perusparannuksen suunnittelukustan- nuksia ei sisällytetä työlajin yksikkökustannukseen. Koko maan kustannukset saadaan laskemalla metsä- keskusalueittaiset kustannukset yhteen. Kustannukset sisältävät kunkin työlajin tarkastelu- vuoden aikaiset työ-, suunnittelu- ja työnjohdon palkat lakisääteisine sosiaalikuluineen ja työhön liittyvine li- sineen sekä tarvikkeineen (taimet, lannoitteet, torjunta- aineet, polttoaineet yms.), sekä kone- ja kalustokustan- nukset. Myös työlajiin liittyvät työsuojeluvaruste- ja työmaakuljetuskulut sekä sääpäivä-, koulutuspäivä-, sairaspäivä- ja pekkasvapaakustannukset sisältyvät kus- tannuksiin. Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa. Vaikka tiedontoimittajille on lueteltu kulut, joita kus- tannuksiin pitäisi liittää, niin todennäköisesti eri tiedon- toimittajien kustannusseurannasta ei saada tietoja aivan samansisältöisinä. Tämä vaikuttaa kustannustietojen luotettavuuteen. Aikasarjatarkastelussa on huomioitava, että tilaston sisällön määrittelyt ovat muuttuneet useita kertoja. Vii- meisin suuri muutos tehtiin vuonna 2002. Tiedonkeruuta ja siinä tapahtuneita muutoksia on kuvattu tarkemmin seuraavassa laatuselosteessa: www.metla.fi/metinfo/tilasto/laatu/mhmpp.htm Kirjallisuus – Literature Hyvän metsänhoidon suositukset. 2006. Metsätalouden kehittämis- keskus Tapio, julkaisusarja 22/2006. 100 s. Kansallinen metsäohjelma 2015. 2008. Lisää hyvinvointia moni- muotoisista metsistä. Valtioneuvoston periaatepäätös. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2008. 45 s. Kestävän metsätalouden rahoituslaki 11.5.2007/544. Kostilainen A. (toim.) Kansallinen metsäohjelma 2015, toteutu- minen 2007–2008. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2009. 52 s. Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta 12.12.1996/1094 Laki metsänviljelyaineiston kaupasta 5.4.2002/241 Metsälaki 12.12.1996/1093 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2008. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2009. Metsätilastotiedote 24/2009. Metsäntutkimus- laitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 28 s. Parviainen J., Västilä S. ja Suominen S. (toim.). 2007. Suomen metsät 2007 Kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaat- toreihin perustuen. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 7/2007. 100 s. Tapion vuositilastot 2008. 2009. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 54 s. Weckroth T. 2006. Alueelliset metsäohjelmat 2006–2010 – Yhteen- veto metsäkeskusten metsäohjelmista. Maa- ja metsätalousmi- nisteriön julkaisuja 4/2006. 30 s. + liitteet 19 s. Muut tietolähteet – Other sources of information Maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto, www.mmm.fi/ Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, www.tapio.fi/ tai www.metsavastaa.net/ Elintarviketurvallisuusvirasto, kasvinsuojeluyksikkö, www.evira.fi/ PEFC Metsäsertifiointi Suomessa, www.ffcs-finland.org/ 3 Silviculture 114 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 65 70 75 80 85 90 95 00 05 1 000 ha 0 50 100 150 200 250 Yhteensä – Total Istutus – Planting Luontainen uudistaminen – Natural regeneration Kylvö – Seeding Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 3.1 Metsänuudistaminen 1965–2008 Figure 3.1 Natural and artificial regeneration, 1965–2008 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 3.2 Metsänviljely puulajeittain 1980–2008 Figure 3.2 Artificial regeneration by tree species, 1980–2008 80 85 90 95 00 05 1 000 ha 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Yhteensä – Total Mänty – Pine Kuusi – Spruce Koivu – Birch 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 115 Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira – Source: Finnish Food Safety Authority, Evira Kuva 3.3 Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet 1966–2008 Figure 3.3 Number of domestic seedlings delivered for planting, 1966–2008 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 3.4 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus 1950–2008 Figure 3.4 Tending of seedling stands and improvement of young stands, 1950–2008 milj. tainta – mill. seedlings 0 50 100 150 200 250 300 Yhteensä – Total Mänty – Pine Kuusi – Spruce Koivu – Birch Muut puulajit Others species 70 75 80 85 90 95 00 05 1 000 ha 0 100 200 300 400 500 600 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 Yhteensä – Total Yksityiset ym. Metsäteollisuus – Forest industries Valtio – State Non-industrial, private etc. 3 Silviculture 116 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 3.5 Metsänlannoitus 1964–2008 Figure 3.5 Forest fertilisation, 1964–2008 Vuosien 1955–88 kunnostusojituksen pinta-alat on laskettu tilastoiduista ojamääristä, hehtaarin ojamääränä on käytetty 270 metriä. The areas of ditch cleaning and supplementary ditching during 1955–88 are estimated, using 270 m of ditch for one hectare. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 3.6 Kunnostusojitus 1955–2008 Figure 3.6 Ditch cleaning and supplementary ditching, 1955–2008 65 70 75 80 85 90 95 00 0555 1 000 ha 0 20 40 60 80 100 Yhteensä – Total Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. Metsäteollisuus – Forest industries Valtio – State 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 1 000 ha 0 50 100 150 200 250 Yhteensä – Total Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. Metsäteollisuus – Forest industries Valtio – State 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 117 kilometriä – kilometres 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 0 1000 2000 3000 4000 Yhteensä – Total Yksityiset ym. Metsäteollisuus – Forest industries Valtio – State Non-industrial, private etc. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 3.7 Metsäteiden rakentaminen 1950–2008 Figure 3.7 Construction of forest roads, 1950–2008 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 3.8 Metsäteiden perusparannus 1995–2008 Figure 3.8 Basic improvement of forest roads, 1995–2008 kilometriä – kilometres 0 1000 2000 3000 4000 5000 Yhteensä – Total Yksityiset ym. Valtio – State Metsäteollisuus – Forest industries 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 Non-industrial, private etc. 3 Silviculture 118 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 70 75 80 85 90 95 00 05 1 000 ha 0 200 400 600 800 Hakkuupinta-ala yhteensä – Area treated with fellings, total Kasvatushakkuut – Intermediate fellings Uudistushakkuut – Regeneration fellings Muut hakkuut – Other fellings Muita hakkuita ovat esimerkiksi tie- ja ojalinjahakkuut ja hakkuut pellon raivausta varten. Other fellings are, for example, fellings done along ditch and road construction lines and fellings when clearing land for agricultural purposes. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 3.9 Hakkuupinta-alat 1970–2008 Figure 3.9 Area treated with fellings, 1970–2008 Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat). Monetary values are deflated using wholesale price index (domestic goods). Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 3.10 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset 1963–2008 Figure 3.10 Total costs of silvicultural and forest improvement work, 1963–2008 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj. € vuoden 2008 rahana – € mill. in 2008 monetary value 0 100 200 300 400 Kokonaiskustannukset -–Total costs Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. Metsäteollisuus – Forest industries Valtio – State 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 119 Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat). Monetary values are deflated using wholesale price index (domestic goods). Vuonna 2008 kustannuksiin lisättiin kasvatushakkuiden ennakkoraivauksen kustannukset. Valtion tuki sisältää juurikäävän torjuntatuen, mutta ei tukea energiapuun korjuulle ja haketukselle. In 2008, the costs of initial clearings of intermediate fellings were included in the total costs. State grants for repelling root-rot disease are included but state grants for the harvesting and chipping of energywood are not included. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 3.11 Yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitus 1963–2008 Figure 3.11 Financing of silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, 1963–2008 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 3.12 Eri työlajien osuudet metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannuksista 1967–2008 Figure 3.12 The share of total costs of silvicultural and forest improvement work by type of work, 1967–2008 0 20 40 60 80 100 70 75 80 85 90 95 00 05 prosenttia kustannuksista – per cent of costs Metsätiet – Forest roads Metsäojitus – Forest drainage Metsänlannoitus – Forest fertilisation Nuoren metsän hoito – Management of young stands Metsänviljely – Artificial regeneration Uudistusalan valmistaminen ja muut kustannukset – Preparation of regeneration areas and other costs 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj. € vuoden 2008 rahana – € mill. in 2008 monetary value 0 50 100 150 200 250 300 Oma panos – Own input Valtion tuet – State grants Valtion lainat – State loans Kokonaiskustannukset – Total costs 3 Silviculture 120 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 3.0 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2008 lyhyesti Silvicultural and forest improvement work in brief, 2008 Työlaji Type of work Työmäärä Kokonais- Työmäärien muutos Kustannusten muutos Amount kustannukset vuodesta 2007 vuodesta 2007 Total costs Change in amounts, Change in total costs, 2008/2007 2008/2007 1 000 ha 1 000 € % % Metsänhoito- ja metsänparannustyöt Silvicultural and forest improvement work 303 684 .. Uudistusalan valmistaminen Preparation of regeneration areas 42 203 6 Uudistusalan raivaus Clearing of regeneration areas 63 8 772 -8 -7 Kulotus Prescribed burning 0 276 -9 20 Maanmuokkaus Soil preparation 135 33 155 4 11 Metsänviljely Artificial regeneration 66 537 7 Kylvö Seeding 33 6 308 0 -12 Istutus Planting 96 58 393 5 9 Täydennysviljely Supplementary seeding and planting 2 763 56 53 Heinäntorjunta Grass suppression 6 1 072 0 10 Nuoren metsän hoito Management of young stands 104 089 Taimikonhoito Tending of seedling stands 165 58 700 2 2 Nuoren metsän kunnostus Improvement of young stands 91 31 003 5 5 Pystykarsinta Pruning 4 1 550 -29 -26 Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus Initial clearings of intermediate felling areas 54 12 837 86 .. Juurikäävän torjunta Repelling of root-rot disease 66 5 373 74 86 Metsänlannoitus Forest fertilisation 51 13 925 45 76 Kunnostusojitus Ditch cleaning and supplementary ditching 61 16 150 -10 6 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus Construction and basic improvement of 4 399 km 40 159 8 12 forest roads Metsäteiden kunnossapito Maintenance of forest roads 15 248 13 Hakkuupinta-ala Area treated with fellings 673 -2 Kasvatushakkuut Intermediate fellings 533 12 Ensiharvennukset First thinnings 256 24 Muut harvennukset Other thinnings 231 10 Ylispuiden poisto Removal of seed trees and 46 -21 shelterwood trees Uudistushakkuut Regeneration fellings 129 -37 Avohakkuut Clear fellings 108 -38 Luontaisen uudistamisen hakkuut Seed tree and shelterwood fellings 21 -30 Muut hakkuut Other fellings 11 10 Muita hakkuita ovat esimerkiksi tie- ja ojalinjahakkuut ja hakkuut pellon raivausta varten. Other fellings are, for example, fellings done along ditch and road construction lines and fellings when clearing land for agricultural purposes. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 121 3.1 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmäärät 2008 Amounts of silvicultural and forest improvement work, 2008 Työlaji Yksikkö Yksityiset ym. Metsäteollisuus Valtio Yhteensä Type of work Unit Non-industrial, private etc. Forest State Total josta valtion tukemia industries of which subsidised by state Uudistusalan valmistaminen – Preparation of regeneration areas Uudistusalan raivaus – Clearing of regeneration areas ha 43 958 8 349 6 553 12 891 63 402 Kulotus – Prescribed burning “ 238 138 63 133 434 Muokkaus yhteensä – Soil preparation, total “ 96 269 12 976 17 831 21 224 135 324 Laikutus – Scarification “ 18 302 1 004 1 091 2 084 21 477 Äestys – Harrowing “ 28 087 3 118 5 832 7 618 41 537 Mätästys – Mounding “ 42 666 4 485 10 894 11 522 65 082 Säätöauraus – Ploughing “ 4 250 2 761 14 - 4 264 Pellon muokkaus – Ploughing of fields “ 2 964 1 607 - - 2 964 Metsänviljely – Artificial regeneration Metsänviljely yhteensä – Artificial regeneration, total ha 94 467 13 288 14 728 18 962 128 157 Kylvö yhteensä – Seeding, total “ 19 644 1 817 6 096 6 870 32 610 Kylvö puulajeittain – Seeding by type of tree species Männyn kylvö – Seeding of pine ha 19 311 .. 6 096 6 866 32 273 Kuusen kylvö – Seeding of spruce “ 176 .. - 4 180 Koivun kylvö – Seeding of birch “ 157 .. - - 157 Kylvö työlajeittain – Seeding by type of work Kylvö, koneellisesti – Seeded by machine ha 12 964 - 5 283 6 213 24 460 Kylvö, käsin – Manual seeding “ 6 680 1 817 813 657 8 150 Istutus yhteensä – Planting, total " 74 823 11 471 8 632 12 092 95 547 Männyn istutus – Planting of pine “ 16 194 .. 1028 7 105 24 327 Kuusen istutus – Planting of spruce “ 55 605 .. 7 551 4 968 68 124 Koivun istutus – Planting of birch “ 2 607 .. 48 15 2 670 Muiden kotimaisten puulajien istutus – Planting of other domestic tree species“ 361 .. 5 1 367 Ulkomaisten puulajien istutus – Planting of foreign tree species “ 56 .. - 3 59 Pellonmetsitys (sisältyy myös kylvön tai istutuksen aloihin) " 3 486 3 181 - - 3 486 Afforestation of arable land “ Täydennysviljely (tehollinen pinta-ala, ei koko metsikkökuvion) “ 1562 43 337 581 2 480 Supplementary seeding and planting “ Heinäntorjunta – Grass suppression “ 5 897 1 895 - - 5 897 Heinäntorjunnasta kemiallisesti – Chemical grass suppression “ 1206 - - - 1206 Nuoren metsän hoito – Management of young stands Taimikonhoito – Tending of seedling stands ha 108 761 67 735 27 472 29 034 165 267 Nuoren metsän kunnostus – Improvement of young stands “ 78 442 60 920 7 219 5 515 91 176 Pystykarsinta – Pruning “ 3 798 3 090 - 23 3 821 Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus – Initial clearings of intermediate felling areas " 40 801 - 7 059 6 359 54 219 Juurikäävän torjunta – Repelling root-rot disease " 46 350 46 350 15 700 3 608 65 658 Torjunta kantokäsittelyllä – Stump treatment " 44 939 44 939 14 100 3 453 62 492 Torjunta kannonnostolla – Stump extraction " 1 411 1 411 1 600 155 3 166 Metsänlannoitus – Forest fertilisation “ 17 945 6 482 15 097 18 153 51 195 Terveyslannoitus – Remedial fertilisation “ 6 848 6 482 117 1 575 8 540 Kasvatuslannoitus – Fertilisation for growth “ 11 097 - 14 980 16 578 42 655 Kunnostusojitus – Ditch cleaning and supplementary ditching “ 47 895 45 713 3 067 10 276 61 238 Metsätiet – Forest roads Metsäteiden rakentaminen – Construction of forest roads km 404 275 122 301 826 Metsäteiden perusparannus – Basic improvement of forest roads km 1 858 1 641 574 1141 3 573 Metsänviljelymateriaali – Seeds and seedlings used in artificial regeneration Metsäkylvöön käytetty siemen – Amount of seed used in seeding kg 5 830 - 1 881 2 328 10 039 Istutukseen ja täydennysistutukseen käytetyt taimet 1 000 kpl 135 227 22 915 15 624 23 800 174 651 Number of seedlings used in planting and supplementary planting 1 000 seedlings Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3 Silviculture 122 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue Uudistusalan raivaus Kulotus Maanmuokkaus Year and region Clearing of regeneration areas Prescribed burning Soil preparation I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total 1 000 hehtaaria – 1 000 hectares 1985 111,1 13,7 21,2 145,9 0,5 0,1 2,8 3,5 83,0 17,1 22,7 122,8 1986 108,6 6,6 16,9 132,1 0,9 0,2 2,1 3,2 83,5 10,5 24,1 118,1 1987 102,8 9,3 19,6 131,8 0,2 0,1 0,8 1,0 92,6 10,8 21,4 124,9 1988 101,8 8,4 15,2 125,4 2,0 0,1 3,4 5,5 85,8 11,6 24,6 122,0 1989 106,2 7,4 14,7 128,3 1,7 0,1 1,7 3,5 98,9 10,5 22,5 131,8 1990 92,5 6,7 15,6 114,8 1,5 0,1 2,1 3,8 97,0 9,2 21,2 127,4 1991 110,3 6,7 13,0 130,1 0,8 0,1 0,5 1,4 96,7 10,5 19,0 126,2 1992 85,8 7,0 12,7 105,6 0,9 0,2 0,9 2,0 82,2 14,6 20,2 117,0 1993 73,8 8,0 11,0 92,8 0,6 0,1 0,3 1,0 79,6 18,9 21,8 120,4 1994 66,9 4,1 7,3 78,2 0,7 0,1 0,8 1,7 79,6 18,4 20,3 118,3 1995 72,8 1,7 6,5 81,0 0,7 0,0 0,6 1,4 96,8 11,8 18,2 126,8 1996 67,7 1,1 4,4 73,2 0,5 0,0 0,4 0,9 101,4 7,1 19,5 128,0 1997 62,2 1,4 7,0 70,5 0,5 0,0 0,5 1,0 97,0 6,1 17,1 120,2 1998 61,5 1,3 11,0 73,8 0,2 - 0,4 0,6 97,5 5,3 17,1 120,0 1999 53,9 2,0 11,4 67,3 0,5 0,0 0,8 1,3 95,2 6,0 17,8 119,0 2000 54,6 2,5 12,9 70,0 0,3 0,0 0,2 0,5 93,6 7,5 18,4 119,5 2001 51,2 2,7 13,5 67,4 0,7 0,1 1,5 2,3 102,7 8,2 18,4 129,4 2002 48,5 2,8 15,0 66,2 0,8 0,3 1,0 2,0 91,4 8,8 22,5 122,6 2003 51,0 2,8 16,4 70,1 0,5 0,0 0,9 1,3 102,5 6,7 22,1 131,3 2004 48,3 3,1 14,7 66,1 0,2 0,0 0,0 0,2 93,4 8,6 21,1 123,1 2005 48,1 2,2 12,8 63,1 0,5 0,0 0,6 1,1 91,5 9,7 20,4 121,6 2006 43,6 6,1 12,9 62,6 0,5 0,0 0,5 1,0 94,1 10,3 18,0 122,3 2007 48,9 7,9 11,9 68,7 0,3 0,0 0,2 0,5 94,8 15,4 20,0 130,3 2008 44,0 6,6 12,9 63,4 0,2 0,1 0,1 0,4 96,3 17,8 21,2 135,3 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total 2008 Koko maa 43,96 19,44 63,40 0,24 0,20 0,43 96,27 39,06 135,32 Whole country 0 Ahvenanmaa - - - - - - 0,27 - 0,27 1 Rannikko 7,10 0,01 7,11 0,02 0,00 0,02 3,81 0,09 3,89 2 Lounais-Suomi 5,13 0,24 5,37 0,02 0,03 0,06 5,61 0,42 6,03 3 Häme-Uusimaa 2,45 0,31 2,77 0,03 0,00 0,03 9,97 1,01 10,98 4 Kaakkois-Suomi 2,00 0,73 2,72 - - 0,00 6,01 1,50 7,52 5 Pirkanmaa 2,41 0,77 3,18 0,01 0,00 0,01 5,67 1,79 7,46 6 Etelä-Savo 1,50 0,48 1,97 0,02 0,01 0,03 7,32 2,13 9,45 7 Etelä-Pohjanmaa 3,62 0,30 3,91 0,05 0,02 0,07 9,86 0,54 10,40 8 Keski-Suomi 2,17 1,58 3,74 0,03 0,01 0,04 7,20 3,97 11,18 9 Pohjois-Savo 2,22 0,97 3,19 0,04 - 0,04 7,30 2,96 10,26 10 Pohjois-Karjala 1,14 1,19 2,33 0,00 - 0,00 6,96 4,08 11,04 11 Kainuu 1,34 4,33 5,67 - 0,08 0,08 4,45 7,17 11,61 12 Pohjois-Pohjanmaa 5,96 2,20 8,16 - 0,01 0,01 11,98 3,09 15,07 13 Lappi 6,93 6,34 13,27 0,02 0,03 0,05 9,88 10,30 20,18 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3.2 Uudistusalan valmistaminen 1985–2008 Preparation of regeneration areas, 1985–2008 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 123 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue Laikutus Äestys Mätästys Year and region Scarification Harrowing Molding I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total 1 000 hehtaaria – 1 000 hectares 2001 27,1 1,5 3,2 31,8 49,6 3,0 8,8 61,4 17,4 3,8 6,4 27,6 2002 23,6 2,0 2,5 28,1 43,8 2,6 11,2 57,5 17,4 4,2 8,9 30,5 2003 29,4 1,3 2,0 32,8 44,3 2,0 10,0 56,3 21,9 3,3 10,0 35,2 2004 25,0 1,1 1,9 28,0 39,9 2,5 8,8 51,3 22,4 5,0 10,4 37,8 2005 23,7 1,5 1,8 27,0 34,7 3,4 7,8 46,0 26,9 4,8 10,7 42,3 2006 21,8 1,6 1,3 24,7 33,7 3,0 6,6 43,4 31,7 5,7 10,0 47,4 2007 20,6 1,1 1,3 23,0 29,1 6,1 8,6 43,8 38,3 8,3 10,1 56,7 2008 18,3 1,1 2,1 21,5 28,1 5,8 7,6 41,5 42,7 10,9 11,5 65,1 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total 2008 Koko maa 18,30 3,18 21,48 28,09 13,45 41,54 42,67 22,42 65,08 Whole country 0 Ahvenanmaa 0,03 - 0,03 - - - 0,24 - 0,24 1 Rannikko 0,53 0,02 0,54 2,19 0,02 2,21 1,04 0,05 1,09 2 Lounais-Suomi 1,36 0,07 1,43 1,58 0,11 1,69 2,59 0,24 2,83 3 Häme-Uusimaa 3,01 0,05 3,06 1,92 0,18 2,10 4,88 0,79 5,66 4 Kaakkois-Suomi 1,08 0,09 1,16 2,23 0,39 2,62 2,45 1,03 3,48 5 Pirkanmaa 1,50 0,12 1,61 0,61 0,28 0,89 3,52 1,39 4,91 6 Etelä-Savo 2,18 0,26 2,44 0,68 0,40 1,08 4,17 1,47 5,65 7 Etelä-Pohjanmaa 0,80 0,01 0,81 4,89 0,11 5,00 4,07 0,42 4,49 8 Keski-Suomi 1,39 0,24 1,63 1,16 1,03 2,18 4,32 2,71 7,03 9 Pohjois-Savo 1,18 0,18 1,36 0,42 0,75 1,17 5,12 2,03 7,15 10 Pohjois-Karjala 2,76 0,54 3,30 1,32 1,43 2,74 2,41 2,12 4,53 11 Kainuu 0,15 0,09 0,24 2,13 4,13 6,26 1,84 2,94 4,78 12 Pohjois-Pohjanmaa 1,20 0,10 1,30 4,31 1,07 5,38 4,50 1,93 6,43 13 Lappi 1,15 1,41 2,56 4,65 3,57 8,22 1,52 5,30 6,82 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3.3. Maanmuokkaus: laikutus, äestys ja mätästys 2001–2008 Soil preparation: scarification, harrowing and molding, 2001–2008 3 Silviculture 124 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue Kylvö Istutus Metsänviljely yhteensä Year and region Seeding Planting Total I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total 1 000 hehtaaria – 1 000 hectares 1985 14,7 1,7 5,4 21,8 76,6 12,5 18,3 107,4 91,3 14,2 23,7 129,2 1986 15,9 1,5 6,2 23,6 79,6 10,4 19,9 110,0 95,5 11,9 26,1 133,5 1987 13,8 1,4 6,0 21,3 74,3 8,6 17,5 100,4 88,1 10,1 23,5 121,7 1988 10,9 1,1 5,4 17,5 69,0 8,2 16,2 93,5 79,9 9,4 21,6 110,9 1989 12,5 1,5 6,5 20,4 74,3 8,7 16,9 99,9 86,8 10,2 23,4 120,3 1990 16,1 1,3 6,5 23,9 74,3 6,9 16,0 97,2 90,4 8,2 22,5 121,1 1991 19,5 1,4 7,6 28,5 81,9 6,4 14,2 102,5 101,4 7,7 21,8 130,9 1992 16,5 1,0 5,8 23,4 77,4 9,3 12,4 99,1 93,9 10,3 18,3 122,5 1993 14,0 2,4 6,0 22,4 65,6 10,9 12,0 88,5 79,5 13,4 18,0 110,9 1994 16,6 3,6 8,3 28,5 55,8 12,3 11,4 79,5 72,4 15,9 19,7 108,0 1995 22,9 2,5 6,6 32,0 57,7 11,9 10,6 80,3 80,7 14,4 17,2 112,3 1996 27,2 1,7 6,4 35,2 65,8 7,4 10,7 83,9 92,9 9,1 17,0 119,1 1997 27,1 1,8 5,0 33,8 64,4 5,4 9,5 79,3 91,4 7,1 14,5 113,1 1998 27,3 1,2 4,3 32,8 65,3 3,9 9,4 78,5 92,6 5,1 13,6 111,3 1999 28,9 1,2 6,1 36,2 65,7 3,7 9,3 78,8 94,6 4,9 15,4 114,9 2000 26,7 1,3 5,7 33,7 69,3 4,3 9,7 83,3 96,0 5,6 15,4 117,0 2001 28,4 2,0 5,2 35,7 73,6 6,1 10,5 90,2 102,0 8,1 15,8 125,9 2002 25,6 2,2 5,4 33,2 69,9 6,6 11,6 88,0 95,4 8,8 16,9 121,2 2003 24,0 1,6 6,7 32,2 69,8 5,5 11,3 86,5 93,7 7,1 18,0 118,8 2004 24,4 2,1 7,3 33,7 71,1 5,6 12,1 88,9 95,5 7,7 19,4 122,6 2005 22,4 2,6 6,1 31,1 69,4 6,3 11,8 87,6 91,9 8,9 17,9 118,7 2006 20,5 2,8 7,2 30,4 70,8 6,5 11,3 88,6 91,2 9,2 18,5 119,0 2007 19,3 6,0 7,4 32,7 71,4 8,6 10,9 90,9 90,6 14,6 18,3 123,6 2008 19,6 6,1 6,9 32,6 74,8 8,6 12,1 95,5 94,5 14,7 19,0 128,2 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total 2008 Koko maa 19,64 12,97 32,61 74,82 20,72 95,55 94,47 33,69 128,16 Whole country 0 Ahvenanmaa - - - 0,22 - 0,22 0,22 - 0,22 1 Rannikko 0,46 0,01 0,47 4,58 0,05 4,63 5,04 0,06 5,10 2 Lounais-Suomi 0,97 0,11 1,08 5,09 0,31 5,40 6,06 0,42 6,48 3 Häme-Uusimaa 0,89 0,16 1,05 9,81 0,53 10,34 10,69 0,69 11,39 4 Kaakkois-Suomi 1,07 0,32 1,39 4,44 1,04 5,48 5,51 1,36 6,86 5 Pirkanmaa 0,73 0,38 1,11 5,43 1,11 6,54 6,16 1,49 7,65 6 Etelä-Savo 0,82 0,35 1,16 6,65 1,31 7,96 7,47 1,65 9,12 7 Etelä-Pohjanmaa 3,53 0,18 3,71 6,15 0,34 6,49 9,67 0,53 10,20 8 Keski-Suomi 1,02 1,20 2,22 6,18 2,12 8,29 7,20 3,32 10,52 9 Pohjois-Savo 0,46 0,76 1,22 7,37 1,81 9,18 7,83 2,57 10,40 10 Pohjois-Karjala 1,16 2,04 3,19 5,24 1,99 7,23 6,39 4,02 10,42 11 Kainuu 1,86 3,39 5,25 1,97 2,44 4,41 3,83 5,83 9,66 12 Pohjois-Pohjanmaa 3,79 1,25 5,04 7,03 2,28 9,31 10,82 3,53 14,34 13 Lappi 2,90 2,83 5,73 4,68 5,40 10,08 7,58 8,23 15,81 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3.4 Metsänviljely omistajaryhmittäin 1985–2008 Artificial regeneration by forest ownership category, 1985–2008 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 125 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue Kylvö – Seeding Istutus – Planting Metsänviljely yhteensä – Total Year and region Mänty Kuusi Muut Yhteensä Mänty Kuusi Muut Yhteensä Mänty Kuusi Muut Yhteensä Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Total 1 000 hehtaaria – 1 000 hectares 1985 21,7 0,1 0,0 21,8 77,8 23,3 6,2 107,4 99,5 23,5 6,2 129,2 1986 23,5 0,1 0,0 23,6 75,5 27,3 7,1 110,0 99,0 27,4 7,1 133,5 1987 21,2 0,1 0,0 21,3 68,4 24,6 7,4 100,4 89,6 24,7 7,4 121,7 1988 17,4 0,1 0,0 17,5 58,4 26,5 8,5 93,5 75,8 26,6 8,5 110,9 1989 20,4 0,0 0,0 20,4 58,7 29,0 12,3 99,9 79,0 29,0 12,3 120,3 1990 23,8 0,1 0,0 23,9 50,7 31,4 15,1 97,2 74,5 31,6 15,1 121,1 1991 28,3 0,1 0,0 28,5 51,0 35,0 16,5 102,5 79,3 35,1 16,5 130,9 1992 22,2 0,0 1,2 23,4 40,2 39,2 19,7 99,1 62,4 39,3 20,8 122,5 1993 22,2 0,2 0,0 22,4 33,1 36,2 19,2 88,5 55,3 36,4 19,2 110,9 1994 27,4 0,5 0,6 28,5 30,8 35,2 13,5 79,5 58,2 35,7 14,1 108,0 1995 30,1 1,0 1,0 32,0 31,0 38,5 10,8 80,3 61,0 39,4 11,8 112,3 1996 32,9 1,1 1,2 35,2 30,8 38,3 14,8 83,9 63,6 39,4 16,0 119,1 1997 30,9 0,9 2,0 33,8 28,1 36,6 14,6 79,3 59,0 37,4 16,6 113,1 1998 30,3 0,8 1,6 32,8 29,8 36,6 12,2 78,5 60,1 37,4 13,8 111,3 1999 34,1 0,7 1,4 36,2 29,1 39,6 10,1 78,8 63,2 40,3 11,5 114,9 2000 31,0 1,3 1,4 33,7 26,8 47,1 9,4 83,3 57,8 48,4 10,9 117,0 2001 33,4 1,0 1,3 35,7 28,5 53,8 7,9 90,2 61,9 54,8 9,2 125,9 2002 31,6 0,7 0,9 33,2 28,3 54,1 5,6 88,0 59,9 54,8 6,5 121,2 2003 31,0 0,5 0,8 32,2 27,0 54,0 5,6 86,5 58,0 54,5 6,3 118,8 2004 32,8 0,5 0,4 33,7 28,5 55,7 4,7 88,9 61,4 56,2 5,1 122,6 2005 30,4 0,4 0,3 31,1 26,3 57,7 3,6 87,6 56,7 58,0 3,9 118,7 2006 29,8 0,4 0,2 30,4 23,9 61,1 3,6 88,6 53,6 61,5 3,8 119,0 2007 32,3 0,2 0,1 32,7 23,8 63,9 3,2 90,9 56,1 64,1 3,3 123,6 2008 Koko maa 32,27 0,18 0,16 32,61 24,33 68,12 3,10 95,55 56,60 68,30 3,25 128,16 Whole country 0 Ahvenanmaa - - - - 0,11 0,11 - 0,22 0,11 0,11 - 0,22 1 Rannikko 0,47 - 0,00 0,47 2,03 2,54 0,06 4,63 2,49 2,54 0,06 5,10 2 Lounais-Suomi 1,06 0,01 0,02 1,08 1,56 3,62 0,22 5,40 2,62 3,63 0,24 6,48 3 Häme-Uusimaa 0,93 0,02 0,10 1,05 0,56 9,10 0,68 10,34 1,49 9,12 0,77 11,39 4 Kaakkois-Suomi 1,37 0,01 0,00 1,39 0,88 4,29 0,31 5,48 2,25 4,30 0,32 6,86 5 Pirkanmaa 1,07 0,02 0,02 1,11 0,66 5,68 0,20 6,54 1,73 5,70 0,22 7,65 6 Etelä-Savo 1,13 0,03 0,01 1,16 0,68 6,79 0,48 7,96 1,81 6,82 0,49 9,12 7 Etelä-Pohjanmaa 3,69 0,02 0,00 3,71 2,69 3,68 0,12 6,49 6,38 3,70 0,12 10,20 8 Keski-Suomi 2,21 0,01 0,00 2,22 0,78 7,32 0,19 8,29 2,99 7,33 0,20 10,52 9 Pohjois-Savo 1,20 0,02 0,00 1,22 0,49 8,38 0,31 9,18 1,69 8,40 0,32 10,40 10 Pohjois-Karjala 3,17 0,02 0,01 3,19 0,59 6,32 0,32 7,23 3,76 6,34 0,33 10,42 11 Kainuu 5,23 0,02 - 5,25 1,54 2,83 0,04 4,41 6,77 2,85 0,04 9,66 12 Pohjois-Pohjanmaa 5,03 0,00 0,00 5,04 4,33 4,83 0,15 9,31 9,36 4,83 0,15 14,34 13 Lappi 5,72 0,01 - 5,73 7,44 2,63 0,01 10,08 13,16 2,64 0,01 15,81 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3.5 Metsänviljely puulajeittain 1985–2008 Artificial regeneration by tree species, 1985–2008 3 Silviculture 126 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue I II III Yhteensä Year and region Total hehtaaria – hectares 1980 4 545 34 49 4 628 1981 3 503 1 13 3 517 1982 2 565 29 21 2 615 1983 2 747 29 7 2 783 1984 2 473 11 26 2 510 1985 2 553 3 6 2 562 1986 2 257 9 20 2 286 1987 2 649 19 28 2 696 1988 3 334 10 2 3 346 1989 5 782 - 13 5 795 1990 8 524 10 11 8 545 1991 10 439 14 4 10 457 1992 17 057 12 12 17 081 1993 17 683 1 4 17 688 1994 8 799 - 2 8 801 1995 4 131 - 6 4 137 1996 9 024 - 7 9 049 1997 9 293 - 10 9 303 1998 7 116 6 13 7 135 1999 6 153 - 10 6 163 2000 5 777 - 5 5 782 2001 6 008 - 1 6 009 2002 2 698 - 7 2 705 2003 1 952 - 4 1 956 2004 2 352 6 5 2 363 2005 2 273 - 4 2 277 2006 2 327 - - 2 327 2007 3 114 - - 3 114 2008 3 486 - - 3 486 I II + III Yhteensä Total 2008 Koko maa 3 486 - 3 486 Whole country 0 Ahvenanmaa 2 - 2 1 Rannikko 50 - 50 2 Lounais-Suomi 106 - 106 3 Häme-Uusimaa 210 - 210 4 Kaakkois-Suomi 330 - 330 5 Pirkanmaa 115 - 115 6 Etelä-Savo 392 - 392 7 Etelä-Pohjanmaa 160 - 160 8 Keski-Suomi 359 - 359 9 Pohjois-Savo 619 - 619 10 Pohjois-Karjala 523 - 523 11 Kainuu 263 - 263 12 Pohjois-Pohjanmaa 269 - 269 13 Lappi 88 - 88 Taulukon luvut sisältyvät taulukoiden 3.4–3.5 lukuihin. – The figures in this table are included in the figures of Tables 3.4–3.5. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3.6 Pellonmetsitys 1980–2008 Afforestation of arable land, 1980–2008 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 127 3.7 Metsäpuiden siemenkeräykset 2002–2008 Amounts of seed collected, 2002–2008 Vuosi Mänty – Scots pine Kuusi – Norway spruce Year Testattu Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä siemen testattu siemen tunnettu Total testattu siemen tunnettu Total Tested siemen Selected Source of siemen Selected Source of seed Qualified seed seed seed identified Qualified seed seed seed identified kg 2002 - 5 588 - 27 940 33 528 42 - 3 45 2003 - 5 442 - 9 351 14 793 14 - 455 469 2004 - 6 741 - 27 378 34 119 21 - 4 426 4 447 2005 - 3 530 - 1 074 4 604 - - - - 2006 83 6 874 - 8 437 15 393 1 484 17 10 734 12 235 2007 228 4 890 - 4 000 9 118 18 - 1 19 2008 162 2 053 - 176 2 391 183 - 358 541 Vuosi Rauduskoivu – Silver birch Muut puulajit – Other species Year Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä Alustavasti Valikoitu Siemenlähde Yhteensä testattu siemen tunnettu Total testattu siemen tunnettu Total siemen Selected Source of siemen Selected Source of Qualified seed seed seed identified Qualified seed seed seed identified kg 2002 88 - 82 170 204 - 167 371 2003 185 - - 185 30 - - 30 2004 68 - - 68 6 9 17 32 2005 50 - 49 99 18 - - 18 2006 36 - - 36 49 - 47 96 2007 143 - - 143 1 - 78 78 2008 5 - - 5 14 - 47 61 Vuosi = Siementen tuleentumisvuosi Siemenluokat: Testattu: Siemenet on kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu testitulosten perusteella. Alustavasti testattu: Siemenet kerätty siemenviljelyksiltä, joiden kloonit on valittu emopuiden ulkoasun perusteella. Valikoitu: Siemenet kerätty yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta ulkoisten ominaisuuksien perusteella valitusta rekisteröidystä siemenkeräysmetsiköstä. Siemenlähde tunnettu: Siemenet kerätty yhdellä lähtöisyysalueella sijaitsevasta siemenlähteestä tai metsiköistä. Muita puulajeja ovat mm. hies- ja visakoivu, tammi, siperianlehtikuusi ja tervaleppä. Year = Year of seed ripening Category of seeds: Tested: Seeds collected from seed orchards the components of which have been tested. Qualified: Seeds collected from seed orchards where the components have been phenotypically selected. Selected: Seeds collected from a stand located within a single region of provenance, which has been phenotypically selected. Source-identified: Seeds collected from either a seed source or stand located within a single region of provenance. Other species include for instance downy and curly birch, pedunculate oak, Siberian larch and black alder. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira – Source: Finnish Food Safety Authority, Evira 3 Silviculture 128 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi Mänty Kuusi Siperianlehtikuusi Muut Yhteensä Year Pine Spruce Siberian larch Others Total kg TUONTI – IMPORTS 2003 29 97 - 2 128 2004 5 395 - 1 401 2005 - 321 - 4 326 2006 - 126 - - 126 2007 8 125 - 8 140 2008 - 295 - - 295 VIENTI – EXPORTS 2003 298 75 46 5 424 2004 - - 2 8 10 2005 396 - 12 14 422 2006 219 - 8 6 233 2007 87 - 27 1 115 2008 289 31 26 16 362 Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira – Source: Finnish Food Safety Authority, Evira 3.8 Metsäpuiden siementen tuonti ja vienti 2003–2008 Imports and exports of forest tree seeds, 2003–2008 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 129 3.9 Taimitarhakylvöt sekä testatun ja alustavasti testatun siemenen osuus siemenmäärästä 1991–2008 Amounts of seed used in nurseries and the proportion of tested and qualified seed of the total seed amount, 1991–2008 Vuosi Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut puulajit Yhteensä Year Pine Spruce Silver birch Downy birch Other species Total kg % kg % kg % kg % kg % kg % 1991 1 447 59 1 719 11 126 27 24 51 112 49 3 428 33 1992 967 56 1 410 14 132 29 35 45 106 54 2 650 32 1993 890 50 1 292 18 86 53 21 44 90 72 2 378 34 1994 767 49 1 184 21 48 70 8 65 193 17 2 199 31 1995 773 51 1 259 24 73 56 14 68 348 25 2 467 34 1996 631 55 1 131 35 73 70 16 58 733 16 2 584 36 1997 645 56 1 039 45 67 82 13 33 564 22 2 328 43 1998 696 54 1 130 59 45 85 5 43 232 62 2 108 58 1999 635 62 1 004 66 53 88 6 34 78 90 1 776 66 2000 593 61 1 046 70 44 78 7 18 63 81 1 752 67 2001 485 76 1 209 80 20 96 2 40 43 92 1 759 80 2002 586 57 1 047 73 17 92 1 57 38 79 1 688 68 2003 537 57 1 130 78 32 94 2 84 35 94 1 736 72 2004 621 53 1 164 69 22 90 1 85 34 86 1 842 64 2005 475 46 1 171 52 18 95 0 100 26 85 1 691 51 2006 441 44 1 294 32 15 99 0 100 31 77 1 782 36 2007 480 48 1 457 62 14 81 0 100 30 91 1 982 59 2008 460 50 1 271 30 16 100 1 83 23 59 1 771 37 Siemenen alkuperäluokka taimitarhakylvöissä 2008 – Category of origin of seed in nurseries, 2008 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut puulajit Yhteensä Pine Spruce Silver birch Downy birch Other species Total kg % kg % kg % kg % kg % kg % Yhteensä 459,8 100 1 271,4 100 15,9 100 0,9 100 22,9 100 1 770,9 100 Total Testattu 22,0 5 - - - - - - - - 22,0 1 Tested Alustavasti testattu 206,9 45 387,5 30 15,9 100 0,8 83 13,5 59 624,5 35 Qualified Valikoitu - - 3,3 0 - - - - 0,1 0 3,3 0 Selected Siemenlähde tunnettu 231,0 50 880,7 69 - - 0,2 17 9,4 41 1 121,1 63 Source-identified Siemenen alkuperäluokka, katso selitykset taulukko 3.7. Vuonna 2008 'Muissa puulajeissa' ulkomaisten puulajien siemeniä oli 1 kg. Category of origin of seed, see Table 3.7. During 2008, in 'Other species' the amount of seed of foreign species was 1 kg. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira – Source: Finnish Food Safety Authority, Evira 3 Silviculture 130 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 3.10 Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet 1985–2008 Number of domestic seedlings delivered for planting, 1985–2008 Vuosi Mänty – Pine Kuusi – Spruce Year Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Container seedlings Bare-rooted seedlings Total Container seedlings Bare-rooted seedlings Total 1 000 tainta – 1 000 seedlings 1985 106 466 63 384 169 850 20 474 28 800 49 274 1986 110 451 65 989 176 440 25 926 35 509 61 435 1987 115 204 54 214 169 418 27 348 29 628 56 976 1988 111 083 37 028 148 110 31 056 30 441 61 497 1989 119 176 34 401 153 577 43 161 25 896 69 057 1990 102 280 30 053 132 333 46 905 25 085 71 990 1991 96 658 23 717 120 375 48 840 24 850 73 690 1992 79 610 14 682 94 292 54 199 27 214 81 413 1993 69 052 7 996 77 048 53 254 19 716 72 970 1994 60 787 6 664 67 451 46 882 19 319 66 201 1995 61 677 4 254 65 931 49 251 18 124 67 375 1996 61 475 3 587 65 062 54 606 13 070 67 676 1997 52 561 2 730 55 291 50 585 15 063 65 648 1998 59 744 2 463 62 207 52 638 14 583 67 221 1999 55 262 2 102 57 364 55 875 14 136 70 011 2000 54 849 1 389 56 238 69 782 11 718 81 500 2001 53 614 1 025 54 639 80 538 10 483 91 021 2002 54 094 501 54 595 84 284 6 039 90 323 2003 56 016 678 56 694 87 002 4 754 91 757 2004 55 287 356 55 642 94 589 4 966 99 556 2005 54 269 155 54 424 101 431 2 179 103 609 2006 46 750 3 46 753 114 228 1 260 115 488 2007 51 938 0 51 938 108 581 1 256 109 837 2008 49 229 0 49 229 110 192 6 207 110 813 Vuosi Rauduskoivu – Silver birch Hieskoivu Muut puulajit Kaikkiaan Year Paakkutaimet Paljasjuuriset taimet Yhteensä Downy birch Other species Grand Container seedlings Bare-rooted seedlings Total total 1 000 tainta – 1 000 seedlings - 1985 4 904 3 250 8 154 - 3 768 231 046 1986 6 745 2 822 9 567 - 4 804 252 246 1987 9 036 2 638 11 674 - 4 715 242 783 1988 10 943 2 370 13 313 - 5 456 228 376 1989 15 484 5 727 21 211 - 2 780 246 625 1990 16 856 5 307 22 163 2 058 3 240 231 784 1991 14 792 6 061 20 853 3 101 2 824 220 843 1992 17 472 5 949 23 421 5 112 3 078 207 316 1993 15 232 7 177 22 409 5 217 2 624 180 268 1994 12 519 3 465 15 984 2 969 2 389 154 994 1995 10 221 1 449 11 670 1 253 2 505 148 734 1996 13 257 3 543 16 800 2 158 3 230 154 926 1997 13 117 3 573 16 690 2 664 4 155 144 448 1998 11 334 2 392 13 726 1 551 4 194 148 899 1999 10 756 2 105 12 861 1 267 3 212 144 715 2000 10 082 1 184 11 266 1 053 2 984 153 041 2001 8 180 1 063 9 243 681 2 236 157 820 2002 5 909 672 6 581 253 2 044 153 796 2003 5 683 401 6 083 176 2 097 156 808 2004 5 470 404 5 874 126 1 355 162 553 2005 4 385 152 4 537 115 1 338 164 023 2006 4 257 150 4 407 150 1 269 168 067 2007 2 980 43 3 023 30 940 165 768 2008 3 562 19 3 582 137 1 063 164 823 Vuonna 2008 muita kotimaisia puulajeja (hybridihaapa, siperianlehtikuusi, visakoivu ym.) toimitettiin istutukseen 1,04 miljoonaa tainta ja ulkomaisia puulajeja 0,03 miljoonaa tainta. During 2008, 1.04 million seedlings of other domestic species (hybrid aspen, Siberian larch, curly birch etc.) and 0.03 million seedlings of foreign species were delivered for planting. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira – Source: Finnish Food Safety Authority, Evira 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 131 Vuosi Mänty Kuusi Muut havupuut Koivu Muut lehtipuut Yhteensä Year Pine Spruce Other conifers Birch Other broadleaves Total 1 000 tainta – 1 000 seedlings TUONTI – IMPORTS 1990 - 2 700 - - - 2 700 1991 7 700 - 200 - 907 1992 - 1 010 - 60 - 1 070 1993 - 700 120 - - 820 1994 - 950 130 - - 1 080 1995 350 2 033 2 33 20 2 438 1996 352 2 974 139 103 25 3 593 1997 422 2 416 28 - 5 2 871 1998 526 3 727 45 - 3 4 301 1999 1 998 12 063 14 - - 14 075 2000 700 11 860 - - - 12 560 2001 516 8 850 - - - 9 366 2002 1 735 13 380 5 - 353 15 474 2003 436 9 723 - - - 10 159 2004 765 9 105 - 54 150 10 074 2005 1 441 9 606 - 500 81 11 629 2006 449 10 255 - - 191 10 895 2007 2 971 25 085 - 1 - 28 057 2008 1 272 16 304 - 56 7 17 639 VIENTI – EXPORTS 1990 1 200 - 10 100 - 1 310 1991 1 570 - 30 844 10 2 454 1992 39 303 - 80 - 422 1993 260 40 - 50 - 350 1994 60 70 10 - - 140 1995 - - - - - - 1996 - - - - - - 1997 - - - - - - 1998 - - - - - - 1999 - - - - - - 2000 - - - - - - 2001 - - - - - - 2002 - - - - - - 2003 - - - - - - 2004 - - - - 8 8 2005 466 2 095 - 105 105 2 771 2006 - 4 529 60 100 102 4 791 2007 81 1 163 337 - 53 1 633 2008 - 2 195 226 - - 2 421 Muita havupuita ovat lehtikuusi, kontortamänty, douglaskuusi ja mustakuusi. Muita lehtipuita ovat visakoivu, tammi, tervaleppä ja haapakloonit. Other conifers: larch, lodgepole pine, Douglas-fir and black spruce. Other broadleaves: curly birch, oak, black alder and aspen clones. Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto, Evira – Source: Finnish Food Safety Authority, Evira 3.11 Metsäpuiden taimien tuonti ja vienti 1990–2008 Imports and exports of seedlings, 1990–2008 3 Silviculture 132 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue Taimikonhoito Nuoren metsän kunnostus Yhteensä Year and region Tending of seedling stands Improvement of young stands Total I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total 1 000 hehtaaria – 1 000 hectares 1985 157,8 48,3 73,4 279,4 - - - - 157,8 48,3 73,4 279,4 1986 156,9 48,6 53,3 258,9 - - - - 156,9 48,6 53,3 258,9 1987 167,7 38,4 45,1 251,2 - - - - 167,7 38,4 45,1 251,2 1988 153,6 28,2 36,8 218,6 - - - - 153,6 28,2 36,8 218,6 1989 134,6 23,8 34,5 192,9 - - - - 134,6 23,8 34,5 192,9 1990 143,2 21,2 36,6 201,0 - - - - 143,2 21,2 36,6 201,0 1991 211,6 18,8 22,5 252,9 - - - - 211,6 18,8 22,5 252,9 1992 197,3 13,3 22,5 233,1 - - - - 197,3 13,3 22,5 233,1 1993 194,0 13,4 19,0 226,4 - - - - 194,0 13,4 19,0 226,4 1994 98,3 7,4 14,5 120,2 44,2 0,0 0,0 44,2 142,5 7,4 14,5 164,5 1995 104,9 9,3 13,6 127,9 34,6 0,0 0,0 34,6 139,5 9,3 13,6 162,4 1996 97,1 13,7 12,1 123,0 31,4 0,0 0,0 31,4 128,6 13,7 12,1 154,5 1997 83,9 12,1 16,0 111,9 39,1 0,0 0,1 39,2 123,0 12,1 16,1 151,1 1998 96,8 12,9 27,0 136,7 64,3 0,3 0,0 64,6 161,0 13,2 27,0 201,3 1999 .. .. .. .. .. .. .. .. 162,2 20,2 27,9 210,3 2000 86,7 16,9 29,2 132,8 83,7 6,1 0,2 90,0 170,3 23,1 29,4 222,8 2001 98,0 18,8 30,2 147,0 85,1 6,6 0,1 91,8 183,1 25,4 30,3 238,8 2002 90,9 19,4 26,1 136,4 82,5 9,5 0,1 92,1 173,4 28,9 26,2 228,5 2003 92,1 20,0 25,5 137,6 83,7 10,6 0,1 94,5 175,8 30,7 25,6 232,1 2004 89,8 19,6 31,5 140,9 85,0 10,3 0,2 95,4 174,8 29,9 31,6 236,3 2005 83,9 21,7 28,0 133,6 74,6 10,5 0,0 85,1 158,5 32,2 28,1 218,7 2006 99,1 19,5 21,6 140,2 70,1 6,9 0,5 77,5 169,2 26,4 22,1 217,8 2007 101,7 28,4 31,9 162,0 75,7 7,6 3,1 86,4 177,3 36,1 35,0 248,4 2008 108,8 27,5 29,0 165,3 78,4 7,2 5,5 91,2 187,2 34,7 34,5 256,4 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total 2008 Koko maa 108,76 56,51 165,27 78,44 12,73 91,18 187,20 69,24 256,44 Whole country 0 Ahvenanmaa 0,33 - 0,33 0,35 - 0,35 0,68 - 0,68 1 Rannikko 5,31 0,05 5,36 3,38 0,07 3,45 8,69 0,12 8,81 2 Lounais-Suomi 7,27 1,33 8,59 4,62 0,72 5,34 11,89 2,04 13,93 3 Häme-Uusimaa 10,26 1,40 11,66 4,96 0,66 5,62 15,22 2,06 17,28 4 Kaakkois-Suomi 6,26 2,90 9,15 3,32 0,44 3,76 9,57 3,34 12,91 5 Pirkanmaa 5,57 2,49 8,05 3,97 0,92 4,89 9,54 3,40 12,94 6 Etelä-Savo 10,01 3,26 13,28 4,74 0,54 5,27 14,75 3,80 18,55 7 Etelä-Pohjanmaa 9,42 0,81 10,23 11,43 0,32 11,74 20,84 1,13 21,97 8 Keski-Suomi 9,68 6,14 15,82 6,38 1,68 8,06 16,06 7,82 23,88 9 Pohjois-Savo 13,25 5,01 18,26 6,75 1,09 7,84 20,00 6,10 26,09 10 Pohjois-Karjala 7,35 8,39 15,75 2,70 1,19 3,89 10,05 9,58 19,63 11 Kainuu 5,73 10,03 15,75 5,46 2,78 8,24 11,19 12,80 23,99 12 Pohjois-Pohjanmaa 11,16 3,81 14,96 12,33 0,97 13,29 23,48 4,77 28,25 13 Lappi 7,18 10,90 18,07 8,07 1,38 9,45 15,25 12,28 27,52 Osa metsäteollisuusyhtiöiden ja valtion metsien nuoren metsän kunnostuksista sisältyy taimikonhoitoon vuosina 1994–2006. Heinäntorjunnan alat sisältyvät vuosina 1985–2000 taimikonhoitoon. During 1994–2006, part of improvement of young stands in forest industries’ or State forests are included in tending of seedling stands. Grass suppression is included in tending of seedling stands during 1985–2000. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3.12 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus 1985–2008 Tending of seedling stands and improvement of young stands, 1985–2008 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 133 3.13 Pystykarsinta 1983–2008 Pruning, 1983–2008 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue I II III Yhteensä Year and region Total hehtaaria – hectares 1983 6 890 2 688 1 311 10 889 1984 8 133 1 473 1 449 11 055 1985 4 282 1 035 1 029 6 346 1986 3 989 1 452 1 157 6 598 1987 107 1 038 839 1 984 1988 11 424 893 650 12 967 1989 11 384 830 1 372 13 586 1990 9 449 493 1 360 11 302 1991 10 489 349 1 170 12 008 1992 7 912 242 551 8 705 1993 3 930 897 463 5 290 1994 2 159 41 162 2 362 1995 1 799 80 164 2 043 1996 1 981 43 223 2 247 1997 2 504 47 80 2 631 1998 2 878 63 100 3 041 1999 3 031 70 660 3 761 2000 3 519 - 574 4 093 2001 4 129 - 484 4 613 2002 4 900 - 771 5 671 2003 4 414 - 761 5 175 2004 4 103 - 427 4 530 2005 3 527 - 78 3 605 2006 3 931 - 60 3 991 2007 5 357 - 11 5 368 2008 3 798 - 23 3 821 I II + III Yhteensä Total 2008 Koko maa 3 798 23 3 821 Whole country 0 Ahvenanmaa - - - 1 Rannikko 77 - 77 2 Lounais-Suomi 123 - 123 3 Häme-Uusimaa 155 - 155 4 Kaakkois-Suomi 200 - 200 5 Pirkanmaa 159 - 159 6 Etelä-Savo 599 - 599 7 Etelä-Pohjanmaa 188 - 188 8 Keski-Suomi 374 - 374 9 Pohjois-Savo 1 059 - 1 059 10 Pohjois-Karjala 287 - 287 11 Kainuu 83 23 106 12 Pohjois-Pohjanmaa 151 - 151 13 Lappi 343 - 343 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3 Silviculture 134 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue I II III Yhteensä Year and region Total 1 000 hehtaaria – 1 000 hectares 2001 25,1 1,1 3,0 29,2 2002 26,4 0,0 3,4 29,9 2003 29,7 1,1 0,1 30,9 2004 30,3 1,3 0,1 31,7 2005 15,8 1,1 0,1 17,0 2006 15,3 3,3 2,9 21,5 2007 20,9 4,5 3,8 29,1 2008 40,8 7,1 6,4 54,2 I II + III Yhteensä Total 2008 Koko maa 40,80 13,42 54,22 Whole country 0 Ahvenanmaa 0,00 0,00 0,00 1 Rannikko 4,49 0,02 4,51 2 Lounais-Suomi 6,50 0,62 7,12 3 Häme-Uusimaa 4,66 0,47 5,13 4 Kaakkois-Suomi 1,42 0,61 2,03 5 Pirkanmaa 6,21 1,35 7,56 6 Etelä-Savo 1,46 1,34 2,80 7 Etelä-Pohjanmaa 4,90 0,49 5,39 8 Keski-Suomi 2,97 2,29 5,26 9 Pohjois-Savo 2,92 1,29 4,20 10 Pohjois-Karjala 0,53 1,56 2,09 11 Kainuu 0,73 2,56 3,29 12 Pohjois-Pohjanmaa 2,81 0,22 3,02 13 Lappi 1,20 0,60 1,80 Vuosien 2003–2005 valtion aloista puuttuvat Metsähallituksen suoritteet. In the ownership category 'State', the figures for years 2003–2005 do not include the areas completed by Metsähallitus. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3.14 Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus 2001–2008 Initial clearings of intermediate felling areas, 2001–2008 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 135 3.15 Metsänlannoitus 1985–2008 Forest fertilisation, 1985–2008 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue Terveyslannoitus Kasvatuslannoitus Yhteensä Year and region Remedial fertilisation Fertilisation for growth Total I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total hehtaaria – hectares 1985 .. .. .. .. .. .. .. .. 43 967 19 940 20 446 84 353 1986 .. .. .. .. .. .. .. .. 49 578 14 564 22 519 86 661 1987 .. .. .. .. .. .. .. .. 56 632 14 453 16 033 87 118 1988 .. .. .. .. .. .. .. .. 51 441 12 147 15 559 79 147 1989 .. .. .. .. .. .. .. .. 21 313 12 906 12 579 46 798 1990 .. .. .. .. .. .. .. .. 25 358 11 075 11 222 47 655 1991 .. .. .. .. .. .. .. .. 4 394 3 343 3 502 11 239 1992 .. .. .. .. .. .. .. .. 1 518 454 3 056 5 028 1993 .. .. .. .. .. .. .. .. 2 455 43 1 578 4 076 1994 .. .. .. .. .. .. .. .. 2 914 11 3 078 6 003 1995 .. .. .. .. .. .. .. .. 3 269 330 4 936 8 535 1996 .. .. .. .. .. .. .. .. 8 163 412 8 343 16 918 1997 .. .. .. .. .. .. .. .. 8 907 587 9 648 19 142 1998 .. .. .. .. .. .. .. .. 8 832 927 11 480 21 239 1999 .. .. .. .. .. .. .. .. 11 827 2 603 7 089 21 519 2000 6 831 1 963 - 8 794 3 982 142 8 102 12 226 10 813 2 105 8 102 21 020 2001 9 444 - .. .. 2 424 1 682 .. .. 11 869 1 682 5 537 19 087 2002 16 293 - 12 16 305 3 780 787 6 336 10 903 20 073 787 6 348 27 208 2003 14 489 - 2 14 491 1 790 1 291 5 394 8 475 16 279 1 291 5 396 22 966 2004 13 104 320 .. .. 2 262 901 .. .. 15 366 1 221 5 423 22 010 2005 12 817 132 .. .. 1 655 401 .. .. 14 472 533 5 160 20 165 2006 10 988 157 36 11 181 12 063 625 2 149 14 837 23 051 782 2 185 26 018 2007 13 462 1 809 436 15 707 9 600 1 145 8 845 19 590 23 062 2 954 9 281 35 297 2008 6 848 117 1 575 8 540 11 097 14 980 16 578 42 655 17 945 15 097 18 153 51 195 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total 2008 Koko maa 6 848 1 692 8 540 11 097 31 558 42 655 17 945 33 250 51 195 Whole country 0 Ahvenanmaa - - - - - - - - - 1 Rannikko 20 - 20 - - - 20 - 20 2 Lounais-Suomi 27 - 27 1 418 310 1 728 1 445 310 1 755 3 Häme-Uusimaa 50 63 113 1 731 131 1 862 1 781 194 1 975 4 Kaakkois-Suomi 30 - 30 266 1 980 2 246 296 1 980 2 276 5 Pirkanmaa 58 - 58 606 2 225 2 831 664 2 225 2 889 6 Etelä-Savo 402 26 428 134 3 347 3 481 536 3 373 3 909 7 Etelä-Pohjanmaa 264 - 264 383 265 648 647 265 912 8 Keski-Suomi 913 - 913 1 829 2 040 3 869 2 742 2 040 4 782 9 Pohjois-Savo 2 853 336 3 189 3 246 5 428 8 674 6 099 5 764 11 863 10 Pohjois-Karjala 1 033 65 1 098 654 8 386 9 040 1 687 8 451 10 138 11 Kainuu 671 108 779 - 3 675 3 675 671 3 783 4 454 12 Pohjois-Pohjanmaa 490 997 1 487 632 3 771 4 403 1 122 4 768 5 890 13 Lappi 37 97 134 198 - 198 235 97 332 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3 Silviculture 136 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 3.16 Kunnostusojitus 1985–2008 Ditch cleaning and supplementary ditching, 1985–2008 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue Ojamäärä Ojitettu pinta-ala Year and region Total length of ditches Drained area I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total 1 000 km 1 000 ha 1985 2,1 3,6 7,0 12,7 .. .. .. 47,3 1986 2,3 3,7 5,5 11,5 .. .. .. 42,9 1987 2,9 4,2 5,4 12,6 .. .. .. 46,8 1988 2,4 3,0 5,4 10,7 .. .. .. 39,8 1989 3,3 3,5 5,7 12,5 19,5 13,7 23,2 56,4 1990 10,4 3,3 5,4 19,2 39,6 12,9 19,2 71,8 1991 8,5 3,1 5,0 16,6 33,0 12,2 18,4 63,6 1992 13,4 2,2 4,9 20,5 48,5 8,5 16,7 73,6 1993 15,8 2,0 4,4 22,2 57,7 7,6 14,4 79,7 1994 15,9 1,3 4,0 21,2 62,5 5,0 14,6 82,0 1995 16,6 0,9 3,0 20,5 64,0 3,8 10,9 78,7 1996 16,2 0,6 2,7 19,5 55,8 2,1 10,6 68,5 1997 19,2 0,5 2,7 22,4 70,2 1,8 9,4 81,3 1998 15,4 0,5 2,8 18,8 57,1 1,9 10,0 69,1 1999 20,0 0,4 2,5 22,9 71,2 1,5 8,6 81,4 2000 18,1 0,6 2,3 21,1 62,7 2,5 9,1 74,3 2001 19,5 1,0 2,4 22,9 69,4 3,9 9,3 82,7 2002 19,9 0,5 2,1 22,5 70,4 1,9 7,8 80,1 2003 16,1 0,6 2,1 18,9 57,3 2,3 7,9 67,5 2004 19,2 0,9 2,3 22,4 67,0 3,2 7,6 77,8 2005 15,9 0,9 2,3 19,0 57,8 3,2 7,8 68,8 2006 17,1 0,9 2,4 20,4 60,8 3,0 7,9 71,7 2007 14,7 1,0 2,9 18,6 53,1 3,5 10,5 67,1 2008 13,3 0,9 2,8 17,0 47,9 3,1 10,3 61,2 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total 2008 Koko maa 13,30 3,67 16,97 47,90 13,34 61,24 Whole country 0 Ahvenanmaa - - - - - - 1 Rannikko 0,42 0,01 0,43 1,51 0,02 1,53 2 Lounais-Suomi 0,74 0,06 0,80 2,61 0,21 2,82 3 Häme-Uusimaa 0,20 0,00 0,20 0,75 0,01 0,76 4 Kaakkois-Suomi 0,27 0,03 0,31 0,95 0,11 1,06 5 Pirkanmaa 0,31 0,06 0,37 1,22 0,21 1,43 6 Etelä-Savo 0,44 0,06 0,51 1,55 0,22 1,77 7 Etelä-Pohjanmaa 2,84 0,14 2,99 10,18 0,52 10,70 8 Keski-Suomi 0,65 0,39 1,04 2,35 1,39 3,74 9 Pohjois-Savo 0,56 0,21 0,77 2,12 0,75 2,88 10 Pohjois-Karjala 0,51 0,34 0,85 1,80 1,23 3,03 11 Kainuu 1,34 0,80 2,13 4,90 2,89 7,79 12 Pohjois-Pohjanmaa 4,04 0,68 4,72 14,43 2,49 16,92 13 Lappi 0,97 0,89 1,86 3,52 3,30 6,83 Vuosien 1985–88 kunnostusojituksen pinta-alat on laskettu tilastoiduista ojamääristä, hehtaarin ojamääränä on käytetty 270 metriä. The areas of ditch cleaning and supplementary ditching during 1985–88 are estimated, using 270 m of ditch for one hectare. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 137 3.17 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus 1985–2008 Construction and basic improvement of forest roads, 1985–2008 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue Metsäteiden rakentaminen Metsäteiden perusparannus Year and region Construction of forest roads Basic improvement of forest roads I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total kilometriä – kilometres 1985 2 500 484 961 3 945 .. .. .. .. 1986 2 532 456 950 3 938 .. .. .. .. 1987 2 346 427 941 3 714 .. .. .. .. 1988 2 444 382 1 001 3 827 .. .. .. .. 1989 2 396 442 984 3 822 .. .. .. .. 1990 1 980 448 859 3 287 .. .. .. .. 1991 2 695 325 753 3 773 .. .. .. 554 1992 2 633 547 676 3 856 .. .. .. 334 1993 2 414 487 1 292 4 193 .. .. .. .. 1994 2 276 312 650 3 238 .. .. .. .. 1995 2 009 238 311 2 558 253 185 643 1 081 1996 1 447 192 203 1 842 250 331 356 937 1997 1 648 138 166 1 952 378 384 521 1 283 1998 1 372 148 156 1 676 486 299 387 1 172 1999 1 298 145 415 1 858 667 292 418 1 377 2000 936 124 325 1 385 648 245 517 1 410 2001 1 045 135 425 1 604 579 280 481 1 341 2002 838 109 359 1 306 729 270 512 1 511 2003 503 107 368 977 1 193 281 346 1 820 2004 459 107 266 831 1 421 223 402 2 046 2005 380 105 305 790 1 517 344 294 2 155 2006 421 78 293 793 1 606 347 514 2 467 2007 376 129 348 852 1 865 435 918 3 218 2008 404 122 301 826 1 858 574 1 141 3 573 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total 2008 Koko maa 404 422 826 1 858 1 715 3 573 Whole country 0 Ahvenanmaa - - - 2 - 2 1 Rannikko 17 - 17 80 - 80 2 Lounais-Suomi 8 1 9 86 27 113 3 Häme-Uusimaa 33 5 38 95 22 117 4 Kaakkois-Suomi 16 9 25 123 84 207 5 Pirkanmaa 47 7 53 195 86 281 6 Etelä-Savo 22 22 44 97 74 171 7 Etelä-Pohjanmaa 32 6 38 240 14 254 8 Keski-Suomi 70 34 104 179 138 317 9 Pohjois-Savo 46 26 72 252 106 358 10 Pohjois-Karjala 17 54 71 47 302 349 11 Kainuu 20 75 95 137 294 432 12 Pohjois-Pohjanmaa 33 26 59 195 118 313 13 Lappi 42 157 199 130 451 581 Vuosina 1985–90 ja 1993–94 metsäteiden perusparannukset sisältyvät osittain metsäteiden rakentamiseen. During 1985–90 and 1993–94 basic improvement of forest roads is partly included in the construction of forest roads. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3 Silviculture 138 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue I II III Yhteensä Year and region Total hehtaaria – hectares 2001 16 779 10 485 2 936 30 200 2002 23 340 6 339 2 643 32 322 2003 38 446 7 763 4 707 50 916 2004 42 311 3 866 4 631 50 808 2005 37 940 2 103 4 381 44 424 2006 37 081 2 166 4 159 43 406 2007 26 464 7 838 3 350 37 652 2008 44 939 14 100 3 453 62 492 I II + III Yhteensä Total 2008 Koko maa 44 939 17 553 62 492 Whole country 0 Ahvenanmaa 44 - 44 1 Rannikko 2 928 46 2 974 2 Lounais-Suomi 3 192 75 3 267 3 Häme-Uusimaa 6 265 520 6 785 4 Kaakkois-Suomi 5 757 4 214 9 971 5 Pirkanmaa 3 141 641 3 782 6 Etelä-Savo 13 657 3 546 17 203 7 Etelä-Pohjanmaa 749 15 764 8 Keski-Suomi 2 859 619 3 478 9 Pohjois-Savo 3 614 1 176 4 790 10 Pohjois-Karjala 2 733 6 701 9 434 11 Kainuu - - - 12 Pohjois-Pohjanmaa - - - 13 Lappi - - - Omistajaryhmän 'Yksityiset ym.' alat ovat Kestävän metsätalouden rahoituslain maksatuksiin perustuvia aloja. Areas in the ownership category 'Non-industrial, private etc.' are the areas compensated by state grants. Lähteet: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio; SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Sources: Forestry Development Centre Tapio; OSF: Finnish Forest Research Institute 3.18 Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä 2001–2008 Repelling root-rot disease by stump treatment, 2001–2008 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 139 3.19 Hakkuupinta-alat 1995–2008 Area treated with fellings, 1995–2008 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue Kasvatushakkuut – Intermediate fellings Year and region Ensiharvennukset Muut harvennukset Ylispuiden poisto Yhteensä First thinnings Other thinnings Removal of seed trees and Total shelterwood trees I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total Total 1 000 hehtaaria – 1 000 hectares 1995 84,5 9,6 14,3 108,4 115,1 4,1 15,1 134,3 33,4 1,7 5,9 41,0 233,0 15,4 35,3 283,7 1996 60,9 6,8 14,6 82,3 92,0 4,2 14,7 110,9 28,4 3,0 5,9 37,3 181,4 14,0 35,2 230,5 1997 101,7 7,6 15,3 124,6 129,0 5,1 13,7 147,8 46,9 3,0 8,0 57,9 277,6 15,7 37,0 330,3 1998 116,4 12,9 18,9 148,2 115,8 6,8 13,7 136,2 38,9 2,9 8,6 50,4 271,1 22,5 41,2 334,8 1999 110,3 14,2 24,2 148,7 120,1 8,7 14,8 143,6 38,0 4,2 10,4 52,6 268,5 27,1 49,4 344,9 2000 131,5 14,0 22,0 167,5 136,6 9,1 14,3 160,0 51,0 5,6 11,1 67,6 319,1 28,7 47,3 395,2 2001 133,9 19,8 23,1 176,8 103,9 13,9 14,0 131,8 39,4 2,9 8,7 51,0 277,2 36,6 45,8 359,6 2002 138,6 17,7 18,8 175,0 136,2 14,4 11,6 162,2 42,4 2,5 7,8 52,7 317,2 34,6 38,2 389,9 2003 135,5 14,3 20,6 170,3 120,6 12,9 14,0 147,6 42,0 2,3 10,7 55,0 298,1 29,4 45,3 372,8 2004 139,3 18,4 25,5 183,2 123,5 14,2 14,5 152,1 41,0 2,5 9,0 52,4 303,8 35,1 48,9 387,8 2005 124,4 19,5 23,8 167,7 115,8 13,5 14,0 143,3 33,0 1,5 8,8 43,2 273,1 34,5 46,6 354,2 2006 149,4 22,4 19,2 191,0 157,6 20,1 15,8 193,5 39,1 2,0 12,0 53,1 346,1 44,5 47,0 437,5 2007 160,2 23,2 22,4 205,7 172,9 19,9 17,0 209,8 44,9 1,3 12,2 58,4 377,9 44,4 51,6 473,9 2008 199,8 29,2 26,6 255,6 180,4 29,0 21,6 231,0 32,1 1,6 12,7 46,4 412,3 59,8 60,8 532,9 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total Total 2008 Koko maa 199,8 55,8 255,6 180,4 50,6 231,0 32,1 14,3 46,4 412,3 120,6 532,9 Whole country 0 Ahvenanmaa 0,5 - 0,5 0,5 - 0,5 0,2 - 0,2 1,2 - 1,2 1 Rannikko 7,7 0,2 7,9 5,8 0,2 6,0 1,3 0,0 1,3 14,8 0,4 15,2 2 Lounais-Suomi 11,7 0,9 12,5 14,2 1,1 15,3 3,9 0,1 4,0 29,8 2,0 31,8 3 Häme-Uusimaa 15,1 1,4 16,5 15,3 1,0 16,2 3,2 0,2 3,4 33,6 2,5 36,1 4 Kaakkois-Suomi 14,5 2,1 16,6 12,1 3,6 15,7 1,8 0,1 1,9 28,4 5,8 34,2 5 Pirkanmaa 9,2 2,2 11,5 11,1 1,8 12,9 1,8 0,1 2,0 22,2 4,1 26,3 6 Etelä-Savo 20,8 3,0 23,8 18,4 3,7 22,1 2,7 0,3 3,0 42,0 6,9 48,9 7 Etelä-Pohjanmaa 15,6 0,8 16,4 17,1 0,7 17,8 1,9 0,0 1,9 34,6 1,5 36,2 8 Keski-Suomi 19,7 7,1 26,8 17,2 4,7 21,9 2,2 0,3 2,5 39,2 12,1 51,3 9 Pohjois-Savo 21,0 5,6 26,5 14,9 5,9 20,8 2,2 0,2 2,4 38,1 11,7 49,8 10 Pohjois-Karjala 14,0 7,9 21,9 15,0 8,0 23,0 1,5 0,7 2,3 30,5 16,7 47,2 11 Kainuu 10,1 10,8 20,9 7,8 4,3 12,0 1,5 1,4 2,9 19,4 16,5 35,8 12 Pohjois-Pohjanmaa 19,9 5,0 24,9 17,8 3,1 21,0 2,4 0,4 2,9 40,1 8,6 48,7 13 Lappi 19,9 8,9 28,8 13,1 12,6 25,7 5,5 10,2 15,7 38,5 31,8 70,2 Omistajaryhmän ‘Yksityiset ym.’ hakkuualat ovat kunkin vuoden metsänkäyttöilmoituksissa ilmoitettuja aloja. Metsäteollisuuden ja valtion hakkuualat ovat kunkin vuoden tehdyistä hakkuista. In the category ‘Non-industrial, private etc.’ felling areas are based on felling plans. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Jatkuu – Continues 3 Silviculture 140 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 3.19 Jatkoa – Continuation I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue Uudistushakkuut – Regeneration fellings Year and region Avohakkuut Luontaisen uudistamisen hakkuut Yhteensä Clear fellings Seed tree and shelterwood fellings Total I II III Yhteensä I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total Total 1 000 hehtaaria – 1 000 hectares 1995 91,9 5,3 12,8 110,0 44,2 1,8 11,0 57,1 136,2 7,1 23,8 167,1 1996 102,7 6,5 11,0 120,2 39,8 1,6 11,7 53,1 142,4 8,1 22,8 173,3 1997 114,1 5,1 10,4 129,6 49,0 0,8 14,8 64,7 163,1 5,9 25,3 194,3 1998 99,3 5,9 11,4 116,6 34,0 1,1 13,9 49,0 133,3 7,0 25,3 165,6 1999 110,0 7,7 12,7 130,4 31,1 0,9 12,9 44,9 141,1 8,6 25,6 175,3 2000 132,2 9,6 14,3 156,1 35,8 1,5 13,3 50,6 168,0 11,1 27,5 206,6 2001 93,4 9,7 15,0 118,1 22,7 0,9 11,6 35,2 116,1 10,6 26,6 153,3 2002 125,0 9,6 17,8 152,3 28,0 0,8 8,1 36,9 153,0 10,3 25,9 189,2 2003 119,5 10,5 17,4 147,3 28,1 1,5 7,4 37,0 147,5 12,0 24,8 184,3 2004 124,6 10,8 17,3 152,7 25,3 1,5 6,2 33,0 149,9 12,2 23,5 185,7 2005 97,9 9,1 14,8 121,9 19,4 1,1 5,7 26,2 117,4 10,2 20,5 148,1 2006 109,1 17,6 18,6 145,3 18,1 2,3 6,3 26,6 127,2 19,9 24,8 171,9 2007 140,2 16,7 17,0 173,9 23,2 1,5 5,7 30,4 163,5 18,2 22,6 204,3 2008 74,7 15,0 18,3 108,1 14,8 1,2 5,3 21,4 89,5 16,3 23,6 129,4 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total 2008 Koko maa 74,7 33,3 108,1 14,8 6,6 21,4 89,5 39,9 129,4 Whole country 0 Ahvenanmaa 0,2 - 0,2 0,3 - 0,3 0,6 - 0,6 1 Rannikko 4,3 0,2 4,4 0,8 0,0 0,8 5,1 0,2 5,3 2 Lounais-Suomi 4,7 0,2 5,0 1,4 0,2 1,5 6,1 0,4 6,5 3 Häme-Uusimaa 6,6 0,8 7,4 0,8 0,1 1,0 7,4 0,9 8,3 4 Kaakkois-Suomi 4,7 1,1 5,8 0,9 0,2 1,2 5,7 1,3 7,0 5 Pirkanmaa 3,6 1,7 5,3 0,7 0,1 0,9 4,3 1,8 6,1 6 Etelä-Savo 6,7 1,7 8,3 1,0 0,3 1,2 7,6 1,9 9,6 7 Etelä-Pohjanmaa 6,5 0,6 7,1 0,6 - 0,6 7,1 0,6 7,7 8 Keski-Suomi 6,0 3,4 9,5 0,6 0,2 0,8 6,6 3,6 10,2 9 Pohjois-Savo 6,5 3,1 9,5 0,4 0,1 0,5 6,9 3,2 10,1 10 Pohjois-Karjala 5,3 3,9 9,1 0,6 0,2 0,8 5,9 4,1 10,0 11 Kainuu 3,1 6,4 9,5 0,7 0,9 1,6 3,8 7,3 11,1 12 Pohjois-Pohjanmaa 9,6 3,6 13,2 1,2 0,1 1,4 10,8 3,8 14,6 13 Lappi 7,1 6,7 13,8 4,6 4,1 8,7 11,7 10,8 22,5 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Jatkuu – Continues 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 141 3.19 Jatkoa – Continuation I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II = Metsäteollisuus – Forest industries III = Valtio – State Vuosi ja alue Muut hakkuut Hakkuupinta-ala kaikkiaan Year and region Other fellings Area treated with fellings, total I II III Yhteensä I II III Yhteensä Total Total 1 000 hehtaaria – 1 000 hectares 1995 3,9 1,2 0,6 5,7 373,1 23,7 59,7 456,5 1996 4,1 0,5 0,4 5,1 327,9 22,7 58,4 409,0 1997 4,4 0,1 0,5 5,0 445,1 21,7 62,8 529,6 1998 5,2 0,3 0,6 6,1 409,6 29,8 67,1 506,5 1999 4,4 0,1 0,3 4,8 413,9 35,8 75,3 525,0 2000 6,9 0,4 1,0 8,3 494,1 40,2 75,9 610,2 2001 9,6 0,9 0,7 11,2 402,9 48,2 73,1 524,1 2002 11,2 0,2 0,1 11,6 481,4 45,2 64,2 590,7 2003 10,6 0,2 0,3 11,1 456,2 41,6 70,4 568,3 2004 14,2 0,2 0,3 14,7 467,9 47,6 72,7 588,2 2005 8,3 0,4 0,2 8,8 398,8 45,1 67,2 511,1 2006 8,9 0,2 0,5 9,6 482,2 64,5 72,3 619,0 2007 9,3 0,0 0,3 9,7 550,7 62,6 74,6 687,8 2008 10,0 0,3 0,4 10,7 511,8 76,3 84,9 673,0 I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total 2008 Koko maa 10,0 0,7 10,7 511,8 161,3 673,0 Whole country 0 Ahvenanmaa - - - 1,8 - 1,8 1 Rannikko 0,3 0,0 0,4 20,2 0,6 20,8 2 Lounais-Suomi 0,7 0,0 0,8 36,6 2,5 39,1 3 Häme-Uusimaa 0,5 0,0 0,5 41,5 3,5 45,0 4 Kaakkois-Suomi 0,4 0,0 0,4 34,5 7,1 41,6 5 Pirkanmaa 0,2 0,1 0,3 26,8 6,0 32,8 6 Etelä-Savo 0,4 0,0 0,4 50,0 8,9 58,8 7 Etelä-Pohjanmaa 1,7 0,0 1,7 43,3 2,2 45,5 8 Keski-Suomi 0,6 0,2 0,7 46,3 15,9 62,2 9 Pohjois-Savo 1,3 0,0 1,3 46,2 14,9 61,1 10 Pohjois-Karjala 0,3 0,0 0,3 36,7 20,8 57,5 11 Kainuu 0,4 0,0 0,4 23,6 23,8 47,3 12 Pohjois-Pohjanmaa 2,5 0,1 2,6 53,4 12,5 65,9 13 Lappi 0,7 0,2 0,8 50,9 42,7 93,6 Muita hakkuita ovat esimerkiksi tie- ja ojalinjahakkuut ja hakkuut pellon raivausta varten. Other fellings are, for example, fellings done along ditch and road construction lines and fellings when clearing land for agricultural purposes. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3 Silviculture 142 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 3.20 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset 2008 Total costs of silvicultural and forest improvement work, 2008 Työlaji Yksityiset ym. Metsäteollisuus Valtio Metsäteollisuus Yhteensä Type of work Non-industrial, Forest State ja valtio yhteensä Total private etc. industries Forest industries and State, total I II III II + III I + II + III 1 000 € Kaikkiaan 212 639 35 613 55 432 91 045 303 684 Grand total Uudistusalan valmistaminen 30 580 4 942 6 681 11 623 42 203 Preparation of regeneration areas Uudistusalan raivaus – Clearing of regeneration areas 6 589 2 183 8 772 Kulotus – Prescribed burning 106 171 276 Maanmuokkaus – Soil preparation 23 885 9 270 33 155 Metsänviljely 52 135 6 614 7 789 14 402 66 537 Artificial regeneration Kylvö – Seeding 3 639 2 670 6 308 Istutus – Planting 47 102 11 292 58 393 Täydennysviljely – Supplementary seeding and planting 392 371 763 Heinäntorjunta – Grass suppression 1 002 70 1 072 Nuoren metsän hoito 75 717 12 529 15 843 28 372 104 089 Management of young stands Taimikonhoito (ml. taimikon varhaishoito) 38 081 20 619 58 700 Tending of seedling stands Nuoren metsän kunnostus – Improvment of young stands 26 435 4 568 31 003 Pystykarsinta – Pruning 1 541 8 1 550 Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus 9 660 3 177 12 837 Initial clearings of intermediate felling areas Metsänlannoitus 4 917 3 933 5 075 9 008 13 925 Forest fertilisation Terveyslannoitus – Remedial fertilisation 1 831 453 2 279 Kasvatuslannoitus – Fertilisation for growth 3 086 8 555 11 645 Kunnostusojitus 14 108 546 1 496 2 042 16 150 Ditch cleaning and supplementary ditching Suunnittelukustannukset – Planning costs 5 924 538 6 462 Kunnostusojitus – Ditch cleaning and supplementary ditching 8 184 1 504 9 688 Metsätiet 24 337 3 696 12 126 15 822 40 159 Forest roads Suunnittelukustannukset – Planning costs 4 616 .. 4 616 Metsäteiden rakentaminen – Construction of forest roads 4 979 5 278 10 257 Metsäteiden perusparannus – Basic improvement of forest roads 14 742 10 544 25 286 Metsäteiden kunnossapito 7 050 2 080 6 118 8 198 15 248 Maintenance of forest roads Juurikäävän torjunta 3 795 1 578 5 373 Repelling of root-rot disease Kustannusten sisältö ja tietojen keruu, katso laatuseloste www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 143 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II + III = Metsäteollisuus ja valtio – Forest industries and State Metsäkeskus Uudistusalan valmistaminen Metsänviljely Taimikonhoito Nuoren metsän kunnostus Forestry centre Preparation of regeneration areas Artificial regeneration Tending of seedling stands Improvement of young stands I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total Total 1 000 € Koko maa 30 580 11 623 42 203 52 135 14 402 66 537 38 081 20 619 58 700 26 435 4 568 31 003 Whole country 0 Ahvenanmaa 69 - 69 209 - 209 90 - 90 92 - 92 1 Rannikko 2 110 25 2 135 2 952 30 2 982 2 056 21 2 076 1 232 29 1 261 2 Lounais-Suomi 2 259 162 2 421 3 584 219 3 803 2 479 411 2 889 1 170 250 1 420 3 Häme-Uusimaa 3 414 332 3 747 7 192 405 7 597 4 102 525 4 627 1 973 228 2 201 4 Kaakkois-Suomi 1 777 478 2 255 2 914 698 3 612 2 100 995 3 095 1 140 137 1 277 5 Pirkanmaa 2 091 650 2 741 3 944 757 4 701 2 108 989 3 096 1 644 347 1 991 6 Etelä-Savo 2 354 645 2 999 4 915 891 5 805 3 691 1 136 4 827 1 579 187 1 766 7 Etelä-Pohjanmaa 2 844 174 3 018 4 563 201 4 763 2 889 320 3 208 3 685 129 3 814 8 Keski-Suomi 2 331 1 349 3 680 3 823 1 516 5 338 3 296 2 218 5 514 1 820 573 2 392 9 Pohjois-Savo 2 470 885 3 354 5 159 1 395 6 553 5 307 1 691 6 998 2 479 370 2 850 10 Pohjois-Karjala 1 948 1 140 3 088 3 538 1 524 5 062 2 598 2 862 5 461 950 465 1 415 11 Kainuu 1 139 1 826 2 966 1 545 2 032 3 577 1 410 3 452 4 862 1 377 922 2 299 12 Pohjois-Pohjanmaa 3 206 896 4 102 4 286 1 268 5 553 3 231 1 552 4 783 4 072 369 4 441 13 Lappi 2 568 3 060 5 628 3 513 3 468 6 981 2 725 4 448 7 173 3 224 561 3 785 Kustannusten sisältö ja tietojen keruu, katso laatuseloste www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Juurikäävän torjuntakustannukset ovat omistajaryhmässä 'Yksityiset ym.' vuoden 2008 aikana maksettuja valtion tukia. Metsäteollisuuden ja valtion kustannukset on arvioitu tukimaksatusten perusteella. The costs of repelling root-rot disease by stump treatment are based on state grants in the category 'Non-industrial, private etc.' and the costs in the category 'Forest Industries and State' are estimated by these state grants. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Jatkuu – Continues 3.21 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset työlajeittain 2008 Total costs of silvicultural and forest improvement work by type of work, 2008 3 Silviculture 144 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II + III = Metsäteollisuus ja valtio – Forest industries and State Metsäkeskus Pystykarsinta Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus Metsänlannoitus Kunnostusojitus Forestry centre Pruning Initial clearings of Forest fertilisation Ditch cleaning and intermediate felling areas supplementary ditching I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total Total 1 000 € Koko maa 1 541 8 1 550 9 660 3 177 12 837 4 917 9 008 13 925 14 108 2 042 16 150 Whole country 0 Ahvenanmaa - - 0 - - - - - 0 - - - 1 Rannikko 28 - 28 1 063 8 1 071 5 - 5 471 2 473 2 Lounais-Suomi 45 - 45 1 540 95 1 634 479 46 526 841 30 871 3 Häme-Uusimaa 71 - 71 1 104 119 1 223 495 65 559 244 5 249 4 Kaakkois-Suomi 74 - 74 337 142 479 84 535 619 379 24 403 5 Pirkanmaa 50 - 50 1 471 318 1 789 268 565 834 385 29 414 6 Etelä-Savo 180 - 180 345 334 679 179 848 1 027 376 43 419 7 Etelä-Pohjanmaa 79 - 79 1 160 110 1 269 213 69 283 3 768 89 3 857 8 Keski-Suomi 273 - 273 703 554 1 257 737 636 1 373 763 274 1 037 9 Pohjois-Savo 395 - 395 691 320 1 012 1 425 1 544 2 969 548 125 673 10 Pohjois-Karjala 168 - 168 125 378 503 477 2 438 2 915 453 185 638 11 Kainuu 4 8 13 173 606 779 215 982 1 197 1 116 366 1 482 12 Pohjois-Pohjanmaa 58 - 58 664 51 715 278 1 250 1 529 3 644 319 3 963 13 Lappi 116 - 116 284 143 427 61 27 88 1 120 551 1 671 3.21 Jatkoa – Continuation Metsäteiden rakentaminen, Juurikäävän torjunta Kustannukset kaikkiaan perusparannus ja kunnossapito Repelling root-rot disease Grand total Construction, basic improvement and maintenance of forest roads I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä I II + III Yhteensä Total Total Total 1 000 € Koko maa 31 387 24 020 55 407 3 795 1 578 5 373 212 639 91 045 303 684 Whole country 0 Ahvenanmaa 16 - 16 2 - 2 479 - - 1 Rannikko 1 446 .. .. 243 4 247 11 605 .. .. 2 Lounais-Suomi 1 692 .. .. 303 10 313 14 391 .. .. 3 Häme-Uusimaa 1 573 .. .. 564 59 623 20 732 .. .. 4 Kaakkois-Suomi 1 845 .. .. 429 332 761 11 079 .. .. 5 Pirkanmaa 3 310 .. .. 307 70 377 15 577 .. .. 6 Etelä-Savo 1 677 .. .. 931 254 1 185 16 226 .. .. 7 Etelä-Pohjanmaa 3 785 .. .. 84 4 88 23 070 .. .. 8 Keski-Suomi 3 317 .. .. 331 105 436 17 393 .. .. 9 Pohjois-Savo 3 028 .. .. 367 138 505 21 869 .. .. 10 Pohjois-Karjala 1 204 .. .. 234 602 837 11 695 .. .. 11 Kainuu 2 017 .. .. - - - 8 997 .. .. 12 Pohjois-Pohjanmaa 3 175 .. .. - - - 22 614 .. .. 13 Lappi 3 302 .. .. - - - 16 912 .. .. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 145 3.2 2 Me ts än ho ito - j a m et sä np ar an nu st öi de n ko ko na isk us ta nn uk se t t yö laj eit ta in 19 75 –2 00 8 To ta l c os ts o f s ilv icu ltu ra l a nd fo re st im pr ov em en t w or k by ty pe o f w or k, 1 97 5– 20 08 Vu os i Uu dis tus ala n Me tsä nv ilje ly Ta im iko nh oit o j a Py sty ka rsi nta Ka sv atu sh ak ku ide n Me tsä n- Me tsä oji tus Me tsä tei de n r ak en tam ine n, Ju ur ikä äv än Mu ut Yh tee ns ä Ye ar va lm ist am ine n Ar tifi cia l nu or en m ets än ku nn os tus Pr un ing en na kk or aiv au s lan no itu s Fo re st pe ru sp ar an nu s ja tor jun ta ku sta nn uk se t To ta l Pr ep ar at io n of re ge ne ra tio n Te nd ing o f s ee dli ng st an ds In itia l c lea rin gs o f Fo re st dr ain ag e ku nn os sa pit o Re pe llin g of Ot he r c os ts re ge ne ra tio n ar ea s an d im pr ov em en t o f int er m ed iat e fe llin g fe rti lis at ion Co ns tru ct io n, b as ic im pr ov em en t ro ot -ro t d ise as e yo un g st an ds ar ea s an d m ain te na nc e of fo re st ro ad s mi lj. € – € m ill. 19 75 6,0 18 ,9 28 ,3 - .. 13 ,1 9,1 12 ,3 .. 0,2 87 ,9 19 76 9,4 17 ,2 31 ,4 - .. 10 ,6 9,4 15 ,8 .. 0,1 93 ,9 19 77 10 ,7 21 ,6 35 ,7 - .. 9,8 12 ,3 17 ,3 .. 0,4 10 7,7 19 78 10 ,4 21 ,7 32 ,6 - .. 7,6 11 ,0 21 ,0 .. 0,0 10 4,2 19 79 11 ,5 22 ,8 25 ,9 - .. 5,8 10 ,7 21 ,7 .. 0,4 98 ,8 19 80 15 ,4 29 ,0 23 ,3 - .. 6,8 11 ,6 26 ,0 .. 0,3 11 2,3 19 81 18 ,0 37 ,3 23 ,6 - .. 9,3 11 ,8 25 ,7 .. 0,4 12 6,1 19 82 20 ,1 45 ,3 28 ,4 - .. 12 ,2 12 ,4 31 ,2 .. 0,5 15 0,1 19 83 18 ,2 46 ,4 28 ,7 3,5 .. 10 ,5 13 ,3 34 ,1 .. 1,0 15 5,7 19 84 19 ,3 48 ,6 27 ,2 3,4 .. 9,3 14 ,2 36 ,4 .. 1,4 15 9,9 19 85 22 ,0 50 ,5 28 ,9 1,9 .. 10 ,5 15 ,1 35 ,9 .. 1,1 16 6,0 19 86 23 ,9 56 ,8 28 ,1 2,2 .. 11 ,6 15 ,9 37 ,3 .. 1,1 17 6,9 19 87 21 ,8 54 ,8 28 ,6 0,6 .. 9,8 16 ,5 36 ,9 .. 1,1 17 0,1 19 88 23 ,5 54 ,5 27 ,8 4,7 .. 9,1 17 ,9 42 ,7 .. 0,9 18 1,1 19 89 28 ,3 66 ,0 26 ,0 5,5 .. 5,1 16 ,6 42 ,0 .. 0,9 19 0,5 19 90 28 ,4 71 ,4 31 ,2 4,6 .. 5,7 24 ,0 47 ,0 .. 0,6 21 2,9 19 91 28 ,1 77 ,2 42 ,7 5,3 .. 1,4 24 ,8 44 ,9 .. 1,0 22 5,4 19 92 25 ,1 74 ,3 36 ,5 3,7 .. 0,7 22 ,6 49 ,1 .. 0,3 21 2,3 19 93 23 ,0 60 ,0 46 ,9 1,9 .. 0,6 18 ,5 41 ,0 .. 0,3 19 2,3 19 94 22 ,4 51 ,9 37 ,6 1,0 .. 1,0 16 ,8 38 ,2 .. 0,7 16 9,6 19 95 23 ,4 58 ,1 36 ,7 0,7 .. 1,5 18 ,1 40 ,9 .. 0,4 17 9,9 19 96 23 ,2 61 ,2 33 ,5 0,8 .. 2,8 14 ,2 36 ,8 .. 0,2 17 2,8 19 97 26 ,4 63 ,3 35 ,2 0,8 .. 3,5 12 ,7 38 ,2 .. 0,5 18 0,6 19 98 26 ,5 60 ,9 48 ,8 1,0 .. 3,8 14 ,3 40 ,2 .. 0,7 19 6,3 19 99 24 ,7 61 ,6 51 ,1 1,0 .. 4,4 19 ,5 41 ,5 .. 1,6 20 5,4 20 00 26 ,8 72 ,9 52 ,7 1,1 .. 3,9 17 ,4 39 ,9 .. 1,8 21 6,6 20 01 27 ,9 73 ,5 69 ,5 1,7 .. 4,2 16 ,7 40 ,8 .. 2,2 23 6,5 20 02 29 ,4 58 ,4 67 ,1 2,3 .. 4,5 17 ,3 38 ,2 .. 0,4 21 7,6 20 03 33 ,2 59 ,3 71 ,6 2,3 .. 4,0 15 ,7 28 ,5 .. 0,7 21 5,4 20 04 30 ,1 59 ,7 73 ,2 1,9 .. 4,0 18 ,3 30 ,7 .. 0,6 21 8,5 20 05 32 ,7 58 ,5 71 ,9 1,4 .. 3,8 16 ,7 33 ,4 3,5 - 22 1,8 20 06 35 ,0 58 ,3 73 ,7 1,5 .. 5,6 17 ,1 40 ,4 3,5 - 23 5,2 20 07 39 ,7 62 ,3 86 ,9 2,1 .. 7,9 15 ,2 49 ,5 2,9 - 26 6,5 20 08 42 ,2 66 ,5 89 ,7 1,6 12 ,8 13 ,9 16 ,2 55 ,4 5,4 - 30 3,7 Ku sta nn us ten si sä ltö se kä si ihe n v uo nn a 2 00 2 teh dy t m uu tok se t o n s eli tet ty laa tus elo ste es sa , w ww .m et la .fi /m et in fo /ti la st o/ He inä nto rju nn an ku sta nn uk se t s isä lty vä t m ets äv ilje lyn ku sta nn uk sii n v uo de sta 20 01 , s itä en ne n n e s isä lty ivä t ta im iko nh oid on ku sta nn uk sii n. Th e co st s of g ra ss s up pr es sio n ar e in clu de d in a rti fic ia l r eg en er at io n sin ce 2 00 1. E ar lie r t he y we re in clu de d in th e co st s of te nd in g of s ee dl in g st an ds . Lä hd e: SV T: Me tsä ntu tki mu sla ito s, me tsä tila sto llin en tie top alv elu – So ur ce : O SF : F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 3 Silviculture 146 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 3.23 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonaiskustannukset omistajaryhmittäin 1980–2008 Total costs of silvicultural and forest improvement work by forest ownership category, 1980–2008 Vuosi Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. Metsäteollisuus Valtio Yhteensä Year Oma rahoitus ja Valtion Valtion Yhteensä Forest State Total oman työn arvo tuet lainat Total industries Self-financing and State grants State loans own labour input milj. € – € mill. 1980 42,3 20,1 18,6 81,1 14,3 17,0 112,3 1981 52,7 21,4 21,6 95,7 14,0 16,3 126,1 1982 66,4 23,8 24,7 114,8 15,9 19,4 150,1 1983 63,5 25,7 25,8 115,0 16,2 24,4 155,7 1984 58,7 30,6 26,7 115,9 18,0 26,0 159,9 1985 67,1 27,6 26,5 121,2 18,9 25,9 166,0 1986 71,2 34,0 26,7 131,8 17,7 27,4 176,9 1987 69,5 30,7 28,3 128,5 17,4 24,2 170,1 1988 75,1 43,1 25,4 143,6 13,5 23,9 181,1 1989 78,5 40,1 23,9 142,6 15,5 32,4 190,6 1990 86,7 49,6 31,3 167,6 15,6 29,7 212,9 1991 101,2 59,8 24,7 185,7 13,5 26,2 225,4 1992 87,0 61,7 29,2 177,9 14,7 19,7 212,3 1993 83,8 63,8 13,5 161,1 15,4 15,7 192,3 1994 83,7 53,0 7,2 143,9 11,7 14,0 169,6 1995 97,1 45,2 4,0 146,3 14,5 19,1 179,9 1996 94,3 46,2 2,2 142,7 12,4 17,7 172,8 1997 105,8 46,4 1,4 153,6 10,4 16,6 180,6 1998 115,4 49,3 0,8 165,6 10,1 20,6 196,3 1999 123,3 44,2 0,7 168,2 13,0 24,2 205,4 2000 128,0 46,3 0,5 174,8 15,3 26,5 216,6 2001 132,1 55,9 0,5 188,5 18,0 30,0 236,5 2002 114,2 56,7 0,4 171,3 19,8 26,5 217,6 2003 101,6 64,6 0,3 166,4 19,9 29,1 215,4 2004 107,8 59,9 0,2 167,9 20,2 30,4 218,5 2005 109,2 57,2 0,1 166,5 23,1 32,2 221,8 2006 123,1 55,6 0,1 178,8 23,3 33,0 235,2 2007 134,3 53,8 0,2 188,3 34,0 44,2 266,5 2008 154,0 58,5 0,1 212,6 35,6 55,4 303,7 Kustannusten sisältö sekä siihen vuonna 2002 tehdyt muutokset on selitetty laatuselosteessa, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Vuonna 2008 kustannuksiin lisättiin kasvastushakkuiden ennakkoraivauksen kustannukset. Valtion tuki sisältää juurikäävän torjuntatuen, mutta ei tukea energiapuun korjuulle ja haketukselle. In year 2008 the costs for initial clearings of intermediate felling areas were included to the total costs. State grants for repelling root-rot disease are included but state grants for the harvesting and chipping of energywood are not included. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 147 3.24 Yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitus 2008 Financing of silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, 2008 Työlaji Oma rahoitus Valtion Valtion Yhteensä Type of work ja oman työn arvo tuet lainat Total Self-financing State State and own labour input grants loans 1 000 € Yhteensä 154 025 58 547 67 212 639 Total Metsän uudistaminen Forest regeneration 74 351 8 259 - 82 610 Kulotus Prescribed burning 63 43 - 106 Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus Tending of seedling stands and improvement of young stands 37 828 26 687 1 64 516 Pystykarsinta Pruning 806 735 - 1 541 Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus Initial clearing of intermediate felling areas 9 660 - - 9 660 Terveyslannoitus Remedial fertilisation 1 083 743 - 1 831 Kasvatuslannoitus Fertilisation for growth 3 091 - - 3 086 Kunnostusojitus Ditch cleaning and supplementary ditching 5 053 9 044 12 14 108 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus Construction and basic improvement of forest roads 15 041 9 242 54 24 337 Metsäteiden kunnossapito Maintenance of forest roads 7 050 - - 7 050 Juurikäävän torjunta Repelling root-rot-disease - 3 795 - 3 795 Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö; SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Sources: Ministry of Agriculture and Forestry; OSF: Finnish Forest Research Institute 3 Silviculture 148 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 3.2 5 Yk sit yis m et sie n pu un tu ot an no n ke st äv yy de n tu rv aa m ise en kä yt et ty va lti on tu ki ja lai na 20 01 –2 00 8 St at e gr an ts a nd lo an s us ed fo r s ec ur in g wo od p ro du ct io n an d en er gy wo od h ar ve st in g in n on -in du st ria l, pr iva te fo re st s, 2 00 1– 20 08 Me tsä ke sk us Me tsä n- Ku lot us Ta im iko nh oit o j a n uo re n Py sty - Te rve ys - Ku nn os tus oji tus Me tsä tei de n r ak en tam ine n Ju ur ikä äv än Me tsä nh oit o- ja m ets än - En er gia pu un Fo re st ry c en tre uu dis tam ine n Pr es cr ib ed me tsä n k un no stu s ka rsi nta lan no itu s Di tc h cle an in g an d ja pe ru sp ar an nu s tor jun ta pa ra nn us työ t k aik kia an ko rju u j a h ak etu s Fo re st bu rn in g Te nd ing o f s ee dli ng Pr un ing Re m ed ial su pp le m en ta ry Co ns tru ct io n an d ba sic Re pe llin g St at e gr an ts an d loa ns fo r Ha rv es tin g an d re ge ne ra tio n st an ds a nd im pr ov em en t fe rti lis at ion dit ch ing im pr ov em en t o f f or es t r oa ds ro ot -ro t d ise as e se cu rin g wo od p ro du ct io n ch ip pi ng o f of y ou ng s ta nd s en er gy wo od Tu ki La ina Yh tee ns ä Tu ki Tu ki – G ra nt Gr an t Lo an To ta l Gr an t 1 0 00 € 20 01 11 07 6 17 8 26 64 2 74 4 72 7 10 88 5 4 7 08 91 1 55 87 1 54 5 56 41 6 2 7 68 20 02 8 2 96 21 2 26 79 3 1 0 21 1 0 79 11 74 9 5 8 64 1 6 59 56 67 3 38 2 57 05 5 3 0 40 20 03 10 32 3 14 5 30 41 9 93 4 1 1 60 11 64 8 7 0 44 2 8 72 64 54 5 25 9 64 80 4 3 9 13 20 04 8 8 22 49 28 21 8 78 4 95 0 10 94 8 6 9 04 3 2 63 59 93 8 22 4 60 16 2 4 7 35 20 05 7 6 92 13 3 25 49 3 62 3 89 0 11 15 5 8 2 47 2 9 28 57 16 1 13 3 57 29 4 5 2 09 20 06 8 0 38 13 2 23 96 8 69 0 1 0 28 10 55 7 8 1 24 3 0 35 55 57 2 11 6 55 68 8 5 6 09 20 07 8 3 37 74 23 72 9 1 0 05 1 0 56 8 6 66 8 6 09 2 2 77 53 75 3 15 5 53 90 8 5 8 22 20 08 Ko ko m aa 8 2 59 43 26 68 7 73 5 74 3 9 0 44 9 2 42 3 7 95 58 54 7 67 58 61 4 5 1 51 W ho le co un try 0 Ah ve na nm aa 22 - 83 - - - 7 2 11 4 1 11 5 - 1 Ra nn ikk o 15 2 5 1 1 24 12 1 37 2 45 3 24 3 2 3 61 8 2 3 69 23 9 2 Lo un ais -S uo mi 79 5 1 1 85 8 4 54 1 62 9 30 3 2 7 56 8 2 7 63 24 4 3 Hä me -U us im aa 23 2 4 1 0 54 24 5 11 8 41 1 56 4 2 4 13 19 2 4 32 42 6 4 Ka ak ko is- Su om i 33 4 0 1 1 33 45 11 14 7 45 7 42 9 2 5 55 1 2 5 56 14 6 5 Pi rka nm aa 10 5 1 97 0 17 5 13 5 70 3 30 7 2 2 43 13 2 2 55 15 7 6 Et elä -S av o 39 3 6 2 1 09 12 3 34 20 7 46 5 93 1 4 2 68 - 4 2 68 68 2 7 Et elä -P oh jan ma a 35 9 12 3 5 06 22 46 2 1 43 1 4 40 84 7 6 13 9 7 6 22 58 7 8 Ke sk i-S uo mi 40 9 8 2 6 77 90 11 3 30 3 73 0 33 1 4 6 61 5 4 6 66 38 9 9 Po hjo is- Sa vo 82 6 1 2 7 88 21 3 24 6 36 2 64 9 36 7 5 4 54 3 5 4 56 54 2 10 Po hjo is- Ka rja la 65 8 1 1 5 39 68 11 6 32 8 32 9 23 4 3 2 73 0 3 2 73 32 7 11 Ka inu u 34 8 - 1 8 22 16 85 94 5 62 5 - 3 8 41 - 3 8 41 15 9 12 Po hjo is- Po hja nm aa 1 8 00 - 3 9 91 20 65 2 5 62 1 1 92 - 9 6 30 - 9 6 30 80 0 13 La pp i 2 5 42 - 2 7 05 77 10 88 1 1 1 53 - 7 3 67 - 7 3 67 45 2 Lä hte et: M aa - ja m ets äta lou sm ini ste riö ; S VT : M ets än tut kim us lai tos , m ets äti las tol lin en tie top alv elu – So ur ce s: M in ist ry o f A gr icu ltu re a nd F or es try ; O SF : F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 149 3.26 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden yksikkökustannukset 2008 Unit costs of silvicultural and forest improvement work, 2008 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II + III = Metsäteollisuus ja valtio – Forest industries and State Metsäkeskus Uudistusalan raivaus Laikutus Äestys Mätästys Kylvö Forestry centre Clearing of Scarification Harrowing Mounding Seeding regeneration areas I II + III I II + III I II + III I II + III I II + III €/ha Koko maa 157 112 272 246 162 154 296 286 184 206 Whole country 0 Ahvenanmaa - - 323 - - - 250 - - - 1 Rannikko 176 200 313 330 156 155 321 301 183 163 2 Lounais-Suomi 155 129 264 260 164 200 315 314 194 268 3 Häme-Uusimaa 176 142 317 332 192 168 327 306 179 193 4 Kaakkois-Suomi 172 125 278 280 186 175 268 287 181 211 5 Pirkanmaa 212 148 265 217 182 214 301 324 244 214 6 Etelä-Savo 207 136 257 281 181 163 304 296 221 199 7 Etelä-Pohjanmaa 171 110 226 246 162 151 294 280 191 170 8 Keski-Suomi 199 143 246 275 186 165 286 316 184 229 9 Pohjois-Savo 181 116 264 287 155 144 294 302 193 203 10 Pohjois-Karjala 219 117 249 256 182 162 280 298 179 197 11 Kainuu 148 80 199 286 138 145 296 267 195 222 12 Pohjois-Pohjanmaa 83 90 346 272 154 137 279 267 174 156 13 Lappi 82 123 251 217 151 155 306 262 164 206 Istutus Taimikonhoito Nuoren metsän kunnostus Pystykarsinta Metsänlannoitus Planting Tending of seedling stands Improvement of Pruning Forest fertilisation young stands I II + III I II + III I II + III I II + III I II + III €/ha Koko maa 631 545 350 379 336 359 368 - 267 271 Whole country 0 Ahvenanmaa 942 - 272 - 264 - - - - - 1 Rannikko 612 609 387 423 365 421 - - - - 2 Lounais-Suomi 655 579 341 310 253 349 - - 332 149 3 Häme-Uusimaa 683 673 400 412 398 344 460 - 278 333 4 Kaakkois-Suomi 591 591 336 363 344 312 - - 285 270 5 Pirkanmaa 651 584 379 413 414 378 314 - 404 254 6 Etelä-Savo 698 592 369 370 333 349 300 - 333 252 7 Etelä-Pohjanmaa 623 493 307 409 323 410 422 - 329 262 8 Keski-Suomi 579 572 340 383 285 341 731 - 269 312 9 Pohjois-Savo 658 677 401 349 367 341 373 - 234 268 10 Pohjois-Karjala 616 558 353 356 352 391 585 - 283 289 11 Kainuu 590 521 246 358 252 332 368 - 321 260 12 Pohjois-Pohjanmaa 510 467 290 419 330 382 383 - 248 262 13 Lappi 647 488 380 408 399 407 337 - 258 282 Kustannusten sisältö ja tietojen keruu, katso laatuseloste www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3 Silviculture 150 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 3.27 Kunnostusojituksen yksikkökustannukset 2008 Unit costs of ditch cleaning and supplementary ditching, 2008 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II + III = Metsäteollisuus ja valtio – Forest industries and State Metsäkeskus I II + III I II + III Forestry centre €/m €/ha Koko maa 0,60 0,41 168 113 Whole country 0 Ahvenanmaa - - - - 1 Rannikko 0,57 0,44 156 131 2 Lounais-Suomi 0,75 0,51 200 143 3 Häme-Uusimaa 0,65 0,47 182 131 4 Kaakkois-Suomi 1,01 0,61 293 182 5 Pirkanmaa 0,73 0,48 191 136 6 Etelä-Savo 0,59 0,54 167 153 7 Etelä-Pohjanmaa 0,62 0,45 173 124 8 Keski-Suomi 0,62 0,49 179 138 9 Pohjois-Savo 0,55 0,45 145 126 10 Pohjois-Karjala 0,51 0,40 143 109 11 Kainuu 0,53 0,33 145 91 12 Pohjois-Pohjanmaa 0,57 0,35 159 97 13 Lappi 0,61 0,45 168 120 Kustannusten sisältö ja tietojen keruu, katso laatuseloste www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3Metsien hoito Metsätilastollinen vuosikirja 2009 151 3.28 Metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen yksikkökustannukset 2008 Unit costs of construction and basic improvement of forest roads, 2008 I = Yksityiset ym. – Non-industrial, private etc. II + III = Metsäteollisuus ja valtio – Forest industries and State Metsäkeskus Metsäteiden rakentaminen Metsäteiden perusparannus Forestry centre Construction of forest roads Basic improvement of forest roads I II + III I II + III €/m Koko maa 11,33 12,50 7,63 6,15 Whole country 0 Ahvenanmaa - - 7,02 - 1 Rannikko 13,97 - 7,82 - 2 Lounais-Suomi 8,83 25,69 10,23 3,76 3 Häme-Uusimaa 10,15 9,01 6,33 7,20 4 Kaakkois-Suomi 10,90 10,91 8,73 2,31 5 Pirkanmaa 16,56 8,08 7,28 5,36 6 Etelä-Savo 9,13 9,03 6,78 6,41 7 Etelä-Pohjanmaa 12,71 9,24 8,32 5,18 8 Keski-Suomi 12,06 9,25 5,58 5,87 9 Pohjois-Savo 6,86 9,82 6,98 5,71 10 Pohjois-Karjala 10,00 12,01 8,10 6,54 11 Kainuu 8,08 12,52 8,25 6,87 12 Pohjois-Pohjanmaa 10,10 23,03 7,70 4,57 13 Lappi 11,78 12,97 10,41 6,96 Kustannusten sisältö ja tietojen keruu, katso laatuseloste www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3 Silviculture 152 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi Kylvö Istutus Taimikonhoito Kunnostusojitus Metsäteiden rakentaminen Year Seeding Planting Tending of Ditch cleaning and Construction of forest roads seedling stands supplementary ditching €/ha €/ha €/ha €/m €/m 1967 27 57 14 0,09 .. 1968 32 66 22 0,09 .. 1969 34 70 23 0,08 .. 1970 40 72 26 0,08 .. 1971 44 76 30 0,10 .. 1972 54 92 36 0,08 .. 1973 66 106 44 0,10 .. 1974 82 133 57 0,10 .. 1975 101 172 62 0,12 2,10 1976 84 149 70 0,16 2,74 1977 94 214 83 0,16 3,13 1978 76 221 80 0,19 3,41 1979 88 227 87 0,19 3,87 1980 112 260 94 0,20 3,87 1981 105 306 102 0,26 4,37 1982 118 344 105 0,25 4,71 1983 128 366 112 0,35 5,55 1984 106 326 93 0,33 5,89 1985 117 371 105 0,37 6,39 1986 127 409 111 0,37 6,73 1987 144 409 115 0,36 6,90 1988 162 463 120 0,41 7,40 1989 187 486 119 0,39 7,74 1990 186 541 130 0,36 7,90 1991 168 500 146 0,37 8,07 1992 171 524 146 0,42 8,24 1993 150 547 145 0,41 7,74 1994 150 582 151 0,38 7,57 1995 141 597 175 0,34 7,40 1996 146 587 175 0,32 7,40 1997 150 595 182 0,32 7,40 1998 145 589 233 0,35 7,23 1999 155 618 211 0,31 7,23 2000 157 712 218 0,36 7,23 2001 172 689 235 0,41 7,24 2002 176 599 259 0,46 7,97 2003 176 600 276 0,53 8,65 2004 178 592 285 0,52 8,29 2005 179 594 306 0,55 9,02 2006 183 597 316 0,55 9,13 2007 185 606 331 0,57 8,60 2008 184 631 350 0,60 11,33 Kustannusten sisältö sekä siihen vuonna 2002 tehdyt muutokset on selitetty laatuselosteessa, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Kylvön yksikkökustannus sisältää myös laikutuksen vuosina 1967–76. Kunnostusojituksen yksikkökustannus kattaa vain ojien perkauksen vuosina 1967–87. The unit cost of seeding also includes scarification during 1967–76. The unit cost of ditch cleaning and supplementary ditching includes only ditch cleaning during 1967–87. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 3.29 Keskeisten metsänhoito- ja metsänparannustöiden yksikkökustannukset yksityismetsissä 1967–2008 Unit costs of some silvicultural and forest improvement work in non-industrial, private forests, 1967–2008 Metsätilastollinen vuosikirja 2009 153 4 Puukauppa ja hakkuut Vuonna 2008 yksityismetsien puukauppa väheni edellisvuodesta 27 prosenttia 29,6 miljoonaan kuutiometriin. Metsäteollisuuden tukkipuun os- tot yksityismetsistä laskivat puoleen edellisvuo- desta, mänty- ja koivukuitupuun ostot puoles- taan kasvoivat hieman. Elo–syyskuun vaihteessa nähtiin puukauppamäärissä poikkeuksellinen piikki, kun metsänomistajat myivät puuta ennen ensiharvennustulojen määräaikaisen verovapau- den päättymistä. Havutukkien kantohinnat laskivat 12–14 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Kuitupuun hyvä markkinatilanne nosti mänty- ja koivukuitupuun kantohintoja 4–5 prosenttia edellisvuodesta, kuu- sikuitupuu sen sijaan halpeni 5 prosenttia. Kuitu- puun kysyntä lisäsi hankintapuun ostomääriä ja nosti kuitupuun hankintahintoja 10–17 prosenttia edellisvuodesta. Markkinapuun hakkuut vuonna 2008 vähe- nivät edellisvuodesta 10 prosenttia 51,7 miljoo- naan kuutiometriin. Kuitupuun hakkuut kasvoivat prosentilla ja kuitupuuta kertyi hakkuissa en- nätysmäärä (30,1 milj. m³). Tukkipuun hakkuut laskivat neljänneksen edellisvuodesta ja olivat alimmillaan sitten vuoden 1993. Hankintahak- kuiden osuus yksityismetsien hakkuista nousi 5 prosenttiyksiköllä 21 prosenttiin. Vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon puu- kauppa oli lähes pysähdyksissä, ja ostomäärä jäi alhaisemmaksi kuin 1990-luvun lamavuosina. Puukauppa- ja hakkuut -luku sisältää yksityismetsien puukaupan määrä- ja hintatiedot. Markkinahakkuu- tilastoissa esitetään kotimaisen raakapuun hakkuut teollisuuden käyttöön ja vientiin. Lisäksi luvussa esite- tään tietoja hakkuukertymästä ja valtakunnan metsien inventointitietojen perusteella laskettuja hakkuumah- dollisuusarvioita. Puukauppa Vuoden 2008 puukauppaan heijastui edellisvuoden lo- pussa alkanut sahatavaran vientihintojen jyrkkä lasku. Piristystä puukauppaan toi sellu- ja paperituotteiden kohtuullisen markkinatilanteen luoma mänty- ja koivu- kuitupuun kysyntä. Vuonna 2008 metsäteollisuus osti yksityismetsistä 29,6 miljoonaa kuutiometriä puuta. Laskua ennätys- vilkkaasta puukauppavuodesta 2007 oli 27 prosenttia. Ostomäärien pudotus kohdistui erityisesti havutukkeihin (–45–51%). Koivukuitupuun (+7 %) ja mäntykuitupuun (+1 %) ostomäärät sen sijaan kasvoivat, ja kuitupuun kokonaisostomäärä laski keskimäärin vain kuusi pro- senttia. Puukaupan kuitupuupainotteisuus näkyi hankinta- kauppojen ostomäärissä, jotka kasvoivat edellisvuodesta puolella 8,4 miljoonaan kuutiometriin. Pystykauppojen ostomäärät laskivat samaan aikaan 39 prosenttia. Alkuvuoden 2008 puukauppa kävi vaisusti. Tämä sai valtiovallan päättämään heinäkuussa puun myyntitulojen väliaikaisesta verohuojennuksesta. Päätöksen taustalla oli Venäjän suunnittelemien puutullien korotusten nosta- ma huoli metsäteollisuuden puuhuollosta. Päätöksen mu- kaan vuoden 2009 loppuun mennessä tehtyjen kauppojen perusteella maksettavista puun myyntituloista puolet on verovapaata. Vuoden 2010 loppuun saakka verovapaa osa puoliintuu neljännekseen. Ensiharvennushakkuista saatu puun myyntitulo oli kokonaan verovapaata ajal- la 1.4.–31.8.2008 tehdyissä kaupoissa (ks. tietotaulu s. 155). Ensiharvennusten verovapauden loppuminen sai aikaan puukaupparyntäyksen elokuun lopussa. Puuta myytiin kahtena viikkona peräkkäin yli 2 miljoonaa kuutiometriä, mitkä ovat kaikkien aikojen korkeimmat viikoittaiset puukauppamäärät. Syyskuun jälkeen puu- kauppaa käytiin taas keskimääräistä verkkaisemmin. Loppuvuoden puukauppaa hiljensi talvileimikoiden huo- no kysyntä, sillä teollisuudella oli aikaisemmilta vuosilta 4 Roundwood markets 154 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 ostettuna runsaasti talvikorjattavia kohteita. Teollisuuden raakapuuvarastoja kasvatti myös vuonna 2008 yli 20 miljoonaan kuutiometriin kohonnut puun tuonti. Vuoden 2009 alkupuolella puukauppa hyytyi lähes täysin. Tammi–kesäkuussa metsäteollisuus osti yksityis- metsien puuta 3,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli vain viidennes ajankohdan kymmenen vuoden keskiarvosta. Alkuvuoden 2009 puukauppa jäi selvästi jälkeen myös 1990-luvun alun lamavuosista. Sahatavaran vientihinnat olivat edelleen alamaissa ja tuotanto laski alkuvuonna 2009. Vähäisistä puukauppa- määristä johtuen sahat kärsivät silti alueittain tukkipu- lasta. Havutukkien hinnat laskivat alkuvuoden jyrkästi, eikä edes mahdollisuus verohuojennuksen hyödyntämi- seen tuonut puuta markkinoille. Tuotannon supistukset massa- ja paperiteollisuudessa yhdessä runsaiden kuitu- puuvarastojen kanssa tyrehdyttivät puolestaan kuitupuun kysynnän. Puun hinnat Vuoden 2008 nimellinen kantohintaindeksi laski kes- kimäärin seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Reaali- hinnoilla mitaten kantohintaindeksi laski 14 prosenttia. Puutavaralajeista laskivat eniten mäntytukin (–12 %) ja kuusitukin (–14 %) nimellishinnat, jotka edellisvuon- na myös nousivat eniten. Koivutukin kantohinta nousi neljä prosenttia. Havutukkien hintojen poikkeuksellisen voimakkaat vaihtelut vuosina 2007–2008 seurasivat ha- vusahatavaran vientihintojen heilahteluja. Vuoden 2008 ajan tukkipuun hinnat pysyivät lop- puvuoden 2007 jyrkän pudotuksen jälkeen suhteellisen vakaina syksyyn saakka, jolloin ne taas alkoivat liukua alaspäin. Tukkien hintojen alamäki jatkui alkuvuonna 2009. Kuitupuutavaralajeilla kysyntää oli enemmän kuin tukeilla ja ne myös pitivät hintatasonsa paremmin. Män- ty- ja koivukuitupuun vuoden 2008 nimelliset kanto- hinnat nousivat 4–5 prosenttia edellisvuoden tasosta, sitä vastoin kuusikuitupuu halpeni pystykaupoissa viisi prosenttia. Hankintakaupoissa hintakehitys oli nouseva. Mänty- kuitupuusta maksettiin vuoden 2008 hankintakaupoissa 17 prosenttia ja koivukuitupuusta 16 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kuusikuidun hankintahinta nousi 10 prosenttia. Mänty- ja kuusitukin hankintahinnat laski- vat muutaman prosentin. Kuitupuu muodostaa noin 70 prosenttia hankintakauppojen puusta. Hankintahintojen voimakkaaseen nousuun vaikutti kuitupuun hyvän ky- synnän lisäksi kahden edeltävän talven huonot korjuu- olosuhteet, mikä lisäsi ostajien mielenkiintoa tien varteen toimitettuun puuhun. Loppuvuodesta 2008 myös kuitupuun kysyntä hiipui, ja kuitupuun kanto- ja hankintahinnat kääntyivät laskuun. Myös kuitupuulla hintojen lasku jatkui alkuvuoden 2009 aikana. Hakkuut Vuonna 2008 markkinapuuta hakattiin 51,7 miljoonaa kuutiometriä. Laskua edellisen vuoden ennätyksestä oli 10 prosenttia (6,1 milj. m³). Yksityismetsissä hakkuut laskivat 11 prosenttia, metsäteollisuuden metsissä 14 prosenttia ja Metsähallituksien hallinnassa olevissa met- sissä kaksi prosenttia. Sahauksen vähentyminen muutti vuoden 2008 hakkuiden rakennetta kuitupuuvoittoiseksi. Tukkipuu- ta hakattiin neljännes edellisvuotista vähemmän, 21,5 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun hakkuut kasvoivat prosentilla 30,1 miljoonaan kuutiometriin. Kuitupuuta kertyi ennätysmäärä, tukkipuun hakkuut olivat puoles- taan alimmillaan sitten vuoden 1993. Yksityismetsien pystykaupoista puuta kertyi 32,6 ja hankintakaupoista 8,5 miljoonaa kuutiometriä. Hankin- tahakkuiden osuus yksityismetsien hakkuista nousi edel- lisvuodesta viidellä prosenttiyksiköllä 21 prosenttiin. Tapion keräämien metsänkäyttöilmoitusten ja pyyn- myyntisuunnitelmien tietojen mukaan vuoden 2008 yk- sityismetsien hakkuumäärästä kertyi poikkeuksellisesti vain 45 prosenttia uudistushakkuista ja loput kasvatus- hakkuista. Keskimääräinen hakkuuala oli 4,7 hehtaaria, josta uudistushakkuuta oli 0,8 hehtaaria. Uudistushak- kuiden pinta-ala laski lähes puolella edellisvuoden 1,5 hehtaarista. Yksityismetsien bruttokantorahatulot vuonna 2008 laskivat 1,6 miljardiin euroon, mikä on reaalisesti 15 prosenttia alle kymmenen edellisen vuoden keskiarvon (taulukko 12.14). Vuoden 2009 alkupuoliskolla hakkuumäärät kääntyi- vät maaliskuun jälkeen jyrkkään laskuun. Tammi–hei- näkuun hakkuut laskivat 26 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Pudotusta oli varsinkin yhtiöi- den ja Metsähallituksen metsien hakkuissa, 35 prosenttia. Yksityismetsien hakkuut vähenivät 24 prosenttia. Valtakunnan metsien 10. inventoinnin (2004–2008) perusteella laskettujen hakkuumahdollisuusarvioiden mukaan puuvarat eivät rajoita kotimaisen raakapuun käyttöä. Kestävien hakkuumahdollisuuksien arvio inven- tointia seuraavalle 10 vuoden jaksolle on 69,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuosina 1999–2008 toteutunut 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 155 Puunmyyntitulojen verohuojennukset vuonna 2008 Vuonna 2008 pyrittiin ensimmäistä kertaa puumarkki- noiden aktiiviseen ohjaamiseen myyntituloverotuksen avulla. Taustalla olivat Venäjän puutullien korotukset ja Suomen metsäteollisuuden raakapuun saatavuus. Helmikuussa 2008 ns. Ahon työryhmä ehdotti vä- liraportissaan kotimaisen puun saatavuuden edistämi- seksi ensiharvennuksille väliaikaista myyntitulojen ve- rovapautta. Keino otettiin käyttöön huhtikuussa 2008, kun ensiharvennusten puunmyyntituloille myönnettiin täysi verovapaus vuoden 2012 loppuun. Samassa yh- teydessä myös metsävähennyksen ehtoja väljennettiin. Samanaikainen päätös luopua jo lausuntokierroksella olleesta metsätilojen sukupolvenvaihdosten verohuo- jennusesityksestä ja epäselvyydet ensiharvennusten ve- rokohtelussa lisäsivät epävarmuutta puumarkkinoilla. Kuitupuun hankintahintojen hyvä kehitys kuitenkin tuki harvennushakkuiden hankintakauppoja ja piti puukaupan suunnilleen samoissa määrissä kuin vuonna 2006. Ensiharvennusten verovapauden ja hallituksen vetoo- musten osoittauduttua vaikutuksiltaan vähäisiksi hallitus päätti heinäkuussa piristää puukauppaa määräaikaisella puun myyntituloverotuksen verovapaudella. Huhti- kuusta 2008 vuoden 2009 loppuun mennessä tehdystä puukaupasta olisi verollista vain puolet ja vuonna 2010 tehdystä puukaupasta verollista olisi kolme neljäsosaa. Samalla päätettiin, että ensiharvennusten verovapautta sovelletaankin kaupanteon osalta vain elokuun 2008 loppuun ja hakkuun sekä maksun osalta vuoden 2009 loppuun asti. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksen verohuo- jennusesityksestä luopuminen ja samanaikainen suhdannekäänne johtivat siihen, että korvaavia ja las- kukauteen sovitettavia metsäverotuksen muutoksia suunniteltiin kiireellä. Ensiharvennusten verovapau- dessa puututtiin kauppaan, joka jo muutenkin toimi olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvin (ks. kuva). Vasta ensiharvennusten verovapauden yllättävä päättä- minen elokuussa aiheutti merkittävän tarjonnan lisäyksen markkinoille. Ensiharvennusleimikoiden puukauppa nosti kauppamäärät elokuun lopussa ennätyskorkeiksi: viikolla 35 puuta myytiin 2,5 miljoonaa kuutiometriä eli yli neljä kertaa enemmän kuin keskivertoviikolla. Kun puun myyntituloverotusta päätettiin heinä- kuussa huojentaa merkittävästi määräajaksi, se tarjosi myös perustelun luopua muun muassa rajauksien osalta ongelmalliseksi osoittautuneesta ensiharvennusten vero- vapaudesta. Myöskään myyntitulon verohuojennuksista ei oltu ensimmäisten kuukausien aikana yksityiskohtai- sesti selvillä. Muutosten yksityiskohtien läpikäyminen vei aikaa ja kaikki vuonna 2008 tehdyt veromuutokset annettiin eduskunnalle vasta marraskuussa ja muutokset vahvistettiin eduskunnassa vuoden 2008 lopussa. Silti tehdyllä puun myyntitulon verohuojennuksella oli suh- danteita vakauttavana veroinstrumenttina hyvät mah- dollisuudet onnistua: se oli yllättäen markkinoille tuotu, tarkasti määräajaksi ajoitettu, riittävästi mitoitettu sekä hallinnollisesti ja käytännössä toteutettavissa. Puun myyntitulon osittainen verovapaus vaikut- ti puukauppaan eniten heti sen ilmoitusta seuraavina epävarmuuden kuukausina ensin ensiharvennusten ja myöhemmin myös muiden leimikoiden osalta. Suhdan- nemuutosten nopeutta kuvaa kuitenkin hyvin se, että kun veromuutokset oli saatu vahvistettua eduskunnassa, puun kysyntä oli jo romahtanut. Puukauppamäärät ovat olleet vuoden 2009 alkupuoliskolla historiallisen alhaalla. Hei- näkuun 2008 verohuojennuspäätöksen jälkeen puuta on myyty 14 kuukauden aikana 24 miljoonaa kuutiometriä ja siitäkin lähes 7 miljoonaa kuutiota ensiharvennusten verohuojennuksen päättymisen yhteydessä. Verohuo- jennus tulee kuitenkin todennäköisesti vilkastuttamaan puukauppaa loppuvuonna 2009, sillä se lähentää puun ostajien maksukyvyn ja puun myyjien hintaodotusten välistä kuilua. Syyskuun 2009 lopun havutukkien kes- kihinnalla (45 €/m³) tämän vuoden puolella tehdyn kau- pan veroetu on 4 euroa kuutiolta verrattuna siihen, että kauppa tehdään ensi vuonna. Teksti: Jussi Leppänen ja Esa Uotila 0 1000 2000 3000 4000 5000 2006 2007 2008 2009 0 50 100 150 200 250Tukkipuu, m3 Kuitupuu, m3 Kuitu-tukki-suhde, % Veropäätökset 3.4.2008 Veropäätökset 23.7.2008 1000 m3 % Ahon työryhmä 15.2.2008 Yksityismetsien puukauppamäärät kuukausittain1/2006-9/2009 tukki- ja kuitupuuhun jaettuna 4 Roundwood markets 156 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 ainespuun hakkuukertymä on ollut keskimäärin 56,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuumahdollisuus- arviot ovat vuoden 2009 tuloksissa hieman pienentyneet, koska tiedot Metsähallituksen omiin päätöksiin perus- tuvasta metsien suojelusta ovat valtakunnan metsien inventoinnissa tarkentuneet. Laskelmien tuloksia ei voi tulkita hakkuutavoitteiksi tai ennusteeksi markkinoille tulevan puun määrästä. Puumarkkinoiden tilastointi Puumarkkinoiden tilastoja laaditaan kahdesta puukaupan vaiheesta: puun ostoista ja hakkuista. Metsäteollisuuden hakatun puutavaran varastojen tilastointi päättyi kesä- kuussa 2008. Puukauppatilastossa esitetään metsäteollisuuden yk- sityismetsistä ostaman puun määrä- ja hintatietoja. Tilas- to sisältää Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puukaupat ja se kattaa noin 85 prosenttia koko maan yksityismetsien puukaupoista. Puumäärät ja hinnat perustuvat puun osta- jien ja myyjien tekemiin puukauppasopimuksiin. Tilasto laaditaan puutavaralajeittain ja kauppamuodoittain (pys- ty- ja hankintakauppa). Puutavaralajien keskihinnat ovat puukauppasopimuksiin kirjattujen hintojen ostomäärillä painotettuja keskiarvoja. Mahdolliset ehdolliset lisät tai erät (esimerkiksi sopimusasiakkaiden kanssa sovitut hinnantarkistukset) eivät sisälly hintoihin. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Vuosittaisissa puun hintatilastois- sa, joita esitetään mm. Metsätilastollisessa vuosikirjassa, aluejakona ovat metsäkeskukset. Hintatiedot esitetään kuudelle pääpuutavaralajille: mänty-, kuusi- ja koivutukki sekä mänty-, kuusi- ja koi- vukuitupuu. Mäntykuitupuuhun luetaan myös sellu- ja lahokuusi-nimikkeillä ostettu kuusikuitupuu, samoin Pohjois-Suomessa havukuitu-nimikkeellä ostettu män- ty- ja kuusikuitupuu. Teolliseen prosessiin kelpaamaton lahopuu ei sisälly tilastoon. Puun kokonaisostomäärissä (pysty- ja hankintakaupat yhteensä) on vuodesta 1999 alkaen mukana myös erikoispuutavaralajit. Erikoispuiksi luetaan mänty- ja kuusipikkutukki, koivun erikoisty- vet, haapatukki ja haapakuitupuu. Kauppamuodoittain esitetyissä ostomäärissä erikoispuutavaralajit eivät kui- tenkaan ole mukana. Erikoispuutavaralajien hintoja ei myöskään tilastoida. Hakkuutilastossa erikoispuita ei tilastoida erikseen vaan pikkutukit luetaan kuitupuuhun, koivun erikoistyvet ja haapatukki lehtitukkiin ja haapa- kuitu lehtikuitupuuhun. Pystykaupassa myyjä luovuttaa ostajalle hakkuuoi- keuden metsäänsä sovitulle, ennalta rajatulle alueelle. Ostaja huolehtii puun hakkuusta ja kuljetuksesta kau- kokuljetusreitin varteen sekä niiden kustannuksis- ta. Puutavaralajien hinnat määritetään kantohintana. Hankintakaupassa myyjä vastaa puun korjuusta ja lä- hikuljetuksesta. Hinta määritetään hankintahintana ja siihen sisältyvät myös puun hakkuu- ja kuljetuskustan- nukset tien varteen. Hakkuuvuosi (1.7.–30.6.) on aikai- semmin puumarkkinoilla ja tilastoissa käytetty ajanjakso. Puun hintojen vanhimmat aikasarjat ovat saatavilla vain hakkuuvuosittain. Yksityismetsien puukauppatilastoa on laadittu vuo- sittain vuodesta 1983 lähtien ja kuukausittain vuoden 1985 lokakuusta lähtien. Markkinahakkuut sisältävät kotimaisen raakapuun, joka on hakattu teollisuuden käyttöön ja vientiin. Mark- kinahakkuutilasto perustuu puun ostajille ja Metsähal- litukselle tehtyihin kyselyihin. Hakkuumääristä julkais- taan kuukausittain koko maan ennakkotiedot. Lopulliset vuosittaiset hakkuumäärät saadaan tarkemmasta metsä- keskuksittaisesta vuositilastosta. Hakkuut esitetään tilas- tossa puutavaralajeittain, metsäkeskuksittain ja omistaja- ryhmittäin, joita ovat yksityiset, metsäteollisuusyhtiöt ja Metsähallitus. Yksityismetsiin sisältyvät sekä hakkuu- että puukauppatilastoissa myös kuntien ja seurakuntien met- sät. Niiden osuus yksityismetsien hakkuista on vähäinen. Seurakunnat omistavat noin 170 000 hehtaaria metsää ja niiden markkinahakkuut ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet keskimäärin 419 000 kuutiometriä vuodessa. Kunnat omistivat vuonna 2002 noin 425 000 hehtaaria metsää, mutta niiden hakkuista ei ole erikseen tietoa saatavilla. Metsäteollisuusyhtiöihin rinnastetaan myös Finsilva Oyj ja Tornator Oy, joissa metsäteolli- suusyritykset ovat osakkaina. Vuoden 2008 alusta Met- lan metsät siirtyivät Metsähallitukselle. Vuodesta 2008 alkaen valtion metsät ja yhtiöiden omat metsät esitetään kuukausittaisissa ja puutavaralajeittaisissa hakkuutilas- toissa yhdistettyinä. Vuositilastoissa Metsähallituksen hakkuiden kokonaismäärä tilastoidaan edelleen erikseen. Metla on julkaissut markkinahakkuutilastoa vuoden 1981 loppupuoliskosta lähtien. Verrattaessa yksityismetsien osto- ja hakkuumääriä on otettava huomioon tilastojen erilainen kattavuus. Os- tomäärätilasto kattaa noin 85 prosenttia puukaupoista, hakkuutilasto kaikki yksityismetsien markkinahakkuut. Lisäksi puukauppasopimukset yleensä aliarvioivat ha- kattavan puun määrän noin 10 prosentilla. Jos ostomää- riä halutaan muuntaa hakatuksi puuksi, on käytettävä kerrointa 1,30–1,35. Näin saadut hakatun puumäärän arviot eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 157 markkinahakkuumäärien kanssa, koska osa kaupan koh- teena olevista leimikoista korjataan vasta myöhempänä tilastointiajankohtana. Hakkuukertymällä (taulukot 4.14–4.16) tarkoite- taan kaikkea metsästä hakattua puuta. Hakkuukertymä saadaan lisäämällä markkinahakkuutilastosta saatuihin hakkuumääriin tiedot kotitarpeeksi sahatusta puusta, pientalojen käyttämästä polttoraakapuusta ja lämpö- ja energialaitosten käyttämästä runkopuusta. Kaksi ensiksi mainittua erää selvitetään otantatutkimuksin. Viimeisin piensahojen puunkäyttötutkimus kotitarpeeksi sahatus- ta puusta (vuokra- eli rahtisahaus) kohdistui vuoteen 1998. Viimeisin selvitys polttopuun käytöstä pientaloissa (erilaiset pienasuintalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) on lämmityskaudelta 2007/08 (ks. myös taulukko 9.5). Lämpö ja voimalaitosten käyttämän runkopuun määrä saadaan vuosittaisesta Puun energiakäyttö -tilastosta (taulukko 9.6). Puuston poistumaan (taulukot 1.30 ja 1.31) pääs- tään lisäämällä hakkuukertymään arviot metsään hak- kuutähteenä jäävästä runkopuusta (metsähukkapuu) ja luontaisesti kuolleesta metsään jäävästä runkopuusta (luonnonpoistuma). Metsähukkapuun ja luonnonpoistu- man tiedot perustuvat valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) laskelmiin. 2008, milj. m³ Markkinahakkuut 51,69 + pientalojen polttoraakapuu 5,36 + lämpö- ja voimalaitosten runkopuu 1,13 + kotitarvepuu 0,96 = Hakkuukertymä 59,14 + metsähukkapuu 6,32 + luonnonpoistuma 4,74 = Puuston poistuma 70,19 Puukauppa-, hakkuu- ja poistumatilastot julkaistaan Met- sätilastotiedotteina ja Metinfo Tilastopalvelussa. Taulukossa 4.17 esitetään valtakunnan metsien 10. inventoinnin aineistojen (mittausvuodet 2004–2008) perusteella laskettu hakkuumahto eli metsänhoitosuo- situsten mukaan hakattavissa oleva ainespuun määrä, kaksi metsäkeskusten alueille laadittua hakkuumah- dollisuusarviota sekä keskimäärin vuosina 1999−2008 toteutunut ainespuun hakkuukertymä. Hakkuumahdon laskennassa ei ole otettu huomioon kohteiden taloudel- lista kannattavuutta. Hakkuumahdollisuusarviot ovat nettotulojen nykyarvon maksimoiva hakkuukertymä ja suurin kestävä hakkuukertymä. Nettotulojen nykyarvon maksimoivassa arviossa hakkuukertymä on viiden pro- sentin tuottovaatimuksella kannattavasti korjattavissa oleva ainespuun määrä. Arviossa ei ole otettu huomioon puuhuollon kestävyys- tai tasaisuusrajoitteita. Suurim- man kestävän hakkuukertymän arviossa maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin tuottovaatimuk- sella siten, että hakkuukertymät ja metsästä saatavat net- totulot ovat jatkuvasti vähintään edellisen kymmenvuo- tiskauden tasolla, tukkikertymät vähintään ensimmäisen kymmenvuotiskauden tasolla ja puuston tuottoarvo on laskelmakauden lopussa vähintään samansuuruinen kuin laskelmakauden alussa. Hakkuumahto ja hakkuumahdol- lisuusarviot noudattavat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion vuoden 2006 metsänhoitosuosituksia sekä tur- vemaiden ja Pohjois-Suomen osalta vuoden 2007 suo- situksia. Taulukossa esitetään hakkuumahto ja hakkuu- mahdollisuusarviot metsäkeskusten alueille inventointia seuraavalle kymmenelle vuodelle. Laskelmat on tehty metsä- ja kitumaan puustolle – kitumaa tosin on jätetty kokonaan hakkuiden ulkopuolelle – ja niissä on otettu huomioon metsien muista käyttömuodoista aiheutuvat puuntuotannon rajoitukset. Kirjallisuus – Literature Kirkon tilastollinen vuosikirja 2008. Kirkkohallitus 2009. 244 s. Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2008. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2009. Metsätilastotiedote 24/2009. Metsäntutkimus- laitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 27 s. Monimuotoisuuden turvaaminen kuntien virkistys- ja ulkoilumet- sissä ja valtion retkeilyalueilla. Työryhmän muistio 21.12.2006. Ympäristöministeriö. 30 s. Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008. 2009. Metsäntilasto- tiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 4 s. Puukauppa. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2009. Metsätilasto- tiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tieto- palvelu. Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008. SVT Maa-, metsä- ja kalata- lous 2009. Metsätilastotiedote 13/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 6 s. Suomen piensahat 1998. 2000. Metsätilastotiedote 523. Metsäntut- kimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 5 s. Tapion vuositilastot 2008. 2009. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 53 s. Muut tietolähteet – Other sources of information Metinfo Mela ja metsälaskelmat, www.metla.fi/metinfo/mela/ Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ 4 Roundwood markets 158 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 >105 104–105 102–103 99–101 97–98 95–96 <95 Mäntytukki Pine logs 77 76 94 79 101 99 98 101 100 99 100 108 103 102 103 107 101 100 95 101 102 101 96 98 100 101 100 104 102 101 96 96 102 101 105 106 100 101 98 99 98 99 90 95 101 99 97 93 98 95 104 103 95 93 108 101 89 83 104 97 Kuusitukki Spruce logs Mäntykuitupuu Pine pulpwood Kuusikuitupuu Spruce pulpwood Koko maa = 100 Whole country = 100 (57,71 €/m3 – €/m3) Koko maa = 100 Whole country = 100 (57,58 €/m3 – €/m3) Koko maa = 100 Whole country = 100 (17,11 €/m3 – €/m3) Koko maa = 100 Whole country = 100 (23,01€/m3 – €/m3) Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 4.1 Kantohintojen vaihtelu metsäkeskuksittain 2008 Figure 4.1 Variation in stumpage prices by forestry centre, 2008 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 159 1 H ak ku uv uo tee n 1 96 8/6 9 k oiv uh alk o – U nt il f ell ing se as on 1 96 8/ 69 b irc h fu elw oo d Vu os i 2 00 9 t am mi –e lok uu n k es kia rvo – Ye ar 2 00 9 Ja nu ar y– Au gu st av er ag e Hi nn at mu un ne ttu tu kk uh int ain de ks illä (1 94 9= 10 0) – Pr ice s de fla te d us in g wh ol es al e pr ice in de x (1 94 9= 10 0) Lä hte et: S VT : M ets än tut kim us lai tos ; M ets äte oll isu us ry – So ur ce s: OS F: F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te ; F inn ish F or es t I nd us tri es F ed er at ion Ku va 4. 2 Re aa lis et ka nt oh in na t y ks ity ism et sie n pu uk au po iss a 1 94 9/5 0– 20 09 Fi gu re 4 .2 Re al stu m pa ge p ric es in n on -in du str ial , p riv at e fo re sts , 1 94 9/ 50 –2 00 9 50 /51 55 /56 60 /61 65 /66 70 /71 75 /76 80 /81 19 85 19 90 19 95 20 00 20 05 €/m ³ v uo de n 2 00 9 ( tam mi -e lok uu ) r ah an a – € /m ³ i n 20 09 (J an ua ry -A ug us t) m on et ar y v alu e 010203040506070809010 0 Mä nty tuk ki – P ine lo gs Ku us itu kk i – S pr uc e log s Ha vu tuk ki – S of tw oo d log s Ko ivu tuk ki – B irc h log s Mä nty ku itu pu u – P ine p ulp wo od Ku us iku itu pu u – Sp ru ce p ulp wo od Ko ivu ku itu pu u1 – Bi rc h pu lpw oo d1 4 Roundwood markets 160 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 50/51 55/56 60/61 65/66 70/71 75/76 80/81 85/86 90/91 95/96 00/01 05/06 indeksi (1994/95=100) – index (1994/95=100) 40 60 80 100 120 140 160 180 Hintaindeksi – Price index Trendi – Linear trend Kausitasoitettu indeksi Seasonally adjusted index 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 milj. m³ – mill. m³ 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 2009 20072008 Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Metsäteollisuus ry – Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Finnish Forest Industries Federation Kuva 4.4 Yksityismetsien viikoittaiset puukauppamäärät 2007–2009 Figure 4.4 Weekly roundwood trade in non-industrial, private forests, 2007–2009 Hinnat deflatoitu hakkuuvuoden 2008/09 rahanarvoon (tukkuhintaindeksi, 1949=100). Kiinteinä painokertoimina kunkin puutavaralajin arvo-osuus, joka on puutavaralajin keskimääräinen osuus kantorahatuloista yksityismetsien pystykaupoissa vuosina 1987–2008. Kausitasoitettu indeksi: 9 vuoden painotettu tasoitus Prices deflated to monetary value of felling season 2008/09 (wholesale price index, 1949=100). The proportional values of the roundwood assortments as the share of the stumpage earnings between 1987–2008 are used as fixed weight coefficients. Seasonally adjusted index: 9 years weighted adjustment Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 4.3 Reaalinen kantohintaindeksi hakkuuvuosittain 1949/50–2008/09 Figure 4.3 Real stumpage price index by felling season, 1949/50–2008/09 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 161 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 €/m³ elokuun 2009 rahana – €/m³ in August 2009 monetary value 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Mäntykuitupuu – Pine pulpwood Kuusikuitupuu – Spruce pulpwood Koivukuitupuu – Birch pulpwood Koivutukki – Birch logs Kuusitukki – Spruce logs Mäntytukki – Pine logs 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 €/m³ elokuun 2009 rahana – €/m³ in August 2009 monetary value 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Mäntykuitupuu – Pine pulpwood Kuusikuitupuu – Spruce pulpwood Koivukuitupuu – Birch pulpwood Koivutukki – Birch logs Kuusitukki – Spruce logs Mäntytukki – Pine logs Hinnat muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100) – Prices deflated using wholesale price index (1949=100) Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Metsäteollisuus ry – Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Finnish Forest Industries Federation Kuva 4.6 Raakapuun reaaliset hankintahinnat yksityismetsien puukaupoissa, 1986–2009 Figure 4.6 Real roadside prices in non-industrial, private forests 1986–2009 Hinnat muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100) – Prices deflated using wholesale price index (1949=100) Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Metsäteollisuus ry – Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Finnish Forest Industries Federation Kuva 4.5 Raakapuun reaaliset kantohinnat yksityismetsien puukaupoissa, 1986–2009 Figure 4.5 Real stumpage prices in non-industrial, private forests 1986–2009 4 Roundwood markets 162 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 4.7 Markkinahakkuut kuukausittain Figure 4.7 Commercial roundwood removals by month 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 milj. m³ – mill. m³ 0 1 2 3 4 5 6 7 8 2009 Maksimi – Maximum, 1999 – 2008 Keskiarvo – Average, 1999 – 2008 Minimi – Minimum, 1999 – 2008 2008 Markkinahakkuut – Commercial roundwood removals 70 75 80 85 90 95 00 05 milj. m³ – mill. m³ 0 10 20 30 40 50 60 70 Markkinahakkuut yhteensä – Total Yksityismetsät – Non-industrial, private forests Metsäteollisuus – Forest industries Metsähallitus – State forests Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 4.8 Markkinahakkuut omistajaryhmittäin 1970–2008 Figure 4.8 Commercial roundwood removals by forest ownership category, 1970–2008 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 163 4.0 Keskeisiä lukuja puumarkkinoilta 2008 Key figures for the roundwood markets, 2008 Yksikkö Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Yhteensä Unit Mänty Kuusi Koivu Mänty Kuusi Lehtipuu Total Pine Spruce Birch Pine Spruce Hardwood Yksityismetsien puukaupat – Roundwood trade in non-industrial, private forests Kantohinta €/m³ 57,71 57,58 49,43 17,11 23,01 16,04 Stumpage price Hankintahinta “ 61,11 60,50 53,56 35,21 37,22 34,93 Roadside (delivery) price Yhteensä 1 000 m³ 4 324 5 419 594 9 145 4 704 4 449 29 632 * Total Pystykaupat “ 3 692 4 851 446 5 461 3 389 2 426 20 265 Standing sales Hankintakaupat “ 631 568 149 3 684 1 315 2 023 8 370 Delivery sales Markkinahakkuut – Commercial roundwood removals Yhteensä 1 000 m³ 9 834 10 525 1 122 14 612 8 203 7 327 51 686 Total Yksityismetsät “ 7 384 9 285 1 038 10 281 6 709 6 296 41 045 Non-industrial, private forests Pystykaupat “ 6 278 8 456 820 7 156 5 547 4 329 32 593 Standing sales Hankintakaupat “ 1 106 828 218 3 125 1 162 1 967 8 452 Delivery sales Yhtiöiden ja Metsähallituksen metsät “ 2 450 1 240 84 4 331 1 494 1 032 10 641 The forests of the forest industries and the State Hakkuukertymä – Total removals Yhteensä 1 000 m³ 10 246 10 959 1 170 14 645 8 236 7 329 59 137 Total Yksityismetsät “ 7 796 9 719 1 086 10 314 6 742 6 297 48 496 Non-industrial, private forests Puuston poistuma – Total drain Yhteensä 1 000 m³ .. .. .. .. .. .. 70 191 Total Yksityismetsät “ .. .. .. .. .. .. 57 019 Non-industrial, private forests * Yhteensä: sisältää myös erikoispuutavaralajit. Total: Specific roundwood assortments are also included. Yksityismetsien puukauppa- ja hakkuumäärät poikkeavat seuraavista syistä: Puukauppamäärät sisältävät Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten ostot, jotka kattavat 85 prosenttia koko maan yksityismetsien puukaupasta. Hakkuutilasto sisältää kaikki yksityismetsien markkinahakkuut. Lisäksi ostomäärät perustuvat puukauppasopimuksiin kirjattuhin määriin, jotka yleensä aliarvioivat hakattavan puun määrän. The coverage of the roundwood trade statistics and the commercial roundwood removal statistics in non-industrial, private forests differ from each other, which explains the difference between sold and removed volumes. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Metsäteollisuus ry – Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Finnish Forest Industries Federation 4 Roundwood markets 164 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 4.1 Yksityismetsien puukauppamäärät 2008–2009 Roundwood trade in non-industrial, private forests, 2008–2009 Vuosi ja alue Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Erikoispuu- Kaikkiaan Year and region Mänty Kuusi Koivu Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Yhteensä tavaralajit Grand total Pine Spruce Birch Total Pine Spruce Birch Total Specific roundwood assortments 1 000 m3 2008 Koko maa 4 324 5 419 594 10 337 9 145 4 704 4 449 18 298 997 29 632 Whole country 1 Rannikko 275 368 20 663 656 443 316 1415 58 2136 Etelärannikko 143 184 14 341 282 212 92 586 19 946 Pohjanmaa 132 184 7 323 374 231 224 829 39 1 190 2 Lounais-Suomi 408 482 35 925 674 427 258 1 359 71 2 355 3 Häme-Uusimaa 254 800 72 1 127 524 538 275 1 337 59 2 523 4 Kaakkois-Suomi 391 523 52 966 663 383 224 1 270 45 2 281 5 Pirkanmaa 233 503 38 774 405 374 203 981 47 1 802 6 Etelä-Savo 648 715 135 1 499 874 585 493 1 952 48 3 499 7 Etelä-Pohjanmaa 464 279 22 766 972 244 424 1 640 221 2 626 8 Keski-Suomi 341 587 74 1 001 675 405 322 1 402 88 2 490 9 Pohjois-Savo 235 533 69 837 639 518 521 1 678 37 2 553 10 Pohjois-Karjala 363 372 69 805 703 407 344 1 455 22 2 282 11 Kainuu 175 78 2 256 444 111 223 778 65 1 099 12 Pohjois-Pohjanmaa 315 121 5 441 1 209 170 688 2 067 172 2 680 13 Lappi 221 57 0 278 708 98 158 964 63 1 305 2009 Koko maa kuukausittain – Whole country, monthly 1 192 237 24 452 400 234 199 833 40 1 325 2 101 122 10 232 130 86 73 289 20 541 3 63 88 7 157 93 61 65 219 15 392 4 53 63 5 121 75 41 40 156 14 291 5 68 84 6 157 90 46 40 176 16 349 6 66 106 5 177 86 51 34 170 12 360 7 91 91 4 187 107 51 35 192 19 398 8 125 158 8 291 154 81 63 298 28 617 9 311 376 20 708 366 189 180 734 69 1 511 Puukauppamäärät sisältävät Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten ostot, jotka kattavat 85 prosenttia koko maan yksityismetsien puukaupasta, ja ne perustuvat puukauppasopimuksiin kirjattuihin arvioihin hakattavista puumääristä. Jos ostomäärien avulla halutaan arvioida hakkuissa kertyvää puumäärää, on käytettävä kerrointa 1,30–1,35. Erikoispuutavaralajit sisältävät mänty- ja kuusipikkutukin, koivun erikoistyvet sekä haapatukin ja -kuitupuun. The coverage of the statistics is 85% of the roundwood trade volumes in non-industrial, private forests. The volumes are based on estimated removal volumes recorded in the sales contracts. The volume of final removals can be estimated by multiplying the sales contract volumes by 1.30–1.35. Specific roundwood assortments include small-sized logs of pine and spruce, specific birch logs, and aspen logs and pulpwood. Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 165 Vuosi Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Kaikkiaan Year Mänty Kuusi Koivu Yhteensä Mänty Kuusi Koivu Yhteensä Grand total Pine Spruce Birch Total Pine Spruce Birch Total 1 000 m3 Yhteensä – Total 1990 4 515 6 970 853 12 337 4 983 6 025 2 496 13 504 25 841 1991 1 518 3 541 424 5 483 2 384 3 147 1 599 7 130 12 613 1992 4 207 7 523 784 12 514 4 663 5 894 3 523 14 080 26 594 1993 3 371 5 754 523 9 648 4 135 4 684 2 290 11 109 20 757 1994 6 281 10 940 1 044 18 266 7 742 8 752 3 893 20 387 38 653 1995 6 104 9 861 931 16 896 7 575 7 957 3 871 19 404 36 300 1996 5 020 9 961 754 15 736 6 712 7 065 3 011 16 787 32 523 1997 7 169 12 280 1 059 20 509 7 788 7 891 3 609 19 287 39 796 1998 6 170 10 810 935 17 916 7 977 7 187 3 534 18 698 36 613 1999 5 216 10 726 758 16 699 7 297 6 583 3 145 17 025 34 530 2000 6 692 11 584 813 19 090 8 176 6 834 3 478 18 488 38 518 2001 4 901 8 195 634 13 730 7 157 5 444 2 888 15 489 29 918 2002 6 787 10 497 816 18 100 8 714 6 660 3 648 19 021 37 988 2003 5 874 9 310 602 15 786 7 569 5 663 3 052 16 284 32 918 2004 6 056 10 340 594 16 990 7 811 6 257 3 227 17 295 35 318 2005 4 377 8 229 581 13 188 6 872 5 278 3 072 15 222 29 259 2006 5 558 8 918 667 15 142 7 270 5 490 3 416 16 176 32 401 2007 7 811 10 954 810 19 575 9 037 6 253 4 142 19 432 40 475 2008 4 324 5 419 594 10 337 9 145 4 704 4 449 18 298 29 632 Pystykaupat – Standing sales 1990 3 241 5 283 599 9 123 2 743 3 986 1 518 8 247 17 370 1991 1 107 2 652 262 4 021 1 152 1 946 763 3 862 7 883 1992 3 414 6 161 573 10 148 2 877 4 272 1 775 8 924 19 072 1993 2 671 4 746 385 7 802 2 374 3 390 1 215 6 979 14 781 1994 5 198 9 324 830 15 352 5 036 6 790 2 628 14 453 29 805 1995 4 989 8 389 707 14 085 4 671 6 059 2 371 13 100 27 185 1996 4 214 8 767 590 13 571 4 309 5 561 1 933 11 803 25 374 1997 6 357 11 278 883 18 518 5 454 6 588 2 481 14 524 33 042 1998 5 412 9 836 765 16 012 5 272 5 809 2 346 13 427 29 439 1999 4 575 9 924 628 15 128 4 806 5 447 2 074 12 326 27 454 2000 6 076 10 831 705 17 611 5 771 5 868 2 455 14 094 31 705 2001 4 261 7 410 518 12 189 4 603 4 303 1 825 10 730 22 919 2002 5 989 9 527 700 16 217 6 067 5 416 2 545 14 029 30 246 2003 5 325 8 657 522 14 503 5 240 4 741 2 061 12 043 26 546 2004 5 504 9 733 535 15 771 5 460 5 335 2 253 13 048 28 819 2005 3 868 7 634 484 11 986 4 486 4 265 2 003 10 754 22 741 2006 5 091 8 449 592 14 132 5 267 4 660 2 464 12 390 26 522 2007 7 207 10 396 710 18 312 6 690 5 367 2 956 15 012 33 325 2008 3 692 4 851 446 8 989 5 461 3 389 2 426 11 276 20 265 Hankintakaupat – Delivery sales 1990 1 273 1 686 254 3 214 2 240 2 039 978 5 257 8 471 1991 411 889 162 1 462 1 232 1 200 836 3 268 4 730 1992 793 1 363 211 2 366 1 786 1 622 1 747 5 155 7 522 1993 701 1 008 138 1 846 1 762 1 293 1 075 4 130 5 976 1994 1 083 1 617 215 2 914 2 706 1 962 1 265 5 933 8 848 1995 1 116 1 472 223 2 811 2 904 1 898 1 501 6 303 9 115 1996 806 1 194 164 2 165 2 403 1 504 1 077 4 984 7 149 1997 813 1 002 176 1 991 2 333 1 302 1 127 4 763 6 754 1998 758 975 170 1 903 2 705 1 378 1 188 5 271 7 175 1999 641 801 130 1 571 2 491 1 137 1 071 4 698 6 270 2000 616 754 109 1 478 2 406 966 1 022 4 394 5 873 2001 640 786 116 1 541 2 554 1 141 1 063 4 758 6 299 2002 798 969 116 1 883 2 647 1 243 1 103 4 993 6 876 2003 550 653 80 1 282 2 329 921 991 4 241 5 523 2004 552 608 58 1 218 2 351 922 975 4 247 5 466 2005 509 595 97 1 201 2 386 1 013 1 069 4 468 5 670 2006 467 469 74 1 010 2 004 831 952 3 787 4 797 2007 604 559 101 1 263 2 346 886 1 187 4 420 5 683 2008 631 568 149 1 348 3 684 1 315 2 023 7 022 8 370 Puukauppamäärät sisältävät Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten ostot, jotka kattavat 85 prosenttia koko maan yksityismetsien puukaupasta, ja ne perustuvat puukauppasopimuksiin kirjattuihin arvioihin hakattavista puumääristä. Jos ostomäärien avulla halutaan arvioida hakkuissa kertyvää puumäärää, on käytettävä kerrointa 1,30–1,35. Pysty- ja hankintakaupat kaikkiaan: sisältää vuodesta 1999 alkaen myös erikoispuutavaralajit. The coverage of the statistics is 85% of the roundwood trade volumes in non-industrial, private forests. The volumes are based on estimated removal volumes recorded in the sales contracts. The volume of final removals can be estimated by multiplying the sales contract volumes by 1.30–1.35. Standing and delivery sales, grand total: also includes specific roundwood assortments as of the year 1999. Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute 4.2 Yksityismetsien puukauppamäärät kauppamuodoittain 1990–2008 Roundwood trade in non-industrial, private forests by type of sale, 1990–2008 4 Roundwood markets 166 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi ja kuukausi Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Year and month Mänty Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch €/m3 Kantohinnat – Stumpage prices 2008 1–12 57,71 57,58 49,43 17,11 23,01 16,04 1 58,44 58,00 47,40 16,33 22,84 15,40 2 57,46 56,87 48,37 16,49 22,92 15,52 3 57,21 56,83 48,14 16,49 23,13 15,58 4 57,79 57,58 50,87 16,66 22,96 15,61 5 58,60 59,40 50,15 16,99 23,51 15,95 6 59,48 60,21 49,83 17,42 23,55 16,13 7 59,47 59,66 50,91 17,34 23,08 16,21 8 58,20 58,32 49,40 16,81 22,37 15,69 9 57,78 57,85 49,94 17,56 23,20 16,46 10 58,17 57,45 49,91 17,82 23,63 16,73 11 55,21 54,06 47,70 16,96 22,71 15,94 12 51,59 51,04 47,04 16,27 21,53 15,32 2009 1 46,68 46,42 42,66 14,79 20,17 14,27 2 45,14 45,25 39,91 14,87 20,39 14,36 3 43,52 44,07 39,15 14,39 20,34 13,63 4 41,44 42,91 38,24 14,03 19,18 12,71 5 41,81 42,53 37,40 13,64 19,21 12,58 6 43,43 43,48 37,45 13,61 19,41 13,07 7 42,58 42,54 36,29 13,44 17,86 12,35 8 42,56 43,65 36,36 13,53 18,50 12,61 9 44,72 45,26 36,22 14,00 18,44 13,05 Hankintahinnat – Roadside prices 2008 1–12 61,11 60,50 53,56 35,21 37,22 34,93 1 64,49 63,72 54,06 34,65 36,74 34,68 2 63,30 63,02 53,87 34,82 37,44 34,94 3 63,34 62,86 53,75 35,22 37,49 34,98 4 62,69 61,77 53,67 35,56 37,35 35,40 5 63,15 62,08 55,19 36,07 37,63 35,88 6 62,05 62,03 53,93 35,90 37,53 35,45 7 60,65 61,07 53,15 36,30 38,97 35,56 8 61,11 60,64 54,76 35,63 37,58 35,31 9 60,14 59,52 53,50 35,49 37,39 35,19 10 59,88 59,07 53,12 35,32 37,65 34,91 11 57,34 56,01 51,67 33,86 36,03 33,39 12 54,59 52,82 49,36 32,09 35,09 31,85 2009 1 52,50 51,07 47,70 29,70 32,93 29,44 2 52,44 50,83 45,12 28,21 32,07 27,98 3 49,64 48,69 43,50 27,66 31,48 27,42 4 47,41 44,58 41,37 25,84 28,92 26,05 5 47,76 45,15 38,08 25,61 28,84 25,37 6 47,44 47,25 41,24 25,47 29,12 25,50 7 47,10 47,09 38,45 24,80 29,33 25,21 8 47,76 48,46 38,77 25,43 29,10 25,41 9 48,40 48,26 39,68 25,15 28,75 25,24 Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute 4.3 Yksityismetsien puukaupan kanto- ja hankintahinnat kuukausittain 2008–2009 Average monthly stumpage and roadside prices in non-industrial, private forests, 2008–2009 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 167 4.4 Yk sit yis m et sie n pu uk au pa n ka nt oh in na t m et sä ke sk uk sit ta in 20 08 Av er ag e stu m pa ge p ric es in n on -in du str ial , p riv at e fo re sts b y f or es try ce nt re , 2 00 8 Me tsä ke sk us Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ulp wo od Fo re str y c en tre Mä nty Ku us i Ko ivu Mä nty Ku us i Ko ivu Pi ne Sp ru ce Bi rc h Pi ne Sp ru ce Bi rc h €/m ³ mu uto s, % €/m ³ mu uto s, % €/m ³ mu uto s, % €/m ³ mu uto s, % €/m ³ mu uto s, % €/m ³ mu uto s, % ch an ge , % ch an ge , % ch an ge , % ch an ge , % ch an ge , % ch an ge , % 20 08 20 08 /20 07 20 08 20 08 /20 07 20 08 20 08 /20 07 20 08 20 08 /20 07 20 08 20 08 /20 07 20 08 20 08 /20 07 Ko ko m aa 57 ,71 -1 2 57 ,58 -1 4 49 ,43 4 17 ,11 5 23 ,01 -5 16 ,04 4 W ho le co un try 0 Ah ve na nm aa 44 ,65 11 43 ,77 12 41 ,35 38 16 ,02 18 18 ,13 18 14 ,77 17 1 Ra nn ikk o 57 ,88 -9 57 ,10 -11 46 ,46 6 16 ,88 8 24 ,25 -4 16 ,19 9 Et elä ra nn ikk o 58 ,08 -9 57 ,17 -11 48 ,44 7 16 ,70 9 23 ,24 -5 15 ,26 9 Po hja nm aa 57 ,72 -1 0 57 ,05 -1 2 41 ,87 2 17 ,03 8 24 ,79 -3 16 ,52 9 2 Lo un ais -S uo mi 59 ,40 -9 58 ,58 -1 2 43 ,54 6 17 ,63 9 24 ,56 -4 15 ,85 11 3 Hä me -U us im aa 58 ,11 -1 2 57 ,86 -1 4 50 ,27 6 16 ,20 11 23 ,30 -6 15 ,30 9 4 Ka ak ko is- Su om i 58 ,86 -11 57 ,91 -1 3 51 ,48 3 16 ,48 10 22 ,64 -5 15 ,01 6 5 Pi rka nm aa 57 ,84 -1 3 57 ,99 -1 6 46 ,87 3 17 ,10 10 23 ,84 -6 15 ,65 10 6 Et elä -S av o 58 ,77 -1 2 57 ,88 -1 4 52 ,94 5 16 ,40 5 22 ,13 -6 15 ,64 4 7 Et elä -P oh jan ma a 58 ,87 -9 57 ,89 -1 3 44 ,97 -3 17 ,98 5 24 ,34 -6 17 ,27 6 8 Ke sk i-S uo mi 57 ,75 -1 2 58 ,38 -1 5 48 ,68 3 16 ,72 11 22 ,75 -4 15 ,61 7 9 Po hjo is- Sa vo 56 ,30 -1 4 57 ,07 -1 7 47 ,42 2 15 ,42 4 21 ,90 -9 15 ,10 2 10 Po hjo is- Ka rja la 58 ,29 -1 3 56 ,95 -1 5 49 ,54 5 16 ,61 4 21 ,39 -7 15 ,09 2 11 Ka inu u 56 ,34 -1 6 54 ,61 -2 1 43 ,63 -7 17 ,83 -2 23 ,64 -2 17 ,01 0 12 Po hjo is- Po hja nm aa 54 ,95 -1 4 53 ,41 -1 7 46 ,91 -2 18 ,55 4 23 ,15 -4 17 ,76 2 13 La pp i 51 ,65 -1 4 48 ,03 -1 3 - . 17 ,87 -5 22 ,29 -5 16 ,52 -3 Ah ve na nm aa n hi nn at e ivä t o le m uk an a ko ko m aa n ke sk ia rv oi ss a. Ah ve na nm aa ’s pr ice s ar e ex clu de d fro m th e av er ag es fo r t he w ho le c ou nt ry. Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; S VT : M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: Fi nn ish F or es t I nd us tri es F ed er at ion ; O SF : F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 4 Roundwood markets 168 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 4.5 Yk sit yis m et sie n pu uk au pa n ha nk in ta hi nn at m et sä ke sk uk sit ta in 20 08 Av er ag e ro ad sid e pr ice s i n no n- ind us tri al, p riv at e fo re sts b y f or es try ce nt re , 2 00 8 Me tsä ke sk us Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ulp wo od Fo re str y c en tre Mä nty Ku us i Ko ivu Mä nty Ku us i Ko ivu Pi ne Sp ru ce Bi rc h Pi ne Sp ru ce Bi rc h €/m ³ mu uto s, % €/m ³ mu uto s, % €/m ³ mu uto s, % €/m ³ mu uto s, % €/m ³ mu uto s, % €/m ³ mu uto s, % ch an ge , % ch an ge , % ch an ge , % ch an ge , % ch an ge , % ch an ge , % 20 08 20 08 /20 07 20 08 20 08 /20 07 20 08 20 08 /20 07 20 08 20 08 /20 07 20 08 20 08 /20 07 20 08 20 08 /20 07 Ko ko m aa 61 ,11 -2 60 ,50 -3 53 ,56 7 35 ,21 17 37 ,22 10 34 ,93 16 W ho le co un try 0 Ah ve na nm aa 55 ,26 17 54 ,33 24 49 ,78 28 29 ,68 23 28 ,99 27 26 ,88 19 1 Ra nn ikk o 61 ,53 -4 62 ,38 -5 50 ,08 0 35 ,90 19 40 ,39 10 35 ,25 17 Et elä ra nn ikk o 63 ,62 -3 64 ,02 -5 53 ,40 -1 37 ,14 20 42 ,68 12 36 ,26 18 Po hja nm aa 57 ,36 -6 57 ,06 -5 45 ,52 6 35 ,02 19 35 ,24 12 34 ,78 17 2 Lo un ais -S uo mi 62 ,84 1 60 ,77 -2 48 ,06 9 34 ,44 16 37 ,43 9 33 ,47 18 3 Hä me -U us im aa 61 ,92 1 61 ,65 0 53 ,78 6 34 ,21 20 37 ,40 10 33 ,85 22 4 Ka ak ko is- Su om i 60 ,72 -1 59 ,81 1 55 ,67 8 34 ,17 20 35 ,81 10 33 ,38 18 5 Pi rka nm aa 61 ,00 0 59 ,55 -3 51 ,25 6 33 ,44 16 36 ,52 10 33 ,48 15 6 Et elä -S av o 60 ,85 -1 60 ,20 -2 56 ,17 7 34 ,27 17 36 ,21 10 33 ,89 16 7 Et elä -P oh jan ma a 59 ,89 -4 58 ,76 -6 49 ,45 2 35 ,67 15 36 ,35 12 35 ,53 16 8 Ke sk i-S uo mi 60 ,92 0 59 ,54 -1 54 ,36 11 35 ,30 18 36 ,74 13 34 ,84 19 9 Po hjo is- Sa vo 60 ,22 -6 59 ,80 -6 51 ,70 7 34 ,85 16 36 ,76 11 34 ,58 15 10 Po hjo is- Ka rja la 62 ,55 -2 61 ,35 0 55 ,80 7 34 ,48 20 36 ,48 14 33 ,99 17 11 Ka inu u 62 ,62 -3 56 ,89 -1 0 48 ,60 -3 36 ,41 16 37 ,68 18 36 ,08 15 12 Po hjo is- Po hja nm aa 59 ,96 -7 57 ,05 -9 48 ,84 5 36 ,54 15 38 ,68 9 36 ,65 15 13 La pp i 58 ,21 -6 51 ,37 -5 - . 34 ,99 16 37 ,89 14 35 ,25 17 Ah ve na nm aa n hi nn at e ivä t o le m uk an a ko ko m aa n ke sk ia rv oi ss a. Ah ve na nm aa ’s pr ice s ar e ex clu de d fro m th e av er ag es fo r t he w ho le c ou nt ry. Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; S VT : M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: Fi nn ish F or es t I nd us tri es F ed er at ion ; O SF : F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 169 4.6 Yksityismetsien puukaupan kantohinnat 1983–2008 Average stumpage prices in non-industrial, private forests, 1983–2008 Vuosi Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Year Mänty Kuusi Havu Koivu Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Softwood Birch Pine Spruce Birch €/m3 1983 29,87 23,80 23,80 29,03 13,30 13,71 9,89 1984 34,21 26,84 26,84 33,13 14,18 14,67 10,29 1985 35,84 26,42 26,42 34,41 14,85 16,11 10,80 1986 33,32 25,28 28,20 34,38 14,45 16,52 9,94 1987 35,17 26,59 30,05 36,31 15,09 17,41 10,76 1988 39,83 30,00 34,09 41,31 16,85 20,05 13,84 1989 42,03 31,89 35,90 43,76 18,28 22,00 15,37 1990 43,73 33,70 37,51 45,28 19,22 22,96 15,94 1991 38,04 30,46 32,69 41,04 15,94 19,64 13,14 1992 32,34 26,84 28,80 35,50 12,13 15,39 11,76 1993 31,96 25,04 27,53 33,45 10,43 13,25 11,08 1994 37,56 30,49 33,02 38,15 12,48 15,93 12,65 1995 41,58 33,25 36,36 41,05 15,66 18,45 16,52 1996 41,00 33,70 36,07 40,72 16,15 20,25 15,94 1997 44,52 36,60 39,45 43,96 15,89 21,61 15,61 1998 45,95 38,26 40,99 45,68 15,84 22,34 15,81 1999 45,65 40,18 41,91 45,16 14,90 22,23 14,77 2000 47,58 44,00 45,29 45,75 14,87 22,65 14,67 2001 46,15 43,11 44,22 45,90 14,04 22,03 13,88 2002 46,95 44,15 45,23 46,03 14,32 22,46 13,88 2003 46,69 44,49 45,33 44,22 13,67 21,44 13,07 2004 45,87 45,12 45,39 40,46 12,49 20,50 11,96 2005 44,34 46,52 45,79 41,77 12,56 20,83 12,05 2006 48,84 50,40 49,81 43,36 13,26 21,84 12,75 2007 65,64 67,25 66,59 47,68 16,32 24,32 15,41 2008 57,71 57,58 57,64 49,43 17,11 23,01 16,04 Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute 4 Roundwood markets 170 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 4.7 Yksityismetsien puukaupan hankintahinnat 1990–2008 Average roadside prices in non-industrial, private forests, 1990–2008 Vuosi Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Year Mänty Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch €/m3 1990 47,14 38,85 49,23 32,16 35,98 29,33 1991 42,43 36,50 46,39 29,08 33,17 26,93 1992 36,04 32,38 39,71 23,76 27,45 25,09 1993 34,92 30,17 37,10 20,87 23,85 23,80 1994 40,60 35,30 41,41 22,74 26,17 25,13 1995 44,49 37,35 43,90 25,88 28,61 28,78 1996 43,54 37,69 43,44 25,83 30,02 27,62 1997 45,55 39,56 45,60 25,40 30,85 26,71 1998 46,97 40,67 46,86 25,56 31,55 26,99 1999 46,84 41,34 46,30 24,84 31,15 26,02 2000 48,32 44,45 46,94 24,69 30,98 25,65 2001 48,25 45,97 47,14 24,57 31,08 25,35 2002 47,73 45,33 46,91 24,60 31,22 24,69 2003 47,75 45,93 45,66 24,69 30,26 24,34 2004 47,18 45,85 41,91 23,63 29,08 23,26 2005 46,69 47,69 43,77 24,45 30,09 23,81 2006 48,29 49,27 44,43 24,80 30,66 24,71 2007 62,65 62,19 50,06 30,15 33,85 30,10 2008 61,11 60,50 53,56 35,21 37,22 34,93 Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 171 4.8 Markkinahakkuut metsäkeskuksittain 2008 Commercial roundwood removals by forestry centre, 2008 Metsäkeskus Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Polttopuu Kaikkiaan Forestry centre Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Fuelwood Grand total Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total 1 000 m3 Koko maa 9 834 10 525 1 122 21 481 14 612 8 203 7 327 30 143 63 51 686 Whole country 0 Ahvenanmaa 28 20 0 49 61 28 29 118 - 167 1 Rannikko 368 546 47 961 585 517 389 1491 43 2 495 Etelärannikko 182 258 38 478 226 219 120 565 42 1 086 Pohjanmaa 186 288 9 483 359 298 268 925 1 1 409 2 Lounais-Suomi 681 810 43 1 534 659 554 329 1 542 0 3 075 3 Häme-Uusimaa 558 1 490 153 2 201 556 881 497 1 934 5 4 139 4 Kaakkois-Suomi 746 909 98 1 753 885 625 400 1 910 1 3 663 5 Pirkanmaa 526 989 74 1 588 561 648 362 1 570 1 3 159 6 Etelä-Savo 1 103 1 167 279 2 550 1 107 847 718 2 672 2 5 224 7 Etelä-Pohjanmaa 727 481 28 1 237 1 210 370 594 2 174 0 3 411 8 Keski-Suomi 802 1 287 141 2 230 1 175 791 616 2 582 2 4 813 9 Pohjois-Savo 616 1 283 135 2 034 1 026 944 865 2 835 1 4 870 10 Pohjois-Karjala 910 704 105 1 718 1 422 695 619 2 736 2 4 456 11 Kainuu 935 341 5 1 281 1 212 402 449 2 064 0 3 345 12 Pohjois-Pohjanmaa 845 348 12 1 205 1 929 437 1025 3 391 1 4 597 13 Lappi 989 150 0 1 139 2 224 464 437 3 125 5 4 270 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 4.9 Markkinahakkuut yksityismetsistä 2008 Commercial roundwood removals in non-industrial, private forests, 2008 Metsäkeskus Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Polttopuu Kaikkiaan Forestry centre Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Fuelwood Grand total Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total 1 000 m³ Koko maa 7 384 9 285 1 038 17 706 10 281 6 709 6 296 23 286 53 41 045 Whole country 0 Ahvenanmaa 28 20 0 49 61 28 28 118 - 167 1 Rannikko 359 539 46 944 570 508 384 1 462 43 2 448 Etelärannikko 174 253 37 463 214 211 116 542 42 1 047 Pohjanmaa 185 286 9 480 356 297 268 920 1 1 401 2 Lounais-Suomi 654 802 43 1 499 630 546 323 1 499 0 2 997 3 Häme-Uusimaa 509 1 409 147 2 065 486 821 467 1 775 4 3 844 4 Kaakkois-Suomi 625 811 91 1 527 655 538 361 1 554 1 3 082 5 Pirkanmaa 426 905 66 1 396 419 564 315 1 298 0 2 694 6 Etelä-Savo 948 992 266 2 206 857 712 659 2 228 2 4 436 7 Etelä-Pohjanmaa 674 470 27 1 172 1 136 360 575 2 070 0 3 242 8 Keski-Suomi 557 1 046 123 1 725 734 599 488 1 820 0 3 545 9 Pohjois-Savo 451 1 088 123 1 661 654 753 735 2 142 1 3 803 10 Pohjois-Karjala 557 587 92 1 236 792 515 496 1 803 0 3 040 11 Kainuu 359 183 4 546 553 189 276 1 017 - 1 563 12 Pohjois-Pohjanmaa 642 307 10 959 1 524 350 917 2 791 1 3 751 13 Lappi 597 126 0 723 1 211 226 274 1 710 0 2 433 Yksityismetsiksi luetaan myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsät. Non-industrial, private forests include also the forests owned by municipalities, parishes and other collective bodies. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 4 Roundwood markets 172 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 4.10 Markkinahakkuut yksityismetsistä kauppamuodoittain 2008 Commercial roundwood removals in non-industrial, private forests by type of sale, 2008 Metsäkeskus Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Polttopuu Kaikkiaan Forestry centre Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Fuelwood Grand total Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total 1 000 m3 Pysty- ja hankintakaupat yhteensä – Standing and delivery sales, total Koko maa 7 384 9 285 1 038 17 706 10 281 6 709 6 296 23 286 53 41 045 Whole country Pystykaupat – Standing sales Koko maa 6 278 8 456 820 15 554 7 156 5 547 4 329 17 033 7 32 593 Whole country 0 Ahvenanmaa 19 14 0 33 44 20 21 85 - 118 1 Rannikko 273 392 23 688 358 396 245 999 2 1 689 Etelärannikko 122 144 16 281 127 140 74 342 1 624 Pohjanmaa 152 248 7 407 231 256 171 658 1 1 065 2 Lounais-Suomi 496 685 34 1 215 436 426 221 1 084 0 2 299 3 Häme-Uusimaa 453 1 325 123 1 900 376 702 357 1 435 3 3 339 4 Kaakkois-Suomi 553 749 76 1 378 442 425 251 1 118 1 2 496 5 Pirkanmaa 359 835 54 1 247 356 499 255 1 110 0 2 357 6 Etelä-Savo 855 928 205 1 987 604 564 445 1 612 1 3 600 7 Etelä-Pohjanmaa 588 437 21 1 047 808 324 396 1 529 0 2 575 8 Keski-Suomi 522 1 015 105 1 642 593 536 387 1 516 0 3 158 9 Pohjois-Savo 349 997 97 1 443 439 603 491 1 533 - 2 976 10 Pohjois-Karjala 488 543 72 1 103 567 427 340 1 334 0 2 437 11 Kainuu 290 157 2 449 368 170 203 741 - 1 191 12 Pohjois-Pohjanmaa 539 274 9 821 937 277 515 1 729 - 2 550 13 Lappi 495 105 0 600 829 177 203 1 208 - 1 808 Hankintakaupat – Delivery sales Koko maa 1 106 828 218 2 153 3 125 1 162 1 967 6 253 46 8 452 Whole country 0 Ahvenanmaa 9 6 0 16 17 8 8 33 - 49 1 Rannikko 85 147 24 256 212 112 139 462 41 759 Etelärannikko 52 109 21 182 87 71 42 200 41 423 Pohjanmaa 33 38 3 73 125 40 97 262 0 336 2 Lounais-Suomi 158 117 8 284 193 120 102 415 0 699 3 Häme-Uusimaa 56 84 24 164 110 119 111 340 1 505 4 Kaakkois-Suomi 72 62 16 149 213 113 110 436 0 586 5 Pirkanmaa 67 70 12 149 63 65 60 188 - 337 6 Etelä-Savo 93 65 61 219 254 148 214 616 2 836 7 Etelä-Pohjanmaa 86 33 6 125 328 35 178 542 - 667 8 Keski-Suomi 35 31 18 83 141 63 101 305 0 388 9 Pohjois-Savo 102 90 26 218 216 150 243 609 1 828 10 Pohjois-Karjala 69 44 21 134 225 88 156 469 0 603 11 Kainuu 69 26 2 96 185 18 73 276 - 372 12 Pohjois-Pohjanmaa 103 33 1 138 587 73 402 1 062 1 1 201 13 Lappi 102 21 0 123 382 49 70 501 0 625 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu -– Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 173 4.11 Markkinahakkuut metsäteollisuusyhtiöiden ja Metsähallituksen metsistä 2008 Commercial roundwood removals in the forests of the forest industries and the State, 2008 Metsäkeskus Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Polttopuu Kaikkiaan Forestry centre Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Fuelwood Grand total Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total 1 000 m3 Koko maa 2 450 1 240 84 3 774 4 331 1 494 1 032 6 857 10 10 641 Whole country 0 Ahvenanmaa 0 0 - 0 0 0 0 0 - 1 1 Rannikko 10 7 1 18 15 9 5 29 0 47 Etelärannikko 8 5 1 15 12 8 4 24 0 39 Pohjanmaa 1 2 0 3 3 1 1 5 - 8 2 Lounais-Suomi 27 7 1 35 29 7 6 43 - 78 3 Häme-Uusimaa 49 81 6 136 70 60 29 159 0 295 4 Kaakkois-Suomi 121 99 7 226 230 86 39 356 - 582 5 Pirkanmaa 100 84 8 192 142 83 47 272 1 465 6 Etelä-Savo 155 175 14 344 250 135 59 444 0 788 7 Etelä-Pohjanmaa 53 11 2 65 74 11 19 104 - 169 8 Keski-Suomi 246 241 18 505 442 192 129 762 1 1 268 9 Pohjois-Savo 166 195 12 373 371 192 130 693 0 1 066 10 Pohjois-Karjala 353 117 13 482 630 180 122 933 1 1 416 11 Kainuu 577 158 1 736 660 213 174 1 047 0 1 783 12 Pohjois-Pohjanmaa 203 41 2 246 405 86 108 600 0 846 13 Lappi 392 24 0 416 1 014 239 163 1 415 5 1 837 Vuoden 2008 alusta Metsähallitus hallinnoi kaikkia valtion metsiä. Metsähallitus is a state enterprise that, as of 2008, administers all state-owned forests. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 4 Roundwood markets 174 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 4.12 Markkinahakkuut puutavaralajeittain 1980–2009 Commercial roundwood removals by roundwood assortment, 1980–2009 Vuosi Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Polttopuu Kaikkiaan Year Havupuu – Softwood Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Muu 1 Yhteensä Fuelwood Grand total Mänty Kuusi Yhteensä Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Other 1 Total Pine Spruce Total 1 000 m3 1980 .. .. 22 850 2 193 25 043 8 489 9 450 4 862 - 22 801 238 48 082 1981 .. .. 20 328 1 996 22 324 7 302 9 385 5 347 - 22 034 321 44 679 1982 10 038 7 980 18 018 1 616 19 634 7 179 8 458 5 418 747 21 801 342 41 777 1983 9 349 7 530 16 879 1 530 18 409 7 264 8 127 4 804 720 20 915 301 39 625 1984 9 875 8 832 18 707 1 653 20 360 7 019 8 085 4 953 871 20 928 166 41 454 1985 10 023 9 650 19 673 1 655 21 328 7 407 8 493 5 361 759 22 021 263 43 611 1986 8 085 8 911 16 996 1 337 18 333 7 563 8 174 4 307 455 20 499 134 38 966 1987 8 075 9 163 17 238 1 507 18 745 8 632 9 474 5 455 443 24 004 166 42 916 1988 8 826 10 172 18 998 1 607 20 605 8 958 9 900 5 739 286 24 883 199 45 687 1989 9 264 10 366 19 630 1 590 21 220 9 626 9 683 6 200 242 25 751 142 47 113 1990 8 294 9 928 18 222 1 450 19 672 9 167 9 121 5 342 181 23 811 115 43 598 1991 5 941 8 263 14 204 1 112 15 316 7 347 7 766 3 974 58 19 145 79 34 540 1992 7 581 9 312 16 893 1 057 17 949 8 709 8 544 4 802 145 22 199 80 40 228 1993 8 239 10 602 18 841 1 006 19 846 8 738 8 628 4 511 181 22 058 166 42 070 1994 9 644 14 150 23 794 1 167 24 962 9 737 9 382 4 688 359 24 167 98 49 227 1995 9 672 13 843 23 515 1 233 24 748 10 718 9 925 5 351 174 26 169 85 51 002 1996 9 003 12 932 21 935 1 017 22 952 10 296 9 028 4 552 - 23 876 86 46 915 1997 10 301 15 432 25 733 1 301 27 034 10 831 10 012 4 985 - 25 828 133 52 996 1998 10 882 15 383 26 265 1 466 27 730 12 060 9 903 5 318 - 27 280 120 55 131 1999 10 378 15 624 26 002 1 275 27 277 12 504 10 008 5 471 - 27 983 28 55 289 2000 10 930 15 991 26 921 1 331 28 253 12 408 9 872 5 331 - 27 611 39 55 903 2001 10 145 13 967 24 112 1 274 25 386 12 304 9 891 5 649 - 27 844 20 53 250 2002 10 437 14 268 24 705 1 216 25 921 12 531 9 918 5 769 - 28 218 20 54 158 2003 11 307 14 371 25 678 1 084 26 761 12 445 9 754 5 994 - 28 192 76 55 030 2004 10 771 14 642 25 413 977 26 390 12 660 9 923 6 017 - 28 599 61 55 051 2005 9 819 13 445 23 264 1 089 24 353 12 513 9 629 6 057 - 28 198 20 52 572 2006 10 200 12 570 22 770 963 23 734 12 171 8 938 5 904 - 27 013 76 50 823 2007 12 258 14 508 26 766 1 224 27 991 13 738 9 387 6 597 - 29 722 29 57 742 2008 9 834 10 525 20 359 1 122 21 481 14 612 8 203 7 327 - 30 143 63 51 686 2009 Kuukausi – Month 1 688 912 1 600 108 1707 1263 938 850 - 3 051 3 4 761 2 724 877 1 601 127 1728 1342 973 961 - 3 276 3 5 007 3 758 808 1 566 131 1696 1524 1041 1184 - 3 749 8 5 453 4 321 323 644 60 704 746 403 490 - 1 639 18 2 361 5 194 222 416 21 437 329 148 188 - 665 25 1 127 6 342 533 875 24 899 445 251 192 - 887 24 1 810 7 212 278 490 11 502 319 186 144 - 648 33 1 183 8 796 819 1615 41 1 656 848 489 359 - 1 696 44 3 397 1 ‘Muu kuitupuu’ on jaettu puulajeihin vuodesta 1996. – As of 1996, ‘Other pulpwood’ is divided into tree species. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 175 4.13 Markkinahakkuut omistajaryhmittäin 1980–2009 Commercial roundwood removals by forest ownership category, 1980–2009 Vuosi Yksityismetsät – Non-industrial, private forests Yhtiöiden metsät Metsähallituksen metsät Yhteensä Year Pystykaupat Hankintakaupat Yhteensä The forest industries’ State forests Total Standing sales Delivery sales Total forests 1 000 m3 1980 .. .. 40 851 2 925 4 306 48 082 1981 .. .. 36 879 3 319 4 481 44 679 1982 23 823 9 523 33 346 3 583 4 849 41 777 1983 19 924 10 819 30 743 3 908 4 975 39 625 1984 21 860 11 062 32 922 3 857 4 675 41 454 1985 22 889 13 209 36 098 2 958 4 555 43 611 1986 19 858 12 000 31 858 2 863 4 246 38 966 1987 22 703 12 276 34 979 3 146 4 790 42 916 1988 26 107 12 184 38 291 2 880 4 515 45 687 1989 27 230 12 475 39 705 2 809 4 599 47 113 1990 25 990 10 450 36 440 3 108 4 050 43 598 1991 18 728 7 299 26 026 4 494 4 019 34 540 1992 20 481 9 200 29 680 5 443 5 105 40 228 1993 22 525 8 585 31 109 5 973 4 988 42 070 1994 28 971 11 627 40 598 4 390 4 239 49 227 1995 32 997 11 913 44 911 1 827 4 264 51 002 1996 30 726 9 193 39 919 2 599 4 397 46 915 1997 36 502 10 645 47 148 1 741 4 107 52 996 1998 38 598 10 282 48 881 2 108 4 142 55 131 1999 38 017 9 740 47 757 3 131 4 401 55 289 2000 38 882 9 106 47 988 3 326 4 589 55 903 2001 35 935 9 170 45 105 3 517 4 629 53 250 2002 36 038 10 277 46 315 3 095 4 749 54 158 2003 38 672 8 043 46 715 3 466 4 848 55 030 2004 38 557 8 007 46 564 3 762 4 726 55 051 2005 35 835 8 375 44 211 3 798 4 563 52 572 2006 32 502 6 879 39 381 6 440 5 002 50 823 2007 39 106 7 253 46 359 6 211 5 172 57 742 2008 32 593 8 452 41 045 5 344 5 297 51 686 2009 Kuukausi – Month 1 2 997 993 3 989 772 4 761 2 3 288 881 4 169 838 5 007 3 3 259 1 273 4 532 922 5 453 4 971 964 1 935 426 2 361 5 423 508 930 196 1 127 6 980 428 1 408 402 1 810 7 665 191 856 327 1 183 8 2 233 223 2 456 941 3 397 Vuoden 2008 alusta Metsähallitus hallinnoi kaikkia valtion metsiä. Samasta ajankohdasta alkaen valtion ja metsäteollisuuden metsät esitetään kuukausitiedoissa yhdistettyinä. Metsähallitus is a state enterprise that, as of 2008, administers all state-owned forests. Starting from the same juncture, monthly data for state-owned forests and the forests of forest industries are presented as one category. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 4 Roundwood markets 176 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 4.1 4 Ha kk uu ke rty m ä m et sä ke sk uk sit ta in 20 08 To ta l r ou nd wo od re m ov als b y f or es try ce nt re , 2 00 8 Me tsä ke sk us Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ulp wo od Po ltto pu u – F ue lw oo d Ka ikk iaa n – T ot al Fo re str y c en tre Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l 1 0 00 m 3 Ko ko m aa 10 24 6 10 95 9 1 1 70 22 37 5 14 64 5 8 2 36 7 3 29 30 21 0 1 5 68 1 3 59 3 6 26 6 5 53 26 45 9 20 55 4 12 12 4 59 13 7 W ho le co un try 0– 10 Et elä -S uo m i 7 3 50 10 06 4 1 1 47 18 56 1 9 2 73 6 9 31 5 4 18 21 62 2 1 1 86 1 2 19 2 9 89 5 3 94 17 81 0 18 21 4 9 5 53 45 57 7 So ut he rn F in lan d 0 Ah ve na nm aa 28 20 0 49 61 28 29 11 8 10 5 19 34 10 0 54 48 20 1 1 Ra nn ikk o 37 4 55 6 50 98 0 58 6 51 9 38 9 1 4 94 10 7 21 5 32 4 64 6 1 0 66 1 2 91 76 2 3 1 19 Et elä ra nn ikk o 18 5 26 3 39 48 7 22 6 21 9 12 0 56 6 48 99 17 8 32 4 45 9 58 1 33 7 1 3 77 Po hja nm aa 18 9 29 3 10 49 3 36 0 30 0 26 8 92 8 59 11 7 14 6 32 2 60 8 71 0 42 5 1 7 43 2 Lo un ais -S uo mi 72 2 85 9 47 1 6 28 66 7 56 1 32 9 1 5 58 21 1 19 3 36 1 76 5 1 6 00 1 6 14 73 7 3 9 51 3 Hä me -U us im aa 59 1 1 6 01 15 9 2 3 52 55 9 88 9 49 7 1 9 45 87 17 7 33 6 60 0 1 2 37 2 6 67 99 2 4 8 96 4 Ka ak ko is- Su om i 78 2 93 4 99 1 8 15 88 5 62 5 40 0 1 9 10 10 6 92 22 7 42 6 1 7 73 1 6 51 72 7 4 1 50 5 Pi rka nm aa 55 4 1 0 19 77 1 6 49 56 1 64 9 36 2 1 5 73 83 13 9 30 8 52 9 1 1 99 1 8 06 74 6 3 7 51 6 Et elä -S av o 1 1 31 1 2 08 28 5 2 6 25 1 1 10 84 9 71 8 2 6 77 10 5 75 23 1 41 1 2 3 46 2 1 33 1 2 34 5 7 13 7 Et elä -P oh jan ma a 77 9 52 6 30 1 3 35 1 2 16 37 7 59 4 2 1 86 19 8 10 1 25 6 55 5 2 1 93 1 0 03 88 1 4 0 77 8 Ke sk i-S uo mi 81 9 1 3 05 14 6 2 2 71 1 1 76 79 2 61 6 2 5 84 10 0 80 31 7 49 7 2 0 95 2 1 77 10 79 5 3 51 9 Po hjo is- Sa vo 63 1 1 3 14 14 0 2 0 85 1 0 28 94 7 86 5 2 8 40 89 85 38 3 55 8 1 7 49 2 3 46 1 3 87 5 4 83 10 Po hjo is- Ka rja la 93 9 72 0 11 4 1 7 73 1 4 24 69 6 61 9 2 7 38 90 56 22 7 37 3 2 4 53 1 4 72 95 9 4 8 83 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i 2 8 95 89 6 23 3 8 14 5 3 72 1 3 05 1 9 11 8 5 87 38 2 14 0 63 7 1 1 59 8 6 48 2 3 41 2 5 71 13 56 0 No rth er n Fi nl an d 11 Ka inu u 94 6 34 6 6 1 2 98 1 2 13 40 2 44 9 2 0 64 75 18 92 18 4 2 2 34 76 6 54 7 3 5 47 12 Po hjo is- Po hja nm aa 91 1 38 6 16 1 3 14 1 9 32 43 8 10 25 3 3 95 20 5 80 30 8 59 3 3 0 48 90 4 1 3 49 5 3 02 13 La pp i 1 0 38 16 3 1 1 2 02 2 2 27 46 4 43 7 3 1 28 10 1 43 23 7 38 1 3 3 66 67 0 67 5 4 7 11 Lä hd e: SV T: Me tsä ntu tki mu sla ito s, me tsä tila sto llin en tie top alv elu – So ur ce : O SF : F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 177 Me tsä ke sk us Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ulp wo od Po ltto pu u – F ue lw oo d Ka ikk iaa n – T ot al Fo re str y c en tre Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l 1 0 00 m 3 Ko ko m aa 7 7 96 9 7 19 1 0 86 18 60 0 10 31 4 6 7 42 6 2 97 23 35 3 1 5 68 1 3 59 3 6 16 6 5 43 19 67 7 17 82 0 10 99 9 48 49 6 W ho le co un try 0 –1 0 Et elä -S uo m i 6 0 73 9 0 46 1 0 66 16 18 5 7 0 20 5 9 76 4 8 31 17 82 7 1 1 86 1 2 19 2 9 84 5 3 89 14 28 0 16 24 1 8 8 81 39 40 1 So ut he rn F in lan d 0 Ah ve na nm aa 28 20 0 49 61 28 28 11 8 10 5 19 34 99 54 48 20 1 1 Ra nn ikk o 36 4 54 9 48 96 2 57 1 51 0 38 4 1 4 65 10 7 21 5 32 3 64 5 1 0 42 1 2 75 75 5 3 0 72 Et elä ra nn ikk o 17 7 25 8 38 47 2 21 5 21 1 11 6 54 2 48 99 17 7 32 4 43 9 56 8 33 1 1 3 38 Po hja nm aa 18 7 29 2 10 48 9 35 7 29 9 26 8 92 3 59 11 7 14 6 32 2 60 3 70 7 42 4 1 7 34 2 Lo un ais -S uo mi 69 5 85 2 46 1 5 93 63 8 55 4 32 3 1 5 15 21 1 19 3 36 1 76 5 1 5 44 1 5 99 73 0 3 8 73 3 Hä me -U us im aa 54 2 1 5 20 15 4 2 2 16 48 9 82 9 46 8 1 7 85 87 17 7 33 6 59 9 1 1 18 2 5 27 95 7 4 6 01 4 Ka ak ko is- Su om i 66 1 83 5 93 1 5 89 65 5 53 9 36 1 1 5 54 10 6 92 22 7 42 6 1 4 23 1 4 66 68 0 3 5 69 5 Pi rka nm aa 45 4 93 5 68 1 4 57 42 0 56 6 31 5 1 3 01 83 13 9 30 7 52 9 95 7 1 6 39 69 1 3 2 86 6 Et elä -S av o 97 6 1 0 33 27 1 2 2 81 86 0 71 4 65 9 2 2 33 10 5 75 23 1 41 1 1 9 41 1 8 22 1 1 62 4 9 25 7 Et elä -P oh jan ma a 72 6 51 5 29 1 2 70 1 1 42 36 6 57 5 2 0 82 19 8 10 1 25 6 55 5 2 0 66 98 1 86 0 3 9 07 8 Ke sk i-S uo mi 57 4 1 0 64 12 8 1 7 66 73 5 60 0 48 8 1 8 22 10 0 80 31 5 49 5 1 4 08 1 7 45 93 1 4 0 84 9 Po hjo is- Sa vo 46 6 1 1 19 12 7 1 7 12 65 7 75 5 73 5 2 1 47 89 85 38 3 55 8 1 2 12 1 9 59 1 2 45 4 4 16 10 Po hjo is- Ka rja la 58 6 60 4 10 1 1 2 91 79 4 51 5 49 6 1 8 05 90 56 22 6 37 1 1 4 70 1 1 75 82 3 3 4 67 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i 1 7 23 67 3 20 2 4 16 3 2 93 76 6 1 4 66 5 5 26 38 2 14 0 63 1 1 1 53 5 3 98 1 5 79 2 1 18 9 0 95 No rth er n Fi nl an d 11 Ka inu u 36 9 18 9 4 56 2 55 3 18 9 27 6 1 0 17 75 18 92 18 4 99 7 39 5 37 2 1 7 64 12 Po hjo is- Po hja nm aa 70 8 34 5 14 1 0 68 1 5 27 35 2 91 7 2 7 95 20 5 80 30 8 59 3 2 4 40 77 7 1 2 39 4 4 56 13 La pp i 64 5 13 9 1 78 6 1 2 13 22 6 27 4 1 7 13 10 1 43 23 2 37 6 1 9 60 40 8 50 7 2 8 75 M et sä te ol lis uu sy ht iö id en ja M et sä ha llit uk se n m et sie n ha kk uu ke rty m ä on s am a ku in n äi de n om ist aj ar yh m ie n m ar kk in ah ak ku ut . To ta l r ou nd wo od re m ov als fr om th e fo re sts o f t he fo re st ind us tri es a nd st at e ar e eq ua l to th eir co m m er cia l r ou nd wo od re m ov als . Lä hd e: SV T: Me tsä ntu tki mu sla ito s, me tsä tila sto llin en tie top alv elu – So ur ce : O SF : F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 4.1 5 Yk sit yis m et sie n ha kk uu ke rty m ä m et sä ke sk uk sit ta in 20 08 To ta l r ou nd wo od re m ov als fr om n on -in du str ial , p riv at e fo re sts b y f or es try ce nt re , 2 00 8 4 Roundwood markets 178 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 4.16 Hakkuukertymät puutavaralajeittain 1985–2008 Total roundwood removals by roundwood assortment, 1985–2008 Vuosi Teollisuuden ainespuu – Industrial roundwood Polttopuu Kaikkiaan Year Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Yhteensä Fuelwood Grand total Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Total Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total milj. m3 – mill. m3 Kaikki omistajaryhmät – All forest ownership categories 1985 10,69 9,67 1,69 22,05 8,15 9,33 5,45 22,93 44,98 3,90 48,88 1986 8,81 9,14 1,39 19,33 7,92 8,77 4,37 21,07 40,40 3,50 43,91 1987 8,85 9,41 1,56 19,82 8,99 10,06 5,52 24,58 44,39 3,41 47,81 1988 9,62 10,43 1,66 21,71 9,26 10,40 5,80 25,46 47,17 3,45 50,62 1989 10,06 10,62 1,64 22,32 9,91 10,16 6,26 26,33 48,65 3,39 52,04 1990 9,13 10,47 1,56 21,15 9,41 9,54 5,41 24,36 45,52 3,36 48,87 1991 6,57 8,65 1,19 16,41 7,51 8,09 4,04 19,64 36,04 3,33 39,37 1992 8,25 9,73 1,14 19,12 8,92 8,92 4,87 22,70 41,82 3,33 45,15 1993 8,70 10,95 1,07 20,71 8,88 8,79 4,51 22,19 42,90 4,80 47,70 1994 10,19 14,55 1,25 25,98 9,96 9,66 4,69 24,31 50,29 4,73 55,03 1995 10,17 14,21 1,30 25,68 10,87 10,09 5,35 26,31 51,99 4,72 56,71 1996 9,48 13,29 1,09 23,86 10,37 9,09 4,55 24,01 47,87 4,72 52,59 1997 10,85 15,85 1,38 28,08 10,92 10,08 5,12 26,12 54,20 4,64 58,84 1998 11,43 15,80 1,55 28,78 12,15 9,98 5,32 27,44 56,22 4,75 60,97 1999 10,87 16,01 1,34 28,22 12,55 10,03 5,47 28,06 56,27 4,66 60,94 2000 11,38 16,37 1,39 29,14 12,45 9,90 5,33 27,68 56,82 4,68 61,50 2001 10,56 14,40 1,32 26,28 12,34 9,92 5,65 27,91 54,19 5,17 59,36 2002 10,85 14,70 1,26 26,82 12,56 9,95 5,77 28,29 55,10 5,17 60,27 2003 11,72 14,81 1,13 27,66 12,48 9,79 6,00 28,26 55,91 5,23 61,14 2004 11,18 15,08 1,03 27,28 12,69 9,96 6,02 28,67 55,95 5,21 61,16 2005 10,23 13,88 1,14 25,25 12,55 9,66 6,06 28,27 53,51 5,17 58,68 2006 10,61 13,01 1,01 24,63 12,20 8,97 5,91 27,08 51,71 5,23 56,94 2007 12,67 14,94 1,27 28,89 13,77 9,42 6,60 29,79 58,68 5,18 63,85 2008 10,25 10,96 1,17 22,38 14,65 8,24 7,33 30,21 52,59 6,55 59,14 Yksityismetsät – Non-industrial, private forests 1985 8,83 8,73 1,61 19,17 6,08 7,77 4,60 18,45 37,62 3,76 41,39 1986 7,20 7,94 1,29 16,43 6,03 7,32 3,55 16,90 33,33 3,46 36,80 1987 6,95 8,17 1,45 16,57 6,93 8,44 4,58 19,96 36,52 3,35 39,87 1988 7,73 9,37 1,56 18,66 7,29 8,95 4,96 21,20 39,86 3,36 43,22 1989 8,28 9,55 1,55 19,37 7,82 8,67 5,43 21,92 41,30 3,34 44,64 1990 7,53 9,24 1,46 18,23 7,39 8,10 4,67 20,17 38,39 3,32 41,71 1991 4,84 7,02 1,08 12,95 5,09 6,21 3,22 14,53 27,47 3,25 30,72 1992 5,68 8,17 1,02 14,87 5,78 6,93 3,74 16,45 31,32 3,28 34,60 1993 6,00 8,87 0,93 15,80 5,94 6,68 3,61 16,23 32,03 4,71 36,74 1994 8,09 12,90 1,14 22,14 7,50 8,08 4,00 19,58 41,71 4,68 46,40 1995 8,64 13,43 1,25 23,32 8,77 8,99 4,86 22,62 45,94 4,69 50,62 1996 7,66 12,15 1,03 20,83 8,12 7,86 4,09 20,07 40,91 4,69 45,60 1997 9,20 15,14 1,34 25,67 8,76 9,25 4,68 22,68 48,35 4,64 52,99 1998 9,82 15,02 1,50 26,33 9,59 9,18 4,87 23,65 49,98 4,74 54,72 1999 9,10 14,90 1,28 25,28 9,62 8,91 4,94 23,47 48,75 4,66 53,41 2000 9,33 15,28 1,32 25,93 9,48 8,75 4,76 22,99 48,92 4,67 53,59 2001 8,70 13,28 1,25 23,23 9,15 8,63 5,04 22,82 46,05 5,17 51,22 2002 8,95 13,73 1,21 23,89 9,57 8,69 5,12 23,38 47,26 5,16 52,43 2003 9,62 13,71 1,07 24,40 9,52 8,44 5,27 23,22 47,62 5,21 52,83 2004 9,10 14,00 0,96 24,05 9,58 8,59 5,25 23,42 47,47 5,20 52,68 2005 8,27 12,82 1,07 22,15 9,39 8,28 5,33 23,00 45,16 5,17 50,32 2006 7,50 11,46 0,91 19,88 8,38 7,12 4,90 20,40 40,28 5,22 45,49 2007 9,66 13,50 1,18 24,34 9,62 7,70 5,64 22,96 47,30 5,17 52,47 2008 7,80 9,72 1,09 18,60 10,31 6,74 6,30 23,35 41,95 6,54 48,50 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 4Puukauppa ja hakkuut Metsätilastollinen vuosikirja 2009 179 4.1 7 Ha kk uu m ah do llis uu sa rv io t m et sä ke sk uk sit ta in Es tim at es o f c ut tin g po ss ibi liti es b y f or es try ce nt re Me tsä ke sk us Ha kk uu ma hd oll isu us ar vio t – E sti m at es o f c ut tin g po ss ibi liti es To teu tun ut vu otu ine n h ak ku uk er tym ä Fo re str y c en tre Ha kk uu ma hto Ne tto tul oje n n yk ya rvo n m ak sim oiv a Su ur in ke stä vä ha kk uu ke rty mä ke sk im ää rin 19 99 –2 00 8 1 Cu ttin g po te nt ial ha kk uu ke rty mä M ax im um s us ta in ab le re m ov al Me an an nu al tot al re mo va ls Re m ov al s m ax im izi ng n et p re se nt v al ue du rin g 1 99 9– 20 08 1 Mä nty Ku us i Le hti pu ut Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu ut Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu ut Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu ut Yh tee ns ä Pi ne Sp ru ce Br oa dle av es To ta l Pi ne Sp ru ce Br oa dle av es To ta l Pi ne Sp ru ce Br oa dle av es To ta l Pi ne Sp ru ce Br oa dle av es To ta l m ilj. m ³/v uo si – m ill. m ³/y ea r KO KO M AA – W HO LE C OU NT RY 55 ,18 45 ,45 22 ,90 12 3,5 2 41 ,29 36 ,72 15 ,89 93 ,90 32 ,17 24 ,25 13 ,31 69 ,73 24 ,21 24 ,44 7,9 0 56 ,54 0 –1 0 Et elä -S uo m i – S ou th er n Fi nl an d 36 ,66 38 ,80 16 ,86 92 ,32 29 ,90 32 ,77 12 ,91 75 ,59 22 ,55 21 ,01 10 ,75 54 ,30 16 ,69 22 ,02 6,2 5 44 ,96 0 Ah ve na nm aa 0,3 3 0,1 8 0,1 6 0,6 8 0,2 9 0,1 4 0,1 1 0,5 5 0,1 7 0,0 6 0,0 7 0,3 0 0,0 9 0,0 6 0,0 2 0,1 8 1 Ra nn ikk o 2,7 3 3,0 0 1,5 0 7,2 3 2,3 1 2,4 9 1,2 1 6,0 1 1,6 6 1,4 2 0,9 6 4,0 5 1,0 0 1,3 5 0,4 6 2,8 1 Et elä ra nn ikk o 1,5 0 1,6 3 0,7 7 3,9 0 1,3 5 1,4 6 0,6 8 3,4 9 0,8 9 0,7 1 0,5 1 2,1 1 0,4 6 0,7 0 0,1 9 1,3 5 Po hja nm aa 1,2 4 1,3 7 0,7 3 3,3 3 0,9 7 1,0 3 0,5 2 2,5 2 0,7 7 0,7 1 0,4 5 1,9 3 0,5 4 0,6 5 0,2 7 1,4 6 2 Lo un ais -S uo mi 4,3 4 3,8 7 1,5 0 9,7 2 3,7 0 3,3 4 1,1 6 8,2 0 2,6 2 1,8 0 0,8 7 5,2 9 1,6 0 1,9 6 0,3 8 3,9 4 3 Hä me -U us im aa 2,3 8 5,5 0 1,7 8 9,6 6 2,1 2 4,9 4 1,4 7 8,5 3 1,6 2 2,8 1 1,1 6 5,6 0 1,1 5 3,2 8 0,6 5 5,0 8 4 Ka ak ko is- Su om i 2,9 0 2,9 0 1,2 3 7,0 2 2,4 4 2,5 4 0,9 9 5,9 8 1,8 8 1,8 7 0,8 9 4,6 4 1,7 0 1,8 6 0,4 9 4,0 5 5 Pi rka nm aa 2,6 9 4,0 5 1,4 6 8,2 0 2,2 7 3,3 4 1,1 6 6,7 7 1,7 9 2,2 8 0,9 8 5,0 5 1,1 2 2,2 5 0,3 5 3,7 2 6 Et elä -S av o 4,3 4 4,3 6 2,0 4 10 ,74 3,7 9 3,7 2 1,6 1 9,1 2 2,8 7 2,2 7 1,3 7 6,5 2 2,4 0 2,5 8 1,0 5 6,0 3 7 Et elä -P oh jan ma a 5,0 6 2,3 0 1,3 8 8,7 3 3,6 7 1,7 7 0,9 3 6,3 7 2,6 6 1,2 4 0,7 8 4,6 8 2,0 4 1,2 7 0,6 2 3,9 3 8 Ke sk i-S uo mi 4,0 5 4,5 7 1,8 6 10 ,48 3,2 4 3,9 0 1,3 9 8,5 3 2,4 3 2,5 4 1,1 5 6,1 2 1,9 4 2,6 4 0,7 2 5,3 0 9 Po hjo is- Sa vo 3,3 0 4,9 4 2,2 3 10 ,47 2,4 7 3,9 8 1,6 4 8,0 9 1,9 6 2,8 8 1,4 5 6,2 9 1,4 5 2,9 7 0,8 6 5,2 8 10 Po hjo is- Ka rja la 4,5 4 3,1 2 1,7 3 9,3 9 3,5 9 2,6 1 1,2 3 7,4 3 2,8 9 1,8 3 1,0 6 5,7 8 2,2 1 1,7 9 0,6 5 4,6 6 11 –1 3 Po hj oi s- Su om i – N or th er n Fi nl an d 18 ,51 6,6 4 6,0 4 31 ,20 11 ,39 3,9 5 2,9 7 18 ,31 9,6 2 3,2 4 2,5 7 15 ,43 7,5 2 2,4 2 1,6 5 11 ,59 11 Ka inu u 4,4 6 1,8 5 1,3 2 7,6 3 3,1 4 1,3 2 0,7 0 5,1 6 2,5 6 1,0 0 0,5 7 4,1 4 1,8 8 0,8 3 0,3 6 3,0 7 12 Po hjo is- Po hja nm aa 6,2 6 2,4 7 2,5 0 11 ,23 3,5 9 1,4 6 1,2 3 6,2 7 2,9 9 1,2 4 1,0 5 5,2 8 2,6 2 0,9 5 0,8 9 4,4 6 13 La pp i 2 7,7 9 2,3 3 2,2 2 12 ,34 4,6 6 1,1 7 1,0 5 6,8 8 4,0 7 1,0 0 0,9 5 6,0 1 3,0 2 0,6 4 0,4 0 4,0 6 1 To te ut un ut h ak ku uk er ty m ä sis äl tä ä vä hi nt ää n ku itu pu un m ita t t äy ttä vä n pu un . P ie nt al oj en p ol tto pu us ta 3 0 pr os en tti a sis äl ty y ta ul uk on lu ku ih in . – M ea n an nu al to ta l r em ov als in clu de ro un dw oo d of in du str ial d im en sio n. 2 Yl ä- La pi n os al ta in ve nt oi nt ivu os i 2 00 3 (V M I9 ). – In N or th er n La pl an d in ve nt or y ye ar 2 00 3 (N FI 9) . Ha kk uu m ah do n, n et to tu lo je n ny ky ar vo n m ak sim oi va n ha kk uu ke rty m än ja s uu rim m an k es tä vä n ha kk uu ke rty m än a rv io t o n la sk et tu in ve nt oi nn in m aa st ot öi tä (2 00 4– 20 08 ) s eu ra av al le 1 0 vu od en ja ks ol le . La sk el m at p er us tu va t a lu ei tta isi in v al ta ku nn an m et sie n 10 . i nv en to in ni n (V M I1 0) k oe al a- ja p uu ai ne ist oi hi n ja v uo nn a 20 06 k äy ttö ön o te ttu ih in m et sä nh oi to su os itu ks iin . Po hj oi s- Su om es sa ja tu rv em ai lla o n so ve lle ttu v uo de n 20 07 s uo sit uk sia . La sk el m at o n te ht y m et sä - j a kit um aa n al ue el le , j a ni iss ä on o te ttu h uo m io on p uu nt uo ta nn on ra jo itu ks et . L isä ks i k itu m aa o n jä te tty k ok on aa n ha kk ui de n ul ko pu ol el la . Es tim at es o f c ut tin g po te nt ia l, re m ov al s m ax im izi ng n et p re se nt v al ue a nd m ax im um s us ta in ab le re m ov al a re c al cu la te d fo r t he 1 0- ye ar p er io d st ar tin g fro m th e in ve nt or y ye ar (2 00 4– 20 08 ). Th e ca lcu la tio ns a re b as ed o n th e da ta fr om th e 10 th n at io na l f or es t i nv en to ry (N FI 10 ) a nd fo re st ry q ui de lin es v al id s in ce 2 00 6. Fo r N or th er n Fi nla nd a nd p ea tla nd s h av e be en a pp lie d qu ide lin es va lid si nc e 20 07 . Th e re m ov als a re ca lcu lat ed fo r t he fo re st an d sc ru b lan d. T he re str ict ion s f or fo re st m an ag em en t h av e be en ta ke n int o ac co un t in th e ca lcu lat ion s. Sc ru b lan ds a re se t-a sid e fro m cu ttin g op er at ion s. Lä hd e: Me tsä ntu tki mu sla ito s, me tsä tal ou de n m all int am ine n j a a na lyy sit – So ur ce : F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 4 Roundwood markets 180 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuonna 2008 sekä puunkorjuun että puutavaran kaukokuljetuksen yksikkökustannukset nousivat huomattavasti edellisvuodesta. Metsäteollisuu- den ja Metsähallituksen hakkuissa puunkorjuu kallistui 16 prosenttia nousten 10,56 euroon kuu- tiometriltä. Vuonna 2008 hakkuut olivat selkeästi kuitupuuvoittoiset, kun harvennusrästien purkua helpotettiin verohuojennuksin. Harvennusten osuus koneellisen korjuun puumäärästä nousikin 40 prosenttiin. Koneellisen korjuun kokonaiskus- tannuksista viidennes kertyi ensiharvennuksista ja noin kolmannes muista harvennuksista. Merkittävä osa Suomen sisäisestä tavaralii- kenteestä muodostuu metsäsektorin kuljetuksis- ta. Vuonna 2008 puun ja metsäteollisuustuottei- den osuus kattoi 27 prosenttia tieliikenteen ja 52 prosenttia rautateiden kuljetussuoritteesta. Kotimaisen puun kaukokuljetusmatka oli keskimäärin 158 kilometriä ja kuljetuskustan- nus 7,70 euroa kuutiometriltä. Kuljetusmatka oli 5 ja kuljetuskustannus 20 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Autokuljetusten osuus kotimaisen puun kuljetuksista pieneni ja rauta- tie- ja vesitiekuljetusten osuus puolestaan kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2008 autoilla kuljetettiin suoraan tehtaille vajaat kol- me neljäsosaa kotimaisesta puusta. Keskimää- räinen autokuljetusmatka oli 106 kilometriä ja kuljetuskustannus 7,04 euroa kuutiometriltä. Puunkorjuulla tarkoitetaan puun kaatoa ja kuljetusta pois metsästä. Puutavaran kaukokuljetus käsittää puu- tavaran kuljettamisen välivarastolta puutavaran käyttö- paikalle tai varastoterminaaliin. Puun korjuu ja kuljetus -luvussa esitetään tietoja puun korjuun ja kaukokulje- tuksen kalustosta, suoritteista ja kustannuksista. Lisäk- si käsitellään raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuljetuksia. Puunkorjuu Puunkorjuusta vastaavat metsäteollisuus, Metsähalli- tus, metsänhoitoyhdistykset ja metsänomistajat. Met- säteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu on jo lähes täysin koneellistettu. Vuonna 2008 koneellista- misaste oli edellisen vuoden tapaan yli 99 prosenttia. Markkinapuuta hakattiin vuonna 2008 kaikkiaan 51,7 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuutyömailla työskenteli keskimäärin 1 860 hakkuukonetta ja lähikuljetuksessa 2 020 metsätraktoria. Hakkuukoneiden määrä lisääntyi 30 kappaleella edellisvuodesta. Metsätraktoreiden määrä puolestaan pysyi samana. Vuonna 2008 polttoaineiden jyrkkä hinnannousu näkyi puunkorjuun kustannusten kasvuna. Metsäteol- lisuuden ja Metsähallituksen hakkuissa korjuun yksik- kökustannus nousi 10,56 euroon kuutiometriltä. Kasvua edellisvuodesta oli 16 prosenttia. Kuitupuun koneelli- nen korjuu kallistui 13,21 euroon kuutiometriltä eli 13 prosenttia edellisvuotista suuremmaksi. Tukkipuun korjuukustannus nousi kymmenen prosenttia, 6,97 eu- roon. Eri puulajeista kuusi oli edullisinta korjata. Leh- tipuiden korjuu oli puolestaan kalliimpaa kuin havupui- den. Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkuissa 13 prosenttia koneellisen korjuun puumäärästä kertyi ensiharvennuksista, 27 prosenttia muista harvennuk- sista ja 60 prosenttia uudistushakkuista. Kustannukset jäävät uudistushakkuissa luonnollisesti alhaisimmiksi: vuonna 2008 korjuu maksoi 7,95 euroa kuutiometriltä, mikä oli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ensiharvennuksissa koneellisen korjuun kustannukset olivat yli kaksinkertaiset eli 16,45 euroa kuutiometriltä. Nousua edellisvuodesta oli kahdeksan prosenttia. Muissa harvennuksissa yksikkökustannukset kasvoivat yhdeksän prosenttia eli 13,42 euroon. Hankintahakkuiden puumäärä on 2000-luvulla vaihdellut 7–10 miljoonan kuutiometrin välillä, mikä vastaa noin 16–22 prosentin osuutta yksityismetsien markkinahakkuista. Viimeisin hankintapuun omatoimista Metsätilastollinen vuosikirja 2009 181 5 Puun korjuu ja kuljetus korjuuta käsitellyt selvitys koski vuotta 2002. Selvityksen mukaan 52 prosenttia hankintapuun määrästä oli metsän- omistajien omatoimisesti hakkaamaa. Metsäkuljetuksen osalta omatoimisuus koski 42 prosenttia kuljetetusta puu- määrästä. Metsänhoitoyhdistysten organisoimana hakat- tiin hankintapuusta kolmasosa ja lähikuljetettiin runsas viidesosa. Muut puunkorjuun toteuttajat olivat metsäko- neyrittäjiä tai metsäpalveluyrittäjiä. Metsänomistajien omatoimisesti hakkaamasta hankintakauppojen puusta tehtiin vuonna 2002 moottorisahoilla 94 prosenttia. Lop- pu jakaantui tasan hakkuukoneille sekä moottorisahojen ja maataloustraktoripohjaisten laitteiden yhdistelmille. Omatoimisesta lähikuljetuksesta tehtiin kahdeksan pro- senttia varsinaisilla metsätraktoreilla ja loput lähinnä eri tavoin varustetuilla maataloustraktoreilla. Kaukokuljetus Vuonna 2008 kotimaisen puun keskimääräinen kauko- kuljetusmatka oli 158 kilometriä. Matka piteni 7 kilomet- rillä edellisvuodesta. Rautatiekuljetusten ja vesitiekulje- tusten osuudet kasvoivat autokuljetusten kustannuksella. Edelleenkin valtaosa puusta eli 74 prosenttia toimitettiin autoilla suoraan tehtaille. Loput kuljetettiin rauta- tai vesiteitse ja autokuljetusta käytettiin näidenkin kulje- tusketjujen alkupäässä. Raakapuun kaukokuljetukseen osallistui vuonna 2008 keskimäärin 1 410 puutavara- autoa. Autokuljetusmatka hakkuupaikalta tehtaalle oli keskimäärin 106 kilometriä. Rautateillä kuljetusmatka oli keskimäärin 266 kilometriä, uitossa 289 kilometriä ja aluskuljetuksessa 196 kilometriä. Kaukokuljetuksen keskimääräinen yksikkökustannus vuonna 2008 oli 7,70 euroa kuutiometriltä. Kustannuk- set nousivat 20 prosenttia edellisvuodesta. Autokuljetus suoraan tehtaalle maksoi 7,04 euroa kuutiometriltä eli 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rau- tatiekuljetusketjussa yksikkökustannukset nousivat viisi prosenttia edellisvuodesta 9,72 euroon kuutiometriltä. Vesitiekuljetuksissa kustannusten nousu oli vähäinen; yksikkökustannus nousi kolmella sentillä 8,88 euroon kuutiometriltä. Autolla suoraan tehtaalle toimitettuna kustannus yhtä kuutiokilometriä kohden oli 6,6 senttiä. Sekä rautatie- että vesitiekuljetuksissa vastaava kustan- nus oli kolmisen senttiä. Kotimaan maantiekuljetuksissa metsätuotteilla oli 16 prosentin ja rautatiekuljetuksissa 60 prosentin osuus ta- varaliikenteen määristä vuonna 2008. Suomen kotimaan tieliikenteessä kuljetettiin yhteensä 418 miljoonaa tonnia tavaraa. Raakapuun osuus tavarasta oli 11 ja metsäteolli- suustuotteiden 5 prosenttia. Metsäsektorin autokuljetus- matkat olivat kuitenkin keskimääräistä pidempiä, joten puun osuus kuljetussuoritteesta (tonnien ja kilometrien tulona saatavasta kuljetustyön määrästä) oli 16, ja met- säteollisuustuotteiden 11 prosenttia. Valtionrautateiden vuonna 2008 kuljettamasta 42 miljoonasta tavaratonnista oli puuta 37 ja metsäteollisuustuotteita 23 prosenttia. Puun osuus raideliikenteen kuljetussuoritteesta oli 29 ja metsäteollisuustuotteiden 24 prosenttia. Suomeen tuotiin vuonna 2008 ulkomaista puuta 20,3 miljoonaa kuutiometriä. Tuontipuusta kuljetettiin rauta- teitse 37 prosenttia, vesitiekuljetuksina 43 prosenttia ja kuorma-autoilla 20 prosenttia. Rautatiekuljetusten osuus tuonnista kasvoi ja autokuljetusten osuus pieneni edellis- vuodesta. Eteläisen rannikon satamista Kotka on nous- sut tärkeimmäksi puun tuontisatamaksi. Vuonna 2008 noin neljännes puun merikuljetuksista päätyi Kotkaan. Toiseksi tärkein tuontisatama on Rauma, jonne tuotiin lähes yhtä paljon puuta kuin Kotkaan. Länsirannikolla myös Kaskisten, Pietarsaaren ja Kemin satamiin tuodaan runsaasti puuta. Suomeen tuodusta raakapuusta 60 pro- senttia oli lähtöisin Venäjältä. Puun tuonnin tärkeimmät rajanylityspaikat olivat Imatra, Niirala, Vainikkala ja Nuijamaa. Saimaan kanavan kautta tuotiin noin miljoona kuutiometriä puuta. Puutuoteteollisuuden sekä massa- ja paperiteollisuu- den tuotteiden osuus vuoden 2008 tuontikuljetuksista oli vain kaksi prosenttia, mutta osuus kaikista vienti- kuljetuksista 35 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden viennistä laivattiin 91 prosenttia. Puun korjuun ja kuljetuksen tilastointi Tässä luvussa esitettävät puunkorjuuseen ja kaukokulje- tukseen liittyvät tilastot ovat pääasiassa Metsäteho Oy:n ja Metsäntutkimuslaitoksen laatimia. Metsäteho Oy kokoaa vuosittain osakasyrityksiltään tilaston puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen suoritteista ja kustannuksista (taulukot 5.0, 5.2–5.6 ja 5.10). Vuodesta 2006 alkaen Metsäteho ei enää jul- kaise tilastoja erikseen hakkuulle ja lähikuljetukselle, vaan ainoastaan molemmat ko. työvaiheet sisältävälle puunkorjuulle. Uutena jaotteluna mukaan tilastointiin tulivat koneellisen puunkorjuun yksikkökustannukset puutavaralajeittain (taulukko 5.3) ja hakkuutavoittain (taulukko 5.4). Näiden kustannusten aikasarjat alkavat vuodesta 2000. Puunkorjuun ja kuljetuksen kustannuk- set ovat pääasiassa yrittäjille maksettuja korvauksia ja työntekijöiden palkkakustannuksia. Metsäteollisuuden kotimaisen puunhankinnan yleiskustannus (taulukko 5.2) tarkoittaa Metsäteho Oy:n osakasyritysten kotimaisen 5 Harvesting and transportation of roundwood 182 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 raakapuun hankinnan yleiskustannuksia, joihin luetaan mm. metsäosastojen keskus- ja aluehallinnon johdon ja toimihenkilöiden palkka- ja matkakustannukset, tila-, tietohallinto-, markkinointi-, vakuutus-, koulutus- sekä tutkimus- ja kehityskustannukset. Puunhankintaan si- toutuneen pääoman korot eivät kuitenkaan ole mukana yleiskustannuksissa. Metsäteho Oy:n tilasto sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen korjaaman tai kuljettaman puun, mutta ei hankintapuuta. Vuoden 2008 korjuutilasto kattoi 87 prosenttia saman vuoden markkinahakkuiden muusta kuin hankintahakkuiden puusta. Kaukokuljetuksissa ti- lastoon sisältyy myös hankintahakkuissa korjattu puu, sillä metsäteollisuusyritykset huolehtivat sen kuljettami- sesta tehtaalle. Vuoden 2008 kaukokuljetustilasto (43,95 milj. m³) kattoi siten 85 prosenttia kaikesta markkinahak- kuiden puusta (51,69 milj. m³). Taulukossa 5.0 esitetään myös Metsätehon vuodelle 2008 laskemat kaukokulje- tuksen puutavaralajeittaiset keskikuljetusmatkat. Metla kerää markkinapuun hakkuiden tilastoinnin yhteydessä tietoja niihin liittyvistä konemääristä. Tilasto sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen käyttämän korjuukaluston sekä metsänhoitoyhdistysten korjuupal- velun metsäkoneet, muttei metsänomistajien hankinta- hakkuiden pääasiassa maataloustraktoreista koostuvaa kalustoa (taulukko 5.1). Metla on aiemmin julkaissut laskelmia yksityismet- sien hankintahakkuiden yksikkökustannuksista. Las- kelmiin liittyvien epätarkkuuksien vuoksi kustannusten julkaisemisesta on nyt päätetty luopua. Hankintahakkui- den yksikkökustannukset vuosilta 1991–2007 löytyvät vuoden 2008 Metsätilastollisesta Vuosikirjasta (taulukot 5.0 ja 5.11). Tullihallitus kokoaa tilaston ulkomaankaupan kul- jetuksista ja niiden jakautumisesta kuljetusmuodoittain (taulukko 5.9). Tulli ei kuitenkaan tilastoi Suomeen tuotavan puun jakautumista rajanylityspaikoittain (kuva 5.5), joten nämä tiedot on koottu useasta eri lähtees- tä. Valtionrautatiet tilastoi ulkomaan tavaraliikenteen määrän raja-asemittain. Merenkulkulaitos kokoaa sa- tamakohtaiset tiedot Suomen satamissa puretuista ja lastatuista tavaroista. Kuorma-autoilla tuotavan puun määrät tilastoidaan ainoastaan EU:n ulkorajoilta, jo- ten kuva 5.5 ei sisällä Ruotsista autoilla tuotua puuta. Ruotsista tuotiin vuonna 2008 yhteensä 2,1 miljoonaa kuutiometriä puuta, mistä osa vesiteitse. Kuljetusmuo- doittaiset tuontimäärät ja niistä yhteenlaskettu puun kokonaistuonti eroavat virallisen tullitilaston vuodelle 2008 tilastoimista luvuista mm. siitä syystä, että eri or- ganisaatioiden käyttämät muuntokertoimet poikkeavat toisistaan. Lukujen tarkastelua voi haitata myös se, että vuodenvaihteen tuontimäärät ovat saattaneet kirjautua eri vuosille. Tilastokeskus on kerännyt vuodesta 1995 lähtien kuorma-auton haltijoilta tieliikenteen tavarankul- jetustilaston kotimaan kuljetustoimintaa koskevat tiedot. Otoksen perusjoukon muodostavat Suomessa rekisterissä olevat kuorma-autot, joten tilasto ei sisällä ulkomaille re- kisteröidyillä autoilla tehtyjä kuljetuksia (taulukko 5.7). Tilastossa käytetystä kansallisesta tavaralajiluokituksesta jouduttiin luopumaan vuonna 2008 ja ottamaan käyt- töön Euroopan unionin edellyttämä tavaralajiluokitus, NST 2007 (Standard goods classification for transport statistics, 2007). Ulkomaisten autojen osuus Suomen ja Venäjän välisistä autokuljetuksista on kasvanut jatkuvasti ja niiden arvioitiin kuljettaneen vuonna 2008 yli puolet Suomeen autoilla tuodusta puusta. Kirjallisuus – Literature Hakkuut ja puuston poistuma metsäkeskuksittain 2008. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2008. Metsätilastotiedote 14/2009. Met- säntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 9 s. Kariniemi, A. 2009. Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2008. Summary: Harvesting and long-distance transportation 2008. Metsäteho Oy. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, kuukausitilasto. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2009. Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Suomen rautatietilasto 2009. Ratahallintokeskus. 51 s. Tieliikenteen tavarankuljetustilasto 2008. Tilastokeskus. SVT Liikenne ja matkailu 2009. 53 s. Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2008. Tullihallitus. Kauppa 2009. 2009:M11. 7 s. Valkonen, J., Hourunranta, P., Koskipää, T. & Kauranen, S. 2007. Hankintahakkuut ja omatoimisuuden tilastointi. TTS tutkimuk- sen raportteja ja oppaita 33. 75 s. Muut tietolähteet – Other sources of information Merenkulkulaitos, tilastotoimisto, www.fma.fi/ Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Metsäteho Oy, www.metsateho.fi/ Tullihallitus, tilastotietopalvelu, www.tulli.fi/ Työtehoseura, www.tts.fi/ Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät - USL ry, c/o www.skal.fi/ VR Cargo, www.vrcargo.fi/fin/ 5Puun korjuu ja kuljetus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 183 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 5.1 Hakkuukoneet markkinahakkuissa 1982–2008 Figure 5.1 Harvesters in commercial roundwood production, 1982–2008 Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkuut – Fellings by the forest industries and Metsähallitus Lähde – Source: Metsäteho Oy Kuva 5.2 Hakkuiden koneellistamisaste 1985–2008 Figure 5.2 Degree of mechanisation in timber fellings, 1985–2008 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1285 90 95 00 05 Kuukausi – Month kpl – number 0 500 1000 1500 2000 2500 Keskimäärin 1998–2007 – Average 2007 2008 Vuosi – Year kpl – number 0 500 1000 1500 2000 2500 1985 1990 1995 2000 2005 % 0 20 40 60 80 100 Ensiharvennukset – First thinnings Muut harvennukset Other thinnings Uudistushakkuut Regeneration fellings Koneellinen hakkuu – Mechanised felling Moottorisahahakkuu – Motor-manual felling 5 Harvesting and transportation of roundwood 184 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 5.3 Metsätraktorit markkinahakkuissa 1982–2008 Figure 5.3 Forwarders in commercial roundwood production, 1982–2008 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 5.4 Puutavara-autot puun kaukokuljetuksessa 1982–2008 Figure 5.4 Timber lorries in commercial roundwood transportation, 1982–2008 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1285 90 95 00 05 Vuosi – Year kpl – number 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Kuukausi – Month kpl – number 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 2007 2008 Keskimäärin 1998–2007 – Average 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1285 90 95 00 05 Kuukausi – Month kpl – number Vuosi – Year kpl – number 0 500 1000 1500 2000 2008 2007 Keskimäärin 1998–2007 – Average 0 500 1000 1500 2000 5Puun korjuu ja kuljetus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 185 Sisältää rajanylityspaikat, joiden kautta tuotu määrä ylitti 100 000 kuutiometriä puuta vuonna 2008. Includes ports and check points where import volume exceeded 100 000 m³ of roundwood in 2008. * Pyöreä puutavara Venäjältä – Roundwood from Russia Lähteet: VR Cargo; Tullihallitus; Merenkulkulaitos – Sources: VR Cargo; Board of Customs; Finnish Maritime Administration Kuva 5.5 Puun tuonti Suomeen rajanylityspaikoittain 2008 Figure 5.5 Imports of roundwood and wood residues by port and check point, 2008 Tuontimäärä, 1 000 m3 Imports volume, 1 000 m3 Kuljetusmuoto Way of transportation Rautatie Rail Maantie Road Vesitie Waterway 1018 508 4123 1264 1478 1977 1886 1130 1030 2 866* Kotka Rauma Kaskinen Pietarsaari Kemi Saimaan kanava Imatrankoski Niirala Vainikkala 5 Harvesting and transportation of roundwood 186 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 5.0 Ke sk eis iä lu ku ja ko tim ais en p uu n ko rju us ta ja ku lje tu ks es ta 20 08 Ha rv es tin g an d tra ns po rta tio n of d om es tic ro un dw oo d in br ief , 2 00 8 Ha kk uu - ja ku lje tus tap a Fe llin g an d tra ns po rta tio n m et ho d Yk sik kö Yh te en sä Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ulp wo od Un it To ta l Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pu un ko rju u Ha rv es tin g m ilj. m ³ – m ill. m ³ 51 ,69 9,8 3 10 ,52 1,1 2 14 ,61 8,2 0 7,3 3 Ha kk uu t y ks ity ism ets ien py sty ka up ois ta St um pa ge sa le fe llin gs in n on -in du str ial , “ 43 ,23 8,7 3 9,7 0 0,9 0 11 ,49 7,0 4 5,3 6 se kä yh tiö ide n j a M ets äh all itu ks en m ets ist ä p riv at e fo re sts , f or es t in du str ies ’ o wn fo re sts an d fo re sts o f M et sä ha llit us Pu un ko rju un yk sik kö ku sta nn uk se t Un it c os ts of h ar ve sti ng €/m ³ 10 ,56 Ko ne ell ise n p uu nk or juu n y ks ikk ök us tan nu s Un it c os ts in m ec ha nis ed h ar ve sti ng €/m ³ 10 ,49 7,1 9 6,6 9 7,6 3 12 ,93 12 ,28 15 ,00 Ka uk ok ul jet us Lo ng -d ist an ce tr an sp or ta tio n Ke sk iku lje tus ma tka M ea n tra ns po rta tio n dis ta nc e km 15 8 12 4 11 4 12 7 18 2 15 4 18 4 Au tok ulj etu s t eh taa lle By ro ad to m ill “ 10 6 Ra uta tie ku lje tus ke tju Ra il t ra ns po rta tio n se qu en ce “ 31 1 Ve sit iek ulj etu sk etj u W at er tr an sp or ta tio n se qu en ce “ 30 3 Yk sik kö ku sta nn uk se t Un it c os ts €/m ³ 7,7 0 6,8 8 6,2 5 9,3 3 8,6 4 7,3 5 8,6 1 Au tok ulj etu s t eh taa lle By ro ad to m ill “ 7,0 4 Ra uta tie ku lje tus ke tju Ra il t ra ns po rta tio n se qu en ce “ 9,7 2 Ve sit iek ulj etu sk etj u W at er tr an sp or ta tio n se qu en ce “ 8,8 8 Ku lje tus su or itte en yk sik kö ku sta nn uk se t Un it c os ts in tra ns po rt pe rfo rm an ce Au tok ulj etu s t eh taa lle By ro ad to m ill c/m ³km 6,6 Ra uta tie ku lje tus ke tju Ra il t ra ns po rta tio n se qu en ce “ 3,2 Ve sit iek ulj etu sk etj u W at er tr an sp or ta tio n se qu en ce “ 2,9 Ta ulu ko n h ak ku um ää rä t p er us tuv at Me tla n m ar kk ina ha kk uu tila sto on . Mu ut tie do t M ets äte ho O y o n k er än ny t m ets äte oll isu ud elt a j a M ets äh all itu ks elt a, joi de n t ied ot ka tto iva t v uo nn a 2 00 8 n oin 87 % m uu sta ku in ha nk int ah ak ku ide n p uu sta . Yk sik kö ku sta nn uk se t s isä ltä vä t k oti ma ise n p uu n k or juu n j a k ulj etu ks en vä litt öm ät ku sta nn uk se t. T eh taa lle to im ite tun ko tim ais en ra ak ap uu n h an kin na n y lei sk us tan nu s o li v uo nn a 2 00 8 k es kim ää rin 3, 15 €/ m³ . Un it c os ts inc lud e dir ec t h ar ve sti ng a nd tr an sp or ta tio n co sts o f d om es tic ro un dw oo d. In dir ec t c os ts am ou nt ed to 3 .1 5 €/ m ³ i n 20 08 . Lä hte et: M ets än tut kim us lai tos ; M ets äte ho O y – S ou rc es : F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te ; M et sä te ho O y 5Puun korjuu ja kuljetus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 187 5.1 Puunkorjuun ja kuljetuksen kalusto 1982–2008 Forestry machines operating in harvesting and transportation of roundwood, 1982–2008 Vuosi Hakkuukoneet Metsätraktorit Puutavara-autot Year Harvesters Forwarders Timber lorries kpl – number 1982 160 2 070 1 970 1983 140 1 910 1 740 1984 170 1 980 1 850 1985 180 1 900 1 820 1986 210 1 690 1 720 1987 330 1 620 1 560 1988 450 1 640 1 530 1989 570 1 650 1 530 1990 620 1 500 1 480 1991 560 1 180 1 340 1992 650 1 180 1 290 1993 720 1 150 1 280 1994 960 1 320 1 270 1995 1 070 1 390 1 350 1996 1 040 1 290 1 280 1997 1 230 1 490 1 360 1998 1 300 1 590 1 340 1999 1 430 1 630 1 420 2000 1 500 1 680 1 440 2001 1 430 1 620 1 370 2002 1 480 1 630 1 410 2003 1 510 1 670 1 250 2004 1 500 1 620 1 280 2005 1 600 1 610 1 300 2006 1 550 1 670 1 250 2007 1 830 2 020 1 410 2008 1 860 2 020 1 410 Taulukko sisältää vuoden aikana keskimäärin käytössä olleen metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu- ja kuljetuskaluston sekä metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun kaluston. The statistics include annual averages of forestry machines used in standing sale fellings in non-industrial, private forests, as well as machines used in forests owned by the forest industries and Metsähallitus, and machinery outsourced by local forest management associations. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 5 Harvesting and transportation of roundwood 188 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 5.2 Puun korjuu- ja kuljetuskustannukset 1995–2008 Harvesting and transportation costs of roundwood, 1995–2008 Vuosi Puunkorjuu – Harvesting Kaukokuljetus Year Hakkuu – Felling Lähikuljetus Korjuu tienvarteen Yhteensä Long-distance Moottorisaha Koneellinen Yhteensä Forest haulage Harvesting to roadside Total transportation Motor-manual Mechanised Total Puumäärä, milj. m³ – Roundwood volume, mill. m³ 1995 6,4 21,5 27,9 28,0 7,8 35,7 43,9 1996 4,9 21,6 26,5 26,5 7,5 34,0 41,8 1997 4,2 23,1 27,3 27,1 10,9 38,0 48,0 1998 3,4 25,1 28,5 28,6 10,7 39,3 48,2 1999 2,6 25,6 28,1 28,5 11,5 40,0 47,6 2000 2,2 25,7 28,0 27,9 12,5 40,4 48,1 2001 1,9 23,6 25,6 25,2 12,6 37,8 46,5 2002 1,7 23,3 25,0 25,0 12,4 37,4 45,3 2003 1,4 24,9 26,3 26,3 12,7 39,0 45,9 2004 1,2 23,9 25,0 25,7 13,2 39,0 46,1 2005 0,9 23,0 23,9 24,0 12,0 36,0 41,5 2006 .. .. .. .. .. 35,8 45,4 2007 .. .. .. .. .. 42,0 49,4 2008 .. .. .. .. .. 37,6 44,0 Kokonaiskustannukset, milj. € – Total costs, € mill. 1995 67,7 99,4 167,1 84,6 52,3 304,0 236,1 1996 55,4 96,2 151,6 78,6 50,4 280,7 218,3 1997 50,9 99,4 150,4 80,3 76,3 307,0 256,7 1998 39,7 108,9 148,6 84,6 76,5 309,8 262,0 1999 34,5 116,8 151,4 85,0 84,6 321,0 256,5 2000 26,0 115,6 141,6 85,2 91,2 318,0 276,3 2001 23,5 118,8 142,3 81,8 99,2 323,3 276,8 2002 21,6 121,9 143,4 79,8 99,8 323,0 266,5 2003 18,6 124,5 143,0 84,7 102,5 330,2 270,0 2004 13,6 124,3 137,9 83,1 107,8 328,7 277,8 2005 14,1 124,1 138,2 81,8 108,8 328,9 262,3 2006 .. .. .. .. .. 324,9 288,5 2007 .. .. .. .. .. 381,2 317,8 2008 .. .. .. .. .. 397,0 338,3 Yksikkökustannukset, €/m³ – Unit costs, €/m³ 1995 10,56 4,63 5,99 3,03 6,74 8,51 5,38 1996 11,30 4,46 5,74 2,98 6,71 8,26 5,21 1997 12,16 4,31 5,52 2,96 6,98 8,06 5,33 1998 11,67 4,34 5,21 2,96 7,18 7,90 5,43 1999 13,47 4,57 5,38 2,98 7,33 8,07 5,40 2000 11,59 4,49 5,06 3,04 7,32 7,87 5,75 2001 12,11 5,03 5,57 3,25 7,89 8,54 5,94 2002 13,04 5,22 5,74 3,19 8,05 8,63 5,88 2003 13,26 5,00 5,44 3,23 8,04 8,47 5,89 2004 11,58 5,21 5,51 3,23 8,15 8,43 6,03 2005 14,97 5,41 5,78 3,41 9,07 9,14 6,31 2006 .. .. .. .. .. 9,07 6,36 2007 .. .. .. .. .. 9,08 6,44 2008 .. .. .. .. .. 10,56 7,70 Taulukko sisältää Metsäteho Oy:n tilastoimat metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tekemän kotimaisen puun korjuun ja kuljetuksen välittömät kustannukset. Tehtaalle toimitetun kotimaisen raakapuun hankinnan yleiskustannus oli vuonna 2008 keskimäärin 3,15 €/m³. Tilaston kattavuus on noin 87 % markkinahakkuiden puumäärästä. Korjuussa tienvarteen yksikköhinta sisältää sekä hakkuun että lähikuljetuksen, joiden osuuksia ei ole eritelty. Table includes direct harvesting and transportation costs of domestic roundwood by the forest industries and Metsähallitus. Indirect costs amounted to 3.15 €/m³ in 2008. ‘Harvesting to roadside’ includes both harvesting and hauling to roadside landing. Lähde – Source: Metsäteho Oy 5Puun korjuu ja kuljetus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 189 5.3 Koneellisen puunkorjuun yksikkökustannukset puutavaralajeittain 2000–2008 Unit costs in mechanised harvesting by roundwood assortment, 2000–2008 Vuosi Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Keskimäärin Year Mänty Kuusi Lehtipuu Keskimäärin Mänty Kuusi Lehtipuu Keskimäärin Average Pine Spruce Hardwood Average Pine Spruce Hardwood Average €/m3 2000 5,65 5,45 4,80 5,50 9,06 9,30 8,73 9,08 7,23 2001 5,99 5,58 5,31 5,72 10,11 10,03 10,25 10,11 7,93 2002 5,89 5,80 5,52 5,83 10,38 10,09 9,95 10,19 8,06 2003 5,67 5,62 5,54 5,64 10,47 9,90 10,97 10,38 7,99 2004 5,87 5,47 5,71 5,64 10,46 10,02 11,18 10,47 8,09 2005 5,96 5,88 6,02 5,92 11,80 10,64 11,78 11,41 8,74 2006 6,20 5,98 6,89 6,11 11,33 10,49 12,68 11,35 8,83 2007 6,48 6,10 7,43 6,32 11,68 11,06 12,74 11,71 8,98 2008 7,19 6,69 7,63 6,97 12,93 12,28 15,00 13,21 10,49 Lähde – Source: Metsäteho Oy 5.4 Koneellisen puunkorjuun yksikkökustannukset hakkuutavoittain sekä hakkuutapojen osuus koneellisesti korjatusta puumäärästä 2000–2008 Unit costs in mechanised harvesting and proportion of harvested roundwood by felling method, 2000–2008 Vuosi Hakkuutapa - Felling method Koneellinen korjuu keskimäärin Year Ensiharvennus Muu harvennus Uudistushakkuu Mechanised harvesting, average First thinning Other thinning Regeneration felling Yksikkökustannus, €/m3 – Unit cost, €/m3 2000 11,53 9,29 6,32 7,23 2001 12,44 9,92 6,71 7,93 2002 12,89 10,42 6,71 8,06 2003 13,55 10,72 6,69 7,99 2004 13,71 10,97 6,66 8,09 2005 14,10 10,52 7,43 8,74 2006 14,14 12,01 7,04 8,83 2007 15,20 12,35 7,24 8,98 2008 16,45 13,42 7,95 10,49 Osuus koneellisesti korjatusta puumäärästä, % – Proportion of mechanically harvested roundwood, % 2000 7 18 75 100 2001 9 22 69 100 2002 9 22 69 100 2003 8 18 74 100 2004 9 18 73 100 2005 10 21 69 100 2006 10 22 68 100 2007 9 21 70 100 2008 13 27 60 100 Koneellinen puunkorjuu sisältää koneellisen hakkuun sekä lähikuljetuksen koneellisen hakkuun ja moottorisahahakkuun jälkeen. Tilaston kattavuus on noin 87 % markkinahakkuiden puumäärästä. 'Mechanised harvesting' includes both mechanised felling and forest haulage after mechanised felling and motor-manual felling. Lähde – Source: Metsäteho Oy 5 Harvesting and transportation of roundwood 190 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 5.5 Puun kaukokuljetus 2008 Long-distance transportation of roundwood, 2008 Kuljetustapa Kotimainen puu – Domestic roundwood Tuontipuu Transportation method Puumäärä Keskikuljetusmatka Yksikkökustannukset Imported roundwood Roundwood volume Mean transportation Unit costs distance 1 000 m3 % km c/m3km €/m3 1 000 m3 % Kaukokuljetus yhteensä 43 953 100 158 4,9 7,70 15 333 100 Total long-distance transportation josta autokuljetus yhteensä 42 010 96 92 6,9 6,43 2 491 16 of which, total by road Autokuljetus tehtaalle 32 492 74 106 6,6 7,04 2 491 16 By road to mill Rautatiekuljetusketju 9 888 23 311 3,2 9,72 6 641 43 Rail transportation sequence Autokuljetus rautatielle 8 397 45 9,6 4,34 - - By road to railway Rautatiekuljetus 9 888 266 2,3 6,11 6 641 43 Rail transportation Vesitiekuljetusketju 1 424 3 303 2,9 8,88 6 202 40 Water transportation sequence Uittokuljetusketju 856 2 346 2,7 9,41 19 0 Floating sequence Autokuljetus uittoon 856 57 7,9 4,49 - - By road to floating point Uitto 856 289 1,7 5,06 19 0 Floating Aluskuljetusketju 568 1 238 3,4 8,06 6 183 40 Barge transportation Autokuljetus alukseen 274 42 8,4 3,50 - - By road to barge Aluskuljetus 568 196 3,2 6,37 6 183 40 Barge transportation Sisältää Metsäteho Oy:n tilastoiman metsäteollisuuden ja Metsähallituksen kuljettaman puun, mikä kattaa 89 % metsäteollisuuden vuonna 2008 käyttämästä kotimaisesta puusta (luku 8) ja Suomeen tuodusta puusta (luku 11). The table includes roundwood volumes transported by the forest industries and Metsähallitus. These figures include approximately 89% of the domestic roundwood consumed (Chapter 8) and the roundwood imported (Chapter 11) by the forest industries. Lähde – Source: Metsäteho Oy 5Puun korjuu ja kuljetus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 191 5.6 Pu un ka uk ok ul jet us su or itt ee t j a k us ta nn uk se t 1 98 2– 20 08 Vo lum es a nd co sts in lo ng -d ist an ce tr an sp or ta tio n of ro un dw oo d, 1 98 2– 20 08 Vu os i Ku lje tus su or ite –T ot al tra ns po rt vo lum e Ko ko na isk us tan nu ks et –T ot al co sts Yk sik kö ku sta nn uk se t – U nit co sts Ye ar Au tok ulj etu s Ra uta tie ku lje tus Ve sit iek ulj etu s Yh tee ns ä Au tok ulj etu s Ra uta tie ku lje tus Ve sit iek ulj etu s Yh tee ns ä Au tok ulj etu s Ra uta tie ku lje tus Ve sit iek ulj etu s Ke sk im ää rin Ro ad Ra il W at er To ta l Ro ad Ra il W at er To ta l Ro ad Ra il W at er Av er ag e tra ns po rta tio n tra ns po rta tio n tra ns po rta tio n tra ns po rta tio n tra ns po rta tio n tra ns po rta tio n tra ns po rta tio n tra ns po rta tio n tra ns po rta tio n mi lj. m³ km – m ill. m ³k m mi lj. € – € m ill. se ntt iä/ m³ km – ce nt s/m ³k m 19 82 2 5 64 1 1 77 1 8 47 5 5 91 15 2 21 22 19 6 5,9 1,7 1,2 3,5 19 83 2 6 16 90 8 1 8 01 5 3 26 15 2 17 25 19 5 5,9 1,9 1,3 3,7 19 84 2 8 99 91 1 1 7 51 5 5 63 16 9 21 26 21 6 5,9 2,4 1,5 3,9 19 85 3 1 31 1 1 17 1 7 16 5 9 68 19 0 25 27 24 2 6,1 2,2 1,5 4,0 19 86 2 7 54 81 2 1 1 62 4 7 29 15 9 17 17 19 4 5,7 2,2 1,5 4,0 19 87 2 9 65 73 9 1 3 13 5 0 18 17 3 16 22 21 1 5,9 2,2 1,7 4,2 19 88 2 8 07 1 1 48 1 4 61 5 4 20 16 6 33 40 24 0 5,9 2,9 2,7 4,4 19 89 3 0 85 1 1 25 1 3 53 5 5 62 20 0 23 20 24 3 6,6 2,0 1,5 4,4 19 90 3 0 35 1 3 38 1 2 69 5 6 42 21 1 31 22 26 4 6,9 2,4 1,7 4,7 19 91 2 7 74 1 3 59 95 8 5 0 91 19 0 29 17 23 6 6,9 2,2 1,9 4,7 19 92 3 0 73 1 3 07 68 1 5 0 61 18 8 27 9 22 3 6,1 2,0 1,2 4,4 19 93 3 3 72 1 5 85 52 4 5 4 81 19 1 35 9 23 4 5,7 2,2 1,7 4,2 19 94 3 6 03 1 6 38 59 4 5 8 35 18 8 39 9 23 6 5,2 2,4 1,5 4,0 19 95 3 5 70 1 4 53 64 0 5 6 62 19 4 32 11 23 6 5,4 2,2 1,7 4,2 19 96 3 5 32 1 5 36 48 1 5 5 49 18 0 30 8 21 8 5,0 2,0 1,7 3,9 19 97 4 0 04 1 8 12 62 6 6 4 42 21 0 36 10 25 7 5,2 2,0 1,6 4,0 19 98 4 2 32 1 8 43 50 9 6 5 84 21 5 37 10 26 2 5,1 2,0 1,9 4,0 19 99 4 2 66 1 8 68 49 0 6 6 24 21 0 36 10 25 6 4,9 2,0 2,0 3,9 20 00 4 2 42 1 9 18 45 7 6 6 17 22 9 38 9 27 6 5,4 2,0 1,9 4,2 20 01 4 1 92 1 8 11 56 6 6 5 69 22 8 38 11 27 7 5,4 2,1 1,9 4,2 20 02 4 2 70 1 5 99 50 6 6 3 75 22 4 34 9 26 7 5,2 2,1 1,8 4,2 20 03 4 2 25 1 7 99 49 3 6 5 17 22 3 38 9 27 0 5,3 2,1 1,9 4,1 20 04 4 3 29 1 8 81 39 9 6 6 09 22 9 41 8 27 8 5,3 2,2 2,0 4,2 20 05 3 8 43 1 6 79 37 3 5 8 95 21 8 37 7 26 2 5,4 2,2 1,9 4,4 20 06 4 2 91 2 2 61 39 7 6 9 48 23 3 49 7 28 9 5,3 2,1 1,8 4,2 20 07 4 5 89 2 6 78 28 4 7 5 51 25 2 59 7 31 8 5,7 2,2 1,8 4,3 20 08 3 8 84 2 6 30 43 1 6 9 45 27 0 60 8 33 8 6,9 2,3 1,7 4,9 Ta ulu kk o s isä ltä ä m ets äte oll isu ud en ja M ets äh all itu ks en ku lje tta ma n k oti ma ise n p uu n. Yh tee ns ä j a k es kim ää rin sa ra kk ee t s isä ltä vä t m yö s t ra kto rik ulj etu ks en su or aa n t eh taa lle . Th e ta ble in clu de s d om es tic ro un dw oo d vo lum es tr an sp or te d by th e fo re st ind us tri es a nd M et sä ha llit us . Co lum ns ‘T ot al’ a nd ‘A ve ra ge ’ a lso in clu de ro un dw oo d tra ns po rte d dir ec tly to th e m ill by tr ac to r. Lä hd e – S ou rc e: Me tsä teh o O y 5 Harvesting and transportation of roundwood 192 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 5.7 Puun ja metsäteollisuustuotteiden maantiekuljetus Suomessa 1995–2008 Road transportation of roundwood and forest industry products in Finland, 1995–2008 Vuosi Metsäsektorin tuotteet – Forest sector products Tavara- Year Puu – Roundwood and wood residues Metsäteollisuustuotteet – Forest industry products Yhteensä liikenne Tukkipuu ja kuitupuu Muu Yhteensä Puutuote- Massa- ja paperiteollisuus Yhteensä Total yhteensä Logs and pulpwood Other Total teollisuus Pulp and paper industries Total Total Wood-products Massa Paperi, kartonki Yhteensä freight industries Pulp ja painotuotteet Total Paper, paperboard and printed articles Tavaramäärä, 1 000 t – Transport tonnes, 1 000 m.t. 1995 41 849 10 823 52 672 10 021 3 072 8 515 11 587 21 608 74 280 404 750 1996 44 585 10 791 55 376 9 164 5 298 9 047 14 345 23 509 78 885 374 438 1997 41 604 10 505 52 109 8 984 5 024 10 186 15 210 24 194 76 303 383 135 1998 47 396 11 178 58 574 9 333 4 930 10 653 15 583 24 916 83 490 400 131 1999 38 880 11 731 50 611 12 398 2 398 15 328 17 726 30 124 80 735 410 847 2000 43 304 18 296 61 600 10 224 3 493 14 993 18 486 28 710 90 310 415 539 2001 39 697 10 858 50 555 9 455 3 318 9 123 12 441 21 896 72 451 372 813 2002 43 880 13 600 57 480 9 224 5 448 14 643 20 091 29 315 86 795 414 048 2003 36 497 10 288 46 785 8 965 3 179 11 310 14 489 23 454 70 239 393 220 2004 35 270 14 707 49 977 10 689 4 515 11 617 16 132 26 821 76 798 392 286 2005 36 490 14 830 51 320 16 092 5 039 7 641 12 680 28 772 80 092 392 297 2006 29 736 11 842 41 578 9 032 3 931 9 989 13 920 22 952 64 530 390 481 2007 35 289 10 335 45 624 10 082 3 834 11 873 15 707 25 789 71 413 414 931 2008 33 594 13 511 47 105 11 756 2 023 7 279 9 302 21 058 68 163 417 704 Kuljetussuorite, milj. tonni-km – Transport volume, mill. tonne-km 1995 3 248 976 4 224 1 244 493 940 1 433 2 677 6 901 22 339 1996 3 440 859 4 299 1 532 440 1 403 1 843 3 375 7 674 23 173 1997 3 578 1 161 4 739 1 297 427 1 105 1 532 2 829 7 568 24 511 1998 4 142 1 004 5 146 1 436 476 1 367 1 843 3 279 8 425 25 611 1999 3 500 963 4 463 1 443 364 1 334 1 698 3 141 7 604 25 575 2000 3 979 1 392 5 371 1 615 518 1 425 1 943 3 558 8 929 26 583 2001 3 705 986 4 691 1 552 481 1 500 1 981 3 533 8 224 26 677 2002 4 138 1 356 5 494 1 528 549 1 890 2 439 3 967 9 461 28 069 2003 3 671 1 104 4 775 1 523 441 1 435 1 876 3 399 8 174 26 895 2004 3 460 1 092 4 552 1 730 540 1 297 1 837 3 567 8 119 27 330 2005 3 521 1 285 4 806 2 199 465 911 1 376 3 575 8 381 27 813 2006 2 873 1 240 4 113 1 545 354 1 268 1 622 3 167 7 280 25 490 2007 2 881 960 3 841 1 472 402 1 218 1 620 3 092 6 933 25 962 2008 3 240 1 219 4 459 1 777 290 856 1 146 2 923 7 382 27 613 Muu puu sisältää hakkeen, purun, polttopuun ja jätepuun. Uusitun tavaralajiluokituksen mukaan vuodesta 2008 lähtien massa ei sisällä enää jätepaperia; ja paperin, kartongin ja painotuotteiden ryhmään kuuluvat myös muut tuotteet paperista ja kartongista. Taulukko sisältää suomalaisen kuorma-autokaluston kotimaassa tekemän kuljetustyön. Other roundwood includes chips, sawdust, fuelwood and wood residues. As of 2008, according to the new goods classification standard, pulp no longer includes waste paper. Also, the category of paper, paperboard and printed articles now include other articles made of paper and paperboard. The table includes domestic road transport by lorries registered in Finland. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 5Puun korjuu ja kuljetus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 193 5.8 Puun ja metsäteollisuustuotteiden rautatiekuljetus Suomessa 1985–2008 Railway transportation of roundwood and forest industry products in Finland, 1985–2008 Vuosi Metsäsektorin tuotteet – Forest sector products Rautateiden Year Puu – Roundwood and wood residues Metsäteollisuustuotteet – Forest industry products Yhteensä tavaraliikenne Tukkipuu Kuitupuu Hake Muu Yhteensä Puutuote- Massa- ja paperiteollisuus Yhteensä Total yhteensä Logs Pulpwood Chips Other Total teollisuus Pulp and paper industries Total Total freight Wood-products Massa Paperi ja Yhteensä on railways industries Pulp kartonki Total Paper and paperboard Tavaramäärä, 1 000 t – Transport tonnes, 1 000 m.t. 1985 878 4 997 1 273 317 7 465 1 459 1 427 4 291 5 718 7 177 14 642 29 988 1986 699 4 103 1 168 344 6 315 1 141 1 134 3 978 5 112 6 253 12 568 26 923 1987 775 4 883 1 096 301 7 054 1 292 1 345 4 570 5 915 7 207 14 261 28 994 1988 866 6 202 1 192 288 8 548 1 310 1 447 4 955 6 403 7 712 16 261 31 766 1989 846 6 889 1 120 328 9 184 1 170 1 378 5 164 6 543 7 712 16 897 32 188 1990 916 6 922 1 036 283 9 157 975 1 132 5 200 6 332 7 307 16 464 33 034 1991 749 6 351 865 200 8 165 980 977 4 620 5 597 6 577 14 742 29 814 1992 917 7 242 898 169 9 226 986 1 016 4 789 5 804 6 791 16 016 31 206 1993 1 235 8 787 1 005 281 11 307 1 320 1 301 5 256 6 557 7 877 19 184 36 109 1994 1 471 9 934 635 295 12 334 1 516 1 474 5 433 6 907 8 423 20 758 38 414 1995 1 473 11 322 400 316 13 511 1 419 1 487 5 560 7 047 8 466 21 977 39 666 1996 1 215 8 942 522 347 11 028 1 256 1 446 5 189 6 635 7 891 18 919 37 689 1997 1 608 9 143 447 356 11 553 1 259 1 697 6 074 7 771 9 030 20 584 40 354 1998 1 818 10 702 470 309 13 300 1 328 1 692 6 023 7 715 9 043 22 343 40 809 1999 2 287 10 507 475 278 13 546 1 347 1 743 5 895 7 638 8 985 22 531 39 979 2000 2 828 10 895 561 254 14 538 1 267 1 711 6 160 7 871 9 138 23 676 40 501 2001 2 685 11 545 493 244 14 967 1 138 1 714 5 965 7 679 8 817 23 784 41 678 2002 3 112 11 725 706 247 15 790 1 134 1 957 6 175 8 132 9 266 25 056 41 679 2003 3 234 12 019 760 263 16 276 1 053 2 016 6 275 8 290 9 343 25 619 43 503 2004 3 050 12 518 992 251 16 811 1 011 1 967 6 845 8 812 9 823 26 634 42 663 2005 2 975 12 445 1 059 248 16 727 967 1 742 6 128 7 869 8 837 25 564 40 722 2006 2 734 13 260 1 097 238 17 329 929 2 081 7 160 9 241 10 170 27 499 43 560 2007 2 464 11 918 936 252 15 569 864 1 958 7 269 9 227 10 091 25 661 40 288 2008 2 218 12 049 1 169 216 15 652 706 1 981 7 021 9 003 9 708 25 360 41 937 Kuljetussuorite, milj. tonni-km – Transport volume, mill. tonne-km 1985 .. .. .. .. 1 945 .. .. .. 1 355 .. 3 300 7 850 1986 .. .. .. .. 1 487 .. .. .. 1 177 .. 2 664 6 692 1987 .. .. .. .. 1 611 .. .. .. 1 387 .. 2 998 7 058 1988 .. .. .. .. 1 797 .. .. .. 1 427 .. 3 224 7 430 1989 .. .. .. .. 2 043 .. .. .. 1 449 .. 3 492 7 524 1990 .. .. .. .. 2 001 .. .. .. 1 395 .. 3 396 7 877 1991 188 1 149 177 52 1 566 305 250 1 010 1 259 1 564 3 130 7 219 1992 208 1 229 198 45 1 680 300 263 1 051 1 314 1 614 3 294 7 431 1993 363 1 372 271 90 2 097 488 334 1 259 1 593 2 081 4 178 8 737 1994 368 1 757 157 90 2 372 491 411 1 364 1 775 2 266 4 638 9 413 1995 336 1 794 102 92 2 325 458 379 1 287 1 665 2 123 4 448 9 293 1996 275 1 501 106 100 1 982 406 370 1 192 1 563 1 969 3 951 8 806 1997 348 1 733 101 108 2 290 382 448 1 430 1 878 2 260 4 550 9 856 1998 400 1 818 134 89 2 441 392 453 1 406 1 859 2 252 4 693 9 885 1999 491 1 766 134 81 2 472 397 479 1 398 1 877 2 274 4 746 9 753 2000 632 1 886 149 77 2 744 380 481 1 540 2 021 2 400 5 144 10 107 2001 562 1 672 119 76 2 429 354 483 1 416 1 899 2 253 4 682 9 857 2002 582 1 746 185 75 2 588 345 530 1 451 1 981 2 326 4 914 9 669 2003 663 1 708 190 74 2 635 332 542 1 470 2 012 2 344 4 979 10 047 2004 616 1 883 211 69 2 779 325 534 1 696 2 230 2 555 5 334 10 117 2005 604 1 830 180 61 2 675 302 476 1 530 2 007 2 309 4 984 9 717 2006 542 2 148 135 70 2 895 305 570 1 831 2 401 2 706 5 601 11 060 2007 523 2 295 104 79 3 001 284 533 1 869 2 402 2 686 5 688 10 432 2008 496 2 336 193 62 3 086 253 557 1 754 2 311 2 564 5 651 10 775 Vuosina 1985–1990 puun kuljetussuorite sisältää myös puutuoteteollisuuden kuljetukset. Volume (tonne-km) of roundwood also includes wood products during 1985–1990. Lähde – Source: VR Cargo 5 Harvesting and transportation of roundwood 194 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 5.9 Pu un ja m et sä te ol lis uu st uo tte id en u lko m aa nk au pa n ku lje tu ks et 20 08 Ex po rts a nd im po rts tr an sp or ta tio n of ro un dw oo d an d fo re st ind us try p ro du cts , 2 00 8 Ta va ra laj i Pr od uc t Ku lje tus mu oto – W ay o f t ra ns po rta tio n Me ri Si sä ve si Ra uta tie Ma an tie Mu u Yh tee ns ä Se a In lan d wa te rw ay s Ra il Ro ad Ot he r To ta l 1 0 00 t – 1 00 0 m .t. % Vi en tik ul jet uk se t y ht ee ns ä To ta l o f e xp or ts tr an sp or ta tio n 37 11 2 45 1 1 1 64 3 3 88 17 9 42 29 4 10 0 Pu u ja m et sä te ol lis uu st uo tte et Ro un dw oo d an d fo re st in du st ry p ro du ct s 17 48 8 40 4 59 8 1 1 73 1 19 66 4 46 Pu u W oo d 54 5 - 0 47 6 - 1 0 21 2 Tu kk i- j a k uit up uu Lo gs a nd p ulp wo od 20 9 - 0 41 2 - 62 2 1 Ha ke ja jä tep uu Ch ips a nd w oo d re sid ue s 33 6 - - 59 - 39 5 1 Po ltto pu u Fu elw oo d 0 - - 4 - 4 0 Pu utu ote teo llis uu s W oo d- pr od uc ts ind us tri es 3 8 04 29 7 12 0 0 3 9 60 9 Sa ha tav ar a Sa wn g oo ds 2 9 93 29 5 39 0 3 0 66 7 Pu ule vy t W oo d- ba se d pa ne ls 65 4 - 1 53 0 70 8 2 Mu ut pu ute ok se t Ot he r w oo d pr od uc ts 15 8 - 1 29 0 18 7 0 Ma ss a- ja pa pe rite oll isu us Pu lp an d pa pe r i nd us tri es 13 13 9 37 5 59 1 57 7 1 14 68 3 35 Ma ss a Pu lp 2 1 70 17 0 21 18 - 2 3 78 6 Pa pe ri j a k ar ton ki Pa pe r a nd p ap er bo ar d 10 74 7 20 6 56 8 51 6 0 12 03 7 28 Pa pe ri- ja ka rto nk ija los tee t Co nv er te d pa pe r a nd p ap er bo ar d pr od uc ts 22 2 - 2 43 0 26 8 1 Tu on tik ul jet uk se t y ht ee ns ä To ta l o f i m po rts tr an sp or ta tio n 51 37 4 76 8 9 8 38 4 0 77 3 3 39 69 39 7 10 0 Pu u ja m et sä te ol lis uu st uo tte et Ro un dw oo d an d fo re st in du st ry p ro du ct s 6 9 17 68 2 5 5 98 3 4 01 1 16 60 0 24 Pu u W oo d 5 6 32 68 2 5 5 45 3 0 11 0 14 87 0 21 Tu kk i- j a k uit up uu Lo gs a nd p ulp wo od 3 8 63 68 2 4 9 48 2 4 13 - 11 90 6 17 Ha ke ja jä tep uu Ch ips a nd w oo d re sid ue s 1 6 53 0 59 7 56 0 0 2 8 10 4 Po ltto pu u Fu elw oo d 11 6 - - 38 - 15 4 0 Pu utu ote teo llis uu s W oo d- pr od uc ts ind us tri es 31 8 - 4 29 0 0 61 3 1 Sa ha tav ar a Sa wn g oo ds 77 - 0 20 4 0 28 2 0 Pu ule vy t W oo d- ba se d pa ne ls 18 4 - 4 75 0 26 3 0 Mu ut pu ute ok se t Ot he r w oo d pr od uc ts 57 - 0 10 0 67 0 Ma ss a- ja pa pe rite oll isu us Pu lp an d pa pe r i nd us tri es 96 7 - 49 10 1 1 1 1 17 2 Ma ss a Pu lp 44 6 - 27 19 0 49 3 1 Pa pe ri j a k ar ton ki Pa pe r a nd p ap er bo ar d 43 0 - 22 71 0 52 3 1 Pa pe ri- ja ka rto nk ija los tee t Co nv er te d pa pe r a nd p ap er bo ar d pr od uc ts 90 - 0 11 0 10 2 0 Pu un ja m et sä te ol lis uu st uo tte id en ku lje tu st en ja ka ut um in en ku lje tu sm uo do itt ain – Ro un dw oo d an d fo re st in du st ry p ro du ct s b y w ay o f t ra ns po rta tio n, % Vi en tik ulj etu ks et Ex po rts tr an sp or ta tio n 89 2 3 6 0 10 0 Tu on tik ulj etu ks et Im po rts tr an sp or ta tio n 42 4 34 20 0 10 0 Lä hd e: Tu llih all itu s – S ou rc e: N at ion al Bo ar d of C us to m s 5Puun korjuu ja kuljetus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 195 5.10 Puun korjuun ja kuljetuksen yksikkökustannukset 1985–2008 Unit costs in harvesting and transportation of roundwood, 1985–2008 Vuosi Puun korjuu – Harvesting Kaukokuljetus Year Hakkuu Lähikuljetus Yhteensä Long-distance Felling Forest haulage Total transportation €/m3 1985 5,68 3,58 9,27 5,99 1986 5,37 3,58 8,95 5,67 1987 5,67 3,45 9,12 5,58 1988 5,71 3,49 9,20 5,90 1989 6,73 3,76 10,49 5,97 1990 6,84 3,90 10,73 6,46 1991 6,80 3,68 10,48 6,30 1992 6,12 3,41 9,64 5,89 1993 5,42 3,01 8,41 5,60 1994 5,18 2,76 7,94 5,40 1995 5,65 2,86 8,51 5,38 1996 5,45 2,83 8,26 5,21 1997 5,23 2,81 8,06 5,33 1998 5,05 2,86 7,90 5,43 1999 5,20 2,88 8,07 5,40 2000 4,91 2,96 7,87 5,75 2001 5,40 3,15 8,54 5,94 2002 5,55 3,09 8,63 5,88 2003 5,26 3,21 8,47 5,89 2004 5,28 3,15 8,43 6,03 2005 5,70 3,44 9,14 6,31 2006 .. .. 9,07 6,36 2007 .. .. 9,08 6,44 2008 .. .. 10,56 7,70 Sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen korjaaman ja kuljettaman kotimaisen puun. Vuodesta 2006 alkaen Metsäteho ei enää tilastoi hakkuuta ja lähikuljetusta erikseen. The table includes domestic roundwood volumes harvested and transported by forest industries and Metsähallitus. Starting from 2006, felling and forest haulage are presented only as total. Lähde – Source: Metsäteho Oy 5 Harvesting and transportation of roundwood 196 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Metsätilastollinen vuosikirja 2009 197 6 Metsien monikäyttö Lähes kaikki suomalaiset virkistäytyvät luonnos- sa esimerkiksi ulkoillen, marjastaen, sienestäen tai metsästäen. Kaksi kolmasosaa suomalaisista lenkkeilee kävellen ja noin puolet pyöräilee tai hiihtää. Lähes kolme viidestä käy marjastamassa ja kaksi viidestä sienestämässä. Aikuisväestöm- me tekee luontoympäristöön yhteensä 600 mil- joonaa virkistäytymiskäyntiä vuodessa. Metsämarjojen sadot olivat vuonna 2008 kes- kinkertaisia tai heikkoja, mutta ruokasieniä löytyi runsaasti. Luonnonmarjoja ostavat kaupat hank- kivat niitä 6 miljoonaa kiloa, vähän yli puolet edel- lisen vuoden määrästä. Sienien ostomäärä kasvoi edellisvuodesta kaksi viidesosaa 0,5 miljoonaan kiloon. Kaupalliset kerääjät saivat marjoista ja sienistä poimintatuloja lähes 11 miljoonaa eu- roa. Järjestäytyneen kaupan ulkopuolelle jäävän kotitarvepoiminnan määrät ja arvot olivat kui- tenkin moninkertaisia kaupalliseen poimintaan verrattuina. Suomessa on yli 300 000 metsästäjää, joista runsas kaksi kolmasosaa käy metsästämässä vuo- sittain. Vuonna 2008 kaadettiin 57 000 hirveä ja 26 000 valkohäntäpeuraa. Kaikista hirvieläimistä saatiin lihaa yhteensä 8,8 miljoonaa kiloa, mikä kattoi 88 prosenttia koko 10,0 miljoonan kilon riistasaaliista. Saaliiksi saadun lihan kokonaisarvo oli 73 miljoonaa euroa. Syksyn ja talven aikana teurastettiin 102 000 poroa, joista saatiin lihaa 2,3 miljoonaa kiloa ja teurastuloja 15 miljoonaa euroa. Suomen metsien taloudellisesti merkittävin tuote on metsäteollisuuden tarpeisiin korjattava ainespuu. Vuonna 2008 hakattiin 52 miljoonaa kuutiometriä markkinapuuta, jonka kantoraha- arvo oli yli 1,7 miljardia euroa. Lisäksi pientaloissa käytettiin suoraan metsistä saatua polttopuuta 6 miljoonaa, ja lämpö- ja voimalaitoksissa metsä- haketta 4 miljoonaa kiintokuutiometriä. Tämän energiapuun arvo oli yli 0,2 miljardia euroa. Luku alkaa metsien eri käyttömuotojen yleiskuvauksella. Sen jälkeen käsitellään metsien virkistyskäyttöä ja mat- kailua, metsien keräilytuotteita, riistaa ja metsästystä sekä porotaloutta. Metsien monet käyttömuodot Suomen metsät tuottavat suuren määrän erilaisia hyö- dykkeitä ja palveluita. Puuntuotannon ohella metsiä on perinteisesti käytetty virkistykseen ja matkailuun, luon- nontuotteiden keräilyyn, metsästykseen ja porotalouden harjoittamiseen. Myös maisema- ja kulttuuriarvot sekä luonnonsuojelulliset tarpeet on pyritty huomioimaan. Kestävän kehityksen eri osa-alueiden mukaanotto met- sä- ja ympäristöpolitiikkaan on 1990-luvulta alkaen kuitenkin monipuolistanut metsäluontoon kohdistuvia odotuksia ja tavoitteita. Perinteisten käyttömuotojen rinnalle on noussut mm. metsien monimuotoisuuden ja erilaisten ympäristöhyötyjen turvaaminen sekä hiilen sitominen. Yksittäinen metsänomistaja voi päättää melko va- paasti metsänsä käsittely- ja käyttötavat tiettyjä uudis- tamista ja monimuotoisuuden turvaamista koskevia vel- voitteita lukuun ottamatta. Toisaalta esimerkiksi valtion omistamia 12 miljoonan hehtaarin maa- ja vesialueita hallinnoiva Metsähallitus pyrkii järjestelmällisesti sovit- tamaan yhteen näiden alueiden tarjoamia mahdollisuuk- sia, sekä niihin kohdistuvia puuntuotannon, luonnonsuo- jelun, virkistyskäytön ja muun käytön tarpeita. Metsiemme taloudellisesti tärkein tuote on metsä- teollisuuden tuotteisiin hakattu puu, jota käytetään suuria määriä myös energian tuottamiseen. Suomen metsistä ha- kattiin vuonna 2008 lähes 52 miljoonaa kuutiometriä puu- ta metsäteollisuuden tarpeisiin ja vientiin. Hakatun puun bruttokantoraha-arvo oli yli 1,7 miljardia euroa, ja sen hankintaan, korjuuseen ja kaukokuljetukseen käytettiin 6 Multiple-use forestry 198 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 ’Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventoin- ti’ (LVVI 2) -tutkimuksen aineiston keräys käynnistyi tammikuussa 2009. Metsäntutkimuslaitos selvitti edel- lisen kerran suomalaisten ulkoilutottumuksia vuosina 1998–2000. Uuden tutkimuksen avulla nähdään, mitä muutoksia metsän ja muun luonnon virkistyskäytössä on tapahtunut kymmenessä vuodessa. Laajalla väestökyselyllä selvitetään, miten suoma- laiset ulkoilevat luontoympäristössä vapaa-ajallaan. Ulkoilutiedot pyritään saamaan yhteensä noin 9 000 iältään 15−74-vuotiaalta suomalaiselta. Heiltä kysytään mm. mihin ulkoiluharrastuksiin he osallistuvat ja kuinka usein, missä ulkoilu tapahtuu, miten usein eri harrastus- ten parissa ulkoillaan, sekä miten paljon siihen käytetään aikaa. Tietoa saadaan sekä lähiluontoon kohdistuvasta ulkoilusta että luontomatkoista. Seurantatiedon lisäksi kyselyillä kerätään tietoa mm. luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista, ympäristömuutosten vaikutuksista ulkoilukäyttäytymiseen sekä yksityismetsien käytöstä virkistykseen. Metsiin liittyviä tärkeimpiä harrastuksia ovat mar- jastus, sienestys, metsästys ja vapaa-ajan metsänhoito. Edellisen tutkimuksen tuloksia sekä alkuvuonna 2009 kerätystä aineistosta laskettuja ennakkotietoja on koottu oheiseen kuvapariin. Siinä esitetään edellisen 12 kuukau- den aikana näihin harrastuksiin osallistuneiden 15–74 -vuotiaiden osuudet sekä heidän harrastuskertojensa lukumäärät. Aikaisemmin luultiin, että perinteiset ”hyötyhar- rastukset” eli metsätuotteiden hyödyntäminen olisivat taantumassa, kun väestö kaupungistuu ja uudet harras- tukset kilpailevat vapaa-ajasta. Näin ei näytä kuitenkaan käyneen, sillä marjastukseen, sienestykseen ja vapaa- ajan metsänhoitoon (esim. istutus, harvennus) osallis- tuminen näyttää kasvattaneen suosiotaan. Vapaa-ajan metsänhoidossa kertojen määrä on kasvanut selvimmin kymmenen vuoden takaisesta, kun taas marjastukseen ja sienestykseen osallistutaan edelleen keskimäärin yhtä usein. Metsästykseen osallistuvien osuus on pysynyt ennallaan, mutta heidän metsästykseen käyttämiensä päivien määrä on vähentynyt. Teksti: Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen, Metsäntutkimuslaitos Luonnon virkistyskäytön seuranta jatkuu – uudet ulkoilutilastot odotettavissa 2011 0 10 20 30 40 50 60 70 Metsästys Vapaa-ajan metsänhoito Sienestys Marjastus Osallistuneita, % väestöstä 2009 1998–2000 0 5 10 15 20 25 Metsästys Vapaa-ajan metsänhoito Sienestys Marjastus Osallistuneilla kertoja keskimäärin vuodessa 2009 1998–2000 Kuva 1. Marjastuksen, sienestyksen, vapaa-ajan metsänhoidon ja metsästyksen osallistumisosuudet 1998–2000 ja 2009 Kuva 2. Marjastuksen, sienestyksen, vapaa-ajan metsänhoidon ja metsästyksen harrastuskerrat 1998– 2000 ja 2009 Vuoden 1998–2000 haastattelututkimuksen tiedot saatiin 10 651 vastaajalta. Vuoden 2009 tiedot perustuvat 3 060 suomalaiselta saatuihin vastauksiin. Nämä tulokset ovat alustavia, koska niitä ei ole painotettu koko väestöä koskeviksi. 6Metsien monikäyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 199 noin 1,0 miljardia euroa. Tämän lisäksi metsistä saatua puuta käytettiin pientalojen polttopuuna 6 miljoonaa, ja lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeena 4 miljoonaa kuutiometriä. Tämän energiapuun arvoksi laskettiin yli 200 miljoonaa euroa. Yksityiset metsänomistajat sa- hauttavat piensahoilla käyttöönsä vuosittain myös noin miljoona kuutiometriä omien metsiensä puuta. Metsät ovat Suomessa tärkeitä maisemina sekä hen- kistä hyvinvointia antavina ulkoilu- ja retkeily-ympäris- töinä. Lähes kaikki suomalaiset virkistäytyvät luonnossa esimerkiksi kävellen, marjastaen, sienestäen tai metsäs- täen. Metsiin ja muuhun luontoon liittyvät harrastukset ovat tavalla tai toisella mukana myös luontomatkailussa. Luontomatkailulla, elämystoiminnalla yms. luontoon liittyvällä yritystoiminnalla on merkittäviä taloudelli- sia vaikutuksia sekä koko Suomen tasolla, että etenkin paikallisesti. Metsistä saatavia keräilytuotteita ja riistaa hyödyn- netään monilla tavoilla. Lapin läänissä ja osassa Oulun lääniä metsiä käytetään myös porotalouteen ja niistä kerä- tään jäkälää porojen ravinnoksi ja koristetarkoituksiin. Runsas kolmannes Suomen metsätalousmaasta on soita, joista yli miljoona hehtaaria soveltuu turvetuotan- toon. Näiden soiden energiamäärän on arvioitu olevan lähes kymmenkertainen puuvarojemme energiamäärään verrattuna. Energiatuotannon lisäksi turvetta käytetään esimerkiksi kasvualustana, viherrakentamisessa ja eläin- tuotannossa kuivikkeena. Turvetuotannossa on nykyisin runsas prosentti geologisten soiden pinta-alasta. Myös ki- viaineksen, soran ja hiekan ottamiseen käytettävät alueet ovat tavallisesti olleet alun perin metsätalouden maata. Metsät ovat tärkeitä vesistöjen suojelussa ja sääte- lyssä, pohjavesien muodostumisessa ja varastoinnissa, tulvien, melun ja tuulen vaimentamisessa, sekä hiukkas- pölyn, saastelaskeuman ja hiilen sitomisessa. Niillä on suojelumerkitys myös uhanalaisten lajien ja metsäluon- non monimuotoisuuden turvana. Metsien virkistyskäyttö ja matkailu Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan ulkona luonnossa tapahtuvaa liikkumista, maisemien katselua, ja muuta sellaista harrastustoimintaa, jossa luonto toimii virkis- tyksen lähteenä tai toiminnan kohteena. Virkistyskäyttö pohjautuu Suomessa pitkälti jokamiehenoikeuteen, jonka perusteella esimerkiksi metsissä jalan kulkeminen sekä luonnonvaraisten marjojen ja sienten poimiminen on melko vapaata metsän omistuksesta riippumatta. Kolme neljästä suomalaisesta hyödyntää jokamiehenoikeuksi- aan vuosittain. Metsien virkistyskäyttöä voidaan mitata käyntikerto- jen lukumäärällä. Luonnon virkistyskäyttötutkimuksen mukaan yli puolet työikäisistä suomalaisista käy marjas- tamassa ja melkein kaksi viidestä sienestämässä. Kaksi kolmesta lenkkeilee kävellen, ja noin joka toinen pyöräi- lee tai hiihtää. Näitä harrastuksia harjoitetaan useimmiten metsäympäristössä tai sen läheisyydessä. Suomalaisten on arvioitu ulkoilevan keskimäärin 150 kertaa vuodessa. Kertomalla se ulkoilevien aikuisten määrällä saadaan luontoympäristöön virkistäytymistarkoituksessa tehty- jen käyntien kokonaismääräksi 600 miljoonaa käyntiä vuodessa. Noin puolet kaikista ulkoilukerroista kohdistuu yk- sityisten maille. Kaksi viidesosaa ulkoilusta suuntautuu kuntien hoitamille lähivirkistysalueille, jotka ovat tärkeitä erityisesti taajamien ja suurten kaupunkien asukkaille. Viidesosa ulkoilusta tapahtuu valtion mailla, joita vii- desosa suomalaisista käyttää vuosittain. Esimerkiksi kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuosikymmeneltä voimakkaasti ja suuri osa Pohjois- ja Itä-Suomen matkailukeskuksista tukeutuu niihin. Vuonna 2008 kansallispuistoihin tehtiin yhteensä noin 1,8 mil- joonaa ja Metsähallituksen retkeilyalueille 0,3 miljoonaa sekä luontokeskuksiin ja -taloihin 0,7 miljoonaa käyn- tiä. Näiden alueiden lisäksi myös muille valtion maille on tehty nuotiopaikkoja yms. virkistysrakenteita, joten Metsähallituksen hallinnoimille alueille arvioitiin tehdyn kaikkiaan 4,4 miljoonaa käyntiä. Luonnon virkistyskäyttöä on myös motorisoitu liik- kuminen luonnossa. Se edellyttää kuitenkin lähes aina maanomistajan tai -haltijan luvan, joten mm. moottori- kelkkoja varten on perustettu erityisiä reittejä. Suomes- sa oli vuoden 2006 lopussa noin 107 000 rekisteröityä moottorikelkkaa, joista valtaosa yksityishenkilöiden harrastuskäytössä tai kelkkasafareja järjestävissä yri- tyksissä. Kaksi viidesosaa suomalaisista tekee yöpymistä vaa- tivia matkoja ulkoilu- ja luontoharrastusten takia. Yli 90 prosenttia näistä luontomatkoista kohdistuu metsäiseen luontoon, jossa harrastetaan mm. marjastusta, kalastus- ta, maastohiihtoa tai retkeilyä. Yhteensä luontomatkoja tehdään Suomessa vuosittain noin 14 miljoonaa ja niistä kertyy kaikkiaan 40 miljoonaa matkapäivää. Luontomatkoihin lasketaan myös matkat vapaa-ajan asunnoille, joiden osuus luontomatkoista on kolmasosa ja matkapäivistä lähes puolet. Suomalaisilla on kotimaassa yli 480 000 vapaa-ajan asuntoa, joista valtaosa sijaitsee vesistöjen rannalla. Vesistöjen lisäksi ympäröivät talous- metsät ovat tärkeitä viihtymiselle. Rannikoiden ja rantojen 6 Multiple-use forestry 200 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 metsillä ja metsätaloudella on tärkeä merkitys myös alu- een kaikelle muulle virkistys- ja matkailukäytölle. Iso osa matkailusta ja siihen liittyvistä ohjelmapal- veluista tukeutuu luontoon. Luontomatkailun työllisyys- vaikutusten arvioitiin olleen vuonna 2002 noin 20 000 henkilötyövuoden luokkaa. Sen arvonlisäyksen laskettiin olleen neljännes kaikesta matkailusta ja suuruudeltaan viidesosa metsätalouden arvonlisäyksestä. Metsän keräilytuotteet Metsistä ja soilta kerätään luonnonmarjoja, -sieniä ja -yrttejä, sekä erilaisia erikoisluonnontuotteita, kuten pui- den sivutuotteita ja koristemateriaaleja. Marjoja ja sieniä sekä rauhoittamattomia kukkia voi poimia vapaasti sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Esimerkiksi jäkälän, sammalen ja elävien puiden osien keräämiseen tarvitaan kuitenkin maanomistajan lupa. Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista mar- jalajia, joista ainakin 16 poimitaan ihmisten ravinnoksi. Vuotuinen kokonaissato arvioidaan 500–1 000 miljoonak- si kiloksi, josta poimintakelpoista on 30–40 prosenttia. Hyvinä marjavuosina puolukkaa ja mustikkaa kerätään 50 miljoonaa kiloa ja muita marjalajeja yhteensä 10 mil- joonaa kiloa. Muista marjoista on taloudellisesti tärkein lakka, jonka keräysmäärä voi nousta 5 miljoonaan kiloon. Hyvänä marjavuonna 2005 kerättyjen luonnonmarjojen arvon laskettiin olleen yhteensä 77 miljoonaa euroa. Puolukan sato oli vuonna 2008 keskinkertainen ja vaihteleva, ja mustikan heikko. Marjakauppaa tekevät yritykset ostivat luonnonmarjoja yhteensä 6 miljoonaa kiloa, mikä oli vain vähän yli puolet edellisvuoden mää- rästä. Poimijoiden saamat myyntitulot laskivat vajaaseen 9 miljoonaan euroon. Nämä luvut eivät kuitenkaan sisällä kaikkea suora- ja torimyyntiä, eivätkä lainkaan kotitar- vepoimintaa, jonka marjamäärät ovat moninkertaiset jär- jestäytyneeseen kauppaan verrattuna. Myös vuonna 2009 mustikka- ja puolukkasadot jäivät keskinkertaisiksi. Syötäviä sienilajeja on Suomessa noin 200. Niistä 23 luonnonvaraista lajia tai lajiryhmää on hyväksytty kauppa- sieniksi, uusimpana lajina tuoksuvalmuska eli matsutake. Poimintakelpoinen ruokasienisato yltää hyvinä satovuo- sina noin 360 miljoonaan kiloon, josta kolme neljäsosaa on riittävän hyväkuntoista kerättäväksi. Ruokasieniä kerätään vuosittain yleensä 5–9 miljoonaa kiloa, huip- puvuonna 2003 yli 13 miljoonaa kiloa. Silloin kerättyjen sienien kokonaisarvon laskettiin olleen ennätyksellisen herkkutattisadon ansiosta 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 kauppasieniä oli runsaasti ja niitä ostettiin poimijoilta 0,5 miljoonaa kiloa. Määrä oli kaksi viidesosaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Myös vuoden 2009 sienisato oli runsas. Maassamme kasvaa noin 30 luonnonvaraista kaup- payrttiä. Suomalaisen luonnonyrttikaupan ja kotitar- vepoiminnan arvoksi arvioitiin vuonna 2000 yli viisi miljoonaa euroa. Taloudellisesti merkittävin Suomen metsistä saatava koristemateriaali on palleroporonjäkälä, jota kerätään erityisesti Oulunjokilaaksossa, Kainuussa ja Perämeren rannikolla. Keräysmäärä on ollut parhaimmillaan 500 tonnia vuodessa. Vuonna 2008 poronjäkälää vietiin Suo- mesta lähes 200 tonnia, josta kolme viidesosaa Saksaan. Viennin kokonaisarvo oli hieman alle miljoona euroa. Suomeen myös tuotiin jäkälää, josta lähes kaikki oli pe- räisin Venäjältä. Tuodun jäkälän määrä oli yhteensä 69 tonnia ja arvo noin 150 000 euroa. Puiden sivutuotteita ovat mm. terva, pettu, koivun mahla, havut ja kävyt. Näiden tuotteiden keruu- tai myyn- timääristä ei ole saatavissa luotettavaa tilastotietoa. Joulukuusia kaadetaan vuosittain noin miljoona kap- paletta, joista myydään noin puolet. Kasvattajien joulu- kuusista saaman myyntitulon on arvioitu olevan suuruus- luokaltaan 10 miljoonaa euroa. Myytävistä kuusista noin puolet tulee kotimaisilta viljelmiltä ja lopuista valtaosa tavallisista talousmetsistä. Vuonna 2008 Suomeen tuotiin ulkomailta 52 000 joulupuuta, joista kolme neljäsosaa Tanskasta ja loput Virosta. Riista ja metsästys Lihan ja turkiksien takia metsästettävät nisäkkäät ja lin- nut ovat riistaa. Suomen riistalajistossa on 34 nisäkäs- ja 26 lintulajia, joista suurin osa on metsälajeja. Suomessa on runsaat 300 000 rekisteröityä metsäs- täjää, joista 226 000 metsästi vähintään kerran vuonna 2008. Pienriistan metsästyspäiviä kertyi aseilla metsäs- täneille 2,5 miljoonaa ja ansapyydyksillä pyytäneille 1,2 miljoonaa. Hirvieläinten pyyntipäiviä kertyi 1,6 miljoonaa. Vuonna 2008 riistasta saatiin lihaa 10,0 miljoonaa kiloa lihaa, 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikai- semmin. Lihan laskennallinen arvo oli yhteensä 73 mil- joonaa euroa. Maamme taloudellisesti merkittävin riistaeläin on hirvi. Vuonna 2008 hirviä kaadettiin 57 000, joka oli 9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja kol- masosan vähemmän kuin huippuvuosina 2002 ja 2003. Hirvikantaa on supistettu 2000-luvulla kaatolupamääriä nostamalla. Vielä vuonna 2001 talvikanta oli arvion mu- kaan 140 000 hirveä, mistä se on laskenut talven 2008 6Metsien monikäyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 201 noin 91 000 eläimeen. Hirvikanta on tihein Kainuussa, jossa hirviä oli melkein viisi yksilöä 1 000 hehtaarin maapinta-alaa kohti. Myös Pohjois-Pohjanmaalla, Poh- janmaalla ja Uudellamaalla vastaava hirvitiheys oli yli neljä. Lapissa hirvitiheydet olivat alhaisimmat, hieman yli 2 hirveä 1 000 hehtaarilla. Myönnettyjen kaatolupien perusteella syksyllä 2009 ennakoidaan kaadettavan noin 60 000 hirveä. Valkohän- täpeuroja kaadettiin syksyn 2008 ja alkutalven aikana lähes 26 000 kappaletta ja kuluvan kauden pyyntimää- rän odotetaan nousevan 28 000 peuraan. Ammutuista hirvieläimistä saatiin vuonna 2008 lihaa 8,8 miljoonaa kiloa, josta hirven lihaa 7,6 miljoonaa kiloa. Hirven- lihan osuus koko riistasaaliin lihan arvosta oli kolme viidesosaa. Runsas hirvieläinkanta aiheuttaa liikenne-, metsä- ja maatalousvahinkoja. Vuonna 2008 tapahtui maanteillä noin 5 000 hirvieläinonnettomuutta, joista kolmasosassa törmättiin hirveen ja kahdessa kolmasosassa peuraan. Onnettomuuksissa kuoli 4 ja loukkaantui 165 ihmistä. Tiehallinto arvioi onnettomuuksien laskennallisiksi kus- tannuksiksi yhteiskunnalle 68 miljoonaa euroa. Hirvi- eläinten aiheuttamista yksityismetsien vahingoista valtio maksoi vuonna 2008 korvausta 1,8 miljoonaa euroa. Riistan kannanvaihtelut, metsästys ja sen säätely näkyvät vuotuisissa saalismäärissä, joista jänis- ja met- säkanalintusaaliit vaihtelevat eniten. Vuonna 2008 pien- riistaa sai saaliikseen 142 000 metsästäjää. He ampuivat 193 000 metsäjänistä ja 87 000 rusakkoa. Turkiseläimistä metsästettiin eniten supikoiria, 154 000 eläintä. Lintusaa- lis oli yhteensä miljoona yksilöä. Vesilintuja ammuttiin runsas puoli miljoonaa yksilöä, joista yli puolet oli sini- sorsia. Metsäkanalintusaaliit jäivät vuonna 2008 huomat- tavasti edellisvuosia pienemmiksi. Karhuja metsästäjät kaatoivat 84, susia 13 ja ilveksiä 179 kappaletta. Porotalous Poronhoito on perinteinen elinkeino, jonka taloudellinen ja kulttuurinen merkitys kasvaa sitä suuremmaksi mitä pohjoisemmaksi siirrytään. Lähes koko Lapin lääni ja suuri osa Oulun läänistä muodostaa poronhoitoalueen, jonka pinta-ala on runsas kolmasosa Suomen pinta-alasta. Porotaloudessa tehtiin 2000-luvun alussa kausiluontoi- sesti yhteensä 1 200 henkilötyövuotta. Euroopan unionin jäsenyyden aikana poronomistajien määrä on vähentynyt ja heidän keskimäärin omistamiensa porojen määrä kas- vanut. Vuonna 2008 poronomistajia oli noin 4 800. Maa- ja metsätalousministeriö määrää, kuinka monta eloporoa, eli muuta kuin kyseisenä vuonna teurastettavaksi tarkoitettua poroa paliskunta saa pitää. Säätelyllä pyri- tään turvaamaan mm. talvilaidunten kestävä tuotoskyky. Eloporoja saa nykyisin olla koko Suomessa yhteensä enintään 203 700. Porot kootaan syys- ja talvierotuksissa erottelua, lu- kua ja teurastusta varten. Poroja on ollut viime vuosina ennen erotuksia yhteensä runsaat 300 000 ja teurastusten jälkeen noin 200 000. Viime talvena teurastettiin 102 000 poroa, joista kolme neljäsosaa vasoja. Lihantuotos pie- neni edellisestä vuodesta 4 prosenttia 2,3 miljoonaan kiloon, mutta lihasta maksetun hinnan selvä nousu kas- vatti poroyrittäjien saamia teurastuloja 16 prosenttia 15,2 miljoonaan euroon. Porotalouden päätuotteita ovat poronliha ja siitä saa- dut jalosteet. Teurastulo on ollut 2000-luvulla 11–15 mil- joonaa euroa vuodessa, mutta jalostuksessa poronlihan arvo noin kolminkertaistuu. Teurastuksen sivutuotteena saadaan vuosittain 100 000 vuotaa ja vajaat 100 tonnia sarveisainesta. Niistä jalostettujen tuotteiden vähittäis- myynnin arvoksi on arvioitu 4–5 miljoonaa euroa. Po- rotalouden tuotteiden koko vähittäismyynnin on arvioitu olevan 50 miljoonaa euroa vuodessa. Merkittävä osuus porotalouden tuloista kertyy valtion eri perusteilla mak- samista korvauksista, tuista ja avustuksista. Metsien monikäytön tilastointi Luvun yhteenvetotaulukossa (taulukko 6.0) teollisuuden ainespuu sisältää markkinahakkuissa metsäteollisuuden käyttöön ja vientiin vuonna 2008 hakatun raakapuun. Kotitarvepuu tarkoittaa yksityisten metsänomistajien piensahoilla sahauttamaa omien metsien runkopuuta, jonka määrätieto on peräisin vuoteen 1998 kohdistu- neesta piensahatutkimuksesta. Näiden puuerien arvot on laskettu kalenterivuoden 2008 aikana tehtyjen pys- tykauppojen keskimääräisten kantohintojen perusteella. Taulukkoon on summattu myös pientaloissa (maatiloilla, asuinpientaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa) lämmityskau- della 2007/2008 poltetun runkopuun ja metsästä saadun jätepuun yhteismäärä, jonka yksikköarvona on käytetty 90 prosenttia koivukuitupuun keskikantohinnasta. Kaik- ki edellä mainitut erät, sekä lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyn metsähakkeen määrä perustuvat Metsäntutki- muslaitoksen tilastoihin. Metsähakkeen yksikköarvona käytetty keskimääräinen laitoshinta on Pöyry Energy Oy:n keräämä ja tilastoima. Luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkoja koskevat tiedot (kuva 6.1, taulukot 6.1 ja 6.2) on saatu Metsäntutki- muslaitoksen Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen 6 Multiple-use forestry 202 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 inventointi (LVVI 1) -tutkimuksessa, joka kohdistui Suo- men 15–74 vuotiaaseen väestöön. Tilastokeskus keräsi kyseisen aineiston elokuun 1998 ja toukokuun 2002 väli- senä aikana kahdessa eri vaiheessa: 1) puhelinhaastatte- luna ja 2) sitä täydentävänä postikyselynä. Kokonaisotos oli noin 12 600 henkilöä, joista 84 prosenttia vastasi haastatteluun ja 44 prosenttia postikyselyyn. Metsähallitus tilastoi hallinnassaan olevien kan- sallispuistojen, retkeilyalueiden ja luontokeskusten käyntimäärät (taulukko 6.3). Käytettävät laskenta- ja arviointimenetelmät ovat muuttuneet ja tarkentuneet, mutta valtaosa esitettävistä luvuista voidaan tulkita eri- asteisiksi arvioiksi. Aikaisemmin kävijät kirjasivat itse käyntinsä kulkureittien varsilla oleviin reittivihkoihin sekä autiotuvissa ja kämpissä oleviin kirjoihin, joista kävijämäärät koottiin käsin. Nykyään seuranta perus- tuu pääosin erilaisiin kävijälaskureihin, joiden antamia lukemia korjataan tarkistuslaskentojen avulla saaduilla kertoimilla. Kaupan piiriin tulleiden marjojen ja sienten määrät ja poimintatulot perustuvat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kokoamaan tilastoon, joka sisältää yritysten ja ja- lostusteollisuuden ostamat marjat ja osan torimyynnistä (kuvat 6.2 ja 6.3, taulukot 6.4 ja 6.5). Tämän järjestäyty- neen kaupan määrät ja poimintatulot ovat kuitenkin vain osa talteenotosta. Siitä puuttuvat suoramyynti ja osa tori- myynnistä sekä suurimpana eränä kotitarvepoiminta. Jäkälän ulkomaankauppaa koskevat tiedot (taulukko 6.6) on saatu Tullin tietojärjestelmistä. Kokonaispoimin- tamääristä tai kotimaan käyttömääristä ei ole tilastoja. Suomen viralliset riistatilastot (kuvat 6.4 ja 6.5, taulukot 6.7, 6.8 ja 6.9) laatii Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pienriistan saalistiedot kerätään yleensä noin 5 000 metsästäjän otokselle lähetetyllä tiedustelul- la. Vuotta 2008 koskevan tiedustelun otos oli kuitenkin poikkeuksellisen suuri, sillä kyselylomake lähetettiin noin 10 700 metsästäjälle. Näistä lomakkeista palau- tettiin ajoissa hieman yli 8 000 eli 75 prosenttia. Hirvi- eläinten, suurpetojen ja eräiden muiden luvanvaraisten eläinten osalta tiedot saadaan Metsästäjäin Keskusjär- jestön ylläpitämästä lupahallintojärjestelmästä. Saalis- määrien lisäksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos koostaa tilastot syötävän riistalihan määrästä ja saaliin rahallisesta arvosta. Nämä arviot ovat hyvin teoreettisia, sillä lihan saanto saalisyksilöistä vaihtelee ja vain pieni osa saaliista päätyy kauppaan. Vuonna 2008 saaliin arvo muodostuu ainoastaan yksikköarvojen osalta päivitetys- tä lihan arvosta, kun aikaisempina vuosina mukana oli myös nahkojen arvo. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi myös hirvikannan suuruuden (kuva 6.4). Arvio koskee hirven talvikantaa, eli sitä hirvien määrää, joka vähintään tar- vitaan tuottamaan saadut saalismäärät. Arvio perustuu hirvien vasatuottoon ja metsästäjien saamaan saaliiseen. Takautuvan laskentamenetelmän vuoksi viimeisimmän vuoden hirvikanta joudutaan ensin ennustamaan edellis- ten laskentatulosten ja metsästäjien uusimman hirvitihe- ysarvion perusteella. Tämä ennakkotieto korvataan myö- hemmin lasketulla arvolla, ja laskennassa myös joidenkin edellisten vuosien arviot voivat tarkentua hieman. Porojen määriä sekä teurastuksissa saadun lihan mää- rää ja arvoa koskevat tiedot kokoaa Paliskuntain yhdistys (taulukko 6.10). Kirjallisuus – Literature Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. (toim.). 2006. Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015. Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaih- toehtoihin. Metlan työraportteja 26. 250 s. Kangas, J. & Kokko, A. (toim.) 2001. Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800. 366 s. Matero, J., Saastamoinen, O. & Kouki, J. 2003. Metsien tuottamat ekosysteemipalvelut ja niiden arvottaminen. Metsätieteen ai- kakauskirja 3/2003: 355–384. Metsien virkistyskäyttö ja matkailu Ovaskainen, V., Horne, P., Pouta, E. & Sievänen, T. 2002. Luonnon virkistyskäytön taloudellinen arvo ja taloudelliset vaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja 1/2002: 59–65. Pouta, E., Sievänen, T. & Neuvonen, M. 2004. Virkistyskäyttöön varustettujen valtion alueiden käyttäjät ja käytön määrä eri vä- estöryhmissä. Metsätieteen aikakauskirja 2/2004: 193–206. Sievänen, T. (toim.). 2001. Luonnon virkistyskäyttö 2000. Metsän- tutkimuslaitoksen tiedonantoja 802. 336 s. – (toim.). 2002. Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia. Luonnon virkistyskäyttö 2000 -loppuraportin tiivistelmä. Metsäntutki- muslaitoksen tiedonantoja 834. 20 s. – & Karjalainen, E. 2008. Luonnon virkistyskäyttö. Tapion tas- kukirja. 25. uudistettu painos. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. s. 231–240. – , Pouta, E. & Neuvonen, M. 2002. Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 885. 32 s. Metsän keräilytuotteet Kangas, K. 1999. Trade of Main Wild Berries in Finland. Silva Fennica Vol. 33(2):159–168. 6Metsien monikäyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 203 Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille 2000–2006. 2000. Luonnontuotealan teemaryhmä. Maaseutu- politiikan yhteistyöryhmän julkaisu 3/2000. 59 s. + liitteet. Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät vuonna 2008. MARSI 2008. 2009. Maa- ja metsätalousministeriö. 37 s. Salo, K. 2005. Keräilytuotteet. Julkaisussa: Rantala, S. (toim.). Metsäkoulu. 5. täysin uudistettu laitos. Metsäkustannus Oy, Helsinki. s. 205–216. – 2008. Luonnontuotteet. Tapion taskukirja. 25. uudistettu pai- nos. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. s. 240–250. Riista ja metsästys Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2008. Tiehallinnon tilastoja 2/2009. Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. 30 s. Metsästys 2008. SVT. Maa-, metsä- ja kalatalous. Riista- ja kalata- lous – Tilastoja 5/2009. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 36 s. Porotalous Kemppainen, J., Kettunen, J. & Nieminen, M. 2003. Porotalouden taloustutkimusohjelma 2003–2007. Kala- ja riistaraportteja 281. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 56 s. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamistyö- ryhmän loppuraportti. 2008. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2008:10. 59 s. Porotaloustyöryhmän muistio. 1999. Maa- ja metsätalousministe- riön työryhmämuistio 1999:6. 104 s. Porotalousyrittäjien tilanteen edistäminen. 2006. Maa- ja metsäta- lousministeriön työryhmämuistio 2006:4. 26 s. Muut tietolähteet – Other sources of information Arktiset Aromit ry., www.arctic-flavours.fi/ Joulupuuseura ry., www.joulupuuseura.fi/ Maa- ja metsätalousministeriö, www.mmm.fi/ Metinfo Metsien monikäyttö, www.metla.fi/metinfo/monikaytto/ Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Metsähallitus, www.metsa.fi/ Metsästäjäin keskusjärjestö, www.riista.fi/ Paliskuntain yhdistys, www.paliskunnat.fi/ Puupolttoaineiden hintaseuranta, www.puunhinta.fi/ Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, www.rktl.fi/ Suomen Metsästäjäliitto, www.metsastajaliitto.fi/ Suomen suurpedot, www.suurpedot.fi/ Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi/ Tullihallitus, www.tulli.fi/ 6 Multiple-use forestry 204 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Osallistumisosuus tarkoittaa sitä prosenttiosuutta väestöstä, joka osallistui kyseiseen ulkoiluharrastukseen vähintään kerran vuoden pituisella ajanjaksolla. The participation rate is the percentage share of population-participating activity during a one-year period. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi, 1997–2000 – Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 6.1 Tiettyjen ulkoiluharrastusten osallistumisosuuden vaihtelu maakunnittain Figure 6.1 Variation in participation rate in various outdoor recreation activities by provinces ≥ 70 55–69 < 55 ≥ 50 40–49 30–39 < 30 ≥ 40 30–39 < 30 ≥ 40 30–39 < 30 Marjastus Picking of wild berries Sienestys Picking of mushrooms Kotitarve- ja poltto- puun korjaaminen Harvesting of household timber and fuelwood Maastohiihto Cross-country skiing Koko maa = 56 % Whole country = 56% Koko maa = 38 % Whole country = 38% Koko maa = 30 % Whole country = 30% Koko maa = 34 % Whole country = 34% 6Metsien monikäyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 205 Luonnonmarjat – Wild berries 6,0 milj. kg – mill. kg Luonnonsienet – Wild mushrooms 0,49 milj. kg – mill. kg Kangasrousku Lactarius rufus Muut OtherMuut Other Mustikka Vaccinium Pihlajanmarja Sorbus ssp. Lakka Rubus chamaemorus Karpalo Vaccinium oxycoccos Puolukka Vaccinium vitis-idaea myrtillus Korvasieni Gyromitra esculenta Keltavahvero Cantharellus cibarius Haaparouskut Lactarius trivialis & L. utilis Herkkutatit Boletus edulis, B. pinophilus & B. reticulatus Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy – Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Kuva 6.2 Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät 2008 Figure 6.2 Market supply of wild berries and mushrooms, 2008 Luvut koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. The figure includes companies dealing in wild berries and mushrooms. A major part of outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in the figures. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy – Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts Kuva 6.3 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät 1977–2008 Figure 6.3 Market supply of wild berries, 1977–2008 80 85 90 95 00 05 milj. kg – mill. kg 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Luonnonmarjat yhteensä – Wild berries, total Puolukka – Cowberry Mustikka – Bilberry Lakka – Cloudberry Muut – Other 6 Multiple-use forestry 206 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 65 70 75 80 85 90 95 00 05 1 000 hirveä – 1 000 moose – Alces alces 0 20 40 60 80 100 120 140 Saalis – Bag of moose Arvioitu talvikanta – Estimated winter population Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos – Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.4 Hirven talvikanta ja hirvisaalis 1964–2008 Figure 6.4 Moose winter population and bags of moose, 1964–2008 Metsäkanalintusaalis 1980–1984 sisältää myös peltolinnut. – The bags of grouse during 1980–1984 also include farmland game birds. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos – Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.5 Pienriistan saalismäärät 1980–2008 Figure 6.5 Bags of small game, 1980–2008 80 85 90 95 00 05 1 000 yksilöä – 1 000 individuals 0 200 400 600 800 1000 1200 Peltolinnut – Farmland game birds Vesilinnut ym. – Waterfowl etc. Jänikset – Hares Metsäkanalinnut Grouse Turkiseläimet Fur animals 6Metsien monikäyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 207 Tuote Product Määrä – Amount Arvo – Value Yksikkö – Unit milj. € – € mill. Metsästä saatu puu Wood from forests Teollisuuden ainespuu Industrial roundwood 51,7 milj. m³ – mill. m³ 1 749 Kotitarvepuu Household timber 1,0 " 52 Pientalojen polttopuu Fuelwood of small-sized dwellings 5,9 " 82 Metsähake, määrä ja tehdashinta Forest chips, amount and price 4,0 " 123 lämpö- ja voimalaitoksissa in heating and power plants Keräilytuotteet Hand-picked nature products Luonnonmarjat, kauppaan ostetut Wild berries, purchased by companies 6,0 milj. kg – mill. kg 9 Luonnonsienet, kauppaan ostetut Wild mushrooms, purchased by companies 0,5 " 2 Jäkälä, vienti Lichen, exports 0,2 " 1 Riistasaaliin liha Game meat Nisäkkäät Mammals 9,5 milj. kg – mill. kg 61 Riistalinnut Game birds 0,5 " 12 Porotalouden tuotteet Reindeer products Poron liha Reindeer meat 2,3 milj. kg – mill. kg 15 Osa tuotteista on jätetty tietojen puuttuessa esittämättä, ja osa esitetyistä luvuista on arvioita. Luonnonmarjoista ja -sienistä esitetyt tiedot koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Kotitarvepoiminnan sekä suora- ja torimyynnin määrä ja arvo on moninkertainen niiden kauppaan ostettuun osuuteen verrattuna. Mainitut erät ovat olleet 2000-luvulla kauppojen ostamaan osuuteen verrattuna luonnonmarjoilla noin 6–9 kertaisia ja luonnonsienillä noin 2–6 kertaisia. Taulukossa ei esitetä arvioita metsäluonnon aineettomien hyötyjen, esimerkiksi eri suojelumerkitysten, luontomatkailun tai virkistyskäytön taloudellisesta arvosta. Some material forest products have been excluded from this table due to the lack of information, and some figures presented here are estimates. Information concerning wild berries and mushrooms are from companies trading them. A major part of outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in the figures. The amount and value of this kind of use has been for berries about 6–9 times, and for mushrooms about 2–6 times that of commercial picking during the first decade of the 2000s. The estimated value of various immaterial benefits – for example, protection and buffering services, nature tourism and outdoor recreation – have been omitted from this table. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos; Paliskuntain yhdistys; Suomen Gallup Elintarviketieto Oy; Tullihallitus Sources: Finnish Forest Research Institute; OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute; Reindeer Herders’ Association; TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts; Boards of Customs 6.0 Metsän tuotteiden määriä ja arvoja 2008 Amount and value of various forest products, 2008 6 Multiple-use forestry 208 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Ulkoiluharrastus Outdoor activity Asuinkunnan suuralue – Region of township of residence Uusimaa Muu Etelä-Suomi Itä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Uusimaa Other southern Eastern Mid-Finland Northern Whole Finland Finland Finland country osallistumisosuus vuoden aikana, % väestöstä osallistumiskertoja participation rate in a year, % of the population number of times Luonnontuotteiden keräily Hand-picking of berries and other nature products Marjastus Picking of wild berries 45 51 71 63 70 56 8 Sienestys Picking of mushrooms 40 40 50 29 27 38 7 Yrttien ja kukkien keräily Picking of herbs and flowers 19 17 17 14 13 17 9 Metsätyöt Forestry work Kotitarve- ja polttopuun Harvesting of household 24 30 42 31 34 30 12 korjaaminen and fuelwood Vapaa-ajan metsänhoito Forest management 7 9 14 11 12 10 9 in leisure time Metsästys ja riista Hunting and game Linnustaminen Bird hunting 2 3 11 6 13 6 10 Pieneläinmetsästys Small game hunting 2 4 10 6 10 5 15 Riistanhoitotyöt Game management 2 3 9 4 7 4 13 Hirvenmetsästys Moose hunting 1 2 6 4 6 3 12 Ulkoilu lumella ja jäällä Activities on snow and ice Hiihto Skiing 42 40 56 50 59 46 17 Moottorikelkkailu Snowmobiling 6 7 15 11 26 10 13 Muu ulkoilu metsässä Other activities in forests Patikointi Hiking 22 23 26 24 26 23 26 Erävaellus Backpacking 7 7 9 7 11 8 9 Telttailu maastossa Camping on the terrain 8 7 10 6 9 8 6 Suunnistus Orienteering 3 4 4 4 3 4 11 Muut ulkoiluharrastukset Other outdoor activities Kävely Walking 68 68 73 73 63 68 113 Pyöräily Bicycling 52 54 54 62 58 55 48 Luonnon nähtävyyksien katselu Sightseeing in nature 37 38 36 33 29 35 34 Lasten kanssa ulkoilu Activities with children 30 30 30 26 32 30 40 Eväsretkeily Picnicking 38 27 28 24 26 30 7 Koiran ulkoiluttaminen Walking the dog 23 25 27 25 28 25 213 Maiseman katselu Looking at the scenery 25 21 20 20 14 21 22 Juoksulenkkeily Running and jogging 20 15 15 16 15 16 50 Lintuharrastus Studying birds 13 16 14 14 13 14 56 Osallistumiskerrat ovat harrastukseen osallistuneiden keskimääräisiä harrastuskertojen lukumääriä vuoden aikana. Aineisto on kerätty vuosina 1998–2000. Taulukossa esitetään suosituimmat ulkoiluharrastukset, jotka usein liittyvät metsiin ja metsäluontoon. Taulukon ulkopuolelle jäävät esimerkiksi luonnon vesissä uinti (osallistumisosuus 68 %), veneily (47 %), kalastus (46 %), laskettelu (15 %), luontokuvaus ja -maalaaminen (8 %), kasvien tunnistaminen tai keräily (4 %), maastoratsastus (2 %) ja -moottoripyöräily (2 %). The number of times is the average number of incidens of participation among those who have participated during a one year period. Data was collected in 1998–2000. The table includes the most popular outdoor recreation activities, which are many times related to forests and forest nature. The table does not include, for example, outdoor swimming (participation rate 68%), boating (47%), fishing (46%), downhill skiing (15%), nature painting (8%), studying or collecting plants (4%), cross-country horseback riding (2%) and motorcycling (2%). Aluejakoa (NUTS 2, 1999) vastaavat metsäkeskukset ovat – Regions (NUTS 2, 1999) used here consist of forestry centres as follows: Uusimaa – Uusimaa: 1a Etelärannikko, 3 Häme-Uusimaa eteläinen puolisko – southern half Muu Etelä-Suomi – Other southern Finland: 2 Lounais-Suomi, 3 Häme-Uusimaa pohjoinen puolisko – northern half, 4 Kaakkois-Suomi; 5 Pirkanmaa Itä-Suomi – Eastern Finland: 6 Etelä-Savo, 9 Pohjois-Savo, 10 Pohjois-Karjala, 11 Kainuu Väli-Suomi – Mid-Finland: 1b Pohjanmaa, 7 Etelä-Pohjanmaa, 8 Keski-Suomi Pohjois-Suomi – Northern Finland: 12 Pohjois-Pohjanmaa, 13 Lappi Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi, 1997–2000 – Source: Finnish Forest Research Institute 6.1 Suomalaisten osallistuminen ulkoiluharrastuksiin Participation in outdoor recreation activities in Finland 6Metsien monikäyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 209 Luontomatkan Matkakohteen maanomistaja Matkan pituus kohdealueelle, km pääasiallinen Owner of destination area Distance to destination, km ulkoiluharrastus Kunta Valtio Yksityinen — Private Yhteensä ≤ 50 51—200 201—500 > 500 Yhteensä Main outdoor Munici- State loma- muu maa- Total Total activity pality asunto alue of nature trip leisure tai vesistö home other land or water area % luontomatkoista — % of nature trips Mökkeily 4 7 79 9 100 23 41 29 7 100 Leisure home stays Hiihto 34 30 13 22 100 12 11 18 59 100 Skiing Retkeily 13 65 6 16 100 21 20 17 42 100 Hiking Kalastus 6 31 37 26 100 21 30 31 19 100 Fishing Metsästys 3 28 29 40 100 20 34 21 24 100 Hunting Marjastus 3 8 29 60 100 22 29 35 15 100 Picking wild berries Laskettelu 33 22 16 29 100 16 7 26 50 100 Downhill skiing Veneily 12 21 16 51 100 36 42 21 2 100 Boating Luontoharrastus 11 38 25 26 100 11 34 25 31 100 Nature excursions Metsätyö .. .. 85 15 100 30 51 15 5 100 Forestry work Muu – Other 23 20 23 34 100 27 32 29 11 100 Luontomatkan pääasiallinen tarkoitus on ulkoiluharrastukseen osallistuminen ja matkaan liittyy yöpyminen. Aineisto on kerätty vuosina 1998–2000 ja tilasto koskee vastaajan viimeisintä luontomatkaa edellisen 12 kuukauden aikana. Noin 40 prosenttia suomaisista tekee luontomatkan vähintään kerran vuodessa. Tyypillisesti matkoja tehdään kaksi kertaa vuodessa. Metsätyö tarkoittaa tässä kotitarve- ja polttopuun korjaamista ja pilkkomista sekä muuta vapaa-ajalla tapahtuvaa metsätyötä. Muu ulkoiluharrastus sisältää mm. telttailun, asuntovaunuilun, virkistysuinnin ja sienestyksen. Nature trips are mainly aimed at participating in outdoor activities and staying overnight while doing so. Data was collected from 1998–2000, and these statistics relate to the respondents' most recent nature travel experience during the past 12 months. About 40 per cent of Finnish people participate in nature trips at least once a year. The typical participant makes a nature trip twice a year. In this table, forestry work includes the harvesting and collecting of household and fuelwood as well as other forest management work performed in leisure time. Other outdoor activity includes camping, caravan and motorhome tours, swimming and picking wild mushrooms. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi, 1997—2000 — Source: Finnish Forest Research Institute 6.2 Luontomatkat kohdealueen omistajan ja etäisyyden mukaan Nature trips according to land owner and the distance to the destination area 6 Multiple-use forestry 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Kohteen nimi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Name of area or centre 1 000 käyntiä – 1 000 visits Kansallispuistot 833 852 1 012 1 123 1 154 1 410 1 493 1 587 1 756 National parks Pallas-Ylläs . . 98 125 125 300 310 312 330 Urho Kekkonen 150 150 150 160 160 165 170 180 252 Nuuksio 80 100 100 100 100 110 142 170 176 Oulanka 145 143 162 165 173 174 183 186 163 Pyhä-Luosto . . 35 25 25 95 104 110 114 Koli . . . . . . . . 110 Repovesi . . . 65 65 65 69 70 76 Saaristomeri 40 40 60 80 80 60 60 60 51 Tammisaaren saaristo 22 22 24 20 20 23 25 47 49 Seitseminen 37 37 37 40 40 40 42 44 45 Syöte 30 30 25 24 34 34 33 36 35 Helvetinjärvi 32 32 32 32 32 32 32 33 33 Kurjenrahka 15 20 20 20 20 25 25 33 32 Liesjärvi 25 25 15 15 16 25 25 22 30 Linnansaari 25 27 28 28 28 28 29 29 29 Rokua 30 28 24 24 20 20 18 24 24 Torronsuo 10 15 20 20 20 20 20 27 23 Petkeljärvi 15 15 17 17 17 18 19 23 20 Muut – Others 177 168 166 163 179 178 188 183 168 Retkeilyalueet 350 355 347 353 351 360 337 350 347 National hiking areas Ruunaa 108 115 110 118 115 117 94 83 88 Teijo 30 55 60 60 60 60 60 81 75 Hossa 35 40 45 42 42 48 49 53 53 Evo 60 50 50 50 50 50 50 50 50 Kylmäluoma 42 45 35 34 34 35 35 37 31 Iso-Syöte 50 25 20 22 24 25 24 23 26 Oulujärvi 25 25 27 27 26 25 25 24 25 Luontokeskukset ja -talot 357 418 524 566 650 617 632 692 727 Visitor/nature centers Siida 70 70 86 90 122 113 123 123 112 Oulanka 47 77 81 72 69 72 60 71 67 Kellokas 47 49 55 58 60 59 64 52 59 Luontokeskus Ukko . . . . . . . . 46 Hossa 28 33 45 41 44 40 42 44 44 Pallastunturi . . 34 38 34 42 37 40 40 Hailuodon luototalo . . . . . . . 15 35 Seitseminen 25 25 28 32 32 30 34 35 34 Syöte . . . 30 31 27 30 34 31 Pyhätunturi . . 25 26 35 31 30 32 30 Muut – Others 140 164 171 180 223 204 213 246 230 Kansallispuistoja oli 35, retkeilyalueita 7 ja luontokeskuksia tai -taloja 24 kappaletta vuonna 2008. Aluerajausten, alueiden käyttöperiaatteiden ja arviointimenetelmien muutokset ovat vaikuttaneet vuosina 2000–2008 arvioituihin käyntimääriin. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 2005 yhdistämällä Pallas-Ounastunturin kansallispuisto ja Ylläs-Aakenuksen suojelualue. Pyhä-Luoston kansallispuisto perustettiin vuonna 2005 yhdistämällä Pyhätunturin kansallispuisto ja Luoston alue. Kolin kansallispuisto siirtyi Metsähallituksen hallintaan Metsäntutkimuslaitokselta vuonna 2008. The total number of national parks was 35, national hiking areas 7, and visitor/nature centers 24 in 2008. Changes in boundaries, purpose of use and estimation methods have influenced the estimated number of visits during the period 2000–2008. Lähde – Source: Metsähallitus 6.3 Kansallispuistojen sekä Metsähallituksen retkeilyalueiden ja luontokeskusten arvioidut käyntimäärät 2000–2008 Estimated number of visits to national parks, hiking areas, and visitor/nature centres located on State lands, 2000–2008 6Metsien monikäyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 211 6.4 Luonnonmarjojen ja -sienten ostomäärät, ostohinnat ja poimintatulot 2008 Market supply, purchase prices and picking incomes of wild berries and mushrooms, 2008 Alue Region Luonnonmarjat – Wild berries Luonnon- Kaikkiaan Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä sienet Grand total Cowberry Bilberry Cloudberry Other Total Wild Vaccinium Vaccinium Rubus mushrooms vitis-idaea myrtillus chamaemorus Ostomäärä, 1 000 kg – Market supply, 1 000 kg Koko maa Whole country 4 041 1 747 170 28 5 986 492 6 478 Länsi-Suomi Western Finland 890 1 - 3 894 37 931 Itä-Suomi Eastern Finland 328 5 1 5 338 420 758 Oulun lääni Province of Oulu 2 003 395 78 20 2 496 25 2 522 Lapin lääni Province of Lapland 820 1 346 92 0 2 258 10 2 268 Keskimääräinen ostohinta, €/kg – Average purchase price, €/kg Koko maa Whole country 1,04 1,85 7,57 2,00 1,46 4,05 . Länsi-Suomi Western Finland 1,07 2,79 . 3,08 1,08 2,81 . Itä-Suomi Eastern Finland 1,21 4,60 8,58 2,99 1,30 4,24 . Oulun lääni Province of Oulu 1,00 1,86 7,21 1,53 1,34 3,40 . Lapin lääni Province of Lapland 1,03 1,83 7,86 13,49 1,78 2,40 . Poimintatulot, 1 000 € – Picking incomes, 1 000 € Koko maa Whole country 4 202 3 224 1 286 56 8 768 1 993 10 761 Länsi-Suomi Western Finland 950 3 . 9 962 104 1 066 Itä-Suomi Eastern Finland 398 21 4 15 438 1 781 2 218 Oulun lääni Province of Oulu 2 010 736 561 31 3 338 85 3 422 Lapin lääni Province of Lapland 844 2 464 720 1 4 030 24 4 054 Luvut koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. Mainitut erät ovat olleet 2000-luvulla kauppoihin ostettuun osuuteen verrattuna luonnonmarjoilla noin 6–9 ja luonnonsienillä noin 2–6 kertaisia. Muut luonnonmarjat: variksenmarja, karpalo, tyrni, mesimarja ja metsävadelma. The Table includes companies dealing in wild berries and mushrooms. A major part of the outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in these figures. The amount and value of this kind of use has been for berries about 6–9 times, and for mushrooms about 2–6 times that of commercial picking during the first decade of the 2000s. Other wild berries: mountain ash, cranberry, sea buckthorn, arctic bramble and raspberry. Aluejakoa vastaavat metsäkeskukset ovat – Regions used here consist of forestry centres as follows: Länsi-Suomi – Western Finland: 1 Rannikko, 2 Lounais-Suomi, 3 Häme-Uusimaa, 5 Pirkanmaa, 7 Etelä-Pohjanmaa, 8 Keski-Suomi Itä-Suomi – Eastern Finland: 4 Kaakkois-Suomi, 6 Etelä-Savo, 9 Pohjois-Savo, 10 Pohjois-Karjala Oulun lääni – Province of Oulu: 11 Kainuu, 12 Pohjois-Pohjanmaa Lapin lääni – Province of Lapland: 13 Lappi Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy – Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts 6 Multiple-use forestry 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 6.5 Luonnonmarjojen ja -sienten ostomäärät ja poimintatulot 1977–2008 Market supply and picking incomes of wild berries and mushrooms, 1977–2008 Vuosi Luonnonmarjat – Wild berries Luonnonsienet Kaikkiaan Year Puolukka Mustikka Lakka Muut Yhteensä Wild Grand total Cowberry Bilberry Cloudberry Other Total mushrooms Vaccinium Vaccinium Rubus vitis-idaea myrtillus chamaemorus miljoonia – millions kg € kg € kg € kg € kg € kg € € 1977 10,2 7,3 5,2 3,7 0,3 1,2 .. .. 15,7 12,2 0,2 0,1 12,3 1978 6,6 4,1 3,5 2,8 0,3 0,9 .. .. 10,4 7,8 0,6 0,4 8,1 1979 3,4 2,4 3,8 2,7 1,1 3,3 .. .. 8,3 8,4 0,5 0,3 8,7 1980 3,5 6,4 1,3 2,0 0,4 1,4 .. .. 5,2 9,8 0,2 0,3 10,1 1981 2,1 3,5 0,7 1,1 0,3 1,3 .. .. 3,1 5,9 0,7 0,7 6,6 1982 2,2 6,2 0,9 2,4 0,1 0,4 .. .. 3,2 9,0 0,2 0,4 9,4 1983 4,9 9,8 2,6 2,9 0,5 2,4 .. .. 8,0 15,1 0,4 0,6 15,7 1984 1,9 3,3 1,3 1,2 0,1 0,9 .. .. 3,3 5,4 0,4 0,6 5,9 1985 1,7 2,3 2,5 2,5 0,8 4,4 .. .. 5,0 9,2 1,0 1,4 10,7 1986 3,3 3,1 3,1 3,1 0,3 1,2 .. .. 6,7 7,4 0,3 0,7 8,1 1987 3,4 5,4 0,4 0,6 0,2 1,0 .. .. 4,0 7,0 0,5 1,1 8,0 1988 6,4 5,3 3,2 4,5 0,8 4,4 .. .. 10,4 14,2 1,0 2,0 16,1 1989 5,2 4,5 2,4 3,4 0,2 1,5 .. .. 7,8 9,4 0,2 0,6 10,0 1990 4,1 4,6 0,8 1,1 0,4 2,8 .. .. 5,3 8,5 0,4 1,1 9,7 1991 7,5 7,0 2,2 2,7 0,4 2,5 0,1 0,2 10,2 12,4 0,7 1,7 14,1 1992 5,5 4,4 1,6 1,8 0,3 1,4 0,1 0,1 7,5 7,7 0,7 1,0 8,7 1993 1,0 1,4 0,3 0,3 0,5 2,8 0,0 0,1 1,8 4,6 0,4 0,5 5,1 1994 9,3 17,3 0,9 1,0 0,8 4,5 0,0 0,1 10,9 22,9 0,5 1,0 23,9 1995 5,8 5,3 2,9 2,9 0,3 1,4 0,2 0,2 9,2 9,9 0,4 0,7 10,6 1996 4,1 5,3 2,4 2,5 0,1 0,8 0,1 0,2 6,7 8,8 0,4 0,7 9,5 1997 7,6 5,9 3,0 2,6 0,3 1,8 0,1 0,2 11,0 10,5 0,6 1,2 11,7 1998 6,8 5,9 1,1 1,1 0,4 1,6 0,2 0,2 8,5 8,7 1,4 2,3 11,0 1999 3,9 2,9 0,8 1,5 0,2 1,1 0,8 0,8 5,7 6,3 0,2 0,3 6,6 2000 3,2 2,0 2,4 3,9 0,1 0,4 0,1 0,2 5,8 6,5 1,0 2,4 8,9 2001 4,5 3,2 2,9 3,0 0,4 1,8 0,0 0,1 7,8 8,1 0,7 2,1 10,2 2002 3,3 2,8 1,2 1,6 0,1 0,9 0,2 0,3 4,8 5,5 0,2 0,7 6,2 2003 5,4 4,1 2,2 2,5 0,1 0,8 0,0 0,1 7,8 7,5 1,7 4,3 11,8 2004 1,5 1,8 1,4 1,9 0,2 1,6 0,0 0,1 3,1 5,3 0,4 0,9 6,2 2005 8,5 6,0 3,1 4,1 0,3 1,6 0,1 0,1 12,0 11,9 0,4 1,0 12,9 2006 2,4 2,4 3,3 7,3 0,2 1,2 0,1 0,1 6,1 11,1 0,4 1,3 12,4 2007 5,9 5,1 4,9 7,4 0,0 0,3 0,4 0,5 11,3 13,3 0,4 1,1 14,4 2008 4,0 4,2 1,7 3,2 0,2 1,3 0,0 0,1 6,0 8,8 0,5 2,0 10,8 Luvut koskevat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten toimintaa. Suuri osa torikaupasta sekä kotitarvepoiminta ja suoramyynti jäävät tilaston ulkopuolelle. Mainitut erät ovat olleet 2000-luvulla kauppoihin ostettuun osuuteen verrattuna luonnonmarjoilla noin 6–9 ja luonnonsienillä noin 2–6 kertaisia. Muut luonnonmarjat: variksenmarja, karpalo, tyrni, pihlaja, mesimarja ja metsävadelma vuodesta 1991 alkaen. The Table includes companies dealing in wild berries and mushrooms. A major part of the outdoor market trade as well as picking for personal use are not included in these figures. The amount and value of this kind of use has been for berries about 6–9 times, and for mushrooms about 2–6 times that of commercial picking during the first decade of the 2000s. Other wild berries: mountain ash, cranberry, sea buckthorn, crowberry, arctic bramble and raspberry since 1991. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy – Source: TNS Gallup Ltd. Food and Farm Facts 6Metsien monikäyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 213 6.6 Jäkälän vienti Suomesta 1980–2008 Lichen exports from Finland, 1980–2008 Vuosi Maa – Country Viennin arvo Viennin keskihinta Year Saksa Alankomaat Italia Sveitsi Itävalta Pohjoismaat Muut maat Yhteensä Value of exports Average price Germany Netherlands Italy Switzerland Austria Nordic countries Other countries Total of exports 1 000 kg milj € – € mill. €/kg 1980 723 51 4 28 43 25 8 882 1,70 1,93 1981 697 37 3 21 41 25 2 826 1,45 1,75 1982 748 36 9 16 44 2 1 855 1,85 2,16 1983 877 20 10 22 17 1 11 958 2,19 2,28 1984 662 5 49 20 31 - - 767 1,98 2,58 1985 503 14 13 14 41 - 0 585 1,53 2,62 1986 475 9 10 17 24 3 4 542 1,83 3,39 1987 410 6 21 6 29 1 - 473 1,45 3,07 1988 399 3 24 16 14 10 - 465 1,45 3,11 1989 330 24 27 12 28 - 2 422 1,30 3,07 1990 373 52 33 8 35 84 - 585 1,55 2,65 1991 322 25 25 7 17 - 4 404 1,30 3,20 1992 304 - 45 8 31 27 14 466 1,85 3,97 1993 364 24 20 7 17 11 16 459 1,85 4,23 1994 321 9 23 4 11 - 34 401 1,60 3,99 1995 155 27 24 1 12 - 14 233 1,13 4,83 1996 173 28 21 2 14 4 13 254 1,26 4,93 1997 216 25 17 1 17 3 19 298 1,45 4,85 1998 214 15 19 5 13 25 20 311 1,36 4,36 1999 227 14 13 5 14 16 24 313 1,40 4,46 2000 185 21 21 9 15 17 46 314 1,40 4,43 2001 180 15 13 6 18 22 33 287 1,24 4,34 2002 194 37 8 9 13 - 57 319 1,47 4,61 2003 195 37 10 6 16 - 49 313 1,56 4,98 2004 162 30 11 7 14 11 53 287 1,34 4,65 2005 113 23 7 5 16 1 52 216 1,05 4,88 2006 120 23 12 4 4 - 58 221 1,06 4,81 2007 155 25 10 7 4 - 36 237 1,19 5,01 2008 118 25 9 6 1 - 38 197 0,95 4,80 Keskihinta 2008, €/kg 5,26 3,23 4,04 4,57 5,48 - 4,59 4,80 Average price in 2008 Poronjäkälä – Reindeer Lichens – Cladina Lähde: Tullihallitus – Source: Board of Customs 6 Multiple-use forestry 214 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 6.7 Nisäkässaalis 2008 Bagged mammals, 2008 Riistalaji Game species Saalismäärä Liha – game meat Bags of game Määrä Arvo Amount Value Keskiarvo – Average 2008 2008 2008 2003–2007 1 000 yksilöä – 1 000 individuals 1 000 kg 1 000 € Riistasaalis yhteensä Bags of game, total 1 829,6 1 686,6 9 980 73 163 Lintusaalis Bagged game birds 1 178,5 1 000,0 522 12 184 Nisäkässaalis Bagged mammals 651,1 686,6 9 458 60 979 Hirvi ja muut sorkkaeläimet Moose and other artiodactyls 98,5 87,2 8 825 51 949 Hirvi Moose Alces alces 73,0 57,1 7 575 45 451 Valkohäntäpeura White-tailed deer Odocoileus virginianus 22,2 25,6 1 186 5 931 Metsäkauris Roe deer Capreolus capreolus 3,0 4,2 56 504 Kuusipeura Fallow deer Dama dama 0,2 0,2 5 41 Metsäpeura Wild forest reindeer Rangifer tarandus fennicus 0,1 0,1 3 22 Villisika Wild boars Sus scrofa .. 0,1 .. .. Mufloni Mouflon Ovis musimon 0,0 0,0 .. .. Jänikset Hares 265,4 279,8 556 8 394 Metsäjänis Arctic hare Lepus timidus 198,6 193,3 348 5 799 Rusakko European hare Lepus europaeus 66,8 86,5 208 2 595 Turkiseläimet Fur animals 286,8 318,9 71 280 Supikoira Raccoon dog Nyctereutes procyonoides 119,9 153,7 . . Kettu Red fox Vulpes vulpes 60,8 63,2 . . Minkki American mink Mustela vison 58,1 51,5 . . Näätä Pine marten Martes martes 16,5 17,5 . . Mäyrä Badger Meles meles 9,3 11,3 . . Orava Squirrel Sciurus vulgaris 5,8 6,4 . . Majavat Beavers Castor canadensis, C. fiber 3,5 5,7 71 280 Piisami Muskrat Ondatra zibethicus 9,4 5,0 . . Kärppä Ermine Mustela erminea 3,0 3,5 . . Hilleri Polecat Mustela putorius 0,5 1,1 . . Saukko Otter Lutra lutra 0,0 0,0 . . Suurpedot ja hylkeet Large carnivores and seals 0,4 0,6 6 356 Karhu Brown bear Ursus arctos 0,1 0,1 6 356 Susi Wolf Canis lupus 0,0 0,0 . . Ilves Lynx Lynx lynx 0,1 0,2 . . Halli Grey seal Halichoerus grypus 0,2 0,4 .. .. Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos – Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute 6Metsien monikäyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 215 6.8 Lintusaalis 2008 Bagged game birds, 2008 Riistalaji Game species Saalismäärä Liha – game meat Bags of game Määrä Arvo Amount Value Keskiarvo – Average 2008 2008 2008 2003–2007 1 000 yksilöä – 1 000 individuals 1 000 kg 1 000 € Riistasaalis yhteensä Bags of game, total 1 829,6 1 686,6 9 980 73 163 Nisäkässaalis Bagged mammals 651,1 686,6 9 458 60 979 Lintusaalis Bagged game birds 1 178,5 1 000,0 522 12 184 Metsäkanalinnut Grouse 395,3 227,4 148 4 331 Teeri Black grouse Tetrao tetrix 168,7 114,1 75 1 712 Pyy Hazel grouse Bonasa bonasia 92,6 57,2 14 400 Riekko Willow grouse Lagopus lagopus 90,2 30,6 11 306 Metso Capercaillie Tetrao urogallus 43,7 25,5 48 1 913 Peltolinnut Farmland game birds 203,3 235,5 100 1 950 Sepelkyyhky Wood pigeon Columba palumbus 177,8 157,1 47 786 Fasaani Pheasant Phasianus colchicus 24,2 75,9 52 1 139 Peltopyy Partridge Perdix perdix 1,3 2,5 1 25 Vesilinnut ja Waterfowl and muut riistalinnut other game birds 579,9 537,1 274 5 903 Sinisorsa Mallard Anas platyrhynchos 263,6 271,8 179 2 718 Tavi Teal Anas crecca 111,8 95,6 17 956 Heinätavi Garganey Anas querquedula 16,6 16,3 3 163 Telkkä Goldeneye Bucephala clangula 65,1 62,3 3 623 Haapana Wigeon Anas penelope 53,8 41,2 21 412 Alli Long-tailed duck Clangula hyemalis 9,6 7,8 3 78 Lehtokurppa Woodcock Scolopax rusticola 3,9 6,5 2 33 Metsähanhi Bean goose Anser fabalis 7,5 5,6 11 280 Kanadanhanhi Canadian goose Branta canadensis 4,8 5,4 15 270 Isokoskelo Merganser Mergus merganser 6,6 4,2 3 42 Tukkakoskelo Red-breasted merganser Mergus serrator 1,5 1,0 1 10 Lapasorsa Shoveler Anas clypeata 6,0 5,0 2 50 Jouhisorsa Pintail Anas acuta 8,4 3,5 2 35 Tukkasotka Tufted duck Aythya fuligula 5,8 2,2 1 22 Punasotka Pochard Aythya ferina 1,1 1,3 1 9 Merihanhi Greylag goose Anser anser 5,6 3,2 7 160 Haahka Common eider Somateria mollissima 6,5 2,3 3 23 Nokikana Coot Fulica atra 1,7 1,9 0 19 Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos – Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute 6 Multiple-use forestry 216 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 6.9 Riistasaalis 1980–2008 Bags of game, 1980–2008 Metsästysvuosi Nisäkässaalis – Bagged mammals Lintusaalis – Bagged game birds Riistasaaliin las- tai vuosi Hirvi Muut sorkka- Jänikset Turkis- Suurpedot Metsäkana- Peltolinnut Vesilinnut ym. kennallinen arvo Hunting year Moose eläimet Hares eläimet Large linnut Farmland Waterfowl, etc. Estimated monetary or year Other Fur animals carnivores Grouse game birds value of bag artiodactyls 1 000 yksilöä – 1 000 individuals milj. € – € mill. 1980/81 54 15 655 340 0,1 971 .. 1 026 38 1981/82 56 10 766 446 0,1 919 .. 1 078 44 1982/83 55 7 1 052 359 0,1 554 .. 1 163 44 1983/84 56 7 771 308 0,1 425 .. 922 40 1984/85 69 6 598 336 0,2 383 .. 864 45 1985/86 55 8 379 336 0,2 223 103 784 38 1986/87 48 8 242 300 0,2 293 99 745 34 1987/88 45 8 191 194 0,1 266 54 522 30 1988/89 53 8 424 265 0,1 591 116 865 .. 1989/90 54 7 390 326 0,1 557 121 859 40 1990/91 46 6 370 298 0,1 456 141 858 42 1991/92 46 5 354 297 0,1 334 131 906 41 1992/93 44 6 382 294 0,2 371 159 863 41 1993/94 47 7 386 321 0,1 514 186 966 44 1994/95 43 9 432 276 0,1 456 201 919 49 1995 32 10 .. .. 0,1 .. .. .. .. 1996 26 11 528 210 0,2 501 154 740 37 1997 23 11 497 261 0,2 321 152 653 32 1998 30 12 507 237 0,2 272 81 614 36 1999 49 13 419 254 0,1 410 176 679 51 2000 64 15 347 275 0,2 316 132 575 59 2001 67 16 265 308 0,2 295 176 582 61 2002 85 23 258 224 0,1 315 171 469 73 2003 84 26 257 315 0,1 405 176 606 76 2004 68 24 264 266 0,2 356 184 627 67 2005 74 25 262 263 0,2 396 210 602 71 2006 76 26 269 290 0,2 459 240 592 74 2007 63 26 276 299 0,2 359 184 474 63 2008 57 30 280 319 0,3 227 236 537 73 Metsästysvuosi: 1.8.–31.7. Metsäkanalintusaalis 1980/81–1984/85 sisältää myös peltolinnut. Hunting year: August 1 – July 31. The bags of grouse during 1980/81–1984/85 also include farmland game birds. Lähde: SVT: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos – Source: OSF: Finnish Game and Fisheries Research Institute 6Metsien monikäyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 217 6.10 Porotalous 1959–2009 Reindeer husbandry, 1959–2009 Poronhoitovuosi Porojen määrä – Number of reindeer Teurasporot – Culled reindeer Eloporot Lihantuotos – Venison production Reindeer Aikuiset Vasat Yhteensä Aikuiset Vasat Yhteensä Winter herd Määrä Arvo husbandry year Full-grown Calves Total Full-grown Calves Total Amount Value 1 000 poroa – 1 000 reindeer – Rangifer tarandus tarandus milj. kg – mill. kg milj. € – € mill. 1959/60 139 42 181 33 - 33 148 1,2 .. 1969/70 114 36 150 25 7 32 118 1,1 .. 1980/81 165 71 236 27 32 59 177 1,6 .. 1981/82 169 77 246 23 38 61 185 1,6 .. 1982/83 180 96 276 25 46 71 204 1,8 .. 1983/84 201 105 306 27 56 83 223 2,4 .. 1984/85 209 107 316 32 63 95 221 2,4 .. 1985/86 227 106 333 39 64 103 230 3,0 .. 1986/87 231 132 363 47 86 133 230 3,3 .. 1987/88 236 125 361 51 83 134 227 3,4 .. 1988/89 257 141 398 47 95 142 255 3,6 .. 1989/90 237 127 364 39 86 125 239 2,7 .. 1990/91 286 143 429 57 112 169 260 4,0 .. 1991/92 264 150 414 56 126 182 232 4,2 .. 1992/93 236 108 344 43 86 129 215 3,0 13,1 1993/94 227 120 346 38 94 132 214 3,2 14,2 1994/95 212 121 333 33 91 125 208 2,8 13,4 1995/96 221 113 334 34 87 121 213 2,7 12,1 1996/97 202 89 291 27 61 88 203 2,0 9,8 1997/98 190 96 286 26 64 90 196 2,0 10,9 1998/99 188 104 292 26 70 96 196 2,2 11,8 1999/00 195 100 295 26 65 91 203 2,1 11,6 2000/01 183 90 273 25 62 87 186 2,0 11,1 2001/02 191 106 297 27 71 98 200 2,4 13,2 2002/03 195 108 303 27 79 106 197 2,6 14,3 2003/04 192 115 307 23 84 106 201 2,5 10,6 2004/05 207 119 326 27 90 117 207 2,9 11,3 2005/06 208 116 324 30 94 124 198 2,8 12,6 2006/07 199 115 314 28 89 117 197 2,7 12,7 2007/08 198 103 301 25 78 103 198 2,4 13,1 2008/09 193 105 298 23 79 102 196 2,3 15,2 Poronhoitovuosi: 1.6.–31.5. Eloporot ovat teurastuksen jälkeinen kanta, josta vähennetään myös muuten kuolleet porot. Reindeer husbandry year: June 1 – May 31. Winter herd is the number of reindeer after autumn slaughtering. Lähde: Paliskuntain yhdistys – Source: Reindeer Herders’ Association 6 Multiple-use forestry 218 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Metsäsektorin merkitys työllistäjänä väheni edel- lisvuosien tahtia myös vuonna 2008. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät yhteensä 83 400 henkilöä, mikä vastasi enää kolmea prosenttia koko kansantalouden työllisistä. Metsäsektorin henkilöstöstä 70 prosenttia oli metsäteollisuu- den palveluksessa ja loput työskenteli erilaisissa metsätalouden tehtävissä. Metsäteollisuuden palkkalistoilla oli kaikkiaan 58 600 henkilöä eli seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta ai- kaisemmin. Massa- ja paperiteollisuudessa työs- kenteli 27 400 henkilöä. Laskua edellisvuodesta oli 11 prosenttia. Puutuoteteollisuudessa työlli- syys aleni kolmella prosentilla 31 200 henkilöön. Irtisanomiset ja lomautukset näkyvät työllisyys- luvuissa selvemmin vasta vuonna 2009, jolloin metsäteollisuuden työllisten määrä painunee alle 50 000 henkilön. Metsätaloudessa työllisten määrän lasku ta- saantui 1990-luvun lopussa, ja viime vuosina työl- lisyys on kääntynyt lievään nousuun. Vuonna 2008 metsätaloudessa työskenteli 24 800 henkilöä, joista reilut kaksi kolmasosaa oli työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Näiden ryhmien työllisyys parani vuonna 2008, kun sitä vastoin yrittäjien työsuorit- teet hieman vähenivät. Metsäsektorin keskimää- räinen työttömyysaste oli 5,6 prosenttia. Työntekijöiden reaaliansiot kehittyivät vuon- na 2008 metsäsektorilla paremmin kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Puutuoteteollisuudessa reaaliansiot nousivat kolmella prosentilla edellis- vuodesta, mutta massa- ja paperiteollisuudessa nousu jäi 0,4 prosenttiin. Metsätalouden työnte- kijöiden reaaliansiot kohosivat vuositasolla kaksi prosenttia. Koko tehdasteollisuudessa työnteki- jöiden reaaliansiot alenivat 0,2 prosenttia. Luvussa käsitellään metsäsektorin työvoimaa eri nä- kökulmista: toimialoittain, metsäkeskuksittain sekä ammattiaseman ja sukupuolen mukaan. Lisäksi esitetään tilastoja metsäsektorin palkansaajien ansioista, työtapa- turmista, työtaisteluista ja koulutuksesta. Metsäsektorin työllisyysvaikutuksia muille sektoreille käsitellään lu- vussa 12. Metsäsektorin työvoima Suomen työmarkkinoilla jatkui myönteinen kehitys vielä vuonna 2008, tosin vuoden loppua kohden hidastuen. Työllisten kokonaismäärä nousi uuteen ennätykseen, 2,53 miljoonaan henkilöön, mikä nosti työllisyysasteen 71 prosenttiin. Työllisten määrä nousi parilla prosen- tilla edellisvuodesta ja oli prosentin verran korkeampi kuin edellisenä ennätysvuonna 1989. Työllisyys parani etenkin rakentamisessa ja palveluelinkeinoissa liiken- nettä lukuun ottamatta. Alkutuotannossakin työllisyyden lasku pysähtyi, ja sekä maa- että metsätalous tarjosivat edellisvuotta enemmän työmahdollisuuksia. Työttöminä oli vuonna 2008 keskimäärin 172 000 henkilöä eli 6,4 prosenttia työvoimasta (vuotta aiemmin 6,9 %). Alueel- liset erot työttömyydessä olivat edelleen suuria: Lapissa työttöminä oli 10 prosenttia työvoimasta, Etelä-Suomen läänissä työttömyysaste oli 5,3 prosenttia. Työllisyyskehitys kääntyi vuoden 2009 alkupuolis- kolla jyrkkään laskuun. Tammi–syyskuussa työllisiä oli kaikkiaan 2,47 miljoonaa henkilöä eli 3 prosenttia edel- lisvuotta vähemmän. Työttömyysaste kipusi keskimäärin 8,3 prosenttiin. Metsäsektorin merkitys työllistäjänä on tasaises- ti vähentynyt. Vuonna 2008 metsätalous ja -teollisuus edustivat yhteensä enää 3,3 prosenttia kansantalouden työllisistä, kun osuus 1990-luvulla oli keskimäärin lähes 5 prosenttia. Aleneva trendi johtuu metsäteollisuuden työvoiman vähentämisestä; sitä vastoin metsätaloudes- sa työllisyys on vakiintunut 1990-luvun lopun tasolle. Vuonna 2008 koko metsäsektorin 83 400 työllisestä 58 600 henkilöä (70 %) oli metsäteollisuuden palveluk- sessa ja loput 24 800 työskenteli erilaisissa metsätalou- den tehtävissä. Suoran työllistämisen lisäksi metsäsektori Metsätilastollinen vuosikirja 2009 219 7 Metsäsektorin työvoima työllisti jatkojalostustoimialoilla, kuten huonekaluteol- lisuudessa 13 000 henkilöä ja graafisessa teollisuudessa 31 500 henkilöä. Kun kaikki välilliset työllisyysvaiku- tukset otetaan huomioon, koko metsäklusterin palve- luksessa on arviolta lähes 200 000 suomalaista. Met- säklusteri on tässä arviossa määritelty laajasti, ja siihen sisältyy mm. kemianteollisuutta, kone- ja laitetoimittajia, viestintäalaa yms. Metsätalouden työvoima on viime vuosina kääntynyt lievään nousuun. Vuonna 2008 erilaisia metsätalouden töitä teki 24 800 henkilöä eli 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näistä reilut kaksi kolmasosaa (17 200) oli palkansaajia eli työntekijöitä ja toimihen- kilöitä. Loput olivat yrittäjiä tai heidän perheenjäseniään. Tähän ryhmään kuuluu mm. puunkorjuu-urakoitsijoita sekä omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekeviä metsätalousyrittäjiä ja metsänomistajia. Työl- lisyyden kasvu vuonna 2008 kohdistui palkansaajien työpanokseen, kun sitä vastoin yrittäjien työsuoritteet hieman vähenivät. Hakkuiden supistuessa myös metsätalouden työlli- syys kääntyi alamäkeen vuoden 2009 alkupuoliskolla. Valtaosa puunkorjuuyrityksistä joutui turvautumaan pit- kiin lomautuksiin ja myös irtisanomisiin kevään 2009 ku- luessa. Tammi–syyskuussa 2009 metsätalouden työllisten määrä oli 6 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Metsätalouden palkansaajien työpanos jakautuu suunnilleen tasan puunkorjuun ja metsänhoitotöiden kes- ken. Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu on käytännössä täysin koneellistettu, ja mahdollisuudet lisätä puunkorjuun työllisyyttä ovat rajalliset. Toisaalta uusia työmahdollisuuksia on avautunut mm. energiapuun korjuussa sekä taimikonhoidossa ja nuoren metsän kun- nostuksessa. Työvoiman kysyntä kasvaa jatkossa, mikäli aines- ja energiapuun sekä metsänhoitotöiden määrät lisääntyvät Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoittei- den mukaisesti. Vielä 1980-luvun alussa metsäteollisuuden palkka- listoilla oli 120 000 henkilöä. Vuonna 2008 metsäteolli- suuden palveluksessa työskenteli enää 58 600 henkilöä. Työllisten määrä oli 7 prosenttia pienempi kuin vuot- ta aikaisemmin. Alan rakennemuutoksen seurauksena tuotantokapasiteettia on supistettu, mikä on vähentänyt työvoiman tarvetta etenkin massa- ja paperiteollisuu- dessa. Vuonna 2008 metsäteollisuuden tuotanto laski 11 prosentilla edellisvuodesta. Massa- ja paperiteollisuuden palkkalistoilla oli 27 400 henkilöä, missä oli laskua 11 prosenttia edellisvuodesta. Puutuoteteollisuus suuntautuu enemmän kotimarkki- noille, ja toimialan työllisten määrä on 2000-luvulla supistunut varsin maltillisesti. Vuonna 2008 puutuote- teollisuudessa työskenteli kaikkiaan 31 200 henkilöä eli 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Näistä liki puolet (14 900 henkilöä) työllistyi puusepänteollisuu- dessa, johon kuuluu mm. puutalojen ja rakentamisessa käytettävien puutuotteiden valmistus. Alan työllisyys aleni kuitenkin 11 prosentilla edellisvuodesta lähinnä ko- timaan rakennustoiminnan romahduksen takia. Sahat ja levyteollisuus työllistivät edellisvuosien malliin. Sahoilla oli vuonna 2008 noin 10 000 ja puulevyteollisuudessa 6 500 työpaikkaa. Vuonna 2008 metsäsektorin keskimääräinen työttö- myysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 5,6 prosenttia eli hieman kaikkien toimialojen keskiarvon (6,4 %) alapuo- lella. Metsätaloudessa työttömyysaste oli 6,0 prosenttia, metsäteollisuudessa hieman alempi: 5,4 prosenttia. Vuoden 2009 tammi–syyskuussa metsäteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet jyrkästi. Puutuoteteollisuu- dessa työllisten määrä oli viidenneksen pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Massa- ja paperiteollisuudessa laskua oli 23 prosenttia. Metsäteollisuuden työllisten kokonaismäärä painuu tänä vuonna todennäköisesti alle 50 000 henkilön. Ansiot Metsureiden keskimääräinen tuntiansio oli 12,6 euroa vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Ansiot nousivat nimellisesti 16 prosentilla edellisvuodesta. Metsäpalk- katilastoinnin piirissä olleet työntekijät tekivät pääosin metsänhoitotöitä, joista maksettiin keskimäärin 12,4 euroa tunnilta (+8 %). Myös muita metsätöitä tehnei- den keskiansiot olivat 12,4 euroa tunnissa (+10 %). Osa metsäpalkkojen noususta selittyy työehtosopimusten sisältömuutoksilla. Vuonna 2008 hakkuukoneen kuljet- tajan keskituntiansio oli 13,0 euroa ja metsätraktorin kuljettajan 11,5 euroa. Metsäteollisuuden palkansaajien (työntekijät ja toi- mihenkilöt) nimellisansioita koskevat tilastot, jotka pe- rustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, ovat ennakkotietoja vuodelta 2008. Puutuoteteollisuudessa palkansaajille maksettiin keskimäärin 15,1 euroa ja mas- sa- ja paperiteollisuudessa 20,2 euroa tunnilta. Massa- ja paperiteollisuudessa naisten palkkataso jäi 14 prosenttia miesten palkkojen alapuolelle, puutuoteteollisuudessa palkkaero oli 7 prosenttia. Koko tehdasteollisuudessa palkansaajien tuntiansio oli keskimäärin 18,1 euroa vuonna 2008. 7 Forest sector labour force 220 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Työntekijöiden reaaliansiot kehittyivät vuonna 2008 metsäsektorilla paremmin kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Puutuoteteollisuudessa reaaliansiot nou- sivat 2,8 prosenttia edellisvuodesta, kun vuosi sitten alan työntekijöiden palkkakehitys painui miinukselle. Massa- ja paperiteollisuudessa reaaliansioiden nousu jäi 0,4 prosenttiin. Metsätaloudessa työntekijöiden ansiot kohosivat reaalisesti 1,7 prosenttia ja toimihenkilöiden ansiot 3,2 prosenttia. Koko tehdasteollisuudessa työn- tekijöiden reaaliansiot alenivat 0,2 prosentilla vuonna 2008. Reaaliansiokehityksen vertailu perustuu Tilasto- keskuksen ansiotasoindeksiin. Koko 2000-lukua tarkasteltaessa metsäsektorin työn- tekijöiden ansiokehitys on hyvin samankaltainen kuin kansantaloudessa keskimäärin. Tällä vuosikymmenellä metsätalouden työntekijöiden reaaliansiot ovat kohon- neet keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa. Metsäteolli- suudessa ansioiden vuosinousu oli hieman korkeampi: 2,1 prosenttia sekä puutuote- että massa- ja paperiteolli- suudessa. Koko tehdasteollisuudessa päästiin keskimää- rin 1,9 prosentin vuosittaiseen ansioiden nousuun. Työtaistelut Vuonna 2008 käytiin kaikkiaan 92 työtaistelua, mikä vastasi 1990- ja 2000-lukujen keskimääräistä tasoa. Met- säteollisuudesta raportoitiin vain 7 työtaistelua, mutta kooltaan ne olivat suuria. Vuonna 2008 metsäteollisuuden työtaisteluihin osallistui 5 100 palkansaajaa ja niissä menetettiin yh- teensä 6 000 työpäivää. Näillä molemmilla mittareilla metsäteollisuuden osuus oli noin kolmannes kaikista työtaisteluista. Eniten työpäiviä menetettiin syyskuussa UPM-Kymmenen työntekijöiden lakossa, jolla vastustet- tiin Kajaanin paperitehtaan ja Valkeakosken sellutehtaan sulkemisia. Myös Stora Enson tehtailla oli huomattavia työtaisteluita. Työtapaturmat Vuonna 2007 vakuutusyhtiöt korvasivat noin 119 000 palkansaajille työpaikalla sattunutta tapaturmaa. Näistä vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johti 55 471 ja kuolemaan 37 tapausta. Tapaturmien kokonaismäärä kasvoi 3 prosentilla edellisvuodesta, sitä vastoin pitem- pään työkyvyttömyyteen johtaneet vahingot pysyivät ennallaan. Metsäsektorilla sattui vuonna 2007 kaikkiaan noin 3 700 työpaikkatapaturmaa, jossa oli laskua edellisvuo- desta 3 prosenttia. Muista ryhmistä poiketen metsäta- louden palkansaajien työtapaturmat ovat viime vuosina lisääntyneet. Vuonna 2007 niitä oli 553, ja lisäksi oma- toimisille metsänomistajille sattui yli 400 tapaturmaa. Metsäteollisuudessa tilastoitiin noin 2 700 työtapaturmaa (–7 %), joista yli kaksi kolmasosaa sattui puutuoteteolli- suuden palkansaajille. Massa- ja paperiteollisuudessa ta- paturmat vähenivät noin viidenneksellä edellisvuodesta. Pitkällä aikavälillä tarkastellen metsäsektorin työturval- lisuus on parantunut enemmän kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Sekä metsätaloudessa että -teollisuudessa tapaturmien määrä on puolittunut 1990-luvun keskiar- voon verrattuna. Kaikilla toimialoilla lasku oli keski- määrin 15 prosenttia. Suurin riski joutua työtapaturmaan on rakennustöis- sä, joissa vuonna 2007 sattui keskimäärin 42 vähintään neljän päivän poissaoloon johtanutta tapaturmaa mil- joonaa työtuntia kohden (tapaturmataajuus). Puutuote- teollisuudessa tapaturmataajuus oli 38, ja toimiala oli neljänneksi riskialttein. Massa- ja paperiteollisuudessa vastaava luku oli 16 ja metsätaloudessa 20. Metsäsektorin työmarkkinoiden tilastointi Työvoima Tiedot metsäsektorin työvoimasta perustuvat Tilastokes- kuksen työvoimatutkimukseen. Se on kuukausittainen otostutkimus (otoskoko noin 12 000 henkilöä), jossa kerätään toimialoittaista tietoa 15–74-vuotiaan väestön työllisyydestä, työajoista, työttömyydestä ja työvoiman rakenteesta. Työmarkkina-aseman mukainen perusluokit- telu on jako työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuo- lisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Ammattiaseman perusteella työlliset jaetaan palkansaajiin (alajako työntekijöihin ja toimihenkilöi- hin) sekä yrittäjiin ja yrittäjäperheen jäseniin. Työlli- syysaste lasketaan 15–64-vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä. Työttömyysaste määritetään 15–74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. Työttömän toimiala määräytyy hänen työttömyyttä edeltävän työpaikkansa mukaan. Uusi toimialaluokitus TOL 2008 otettiin työvoima- tutkimuksessa käyttöön vuoden 2009 alusta. Tässä vuo- sikirjassa metsäsektorin työvoimaa koskevat aikasarjat on päivitetty vuoteen 2005 asti TOL 2008:n mukaisiksi. Vuotta 2005 edeltävällä ajalla käytetään vuosien 2002 ja 1988 toimialaluokituksia. Toimialaluokitusten muutok- silla ei ole merkittäviä vaikutuksia metsäsektorin työvoi- maa käsittelevien aikasarjojen jatkuvuuteen. Metsätalous (TOL 2008: 02) käsittää metsänhoidon, puunkorjuun, luonnontuotteiden keruun ja metsätaloutta 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 221 palvelevan toiminnan (mm. metsänhoitoyhdistysten toi- minta ja metsätalouden suunnittelu). Metsäteollisuuden työvoiman tilastoinnissa perusjako on puutuoteteolli- suus (TOL 2008: 16) ja massa- ja paperiteollisuus (17). Taulukossa 7.3 metsäsektoriin on sisällytetty myös huo- nekaluteollisuus (31), jotta metsäkeskuksittain lasketut työllisyystiedot olisivat tilastollisesti luotettavia. Vuonna 2008 huonekaluteollisuus edusti 13 prosenttia laajemmin rajatun metsäsektorin työllisistä. Työvoimatutkimusten aineistoista ei ole mahdollista tuottaa luotettavia alu- eellisia tietoja metsätalouden työllisistä työlajeittain tai ammattiaseman mukaan. Sama koskee myös metsäteol- lisuuden työvoiman alueellista tilastointia. Ansiot Tiedot metsätöitä tekevien työntekijöiden ansiokehi- tyksestä perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan met- sätyöntekijöiden palkkatilastoon, joka kattaa valtion ja alan järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevat metsätyöntekijät. Metsätalouden tiedusteluun kuuluvat kaikki 18–65-vuotiaat metsä- ja taimitarha-alan työehto- sopimuksen piiriin kuuluvat palkansaajat. Ansiokäsittee- nä käytetään tehdyn työajan tuntiansiota ilman ylitöitä. Ansiotietoihin ei sisälly työvälineen käytöstä maksettua korvausta. Vuosien 2008 ja 2009 toisten neljännesten vä- listä vuosimuutosta kasvattaa metsäalan työehtosopimus- ten muutokset, erityisesti kustannuskorvausten osittainen siirtyminen taulukkopalkkoihin. Metsäpalkkatilasto laa- ditaan vuoden toiselta ja neljänneltä neljännekseltä. Metsäkonealan palkkatilaston kerää Koneyrittä- jien liitto puunkorjuualalla toimivilta jäsenyrityksiltään. Tiedonkeruu kattaa neljäsosan liiton jäsenyrityksistä. Vuositiedot koskevat marraskuussa maksettuja palkkoja. Ansiokäsitteenä on marraskuussa tehdyistä työtunneista maksettu verollinen palkka ilman ylitöiden korotusosia, lomakorvauksia yms. Keskituntiansiona ilmoitetaan me- diaanipalkka eli suuruusjärjestykseen asetetun palkka- aineiston keskimmäinen havainto. Tiedot metsäteollisuuden palkansaajien ansiokehi- tyksestä perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakenneti- lastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään 5 henkeä työllistävät yritykset ja kaikki julkisen sektorin palkansaajat. Alkutuotannon toimialat, mukaan lukien metsätalous, on rajattu tilaston ulkopuolelle silloin, kun toiminta on ollut yrityksen pääasiallista toimintaa. Palk- karakennetilasto laaditaan vuosittain, ja siinä esitetään tietoja mm. palkansaajien lukumääristä sekä tunti- ja kuukausiansioista tilastointivuoden viimeisellä neljän- neksellä. Ansiokäsitteenä käytetään kokonaisansiota, joka kuvaa säännölliseltä työajalta ja muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Tiedot perustuvat pääosin alakohtaisten palkkatilastojen pe- rusaineistoihin, joiden keräämisestä vastaavat työnanta- jajärjestöt ja Tilastokeskus. Vuotta 2008 koskevat tiedot ovat ennakkotietoja. Palkkarakennetilastossa (taulukko 7.10) esitetään tie- toja myös metsäteollisuuden palkansaajien lukumääristä, jotka poikkeavat työvoimatutkimuksen työllisyysluvuis- ta (taulukko 7.7). Keskeinen erojen syy on tilastojen erilainen kattavuus: työvoimatutkimuksessa mukana ovat myös yrittäjät ja yrittäjäperheen jäsenet, palkkaraken- netilasto koskee vain työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Palkkarakennetilaston perusaineiston peittävyyttä las- kevat osaltaan myös tiedustelun ajankohta (vain vuo- den viimeinen neljännes) sekä se, että palkka-aineisto ei kata kaikkia työnantajan palveluksessa olevia. Toisaalta työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka tulosten luo- tettavuuteen vaikuttavat otannasta aiheutuva satunnais- vaihtelu, kato ja mittausvirheet. Palkkarakennetilastoa parempi lähde reaaliansioiden kehitystä kuvattaessa on Tilastokeskuksen ansiotasoin- deksi. Se kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan (poislukien yli- ja lisätyöt mutta sisältäen tulos- palkkiot) keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain, sektoreittain, toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin. Nimellisansiot on muutettu reaalisiksi kuluttajahintain- deksillä deflatoimalla. Muita työmarkkinoita käsitteleviä tilastoja Tilastokeskuksen laatima työtaistelutilasto kuvaa työnte- kijöiden ja työnantajien järjestämiä työtaisteluita, joilla tarkoitetaan työn väliaikaista tahallista keskeyttämistä, työstä kieltäytymistä, sen hidastamista tai muuta pai- nostuskeinoa. Valtaosa työtaisteluista on työntekijä- osapuolten järjestämiä lakkoja. Työtaisteluiden laajuut- ta kuvataan mm. niihin osallistuneiden palkansaajien ja menetettyjen työpäivien lukumäärillä. Tilastokeskus kerää pääosan työtaistelutiedoista työnantajajärjestöjen kautta. Työtapaturmatilastossa esitetään vuosittain palkan- saajille ja yrittäjille sattuneet työtapaturmat. Tilastointiin sisältyvät sellaiset työssä sattuneet vahingot, joista va- kuutuslaitokset ovat maksaneet korvauksia. Tilastokes- kus laatii tilaston yhdistämällä tapaturmavakuuttamisen yhteydessä muodostuvia rekisteriaineistoja (Tapatur- mavakuutuslaitosten liitto TVL ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela) ja Tilastokeskuksen omia aineistoja. Vuodesta 1996 alkaen tilasto käsittää vähintään neljän 7 Forest sector labour force 222 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapa- turmat. Tätä edeltävältä ajalta rajana on kolmen päivän työkyvyttömyys. Metsäteollisuuden tiedot koskevat pal- kansaajia, mutta metsätalouden lukuihin sisältyvät myös metsänomistajille sattuneet tapaturmat. Tilastossa ovat mukana vain ne metsänomistajat, jotka kuuluvat maata- lousyrittäjien työtapaturmavakuutuksen (MATA) piiriin. Heitä on arviolta puolet omatoimisista metsänomistajista. Eri toimialojen tapaturmariskien vaihtelua arvioidaan esim. tapaturmataajuudella, jolla tarkoitetaan toimialalla sattuneiden tapaturmien ja työtuntien suhdetta. Tilastokeskus laatii myös metsätalouden ja metsäte- ollisuuden koulutusta käsittelevät tilastot, jotka perustu- vat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Tilastot sisältä- vät kaikki suoritetut metsätalouden ja metsäteollisuuden tutkinnot riippumatta siitä, jatkoiko henkilö opiskeluaan ja suoritti lisätutkintoja. Koulutusnimikkeiden aikasarjat on ryhmitelty nykytilanteen mukaisiksi yhdistämällä ja siirtämällä aiempia koulutusnimikkeitä koulutusasteesta toiseen. Kirjallisuus – Literature Ansiotasoindeksi. 3. neljännes 2009. SVT. Tilastokeskus. 15 s. Hinta- ja palkkatiedote 2/2009. SVT Hinnat ja kustannukset. Tilastokeskus. 22 s. Hinta- ja palkkatiedote 4/2009. SVT Hinnat ja kustannukset. Tilastokeskus. 15 s. Kansallinen metsäohjelma 2015. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2008. 43 s. + liite. Koulutusluokitus 2006. Käsikirjoja 1. Tilastokeskus. 360 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous. Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009–2010. 2009. Metsäntutki- muslaitos. 58 s. Metsäsektorin suhdannetiedote 2009. Metsäntutkimuslaitos. 8 s. Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes. SVT Palkat ja työ- voimakustannukset. Tilastokeskus. 5 s. Oppilaitostilastot 2007. SVT Koulutus 2008. 222 s. Palkat ja työvoimakustannukset 2009. SVT Palkat ja työvoima- kustannukset 2009. Toimialaluokitus TOL 2008. Tilastokeskuksen käsikirjoja 4. 402 s. Työtapaturmat 2007. SVT Työmarkkinat 2009. Tilastokeskus. 13 s. Työvoimatilasto 2008. Työvoimatutkimuksen tuloksia vuosilta 1999–2008. SVT Työmarkkinat 2009. Tilastokeskus. 120 s. + liitteet. Työvoimatilasto 2009, syyskuu ja 3. neljännes. SVT Työmarkkinat 2009. Tilastokeskus. 34 s. Muut tietolähteet – Other sources of information Koneyrittäjien liitto ry, www.koneyrittajat.fi/ Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela), www.mela.fi/ Metsäteollisuus ry, www.forestindustries.fi/ Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi/ 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 223 15–74-vuotias väestö Population aged 15–74 4 004 (75 %) Palveluelinkeinot ym. Service industries etc. 1 772 (33 %) 75 vuotta täyttäneet 75 years or more 416 (8 %) Alle 15-vuotiaat Under 15 years old 893 (17 %) Työvoimaan kuulumattomat Persons not in labour force 1 301 (24 %) Työttömät Unemployed 172 (3 %) Teollinen toiminta ja rakentaminen Manufacturing and construction 646 (12 %) 1 000 henkilöä – 1 000 persons Maa- ja metsätalous Agriculture and forestry 113 (2 %) Koko väestö Whole population 5 313 (100 %) Työlliset Employed 2 531 (48 %) Työvoima Labour force 2 703 (51 %) Metsäteollisuus Forest industries 59 (1,1 %) Muu teollinen toiminta ja rakentaminen Other manufacturing and construction 587 (11 %) Metsätalous Forestry 25 (0,5 %) Maatalous Agriculture 88 (2 %) Työvoimaan kuulumattomat ovat mm. opiskelijoita, asevelvollisuutta suorittavia, kotitaloustyötä tekeviä ja eläkeläisiä. Persons not in labour force include, for instance, students, conscripts, domestic workers and pensioners. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 7.1 Työvoima 2008 Figure 7.1 Labour force, 2008 7 Forest sector labour force 224 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 1 000 henkilöä – 1 000 persons 0 5 10 15 20 25 30 Henkilöt yhteensä Total 1 000 henkilöä – 1 000 persons 0 20 40 60 Työntekijät – Wage earners Toimihenkilöt Salaried employees Yrittäjät ja yrittäjäperheen jäsenet Self-employed and unpaid family workers 80 85 90 95 00 05 80 85 90 95 00 05 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 henkilötyövuotta – man-years Hakkuukoneen kuljettajat – Harvester operators Metsätraktorin kuljettajat – Forwarder drivers Metsurit hakkuutyössä – Forest workers in motor-manual felling Metsänhoitotyöt – Silvicultural work Puunkorjuu – Roundwood harvesting Henkilötyövuodet kaikkiaan Total of man-years in Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 7.2 Metsätalouden työlliset 1980–2008 Figure 7.2 Employed persons in forestry, 1980–2008 Metsänomistajien omatoimiset metsätyöt eivät sisälly kuvan tietoihin. The labour input of self-employed private forest owners is excluded. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Koneyrittäjien liitto; Metsäteho; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute; Trade Association of Finnish Forestry and Earth Moving Contractors; Metsäteho; Statistics Finland Kuva 7.3 Työpanos puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä 1996–2008 Figure 7.3 Labour input in roundwood harvesting and silvicultural work, 1996–2008 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 225 80 85 90 95 00 05 80 85 90 95 00 05 Henkilöt yhteensä Total 1 000 henkilöä – 1 000 persons 0 10 20 30 40 50 60 70 1 000 henkilöä – 1 000 persons 0 5 10 15 20 25 30 Sahateollisuus Sawmilling Puusepänteollisuus Carpentry industry Puulevyteollisuus Wood-based panels industries 80 85 90 95 00 05 80 85 90 95 00 05 Henkilöt yhteensä Total 1 000 henkilöä – 1 000 persons 0 10 20 30 40 50 60 70 1 000 henkilöä – 1 000 persons 0 10 20 30 40 50 Massan, paperin ja kartongin tuotanto Production of pulp, paper and paperboard Paperi- ja kartonkijalosteiden tuotanto Production of converted paper and paperboard products Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 7.5 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset 1980–2008 Figure 7.5 Employed persons in the pulp and paper industries, 1980–2008 Puusepänteollisuus sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. The carpentry industry includes, among other things, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 7.4 Puutuoteteollisuuden työlliset 1980–2008 Figure 7.4 Employed persons in the wood-products industries, 1980–2008 7 Forest sector labour force 226 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 95 00 05 08* 0 5 10 15 20 25 95 00 05 08* 0 5 10 15 20 25 €/t vuoden 2008 rahana €/h in 2008 monetary value €/t vuoden 2008 rahana €/h in 2008 monetary value Teollisuus keskimäärin Manufacturing, average Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Miehet – Male Naiset – Female Miehet – Male Naiset – Female Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 7.6 Metsäsektorin työttömyysaste 1980–2008 Figure 7.6 Unemployment rate in the forest sector, 1980–2008 * Ennakkotieto – Preliminary data Nimellisansiot on muunnettu kuluttajahintaindeksillä. – Nominal earnings are deflated using consumer price index. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 7.7 Metsäteollisuuden palkansaajien reaaliset tuntiansiot 1995–2008 Figure 7.7 Real average hourly earnings of employees in the forest industries, 1995–2008 80 85 90 95 00 05 08 Työttömyysaste, % – Unemployment rate, % 0 5 10 15 20 25 Metsäteollisuus – Forest industries Metsätalous – Forestry Kaikki toimialat – All industries 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 227 Nimellisansiot on muunnettu kuluttajahintaindeksllä. – Nominal earnings are deflated using consumer price index. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 7.8 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain 1980–2008 Figure 7.8 Index of real earnings (wage earners only) by branch of industry, 1980–2008 Tapaturmataajuus tarkoittaa toimialalla sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Accident frequency refers to the ratio of accidents and hours worked. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 7.9 Metsäsektorin palkansaajien työtapaturmataajuus 1996–2007 Figure 7.9 Accident frequency of employees in the forest sector, 1996–2007 80 85 90 95 00 05 08 1980 = 100 80 100 120 140 160 180 200 Metsäteollisuus – Forest industries Metsätalous – Forestry Kaikki toimialat keskimäärin – All industries, average Teollisuus keskimäärin – Manufacturing, average 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 tapaturmia miljoonaa työtuntia kohden – number of accidents per million hours worked 0 10 20 30 40 50 60 Metsätalous – Forestry Puutuoteteollisuus – Wood-products industries Rakentaminen – Construction Massa- ja paperiteollisuus – Pulp and paper industries Kaikki toimialat – All industries 7 Forest sector labour force 228 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 7.0 Metsäsektorin työvoima 2008 lyhyesti Labour force in the forest sector in brief, 2008 Pääryhmä Main category 1 000 henkilöä % työllisistä 1 000 persons % of total employed persons TYÖVOIMA – LABOUR FORCE Kaikki toimialat All industries 2 703 Metsäsektori Forest sector 89 Metsätalous Forestry 26 Metsäteollisuus Forest industries 62 TYÖLLISET – EMPLOYED PERSONS Kaikki toimialat All industries 2 531 100,0 Metsäsektori Forest sector 83 3,3 Metsätalous Forestry 25 1,0 Palkansaajat Employees 17 0,7 Työntekijät Wage earners 9 0,4 Toimihenkilöt Salaried employees 8 0,3 Yrittäjät ja yrittäjäperheen jäsenet Self-employed and unpaid family workers 8 0,3 Metsäteollisuus Forest industries, total 59 2,3 Puutuoteteollisuus Wood-products industries 31 1,2 Sahateollisuus Sawmilling 10 0,4 Puulevyteollisuus Wood-based panels industries 7 0,3 Puusepänteollisuus Carpentry industry 15 0,6 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 27 1,1 Massan, paperin ja kartongin tuotanto Production of pulp, paper and paperboard 23 0,9 Paperi- ja kartonkijalosteiden tuotanto Production of converted paper and paperboard products 4 0,2 Työttömyysaste, % TYÖTTÖMÄT – UNEMPLOYED PERSONS Unemployment rate, % Kaikki toimialat All industries 172 6,4 Metsäsektori Forest sector 5 5,6 Metsätalous Forestry 2 6,0 Metsäteollisuus Forest industries 3 5,4 Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 229 7.1 Työvoima 1980–2008 Total labour force, 1980–2008 Vuosi Työlliset – Employed persons Työttömät Työvoima Työllisyysaste Year Metsätalous Maatalous Teollinen Rakentaminen Palvelu- Kaikki toimialat Unemployed yhteensä Employment Forestry Agriculture toiminta Construction elinkeinot All industries persons Total labour rate Manufacturing Service force etc. industries 1 000 henkilöä – 1 000 persons % 1980 63 251 627 176 1 201 2 328 114 2 442 70,8 1981 55 250 636 185 1 221 2 353 121 2 474 71,1 1982 57 255 618 183 1 258 2 377 135 2 512 71,4 1983 56 246 606 183 1 295 2 390 138 2 528 71,5 1984 52 241 601 183 1 335 2 413 133 2 546 71,8 1985 52 227 598 178 1 378 2 437 129 2 566 72,2 1986 47 218 589 185 1 388 2 431 138 2 569 71,9 1987 45 206 569 184 1 417 2 423 130 2 554 71,8 1988 41 197 553 188 1 450 2 431 116 2 546 72,0 1989 41 189 563 197 1 512 2 507 80 2 588 74,3 1990 39 184 556 201 1 522 2 504 82 2 586 74,1 1991 33 177 505 176 1 481 2 375 169 2 544 70,0 1992 31 166 456 147 1 404 2 206 292 2 499 64,7 1993 29 154 426 122 1 334 2 071 405 2 476 60,6 1994 25 153 428 108 1 333 2 054 408 2 463 59,9 1995 28 141 457 115 1 351 2 099 382 2 481 61,1 1996 26 133 461 118 1 383 2 127 363 2 490 61,9 1997 23 130 463 130 1 417 2 169 314 2 484 62,9 1998 24 120 475 139 1 456 2 222 285 2 507 64,1 1999 23 121 488 149 1 509 2 296 261 2 557 66,0 2000 24 118 494 149 1 544 2 335 253 2 589 66,9 2001 23 112 497 145 1 583 2 367 238 2 605 67,7 2002 21 106 491 148 1 599 2 372 237 2 610 67,7 2003 22 99 470 151 1 616 2 365 235 2 600 67,3 2004 23 93 458 148 1 635 2 365 229 2 594 67,2 2005 22 91 460 159 1 664 2 401 220 2 621 68,0 2006 22 90 465 164 1 698 2 443 204 2 648 68,9 2007 24 87 466 174 1 735 2 492 183 2 675 69,9 2008 25 88 460 186 1 759 2 531 172 2 703 70,6 Aikasarjoissa on käytetty seuraavia toimialaluokituksia: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) ja TOL 2008 (2005–). Teolliseen toimintaan luetaan teollisuuden (TOL 2008: C) lisäksi sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (D) ja vesihuolto (E). Työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. The following industrial classifications were used in the time series: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) and TOL 2008 (2005–). In addition to manufacturing proper (TOL 2008: C), the following categories are included in “manufacturing etc.”: electricity, gas, steam and air conditioning supply (D), and water supply (E). The employment rate is calculated as the percentage of employed persons aged 15–64 among the population of the same age. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7 Forest sector labour force 230 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 7.2 Metsäsektorin työlliset 1980–2009 Employed persons in the forest sector, 1980–2009 Vuosi Työlliset – Employed persons Osuus kaikista työllisistä – Proportion of total employment Year Metsäsektori – Forest sector Kaikki toimialat Metsäsektori – Forest sector Metsä- Metsä- Yhteensä All industries, total Metsä- Metsä- Yhteensä talous teollisuus Total talous teollisuus Total Forestry Forest Forestry Forest industries industries 1 000 henkilöä – 1 000 persons % % % 1980 63 120 183 2 328 2,7 5,2 7,9 1981 55 118 173 2 353 2,3 5,0 7,4 1982 57 113 170 2 377 2,4 4,8 7,2 1983 56 109 165 2 390 2,3 4,6 6,9 1984 52 104 156 2 413 2,2 4,3 6,5 1985 52 97 150 2 437 2,2 4,0 6,1 1986 47 95 143 2 431 2,0 3,9 5,9 1987 45 92 137 2 423 1,9 3,8 5,6 1988 41 86 127 2 431 1,7 3,5 5,2 1989 41 92 133 2 507 1,6 3,7 5,3 1990 39 92 131 2 504 1,5 3,7 5,2 1991 33 83 116 2 375 1,4 3,5 4,9 1992 31 77 108 2 206 1,4 3,5 4,9 1993 29 74 102 2 071 1,4 3,6 4,9 1994 25 75 100 2 054 1,2 3,6 4,9 1995 28 74 103 2 099 1,4 3,5 4,9 1996 26 73 99 2 127 1,2 3,4 4,7 1997 23 72 95 2 169 1,1 3,3 4,4 1998 24 72 96 2 222 1,1 3,2 4,3 1999 23 72 95 2 296 1,0 3,1 4,1 2000 24 72 96 2 335 1,0 3,1 4,1 2001 23 71 94 2 367 1,0 3,0 4,0 2002 21 71 92 2 372 0,9 3,0 3,9 2003 22 68 89 2 365 0,9 2,9 3,8 2004 23 65 88 2 365 1,0 2,8 3,7 2005 22 70 92 2 401 0,9 2,9 3,8 2006 22 68 90 2 443 0,9 2,8 3,7 2007 24 63 87 2 492 1,0 2,5 3,5 2008 25 59 83 2 531 1,0 2,3 3,3 2009 / 1–9 23 47 71 2 474 0,9 1,9 2,8 Muutos ed. vuodesta, % -6 -22 -18 -3 . . . Change from prev. year, % Aikasarjoissa on käytetty seuraavia toimialaluokituksia: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) ja TOL 2008 (2005–). The following industrial classifications were used in the time series: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) and TOL 2008 (2005–). Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 231 7.3 Metsäsektorin (ml. huonekaluteollisuus) työlliset metsäkeskuksittain 1990–2008 Employed persons in the forest sector (incl. furniture industry) by forestry centre, 1990–2008 Metsäkeskus 1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Forestry centre Työlliset, 1 000 henkilöä – Employed persons, 1 000 persons Koko maa 145 114 110 107 111 109 110 109 107 104 100 102 101 98 96 Whole country 1 Rannikko 11 6 7 7 8 9 9 8 10 7 6 8 9 8 6 Etelärannikko 6 3 4 4 4 5 5 5 6 4 3 4 5 4 4 Pohjanmaa 4 4 4 3 4 4 4 4 4 3 3 4 4 4 2 2 Lounais-Suomi 13 9 9 10 9 9 10 9 8 9 7 8 8 7 8 3 Häme-Uusimaa 21 16 15 13 16 15 13 15 16 16 15 15 13 13 13 4 Kaakkois-Suomi 23 19 18 16 17 17 17 18 18 16 16 16 15 15 13 5 Pirkanmaa 13 12 12 12 13 11 11 11 10 10 11 10 9 11 9 6 Etelä-Savo 8 7 6 7 6 6 6 7 7 6 5 6 6 6 5 7 Etelä-Pohjanmaa 8 7 6 7 6 6 8 7 6 7 6 6 6 5 6 8 Keski-Suomi 12 10 10 10 11 10 10 10 9 9 9 8 9 9 9 9 Pohjois-Savo 9 7 7 7 7 6 5 5 6 6 6 6 7 7 7 10 Pohjois-Karjala 7 5 5 6 5 4 5 6 5 5 3 5 5 5 5 11 Kainuu 4 4 3 3 3 3 3 3 2 3 4 3 3 3 3 12 Pohjois-Pohjanmaa 8 7 7 5 5 7 7 6 6 6 7 8 7 8 9 13 Lappi 10 6 5 6 5 6 5 5 5 4 4 4 4 3 4 Osuus alueen työllisistä, % – Proportion of total regional employment, % Koko maa 5,8 5,4 5,2 4,9 5,0 4,7 4,7 4,6 4,5 4,4 4,2 4,3 4,1 3,9 3,8 Whole country 1 Rannikko 1,6 1,1 1,2 1,1 1,2 1,4 1,4 1,2 1,4 1,1 0,9 1,1 1,2 1,0 0,8 Etelärannikko 1,1 0,6 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,8 0,9 0,7 0,6 0,7 0,7 0,6 0,5 Pohjanmaa 4,6 4,7 4,7 3,7 4,6 5,2 4,9 4,2 5,0 3,7 3,3 4,3 4,5 4,0 2,6 2 Lounais-Suomi 4,0 3,3 3,1 3,4 3,2 3,0 3,2 2,9 2,7 2,8 2,4 2,5 2,5 2,1 2,6 3 Häme-Uusimaa 6,5 6,0 5,6 4,9 5,7 5,0 4,5 5,1 5,1 5,0 5,0 4,8 4,2 3,9 3,9 4 Kaakkois-Suomi 14,1 14,2 13,4 12,1 12,6 12,5 12,8 13,0 13,3 12,0 12,0 11,8 11,1 10,6 9,1 5 Pirkanmaa 5,9 6,7 6,8 6,4 6,5 5,5 5,3 5,3 4,9 5,1 5,0 4,7 4,2 4,6 3,9 6 Etelä-Savo 9,0 9,8 9,4 10,5 8,7 9,1 9,2 10,2 10,3 9,0 8,0 9,6 9,5 8,5 7,6 7 Etelä-Pohjanmaa 6,8 6,5 6,1 6,4 6,1 6,2 7,2 6,8 5,7 6,5 5,4 5,8 5,1 4,9 5,1 8 Keski-Suomi 10,2 10,2 10,5 9,9 10,3 9,6 9,3 8,6 8,1 8,0 8,3 7,1 7,4 7,6 7,5 9 Pohjois-Savo 7,4 7,2 7,1 7,0 6,8 6,0 5,2 5,0 5,5 6,1 6,3 5,6 6,5 6,7 6,9 10 Pohjois-Karjala 9,1 8,1 7,7 8,8 7,9 6,6 8,0 8,4 7,8 7,1 5,4 6,7 6,9 7,3 7,3 11 Kainuu 9,5 10,5 9,5 9,1 10,0 8,4 9,1 7,7 7,1 9,2 11,3 10,2 7,8 8,6 8,3 12 Pohjois-Pohjanmaa 5,0 5,3 4,7 3,2 3,7 4,5 4,4 3,9 3,6 3,7 4,2 4,7 4,4 4,6 5,0 13 Lappi 10,2 8,5 7,2 8,5 7,2 7,9 6,6 6,4 6,5 5,8 5,9 5,4 5,8 4,6 5,6 Aikasarjoissa on käytetty seuraavia toimialaluokituksia: TOL 2002 (1990–2004) ja TOL 2008 (2005–). Metsäsektori on alueellisten tietojen luotettavuuden varmistamiseksi määritelty tässä taulukossa laajemmin kuin luvun muissa taulukoissa. Metsäsektoriin on tässä lisätty myös huonekaluteollisuus (TOL 2008: 31), jossa työllisten määrä oli 13 000 vuonna 2008. The following industrial classifications were used in the time series: TOL 2002 (1990–2004) and TOL 2008 (2005–). A wider concept of the “forest sector”, including also the manufacture of furniture (TOL 2008: 31) was introduced in this table to guarantee the quality of regional data. In 2008, the furniture industry employed 13 000 persons. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7 Forest sector labour force 232 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 7.4 Metsäsektorin työlliset sukupuolen mukaan 1984–2008 Employed persons in the forest sector by gender, 1984–2008 Vuosi Metsäsektori – Forest sector Kaikki toimialat – All industries Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Male Female Total Male Female Total Male Female Total Male Female Total 1 000 henkilöä – 1 000 persons 1984 48 4 52 41 12 53 39 13 51 1 262 1 152 2 413 1985 49 4 52 36 12 47 38 12 50 1 264 1 173 2 437 1986 44 3 47 34 12 45 38 13 50 1 263 1 167 2 431 1987 42 3 45 33 10 43 35 13 49 1 260 1 163 2 423 1988 38 3 41 32 8 41 32 13 45 1 264 1 166 2 431 1989 38 3 41 37 9 47 34 12 46 1 311 1 196 2 507 1990 36 3 39 35 10 45 36 12 47 1 308 1 196 2 504 1991 30 3 33 29 8 37 36 11 47 1 224 1 151 2 375 1992 29 3 31 24 7 32 34 11 45 1 130 1 077 2 206 1993 26 3 29 22 7 29 33 12 45 1 063 1 008 2 071 1994 23 2 25 26 5 31 33 10 44 1 059 995 2 054 1995 26 3 28 26 6 32 32 10 42 1 096 1 003 2 099 1996 24 3 26 25 6 31 33 10 42 1 116 1 011 2 127 1997 20 3 23 26 7 33 30 9 40 1 142 1 027 2 169 1998 21 3 24 26 5 31 31 10 41 1 174 1 048 2 222 1999 20 3 23 26 6 32 30 10 40 1 206 1 090 2 296 2000 21 3 24 27 7 34 27 10 38 1 228 1 108 2 335 2001 21 2 23 27 7 34 27 11 37 1 240 1 127 2 367 2002 19 2 21 26 6 32 29 11 40 1 229 1 144 2 372 2003 20 2 22 25 6 31 28 8 36 1 227 1 137 2 365 2004 20 3 23 24 6 31 28 6 34 1 229 1 136 2 365 2005 20 2 22 27 7 34 28 8 36 1 243 1 158 2 401 2006 20 2 22 27 7 33 26 8 35 1 266 1 178 2 443 2007 21 3 24 27 5 32 23 8 31 1 289 1 202 2 492 2008 22 3 25 27 5 31 21 6 27 1 315 1 216 2 531 Aikasarjoissa on käytetty seuraavia toimialaluokituksia: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) ja TOL 2008 (2005–). The following industrial classifications were used in the time series: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) and TOL 2008 (2005–). Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 233 7.5 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan 1980–2009 Employed persons in forestry by employment status, 1980–2009 Vuosi Palkansaajat – Employees Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä perheenjäsenet Total Wage earners Salaried Total Self-employed and employees unpaid family workers 1 000 henkilöä – 1 000 persons 1980 26 9 35 28 63 1981 24 9 33 21 55 1982 28 9 37 19 57 1983 27 9 36 20 56 1984 25 10 34 17 52 1985 24 9 33 20 52 1986 21 9 30 17 47 1987 20 9 29 16 45 1988 20 8 27 14 41 1989 19 5 24 17 41 1990 15 7 23 16 39 1991 14 8 22 11 33 1992 12 8 19 12 31 1993 10 7 17 11 29 1994 11 5 16 9 25 1995 13 6 19 9 28 1996 10 7 17 9 26 1997 10 7 17 6 23 1998 10 7 17 7 24 1999 10 7 17 6 23 2000 10 7 17 7 24 2001 10 6 16 8 23 2002 8 6 14 7 21 2003 9 6 15 7 22 2004 9 7 16 7 23 2005 8 7 15 7 22 2006 7 7 14 8 22 2007 9 7 16 8 24 2008 9 8 17 8 25 2009 / 1–9 9 7 15 8 23 Muutos ed. vuodesta, % -7 -16 -11 4 -6 Change from prev. year, % Aikasarjoissa on käytetty seuraavia toimialaluokituksia: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) ja TOL 2008 (2005–). The following industrial classifications were used in the time series: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) and TOL 2008 (2005–). Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7 Forest sector labour force 234 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 7.6 Tehdyt työpäivät metsäsektorilla 1980–2008 Days actually worked in the forest sector, 1980–2008 Vuosi Metsäsektori – Forest sector Kaikki toimialat Year Metsätalous – Forestry Metsäteollisuus – Forest industries Kaikkiaan All industries Yhteensä josta oman Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Yhteensä Grand Total työn panos Wood-products Pulp and paper industries Total total of which industries self-employed 1 000 työpäiviä – 1 000 working days 1980 13 423 4 798 .. .. .. .. 514 798 1981 11 701 3 599 .. .. .. .. 515 605 1982 11 223 2 699 .. .. .. .. 512 793 1983 13 371 5 379 .. .. .. .. 545 040 1984 12 279 4 491 .. .. .. .. 548 963 1985 12 334 5 270 .. .. .. .. 551 204 1986 10 926 4 405 .. .. .. .. 535 578 1987 10 233 4 095 .. .. .. .. 538 896 1988 9 367 3 447 .. .. .. .. 544 884 1989 9 531 4 192 10 348 9 441 19 789 29 320 554 553 1990 8 838 4 037 9 306 9 546 18 852 27 690 543 539 1991 7 007 2 451 7 713 9 469 17 182 24 189 514 337 1992 6 926 2 788 6 893 9 343 16 236 23 162 484 926 1993 6 474 2 767 6 404 9 445 15 849 22 323 447 954 1994 5 775 2 243 7 018 9 136 16 154 21 929 452 744 1995 6 335 2 219 7 019 8 953 15 972 22 307 457 214 1996 5 936 2 371 6 739 8 712 15 450 21 386 469 270 1997 4 925 1 373 7 231 8 345 15 576 20 501 475 597 1998 5 244 1 654 6 885 8 461 15 347 20 591 481 271 1999 5 186 1 395 7 106 8 165 15 271 20 457 497 909 2000 5 083 1 487 7 504 7 485 14 989 20 072 492 988 2001 4 788 1 587 7 133 7 425 14 559 19 347 492 984 2002 4 608 1 577 6 595 7 811 14 406 19 014 491 893 2003 4 607 1 481 6 391 7 267 13 660 18 267 487 020 2004 5 010 1 559 6 692 6 976 13 668 18 678 493 247 2005 4 840 1 545 7 186 6 873 14 059 18 899 494 650 2006 4 649 1 573 7 175 7 011 14 186 18 835 501 947 2007 4 957 1 694 6 787 6 142 12 928 17 885 509 444 2008 5 248 1 533 6 517 5 464 11 980 17 228 523 751 Aikasarjoissa on käytetty seuraavia toimialaluokituksia: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) ja TOL 2008 (2005–). Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka menetelmää on muutettu vuosina 1983, 1997–98 ja 2000. Työpäivätietoja ei ole muutosten jälkeen korjattu, joten kunkin jakson alkuperäisillä menetelmillä lasketut tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. The following industrial classifications were used in the time series: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) and TOL 2008 (2005–). The figures are based on labour force surveys, the methods of which were changed in 1983, 1997–98 and 2000. The data concerning working days have not been revised to be fully comparable. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 235 7.7 Metsäteollisuuden työlliset 1980–2009 Employed persons in the forest industries, 1980–2009 Vuosi Metsäteollisuus – Forest industries Metsäteollisuus Year Puutuoteteollisuus – Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus – Pulp and paper industries kaikkiaan Saha- Puulevy- Puusepän- Yhteensä Massan, paperin ja Paperi- ja kartonki- Yhteensä Forest teollisuus teollisuus teollisuus Total kartongin tuotanto jalosteiden tuotanto Total industries, Sawmilling Wood-based Carpentry Production of Production of converted total panels industry pulp, paper and paper and paperboard industries paperboard products 1 000 henkilöä – 1 000 persons 1980 20 14 27 61 49 10 59 120 1981 19 13 27 59 49 10 59 118 1982 18 12 24 54 49 10 59 113 1983 17 11 28 57 43 9 52 109 1984 16 11 26 53 42 9 51 104 1985 16 11 21 47 40 10 50 97 1986 14 10 21 45 40 10 50 95 1987 13 10 20 43 40 9 49 92 1988 12 11 18 41 37 8 45 86 1989 12 11 24 47 39 7 46 92 1990 12 11 22 45 40 7 47 92 1991 10 8 19 37 40 7 47 83 1992 11 7 14 32 39 6 45 77 1993 12 7 10 29 39 6 45 74 1994 13 7 11 31 38 6 44 75 1995 13 7 12 32 35 7 42 74 1996 11 7 13 31 35 7 42 73 1997 12 6 15 33 33 7 40 72 1998 12 6 13 31 34 7 41 72 1999 12 6 14 32 33 7 40 72 2000 12 7 15 34 32 6 38 72 2001 10 8 15 34 32 5 37 71 2002 11 8 13 32 35 5 40 71 2003 11 7 14 31 32 5 36 68 2004 9 6 15 31 30 5 34 65 2005 10 6 17 34 31 5 36 70 2006 11 6 17 33 30 4 35 68 2007 9 7 17 32 27 4 31 63 2008 10 7 15 31 23 4 27 59 2009 / 1–9 8 5 13 26 18 3 22 47 Muutos ed. vuodesta, % -24 -30 -16 -21 -23 -25 -23 -22 Change from prev. year, % Aikasarjoissa on käytetty seuraavia toimialaluokituksia: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) ja TOL 2008 (2005–). Puusepänteollisuuteen kuuluu mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistus. The following industrial classifications were used in the time series: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) and TOL 2008 (2005–). The carpentry industry includes, among other things, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7 Forest sector labour force 236 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi Työttömät – Unemployed persons Työttömyysaste – Unemployment rate Year Metsäsektori – Forest sector Kaikki Metsäsektori – Forest sector Kaikki Metsä- Metsä- Yhteensä toimialat Metsä- Metsä- Keskimäärin toimialat talous teollisuus Total All talous teollisuus Average All Forestry Forest industries Forestry Forest industries industries industries 1 000 henkilöä – 1 000 persons % % % % 1980 4 5 9 114 6,0 2,8 3,6 4,7 1981 4 7 11 121 6,7 3,9 4,6 4,9 1982 6 8 14 135 9,4 4,5 5,8 5,4 1983 8 12 20 138 12,5 6,8 8,3 5,5 1984 8 12 20 133 12,8 6,8 8,3 5,2 1985 7 11 18 129 12,5 6,5 8,1 5,0 1986 9 13 22 138 16,5 7,7 9,9 5,4 1987 6 7 13 130 12,2 4,2 6,1 5,1 1988 5 5 10 116 11,7 3,4 5,3 4,5 1989 2 2 4 80 5,2 2,1 3,1 3,1 1990 2 2 4 82 5,0 1,9 2,8 3,2 1991 4 5 9 169 10,4 5,9 7,2 6,6 1992 6 8 14 292 17,2 9,0 11,6 11,7 1993 8 8 16 405 21,9 9,7 13,4 16,3 1994 8 8 16 408 24,7 9,8 14,1 16,6 1995 7 8 15 382 18,6 9,8 12,4 15,4 1996 6 8 14 363 18,6 9,7 12,3 14,6 1997 5 5 10 314 18,3 6,2 9,4 12,7 1998 4 5 9 285 15,3 6,4 8,8 11,4 1999 4 4 8 261 14,7 5,8 8,1 10,2 2000 3 4 7 253 11,1 4,8 6,5 9,8 2001 2 4 7 238 9,4 5,5 6,5 9,1 2002 3 4 7 237 10,5 5,7 6,7 9,1 2003 3 4 7 235 10,4 5,6 6,8 9,0 2004 1 3 4 229 5,6 4,3 4,7 8,8 2005 2 4 6 220 7,5 5,7 6,1 8,4 2006 2 4 6 204 6,7 5,8 6,1 7,7 2007 2 4 5 183 6,7 5,3 5,7 6,9 2008 2 3 5 172 6,0 5,4 5,6 6,4 2009 / 1–9 2 5 6 223 6,0 8,9 8,0 8,3 Muutos ed. vuodesta, % 0 44 30 26 . . . . Change from prev. year, % Aikasarjoissa on käytetty seuraavia toimialaluokituksia: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) ja TOL 2008 (2005–). Graafinen teollisuus sisältyy metsäteollisuuden lukuihin vuosina 1980–89. Työttömyysaste lasketaan työttömien prosenttiosuutena työvoimasta. Työttömän toimiala määräytyy hänen työttömyyttä edeltäneen työpaikkansa mukaan. The following industrial classifications were used in the time series: TOL 1988 (–1988), TOL 2002 (1989–2004) and TOL 2008 (2005–). The labour force in printing and publishing is included in the figures of the forest industries during 1980–89. The unemployment rate is the ratio of the unemployed to all persons in the labour force. An unemployed person’s status is determined according to the situation prevailing before unemployment. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7.8 Metsäsektorin työttömyys 1980–2009 Unemployed persons in the forest sector, 1980–2009 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 237 7.9 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset tuntiansiot 1994–2009 Average hourly earnings of forestry workers, 1994–2009 Vuosi Moottorisahahakkuu Metsänhoitotyöt Muut metsätyöt Koneellinen puunkorjuu Year Motor-manual felling Silvicultural work Other forestry work Mechanised harvesting of roundwood 2. vuosi- 4. vuosi- 2. vuosi- 4. vuosi- 2. vuosi- 4. vuosi- Koneellinen Lähikuljetus neljännes neljännes neljännes neljännes neljännes neljännes hakkuu Forest haulage 2nd quarter 4th quarter 2nd quarter 4th quarter 2nd quarter 4th quarter Mechanised felling €/tunti – €/hour €/tunti – €/hour 1994 8,64 8,45 6,87 7,06 6,77 6,28 .. .. 1995 9,15 9,23 7,51 7,51 6,61 6,75 .. .. 1996 9,46 9,23 7,65 7,62 7,26 7,21 .. .. 1997 9,95 9,29 7,73 7,95 7,37 7,40 .. .. 1998 9,75 9,47 7,92 7,89 7,66 7,63 .. .. 1999 9,76 9,48 8,03 8,14 7,58 7,89 8,90 8,20 2000 9,86 9,63 8,23 8,60 8,25 8,51 9,40 8,70 2001 10,10 10,09 8,82 8,72 7,82 8,15 9,70 9,00 2002 10,55 10,51 9,16 9,15 8,42 8,72 9,69 9,27 2003 11,12 11,21 9,94 9,57 9,15 9,61 10,14 9,29 2004 11,76 11,53 10,21 9,79 9,71 9,89 10,35 9,68 2005 12,05 11,95 10,99 10,22 10,15 10,23 10,70 10,13 2006 11,73 11,98 10,71 10,41 10,59 10,35 11,00 10,37 2007 12,06 12,84 10,88 10,84 10,51 10,56 12,00 11,01 2008 11,26 11,66 11,56 11,42 11,30 11,34 13,02 11,53 2009 12,63 12,43 12,38 Tiedonkeruu- ja sisältömuutosten takia 4. neljänneksestä 2003 lähtien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien kanssa. Moottorisahahakkuussa päivät on muutettu tunneiksi kertoimella 8 vuoden 2008 neljännestä neljänneksestä alkaen. Sitä ennen käytettiin kerrointa 7 ja vuoden 2008 toisen neljänneksen aineiston osalta kerrointa 7,66. Tietoihin tuntiansioista ei sisälly työvälineen osuutta moottorisahahakkuussa, metsänhoitotöissä eikä muissa metsätöissä. Koneellisessa puunkorjuussa tiedot ovat marraskuun mediaanipalkkoja (Koneyrittäjien liitto). Due to revisions in the statistics, starting from the 4th quarter of 2003, the data are not fully comparable with earlier years. In motor-manual felling, as of the fourth quarter 2008 working days were converted into hours by a factor of 8. Prior to that, the conversion factor of 7 was applied, and with reference to the second quarter of 2008, a conversion factor of 7.66 was used. Data on hourly earnings exclude tool costs in motor-manual felling, silvicultural works and other forestry work. In mechanised harvesting of roundwood, the figures represent median earnings in November. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Koneyrittäjien liitto – Sources: OSF: Statistics Finland; Trade Association of Finnish Forestry and Earth Moving Contractors 7 Forest sector labour force 238 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 7.1 0 Me ts ät eo llis uu de n pa lka ns aa jie n (ty ön te kij ät ja to im ih en kil öt ) k es kim ää rä ise t t un tia ns io t 1 99 5– 20 08 Av er ag e ho ur ly ea rn ing s o f e m plo ye es in th e fo re st ind us tri es , 1 99 5– 20 08 Vu os i Me tsä teo llis uu s – F or es t in du str ies Te oll isu us ke sk im ää rin Ka ikk i to im ial at Ye ar Pu utu ote teo llis uu s – W oo d- pr od uc ts ind us tri es Ma ss a- ja pa pe rite oll isu us – Pu lp an d pa pe r i nd us tri es M an uf ac tu rin g, a ve ra ge Al l in du str ies Mi eh et Na ise t Ke sk im ./y ht. Mi eh et Na ise t Ke sk im ./y ht. Mi eh et Na ise t Ke sk im ./y ht. Mi eh et Na ise t Ke sk im ./y ht. M ale Fe m ale Av er ag e/ to ta l M ale Fe m ale Av er ag e/ to ta l M ale Fe m ale Av er ag e/ to ta l M ale Fe m ale Av er ag e/ to ta l Tu nt ian sio t, €/t un ti – H ou rly ea rn in gs , € /h ou r 19 95 9,3 6 8,6 6 9,2 0 12 ,74 9,9 5 12 ,10 11 ,30 9,0 5 10 ,60 11 ,57 9,3 2 10 ,45 19 96 9,7 2 8,9 1 9,5 4 13 ,26 10 ,52 12 ,64 11 ,81 9,5 2 11 ,08 12 ,10 9,8 3 10 ,96 19 97 10 ,02 9,0 9 9,8 1 13 ,48 10 ,66 12 ,82 12 ,05 9,6 9 11 ,31 12 ,27 9,8 8 11 ,08 19 98 10 ,36 9,3 3 10 ,12 14 ,05 11 ,21 13 ,39 12 ,45 10 ,10 11 ,71 12 ,69 10 ,22 11 ,46 19 99 10 ,66 9,5 0 10 ,39 14 ,70 11 ,80 14 ,05 12 ,85 10 ,55 12 ,15 13 ,07 10 ,57 11 ,85 20 00 10 ,88 10 ,20 10 ,73 15 ,43 12 ,47 14 ,76 13 ,46 11 ,10 12 ,74 13 ,80 11 ,07 12 ,45 20 01 11 ,82 11 ,00 11 ,65 16 ,84 13 ,51 16 ,08 14 ,43 11 ,96 13 ,69 14 ,51 11 ,48 12 ,99 20 02 12 ,13 11 ,30 11 ,96 17 ,13 13 ,82 16 ,40 14 ,82 12 ,35 14 ,09 14 ,90 11 ,86 13 ,38 20 03 12 ,57 11 ,77 12 ,40 17 ,68 14 ,25 16 ,87 15 ,31 12 ,95 14 ,63 15 ,44 12 ,35 13 ,88 20 04 13 ,07 12 ,59 12 ,97 18 ,11 14 ,71 17 ,32 15 ,93 13 ,49 15 ,23 15 ,98 12 ,80 14 ,38 20 05 13 ,67 12 ,65 13 ,47 19 ,08 15 ,47 18 ,22 16 ,45 13 ,86 15 ,69 16 ,60 13 ,28 14 ,92 20 06 14 ,12 13 ,17 13 ,94 19 ,83 15 ,55 19 ,04 17 ,36 14 ,75 16 ,61 17 ,31 13 ,91 15 ,53 20 07 14 ,42 13 ,58 14 ,26 20 ,58 17 ,19 19 ,82 18 ,15 15 ,47 17 ,39 17 ,94 14 ,46 16 ,11 20 08 * 15 ,38 14 ,24 15 ,13 20 ,87 17 ,93 20 ,24 18 ,91 16 ,09 18 ,11 18 ,86 15 ,20 16 ,91 Pa lka ns aa jie n lu ku m ää rä , 1 00 0 h en kil öä – Nu m be r o f e m pl oy ee s, 1 0 00 p er so ns 19 95 18 ,1 5,3 23 ,4 31 ,6 9,3 40 ,9 23 7,6 10 8,2 34 5,8 64 5,3 64 2,8 1 2 88 ,1 19 96 18 ,8 5,3 24 ,2 31 ,3 9,2 40 ,5 23 6,2 10 9,1 34 5,4 64 3,4 64 7,9 1 2 91 ,3 19 97 19 ,5 5,6 25 ,1 31 ,1 9,5 40 ,6 24 8,1 11 5,3 36 3,4 67 1,9 67 1,1 1 3 42 ,9 19 98 22 ,1 6,8 28 ,9 31 ,5 9,5 41 ,0 26 2,2 12 0,1 38 2,3 70 6,0 69 4,3 1 4 00 ,3 19 99 21 ,9 6,6 28 ,5 30 ,8 8,9 39 ,7 26 4,2 11 6,1 38 0,3 72 2,4 68 9,7 1 4 12 ,1 20 00 18 ,1 4,9 23 ,1 29 ,7 8,7 38 ,3 25 5,5 11 1,9 36 7,5 74 2,7 72 9,6 1 4 72 ,3 20 01 18 ,5 4,8 23 ,3 30 ,7 9,0 39 ,8 25 8,9 11 0,4 36 9,2 75 0,8 75 6,6 1 5 07 ,4 20 02 18 ,6 4,8 23 ,4 32 ,6 9,3 41 ,8 26 8,4 11 2,6 38 0,9 76 7,9 75 9,3 1 5 27 ,2 20 03 21 ,3 5,4 26 ,7 27 ,0 8,4 35 ,4 25 4,2 10 3,2 35 7,5 74 6,9 76 3,3 1 5 10 ,2 20 04 18 ,7 4,6 23 ,3 26 ,5 8,1 34 ,6 25 4,0 10 3,0 35 7,0 75 3,4 76 8,8 1 5 22 ,2 20 05 17 ,3 4,3 21 ,6 24 ,5 7,6 32 ,2 27 5,8 11 4,8 39 0,6 77 2,3 79 1,3 1 5 63 ,6 20 06 15 ,0 3,7 18 ,7 22 ,0 6,5 28 ,5 23 5,4 95 ,3 33 0,7 76 2,3 83 9,4 1 6 01 ,7 20 07 17 ,4 4,2 21 ,6 19 ,6 5,7 25 ,4 22 9,7 90 ,8 32 0,6 76 3,5 85 0,2 1 6 13 ,7 20 08 * 14 ,6 4,1 18 ,7 18 ,9 5,2 24 ,2 21 0,4 83 ,7 29 4,1 76 9,9 87 6,0 1 6 45 ,9 * En na kk oti eto (m ar ra sk uu 20 09 ) – P re lim ina ry d at a (N ov em be r 2 00 9) Tie do t p er us tuv at Til as tok es ku ks en pa lkk ar ak en ne tila sto on ja ko sk ev at ku nk in vu od en 4. ne ljä nn es tä. K äy tet yt toi mi ala luo kit uk se t: T OL 20 02 (1 99 5– 20 07 ) ja T OL 20 08 (2 00 8) . Th e da ta a re b as ed o n th e st ru ct ur e of e ar ni ng s st at ist ics , c om pi le d by S ta tis tic s Fi nl an d. T he d at a re fe r t o th e fo ur th q ua rte r o f e ac h ye ar . T he in du st ria l c la ss ific at io ns a pp lie d: T O L 20 02 (1 99 5– 20 07 ) a nd T O L 20 08 (2 00 8) . Lä hd e: SV T: Til as tok es ku s – S ou rc e: O SF : S ta tis tic s F inl an d 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 239 7.11 Palkansaajien reaaliansioindeksi metsäsektorilla 1980–2009 Index of real earnings in the forest sector, 1980–2009 Vuosi Metsätalous Metsäteollisuuden työntekijät Teollisuus keskimäärin Kaikki toimialat Year Forestry Wage earners in the forest industries Manufacturing, average All industries Työn- Toimi- Keski- Puutuote- Massa- ja Keski- Työn- Työn- Toimi- Keski- tekijät henkilöt määrin teollisuus paperiteollisuus määrin tekijät tekijät henkilöt määrin Wage Salaried Average Wood-products Pulp and paper Average Wage Wage Salaried Average earners employees industries industries earners earners employees 1980 = 100 1980 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 1981 96,6 101,5 98,2 100,1 101,6 101,1 100,9 100,6 100,5 100,5 1982 95,6 103,2 98,1 99,9 103,3 102,2 102,5 101,8 102,0 101,9 1983 94,2 103,9 97,4 101,2 104,8 103,6 103,9 103,0 104,1 103,7 1984 94,3 104,5 97,6 103,4 108,9 107,1 105,9 105,3 106,5 106,1 1985 93,2 105,4 97,2 104,1 112,6 109,4 107,7 107,8 109,1 108,6 1986 94,3 108,5 99,0 107,5 114,8 112,1 110,4 110,3 113,2 112,2 1987 95,5 111,6 100,8 110,6 117,7 115,1 113,7 114,0 116,8 115,8 1988 99,1 115,5 104,5 113,4 119,8 117,4 117,3 118,3 121,3 120,3 1989 102,7 117,6 107,8 117,4 119,9 119,0 120,0 121,4 123,7 122,9 1990 105,7 123,9 111,6 121,6 123,0 122,6 124,1 125,8 127,0 126,4 1991 107,6 125,8 113,5 124,1 127,0 126,1 126,8 128,4 129,7 129,1 1992 105,6 125,4 111,9 124,3 127,5 126,6 126,6 127,0 129,1 128,3 1993 109,4 124,3 114,1 124,4 124,7 124,1 125,7 126,3 128,5 127,7 1994 112,4 125,7 116,6 129,4 128,8 129,0 130,0 126,3 128,5 127,7 1995 118,7 131,5 122,7 137,2 137,3 137,3 138,4 131,6 132,9 132,4 1996 120,2 136,3 125,3 141,6 143,1 142,5 143,1 135,9 137,4 136,8 1997 119,6 137,1 125,1 144,6 146,4 145,8 145,2 136,9 138,7 138,0 1998 117,0 141,2 125,9 147,9 151,0 149,9 147,9 139,3 141,5 140,8 1999 115,3 144,4 127,3 149,9 152,0 151,2 150,6 141,8 143,5 142,9 2000 116,0 144,9 127,9 151,5 153,4 152,6 151,7 142,9 144,3 143,7 2001 116,3 147,3 128,8 157,9 162,3 160,8 156,0 148,6 147,8 147,4 2002 119,2 148,9 130,6 159,3 164,0 162,1 159,2 148,6 150,1 149,5 2003 122,6 153,4 134,6 163,2 168,8 166,6 163,7 152,8 154,9 154,1 2004 125,5 158,3 138,2 167,3 174,6 171,7 168,6 157,2 160,7 159,7 2005 128,5 163,6 142,6 171,8 177,1 175,0 172,2 160,8 166,0 164,6 2006 129,8 162,4 142,3 174,8 180,9 178,5 174,0 162,7 168,1 166,6 2007 129,2 163,9 143,6 174,1 180,9 178,2 176,4 164,8 169,2 167,9 2008 131,4 169,1 146,9 178,9 181,6 180,4 176,1 165,7 172,1 170,3 2009 Vuosineljännes – Quarter I * 135,3 171,9 150,1 179,6 183,7 182,0 179,7 170,0 175,7 174,0 II * 142,0 174,0 153,7 179,2 187,3 184,1 181,1 172,2 177,6 176,0 III * 145,7 174,8 155,5 181,6 188,2 185,6 182,5 173,3 179,6 177,9 * Ennakkotieto – Preliminary data Nimellispalkkojen kehitys on muutettu reaalista ansiokehitystä kuvaavaksi kuluttajahintaindeksillä deflatoimalla. The development in real earnings is measured by using the consumer price index as the deflator. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7 Forest sector labour force 240 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 7.12 Metsäteollisuuden työtaistelut 1980–2009 Labour disputes in the forest industries, 1980–2009 Vuosi Metsäteollisuus – Forest industries Kaikki toimialat Year Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Yhteensä All industries Wood-products industries Pulp and paper industries Total Työtaisteluiden Osalliset Menetetyt Työtaisteluiden Osalliset Menetetyt Työtaisteluiden lukumäärä lukumäärä palkansaajat työpäivät lukumäärä palkansaajat työpäivät Number of labour disputes Number of Workers Working Number of Workers Working labour disputes involved days lost labour disputes involved days lost 1980 151 15 940 36 015 212 36 860 107 126 363 2 238 1981 45 8 570 9 739 162 25 740 33 889 207 1 612 1982 56 6 370 4 441 115 17 440 14 211 171 1 240 1983 28 3 470 3 071 179 20 660 22 250 207 1 940 1984 37 23 300 11 825 124 21 130 17 670 161 1 710 1985 36 19 920 19 451 90 35 220 38 993 126 848 1986 22 9 250 14 103 81 32 740 53 135 103 1 225 1987 27 1 535 1 787 115 10 577 11 997 142 802 1988 38 2 183 2 446 144 15 596 21 094 182 1 353 1989 13 598 1 374 90 5 781 6 140 103 629 1990 19 949 873 57 5 354 6 621 76 455 1991 9 572 518 23 20 850 15 493 32 284 1992 3 4 971 3 377 30 10 527 25 417 33 168 1993 9 390 545 14 6 360 6 255 23 126 1994 1 21 10 50 11 923 12 815 51 171 1995 4 136 204 18 4 869 3 838 22 112 1996 1 50 100 7 562 957 8 94 1997 3 114 269 21 6 157 7 005 24 91 1998 - - - 1 80 - 1 98 1999 - - - 4 393 490 4 65 2000 - - - 2 39 300 137 963 2 96 2001 2 78 78 3 1 746 989 5 84 2002 - - - 5 500 369 5 76 2003 1 100 79 13 19 120 17 685 14 112 2004 - - - 13 9 763 8 958 13 84 2005 - - - 208 79 022 636 571 208 365 2006 - - - 9 23 155 38 844 9 97 2007 - - - 6 4 370 4 822 6 91 2008 - - - 7 5 143 6 007 7 92 2009 / 1–6 - - - 4 861 1 492 4 69 Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 241 7.13 Metsäsektorin työpaikkatapaturmat 1980–2008 Accidents at work in the forest sector, 1980–2008 Vuosi Metsäsektori – Forest sector Koko tehdas- Kaikki toimialat – All industries Year Metsätalous – Forestry Metsäteollisuus – Forest industries Kaikkiaan teollisuus Yhteensä Miesten osuus Palkansaajat Metsänomistajat Yhteensä Puutuote- Massa- ja Yhteensä Grand Manufacturing, Total tapaturmista Employees Self-employed Total teollisuus paperiteollisuus Total total total of which occurred private forest Wood-products Pulp and paper to males owners industries industries tapaturmien lukumäärä – number of accidents % 1980 4 100 .. .. 10 171 5 336 15 507 .. 59 004 118 633 80 1981 4 196 .. .. 8 070 4 845 12 915 .. 56 287 115 125 80 1982 3 589 .. .. 6 695 4 325 11 020 .. 52 315 110 230 80 1983 2 941 1 803 4 744 6 794 3 946 10 740 15 484 49 348 108 321 79 1984 3 060 1 211 4 271 6 497 3 822 10 319 14 590 47 403 107 824 79 1985 2 958 1 682 4 640 6 071 3 831 9 902 14 542 46 049 105 549 78 1986 2 565 2 049 4 614 5 652 3 603 9 255 13 869 44 166 102 405 78 1987 2 402 1 527 3 929 5 683 3 529 9 212 13 141 44 555 104 586 78 1988 2 304 1 345 3 649 5 566 3 407 8 973 12 622 43 674 105 371 78 1989 2 099 1 466 3 565 5 831 3 367 9 198 12 763 43 428 105 986 77 1990 1 810 1 248 3 058 5 267 3 191 8 458 11 516 40 654 102 664 77 1991 1 294 1 151 2 445 3 510 2 812 6 322 8 767 31 932 85 834 76 1992 983 1 369 2 352 2 671 2 390 5 061 7 413 23 196 69 225 75 1993 805 1 349 2 154 2 718 2 198 4 916 7 070 20 701 59 476 75 1994 661 1 144 1 805 2 989 2 118 5 107 6 912 22 232 60 965 76 1995 631 1 181 1 812 2 585 2 070 4 655 6 467 21 640 57 510 76 1996 413 711 1 124 2 053 1 650 3 703 4 827 17 986 49 901 76 1997 445 779 1 224 2 568 1 594 4 162 5 386 19 099 53 541 77 1998 402 652 1 054 2 619 1 434 4 053 5 107 19 058 55 181 77 1999 459 595 1 054 2 514 1 351 3 865 4 919 18 184 55 631 76 2000 415 605 1 020 2 391 1 379 3 770 4 790 18 063 55 728 76 2001 419 530 949 2 229 1 300 3 529 4 478 17 796 55 591 76 2002 385 636 1 021 2 125 1 258 3 383 4 404 16 267 54 387 75 2003 373 428 801 2 074 1 084 3 158 3 959 15 132 51 573 75 2004 336 436 772 2 008 1 042 3 050 3 822 14 334 51 143 74 2005 423 439 862 1 918 948 2 866 3 728 14 290 54 352 74 2006 475 403 878 1 957 944 2 901 3 779 14 338 55 253 73 2007 553 427 979 1 913 776 2 689 3 668 14 099 55 471 73 2008 .. 412 .. .. .. .. .. .. .. .. Ennen vuotta 1996 tilasto sisältää palkansaajille sattuneet, vähintään kolmen päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat. Vuodesta 1996 alkaen mukana ovat vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat. Palkansaajien työmatkatapaturmat (8 912 vuonna 2007) ja kuolemaan johtaneet tapaturmat (62) eivät sisälly lukuihin. Metsätaloudessa esitetään palkansaajien lisäksi myös omatoimisille metsänomistajille sattuneet tapaturmat. Tilastossa ovat mukana vain ne metsänomistajat, jotka kuuluvat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen (MATA) piiriin. Prior to 1996, the statistics include occupational accidents to employees causing disabilities of at least three days. From 1996 onwards, the statistics cover accidents causing disabilities of at least four days. Commuting accidents (8 912 in 2007) as well as fatal accidents (62) caused to employees are excluded. In forestry, accidents are reported on both employees and self-employed private forest owners. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) – Sources: OSF: Statistics Finland; Farmers’ Social Insurance Institution (Mela) 7 Forest sector labour force 242 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 7.14 Metsäsektorin palkansaajien työtapaturmataajuus 1996–2007 Accident frequency of employees in the forest sector, 1996–2007 Vuosi Metsätalous Maatalous Metsäteollisuus – Forest industries Koko tehdas- Rakentaminen Kaikki toimialat Year Forestry Agriculture Puutuote- Massa- ja paperi- Keskimäärin teollisuus Construction keskimäärin teollisuus teollisuus Average Manufacturing, All industries, Wood-products Pulp and paper total average industries industries tapaturmia miljoonaa työtuntia kohden – number of accidents per million hours worked 1996 14,8 17,3 42,6 23,6 31,3 25,4 41,7 16,3 1997 16,0 18,4 50,6 23,7 35,3 26,4 43,1 17,1 1998 14,1 18,9 53,2 20,8 34,3 25,9 46,0 17,2 1999 15,0 16,6 49,2 20,5 33,0 24,1 44,5 16,7 2000 14,1 14,4 44,7 22,9 33,2 24,1 46,5 16,8 2001 15,9 14,2 43,8 21,8 31,9 23,9 48,4 16,6 2002 15,5 17,4 45,4 19,6 30,4 22,3 47,8 16,2 2003 14,5 17,9 45,8 18,4 30,3 21,8 42,4 15,6 2004 11,8 18,0 43,1 18,5 29,6 20,5 41,2 15,2 2005 15,1 16,3 37,5 17,1 26,9 20,7 44,4 16,1 2006 18,0 18,1 37,6 16,5 26,5 20,4 43,5 16,1 2007 20,3 17,8 38,0 15,5 26,8 19,9 41,8 15,9 Tapaturmataajuus tarkoittaa toimialalla sattuneiden tapaturmien (vähintään 4 päivän työkyvyttömyys) ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Opiskelijoille tai laitosväkeen kuuluville sattuneet työpaikkatapaturmat on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Työtunnit perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Accident frequency refers to the ratio of accidents (disability of at least 4 days) and hours worked. Working hours are based on the labour force surveys by Statistics Finland. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 243 7.15 Metsätalouden tutkinnon suorittaneet 2002–2008 Forestry education degree graduates, 2002–2008 Koulutusaste ja nimike 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Education level category and title KAIKKIAAN – TOTAL 1 091 793 1 080 942 1 060 1 063 1 280 Keskiaste – Upper secondary level education 691 415 731 560 657 621 628 Metsätalouden peruskoulutus 518 338 512 437 511 495 478 Vocational education and training in forestry Metsuri – Forest worker 16 23 121 82 102 69 104 Metsäkoneenkuljettaja – Forest machine operator 211 216 298 285 295 363 330 Metsäluonnonhoitaja – Forest ecosystem worker - 20 84 68 114 63 43 Muu – Other 291 79 9 2 - - 1 Luontais- ja metsätalouden perustutkinto 59 3 1 - - - - Natural and forest livelihoods, vocational qualification Metsätalouden ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 114 74 218 123 146 126 150 Further and specialist qualification in forestry Metsätalouden ammattitutkinnot – Further qualification in forestry 107 74 129 114 121 101 103 Metsäkoneasentaja – Forest machine mechanic - - 21 6 10 6 4 Metsätalousyrittäjä – Forestry entrepreneur 47 23 9 43 22 20 43 Metsäkoneenkuljettaja – Forest machine operator 36 23 62 27 36 24 33 Puutavaran autokuljetus – Timber lorry transport 14 16 23 38 53 51 23 Metsien monikäyttö – Multiple use of forests 10 12 14 - - - - Metsätalouden erikoisammattitutkinnot 7 - 89 9 25 25 47 Specialist qualification in forestry Luontokartoittaja – Nature surveyor 7 - 8 9 3 3 5 Metsämestari – Forestry - - 55 - 21 22 42 Metsäkoneenkuljettaja – Forest machine operator - - - - 1 - - Metsien monikäyttö – Multiple use of forests - - 26 - - - - Alempi korkeakouluaste – Lower-degree level tertiary education 288 277 230 274 280 313 384 Metsätalousinsinööri (AMK) 288 275 229 272 259 260 247 Bachelor of Natural Resources (Polytechnic), forestry Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti – Bachelor of Science, forestry - 2 1 2 21 53 137 Ylempi korkeakouluaste – Higher-degree level tertiary education Maatalous- ja metsätieteiden maisteri – Master of Science, forestry 88 77 101 91 100 114 248 Tutkijakoulutusaste – Doctorate or equivalent level tertiary education 24 24 18 17 23 15 20 Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti – Licentiate of Science, forestry 4 4 2 2 - 2 1 Maatalous- ja metsätieteiden tohtori – Doctor of Science, forestry 20 20 16 15 23 13 19 Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7 Forest sector labour force 244 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 7.16 Metsäteollisuuden tutkinnon suorittaneet 2002–2008 Forest industry degree graduates, 2002–2008 Koulutusaste ja nimike 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Education level category and title KAIKKIAAN – TOTAL 840 1 428 1 344 1 380 1 449 1 515 1 416 Keskiaste – Upper secondary level education 677 1 278 1 189 1 228 1 282 1 365 1 232 Puutuoteteollisuus – Wood-products industries 471 878 866 843 794 836 837 Puutuoteteollisuuden peruskoulutus 317 654 723 681 681 665 630 Vocational education and training in wood-products industries Puualan perustutkinto – Wood processing 283 608 692 634 632 625 567 Terähuollon perustutkinto – Blade maintenance 28 - - - - - - Veneenrakennuksen perustutkinto – Boat-building 6 46 31 47 49 40 63 Puutuoteteollisuuden ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 154 224 143 162 113 171 207 Further and specialist qualification in wood-products industries Puutuoteteollisuuden ammattitutkinnot 142 206 138 142 86 156 197 Further qualification in wood-products industries Levyala – Wood-based panel technology 37 74 9 20 17 58 96 Puuseppä – Joiner 35 35 42 24 20 4 3 Saha-ala – Sawmill industry 35 42 35 27 13 29 44 Teollisuuspuuseppä – Industrial joiner 34 44 52 41 6 1 - Terähuoltaja – Sharp tool maintenance 1 3 - 1 - - - Veneenrakentaja – Boat-builder - 8 - 25 9 14 1 Puusepänala – Joiner - - - 4 21 50 53 Puutuoteteollisuuden erikoisammattitutkinnot 12 18 5 20 27 15 10 Specialist qualification in wood-products industries Levymestari – Panel process operator - 3 - 9 - 4 - Puuseppämestari – Joiner 7 7 3 11 9 - - Sahamestari – Sawmill process operator 5 7 2 - 10 7 - Terämestari – Sharp tool maintenance - 1 - - - - - Venemestari – Boat-builder - - - - 1 - - Puusepänala – Joiner - - - - 7 4 10 Massa- ja paperiteollisuus – Pulp and paper industries 206 400 323 385 488 529 395 Massa- ja paperiteollisuuden peruskoulutus 206 400 323 385 488 529 395 Vocational education and training in wood-products industries Paperiteollisuuden perustutkinto – Paper industry 62 273 302 303 342 344 255 Paperiteollisuuden ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 144 127 21 82 146 185 140 Further and specialist qualification in paper industry Paperiteollisuuden ammattitutkinto 142 117 19 78 137 178 132 Further qualification in paper industry Paperiteollisuuden erikoisammattitutkinto 2 10 2 4 9 7 8 Specialist qualification in paper industry Alempi korkeakouluaste – Lower-degree level tertiary education 75 77 89 81 108 93 121 Insinööri (AMK), puunjalostustekniikka 75 77 89 81 107 92 117 Bachelor of Engineering (Polytechnic), wood processing technology Tekniikan kandidaatti, puunjalostustekniikka - - - - 1 1 4 Bachelor of Science, wood processing technology Ylempi korkeakouluaste – Higher-degree level tertiary education Diplomi-insinööri, puunjalostustekniikka 70 63 55 62 53 49 51 Master of Science, wood processing technology Tutkijakoulutusaste – Doctorate or equivalent level tertiary education 10 10 11 9 6 8 12 Tekniikan lisensiaatti, puunjalostustekniikka 6 5 2 - 1 1 5 Licentiate of Science, wood processing technology Tekniikan tohtori, puunjalostustekniikka 4 5 9 9 5 7 7 Doctor of Science, wood processing technology Vuonna 2002 tutkinnon suorittaneiden kokonaismäärä sisältää myös alimman korkea-asteen tutkinnot. The "total" for forest industry degree graduates in 2002 also includes degree graduates of lowest level tertiary education. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 7Metsäsektorin työvoima Metsätilastollinen vuosikirja 2009 245 7 Forest sector labour force 246 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Metsätilastollinen vuosikirja 2009 247 8 Puun käyttö Suomessa käytettiin vuonna 2008 raakapuuta 72,8 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö väheni edel- lisvuoden huippulukemista 11 prosenttia. Pää- osa raakapuusta, 66,3 miljoonaa kuutiometriä, kului metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden toimialoista raakapuun kulutus supistui eniten sahateollisuudessa. Eri puutavaralajeista pieneni merkittävimmin kotimaisten havutukkien käyttö. Myös tuontipuuta kului 8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Puun käyttöä vähensi maa- ilmanlaajuinen talouden taantuma ja sen aihe- uttama metsäteollisuustuotteiden heikentynyt kysyntä. Puun käyttö -luku sisältää tiedot Suomessa käytetystä raaka- ja jätepuusta. Luvussa on mukana metsäteol- lisuuden tuotantotoimintaansa käyttämän puun lisäksi lämpö- ja voimalaitosten sekä pientalojen sähkön- ja lämmöntuotannossaan kuluttama puu. Puun energiakäyt- töä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Energia-luvussa. Vientiin menneen puun määrät esitetään Metsäteolli- suuden ulkomaankauppa -luvussa ja metsäteollisuuden tuotantotiedot Metsäteollisuus -luvussa. Suomessa käytettiin vuonna 2008 raakapuuta 72,8 mil- joonaa kuutiometriä. Käyttö supistui edellisvuodesta liki 9 miljoonaa kuutiometriä (–11 %), ollen alimmillaan kymmeneen vuoteen. Yli 90 prosenttia raakapuusta, 66,3 miljoonaa kuutiometriä, kului metsäteollisuudessa. Loput 6,5 miljoonaa kuutiometriä käytettiin energiantuotantoon lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Metsäteollisuuden raakapuun käyttö putosi edellis- vuoden huippulukemista yli 9 miljoonaa kuutiometriä eli 12 prosenttia. Puun käyttöä vähensivät maailman- laajuinen talouden taantuma ja siitä johtunut sekä puu- tuoteteollisuustuotteiden että massa- ja paperituotteiden heikentynyt kysyntä. Merkittävimmin puun käyttö väheni sahateollisuu- dessa, jossa raakapuuta kului 22,1 miljoonaa kuutio- metriä, liki 6 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sahateollisuuden puunkäyttö ja tuotanto supistuivat viidenneksellä edellisvuodesta, kun rakenta- misen alamäki päämarkkina-alueilla heikensi kysyntää. Tämän seurauksena useilla sahoilla jouduttiin vähentä- mään työvuoroja ja pitämään seisokkeja. Vaneriteolli- suudessa raakapuun käyttö väheni vajaat puoli miljoonaa kuutiometriä eli 12 prosenttia. Puun käyttö supistui myös massateollisuudessa, jos- kin muutos (–6 %) oli maltillisempi kuin puutuoteteolli- suudessa. Vuonna 2008 massateollisuus käytti raakapuu- ta 40,2 miljoonaa kiintokuutiometriä. Eniten raakapuuta kului sellun tuotantoon, 30,3 miljoonaa kuutiometriä eli lähes puolet metsäteollisuuden käyttämästä puusta. Sel- luteollisuuden puunkäyttö myös väheni edellisvuoteen verrattuna kaikkien vähiten, 5 prosenttia. Puolikemial- lisessa massateollisuudessa puun käyttö jopa hieman lisääntyi, joskin toimialan vuotuinen raakapuun kulutus on vain noin miljoona kuutiometriä vuodessa. Vuonna 2008 puumassaa tuotettiin 10 prosenttia ja paperia ja kartonkia 8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuus ry:n mukaan noin puolet paperi- ja kar- tonkiteollisuuden tuotannon vähenemisestä johtui kapa- siteetin sulkemisesta ja loput eri pituisista seisokeista. Eri puutavaralajeista kulutettiin eniten mänty- (15,3 milj. m³) ja lehtikuitupuuta (12,7 milj. m³). Sahateolli- suuden vaikeudet vähensivät selvästi kotimaisen mänty- ja kuusitukin käyttöä, joka supistui molemmilla puuta- varalajeilla edellisvuodesta 2,3 miljoonaa kuutiometriä eli 16–17 prosenttia. Kokonaisuudessaan kotimaisen raa- kapuun käyttö väheni edellisvuoden ennätyskäytöstä 13 prosenttia 51,5 miljoonaan kiintokuutiometriin. Tuontiraakapuuta käytettiin kaikkiaan 14,7 miljoonaa kuutiometriä, 8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiem- min. Vähennys johtui pääosin ulkomaisen lehtikuitupuun käytön supistumisesta lähes miljoonalla kuutiometrillä. Raakapuun tuonti oli vuonna 2008 kuitenkin edelleen huippulukemissa, kaikkiaan 19,8 miljoonaa kuutiomet- riä. Tuontia kiihdyttivät Venäjän päätökset korkeista 8 Wood consumption 248 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Eri lähteisiin perustuvia mutta samaa aihealuetta ku- vaavia tilastotietoja voidaan verrata keskenään tilasto- jen luotettavuuden arvioimiseksi. Suuret erot tilastojen välillä saattavat kertoa tilastojen laadintaan ja tietojen keruuseen liittyvistä ongelmista tai luokituseroista. Raakapuun käyttötietoja voidaan verrata eri lähteistä kerättyihin raakapuun hankintalukuihin. Pitkällä aikavä- lillä raakapuun käytön tulisi olla sama kuin raakapuun hakkuiden sekä raakapuun nettotuonnin (tuonti–vienti) summa. Tätä tutkitaan vertaamalla puun käyttö- ja hak- kuutilastojen määriä metsäteollisuuden osalta toisiinsa. Tarkastelun ulkopuolelle jää markkinahakkuisiin sisälty- mätön kotitarve- ja polttopuu eli ns. ei-teollinen puu. Metsäteollisuuden raakapuun käyttö koostuu ko- timaisesta raakapuusta ja tuontipuusta. Pääosa näistä tiedoista kerätään metsäteollisuusyrityksiltä vuosittain. Piensahojen (puunkäyttö alle 10 000 m³ vuodessa) käyt- tämän raakapuun määrät Metla selvittää otantatutkimuk- sella noin 10 vuoden välein (viimeisin vuodelta 1998). Piensahojen tiedot pysyvät tilastoissa muuttumattomina seuraavaan tutkimukseen saakka. Markkinahakkuiden tiedot perustuvat puun ostajia edustavasta otoksesta ja Metsähallitukselta kerättyihin tietoihin. Tähän on vielä lisättävä se markkinahakkui- den ulkopuolinen puu, joka on mukana teollisuustuo- tannossa eli piensahojen vuokrasahauksen puu. Raaka- puun viennin ja tuonnin tiedot saadaan tullihallituksen ulkomaankauppatilastoista. Tarkastelun asetelma on siis seuraava: Metsäteollisuuden raakapuun käyttö = metsäteolli- suuden käyttämä kotimainen puu + tuontipuu Raakapuun hakkuut ja ulkomaankauppa = markkinahakkuut (ilman polttopuuta) + piensahojen vuokrasahausta varten hakattu puu + raakapuun nettotuonti (tuonti–vienti) Puun käyttöön ja hakkuisiin liittyviä tilastotietoja tulee tarkastella pitemmän aikavälin kuluessa. Kaikki tiettynä vuotena hakattu tai tuotu puu ei tule käytetyksi samana vuonna, vaan osa varastoidaan ja siirretään käytettäväksi seuraavana vuotena. Alla olevassa taulukossa on esitetty vertailu vuosilta 1999–2008. Tilastojen ero kymmenvuotiskaudella oli keskimää- rin 0,2 miljoonaa kuutiometriä eli vain 0,3 prosenttia. Ero oli hyvin pieni ja se kertoo puunkäyttö- ja hakkuutilas- tojen luotettavuudesta. Tiedonkeruussa, kattavuudessa ja luokitteluissa ei ole ongelmia. Vuositasolla tilastojen ero vaihteli –5,7 (–8 %) ja +5,2 (+7 %) miljoonan kuutiometrin välillä. Lähempi tarkastelu osoitti suhteellisesti suurimpien vuosittais- ten erojen esiintyneen tuontipuun käytön ja raakapuun tuonnin välillä, mikä yleensä johtuu raakapuun tuonnin ja käytön kirjautumisesta tilastossa eri vuosille. Vuosina 1999–2008 raakapuuta tuotiin 1,2 miljoonaa kuutiomet- riä eli 8 prosenttia enemmän kuin tuontipuuta käytettiin. Merkittävimmät erot esiintyivät tarkastellun kymmen- vuotiskauden loppupuolella, jolloin tuontia kiihdyttivät Venäjän aikomukset nostaa puun vientitullejaan. Tästä syystä yritykset pyrkivät kotiuttamaan hankkimansa ve- näläisen puun ennen vuoden 2009 vaihdetta Suomeen, mikä aiheutti tuontipuun varastojen kasvamisen. Puuta- varalajeittain tarkastellen erot olivat vähäisiä, havupuuta tuotiin tarkasteluajanjaksolla kuitenkin 0,8 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin sitä käytettiin. Kotimaisen raakapuun käyttö oli vuosina 1999–2008 keskimäärin 1,4 miljoonaa kuutiometriä eli 3 prosenttia hakkuita (pl. vienti) suurempi. Kotimaista mänty- ja kuu- sikuitupuuta käytettiin noin miljoona kuutiometriä enem- män kuin sitä hakattiin. On mahdollista, että ulkomaista havukuitupuuta on puunkäyttötilastossa kirjautunut koti- maiseksi kuitupuuksi. Toisaalta metsäteollisuuden hank- kimaa kuitupuuta voidaan myös hakettaa polttohakkeeksi ja vientiin, jolloin osa siitä ei kirjaudu käyttötilastoihin ja lisää hieman tilastojen välistä eroa. Lähde: Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Teksti: Esa Ylitalo Puun käyttö- ja hakkuutilastojen vertailu Vuosi Metsäteollisuuden raakapuun käyttö Raakapuun hakkuut ja ulkomaankauppa Tilastojen Kotimainen Tuonti- Markkina- Piensahat, Tuonti (+) Vienti (-) Yhteensä välinen ero puu puu Yhteensä hakkuut vuokrasahaus milj. m³ % 1999 57,1 11,7 68,8 55,3 1,0 12,6 1,0 67,9 1,0 1,4 2000 58,0 12,8 70,8 55,9 1,0 12,5 0,9 68,4 2,3 3,4 2001 53,8 13,5 67,3 53,2 1,0 15,2 0,7 68,7 -1,4 -2,1 2002 55,0 16,3 71,3 54,1 1,0 16,0 0,7 70,3 1,0 1,4 2003 57,0 16,5 73,5 55,0 1,0 16,4 0,8 71,5 1,9 2,7 2004 57,5 17,4 74,9 55,0 1,0 17,2 0,8 72,3 2,6 3,6 2005 49,9 17,9 67,8 52,6 1,0 21,1 1,2 73,5 -5,7 -7,8 2006 56,3 19,2 75,5 50,7 1,0 19,6 1,1 70,3 5,2 7,4 2007 59,4 16,0 75,4 57,7 1,0 17,9 1,0 75,5 -0,1 -0,2 2008 51,5 14,7 66,3 51,6 1,0 19,8 1,1 71,2 -5,0 -7,0 Keskimäärin 55,6 15,6 71,2 54,1 1,0 16,8 0,9 71,0 0,2 0,3 8Puun käyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 249 puun vientitulleista, joiden piti alunperin astua voimaan vuoden päättyessä. Tästä syystä yritykset pyrkivät ko- tiuttamaan vuoden vaihteeseen mennessä kaiken hank- kimansa venäläisen puun Suomeen. Metsäteollisuus on keskittynyt voimakkaasti Kaak- kois-Suomen metsäkeskuksen alueelle, jossa vuonna 2008 käytettiin 29 prosenttia (19,1 milj. m³) metsäteol- lisuuden raakapuun kokonaismäärästä. Alueellisesti taan- tuma vaikutti eniten Kaakkois-Suomen puunkäyttöön, joka supistui 13 prosenttia edellisvuodesta. Kaakkois- Suomen alueella käytetyn raakapuun määrä oli kuiten- kin kolminkertainen verrattuna seuraavaksi suurempaan käyttöalueeseen Lounais-Suomen metsäkeskukseen. Tuontipuusta Kaakkois-Suomessa kului liki 60 prosenttia ja kotimaisesta raakapuusta viidennes. Metsäteollisuuden käyttämän puun (taulukot 8.6– 8.7) ja tuotantolukujen (taulukot 10.1–10.2) perusteella puunkäyttömäärät tuotosyksikköä kohden ovat (5 vuoden keskiarvo, vuodet 2004–2008): Tuotanto Puun käyttö, m³ 1 m³ sahatavaraa 2,2 m³ mänty 2,1 ” kuusi 2,3 ” lehti 2,2 ” 1 m³ vaneria 2,8 m³ havu 2,7 ” lehti 3,1 ” 1 tonni mekaanista massaa 2,8 m³ 1 tonni sellua 5,1 m³ havu 5,6 ” lehti 4,2 ” Yllä olevassa asetelmassa puun käyttö kattaa sekä pyöre- än puun että massateollisuudessa sahahakkeen ja purun. Raakapuun lisäksi metsäteollisuus käytti vuonna 2008 tuotantoonsa saha- ja vaneriteollisuudessa sivutuotteina syntyvää kotimaista sahahaketta ja purua 9,6 miljoonaa kuutiometriä. Sahahaketta ja purua kului pääasiassa sel- lun ja mekaanisen massan valmistuksessa, kummallakin toimialalla sen osuus kaikesta puuraaka-aineesta oli vajaa viidennes. Energiantuotannossa metsäteollisuuden sivu- tuotepuuta ja muuta jätepuuta (metsätähdehake ml.) kului 14,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun lisäksi paperi- ja kartonkiteollisuus käytti vuon- na 2008 raaka-aineenaan kierrätyskuitua 0,7 miljoonaa tonnia (taulukko 10.5). Energiantuotantoon tarkoitettujen puupellettien valmistukseen käytettiin sahan- ja kutterin- purua 0,8 miljoonaa kuutiometriä. Vientiin puuta meni 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun käytön tilastointi Suomessa käytettävä puu jakautuu metsäteollisuuden ja energiantuotannon käyttämään puuhun. Puun energia- käyttö koostuu pientalojen polttopuusta sekä lämpö- ja voimalaitosten (teollisuus ja energiantuotanto) käyttä- mistä kiinteistä puupolttoaineista, joiden käyttötiedot on esitetty tarkemmin Energia-luvussa (luku 9). Metsäteollisuuden käyttämä puu jakautuu raakapuu- hun sekä kotimaiseen sahahakkeeseen ja puruun, joista jälkimmäinen on saha- ja vaneriteollisuudessa syntyvää jätepuuta. Raakapuu on metsästä hakattua, teollisesti käsit- telemätöntä runkopuuta, joka on joko kotimaista tai tuontipuuta. Raakapuun käyttö ilmoitetaan tilastossa kuorellisina kiintokuutiometreinä. Puunkäyttötilastoissa raakapuuksi luetaan lisäksi tuontihake. Se on pääosin ha- vupuuhaketta, jonka valmistukseen saatetaan raakapuun lisäksi käyttää myös sivutuotepuuta. Koska tuontihake tulee Suomessa ensikertaiseen käyttöön, se luokitellaan puunkäyttötilastossa raakapuuhun. Sahahaketta ja purua ei Metsätilastollisen vuosikir- jan taulukoissa lasketa yhteen raakapuun käyttölukujen kanssa. Niiden käyttö on raakapuun toiskertaista käyt- töä, jonka määrät ovat jo aiemmin sisältyneet raakapuun käyttölukuihin. Vuosikirjan taulukoissa esitetty puun ko- konaiskäyttö koostuu kotimaisesta ja tuontiraakapuusta sekä tuontihakkeesta. Puutavaralajeittaisen jaottelun lisäksi käyttötiedot esitetään metsäkeskuksittain, käyttötavoittain ja toimi- aloittain. Puutavaralajeittaisessa jaottelussa kuitupuuk- si luetaan myös tukkipuun mitta- ja laatuvaatimukset alittavat pikkutukit ja parrunaiheet, joita vuonna 2008 käytettiin sahaukseen 1,6 miljoonaa kuutiometriä. Puunkäyttötilastot perustuvat pääosin Metsäteollisuus ry:n keräämiin vuositietoihin, joita Metsäntutkimuslaitos täydentää etenkin puutuoteteollisuuden osalta. Lisäksi Metla tekee ajoittain puun käyttöä koskevia erillisselvi- tyksiä, joita ovat alle 10 000 kuutiometriä vuodessa puuta käyttävien ns. piensahojen puunkäyttötiedot (viimeisin vuodelta 1998) ja pientalojen polttopuun käyttötiedot (tuoreimmat tiedot lämmityskaudelta 2007/2008). Eril- lisselvityksin kerätyt käyttötiedot pysyvät tilastoissa muuttumattomina seuraavaan tutkimukseen saakka. Raakapuun ja puupolttoaineiden käyttötilastot jul- kaistaan vuosittain Metsätilastollisen vuosikirjan lisäksi Metsätilastotiedotteina ja Metinfo Tilastopalvelussa. 8 Wood consumption 250 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Kirjallisuus – Literature Energiatilasto. Vuosikirja 2008. SVT Energia 2008. Tilastokeskus. 152 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009–2010. 2009. Metsäntutki- muslaitos. 58 s. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2008. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous. Metsätilastotiedote 30/2009. Metsäntut- kimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 23 s. Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008. Metsätilastotiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopal- velu. 3 s. Puun energiakäyttö 2008. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous. Metsäti- lastotiedote 15/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 6 s. Raakapuun käyttö 2008. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous. Metsäti- lastotiedote 20/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 6 s. Sevola, Y., Peltola, A. & Moilanen, J. 2003. Polttopuun käyttö pientaloissa 2000/2001. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 894. 30 s. Suomen piensahat 1998. Metsätilastotiedote 523. Metsäntutkimus- laitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Muut tietolähteet – Other sources of information Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Metsäteollisuus ry, www.metsateollisuus.fi/ 8Puun käyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 251 20 10 0 10 20 30 40 50 60 RAAKAPUU ROUNDWOOD 72,75 milj. m3 – mill. m3 Metsäteollisuus Forest industries 66,26 milj. m3 – mill. m3 Energiantuotanto Energy generation 6,49 milj. m3 – mill. m3 Kotimainen raakapuu Domestic roundwood Tuontiraakapuu (ml. tuontihake) Imported roundwood (incl. imported chips) Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized dwellings Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Sahahake ja puru Sawmill chips and dust Pientalojen jätepolttopuu Wood residues of fuelwood in small-sized dwellings Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants METSÄTEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEET JA MUU JÄTEPUU FOREST INDUSTRY BY-PRODUCTS AND OTHER WOOD RESIDUES 24,15 milj. m3 – mill. m3 milj. m3 – mill. m3 51,53 14,73 5,36 1,13 9,61 1,33 13,21 Pu un e ns ike rta in en k äy ttö Pr im ar y w oo d co ns um pt io n Pu un to is ke rta in en k äy ttö Se co nd ar y w oo d co ns um pt io n Vihreä = puun ensikertainen käyttö Ruskea = puun toiskertainen käyttö (metsäteollisuuden sivutuotteet kuten kuori, puru, sahahake, jätepuu ym.) Green = Primary wood consumption Brown = Secondary wood consumption (by-products of the forest industries, e.g. bark, sawdust, sawmill chips, wood residues, etc.) Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 8.1 Puun käyttö Suomessa 2008 Figure 8.1 Wood consumption in Finland, 2008 8 Wood consumption 252 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 milj. m³ – mill. m³ 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Kokonaiskäyttö – Total roundwood consumption Energiantuotanto – Energy generation Metsäteollisuus – Forest industries 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj.m³ - mill. m³ 0 1 2 3 4 5 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj.m³ - mill. m³ 0 3 6 9 12 Mekaaninen ja puolikemiallinen massateoll. Mechanical and semi-chemical pulp industries 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj.m³ - mill. m³ 0 10 20 30 40 Selluteollisuus - Chemical pulp industry 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj.m³ - mill. m³ 0 10 20 30 Sahateollisuus - Sawmilling Puulevy- ja muu puutuoteteollisuus Wood-based panels and other wood-products industries Raakapuu - Roundwood Sahahake ja puru Sawmill chips and dust Energiantuotanto sisälsi vuosina 1955–1992 myös pieniä määriä pientalokiinteistöjen, liikenteen sekä tie- ja vesirakennnuksen muihin käyttötarkoituksiin käyttämää ainespuuta. – In 1955–1992, roundwood consumption for energy generation included also marginal quantities of industrial roundwood used in other consumption categories by e.g. small-sized dwellings, traffic and civil engineering. Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 8.2 Raakapuun käyttö käyttötarkoituksittain 1955–2008 Figure 8.2 Roundwood consumption by category of use, 1955–2008 Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 8.3 Metsäteollisuuden puun käyttö toimialoittain 1955–2008 Figure 8.3 Wood consumption by forest industries by branch of industry, 1955–2008 8Puun käyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 253 milj.m³ – mill. m³ 0 8 16 24 32 Mänty – Pine Lehtipuu – Hardwood Kuusi – Spruce Kokonaiskäyttö – Total 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj.m³ – mill. m³ 0 10 20 30 40 50 Mänty – Pine Lehtipuu – Hardwood Kuusi – Spruce Tuontihake – Imported chips Kokonaiskäyttö – Total 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 8.4 Tukkipuun käyttö metsäteollisuudessa 1955–2008 Figure 8.4 Consumption of logs by forest industries, 1955–2008 Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 8.5 Kuitupuun ja tuontihakkeen käyttö metsäteollisuudessa 1955–2008 Figure 8.5 Consumption of pulpwood and imported chips by forest industries, 1955–2008 8 Wood consumption 254 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 milj.m³ – mill. m³ 0 20 40 60 80 Metsäteollisuus kaikkiaan – Forest industries, total Kotimainen raakapuu – Domestic roundwood Tuontipuu – Imported roundwood 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 Vaneriteollisuus Plywood and veneer industries 3,5 milj. m3 – mill. m3 Muu puulevy- ja puutuoteteollisuus Other wood-based panels and wood-products industries 0,4 milj. m3 – mill. m3 Mekaaninen massateollisuus Mechanical pulp industry 8,9 milj. m3 – mill. m3 Puutuoteteollisuus – Wood-products industriesMassateollisuus – Pulp industries Selluteollisuus Chemical pulp industry 30,3 milj. m3 – mill. m3 Sahateollisuus – Sawmilling 22,1 milj. m3 – mill. m3 Puolikemiallinen massateollisuus Semi-chemical pulp industry 1,0 milj. m3 – mill. m3 40,2 milj. m³ – mill. m³ 26,0 milj. m³ – mill. m³ Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 8.6 Metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun ja tuontiraakapuun käyttö 1955–2008 Figure 8.6 Consumption of domestic and imported roundwood by forest industries, 1955–2008 Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 8.7 Metsäteollisuuden raakapuun käyttö toimialoittain 2008 Figure 8.7 Roundwood consumption by forest industries by branch of industry, 2008 8Puun käyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 255 Keskiarvo – Average, 2003–2007 Keskiarvo – Average, 2003–2007 Kotimainen raakapuu 2008 Domestic roundwood 2008 Tuontiraakapuu (ml. tuontihake) 2008 Imported roundwood (incl. imported chips) 2008 milj. m3 – mill. m3 0 5 10 15 20 25 30 35 Vaneriteollisuus Plywood and veneer industries Sahateollisuus – Sawmilling Selluteollisuus – Chemical pulp industry Mekaaninen ja puolikemiallinen massateollisuus Mechanical and semi-chemical pulp industries Muu puulevy- ja puutuoteteollisuus Other wood-based panels and wood-products industries milj. m3 – mill. m3 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Tuontihake – Imported chips Lehtikuitupuu – Hardwood pulpwood Kuusikuitupuu – Spruce pulpwood Mäntykuitupuu – Pine pulpwood Lehtitukki – Hardwood logs Kuusitukki – Spruce logs Mäntytukki – Pine logs Keskiarvo – Average, 2003–2007 Keskiarvo – Average, 2003–2007 Kotimainen raakapuu 2008 Domestic roundwood 2008 Tuontiraakapuu (ml. tuontihake) 2008 Imported roundwood (incl. imported chips) 2008 Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 8.8 Metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun ja tuontiraakapuun käyttö toimialoittain Figure 8.8 Forest industries’ domestic and imported roundwood consumption by branch of industry Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 8.9 Metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun ja tuontiraakapuun käyttö puutavaralajeittain Figure 8.9 Forest industries’ domestic and imported roundwood consumption by roundwood assortment 8 Wood consumption 256 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 8.10 Metsäteollisuuden raakapuun käyttö metsäkeskuksittain 2008 Figure 8.10 Forest industries’ roundwood consumption by forestry centre, 2008 Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 8.11 Metsäteollisuuden lehtikuitupuun käyttö metsäkeskuksittain 2008 Figure 8.11 Forest industries’ hardwood pulpwood consumption by forestry centre, 2008 0 5 10 15 20 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Häme-Uusimaa Lounais-Suomi Pohjanmaa Etelärannikko Ahvenanmaa Kotimainen – Domestic Tuontipuu – Imported milj. m³ – mill. m³ 0 1 2 3 4 5 Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Häme-Uusimaa Lounais-Suomi Pohjanmaa Etelärannikko Ahvenanmaa Kotimainen – Domestic Tuontipuu – Imported milj. m³ – mill. m³ 8Puun käyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 257 Kä ytt öta rko itu s Ca te go ry o f u se Ra ak ap uu – Ro un dw oo d Me tsä teo llis uu de n s ivu - Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ul pw oo d Tu on tih ak e Po ltto pu u Ka ikk iaa n tuo tte et ja mu u j äte pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä Im po rte d Fu el wo od To ta l Fo re st in du st ry b y- pr od uc ts Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l ch ip s an d ot he r w oo d re sid ue s 1 0 00 m ³ Kä yt tö S uo m es sa Co ns um pt io n in F in lan d 11 12 7 12 50 8 1 6 32 25 26 7 15 32 7 10 31 2 12 74 6 38 38 5 2 6 08 6 4 90 72 75 0 24 14 9 Me ts ät eo llis uu s Fo re st in du st rie s 11 12 7 12 50 8 1 6 32 25 26 7 15 32 7 10 31 2 12 74 6 38 38 5 2 6 08 - 66 26 1 9 6 07 Pu ut uo te te ol lis uu s W oo d- pr od uc ts in du st rie s 10 85 4 11 90 1 1 6 20 24 37 5 1 1 99 38 0 6 1 5 85 60 - 26 02 1 62 4 Sa ha teo llis uu s Sa wm illi ng 10 48 3 9 8 41 17 4 20 49 8 1 1 99 38 0 4 1 5 83 - - 22 08 1 - Te oll isu us sa ha t In du st ria l s aw m ills 9 5 54 9 1 24 56 18 73 4 1 1 18 32 8 1 1 4 47 - - 20 18 1 - Pi en sa ha t Sm al l s aw m ills 92 9 71 7 11 8 1 7 64 81 52 3 13 7 - - 1 9 01 - Va ne rite oll isu us Pl yw oo d an d ve ne er in du st rie s 2 2 0 45 1 4 46 3 4 93 - - 2 2 - - 3 4 95 - La stu lev yte oll isu us Pa rti cle b oa rd in du st ry - - - - - - - - 60 - 60 33 4 Ku itu lev yte oll isu us Fi br eb oa rd in du st ry - - - - - - - - - - - 29 0 Mu u p uu tuo tet eo llis uu s O th er w oo d- pr od uc ts in du st rie s 36 9 15 0 38 4 - - - - - - 38 4 - Ma ss at eo llis uu s Pu lp in du st rie s 27 3 60 7 12 89 2 14 12 8 9 9 32 12 74 0 36 80 0 2 5 48 - 40 24 0 8 9 83 Me ka an ine n M ec ha ni ca l - 53 8 - 53 8 13 7 7 1 98 89 0 8 2 25 16 9 - 8 9 32 1 9 50 Pu oli ke mi all ine n Se m i-c he m ica l - 9 4 13 - 79 93 6 1 0 15 2 - 1 0 30 63 5 Se llu Ch em ica l 27 3 60 8 34 1 13 99 1 2 6 55 10 91 4 27 56 0 2 3 77 - 30 27 8 6 3 98 En er gi an tu ot an to En er gy g en er at io n - - - - - - - - - 6 4 90 6 4 90 14 54 2 Pi en tal ot Sm al l-s ize d dw el lin gs - - - - - - - - - 5 3 63 5 3 63 1 3 33 Lä mp ö- ja vo im ala ito ks et He at in g an d po we r p la nt s - - - - - - - - - 1 1 26 1 1 26 13 20 9 Me tsä teo llis uu de n p uu nk äy ttö ka tta a s ek ä k oti ma ise n e ttä tu on tira ak ap uu n. Mu u p uu tuo tet eo llis uu s o n p ää os in py lvä ide n j a h irs ira ke nn us ten tu ota nto a. Pu un en er gia kä ytt öti ed ot es ite tää n t ar ke mm in En er gia –lu vu ss a ( luk u 9 ). Fo re st in du st rie s' ro un dw oo d co ns um pt io n in clu de s bo th d om es tic a nd im po rte d ro un dw oo d. O th er w oo d- pr od uc ts in du st rie s co ns ist p rim ar ily o f p ro du ct io n of w oo de n po le s an d lo g bu ild in gs . W oo d co ns um pt io n in e ne rg y ge ne ra tio n is m or e pr ec ise ly pr es en te d in C ha pt er 9 , E ne rg y. Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; S VT : M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: F in ni sh F or es t I nd us tri es F ed er at io n; O SF : F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te 8.0 Ke sk eis iä pu un kä yt tö lu ku ja 20 08 W oo d co ns um pt io n in b rie f, 20 08 8 Wood consumption 258 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi–Year Raakapuu – Roundwood Metsäteollisuuden sivutuotteet ja muu jätepuu Forest industry by-products and other wood residues Metsäteollisuus Energiantuotanto Yhteensä Metsäteollisuus Energiantuotanto Yhteensä Forest industries Energy generation Total Forest industries Energy generation Total milj. m³ – mill.m³ 1980 51,06 4,78 55,84 8,36 4,20 12,56 1981 47,05 4,61 51,66 7,42 4,48 11,90 1982 42,34 4,52 46,86 6,51 3,97 10,48 1983 44,98 4,40 49,38 7,30 4,15 11,45 1984 48,39 4,27 52,66 7,79 4,65 12,44 1985 47,56 4,09 51,64 7,07 4,27 11,34 1986 47,56 4,02 51,59 6,94 4,21 11,15 1987 50,21 3,88 54,09 8,28 4,37 12,65 1988 53,30 3,88 57,18 8,73 4,73 13,46 1989 53,71 3,79 57,50 8,35 4,91 13,26 1990 51,18 3,79 54,98 6,89 4,92 11,81 1991 45,57 3,79 49,37 6,02 4,45 10,47 1992 47,81 3,79 51,60 6,57 4,43 11,00 1993 52,89 4,64 57,53 7,73 6,42 14,15 1994 58,55 4,64 63,18 9,71 8,04 17,75 1995 58,30 4,64 62,94 10,34 8,24 18,58 1996 56,22 4,64 60,86 10,08 8,56 18,64 1997 64,92 4,64 69,56 11,77 9,29 21,06 1998 67,70 4,64 72,34 12,44 9,70 22,14 1999 68,83 4,64 73,47 12,78 12,31 25,09 2000 70,79 4,96 75,75 12,99 12,67 25,66 2001 67,32 5,52 72,85 11,59 12,75 24,34 2002 71,31 5,58 76,89 11,93 13,56 25,49 2003 73,47 5,68 79,15 12,34 13,85 26,18 2004 74,93 5,83 80,76 12,02 14,72 26,74 2005 67,81 5,90 73,71 11,32 13,90 25,22 2006 75,52 6,02 81,54 11,36 14,89 26,25 2007 75,43 5,97 81,40 11,42 13,20 24,62 2008 66,26 6,49 72,75 9,61 14,54 24,15 Energiantuotantoon käytetty raakapuu kattaa lämpö- ja voimalaitosten käyttämän raakapuusta valmistetun metsähakkeen, pientalojen polttoraakapuun sekä metsäteollisuudessa vuosina 1980–88 käytetyn polttoraakapuun. Energiantuotantoon käytetyt metsäteollisuuden sivutuotteet ja muu jätepuu sisältävät pientalojen jätepolttopuun, lämpö- ja voimalaitosten muun metsähakkeen, teollisuuden puutähdehakkeen, purut, kuoret, kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muun puupolttoaineen. Puun energiakäyttötiedot esitetään tarkemmin Energia-luvussa (luku 9). Metsäteollisuuden sivutuotteiden ja muun jätepuun käyttö energiatuotannossa vuosina 1980–99 on arvioitu laskennallisesti Tilastokeskuksen Energiatilastossa esitettyjen teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineiden energiasisällön perusteella. Wood consumption in energy generation covers forest chips chipped from roundwood and consumed in heating and power plants, as well as roundwood fuelwood consumed by small-sized dwellings and the forest industries during the years 1980–88. Forest industry by-products and wood residues in energy generation cover wood residues consumed by small-sized dwellings as well as other forest chips, industrial chips, sawdust, bark, recycled wood, wood pellets and briquettes and other wood fuel consumed by power and heating plants. Wood consumption in energy generation is more precisely presented in Chapter 9, Energy. Consumption of forest industry by-products and other wood residues in energy generation in 1980–99 is calculated in accordance with the energy content of wood fuels used in industry and energy generation as presented in Statistics Finland’s Energy Statistics. Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute; Statistics Finland 8.1 Puun teollinen ja energiakäyttö 1980–2008 Industrial wood consumption and wood consumption in energy generation, 1980–2008 8Puun käyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 259 Vuosi Raakapuu – Roundwood Metsäteollisuuden sivutuotteet ja Year muu jätepuu Forest industry by-products and other wood residues Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Tuontihake Kaikkiaan Sahahake ja puru – Sawmill chips and dust Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Imported Total Havupuu Lehtipuu Kaikkiaan Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total chips Softwood Hardwood Total milj. m³ – mill. m³ 1980 12,66 11,01 1,95 25,61 9,95 9,51 5,75 25,21 0,24 51,06 .. .. 8,36 1981 10,65 9,29 1,76 21,71 9,57 9,54 5,85 24,97 0,37 47,05 .. .. 7,42 1982 9,87 7,92 1,80 19,58 8,27 7,76 5,86 21,90 0,86 42,34 .. .. 6,51 1983 10,71 8,06 1,69 20,45 8,81 8,53 6,05 23,40 1,13 44,98 .. .. 7,30 1984 10,82 8,98 1,63 21,44 9,61 9,55 6,83 26,00 0,95 48,39 .. .. 7,79 1985 9,87 9,40 1,58 20,83 10,44 8,31 7,39 26,13 0,59 47,56 .. .. 7,07 1986 9,48 9,53 1,75 20,75 10,28 8,10 7,92 26,29 0,52 47,56 .. .. 6,94 1987 9,69 10,07 1,46 21,23 10,96 9,07 8,45 28,48 0,50 50,21 .. .. 8,28 1988 9,27 10,11 1,58 20,96 12,71 10,29 8,93 31,94 0,40 53,30 .. .. 8,73 1989 9,43 10,70 1,57 21,70 11,92 9,82 9,96 31,70 0,31 53,71 .. .. 8,35 1990 8,95 10,38 1,61 20,94 11,12 9,93 8,88 29,94 0,31 51,18 6,20 0,69 6,89 1991 6,81 9,15 1,17 17,13 10,68 8,37 8,90 27,95 0,50 45,57 5,46 0,56 6,02 1992 7,86 9,56 1,19 18,61 10,83 9,24 8,16 28,23 0,97 47,81 6,06 0,51 6,57 1993 9,08 11,30 1,08 21,46 11,10 9,56 10,11 30,77 0,66 52,89 7,24 0,49 7,73 1994 10,17 14,04 1,42 25,63 11,38 9,93 10,88 32,18 0,74 58,55 9,02 0,69 9,71 1995 10,16 14,07 1,48 25,71 12,13 9,95 9,86 31,94 0,65 58,30 9,60 0,74 10,34 1996 9,82 13,42 1,37 24,60 11,32 9,59 10,06 30,96 0,66 56,22 9,22 0,86 10,08 1997 11,58 15,45 1,52 28,54 13,65 10,13 11,85 35,63 0,76 64,92 11,21 0,56 11,77 1998 12,08 16,47 1,68 30,23 13,93 10,90 11,81 36,63 0,84 67,70 11,76 0,68 12,44 1999 11,98 17,16 1,60 30,75 13,88 10,93 12,34 37,15 0,94 68,83 12,11 0,67 12,78 2000 12,23 17,40 1,70 31,33 12,91 12,55 13,04 38,50 0,97 70,79 12,32 0,67 12,99 2001 11,76 16,07 1,70 29,53 12,59 12,02 11,87 36,48 1,31 67,32 10,83 0,76 11,59 2002 12,27 16,42 1,74 30,43 14,20 11,55 13,65 39,40 1,48 71,31 11,24 0,69 11,93 2003 12,91 16,81 1,70 31,42 15,20 11,86 13,27 40,33 1,72 73,47 11,55 0,78 12,34 2004 12,58 17,12 1,76 31,45 15,49 11,40 14,39 41,28 2,20 74,93 11,44 0,58 12,02 2005 11,56 16,18 1,76 29,50 12,95 10,38 12,73 36,07 2,24 67,81 10,71 0,61 11,32 2006 12,31 15,87 1,98 30,15 15,62 12,14 15,07 42,83 2,53 75,52 10,54 0,83 11,36 2007 13,78 15,09 1,82 30,69 16,73 12,01 13,57 42,31 2,43 75,43 10,64 0,78 11,42 2008 11,13 12,51 1,63 25,27 15,33 10,31 12,75 38,39 2,61 66,26 8,63 0,98 9,61 Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute 8.2 Metsäteollisuuden puun käyttö 1980–2008 Wood consumption by forest industries, 1980–2008 8 Wood consumption 260 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Pu uta va ra laj i Ro un dw oo d as so rtm en t 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 mi lj. m³ - m ill. m ³ Ra ak ap uu Ro un dw oo d to ta l 51 ,18 45 ,57 47 ,81 52 ,89 58 ,55 58 ,30 56 ,22 64 ,92 67 ,70 68 ,83 70 ,79 67 ,32 71 ,31 73 ,47 74 ,93 67 ,81 75 ,52 75 ,43 66 ,26 Ko tim ain en ra ak ap uu Do m es tic ro un dw oo d 45 ,17 39 ,99 40 ,88 45 ,92 50 ,01 49 ,34 48 ,27 55 ,43 56 ,85 57 ,11 57 ,96 53 ,78 55 ,05 56 ,96 57 ,53 49 ,88 56 ,34 59 ,44 51 ,53 Tu kk ipu u Lo gs 20 ,60 16 ,87 18 ,39 21 ,29 25 ,27 25 ,18 23 ,86 27 ,41 28 ,77 28 ,44 28 ,72 26 ,02 26 ,15 27 ,02 26 ,82 24 ,99 26 ,06 28 ,46 23 ,60 Mä nty Pi ne 8,7 6 6,7 0 7,8 1 9,0 3 10 ,02 9,9 6 9,5 1 11 ,14 11 ,59 11 ,32 11 ,37 10 ,57 10 ,74 11 ,34 10 ,85 10 ,14 11 ,07 12 ,89 10 ,64 Ku us i Sp ru ce 10 ,27 9,0 6 9,5 0 11 ,26 13 ,95 13 ,89 13 ,13 14 ,95 15 ,86 15 ,96 16 ,01 14 ,23 14 ,32 14 ,52 14 ,79 13 ,84 13 ,88 14 ,23 11 ,95 Le hti pu u Ha rd wo od 1,5 7 1,1 1 1,0 8 1,0 0 1,3 0 1,3 3 1,2 2 1,3 2 1,3 2 1,1 7 1,3 3 1,2 2 1,0 9 1,1 7 1,1 8 1,0 1 1,1 1 1,3 3 1,0 1 Ku itu pu u Pu lp wo od 24 ,57 23 ,13 22 ,49 24 ,63 24 ,74 24 ,17 24 ,41 28 ,02 28 ,08 28 ,67 29 ,24 27 ,77 28 ,89 29 ,94 30 ,71 24 ,89 30 ,29 30 ,98 27 ,93 Mä nty Pi ne 9,5 3 9,1 9 9,3 6 10 ,09 9,8 8 10 ,31 9,7 4 12 ,04 12 ,31 12 ,20 11 ,67 11 ,33 12 ,90 13 ,90 14 ,16 10 ,72 13 ,93 14 ,90 13 ,41 Ku us i Sp ru ce 9,6 8 8,0 9 8,9 2 9,4 1 9,4 8 9,7 0 9,3 0 9,9 2 10 ,44 10 ,66 11 ,74 10 ,94 9,9 8 10 ,46 9,8 9 8,3 3 9,6 4 9,8 6 8,2 4 Le hti pu u Ha rd wo od 5,3 5 5,8 5 4,2 1 5,1 3 5,3 8 4,1 6 5,3 7 6,0 6 5,3 3 5,8 1 5,8 3 5,5 0 6,0 2 5,5 8 6,6 6 5,8 4 6,7 2 6,2 3 6,2 8 Tu on tir aa ka pu u Im po rte d ro un dw oo d 6,0 2 5,5 8 6,9 3 6,9 8 8,5 4 8,9 6 7,9 6 9,4 9 10 ,86 11 ,72 12 ,84 13 ,54 16 ,26 16 ,51 17 ,40 17 ,93 19 ,18 15 ,98 14 ,73 Tu kk ipu u Lo gs 0,3 4 0,2 6 0,2 2 0,1 7 0,3 6 0,5 4 0,7 4 1,1 3 1,4 6 2,3 0 2,6 1 3,5 1 4,2 8 4,4 0 4,6 3 4,5 1 4,1 0 2,2 3 1,6 7 Mä nty Pi ne 0,1 8 0,1 1 0,0 6 0,0 5 0,1 5 0,2 0 0,3 1 0,4 3 0,4 9 0,6 6 0,8 6 1,1 9 1,5 3 1,5 7 1,7 3 1,4 2 1,2 4 0,8 9 0,4 9 Ku us i Sp ru ce 0,1 1 0,0 9 0,0 6 0,0 4 0,1 0 0,1 8 0,2 9 0,5 0 0,6 1 1,2 0 1,3 8 1,8 4 2,1 0 2,2 9 2,3 3 2,3 5 1,9 9 0,8 5 0,5 6 Le hti pu u Ha rd wo od 0,0 4 0,0 6 0,1 1 0,0 8 0,1 2 0,1 5 0,1 4 0,2 0 0,3 6 0,4 3 0,3 7 0,4 8 0,6 5 0,5 4 0,5 7 0,7 4 0,8 7 0,4 9 0,6 2 Ku itu pu u Pu lp wo od 5,3 7 4,8 2 5,7 4 6,1 4 7,4 4 7,7 8 6,5 5 7,6 1 8,5 5 8,4 8 9,2 6 8,7 2 10 ,50 10 ,39 10 ,57 11 ,17 12 ,55 11 ,32 10 ,45 Mä nty Pi ne 1,5 9 1,4 9 1,4 7 1,0 1 1,4 9 1,8 2 1,5 8 1,6 1 1,6 2 1,6 9 1,2 3 1,2 6 1,3 0 1,3 0 1,3 4 2,2 3 1,6 9 1,8 3 1,9 2 Ku us i Sp ru ce 0,2 5 0,2 8 0,3 1 0,1 5 0,4 5 0,2 5 0,2 9 0,2 1 0,4 6 0,2 7 0,8 1 1,0 9 1,5 7 1,4 0 1,5 1 2,0 6 2,5 0 2,1 6 2,0 7 Le hti pu u Ha rd wo od 3,5 2 3,0 5 3,9 6 4,9 8 5,5 0 5,7 0 4,6 9 5,7 9 6,4 8 6,5 3 7,2 2 6,3 7 7,6 3 7,6 8 7,7 3 6,8 9 8,3 5 7,3 4 6,4 7 Tu on tih ak e Im po rte d ch ip s 0,3 1 0,5 0 0,9 7 0,6 6 0,7 4 0,6 5 0,6 6 0,7 6 0,8 4 0,9 4 0,9 7 1,3 1 1,4 8 1,7 2 2,2 0 2,2 4 2,5 3 2,4 3 2,6 1 Me ts ät eo llis uu de n si vu tu ot te et Fo re st in du st ry b y- pr od uc ts ja m uu jä te pu u an d ot he r w oo d re sid ue s Sa ha ha ke ja p ur u Sa wm ill ch ip s a nd d us t 6,8 9 6,0 2 6,5 7 7,7 3 9,7 1 10 ,34 10 ,08 11 ,77 12 ,44 12 ,78 12 ,99 11 ,59 11 ,93 12 ,34 12 ,02 11 ,32 11 ,36 11 ,42 9,6 1 Ha vu pu u So ftw oo d 6,2 0 5,4 6 6,0 6 7,2 4 9,0 2 9,6 0 9,2 2 11 ,21 11 ,76 12 ,11 12 ,32 10 ,83 11 ,24 11 ,55 11 ,44 10 ,71 10 ,54 10 ,64 8,6 3 Le hti pu u Ha rd wo od 0,6 9 0,5 6 0,5 1 0,4 9 0,6 9 0,7 4 0,8 6 0,5 6 0,6 8 0,6 7 0,6 7 0,7 6 0,6 9 0,7 8 0,5 8 0,6 1 0,8 3 0,7 8 0,9 8 Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; S VT : M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: F in ni sh F or es t I nd us tri es F ed er at io n; O SF : F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te 8.3 Me ts ät eo llis uu de n ko tim ais en p uu n ja tu on tip uu n kä yt tö 19 90 –2 00 8 Fo re st in du st rie s’ do m es tic a nd im po rte d ro un dw oo d co ns um pt io n, 1 99 0– 20 08 8Puun käyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 261 Me tsä ke sk us Me tsä teo llis uu s – F or es t i nd us tri es En er gia ntu ota nto Ra ak ap uu Fo re st ry c en tre Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ul pw oo d Tu on tih ak e Yh tee ns ä En er gy g en er at io n ka ikk iaa n Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä Im po rte d To ta l Ro un dw oo d Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l ch ip s to ta l 1 0 00 m ³ Ko ko m aa 11 12 7 12 50 8 1 6 32 25 26 7 15 32 7 10 31 2 12 74 6 38 38 5 26 08 66 26 1 6 4 90 72 75 0 W ho le co un try 0 Ah ve na nm aa 20 19 - 38 2 4 - 6 - 44 34 78 1 Ra nn ikk o 67 5 45 2 7 1 1 34 1 5 86 14 6 2 9 22 4 6 54 52 5 6 3 14 60 3 6 9 16 Et elä ra nn ikk o 17 9 16 3 3 34 4 0 0 - 1 - 34 5 28 2 62 7 Po hja nm aa 49 7 28 9 4 79 0 1 5 86 14 6 2 9 22 4 6 54 52 5 5 9 69 32 1 6 2 89 2 Lo un ais -S uo mi 1 3 64 1 3 86 11 2 7 62 1 4 48 1 7 41 55 3 2 44 48 6 0 53 76 5 6 8 19 3 Hä me -U us im aa 58 0 1 7 55 45 4 2 7 88 4 66 9 42 5 1 0 98 - 3 8 86 59 5 4 4 81 4 Ka ak ko is- Su om i 2 1 08 1 3 45 15 0 3 6 03 5 0 14 4 1 66 4 5 86 13 76 7 1 7 56 19 12 5 42 5 19 55 0 5 Pi rka nm aa 69 6 1 4 63 10 0 2 2 59 22 2 27 5 0 49 7 - 2 7 56 52 9 3 2 84 6 Et elä -S av o 27 5 1 6 06 40 8 2 2 88 70 24 2 96 - 2 3 84 40 9 2 7 93 7 Et elä -P oh jan ma a 45 9 23 6 4 69 9 25 8 53 1 31 1 - 1 0 11 55 5 1 5 66 8 Ke sk i-S uo mi 69 2 1 2 82 33 2 2 3 07 82 5 1 1 22 1 0 25 2 9 72 - 5 2 79 49 5 5 7 74 9 Po hjo is- Sa vo 33 0 1 2 11 19 1 5 60 30 6 57 1 1 1 84 2 0 61 2 3 6 23 55 7 4 1 80 10 Po hjo is- Ka rja la 98 9 81 1 13 7 1 9 37 81 7 41 2 90 7 2 1 35 10 0 4 1 73 37 1 4 5 44 11 Ka inu u 68 4 26 5 1 95 0 25 8 64 3 - 90 1 2 1 8 53 18 4 2 0 37 12 Po hjo is- Po hja nm aa 1 4 14 49 9 8 1 9 22 1 8 46 10 1 - 1 9 47 12 3 8 81 59 2 4 4 72 13 La pp i 84 2 17 8 1 1 0 21 2 6 72 38 5 1 6 39 4 6 96 16 3 5 8 80 37 6 6 2 56 En er gia ntu ota nto on kä yte tty ra ak ap uu ka tta a l äm pö - ja vo im ala ito ste n k äy ttä mä n r aa ka pu us ta va lm ist etu n m ets äh ak ke en ja pi en tal oje n p olt tor aa ka pu un . Pu un en er gia kä ytt öti ed ot es ite tää n t ar ke mm in En er gia -lu vu ss a ( luk u 9 ). W oo d co ns um pt io n in e ne rg y ge ne ra tio n co ve rs fo re st c hi ps c hi pp ed fr om ro un dw oo d an d co ns um ed in h ea tin g an d po we r p la nt s as w el l a s ro un dw oo d fu el wo od c on su m ed in s m al l-s ize d dw el lin gs . W oo d co ns um pt io n in e ne rg y ge ne ra tio n is m or e pr ec ise ly pr es en te d in C ha pt er 9 , E ne rg y. Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; S VT : M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: F in ni sh F or es t I nd us tri es F ed er at io n; O SF : F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te 8.4 Ra ak ap uu n ko ko na isk äy ttö m et sä ke sk uk sit ta in 20 08 To ta l w oo d co ns um pt io n by fo re st ry c en tre , 2 00 8 8 Wood consumption 262 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Metsäkeskus Raakapuu – Roundwood Sahahake Forestry centre Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Tuontihake Kaikkiaan ja puru Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Imported Total Sawmill chips Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total chips and dust 1 000 m³ Raakapuu kaikkiaan – 11 127 12 508 1 632 25 267 15 327 10 312 12 746 38 385 2 608 66 261 9 607 Roundwood total Kotimainen puu – Domestic wood Koko maa – Whole country 10 639 11 953 1 009 23 601 13 410 8 241 6 279 27 931 . 51 532 9 607 0 Ahvenanmaa 20 19 - 38 2 4 - 6 . 44 - 1 Rannikko 656 444 7 1 107 1 390 119 1 747 3 256 . 4 364 779 Etelärannikko 175 155 3 332 0 0 - 1 . 333 - Pohjanmaa 482 289 4 775 1 390 119 1 747 3 256 . 4 031 779 2 Lounais-Suomi 1 322 1 316 11 2 650 1 148 1 004 55 2 207 . 4 857 1 074 3 Häme-Uusimaa 571 1 755 238 2 563 4 667 425 1 096 . 3 659 476 4 Kaakkois-Suomi 1 887 1 252 18 3 157 3 839 3 008 609 7 457 . 10 614 3 628 5 Pirkanmaa 696 1 462 95 2 253 216 275 0 491 . 2 744 705 6 Etelä-Savo 274 1 434 221 1 929 70 24 2 96 . 2 025 - 7 Etelä-Pohjanmaa 459 236 4 699 258 53 1 311 . 1 011 - 8 Keski-Suomi 692 1 282 305 2 280 825 1 122 940 2 887 . 5 167 849 9 Pohjois-Savo 330 1 209 19 1 558 306 571 847 1 724 . 3 282 734 10 Pohjois-Karjala 880 672 81 1 634 760 293 380 1 432 . 3 066 548 11 Kainuu 628 227 1 856 253 629 - 882 . 1 738 157 12 Pohjois-Pohjanmaa 1 386 493 8 1 888 1 812 95 - 1 907 . 3 795 348 13 Lappi 837 152 1 990 2 528 377 1 273 4 178 . 5 167 309 Tuontiraakapuu – Imported roundwood Koko maa – Whole country 488 555 623 1 666 1 917 2 071 6 467 10 455 2 608 14 729 . 0 Ahvenanmaa - - - - - - - - - - . 1 Rannikko 19 8 - 27 196 27 1 175 1 398 525 1 950 . Etelärannikko 4 8 - 12 - - - - - 12 . Pohjanmaa 15 - - 15 196 27 1 175 1 398 525 1 938 . 2 Lounais-Suomi 42 70 - 112 300 737 - 1 037 48 1 197 . 3 Häme-Uusimaa 9 - 216 225 - 2 - 2 - 227 . 4 Kaakkois-Suomi 220 93 132 446 1 175 1 158 3 977 6 310 1 756 8 512 . 5 Pirkanmaa 0 1 5 6 6 - - 6 - 12 . 6 Etelä-Savo 0 172 187 359 - 0 - 0 - 359 . 7 Etelä-Pohjanmaa - - - - - - - - - - . 8 Keski-Suomi - - 27 27 - - 85 85 - 112 . 9 Pohjois-Savo - 2 - 2 - - 337 337 2 341 . 10 Pohjois-Karjala 109 139 56 304 57 119 527 703 100 1 107 . 11 Kainuu 56 38 - 94 5 14 - 19 2 115 . 12 Pohjois-Pohjanmaa 28 6 - 34 34 6 - 40 12 85 . 13 Lappi 5 26 - 31 144 8 366 518 163 712 . Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute 8.5 Metsäteollisuuden kotimaisen puun ja tuontipuun käyttö metsäkeskuksittain 2008 Forest industries’ domestic and imported wood consumption by forestry centre, 2008 8Puun käyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 263 Vu os i Sa ha teo llis uu s Va ne rite oll isu us La stu lev yte oll isu us Ku itu lev yte oll isu us Mu u p uu tuo tet eo llis uu s Ka ikk iaa n Ye ar Sa wm illi ng in du st ry Pl yw oo d an d Pa rti cle b oa rd in du st ry Fi br eb oa rd in du st ry O th er w oo d- pr od uc ts in du st rie s To ta l ve ne er in du st rie s Ra ak ap uu jos ta teo llis uu ss ah at Ra ak ap uu Ra ak ap uu Sa ha ha ke ja pu ru Ra ak ap uu Sa ha ha ke ja pu ru Ra ak ap uu Sa ha ha ke ja pu ru Ra ak ap uu Sa ha ha ke ja p ur u Ro un dw oo d of w hi ch in du st ria l s aw m ills Ro un dw oo d Ro un dw oo d Sa wm ill ch ip s Ro un dw oo d Sa wm ill ch ip s Ro un dw oo d Sa wm ill ch ip s Ro un dw oo d Sa wm ill ch ip s an d du st an d du st an d du st an d du st mi lj. m³ – m ill. m ³ 19 80 23 ,13 21 ,10 2,2 3 0,2 1 0,9 6 0,1 9 0,2 8 0,3 4 0,0 0 26 ,10 1,2 5 19 81 18 ,73 16 ,78 2,0 5 0,0 9 0,9 9 0,1 7 0,2 5 0,3 4 0,0 0 21 ,38 1,2 5 19 82 16 ,17 14 ,29 2,1 4 0,1 7 0,8 6 0,1 3 0,2 3 0,3 6 0,0 0 18 ,97 1,0 9 19 83 17 ,69 15 ,75 2,0 6 0,1 4 0,8 8 0,1 1 0,2 7 0,3 7 - 20 ,37 1,1 5 19 84 18 ,54 16 ,55 2,0 7 0,1 3 0,7 7 0,1 2 0,2 2 0,4 3 0,0 0 21 ,29 0,9 9 19 85 17 ,15 15 ,21 2,0 7 0,1 3 0,7 6 0,1 2 0,1 9 0,4 5 0,0 0 19 ,92 0,9 5 19 86 17 ,20 15 ,40 2,1 7 0,1 6 0,8 3 0,1 0 0,1 3 0,6 2 - 20 ,26 0,9 6 19 87 18 ,26 16 ,30 2,0 9 0,1 4 0,8 2 0,1 2 0,1 6 0,7 3 - 21 ,35 0,9 8 19 88 18 ,50 16 ,54 2,1 3 0,1 3 0,9 8 0,0 2 0,2 8 0,6 3 - 21 ,41 1,2 6 19 89 18 ,46 16 ,43 2,2 5 0,1 3 1,0 4 0,0 5 0,2 7 0,3 5 - 21 ,23 1,3 1 19 90 17 ,64 15 ,16 2,1 3 0,1 5 0,7 3 0,0 1 0,2 4 0,5 4 - 20 ,46 0,9 6 19 91 14 ,15 12 ,42 1,5 4 0,1 4 0,4 8 0,0 2 0,1 5 0,3 4 - 16 ,19 0,6 3 19 92 16 ,04 14 ,16 1,5 6 0,0 7 0,5 0 0,0 1 0,1 7 0,5 8 - 18 ,26 0,6 7 19 93 18 ,83 17 ,17 1,9 3 0,1 2 0,6 0 0,0 0 0,2 1 0,4 7 - 21 ,36 0,8 1 19 94 22 ,66 20 ,67 2,2 5 0,0 4 0,7 5 0,0 5 0,1 7 0,5 1 0,3 9 25 ,51 1,3 1 19 95 22 ,03 20 ,23 2,5 4 0,0 5 0,8 0 0,0 2 0,2 0 0,4 9 0,2 0 25 ,13 1,1 9 19 96 21 ,72 19 ,98 2,6 4 0,1 2 0,7 6 0,0 2 0,2 1 0,4 2 - 24 ,92 0,9 7 19 97 25 ,31 23 ,30 3,0 1 0,0 4 0,8 1 0,0 3 0,2 6 0,5 4 - 28 ,92 1,0 7 19 98 27 ,38 25 ,36 3,0 0 0,0 9 0,7 4 0,0 1 0,2 5 0,5 9 - 31 ,06 0,9 8 19 99 28 ,41 26 ,51 3,1 6 0,0 7 0,7 5 - 0,2 9 0,2 8 - 31 ,91 1,0 3 20 00 29 ,40 27 ,49 3,4 1 0,0 5 0,7 7 0,0 1 0,3 2 0,3 4 - 33 ,21 1,0 9 20 01 27 ,91 26 ,01 3,4 0 0,0 5 0,8 0 0,0 1 0,3 3 0,3 0 - 31 ,66 1,1 3 20 02 28 ,78 26 ,88 3,6 1 0,0 4 0,7 3 - 0,3 0 0,3 4 - 32 ,77 1,0 4 20 03 29 ,90 28 ,00 3,7 0 0,0 4 0,7 5 - 0,3 2 0,4 2 - 34 ,06 1,0 6 20 04 29 ,24 27 ,34 3,7 8 0,0 3 0,7 4 - 0,3 2 0,3 8 - 33 ,43 1,0 7 20 05 27 ,01 25 ,11 3,7 9 0,0 9 0,7 9 - 0,3 3 0,3 7 - 31 ,25 1,1 2 20 06 27 ,35 25 ,44 4,1 4 0,0 7 0,7 2 0,0 2 0,2 8 0,4 5 - 32 ,01 1,0 0 20 07 27 ,98 26 ,08 3,9 6 0,1 1 0,5 2 0,0 0 0,2 5 0,4 3 - 32 ,48 0,7 7 20 08 22 ,08 20 ,18 3,5 0 0,0 6 0,3 3 - 0,2 9 0,3 8 - 26 ,02 0,6 2 Mu u p uu tuo tet eo llis uu s o n p ää os in py lvä ide n j a h irs ira ke nn us ten tu ota nto a. – O th er w oo d- pr od uc ts in du st rie s co ns ist p rim ar ily o f p ro du ct io n of w oo de n po le s an d lo g bu ild in gs . Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; S VT : M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: F in ni sh F or es t I nd us tri es F ed er at io n; O SF : F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te 8.6 Pu ut uo te te ol lis uu de n pu un kä yt tö to im ial oi tta in 19 80 –2 00 8 W oo d co ns um pt io n by w oo d- pr od uc ts in du st rie s by b ra nc h of in du st ry, 1 98 0– 20 08 8 Wood consumption 264 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vu os i Me ka an ine n Pu oli ke mi all ine n Se llu Ka ikk iaa n Ye ar M ec ha ni ca l Se m i-c he m ica l Ch em ica l To ta l Ra ak ap uu Sa ha ha ke ja pu ru Ra ak ap uu Sa ha ha ke ja pu ru Ra ak ap uu Sa ha ha ke ja pu ru Ra ak ap uu Sa ha ha ke ja p ur u Ro un dw oo d Sa wm ill ch ip s Ro un dw oo d Sa wm ill ch ip s Ro un dw oo d Sa wm ill ch ip s Ro un dw oo d Sa wm ill ch ip s an d du st an d du st an d du st an d du st mi lj. m³ – m ill. m ³ 19 80 6,0 5 0,5 5 0,7 0 0,1 1 18 ,21 6,4 4 24 ,96 7,1 0 19 81 6,2 5 0,6 0 0,5 7 0,2 5 18 ,85 5,3 3 25 ,67 6,1 8 19 82 5,8 1 0,4 7 0,6 6 0,1 8 16 ,91 4,7 6 23 ,38 5,4 1 19 83 6,3 7 0,4 1 0,6 9 0,2 0 17 ,56 5,5 4 24 ,62 6,1 5 19 84 7,4 7 0,8 4 0,6 1 0,3 4 19 ,02 5,6 3 27 ,10 6,8 1 19 85 7,3 6 0,8 4 0,6 9 0,3 2 19 ,58 4,9 6 27 ,63 6,1 2 19 86 7,3 9 0,7 1 0,6 7 0,3 5 19 ,26 4,9 1 27 ,31 5,9 8 19 87 7,8 7 0,6 7 0,7 0 0,3 5 20 ,29 6,2 7 28 ,86 7,3 0 19 88 8,6 6 1,0 3 0,9 8 0,1 6 22 ,25 6,2 7 31 ,89 7,4 6 19 89 8,3 7 1,0 6 0,7 1 0,3 7 23 ,40 5,6 1 32 ,48 7,0 4 19 90 8,5 2 0,9 8 0,7 1 0,4 1 21 ,50 4,5 4 30 ,72 5,9 3 19 91 7,8 6 1,0 0 0,8 0 0,3 2 20 ,72 4,0 7 29 ,38 5,3 9 19 92 7,7 1 1,2 0 0,9 2 0,3 3 20 ,92 4,3 7 29 ,55 5,9 0 19 93 8,1 1 1,4 3 0,8 5 0,3 8 22 ,57 5,1 1 31 ,53 6,9 2 19 94 8,5 2 1,8 1 0,8 5 0,4 6 23 ,67 6,1 2 33 ,04 8,3 9 19 95 9,0 4 1,7 6 0,8 0 0,4 7 23 ,32 6,9 2 33 ,17 9,1 5 19 96 8,1 2 1,7 1 0,7 8 0,4 5 22 ,41 6,9 6 31 ,31 9,1 1 19 97 9,1 3 2,1 9 0,8 8 0,4 0 25 ,99 8,1 1 36 ,00 10 ,70 19 98 9,5 6 2,2 3 0,7 3 0,5 0 26 ,36 8,7 3 36 ,65 11 ,46 19 99 9,2 1 2,3 3 0,8 5 0,4 2 26 ,86 8,9 9 36 ,92 11 ,74 20 00 9,5 7 2,4 0 0,9 5 0,4 3 27 ,07 9,0 7 37 ,59 11 ,90 20 01 9,4 8 2,2 4 0,9 2 0,3 7 25 ,27 7,8 6 35 ,67 10 ,46 20 02 9,5 9 2,2 9 0,9 5 0,3 6 28 ,00 8,2 5 38 ,54 10 ,90 20 03 9,7 3 2,3 1 0,8 2 0,3 6 28 ,86 8,6 1 39 ,41 11 ,27 20 04 9,7 0 2,4 3 0,9 4 0,3 8 30 ,85 8,1 5 41 ,50 10 ,95 20 05 8,7 3 2,3 2 0,9 0 0,3 3 26 ,93 7,5 5 36 ,56 10 ,20 20 06 10 ,09 2,7 0 1,0 3 0,3 9 32 ,39 7,2 7 43 ,50 10 ,36 20 07 10 ,07 2,7 9 0,9 7 0,4 0 31 ,91 7,4 7 42 ,95 10 ,65 20 08 8,9 3 1,9 5 1,0 3 0,6 4 30 ,28 6,4 0 40 ,24 8,9 8 Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; S VT : M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: F in ni sh F or es t I nd us tri es F ed er at io n; O SF : F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te 8.7 Ma ss at eo llis uu de n pu un kä yt tö to im ial oi tta in 19 80 –2 00 8 W oo d co ns um pt io n by p ul p in du st rie s by b ra nc h of in du st ry, 1 98 0– 20 08 8Puun käyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 265 Vu os i Ra ak ap uu – Ro un dw oo d Sa ha ha ke Ye ar Ko tim ain en – Do m es tic Tu on tip uu – Im po rte d Ka ikk iaa n ja pu ru Tu kk ipu u – L og s Ku itu pu u – P ul pw oo d Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ul pw oo d Tu on tih ak e Ro un dw oo d Sa wm ill ch ip s Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Im po rte d to ta l an d du st Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od ch ip s mi lj. m³ – m ill. m ³ 19 80 12 ,08 10 ,17 1,9 3 0,5 4 0,4 0 0,2 4 0,5 1 0,1 5 0,0 0 - - 0,0 4 0,0 3 26 ,10 1,2 5 19 81 10 ,15 7,7 6 1,7 6 0,5 5 0,4 6 0,1 5 0,3 8 0,0 8 0,0 0 - - 0,0 4 0,0 5 21 ,38 1,2 5 19 82 9,4 0 6,1 1 1,7 8 0,5 2 0,2 8 0,1 3 0,3 8 0,1 8 - 0,0 0 - 0,0 7 0,1 0 18 ,97 1,0 9 19 83 10 ,23 6,9 2 1,6 0 0,4 4 0,4 3 0,1 6 0,3 4 0,1 4 0,0 0 - - 0,0 5 0,0 7 20 ,37 1,1 5 19 84 10 ,35 7,7 4 1,5 8 0,4 6 0,3 2 0,1 2 0,3 3 0,2 4 0,0 3 - - 0,0 3 0,0 9 21 ,29 0,9 9 19 85 9,3 6 7,4 9 1,5 5 0,4 3 0,3 0 0,1 0 0,3 5 0,1 4 0,0 3 - - 0,0 3 0,1 2 19 ,92 0,9 5 19 86 8,9 8 8,1 7 1,5 8 0,2 9 0,3 3 0,3 3 0,2 8 0,1 1 0,0 3 - - 0,0 3 0,1 4 20 ,26 0,9 6 19 87 9,3 4 9,0 0 1,3 9 0,3 1 0,4 1 0,3 2 0,2 5 0,1 2 0,0 4 - - - 0,1 7 21 ,35 0,9 8 19 88 8,9 9 9,4 8 1,5 2 0,3 6 0,3 7 0,1 5 0,2 3 0,1 6 0,0 3 - - - 0,1 2 21 ,41 1,2 6 19 89 9,0 6 9,5 1 1,5 2 0,3 5 0,2 9 0,0 5 0,1 6 0,0 9 0,0 5 - - - 0,1 6 21 ,23 1,3 1 19 90 8,6 2 9,3 5 1,5 7 0,2 7 0,2 3 0,0 4 0,1 5 0,0 5 0,0 4 - - - 0,1 5 20 ,46 0,9 6 19 91 6,5 9 7,7 9 1,1 1 0,1 8 0,1 3 0,0 1 0,1 1 0,0 5 0,0 6 - 0,0 1 - 0,1 6 16 ,19 0,6 3 19 92 7,7 5 8,7 2 1,0 8 0,2 3 0,1 8 0,0 2 0,0 5 0,0 5 0,1 1 - - 0,0 0 0,0 7 18 ,26 0,6 7 19 93 9,0 0 10 ,58 1,0 0 0,2 7 0,2 1 0,0 1 0,0 5 0,0 4 0,0 8 - - - 0,1 2 21 ,36 0,8 1 19 94 10 ,00 13 ,04 1,3 0 0,4 2 0,3 4 0,0 1 0,1 5 0,0 9 0,1 2 0,0 1 0,0 1 0,0 1 0,0 4 25 ,51 1,3 1 19 95 9,9 2 12 ,49 1,3 3 0,4 8 0,3 2 0,0 2 0,2 0 0,1 7 0,1 5 0,0 1 0,0 0 - 0,0 5 25 ,13 1,1 9 19 96 9,4 7 12 ,55 1,2 2 0,5 2 0,2 8 0,0 3 0,3 1 0,2 9 0,1 4 0,0 1 0,0 1 0,0 2 0,0 6 24 ,92 0,9 7 19 97 11 ,12 14 ,40 1,3 2 0,5 0 0,3 7 0,0 3 0,4 3 0,5 0 0,2 0 0,0 2 0,0 1 - 0,0 4 28 ,92 1,0 7 19 98 11 ,57 15 ,15 1,3 2 0,8 2 0,5 6 0,0 1 0,4 9 0,6 1 0,3 6 0,0 5 0,0 3 - 0,0 8 31 ,06 0,9 8 19 99 11 ,27 15 ,69 1,1 7 0,9 4 0,4 1 0,0 0 0,6 6 1,2 0 0,4 3 0,0 4 0,0 3 - 0,0 6 31 ,91 1,0 3 20 00 11 ,35 15 ,59 1,3 3 1,2 4 0,9 4 0,0 1 0,8 6 1,3 8 0,3 7 0,0 4 0,0 6 0,0 0 0,0 4 33 ,21 1,0 9 20 01 10 ,56 13 ,90 1,2 2 1,4 0 0,8 2 0,0 1 1,1 9 1,8 2 0,4 8 0,0 8 0,1 4 0,0 1 0,0 3 31 ,66 1,1 3 20 02 10 ,74 14 ,16 1,0 9 1,5 6 0,7 2 0,0 2 1,5 3 2,0 9 0,6 5 0,0 8 0,1 0 0,0 2 0,0 2 32 ,77 1,0 4 20 03 11 ,34 14 ,44 1,1 7 1,7 5 0,8 5 0,0 2 1,5 7 2,2 8 0,5 4 0,0 5 0,0 3 0,0 1 0,0 2 34 ,06 1,0 6 20 04 10 ,85 14 ,64 1,1 8 1,4 1 0,7 5 0,0 1 1,7 3 2,2 1 0,5 6 0,0 2 0,0 5 0,0 0 0,0 1 33 ,43 1,0 7 20 05 10 ,13 13 ,76 1,0 1 1,1 9 0,5 7 0,0 1 1,4 2 2,2 9 0,7 2 0,0 3 0,0 4 0,0 0 0,0 8 31 ,25 1,1 2 20 06 11 ,06 13 ,72 1,1 0 1,3 0 0,5 8 0,0 1 1,2 4 1,9 9 0,8 7 0,0 4 0,0 4 - 0,0 8 32 ,01 1,0 0 20 07 12 ,77 13 ,95 1,3 3 1,3 7 0,7 1 0,0 1 0,8 9 0,8 4 0,4 9 0,0 2 0,0 1 - 0,1 1 32 ,48 0,7 7 20 08 10 ,38 11 ,35 1,0 0 1,1 9 0,3 8 0,0 0 0,4 7 0,5 5 0,6 2 0,0 1 0,0 0 0,0 0 0,0 6 26 ,02 0,6 2 Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; S VT : M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: F in ni sh F or es t I nd us tri es F ed er at io n; O SF : F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te 8.8 Pu ut uo te te ol lis uu de n pu un kä yt tö 19 80 –2 00 8 W oo d co ns um pt io n by w oo d- pr od uc ts in du st rie s, 1 98 0– 20 08 8 Wood consumption 266 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vu os i Ko tim ain en ra ak ap uu – Do m es tic ro un dw oo d Tu on tip uu – Im po rte d ro un dw oo d Ka ikk iaa n Ye ar Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ul pw oo d Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ul pw oo d Ro un dw oo d Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u to ta l Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od mi lj. m³ – m ill. m ³ 19 80 11 ,76 9,5 2 0,3 4 0,4 6 0,3 9 - 0,5 1 0,1 5 - - - - 23 ,13 19 81 9,8 2 7,2 2 0,2 4 0,5 5 0,4 5 - 0,3 8 0,0 8 - - - - 18 ,73 19 82 9,0 9 5,5 1 0,2 1 0,5 0 0,2 8 - 0,3 8 0,1 8 - 0,0 0 - - 16 ,17 19 83 9,8 9 6,2 6 0,1 9 0,4 2 0,4 3 0,0 3 0,3 4 0,1 4 - - - - 17 ,69 19 84 10 ,05 6,9 9 0,1 8 0,4 3 0,3 2 0,0 1 0,3 3 0,2 4 - - - - 18 ,54 19 85 9,0 6 6,6 7 0,2 0 0,4 0 0,3 0 0,0 2 0,3 5 0,1 4 - - - - 17 ,15 19 86 8,6 8 7,3 5 0,2 3 0,2 8 0,2 4 0,0 4 0,2 8 0,1 1 - - - - 17 ,20 19 87 8,9 3 8,1 4 0,1 9 0,2 9 0,3 1 0,0 3 0,2 5 0,1 2 - - - - 18 ,26 19 88 8,6 8 8,5 8 0,2 0 0,3 2 0,3 1 0,0 2 0,2 3 0,1 6 - - - - 18 ,50 19 89 8,8 0 8,6 1 0,1 4 0,3 5 0,2 8 0,0 3 0,1 6 0,0 9 - - - - 18 ,46 19 90 8,2 5 8,4 4 0,2 3 0,2 7 0,2 2 0,0 2 0,1 5 0,0 5 - - - - 17 ,64 19 91 6,3 5 7,1 6 0,1 7 0,1 8 0,1 3 0,0 1 0,1 1 0,0 5 - - 0,0 1 - 14 ,15 19 92 7,3 4 8,0 5 0,1 8 0,2 1 0,1 5 0,0 1 0,0 5 0,0 5 - - - - 16 ,04 19 93 8,6 2 9,4 4 0,1 9 0,2 7 0,2 0 0,0 1 0,0 5 0,0 4 - - - - 18 ,83 19 94 9,5 4 11 ,90 0,2 3 0,4 1 0,3 3 0,0 0 0,1 5 0,0 9 - 0,0 1 0,0 1 - 22 ,66 19 95 9,4 8 11 ,20 0,2 2 0,4 8 0,3 1 - 0,2 0 0,1 3 - 0,0 1 0,0 0 - 22 ,03 19 96 9,0 6 11 ,12 0,2 1 0,5 1 0,2 5 - 0,3 1 0,2 5 - 0,0 1 0,0 1 - 21 ,72 19 97 10 ,59 12 ,79 0,2 0 0,5 0 0,3 5 - 0,4 3 0,4 2 0,0 0 0,0 2 0,0 1 - 25 ,31 19 98 11 ,02 13 ,70 0,2 2 0,7 9 0,5 4 - 0,4 9 0,5 3 0,0 0 0,0 5 0,0 3 - 27 ,38 19 99 10 ,98 14 ,07 0,2 0 0,9 3 0,4 0 0,0 0 0,6 6 1,0 7 0,0 2 0,0 4 0,0 3 - 28 ,41 20 00 11 ,00 13 ,90 0,1 9 1,2 3 0,9 3 0,0 1 0,8 6 1,1 7 0,0 2 0,0 4 0,0 6 0,0 0 29 ,40 20 01 10 ,25 12 ,31 0,1 8 1,3 8 0,8 1 0,0 1 1,1 9 1,5 2 0,0 2 0,0 8 0,1 4 0,0 1 27 ,91 20 02 10 ,37 12 ,42 0,1 8 1,5 6 0,7 0 0,0 1 1,5 3 1,7 9 0,0 2 0,0 8 0,1 0 0,0 2 28 ,78 20 03 10 ,91 12 ,58 0,1 9 1,7 5 0,8 3 0,0 2 1,5 6 1,9 7 0,0 1 0,0 5 0,0 3 0,0 0 29 ,90 20 04 10 ,48 12 ,74 0,1 7 1,4 1 0,7 4 0,0 1 1,7 1 1,9 1 0,0 0 0,0 2 0,0 5 0,0 0 29 ,24 20 05 9,7 5 11 ,71 0,1 6 1,1 9 0,5 6 0,0 1 1,4 1 2,1 6 0,0 1 0,0 3 0,0 4 0,0 0 27 ,01 20 06 10 ,63 11 ,85 0,1 6 1,3 0 0,5 7 0,0 1 1,2 1 1,5 3 0,0 1 0,0 4 0,0 4 - 27 ,35 20 07 12 ,33 11 ,89 0,1 6 1,3 7 0,7 1 0,0 1 0,8 8 0,6 0 0,0 1 0,0 2 0,0 1 - 27 ,98 20 08 10 ,02 9,4 6 0,1 7 1,1 9 0,3 8 0,0 0 0,4 7 0,3 8 0,0 0 0,0 1 0,0 0 0,0 0 22 ,08 Ku itu pu u o n p ikk utu kk ia. – Pu lp wo od c on sis ts o f s m al l-s ize d lo gs . Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; S VT : M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: F in ni sh F or es t I nd us tri es F ed er at io n; O SF : F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te 8.9 Sa ha te ol lis uu de n pu un kä yt tö 19 80 –2 00 8 W oo d co ns um pt io n by s aw m illi ng in du st ry, 1 98 0– 20 08 8Puun käyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 267 Vuosi Kotimainen raakapuu – Domestic roundwood Tuontipuu – Imported roundwood Kaikkiaan Year Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Tukkipuu – Logs Roundwood Mänty Kuusi Lehtipuu Mänty Kuusi Lehtipuu Mänty Kuusi Lehtipuu total Pine Spruce Hardwood Pine Spruce Hardwood Pine Spruce Hardwood milj. m³ – mill. m³ 1980 0,09 0,58 1,55 - - - - - 0,00 2,23 1981 0,07 0,51 1,47 - - - - - 0,00 2,05 1982 0,06 0,57 1,51 - - - - - - 2,14 1983 0,08 0,63 1,35 - - - - - 0,00 2,06 1984 0,06 0,66 1,32 - 0,00 0,00 - - 0,03 2,07 1985 0,05 0,71 1,27 - 0,00 0,00 - - 0,03 2,07 1986 0,06 0,64 1,16 - 0,08 0,20 - - 0,03 2,17 1987 0,03 0,63 1,13 - 0,08 0,21 - - 0,02 2,09 1988 0,01 0,72 1,24 - 0,03 0,10 - - 0,03 2,13 1989 0,02 0,83 1,35 - - - - - 0,05 2,25 1990 0,01 0,77 1,31 - - - - - 0,04 2,13 1991 0,01 0,55 0,92 - - - - - 0,06 1,54 1992 0,01 0,58 0,88 - - - - - 0,10 1,56 1993 0,02 1,03 0,80 - - - - - 0,08 1,93 1994 0,02 1,08 1,02 0,01 - - - 0,00 0,12 2,25 1995 0,01 1,24 1,10 - - - - 0,04 0,15 2,54 1996 0,02 1,42 1,02 - - - - 0,04 0,14 2,64 1997 0,02 1,60 1,12 - - - - 0,08 0,19 3,01 1998 0,01 1,44 1,10 - - - - 0,08 0,35 3,00 1999 0,02 1,61 0,97 - - - - 0,13 0,42 3,16 2000 0,02 1,69 1,14 - - - - 0,21 0,35 3,41 2001 0,02 1,58 1,04 - - - - 0,31 0,46 3,40 2002 0,04 1,74 0,91 - - - - 0,30 0,62 3,61 2003 0,02 1,86 0,98 - - - - 0,31 0,53 3,70 2004 0,01 1,90 1,01 - - - - 0,30 0,56 3,78 2005 0,04 2,05 0,86 - - 0,00 - 0,13 0,71 3,79 2006 0,03 1,86 0,94 - - - - 0,45 0,86 4,14 2007 0,02 2,05 1,17 - - - - 0,24 0,48 3,96 2008 0,00 1,88 0,82 - - - - 0,17 0,62 3,50 Kotimainen kuitupuu on pikkutukkia. Vaneriteollisuus ei käytä tuontikuitupuuta. Domestic pulpwood consists of small-sized logs. Plywood and veneer industries don’t consume any imported pulpwood. Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute 8.10 Vaneriteollisuuden puun käyttö 1980–2008 Wood consumption by plywood and veneer industries, 1980–2008 8 Wood consumption 268 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vu os i Ra ak ap uu – Ro un dw oo d Sa ha ha ke Ye ar Ko tim ain en – Do m es tic Tu on tip uu – Im po rte d Ka ikk iaa n ja pu ru Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ul pw oo d Tu kk ipu u – L og s Ku itu pu u – P ul pw oo d Tu on tih ak e Ro un dw oo d Sa wm ill ch ip s Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Im po rte d to ta l an d du st Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od ch ip s mi lj. m³ – m ill. m ³ 19 80 0,0 7 0,6 9 - 8,1 9 8,8 7 3,7 9 - - 0,0 0 1,2 3 0,2 3 1,6 9 0,2 0 24 ,96 7,1 0 19 81 0,1 0 1,4 0 - 7,8 1 8,8 5 3,9 3 0,0 1 0,0 5 - 1,2 1 0,2 3 1,7 4 0,3 3 25 ,67 6,1 8 19 82 0,0 9 1,5 8 - 5,9 6 6,9 3 4,1 7 0,0 0 0,0 5 0,0 1 1,8 0 0,5 5 1,5 0 0,7 6 23 ,38 5,4 1 19 83 0,1 6 0,9 3 0,0 9 6,3 5 7,0 3 3,9 7 - 0,0 4 0,0 1 2,0 1 1,0 6 1,8 8 1,0 6 24 ,62 6,1 5 19 84 0,1 4 0,9 3 0,0 1 7,0 0 7,8 6 4,3 1 - 0,0 8 0,0 1 2,1 6 1,3 6 2,3 9 0,8 5 27 ,10 6,8 1 19 85 0,1 5 1,6 0 - 8,2 1 7,2 5 5,0 2 - 0,1 5 - 1,7 9 0,7 5 2,2 1 0,4 8 27 ,63 6,1 2 19 86 0,1 8 1,1 7 0,1 5 8,4 0 7,4 7 5,2 8 0,0 5 0,0 8 - 1,5 9 0,3 0 2,2 8 0,3 8 27 ,31 5,9 8 19 87 0,0 9 0,8 3 0,0 1 9,1 9 8,3 3 4,9 9 0,0 2 0,1 2 0,0 3 1,4 6 0,3 4 3,1 4 0,3 3 28 ,86 7,3 0 19 88 0,0 5 0,4 4 - 11 ,01 9,6 7 5,0 4 - 0,0 3 0,0 3 1,3 4 0,2 5 3,7 4 0,2 8 31 ,89 7,4 6 19 89 0,1 7 1,0 6 - 9,9 2 9,2 7 5,7 3 0,0 4 0,0 4 - 1,6 5 0,2 5 4,1 7 0,1 5 32 ,48 7,0 4 19 90 0,1 5 0,9 2 - 9,2 6 9,4 5 5,3 1 0,0 4 0,0 6 - 1,5 9 0,2 5 3,5 2 0,1 6 30 ,72 5,9 3 19 91 0,1 1 1,2 7 0,0 0 9,0 1 7,9 6 5,8 4 - 0,0 4 - 1,4 9 0,2 7 3,0 5 0,3 4 29 ,38 5,3 9 19 92 0,0 5 0,7 8 0,0 0 9,1 3 8,7 5 4,1 9 0,0 1 0,0 1 - 1,4 7 0,3 1 3,9 5 0,9 0 29 ,55 5,9 0 19 93 0,0 3 0,6 8 - 9,8 2 9,2 1 5,1 2 - - - 1,0 1 0,1 5 4,9 8 0,5 4 31 ,53 6,9 2 19 94 0,0 3 0,9 1 0,0 0 9,4 7 9,1 4 5,3 7 - 0,0 1 - 1,4 8 0,4 4 5,5 0 0,7 0 33 ,04 8,3 9 19 95 0,0 4 1,4 0 - 9,8 2 9,3 8 4,1 4 - 0,0 2 - 1,8 2 0,2 5 5,7 0 0,6 0 33 ,17 9,1 5 19 96 0,0 4 0,5 8 - 9,2 2 9,0 2 5,3 4 - 0,0 0 - 1,5 6 0,2 8 4,6 7 0,6 1 31 ,31 9,1 1 19 97 0,0 3 0,5 4 0,0 0 11 ,54 9,5 6 6,0 3 - - 0,0 0 1,5 9 0,2 0 5,7 9 0,7 2 36 ,00 10 ,70 19 98 0,0 2 0,7 1 - 11 ,49 9,8 8 5,3 2 - 0,0 0 - 1,5 7 0,4 3 6,4 8 0,7 6 36 ,65 11 ,46 19 99 0,0 5 0,2 7 0,0 0 11 ,26 10 ,25 5,8 0 - - - 1,6 5 0,2 4 6,5 3 0,8 8 36 ,92 11 ,74 20 00 0,0 2 0,4 3 0,0 0 10 ,43 10 ,80 5,8 2 - - - 1,1 9 0,7 5 7,2 1 0,9 3 37 ,59 11 ,90 20 01 0,0 1 0,3 4 0,0 0 9,9 3 10 ,12 5,4 8 - 0,0 1 - 1,1 8 0,9 4 6,3 7 1,2 8 35 ,67 10 ,46 20 02 0,0 0 0,1 7 0,0 0 11 ,33 9,2 7 6,0 0 - 0,0 1 - 1,2 2 1,4 7 7,6 1 1,4 7 38 ,54 10 ,90 20 03 - 0,0 8 - 12 ,15 9,6 1 5,5 6 0,0 0 0,0 1 0,0 0 1,2 5 1,3 7 7,6 8 1,7 1 39 ,41 11 ,27 20 04 0,0 0 0,1 4 - 12 ,75 9,1 4 6,6 5 - 0,1 2 0,0 1 1,3 1 1,4 6 7,7 2 2,1 9 41 ,50 10 ,95 20 05 0,0 1 0,0 7 - 9,5 3 7,7 6 5,8 3 - 0,0 5 0,0 3 2,2 0 2,0 2 6,8 9 2,1 7 36 ,56 10 ,20 20 06 0,0 1 0,1 6 0,0 0 12 ,64 9,0 6 6,7 1 - - - 1,6 5 2,4 7 8,3 5 2,4 6 43 ,50 10 ,36 20 07 0,1 3 0,2 9 0,0 0 13 ,53 9,1 5 6,2 3 0,0 1 0,0 2 - 1,8 1 2,1 4 7,3 4 2,3 2 42 ,95 10 ,65 20 08 0,2 6 0,6 1 0,0 1 12 ,22 7,8 7 6,2 8 0,0 2 0,0 0 0,0 0 1,9 1 2,0 7 6,4 7 2,5 5 40 ,24 8,9 8 Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; S VT : M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: F in ni sh F or es t I nd us tri es F ed er at io n; O SF : F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te 8.1 1 Ma ss at eo llis uu de n pu un kä yt tö 19 80 –2 00 8 W oo d co ns um pt io n by p ul p in du st rie s, 1 98 0– 20 08 8Puun käyttö Metsätilastollinen vuosikirja 2009 269 Vu os i Ra ak ap uu – Ro un dw oo d Sa ha ha ke Ye ar Ko tim ain en – Do m es tic Tu on tip uu – Im po rte d Ka ikk iaa n ja pu ru Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ul pw oo d Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ul pw oo d Tu on tih ak e Ro un dw oo d Sa wm ill ch ip s Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Im po rte d to ta l an d du st Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od ch ip s mi lj. m³ – m ill. m ³ 19 80 - 0,6 3 - 0,0 5 5,1 6 0,0 1 - - - 0,0 0 0,2 1 - - 6,0 5 0,5 5 19 81 0,0 0 0,9 1 - 0,0 1 5,0 4 0,0 1 - 0,0 5 - 0,0 3 0,2 0 - 0,0 0 6,2 5 0,6 0 19 82 - 0,8 8 - 0,0 4 4,5 3 0,0 0 - 0,0 4 - 0,0 0 0,2 5 - 0,0 6 5,8 1 0,4 7 19 83 0,0 1 0,8 3 - 0,0 0 4,8 9 0,0 1 - 0,0 4 - - 0,4 8 - 0,1 0 6,3 7 0,4 1 19 84 0,0 1 0,8 2 - 0,0 3 5,6 7 0,0 1 - 0,0 8 - - 0,7 8 - 0,0 7 7,4 7 0,8 4 19 85 0,0 1 1,4 1 - 0,0 3 5,2 3 0,0 0 - 0,1 5 - 0,0 0 0,5 1 - 0,0 1 7,3 6 0,8 4 19 86 0,0 3 1,0 4 0,0 5 0,0 2 5,8 9 0,0 0 - 0,0 8 - 0,0 1 0,2 7 - - 7,3 9 0,7 1 19 87 - 0,7 8 - 0,0 2 6,6 9 0,0 0 - 0,1 0 - 0,0 3 0,2 5 - - 7,8 7 0,6 7 19 88 - 0,4 1 - 0,0 2 8,0 2 0,0 2 - 0,0 3 - - 0,1 6 - - 8,6 6 1,0 3 19 89 - 0,8 1 - 0,0 1 7,3 5 0,0 1 - 0,0 4 - - 0,1 4 - - 8,3 7 1,0 6 19 90 - 0,8 7 - 0,0 1 7,4 4 0,0 1 - 0,0 6 - - 0,1 1 - 0,0 1 8,5 2 0,9 8 19 91 - 1,2 2 - - 6,3 9 0,0 3 - 0,0 4 - - 0,1 7 - 0,0 2 7,8 6 1,0 0 19 92 - 0,7 3 - - 6,7 8 0,0 3 - 0,0 0 - - 0,1 4 - 0,0 3 7,7 1 1,2 0 19 93 - 0,6 5 - - 7,3 1 0,0 0 - - - - 0,1 5 - - 8,1 1 1,4 3 19 94 - 0,8 9 - - 7,4 7 - - - - - 0,1 6 - - 8,5 2 1,8 1 19 95 - 1,3 4 - - 7,6 2 - - 0,0 0 - - 0,0 9 - - 9,0 4 1,7 6 19 96 - 0,5 6 - - 7,3 6 0,0 5 - - - - 0,1 5 - 0,0 1 8,1 2 1,7 1 19 97 - 0,5 4 - - 8,3 7 0,1 0 - - - - 0,0 1 0,1 0 0,0 2 9,1 3 2,1 9 19 98 - 0,7 0 - - 8,5 7 0,1 2 - 0,0 0 - - 0,0 3 0,1 1 0,0 3 9,5 6 2,2 3 19 99 - 0,2 6 - - 8,6 9 0,1 2 - - - - 0,0 5 0,1 0 - 9,2 1 2,3 3 20 00 - 0,4 2 - - 8,4 1 0,1 3 - - - - 0,4 3 0,1 3 0,0 5 9,5 7 2,4 0 20 01 - 0,3 2 - - 8,0 7 0,2 3 - 0,0 1 - - 0,6 0 0,1 6 0,0 8 9,4 8 2,2 4 20 02 - 0,1 6 - 0,0 1 8,0 5 0,1 9 - 0,0 1 - - 0,7 0 0,4 8 0,0 0 9,5 9 2,2 9 20 03 - 0,0 8 - 0,0 1 8,1 6 0,1 9 - - - - 0,5 6 0,6 0 0,1 4 9,7 3 2,3 1 20 04 - 0,1 4 - - 7,7 5 0,1 8 - 0,0 2 - - 0,6 1 0,6 2 0,3 7 9,7 0 2,4 3 20 05 - 0,0 6 - 0,0 2 6,8 0 0,2 0 - 0,0 5 - - 0,8 1 0,4 9 0,3 1 8,7 3 2,3 2 20 06 - 0,1 3 - 0,0 7 7,1 8 0,6 0 - - - - 0,9 7 0,7 2 0,4 1 10 ,09 2,7 0 20 07 - 0,2 5 - 0,0 6 7,5 4 0,5 3 - 0,0 2 - - 0,6 5 0,6 1 0,4 3 10 ,07 2,7 9 20 08 - 0,5 4 - 0,1 1 6,5 3 0,4 7 - 0,0 0 - 0,0 3 0,6 7 0,4 2 0,1 7 8,9 3 1,9 5 Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; S VT : M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: F in ni sh F or es t I nd us tri es F ed er at io n; O SF : F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te 8.1 2 Me ka an ise n m as sa te ol lis uu de n pu un kä yt tö 19 80 –2 00 8 W oo d co ns um pt io n by m ec ha ni ca l p ul p in du st ry, 1 98 0– 20 08 8 Wood consumption 270 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vu os i Ra ak ap uu – Ro un dw oo d Sa ha ha ke Ye ar Ko tim ain en – Do m es tic Tu on tip uu – Im po rte d Ka ikk iaa n ja pu ru Tu kk ipu u – L og s Ku itu pu u – P ul pw oo d Tu kk ipu u – Lo gs Ku itu pu u – P ul pw oo d Tu on tih ak e Ro un dw oo d Sa wm ill ch ip s Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Mä nty Ku us i Le hti pu u Im po rte d to ta l an d du st Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od ch ip s mi lj. m³ – m ill. m ³ 19 80 0,0 7 0,0 6 - 8,1 4 3,7 1 3,2 7 - - 0,0 0 1,2 3 0,0 2 1,5 0 0,2 0 18 ,21 6,4 4 19 81 0,1 0 0,4 9 - 7,8 0 3,8 1 3,4 9 0,0 1 0,0 0 - 1,1 8 0,0 3 1,6 0 0,3 3 18 ,85 5,3 3 19 82 0,0 9 0,7 0 - 5,9 2 2,4 0 3,5 9 0,0 0 0,0 1 - 1,8 0 0,3 0 1,4 2 0,7 0 16 ,91 4,7 6 19 83 0,1 5 0,1 0 0,0 9 6,3 5 2,1 4 3,4 1 - - - 2,0 1 0,5 8 1,7 5 0,9 6 17 ,56 5,5 4 19 84 0,1 3 0,1 1 0,0 1 6,9 7 2,1 9 3,8 7 - - - 2,1 6 0,5 8 2,2 2 0,7 8 19 ,02 5,6 3 19 85 0,1 4 0,1 9 - 8,1 8 2,0 2 4,4 4 - - - 1,7 9 0,2 4 2,1 0 0,4 7 19 ,58 4,9 6 19 86 0,1 5 0,1 3 0,1 0 8,3 8 1,5 8 4,7 5 0,0 5 - - 1,5 8 0,0 3 2,1 4 0,3 8 19 ,26 4,9 1 19 87 0,0 9 0,0 5 0,0 1 9,1 7 1,6 3 4,4 2 0,0 2 0,0 2 0,0 3 1,4 3 0,0 9 3,0 0 0,3 3 20 ,29 6,2 7 19 88 0,0 5 0,0 3 - 10 ,99 1,6 5 4,3 1 - - 0,0 3 1,3 4 0,0 9 3,4 8 0,2 8 22 ,25 6,2 7 19 89 0,1 7 0,2 5 - 9,9 1 1,9 2 5,1 3 0,0 4 - - 1,6 5 0,1 1 4,0 5 0,1 5 23 ,40 5,6 1 19 90 0,1 5 0,0 5 - 9,2 5 2,0 1 4,7 8 0,0 4 - - 1,5 9 0,1 4 3,3 4 0,1 5 21 ,50 4,5 4 19 91 0,1 1 0,0 6 0,0 0 9,0 1 1,5 7 5,3 3 - - - 1,4 9 0,1 0 2,7 3 0,3 2 20 ,72 4,0 7 19 92 0,0 5 0,0 5 0,0 0 9,1 3 1,9 7 3,8 2 0,0 1 0,0 1 - 1,4 7 0,1 7 3,4 2 0,8 3 20 ,92 4,3 7 19 93 0,0 3 0,0 3 - 9,8 2 1,9 0 4,6 0 - - - 1,0 1 - 4,6 4 0,5 4 22 ,57 5,1 1 19 94 0,0 3 0,0 2 0,0 0 9,4 7 1,6 4 4,8 2 - 0,0 1 - 1,4 8 0,2 8 5,2 2 0,7 0 23 ,67 6,1 2 19 95 0,0 4 0,0 6 - 9,8 2 1,7 6 3,6 2 - 0,0 2 - 1,8 2 0,1 7 5,4 2 0,6 0 23 ,32 6,9 2 19 96 0,0 4 0,0 2 - 9,2 2 1,6 6 4,7 4 - 0,0 0 - 1,5 6 0,1 3 4,4 5 0,6 0 22 ,41 6,9 6 19 97 0,0 3 0,0 1 0,0 0 11 ,54 1,1 5 5,3 1 - - 0,0 0 1,5 9 0,1 9 5,4 8 0,7 0 25 ,99 8,1 1 19 98 0,0 2 0,0 1 - 11 ,49 1,3 1 4,7 3 - - - 1,5 7 0,4 0 6,1 2 0,7 3 26 ,36 8,7 3 19 99 0,0 5 0,0 2 0,0 0 11 ,26 1,5 2 5,1 1 - - - 1,6 5 0,1 9 6,1 9 0,8 8 26 ,86 8,9 9 20 00 0,0 2 0,0 1 0,0 0 10 ,43 2,3 5 5,1 0 - - - 1,1 9 0,3 3 6,7 5 0,8 8 27 ,07 9,0 7 20 01 0,0 1 0,0 2 0,0 0 9,9 3 2,0 0 4,6 0 - - - 1,1 8 0,3 4 5,9 8 1,2 0 25 ,27 7,8 6 20 02 0,0 0 0,0 1 0,0 0 11 ,33 1,1 6 5,2 4 - - - 1,2 2 0,7 7 6,8 2 1,4 6 28 ,00 8,2 5 20 03 - - - 12 ,14 1,3 9 4,9 0 0,0 0 0,0 1 0,0 0 1,2 5 0,8 1 6,8 0 1,5 7 28 ,86 8,6 1 20 04 0,0 0 - - 12 ,75 1,3 3 5,8 2 - 0,1 0 0,0 1 1,3 1 0,8 5 6,8 6 1,8 2 30 ,85 8,1 5 20 05 0,0 1 0,0 1 - 9,5 2 0,9 1 5,0 4 - - - 2,2 0 1,2 2 6,1 8 1,8 5 26 ,93 7,5 5 20 06 0,0 1 0,0 2 0,0 0 12 ,57 1,8 2 5,4 2 - - - 1,6 5 1,5 0 7,3 8 2,0 2 32 ,39 7,2 7 20 07 0,1 3 0,0 3 0,0 0 13 ,46 1,5 5 5,0 4 0,0 1 - - 1,8 1 1,4 9 6,4 9 1,8 9 31 ,91 7,4 7 20 08 0,2 6 0,0 6 0,0 1 12 ,11 1,2 6 5,0 4 0,0 2 - - 1,8 8 1,4 0 5,8 7 2,3 8 30 ,28 6,4 0 Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; S VT : M ets än tut kim us lai tos – So ur ce s: F in ni sh F or es t I nd us tri es F ed er at io n; O SF : F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te 8.1 3 Se llu te ol lis uu de n pu un kä yt tö 19 80 –2 00 8 W oo d co ns um pt io n by c he m ica l p ul p in du st ry, 1 98 0– 20 08 Metsätilastollinen vuosikirja 2009 271 9 Energia Vuonna 2008 energian kokonaiskulutus oli Suo- messa 1 407 petajoulea, 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensivät teollisuustuotannon supistuminen ja lämmin sää. Eniten edellisvuodesta kasvoi vesivoiman tuo- tanto, sen sijaan hiilen ja turpeen käyttö väheni selvästi. Puuperäiset polttoaineet olivat Suomen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen ja niillä katettiin viidennes eli 302 peta- joulea energian kokonaiskulutuksesta. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin vuonna 2008 kaikki- aan 21 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö lisääntyi edellisvuodesta liki 2 miljoonaa kuutiometriä. Energia-luku sisältää tiedot energian kokonaiskulutuk- sesta Suomessa energialähteittäin. Pääpaino on puu- peräisten polttoaineiden käytöllä ja suhteella muihin energialähteisiin. Lisäksi luvussa esitetään tietoja metsä- teollisuuden energiankulutuksesta ja turvetuotannosta. Energian kokonaiskulutus Energian kokonaiskulutus oli Suomessa vuonna 2008 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 407 peta- joulea (PJ), 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiem- min. Energiankulutuksen vähenemiseen vaikutti talouden taantuma ja siitä johtunut teollisuustuotannon supistumi- nen. Myös edellisvuotta lämpimämpi sää vähensi lämmi- tysenergian tarvetta. Energian kokonaiskulutus pieneni nyt toista vuotta peräkkäin. Korkein kulutusluku – 1 501 petajoulea – saavutettiin vuonna 2006. Tärkein energialähde vuonna 2008 olivat öljytuot- teet, mukaan lukien liikenteen polttoaineet, neljännek- sen osuudella (352 PJ) kokonaiskulutuksesta. Toiseksi merkittävin lähde olivat puuperäiset polttoaineet, jotka kattoivat kulutuksesta viidenneksen (302 PJ). Edellis- vuodesta lisääntyi eniten (+10 PJ) vesivoiman tuotanto, joka vuonna 2008 oli kaikkien aikojen ennätystasolla. Myös tuulivoiman tuotanto kasvoi lisääntyneen tuo- tantokapasiteetin myötä 40 prosenttia, joskin sen osuus energian kokonaiskulutuksesta jäi alle yhden petajoulen. Eniten pieneni hiilen (–50 PJ) ja turpeen (–22 PJ) kulu- tus, kumpikin noin neljänneksellä. Kivihiiltä käyttävien lauhdevoimalaitosten sähkötuotantoa korvattiin vuonna 2008 kotimaisella vesivoimalla; turpeen energiakäyttö puolestaan väheni turvetuotannon romahdettua kesien 2007 ja 2008 runsaiden sateiden vuoksi. Lähes puolet energian kokonaiskulutuksesta katettiin fossiilisilla polttoaineilla (lähinnä öljy, hiili ja maakaasu), uusiutuvien energialähteiden osuus oli 28 prosenttia. Uu- siutuvien energialähteiden käyttö kasvoi edellisvuodesta lähes 5 prosenttia, kun taas fossiilisten väheni 9 prosent- tia. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä maa- lämpö. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energialäh- teistä puuperäisten polttoaineiden osuus oli liki 80 pro- senttia. Turve on Suomen energiataloudessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Puuperäiset polttoaineet Puuperäiset polttoaineet jaetaan nestemäisiin, kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäisistä puupolttoai- neista merkittävin on selluteollisuuden tuottama musta- lipeä. Kiinteitä puupolttoaineita ovat lämpö- ja voima- laitosten (teollisuus ja energiantuotanto) puupolttoaineet sekä pientalojen polttopuu. Lisäksi energiantuotantoon käytetään vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mänty- ja koivuöljy, suopa, metanoli, bioliete ja paperi). Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö pysyi vuonna 2008 edellisvuoden tasolla. Vajaa puolet puun energiakäytöstä, 144 petajoulea, koostui metsäteollisuuden jäteliemistä. Käyttö pieneni edellisvuoden huippulukemista 9 petajou- lea (–6 %) johtuen metsäteollisuuden tuotannon supistu- misesta. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, kaikkiaan 21 miljoonaa kiintokuutiometriä (153 PJ). 9 Energy 272 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut yksi aikamme suurimpia haasteita. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta. Siksi sekä ilmasto- että energiapolitiikka liittyvät tiiviisti toisiinsa. Eduskunnan kesäkuussa 2009 hyväksymässä Suo- men pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa määritellään maamme ilmasto- ja energiapolitiikan kes- keiset tavoitteet ja keinot. Strategiassa esitetään Euroop- pa-neuvoston keväällä 2007 hyväksymien linjausten ja komission niiden pohjalta tammikuussa 2008 esittämän ilmasto- ja energiapaketin edellyttämät toimenpiteet mm. kasvihuonekaasujen vähennystavoitteiden, energian hankinnan, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta. Taustalla EU:n asettamat velvoitteet EU:n energia- ja ilmastostrategiassa ja komission sää- dösehdotuksissa asetetut keskeiset velvoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat seuraavat: • EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään yksipuolisella sitoumuksella vähintään 20 pro- senttia vuodesta 1990. • uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta nostetaan 8,5 prosentista 20 prosenttiin. • energiatehokkuutta parannetaan vähentämällä energiakulutusta 20 prosenttia. Komissio päätti keväällä 2008, että EU:n sisällä uusiutu- van energian edistämisvelvoite jaetaan eri maiden kesken siten, että Suomen velvoite olisi nostaa uusiutuvan ener- gian osuus nykyisestä loppukulutuksesta, 28,5 prosenttia, vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Suomen ilmasto- ja energiastrategia Strategiassa (taulukko) esitellään kaksi skenaariota: ny- kytoimien ja -kehityksen mukainen perusura ja EU:n sekä kansalliset tavoitteet toteuttava tavoiteura. Strate- gian päätavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet kohdis- tuvat vuoteen 2020. Pitemmän aikavälin visio ulottuu vuoteen 2050 asti, johon mennessä energian loppuku- lutusta tulisi alentaa edelleen vähintään kolmanneksella vuoden 2020 määrästä. Perusuran mukaisessa kehityksessä Suomen kasvi- huonekaasupäästöt olisivat vuonna 2020 noin 89 miljoo- naa tonnia (CO2 ekv.) eli 20 prosenttia vuoden 1990 pääs- töjä korkeammalla. Primäärienergian kulutus kasvaisi 380 TWh:sta (terawattituntia) 480 TWh:iin ja energian loppukulutus 300 TWh:sta 350 TWh:iin. Perusurassa uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta olisi 31 prosenttia, mikä olisi seitsemän prosenttiyksik- köä vähemmän kuin EU:n Suomelle esittämä velvoite. Tämä osoittaa, ettei EU:n velvoitteita saavuteta ilman uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Siksi valtioneuvosto asetti Suomen tavoitteeksi (tavoiteura) energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun siten, että energian loppukulutus vuonna 2020 olisi noin 310 TWh eli runsaat 10 prosenttia pienempi kuin perusurassa. Tavoiteura tähtää uusiutuvien energialähteiden osuu- den voimakkaaseen kasvuun, mikä edellyttää Suomessa puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpump- pujen, biokaasun ja tuulienergian käytön voimakasta lisäämistä. Puuenergian kasvu perustuu kokonaisuu- dessaan metsähakkeeseen, jonka käyttöä suunnitellaan lisättäväksi 3–4 -kertaiseksi nykytilanteesta. Sen sijaan metsäteollisuuden sivutuotteilla (mm. jäteliemet, purut, kuoret) tuotetun energian ei arvioida juuri muuttuvan nykytilanteesta metsäteollisuuden kapasiteetin supis- tuessa. Suurimpana yksittäisenä tavoitteena on nostaa tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotanto nykyisestä 0,1 TWh:sta 6 TWh:iin, mikä merkitsisi vähintään 700 uu- den tuulivoimalan rakentamista. Strategian mukaan öljyn käyttö vähenee, ja lisäksi varaudutaan lisäydinvoiman rakentamiseen. Lähde: Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008. 130 s. www.tem.fi Teksti: Esa Ylitalo Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ohjaa Suomen energiankulutusta 9Energia Metsätilastollinen vuosikirja 2009 273 Perus- ja tavoiteuran mukaiset energiankulutusluvut Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa 2020 Energialähde Perusvuosi Energiankulutus 2020 Muutos 2005 Perusura Tavoiteura 2020 (tavoiteura)/2005 TWh % Energian kokonaiskulutus 381 479 429 48 13 josta uusiutuva energia 95 115 131 36 38 Tuontienergia 264 335 275 11 4 Öljy 100 108 83 -17 -17 Hiili 35 67 44 9 26 Maakaasu 41 52 39 -2 -5 Ydinvoima* 68 106 106 38 56 Sähkön tuonti 17 0 0 -17 -100 Teollisuuden reaktiolämpö 2 3 3 1 50 Kotimainen energia 117 144 154 37 32 Metsäteollisuuden jäteliemet 37 38 38 1 3 Metsähake 6 18 21 15 250 Muu puu (mm. metsäteollisuuden sivutuotteet) 37 35 38 1 3 Turve 19 24 20 1 5 Vesivoima 14 14 14 0 0 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 1 6 6 2 900 Nestemäiset biopolttoaineet 0 6 6 6 . Lämpöpumput 2 3 5 3 150 Biokaasu 0,5 0,5 1,2 0,7 140 Muut kotimaiset 3 4 5 2 67 Energian loppukulutus kaikkiaan 303 347 310 7 2 josta uusiutuva energia 86 106 118 32 37 Uusiutuvan energian osuus, % 28,5 31 38 9,5 . * Mikäli kuudennesta ydinvoimalaitoksesta tehdään myönteinen periaatepäätös ja laitos valmistuu ennen vuotta 2020, on ydinvoiman määrä noin 140 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista lämpö- ja voimalaitokset kuluttivat 14,3 miljoonaa kuutiometriä (99 PJ). Käyttö kasvoi edellisvuodesta 1,3 miljoonaa kuutiometriä eli 10 prosenttia johtuen metsähakkeen polton lisääntymisestä. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsäteollisuuden sivutuotepuun määrä – 9,5 miljoonaa kuutiometriä – sen sijaan putosi vuonna 2008 alimmilleen tällä vuosikym- menellä. Merkittävin sivutuote oli kuori, jota poltettiin 7,1 miljoonaa kuutiometriä, puolet kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Metsähakkeen käytössä saavutettiin uusi ennätys. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsähaketta vuonna 2008 kaikkiaan 4,0 miljoonaa kuutiometriä, 1,4 miljoo- naa kuutiometriä eli puolitoista kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat kahden edellisen sadekesän aiheuttama polttoturpeen niukkuus ja met- säteollisuuden tuotannon supistumisesta johtunut sivu- tuotepuun tuotannon väheneminen. Metsähaketta siirtyi myös päästöoikeuksien hintojen romahdettua vuonna 2007 poltettavaksi seuraavana vuonna. Metsähakkeen merkittävin raaka-aine olivat hak- kuutähteet: lähes 60 prosenttia lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta valmistettiin avohakkuu- alueilta kerätystä oksa- ja latvusmassasta. Suhteellisesti eniten edellisvuodesta lisääntyi kantohakkeen käyttö, jota hyödynnettiin 0,6 miljoonaa kuutiometriä. Lämpö- ja voimalaitokset kuluttivat kiinteitä puu- polttoaineita eniten seuduilla, joissa on runsaasti metsä- teollisuutta. Merkittävintä käyttö oli Kaakkois-Suomessa, missä poltettiin kuudennes kaikista kiinteistä puupoltto- aineista. Kuorta kului eniten Kaakkois-Suomen ja metsä- haketta Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella. Pientalot (mm. omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käyttävät tuoreimman tutkimuksen (lämmitys- kausi 2007/2008) mukaan vuosittain lämmitykseen puuta 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Polttopuun määrä lisääntyi edelliseen tutkimukseen verrattuna 0,6 miljoona kuutio- metriä (+9 %). Pientalojen polttopuusta raakapuuta oli 5,4 miljoonaa ja jätepuuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu kattaa 9 Energy 274 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Kaksi viidesosaa pientalojen lämmitysenergiasta saadaan polttopuusta Polttopuumäärien kehitys kiinteistötyypeittäin 2000-luvulla Kiinteistön Lämmityskausi 2000/2001 Lämmityskausi 2007/2008 Muutos päärakennus Keskikulutus Kokonais- Keskikulutus Kokonais- Keskikulutus Kokonais- käyttö käyttö käyttö m³/v milj. m³/v m³/v milj. m³/v % % Yhteensä 4,4 6,1 3,8 6,7 -13 9 Maatilan päärakennus 14,4 2,2 14,5 2,0 1 -8 Omakoti-, pari-, rivitalo 3,8 3,1 3,2 4,0 -15 27 Vapaa-ajan asunto 1,8 0,7 1,8 0,7 -3 -5 Pientalojen polttopuun käyttö lämmityskaudella 2007/2008 1,3 milj. m3/v Raakapuu puulajeittain 5,4 milj. m3/v Kuusi 1,0 Koivu 2,2 Muu lehtipuu 1,1 Mänty 1,0 Hakkuutähteistä tehty polttopuu 0,4 Kokopuu- ja metsätähdehake 0,2 Sahausjäte 0,3 Rakennusjäte 0,2 Muu jätepuu ja pelletit 0,2 Halot 1,1 Klapit (pilkkeet) 3,8 Runko- puuhake 0,5 Jätepuu 6,7 milj. m3/v Pientalojen polttopuu polttopuulajeittain 5,4 milj. m3/v Raakapuu tarkasteltuna eniten poltettiin koivua. Erilaista jätepuuta kului 1,3 miljoonaa kuutiometriä, josta vajaa puolet oli metsäjätepuuta ja loput pääosin sahauksen sivutuotteita ja rakentamisen jätepuuta. Metsähakkeena käytettiin raa- ka- ja jätepuuta yhteensä 0,7 miljoonaa kuutiometriä. Edelliset vastaavat tutkimukset tehtiin 7 ja 15 vuotta aikaisemmin. Käytetyn polttopuun kokonaismäärä oli kasvanut kaudelle 2007/2008 seitsemässä vuodessa 9 prosenttia ja 15 vuodessa 20 prosenttia. Kiinteistötyypeittäin tarkasteltuna kaikesta poltto- puusta käytettiin maatiloilla 31, muissa asuinkiinteistöis- sä 60 ja vapaa-ajan asunnoissa 10 prosenttia. Maatiloilla keskikulutus pysyi ennallaan lähes 15 kuutiometrissä. Rivitalohuoneistoissa käytettiin puuta alle puoli kuu- tiometriä ja omakoti- ja paritaloissa 5–6 kuutiometriä vuodessa. Vapaa-ajan asunnoissa polttopuuta kului vajaa kaksi kuutiometriä. Ilman rivitaloja laskettu kaikkien pientalokiinteistöiden keskikulutus oli 4,6 kuutiomet- riä vuodessa, mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin seitsemän vuotta aikaisemmin. Käyttömäärät olivat tyypillisesti melko pieniä, sillä kahdella kolmasosalla näistä kiinteistöistä käytettiin puuta alle 4 kuutiometriä vuodessa. Metsäntutkimuslaitos on selvit- tänyt erilaisissa pientalokiinteis- töissä käytetyn polttopuun mää- rät lämmityskauteen 2007/2008 kohdistuneella tutkimuksella. Asuinpientalojen, maatilojen ja vapaa-ajan asuntojen polttopuun käyttöä kysyttiin noin 8 000 kiinteistöön lähetetyllä postiky- selyllä, johon vastasi hieman yli puolet vastaanottajista. Tutkimuksen mukaan pien- taloissa poltettiin kaudella 2007/2008 yhteensä 6,7 mil- joonaa kiintokuutiometriä puuta. Raakapuusta tehtyjä klapeja tai halkoja käytettiin lähes viiden ja haketta puolen miljoonan kuu- tiometrin edestä. Puulajeittain Polttopuun energiasisältö oli kaudella 2007/2008 yhteensä 15 terawattituntia (53 PJ). Se oli noin kaksi viidesosaa pientaloissa, vapaa-ajan rakennuksissa ja maatalousrakennuksissa käytetyistä lämmitysenergian lähteistä. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuosina 2007–2008 kiinteitä puupolttoaineita noin kaksinker- tainen määrä pientaloihin verrattuna. Laitoksissa energia tuotetaan kuitenkin pääosin metsäteollisuuden sivutuo- tepuulla ja valtaosa metsähakkeesta tehdään metsäjäte- puusta. Pientalojen suoraan metsästä saadun polttopuun kokonaismäärä oli siten lähes kaksinkertainen, ja polte- tun raakapuun määrä viisinkertainen energialaitoksiin verrattuna. Pientaloissa poltettiinkin lähes kymmenesosa (9 %) Suomessa vuosina 2007–2008 käytetystä kotimai- sesta raakapuusta. Lähde: Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008. Metsätilastotiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 3 s. Teksti: Jukka Torvelainen 9Energia Metsätilastollinen vuosikirja 2009 275 40 prosenttia. Tärkein polttopuulaji on koivu, joka kattoi yli 40 prosenttia kaikesta polttoraakapuusta. Pientalojen (ml. liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset) vuonna 2008 käyttämien kiinteiden puupolttoaineiden energia- sisältö oli 55 petajoulea. Pientaloissa, lähinnä maatiloilla, poltetaan uusim- man tutkimuksen mukaan metsähaketta 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Edelliseen tutkimukseen (2000/2001) verrattuna määrä kasvoi lähes kaksinker- taiseksi. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2008 kaikkiaan 4,7 miljoonaan kuutiomet- riin. Kansallisessa metsäohjelmassa on metsähakkeen vuotuiseksi käyttötavoitteeksi asetettu 8–12 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2015 mennessä ja Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa 10–11 miljoonaa kuutio- metriä vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2008 Suomessa tuotettiin puupellettejä 373 000 tonnia eli 14 prosenttia enemmän kuin vuot- ta aiemmin. Puupellettien tuotantoa Suomessa vaivasi raaka-ainepula, mikä johti pellettitehtaiden sulkemisiin ja uusien tehdashankkeiden viivästymiseen. Puupelleteistä vietiin ulkomaille 60 prosenttia. Samanaikaisesti myös tuonti kasvoi merkittävästi: vuonna 2008 puupellettejä tuotiin 10 000 tonnia, kun tuonti aikaisempina vuosina on ollut vain muutamia kymmeniä tonneja. Puupellettien vienti ja tuonti täsmentyi vuodesta 2009 alkaen, jolloin puupelletit eritellään omaksi luokakseen ulkomaankaup- patilastossa. Vuoden 2009 tammi–elokuussa puupellet- tejä tuotiin 38 000 tonnia. Metsäteollisuuden energia Metsäteollisuuden tärkeimpiä energialähteitä ovat puu, vesivoima, ydinvoima, maakaasu ja turve. Vuonna 2008 metsäteollisuus käytti 25 terawattituntia sähköä, mikä oli 56 prosenttia koko tehdasteollisuuden ja 28 prosenttia koko maan sähkön käytöstä. Metsäteollisuuden sähkön käyttö väheni 11 prosenttia edellisvuodesta. Sähköstä 43 prosenttia (11 TWh) tuotettiin itse tehtailla ja loput 14 terawattituntia oli ulkopuolista hankintaa. Ostosähkös- täkin huomattava osa hankittiin energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyhtiöt ovat. Energian osuus ko- konaiskustannuksista on massa- ja paperiteollisuudessa 9 prosenttia ja puutuoteteollisuudessa 3 prosenttia. Vuonna 2008 metsäteollisuudessa käytetyistä polt- toaineista 75 prosenttia oli puuperäisiä. Niistä tärkein oli selluteollisuudessa syntyvä mustalipeä. Puuperäisten polttoaineiden osuus kokonaiskulutuksesta on kasva- nut, kun metsäteollisuus on korvannut biopolttoaineilla lähinnä kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Kaikkiaan metsäteollisuudessa käytettiin tehdaspolttoaineita 239 petajoulea (66 TWh), mikä oli 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Turvevarat ja -tuotanto Suomessa on 5,1 miljoonaa hehtaaria vähintään 20 heh- taarin kokoisia ns. geologisia soita (turpeen paksuus ylittää 30 cm). Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan niistä 1,2 miljoonaa hehtaaria soveltuu poltto- ja kasvuturvetuotantoon. Näiden soiden turvepotentiaali on 30 miljardia kuutiometriä, josta neljä viidesosaa on ener- giaturvelajeja. Tämän turpeen energiamäärän arvioidaan olevan lähes kymmenkertainen puuvarojemme energia- määrään verrattuna ja vain kolmanneksen pienempi kuin Norjan tunnetut öljyvarat. Noin kolmasosa turvevaroista on Lapin metsäkeskuksen alueella. Turvetuotannossa olevia tai sitä varten kunnostettavia soita oli vuonna 2008 yhteensä 76 000 hehtaaria ja turvetuotannosta poistuneita 24 000 hehtaaria. Turvetuotannossa on nykyisin runsas prosentti geologisten soiden pinta-alasta. Vähäsateisen kesän 2006 turvetuotanto oli ennätyk- selliset 43 miljoonaa kuutiometriä, josta energiaturvetta oli yli 39 miljoonaa. Kesällä 2007 ja 2008 turpeen nos- tomäärät jäivät huonojen olosuhteiden takia runsaaseen kolmasosaan siitä, ja nostetun turpeen varastot supistui- vat poikkeuksellisen pieniksi. Kesä 2009 oli turvetuotan- non kannalta keskimääräistä parempi ja energiaturpeen tuotantomäärä – 27 miljoonaa kuutiometriä – ylitti nel- jäsosalla edellisen kymmenen vuoden keskiarvon. Energian tilastointi Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialäh- teiden ja tuontienergian kulutusta Suomessa. Kokonais- kulutusta laskettaessa vesi- ja tuulivoima sekä tuontisäh- kö yhteismitallistetaan saadun sähkön mukaan muihin primäärienergialähteisiin (jalostamattomat energialäh- teet). Ydinenergia muunnetaan keskimääräistä ydinvoi- malan hyötysuhdetta käyttäen. Energian loppukäyttö saadaan, kun kokonaiskulutuksesta vähennetään energian muunto- ja siirtohäviöt. Tämä on yritysten, kotitalouk- sien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Loppukäyttö on keskimäärin kaksi kolmasosaa energian kokonaiskulutuksesta. Pääosa luvussa esitetyistä tiedoista perustuu Tilas- tokeskuksen Energiatilastoon. Se on vuosittain ilmes- tyvä kokoomajulkaisu, johon on koottu energia-alan keskeisiä tilastotietoja vuodesta 1960 alkaen. Julkaisu sisältää energian kokonaiskulutuksen lisäksi tietoja mm. 9 Energy 276 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 loppukulutuksesta, sähkön ja lämmön tuotannosta, ener- giatuotteiden tuonnista ja viennistä ja energian hinnois- ta. Julkaisusta löytyy myös tiedot energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamista ilmapäästöistä. Suomen tilastotietojen lisäksi Energiatilastossa on vertailutietoja muista EU- ja OECD-maista. Energiatilaston tiedot kerätään pääosin energia-alaa ja elinkeinoelämää palvelevilta järjestöiltä ja liitoilta sekä eri viranomaisilta ja tutkimuslaitoksilta. Tilastokeskus tekee myös alaan liittyviä kyselyitä. Osa energiatilas- toista tai niiden tiedoista perustuu laskentamalleilla tuo- tettuihin tai harvemmin kuin kerran vuodessa tehtäviin erillisselvityksiin. Metsäntutkimuslaitos kerää kerran vuodessa tiedot kiinteiden puupolttoaineiden (metsähake, teollisuuden puutähdehake, purut, kuori ym.) käytöstä lämpö- ja voi- malaitoksissa. Käyttötietojen lisäksi selvitetään laitosten käyttämän metsähakkeen raaka-ainelähteet. Vuodesta 2007 alkaen tilasto on kattanut myös tiedot puupellettien tuotannosta, käytöstä ja ulkomaankaupasta Suomessa. Metsäntutkimuslaitos selvittää pientaloissa käytetyn polttopuun määrän 5–10 vuoden välein. Tutkimusten välivuosina puunkäyttöä arvioidaan energiatilastoja var- ten Tilastokeskuksen kehittämällä rakennusten lämmi- tysenergiamallilla. Viimeisin pientalojen puunkäyttöä koskeva selvitys on lämmityskaudelta 2007/2008, jonka päätulokset julkaistiin kesällä 2009. Varsinainen loppu- raportti ilmestyy alkuvuodesta 2010. Suomen turvevarojen inventoinnista vastaa Geologi- an tutkimuskeskus. Julkaistut tilastot koskevat vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita, joissa turveker- roksen paksuus on yli 30 senttimetriä. Tutkimuskes- kuksen viimeisin ennuste turvetuotantoon soveltuvista turvevaroista ilmestyi vuonna 2003. Turvetuotannossa olevien ja siitä poistuneiden soiden pinta-alatiedot on koonnut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Energiaturpeen tuotanto-, käyttö- ja vientitilastot on saatu vuoteen 2007 asti Tilastokeskuksen energiatilas- toista. Vuoden 2008 energiaturpeen käyttömäärän on arvioinut Pöyry Energy Oy. Vuosia 2008 ja 2009 kos- kevat energiaturpeen tuotantotiedot sekä kaikki kasvu-, kuivike- ja ympäristöturvetta koskevat tiedot on koonnut Turveteollisuusliitto ry. Kirjallisuus – Literature Energiatilasto 2009, ennakkotietoja. Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja 2008. SVT Energia 2008. Tilastokeskus. 152 s. Energiaennakko 2008. SVT Energia 2009. Tilastokeskus. 42 s. Kansallinen metsäohjelma 2015. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2008. 44 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009–2010. 2009. Metsäntutki- muslaitos. 58 s. Puun energiakäyttö 2008. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2009. Metsätilastotiedote 15/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsäti- lastollinen tietopalvelu. 6 s. Sevola, Y., Peltola, A. & Moilanen, J. 2003. Polttopuun käyttö pientaloissa 2000/2001. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 894. 30 s. Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008. Metsätilastotiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopal- velu. 3 s. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selon- teko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008. 130 s. Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R. 2003. Suomen turvevarat 2000. Summary: The peat reserves of Finland in 2000. Geologian tutkimuskes- kus, Tutkimusraportti 156. 101 s. + liitteet. Muut tietolähteet – Other sources of information Geologian tutkimuskeskus, www.gsf.fi/ Maa- ja metsätalousministeriö, www.mmm.fi/ Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Pöyry Energy Oy, www.poyry.com/ Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi/ Metsäteollisuus ry, www.metsateollisuus.fi/ Turveteollisuusliitto ry., www.turveliitto.fi/ Työ- ja elinkeinoministeriö, www.tem.fi/ Energiayksiköiden väliset muuntokertoimet: toe MWh GJ Gcal toe 1 11,63 41,868 10 (ekvivalenttinen öljytonni) MWh 0,086 1 3,6 0,86 (megawattitunti) GJ (gigajoule) 0,024 0,278 1 0,239 Gcal (gigakalori) 0,1 1,163 4,187 1 Esimerkki: 1 toe = 11,63 MWh Etuliitteet: k (kilo) = 1 000 M (mega) = 1 000 000 G (giga) = 1 000 000 000 T (tera) = 1 000 000 000 000 P (peta) = 1 000 000 000 000 000 9Energia Metsätilastollinen vuosikirja 2009 277 Petajoulea - PJ 0 100 200 300 400 Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Waste liquors and other by- and waste products from forest industries Kiinteät puupolttoaineet – Solid wood fuels Pientalot Small-sized dwellings Pientalokiinteistöt, 6,7 milj. m3 Small-sized dwellings, 6.7 mill. m3 Öljytuotteet – Oil products Puuperäiset polttoaineet – Wood-based fuels Ydinenergia – Nuclear power Hiili – Coal Maakaasu – Natural gas Turve – Peat Vesi- ja tuulivoima – Hydro and wind power Sähkön nettotuonti – Net imports of electricity Muu – Other Lämpö- ja voimalaitokset, 14,3 milj. m3 Heating and power plants, 14.3 mill. m3 Kuori – Bark 7,1 Sahanpuru Sawdust 1,6 Metsähake Forest chips 4,0 Muu Other 0,8 0,8 Muu raakapuu Other roundwood 4,7 Metsähake Forest chips 0,7 Jätepuu Wood residues 1,3 55 PJ99 PJ149 PJ Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Teollisuuden puutähdehake Industrial chips Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008 oli 1 407 PJ. Preliminary data for 2008 (November 2009). Oil products also cover fuels consumed by transportation. Total energy consumption in Finland in 2008 was 1 407 PJ. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.1 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2008 Figure 9.1 Energy consumption in Finland by source of energy, 2008 9 Energy 278 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). – Preliminary data for 2008 (November 2009). Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.2 Energian kokonaiskulutus ja puuperäisten polttoaineiden kulutus 1960–2008 Figure 9.2 Total energy consumption and consumption of wood-based fuels, 1960–2008 70 75 80 85 90 95 00 0560 65 Petajoulea – PJ 0 400 800 1200 1600 Energian kokonaiskulutus – Energy consumption, total Puuperäiset polttoaineet – Wood-based fuels Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). – Preliminary data for 2008 (November 2009). Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.3 Puuperäisten polttoaineiden kulutus 1960–2008 Figure 9.3 Consumption of wood-based fuels, 1960–2008 Petajoulea – PJ 0 40 80 120 160 200 Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Waste liquors and other by- and waste products from forest industries Lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuel consumption in heating and power plants Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized dwellings 70 75 80 85 90 95 00 0560 65 9Energia Metsätilastollinen vuosikirja 2009 279 Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). – Preliminary data for 2008 (November 2009). Muu: ydinenergia, turve, teollisuuden reaktiolämpö, vety ja sähkön nettotuonti. Other : nuclear power, peat, reaction heat from industrial processes, hydrogen and net imports of electricity. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.4 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain 1970–2008 Figure 9.4 Total energy consumption by form of energy, 1970–2008 Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). – Preliminary data for 2008 (November 2009). Tuontienergia = öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia, sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö. Kotimainen energia = puuperäiset polttoaineet, turve, vesi-, aurinko- ja tuulivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia. Imported energy = oil products, coal, natural gas, nuclear power, net imports of electricity and reaction heat from industrial processes. Domestic energy = wood-based fuels, peat, hydro, wind and solar power, recovered and waste fuels, heat pumps, biogas, hydrogen and other bioenergy. Kuva 9.5 Kotimaisen ja tuontienergian kulutus 1970–2008 Figure 9.5 Consumption of domestic and imported energy, 1970–2008 70 75 80 85 90 95 00 05 Petajoulea – PJ 0 400 800 1200 1600 Energian kokonaiskulutus – Energy consumption, total Fossiiliset polttoaineet – Fossil fuels Uusiutuva energia – Renewable energy sources Muu – Other 70 75 80 85 90 95 00 05 Petajoulea – PJ 0 400 800 1200 1600 Energian kokonaiskulutus – Energy consumption, total Tuontienergia – Imported energy Kotimainen energia – Domestic energy 9 Energy 280 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 9.0 Energian kokonaiskulutus Suomessa 2008 Total energy consumption in Finland, 2008 Energialähde Energy source Petajoulea – PJ Osuus kokonais- milj. m³ kulutuksesta mill. m³ Proportion of total consumption % Energian kokonaiskulutus Total energy consumption 1 407 100 . Öljytuotteet Oil products 352 25 . Hiili Coal 142 10 . Maakaasu Natural gas 149 11 . Turve Peat 81 6 . Vesivoima Hydro power 61 4 . Tuulivoima Wind power 1 0 . Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels 302 21 . Metsäteollisuuden jäteliemet Waste liquors from the forest industries 144 10 . Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Other by-products and waste products 5 0 . from the forest industries Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels 153 11 21,0 Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 99 7 14,3 Metsähake Forest chips 29 2 4,0 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 6 0 0,8 Sahanpuru Sawdust 12 1 1,6 Kuori Bark 46 3 7,1 Muut kiinteät puupolttoaineet Other solid wood fuels 6 0 0,8 Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in 55 4 6,7 small-sized dwellings Ydinenergia Nuclear power 240 17 . Sähkön nettotuonti Net imports of electricity 46 3 . Muu Other 33 2 . Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). – Preliminary data for 2008 (November 2009). Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute 9Energia Metsätilastollinen vuosikirja 2009 281 9.1 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 1980–2008 Total energy consumption by energy source, 1980–2008 Vuosi Öljy- Hiili Maa- Turve Vesi- Tuuli- Puuperäiset Ydin- Sähkön Muu Yhteensä Year tuotteet Coal kaasu Peat voima voima polttoaineet energia nettotuonti Other Total Oil Natural Hydro Wind Wood-based Nuclear Net imports products gas power power fuels power of electricity Petajoulea – PJ 1980 460 176 32 17 36 - 142 72 4 6 947 1981 434 100 26 19 49 - 145 151 8 8 939 1982 397 108 24 23 47 - 134 173 8 9 923 1983 377 113 23 30 48 - 141 182 17 9 942 1984 366 130 27 35 47 - 153 194 19 10 980 1985 385 168 34 41 44 - 151 196 17 10 1 047 1986 382 148 41 43 44 0 153 196 21 10 1 038 1987 392 169 55 45 49 0 158 202 20 10 1 100 1988 386 173 59 42 48 0 168 201 27 11 1 113 1989 375 170 77 39 46 0 172 196 32 11 1 119 1990 378 167 91 53 39 0 167 198 39 11 1 142 1991 367 164 96 56 47 0 159 201 26 10 1 126 1992 361 142 99 59 54 0 161 198 30 11 1 115 1993 346 165 103 65 48 0 180 205 27 10 1 148 1994 359 206 113 74 42 0 202 200 22 10 1 227 1995 347 169 118 79 46 0 208 198 30 11 1 205 1996 356 208 123 87 42 0 213 204 13 11 1 258 1997 353 192 121 88 42 0 237 219 28 13 1 294 1998 365 148 139 81 53 0 248 229 34 15 1 311 1999 367 150 139 72 45 0 273 241 40 16 1 342 2000 356 149 142 62 52 0 268 235 43 16 1 323 2001 361 168 154 86 47 0 261 238 36 19 1 370 2002 368 185 153 90 38 0 282 233 43 20 1 411 2003 375 245 169 99 34 0 288 238 17 22 1 488 2004 375 220 163 89 54 0 302 238 18 25 1 483 2005 363 130 149 69 48 1 281 244 61 27 1 373 2006 366 217 159 94 41 1 315 240 41 28 1 501 2007 361 191 147 102 50 1 302 245 45 31 1 477 2008* 352 142 149 81 61 1 302 240 46 33 1 407 Osuus kokonaiskulutuksesta, % – Proportion of total consumption, % 2008* 25 10 11 6 4 0 21 17 3 2 100 * Ennakkotieto (marraskuu 2009) – Preliminary data (November 2009) ‘Muu’ sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, aurinkoenergian, lämpöpumput ja teollisuuden reaktiolämmön. ‘Other’ includes, among other things, recovered and waste fuels, solar energy, heat pumps and industry-based reaction heat. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 9 Energy 282 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 9.2 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain 1980–2008 Total energy consumption by form of energy, 1980–2008 Vuosi Fossiiliset polttoaineet Turve Uusiutuvat energialähteet Ydinenergia Muu Yhteensä Year Fossil fuels Peat Renewable energy sources Nuclear power Other Total Petajoulea – PJ 1980 670 17 179 72 9 947 1981 561 19 195 151 14 939 1982 531 23 182 173 14 923 1983 514 30 191 182 24 942 1984 524 35 202 194 25 980 1985 588 41 198 196 24 1 047 1986 572 43 199 196 28 1 038 1987 616 45 210 202 27 1 100 1988 618 42 218 201 34 1 113 1989 623 39 221 196 39 1 119 1990 637 53 208 198 46 1 142 1991 629 56 208 201 32 1 126 1992 603 59 218 198 37 1 115 1993 614 65 231 205 33 1 148 1994 679 74 247 200 28 1 227 1995 634 79 257 198 37 1 205 1996 689 87 259 204 19 1 258 1997 669 88 284 219 35 1 294 1998 654 81 306 229 41 1 311 1999 658 72 324 241 48 1 342 2000 649 62 326 235 50 1 323 2001 687 86 316 238 44 1 370 2002 709 90 328 233 51 1 411 2003 793 99 332 238 26 1 488 2004 763 89 367 238 26 1 483 2005 647 69 343 244 71 1 373 2006 746 94 371 240 50 1 501 2007 704 102 371 245 55 1 477 2008* 643 81 387 240 55 1 407 Osuus kokonaiskulutuksesta, % – Proportion of total consumption, % 2008* 46 6 28 17 4 100 * Ennakkotieto (marraskuu 2009) – Preliminary data (November 2009) Merkittävimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, hiili ja maakaasu. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu- ja kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä maalämpö. Turve on Suomessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. ‘Muu’ sisältää sähkön nettotuonnin. vedyn ja teollisuuden reaktiolämmön. The most important fossil fuels are oil, coal and natural gas. Renewable energy sources are biofuels (e.g. wood-based and recovered fuels, field biomass, biogas and liquid biofuels) as well as solar energy, wind and hydro power and earth heat. Peat is classified in Finland as slowly renewable biomassfuel. ‘Other’ includes net imports of electricity, hydrogen and industry-based reaction heat. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 9Energia Metsätilastollinen vuosikirja 2009 283 Vuosi Uusiutuvat energialähteet – Renewable energy sources Energian josta Year Vesi- Tuuli- Aurinko- Lämpö- Biopolttoaineet – Biofuels Yhteensä josta kokonais- uusiutuvat voima voima energia pumput Kierrätys- ja Biokaasu Liikenteen Muu Puuperäiset Total puuperäiset kulutus energia- Hydro Wind Solar Heat jätepolttoaineiden Biogas biopoltto- bioenergia polttoaineet poltto- Total lähteet power power energy pumps biohajoava osuus nesteet Other Wood-based aineet energy of which Biodegradable share Bio liquid bioenergy fuels of which consumption renewable of recovered and fuels wood-based energy waste fuels in traffic fuels sources Petajoulea – PJ % % 1980 36 - .. 1,0 .. .. - .. 142 179 79 947 19 1981 49 - .. 1,0 .. .. - .. 145 195 74 939 21 1982 47 - .. 1,0 .. .. - .. 134 182 74 923 20 1983 48 - .. 2,0 .. .. - .. 141 191 74 942 20 1984 47 - .. 2,0 .. .. - .. 153 202 76 980 21 1985 44 - .. 3,0 .. .. - .. 151 198 76 1 047 19 1986 44 0,0 .. 2,0 .. .. - .. 153 199 77 1 038 19 1987 49 0,0 .. 3,0 .. .. - .. 158 210 75 1 100 19 1988 48 0,0 0,0 2,0 .. .. - .. 168 218 77 1 113 20 1989 46 0,0 0,0 2,0 .. .. - .. 172 221 78 1 119 20 1990 39 0,0 0,0 2,2 0,3 .. - .. 167 208 80 1 142 18 1991 47 0,0 0,0 2,4 0,3 .. - .. 159 208 76 1 126 19 1992 54 0,0 0,0 2,4 0,4 .. - .. 161 218 74 1 115 20 1993 48 0,0 0,0 2,5 0,3 .. - .. 180 231 78 1 148 20 1994 42 0,0 0,0 2,6 0,3 .. - .. 202 247 82 1 227 20 1995 46 0,0 0,0 2,5 0,3 0,6 - .. 208 257 81 1 205 21 1996 42 0,0 0,0 2,7 0,3 0,7 - .. 213 259 82 1 258 21 1997 42 0,1 0,0 2,7 0,5 0,7 - 0,1 237 284 84 1 294 22 1998 53 0,1 0,0 2,9 1,1 0,8 - 0,1 248 306 81 1 311 23 1999 45 0,2 0,0 3,0 1,4 0,8 - 0,1 273 324 84 1 342 24 2000 52 0,3 0,0 2,9 1,9 0,9 - 0,2 268 326 82 1 323 25 2001 47 0,3 0,0 3,6 2,5 0,8 - 0,2 261 316 83 1 370 23 2002 38 0,2 0,0 4,0 2,4 0,9 0,0 0,4 282 328 86 1 411 23 2003 34 0,3 0,0 4,5 3,2 1,0 0,2 0,7 288 332 87 1 488 22 2004 54 0,4 0,0 5,4 3,6 1,1 0,2 0,9 302 367 82 1 483 25 2005 48 0,6 0,0 6,3 4,5 1,7 0,0 0,9 281 343 82 1 373 25 2006 41 0,5 0,0 8,4 3,8 1,5 0,0 1,0 315 371 85 1 501 25 2007 50 0,7 0,0 10,0 4,6 1,7 0,1 0,9 302 371 82 1 477 25 2008* 61 0,9 0,0 .. .. .. .. .. 302 387 78 1 407 28 * Ennakkotieto (marraskuu 2009) – Preliminary data (November 2009) Lämpöpumput sisältävät tuotetun lämmön vähennettynä pumppujen käyttämällä sähköllä. Kierrätys- ja jätepolttoaineet jakautuvat fossiilisiin ja uusiutuviin (biohajoava osuus). Niiden tilastointiperusteet muuttuivat vuonna 1998. Muu bioenergia sisältää kasvi- ja eläinperäiset tuotteet (mm. peltobiomassan) sekä nestemäiset biopolttoaineet. Heat pumps contain the heat generated as deducted by the electricity consumption of the pumps. Recovered and waste fuels consist of fossil and renewable (biodegradable share) fuels. The compilation of statistics on recovered and waste fuels was changed in 1998. Other bioenergy includes plant- and animal-derived products (e.g. field biomass) and liquid biofuels. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 9.3 Uusiutuvien energialähteiden kulutus 1980–2008 Consumption of renewable energy sources, 1980–2008 9 Energy 284 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 9.4 Puuperäisten polttoaineiden kulutus energiantuotannossa 1980–2008 Wood-based fuel consumption in energy generation, 1980–2008 Vuosi Puuperäiset polttoaineet - Wood-based fuels Energian josta Year Metsä- Muut metsä- Kiinteät puupolttoaineet – Solid wood fuels Yhteensä kokonais- puuperäiset teollisuuden teollisuuden Lämpö- ja voimalaitokset – Heating and power plants Pientalojen Yhteensä Total kulutus polttoaineet jäteliemet sivu- ja Metsähake Teollisuuden Sahan- Kuori Muu Yhteensä polttopuu Total Total of which Waste jätetuotteet Forest puutähde- puru Bark Other Total Fuelwood energy wood-based liquors Other chips hake Sawdust consumption consump- fuels from the by-products Industrial in small-sized tion forest and waste chips dwellings industries products from the forest industries Petajoulea – PJ % 1980 67 .. .. .. .. .. .. 31 44 75 142 947 15 1981 68 .. .. .. .. .. .. 33 44 77 145 939 15 1982 61 .. .. .. .. .. .. 29 44 73 134 923 14 1983 67 .. .. .. .. .. .. 31 44 75 141 942 15 1984 75 .. .. .. .. .. .. 34 44 78 153 980 16 1985 76 .. .. .. .. .. .. 32 44 76 151 1 047 14 1986 77 .. .. .. .. .. .. 31 44 75 153 1 038 15 1987 82 .. .. .. .. .. .. 32 44 77 158 1 100 14 1988 88 .. .. .. .. .. .. 35 45 80 168 1 113 15 1989 91 .. .. .. .. .. .. 36 45 81 172 1 119 15 1990 86 .. .. .. .. .. .. 36 45 81 167 1 142 15 1991 81 .. .. .. .. .. .. 33 45 78 159 1 126 14 1992 83 .. .. .. .. .. .. 33 45 78 161 1 115 14 1993 95 .. .. .. .. .. .. 40 45 85 180 1 148 16 1994 104 .. .. .. .. .. .. 52 45 97 202 1 227 16 1995 109 .. .. .. .. .. .. 54 45 99 208 1 205 17 1996 110 .. .. .. .. .. .. 56 47 103 213 1 258 17 1997 129 .. .. .. .. .. .. 62 47 109 237 1 294 18 1998 135 .. .. .. .. .. .. 65 48 112 248 1 311 19 1999 143 3 4 .. .. .. 0 81 47 128 273 1 342 20 2000 138 3 5 5 20 50 1 82 45 127 268 1 323 20 2001 127 3 7 6 16 51 2 81 51 132 261 1 370 19 2002 140 3 9 6 16 54 2 86 53 139 282 1 411 20 2003 141 3 12 6 17 51 3 90 53 143 288 1 488 19 2004 148 4 16 7 16 54 3 97 54 150 302 1 483 20 2005 132 4 19 7 13 50 3 91 54 145 281 1 373 20 2006 156 5 22 7 13 54 3 99 56 155 315 1 501 21 2007 153 4 19 6 12 48 3 89 56 145 302 1 477 20 2008* 144 5 29 6 12 46 6 99 55 153 302 1 407 21 * Vuosi 2008 on ennakkotieto (marraskuu 2009). – Preliminary data for 2008 (November 2009). Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin sulfaattiselluloosan tuotannossa syntynyttä mustalipeää. Jäteliemien tilastointiperusteet muuttuivat vuonna 2000. Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, suopa, metanoli, bioliete ja paperi. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämä muu puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Pientalojen energiakulutus kattaa omakotitalojen, maatilojen ja vapaa-ajan asuntojen lisäksi myös liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset. Waste liquors consist mainly of black liquour generated in the production of sulphate pulp. The compilation of statistics on waste liquors was changed in 2000. Other by- and waste products from the forest industries include e.g. pine and birch oil, soft soap, methanol, biosuspencions and paper consumed in energy generation. Other wood fuel consumed by heating and power plants includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. In addition to detached houses, farms and recreational buldings, the fuelwood consumption in small-sized dwellings also includes wood consumed in office buildings. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute 9Energia Metsätilastollinen vuosikirja 2009 285 Me tsä ke sk us Lä mp ö- ja vo im ala ito ks et – H ea tin g an d po we r p lan ts Pi en tal oje n p olt top uu – Fu elw oo d co ns um pt ion in sm all -s ize d dw ell ing s Ka ikk iaa n Fo re str y c en tre Me tsä ha ke Te oll isu ud en Sa ha np ur u Ku or i Mu u Yh tee ns ä Ra ak ap uu – Ro un dw oo d Jä tep uu Yh tee ns ä Gr an d Fo re st ch ips pu utä hd eh ak e Sa wd us t Ba rk Ot he r To ta l Mä nty Ku us i Le hti pu u Yh tee ns ä W oo d To ta l To ta l In du str ial ch ips Pi ne Sp ru ce Ha rd wo od To ta l re sid ue s 1 0 00 m ³ 20 00 79 4 64 0 2 7 79 7 6 04 20 5 12 02 3 79 7 77 2 3 0 67 4 6 36 96 8 5 6 04 17 62 7 20 01 95 8 85 3 2 1 80 7 8 64 29 1 12 14 6 1 0 89 1 2 01 2 8 61 5 1 51 98 1 6 1 32 18 27 8 20 02 1 2 70 78 5 2 1 19 8 4 20 41 2 13 00 6 1 0 89 1 2 01 2 8 61 5 1 51 98 1 6 1 32 19 13 8 20 03 1 7 22 88 1 2 2 45 7 9 72 57 2 13 39 2 1 0 89 1 2 01 2 8 61 5 1 51 98 1 6 1 32 19 52 4 20 04 2 3 08 98 4 2 1 68 8 3 83 58 2 14 42 5 1 0 89 1 2 01 2 8 61 5 1 51 98 1 6 1 32 20 55 7 20 05 2 6 06 1 0 08 1 7 21 7 6 25 70 0 13 66 1 1 0 89 1 2 01 2 8 61 5 1 51 98 1 6 1 32 19 79 3 20 06 3 0 61 94 9 1 6 94 8 3 88 68 8 14 78 0 1 0 89 1 2 01 2 8 61 5 1 51 98 1 6 1 32 20 91 2 20 07 2 6 61 86 7 1 7 05 7 4 60 35 0 13 04 2 1 0 89 1 2 01 2 8 61 5 1 51 98 1 6 1 32 19 17 5 20 08 Ko ko m aa 4 0 32 76 2 1 6 06 7 0 89 84 7 14 33 5 1 0 48 1 0 00 3 3 16 5 3 63 1 3 33 6 6 97 21 03 2 W ho le co un try 0 Ah ve na nm aa 30 14 6 17 - 67 8 4 18 29 9 38 10 5 1 Ra nn ikk o 64 8 11 38 87 1 17 5 1 7 43 90 12 0 27 0 47 9 12 4 60 4 2 3 47 Et elä ra nn ikk o 17 7 5 4 74 1 26 2 44 63 13 2 23 9 73 31 2 57 4 Po hja nm aa 47 1 6 33 79 7 17 5 1 4 82 46 57 13 7 24 0 52 29 2 1 7 73 2 Lo un ais -S uo mi 29 7 43 14 0 58 3 11 4 1 1 76 18 2 16 7 34 7 69 6 16 5 86 1 2 0 38 3 Hä me -U us im aa 34 0 94 73 33 5 76 91 7 71 13 7 31 5 52 4 18 6 71 0 1 6 28 4 Ka ak ko is- Su om i 31 5 24 40 1 8 64 19 5 2 4 39 86 74 21 8 37 8 90 46 8 2 9 07 5 Pi rka nm aa 20 1 29 86 16 7 14 49 7 68 12 2 29 8 48 9 78 56 6 1 0 64 6 Et elä -S av o 38 7 21 9 20 7 31 9 30 1 1 62 42 33 18 5 25 9 38 29 8 1 4 60 7 Et elä -P oh jan ma a 20 1 21 84 93 31 43 0 12 5 85 23 3 44 3 17 1 61 4 1 0 44 8 Ke sk i-S uo mi 58 8 11 5 14 3 68 8 41 1 5 76 61 63 29 8 42 3 97 52 0 2 0 96 9 Po hjo is- Sa vo 19 3 18 23 1 34 4 9 79 5 44 57 34 9 45 0 73 52 3 1 3 19 10 Po hjo is- Ka rja la 27 3 56 10 7 52 0 8 96 5 36 30 20 2 26 7 85 35 2 1 3 17 11 Ka inu u 25 0 12 11 2 19 1 2 56 7 55 11 84 15 0 29 17 9 74 6 12 Po hjo is- Po hja nm aa 20 1 68 22 2 37 1 13 1 99 2 12 9 65 28 2 47 7 16 4 64 0 1 6 32 13 La pp i 10 7 39 11 5 72 7 20 1 0 08 51 31 21 7 29 9 24 32 3 1 3 31 ‘M uu ’ k att aa ki er rä tys pu un , p uu pe lle tit ja -b rik eti t s ek ä m uu t k iin teä t p uu po ltto ain ee t. V uo de sta 20 07 al ka en ki er rä tys pu uh un ei si sä lly pu rku pu u e ikä ky llä ste tty pu u. ‘O th er ’ in clu de s r ec yc led w oo d, w oo d pe lle ts an d br iqu et te s a nd o th er so lid w oo d fu els . S inc e 20 07 , r ec yc led w oo d do es n ot in clu de d em oli tio n an d im pr eg na te d wo od . Lä hd e: SV T: Me tsä ntu tki mu sla ito s, me tsä tila sto llin en tie top alv elu – So ur ce : O SF : F inn ish F or es t R es ea rc h In sti tu te 9.5 Ki in te id en p uu po ltt oa in eid en kä yt tö en er gi an tu ot an no ss a m et sä ke sk uk sit ta in 20 08 So lid w oo d fu el co ns um pt ion in e ne rg y g en er at ion b y f or es try ce nt re , 2 00 8 9 Energy 286 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi Metsäkeskus Lämpö- ja voimalaitokset – Heating and power plants Pientalot Metsähake Year Forestry centre Raaka-aine – Rawmaterial Yhteensä Small-sized kaikkiaan Karsittu ranka Karsimaton Hakkuu- Järeä Kannot ja Erittelemätön Total dwellings Forest chips, Pruned pienpuu tähteet runkopuu juurakot Unspecified total small-diameter Unpruned Logging Large-sized Stumps and stems small-sized residues timber roots tree 1 000 m³ 2000 84 204 378 35 5 87 794 142 936 2001 71 202 556 100 17 12 958 381 1 339 2002 102 233 794 98 44 - 1 270 387 1 657 2003 100 288 1 111 140 84 - 1 722 387 2 109 2004 107 382 1 480 195 144 - 2 308 387 2 695 2005 114 454 1 485 176 376 - 2 606 387 2 993 2006 111 584 1 735 174 458 - 3 061 387 3 448 2007 96 603 1 527 121 313 - 2 661 387 3 048 2008 Koko maa 125 822 2 332 179 573 - 4 032 671 4 703 Whole country 0 Ahvenanmaa - 4 23 1 3 - 30 - 30 1 Rannikko 12 24 446 87 79 - 648 40 688 Etelärannikko 2 7 121 33 13 - 177 10 187 Pohjanmaa 10 17 325 54 65 - 471 30 501 2 Lounais-Suomi 15 41 184 13 44 - 297 96 393 3 Häme-Uusimaa 11 37 246 23 23 - 340 48 388 4 Kaakkois-Suomi 6 32 262 9 6 - 315 44 360 5 Pirkanmaa 7 26 125 7 36 - 201 56 257 6 Etelä-Savo 7 137 222 6 15 - 387 12 400 7 Etelä-Pohjanmaa 25 80 57 7 32 - 201 107 308 8 Keski-Suomi 9 58 295 5 221 - 588 70 658 9 Pohjois-Savo 4 101 86 2 1 - 193 61 254 10 Pohjois-Karjala 11 82 158 11 12 - 273 9 282 11 Kainuu 4 28 114 3 101 - 250 0 250 12 Pohjois-Pohjanmaa 9 102 85 4 0 - 201 123 324 13 Lappi 4 71 29 2 1 - 107 1 109 Pientalojen käyttämä metsähake on valmistettu pääosin karsitusta hakerangasta. Forest chips consumed by small-sized dwellings is mainly chipped from pruned small-diameter stems. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – OSF: Source: Finnish Forest Research Institute 9.6 Metsähakkeen käyttö 2000–2008 Consumption of forest chips, 2000–2008 9Energia Metsätilastollinen vuosikirja 2009 287 Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus – Domestic consumption Varastomuutos Year Production Imports Exports Yhteensä josta – of which Change in stocks Total Pienkulutus Keskisuuri ja Small consumption suurkulutus Medium-large and large consumption Kattilateho – Boiler capacity <25 kW =>25 kW 1 000 t – 1 000 m.t. 2001 75 - 60 15 .. .. 0 2002 126 - 97 24 .. .. 5 2003 166 - 127 39 15 25 0 2004 190 - 157 47 21 26 -14 2005 192 0 194 55 23 31 -57 2006 259 0 193 87 57 31 -21 2007 326 0 186 117 61 56 24 2008 373 10 227 151 81 70 5 2009 / 1–8 .. 38 91 .. .. .. .. Taulukko kattaa pellettien kulutuksen sekä teollisuudessa että pientaloissa. Kotimaisen kulutuksen jakautuminen pienkulutukseen sekä keskisuureen ja suurkulutukseen perustuu osin puupellettien valmistajien arvioon. The table includes consumption both in industry and in small-sized dwellings. The division of domestic consumption into small consumption and medium-large and large consumption is partially an estimate by the wood pellet manufacturers. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus; Tullihallitus – Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Statistics Finland; Board of Customs 9.7 Puupelletit 2001–2009 Wood pellets, 2001–2009 9 Energy 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 9.8 Metsäteollisuuden sähkön kulutus Suomessa 1980–2008 Electricity consumption by the forest industries in Finland, 1980–2008 Vuosi Metsäteollisuus – Forest industries Koko tehdas- Sähkön koko- Metsäteollisuuden Metsäteollisuuden Year Puutuote- Massa- ja Yhteensä teollisuus naiskulutus osuus tehdas- osuus sähkön teollisuus paperiteollisuus Total josta – of which: Manufacturing, Total teollisuudesta kokonaiskulutuksesta Wood-products Pulp and paper Oma sähkön- Ostosähkö total consumption Proportion of the Proportion of the forest industries industries tuotanto Purchased of electricity forest industries of industries of total Own generation electricity total manufacturing consumption of electricity of electricity Gigawattituntia – GWh % % 1980 1 148 11 891 13 039 .. .. 22 301 39 921 58 33 1981 1 084 12 361 13 445 .. .. 22 778 41 359 59 33 1982 1 008 11 918 12 926 .. .. 22 156 41 669 58 31 1983 1 038 12 818 13 856 .. .. 23 497 45 125 59 31 1984 1 069 14 429 15 498 .. .. 25 611 48 441 61 32 1985 1 050 14 396 15 446 .. .. 26 608 52 043 58 30 1986 1 053 14 672 15 725 .. .. 27 028 52 723 58 30 1987 1 104 15 529 16 633 .. .. 28 502 56 442 58 29 1988 1 125 16 692 17 817 .. .. 30 409 58 652 59 30 1989 1 152 17 330 18 482 .. .. 31 317 60 022 59 31 1990 1 121 18 025 19 146 .. .. 31 987 62 334 60 31 1991 959 17 671 18 630 .. .. 30 976 62 288 60 30 1992 953 17 908 18 861 .. .. 31 406 63 196 60 30 1993 1 052 19 428 20 480 .. .. 33 383 65 545 61 31 1994 1 173 20 578 21 751 .. .. 35 373 68 257 61 32 1995 1 171 20 991 22 162 .. .. 36 264 68 946 61 32 1996 1 185 20 480 21 665 .. .. 36 178 70 018 60 31 1997 1 257 23 101 24 358 .. .. 39 477 73 603 62 33 1998 1 353 23 943 25 296 .. .. 41 032 76 630 62 33 1999 1 421 23 955 25 376 .. .. 41 557 77 779 61 33 2000 1 510 24 777 26 287 10 101 16 186 42 971 79 158 61 33 2001 1 561 23 846 25 407 9 700 15 707 42 533 81 188 60 31 2002 1 564 24 536 26 100 10 017 16 083 43 756 83 542 60 31 2003 1 630 24 721 26 351 10 159 16 192 44 401 85 229 59 31 2004 1 652 25 873 27 525 11 033 16 492 46 181 87 041 60 32 2005 1 625 23 286 24 911 9 852 15 059 43 049 84 672 58 29 2006 1 694 26 418 28 112 10 934 17 178 47 160 90 024 60 31 2007 1 667 26 071 27 738 10 995 16 743 47 676 90 374 58 31 2008* 1 371 23 332 24 703 10 617 14 086 44 258 86 966 56 28 * Ennakkotieto (marraskuu 2009) – Preliminary data (November 2009) Metsäteollisuuden ostosähköstä huomattava osuus on energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyritykset ovat. Ostosähköön luetaan myös tehtaiden yhteydessä olevien voimalaitosten tuotanto. Sähkön kokonaiskulutusluvussa otetaan huomioon siirto- ja jakeluhäviöt. A considerable proportion of purchased electricity is generated by energy companies, in which forest industry companies have shares. Purchased electricity also includes powerplants integrated to mills. Total consumption of electricity also includes losses in transmission and delivery of electricity. Lähtde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 9Energia Metsätilastollinen vuosikirja 2009 289 9.9 Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 1992–2008 Mill fuels of the forest industries in Finland, 1992–2008 Vuosi Fossiiliset pottoaineet – Fossil fuels Turve Puuperäiset polttoaineet – Wood-based fuels Tehdaspoltto- josta Year Raskas Kivihiili Maakaasu Yhteensä Peat Metsäteollisuuden Kiinteät puu- Yhteensä aineet kaikkiaan puuperäiset polttoöljy Coal Natural Total jäteliemet polttoaineet Total Mill fuels, total polttoaineet Heavy gas Waste liquors Solid wood of which fuel oil from the forest fuels wood-based industries fuels Petajoulea – PJ % 1992 10 14 32 56 11 83 29 112 180 62 1993 11 11 31 53 12 95 36 131 196 67 1994 12 11 33 56 12 104 38 142 211 68 1995 18 10 36 64 11 109 39 148 224 66 1996 21 8 36 65 15 110 39 149 229 65 1997 17 6 39 62 17 129 43 171 250 69 1998 16 4 44 64 19 135 45 181 264 68 1999 16 4 41 61 18 143 46 189 267 71 2000 14 3 41 58 16 138 46 184 258 71 2001 14 1 44 59 16 127 47 174 249 70 2002 16 1 43 60 17 140 49 189 265 71 2003 13 1 44 58 17 141 52 193 268 72 2004 12 1 41 54 17 148 53 201 272 74 2005 10 1 38 49 14 132 50 182 244 74 2006 11 1 39 51 19 156 51 207 277 75 2007 12 1 39 52 13 153 43 197 262 75 2008* 8 1 37 46 13 144 36 180 239 75 * Ennakkotieto (lokakuu 2009) – Preliminary data (October 2009) Tehdaspolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon sekä suoraan teollisiin prosesseihin. Mill fuels are used for the generation of electricity and heat, and directly in industrial processes. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 9 Energy 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 9.10 Turvevarat metsäkeskuksittain Peat resources by forestry centre Metsäkeskus Yli 20 hehtaarin geologiset suot Turvetuotantoon soveltuvat suot Turvetuotannon Forestry centre Geological mires over 20 hectares Exploitable mires pinta-ala 2008 Pinta-ala Turvevarat Pinta-ala Turvevarat Area in peat Area Peat reserves Area Peat reserves production, 2008 1 000 ha milj. m³ – mill. m³ 1 000 ha milj. m³ – mill. m³ 1 000 ha Koko maa 5 117 69 287 1 221 29 565 76 Whole country 0 Ahvenanmaa 1 8 0 2 - 1 Rannikko 75 1 029 18 463 1 2 Lounais-Suomi 120 2 575 57 1 717 5 3 Häme-Uusimaa 59 1 535 25 908 1 4 Kaakkois-Suomi 69 1 587 28 815 3 5 Pirkanmaa 81 1 401 23 595 3 6 Etelä-Savo 77 1 301 21 549 2 7 Etelä-Pohjanmaa 471 7 110 128 3 123 20 8 Keski-Suomi 137 2 068 44 1 109 6 9 Pohjois-Savo 167 2 150 40 948 4 10 Pohjois-Karjala 262 4 375 81 2 087 3 11 Kainuu 461 5 999 115 2 711 3 12 Pohjois-Pohjanmaa 1 069 11 869 225 4 895 18 13 Lappi 2 069 26 280 414 9 643 6 Geologisella suolla turpeen paksuus on yli 30 senttiä. Turvetuotantoon soveltuvat suot: Geologian tutkimuskeskuksen arvio turvetuotantoon teknisesti soveltuvien soiden pinta-alasta ja turvevaroista. Turvetuotannon pinta-alaan sisältyy varsinaisen tuotantopinta-alan lisäksi myös turvetuotantoon kunnostettava ja tuotantokuntoinen suo. Turvetuotannosta on poistunut noin 24 000 hehtaaria vanhoja turvetuotannon alueita. A geological mire requires that the peat layer is thicker than 0.3 metres. Exploitable mires: The Geological Survey of Finland has estimated the area and peat reserves of geological mires, which are technically suitable for the peat production. The peat production area consists of the actual production area and mires to be prepared for or already in production condition. Approximately 24 000 hectares of old peat production areas have ceased their peat production. Lähteet: Geologian tutkimuskeskus; Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Sources: The Geological Survey of Finland; North Ostrobothnia Regional Environment Centre 9Energia Metsätilastollinen vuosikirja 2009 291 9.11 Turpeen tuotanto, käyttö ja vienti 1980–2009 Peat production, consumption and exports, 1980–2009 Vuosi Energiaturve Kasvu-, kuivike- ja ympäristöturve Year Energy peat Horticultural, bedding and environmental peat Tuotanto – Production Käyttö Vienti Tuotanto Käyttö Vienti Consumption Exports Production Consumption Exports 1 000 m³ GWh GWh GWh 1 000 m³ 1 000 m³ 1 000 m³ 1980 9 203 7 053 4 738 .. 1 569 1 010 .. 1981 3 909 2 923 5 212 .. 619 900 .. 1982 16 500 14 066 6 464 .. 1 750 870 .. 1983 10 066 9 079 8 438 .. 832 964 .. 1984 8 140 7 801 9 645 .. 737 1 044 .. 1985 9 515 9 303 11 427 .. 1 039 1 067 .. 1986 21 320 20 176 12 036 .. 1 351 1 150 .. 1987 7 250 6 815 12 612 .. 760 1 300 .. 1988 14 720 13 893 11 529 .. 1 470 1 240 .. 1989 17 970 16 926 10 965 .. 1 770 1 720 .. 1990 18 041 18 950 14 801 12 1 480 1 298 .. 1991 9 571 8 978 15 554 88 1 034 1 073 408 1992 20 051 18 945 16 307 207 1 784 1 055 433 1993 11 837 11 513 17 924 174 1 135 1 071 489 1994 26 033 25 344 20 460 153 2 145 989 545 1995 26 574 25 367 22 060 26 1 111 1 253 180 1996 27 028 25 000 24 299 141 1 296 1 378 216 1997 32 847 31 180 24 438 139 1 626 1 327 310 1998 5 500 5 304 22 421 190 313 1 537 447 1999 26 940 25 742 19 937 176 2 420 1 742 578 2000 13 553 12 663 17 203 175 1 029 1 610 324 2001 20 506 19 538 23 868 205 2 182 1 743 380 2002 26 945 25 471 24 930 100 2 413 2 040 444 2003 22 927 21 306 27 550 38 1 700 2 113 346 2004 9 935 10 429 24 667 81 1 000 1 639 441 2005 26 593 24 864 19 107 166 2 112 2 261 .. 2006 39 400 36 773 26 000 71 3 568 3 568 .. 2007 13 870 12 663 28 406 150 977 .. .. 2008 14 850 12 180 22 400 .. 1 300 .. .. 2009* 26 800 25 200 .. .. 2 300 .. .. * Ennakkotieto (marraskuu 2009) – Preliminary data (November 2009) Käyttö sisältää vuosina 1980–90 myös viennin. Energiaturpeen tuotannon energiasisältö sisältää jyrsin- ja palaturpeen lisäksi vuosina 2004–07 myös turvepelletit. Tilasto ei sisällä Suomen turvetuottajat ry:n jäsenten kasvu-, kuivike- ja ympäristöturvetta koskevia tietoja vuosina 1980–2003 ja 2007. Consumption during 1980–90 includes exports. From 2004–07, the energy content of energy peat production also includes peat pellets in addition to milled and sod peat. This table does not include production, consumption and exports of horticultural, bedding and environmental peat of small enterprises in 1980–2003 and 2007. Lähteet: Turveteollisuusliitto ry.; Pöyry Energy Oy; SVT: Tilastokeskus Sources: Association of Finnish Peat Industry; Pöyry Energy Oy; OSF: Statistics Finland 9 Energy 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Metsätilastollinen vuosikirja 2009 293 10 Metsäteollisuus Metsäteollisuuden tuotanto väheni vuonna 2008 11 prosentilla edellisvuodesta. Sahatavaran tuo- tanto romahti 9,8 miljoonaan kuutiometriin eli viidenneksen pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Viennin hiipumisen lisäksi sahojen tilannetta vai- keutti kotimaan rakennustoiminnan vähenemi- nen. Sahatavaran kotimainen kulutus aleni 11 prosentilla 4,7 miljoonaan kuutiometriin. Vane- riteollisuuden tuotanto supistui 1,3 miljoonaan kuutiometriin (–10 %). Paperia ja kartonkia val- mistettiin yhteensä 13,1 miljoonaa tonnia, missä oli laskua kahdeksan prosenttia edellisvuoden ennätyslukemista. Tärkeimmän tuoteryhmän – aikakaus- ja sanomalehtipapereiden – tuotanto supistui 13 prosenttia, hienopapereissa lasku jäi pariin prosenttiin. Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo laski kymmenellä prosentilla 20 miljardiin eu- roon vuonna 2008. Tästä massa- ja paperiteol- lisuuden osuus oli 14 miljardia euroa. Toimialan kotimainen liikevaihto puolestaan laski 22 mil- jardiin euroon, josta massa- ja paperiteollisuu- den osuus oli yli kaksi kolmannesta. Kun muilla teollisuuden pääsektoreilla liikevaihdot nousi- vat, metsäteollisuus vastasi vuonna 2008 enää 14 prosentista koko tehdasteollisuuden liikevaihtoa. Metsäteollisuus investoi Suomeen 0,8 miljardin euron arvosta, mikä edusti 28 prosenttia teh- dasteollisuuden kokonaisinvestoinneista. Vuon- na 2008 metsäteollisuuden kannattavuuskehitys oli kaksijakoista: massa- ja paperiteollisuudessa kannattavuus parani, sitä vastoin puutuoteteolli- suudessa kannattavuuden tunnusluvut kääntyivät selkeästi alaspäin. Vuonna 2007 Suomen kasvihuonekaasupääs- töt alenivat parilla prosentilla 78,3 miljoonaan tonniin (CO2 ekv.). Tästä metsäteollisuuden polt- toaineperäisten päästöjen osuus oli 5,6 miljoo- naa tonnia eli 7 prosenttia. Suomen fosforipääs- töistä vesistöihin metsäteollisuuden osuus oli 4 prosenttia ja typpipäästöistä tätäkin pienempi eli 3 prosenttia. Tässä vuosikirjan luvussa esitetään metsäteollisuuden tuotantoa, investointeja, liikevaihtoa ja kannattavuutta käsitteleviä tilastoja. Metsäteollisuus jaetaan useimmissa tilastoissa puutuoteteollisuuteen ja massa- ja paperiteol- lisuuteen. Luvussa käsitellään myös metsäteollisuuden ympäristövaikutuksia. Metsäteollisuuden tuotanto ja investoinnit Tehdasteollisuuden tuotanto jäi vuonna 2008 edellisvuo- den tasolle, kun vielä edellisvuonna kasvu oli 6 prosentin luokkaa. Metsäteollisuuden suhdannetilanne heikkeni nopeasti vuoden loppupuoliskolla, ja vuositasolla met- säteollisuuden tuotanto supistui 11 prosenttia. Puutuo- teteollisuuden tuotanto notkahti 17 prosenttia alaspäin, massa- ja paperiteollisuudessa lasku oli maltillisempi: 8 prosenttia. Vuoden 2009 alkupuoliskolla tuotannon alamäki on edelleen jyrkentynyt. Tammi–syyskuussa 2009 metsäteollisuuden tuotanto supistui neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Lasku oli sama kuin koko tehdasteollisuudessa keskimäärin. Vuonna 2008 sahatavaraa tuotettiin 9,8 miljoonaa kuutiometriä eli runsas viidennes vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Edellisen kerran sahatavaran tuotanto jäi alle 10 miljoonan kuutiometrin 1990-luvun puolivälissä. Tuotantoa jouduttiin rajoittamaan vientimarkkinoiden heikon kysynnän ja sahatavaran hintojen jyrkän laskun takia. Myös kotimaassa sahatavaran kysyntä väheni ra- kentamisen hiipumisen myötä, ja kotimainen kulutus las- ki 11 prosentilla 4,7 miljoonaan kuutiometriin. Vuoden 2008 kulutus henkeä kohden (0,88 m³) jäi kauaksi Kan- sallisessa metsäohjelmassa asetetusta 1,2 kuutiometrin per capita -tavoitteesta. Mäntysahatavaran markkinati- lanne oli kuusisahatavaraa parempi. Mäntysahatavaran osuus nousikin 57 prosenttiin tuotannosta, kun se taval- lisesti on jäänyt alle puoleen. 10 Forest industries 294 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuoden 2009 alkupuoliskolla sahatavaran kysyntä jatkui heikkona sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla, kun rakentaminen oli edelleen laskussa. Tammi–syys- kuussa 2009 tuotettiin 5,4 miljoonaa kuutiometriä saha- tavaraa, mikä oli 28 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös vaneriteollisuudessa tuotantoa jouduttiin leik- kaamaan taloustaantuman takia. Vuoden 2008 vanerin tuotanto – 1,3 miljoonaa kuutiometriä – jäi 10 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Lähes kaksi kolmasosaa tuo- tannosta oli havuvaneria. Vuoden 2009 alkupuoliskolla vanerin tuotanto romahti liki puoleen vuoden takaisesta. Lastulevyä valmistettiin vuonna 2008 kaikkiaan 0,25 ja kuitulevyä 0,11 miljoonaa kuutiometriä. Molempien tuotanto supistui jo kolmatta vuotta peräkkäin. Taantuma leikkasi vuonna 2008 massa- ja paperi- teollisuuden tuotantomääriä vähemmän kuin puutuo- teteollisuuden tuotantoa. Paperin ja kartongin tuotanto supistui edellisvuoden ennätystasolta 8 prosentilla 13,1 miljoonaan tonniin. Noin puolet tuotannon vähenemises- tä aiheutui paperi- ja kartonkiteollisuuden kapasiteetin leikkauksista ja loput tuotantoseisokeista. Paperin ja kartongin kokonaistuotannosta aikakaus- ja sanomaleh- tipapereiden osuus oli lähes puolet. Vuonna 2008 niitä valmistettiin 5,9 miljoonaa tonnia, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hienopapereiden tuotanto (2,9 milj. t) supistui vain pari prosenttia. Sellun tuotanto taittui jyrkkään laskuun vuoden 2008 viimeisel- lä neljänneksellä, ja koko vuoden tuotantomäärä – 7,2 miljoonaa tonnia – supistui 7 prosenttia edellisvuodesta. Tammi–syyskuussa 2009 paperia ja kartonkia tuotettiin 24 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sellun tuotanto supistui kolmanneksen. – Massa- ja paperiteol- lisuuden kapasiteetin leikkauksista kerrotaan tarkemmin sivun 295 tietotaulussa. Suomessa kerättiin vuonna 2008 paperia ja karton- kia talteen 0,81 miljoonaa tonnia eli 152 kiloa asukasta kohden. Määrä kattoi 62 prosenttia kaikesta Suomessa kulutetusta paperista ja kartongista. Keräyskuitua hyö- dynnettiin raaka-aineena yhteensä 0,75 miljoonaa tonnia, ja se meni lähes kokonaan paperi- ja kartonkiteollisuuden raaka-aineeksi. Keräyskuitu edusti 6 prosenttia Suomen paperi- ja kartonkiteollisuuden kuituraaka-aineesta, kun Euroopassa keskimäärin noin puolet paperiteollisuuden raaka-aineesta oli kierrätyskuitua. Ero selittyy pääosin Suomen metsäteollisuuden erittäin voimakkaalla suun- tautumisella vientimarkkinoille. Vuonna 2008 Suomeen tuotiin 47 000 tonnia keräyspaperia ja -kartonkia ja sitä vietiin maasta 152 000 tonnia (taulukot 11.11 ja 11.20). Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli 19,9 miljardia euroa vuonna 2008. Edellisvuonna päästiin yli 22 miljardin euron, joten laskua tuli 10 prosenttia. Kun bruttoarvosta vähennetään toiminnasta aiheutu- neet kustannukset, päästään tuotannon jalostusarvoon. Vuonna 2008 metsäteollisuudessa kertyi jalostusarvoa 3,6 miljardia euroa, neljännes vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2008 koko tehdasteollisuuden investoinnit käyttöomaisuuteen vähenivät reilulla viidenneksellä 2,9 miljardiin euroon. Investoinnit supistuivat lähes kaikilla teollisuuden päätoimialoilla, eniten kemiante- ollisuudessa (–63 %). Metsäteollisuudessa kotimaiset käyttöomaisuusinvestoinnit kuitenkin lisääntyivät 5 prosentilla 804 miljoonaan euroon, mikä oli suurin arvo sitten vuosikymmenen alun. Samalla metsäteollisuuden osuus koko tehdasteollisuuden investoinneista nousi 28 prosenttiin (vuotta aiemmin 20 %). Kolme neljäsosaa metsäteollisuuden investoinneista tehtiin massa- ja pa- periteollisuudessa. Vuonna 2008 metsäteollisuuden in- vestointiaste (investoinnit suhteessa liikevaihtoon) nousi 3,7 prosenttiin. Kotimaan lisäksi metsäteollisuus investoi vuonna 2008 ulkomaisiin kohteisiin noin 900 miljoonan euron arvosta. – Tiedot kotimaisista investoinneista pe- rustuvat Tilastokeskuksen laatimaan teollisuuden alue- ja toimialatilastoon. Vuotta 2008 koskevat luvut ovat ennakkotietoja. Metsäteollisuuden rakenne ja liikevaihto Metsäteollisuuden tuotanto on Suomessa pääosin kes- kittynyt suuryrityksiin. Vuonna 2008 pienet ja keskisuu- ret yritykset edustivat 13 prosenttia metsäteollisuuden kotimaisesta liikevaihdosta. Puutuoteteollisuudessa pk- yritysten osuus oli 36 prosenttia, massa- ja paperiteol- lisuudessa vain 3 prosenttia. Pk-yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää. Kolme suurinta Suomessa toimivaa metsäteollisuus- konsernia (Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliitto-yh- tymä) ovat kansainvälisestikin tarkastellen erittäin suuria. Valtaosa niiden ulkomaisista tuotantolaitoksista sijaitsee Euroopan unionin alueella. Kokonaisliikevaihdolla mi- taten Stora Enso oli maailman neljänneksi suurin metsä- teollisuusyritys vuonna 2008. UPM-Kymmene oli tässä vertailussa kuudes ja Metsäliitto sijalla kymmenen. Vuonna 2008 koko tehdasteollisuuden liikevaihto Suomessa oli noin 150 miljardia euroa, 3 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Liikevaihto kasvoi metsäteollisuutta lukuun ottamatta kaikilla teollisuuden 10Metsäteollisuus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 295 Massa- ja paperiteollisuuden vuonna 2008 pysyvästi sulkema tuotantokapasiteetti Yhtiö Paikkakunta Tuote Kapasiteetin poistuma M-real Jyväskylä Päällystetty hienopaperi 100 000 t M-real Tampere (Lielahti) Kemihierre (CTMP) 105 000 t Stora Enso Hamina (Summa) Sanomalehtipaperi ja päällystämätön aikakauslehtipaperi 350 000 t Stora Enso Kouvola Kirjapaperi 120 000 t Stora Enso Kemijärvi Valkaistu havusulfaattisellu 250 000 t Stora Enso Varkaus Hylsykartonki 100 000 t UPM Valkeakoski Valkaisematon sulfaattisellu 210 000 t UPM Kajaani Sanomalehtipaperi ja päällystämätön aikakauslehtipaperi 640 000 t Massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin sulkemiset Suomessa 2008–2009 Vuonna 2008 paperin ja kartongin tuotantokapasiteetti pieneni tuotantoyksiköiden sulkemisten vuoksi 1,3 mil- joonalla tonnilla, mikä vastaa suuruusluokaltaan noin yhdeksää prosenttia vuoden 2007 paperin ja kartongin tuotannosta. Luvuissa ei ole mukana konkurssiin ajau- tunutta Stromsdalin taivekartonkitehdasta (70 000 t), koska tehtaan lopullinen lakkauttaminen ei ole varmis- tunut. Sellun ja kemihierteen kapasiteetti supistui vuonna 2008 vajaalla 600 000 tonnilla. Kun lasketaan mukaan Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaan (450 000 t) lak- kauttaminen vuoden 2009 alkupuolella, sulfaattisellun tuotantokapasiteetin supistuminen vuosina 2008–2009 vastaa 12 prosenttia vuoden 2007 tuotannosta. Tuotanto- kapasiteettiin suhteutettuna yllä mainitut osuudet olisivat pienempiä. Vuonna 2008 pysyvästi suljetuilla tuotantoyksiköillä työskenteli 1 800 henkilöä, mikä vastasi noin seitsemää prosenttia työllisten määrästä massa- ja paperiteolli- suudessa vuonna 2007 (Tilastokeskuksen työvoima- tutkimus). Toimialan työllisyyttä on samaan aikaan pienentänyt myös toiminnan tehostaminen muilla kuin lakkautetuilla yksiköillä. Tuotantoyksiköiden sulkemi- silla on myös välillisiä työvoimavaikutuksia. Vuonna 2008 suljetut yksiköt käyttivät kuitupuuta ja haketta vuosittain yli 5 miljoonaa kuutiometriä. Kaskis- ten sellutehtaan sulkeminen vähensi puun tarvetta edel- leen noin 1,8 miljoonalla kuutiometrillä. Yhteensä puun käytön väheneminen vastasi noin 13 prosenttia mas- sa- ja paperiteollisuuden hakkeen ja kuitupuun käytöstä vuonna 2007. Suljetut sanoma- ja aikakauslehtipaperia valmistaneet tehtaat sekä Lielahden kemihierretehdas käyttivät etupäässä kuusikuitupuuta tai -haketta. Kaskis- ten sellutehdas oli keskittynyt lehtisulfaattiselluun. Vuonna 2008 suljetut tuotantoyksiköt ovat kulutta- neet vuosittain sähköä noin 3,2 TWh, josta Summan ja Kajaanin paperitehtaiden osuus on ollut yli kolme neljäs- osaa. Kaskisten sellutehdas käytti vuonna 2007 sähköä 320 GWh. Suljetuilla sulfaattisellutehtailla valtaosa pro- sessin tarvitsemasta energiasta oli tuotettu puuperäisillä polttoaineilla. Vuonna 2007 Suomen koko massa- ja paperiteollisuus kulutti sähköä 26 TWh. Lähteet: Yhtiöiden pörssitiedotteet, tehdasyksiköiden ympäristöraportit ja ympäristölupapäätökset Teksti: Maarit Kallio, Metsäntutkimuslaitos pääsektoreilla, ja kasvun kärjessä tulivat kemian- ja metalliteollisuus. Metsäteollisuuden liikevaihto laski 21,7 miljardiin euroon, ja toimialan osuus oli enää 14 prosenttia tehdasteollisuuden liikevaihdosta. Korkeim- millaan 1990-luvun puolivälissä osuus oli neljännes. Massa- ja paperiteollisuudesta liikevaihtoa kertyi 15,0 miljardia euroa (–4 % edellisvuodesta) ja puutuoteteol- lisuudesta 6,6 miljardia euroa (–14 %). Kannattavuus Tehdasteollisuuden kannattavuus heikkeni vuonna 2008 tuntuvasti sekä käyttökatteella että kokonaistuloksella mitattuna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan teollisuuden käyttökate jäi keskimäärin 8,5 prosenttiin liikevaihdosta eli 2,6 prosenttiyksikköä alemmaksi kuin vuonna 2007. Metsäteollisuudessa kertyi käyttökatetta yhteensä 1,2 miljardia euroa, mikä vastasi 5,4 prosenttia alan kotimaisesta liikevaihdosta. Vuotta aikaisemmin vastaavat tunnusluvut olivat 1,4 miljardia euroa ja 5,8 prosenttia. Vaikka koko metsäteollisuudessa käyttöka- te pysyi lähes ennallaan, alatoimialojen kehitys vei eri suuntiin. Puutuoteteollisuuden käyttökate putosi ennä- tyksellisen alas (2,6 % liikevaihdosta), mikä selittyy lii- ketoiminnan tuottojen vähenemisellä markkinatilanteen 10 Forest industries 296 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 heikennyttyä. Massa- ja paperiteollisuudessa käyttömenot supistuivat edellisvuodesta, ja käyttökatteella mitattu kannattavuus koheni (6,6 % liikevaihdosta). Käyttökate osoittaa toimialan liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä. Kokonaistuloksella mitaten tehdasteollisuuden kannattavuus oli reilut 3 prosenttia liikevaihdosta. Metsäteollisuuden kokonaistulos putosi 11,8 prosent- tia miinukselle, ja edellisistä vuosista poiketen myös puutuoteteollisuuden kokonaistulos oli negatiivinen. Metsäteollisuudessa rahoituskulut olivat 1,3 miljardia euroa rahoitustuottoja suuremmat, ja lisäksi teollisuus kirjasi vuoden 2008 rahoituseriin 1,9 miljardin euron arvonalentumiset. Kokonaistulos kuvaa yritysten tulosta, jossa on huomioitu kaikki tuloslaskelman tuotot ja kulut lukuun ottamatta poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutosta. Metsäteollisuus on velkaisempaa kuin Suomen koko tehdasteollisuus keskimäärin. Vuonna 2008 metsäteolli- suuden kokonaisvelat olivat lähes liikevaihdon suuruisia (velkaantumisaste 98 %), kun koko tehdasteollisuudessa velkaantumisaste oli 75 prosenttia. Metsäteollisuuden omavaraisuusaste, joka kuvaa oman pääoman osuutta koko toimintaan sitoutuneesta pääomasta, oli edellis- vuotta kolme prosenttiyksikköä alempi, 48 prosenttia. Koko tehdasteollisuudessa omavaraisuusaste aleni 41 prosenttiin. Metsäteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt Metsäteollisuuden käyttämien fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipääs- töt raportoidaan kasvihuonekaasuinventaariossa (KHK) energiasektorilla, joka on yksi kuudesta raportointisekto- rista (ks. s. 298). Uusiutuvista biopolttoaineista, mukaan lukien puuperäiset polttoaineet, esitetään kasvihuonekaa- suraportoinnissa vain metaani- ja dityppioksidipäästöt (CH4 ja N2O). Biopolttoaineiden CO2-päästöt rapor- toidaan inventaariossa erillistietoina. Niitä ei lasketa mukaan kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärään, koska niiden sisältämän hiilen katsotaan kuuluvan osana luonnon kiertokulkuun. Vuonna 2007 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 78,3 miljoonaa tonnia (CO2 ekv.). Päästöt oli- vat noin 10 prosenttia korkeammat kuin vuodelle 1990 kiinnitetty Kioton pöytäkirjan tavoitetaso (71,0 milj. t CO2 ekv.). Vuoteen 2006 verrattuna päästöt vähenivät pari prosenttia. Vuonna 2008 kasvihuonekaasupäästöt jäivät Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan hiukan alle Kioton tavoitetason. Tämä johtui lähinnä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähenemisestä, mikä puolestaan alensi energiasektorin päästöjä. Energiasek- tori on Suomen päästökehityksen kannalta ratkaiseva, ja esimerkiksi vuonna 2007 se edusti 81 prosenttia Suo- men kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2007 metsäteollisuuden polttoaineperäiset päästöt olivat 5,6 miljoonaa tonnia, 8 prosenttia pienemmät kuin Kioton perusvuonna 1990. Tarkastelujaksolla metsäteollisuu- den osuus on pudonnut 7 prosenttiin kokonaispäästöistä. Laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa teollisuuden investoinnit energiatehokkuuteen ja bioenergian käytön lisääminen. Toisaalta puuperäisten polttoaineiden hiilidi- oksidipäästöt ovat kasvaneet noin 60 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Päästöt ilmaan ja vesistöihin Myös rikki- ja typpipäästöt ilmaan selvitetään KHK- inventaarion yhteydessä, vaikka ne eivät kuulukaan kas- vihuonekaasuihin. Rikki- ja typpipäästöistä aiheutuva hapan laskeuma vaikuttaa maaperään ja vesistöihin. Noin puolet Suomen rikkidioksidipäästöistä (82 000 t vuonna 2007) aiheutuu energiantuotannosta ja viidesosa teolli- suudesta. Rikkidioksidin kokonaispäästöt ovat vähenty- neet noin kolmasosaan vuoden 1990 määriin verrattuna. Metsäteollisuuden rikkidioksidipäästöt olivat vuonna 2007 noin 10 000 tonnia eli 12 prosenttia kokonaispääs- töistä. Metsäteollisuus on pienentänyt rikkipäästöjään mm. siirtymällä vähärikkisten, puuperäisten polttoainei- den käyttöön sekä kehittämällä savukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmiä. Vuonna 2008 rikkipäästöt väheni- vät noin viidenneksellä edellisvuodesta (Metsäteollisuus ry:n arvio). Vuonna 2007 typen oksidien päästöt ilmaan olivat noin 183 000 tonnia, josta liikenteen osuus oli noin puolet. Typen oksidien kokonaispäästöt ovat alentuneet tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2007 metsä- teollisuuden typen oksidien päästöt olivat 24 000 tonnia, mikä vastasi 13 prosenttia kokonaispäästöistä. Metsä- teollisuus on vähentänyt typpipäästöjä mm. energian- käyttöä tehostamalla. Vuonna 2008 metsäteollisuuden typpipäästöt pysyivät kuitenkin edellisvuoden tasolla tuotannon 11 prosentin laskusta huolimatta. Vesien ravinnekuormitusta mitataan typen ja fos- forin määrillä. Vesistöjen rehevöitymistä kiihdyt- tää myös orgaaninen aines, jonka määrää kuvataan 7 vuorokauden biologisella hapenkulutuksella (BHK7). Vuonna 2008 fosforin kokonaispäästöt vesistöihin olivat noin 4 100 tonnia ja typpipäästöt noin 74 000 tonnia. 10Metsäteollisuus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 297 Valtaosa vesistöjä kuormittavista ravinnepäästöistä on peräisin maataloudesta, jonka osuus oli kaksi kolmasosaa fosforin ja yli puolet typen ravinnepäästöistä vuonna 2008. Metsäteollisuuden osuus Suomen fosforipäästöistä oli vain 4,1 prosenttia ja typpipäästöistä tätäkin pienempi eli 3,2 prosenttia. Vaikka metsäteollisuuden tuotanto on kasvanut, typpipäästöjä vesistöihin on vähennetty mer- kittävästi mm. puhdistamoinvestointien ja tehostuneen prosessinohjauksen ansiosta. Metsäteollisuus käytti vuonna 2007 ympäristön- suojeluun Tilastokeskuksen mukaan 197 miljoonaa eu- roa. Tästä 73 miljoona euroa oli päästöjen käsittelyä ja tuotantoteknologiaa parantavia investointeja, ja loput käyttökustannuksia ja muita ympäristönsuojelun toimin- tamenoja. Metsäteollisuuden tilastointi Tiedot metsäteollisuuden tuotannosta ja tuotantolaitok- sista perustuvat Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten tie- toihin. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden yritykset ovat kaikki Metsäteollisuus ry:n jäseniä. Lukumääräi- sesti eniten yrityksiä jää järjestön ulkopuolelle sahate- ollisuudessa. Valtaosa sahoista on ns. piensahoja, joiden puunkäyttö on alle 10 000 kuutiometriä vuodessa. Tiedot piensahojen puunkäytöstä ja sahatavaran tuotannosta ovat arvioita. Piensahat edustavat noin 10 prosenttia sa- hateollisuuden tuotannosta ja puunkäytöstä. Arvion havusahatavaran sekä paperin ja kartongin kotimaisesta kulutuksesta tuottaa Metsäteollisuus ry. Paperilla ja kartongilla suora näennäiskulutus (tuotanto + tuonti – vienti) johtaisi kotimaan kulutuksen yliar- vioon, sillä laskelmassa ei huomioitaisi riittävästi pai- notuotteiden nettovientiä, vientituotteiden pakkauksia ym. Muiden tuotteiden kotimainen kulutus on laskettu suoraan näennäiskulutuksena. Tiedot paperin ja karton- gin talteenotosta tuottavat Metsäteollisuus ry ja Pape- rinkeräys Oy. Valtaosa metsäteollisuutta koskevista tiedoista perus- tuu Tilastokeskuksen aineistoihin. Useimmissa taulukois- sa metsäteollisuutta verrataan koko tehdasteollisuuden tietoihin. Tilastokeskus on monissa tilastoissaan siirty- nyt käyttämään uutta toimialaluokitusta (TOL 2008). Metsäteollisuudessa toimialaluokituksen muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia aikasarjojen jatkuvuuteen. Tässä luvussa tiedot esitetään TOL 2008:n mukaisesti niiltä vuosilta, joilta ne ovat saatavissa. Toimialaluoki- tuksen muutokset on esitetty taulukoiden alaviitteissä. Metsäteollisuus jaetaan puutuoteteollisuuteen (TOL 2008: 16) sekä massa- ja paperiteollisuuteen (17). Huonekaluteollisuutta (31) ei lueta kuuluvaksi metsä- teollisuuteen. Tiedot tuotannon brutto- ja jalostusarvosta perustuvat Tilastokeskuksen alue- ja toimialatilastoon. Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikkojen todellista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön ja yri- tyksen muille toimipaikoille. Tuotannon jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toi- minnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tilas- tointiyksikkönä on joko itsenäinen yritys tai yrityksen toimipaikka. Metsäteollisuuden investointitiedot kattavat ns. käyttöomaisuuden investoinnit. Niihin sisältyvät käyt- töomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Käyttöomaisuu- della tarkoitetaan aineellisia hyödykkeitä, kuten koneita ja kalustoa, rakennuksia ja rakennelmia sekä maa- ja vesialueita. Investointiaste lasketaan suhteuttamalla in- vestointien arvo toimialan liikevaihtoon. Metsäteollisuuden liikevaihtoa sekä kannattavuutta ja rahoitusasemaa koskevat tiedot perustuvat Tilasto- keskuksen tilinpäätöstilastoon. Se on yritysten tuloslas- kelma- ja tasetiedoista toimialoittain laadittava vuositi- lasto. Tilastointiyksikkönä on yksittäinen yritys, mikä merkitsee sitä, että yrityksen koko toiminta tilastoidaan sen päätoimialan mukaan. Kannattavuustiedot koskevat pelkästään metsäteollisuusyritysten kotimaan toiminto- ja. Tilinpäätöstilastosta on erikseen saatavissa pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia tunnuslukuja. Pk-yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähem- män kuin 250 työntekijää. Niiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Kannattavuutta mitataan tilinpäätöstilastossa eri tunnusluvuilla, joita on tarpeellista käyttää yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi. Yleisimpiin kannattavuu- den mittareihin kuuluvat käyttökate ja kokonaistulos. Käyttökate saadaan, kun liiketoiminnan tuotoista vä- hennetään toimintakulut, kuten aine- ja tarvikekäyttö, henkilöstökulut, ulkopuoliset palvelut yms. Käyttökate kuvaa siten yrityksen tulosta ennen poistoja, rahoitus- eriä, satunnaisia eriä ja veroja. Kun nämä erät otetaan tuloslaskelmassa huomioon, päästään kokonaistulokseen. Tässä vuosikirjassa näitä mittareita verrataan liikevaih- toon, esitetään siis metsäteollisuuden käyttökate- ja kokonaistulosprosentteja vuosille 1980–2008. Metsä- teollisuuden rahoitusasemaa kuvataan omavaraisuus- asteella ja kokonaisvelkojen osuudella liikevaihdosta. 10 Forest industries 298 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Omavaraisuusaste lasketaan oman pääoman osuutena toimialan taseesta. Taulukoissa 10.11–10.12 esitetään metsäteollisuutta koskevia päätuloksia kansallisesta kasvihuonekaasuin- ventaariosta, jonka vastuuyksikkönä Suomessa toimii Tilastokeskus. Suomi ratifioi YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1992. Yksi sopimuksen velvoitteista on, että Suo- mi arvioi ja raportoi kasvihuonekaasupäästöjen määriä vuosittain. Ihmisen toiminnasta peräisin olevat päästöt ja nielut raportoidaan kansallisessa kasvihuonekaasujen in- ventaariossa kuuden raportointisektorin alla: 1) energia, 2) teollisuusprosessit, 3) liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö, 4) maatalous, 5) maankäyttö, maankäytön muu- tos ja metsätalous sekä 6) jätteet. Vuonna 2002 Suomi sitoutui konkreettisiin päästövähennyksiin ratifioimalla Ilmastosopimuksen alaisen Kioton pöytäkirjan. Suomen velvoitteena on osana EU:n yhteistä taakanjakoa pitää kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2008–2012 vuoden 1990 päästötasolla. Kasvihuonekaasuinventaariossa päästöt raportoidaan EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle tätä tarkoitusta var- ten laaditulla CRF-luokituksella (Common Reporting Format). Tässä vuosikirjassa metsäteollisuuden päästöt esitetään kuitenkin toimialoittain (TOL 2002). Puutuo- teteollisuuden (20) ja massa- ja paperiteollisuuden (21) lisäksi esitetään toimialalta 40 (sähkö-, kaasu- ja lämpö- huolto) ne voimalaitokset ja höyrykattilat, jotka toimivat metsäteollisuuden yhteydessä ja pääasiallisesti toimit- tavat höyryä tai sähköä teollisuuden tarpeisiin. Usein nämä ns. vierivoimalaitokset käyttävät polttoaineinaan metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta ja purua, mutta myös turvetta tai maakaasua. Kasvihuonekaasu- päästöt esitetään yhteismitallistettuina hiilidioksidiek- vivalenttitonneiksi. Se on mittari, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Myös tiedot metsäteollisuuden rikki- ja typpiok- sidien päästöistä perustuvat KHK-inventaarion yhte- ydessä kerättäviin tietoihin. Tiedot metsäteollisuuden jätevesipäästöistä tuottaa puolestaan ympäristöhallinto. Ympäristölupavelvolliset yritykset toimittavat vuosira- portoinnin tiedot alueellisille ympäristökeskuksille joko kuukausittain tai vuositietoina. Kirjallisuus – Literature Energiatilasto. Vuosikirja 2008. SVT Energia 2008. Tilastokeskus. 152 s. Investointitiedustelu, kesäkuu 2009. Elinkeinoelämän keskus- liitto EK. 12 s. Lyytimäki, J. & Hakala, H. 2008. Ympäristön tila ja suojelu Suo- messa. Gaudeamus ja Suomen ympäristökeskus. 447 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009–2010. 2009. Metsäntutki- muslaitos. 58 s. Metsäteollisuuden Ajankohtaiskatsaus (eri neljänneksiltä). Met- säteollisuus ry. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2008. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2009. Metsätilastotiedote 30/2009. Met- säntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 23 s. Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 2008. Metsäteolli- suus ry. 16 s. Paperinkeräys-yhtiöiden vuosikertomus 2008. 34 s. Suomen kasvihuonepäästöt 1990–2007. Tilastokeskus. Katsauksia 2009/2. 48 s. + liitteet. Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2008. SVT Teollisuus 2009. Tilastokeskus. 11 s. Teollisuuden tilinpäätöstilasto 2007. SVT Yritykset 2008. Tilas- tokeskus. 15 s. Teollisuuden tilinpäätöstilasto 2008, ennakko. SVT Yritykset 2009. Tilastokeskus. 12 s. Teollisuuden ympäristönsuojelumenot 2007. SVT Ympäristö ja luonnonvarat 2009. Tilastokeskus. 10 s. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2009, syyskuu. SVT Teolli- suus 2009. Tilastokeskus. 16 s. Toimialaluokitus TOL 2008. Tilastokeskuksen käsikirjoja 4. 402 s. Wood Focus. Nordic Wood Products Review (eri kuukausilta). Ympäristötilasto. Vuosikirja 2009. Tilastokeskus. SVT Ympäristö ja luonnonvarat 2009. 224 s. Muut tietolähteet – Other sources of information Confederation of European Paper Industries (Euroopan Paperi- teollisuusjärjestö), www.cepi.org/ Euroopan talouskomission Puutavarakomitea, www.unece.org/trade/timber/ ForesSTAT Forestry Database, faostat.fao.org/site/626/default.aspx#ancor/ Metsäteollisuus ry, www.metsateollisuus.fi/ Paperinkeräys-yhtiöt, www.paperinkerays.fi/ Suomen ympäristökeskus (SYKE), www.ymparisto.fi/ Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi/ 10Metsäteollisuus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 299 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 indeksi – index (2005=100) 0 20 40 60 80 100 120 140 Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus – Pulp and paper industries Tehdasteollisuus – Manufacturing 08* mrd. € vuoden 2008 rahana – € billion in 2008 monetary value 0 5 10 15 20 25 30 Metsäteollisuus yhteensä – Forest industries, total Puutuoteteollisuus – Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus – Pulp and paper industries 75 80 85 90 95 00 05 Kuva perustuu teollisuustuotannon volyymi-indeksin kausitasoitettuihin kuukausitietoihin. Viimeisin tieto: 9/2009 The figure is based on the seasonally adjusted values of the volume index of industrial output. Latest update: Sep 2009 Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 10.1 Metsäteollisuuden tuotanto 1995–2009 Figure 10.1 Production of the forest industries, 1995–2009 * Ennakkotieto – Preliminary data Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). – Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 10.2 Metsäteollisuuden tuotannon reaalinen bruttoarvo 1975–2008 Figure 10.2 Real gross value of production in the forest industries, 1975–2008 10 Forest industries 300 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj. t – mill. m.t. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 milj. t – mill. m.t. 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Puumassa yhteensä Mekaaniset massat Sulfaattisellu Sulfiittisellu Kartonki Muu paperi Mechanical pulp Sulphate pulp Sulphite pulp Paperboard Magazine paper Wood pulp total Other paper Fine paper Hienopaperi Paperi ja kartonki yhteensä Paper and paperboard, total Aikakauslehtipaperi Aikauslehtipaperi sisältää myös sanomalehtipaperin. – Magazine paper also includes newsprint. Lähde: Metsäteollisuus ry – Source: Finnish Forest Industries Federation Kuva 10.4 Puumassan sekä paperin ja kartongin tuotanto 1955–2008 Figure 10.4 Production of pulp, and paper and paperboard, 1955–2008 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj. m³ – mill. m³ 0 3 6 9 12 15 milj. m³ – mill. m³ 0,0 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Sahatavara Sawn goods Vaneri Plywood Tuotanto: pylväs – Production: column Kulutus: viiva – Consumption: line Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute Kuva 10.3 Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja kotimainen kulutus 1955–2008 Figure 10.3 Production and domestic consumption of sawn goods and plywood, 1955–2008 10Metsäteollisuus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 301 * Ennakkotieto – Preliminary data Käyttökate-% = (Liikevaihto – toimintakulut) / liikevaihto x 100 Operating margin = (Turnover – operational costs) / turnover x 100 Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 10.6 Metsäteollisuuden kannattavuus Suomessa 1974–2008 Figure 10.6 Profitability of the forest industries in Finland, 1974–2008 75 80 85 90 95 00 05 08* Käyttökate-% – Operating margin, % 0 5 10 15 20 25 Puutuoteteollisuus – Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus – Pulp and paper industries Tehdasteollisuus – Manufacturing * Ennakkotieto – Preliminary data Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). – Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 10.5 Metsäteollisuuden reaalinen liikevaihto Suomessa 1974–2008 Figure 10.5 Real annual turnover of the forest industries in Finland, 1974–2008 75 80 85 90 95 00 05 08* mrd. € vuoden 2008 rahana – € billion in 2008 monetary value 0 5 10 15 20 25 30 Metsäteollisuus yhteensä – Forest industries, total Puutuoteteollisuus – Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus – Pulp and paper industries 10 Forest industries 302 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Maatalous Agriculture Haja- ja loma-asutus Rural population Metsätalous Forestry Maatalous Agriculture Muut päästölähteet Other sources Metsäteollisuus Forest industries Yhdyskunnat Municipalities Laskeuma Deposition Haja- ja loma-asutus Rural population Muut päästölähteet Other sources Metsäteollisuus Forest industries Yhdyskunnat Municipalities Laskeuma Deposition Metsätalous Forestry Fosfori – Phosphorus 4 105 t – m.t. Typpi – Nitrogen 73 917 t – m.t. Muut päästölähteet: kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto ja muu teollisuus Other emission sources: fish farming, fur farming, peat production and other industries Lähde: Suomen ympäristökeskus – Source: Finnish Environment Institute Kuva 10.7 Fosfori- ja typpipäästöt vesistöihin päästölähteen mukaan 2008 Figure 10.7 Waste water discharge of phosphorus and nitrogen by emission source, 2008 Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). – Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Investointien lisäksi kuvassa esitetään ympäristönsuojelun käyttö- ja muut toimintamenot. Niihin sisältyvät mm. tarkkailu- ja seurantamenot, erilaiset maksut ja korvaukset, tutkimus- ja kehitysmenot, ympäristövakuutusmaksut sekä hallintomenot. In addition to investments, the data cover the running and maintenance of environmental protection investments as well as other environmental operating expenditures, which include monitoring expenses, various fees and compensation, etc. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 10.8 Metsäteollisuuden reaaliset ympäristönsuojelumenot 1992–2007 Figure 10.8 Real environmental protection expenditures in the forest industries, 1992–2007 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 milj. € vuoden 2007 rahana – € mill. in 2007 monetary value 0 50 100 150 200 250 300 Yhteenä – Total Investoinnit Investments Toimintamenot Operating expenditures 10Metsäteollisuus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 303 10.0 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa 2008 Production and foreign trade of forest industry products in brief, 2008 Tuote Product Yksikkö Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen Tuotanto- Unit Production Imports Exports kulutus laitosten Domestic lukumäärä consumption Number of production plants 1 000 yksikköä – 1 000 units Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods m³ 9 881 476 5 992 4 580 .. Havusahatavara Sawn softwood “ 9 800 430 5 980 4 564 170 mäntysahatavara pine sawnwood “ 5 560 102 3 262 .. .. kuusisahatavara spruce sawnwood “ 4 240 221 2 245 .. .. Lehtisahatavara Sawn hardwood “ 81 46 11 116 .. Puulevyt Wood-based panels “ . 411 1 287 . .. Viilu Veneer sheets “ .. 41 62 .. .. Vaneri Plywood “ 1 265 122 1 083 304 11 havuvaneri softwood plywood “ 802 31 633 200 .. lehtivaneri hardwood plywood “ 463 90 450 103 .. Lastulevy Particle board “ 250 63 88 225 2 Kuitulevy Fibreboard " 110 186 53 243 2 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puumassa Wood pulp t – m.t. 11 624 444 2 224 9 844 40 Mekaaniset massat Mechanical pulp “ 4 465 21 135 4 351 .. Sellu Chemical pulp “ 7 159 423 2 090 5 492 .. Valkaistu sulfaatti Bleached sulphate pulp “ 6 632 356 2 090 4 898 .. havusulfaatti softwood sulphate pulp “ 3 874 6 1 478 2 402 .. lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp “ 2 758 350 612 2 496 .. Valkaisematon sulfaatti Unbleached sulphate pulp “ 527 17 - 544 .. Sulfiittisellu Sulphite pulp “ - 50 - 50 .. Paperi ja kartonki Paper and paperboard “ 13 126 495 11 896 1 309 .. Paperi Paper “ 10 229 239 9 297 .. 26 Paino- ja kirjoituspaperi Printing and writing paper “ 8 834 189 8 637 .. .. aikakaus- ja sanomalehtipaperi magazine paper and newsprint “ 5 894 121 5 589 .. .. hienopaperi fine paper “ 2 940 68 3 048 .. .. Muu paperi Other paper “ 1 394 50 660 .. .. Kartonki Paperboard “ 2 897 256 2 599 .. 14 Kotimainen kulutus on laskettu näennäiskulutuksena (tuotanto + tuonti – vienti) sahatavaraa ja paperia lukuun ottamatta, katso luvun tekstiosuutta. Tuotantolaitosten lukumäärässä on mukana vuoden 2008 aikana toimineet yritykset. Sahojen lukumäärä sisältää vain teollisuussahat (puunkäyttö yli 10 000 m³ vuodessa). Tuotantoluvuissa arvio piensahojen tuotannosta on mukana. Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. Domestic consumption is defined as apparent consumption (production + imports – exports) except for sawn goods and paper products. The number of production plants includes plants operating in 2008. The number of sawmills only includes sawmills consuming more than 10 000 m³ of roundwood annually. With respect to production volumes, small sawmills are also included. Volumes of semi-chemical pulp are also included in mechanical pulp. Lähteet: Metsäteollisuus ry; SVT: Tullihallitus – Sources: Finnish Forest Industries Federation; OSF: Board of Customs 10 Forest industries 304 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 10.1 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto 1970–2009 Production of sawn goods and wood-based panels, 1970–2009 Vuosi Sahatavara – Sawn goods Puulevyt – Wood-based panels Year Mänty Kuusi Havupuu Lehtipuu Yhteensä Vaneri Lastulevy Kuitulevy – Fibreboard Yhteensä Pine Spruce yhteensä Hardwood Total Plywood Particle board Total Softwood total 1 000 m3 1 000 m3 1 000 t – m.t. 1 000 m3 1970 4 482 2 633 7 115 195 7 310 706 380 380 241 1 466 1971 4 517 2 821 7 338 177 7 515 672 496 381 248 1 549 1972 4 457 2 883 7 340 135 7 475 701 705 394 260 1 800 1973 4 557 3 244 7 801 113 7 914 730 887 396 264 2 013 1974 4 311 3 089 7 400 103 7 503 568 844 363 240 1 775 1975 2 798 2 055 4 853 78 4 931 415 667 235 148 1 317 1976 3 282 2 401 5 683 74 5 757 491 657 253 140 1 401 1977 3 799 3 104 6 903 97 7 000 464 572 221 125 1 257 1978 4 262 3 277 7 539 69 7 608 549 673 230 136 1 452 1979 5 198 4 361 9 559 91 9 650 639 800 272 160 1 711 1980 5 598 4 540 10 138 92 10 230 639 809 298 176 1 746 1981 4 699 3 476 8 175 85 8 260 603 707 223 150 1 533 1982 4 501 2 718 7 219 81 7 300 596 636 239 136 1 471 1983 4 796 3 115 7 911 84 7 995 580 605 238 137 1 423 1984 4 788 3 342 8 130 102 8 232 592 541 214 128 1 347 1985 4 161 3 063 7 224 76 7 300 556 571 170 109 1 297 1986 3 798 3 221 7 019 91 7 110 597 581 138 86 1 316 1987 3 884 3 560 7 444 86 7 530 606 610 160 102 1 376 1988 3 876 3 828 7 704 86 7 790 610 657 162 104 1 429 1989 3 921 3 809 7 730 86 7 816 656 671 170 108 1 497 1990 3 670 3 730 7 400 86 7 486 643 526 148 96 1 317 1991 3 038 3 387 6 425 30 6 455 477 385 109 69 971 1992 3 492 3 788 7 280 50 7 330 462 354 101 73 917 1993 4 078 4 422 8 500 70 8 570 621 439 114 85 1 174 1994 4 582 5 638 10 220 70 10 290 700 477 118 86 1 295 1995 4 574 5 286 9 860 80 9 940 778 485 117 79 1 380 1996 4 433 5 277 9 710 70 9 780 869 498 112 77 1 479 1997 5 260 6 095 11 355 70 11 425 987 475 139 88 1 601 1998 5 996 6 241 12 237 60 12 297 992 455 151 100 1 598 1999 5 974 6 734 12 708 60 12 768 1 076 439 162 96 1 677 2000 6 230 7 090 13 320 100 13 420 1 170 460 162 100 1 792 2001 6 215 6 455 12 670 100 12 770 1 145 430 152 109 1 727 2002 6 520 6 760 13 280 110 13 390 1 240 413 140 101 1 793 2003 6 780 6 865 13 645 100 13 745 1 300 399 146 101 1 845 2004 6 650 6 810 13 460 84 13 544 1 350 448 147 102 1 945 2005 5 882 6 308 12 190 79 12 269 1 305 456 149 101 1 910 2006 6 220 5 925 12 145 82 12 227 1 415 440 130 83 1 985 2007 6 650 5 750 12 400 77 12 477 1 410 400 126 75 1 936 2008 5 560 4 240 9 800 81 9 881 1 265 250 110 66 1 625 2009 / 1–9 .. .. 5 400 .. .. 570 .. .. .. .. Muutos ed. vuodesta, % . . -28 . . -44 . . . . Change from prev. year, % Viilun tuotanto ei sisälly puulevyihin, vrt. taulukko 9.0. – The production of veneer sheets is excluded, c.f. Table 9.0. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos; UNECE – Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute; UNECE 10Metsäteollisuus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 305 10.2 Puumassan tuotanto 1970–2009 Production of wood pulp, 1970–2009 Vuosi Mekaaniset massat – Mechanical pulp Sellu – Chemical pulp Puumassa Year Sulfaattisellu – Sulphate pulp Sulfiittisellu Sellu kaikkiaan Valkaistu – Bleached Valkaise- Yhteensä Sulphite yhteensä Wood pulp, Havusulfaatti Lehtisulfaatti maton Total pulp Chemical total Softwood Hardwood Unbleached pulp, total sulphate sulphate 1 000 t – m.t. 1970 2 046 1 437 - 1 290 2 726 1 461 4 187 6 233 1971 2 078 824 578 1 187 2 589 1 324 3 913 5 991 1972 2 271 901 587 1 249 2 736 1 276 4 012 6 283 1973 2 526 938 625 1 289 2 852 1 300 4 152 6 678 1974 2 531 909 617 1 259 2 785 1 286 4 071 6 602 1975 1 820 773 532 971 2 277 1 091 3 368 5 188 1976 1 939 872 588 1 009 2 469 978 3 447 5 386 1977 2 020 980 596 869 2 445 781 3 226 5 246 1978 2 259 1 197 897 1 015 3 109 720 3 829 6 088 1979 2 541 1 482 1 092 1 166 3 740 769 4 509 7 050 1980 2 640 1 653 1 056 1 087 3 796 810 4 606 7 246 1981 2 793 1 678 1 139 973 3 791 759 4 550 7 343 1982 2 635 1 509 1 127 849 3 485 591 4 076 6 711 1983 2 784 1 633 1 281 870 3 784 587 4 371 7 155 1984 3 259 1 754 1 467 937 4 158 592 4 750 8 009 1985 3 257 1 831 1 550 860 4 241 454 4 695 7 952 1986 3 226 1 893 1 645 816 4 354 318 4 672 7 898 1987 3 422 2 061 1 767 848 4 676 332 5 008 8 430 1988 3 644 2 268 1 967 799 5 034 320 5 354 8 998 1989 3 576 2 379 2 111 734 5 224 318 5 542 9 118 1990 3 727 2 239 1 960 671 4 870 289 5 159 8 886 1991 3 589 2 109 1 960 613 4 682 215 4 897 8 486 1992 3 614 2 411 1 843 605 4 860 - 4 860 8 474 1993 3 873 2 606 2 194 614 5 414 - 5 414 9 287 1994 4 118 2 831 2 326 687 5 844 - 5 844 9 962 1995 4 306 2 928 2 174 680 5 782 - 5 782 10 088 1996 3 957 2 836 2 261 639 5 736 - 5 736 9 693 1997 4 469 3 363 2 594 663 6 620 - 6 620 11 089 1998 4 637 3 424 2 641 653 6 718 - 6 718 11 355 1999 4 613 3 526 2 786 665 6 977 - 6 977 11 590 2000 4 819 3 496 2 898 707 7 101 - 7 101 11 920 2001 4 621 3 284 2 620 644 6 548 - 6 548 11 169 2002 4 588 3 550 2 900 693 7 143 - 7 143 11 731 2003 4 601 3 759 2 931 660 7 350 - 7 350 11 951 2004 4 831 3 959 3 154 670 7 783 - 7 783 12 614 2005 4 361 3 467 2 780 526 6 773 - 6 773 11 134 2006 5 169 4 107 3 202 638 7 946 - 7 946 13 115 2007 5 157 4 178 2 919 602 7 699 - 7 699 12 856 2008 4 465 3 874 2 758 527 7 159 - 7 159 11 624 2009 / 1–9 .. .. .. .. 3 956 - 3 956 .. Muutos ed. vuodesta, % . . . . -31 . -31 . Change from prev. year, % Mekaaniset massat sisältävät myös puolikemiallisen puumassan. – Volumes of semi-chemical pulp are also included in mechanical pulp. Lähde: Metsäteollisuus ry – Source: Finnish Forest Industries Federation 10 Forest industries 306 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi Paperi – Paper Kartonki Paperi ja kartonki Year Paino- ja kirjoituspaperi – Printing and writing paper Muu Yhteensä Paperboard yhteensä Aikakaus- ja Hienopaperi Yhteensä paperi Total Paper and paperboard, sanomalehtipaperi Fine paper Total Other total Magazine paper and paper newsprint 1 000 t – m.t. 1970 .. .. 2 229 782 3 011 1 247 4 258 1971 .. .. 2 292 803 3 095 1 329 4 424 1972 .. .. 2 605 870 3 475 1 490 4 965 1973 .. .. 2 920 906 3 826 1 620 5 446 1974 .. .. 2 964 925 3 889 1 626 5 515 1975 .. .. 2 288 689 2 977 1 017 3 994 1976 .. .. 2 520 703 3 223 1 327 4 550 1977 2 399 265 2 665 667 3 332 1 288 4 620 1978 2 704 328 3 032 761 3 793 1 347 5 140 1979 3 043 347 3 390 849 4 239 1 499 5 738 1980 3 147 450 3 596 897 4 493 1 426 5 919 1981 3 292 504 3 796 822 4 618 1 517 6 135 1982 3 137 534 3 672 772 4 444 1 451 5 895 1983 3 319 676 3 995 830 4 825 1 563 6 388 1984 4 063 785 4 848 859 5 707 1 611 7 318 1985 4 105 872 4 977 850 5 827 1 620 7 447 1986 4 056 956 5 012 836 5 848 1 701 7 549 1987 4 322 995 5 317 876 6 193 1 819 8 012 1988 4 592 1 181 5 773 921 6 694 1 959 8 654 1989 4 521 1 310 5 831 967 6 797 1 955 8 753 1990 4 762 1 349 6 111 978 7 089 1 877 8 966 1991 4 574 1 436 6 010 844 6 854 1 923 8 777 1992 4 611 1 625 6 236 844 7 080 2 073 9 153 1993 5 057 1 871 6 928 911 7 838 2 152 9 990 1994 5 519 2 024 7 543 1 004 8 546 2 363 10 909 1995 5 810 1 929 7 739 856 8 595 2 346 10 941 1996 5 149 2 014 7 164 859 8 023 2 419 10 442 1997 6 119 2 472 8 591 952 9 543 2 606 12 149 1998 6 515 2 668 9 183 933 10 116 2 586 12 703 1999 6 393 2 929 9 322 1 002 10 324 2 623 12 947 2000 6 743 3 005 9 748 1 011 10 758 2 751 13 509 2001 6 358 2 530 8 888 1 014 9 902 2 601 12 503 2002 6 341 2 621 8 962 1 087 10 050 2 738 12 788 2003 6 532 2 732 9 264 1 089 10 353 2 706 13 058 2004 6 843 3 181 10 024 1 154 11 178 2 858 14 036 2005 6 090 2 727 8 816 1 026 9 842 2 549 12 391 2006 6 699 3 045 9 744 1 429 11 172 2 967 14 140 2007 6 776 2 992 9 768 1 504 11 272 3 063 14 335 2008 5 894 2 940 8 834 1 394 10 229 2 897 13 126 2009 / 1–9 3 135 1 914 5 050 889 5 939 1 834 7 773 Muutos ed. vuodesta, % -32 -16 -27 -18 -25 -19 -24 Change from prev. year, % Lähde: Metsäteollisuus ry – Source: Finnish Forest Industries Federation 10.3 Paperin ja kartongin tuotanto 1970–2009 Production of paper and paperboard, 1970–2009 10Metsäteollisuus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 307 10.4 Sahatavaran kotimainen kulutus 1970–2008 Domestic consumption of sawn goods, 1970–2008 Vuosi Havusahatavara Lehtisahatavara Yhteensä Asukasta kohti Year Sawn softwood Sawn hardwood Total Per capita 1 000 m³ m³ 1970 2 417 95 2 512 0,55 1971 2 503 73 2 576 0,56 1972 2 724 43 2 767 0,59 1973 2 948 39 2 987 0,64 1974 2 489 65 2 554 0,54 1975 2 247 28 2 275 0,48 1976 2 273 26 2 299 0,49 1977 2 296 37 2 333 0,49 1978 2 590 14 2 604 0,55 1979 2 953 28 2 981 0,62 1980 2 922 47 2 969 0,62 1981 2 850 43 2 893 0,60 1982 2 834 66 2 900 0,60 1983 2 825 48 2 873 0,59 1984 2 826 71 2 897 0,59 1985 2 714 66 2 780 0,57 1986 2 690 63 2 753 0,56 1987 2 750 55 2 805 0,57 1988 3 100 55 3 155 0,64 1989 3 450 50 3 500 0,70 1990 3 150 50 3 200 0,64 1991 2 887 40 2 927 0,58 1992 2 652 40 2 692 0,53 1993 2 608 80 2 688 0,53 1994 3 066 80 3 146 0,62 1995 2 836 100 2 936 0,57 1996 3 027 100 3 127 0,61 1997 3 617 110 3 727 0,72 1998 4 130 110 4 240 0,82 1999 4 509 110 4 619 0,89 2000 4 969 130 5 099 0,98 2001 4 955 153 5 108 0,98 2002 5 304 157 5 461 1,05 2003 5 238 149 5 387 1,03 2004 5 446 129 5 575 1,06 2005 5 120 127 5 247 1,00 2006 5 075 129 5 204 0,99 2007 5 112 128 5 240 0,99 2008 4 564 116 4 680 0,88 Havusahatavaran kulutusluvuissa on otettu varastomuutokset huomioon. Lehtisahatavaran kulutus on arvioitu näennäiskulutuksena. For sawn softwood, changes in stocks of sawn goods are taken into account. For sawn hardwood, the figures refer to apparent consumption. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Metsäntutkimuslaitos – Sources: Finnish Forest Industries Federation; Finnish Forest Research Institute 10 Forest industries 308 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 10 .5 Pa pe rin ja ka rto ng in ko tim ain en ku lu tu s, ta lte en ot to ja u us io kä yt tö 19 95 –2 00 8 Do m es tic c on su m pt io n, c ol le ct io n an d ut ilis at io n of p ap er a nd p ap er bo ar d, 1 99 5– 20 08 Se lite Ite m Yk sik kö 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 Un it 1 T oim itu ks et ko tim aa ha n Do m es tic d el ive rie s 1 0 00 t – m .t. 1 1 42 1 1 12 1 1 92 1 2 11 1 1 63 1 1 48 1 0 92 1 0 90 1 0 56 1 0 43 96 7 1 0 57 1 0 84 1 0 19 pa pe ri pa pe r “ 82 9 79 8 90 0 93 3 90 9 .. .. .. .. .. .. .. .. .. ka rto nk i pa pe rb oa rd “ 31 3 31 4 29 2 27 8 25 5 .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2 V ien tiin va lm ist etu t ja tko jal os tee t Co nv er te d pr od uc ts fo r e xp or ts “ 23 9 25 2 24 9 24 8 21 3 20 7 23 1 23 0 21 4 14 0 13 0 13 9 13 3 12 5 3 T uo nti Im po rts “ 27 0 32 6 38 7 37 0 37 3 41 7 40 3 45 7 43 9 48 6 55 7 55 8 59 3 62 3 pa pe ri pa pe r “ 11 9 14 3 17 5 17 0 17 5 15 8 16 1 17 5 17 6 18 8 25 4 24 0 24 3 23 7 ka rto nk i pa pe rb oa rd “ 85 10 8 13 1 12 2 11 8 17 5 16 0 19 1 17 7 20 5 19 1 21 2 23 5 25 4 jal os tee t co nv er te d pr od uc ts “ 66 75 81 78 80 84 82 90 85 93 11 2 10 6 11 5 13 1 4 K oti ma ine n b ru tto ku lut us (1 –2 +3 ) Do m es tic g ro ss c on su m pt io n (1 –2 +3 ) “ 1 1 73 1 1 86 1 3 30 1 3 33 1 3 23 1 3 58 1 2 64 1 3 17 1 2 81 1 3 89 1 3 94 1 4 76 1 5 44 1 5 17 5 P ain otu ott eid en ne tto vie nti ym . Ne t e xp or ts o f p rin te d pr od uc ts , e tc . “ 27 7 27 0 28 5 28 0 24 4 26 7 26 0 25 0 25 3 26 9 26 0 26 7 26 9 20 8 6 K ot im ain en ku lu tu s ( 4– 5) Do m es tic co ns um pt io n (4 –5 ) “ 89 6 91 6 1 0 45 1 0 53 1 0 79 1 0 91 1 0 04 1 0 67 1 0 28 1 1 20 1 1 34 1 2 09 1 2 75 1 3 09 as uk as ta ko ht i pe r c ap ita kg 17 5 17 9 20 3 20 4 20 9 21 1 19 4 20 5 19 7 21 4 21 6 23 0 24 1 24 6 7 P ap er in ja ka rto ng in ta lte en ot to Co lle ct io n of p ap er an d pa pe rb oa rd 1 0 00 t – m .t. 51 2 56 3 63 5 66 5 69 7 73 4 74 0 76 5 74 9 79 6 79 1 82 5 84 5 81 3 as uk as ta ko hti pe r c ap ita kg 10 0 11 0 12 4 12 9 13 5 14 2 14 3 14 7 14 4 15 2 15 1 15 7 15 8 15 2 tal tee no tto as te co lle ct io n ra te % 57 61 61 63 65 67 74 72 73 71 70 68 66 62 uu sio kä ytt ö p ap er i- j a ut ilis at io n in p ap er a nd 1 0 00 t – m .t. 51 7 57 4 60 9 63 3 69 6 68 4 69 6 70 3 68 8 74 0 59 9 73 4 73 7 72 4 ka rto nk ite oll isu ud es sa pa pe rb oa rd p ro du ct io n kä ytt öa ste ut ilis at io n ra te % 4, 7 5, 5 5, 0 5, 0 5, 4 5, 1 5, 6 5, 5 5, 3 5, 3 4, 8 5, 2 5, 1 5, 5 Ta lte en ott oa ste = ke rä ys pa pe rin ta lte en ott o / pa pe rin ja ka rto ng in ku lut us ; k äy ttö as te = ke rä ys pa pe rin kä ytt ö r aa ka -a ine en a / pa pe rin ja ka rto ng in tuo tan to Pa ino tuo tte ide n n ett ov ien ti ( ko hta 5) si sä ltä ä m yö s m m. vi en titu ott eid en kä är ee t, p ak ka uk se t y ms . Ka ns ain vä lis iä tila sto ja kie rrä tys pa pe rin tu ota nn os ta es ite tää n t au luk os sa 13 .9. Co lle ct io n ra te = c ol le ct io n of re co ve re d pa pe r / c on su m pt io n of p ap er a nd p ap er bo ar d; u tili sa tio n ra te = u tili sa tio n of re co ve re d pa pe r a s ra wm at er ia l / p ro du ct io n of p ap er a nd p ap er bo ar d Ne t e xp or ts o f p rin te d pr od uc ts (i te m 5 ) a lso in clu de w ra pp in gs a nd c or es o f e xp or te d pr od uc ts , e tc . In te rn at io na l s ta tis tic s on th e pr od uc tio n of re co ve re d pa pe r a re p re se nt ed in Ta bl e 13 .9 . Lä hte et: M ets äte oll isu us ry ; P ap er ink er äy s O y; Me tsä ntu tki mu sla ito s – S ou rc es : F in ni sh F or es t I nd us tri es F ed er at io n; P ap er in ke rä ys O y; F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te 10Metsäteollisuus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 309 Vuosi Metsäkeskus Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo Year Forestry centre Gross value of production Added value of production Metsäteollisuus – Forest industries Metsäteollisuus – Forest industries Puutuote- Massa- ja Yhteensä Puutuote- Massa- ja Yhteensä teollisuus paperiteollisuus Total teollisuus paperiteollisuus Total Wood-products Pulp and paper Wood-products Pulp and paper industries industries industries industries milj. € - € mill. 2002 5 002 13 721 18 723 1 135 4 249 5 384 2003 5 670 13 356 19 026 1 287 3 599 4 886 2004 5 813 13 592 19 406 1 298 3 398 4 697 2005 5 777 12 477 18 254 1 303 3 052 4 355 2006 6 460 14 658 21 117 1 510 3 593 5 103 2007 7 332 14 814 22 146 1 763 3 194 4 957 2008* 6 027 13 917 19 944 1 122 2 468 3 590 2007 Koko maa 7 332,2 14 813,8 22 146,0 1 762,9 3 194,1 4 957,0 Whole country 0 Ahvenanmaa 17,1 - 17,1 4,9 - 4,9 1 Rannikko 424,8 1 134,5 1 559,3 80,6 88,2 168,8 2 Lounais-Suomi 580,5 1 354,8 1 935,3 116,0 343,7 459,7 3 Häme-Uusimaa 1 037,8 1 063,9 2 101,6 255,7 237,8 493,6 4 Kaakkois-Suomi 759,2 4 698,9 5 458,1 164,2 1 030,8 1 195,0 5 Pirkanmaa 538,6 1 660,7 2 199,2 125,4 388,6 514,0 6 Etelä-Savo .. .. 572,4 .. .. 182,8 7 Etelä-Pohjanmaa 630,8 7,5 638,3 159,5 3,0 162,5 8 Keski-Suomi 583,2 1 651,3 2 234,4 167,6 402,8 570,5 9 Pohjois-Savo 588,2 594,2 1 182,4 126,2 136,3 262,5 10 Pohjois-Karjala 489,4 311,9 801,3 97,6 57,3 154,9 11 Kainuu .. .. 495,3 .. .. 131,2 12 Pohjois-Pohjanmaa 678,8 738,3 1 417,1 169,6 153,9 323,5 13 Lappi 271,2 1 262,8 1 534,0 72,6 260,7 333,3 * Ennakkotieto (lokakuu 2009) – Preliminary data (October 2009) Taulukossa käytetään uutta toimialaluokitusta TOL 2008: puutuoteteollisuus (TOL 2008: 16) ja massa- ja paperiteollisuus (17). Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikkojen tosiasiallista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön ja yrityksen muille toimipaikoille. Tuotannon jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. A revised standard industrial classification TOL 2008 is applied in this table: wood-products industries (TOL 2008: 16), and pulp and paper industries (17). The gross value of production measures the actual production output of an establishment. Operational activities include all production output including own-use production and that for the enterprise's other establishments. The value added of production is calculated by deducting the costs of operational activities from the income from these activities. Lähde: SVT Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 10.6 Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo ja jalostusarvo 2002–2008 Gross and added value of production generated by the forest industries, 2002–2008 10 Forest industries 310 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 10.7 Metsäteollisuuden investoinnit Suomessa 1980–2008 Investments of the forest industries in Finland, 1980–2008 Vuosi Investoinnit – Investments Metsäteollisuuden osuus Investointiaste – Investment rate Year Metsäteollisuus – Forest industries Koko tehdas- tehdasteollisuudesta Metsäteollisuus Koko tehdas- Puutuote- Massa- ja Yhteensä teollisuus Proportion of the forest Forest industries teollisuus teollisuus paperiteollisuus Total Manufacturing, industries of total Manufacturing, Wood-products Pulp and paper total manufacturing total industries industries milj. € – € mill. % % % 1980 125 336 461 1 423 32 10,2 5,9 1981 133 432 565 1 672 34 11,8 6,1 1982 92 478 571 1 842 31 13,0 6,3 1983 97 359 456 1 748 26 9,1 5,5 1984 86 477 563 1 951 29 9,5 5,4 1985 103 598 701 2 164 32 11,7 5,5 1986 95 584 679 2 303 29 11,7 6,2 1987 103 780 883 2 872 31 13,8 7,2 1988 118 934 1 052 2 806 37 12,9 6,7 1989 255 1 205 1 460 3 538 41 14,1 6,9 1990 210 1 145 1 355 3 526 38 12,8 6,5 1991 168 885 1 054 2 590 41 11,3 5,2 1992 120 726 846 2 340 36 8,8 4,5 1993 123 672 795 2 036 39 7,3 3,7 1994 166 584 750 2 267 33 5,5 3,8 1995 185 799 984 3 306 30 6,0 5,1 1996 134 1 380 1 514 3 625 42 10,1 5,4 1997 207 834 1 041 3 687 28 5,9 5,0 1998 241 884 1 125 3 754 30 5,9 4,7 1999 265 586 851 3 301 26 4,4 3,9 2000 277 624 900 3 283 27 4,1 3,2 2001 245 1 253 1 498 4 100 37 7,3 3,8 2002 227 515 742 3 298 22 3,7 3,1 2003 212 539 751 2 830 27 3,8 2,6 2004 162 559 721 3 009 24 3,6 2,7 2005 205 535 740 2 944 25 4,0 2,4 2006 191 546 737 3 040 24 3,3 2,2 2007 228 535 763 3 731 20 3,3 2,6 2008 * 204 600 804 2 897 28 3,7 1,9 * Ennakkotieto (heinäkuu 2009) – Preliminary data (July 2009) Tiedot investoinneista perustuvat Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilastoon. Vuosien 2007–2008 tiedot perustuvat TOL 2008 -toimialaluokitukseen, aikaisempien vuosien tiedot TOL 2002:een. Muutosten vaikutuksista metsäteollisuuden tilastointiin, katso luvun tekstiosuutta. Tilastossa esitetään käyttöomaisuuden investoinnit, joilla tarkoitetaan aineellisen käyttöomaisuuden hankintoja ja perusparannuksia, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Investointiaste lasketaan vertaamalla investointien määrää toimialan liikevaihtoon (tilinpäätöstilasto). The data are based on regional and industrial statistics on manufacturing, compiled by Statistics Finland. Regarding the data for 2007–2008, a revised standard industrial classification TOL 2008 was introduced. Prior to 2007, TOL 2002 was applied. The statistics only cover investments in tangible fixed assets, i.e. acquisitions and modernization of tangible assets, depreciations deducted. Investment rate (%): total value of investments/turnover (financial statements statistics). Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 10Metsäteollisuus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 311 10.8 Metsäteollisuuden liikevaihto Suomessa 1980–2008 Turnover of the forest industries in Finland, 1980–2008 Vuosi Metsäteollisuus – Forest industries Koko tehdasteollisuus – Manufacturing, total Metsäteollisuuden Year Puutuoteteollisuus – Wood-products industries Massa- ja Yhteensä Kaikki yritykset josta pk-yritykset osuus tehdas- Kaikki yritykset josta pk-yritykset paperiteollisuus Total Enterprises total of which small and teollisuudesta Enterprises total of which small and Pulp and paper medium-sized Proportion of the forest medium-sized industries enterprises industries of total enterprises manufacturing milj. € – € mill. % 1980 1 598 .. 2 922 4 520 23 953 .. 19 1981 1 599 .. 3 198 4 796 27 467 .. 17 1982 1 576 .. 2 801 4 377 29 179 .. 15 1983 1 885 .. 3 126 5 011 31 867 .. 16 1984 2 242 .. 3 684 5 926 36 418 .. 16 1985 2 139 .. 3 827 5 966 39 258 .. 15 1986 2 234 .. 3 574 5 808 37 131 .. 16 1987 2 004 .. 4 415 6 420 39 765 .. 16 1988 1 605 .. 6 579 8 184 42 020 .. 19 1989 1 898 .. 8 470 10 368 51 080 .. 20 1990 2 556 .. 8 060 10 615 54 135 .. 20 1991 2 011 .. 7 316 9 328 50 046 .. 19 1992 1 972 .. 7 615 9 587 51 533 .. 19 1993 2 502 .. 8 408 10 909 55 161 .. 20 1994 2 994 .. 10 599 13 593 59 778 .. 23 1995 3 176 .. 13 089 16 265 65 047 .. 25 1996 3 390 .. 11 657 15 047 66 813 .. 23 1997 4 327 .. 13 293 17 620 74 472 .. 24 1998 4 713 1 724 14 205 18 918 79 574 .. 24 1999 4 913 1 801 14 245 19 157 84 786 16 218 23 2000 5 456 1 914 16 358 21 815 104 066 17 433 21 2001 5 343 1 813 15 292 20 635 107 011 17 950 19 2002 5 490 1 822 14 453 19 943 105 604 17 700 19 2003 5 658 2 291 14 017 19 675 107 137 20 405 18 2004 5 860 2 248 14 329 20 189 112 204 21 061 18 2005 5 840 2 307 12 809 18 649 120 703 21 972 15 2006 7 587 2 462 15 027 22 614 140 423 23 697 16 2007 7 759 2 697 15 622 23 381 145 771 24 442 16 2008 * 6 649 2 396 15 009 21 659 149 777 25 496 14 * Ennakkotieto (lokakuu 2009) – Preliminary data (October 2009) Tiedot liikevaihdosta perustuvat Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoon. Liikevaihto koskee niiden yritysten koko toimintaa, joiden päätoimialaksi on luokiteltu metsäteollisuus. Siten metsäteollisuusyritysten muukin tuotantotoiminta lasketaan mukaan. Vuosien 2007–2008 tiedot perustuvat TOL 2008 -toimialaluokitukseen, aikaisempien vuosien tiedot TOL 2002:een. Pk-yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 milj. euroa. The data are based on financial statements statistics, compiled by Statistics Finland. The figures refer to all business activities of enterprises, whose principal activity is classified as “forest industry”. Besides this activity, forest industry companies may pursue other business activities, and these are also included in Table 10.8. Regarding the data for 2007–2008, a revised standard industrial classification TOL 2008 was introduced. Prior to 2007, TOL 2002 was applied. Small and medium-sized enterprises (SMEs) are defined by the European Commission by the following rules: SMEs are enterprises which have fewer than 250 employees, and where the annual turnover is not in excess of EUR 50 million or the balance sheet total is not in excess of EUR 43 million. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 10 Forest industries 312 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 10.9 Metsäteollisuuden kannattavuus Suomessa 1980–2008 Profitability of the forest industries in Finland, 1980–2008 Vuosi Käyttökate – Operating margin Kokonaistulos – Total profit Year Metsäteollisuus – Forest industries Koko tehdas- Metsäteollisuus – Forest industries Koko tehdas- Puutuote- Massa- ja Keskimäärin teollisuus Puutuote- Massa- ja Keskimäärin teollisuus teollisuus paperiteollisuus Average Manufacturing, teollisuus paperiteollisuus Average Manufacturing, Wood-products Pulp and paper total Wood-products Pulp and paper total industries industries industries industries % liikevaihdosta – % of turnover 1980 15,4 16,3 16,0 11,3 4,8 3,3 3,8 3,3 1981 10,9 14,9 13,5 10,4 0,2 1,1 0,8 2,0 1982 8,1 11,4 10,2 9,5 -1,9 -1,2 -1,4 1,5 1983 10,8 14,9 13,4 10,3 1,4 0,9 1,1 2,1 1984 12,7 18,9 16,6 10,8 2,0 2,9 2,5 2,7 1985 7,6 14,2 11,8 9,2 -1,9 1,7 0,4 2,2 1986 8,8 13,2 11,5 9,2 -0,7 1,8 0,8 1,9 1987 9,4 16,0 14,0 10,8 2,0 3,2 2,8 3,6 1988 9,3 21,1 18,8 12,1 3,3 5,5 5,1 7,4 1989 10,9 18,6 17,2 11,7 3,6 3,8 3,8 3,9 1990 10,0 13,4 12,6 9,5 1,0 1,5 1,4 2,5 1991 4,5 9,9 8,7 7,5 -5,6 -3,0 -3,6 -0,9 1992 10,2 16,4 15,1 9,7 -1,0 -0,7 -0,7 -0,4 1993 12,6 21,7 19,6 12,0 4,9 -1,6 -0,1 -0,2 1994 12,9 19,5 18,3 11,6 5,0 7,9 7,2 5,4 1995 8,2 19,7 17,5 12,8 1,9 7,6 6,5 6,0 1996 6,6 14,3 12,6 11,1 1,8 7,3 6,1 5,3 1997 12,8 14,0 13,7 12,6 4,6 12,5 10,5 7,6 1998 9,8 17,4 15,5 14,2 3,4 10,9 9,0 13,1 1999 8,7 17,4 15,1 13,7 2,8 11,2 9,0 8,5 2000 9,1 22,3 19,0 14,6 1,6 19,0 14,7 9,9 2001 5,5 19,8 16,1 13,7 0,5 28,2 21,0 12,6 2002 6,4 16,6 13,8 12,3 2,9 15,5 12,0 9,0 2003 6,7 11,5 10,1 11,6 2,1 18,8 14,0 8,6 2004 6,2 12,6 10,8 11,3 1,9 8,7 6,8 8,2 2005 5,7 10,1 8,7 10,3 1,8 -1,8 -0,7 6,6 2006 7,3 11,3 10,0 10,6 2,6 2,3 2,4 10,4 2007 9,2 4,1 5,8 11,1 3,5 -16,2 -9,7 9,1 2008 * 2,6 6,6 5,4 8,5 -6,1 -14,3 -11,8 3,3 * Ennakkotieto (lokakuu 2009) – Preliminary data (October 2009) Tunnusluvut koskevat niiden yritysten koko toimintaa, joiden päätoimialaksi on luokiteltu metsäteollisuus (TOL 2008: 16 ja 17). Siten metsäteollisuusyritysten muukin tuotantotoiminta lasketaan mukaan. Tehdasteollisuus; TOL 2008: C. Vuosien 2007–2008 tiedot perustuvat TOL 2008 -toimialaluokitukseen, aikaisempien vuosien tiedot TOL 2002:een. Metsäteollisuuden kannattavuutta mitataan tässä taulukossa käyttökatteella ja kokonaistuloksella, joita verrataan toimialan liikevaihtoon. Käyttökate = Liikevaihto – toimintakulut (aine- ja tarvikekäyttö, ulkopuoliset palvelut, henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut ja valmistevarastojen lisäys/vähennys) Kokonaistulos-% kuvaa liiketoiminnan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. The figures refer to all business activities of enterprises, whose pricipal activity is classified as “forest industry” (TOL 2008: 16 and 17). Besides this activity, forest industry companies may pursue other business activities. Regarding the data for 2007–2008, a revised standard industrial classification TOL 2008 was introduced. Prior to 2007, TOL 2002 was applied. The profitability of the forest industries is measured with two key ratio figures, operating margin and total profit, both in relation to total annual turnover. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 10Metsäteollisuus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 313 10.10 Metsäteollisuuden rahoitusasema Suomessa 1980–2008 Financial position of the forest industries in Finland, 1980–2008 Vuosi Kokonaisvelat – Total debts Omavaraisuusaste – Equity ratio Year Metsäteollisuus – Forest industries Koko tehdas- Metsäteollisuus – Forest industries Koko tehdas- Puutuote- Massa- ja Keskimäärin teollisuus Puutuote- Massa- ja Keskimäärin teollisuus teollisuus paperiteollisuus Average Manufacturing, teollisuus paperiteollisuus Average Manufacturing, Wood-products Pulp and paper total Wood-products Pulp and paper total industries industries industries industries % liikevaihdosta – % of turnover prosenttia – per cent 1980 71,2 88,3 82,3 61,9 22,5 33,2 30,3 27,7 1981 81,7 93,1 89,3 62,0 23,0 32,8 30,1 27,3 1982 92,3 111,4 104,5 67,3 20,4 26,9 25,0 26,1 1983 84,7 104,4 97,0 66,8 23,3 29,9 27,8 26,9 1984 79,6 100,1 92,3 65,2 24,7 29,2 27,8 27,9 1985 82,8 104,3 96,6 67,3 22,9 29,3 27,4 28,2 1986 90,7 109,0 101,9 71,6 20,0 29,0 26,1 29,6 1987 79,1 105,5 97,2 73,9 20,8 30,6 28,4 31,4 1988 72,3 99,3 94,0 75,1 21,5 34,8 33,1 35,4 1989 72,5 106,8 100,5 75,4 23,8 36,5 35,0 34,6 1990 72,2 135,9 120,6 81,8 34,2 33,0 33,2 33,7 1991 79,3 182,9 160,6 94,9 20,6 30,3 29,4 32,8 1992 92,3 189,6 169,5 99,3 23,1 32,1 31,2 31,6 1993 112,1 164,2 152,3 93,1 33,8 35,8 35,5 36,7 1994 87,6 129,8 120,5 79,9 36,3 38,5 38,2 42,7 1995 53,1 106,0 95,7 73,5 29,8 44,2 43,0 45,6 1996 54,0 110,9 98,1 72,1 35,0 44,3 43,3 47,3 1997 45,1 99,1 85,9 65,8 37,5 47,8 46,7 47,7 1998 46,6 91,6 80,4 63,2 38,9 57,8 55,8 53,9 1999 45,6 99,2 85,5 69,9 42,8 56,3 54,9 50,6 2000 41,8 109,2 92,4 70,5 42,8 54,9 53,8 50,8 2001 47,3 132,3 110,3 66,9 41,6 55,2 54,0 54,5 2002 45,2 124,7 102,8 71,5 43,4 58,2 56,8 54,3 2003 47,5 130,1 106,5 75,2 41,7 59,0 57,4 53,4 2004 46,1 116,7 96,2 76,1 41,2 61,5 59,5 51,8 2005 45,8 142,8 114,0 73,3 41,8 57,0 54,9 47,7 2006 46,5 123,0 97,4 62,9 43,1 56,1 54,5 49,1 2007 44,8 120,6 95,5 65,6 45,9 51,6 50,8 47,3 2008 * 53,2 117,6 97,8 74,5 41,1 49,3 48,1 41,2 * Ennakkotieto (lokakuu 2009) – Preliminary data (October 2009) Tunnusluvut koskevat niiden yritysten koko toimintaa, joiden päätoimialaksi on luokiteltu metsäteollisuus (TOL 2008: 16 ja 17). Siten metsäteollisuusyritysten muukin tuotantotoiminta lasketaan mukaan. Tehdasteollisuus; TOL 2008: C. Vuosien 2007–2008 tiedot perustuvat TOL 2008 -toimialaluokitukseen, aikaisempien vuosien tiedot TOL 2002:een. Vuodesta 2006 alkaen Tilastokeskus on siirtynyt omavaraisuusasteen ja velkaantuneisuuden laskemisessa uuden osakeyhtiölain mukaiseen käytäntöön, jossa pääomalainat käsitellään vieraan pääoman eränä (aiemmin oman pääoman erä). Muutos pienentää metsäteollisuuden omavaraisuusastetta parilla prosenttiyksiköllä, kun oman pääoman osuus supistuu ja velkojen osuus kasvaa pääomalainan verran. The figures refer to all business activities of enterprises, whose pricipal activity is classified as “forest industry” (TOL 2008: 16 and 17). Besides this activity, forest industry companies may pursue other business activities. Regarding the data for 2007–2008, a revised standard industrial classification TOL 2008 was introduced. Prior to 2007, TOL 2002 was applied. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 10 Forest industries 314 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 10.11 Metsäteollisuuden polttoaineperäiset kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 1990–2007 Fuel-based greenhouse gas emissions by the forest industries, by branch of industry, 1990–2007 Vuosi Metsäteollisuus – Forest industries Koko tehdas- Suomen kokonais- Metsäteollisuuden päästöjen osuus Year Puutuote- Massa- ja Vierivoima- Yhteensä teollisuus kasvihuonekaasu- Proportion of the forest industries teollisuus paperiteollisuus laitokset Total Manufacturing, päästöt tehdasteol- Suomen koko- Wood-products Pulp and Outsourced total Total lisuudesta naispäästöistä industries paper industries industrial greenhouse of manufacturing, of total emissions power plants gas emissions total in Finland in Finland milj. t CO2 ekvivalenttia – mill. m.t. CO2 equivalent % % 1990 0,18 5,42 0,51 6,11 15,4 70,9 39,6 8,6 1991 0,16 5,24 0,53 5,93 14,3 68,7 41,3 8,6 1992 0,15 5,05 0,54 5,74 13,3 67,2 43,3 8,5 1993 0,15 5,03 0,84 6,02 15,0 69,2 40,1 8,7 1994 0,19 5,26 0,92 6,37 15,7 74,6 40,4 8,5 1995 0,18 4,92 1,06 6,15 15,3 71,2 40,2 8,6 1996 0,15 4,72 1,47 6,33 15,9 77,1 39,9 8,2 1997 0,17 4,67 2,01 6,85 16,4 75,7 41,7 9,1 1998 0,15 4,35 2,00 6,50 16,4 72,1 39,6 9,0 1999 0,13 4,28 1,63 6,04 15,9 71,5 38,0 8,5 2000 0,13 4,16 1,42 5,70 15,8 69,5 36,2 8,2 2001 0,12 4,01 1,74 5,87 15,7 74,7 37,4 7,9 2002 0,09 3,77 2,21 6,07 16,2 76,8 37,6 7,9 2003 0,08 3,90 2,12 6,10 16,7 84,5 36,5 7,2 2004 0,08 4,03 1,64 5,75 16,2 80,5 35,6 7,1 2005 0,08 3,65 1,25 4,98 15,5 68,7 32,0 7,2 2006 0,12 4,17 1,42 5,71 16,2 79,9 35,2 7,1 2007 0,13 4,39 1,11 5,63 16,1 78,3 34,9 7,2 Vuoden 1991 tiedot on arvioitu interpoloimalla. – The 1991 data are estimates. Lukuihin sisältyvät kaikki fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt (CO2, CH4 ja N2O). Puuperäisistä polttoaineista esitetään vain CH4- ja N2O-päästöt. The figures include all greenhouse gas emissions from the combustion of fossil fuels and peat (CO2, CH4 and N2O). With reference to wood-based fuels, only CH4 and N2O emissions are reported. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 10Metsäteollisuus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 315 10.12 Metsäteollisuuden polttoaineperäiset kasvihuonekaasupäästöt polttoaineryhmittäin 1990–2007 Fuel-based greenhouse gas emissions by the forest industries, by fuel category, 1990–2007 Vuosi CO2-päästöt – CO2 emissions CH4- ja N2O-päästöt Yhteensä CO2-päästöt – CO2 emissions Year Fossiiliset polttoaineet Turve CH4 and N2O emissions Total Puuperäiset polttoaineet Fossil fuels Peat Wood-based fuels milj. t CO2 ekvivalenttia– mill. m.t. CO2 equivalent 1990 4,37 1,62 0,12 6,11 14,0 1991 4,25 1,56 0,12 5,93 13,7 1992 4,12 1,51 0,11 5,74 13,3 1993 4,12 1,76 0,13 6,02 16,6 1994 4,31 1,92 0,13 6,37 17,4 1995 4,17 1,84 0,13 6,15 17,6 1996 4,06 2,13 0,14 6,33 17,1 1997 3,98 2,71 0,17 6,85 20,0 1998 3,83 2,50 0,16 6,50 20,6 1999 3,81 2,06 0,17 6,04 22,4 2000 3,76 1,78 0,17 5,70 22,1 2001 3,71 2,00 0,16 5,87 20,2 2002 3,60 2,31 0,16 6,07 21,4 2003 3,51 2,42 0,16 6,10 21,3 2004 3,61 1,97 0,16 5,75 22,4 2005 3,24 1,59 0,14 4,98 19,9 2006 3,44 2,10 0,17 5,71 23,7 2007 3,33 2,14 0,15 5,63 22,5 Vuoden 1991 tiedot on arvioitu interpoloimalla. – The 1991 data are estimates. Yhteensä-sarakkeeseen sisältyvät fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta aiheutuneet CO2-päästöt ja lisäksi kaikki CH4- ja N2O-päästöt. Puuperäisten polttoaineiden hiilidioksidia ei lasketa mukaan kasvihuonekaasujen kokonaismäärään. The "total" column includes CO2 emissions from the combustion of fossil fuels and peat, as well as all CH4 and N2O emissions. CO2 emissions from the combustion of wood-based fuels are excluded from total emissions. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 10 Forest industries 316 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi Rikkipäästöt (SO2 ) – Sulphur emissions (as SO2 ) Typen oksidien päästöt (NOx ) – NOx emissions Metsäteollisuuden osuus Year Metsäteollisuus Koko tehdas- Suomen kokonais- Metsäteollisuus Koko tehdas- Suomen kokonais- Suomen kokonaispäästöistä Forest industries teollisuus rikkipäästöt Forest industries teollisuus typenoksidipäästöt Proportion of the forest industries Manufacturing, Total of SO2 Manufacturing, Total of NOx of the total emissions in Finland total emissions total emissions Rikki Typen oksidit in Finland in Finland SO2 NOx 1 000 t – m.t. % % 1990 69,0 144,4 248,7 21,8 41,4 295,2 27,7 7,4 1991 51,4 110,0 201,8 21,7 37,3 277,3 25,5 7,8 1992 33,8 75,6 157,8 21,6 33,2 265,9 21,4 8,1 1993 28,4 65,6 137,7 24,3 42,3 267,7 20,6 9,1 1994 24,8 59,1 123,1 26,1 44,0 267,0 20,2 9,8 1995 22,1 53,5 104,5 24,5 42,0 245,0 21,1 10,0 1996 22,4 51,8 109,9 24,2 41,0 248,0 20,4 9,8 1997 20,8 49,8 100,8 24,8 41,8 239,5 20,7 10,3 1998 18,6 47,4 93,1 24,2 41,3 224,9 20,0 10,7 1999 17,8 46,5 91,0 25,3 43,1 220,4 19,5 11,5 2000 15,8 41,7 80,5 25,0 42,7 210,5 19,6 11,9 2001 15,2 42,7 89,6 23,5 41,2 211,2 16,9 11,1 2002 15,3 40,4 88,5 23,7 39,5 208,2 17,3 11,4 2003 13,7 41,7 101,1 24,2 41,6 217,3 13,5 11,1 2004 12,8 37,6 83,0 24,3 42,5 203,2 15,4 12,0 2005 10,3 37,4 67,9 21,1 38,4 175,0 15,1 12,0 2006 11,9 40,1 84,3 25,6 43,4 192,6 14,1 13,3 2007 10,2 40,0 82,0 23,7 42,6 183,1 12,4 13,0 Vuoden 1991 tiedot on arvioitu interpoloimalla. – The 1991 data are estimates. Puutuoteteollisuuden osuus metsäteollisuuden päästöistä ilmaan vuonna 2007: rikki 5,5 % ja typen oksidit 4 %. In 2007, the share of the wood-products industries of the total of forest industries: sulphur 5.5% and nitrogen oxides 4%. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 10.13 Metsäteollisuuden rikki- ja typpipäästöt ilmaan 1990–2007 Atmospheric emissions of sulphur (as SO2 ) and nitrogen oxides (NOx ) by the forest industries, 1990–2007 10Metsäteollisuus Metsätilastollinen vuosikirja 2009 317 Vu os i Ki int oa ine Bi olo gin en ha pe nk ulu tus , B HK 7 Ko ko na isf os for i Ko ko na ist yp pi Me tsä teo llis uu de n o su us Ye ar To ta l s us pe nd ed s ol id s Bi oc he m ica l o xy ge n de m an d, B O D 7 To ta l p ho sp ho ru s To ta l n itr og en Su om en ko ko na isp ää stö ist ä Me tsä teo llis uu s Me tsä teo llis uu s Me tsä teo llis uu s Ko ko te hd as - Su om en ko ko na is- Me tsä teo llis uu s Ko ko te hd as - Su om en ko ko na is- Pr op or tio n of th e fo re st in du st rie s Fo re st in du st rie s Fo re st in du st rie s Fo re st teo llis uu s fos for ipä äs töt Fo re st in du st rie s teo llis uu s typ pip ää stö t of th e to ta l e m iss io ns in F in la nd in du st rie s M an uf ac tu rin g, To ta l o f p ho sp ho ru s M an uf ac tu rin g, To ta l o f n itr og en Fo sfo ri Ty pp i to ta l em iss io ns to ta l em iss io ns Ph os ph or us Ni tro ge n in F in la nd in F in la nd t – m .t. % % 19 80 .. 26 2 7 70 56 0 71 0 .. 3 9 12 6 9 24 .. . . 19 81 .. 26 2 0 00 57 0 70 5 .. 4 0 68 6 9 78 .. . . 19 82 .. 22 3 6 16 54 4 64 4 .. 3 8 94 6 7 01 .. . . 19 83 .. 21 9 0 00 61 7 72 2 .. 3 9 88 6 6 48 .. . . 19 84 .. 22 1 6 25 67 5 77 2 .. 4 2 38 6 7 55 .. . . 19 85 .. 19 9 4 07 74 9 83 6 .. 4 3 34 6 4 75 .. . . 19 86 .. 15 4 3 59 67 8 75 1 .. 4 1 67 6 0 17 .. . . 19 87 .. 14 7 1 00 76 2 84 0 .. 4 2 97 5 8 70 .. . . 19 88 .. 13 6 2 25 80 1 88 5 .. 4 4 56 6 0 18 .. . . 19 89 .. 11 2 0 74 74 4 83 2 .. 4 4 04 6 3 20 .. . . 19 90 .. 88 85 1 64 5 69 9 .. 4 1 09 5 6 71 .. . . 19 91 .. 72 13 8 53 4 57 8 .. 3 7 78 5 4 62 .. . . 19 92 .. 61 95 2 46 4 50 1 .. 3 3 93 5 0 25 .. . . 19 93 .. 41 97 3 38 1 41 4 .. 2 9 66 4 5 62 .. . . 19 94 .. 38 04 0 34 2 37 9 .. 3 1 13 4 5 15 .. . . 19 95 24 76 0 31 13 8 32 4 35 8 5 1 97 3 1 75 4 3 02 75 41 9 6, 2 4, 2 19 96 19 70 6 22 85 2 24 6 28 0 4 7 33 2 6 19 3 8 22 76 78 9 5, 2 3, 4 19 97 22 48 9 21 57 8 23 3 26 5 4 1 94 2 7 51 3 8 81 79 76 5 5, 6 3, 4 19 98 20 64 2 19 68 0 23 6 26 3 4 3 13 2 9 46 4 1 28 83 28 5 5, 5 3, 5 19 99 20 36 2 18 06 5 22 7 25 0 4 8 11 2 8 56 3 9 53 81 41 7 4, 7 3, 5 20 00 18 20 4 17 92 7 20 6 23 0 4 6 26 2 8 22 3 9 92 82 62 4 4, 5 3, 4 20 01 18 49 4 15 61 8 21 2 23 4 4 3 63 2 8 06 3 8 31 80 71 9 4, 9 3, 5 20 02 17 38 7 17 11 6 20 1 21 9 4 2 00 2 5 77 3 4 88 78 23 1 4, 8 3, 3 20 03 21 51 2 16 45 0 21 1 23 0 4 1 19 2 5 91 3 5 19 77 89 7 5, 1 3, 3 20 04 18 41 0 13 74 1 18 6 20 7 4 1 22 2 5 67 3 4 75 77 56 4 4, 5 3, 3 20 05 14 40 4 11 55 1 16 5 19 3 4 1 00 2 4 88 3 3 35 75 16 6 4, 0 3, 3 20 06 20 44 5 13 29 3 18 3 20 4 4 1 19 2 7 33 3 4 41 74 65 8 4, 4 3, 7 20 07 15 40 8 12 27 7 18 1 20 6 4 0 29 2 7 11 3 4 93 73 90 7 4, 5 3, 7 20 08 15 12 0 10 38 1 16 8 19 1 4 1 05 2 3 53 3 2 04 73 91 7 4, 1 3, 2 Bi olo gin en ha pe nk ulu tus , B HK 7: Ha pp im ää rä , jo ka ku lut eta an tie tty nä ai ka na va kio -o loi ss a ( yle en sä 5 tai 7 vrk , + 25 °C ) ve sin äy tte es sä ol ev ien or ga an ist en (e lop er äis ten ) a ine ide n h ajo tuk se en . Bi oc he m ica l o xy ge n de m an d, B O D 7 : B io ch em ica l O xy ge n De m an d in di ca tin g th e am ou nt o f b io de gr ad ab le o rg an ic m at te r i n th e wa st e wa te r a ss es se d us in g a st an da rd 5 d ay o r 7 d ay te st . Pu utu ote teo llis uu de n o su us m ets äte oll isu ud en pä äs töi stä ve sis töi hin vu on na 20 08 : k iin toa ine 2 % , B HK 7 2 % , fo sfo ri 4 % ja ty pp i 0 ,3 % . In 2 00 8, th e sh ar e of th e wo od -p ro du ct s in du st rie s of th e to ta l o f f or es t i nd us tri es : t ot al s us pe nd ed s ol id s 2% , B O D 7 3 % , p ho sp ho ru s 4% a nd n itr og en 0 .3 % . Lä hd e: Su om en ym pä ris tök es ku s – S ou rc e: F in ni sh E nv iro nm en t I ns tit ut e 10 .14 Me ts ät eo llis uu de n pä äs tö t v es ist öi hi n 19 80 –2 00 8 W as te w at er d isc ha rg e fro m th e fo re st in du st rie s, 1 98 0– 20 08 10 Forest industries 318 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Suomeen tuotiin 20 miljoonaa kuutiometriä kuo- rellista puuta vuonna 2008. Määrä oli kaikkien aikojen toiseksi suurin. Tuontia vauhditti Venäjän vuoden vaihteeseen ajoittunut puutullien korot- tamisen uhka. Tuotu puumäärä vastasi noin 40 prosenttia kotimaisista markkinahakkuista, ja se muodosti lähes kolmanneksen Suomen metsä- teollisuuden koko puun hankinnasta. Vaikka ve- näläisen puun tullien korotukset jäivätkin toteu- tumatta, puun tuonti romahti silti vuonna 2009. Metsäteollisuuden tuotannon supistuminen ja runsaat hakatun puun varastot vähensivät tam- mi–elokuun puun tuonnin pienimmäksi sitten vuoden 1997 ja alle puoleen edellisvuotisesta. Metsäteollisuustuotteita vietiin Suomes- ta 11,4 miljardin euron arvosta vuonna 2008. Suhdannenäkymien heikkeneminen metsäte- ollisuuden päämarkkina-alueilla supisti metsä- teollisuuden viennin reaaliarvoa 15 prosentilla edellisvuodesta. Sahatavaran reaalihinnat laskivat vuodessa 20 prosenttia, ja papereiden hintataso pysytteli edelleen alhaisena. Matalien hintojen lisäksi myös vientimäärät vähenivät edellisvuo- desta. Lama puraisi metsäteollisuustuotteiden vientiä voimakkaasti myös vuoden 2009 puolella, jolloin niiden viennin arvo jäi tammi–elokuussa 5,4 miljardiin euroon. Metsäteollisuustuotteiden viennin reaaliarvo ei ole vastaavalla jaksolla jää- nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana kertaa- kaan tätä pienemmäksi. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -luvussa käsitel- lään puun ja metsäteollisuustuotteiden vientiä Suomesta (FOB) ja tuontia Suomeen (CIF). Ulkomaankauppa- tilastot esitetään tuoteryhmittäin ja maittain. Muiden maailman maiden ulkomaankauppatietoja käsitellään luvussa 13. Puu Puun tuonti Suomeen oli huippuvauhdissa vuonna 2008. Tuotu määrä – 20,3 miljoonaa kuorellista kiintokuutio- metriä – oli kaikkien aikojen toiseksi suurin. Suomeen tuodun puun määrä vastasi noin 40 prosenttia kotimai- sista markkinahakkuista ja vajaata kolmannesta Suomen metsäteollisuuden koko puun hankinnasta. Ulkomaista puuta on koko 2000-luvun virrannut maahamme erittäin runsaasti, ja Suomi onkin toistuvasti ollut maailman kol- manneksi suurin puun tuoja Kiinan ja Japanin jälkeen. Pääosa Suomeen tuodusta puusta on ollut peräisin Venäjältä. Vaikka venäläisen puun osuus tuontisumas- ta oli 60 prosenttia vuonna 2008, osuus jäi kuitenkin pienimmäksi Venäjän federaation perustamisen jälkeen. Ennen vuotta 2007 osuus tuonnista ylsi tavallisesti noin 80 prosenttiin. Vuonna 2008 venäläinen tuontipuu muo- dosti noin viidenneksen Suomen metsäteollisuuden koko puunhankinnasta. Puun tuontivauhtiin vaikuttivat Venäjän päätökset korkeista puun vientitulleista, joiden piti tulla voimaan vuoden 2008/2009 vaihteessa. Metsäteollisuusyritykset ennakoivat tullikorotusten vaikutuksia ja toivat loppu- vuonna 2008 runsaasti puuta itärajan takaa. Marras- kuussa Venäjä teki kuitenkin päätöksen tullikorotusten lykkäämisestä. Myöhemmin vuoden 2009 syyskuussa Venäjä väläytti mahdollista puun vientitullien korotusten lykkäämistä vuoteen 2011 saakka ja jopa tullien laske- mista. Venäjän raakapuun vuosina 2008 ja 2009 voimassa olleet vientitullit esitetään seuraavassa asetelmassa. Ve- näjä määrittelee tullit prosenttiosuuksina puutavaralajin viennin yksikköarvosta. Tämä tulli jää kuitenkin venä- läisen puun hinnoista johtuen yleensä minimitullin alle, joten normaalisti puusta peritään asetelmassa esitetty minimitulli. Metsätilastollinen vuosikirja 2009 319 11 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 1.7.2007 1.4.2008 minimitulli, €/m³ Mänty 10 15 Kuusi 10 15 Koivu yli 15 cm 10 15 Koivu, muu - - Haapa 5 5 Venäjän jälkeen seuraavaksi eniten puuta tuotiin Ruotsis- ta (2,1 milj. m³), Latviasta (1,8 milj. m³) ja Virosta (1,2 milj. m³). Tuonti Ruotsista kasvoi Latvian ohi. Tuonnin puutavaralajijakauma muuttui edellisvuo- desta. Tärkein puutavaralaji oli edelleen koivukuitupuu, 7,4 miljoonaa kuutiometriä. Seuraavaksi eniten tuli ha- ketta (4,1 milj. m³, josta havupuuhaketta 3,0 milj. m³), mäntykuitupuuta (2,9 milj. m³) ja kuusikuitupuuta (2,5 milj. m³). Puumassateollisuuden tarpeisiin hankitun kui- tupuun ja hakkeen yhteenlaskettu osuus tuontipuusta kas- voi 86 prosenttiin (vuotta aiemmin 82 %). Tukin osuus tuontipuusumasta supistui vain 10 prosenttiin. Vuonna 2009 metsäteollisuuden puun tuontia pai- noi alaspäin vähäinen kuitupuun tarve, johon vaikuttivat alentunut tuotanto ja runsaat puuvarastot. Huolimatta venäläisen puun tullikorotusten lykkääntymisestä tam- mi–elokuun puun tuonti, 5,8 miljoonaa kuutiometriä, jäi alle puoleen edellisvuotisesta. Myös tuonnin puuta- varalajijakautuma muuttui merkittävästi, ja hake nousi tärkeimmäksi puutavaralajiksi (1,9 milj. m³). Toiseksi eniten maahan tuli koivukuitupuuta (0,9 milj. m³) ja kolmanneksi eniten polttopuuta (0,8 milj. m³), jonka tuontivauhti 14-kertaistui edellisvuodesta. Tuontipuun reaalihinnat olivat vuoden 2008 aika- na pääsääntöisesti laskussa vuonna 2007 maksettujen huippuhintojen jälkeen. Vuonna 2009 tuontipuun hinnat olivat edelleen alenemassa. Puun tuontihintojen kehitys muistutti pienellä viiveellä kotimaisen puun kantohin- tojen kehitystä. Vuonna 2008 Suomesta vietiin ulkomaille yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä puuta, ja siitä kaksi kolman- nesta rahdattiin Ruotsiin. Puun viennin suuruusluokka oli tavanomainen. Tärkein viety puulaji oli mänty, jonka osuus määrästä oli noin puolet. Metsäteollisuustuotteet Suomen tavaraviennin arvo oli 65,6 miljardia euroa vuonna 2008. Suomen kauppatase (=tavaroiden vien- titulot – tavaroiden tuontimenot) on ollut ylijäämäinen vuodesta 1991 lähtien. Etenkin metsäsektorin tuotteiden vienti on ollut selvästi niiden tuontia suurempaa. Suomen tavaraviennin arvosta 97 prosenttia koostui teollisuustuotteista. Perusmetalleiden, koneiden ja lait- teiden osuus kokonaisviennistä oli 35 prosenttia. Säh- köteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden osuus ylsi 23 prosenttiin. Metsäteollisuustuotteita vietiin yhteensä 11,4 miljardin euron arvosta, mikä vastasi 17 prosenttia Suomen koko tavaraviennin arvosta. Valtaosa Suomen metsäteollisuuden tuotannosta päätyy vientiin. Vuoden 2008 paperintuotannosta meni ulkomaille 91 prosenttia, kartongista 90 prosenttia, sahatavarasta 61 prosenttia ja vanerista 86 prosenttia. Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen tavaraviennistä on hiljalleen vähentynyt. Vuonna 2008 metsäteollisuustuotteiden viennin reaa- liarvo supistui 15 prosentilla edellisvuodesta (deflatointi: tukkuhintaindeksi, 1949=100). Suhdannenäkymien hei- kentyminen Suomen metsäteollisuuden päämarkkina- alueilla supisti metsäteollisuustuotteiden vientimääriä selvästi niin puutuoteteollisuudessa kuin massa- ja paperiteollisuudessakin. Samaan aikaan sahatavaran reaaliset vientihinnat halpenivat vuodessa 20 prosen- tilla. Papereiden hintataso oli jo valmiiksi alhaalla, sillä niiden reaalihinnat olivat liukuneet vähitellen alaspäin jo vuodesta 2001 lähtien. Lama vaikutti voimakkaasti metsäteollisuustuotteiden vientiin myös vuoden 2009 puolella, jolloin niiden viennin arvo jäi tammi-elokuussa 5,4 miljardiin euroon. Suomalaisten metsäteollisuustuotteiden viennistä 63 prosenttia suuntautui Euroopan unionin (EU27) alueel- le vuonna 2008. Aasian maiden osuus oli 12 prosenttia ja Pohjois-Amerikan 6 prosenttia. Yksittäisistä maista suomalaisia metsäteollisuustuotteita vietiin entiseen ta- paan eniten Saksaan (2,1 mrd. €) ja Britanniaan (1,2 mrd. €). Kolmanneksi tärkeimmäksi metsäteollisuus- tuotteiden viennin kohdemaaksi nousi Venäjä (0,7 mrd. €) ohi Yhdysvaltojen, Ranskan ja Espanjan. Massa- ja paperiteollisuuden tuotteita vietiin eniten Saksaan (1,9 mrd. €). Puutuoteteollisuudessa tärkein kauppakumppani oli Britannia (0,3 mrd. €). Suomen ulkomaankauppa on yrityksittäin tarkastel- tuna varsin keskittynyttä, sillä vuonna 2008 lähes puolet tavaraviennin arvosta oli 18 suurimman vientiyrityksen varassa. Kaikkein keskittyneintä vienti oli paperimassa-, paperi- ja kartonkituotteissa (CPA-luokka DE), jossa viisi suurinta viejää ylsi 73 prosenttiin viennistä. Puussa ja puutuotteissa (CPA-luokka DD) viiden suurimman viejän osuus oli 54 prosenttia. Tavaroiden viennin keskittyminen yrityksittäin, suu- rimpien viejien viennin arvo tuoteluokittain (CPA): 11 Foreign trade by forest industries 320 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Suurimmat viejät Arvo Osuus kpl mrd. € % Suomen koko tavaravienti 5 suurinta viejää 17,8 27 10 suurinta viejää 25,3 39 50 suurinta viejää 40,7 62 kaikki viejät 65,6 100 Puu ja puutuotteet (CPA-luokka DD) 5 suurinta viejää 1,3 54 10 suurinta viejää 1,5 64 50 suurinta viejää 2,1 87 kaikki viejät 2,4 100 Massa, paperi ja kartonki (CPA-luokka DE) 5 suurinta viejää 6,7 73 10 suurinta viejää 7,4 81 50 suurinta viejää 8,9 98 kaikki viejät 9,2 100 Metsäteollisuustuotteiden viennistä 93 prosenttia tapah- tui suurten yritysten toimesta, jolloin pienten ja keski- suurten yritysten osuudeksi jäi vain 7 prosenttia. Vuonna 2008 yksityiset kotimaiset yritykset vastasi- vat 62 prosentista Suomen tavaraviennistä. Ulkomaalais- omisteisten yritysten osuus viennistä oli 30 prosenttia, ja se on ollut viime vuosina nousussa. Metsäteollisuuden viennistä 94 prosenttia oli yksityisten kotimaisten yritys- ten vientiä. Yrityksen omistajatyyppi määritellään siten, että yrityksen pääomistajalla on yli 50 prosentin osuus yrityksen äänivallasta. Esimerkiksi ulkomaalaisomistei- sella yrityksellä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli puolet on suoraan tai välillisesti ulkomaisen tahon hallussa. Suomeen tuotiin tavaroita 62,4 miljardin euron ar- vosta vuonna 2008, josta metsäteollisuustuotteiden osuus oli 1,6 miljardia euroa. Metsäteollisuustuotteiden tuonnin arvo oli suunnilleen edellisvuoden tasolla. Tärkein met- säteollisuustuotteiden tuonnin tuoteryhmä oli paperi- ja kartonkijalosteet (0,3 mrd. €). Eniten metsäteollisuus- tuotteita tuli Suomeen Ruotsista (0,4 mrd. €) ja Brasilias- ta (0,2 mrd. €). Ruotsista tuli lähinnä paperiteollisuuden tuotteita ja Brasiliasta sellua. Ulkomaankaupan tilastointi Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden mai- den välistä tavarakauppaa. Palvelujen kauppa jää tilas- ton ulkopuolelle. Tilastoituakseen tavaran täytyy saapua maahan tai lähteä maasta, eivätkä kauttakuljetukset (transito) sisälly tilastoon. Metsäteollisuuden ulkomaan- kauppatilasto sisältää puun ja metsäteollisuustuotteiden viennin Suomesta ja tuonnin Suomeen. Metla julkaisee metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoja myös Met- sätilastotiedotteissa ja Metinfo Tilastopalvelussa (www. metla.fi/metinfo/tilasto/), mistä löytyy myös metsäte- ollisuuden ulkomaankauppatilaston yksityiskohtainen laatuseloste (www.metla.fi/metinfo/tilasto/laatu/ulkomaa. htm). Ulkomaankauppatilasto perustuu tietoihin, jotka kootaan Tullihallituksen ylläpitämästä ulkomaankaup- patietojen jakelujärjestelmästä (uljas.tulli.fi). Järjestelmä sisältää tiedot Suomen ulkomaankaupasta vuodesta 1989 lähtien. Suomen ulkomaankauppa jakautuu tilastoinnissa Eu- roopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ul- kokauppaan. Sisäkaupan tilastointi perustuu kauppaa harjoitta- vien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (Intrastat- järjestelmä). Vuonna 2008 yrityksen oli annettava EU:n alueelle kohdistuvasta viennistään tilastoilmoitus Tul- lihallitukselle, jos tällaisen viennin arvo ylitti 300 000 euroa vuodessa. EU-tuonnissa ilmoitusvelvollisuusraja oli 200 000 euroa. Kumpikin raja nousi 100 000 eurol- la edellisvuodesta, mikä huononsi tilaston kattavuutta EU-maiden osalta. Kynnysarvon alle jäänyt kauppa (ja vähäinen vastauskato) arvioidaan ja lisätään Suomen ulkomaankaupan kokonaismäärään erittelemättömänä eränä. Arvion osuus oli viennissä 1,7 ja tuonnissa 3,8 prosenttia koko EU-sisäkaupan arvosta. Metsäteollisuu- den ulkomaankauppaa harjoittavat pääasiassa suuret yri- tykset, joiden tuonti ja vienti kirjautuvat mukaan Tullin tiedonkeruuseen. Tullihallitus koostaa ulkokaupan tilastot tullausilmoi- tuksista. Vuonna 2008 mukaan tilastoituivat 1 000 euron kynnysarvon ylittäneet ilmoitukset. Kato-ongelmaa ei ulkokaupan tilastoitumisessa ole, koska tiedot perustuvat tulliselvityksiin. Vuonna 2008 Suomeen tuodusta puusta 69 prosenttia tuli EU:n ulkopuolelta. Tavaroiden tilastoarvoina käytetään viennissä ve- rottomia myyntihintoja, joihin sisältyvät vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuon- nin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta vähennetään Suomeen tuon- nin yhteydessä kannetut verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannukset Suo- men rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 321 (CIF). Tuonnissa tavaroiden alkuperämaaksi katsotaan pääsääntöisesti maa, jossa tavara on valmistettu tai jossa viimeisin taloudellisesti merkittävä osa valmistusta on tapahtunut. Tavaran pakkaamista ei pidetä valmistuk- sena. Jos alkuperämaata ei ole tiedossa, se tilastoidaan lähetysmaan mukaan. Vienti tilastoidaan määrämaan mukaisesti. Metlan tilastossa käytetyt tavaralajit on muodos- tettu koko Euroopan unionin alueella sovellettavasta ulkomaankaupan yhdistetystä tavaranimikkeistöstä, Combined Nomenclature (www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ ulkomaankauppatilastot/luokitukset/cn/index.jsp). Met- lan tilastoissa käytettyjen tavaralajien selitykset löytyvät osoitteesta: www.metla.fi/metinfo/tilasto/laatu/combin- ed.htm. Taulukossa 11.0 sivulla 328 muiden kuin metsäsek- torin tuotteiden ryhmittely noudattaa tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan; Classification of Products by Activities (CPA). Tämä luokitus eroaa muualla tässä lu- vussa sovelletusta tavaralajiluokituksesta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa puuk- si luokitellaan raaka- ja jätepuu. Jätepuuhun sisältyvät sahanpuru ja muu puujäte. Raakapuu on pääosin met- sästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta, johon sisältyy kuitenkin myös haketettu tai kyllästetty raa- kapuu. Metlan metsätilastoissa raakapuulle käytetään pääsääntöisesti tukki- ja kuitupuujakoa. Tulli erottelee ulkomaankauppaluokituksessaan vain tukkipuun, ja lo- put kyseisen puulajin ulkomaankaupasta jää luokkaan ”muu”. Pääsääntöisesti tämä luokka sisältää kuitupuuta, mutta esimerkiksi männyn viennissä mukana on runsaasti erikoispuutavaralajeja. Metlan ulkomaankauppatilastois- sa tuonnissa kyseisestä luokasta käytetäänkin nimitystä ”kuitupuu” ja viennissä nimitystä ”muu”. Raakapuun määrä ilmoitetaan Metlan tilastoissa kuo- rellisina kiintokuutiometreinä. Suomalainen käytäntö poikkeaa tässä kansainvälisestä, sillä muissa maissa ti- lavuus ilmoitetaan yleensä kuorettomana (vrt. luku 13). Vuoden 2005 alusta lähtien Tullihallitus on tilastoinut aiemmasta käytännöstään poiketen puun ulkomaankau- pan Suomessa kuorettomana. Metlan ulkomaankaup- patilastoihin puun tilavuus muunnetaan kuitenkin kuo- relliseksi. Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperi- ja kartonkijalosteet). Suomen ulkomaankauppa jaetaan tilastoissa kuu- teen maanosaan (Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois- Amerikka, Latinalainen Amerikka ja Oseania). Maiden luokittelu maanosiin perustuu Tullihallituksen jaotteluun. Eurooppaan kuuluviksi rajataan idässä Venäjä, Ukraina, Turkki ja Kypros. Pohjois-Amerikkaan luetaan Kanadan ja Yhdysvaltojen lisäksi Grönlanti sekä St. Pierre ja Mi- quelon. Oseaniaan luokitellaan Australia, Uusi-Seelanti, Papua-Uusi-Guinea ja Tyynen meren pienet saarivaltiot. Pohjoisessa Oseania rajautuu Aasiaan luokiteltuihin In- donesiaan ja Filippiineihin. Täydellinen luettelo maiden jaottelusta maanosiin kuten myös muutkin ulkomaan- kauppatilaston laatuselostetiedot löytyvät Tullihalli- tuksen tilastopalvelun internetsivuilta (www.tulli.fi/fi/ suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/tilastointi/index. jsp). Kirjallisuus – Literature Intrastat Suomessa v. 2008. EU-maiden välisen kaupan tilastointi. 2007. Tullihallitus, tilastoyksikkö. 46 s. Intrastat Suomessa v. 2009. EU-maiden välisen kaupan tilastointi. 2008. Tullihallitus, tilastoyksikkö. 47 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009–2010. 2009. Metsäntutki- muslaitos. 58 s. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa. SVT Maa-, metsä- ja kalata- lous 2009. Metsätilastotiedote- sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2008. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2009. Metsätilastotiedote 30/2009. Met- säntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 24 s. Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2008. Kaup- pa 2009. Tullihallituksen tilastokatsaus. Tullihallitus, tilasto- yksikkö. 17 s. Tilastointiperiaatteiden käsikirja 2008. 2009. Tullihallitus, tilas- toyksikkö. Ulkomaankauppa, kuukausijulkaisut. 2009. SVT Kauppa. Tulli- hallitus, tilastoyksikkö. Muut tietolähteet – Other sources of information Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Metsäteollisuus ry, www.metsateollisuus.fi/ Tullihallitus, tilastopalvelu, www.tulli.fi/ Tullihallitus, Uljas-tietokanta, uljas.tulli.fi/ 11 Foreign trade by forest industries 322 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 70 75 80 85 90 95 00 05 0 10 20 30 40 50 60 70 mrd. € vuoden 2008 rahana – € billion in 2008 monetary value Suomen kokonaistavaravienti – Total exports of goods Metsäteollisuuden vienti – Exports by forest industries Muut tuotteet – Other products 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj. m³ – mill. m³ -3 0 3 6 9 12 15 18 21 Tuonti – Imports Vienti – Exports Nettotuonti – Net imports Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). – Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 11.1 Suomen tavaraviennin reaaliarvo 1970–2008 Figure 11.1 Total real value of exports of Finland, 1970–2008 Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 11.2 Puun ulkomaankauppa 1965–2008 Figure 11.2 Foreign trade in roundwood and wood residues, 1965–2008 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 323 65 70 75 80 85 90 95 00 05 0 5 10 15 20 25 30 35 % Tuontipuun osuus Share of imported wood Venäläisen tuontipuun osuus Share of imported Russian wood Vienti – Exports 11,5 mrd. € – € billion Tuonti – Imports 2,7 mrd. € – € billion Sahatavara Sawn goods Kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet Paperboard, converted paper and paperboard products Kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet Paperboard, converted paper and paperboard products Paperi Paper Paperi Paper Massa Pulp Massa Pulp Muut puutuoteteol- lisuuden tuotteet Other wood products Muut puutuote- teollisuuden tuotteet Other wood products Puu Roundwood and wood residues Puu Roundwood and wood residues Sahatavara Sawn goods Osuus = puun tuonti / (markkinahakkuut – puun vienti + puun tuonti) Share = imports of wood / (commercial roundwood removals – exports of wood + imports of wood) Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 11.3 Tuontipuun osuus suomalaisen metsäteollisuuden puunhankinnasta 1965–2008 Figure 11.3 Proportion of imported wood of the wood procurement of the Finnish forest industries, 1965–2008 Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 11.4 Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvon jakautuminen tuoteryhmiin 2008 Figure 11.4 Foreign trade in roundwood and forest industry products by product group, 2008 11 Foreign trade by forest industries 324 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 0 500 1000 1500 2000 2500 Muut Kreikka Egypti Turkki Australia Ukraina Norja Tanska Kiina Italia Puola Alankomaat Japani Ruotsi Belgia Espanja Ranska Yhdysvallat Venäjä Britannia Saksa Others Greece Egypt Turkey Australia Ukraine Norway Denmark China Italy Poland The Netherlands Japan Sweden Belgium Spain France USA Russian Federation United Kingdom Germany milj. € – € mill. EU-jäsenmaa – EU Member State Muu maa – Other 70 75 80 85 90 95 00 05 osuus metsäteollisuustuotteiden viennistä, % – share of exports of forest industry products, % 0 5 10 15 20 25 30 Saksa – Germany Britannia – United Kingdom USA Ranska – France Espanja – Spain Venäjä – Russian Federation Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 11.5 Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin arvo maittain 2008 Figure 11.5 Value of exports of Finnish forest industry products by country, 2008 Ennen vuotta 1990 Saksaan sisältyvät silloin erilliset Saksan liittotasavalta ja DDR. Ennen vuotta 1992 Venäjällä tarkoitetaan Neuvostoliittoa.– Before 1990 Germany included West Germany and DDR. Before 1992 the Russian Federation refers to the USSR. Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 11.6 Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin arvon jakautuminen maittain 1970–2008 Figure 11.6 Percentage value of Finland’s exports of forest industry products by country, 1970–2008 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 325 70 75 80 85 90 95 00 05 70 75 80 85 90 95 00 05 milj.m3 – mill. m3 0 4 8 12 16 Vienti – Exports Tuotanto – Production milj.m3 – mill. m3 0,0 0,4 0,8 1,2 1,6 Vienti – Exports Tuotanto – Production Sahatavara – Sawn goods Vaneri – Plywood milj. t – mill. m.t. 0 2 4 6 Vienti – Exports Tuotanto – Production milj. t – mill. m.t. 0 3 6 9 Vienti – Exports Tuotanto – Production Sellu – Chemical pulpMekaaniset massat Mechanical and semi- chemical pulp milj. t – mill. m.t. 0 3 6 9 12 Vienti – Exports Tuotanto – Production milj. t – mill. m.t. 0 1 2 3 4 Vienti – Exports Tuotanto – Production Kartonki – PaperboardPaperi – Paper 70 75 80 85 90 95 00 05 70 75 80 85 90 95 00 05 70 75 80 85 90 95 00 05 70 75 80 85 90 95 00 05 Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäteollisuus ry – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Industries Federation Kuva 11.7 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja vienti 1970–2008 Figure 11.7 Production and exports of forest industry products, 1970–2008 11 Foreign trade by forest industries 326 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 70 75 80 85 90 95 00 05 €/m³, kuitulevy €/t, vuoden 2008 rahana – €/m³, fibreboard €/m.t., in 2008 monetary value 0 200 400 600 800 1000 1200 Lastulevy – Particle board Sahatavara – Sawn goods Vaneri – Plywood Kuitulevy – Fibreboard 70 75 80 85 90 95 00 05 €/t vuoden 2008 rahana – €/m.t. in 2008 monetary value 0 200 400 600 800 1000 1200 Mekaaniset massat – Mechanical and semi-chemical pulp Paperi – Paper Kartonki – Paperboard Chemical pulp Sellu Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). – Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 11.8 Puutuoteteollisuuden tuotteiden viennin yksikköarvot 1970–2008 Figure 11.8 Unit values of exports of wood-products industries, 1970–2008 Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). – Monetary values are deflated using wholesale price index (1949=100). Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 11.9 Massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin yksikköarvot 1970–2008 Figure 11.9 Unit values of exports of pulp and paper industries, 1970–2008 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 327 Tuote Product Arvo Osuus Value Share milj. € – € mill. % SUOMEN TAVARAVIENTI TOTAL EXPORTS OF GOODS 65 580 100 Teollisuustuotteet Manufactured goods 63 431 97 Metsäteollisuus Forest industries 11 518 18 Puu Roundwood and wood residues 130 0 Metsäteollisuustuotteet Forest industry products 11 388 17 Puutuoteteollisuus Wood-products industries 2 493 4 Sahatavara Sawn goods 1 154 2 Vaneri Plywood 610 1 Viilu Veneer sheets 39 0 Lastulevy Particle board 22 0 Kuitulevy Fibreboard 17 0 Muut puutuotteet Other wood-based products 652 1 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 8 894 14 Massa Pulp 1 076 2 Paperi Paper 5 506 8 Kartonki Paperboard 1 778 3 Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and paperboard products 535 1 Muu teollisuus Other industries 51 913 79 Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet Electrical and optical equipments 15 284 23 Perusmetallit, koneet ja laitteet, kulkuneuvot Basic metals, machines and transport equipments 22 870 35 Muut teollisuustuotteet Other products 13 759 21 Alkutuotanto ja kaivannaiset Primary production and mining 684 1 Muu Other 1 465 2 SUOMEN TAVARATUONTI TOTAL IMPORTS OF GOODS 62 402 100 Teollisuustuotteet Manufactured goods 47 237 76 Metsäteollisuus Forest industries 2 685 4 Puu Roundwood and wood residues 1 086 2 Metsäteollisuustuotteet Forest industry products 1 599 3 Puutuoteteollisuus Wood-products industries 724 1 Sahatavara Sawn goods 110 0 Vaneri Plywood 58 0 Viilu Veneer sheets 22 0 Lastulevy Particle board 18 0 Kuitulevy Fibreboard 69 0 Muut puutuotteet Other wood-based products 448 1 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 875 1 Massa Pulp 238 0 Paperi Paper 184 0 Kartonki Paperboard 152 0 Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and paperboard products 301 0 Muu teollisuus Other industries 44 552 71 Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet Electrical and optical equipments 10 589 17 Perusmetallit, koneet ja laitteet, kulkuneuvot Basic metals, machines and transport equipments 17 658 28 Muut teollisuustuotteet Other products 16 306 26 Alkutuotanto ja kaivannaiset Primary production and mining 11 498 18 Muu Other 3 667 6 Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.0 Suomen ulkomaankauppa 2008 lyhyesti Finland’s foreign trade in brief, 2008 11 Foreign trade by forest industries 328 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Puutavaralaji Roundwood assortment 2004 2005 2006 2007 2008 2008 2008 Määrä Arvo Yksikköarvo Quantity Value Unit value milj. € 1 000 m³ € mill. €/m³ YHTEENSÄ TOTAL 17 485 21 468 19 993 18 165 20 300 1 086 . RAAKAPUU ROUNDWOOD 17 212 21 147 19 645 17 874 19 768 1 075 . Havupuu Softwood 7 064 9 581 8 142 7 071 6 667 382 57,2 Mänty Pine 2 935 3 540 2 967 2 849 3 474 193 55,6 mäntytukki pine logs 1 780 1 666 1 393 944 580 36 62,7 mäntykuitupuu pine pulpwood 1 155 1 874 1 574 1 905 2 894 157 54,2 Kuusi Spruce 4 099 5 991 4 819 3 743 3 191 188 59,0 kuusitukki spruce logs 2 272 2 841 2 144 1 342 681 45 66,2 kuusikuitupuu spruce pulpwood 1 826 3 150 2 675 2 401 2 510 143 57,0 Muut havupuut Other softwood 30 50 356 478 1 0 119,5 muu havutukki other logs 1 0 0 13 0 0 73,9 muu havukuitupuu other pulpwood 30 50 355 466 1 0 122,8 Lehtipuu Hardwood 7 810 8 798 8 673 7 802 8 730 494 56,6 Koivu Birch 6 982 7 835 7 755 6 664 8 174 472 57,7 koivutukki birch logs 668 858 933 541 739 61 82,2 koivukuitupuu birch pulpwood 6 314 6 977 6 822 6 123 7 435 411 55,3 Muut lehtipuut Other hardwood 828 964 918 1 138 556 23 40,8 Polttopuu Fuelwood 177 208 200 179 278 8 27,1 Hake Chips 2 161 2 559 2 630 2 822 4 092 191 46,7 Kyllästetty puu Preserved wood 1 0 0 0 1 0 310,5 JÄTEPUU WOOD RESIDUES 273 321 348 292 531 11 21,4 Kuitupuuhun sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. Eukalyptusta ei enää esitetä erillisenä luokkana, vaan sen tuonti sisältyy muuhun lehtipuuhun ja hakkeeseen. Pulpwood also includes specific roundwood assortments. Eucalyptus is no longer presented separately, and its imports are distributed into "other hardwood" and "chips". Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.1 Puun tuonti 2004–2008 Imports of roundwood and wood residues, 2004–2008 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 329 Vuosi ja kuukausi Raakapuu - Roundwood Jätepuu Yhteensä Year and month Havupuu Lehtipuu Polttopuu Hake Kyllästetty puu Yhteensä Wood residues Total Softwood Hardwood Fuelwood Chips Preserved wood Total 1 000 m³ 1980 2 033 1 722 96 58 0 3 909 184 4 093 1981 1 894 1 767 78 206 0 3 946 161 4 107 1982 2 876 1 559 73 579 0 5 088 283 5 371 1983 3 542 1 941 61 776 0 6 319 351 6 670 1984 4 132 2 449 41 674 0 7 297 272 7 569 1985 3 151 2 263 45 334 0 5 793 260 6 053 1986 2 350 2 332 48 176 0 4 906 522 5 428 1987 2 255 3 196 52 222 0 5 725 275 6 000 1988 1 991 3 804 30 196 0 6 021 204 6 225 1989 2 208 4 214 36 155 0 6 613 159 6 772 1990 2 140 3 563 28 249 0 5 981 64 6 045 1991 2 059 2 965 58 392 0 5 473 107 5 580 1992 1 929 4 011 21 898 0 6 858 71 6 929 1993 1 263 5 019 34 293 0 6 608 364 6 972 1994 2 211 5 612 30 518 0 8 371 227 8 598 1995 2 604 7 769 42 426 187 11 028 255 11 283 1996 3 143 4 466 44 451 14 8 117 403 8 520 1997 3 122 4 634 47 583 0 8 386 506 8 892 1998 3 523 7 136 130 633 0 11 421 612 12 033 1999 4 418 7 294 162 746 0 12 621 543 13 164 2000 4 722 6 648 149 979 0 12 498 439 12 937 2001 5 956 7 698 143 1 449 0 15 246 334 15 580 2002 6 968 7 466 118 1 426 0 15 977 215 16 192 2003 6 832 7 934 202 1 400 0 16 368 224 16 592 2004 7 064 7 810 177 2 161 1 17 212 273 17 485 2005 9 581 8 798 208 2 559 0 21 147 321 21 468 2006 8 142 8 673 200 2 630 0 19 645 348 19 993 2007 7 071 7 802 179 2 822 0 17 874 292 18 165 2008 6 667 8 730 278 4 092 1 19 768 531 20 300 1 429 611 3 199 0 1 242 18 1 260 2 512 721 4 300 - 1 538 26 1 563 3 525 775 10 229 - 1 540 34 1 573 4 532 792 11 319 0 1 654 29 1 683 5 580 778 8 357 0 1 723 28 1 751 6 658 810 6 337 0 1 811 33 1 844 7 597 944 9 324 0 1 874 57 1 931 8 611 891 8 374 0 1 885 71 1 955 9 687 805 21 384 0 1 897 65 1 962 10 599 708 44 362 0 1 713 55 1 769 11 491 558 48 425 0 1 522 60 1 582 12 444 337 106 482 0 1 370 56 1 426 2009 .. .. .. .. .. .. .. .. 1 174 107 100 190 0 572 37 609 2 218 97 175 209 0 698 44 743 3 252 84 103 194 - 634 47 681 4 243 91 86 251 - 672 52 724 5 264 122 87 319 0 792 57 849 6 179 136 88 245 - 648 61 709 7 108 204 94 278 - 684 51 735 8 142 187 65 255 - 650 56 706 Vuoden 2009 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. – The monthly figures for 2009 are preliminary data. Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSFT: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.2 Puun tuonti 1980–2009 Imports of roundwood and wood residues, 1980–2009 11 Foreign trade by forest industries 330 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi ja kuukausi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Muu Raakapuu yhteensä Year and month Pine logs Spruce logs Birch logs Pine pulpwood Spruce pulpwood Birch pulpwood Other Roundwood total 1 000 m³ 1980 507 145 3 1 169 209 1 717 158 3 909 1981 386 134 2 1 162 212 1 763 287 3 946 1982 378 225 3 1 740 527 1 555 660 5 088 1983 335 187 12 1 968 1 046 1 928 843 6 319 1984 331 315 39 2 131 1 354 2 408 718 7 297 1985 350 295 27 1 764 740 2 236 381 5 793 1986 320 186 29 1 558 287 2 303 224 4 906 1987 273 235 46 1 416 325 3 133 296 5 725 1988 231 189 40 1 204 251 3 357 749 6 021 1989 194 132 41 1 498 241 3 734 774 6 613 1990 183 112 40 1 458 251 3 217 720 5 981 1991 114 87 61 1 493 276 2 627 816 5 473 1992 58 57 96 1 473 224 3 378 1 573 6 858 1993 47 45 75 996 149 4 651 646 6 608 1994 147 91 120 1 494 439 5 035 1 045 8 371 1995 218 157 195 1 790 423 7 028 1 218 11 028 1996 281 502 151 1 709 600 3 852 1 023 8 117 1997 420 559 240 1 454 678 4 083 952 8 386 1998 514 637 357 1 470 899 6 439 1 106 11 421 1999 586 1 250 486 1 551 1 030 6 604 1 114 12 621 2000 805 1 594 323 1 253 1 069 6 092 1 362 12 498 2001 1 099 1 981 410 1 364 1 509 6 855 2 029 15 246 2002 1 532 2 421 865 1 279 1 705 5 801 2 373 15 977 2003 1 619 2 375 669 1 217 1 588 6 267 2 633 16 368 2004 1 780 2 272 668 1 155 1 826 6 314 3 197 17 212 2005 1 666 2 841 858 1 874 3 150 6 977 3 782 21 147 2006 1 393 2 144 933 1 574 2 675 6 822 4 104 19 645 2007 944 1 342 541 1 905 2 401 6 123 4 618 17 874 2008 580 681 739 2 894 2 510 7 435 4 929 19 768 1 32 61 25 197 138 522 266 1 242 2 46 58 37 221 187 641 347 1 538 3 52 83 54 163 227 677 284 1 540 4 48 69 87 225 190 663 371 1 654 5 50 55 120 255 219 610 412 1 723 6 95 108 108 245 211 643 402 1 811 7 35 47 106 263 253 782 389 1 874 8 52 44 71 306 209 762 441 1 885 9 44 44 57 337 263 723 429 1 897 10 51 46 41 236 266 622 452 1 713 11 41 27 21 244 179 489 521 1 522 12 35 39 11 203 167 300 614 1 370 2009 .. .. .. .. .. .. .. .. 1 21 14 3 94 46 91 303 572 2 42 25 6 77 74 78 396 698 3 72 79 5 45 57 71 306 634 4 74 75 4 58 37 80 345 672 5 117 48 3 42 57 93 432 792 6 65 41 1 24 49 125 344 648 7 27 41 - 13 28 189 387 684 8 36 32 0 22 51 168 340 650 Vuoden 2009 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. Muu' sisältää muun havu- tai lehtipuun, polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun, mutta ei jätepuuta. The monthly figures for 2009 are preliminary data. The category 'other' includes other softwood or hardwood, fuelwood, chips and preserved wood. Wood residues are not included. Lähteet: SVT: Tullihallitus; Metsäteollisuus ry; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Board of Customs; Finnish Forest Industries Federation; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.3 Raakapuun tuonti puutavaralajeittain 1980–2009 Imports of roundwood by roundwood assortment, 1980–2009 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 331 Puutavaralaji Roundwood assortment Venäjä Ruotsi Latvia Viro Valko-Venäjä Russian Federation Sweden Latvia Estonia Belarus Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value 1000 m³ milj. € 1000 m³ milj. € 1000 m³ milj. € 1000 m³ milj. € 1000 m³ milj. € € mill. € mill. € mill. € mill. € mill. YHTEENSÄ TOTAL 12 192 635 2 074 113 1 759 94 1 180 72 871 43 RAAKAPUU ROUNDWOOD 11 795 628 2 044 112 1 759 94 1 168 72 867 42 Havupuu Softwood 3 172 183 1 363 81 562 32 375 23 408 19 Mänty Pine 1 543 87 689 38 488 28 128 8 392 18 mäntytukki pine logs 472 31 88 4 - - - - - - mäntykuitupuu pine pulpwood 1 071 55 602 35 488 28 128 8 392 18 Kuusi Spruce 1 627 97 674 43 74 4 247 15 16 1 kuusitukki spruce logs 519 35 116 7 - - - - 1 0 kuusikuitupuu spruce pulpwood 1 109 61 559 35 74 4 247 15 15 1 Muut havupuut Other softwood 1 0 - - - - 0 0 - - muu havutukki other logs 0 0 - - - - - - - - muu havukuitupuu other pulpwood 1 0 - - - - 0 0 - - Lehtipuu Hardwood 7 043 392 94 5 480 31 292 20 459 23 Koivu Birch 6 633 379 94 5 384 26 254 18 459 23 koivutukki birch logs 645 53 14 0 23 2 31 3 3 0 koivukuitupuu birch pulpwood 5 988 326 80 4 361 23 224 15 456 23 Muut lehtipuut Other hardwood 409 14 0 0 96 5 37 2 - - Polttopuu Fuelwood 98 2 0 0 127 4 48 2 - - Hake Chips 1 483 51 586 26 590 27 453 27 1 0 Kyllästetty puu Preserved wood - - 1 0 - - 0 0 - - JÄTEPUU WOOD RESIDUES 397 7 29 1 - - 12 0 4 0 Liettua Uruguay Britannia Muut Yhteensä Lithuania Uruguay United Kingdom Others Total YHTEENSÄ TOTAL 532 32 484 34 359 17 848 46 20 300 1 086 RAAKAPUU ROUNDWOOD 532 32 484 34 359 17 758 44 19 768 1 075 Havupuu Softwood 200 11 - - 359 17 229 15 6 667 382 Mänty Pine 155 9 - - 9 0 71 5 3 474 193 mäntytukki pine logs - - - - - - 20 1 580 36 mäntykuitupuu pine pulpwood 155 9 - - 9 0 51 4 2 894 157 Kuusi Spruce 45 3 - - 350 17 157 10 3 191 188 kuusitukki spruce logs - - - - - - 46 3 681 45 kuusikuitupuu spruce pulpwood 45 3 - - 350 17 112 7 2 510 143 Muut havupuut Other softwood - - - - - - 0 0 1 0 muu havutukki other logs - - - - - - - - 0 0 muu havukuitupuu other pulpwood - - - - - - 0 0 1 0 Lehtipuu Hardwood 321 20 13 1 - - 29 2 8 730 494 Koivu Birch 321 20 - - - - 28 2 8 174 472 koivutukki birch logs 23 2 - - - - 1 0 739 61 koivukuitupuu birch pulpwood 298 18 - - - - 28 1 7 435 411 Muut lehtipuut Other hardwood 0 0 13 1 - - 0 1 556 23 Polttopuu Fuelwood - - - - 0 0 5 0 278 8 Hake Chips 11 1 471 33 0 0 496 27 4 092 191 Kyllästetty puu Preserved wood - - - - - - 0 0 1 0 JÄTEPUU WOOD RESIDUES - - - - 0 0 89 2 531 11 Kuitupuuhun sisältyy myös erikoispuutavaralajeja. – Pulpwood also includes specific roundwood assortments. Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.4 Puun tuonti maittain 2008 Imports of roundwood and wood residues by country, 2008 11 Foreign trade by forest industries 332 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 11.5 Puun tuonti maittain 1989–2009 Imports of roundwood and wood residues by country, 1989–2009 Vuosi ja kuukausi Venäjä Ruotsi Latvia Viro Valko-Venäjä Liettua Uruguay Britannia Saksa Muut Yhteensä Year and month Russian Sweden Latvia Estonia Belarus Lithuania Uruguay United Germany Others Total Federation Kingdom 1 000 m³ 1989 5 887 139 .. .. .. .. 98 6 181 460 6 772 1990 5 072 106 .. .. .. .. - 14 276 578 6 046 1991 4 346 104 .. .. .. .. 32 9 406 682 5 580 1992 4 175 56 229 253 153 45 26 11 399 1 583 6 929 1993 5 503 66 295 317 195 37 24 2 130 404 6 972 1994 7 127 39 308 467 118 25 32 1 198 284 8 598 1995 9 206 75 610 564 142 25 77 0 173 410 11 283 1996 7 224 75 257 537 277 - 42 0 45 64 8 520 1997 7 462 44 244 827 74 - 118 0 121 1 8 892 1998 10 216 55 375 1 058 61 7 114 0 143 1 12 033 1999 11 315 76 258 1 258 91 16 - 3 146 1 13 164 2000 10 832 98 445 1 372 18 16 - 8 111 37 12 937 2001 12 955 150 634 1 486 32 152 35 22 100 13 15 580 2002 13 367 100 656 1 630 - 127 126 144 41 1 16 192 2003 13 507 126 826 1 520 - 112 199 267 32 0 16 592 2004 14 071 217 1 108 1 300 5 129 206 382 68 1 17 485 2005 17 010 749 1 470 1 214 59 166 253 395 119 33 21 468 2006 15 634 524 1 529 1 128 23 200 342 414 160 39 19 993 2007 12 007 1 442 1 657 1 052 0 387 583 334 353 351 18 165 2008 12 192 2 074 1 759 1 180 871 532 484 359 307 540 20 300 1 841 133 154 75 - 17 13 6 13 8 1 260 2 1 021 222 138 74 0 33 - 18 55 2 1 563 3 1 167 137 89 63 11 26 - 24 44 12 1 573 4 993 212 179 119 53 42 0 36 39 10 1 683 5 1 012 201 194 117 69 44 42 15 28 29 1 751 6 1 107 201 118 109 110 25 47 27 21 80 1 844 7 1 166 145 146 115 125 59 43 55 30 45 1 931 8 1 222 138 131 90 130 61 50 41 19 73 1 955 9 1 168 175 152 120 115 62 86 28 14 41 1 962 10 1 108 147 146 95 92 46 - 38 17 79 1 769 11 838 120 163 122 89 64 98 38 16 34 1 582 12 549 243 147 81 77 53 104 33 12 127 1 426 2009 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 314 57 127 51 25 15 - 3 8 9 609 2 410 63 114 84 13 24 0 32 2 0 743 3 462 50 77 63 1 13 0 12 0 2 681 4 507 52 74 59 - 27 - 4 0 3 724 5 563 50 86 55 - 4 - 10 0 80 849 6 510 29 44 62 2 8 - 8 0 47 709 7 538 25 57 43 13 13 - 0 0 45 735 8 524 8 57 49 4 13 - 16 0 35 706 Vuoden 2009 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. Vuoteen 1991 saakka Venäjällä tarkoitetaan Neuvostoliittoa, johon myös Viron, Latvian, Liettuan ja Valko-Venäjän luvut sisältyivät. Vuonna 1989 Saksan lukuun sisältyivät silloin erilliset DDR ja Saksan liittotasavalta. The monthly figures for 2009 are preliminary data. Before 1992, the Russian Federation refers to the USSR and the figures include Estonia, Latvia, Lithuania and Belarus. In 1989, Germany includes West Germany and DDR. Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: SVT: Board of Customs; SVT: Finnish Forest Research Institute 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 333 Puutavaralaji Roundwood assortment 2004 2005 2006 2007 2008 2008 2008 Määrä Arvo Yksikköarvo Quantity Value Unit value milj. € 1 000 m³ € mill. €/m³ YHTEENSÄ TOTAL 1 081 1 491 1 413 1 405 1 487 130 . RAAKAPUU ROUNDWOOD 827 1 154 1 067 1 005 1 120 104 . Havupuu Softwood 586 811 765 694 762 64 83,6 Mänty Pine 511 727 711 649 676 59 87,7 mäntytukki pine logs 176 277 268 250 193 13 67,5 muu other 335 450 443 399 483 46 95,7 Kuusi Spruce 72 84 49 36 69 4 52,4 kuusitukki spruce logs 3 11 8 3 14 1 63,3 muu other 69 72 41 33 55 3 49,7 Muut havupuut Other softwood 2 1 6 9 17 1 50,9 muu havutukki other logs - - - 1 - - - muu other 2 1 6 9 17 1 50,9 Lehtipuu Hardwood 12 46 47 47 52 4 71,4 Koivu Birch 12 45 47 47 52 4 70,8 koivutukki birch logs 8 8 6 4 2 1 299,4 muu other 3 37 41 42 50 3 62,4 Muut lehtipuut Other hardwood 0 2 0 0 0 0 164,0 Polttopuu Fuelwood 7 6 11 11 8 1 90,7 Hake Chips 151 200 159 174 222 11 50,5 Kyllästetty puu Preserved wood 72 90 84 79 76 25 325,2 JÄTEPUU WOOD RESIDUES 253 337 346 400 367 26 69,5 ‘Muu’ sisältää kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja. – The category ‘other’ includes pulpwood and specific roundwood assortments. Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.6 Puun vienti 2004–2008 Exports of roundwood and wood residues, 2004–2008 11 Foreign trade by forest industries 334 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi ja kuukausi Raakapuu - Roundwood Jätepuu Yhteensä Year and month Havupuu Lehtipuu Polttopuu Hake Kyllästetty puu Yhteensä Wood residues Total Softwood Hardwood Fuelwood Chips Preserved wood Total 1 000 m³ 1980 1 655 60 4 240 159 2 119 221 2 340 1981 1 986 276 1 237 219 2 719 200 2 919 1982 836 188 1 102 91 1 217 10 1 227 1983 603 57 1 102 125 888 17 905 1984 907 53 0 139 89 1 188 15 1 203 1985 1 057 33 1 135 120 1 346 13 1 359 1986 1 185 72 1 172 144 1 574 7 1 581 1987 1 416 98 0 198 75 1 786 9 1 795 1988 734 27 24 203 33 1 020 3 1 023 1989 598 6 1 224 24 852 6 858 1990 382 5 0 202 40 629 10 639 1991 224 5 0 195 48 472 15 487 1992 417 27 1 213 58 716 5 721 1993 907 27 1 213 68 1 217 4 1 221 1994 1 516 35 1 179 78 1 809 5 1 814 1995 822 59 1 163 152 1 197 0 1 197 1996 580 13 3 169 76 842 6 847 1997 626 22 4 175 85 912 11 923 1998 734 22 6 179 52 993 22 1 015 1999 768 18 11 164 76 1 037 11 1 048 2000 569 22 16 176 95 877 34 911 2001 434 20 5 176 66 702 104 807 2002 444 15 5 178 91 733 160 893 2003 479 13 12 170 81 755 112 868 2004 586 12 7 151 72 827 253 1 081 2005 811 46 6 200 90 1 154 337 1 491 2006 765 47 11 159 84 1 067 346 1 413 2007 694 47 11 174 79 1 005 400 1 405 2008 762 52 8 222 76 1 120 367 1 487 1 44 0 1 24 6 75 31 106 2 63 4 1 20 2 88 28 116 3 71 4 0 11 1 88 33 120 4 69 4 0 19 5 97 34 131 5 64 3 1 17 4 89 25 114 6 62 1 0 27 4 95 27 122 7 80 1 0 13 19 114 31 145 8 57 4 1 16 3 81 29 110 9 41 4 1 9 3 57 18 75 10 51 6 1 24 12 95 32 126 11 69 5 1 21 3 100 25 125 12 91 15 1 22 14 142 55 197 2009 .. .. .. .. .. .. .. .. 1 41 0 1 24 1 67 36 103 2 68 7 1 27 1 105 17 122 3 54 5 0 40 2 101 9 110 4 42 7 0 39 9 97 11 108 5 60 4 1 30 8 103 7 110 6 41 5 0 29 2 77 4 81 7 36 4 0 24 10 75 4 79 8 39 0 1 11 5 56 0 57 Vuoden 2009 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. – The monthly figures for 2009 are preliminary data. Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.7 Puun vienti 1980–2009 Exports of roundwood and wood residues, 1980–2009 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 335 Puutavaralaji Roundwood assortment Ruotsi Egypti Tanska Britannia Irlanti Sweden Egypt Denmark United Kingdom Ireland Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value Quantity Value 1000 m³ milj. € 1000 m³ milj. € 1000 m³ milj. € 1000 m³ milj. € 1000 m³ milj. € € mill. € mill. € mill. € mill. € mill. YHTEENSÄ TOTAL 1 011 57 120 13 91 7 65 9 33 9 RAAKAPUU ROUNDWOOD 805 44 120 13 0 0 37 7 28 8 Havupuu Softwood 535 30 120 13 - - 37 7 14 3 Mänty Pine 451 26 118 13 - - 37 7 14 3 mäntytukki pine logs 190 13 - - - - - - - - muu other 261 13 118 13 - - 37 7 14 3 Kuusi Spruce 67 3 1 0 - - - - - - kuusitukki spruce logs 14 1 - - - - - - - - muu other 54 3 1 0 - - - - - - Muut havupuut Other softwood 17 1 - - - - - - - - muu havutukki other logs - - - - - - - - - - muu other 17 1 - - - - - - - - Lehtipuu Hardwood 49 3 - - - - - - - - Koivu Birch 49 3 - - - - - - - - koivutukki birch logs - - - - - - - - - - muu other 49 3 - - - - - - - - Muut lehtipuut Other hardwood 0 0 - - - - - - - - Polttopuu Fuelwood 0 0 - - 0 0 - - - - Hake Chips 221 11 - - 0 0 - - - - Kyllästetty puu Preserved wood 1 0 - - 0 0 0 0 14 5 JÄTEPUU WOOD RESIDUES 206 13 - - 91 7 28 2 5 0 Saksa Belgia Syyria Muut Yhteensä Germany Belgium Syria Others Total YHTEENSÄ TOTAL 28 4 23 2 21 6 96 23 1 487 130 RAAKAPUU ROUNDWOOD 15 3 - - 21 6 94 22 1 120 104 Havupuu Softwood 13 2 - - - - 44 8 762 64 Mänty Pine 13 2 - - - - 43 8 676 59 mäntytukki pine logs - - - - - - 3 0 193 13 muu other 13 2 - - - - 41 8 483 46 Kuusi Spruce 0 0 - - - - 0 0 69 4 kuusitukki spruce logs - - - - - - 0 0 14 1 muu other 0 0 - - - - 0 0 55 3 Muut havupuut Other softwood - - - - - - 0 0 17 1 muu havutukki other logs - - - - - - - - - - muu other - - - - - - 0 0 17 1 Lehtipuu Hardwood 2 1 - - - - 2 0 52 4 Koivu Birch 2 1 - - - - 1 0 52 4 koivutukki birch logs 1 0 - - - - 0 0 2 1 muu other 0 0 - - - - 1 0 50 3 Muut lehtipuut Other hardwood 0 0 - - - - 0 0 0 0 Polttopuu Fuelwood - - - - - - 7 1 8 1 Hake Chips 0 0 - - - - 1 0 222 11 Kyllästetty puu Preserved wood - - - - 21 6 40 13 76 25 JÄTEPUU WOOD RESIDUES 13 1 23 2 - - 1 0 367 26 ‘Muu’ sisältää kuitupuuta ja erikoispuutavaralajeja. – The category ‘other’ includes pulpwood and specific roundwood assortments. Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.8 Puun vienti maittain 2008 Exports of roundwood and wood residues by country, 2008 11 Foreign trade by forest industries 336 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Maa Country Vienti – Exports Tuonti – Imports Metsäteollisuus- Muut tavarat Yhteensä Metsäteollisuus- Muut tavarat Yhteensä tuotteet ja puu Other goods Total tuotteet ja puu Other goods Total Forest industry Forest industry products and wood products and wood milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € € mill. % € mill. € mill. € mill. % € mill. € mill. YHTEENSÄ TOTAL 11 518 100,0 54 063 65 580 2 685 100,0 59 718 62 402 Eurooppa Europe 8 641 75,0 39 749 48 391 2 307 85,9 44 959 47 266 Euroopan unioni The European Union 7 323 63,6 29 322 36 645 1 444 53,8 32 803 34 247 Alankomaat The Netherlands 361 3,1 3 011 3 372 45 1,7 2 562 2 607 Belgia Belgium 453 3,9 1 184 1 637 16 0,6 1 403 1 419 Britannia United Kingdom 1 210 10,5 2 383 3 594 47 1,8 2 524 2 571 Bulgaria Bulgaria 13 0,1 73 86 1 0,0 37 38 Espanja Spain 560 4,9 1 328 1 888 10 0,4 795 805 Irlanti Ireland 48 0,4 253 301 2 0,1 482 484 Italia Italy 319 2,8 1 839 2 158 34 1,3 1 832 1 866 Itävalta Austria 96 0,8 324 420 11 0,4 550 562 Kreikka Greece 134 1,2 197 331 1 0,0 168 169 Kypros Cyprus 9 0,1 175 184 0 0,0 3 3 Latvia Latvia 33 0,3 372 405 118 4,4 110 227 Liettua Lithuania 50 0,4 330 381 49 1,8 150 200 Luxemburg Luxembourg 5 0,0 34 39 2 0,1 54 56 Malta Malta 1 0,0 5 5 0 0,0 30 30 Portugali Portugal 20 0,2 293 313 3 0,1 280 283 Puola Poland 327 2,8 1 788 2 115 58 2,2 1 015 1 074 Ranska France 600 5,2 1 690 2 290 32 1,2 2 077 2 110 Romania Romania 13 0,1 178 192 5 0,2 83 88 Ruotsi Sweden 455 4,0 6 137 6 593 539 20,1 5 764 6 303 Saksa Germany 2 141 18,6 4 418 6 560 182 6,8 8 605 8 787 Slovakia Slovakia 22 0,2 120 142 6 0,2 633 639 Slovenia Slovenia 17 0,1 108 125 3 0,1 77 81 Tanska Denmark 220 1,9 1 154 1 374 51 1,9 1 405 1 455 Tšekki Czech Republic 46 0,4 305 351 4 0,2 625 629 Unkari Hungary 76 0,7 275 352 3 0,1 380 383 Viro Estonia 93 0,8 1 344 1 438 220 8,2 1 159 1 380 Muu Eurooppa Other Europe 1 318 11,4 10 427 11 746 863 32,1 12 156 13 019 Norja Norway 189 1,6 1 781 1 970 19 0,7 1 658 1 677 Venäjä Russian Federation 652 5,7 6 966 7 618 789 29,4 9 385 10 174 Muut Others 478 4,1 1 680 2 158 55 2,0 1 113 1 167 Aasia Asia 1 323 11,5 7 449 8 772 115 4,3 9 637 9 752 Japani Japan 364 3,2 817 1 181 2 0,1 1 256 1 258 Kiina China 241 2,1 1 819 2 060 58 2,2 4 313 4 371 Muut Others 718 6,2 4 812 5 530 55 2,1 4 068 4 124 Afrikka Africa 413 3,6 1 136 1 549 6 0,2 548 553 Algeria Algeria 94 0,8 21 115 - - 0 0 Egypti Egypt 156 1,4 116 272 1 0,0 34 35 Muut Others 163 1,4 998 1 161 5 0,2 514 519 Pohjois-Amerikka North America 633 5,5 3 981 4 614 30 1,1 2 501 2 531 Kanada Canada 20 0,2 441 461 15 0,6 658 673 Yhdysvallat USA 613 5,3 3 535 4 148 15 0,6 1 843 1 858 Muut Others 0 0,0 5 5 - - 0 0 Latinalainen Amerikka Latin America 314 2,7 1 270 1 584 226 8,4 1 417 1 644 Brasilia Brazil 106 0,9 499 606 190 7,1 426 616 Muut Others 207 1,8 771 979 36 1,3 991 1 027 Oseania Oceania 194 1,7 454 649 1 0,0 655 656 Australia Australia 180 1,6 396 577 1 0,0 630 630 Muut Others 14 0,1 58 72 0 0,0 25 26 Maittain erittelemätön Unspecified by country - - 23 23 - - - - Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.9 Suomen ulkomaankauppa maittain 2008 Finnish foreign trade by country, 2008 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 337 Maa Country 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 milj. € – € mill. YHTEENSÄ TOTAL 12 248 11 775 11 982 10 748 12 509 12 782 11 388 Eurooppa Europe 9 444 9 027 9 090 8 053 9 240 9 579 8 543 Euroopan unioni The European Union 8 591 8 182 8 159 7 088 7 978 8 162 7 227 Alankomaat The Netherlands 540 553 496 454 434 399 361 Belgia Belgium 477 434 452 390 446 478 451 Britannia United Kingdom 1 721 1 631 1 583 1 332 1 411 1 444 1 201 Bulgaria Bulgaria 10 8 10 9 11 11 13 Espanja Spain 650 637 640 555 643 646 560 Irlanti Ireland 69 71 75 64 63 60 39 Italia Italy 439 423 414 356 411 384 317 Itävalta Austria 135 127 117 107 118 137 96 Kreikka Greece 123 141 133 108 151 169 130 Kypros Cyprus 5 6 8 6 8 10 9 Latvia Latvia 30 29 31 29 31 34 32 Liettua Lithuania 28 27 30 23 30 45 50 Luxemburg Luxembourg 27 31 46 31 7 6 5 Malta Malta 1 1 1 1 1 1 1 Portugali Portugal 78 69 53 39 29 39 20 Puola Poland 232 223 224 219 322 326 327 Ranska France 790 718 748 599 647 672 600 Romania Romania 6 9 9 8 10 12 13 Ruotsi Sweden 444 479 487 454 503 464 399 Saksa Germany 2 214 2 046 2 108 1 866 2 208 2 298 2 137 Slovakia Slovakia 46 38 28 17 22 23 22 Slovenia Slovenia 8 8 7 6 9 12 17 Tanska Denmark 322 298 284 261 265 261 214 Tšekki Czech Republic 46 50 47 35 41 44 45 Unkari Hungary 76 58 57 50 67 79 76 Viro Estonia 74 69 71 68 89 108 92 Muu Eurooppa Other Europe 853 845 931 965 1 262 1 417 1 316 Norja Norway 207 194 198 200 220 228 187 Venäjä Russian Federation 345 343 380 408 518 627 652 Muut Others 301 308 353 357 523 562 477 Aasia Asia 1 225 1 213 1 282 1 174 1 489 1 428 1 312 Japani Japan 492 506 503 458 514 464 364 Kiina China 129 127 149 133 213 205 241 Muut Others 604 580 630 583 762 759 706 Afrikka Africa 272 273 265 287 387 464 393 Algeria Algeria 70 72 66 53 85 131 94 Egypti Egypt 76 60 62 91 104 134 143 Muut Others 126 140 137 144 198 198 156 Pohjois-Amerikka North America 888 876 938 828 917 829 633 Kanada Canada 80 82 65 56 50 40 20 Yhdysvallat USA 807 794 873 772 867 789 612 Muut Others 0 - - - 0 0 0 Latinalainen Amerikka Latin America 181 148 186 192 297 311 314 Brasilia Brazil 43 28 38 43 74 91 106 Muut Others 139 120 148 148 223 220 207 Oseania Oceania 155 167 176 173 178 170 194 Australia Australia 140 148 150 147 155 156 180 Muut Others 15 19 26 26 22 14 14 Maittain erittelemätön Unspecified by country 82 71 45 41 - - - Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.10 Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo maittain 2002–2008 Value of exports of forest industry products by country, 2002–2008 11 Foreign trade by forest industries 338 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Tuote Product Yks. 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2008 Unit Määrä Yksikköarvo Quantity Unit value 1 000 yksikköä €/yksikkö 1 000 units €/unit METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET FOREST INDUSTRY PRODUCTS . . . . . . . . . Puutuoteteollisuus Wood-products industries . . . . . . . . . Sahatavara Sawn goods m³ 8 187 8 169 8 226 7 663 7 728 7 081 5 992 193 Mäntysahatavara Pine sawn goods “ 3 529 3 574 3 613 3 374 3 539 3 589 3 262 187 Kuusisahatavara Spruce sawn goods “ 3 645 3 651 3 700 3 401 3 249 2 764 2 245 183 Muu havusahatavara Other sawn softwood “ 0 2 5 1 2 1 1 324 Höyläsahatavara Planed sawn softwood “ 993 925 891 873 923 712 472 268 Lehtisahatavara Sawn hardwood “ 20 16 18 15 15 15 11 511 Vaneri Plywood m³ 1 117 1 172 1 234 1 173 1 250 1 239 1 083 563 Havuvaneri Softwood plywood “ 622 684 714 676 727 576 552 361 Lehtivaneri Hardwood plywood “ 495 488 520 497 523 489 392 883 Muut viilupintaiset levyt Other veneer-faced panels “ - - - - - 174 139 464 Viilu Veneer sheets m³ 75 78 77 71 78 73 62 620 Lastulevy Particle board m³ 219 199 242 230 224 183 88 246 Kuitulevy Fibreboard t – m.t. 72 68 63 67 55 47 41 422 Puiset huonekalut Wooden furniture . . . . . . . . . Muut puuteokset Other wood products . . . . . . . . . Puutalot Prefabricated wooden houses . . . . . . . . . Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries t – m.t. 14 089 14 598 15 570 13 729 16 342 16 302 14 684 . Massa Pulp t – m.t. 2 243 2 491 2 481 2 219 2 977 2 700 2 378 452 Mekaaninen puumassa Mechanical pulp “ 26 20 24 18 31 66 22 414 Puolikemiallinen puumassa Semi-chemical pulp “ 130 130 88 69 202 130 113 436 Valkaisematon sulfaattisellu Unbleached sulphate pulp “ 5 - - - - - - - Valkaistu sulfaattisellu Bleached sulphate pulp “ 1 954 2 235 2 244 1 950 2 528 2 355 2 090 478 havusulfaatti softwood sulphate pulp “ 1 129 1 300 1 306 1 156 1 602 1 667 1 478 486 lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp “ 825 935 939 794 926 689 612 458 Liukosellu Dissolving pulp “ 0 - 2 - - 0 - - Sulfiittisellu Sulphite pulp “ 0 0 0 0 - 0 - - Keräyspaperi ja -kartonki Recycled paper and paperboard “ 128 105 105 167 195 147 152 119 Muu kuin puumassa Pulp other than woodpulp “ 1 1 17 15 21 2 2 481 Paperi Paper t – m.t. 9 116 9 444 10 218 8 973 10 401 10 515 9 297 592 Sanomalehtipaperi Newsprint “ 749 744 573 413 506 517 303 441 Aikakauslehtipaperi Magazine paper “ 5 070 5 317 5 803 5 201 5 862 5 961 5 286 553 päällystämätön uncoated “ 2 158 2 144 2 392 2 118 2 586 2 707 2 630 504 päällystetty coated “ 2 912 3 173 3 411 3 083 3 276 3 253 2 656 602 Hienopaperi Fine paper “ 2 571 2 679 3 093 2 680 3 258 3 264 3 048 639 päällystämätön uncoated “ 1 093 1 040 1 132 998 1 267 1 282 1 187 634 päällystetty coated “ 1 478 1 639 1 961 1 683 1 992 1 982 1 860 642 Säkkipaperi Sack paper “ 55 51 55 98 158 123 52 662 Muu voimapaperi Other kraft paper “ 347 347 353 269 270 298 317 622 Muu paperi Other paper “ 324 306 341 311 346 352 291 927 Kartonki Paperboard t – m.t. 2 310 2 261 2 461 2 163 2 552 2 641 2 599 684 Kraftlaineri Kraftliner “ 145 119 107 86 125 127 132 534 Muu sulfaattikartonki Other sulphate paperboard “ 343 317 304 260 345 320 303 858 Fluting Fluting “ 433 378 446 383 477 466 453 393 Muu kartonki Other paperboard “ 1 389 1 447 1 604 1 434 1 606 1 728 1 711 742 Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and t – m.t. 420 402 410 375 412 446 409 1 307 paperboard products Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.11 Metsäteollisuustuotteiden vienti 2002–2008 Exports of forest industry products, 2002–2008 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 339 Tuote Product 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2008 milj. € – € mill. % SUOMEN TAVARAVIENTI TOTAL EXPORTS OF GOODS 47 245 46 378 48 917 52 453 61 489 65 688 65 580 100,0 PUU ROUNDWOOD AND WOOD RESIDUES 78 74 82 105 107 117 130 0,2 METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET FOREST INDUSTRY PRODUCTS 12 248 11 775 11 982 10 748 12 509 12 782 11 388 17,4 Puutuoteteollisuus Wood-products industries 2 740 2 760 2 780 2 628 2 875 3 150 2 493 3,8 Sahatavara Sawn goods 1 441 1 461 1 420 1 299 1 454 1 639 1 154 1,8 Mäntysahatavara Pine sawn goods 605 631 602 550 665 835 612 0,9 Kuusisahatavara Spruce sawn goods 604 622 612 553 571 601 410 0,6 Muu havusahatavara Other sawn softwood 0 0 1 0 1 1 0 0,0 Höyläsahatavara Planed sawn softwood 224 200 198 190 210 195 127 0,2 Lehtisahatavara Sawn hardwood 8 7 7 6 7 7 6 0,0 Vaneri Plywood 558 557 587 602 655 677 610 0,9 Havuvaneri Softwood plywood 211 226 241 248 270 212 199 0,3 Lehtivaneri Hardwood plywood 347 330 346 353 384 381 346 0,5 Muut viilupintaiset levyt Other veneer-faced panels - - - - - 85 64 0,1 Viilu Veneer sheets 38 42 43 42 44 43 39 0,1 Lastulevy Particle board 40 35 40 40 42 40 22 0,0 Kuitulevy Fibreboard 22 22 20 21 19 19 17 0,0 Puiset huonekalut Wooden furniture 179 183 190 153 132 158 157 0,2 Muut puuteokset Other wood products 313 304 313 305 351 366 314 0,5 Puutalot Prefabricated wooden houses 150 157 168 167 178 208 181 0,3 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 9 508 9 015 9 202 8 119 9 634 9 632 8 894 13,6 Massa Pulp 927 968 965 848 1 253 1 230 1 076 1,6 Mekaaninen puumassa Mechanical pulp 8 7 8 6 11 26 9 0,0 Puolikemiallinen puumassa Semi-chemical pulp 53 50 32 25 74 55 49 0,1 Valkaisematon sulfaattisellu Unbleached sulphate pulp 2 - - - - - - - Valkaistu sulfaattisellu Bleached sulphate pulp 837 894 901 793 1 144 1 130 998 1,5 havusulfaatti softwood sulphate pulp 493 530 566 486 744 832 718 1,1 lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp 344 364 336 307 400 298 280 0,4 Liukosellu Dissolving pulp 0 - 1 - - 0 - - Sulfiittisellu Sulphite pulp 0 0 0 0 - 0 - - Keräyspaperi ja -kartonki Recycled paper and paperboard 26 17 18 20 18 17 18 0,0 Muu kuin puumassa Pulp other than woodpulp 0 0 4 4 5 1 1 0,0 Paperi Paper 6 305 5 915 6 069 5 307 6 137 6 081 5 506 8,4 Sanomalehtipaperi Newsprint 368 312 233 179 226 230 134 0,2 Aikakauslehtipaperi Magazine paper 3 356 3 158 3 255 2 896 3 317 3 225 2 924 4,5 päällystämätön uncoated 1 309 1 163 1 203 1 045 1 322 1 333 1 325 2,0 päällystetty coated 2 047 1 995 2 053 1 851 1 995 1 893 1 599 2,4 Hienopaperi Fine paper 1 926 1 832 1 985 1 694 2 041 2 070 1 947 3,0 päällystämätön uncoated 789 678 676 576 731 787 753 1,1 päällystetty coated 1 137 1 154 1 308 1 118 1 310 1 282 1 194 1,8 Säkkipaperi Sack paper 40 38 37 54 84 71 34 0,1 Muu voimapaperi Other kraft paper 229 223 209 162 161 180 197 0,3 Muu paperi Other paper 387 353 349 322 308 306 270 0,4 Kartonki Paperboard 1 674 1 581 1 640 1 464 1 710 1 758 1 778 2,7 Kraftlaineri Kraftliner 84 66 57 43 63 66 70 0,1 Muu sulfaattikartonki Other sulphate paperboard 299 250 229 201 273 261 260 0,4 Fluting Fluting 146 117 131 115 158 171 178 0,3 Muu kartonki Other paperboard 1 145 1 148 1 223 1 105 1 216 1 260 1 269 1,9 Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and paperboard products 602 550 528 500 533 563 535 0,8 MUUT TUOTTEET OTHER PRODUCTS 34 920 34 529 36 853 41 600 48 873 52 789 54 063 82,4 Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.12 Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo 2002–2008 Value of exports of forest industry products, 2002–2008 11 Foreign trade by forest industries 340 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Maa Country Sahatavara Vaneri Viilu Lastulevy Kuitulevy Sawn goods Plywood Veneer sheets Particle board Fibreboard 1 000 t 1 000 m³ 1 000 m.t. YHTEENSÄ TOTAL 5 991,9 1 083,2 62,4 88,4 40,9 Eurooppa Europe 3 213,8 979,7 53,5 88,4 37,7 Euroopan unioni The European Union 3 096,9 917,8 47,8 44,7 33,9 Alankomaat The Netherlands 285,0 173,7 - - 1,1 Belgia Belgium 97,8 20,5 0,1 - 0,7 Britannia United Kingdom 892,5 198,1 0,1 9,8 19,2 Bulgaria Bulgaria 0,2 0,3 - 0,1 - Espanja Spain 102,0 34,7 0,5 - - Irlanti Ireland 55,8 3,1 - 0,1 0,4 Italia Italy 191,4 34,8 0,4 - 0,0 Itävalta Austria 49,0 16,4 2,2 0,0 - Kreikka Greece 99,3 1,4 - 0,0 0,1 Kypros Cyprus 20,7 0,6 0,0 - 0,4 Latvia Latvia 1,6 0,0 0,0 0,1 0,0 Liettua Lithuania 5,9 0,0 3,4 0,8 - Luxemburg Luxembourg 0,0 0,1 - - - Malta Malta - - - - 0,0 Portugali Portugal 5,9 4,3 - - - Puola Poland 46,4 17,6 4,3 0,5 - Ranska France 596,5 76,6 1,8 0,3 0,1 Romania Romania 0,5 1,9 0,4 - - Ruotsi Sweden 29,3 69,7 21,2 21,7 9,3 Saksa Germany 361,5 173,0 6,7 - 0,1 Slovakia Slovakia 5,6 1,2 3,1 - - Slovenia Slovenia 0,5 0,2 - - - Tanska Denmark 178,6 80,7 0,3 3,5 1,8 Tšekki Czech Republic 4,6 4,2 0,1 - 0,0 Unkari Hungary 21,3 2,5 2,8 0,2 - Viro Estonia 45,0 2,3 0,3 7,8 0,5 Muu Eurooppa Other Europe 116,9 61,8 5,7 43,7 3,8 Norja Norway 45,6 29,3 0,5 5,3 0,9 Venäjä Russian Federation 8,2 4,0 0,4 27,5 2,6 Muut Others 63,1 28,5 4,8 10,8 0,3 Aasia Asia 1 253,2 76,2 7,9 0,0 3,1 Japani Japan 776,9 10,2 0,3 - 0,0 Kiina China 38,2 2,9 - - - Muut Others 438,1 63,1 7,6 0,0 3,1 Afrikka Africa 1 515,4 1,9 0,0 - - Algeria Algeria 424,3 0,4 - - - Egypti Egypt 770,8 - - - - Muut Others 320,3 1,5 0,0 - - Pohjois-Amerikka North America 2,9 23,6 1,0 0,0 0,0 Kanada Canada 0,1 1,3 0,0 - - Yhdysvallat USA 2,8 22,3 1,0 0,0 0,0 Muut Others - - - - - Latinalainen Amerikka Latin America - 0,5 - 0,0 0,0 Brasilia Brazil - 0,0 - - - Muut Others - 0,5 - 0,0 0,0 Oseania Oceania 6,5 1,3 - - 0,0 Australia Australia 6,5 1,2 - - 0,0 Muut Others - 0,1 - - - Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.13 Puutuoteteollisuuden tuotteiden vientimäärät maittain 2008 Exports of wood-products industries by country, 2008 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 341 Maa Country Saha- Puulevyt – Wood-based panels Muut Yhteensä tavara Vaneri Viilu Lastu- Kuitu- Yhteensä puutuotteet Total Sawn Plywood Veneer levy levy Total Other goods sheets Particle Fibre- board board milj. € – € mill. YHTEENSÄ TOTAL 1 154,3 609,6 38,7 21,7 17,2 687,3 651,9 2 493,4 Eurooppa Europe 666,3 543,0 33,5 21,7 15,6 613,9 525,0 1 805,1 Euroopan unioni The European Union 628,5 502,2 30,6 11,5 13,6 557,9 338,4 1 524,8 Alankomaat The Netherlands 51,1 76,4 - - 0,5 76,9 4,8 132,8 Belgia Belgium 16,7 12,5 0,3 - 0,3 13,1 6,5 36,3 Britannia United Kingdom 177,0 86,7 0,0 1,7 6,9 95,4 33,7 306,1 Bulgaria Bulgaria 0,1 0,4 - 0,0 - 0,4 0,8 1,3 Espanja Spain 20,4 25,2 0,3 - - 25,4 9,8 55,7 Irlanti Ireland 11,4 1,3 - 0,0 0,1 1,4 3,6 16,4 Italia Italy 47,0 22,6 0,6 - 0,0 23,2 18,6 88,8 Itävalta Austria 11,2 14,1 1,0 0,0 - 15,1 7,3 33,6 Kreikka Greece 18,4 1,1 - 0,0 0,0 1,2 15,3 34,9 Kypros Cyprus 4,4 0,4 0,0 - 0,2 0,6 0,9 5,8 Latvia Latvia 0,6 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 4,4 5,1 Liettua Lithuania 1,6 0,0 1,7 0,3 - 2,1 2,7 6,3 Luxemburg Luxembourg 0,0 0,1 - - - 0,1 0,1 0,1 Malta Malta - - - - 0,0 0,0 0,1 0,1 Portugali Portugal 1,3 3,2 - - - 3,2 1,3 5,9 Puola Poland 10,1 10,6 3,2 0,5 - 14,3 8,4 32,7 Ranska France 116,9 46,7 0,8 0,2 0,0 47,8 55,4 220,1 Romania Romania 0,1 0,7 0,3 - - 1,0 1,0 2,1 Ruotsi Sweden 9,6 34,6 10,8 5,8 4,3 55,5 73,4 138,5 Saksa Germany 69,0 123,4 3,7 - 0,1 127,2 44,5 240,7 Slovakia Slovakia 1,5 0,6 5,3 - - 5,9 0,5 7,9 Slovenia Slovenia 0,1 0,2 - - - 0,2 3,1 3,4 Tanska Denmark 44,5 35,2 0,5 0,7 0,8 37,2 23,0 104,7 Tšekki Czech Republic 1,2 3,4 0,2 - 0,0 3,6 1,7 6,5 Unkari Hungary 5,4 1,7 1,3 0,1 - 3,1 0,8 9,4 Viro Estonia 9,0 1,1 0,4 2,0 0,3 3,8 16,6 29,5 Muu Eurooppa Other Europe 37,7 40,8 2,9 10,3 2,0 56,0 186,6 280,3 Norja Norway 19,5 17,6 0,5 1,3 0,4 19,8 61,6 100,9 Venäjä Russian Federation 2,7 2,7 0,2 6,5 1,4 10,9 105,3 118,8 Muut Others 15,5 20,5 2,3 2,4 0,2 25,3 19,7 60,6 Aasia Asia 239,6 48,1 3,8 0,0 1,6 53,5 92,4 385,5 Japani Japan 165,1 7,1 0,3 - 0,0 7,5 76,7 249,3 Kiina China 6,8 2,3 - - - 2,3 5,8 14,9 Muut Others 67,8 38,7 3,5 0,0 1,6 43,8 9,8 121,4 Afrikka Africa 245,3 2,0 0,0 - - 2,0 0,8 248,1 Algeria Algeria 80,3 0,4 - - - 0,4 0,1 80,8 Egypti Egypt 107,7 - - - - - 0,1 107,7 Muut Others 57,4 1,6 0,0 - - 1,6 0,6 59,6 Pohjois-Amerikka North America 0,9 15,4 1,4 0,0 0,0 16,8 29,5 47,2 Kanada Canada 0,0 1,6 0,0 - - 1,6 5,1 6,6 Yhdysvallat USA 0,9 13,8 1,4 0,0 0,0 15,2 24,4 40,5 Muut Others - - - - - - 0,0 0,0 Latinalainen Amerikka Latin America - 0,4 - 0,0 0,0 0,4 1,1 1,5 Brasilia Brazil - 0,0 - - - 0,0 0,0 0,0 Muut Others - 0,4 - 0,0 0,0 0,4 1,1 1,5 Oseania Oceania 2,1 0,8 - - 0,0 0,8 3,1 6,0 Australia Australia 2,1 0,7 - - 0,0 0,7 2,9 5,7 Muut Others - 0,1 - - - 0,1 0,2 0,3 Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.14 Puutuoteteollisuuden tuotteiden viennin arvo maittain 2008 Value of exports of wood-products industries by country, 2008 11 Foreign trade by forest industries 342 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi ja Sahatavara Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy kuukausi Sawn goods Plywood and veneer sheets Particle board Fibreboard Year and Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo month Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value 1 000 m³ milj. € €/m³ 1 000 m³ milj. € €/m³ 1 000 m³ milj. € €/m³ 1 000 t milj. € €/t € mill. € mill. € mill. 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1980 6 939 834 120 548 214 391 374 37 100 86 22 257 1981 5 411 662 122 534 215 402 342 37 109 82 23 275 1982 4 600 529 115 518 215 414 239 30 124 62 18 283 1983 4 936 658 133 495 231 466 189 25 132 59 19 318 1984 4 820 724 150 496 248 500 180 23 126 57 19 325 1985 4 898 672 137 472 227 482 191 25 129 56 19 337 1986 4 557 622 136 502 245 488 232 29 127 49 17 347 1987 4 893 694 142 516 272 528 224 31 139 53 20 381 1988 5 049 744 147 517 274 530 229 34 146 58 23 403 1989 4 550 720 158 537 293 545 226 34 151 57 22 379 1990 4 173 747 179 539 337 625 184 29 160 46 17 381 1991 4 265 684 160 370 254 685 132 23 175 38 14 377 1992 4 649 788 170 375 275 734 95 18 186 45 16 364 1993 6 216 1 037 167 582 374 642 195 30 153 53 21 389 1994 7 181 1 348 188 694 426 616 200 34 172 60 22 368 1995 8 434 1 294 153 728 426 585 223 44 196 53 20 374 1996 7 036 1 129 160 855 435 508 238 41 171 55 18 327 1997 7 534 1 444 192 956 506 529 197 39 199 56 20 349 1998 8 308 1 421 171 916 527 575 184 39 210 64 21 323 1999 8 383 1 444 172 1 019 537 527 183 32 177 62 20 317 2000 8 431 1 553 184 1 096 592 540 204 36 176 69 21 311 2001 8 135 1 417 174 1 106 586 529 218 39 181 72 22 308 2002 8 187 1 441 176 1 192 596 500 219 40 180 72 22 297 2003 8 169 1 461 179 1 250 598 478 199 35 176 68 22 318 2004 8 226 1 420 173 1 311 629 480 242 40 165 63 20 321 2005 7 663 1 299 170 1 244 643 517 230 40 176 67 21 309 2006 7 728 1 454 188 1 328 699 526 224 42 187 55 19 350 2007 7 081 1 639 231 1 312 720 549 183 40 220 47 19 400 2008 5 992 1 154 193 1 146 648 566 88 22 246 41 17 422 1 533 117 220 114 65 573 9 2 245 5 2 431 2 513 108 211 112 67 596 10 2 238 4 2 441 3 544 112 205 102 60 587 9 2 240 4 2 429 4 520 104 200 114 68 590 11 3 231 4 2 423 5 579 109 187 110 63 575 6 2 249 4 1 408 6 491 93 191 96 56 582 6 1 234 4 2 415 7 413 76 185 91 49 533 6 1 258 2 1 431 8 362 66 182 79 43 548 8 2 250 2 1 432 9 512 94 183 101 56 554 7 2 248 4 2 414 10 552 100 182 95 52 546 7 2 249 3 1 407 11 502 92 184 77 41 536 6 1 257 2 1 414 12 471 83 175 53 28 528 4 1 284 2 1 411 2009 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 294 53 180 50 27 543 5 1 245 3 1 345 2 464 75 162 53 28 530 5 1 266 3 1 354 3 442 71 162 48 27 562 4 1 243 3 1 373 4 491 77 158 57 30 525 4 1 230 3 1 358 5 440 72 164 59 29 493 3 1 222 3 1 370 6 427 73 171 61 30 490 4 1 243 3 1 393 7 403 69 171 52 25 487 4 1 229 2 1 380 8 247 45 184 55 25 452 4 1 219 3 1 394 Vuoden 2009 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. – The monthly figures for 2009 are preliminary data. Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.15 Puutuoteteollisuuden tuotteiden vienti 1980–2009 Exports of wood-products industries, 1980–2009 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 343 Maa Country Massa Paperi – Paper Kartonki Paperi- ja Yhteensä Pulp Sanoma- Aikakauslehti- Voima- Muu Yhteensä Paper- kartonki- Total lehtipaperi ja hienopaperi paperi paperi Total board jalosteet News- Magazine and Kraft Other Converted print fine paper paper paper products 1 000 t – 1 000 m.t. YHTEENSÄ TOTAL 2 378,4 302,8 8 334,2 368,9 291,2 9 297,1 2 598,8 409,4 14 683,6 Eurooppa Europe 1 840,0 215,5 6 300,8 277,8 165,8 6 959,9 1 870,2 330,6 11 000,7 Euroopan unioni The European Union 1 674,0 199,5 5 508,9 251,5 155,0 6 114,9 1 474,3 276,9 9 540,1 Alankomaat The Netherlands 113,1 2,7 65,3 5,5 11,8 85,3 145,2 2,9 346,5 Belgia Belgium 24,0 13,6 620,6 11,7 6,4 652,2 62,0 6,3 744,5 Britannia United Kingdom 134,5 24,2 1 097,7 18,5 44,8 1 185,2 138,6 51,7 1 510,0 Bulgaria Bulgaria - 0,3 11,4 1,0 0,0 12,7 3,0 0,5 16,2 Espanja Spain 54,0 66,7 473,5 29,9 2,6 572,7 262,9 10,1 899,7 Irlanti Ireland 0,0 5,1 13,8 1,5 0,0 20,5 6,7 3,4 30,6 Italia Italy 112,1 1,4 109,0 23,3 13,0 146,8 92,6 4,1 355,6 Itävalta Austria 37,2 1,6 21,7 14,9 0,1 38,3 22,5 1,8 99,7 Kreikka Greece 17,5 14,7 105,9 1,2 0,4 122,2 25,7 0,8 166,2 Kypros Cyprus - 0,7 2,5 0,0 - 3,3 0,9 0,0 4,1 Latvia Latvia 0,2 0,3 15,1 1,2 0,6 17,2 5,7 5,1 28,2 Liettua Lithuania 12,9 0,2 40,9 0,4 0,0 41,6 3,2 3,6 61,3 Luxemburg Luxembourg - - 3,0 - 0,5 3,5 0,0 1,3 4,8 Malta Malta - - 0,2 0,0 - 0,2 0,2 0,0 0,5 Portugali Portugal 3,2 0,1 15,2 1,6 0,1 17,1 2,3 0,2 22,7 Puola Poland 61,0 7,9 316,7 12,3 5,6 342,5 53,3 8,3 465,2 Ranska France 148,8 14,1 339,8 20,2 21,4 395,6 56,9 15,4 616,8 Romania Romania - - 10,6 2,3 - 12,9 2,4 0,1 15,4 Ruotsi Sweden 157,6 0,7 104,0 2,1 2,8 109,7 96,3 66,1 429,6 Saksa Germany 790,9 39,2 1 919,8 99,5 41,4 2 099,9 393,9 55,4 3 340,1 Slovakia Slovakia 0,1 0,1 16,9 - 0,2 17,2 2,6 0,8 20,7 Slovenia Slovenia 0,6 0,6 8,9 0,1 0,2 9,8 2,8 2,4 15,7 Tanska Denmark 0,1 0,5 86,9 1,1 1,3 89,8 28,2 12,5 130,6 Tšekki Czech Republic 4,2 0,0 29,5 0,2 0,1 29,7 8,3 10,9 53,2 Unkari Hungary 0,3 0,3 32,9 2,4 - 35,6 52,2 3,3 91,4 Viro Estonia 1,6 4,3 47,1 0,5 1,5 53,4 6,0 9,9 70,9 Muu Eurooppa Other Europe 166,0 16,0 791,9 26,3 10,8 845,0 395,9 53,7 1 460,6 Norja Norway 2,1 0,2 86,9 2,3 0,2 89,6 12,0 12,4 116,1 Venäjä Russian Federation 20,3 0,2 399,2 2,9 8,3 410,6 226,9 33,5 691,4 Muut Others 143,5 15,6 305,8 21,1 2,4 344,8 157,0 7,7 653,1 Aasia Asia 496,8 80,5 500,2 67,7 59,2 707,6 391,8 38,2 1 634,4 Japani Japan 30,1 6,6 68,6 10,9 3,2 89,3 44,2 0,2 163,8 Kiina China 323,0 0,4 32,3 11,3 22,7 66,7 60,9 0,2 450,9 Muut Others 143,6 73,5 399,4 45,4 33,3 551,7 286,6 37,8 1 019,7 Afrikka Africa 27,9 2,3 110,6 6,3 1,9 121,1 79,7 4,9 233,5 Algeria Algeria 2,0 0,1 13,6 0,6 0,2 14,4 3,7 0,3 20,3 Egypti Egypt 15,9 0,4 23,4 1,3 0,0 25,1 21,2 0,1 62,3 Muut Others 10,1 1,8 73,6 4,4 1,7 81,6 54,8 4,4 150,9 Pohjois-Amerikka North America 3,2 2,3 798,0 9,0 43,5 852,8 168,6 17,2 1 041,8 Kanada Canada 0,1 - 9,4 0,2 2,4 12,0 2,0 2,2 16,3 Yhdysvallat USA 3,1 2,3 788,6 8,8 41,1 840,7 166,6 15,0 1 025,5 Muut Others - - - - - - - 0,0 0,0 Latinalainen Amerikka Latin America 10,4 2,0 387,3 7,9 15,7 412,8 55,3 11,7 490,2 Brasilia Brazil 7,8 0,9 133,1 2,7 8,1 144,7 5,9 2,7 161,2 Muut Others 2,6 1,1 254,2 5,2 7,6 268,1 49,3 9,0 329,1 Oseania Oceania - 0,2 237,3 0,2 5,1 242,8 33,3 6,8 283,0 Australia Australia - 0,2 222,8 0,2 5,1 228,4 29,1 4,7 262,1 Muut Others - - 14,5 - 0,0 14,5 4,3 2,2 20,9 Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.16 Massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden vientimäärät maittain 2008 Exports of pulp and paper industries by country, 2008 11 Foreign trade by forest industries 344 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 11.17 Massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden viennin arvo maittain 2008 Value of exports of pulp and paper industries by country, 2008 Maa Country Massa Paperi – Paper Kartonki Paperi- ja Yhteensä Pulp Sanoma- Aikakauslehti- Voima- Muu Yhteensä Paper- kartonki- Total lehtipaperi ja hienopaperi paperi paperi Total board jalosteet News- Magazine and Kraft Other Converted print fine paper paper paper products milj. € – € mill. YHTEENSÄ TOTAL 1 075,5 133,5 4 871,4 231,6 269,9 5 506,4 1 777,7 534,8 8 894,5 Eurooppa Europe 837,3 93,2 3 689,4 177,5 160,3 4 120,3 1 332,8 447,4 6 737,7 Euroopan unioni The European Union 759,1 85,6 3 162,3 157,5 149,8 3 555,3 1 036,8 350,7 5 702,0 Alankomaat The Netherlands 59,6 1,1 40,1 3,6 10,4 55,2 106,2 7,4 228,3 Belgia Belgium 7,7 5,7 332,4 7,5 4,3 350,0 49,4 7,4 414,4 Britannia United Kingdom 67,2 10,0 626,2 11,5 44,1 691,8 93,9 42,2 895,1 Bulgaria Bulgaria - 0,2 7,2 0,8 0,0 8,1 2,8 1,0 11,9 Espanja Spain 28,0 28,2 263,2 16,9 2,5 310,8 155,0 10,2 503,9 Irlanti Ireland 0,0 2,1 8,5 1,1 0,1 11,7 5,9 5,1 22,6 Italia Italy 55,6 0,6 68,3 13,6 16,3 98,7 63,9 9,7 228,0 Itävalta Austria 16,6 0,8 14,3 7,6 0,5 23,2 18,9 3,5 62,2 Kreikka Greece 7,9 6,6 64,1 1,0 0,6 72,3 13,3 1,5 95,1 Kypros Cyprus - 0,4 1,8 0,0 - 2,2 0,7 0,0 2,9 Latvia Latvia 0,1 0,2 11,4 1,4 0,7 13,7 4,3 9,3 27,4 Liettua Lithuania 7,4 0,1 27,8 0,3 0,0 28,3 2,3 6,1 44,0 Luxemburg Luxembourg - - 2,6 - 0,5 3,2 0,0 1,9 5,1 Malta Malta - - 0,2 0,0 - 0,2 0,2 0,0 0,4 Portugali Portugal 1,4 0,1 9,8 0,9 0,2 10,9 1,4 0,4 14,2 Puola Poland 32,8 3,9 188,3 8,0 5,3 205,5 43,1 12,7 294,1 Ranska France 69,2 6,2 197,0 12,1 23,3 238,7 44,9 27,3 380,1 Romania Romania - - 6,6 1,2 - 7,8 2,2 1,0 11,0 Ruotsi Sweden 44,4 0,3 71,5 1,9 3,2 76,9 63,4 75,5 260,1 Saksa Germany 358,5 16,0 1 074,8 64,5 33,7 1 189,0 285,4 63,6 1 896,6 Slovakia Slovakia 0,1 0,1 10,6 - 0,4 11,1 1,7 1,0 13,8 Slovenia Slovenia 0,4 0,3 5,5 0,2 0,2 6,2 3,7 3,5 13,7 Tanska Denmark 0,0 0,2 56,3 0,8 1,9 59,2 26,2 23,5 108,9 Tšekki Czech Republic 1,9 0,0 18,8 0,3 0,1 19,3 8,5 9,2 38,9 Unkari Hungary 0,2 0,2 22,2 1,9 - 24,2 36,1 6,4 66,9 Viro Estonia 0,2 2,3 33,0 0,5 1,4 37,2 3,5 21,3 62,2 Muu Eurooppa Other Europe 78,2 7,6 527,0 19,9 10,4 564,9 296,0 96,7 1 035,8 Norja Norway 0,3 0,1 51,8 3,1 0,3 55,2 8,0 22,6 86,1 Venäjä Russian Federation 10,0 0,1 274,4 2,7 7,5 284,7 177,6 60,8 533,0 Muut Others 67,9 7,4 200,9 14,2 2,7 225,1 110,4 13,3 416,7 Aasia Asia 216,7 37,3 302,1 38,5 55,1 433,0 249,5 26,8 926,1 Japani Japan 16,2 3,1 39,4 6,4 3,7 52,6 45,2 0,6 114,7 Kiina China 136,4 0,2 19,6 7,5 21,3 48,6 40,6 0,7 226,3 Muut Others 64,1 34,0 243,0 24,6 30,1 331,8 163,7 25,5 585,1 Afrikka Africa 14,4 1,0 71,3 4,3 1,6 78,3 46,9 4,9 144,5 Algeria Algeria 1,2 0,0 8,5 0,4 0,1 9,0 2,9 0,2 13,4 Egypti Egypt 7,6 0,1 15,0 0,9 0,0 16,0 11,3 0,1 35,0 Muut Others 5,6 0,9 47,7 3,1 1,5 53,2 32,7 4,6 96,1 Pohjois-Amerikka North America 2,0 0,9 413,6 6,0 34,1 454,6 90,2 38,8 585,7 Kanada Canada 0,1 - 5,0 0,2 3,1 8,3 2,3 3,2 13,8 Yhdysvallat USA 2,0 0,9 408,6 5,8 31,1 446,3 87,9 35,6 571,9 Muut Others - - - - - - - 0,0 0,0 Latinalainen Amerikka Latin America 5,1 1,0 243,2 5,1 14,4 263,8 33,0 10,1 312,0 Brasilia Brazil 3,7 0,5 83,5 1,5 7,5 92,9 5,7 4,0 106,3 Muut Others 1,4 0,5 159,8 3,7 6,9 170,9 27,3 6,1 205,7 Oseania Oceania - 0,1 151,8 0,1 4,5 156,5 25,2 6,7 188,4 Australia Australia - 0,1 142,9 0,1 4,4 147,6 21,9 5,3 174,8 Muut Others - - 8,9 - 0,0 8,9 3,3 1,4 13,6 Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 345 Vuosi ja Mekaaniset massat Sulfaattisellu Keräyspaperi ja muu kuin puumassa kuukausi Mechanical pulp Sulphate pulp Recycled paper and other fibre pulp Year and Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo month Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value 1 000 t milj. € €/t 1 000 t milj. € €/t 1 000 t milj. € €/t 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1980 23 4 192 1 447 418 289 38 4 100 1981 17 4 224 1 252 422 337 30 4 131 1982 17 4 216 1 094 358 327 19 3 134 1983 18 4 224 1 197 389 325 21 3 136 1984 24 6 266 1 213 524 432 83 8 96 1985 13 4 281 1 229 434 353 85 11 124 1986 30 8 276 1 259 437 347 83 14 167 1987 55 16 293 1 405 560 398 62 10 165 1988 69 24 345 1 446 651 450 87 15 170 1989 66 29 441 1 430 745 521 80 14 177 1990 56 22 390 1 247 531 426 63 14 228 1991 67 21 316 1 168 385 330 73 13 176 1992 83 28 338 1 187 446 375 38 7 183 1993 83 28 332 1 371 461 337 35 6 163 1994 72 24 331 1 419 600 423 35 5 158 1995 67 33 485 1 232 722 586 44 9 199 1996 69 22 316 1 472 559 380 43 7 169 1997 90 31 345 1 662 668 402 51 8 155 1998 88 32 361 1 546 602 389 76 9 117 1999 99 36 364 1 783 721 404 93 14 146 2000 96 52 545 1 583 997 630 113 21 191 2001 92 45 486 1 606 808 503 102 22 212 2002 156 61 393 1 958 839 429 129 26 206 2003 150 57 377 2 235 894 400 106 17 165 2004 112 40 361 2 244 901 402 122 22 181 2005 87 31 360 1 950 793 407 182 24 130 2006 233 85 367 2 528 1 144 452 215 24 111 2007 196 82 416 2 355 1 130 480 149 18 123 2008 135 58 433 2 090 998 478 153 19 122 1 17 7 432 222 110 495 14 2 128 2 19 8 430 225 108 481 13 2 130 3 16 7 444 170 82 484 10 2 154 4 6 3 418 195 92 472 11 1 129 5 8 4 432 163 76 465 15 2 115 6 11 5 415 167 80 480 14 1 108 7 10 4 424 176 84 475 12 1 115 8 9 4 442 159 76 478 11 1 133 9 12 5 450 161 78 482 11 1 130 10 9 4 462 167 81 487 17 2 114 11 8 4 456 144 70 484 13 1 103 12 10 4 385 142 62 439 14 2 121 2009 .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 7 2 340 93 37 403 14 1 82 2 11 4 321 100 39 391 17 1 69 3 1 0 316 115 43 372 14 1 73 4 5 2 312 126 44 350 15 1 74 5 2 1 286 98 35 356 14 1 73 6 4 1 296 93 33 354 20 1 71 7 4 1 303 70 26 368 22 1 67 8 7 2 319 74 28 383 22 2 81 Vuoden 2009 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. – The monthly figures for 2009 are preliminary data. Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.18 Massateollisuuden tuotteiden vienti 1980–2009 Exports of pulp industry, 1980–2009 11 Foreign trade by forest industries 346 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi ja Sanomalehtipaperi Aikakauslehti- ja hienopaperi Voimapaperi Muu paperi Kartonki kuukausi Newsprint Magazine and fine paper Kraft paper Other paper Paperboard Year and Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo month Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value 1 000 t milj. € €/t 1 000 t milj. € €/t 1 000 t milj. € €/t 1 000 t milj. € €/t 1 000 t milj. € €/t 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1980 1 432 407 284 1 750 651 372 314 121 386 191 111 578 1 104 399 361 1981 1 542 500 324 1 700 693 408 263 113 430 190 121 635 1 141 454 398 1982 1 339 467 349 1 872 820 438 260 127 489 194 131 677 1 168 485 415 1983 1 467 507 345 2 092 951 454 281 139 496 202 138 686 1 215 537 442 1984 1 676 592 353 2 549 1 303 511 314 163 519 198 145 731 1 242 597 481 1985 1 643 619 377 2 758 1 511 548 298 163 547 200 157 784 1 268 631 497 1986 1 470 555 378 2 865 1 484 518 295 155 527 193 148 765 1 340 653 488 1987 1 437 550 383 3 309 1 701 514 305 162 530 216 167 773 1 471 707 481 1988 1 202 510 424 3 935 2 148 546 329 190 577 269 192 712 1 583 811 512 1989 1 079 448 416 4 134 2 342 567 338 205 606 295 219 742 1 588 878 553 1990 1 202 491 408 4 251 2 326 547 354 213 602 326 243 746 1 566 911 582 1991 1 159 484 417 4 243 2 258 532 320 180 563 303 215 710 1 603 961 599 1992 1 146 447 390 4 525 2 481 548 298 186 624 326 254 782 1 754 1 123 640 1993 1 250 500 400 5 149 3 090 600 329 215 652 328 268 818 1 764 1 133 642 1994 1 252 488 389 5 833 3 405 584 356 220 619 325 257 790 1 986 1 241 625 1995 1 099 533 485 5 993 4 268 712 322 229 712 272 239 882 1 918 1 333 695 1996 1 051 567 540 5 498 3 715 676 279 194 696 293 254 868 1 942 1 279 659 1997 1 211 550 454 6 799 4 219 621 351 233 664 346 308 892 2 094 1 403 670 1998 1 199 573 477 7 361 4 989 678 312 206 662 357 331 929 2 118 1 432 676 1999 1 223 576 471 7 477 4 939 661 361 219 608 298 328 1 099 2 215 1 436 648 2000 1 144 577 504 7 902 5 846 740 376 257 684 287 357 1 242 2 324 1 698 731 2001 1 041 597 573 7 027 5 365 764 460 318 690 366 393 1 074 2 209 1 665 754 2002 749 368 492 7 641 5 282 691 402 268 667 324 387 1 193 2 310 1 674 725 2003 744 312 419 7 996 4 990 624 399 261 654 306 353 1 155 2 261 1 581 699 2004 573 233 407 8 896 5 240 589 408 247 604 341 349 1 024 2 461 1 640 666 2005 413 179 433 7 881 4 590 582 367 216 588 311 322 1 036 2 163 1 464 677 2006 506 226 447 9 121 5 358 587 428 245 572 346 308 891 2 552 1 710 670 2007 517 230 444 9 225 5 295 574 421 251 596 352 306 868 2 641 1 758 665 2008 303 134 441 8 334 4 871 585 369 232 628 291 270 927 2 599 1 778 684 1 53 22 422 823 468 568 35 22 639 30 .. .. 233 157 673 2 43 19 432 706 408 578 34 22 634 27 .. .. 218 149 684 3 28 12 435 684 400 585 32 20 616 25 .. .. 231 154 669 4 24 11 446 730 416 570 31 19 627 29 .. .. 234 158 675 5 21 9 421 740 419 566 36 22 627 24 .. .. 215 147 682 6 19 8 440 651 376 577 31 19 618 25 .. .. 216 144 664 7 22 10 446 718 413 576 33 20 608 27 .. .. 226 153 678 8 20 9 444 724 424 585 33 21 623 22 .. .. 211 143 680 9 14 6 442 685 403 589 27 16 611 24 .. .. 234 160 683 10 19 9 465 683 411 602 32 20 640 24 .. .. 208 146 704 11 19 9 455 598 358 599 24 16 657 18 .. .. 197 142 723 12 21 10 487 527 321 609 22 14 638 15 .. .. 177 125 706 2009 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 12 6 474 489 284 581 18 13 685 17 .. .. 163 116 709 2 12 5 419 475 286 602 22 14 608 17 .. .. 158 112 711 3 4 2 485 490 300 613 23 15 656 20 .. .. 184 129 700 4 4 2 485 493 294 596 19 12 658 22 .. .. 184 131 714 5 4 2 474 550 322 586 21 13 642 21 .. .. 179 125 700 6 4 2 481 495 288 582 23 14 619 21 .. .. 176 123 699 7 7 3 466 529 308 582 17 11 650 23 .. .. 198 137 694 8 4 2 462 534 308 577 23 14 598 21 .. .. 193 136 705 Vuoden 2009 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. – The monthly figures for 2009 are preliminary data. Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.19 Paperiteollisuuden tuotteiden vienti 1980–2009 Exports of paper industry, 1980–2009 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 347 Tuote Product Yks. 2004 2005 2006 2007 2008 2008 2008 Unit Määrä Arvo Yksikköarvo Quantity Value Unit value 1 000 yks. milj. € €/yksikkö 1 000 units € mill. €/unit SUOMEN TAVARATUONTI TOTAL IMPORTS OF GOODS . . . . . . 62 402 . PUU ROUNDWOOD AND WOOD RESIDUES m³ 17 485 21 468 19 993 18 165 20 300 1 086 . METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET FOREST INDUSTRY PRODUCTS . . . . . . 1 599 . Puutuoteteollisuus Wood-products industries . . . . . . 724 . Sahatavara Sawn goods m³ 406 514 583 632 476 110 231 Mäntysahatavara Pine sawn goods “ 93 91 79 132 102 14 141 Kuusisahatavara Spruce sawn goods “ 193 296 347 281 221 35 158 Muu havusahatavara Other sawn softwood “ 14 13 18 24 18 5 246 Höyläsahatavara Planed sawn softwood “ 44 50 77 129 89 20 225 Lehtisahatavara Sawn hardwood “ 63 63 63 65 46 36 792 Vaneri Plywood m³ 76 96 107 117 122 58 474 Havuvaneri Softwood plywood “ 8 13 22 23 30 10 340 Lehtivaneri Hardwood plywood “ 68 83 85 86 87 44 509 Muut viilupintaiset levyt Other veneer-faced panels “ - - - 8 5 3 670 Viilu Veneer sheets m³ 10 11 12 14 41 22 524 Lastulevy Particle board m³ 53 52 54 75 63 18 288 Kuitulevy Fibreboard t – m.t. 88 93 108 112 107 69 642 Puiset huonekalut Wooden furniture . . . . . . 280 . Muut puuteokset Other wood products . . . . . . 128 . Puutalot Prefabricated wooden houses . . . . . . 40 . Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries t – m.t. 730 896 923 1 054 1 119 875 . Massa Pulp t – m.t. 216 315 361 450 493 238 482 Mekaaninen puumassa Mechanical pulp “ 3 2 6 6 21 9 415 Puolikemiallinen puumassa Semi-chemical pulp “ 10 24 0 1 0 0 496 Valkaisematon sulfaattisellu Unbleached sulphate pulp “ 16 16 19 17 17 8 449 Valkaistu sulfaattisellu Bleached sulphate pulp “ 136 181 241 332 356 174 489 havusulfaatti softwood sulphate pulp “ 7 21 6 1 6 3 524 lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp “ 128 159 235 332 350 171 488 Liukosellu Dissolving pulp “ ... 60 61 48 49 37 752 Sulfiittisellu Sulphite pulp “ 2 1 0 0 1 1 987 Keräyspaperi ja -kartonki Recycled paper and paperboard “ 48 31 32 42 47 8 170 Muu kuin puumassa Pulp other than woodpulp “ 2 1 2 2 2 2 940 Paperi Paper t – m.t. 192 258 242 247 239 184 771 Sanomalehtipaperi Newsprint “ 63 66 75 86 82 38 462 Aikakauslehtipaperi Magazine paper “ 23 59 53 41 39 27 689 päällystämätön uncoated “ 13 40 33 24 25 16 642 päällystetty coated “ 10 20 20 16 14 11 768 Hienopaperi Fine paper “ 75 97 75 82 68 66 963 päällystämätön uncoated “ 45 51 36 25 29 29 1 000 päällystetty coated “ 30 46 39 57 39 37 936 Säkkipaperi Sack paper “ 6 8 5 6 6 4 730 Muu voimapaperi Other kraft paper “ 14 13 18 17 18 18 1 004 Muu paperi Other paper “ 12 14 15 17 26 31 1 216 Kartonki Paperboard t – m.t. 225 206 213 239 256 152 595 Kraftlaineri Kraftliner “ 86 65 66 89 122 55 449 Muu sulfaattikartonki Other sulphate paperboard “ 16 10 11 13 7 7 990 Fluting Fluting “ 0 0 0 1 5 2 487 Muu kartonki Other paperboard “ 123 131 135 137 122 88 722 Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and t – m.t. 97 117 107 117 132 301 2 288 paperboard products MUUT TUOTTEET OTHER PRODUCTS . . . . . . 59 718 . Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11.20 Metsäteollisuustuotteiden tuonti 2004–2008 Imports of forest industry products, 2004–2008 11 Foreign trade by forest industries 348 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 11.21 Puutuoteteollisuuden tuotteiden tuonti 1983–2009 Imports of wood-products industry products, 1983–2009 Vuosi ja Sahatavara Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy kuukausi Sawn goods Plywood and veneer sheets Particle board Fibreboard Year and Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo month Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value 1 000 m³ milj. € €/m³ 1 000 m³ milj. € €/m³ 1 000 m³ milj. € €/m³ 1 000 t milj. € €/t € mill. € mill. € mill. 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1983 54 10 187 9 9 1 021 3 1 227 3 1 260 1984 31 12 394 12 11 911 4 1 233 6 1 235 1985 27 10 384 9 9 975 3 1 325 11 3 228 1986 30 11 360 10 8 823 4 1 306 13 3 240 1987 42 13 312 10 9 903 4 1 325 20 5 256 1988 43 19 428 26 10 401 5 2 295 16 5 320 1989 56 22 389 18 13 748 18 5 273 27 8 299 1990 65 23 349 24 13 548 25 6 255 24 7 305 1991 63 18 287 32 14 446 21 5 248 19 6 288 1992 124 29 231 21 11 515 14 4 295 21 7 328 1993 165 40 239 21 9 414 13 3 238 23 8 354 1994 216 48 223 24 13 541 10 4 367 27 11 394 1995 184 47 257 32 12 396 22 4 190 30 12 415 1996 152 42 272 30 12 411 13 4 320 30 15 503 1997 242 62 258 37 16 429 19 5 237 36 18 499 1998 223 63 285 32 18 567 29 8 265 48 24 512 1999 292 69 237 32 19 592 39 10 257 52 26 505 2000 343 85 248 41 23 574 50 14 285 61 30 489 2001 283 77 271 74 34 459 56 16 290 61 30 500 2002 261 66 253 92 38 415 61 16 260 65 37 568 2003 343 77 226 78 36 458 64 19 301 73 42 575 2004 406 83 204 85 40 467 53 16 296 88 51 583 2005 514 104 201 108 51 472 52 15 283 93 55 587 2006 583 119 203 120 53 446 54 16 294 108 63 584 2007 632 158 249 131 69 528 75 19 260 112 68 609 2008 476 110 231 163 80 487 63 18 288 107 69 642 1 34 9 263 16 8 494 5 2 303 8 6 666 2 48 11 234 14 7 545 4 1 327 12 7 620 3 53 13 236 16 8 520 4 1 302 10 6 649 4 53 12 232 17 9 517 6 2 298 10 7 660 5 48 11 224 15 7 457 6 2 277 12 7 638 6 47 11 242 15 7 475 5 2 295 9 5 634 7 39 8 216 11 6 536 4 1 273 7 5 652 8 36 8 227 11 6 511 5 1 268 9 6 634 9 35 8 231 15 6 417 6 2 271 9 6 652 10 37 8 222 12 6 460 7 2 277 9 6 639 11 25 5 217 12 5 427 5 1 293 7 4 597 12 21 4 211 8 4 485 4 1 281 5 4 684 2009 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 19 4 212 8 3 450 8 2 201 7 4 558 2 33 6 193 8 3 419 4 1 272 7 5 650 3 42 7 169 8 4 439 5 1 262 10 5 555 4 46 7 161 10 4 399 4 1 264 9 5 616 5 49 8 165 11 4 396 5 1 250 7 4 604 6 63 9 141 10 5 474 6 2 248 7 4 564 7 50 7 149 8 3 366 3 1 262 5 3 606 8 42 7 160 9 4 401 4 1 249 7 4 642 Vuoden 2009 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. – The monthly figures for 2009 are preliminary data. Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 349 11.22 Massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden tuonti 1983–2009 Imports of pulp and paper industries products, 1983–2009 Vuosi ja Mekaaniset massat Sellu (pl. liukosellu) Keräyspaperi ja muut massat Paperi Kartonki kuukausi Mechanical pulp Chemical pulp (excl. dissolving pulp)Recycled paper and other pulp Paper Paperboard Year and Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo Määrä Arvo Yksikköarvo month Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value Quantity Value Unit value 1 000 t milj. € €/t 1 000 t milj. € €/t 1 000 t milj. € €/t 1 000 t milj. € €/t 1 000 t milj. € €/t 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1 000 m.t. € mill. €/m.t. 1983 4 1 238 27 10 369 9 2 171 22 22 999 30 25 832 1984 5 2 305 43 17 400 36 3 92 26 28 1 071 35 27 780 1985 8 3 355 54 22 414 23 4 166 30 30 1 018 41 33 809 1986 9 3 324 66 26 391 27 3 125 33 32 981 40 34 839 1987 6 2 344 85 36 423 37 5 127 40 35 872 46 39 853 1988 11 3 276 62 30 486 53 7 139 44 46 1 039 61 49 796 1989 23 6 238 59 33 559 86 12 143 50 56 1 109 73 48 656 1990 21 6 293 42 27 644 57 10 172 51 55 1 083 69 48 691 1991 15 4 270 62 35 572 63 7 103 50 51 1 018 65 46 709 1992 11 3 257 150 89 597 127 13 101 63 59 936 75 53 709 1993 12 4 376 48 55 1 154 115 10 90 78 66 849 88 65 746 1994 12 4 356 70 31 440 124 11 92 87 76 872 113 76 672 1995 33 16 485 63 36 571 68 12 178 119 96 805 85 77 913 1996 9 3 364 38 15 399 54 7 129 143 105 734 107 85 796 1997 10 2 247 38 15 389 33 5 150 176 123 697 132 98 744 1998 8 2 292 44 17 399 38 5 140 170 124 732 122 95 778 1999 9 3 352 67 29 437 49 9 178 177 125 708 119 83 699 2000 12 6 497 78 48 621 46 9 193 224 172 767 120 97 809 2001 37 22 602 95 50 526 38 7 190 205 175 857 120 100 828 2002 1 1 370 92 41 441 38 8 204 180 165 914 194 125 644 2003 2 1 359 130 53 411 38 8 209 178 152 855 199 136 682 2004 13 5 364 153 60 392 50 9 171 192 152 789 225 143 637 2005 26 9 361 197 79 399 32 6 181 258 199 770 206 135 656 2006 6 2 381 260 117 448 34 6 188 242 186 766 213 136 640 2007 8 3 411 350 156 448 44 9 208 247 188 761 239 152 633 2008 21 9 415 373 182 488 49 10 201 239 184 771 256 152 595 1 2 1 428 38 17 457 4 1 196 21 16 786 26 15 569 2 3 1 439 32 15 476 4 1 205 19 15 776 24 14 583 3 2 1 383 35 16 471 5 1 216 21 17 813 25 15 594 4 1 0 466 29 13 460 5 1 178 21 16 779 24 15 641 5 1 0 436 38 18 474 10 2 178 19 15 790 21 13 620 6 1 1 443 29 14 488 4 1 175 19 14 736 23 14 610 7 1 0 459 28 14 480 4 1 204 19 14 753 23 13 562 8 1 1 442 27 14 502 2 1 209 16 13 784 19 12 614 9 5 2 399 22 11 527 3 1 256 20 16 770 21 12 588 10 1 0 424 34 18 545 3 1 243 23 18 758 18 11 591 11 1 0 433 29 16 529 2 1 229 21 16 771 17 10 606 12 3 1 402 32 15 465 2 0 215 20 14 733 15 9 553 2009 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 0 0 . 31 13 417 3 1 219 18 13 722 13 8 632 2 0 0 . 24 9 377 2 0 186 16 12 721 16 9 544 3 0 0 421 28 12 426 2 0 189 22 16 723 16 9 538 4 0 0 . 15 4 259 4 1 153 16 12 775 13 7 552 5 - - - 34 11 326 3 1 188 17 12 703 16 8 499 6 - - - 19 6 315 4 1 191 16 11 709 19 9 489 7 0 0 421 34 11 315 3 0 177 13 10 776 16 7 454 8 1 0 305 37 12 315 3 1 270 14 11 758 17 8 475 Vuoden 2009 kuukausittaiset luvut ovat ennakkotietoja. – The monthly figures for 2009 are preliminary data. Lähteet: SVT: Tullihallitus; SVT: Metsäntutkimuslaitos – Sources: OSF: Board of Customs; OSF: Finnish Forest Research Institute 11 Foreign trade by forest industries 350 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Kansantalouden kasvu pysyi vuonna 2008 vielä vuositasolla positiivisena, vaikka vuoden loppu- puoliskolla Suomi oli jo ajautumassa taantumaan. Bruttokansantuote markkinahintaan oli 185 mil- jardia euroa, jossa nimellistä kasvua edellisvuo- desta oli vajaat 3 prosenttia. Metsäsektorilla vuosi oli huonompi kuin kansantaloudella keskimäärin. Metsäsektorin arvonlisäys putosi reaalisesti 15 prosentilla ja oli 8,2 miljardia euroa. Sen osuus kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä oli 5 pro- senttia, jossa pudotusta edellisvuodesta oli lähes prosenttiyksikkö. Puu- ja paperiteollisuuden arvon- lisäys käypiin hintoihin oli laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2007 toisesta ja metsätalouden vuoden 2008 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Vuonna 2008 metsätaloudessa palattiin ar- keen huippuvuoden jälkeen. Puutuoteteollisuu- dessa taantuman merkit alkoivat näkyä jo edel- lisen vuoden puolella, mikä heijastui etenkin tukkipuun kysynnän ja kantohintojen laskuna. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot oli- vat 1,6 miljardia euroa eli viidenneksen alemmat kuin edellisenä vuotena. Kaikkiaan tulot jäivät 1,9 miljardiin euroon, missä pudotusta edellisvuodes- ta oli 0,6 miljardia euroa. Metsätalouden inves- tointiaste nousi, sillä tulot laskivat, mutta menot nousivat. Puuntuotantoon investoitiin yhteensä 291 miljardia euroa eli 9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksityismetsätalouden liiketulos pysyi vuonna 2008 vielä kohtalaisena eli hieman alle 100 eu- rossa hehtaarilta. Tulos jäi kuitenkin yli 10 euroa viiden edellisen vuoden keskiarvosta. Selvimmin pudotus edellisen vuoden huipputuloksista näkyi yksityismetsätalouden laskennallisessa sijoitus- tuotossa, joka syöksyi edellisvuoden 26 prosen- tista miinus 9 prosenttiin kantohintojen laskun takia. Voimakas suhdanteiden heikkeneminen jatkui alkuvuonna 2009. Tässä luvussa kerrotaan aluksi metsäsektorin suhdan- nenäkymistä ja osuudesta kansantaloudessa sekä sen merkityksestä muille toimialoille ja työllisyyteen. Lo- pussa keskitytään puuntuotannon tuloihin, menoihin ja kannattavuuteen alueittain ja metsänomistajittain. Metsäsektorin merkitys kansantaloudessa Suomen kansantalous kääntyi laskuun vuonna 2008, mutta vuositasolla kasvu pysyi vielä positiivisena. Brut- tokansantuote (BKT) markkinahintaan kasvoi nimelli- sesti 3 prosentilla ja oli 185 miljardia euroa. Volyymilla mitattu kasvu jäi 1 prosenttiin ja kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio nousi yli 4 prosenttiin. Vuoden 2009 alussa Suomen kansantalous oli Tilastokeskuksen mu- kaan taantumassa, sillä bruttokansantuote oli laskenut yhtäjaksoisesti kaksi vuosineljännestä. Vuoden 2009 alkupuoliskolla tuotannon lasku on jatkunut noin 7 pro- sentilla vuodentakaiseen verrattuna. Metsäsektorilla vuosi 2008 oli muuhun kansantalou- teen verrattuna selvästi huonompi. Puutuoteteollisuudessa laskusuhdanne alkoi näkyä jo vuoden 2007 toisella puo- liskolla sahatavaran kysynnän ja vientihintojen laskuna. Kesän 2007 korkeat kantohinnat pitivät metsänomis- tajien hintaodotukset korkeina verrattuna teollisuuden puustamaksukykyyn, ja puukauppa osoitti selviä hilje- nemisen merkkejä. Vielä alkuvuodesta 2008 talouden suhdannenäkymät olivat kuitenkin kohtalaiset, mutta vuoden loppupuolella metsäteollisuuden suhdanteet heikkenivät nopeasti. Vuonna 2008 metsäsektorin yhteenlaskettu arvon- lisäys oli 8,2 miljardia euroa. Arvonlisäys laski reaalisesti 1,5 miljardia euroa (–18 %) edellisvuodesta, ja sen osuus kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä putosi 5,1 prosent- tiin (–0,8 %-yks.). Metsätalouden arvonlisäys käypiin hintoihin oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,56 miljardia euroa eli reaaliarvoltaan ainoastaan 7 pro- senttia alempi kuin huippuvuonna 2007. Massa- ja pape- riteollisuuden arvonlisäys jatkoi laskuaan päätyen 3,40 miljardiin euroon (–18 %), joten ennakkotietojen mukaan Metsätilastollinen vuosikirja 2009 351 12 Metsäsektori kansantaloudessa metsätalous olisi arvonlisäyksellä mitaten metsäsektorin suurin toimiala. Puutuoteteollisuuden arvonlisäys laski jyrkästi jääden1,23 miljardiin euroon (–46 %). Met- säsektorin merkitys kansantaloudessa on pienentynyt 1980-luvun alusta lähtien ja erityisen jyrkkää se on ollut 2000-luvulla. Syynä osuuden pienenemiseen on ollut muiden toimialojen voimakas kasvu 1990-luvun puolivä- listä alkaen, mutta varsinkin 2000-luvulla syynä on ollut myös massa- ja paperiteollisuuden huono kannattavuus. – Metsäteollisuutta käsitellään tarkemmin luvussa 10 ja metsäteollisuuden ulkomaankauppaa luvussa 11. Erot metsäsektorin alueellisissa BKT-osuuksissa ovat ensi sijassa massa- ja paperiteollisuuden alueelli- sen keskittymisen takia suuria ja muutokset osuuksissa ovat yleensä pieniä. Nyt käynnissä oleva metsäteolli- suuden murros tulee kuitenkin tekemään näkyviä muu- toksia BKT-osuuksiin. Alueellisia tietoja ei kuitenkaan ole vielä saatavissa kuin vuoteen 2007 asti, jolloin tuo- tannon supistukset olivat vielä verraten pieniä, mutta jo näkyviä. Vuonna 2007 massa- ja paperiteollisuuden arvonlisäyksen osuus alueen BKT:sta oli edelleen kor- kein Kaakkois-Suomen (13 %) ja Keski-Suomen (6 %) metsäkeskusten alueilla. Massa- ja paperiteollisuuden osuus BKT:sta oli vähentynyt lähes kaikilla alueilla, eni- ten Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan metsäkeskusten alueilla (–1,6 %-yks.). Puutuoteteollisuuden merkitys oli suurinta Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa (3 %), missä myös sen osuus BKT:sta oli lisääntynyt eniten (+0,6 %-yks). Metsätalouden osuus oli Etelä-Savossa ja Kainuussa yli 10 prosenttia. Metsätalouden BKT-osuus oli kasvattanut lähes kaikilla alueilla, eniten Kainuus- sa (+2,2 %-yks.). Metsäsektorin arvonlisäyksestä 17 prosenttia syntyi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella, mikä on 2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2006. Kansantalouden kokonaistuottavuus kasvoi vuosina 1975–2008 keskimäärin runsaat 2 prosenttia vuodessa. Metsäteollisuudessa kokonaistuottavuuden kasvu on ollut noin 4,5 prosenttia ja metsätaloudessa runsaat 2 prosenttia. Vuonna 2008 metsäsektorin kaikkien toimi- alojen kokonaistuottavuus laski. Metsätaloudessa laskua oli 1,5, massa- ja paperiteollisuudessa 1,9 ja puutuo- teteollisuudessa 11,2 prosenttia. Vuosina 1975–2008 metsäsektorilla työn tuottavuus oli kasvanut toimialasta riippuen keskimäärin 5–6 prosenttia vuodessa, kun kaik- kien toimialojen keskiarvo oli 3 prosenttia. Vuonna 2008 työn tuottavuus nousi massa- ja paperiteollisuudessa 1,2 prosenttia, mutta laski metsätaloudessa 2,5 ja puutuote- teollisuudessa 10,2 prosenttia. Metsäsektorin muutosten vaikutukset kansantalouteen1 Metsäteollisuuden toimialat saivat vuonna 2005 aikaan välittömästi ja välillisesti 17,9–21,3 ja metsätalous 13,3 miljoonan euron suuruisen kotimaisen kokonaistuotok- sen muutoksen 10 miljoonan euron lopputuotteiden arvoa kohti. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 16,8 sekä alkutuotanto-, palvelu- ja muiden toimialojen me- diaani 15,5 miljoonaa euroa. Panos-tuotosmallissa vaikutukset lasketaan loppu- tuotteiden kysynnän tiettyä muutosta kohti. Kun tuote- taan lopputuotteita, tarvitaan tuotantopanoksiksi oman ja muiden toimialojen tuottamia välituotteita, joiden val- mistaminen vaatii välituotteita jne. Näin syntyy välillisiä tuotantovaikutuksia. Metsäteollisuuden aikaansaamat välilliset vaikutukset olivat suurimmat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, kaupassa, liike- ja kiinteistöpal- veluissa, energia- ja vesihuollossa, metallituoteteolli- suudessa sekä kemian teollisuudessa. Vuonna 2005 metsäteollisuuden toimialat tuottivat välittömästi ja välillisesti ostajanhintaista arvonlisäystä 7,5–8,0 ja metsätalous 9,7 miljoonaa euroa 10 miljoonan euron lopputuotteita kohti (taulukko 12.12). Välillinen vaikutus oli välitöntä suurempi kaikilla metsäteollisuu- den toimialoilla. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 6,3 miljoonaa euroa sekä alkutuotanto-, palvelu- ja muiden toimialojen mediaani 8,8 miljoonaa euroa. Puutuoteteollisuuden toimialoilla 10 miljoonan euron lopputuotteet työllistivät vuonna 2005 välittömästi ja välillisesti 107–131 henkilöä. Sektorin ulkopuolisten teollisuudenalojen mediaani oli 101. Pääomavaltaisen massa- ja paperiteollisuuden työllistävä vaikutus omalla alalla oli 28. Tosin sen muihin toimialoihin kohdistu- vat välilliset työllisyysvaikutukset olivat huomattavat, samoin kuin puutuoteteollisuudenkin. Eniten välillisiä työllisyysvaikutuksia metsäteollisuus aiheutti metsäta- louden lisäksi kaupassa, kuljetuksessa, liike- ja kiin- teistöpalveluissa, metallituoteteollisuudessa, energia- ja vesihuollossa sekä kemian teollisuudessa. Metsäsektori oli edelleen keskeinen viejä: sen brutto- osuus tavaroiden ja palveluiden koko viennistä vuonna 2005 oli 18 prosenttia ja netto-osuus 22 prosenttia. Mas- sa- ja paperiteollisuuden tuotantoa ja vientiä vähensi kuuden viikon mittainen työtaistelu. Varsinaisen me- tallisektorin (perusmetalli-, metallituote- ja kulkuneu- voteollisuus yhteensä) brutto-osuus oli 25 prosenttia 1 Tiedot päivitetään vuosikirjan nettiversioon tammikuussa 2010, kun vuoden 2006 panos-tuotostiedot on julkaistu. 12 Forest sector in Finland’s national economy 352 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 ja netto-osuus 22 prosenttia. Sähköteknisen ja optiikka- teollisuuden luvut olivat 29 ja 26 prosenttia. EU-viennissä metsäsektorin osuudet olivat koko vientiä korkeammat, 21 ja 27 prosenttia. Toimialojen brutto-osuudet viennistä laskettiin kotimaisten tuotteiden viennin perushintaises- ta arvosta. Netto-osuuksia laskettaessa vientituotteiden arvosta on vähennetty niihin välittömästi ja välillisesti sisältyneet tuontipanokset. Puuntuotannon tulot, menot ja tuotto Vuonna 2008 palattiin metsätaloudessa arkeen sitä edel- täneen huippuvuoden jälkeen. Vuosi alkoi kantohintojen laskulla, sillä tammikuussa tukkipuiden hinnat putosivat 4–5 ja kuitupuiden 1–1,5 euroa kuutiometriltä joulukuun hinnoista. Koko vuotta leimasi havutukin heikentynyt kysyntä ja kantohintojen lasku, toisaalta taas kuitupuun hyvä kysyntä ja sen seurauksena hankintahakkuiden suu- ri määrä. Vuoden lopussa metsätaloudessa taantuman merkit olivat selvät. Vielä marraskuussa havutukkien kantohinnat olivat samalla tasolla tammikuuhun ver- rattuna ja muiden puutavaralajien 1–2 euroa kuutiol- ta korkeammat, mutta joulukuussa kaikki kantohinnat olivat laskeneet alle tammikuun hintojen. Havutukeilla pudotusta oli peräti 6–7 euroa kuutiolta. Vuonna 2008 markkinahakkuita tehtiin kaikkiaan 52 miljoonaa kuutiometriä. Tukkipuuta hakattiin 6,5 miljoonaa kuutiometriä vähemmän ja kuitupuuta 0,4 enemmän edellisvuoteen verrattuna. Yksityismetsien markkinahakkuut olivat runsaat 41 miljoonaa kuutiota (–11 %). Hankintahakkuita tehtiin 8,5 miljoonaa kuutio- metriä, missä lisäystä edellisvuoteen oli 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Tukkipuuhakkuiden väheneminen ja havutukin kantohintojen lasku pudottivat bruttokantorahatulot 1,9 miljardiin euroon vuonna 2008. Edeltäneeseen huippu- vuoteen verrattuna pudotusta oli reaalisesti 26 prosenttia, mutta viiden edellisen vuoden keskiarvosta jäätiin vain 8 prosenttia. Yksityismetsistä tulot olivat 1,6 miljardia euroa, mikä on 11 prosenttia alle viiden edellisen vuo- den keskiarvon. Puuntuotantoon investoitiin kaikkiaan 291 miljoonaa euroa (+4 %), josta yksityismetsiin 188 (+3 %) ja yhtiöiden ja valtion metsiin 88 miljoonaa euroa (+7 %). Yksityismetsätalouden hehtaarikohtaiset bruttokan- torahatulot vuonna 2008 olivat 121 euroa. Tulot olivat reaalisesti 8 euroa alemmat kuin viitenä edellisenä vuo- tena keskimäärin. Puuntuotannon investoinnit ja hal- lintokulut nousivat reaalisesti eurolla ja olivat 26 euroa hehtaarilta. Liiketulos laski 99 euroon hehtaarilta, mikä oli 12 euroa vähemmän kuin viiden edeltäneen vuoden keskiarvo. Liiketulos pieneni eniten Itä-Suomessa (–35 %). Metsäkeskuksista suurimmat hehtaarikohtaiset tulot olivat edelleen Hämeen-Uudenmaan alueella (177 €/ha), vaikka sielläkin tulot putosivat 36 prosenttia. Tuloksen lasku oli suurinta tukkipuuvaltaisilla alueilla. Reaali- sesti liiketulos laski yli 30 prosenttia myös Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Savon metsäkeskuksissa. Lokakuussa käytössä olevien tietojen perusteella vuodesta 2009 on tulossa liiketuloksella mitaten yhtä huono kuin lamavuosista 1992 ja 1993. Hehtaarikohtainen liiketulos on jäämässä alle 50 euroon hehtaarilta. Pystypuuston puutavaralajimäärien ja niiden kes- kimääräisten kantohintojen perusteella laskettu yksi- tyismetsien hakkuuarvo vuonna 2008 oli 44 miljardia euroa (–14 %). Hakkuuarvon, liiketuloksen, puuston nettokasvuun perustuvan puuston tasearvon ja kanto- hintojen muutoksen perusteella laskettu puuntuotannon kokonaistuotto putosi 9 prosenttia negatiiviseksi. Lii- ketulos toi tuotosta 2,7 ja tasearvon muutos 0,9 pro- senttiyksikköä. Tasearvon muutoksen osuus tuotosta oli tukkipuun hakkuusäästöjen takia harvinaisen korkea, sillä 10 edeltäneen vuoden keskiarvo oli –0,04 prosenttia. Kantohintojen lasku verrattuna edellisen vuoden kanto- hintoihin laski tuottoa 12 prosenttia. Vuosina 1998–2007 keskimääräinen reaalinen puuston hakkuuarvo on ollut 44,8 miljardia euroa ja puuntuotannon kokonaistuotto 5,0 prosenttia. Lokakuun tietojen perusteella kantohin- tojen lasku pudottaa puuntuotannon kokonaistuoton yli 20 prosenttia negatiiviseksi ja puuston hakkuuarvon 35 miljardiin euroon vuonna 2009. Metsäsektorin tilastointi kansantalouden tilinpidossa Kansantalouden tilinpidossa rekisteröidään vuosittainen tavaroiden ja palvelujen tarjonta ja kysyntä. Tarjonnan ja kysynnän osatekijät voidaan esittää seuraavasti: Bruttokansantuote + tuonti = yksityinen kulutus + julkinen kulutus + investoinnit + vienti + varastojen muutos Bruttokansantuote (BKT) on kansantaloudessa tuotet- tujen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäysten summa. Se sisältää markkinatuotannon lisäksi myös sellaiset tuotteet ja palvelut, joilla ei ole markkinahintaa (mm. valtion, kuntien ja Kelan palvelutuotanto). Suomessa 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 353 markkinattoman tuotannon osuus BKT:stä on julkisen palvelutuotannon takia merkittävä, noin 20 prosenttia. Metsäsektori käsittää Tilastokeskuksen toimialaluo- kituksessa (TOL 2002) seuraavat luokat: – Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut (TOL 2002: 02) – Puutavaran ja puutuotteiden valmistus (TOL 2002: 20) ja – Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus (TOL 2002: 21) Kansantalouden tilinpidon uudistuksen yhteydessä vuonna 2005 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut -toimialan luokitukset uudistettiin perusteellisesti. Luo- kittelussa käytettävä termistö ei vastaa metsätaloudessa perinteisesti käytettyjä termejä. Uudessa luokituksessa Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut käsittää luokat: – 0211 Metsän viljely (Metsän hoito ja uudista- minen, peltojen metsittäminen, hakkuutulot ja metsän nettokasvun arvo) – 0212 Puunkorjuu (Puunkorjuutoiminta ja raakapuun lähikuljetus) – 0219 Muu metsätalous (Muut metsätalouden tuotteet ja metsien suojelutoiminta) – 0202 Metsätaloutta palveleva toiminta (Metsätalouden suunnittelu ja metsätalouden yleinen edistämistoiminta) Puun kaukokuljetus on kansantalouden tilinpidossa lii- kennettä, ja metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen, perusparannus ja kunnossapito kuuluvat puolestaan ra- kentamisen luokkaan. Niiden osuus BKT:stä oli vuonna 2008 noin 0,2 prosenttia. Keräily (mm. metsämarjat ja sienet) luetaan TOL 2002:ssa maatalouden toimialaan. Vuonna 2006 Tilastokeskus sai päätökseen kan- santalouden tilinpidon aikasarjojen uudistuksen. Sarjat uudistettiin vuodesta 1975 alkaen Euroopan kansanta- louden tilinpitojärjestelmän (EKT95) mukaisiksi. Tässä yhteydessä myös metsäsektorin toimialojen laskentame- netelmät on uudistettu. Yhtenä tietolähteenä on siirrytty käyttämään Tilastokeskuksen yritysaineistoja. Samalla toimialaluokittelussa on otettu käyttöön TOL 2002:n mukaiset toimialarajaukset. Tästä syystä taulukoiden 12.1–12.8 aikasarjat poikkeavat ennen vuotta 2006 jul- kaistuista tiedoista. Keskeinen muutos aiempaan oli se, että toimialoittaisen tarkastelun lisäksi tuotantoa voi- daan tarkastella myös sektoreittain (esim. yritykset ja kotitaloudet). Metsätaloudessa (TOL 2002: 02) suuria muutoksia ennen vuotta 2006 laskettuihin tuloksiin ai- heuttaa se, että sen arvonlisäykseen lasketaan uudessa tilinpitojärjestelmässä myös metsien nettokasvun arvo. Toimialaluokitus uudistetaan ja uutta luokitusta TOL 2008:aa käytetään vuoden 2008 tilastojen laadinnassa, mutta kansantalouden tilinpidon luvut uudella toimiala- luokituksella julkaistaan vasta vuonna 2011. Vuosikirjassa käytetään kansantalouden tilinpidon mukaista toimialoittaista tarkastelua, jossa tuotantotilit muodostuvat seuraavasti (taulukot 12.1–12.3): Tuotos perushintaan – Välituotekäyttö ostajanhintaan = Arvonlisäys, brutto perushintaan – Kiinteän pääoman kuluminen = Arvonlisäys, netto perushintaan – Palkat ja palkkiot – Työnantajan sosiaaliturvamaksut – Muut tuotantoverot + Muut tuotantotukipalkkiot = Toimintaylijäämä Alueittainen bruttokansantuote (BKTA) mittaa alueen taloudellista toimeliaisuutta. BKTA esitetään perushin- taan laskettuna, jolloin siihen luetaan palkat, työnantajan sotu-maksut, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintayli- jäämä/sekatulo sekä muut tuotantoverot ja muut tuotan- totukipalkkiot nettona (taulukko 12.5). Laskelmat metsätalouden ja -teollisuuden tuottavuus- kehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen kansantalou- den tilinpidon aineistoihin. Kokonaistuottavuus lasketaan työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Kokonaistuottavuuden muutos kuvaa sitä osaa tuotannon kasvusta, joka ei johdu tuotantopanosten käytön kasvusta eikä panosten korvautumisesta. Koko- naistuottavuuden muutos mittaa siten tehokkuuden li- sääntymistä ja teknistä kehitystä, mutta myös panosten laadun ja organisaation parantamisen vaikutuksia. Työn tuottavuus on laskettu jakamalla toimialan kiinteähin- tainen bruttoarvonlisäys tehdyillä työtunneilla (taulukot 12.6–12.8). Panos-tuotoslaskelmat kuvaavat toimialojen välisiä yhteyksiä ja eri toimialoilla tapahtuneiden muutosten kansantaloudellisia vaikutuksia. Tässä esitettävien met- säsektorin laskelmien pohjana ovat Tilastokeskuksen kokoamat vuoden 2005 panos-tuotosaineistot, joista muokattiin 33-toimialaiset panos-tuotostaulukot. Toi- mialaluokituksen uudistuksen (TOL 2002) ym. muutos- ten takia tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia ennen muutosta julkaistujen tietojen kanssa (taulukot 12.9–12.13). 12 Forest sector in Finland’s national economy 354 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Yksityismetsätalouden tuloksen ja puuntuotannon tuoton laskenta ja aineistot Yksityismetsätalouden tulosta mitataan tulojen ja meno- jen erotuksena laskettavalla liiketuloksella sekä puuntuo- tannon sijoitustuotolla, jossa tuoton osatekijät suhteute- taan pystypuuston hakkuuarvoon. Taulukoissa 12.17–12.18 esitetty liiketulos lasketaan pääasiassa alueittain tilastoituihin tuloihin ja menoihin perustuvalla katelaskelmalla. Tuloksena saadaan raha- määrä, joka jää yksityismetsätaloudesta käytettäväksi verojen ja lainojen maksuun, sijoituksiin ja kulutukseen. Liiketulos mittaa vain rahavirtoja, joten se ei ota huo- mioon esimerkiksi hakkuusäästöjen tai puustopääoman arvoa alentavien hakkuiden vaikutusta puuntuotannon kokonaistulokseen. Kannattavuusmittarina liiketulos joh- taa helposti vääriin tulkintoihin, sillä esimerkiksi suuri liiketulos voidaan tehdä puustopääoman ja jopa tulevai- suuden hakkuumahdollisuuksien kustannuksella. Laskelmien tulotietoina käytetään bruttokantora- hatuloja (ks. tarkemmin taulukot 12.14–12.15). Kus- tannuksina käytetään pääosin Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsäkeskuksilta keräämiä metsäkeskuskohtaisia metsän uudistamisen, nuoren metsän hoidon ja metsänparannustöiden kustannus- tietoja (taulukot 3.20–3.29). Kokonaiskustannuksista vähennetään valtion puuntuotantoon myöntämät tuet. Metsänomistajien itse tekemien töiden kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Metsänomistukseen liittyvät hallinnon, kou- lutuksen ja matkojen kustannukset perustuvat suurelta osin arvionvaraisiin tekijöihin. Yksityismetsätalouden puuntuotannon tuottoa mit- taavassa laskelmassa kokonaistuotto esitetään kolmeen osatekijään jaettuna, joita ovat: – Liiketulos = puunmyyntitulot – puuntuotannon kustannukset + valtion tuet puuntuotantoon – Puuston tasearvon muutos vuoden keskihinnoin = (puuston määrä vuoden lopussa – puuston määrä vuoden alussa) x laskentavuoden kantohinta – Puutavaran kantohinnan muutokset = (laskenta- vuoden kantohinta – edellisen vuoden kantohin- ta) x puuston määrä vuoden lopussa Tuottoprosentti lasketaan tuottojen ja metsäomaisuuden arvon suhteiden luonnollisina logaritmeina. Logaritmi- muunnoksen ansiosta tuottojen aikasarjoista voidaan laskea mm. keskiarvoja ja hajontoja. Laskelmat tehdään puutavaralajeittain ja metsäkeskusalueittain. Metsäomaisuuden arvona käytetään hakkuuarvoa, joka lasketaan kertomalla puuston määrä kantohinnoil- la. Puuston määrä perustuu valtakunnan metsien inven- tointien (VMI) ja hakkuumäärien perusteella laskettuun vuotuiseen pystypuuston määrään. Kantohintoina on käytetty vuotuisia keskimääräisiä puutavaralajeittai- sia kantohintoja. Inventointien välillä puutavaralajien vuotuinen määrä interpoloidaan inventointitietojen ja hakkuumäärien perusteella. Kirjallisuus – Literature Aluetilinpito 1995–2004. 30.5.2006. Tilastokeskus. Kansantalouden tilinpidon uudistus. SVT Kansantalous 1999:4. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito 1995–2004. Uudistetut aikasarjat. SVT Kansantalous 2006. Tilastokeskus. 200 s. Metsä sijoituskohteena 1983–2008. Metsätilastotiedote 38/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 4 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2009–2010. 2009. Metsäntutki- muslaitos. 58 s. Penttinen, M. & Lausti, A. 2004. The Competitiveness and Return Components of NIPF Ownership in Finland. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 53(2). 14 s. Toimialaluokitus TOL 2002. Tilastokeskuksen käsikirjoja 4. 241 s. Toimialaluokitus TOL 2008. Tilastokeskuksen käsikirjoja 4. 405 s. Tuottavuuskatsaus 2008. Katsauksia 5/2008. Tilastokeskus. 69 s. Yksityismetsätalouden kannattavuus. 2006. Metsätilastotiedote 809. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 12 s. Muut tietolähteet – Other sources of information Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Tilastokeskus, taloudelliset olot www.stat.fi/org/rakenne/taloudellisetolot.html/ Tilastokeskus, luokitukset, http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/ toimiala/001-2008/index.html Tilastokeskus, panos-tuotosaineistot, http://tilastokeskus.fi/til/pt/ 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 355 75 80 85 90 95 00 05 Arvonlisäys, mrd. € vuoden 2008 rahana Value added, billion € in 2008 monetary value 0 2 4 6 8 10 12 75 80 85 90 95 00 05 0 2 4 6 8 10 12 Osuus BKT:sta – Share of the GDP, % Metsäsektori – Forest sector Metsätalous Forestry Wood-products industries Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 12.1 Metsäsektorin ja kaikkien toimialojen arvonlisäys 2008 Figure 12.1 Value added in the forest sector and all industries, 2008 Vuodet 2007–08 ovat ennakkotietoja. – Preliminary data for 2007–08. Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. – Monetary values are deflated using wholesale price index. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 12.2 Metsäsektorin arvonlisäys ja osuus bruttokansantuotteesta 1975–2008 Figure 12.2 Value added in the forest sector and its share in gross domestic product, 1975–2008 Kaikki toimialat – All industries 161,5 mrd. € – € billion Metsäsektori – Forest sector 8,2 mrd. € – € billion Alkutuotanto pl. metsätalous Primary production excl. forestry 1,3 mrd. € – € billion Jalostus pl. metsäteollisuus Secondary production excl. forest industries 46,5 mrd. € – € billion Palvelut Services 105,5 mrd. € – € billion 8,2 mrd. € – € billion Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 3,4 mrd. € – € billion Puutuoteteollisuus Wood-products industries 1,2 mrd. € – € billion Metsätalous Forestry 3,6 mrd. € – € billion 12 Forest sector in Finland’s national economy 356 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuodet 2007–08 ovat ennakkotietoja. – Preliminary data for 2007–08. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland Kuva 12.3 Koko kansantalouden BKT:n vuosittaiset volyymimuutokset ja metsäsektorin osuus muutoksista 1976–2008 Figure 12.3 Annual changes in the total GDP and forest sector’s contribution to change, 1976–2008 * Tietoja ei ole saatavilla tietosuojan takia. – Data is not available because confidentiality. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source:OSF: Statistics Finland Kuva 12.4 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta metsäkeskuksittain vuonna 2007 Figure 12.4 The share of the forest sector in the regional GDP by forestry centre, 2007 80 85 90 95 00 05 % -7 -6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 BKT:n volyymimuutos Annual change in GDP Metsäsektorin vaikutus muutokseen Forest sector's contribution to change 0 5 10 15 20 25 30% Koko maa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu* Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo* Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Häme-Uusimaa Lounais-Suomi Pohjanmaa Etelärannikko Ahvenanmaa* Whole country Metsätalous – Forestry Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Metsäteollisuus Forest industries 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 357 Tuotto, % – Return, % -1 0 1 2 3 4 5 Tuotto, % – Return, % -25 -20 -15 -10 -5 0 5 10 15 20 25 30 Puuntuotannon kokonaistuotto – Total return on timber production Kantohinnan muutos – Stumpage price change Liiketulos – Operating profit Puuston tasearvon muutos – Stock substance value change at average price Tuotto (ilman kantohintojen vuosien välistä vaihtelua) Profit (without stumpage price change between years) 85 90 95 00 05 85 90 95 00 05 Rahanarvot on muunnettu tukkuhintaindeksillä. – Monetary values are deflated using wholesale price index. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus – Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Statistics Finland Kuva 12.5 Bruttokantorahatulot 1965–2008 Figure 12.5 Gross stumpage earnings, 1965–2008 Laskelmat on tehty vuoden keskikantohinnoin. – The calculations have been made by mean yearly stumpage prices. Rahanarvot on muunnettu elinkustannusindeksillä. – Monetary values are deflated using cost-of-living index. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 12.6 Yksityismetsänomistuksen reaalinen sijoitustuotto osatekijöittäin 1983–2008 Figure 12.6 The real return of non-industrial private timber production by component, 1983–2008 milj. € vuoden 2008 rahana – € mill. in 2008 monetary value 65 70 75 80 85 90 95 00 05 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Yhteensä – Total Yksityiset ym. – Non-industrial, private Metsäteollisuus ja Metsähallitus – Forest industries and State forests 12 Forest sector in Finland’s national economy 358 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 12.0 Kansantalouden toimialojen arvonlisäykset vuonna 2008 Value added in various industries of the national economy, 2008 Toimiala (T0L 2002) Arvonlisäys, brutto Osuus BKT:sta Arvonlisäyksen volyymin Industry (TOL 2002) käypiin hintoihin perushintaan vuosimuutos perushintaan Value added, gross Share in total GDP Volume change in value at current prices at basic prices added at basic prices milj. € – € mill. % % Tuotanto yhteensä – Production total 161 545 100,0 0,9 Alkutuotanto – Primary production 4 876 3,0 0,3 010, 014 Maatalous – Agriculture 1 167 0,7 -1,6 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut 3 562 2,2 0,9 Forestry, logging and related service activities 015, B Metsästys ja riistanhoito, kalatalous 147 0,1 3,9 Hunting, trapping and game propagation, fishing Jalostus – Secondary production 51 122 31,6 0,1 C Mineraalien kaivu – Mining and quarrying 545 0,3 5,1 D Teollisuus – Manufacturing 35 721 22,1 -0,2 DD (20) Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 1 248 0,8 -10,6 Manufacture of wood and wood products 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 3 401 2,1 -1,3 Manufacture of pulp, paper and paper products DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 5 226 3,2 0,6 Manufacture of basic metals and fabricated metal products DK Koneiden ja laitteiden valmistus 4 906 3,0 0,6 Manufacture of machinery and equipment n.e.c. DL Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus 8 815 5,5 11,6 Manufacture of electrical and optical equipment Muu teollisuus – Other manufacturing 12 125 7,5 4,0 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto – Electricity, gas and water supply 3 958 2,5 2,0 F Rakentaminen – Construction 10 898 6,7 0,3 Palvelut (muut toimialat) – Services (other industries) 105 547 65,3 1,4 G Kauppa; moottoriajoneuvojen ja kotitalousesineiden korjaus 16 413 10,2 4,0 Trade; repair of motor vehicles and household goods I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 16 062 9,9 1,4 Transport, storage and communication K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut – Real estate and business activities 30 759 19,0 2,7 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut – Health care and social work 14 144 8,8 0,9 H, J, L, M, O, P Muut palvelut – Other services 28 169 17,4 -1,8 Vuosi 2008 on ennakkotieto (heinäkuu 2009). – Preliminary data for 2008 (July 2009). Metsäsektori käsittää toimialat 02, DD ja 21. – The forest sector includes industries 02, DD and 21. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 359 12.1 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 1998–2008 Output, value added and operating surplus in forestry at current prices, 1998–2008 Selite 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007* 2008* Explanation milj. € – € mill. 1 Metsätalouden tuotos perushintaan 2 838 2 788 3 113 3 118 3 188 3 182 3 215 3 235 3 520 4 689 4 578 Output in forestry at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu 2 586 2 539 2 837 2 833 2 892 2 878 2 904 2 912 3 185 4 328 4 188 silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta 252 249 276 285 296 304 311 323 335 361 390 other forestry activities and forestry service 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan 655 637 711 735 745 764 763 813 866 1 029 1 016 Intermediate consumption, at purchasers’ prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1–2) 2 183 2 151 2 402 2 383 2 443 2 418 2 452 2 422 2 654 3 660 3 562 Value added, gross at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu 2 098 2 072 2 326 2 288 2 339 2 303 2 305 2 275 2 505 3 501 3 392 silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta 85 79 76 95 104 115 147 147 149 159 170 other forestry activities and forestry service 4 Kiinteän pääoman kuluminen 411 396 399 390 385 386 400 413 427 445 444 Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3–4) 1 772 1 755 2 003 1 993 2 058 2 032 2 052 2 009 2 227 3 215 3 118 Value added, net at basic prices metsän viljely ja puunkorjuu 1 694 1 682 1 933 1 906 1 961 1 925 1 914 1 871 2 088 3 066 2 958 silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta 78 73 70 87 97 107 138 138 139 149 160 other forestry activities and forestry service 6 Palkat ja palkkiot 229 252 262 268 280 285 297 307 313 337 347 Wages and salaries metsän viljely ja puunkorjuu 147 165 172 173 175 180 190 199 206 230 239 silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta 82 87 90 95 105 105 107 108 107 107 108 other forestry activities and forestry service 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 58 65 63 63 63 61 71 75 75 70 76 Employers’ social security contributions metsän viljely ja puunkorjuu 37 42 41 40 39 37 45 48 49 47 52 silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta 21 23 22 23 24 24 26 27 26 23 24 other forestry activities and forestry service 8 Muut tuotantotukipalkkiot 11 7 5 7 6 6 5 5 15 12 10 Other subsidies on production 9 Metsätalouden toimintaylijäämä (5–6–7+8) 1 496 1 445 1 683 1 669 1 721 1 692 1 689 1 632 1 854 2 820 2 705 Operating surplus in forestry metsän viljely ja puunkorjuu 1 512 1 478 1 724 1 698 1 752 1 712 1 683 1 628 1 839 2 793 2 672 silviculture and harvesting of roundwood muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta -16 -33 -41 -29 -31 -20 6 4 15 27 33 other forestry activities and forestry service * Ennakkotieto (heinäkuu 2009) – Preliminary data (July 2009) Metsätalouden (Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut TOL 2002: 02) luokitus on uudistettu vuonna 2005. Uusi luokitus sisältää seuraavat alatoimialat: Metsän viljely (0211), puunkorjuu (0212), muu metsätalous (0219) ja metsätaloutta palveleva toiminta (0202). Tässä taulukossa ‘metsän viljely ja puunkorjuu’ sisältää alatoimialat 0211 ja 0212; ‘muu metsätalous ja metsätaloutta palveleva toiminta’ käsittää alatoimialat 0219 ja 0202. Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista tiedoista. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Forestry (TOL 2002: 02) have been renewed in 2005. The new classification consists of the following sub-branches: silviculture (0211), harvesting of roundwood (0212), other forestry activities (0219) and forestry related service activities (0202). In this table, ‘silviculture and harvesting of roundwood’ comprises sub-branches 0211 and 0212, while ‘other forestry activities and forestry service’ refer to sub-branches 0219 and 0202. The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information of this table differs from the data published before 2006. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 12 Forest sector in Finland’s national economy 360 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Se lite 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 * 20 08 * Ex pl an at io n mi lj. € – € m ill. 1 Pu ut uo te te ol lis uu de n tu ot os p er us hi nt aa n 3 3 99 2 5 65 2 4 86 2 8 22 3 5 30 3 6 86 3 5 40 4 4 31 4 7 69 4 9 08 5 4 54 5 2 85 5 3 80 5 7 44 5 8 66 5 8 34 6 4 68 7 3 20 6 1 46 Ou tp ut o f w oo d- pr od uc ts in du st rie s a t b as ic pr ice s 2 Vä litu ote kä ytt ö o sta jan hin taa n 2 2 89 1 8 20 1 6 65 1 8 09 2 2 73 2 5 32 2 5 78 3 0 84 3 3 93 3 5 50 4 0 75 3 8 50 3 9 49 4 3 23 4 4 96 4 4 82 4 9 39 5 5 77 4 8 98 In te rm ed ia te c on su m pt io n, a t p ur ch as er s’ pr ice s 3 Ar vo nl isä ys , b ru tto p er us hi nt aa n (1 –2 ) 1 1 10 74 5 82 1 1 0 13 1 2 57 1 1 54 96 2 1 3 47 1 3 76 1 3 58 1 3 79 1 4 35 1 4 31 1 4 21 1 3 70 1 3 52 1 5 29 1 7 43 1 2 48 Va lu e a dd ed , g ro ss at b as ic pr ice s 4 Ki int eä n p ää om an ku lum ine n 16 4 17 1 18 4 19 2 19 3 18 8 18 9 19 1 19 5 20 2 20 9 21 3 21 1 20 5 20 8 21 1 21 9 23 6 23 7 Co ns um pt io n of fi xe d ca pi ta l 5 Ar vo nl isä ys , n et to p er us hi nt aa n (3 –4 ) 94 6 57 4 63 7 82 1 1 0 64 96 6 77 3 1 1 56 1 1 81 1 1 56 1 1 70 1 2 22 1 2 20 1 2 16 1 1 62 1 1 41 1 3 10 1 5 07 1 0 11 Va lu e a dd ed , n et at b as ic pr ice s 6 Pa lka t ja pa lkk iot 55 8 47 5 42 7 43 1 49 2 53 8 52 2 56 8 61 2 63 4 68 2 69 6 69 6 71 6 74 6 75 9 79 2 82 4 80 6 W ag es a nd sa lar ies 7 Ty ön an taj an so sia ali tur va ma ks ut 15 4 12 6 11 3 12 9 15 2 15 8 14 7 15 7 18 0 17 7 18 9 19 6 19 0 18 6 19 1 19 6 20 4 20 6 19 8 Em pl oy er s’ so cia l s ec ur ity c on tri bu tio ns 8 Mu ut tuo tan tov er ot 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 1 1 1 1 O th er ta xe s on p ro du ct io n 9 Mu ut tuo tan tot uk ipa lkk iot -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 O th er s ub sid ie s on p ro du ct io n 10 Pu ut uo te te ol lis uu de n to im in ta yli jää m ä ( 5– 6– 7– 8+ 9) 25 9 -4 11 8 30 4 44 5 29 2 12 1 44 8 39 5 35 5 31 4 34 0 34 5 32 4 23 6 19 7 32 5 48 8 14 Op er at in g su rp lu s i n wo od -p ro du ct s i nd us tri es * En na kk oti eto (h ein äk uu 20 09 ) – P re lim in ar y da ta (J ul y 20 09 ) Pu utu ote teo llis uu s ( Sa ha tav ar an ja pu utu ott eid en va lm ist us , T OL 20 02 : 2 0) si sä ltä ä s eu ra av at ala toi mi ala t: P uu n s ah au s, hö ylä ys ja ky llä sty s ( 20 1) ; v an er in ja mu ide n p uu lev yje n v alm ist us (2 02 ); ra ke nn us pu us ep än tuo tte ide n v alm ist us (2 03 ); pu up ak ka us ten va lm ist us (2 04 ) ja m uid en pu utu ott eid en se kä ko rkk i- j a p un on tat öid en va lm ist us (2 05 ). Ai ka sa rja pe ru stu u u ud ist ett uu n k an sa nta lou de n t ilin pit oo n ( EK T9 5) . L uo kit us ten m uu tok sie n t ak ia tau luk on tie do t p oik ke av at en ne n v uo tta 20 06 ju lka ist uis ta tie do ist a. Uu dis tuk se n s isä llö stä ja va iku tuk sis ta ke rro taa n t ar ke mm in tek sti ss ä. W oo d- pr od uc ts in du st rie s (T O L 20 02 : 2 0) c on sis t o f t he fo llo wi ng s ub -b ra nc he s: S aw m illi ng , p la ni ng a nd im pr eg na tio n of w oo d (2 01 ); m an uf ac tu re o f p lyw oo d an d ve ne er s he et s (2 02 ); m an uf ac tu re o f b ui ld er s’ ca rp en try a nd jo in er y (2 03 ); m an uf ac tu re o f w oo de n co nt ai ne rs (2 04 ); m an uf ac tu re o f o th er p ro du ct s of w oo d, a nd p ro du ct s of c or k, s tra w an d pl ai tin g m at er ia ls (2 05 ). Th e fig ur es a re b as ed o n th e re vis ed v er sio n of F in ni sh n at io na l a cc ou nt s (E SA 95 ). Th er ef or e, th e in fo rm at io n of th is ta bl e di ffe rs fr om th e da ta p ub lis he d be fo re 2 00 6. Lä hd e: SV T: Til as tok es ku s – S ou rc e: O SF : S ta tis tic s F inl an d 12 .2 Pu ut uo te te ol lis uu de n tu ot os , a rv on lis äy s j a t oi m in ta yli jää m ä k äy pi in h in to ih in 19 90 –2 00 8 O ut pu t, va lu e ad de d an d op er at in g su rp lu s in w oo d- pr od uc ts in du st rie s at c ur re nt p ric es , 1 99 0– 20 08 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 361 Se lite 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 * 20 08 * Ex pl an at io n mi lj. € – € m ill. 1 Ma ss a- ja p ap er ite ol lis uu de n tu ot os p er us hi nt aa n 7 9 26 7 2 68 7 6 91 8 5 92 9 8 16 12 90 1 11 39 1 12 46 6 13 25 9 13 45 3 15 88 9 14 84 4 14 13 0 13 54 3 13 86 3 12 52 3 14 61 8 14 98 3 14 37 6 Ou tp ut o f p ul p an d pa pe r i nd us tri es at b as ic pr ice s 2 Vä litu ote kä ytt ö o sta jan hin taa n 5 6 34 5 4 99 5 5 61 5 9 07 6 7 03 8 7 09 8 0 19 9 0 31 8 9 89 8 9 53 10 41 7 9 2 33 9 2 97 9 3 61 9 6 81 8 9 75 10 56 7 11 15 7 10 97 5 In te rm ed ia te c on su m pt io n, a t p ur ch as er s’ pr ice s 3 Ar vo nl isä ys , b ru tto p er us hi nt aa n (1 –2 ) 2 2 92 1 7 69 2 1 30 2 6 85 3 1 13 4 1 92 3 3 72 3 4 35 4 2 70 4 5 00 5 4 72 5 6 11 4 8 33 4 1 82 4 1 82 3 5 48 4 0 51 3 8 26 3 4 01 Va lu e a dd ed , g ro ss at b as ic pr ice s 4 Ki int eä n p ää om an ku lum ine n 89 2 92 6 96 1 99 0 98 3 96 6 1 0 08 1 0 40 1 0 08 95 8 93 9 89 9 85 4 78 6 78 7 80 7 83 5 89 8 86 7 Co ns um pt io n of fi xe d ca pi ta l 5 Ar vo nl isä ys , n et to p er us hi nt aa n (3 –4 ) 1 4 00 84 3 1 1 69 1 6 95 2 1 30 3 2 26 2 3 64 2 3 95 3 2 62 3 5 42 4 5 33 4 7 12 3 9 79 3 3 96 3 3 95 2 7 41 3 2 16 2 9 28 2 5 34 Va lu e a dd ed , n et at b as ic pr ice s 6 Pa lka t ja pa lkk iot 1 0 37 1 0 40 1 0 03 1 0 03 1 0 49 1 1 45 1 1 71 1 2 14 1 2 88 1 3 11 1 3 76 1 4 84 1 4 89 1 5 00 1 5 10 1 3 61 1 4 12 1 3 31 1 3 02 W ag es a nd sa lar ies 7 Ty ön an taj an so sia ali tur va ma ks ut 28 6 28 4 27 7 28 6 32 4 33 7 33 0 35 2 37 6 39 7 39 4 44 0 42 0 41 7 41 3 37 0 39 6 35 3 34 6 Em pl oy er s’ so cia l s ec ur ity c on tri bu tio ns 8 Mu ut tuo tan tov er ot 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 4 3 3 3 3 O th er ta xe s on p ro du ct io n 9 Mu ut tuo tan tot uk ipa lkk iot -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 O th er s ub sid ie s on p ro du ct io n 10 Ma ss a- ja p ap er ite ol lis uu de n to im in ta yli jää m ä ( 5– 6– 7– 8+ 9) 91 -4 68 -1 00 44 7 78 0 1 7 65 88 2 84 9 1 6 06 1 8 39 2 7 65 2 7 89 2 0 71 1 4 82 1 4 74 1 0 13 1 4 13 1 2 49 88 8 Op er at in g su rp lu s i n pu lp an d pa pe r i nd us tri es * En na kk oti eto (h ein äk uu 20 09 ) – P re lim in ar y da ta (J ul y 20 09 ) Ma ss a- ja pa pe rite oll isu us (M as sa n, pa pe rin ja pa pe ritu ott eid en va lm ist us , T OL 20 02 : 2 1) si sä ltä ä s eu ra av at ala toi mi ala t: M as sa n, pa pe rin ja ka rto ng in va lm ist us (2 11 ) ja pa pe ri- ja ka rto nk itu ott eid en va lm ist us (2 12 ). Ai ka sa rja pe ru stu u u ud ist ett uu n k an sa nta lou de n t ilin pit oo n ( EK T9 5) . L uo kit us ten m uu tok sie n t ak ia tau luk on tie do t p oik ke av at en ne n v uo tta 20 06 ju lka ist uis ta tie do ist a. Uu dis tuk se n s isä llö stä ja va iku tuk sis ta ke rro taa n t ar ke mm in tek sti ss ä. Pu lp a nd p ap er in du st rie s (T O L 20 02 : 2 1) c on sis t o f t he fo llo wi ng s ub -b ra nc he s: M an uf ac tu re o f p ul p, p ap er a nd p ap er bo ar d (2 11 ); m an uf ac tu re o f p ap er a nd p ap er bo ar d pr od uc ts (2 12 ). Th e fig ur es a re b as ed o n th e re vis ed v er sio n of F in ni sh n at io na l a cc ou nt s (E SA 95 ). Th er ef or e, th e in fo rm at io n of th is ta bl e di ffe rs fr om th e da ta p ub lis he d be fo re 2 00 6. Lä hd e: SV T: Til as tok es ku s – S ou rc e: O SF : S ta tis tic s F inl an d 12 .3 Ma ss a- ja p ap er ite ol lis uu de n tu ot os , a rv on lis äy s j a t oi m in ta yli jää m ä k äy pi in h in to ih in 19 90 –2 00 8 O ut pu t, va lu e ad de d an d op er at in g su rp lu s in p ul p an d pa pe r i nd us tri es a t c ur re nt p ric es , 1 99 0– 20 08 12 Forest sector in Finland’s national economy 362 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 12.4 Bruttokansantuote sekä metsäsektorin ja maatalouden arvonlisäys 1975–2008 Gross domestic product and value added in forest sector and agriculture, 1975–2008 Vuosi Bruttokansantuote (BKT) Arvonlisäys käypiin hintoihin – Value added at current prices Year markkinahintaan Kaikki Metsätalous Puutuote- Massa- ja Metsäsektori Maatalous Gross domestic toimialat Forestry teollisuus paperiteollisuus yhteensä Agriculture product (GDP) All Wood-products Pulp and paper Forest sector at market prices industries industries industries total milj. € milj. € milj. € % milj. € % milj. € % milj. € % milj. € % € mill. € mill. € mill. € mill. € mill. € mill. € mill. 1975 18 045 16 390 791 4,8 179 1,1 583 3,6 1 553 9,5 979 6,0 1976 20 474 18 553 787 4,2 268 1,4 506 2,7 1 561 8,4 1 111 6,0 1977 22 527 20 178 889 4,4 350 1,7 563 2,8 1 802 8,9 1 119 5,5 1978 24 882 22 166 876 4,0 402 1,8 783 3,5 2 061 9,3 1 206 5,4 1979 28 864 25 813 1 103 4,3 552 2,1 1 079 4,2 2 734 10,6 1 289 5,0 1980 33 322 29 749 1 363 4,6 734 2,5 1 262 4,2 3 359 11,3 1 530 5,1 1981 37 665 33 513 1 450 4,3 583 1,7 1 352 4,0 3 385 10,1 1 488 4,4 1982 42 368 37 632 1 483 3,9 507 1,3 1 274 3,4 3 264 8,7 1 870 5,0 1983 47 216 42 011 1 525 3,6 692 1,6 1 371 3,3 3 588 8,5 2 120 5,0 1984 52 824 46 613 1 707 3,7 759 1,6 1 863 4,0 4 329 9,3 2 257 4,8 1985 57 499 50 566 1 773 3,5 650 1,3 1 833 3,6 4 256 8,4 2 304 4,6 1986 61 864 54 218 1 713 3,2 667 1,2 1 772 3,3 4 152 7,7 2 493 4,6 1987 66 814 58 310 1 746 3,0 793 1,4 1 981 3,4 4 520 7,8 1 912 3,3 1988 75 712 64 851 1 913 2,9 879 1,4 2 555 3,9 5 347 8,2 2 067 3,2 1989 84 780 72 838 2 017 2,8 1 032 1,4 2 602 3,6 5 651 7,8 2 513 3,5 1990 89 747 77 821 2 145 3 1 110 1 2 292 3 5 547 7,1 2 684 3 1991 85 698 74 395 1 859 2,5 745 1,0 1 769 2,4 4 373 5,9 2 192 2,9 1992 83 041 72 184 1 501 2,1 821 1,1 2 130 3,0 4 452 6,2 1 984 2,7 1993 83 924 73 149 1 403 1,9 1 013 1,4 2 685 3,7 5 101 7,0 2 184 3,0 1994 88 103 76 777 1 498 2,0 1 257 1,6 3 113 4,1 5 868 7,6 1 977 2,6 1995 95 912 83 708 1 751 2,1 1 154 1,4 4 192 5,0 7 097 8,5 1 781 2,1 1996 99 259 86 370 1 756 2,0 962 1,1 3 372 3,9 6 090 7,1 1 636 1,9 1997 107 576 92 913 2 052 2,2 1 347 1,4 3 435 3,7 6 834 7,4 1 613 1,7 1998 117 058 101 369 2 183 2,2 1 376 1,4 4 270 4,2 7 829 7,7 1 281 1,3 1999 122 685 106 213 2 151 2,0 1 358 1,3 4 500 4,2 8 009 7,5 1 429 1,3 2000 132 198 115 154 2 402 2,1 1 379 1,2 5 472 4,8 9 253 8,0 1 584 1,4 2001 139 789 122 484 2 383 1,9 1 435 1,2 5 611 4,6 9 429 7,7 1 671 1,4 2002 143 808 125 615 2 443 1,9 1 431 1,1 4 833 3,8 8 707 6,9 1 688 1,3 2003 145 795 126 530 2 418 1,9 1 421 1,1 4 182 3,3 8 021 6,3 1 534 1,2 2004 152 151 132 516 2 452 1,9 1 370 1,0 4 182 3,2 8 004 6,0 1 524 1,2 2005 157 070 136 423 2 422 1,8 1 352 1,0 3 548 2,6 7 322 5,4 1 561 1,1 2006 167 009 145 023 2 654 1,8 1 529 1,1 4 051 2,8 8 234 5,7 1 194 0,8 2007* 179 659 156 912 3 660 2,3 1 743 1,1 3 826 2,4 9 229 5,9 1 361 0,9 2008* 184 728 161 545 3 562 2,2 1 248 0,8 3 401 2,1 8 211 5,1 1 235 0,8 * Ennakkotieto (heinäkuu 2009) – Preliminary data (July 2009) Aikasarja vuodesta 1975 alkaen perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Tiedot vuosilta 1960–1974 eivät ole täysin vertailukelpoisia myöhempien vuosien kanssa. Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista tiedoista. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Starting from 1975, the figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore the information for 1960–1974 is not fully comparable with the figures for later years. The information of this table differs from the data published before 2006. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 363 12.5 Metsäsektorin arvonlisäys käypiin hintoihin ja sen osuus alueen kokonais-BKT:sta metsäkeskuksittain 2007 Value added of the forest sector at current prices and its share in the total regional GDP by forestry centre, 2007 Metsäkeskus Metsäsektori – Forest sector Kaikki Forestry centre Metsätalous Puutuote- Massa- ja Yhteensä toimialat Forestry teollisuus paperiteollisuus Total All Wood-products Pulp and paper industries industries industries milj. € % milj. € % milj. € % milj. € % milj. € € mill. € mill. € mill. € mill. € mill. Koko maa 3 660 2,3 1 523 1,0 3 733 2,4 9 229 5,9 156 849 Whole country 0 Ahvenanmaa 5 0,5 ... ... ... ... 9 1,0 972 1 Rannikko 232 0,4 89 0,1 391 0,7 712 1,2 59 543 Etelärannikko 149 0,3 46 0,1 168 0,3 363 0,7 53 638 Pohjanmaa 84 1,4 43 0,7 222 3,8 349 5,9 5 905 2 Lounais-Suomi 227 1,2 118 0,6 353 1,9 698 3,7 18 724 3 Häme-Uusimaa 336 2,3 251 1,7 245 1,7 832 5,7 14 512 4 Kaakkois-Suomi 263 3,1 159 1,9 1 121 13,1 1 542 18,1 8 543 5 Pirkanmaa 252 1,9 122 0,9 523 3,9 896 6,7 13 465 6 Etelä-Savo 355 10,1 ... ... ... ... 532 15,1 3 528 7 Etelä-Pohjanmaa 227 4,3 152 2,9 3 0,1 382 7,3 5 246 8 Keski-Suomi 345 5,2 165 2,5 424 6,4 933 14,1 6 608 9 Pohjois-Savo 308 5,3 126 2,2 174 3,0 608 10,5 5 803 10 Pohjois-Karjala 258 7,2 99 2,8 61 1,7 418 11,6 3 602 11 Kainuu 188 10,6 ... ... ... ... 320 18,0 1 774 12 Pohjois-Pohjanmaa 281 2,8 169 1,7 162 1,6 612 6,1 10 095 13 Lappi 384 8,7 73 1,6 276 6,2 733 16,5 4 433 Arvonlisäykset esitetään perushintaan laskettuina. Tiedot perustuvat huhtikuun 2009 laskentakierrokseen. Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen vuotta 2006 julkaistuihin tietoihin. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tekstissä. Ahvenanmaan, Etelä-Savon ja Kainuun metsäteollisuutta koskevia tietoja ei julkaista toimialoittain tietosuojan takia. In this table, the regional sub-division of value added is estimated at basic prices. The data are based on calculations made in April, 2009. The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information of this table is not fully comparable with the figures published before 2006. Data for Ahvenanmaa and the forestry centres of Etelä-Savo and Kainuu are not published for confidentiality reasons. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 12 Forest sector in Finland’s national economy 364 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 12.6 Kokonaistuottavuuden kehitys metsäsektorilla 1975–2008 The development of multi-factor productivity in the forest sector, 1975–2008 Vuosi Metsäsektori – Forest sector Kaikki toimialat Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus All industries Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Index Change, % Index Change, % Index Change, % Index Change, % 1975 = 100 1975 100,0 100,0 100,0 100,0 1976 98,0 -2,0 111,8 11,8 107,5 7,5 100,1 0,1 1977 103,9 6,1 119,5 6,9 112,4 4,6 100,6 0,4 1978 105,2 1,2 130,3 9,0 128,2 14,0 103,4 2,8 1979 124,8 18,6 144,8 11,2 145,2 13,3 109,2 5,6 1980 129,7 3,9 149,9 3,6 151,8 4,5 112,3 2,9 1981 121,9 -6,0 143,0 -4,6 154,7 1,9 111,3 -0,9 1982 112,1 -8,0 149,7 4,7 150,2 -2,9 111,8 0,5 1983 111,9 -0,3 163,5 9,3 165,3 10,0 114,7 2,5 1984 122,9 9,9 169,7 3,8 182,9 10,7 116,6 1,7 1985 118,0 -4,0 172,3 1,5 184,1 0,6 119,2 2,2 1986 117,5 -0,4 182,1 5,7 190,5 3,5 121,5 2,0 1987 117,2 -0,2 197,4 8,4 196,8 3,3 124,4 2,4 1988 117,6 0,3 208,3 5,5 210,5 6,9 127,5 2,5 1989 118,4 0,6 221,1 6,1 210,8 0,2 131,8 3,4 1990 119,1 0,6 209,3 -5,3 215,5 2,2 133,3 1,1 1991 112,3 -5,7 192,0 -8,3 223,0 3,5 128,8 -3,4 1992 115,3 2,6 217,1 13,1 240,4 7,8 129,7 0,8 1993 116,8 1,3 253,5 16,8 264,8 10,1 134,4 3,6 1994 126,6 8,4 284,2 12,1 293,7 10,9 142,3 5,9 1995 124,6 -1,6 273,6 -3,7 300,2 2,2 147,2 3,4 1996 125,5 0,7 292,9 7,1 285,2 -5,0 151,2 2,7 1997 140,7 12,1 317,1 8,2 326,0 14,3 157,8 4,3 1998 143,8 2,2 339,3 7,0 332,9 2,1 164,9 4,5 1999 141,0 -2,0 353,4 4,1 347,4 4,4 169,5 2,8 2000 153,9 9,2 369,8 4,7 365,5 5,2 178,5 5,3 2001 153,7 -0,2 367,0 -0,8 331,4 -9,3 178,0 -0,3 2002 157,4 2,4 371,0 1,1 351,3 6,0 179,0 0,6 2003 158,3 0,5 389,2 4,9 360,5 2,6 180,6 0,9 2004 162,9 2,9 396,4 1,9 382,3 6,1 186,1 3,0 2005 163,1 0,1 404,1 1,9 371,9 -2,7 190,1 2,1 2006* 167,2 2,5 426,2 5,5 426,9 14,8 197,7 4,0 2007* 192,3 15,0 434,5 2,0 448,7 5,1 202,9 2,6 2008* 189,4 -1,5 386,0 -11,2 440,2 -1,9 202,9 0,0 Keskimäärin 1975–2008 2,1 4,4 4,7 2,2 Average for 1975–2008 * Ennakkotieto (heinäkuu 2009) – Preliminary data (July 2009) Kokonaistuottavuus on laskettu työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Painokertoimina on käytetty kummankin panoslajin tulo-osuutta nimellisestä arvonlisäyksestä. Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista vuosikirjatiedoista. Multi-factor productivity is calculated as a weighted average of labour productivity and capital productivity. The value shares of the two inputs out of nominal value added are used as weighing co-efficients. The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information on this table differs from the data published before 2006. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 365 Vuosi Metsäsektori – Forest sector Kaikki toimialat Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus All industries Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Index Change, % Index Change, % Index Change, % Index Change, % 1975 = 100 1975 100,0 100,0 100,0 100,0 1976 111,1 11,1 112,2 12,2 108,2 8,2 102,2 2,2 1977 125,0 12,5 120,9 7,7 115,2 6,5 105,1 2,8 1978 135,5 8,4 132,4 9,6 132,9 15,3 109,8 4,5 1979 151,7 11,9 143,9 8,7 150,5 13,3 117,1 6,7 1980 155,0 2,2 150,1 4,3 157,8 4,8 121,4 3,6 1981 156,5 1,0 147,4 -1,8 163,3 3,5 121,1 -0,2 1982 138,9 -11,3 157,2 6,7 162,9 -0,2 123,2 1,7 1983 147,3 6,1 173,1 10,1 183,3 12,5 128,5 4,2 1984 172,1 16,8 181,4 4,8 202,8 10,7 132,3 3,0 1985 166,9 -3,0 186,4 2,8 209,1 3,1 136,8 3,4 1986 193,8 16,1 199,8 7,2 221,2 5,8 142,0 3,8 1987 193,4 -0,2 219,9 10,1 232,8 5,2 146,6 3,3 1988 205,1 6,0 232,7 5,8 254,8 9,4 151,5 3,3 1989 215,2 4,9 248,8 6,9 260,5 2,3 158,6 4,7 1990 228,8 6,3 241,7 -2,9 275,8 5,9 163,8 3,3 1991 241,0 5,3 231,0 -4,4 291,8 5,8 163,2 -0,3 1992 266,8 10,7 271,9 17,7 323,0 10,7 169,4 3,8 1993 272,5 2,1 318,6 17,2 358,2 10,9 180,2 6,4 1994 337,6 23,9 342,6 7,5 393,1 9,7 191,8 6,4 1995 277,7 -17,8 329,5 -3,8 400,5 1,9 197,6 3,0 1996 284,8 2,6 356,8 8,3 388,6 -3,0 202,7 2,6 1997 316,8 11,2 374,1 4,8 443,0 14,0 209,9 3,5 1998 337,7 6,6 403,5 7,9 450,4 1,7 219,5 4,6 1999 331,7 -1,8 422,2 4,6 473,7 5,2 224,7 2,4 2000 353,7 6,6 444,8 5,3 502,5 6,1 237,2 5,6 2001 362,7 2,5 449,9 1,1 462,3 -8,0 237,9 0,3 2002 369,6 1,9 460,0 2,2 494,3 6,9 240,6 1,1 2003 378,5 2,4 488,7 6,2 513,3 3,8 245,2 1,9 2004 392,1 3,6 494,3 1,1 551,9 7,5 254,2 3,7 2005 386,5 -1,4 511,1 3,4 578,9 4,9 260,6 2,5 2006* 387,4 0,2 537,1 5,1 652,8 12,8 271,3 4,3 2007* 431,8 11,4 550,6 2,5 719,9 10,3 278,6 2,7 2008* 420,9 -2,5 494,2 -10,2 728,4 1,2 279,4 0,3 Keskimäärin 1975–2008 4,7 5,1 6,3 3,2 Average for 1975–2008 * Ennakkotieto (heinäkuu 2009) – Preliminary data (July 2009) Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista vuosikirjatiedoista. The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information of this table differs from the data published before 2006. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 12.7 Työn tuottavuuden kehitys metsäsektorilla 1975–2008 The development of labour productivity in the forest sector, 1975–2008 12 Forest sector in Finland’s national economy 366 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 12.8 Pääoman tuottavuuden kehitys metsäsektorilla 1975–2008 The development of capital productivity in the forest sector, 1975–2008 Vuosi Metsäsektori – Forest sector Kaikki toimialat Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus All industries Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Index Change, % Index Change, % Index Change, % Index Change, % 1975 = 100 1975 100,0 100,0 100,0 100,0 1976 93,5 -6,5 106,0 6,0 101,3 1,3 96,6 -3,4 1977 97,3 4,1 110,2 3,9 96,5 -4,7 93,3 -3,5 1978 96,3 -1,0 118,3 7,3 108,0 12,0 93,7 0,4 1979 116,0 20,4 137,1 15,9 122,4 13,3 97,5 4,1 1980 121,1 4,4 140,5 2,5 127,5 4,1 99,3 1,8 1981 111,6 -7,8 120,2 -14,5 127,6 0,1 97,2 -2,1 1982 103,7 -7,1 109,7 -8,7 118,5 -7,1 95,7 -1,5 1983 101,7 -1,9 117,9 7,5 126,3 6,6 95,8 0,0 1984 109,9 8,1 119,9 1,6 139,7 10,7 95,6 -0,2 1985 105,2 -4,3 115,3 -3,8 136,9 -2,0 95,8 0,3 1986 100,4 -4,5 115,1 -0,2 137,6 0,5 95,0 -0,9 1987 100,2 -0,3 120,2 4,4 139,2 1,2 95,8 0,9 1988 99,1 -1,1 126,1 5,0 146,3 5,0 96,9 1,1 1989 98,7 -0,4 132,0 4,7 143,7 -1,8 98,2 1,2 1990 98,0 -0,8 119,2 -9,7 139,7 -2,7 95,6 -2,6 1991 89,8 -8,4 90,2 -24,3 135,0 -3,4 86,7 -9,3 1992 90,1 0,4 94,0 4,3 139,7 3,5 82,6 -4,7 1993 91,1 1,1 109,3 16,2 152,9 9,5 82,0 -0,7 1994 95,8 5,1 127,8 16,9 171,0 11,8 86,5 5,5 1995 96,9 1,2 123,2 -3,6 175,0 2,4 90,0 4,0 1996 97,3 0,4 128,5 4,3 163,4 -6,6 92,6 2,9 1997 109,2 12,3 144,2 12,2 187,3 14,6 97,4 5,3 1998 110,9 1,5 152,5 5,8 191,7 2,4 101,7 4,3 1999 108,7 -2,0 157,8 3,4 199,2 3,9 105,1 3,4 2000 119,1 9,6 163,2 3,5 208,8 4,8 110,4 5,0 2001 118,4 -0,6 156,9 -3,9 187,8 -10,1 109,2 -1,1 2002 121,4 2,5 155,7 -0,8 197,9 5,4 109,1 -0,1 2003 121,6 0,2 159,7 2,6 201,1 1,6 108,8 -0,3 2004 125,1 2,8 165,1 3,4 210,8 4,8 111,4 2,4 2005 125,5 0,4 162,5 -1,6 189,7 -10,0 113,3 1,7 2006* 129,2 2,9 172,5 6,2 220,8 16,4 117,4 3,8 2007* 149,2 15,5 174,5 1,1 223,1 1,0 120,3 2,5 2008* 147,1 -1,4 148,4 -14,9 212,5 -4,8 119,8 -0,4 Keskimäärin 1975–2008 1,4 1,6 2,5 0,6 Average for 1975–2008 * Ennakkotieto (heinäkuu 2009) – Preliminary data (July 2009) Aikasarja perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon (EKT95). Luokitusten muutoksien takia taulukon tiedot poikkeavat ennen vuotta 2006 julkaistuista vuosikirjatiedoista. The figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore, the information of this table differs from the data published before 2006. Lähde: SVT: Tilastokeskus – Source: OSF: Statistics Finland 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 367 12.9 Lopputuotteiden kysynnän lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen ja ostajanhintaisen arvonlisäyksen muutos vuonna 2005 Effects of an increase in final demand on domestic output and on value added at purchasers’ prices, 2005 Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Tuotoksen muutos Arvonlisäyksen muutos Increase in domestic output Increase in value added Omalla Muilla Yhteensä Välitön Kokonais- toimialalla toimialoilla Total vaikutus vaikutus Own industry Other industries Direct effects Total effects milj. € – € mill. Maatalous Agriculture 13,8 8,0 21,8 3,4 8,1 Metsätalous Forestry 12,2 1,1 13,3 7,5 9,7 Kaivos- ja kaivannaistoiminta Mining and quarrying 11,5 7,5 19,0 3,4 7,4 Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco 12,5 10,9 23,4 2,1 7,3 Tevanake-teollisuus * Textiles, wearing apparel. leather 10,9 4,1 15,0 4,2 6,5 Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood 10,5 10,8 21,3 1,4 8,2 Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board 10,2 7,7 17,9 3,4 7,9 Muu puutuoteteollisuus Other wood products 10,5 9,7 20,2 3,3 7,7 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper 11,8 8,0 19,8 2,8 7,4 Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products 10,5 8,7 19,2 3,5 7,3 Huonekaluteollisuus Furniture 10,8 6,7 17,5 3,6 6,9 Graafinen teollisuus Printing, publishing 11,7 6,7 18,4 4,2 8,1 Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke 10,7 1,4 12,1 1,7 8,5 Kemian teollisuus Chemicals, chemical products 11,2 5,0 16,2 3,2 5,9 Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products 10,4 5,0 15,4 3,9 6,3 Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products 10,9 6,2 17,1 4,1 7,4 Perusmetalliteollisuus Basic metals 12,2 5,4 17,6 1,8 4,6 Metallituoteteollisuus Metal products, machinery 12,2 5,0 17,2 3,3 6,3 Sähkötekninen ja optiikan teollisuus Electrical and optical equipment 11,0 4,5 15,5 3,4 6,0 Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment 11,0 5,8 16,8 2,9 5,7 Muu teollisuus Other manufacturing 10,5 6,0 16,5 3,5 6,5 Energia- ja vesihuolto Electricity, heating, water 10,3 4,4 14,7 5,6 7,7 Rakentaminen Building 10,9 8,1 19,0 4,0 8,0 Kauppa Trade 10,9 5,0 15,9 5,4 8,4 Ravintolat ja majoitus Restaurants, hotels 10,1 8,8 18,9 4,3 8,3 Kuljetus Transportation 10,9 3,5 14,4 6,3 8,4 Posti- ja teleliikenne Post and telecommunications 10,7 4,1 14,8 6,5 9,0 Rahoitus ja vakuutus Financial intermediation, insurance 10,5 5,4 15,9 5,5 8,6 Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services 11,0 4,5 15,5 6,2 9,0 Julkinen hallinto Administration 10,2 5,3 15,5 6,0 8,9 Koulutus Education 10,1 3,5 13,6 7,5 9,4 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health and social work 10,3 3,2 13,5 7,3 9,2 Muut palvelut Other services 10,6 5,2 15,8 5,7 8,8 * Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus Taulukossa esitetään lopputuotteiden kysynnän 10 miljoonan euron lisäyksen vaikutukset kotimaiseen tuotokseen ja arvonlisäykseen. Taulukko päivitetään Metsätilastolisen vuosikirjan nettiversiossa tammikuussa 2010. The table presents the effects of an increase of € 10 million in final demand on domestic output and on value added at purchasers’ prices. The table will be updated to the book net version in January 2010. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus – Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; OSF: Statistics Finland 12 Forest sector in Finland’s national economy 368 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 12.10 Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen muutos vuonna 2005 toimialoittain Effects of an increase in final demand for forest industry products on domestic output by industry, 2005 Toimiala, jolle vaikutukset Lopputuotteen tuottaja – Producer of final product kohdistuvat Saha- Vaneri- ja muu Muu puutuote- Massa- ja Paperituote- Huonekalu- Increase in output of teollisuus levyteollisuus teollisuus paperiteollisuus teollisuus teollisuus Sawn, planed and Veneer, plywood Other wood Pulp and paper Paper and paper- Furniture impregnated wood and other board products board products milj. € – € mill. Yhteensä 21,3 17,8 20,2 19,8 19,2 17,5 Total Metsätalous 5,3 2,6 1,7 1,1 0,3 0,4 Forestry Sahateollisuus 10,5 0,2 2,5 0,3 0,1 0,5 Sawn, planed and impregnated wood Vaneri- ja muu levyteollisuus 0,0 10,2 0,1 0,0 0,0 0,5 Veneer, plywood and other board Muu puutuoteteollisuus 0,0 0,0 10,5 0,1 0,1 0,1 Other wood products Massa- ja paperiteollisuus 0,1 0,2 0,1 11,8 3,3 0,1 Pulp and paper Paperituoteteollisuus 0,0 0,0 0,0 0,1 10,5 0,0 Paper and paperboard products Huonekaluteollisuus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 10,8 Furniture Kemian teollisuus 0,1 0,3 0,3 0,6 0,4 0,3 Chemicals, chemical products Metallituoteteollisuus 0,3 0,3 0,6 0,6 0,5 0,6 Metal products, machinery Energia- ja vesihuolto 0,4 0,5 0,3 0,8 0,4 0,2 Electricity, heating, water Kauppa 1,5 0,9 0,7 0,7 0,4 0,5 Trade Kuljetus 1,3 1,0 0,9 1,4 1,0 0,6 Transportation Liike- ja kiiteistöpalvelut 0,5 0,5 0,8 0,6 0,8 1,0 Business and real estate services Muut toimialat (20) yhteensä 1,3 1,1 1,7 1,7 1,4 1,9 Other industries (20) total Taulukossa esitetään lopputuotteiden kysynnän 10 miljoonan euron lisäyksen vaikutukset kotimaiseen tuotokseen. Energia- ja vesihuollossa sähkön ja lämmön tuotanto teollisuusyrityksen omaan käyttöön luetaan yrityksen päätoimialan tuotannoksi. Taulukko päivitetään Metsätilastolisen vuosikirjan nettiversiossa tammikuussa 2010. The table presents the effects of an increase of € 10 million in final demand on domestic output. Electricity and heat produced for the own use of an industry is included in the output of the industry concerned. The table will be updated to the book net version in January 2010. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus – Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; OSF: Statistics Finland 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 369 12.11 Lopputuotteiden kysynnän lisäyksen aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 2005 Employment effects of an increase in final demand, 2005 Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Työllisten määrän muutos Increase in number of employed persons Omalla toimialalla Muilla toimialoilla Yhteensä Own industry Other industries Total Välitön vaikutus Kokonaisvaikutus Direct effects Total effects työllisiä – employed persons Maatalous Agriculture 221 305 56 361 Metsätalous Forestry 62 75 9 84 Kaivos- ja kaivannaistoiminta Mining and quarrying 51 59 46 105 Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco 46 57 141 198 Tevanake-teollisuus Textiles, wearing apparel. leather 121 132 26 158 Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood 31 33 74 107 Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board 69 70 49 119 Muu puutuoteteollisuus Other wood products 72 76 55 131 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper 24 28 49 77 Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products 52 55 42 97 Huonekaluteollisuus Furniture 91 98 42 140 Graafinen teollisuus Printing, publishing 72 85 40 125 Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke 4 5 10 15 Kemian teollisuus Chemicals, chemical products 28 32 30 62 Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products 60 63 29 92 Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products 62 68 38 106 Perusmetalliteollisuus Basic metals 19 23 33 56 Metallituoteteollisuus Metal products, machinery 59 71 30 101 Sähkötekninen ja optiikan teollisuus Electrical and optical equipment 29 31 31 62 Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment 57 62 38 100 Muu teollisuus Other manufacturing 73 76 40 116 Energia- ja vesihuolto Electricity, heating, water 28 29 26 55 Rakentaminen Building 79 86 56 142 Kauppa Trade 110 120 34 154 Ravintolat ja majoitus Restaurants, hotels 146 147 76 223 Kuljetus Transportation 74 81 24 105 Posti- ja teleliikenne Post and telecommunications 67 72 31 103 Rahoitus ja vakuutus Financial intermediation, insurance 62 65 41 106 Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services 60 66 35 101 Julkinen hallinto Administration 135 137 44 181 Koulutus Education 170 172 29 201 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health and social work 206 212 25 237 Muut palvelut Other services 134 141 41 182 Taulukossa esitetään lopputuotteiden kysynnän 10 miljoonan euron lisäyksen vaikutukset työllisyyteen. Taulukko päivitetään Metsätilastolisen vuosikirjan nettiversiossa tammikuussa 2010. The table presents the employment effects of an increase of € 10 million in final demand for forest industry products. The table will be updated to the book net version in January 2010. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus – Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; OSF: Statistics Finland 12 Forest sector in Finland’s national economy 370 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 12.12 Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän lisäyksen aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 2005 toimialoittain Employment effects of an increase in final demand for forest industry products by industry, 2005 Toimiala, jolle vaikutukset Lopputuotteen tuottaja – Producer of final product kohdistuvat Saha- Vaneri- ja muu Muu puutuote- Massa- ja Paperituote- Huonekalu- Increase in employment in teollisuus levyteollisuus teollisuus paperiteollisuus teollisuus teollisuus Sawn, planed and Veneer, plywood Other wood Pulp and paper Paper and paper- Furniture impregnated wood and other board products board products 1 000 työtuntia – 1 000 working hours Maatalous 2,2 1,6 2,6 2,6 2,4 2,5 Agriculture Metsätalous 63,9 31,0 21,2 13,9 4,1 4,7 Forestry Sahateollisuus 52,4 1,2 12,3 1,3 0,5 2,3 Sawn, planed and impregnated wood Vaneri- ja muu levyteollisuus 0,1 113,1 1,5 0,1 0,1 6,0 Veneer, plywood and other board Muu puutuoteteollisuus 0,4 0,4 120,8 0,8 0,7 0,8 Other wood products Massa- ja paperiteollisuus 0,4 0,6 0,4 42,0 11,9 0,5 Pulp and paper Paperituoteteollisuus 0,2 0,1 0,2 0,9 83,3 0,2 Paper and paperboard products Huonekaluteollisuus 0,3 0,2 0,5 0,2 0,1 160,8 Furniture Kemian teollisuus 0,7 1,5 1,3 2,9 2,0 1,2 Chemicals, chemical products Metallituoteteollisuus 2,6 3,2 5,4 6,1 4,3 5,5 Metal products, machinery Energia- ja vesihuolto 1,6 2,4 1,2 3,5 1,7 1,1 Electricity, heating, water Kauppa 27,8 17,0 13,0 13,0 8,0 10,2 Trade Kuljetus 18,6 14,0 13,5 19,6 14,4 8,4 Transportation Liike- ja kiinteistöpalvelut 5,3 4,6 7,8 6,5 8,0 10,2 Business and real estate services Muut toimialat (19) yhteensä 13,8 11,3 17,6 14,8 14,4 18,6 Other industries (19) total Yhteensä 190,3 202,2 219,3 118,2 155,9 233,0 Total Taulukossa esitetään lopputuotteiden kysynnän 10 miljoonan euron lisäyksen vaikutukset työllisyyteen. Energia- ja vesihuollossa sähkön ja lämmön tuotanto teollisuusyrityksen omaan käyttöön luetaan yrityksen päätoimialan tuotannoksi. Taulukko päivitetään Metsätilastolisen vuosikirjan nettiversiossa tammikuussa 2010. The table presents the employment effects of an increase of € 10 million in final demand for forest industry products. Electricity and heat produced for the own use of an industry is included in the output of the industry concerned. The table will be updated to the book net version in January 2010. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus – Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; OSF: Statistics Finland 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 371 12.13 Toimialojen osuudet tavaroiden ja palveluiden viennistä vuonna 2005 Share of individual industrial sectors in exports of goods and services, 2005 Toimiala Industry Osuus viennistä EU-maihin Osuus koko viennistä Share of exports (intra-EU) Share of exports total Brutto Netto Brutto Netto Gross Net Gross Net % Toimialat yhteensä Industries total 100,0 100,0 100,0 100,0 Metsäsektori yhteensä Forest sector total 21,2 26,7 17,7 22,2 Metsätalous Forestry 0,1 0,2 0,1 0,2 Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood 2,7 3,6 2,4 3,3 Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board 1,8 2,3 1,2 1,5 Muu puutuoteteollisuus Other wood products 1,0 1,2 0,9 1,1 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper 14,7 18,1 12,3 15,2 Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products 0,6 0,7 0,5 0,5 Huonekaluteollisuus Furniture 0,5 0,5 0,4 0,5 Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco 1,8 2,2 1,9 2,2 Tevanake-teollisuus Textiles, wearing apparel, leather 1,3 1,4 1,1 1,2 Graafinen teollisuus Printing, publishing 0,9 1,2 0,8 1,1 Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke 5,0 1,0 4,0 0,8 Kemian teollisuus Chemicals, chemical products 5,6 5,4 5,7 5,4 Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products 2,4 2,4 2,0 2,0 Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products 1,3 1,6 1,1 1,4 Perusmetalliteollisuus Basic metals 11,8 8,3 8,5 6,0 Metallituoteteollisuus Metal products, machinery 12,0 11,8 14,2 13,8 Sähkötekninen ja optiikkateollisuus Electrical and optical equipment 22,8 20,6 29,1 26,2 Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment 2,7 2,1 2,6 2,0 Kauppa Trade 1,0 1,4 1,2 1,6 Kuljetus Transportation 3,8 5,1 4,7 6,4 Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services 4,2 6,3 3,6 5,3 Muut toimialat (12) yhteensä Other industries (12) total 2,0 2,6 1,7 2,3 Vuonna 2005 massa- ja paperiteollisuudessa oli kuuden viikon mittainen työsulku. Nettoviennissä tuotteista on vähennetty niihin välittömästi ja välillisesti sisältyvät tuontipanokset. Taulukko päivitetään Metsätilastolisen vuosikirjan nettiversiossa tammikuussa 2010. In 2005, there was a lock-out for six weeks in the pulp and paper industries. Net exports are gross exports minus direct and indirect inputs which have been imported. The table will be updated to the book net version in January 2010. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus – Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; OSF: Statistics Finland 12 Forest sector in Finland’s national economy 372 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 12.14 Bruttokantorahatulot metsänomistajaryhmittäin 2008 Gross stumpage earnings by forest ownership category, 2008 Metsäkeskus Yksityismetsät Muutos Metsäteollisuus Muutos Yhteensä Muutos Forestry centre Non-industrial, 2008/2007 ja Metsähallitus 2008/2007 Total 2008/2007 private forests Change Forest industries Change Change 2008/2007 and State 2008/2007 2008/2007 1 000 € % 1 000 € % 1 000 € % Koko maa 1 583 474 -23 337 950 -20 1 921 424 -23 Whole country 0 Ahvenanmaa 4 473 6 12 -70 4 485 5 1 Rannikko 90 670 -9 1 560 29 92 229 -9 Etelärannikko 40 415 -17 1 285 52 41 700 -16 Pohjanmaa 50 254 -1 275 -25 50 529 -2 2 Lounais-Suomi 132 999 -20 2 851 -58 135 850 -21 3 Häme-Uusimaa 168 809 -31 10 804 -24 179 613 -31 4 Kaakkois-Suomi 125 905 -29 19 499 -12 145 404 -27 5 Pirkanmaa 115 615 -29 16 207 -23 131 822 -28 6 Etelä-Savo 177 271 -29 27 992 -17 205 263 -28 7 Etelä-Pohjanmaa 122 082 -20 5 733 13 127 815 -19 8 Keski-Suomi 140 698 -29 42 906 -18 183 604 -27 9 Pohjois-Savo 141 107 -27 32 936 -23 174 043 -26 10 Pohjois-Karjala 109 926 -26 44 023 -25 153 949 -26 11 Kainuu 53 510 -10 60 928 -27 114 438 -20 12 Pohjois-Pohjanmaa 124 025 2 24 886 -8 148 911 0 13 Lappi 76 385 -5 47 614 -14 124 000 -9 Yksityismetsät sisältävät myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsät. In addition to NIPF, the category includes the forests owned by municipalities, parishes and other collective bodies. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 373 12.15 Bruttokantorahatulot puutavaralajeittain 2002–2008 Gross stumpage earnings by roundwood assortment, 2002–2008 Vuosi Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Polttopuu Kaikkiaan Year Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Fuelwood Grand total Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total 1 000 € 2002 503 798 645 696 57 833 1 207 326 180 223 222 078 79 670 481 971 63 446 1 752 744 2003 543 615 655 924 49 781 1 249 320 171 200 207 809 78 023 457 031 60 489 1 766 841 2004 508 411 676 113 41 312 1 225 835 159 326 202 166 71 811 433 303 55 449 1 714 587 2005 447 815 642 360 47 245 1 137 420 158 280 199 526 72 711 430 517 55 141 1 623 078 2006 512 411 653 627 43 579 1 209 617 163 256 194 534 75 185 432 975 59 269 1 701 861 2007 828 444 1 003 635 60 751 1 892 830 202 940 236 390 78 656 517 986 70 418 2 481 234 2008 585 087 628 769 57 932 1 271 788 252 370 188 748 117 753 558 871 90 765 1 921 424 Metsäkeskus – Forestry centre 0 Ahvenanmaa 1 270 893 9 2 172 981 516 418 1 915 398 4 485 1 Rannikko 21 633 31 778 2 333 55 744 9 906 12 528 6 272 28 705 7 780 92 229 Etelärannikko 10 725 15 042 1 905 27 672 3 776 5 095 1 837 10 707 3 321 41 700 Pohjanmaa 10 908 16 735 428 28 072 6 130 7 433 4 435 17 998 4 459 50 529 2 Lounais-Suomi 42 871 50 335 2 034 95 240 11 768 13 785 5 218 30 771 9 838 135 850 3 Häme-Uusimaa 34 348 92 662 8 011 135 021 9 048 20 717 7 604 37 369 7 223 179 613 4 Kaakkois-Suomi 46 022 54 070 5 117 105 209 14 583 14 145 6 004 34 732 5 463 145 404 5 Pirkanmaa 32 053 59 073 3 591 94 717 9 602 15 474 5 665 30 740 6 365 131 822 6 Etelä-Savo 66 485 69 935 15 097 151 517 18 196 18 788 11 236 48 220 5 526 205 263 7 Etelä-Pohjanmaa 45 861 30 424 1 365 77 651 21 857 9 165 10 264 41 286 8 878 127 815 8 Keski-Suomi 47 302 76 213 7 112 130 626 19 666 18 009 9 619 47 294 5 683 183 604 9 Pohjois-Savo 35 543 74 987 6 617 117 147 15 859 20 741 13 058 49 657 7 238 174 043 10 Pohjois-Karjala 54 725 41 029 5 636 101 390 23 649 14 877 9 333 47 859 4 699 153 949 11 Kainuu 53 287 18 920 248 72 455 21 625 9 506 7 643 38 775 3 208 114 438 12 Pohjois-Pohjanmaa 50 087 20 626 762 71 474 35 831 10 151 18 204 64 186 13 251 148 911 13 Lappi 53 600 7 823 0 61 424 39 800 10 346 7 214 57 360 5 216 124 000 Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 12 Forest sector in Finland’s national economy 374 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 12.16 Kantorahatulot metsänomistajaryhmittäin 1997–2008 Stumpage earnings by forest ownership category, 1997–2008 Selite 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Explanation milj. € – € mill. Bruttokantorahatulot 1 649 1 757 1 746 1 865 1 695 1 753 1 767 1 715 1 623 1 702 2 481 1 921 Gross stumpage earnings Yksityismetsät 1 489 1 591 1 546 1 643 1 481 1 543 1 542 1 495 1 411 1 369 2 056 1 583 Non-industrial, private forests Metsäteollisuus ja Metsähallitus 160 166 200 222 214 210 225 219 212 333 425 338 Forest industries and State Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 181 196 205 217 237 218 215 219 222 235 267 291 Costs of silvicultural and forest-improvement work Yksityismetsät 154 166 168 175 189 171 166 168 167 179 188 203 Non-industrial, private forests Metsäteollisuus ja Metsähallitus 27 31 37 42 48 46 49 51 55 56 78 88 Forest industries and State Nettokantorahatulot (ennen hallinto- ym. kustannuksia) 1 468 1 561 1 541 1 648 1 458 1 535 1 552 1 496 1 401 1 467 2 214 1 630 Net stumpage earnings (excl. administration and other such costs) Yksityismetsät 1 335 1 425 1 378 1 468 1 292 1 372 1 376 1 327 1 244 1 190 1 868 1 380 Non-industrial, private forests josta kotitarvepuu 95 112 112 112 112 104 101 96 96 103 129 114 of which household use Metsäteollisuus ja Metsähallitus 133 135 163 180 166 164 176 168 157 277 347 250 Forest industries and State Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset esitetään tarkemmin taulukossa 3.21. More specific information about costs of silvicultural and forest improvement work is presented in Table 3.21. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos – Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 375 12.17 Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) suuralueittain 1995–2008 metsämaan pinta-alaa kohti Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry per unit of forest land area, 1995–2008 Alue 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Region €/ha Koko maa – Whole country Bruttokantorahatulot 98,0 88,8 111,9 119,2 116,3 123,4 111,2 115,9 115,8 114,5 108,0 104,8 157,4 121,2 Gross stumpage earnings – Kokonaiskustannukset 16,4 16,6 17,9 19,0 19,5 20,6 21,6 20,9 21,8 22,4 21,8 22,8 24,3 26,4 Total costs + Valtion tuki puuntuotantoon 3,4 3,5 3,7 3,7 3,3 3,5 4,1 4,3 4,9 4,6 4,4 4,3 4,1 4,5 State subsidies to timber production = Liiketulos 85,0 75,7 97,6 103,9 100,2 106,3 93,7 99,2 98,9 96,7 90,7 86,3 137,3 99,3 Operating profit Länsi-Suomi – Western Finland Bruttokantorahatulot 114,2 108,5 136,7 147,0 144,2 153,0 133,5 144,3 143,5 139,2 131,6 132,1 190,8 144,3 Gross stumpage earnings – Kokonaiskustannukset 18,1 18,3 20,4 21,1 22,4 23,8 24,6 24,5 25,8 26,4 25,9 26,3 28,8 31,8 Total costs + Valtion tuki puuntuotantoon 2,8 3,0 2,9 3,0 2,9 3,2 3,6 3,9 4,5 4,2 4,0 3,9 3,8 4,1 State subsidies to timber production = Liiketulos 98,8 93,2 119,2 128,9 124,7 132,4 112,6 123,7 122,1 117,0 109,8 109,6 165,7 116,7 Operating profit Itä-Suomi – Eastern Finland Bruttokantorahatulot 151,0 126,9 162,5 168,6 164,1 174,0 159,3 160,4 157,1 156,5 147,0 142,2 221,1 159,3 Gross stumpage earnings – Kokonaiskustannukset 20,7 21,4 22,2 23,8 23,7 25,3 26,4 24,7 25,4 25,6 25,3 27,0 27,2 29,0 Total costs + Valtion tuki puuntuotantoon 2,9 3,0 3,5 3,4 3,2 3,5 4,2 4,1 5,1 4,5 4,1 4,2 4,1 4,5 State subsidies to timber production = Liiketulos 133,2 108,5 143,8 148,2 143,6 152,2 137,1 139,8 136,8 135,4 125,8 119,4 197,9 134,8 Operating profit Pohjois-Suomi –Northern Finland Bruttokantorahatulot 35,8 32,4 38,7 43,4 41,7 44,4 43,4 43,2 47,0 48,3 45,7 39,1 62,3 60,3 Gross stumpage earnings – Kokonaiskustannukset 10,9 10,4 11,2 12,5 12,2 12,6 13,9 13,3 13,8 14,6 13,5 14,7 16,1 17,3 Total costs + Valtion tuki puuntuotantoon 4,5 4,5 4,7 4,8 3,9 3,8 4,7 4,9 5,1 5,1 5,0 4,8 4,6 5,0 State subsidies to timber production = Liiketulos 29,4 26,5 32,2 35,8 33,4 35,6 34,1 34,8 38,2 38,9 37,2 29,2 50,8 48,0 Operating profit Länsi-Suomi: 0 Ahvenanmaa sekä metsäkeskukset 1 Rannikko, 2 Lounais-Suomi, 3 Häme-Uusimaa, 5 Pirkanmaa, 7 Etelä-Pohjanmaa ja 8 Keski-Suomi; Itä-Suomi: metsäkeskukset 4 Kaakkois-Suomi, 6 Etelä-Savo, 9 Pohjois-Savo ja 10 Pohjois-Karjala; Pohjois-Suomi: metsäkeskukset 11 Kainuu, 12 Pohjois-Pohjanmaa ja 13 Lappi. Yksityismetsätalous sisältää myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsät sekä ne valtion metsät, jotka eivät ole Metsähallituksen hallinnassa. Metsämaan pinta-alat perustuvat vuosina 1991–1995 VMI8:aan, 1996–2003 VMI9:ään ja 2004– VMI10:een. The composition of the three regions in this table is the following: Western Finland: forestry centres 0, 1, 2, 3, 5, 7 and 8; Eastern Finland: forestry centres 4, 6, 9 and 10; Northern Finland: forestry centres 11, 12 and 13. In addition to NIPF, the category includes the forests owned by municipalities, parishes and other collective bodies, and the State forests not administrated by Metsähallitus. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio; SVT: Tilastokeskus Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Forestry Development Centre Tapio; OSF: Statistics Finland 12 Forest sector in Finland’s national economy 376 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 12 .18 Yk sit yis m et sä ta lo ud en tu lo t j a m en ot (k at ela sk elm a) m et sä ke sk uk sit ta in 20 08 In co m es a nd e xp en se s (c ov er ag e ca lcu la tio n) in n on -in du st ria l, pr iva te fo re st ry b y fo re st ry c en tre , 2 00 8 Me tsä ke sk us 0 A hv e- 1 R an nik ko 2 L ou na is- 3 H äm e- 4 K aa kk ois - 5 P irk an - 6 E tel ä- 7 E tel ä- 8 K es ki- 9 P oh joi s- 10 P oh joi s- 11 K ain uu 12 P oh joi s- 13 La pp i Ko ko m aa Fo re str y c en tre na nm aa Su om i Uu sim aa Su om i ma a Sa vo Po hja nm aa Su om i Sa vo Ka rja la Po hja nm aa W ho le co un try 1 0 00 € Br ut to ka nt or ah at ul ot 4 4 73 90 67 0 13 2 9 99 16 8 8 09 12 5 9 05 11 5 6 15 17 7 2 71 12 2 0 82 14 0 6 98 14 1 1 07 10 9 9 26 53 51 0 12 4 0 25 76 38 5 1 5 83 47 4 Gr os s s tu m pa ge ea rn in gs – Ko ko na isk us ta nn uk se t * 1 1 16 20 78 9 26 97 1 32 16 9 20 05 9 25 25 8 27 39 5 36 21 3 28 12 5 32 75 4 20 66 4 13 69 4 34 45 9 24 73 0 34 4 3 97 To ta l c os ts Me tsi en ho ito ja m ets än pa ra nn us * 47 7 11 22 1 13 92 9 20 30 4 10 75 5 15 10 4 15 69 0 22 43 5 16 75 5 21 37 0 11 17 8 8 5 47 21 84 0 15 98 2 20 5 5 87 Si lvi cu ltu re a nd fo re st im pr ov em en t Me tsä n u ud ist am ine n 27 9 5 3 04 6 1 46 11 17 1 5 1 20 6 3 42 8 1 99 7 4 91 6 4 84 7 9 95 5 7 20 2 6 84 7 4 92 6 0 81 86 50 8 Fo re st re ge ne ra tio n Nu or en m ets än ho ito * 18 2 4 3 78 5 2 34 7 2 50 3 6 50 5 2 72 5 7 95 7 8 13 6 0 92 8 8 73 3 8 41 2 9 64 8 0 25 6 3 49 75 71 7 Te nd ing o f y ou ng st an ds Me tsä np ar an nu s 16 1 5 39 2 5 49 1 8 83 1 9 85 3 4 90 1 6 96 7 1 31 4 1 79 4 5 02 1 6 17 2 8 99 6 3 23 3 5 52 43 36 2 Fo re st im pr ov em en t Me tsi en ha llin to ym . 64 0 9 5 67 13 04 2 11 86 6 9 3 04 10 15 4 11 70 5 13 77 8 11 37 0 11 38 4 9 4 86 5 1 46 12 61 9 8 7 48 13 8 8 09 Fo re str y a dm ini str at ion co sts Me tsä nh oit om ak su t 14 2 1 9 06 2 4 83 2 3 67 2 0 35 2 1 37 2 7 22 2 5 46 2 4 00 2 3 48 1 8 83 93 6 2 1 14 1 3 47 27 36 5 Fo re str y f ee s Me tsä tei de n k un no ss ap ito 29 38 3 46 3 42 9 32 3 47 3 53 6 63 5 63 8 49 9 51 7 44 9 77 4 93 1 7 0 79 Fo re st ro ad m ain te na nc e Ma tka t 32 1 4 8 68 6 0 69 4 6 80 4 0 94 4 2 40 4 4 25 6 5 56 4 4 83 4 8 11 4 1 07 2 2 68 5 8 55 4 0 21 60 80 0 Tr av el co sts Mu ut ha llin tok ulu t 14 8 2 4 10 4 0 28 4 3 90 2 8 52 3 3 03 4 0 22 4 0 42 3 8 50 3 7 26 2 9 78 1 4 94 3 8 75 2 4 49 43 56 5 Ot he r a dm ini str at ion co sts + Va lti on tu ki pu un tu ot an to on 11 4 2 3 61 2 7 56 2 4 13 2 5 55 2 2 43 4 2 68 7 6 13 4 6 61 5 4 54 3 2 73 3 8 41 9 6 30 7 3 67 58 54 7 St at e s ub sid ies to ti m be r p ro du ct io n = Li ike tu lo s 3 4 70 72 24 2 10 8 7 83 13 9 0 53 10 8 4 01 92 60 0 15 4 1 44 93 48 1 11 7 2 33 11 3 8 06 92 53 5 43 65 7 99 19 6 59 02 3 1 2 97 62 4 O pe ra tin g pr ofi t Lii ke tul os / B ru tto ka nto ra ha tul ot, % 78 80 82 82 86 80 87 77 83 81 84 82 80 77 82 O pe ra tin g pr ofi t / G ro ss s tu m pa ge e ar ni ng s, % Tu lot ja m en ot me tsä ma an pi nta -a laa ko hti – In co m es a nd e xp en se s pe r f or es t l an d ar ea €/h a Br utt ok an tor ah atu lot 74 ,0 12 3,0 15 1,0 21 4,0 19 1,0 16 2,0 18 4,0 10 2,0 14 1,0 14 2,0 12 7,0 71 ,0 73 ,0 43 ,0 12 1,0 G ro ss s tu m pa ge e ar ni ng s – K ok on ais ku sta nn uk se t 18 ,0 28 ,0 31 ,0 41 ,0 31 ,0 35 ,0 28 ,0 30 ,0 28 ,0 33 ,0 24 ,0 18 ,0 20 ,0 14 ,0 26 ,0 T ot al co sts + Va ltio n t uk i p uu ntu ota nto on 2,0 3,0 3,0 3,0 4,0 3,0 4,0 6,0 5,0 5,0 4,0 5,0 6,0 4,0 4,0 S ta te s ub sid ie s to ti m be r p ro du ct io n = Lii ke tul os 57 ,0 98 ,0 12 4,0 17 7,0 16 5,0 13 0,0 16 0,0 78 ,0 11 7,0 11 5,0 10 7,0 58 ,0 59 ,0 33 ,0 99 ,0 O pe ra tin g pr ofi t Me tsä np ar an nu s k äs ittä ä p ys tyk ar sin na n, lan no itu ks en , m ets äo jitu ks en se kä m ets äte ide n r ak en tam ise n j a p er us pa ra nn uk se n. Me tsä nh oit o- ja m ets än pa ra nn us ku sta nn uk se t e sit etä än ta rke mm in luv us sa 3. Fo re st im pr ov em en t i nc lu de s pr un in g, fe rti lis at io n, fo re st d ra in ag e, a nd c on st ru ct io n an d ba sic im pr ov em en t o f f or es t r oa ds . M or e de ta ile d in fo rm at io n on s ilv icu ltu ra l a nd fo re st im pr ov em en t c os ts is p re se nt ed in C ha pt er 3 . * Si sä ltä ä j uu rik ää vä n t or jun na n j a k as va tus ha kk uid en en na kk or aiv au ks en . – In clu de s re pe llin g of ro ot -ro t d ise as e an d in itia l c le ar in g of in te rm ed ia te fe llin g ar ea s. Lä hte et: S VT : M ets än tut kim us lai tos ; M ets äta lou de n k eh ittä mi sk es ku s T ap io; S VT : T ila sto ke sk us – So ur ce s: O SF : F in ni sh F or es t R es ea rc h In st itu te ; F or es try D ev el op m en t C en tre Ta pi o; O SF : S ta tis tic s Fi nl an d 12Metsäsektori kansantaloudessa Metsätilastollinen vuosikirja 2009 377 12 Forest sector in Finland’s national economy 378 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Lähes kolmasosa, yhteensä noin 4 miljardia heh- taaria, maailman maapinta-alasta on metsää. Puuston kokonaistilavuuden arvioidaan olevan 434 miljardia kuutiometriä. Metsäpinta-alaltaan suurin maa on Venäjä viidenneksen osuudellaan maailman metsistä. Puuvaroiltaan suurin on puo- lestaan Brasilia. Euroopan unionin metsäpinta- ala on 156 miljoonaa hehtaaria. Puuston tilavuus unionin jäsenmaiden metsissä on noin 23 miljar- dia kuutiometriä. Vuonna 2007 raakapuun hakkuut ja metsäte- ollisuustuotteiden tuotantomäärät koko maail- massa kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Raakapuuta hakattiin 3,59 miljardia kuutiomet- riä, mikä oli noin kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli puolet kokonaishakkuu- määrästä, kaikkiaan 1,89 miljardia kuutiomet- riä, oli polttopuuta. Teollisuuden raaka-aineeksi hakattiin raakapuuta 1,7 miljardia kuutiomet- riä. Sahatavaran tuotanto kasvoi edellisvuodesta puolitoista prosenttia ollen kaikkiaan 431 mil- joonaa kuutiometriä. Puulevyjen tuotanto on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2007 erilaisia puu- levyjä valmistettiin noin kaksi prosenttia enem- män kuin edellisvuonna, kaikkiaan 266 miljoo- naa kuutiometriä. Paperin ja kartongin tuotanto kasvoi 384 miljoonaan tonniin eli viisi prosenttia edellisvuotista suuremmaksi. Raakapuun tuottajamaista Yhdysvallat oli maailman ykkönen vuonna 2007. Sahatavaraa tuotettiin Euroopan unionin (EU27) alueella enemmän kuin Yhdysvalloissa tuotantomäärän vastatessa runsasta neljäsosaa koko maailman sahatavaran tuotannosta. Kiina on suurin puule- vyjen valmistaja ja Euroopan Unioni puolestaan tärkein paperin ja kartongin tuottaja. Kansainvälisissä metsätilastoissa tarkastellaan maail- man eri maiden metsävaroja sekä puun ja metsäteol- lisuustuotteiden tuotantoa, vientiä ja tuontia. Lisäksi esitetään raakapuun tienvarsihintoja eri maista. Maailman metsävarat Yhdistyneiden kansakuntien (YK) elintarvike- ja maa- talousjärjestön (FAO) metsävarainventoinnin mukaan (Global Forest Resources Assessment 2005 – FRA 2005) maailman metsäpinta-ala vuonna 2005 oli 3,95 miljar- dia hehtaaria eli vajaa kolmannes maapallon maapinta- alasta. Viidennes maailman metsävaroista, kaikkiaan 809 miljoonaa hehtaaria, on Venäjän hallussa. Seuraavaksi eniten metsää on Brasiliassa, Kanadassa ja USA:ssa. FRA 2005 -raportin mukaan maailman metsäpinta- ala on vähentynyt huolestuttavaa vauhtia. Vuosina 1990– 2000 se pieneni 13,1 miljoonalla hehtaarilla vuosittain ja 12,9 miljoonalla hehtaarilla vuosina 2000–2005. Net- tomääräisesti metsäpinta-ala pieneni koko maailmassa vuosina 2000–2005 runsaalla 7 miljoonalla hehtaarilla vuosittain. Metsäkato on ollut suurinta Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, kummassakin noin 4 miljoonaa hehtaaria vuosittain. Euroopassa, samoin kuin Aasiassa metsä-ala sen sijaan on kasvanut viime vuosina. FRA arvio puuston määräksi 434 miljardia kuutio- metriä. Tästä määrästä kolmannes on Latinalaisessa Amerikassa. Puumäärä on suurin Brasiliassa, jossa puus- ton tilavuudeksi on arvioitu 81 miljardia kuutiometriä. Euroopan puuston tilavuus on 109 miljardia kuutiomet- riä, josta 80 miljardia kuutiometriä kasvaa Venäjällä. Euroopan unionin maiden yhteenlaskettu metsäpin- ta-ala kasvoi kymmenellä miljoonalla hehtaarilla 156 miljoonaan hehtaariin Bulgarian ja Romania liityttyä unioniin vuonna 2007. Unionin maista eniten metsää on Ruotsissa, kaikkiaan 27,6 miljoonaa hehtaaria. Metsätilastollinen vuosikirja 2009 379 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Metsien suojelu Euroopan metsämaan pinta-alasta lähes 5 prosenttia, yhteensä 47 miljoonaa hehtaaria on suojeltu. Euroopan unionin alueelle suojellusta pinta-alasta osuu 27 miljoo- naa hehtaaria, mikä vastaa 18 prosenttia unionin metsä- alasta. EU:n maista Saksalla on eniten suojeltuja metsiä, kaikkiaan lähes 8 miljoonaa hehtaaria eli 70 prosenttia metsämaan alasta. Koko Euroopan alueella Venäjällä on eniten suojelualueita, yhteensä 16 miljoonaa hehtaaria. Taulukossa 13.4 esitetyt MCPFE (Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe) -luokituksen mukaiset suojelupinta-alatiedot eroavat Suomen kansal- lisessa tilastossa esitetyistä metsien suojelupinta-aloista (Luku 2, taulukko 2.1) johtuen erilaisesta metsän määri- telmästä, luokituseroista ja luokituksen ajankohdasta. Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa Vuonna 2007 raakapuuta hakattiin koko maailmassa kaik- kiaan 3 591 miljoonaa kuoretonta kuutiometriä. Määrä oli 56 miljoonaa kuutiometriä edellisvuotista suurempi. Hakkuista yli puolet, 1 886 miljoonaa kuutiometriä, oli polttopuuta, jonka määrä kasvoi edellisvuodesta vajaan prosentin. Teollisuuden käyttöön tarkoitettu puumäärä, yhteensä 1 705 miljoonaa kuutiometriä, oli puolestaan runsaat kaksi prosenttia suurempi kuin vuonna 2006. Suurin raakapuun tuottaja oli Yhdysvallat, jossa puuta hakattiin 444 miljoonaa kuutiometriä. Raakapuun ul- komaankaupassa Venäjä oli maailman suurin viejä 49 miljoonalla kuutiometrillä raakapuuta, eli se vei lähes neljänneksen hakkaamastaan raakapuusta. Raakapuun tuojamaista suurin oli Kiina. Maailmassa tuotettiin sahatavaraa vuonna 2007 yhteensä 431 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoteen verrattuna tuotanto kasvoi puolitoista prosenttia. Yh- dysvalloissa sahatavaraa tuotettiin 84 miljoonaa kuu- tiometriä. Suurin viejämaa oli Kanada, jonka vienti ylsi 33 miljoonaan kuutiometriin. Seuraavaksi tärkeimmät viejät olivat Venäjä ja Ruotsi. Sahatavaran tuojamaista Yhdysvallat oli merkittävin 32 miljoonan kuutiometrin tuonnillaan. Puulevyjen tuotanto nousi 266 miljoonaan kuutio- metriin, eli kaksi prosenttia edellisvuotista suuremmak- si. Maailman puulevyistä noin neljännes (71 milj. m³) tuotettiin Kiinassa, joka oli vanerin, viilun ja kuitulevyn tuottajana maailman johtava maa. Lastulevyjä taas val- mistettiin eniten EU:n alueella, jossa Saksa oli alueen tärkein tuottaja. Kiina oli myös ylivoimaisesti suurin vanerin ja viilun sekä kuitulevyjen viejä. Lastulevyjä toimitettiin vientiin eniten Kanadasta. Paperin ja kartongin tuotanto jatkoi kasvuaan ja oli vuonna 2007 kaikkiaan 384 miljoonaa tonnia. Määrä oli viisi prosenttia edellisvuotista suurempi. Euroopan unionin alueella tuotettiin runsas neljännes koko maail- man paperi- ja kartonkituotteista. Seuraavaksi suurimmat tuottajat olivat Yhdysvallat ja Kiina. Kiinan paperintuo- tanto on kasvanut 2000-luvulla huimaa vauhtia. Esimer- kiksi paperien ja kartonkien tuotanto yli kaksinkertaistui vuosina 2000–2007. Koko maailman sanomalehtipaperin tuotantomäärät ovat pienentyneet ja kasvu on painottu- nut aikakauslehti- ja hienopapereihin. Näiden tuotteiden viejänä Suomi jatkaa maailman suurimpana. Sanomaleh- tipaperia viedään eniten Kanadasta. Yhdysvallat taas oli sekä aikakauslehti- ja hienopapereiden että sanomaleh- tipapereiden suurin tuoja. Euroopan unionin maista on saatavilla muuta maa- ilmaa tuoreempia tietoja raakapuun ja metsäteollisuus- tuotteiden tuotannosta ja ulkomaankaupasta. Vuonna 2008 unionin alueella hakattiin raakapuuta kaikkiaan 429 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 8 prosenttia vähem- män kuin vuotta aikaisemmin. Unionin maista tärkein raakapuun tuottaja oli Ruotsi, jossa hakkuumäärä oli 69 miljoonaa kuutiometriä. Seuraavaksi tärkeimmät olivat Saksa (64,6 milj. m³) ja Ranska (58,4 milj. m³). Saksa oli EU:n suurin raakapuun viejä ja Suomi suurin tuoja. Koko maailman sahatavarasta neljäsosa, 106 miljoo- naa kuutiometriä vuonna 2008, valmistettiin Euroopan unionin alueella. Suurin tuottajamaa oli Saksa, jossa tuo- tettiin 23 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Ruotsi oli toiseksi suurin (17,6 milj. m³) ja sahatavaran viejänä EU:n ykkönen (12 milj. m³). Eniten sahatavaraa tuotiin Italiaan, 6,7 miljoonaa kuutiometriä. Puulevyjä tuotet- tiin Euroopan unionin alueella kaikkiaan 64,3 miljoonaa kuutiometriä. Koko maailman tuotannosta tämä vastasi noin neljäsosaa. Vanerin ja viilun tuottajana Suomi oli EU:n suurin. Saksa puolestaan pitää ykköstilaa lastu- ja kuitulevyjen valmistajana. Paperia ja kartonkia tuotettiin EU:n alueella 99,3 miljoonaa tonnia vuonna 2007. Näi- denkin tuotteiden valmistajana Saksa oli unionin maista suurin. Koko maailman yhteenlaskettu raakapuun ja met- säteollisuustuotteiden viennin arvo oli 241 miljardia dollaria vuonna 2007. Tämä vastasi vajaan kahden pro- sentin osuutta maailman kokonaisviennin arvosta. Suu- rin raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli Kanadalla, 26,7 miljardia dollaria. Seuraavina olivat 13 International forest statistics 380 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Erot kansainvälisten metsätilastojen ja Suomen kansallisten metsätilastojen välillä FAO (Food and Agriculture Organization of the United Nations) eli YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö ke- rää ja julkaisee koko maailman kattavia tilastoja mm. metsävaroista sekä raakapuun ja metsäteollisuustuottei- den tuotannosta ja ulkomaankaupasta. FAO:n tilastoissa käytetään joissakin tapauksissa Suomen tilastointime- netelmästä poikkeavia määritelmiä ja luokitteluja, mikä aiheuttaa eroja tilastojen välillä. Erot näkyvät etenkin seuraavilla tilasto-alueilla: Metsävarat FAO määrittelee metsäksi alueen, jossa puuston kyp- syysvaiheessa sen latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia ja puuston pituus vähintään 5 metriä. Suomessa met- sän määritelmän perusteena on maan puuntuotoskyky: metsä- ja kitumaa muodostavat yhdessä puustoisen alan eli metsän. FAO:n tilastoja varten Suomen metsäalaksi luokitellaan metsämaa ja 85 prosenttia kitumaasta. Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja ulkomaankauppa Raakapuu tilastoidaan FAO:n tilastoissa kuorettomina kuutiometreinä. Suomessa taas tilastointiyksikkö on sekä hakkuutilastoissa että ulkomaankauppatilastoissa kuorellinen kiintokuutiometri. FAO:n tilastoja varten Suomen hakkuukertymätiedot muunnetaan kuorikertoi- mien avulla kuorettomiksi kuutiometreiksi. Kuoripro- sentti vaihtelee puu- ja puutavaralajista riippuen ollen keskimäärin noin 15 prosenttia. Kuitulevyt ilmoitetaan FAO:n tilastoissa kuutiomet- reinä kun ne Suomessa tilastoidaan tonneina ja muunne- taan FAO:n tilastoja varten kuutiometreiksi. Paperi- ja kartonkituotteissa kokonaistuotantoluvut ovat yhteneväiset, mutta tuotteet ryhmitellään eri tavoilla alaluokkiin. Ulkomaankaupan osalta paperi- ja karton- kituotteiden vienti- ja tuontitiedot FAO:n julkaisemina poikkeavat hieman Suomen ulkomaankauppatilaston tiedoista. Nämäkin erot johtuvat siitä, että tuotteiden ryhmittelyt poikkeavat toisistaan. Tarkempia tietoja Suo- men ulkomaankaupan luokittelusta löytyy osoitteesta www.metla.fi/metinfo/tilasto/laatu/combined.htm. FAO:n käyttämä luokittelu kuvaillaan ForesSTAT -tietokannassa osoitteessa faostat.fao.org/site/626/default.aspx#ancor Metsänomistus Suomen kansallisissa tilastoissa omistajaryhmään “yk- sityiset” ei lasketa mukaan yhtiöitä. Sen sijaan kansain- välisissä tilastoissa yhtiöiden metsänomistus katsotaan yksityiseksi omistukseksi yksityishenkilöiden ja yhtei- söjen ohella. Yhdysvallat, Saksa ja Ruotsi. Metsäntuotteiden viennin osuus maan kokonaisviennin arvosta oli suurin Latviassa, jossa vajaa neljännes viennin arvosta kertyi raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden viennistä. Suomessa osuus oli toiseksi suurin, 18 prosenttia, ja viennin arvo nousi 16 miljardiin dollariin. Kiina on ohittanut Yhdysvallat ja kivunnut ykköseksi raakapuun ja metsäteollisuustuottei- den tuonnissa. Tuonnin arvo oli kaikkiaan 31 miljardia dollaria. Metsäsektorin työllisyys ja kansantuoteosuus Metsäsektorin työllisti vuonna 2006 koko maailmas- sa 13,7 miljoonaa henkilöä, mikä vastaa 0,4 prosentin osuutta kaikista työllisistä. Eniten työllisti puutuotete- ollisuus, jolla oli kaikkiaan 5,5 miljoonaa työntekijää. Euroopan unionin alueella metsäsektorilla työskenteli 2,5 miljoonaa henkilöä. Metsäsektorin suhteellinen osuus oli suurin Latviassa, jossa alalla toimii 5 prosenttia kaikista työllisistä. Koko maailman bruttokansantuotteesta metsäsektori tuotti vain yhden prosentin vuonna 2006. Metsäsektorin arvonlisäyksestä massa- ja paperiteollisuus tuotti suu- rimman osan, 43 prosenttia. Puutuoteteollisuuden osuus oli noin kolmannes ja lopusta eli neljänneksestä vastasi metsätalous. Teollistuneista maista Suomella oli suh- teellisesti suurin metsäsektorin bruttokansantuoteosuus, 5,7 prosenttia. Ruotsissa metsäsektorin osuus oli 3,8 ja Virossa 3,7 prosenttia. Maailman metsävaratietojen tilastointi Maapallon metsävaroja on inventoitu 5–10 vuoden vä- lein 1950-luvulta alkaen. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista ja luotetta- vaa metsävaratietoa, seurata metsävaroissa tapahtuvia muutoksia ja tarjota perusteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. Metsävarojen inventointia koordinoi FAO:n Roo- massa sijaitseva metsäosasto, joka myös vastaa lähinnä trooppisten metsäalueiden arvioinnista sekä koko maa- ilman tulosten yhteenvedosta. YK:n Euroopan talous- komission Puutavarakomitea (UNECE/FAO Timber Committee) Genevessä koostaa puolestaan ECE-alueen (Eurooppa, IVY-maat, Israel, Kanada ja Yhdysvallat) metsävaratilastot, jotka koskevat pääosin lauhkeaa ja pohjoista metsävyöhykettä. 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 381 Metsävaratiedot kerätään standardisoidulla kysely- lomakkeella kunkin maan omista metsätilastoista ja ne perustuvat useissa tapauksissa eri ajankohtina tehtyihin kansallisiin metsävarojen inventointeihin. Monista kehi- tysmaista metsävaratilastot puuttuvat kokonaan, jolloin turvaudutaan joko erillisselvityksiin ja etenkin trooppi- silla alueilla kaukokartoitukseen. FAO:n julkaisu maailman metsävarojen arvioinnis- ta – Global Forest Resources Assessment 2005 (FRA 2005) – ilmestyi alkuvuodesta 2006. Arviointi on tähän asti tehdyistä kattavin sekä alueelliselta peittävyydeltään että sisällöltään. Siinä selvitetään metsien nykytilaa 40 eri muuttujan avulla, jotka koskevat metsien määrää, ter- veydentilaa, käyttöä ja arvoa. Maailman metsävaratiedot löytyvät myös FAO:n Internet-sivuilta ja ECE-alueen tie- dot YK:n Euroopan talouskomission Internet-sivulta. Maailman metsävarojen arvioinnissa sovelletun yhte- näisen käsitteistön takia metsävararaportissa esitetyt tie- dot poikkeavat toisinaan eri maiden omista kansallisista metsätilastoista. FAO esimerkiksi määrittelee metsäksi alueen, jossa puuston kypsyysvaiheessa sen latvuspeit- tävyys on yli 10 prosenttia ja pituus vähintään 5 met- riä. Suomessa metsän määritelmän perusteena on maan puuntuotoskyky: metsä- ja kitumaa muodostavat yhdessä puustoisen alan, metsän (ks. luku 1, Metsävarat). Suomen kansallisissa tilastoissa metsä- ja kitumaan yhteenlas- kettu pinta-ala on 22,8 miljoonaa hehtaaria (VMI10). FAO:n tilastoja varten Suomen metsäalaksi luokitellaan Metsäsektorin arvonlisäys 1990–2006 Metsäsektorin (käsittää ISIC/TOL toimialat metsätalous 02, puutuoteteollisuus 20 ja massa- ja paperiteollisuus 21) arvonlisäys vuonna 2006 oli koko maailmassa 468 miljardia dollaria, mikä vastasi yhden prosentin osuutta maailman bruttokansantuotteesta. Arvonlisäyksestä 43 prosenttia kertyi massa- ja paperiteollisuudesta, 32 pro- senttia puutuoteteollisuudesta ja 25 prosenttia metsäta- loudesta eli raakapuun tuotannosta. Vuosina 1990–2006 sektorin arvonlisäys kasvoi 44 miljardia dollaria, mutta vastaavasti osuus kansantuotteesta pieneni vähitellen. Tämä selittyy sillä, että kansantalouden muilla sekto- reilla kasvu on ollut paljon metsäsektoria nopeampaa. Vuodesta 1990 vuoteen 2006 metsäsektorilla arvonlisä- ys kasvoi merkittävästi puutuoteteollisuudessa, hieman vähemmän metsätaloudessa ja pysytteli suhteellisen va- kaana massa- ja paperiteollisuudessa. Suurinta kasvu oli Aasiassa, koskien pääasiassa massa- ja paperiteollisuutta. Pohjois-Amerikassa kasvu kertyi puutuoteteollisuudesta massa- ja paperiteollisuuden taantuessa. Latinalaisessa Amerikassa raakapuun tuotannon voimakas laajentumi- nen kasvatti metsätalouden arvonlisäystä. Metsäsektorin arvonlisäys on pienentynyt vain Euroopassa. Tarkaste- lujaksolla arvonlisäys supistui 17 miljardia dollaria, ja vähennys selittyy massa- ja paperiteollisuuden arvon vähentymisellä. Lähde: Contribution of the forestry sector to national economies, 1990–2006 Teksti: Elina Mäki-Simola Metsäsektorin arvonlisäys 1990–2006 (vuoden 2006 hinnoin) Alue Raakapuun tuotanto Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Yhteensä Osuus bruttokansantuotteesta 1990 2006 1990 2006 1990 2006 1990 2006 1990 2006 Mrd USD % % Afrikka 6 9 2 2 3 3 11 14 1,7 1,3 Aasia 29 33 20 27 39 56 88 116 1,3 0,9 Eurooppa 27 25 57 57 74 60 159 142 1,4 1,0 Latinalainen Amerikka 15 23 8 9 14 15 36 47 1,9 1,6 Pohjois Amerikka 19 26 33 51 70 64 123 140 1,4 1,0 Oseania 1 2 3 4 3 3 7 8 1,4 1,0 Koko maailma 98 118 123 150 202 201 424 468 1,4 1,0 0 100 200 300 400 500 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Mrd USD 0 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Metsäsektorin arvonlisäys, Mrd USD BKT-osuus BKT-osuus 13 International forest statistics 382 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 metsämaa ja 85 prosenttia kitumaasta, jolloin pinta-alaksi saadaan 22,5 miljoonaa hehtaaria. Tiedot maailman puuston tilavuudesta ovat puut- teelliset. Monilla mailla ei ole luotettavia tilavuustietoja tai ne puuttuvat kokonaan. Saatujen maittaisten tietojen perusteella FAO kuitenkin arvioi eri suuralueille puuston keskitilavuudet (m³/ha) ja kokonaistilavuudet lasketaan niiden ja vastaavien metsäpinta-alojen perusteella. Tällä menetelmällä maapallon puuston kokonaistilavuudeksi on saatu 434 miljardia kuutiometriä. Maat jaetaan metsävarataulukoissa kuuteen maan- osaan: Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Latinalainen Amerikka ja Karibia sekä Oseania. Käy- tetty maanosajako poikkeaa osin FAO:n käyttämästä luo- kittelusta: Etelä-, Pohjois- ja Keski-Amerikka on tässä ryhmitelty Pohjois-Amerikkaan (Kanada, Yhdysvallat, Grönlanti, Saint Pierre ja Miquelon sekä Bermuda) sekä Latinalaiseen Amerikkaan (Keski- ja Etelä-Amerikka) ja Karibiaan. Eurooppa jaetaan EU-maihin ja muuhun Eurooppaan. Eurooppaan on liitetty sekä Kypros että Turkki, jotka molemmat kuuluvat FAO:n tilastoissa Aa- siaan. Eurooppaan kuuluvat myös Venäjä sekä entisistä neuvostotasavalloista Moldova, Ukraina ja Valko-Venä- jä. Vastaavaa maajaottelua on käytetty myös tuotantoa ja ulkomaankauppaa käsittelevissä taulukoissa (www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/ tilastointi/maaluettelot/maat2009/index.jsp). Euroopan unionin metsävaratiedot (Taulukko 13.2) ja metsänomistusta koskevat tiedot (13.3) on koostettu Euroopan metsäministerikokousta (MCPFE – Ministe- rial Conference on the Protection of Forests in Europe) varten koostetusta raportista State of Europe's Forests 2007. Raportin metsävaratiedot pohjautuvat joko FRA 2005:n tietoihin tai maiden erikseen MCPFE -prosessia varten toimittamiin päivitettyihin tietoihin. Tästä syystä joidenkin maiden metsävaratiedot ovat saattaneet muut- tua. Metsien suojelun tilastointi Suojeltujen ja suojametsien MCPFE-luokitus hyväksyt- tiin käyttöön Wienissä 2003 pidetyssä Euroopan metsä- ministereiden kokouksessa. Euroopan unionin COST- tutkimusverkoston hankkeessa COST E27 (PROFOR, Protected forest areas in Europe – analysis and har- monization) selvitettiin vuosina 2002–2006 MCPFE- luokituksen soveltamista Euroopan metsien suojelun kuvaamiseen. Hankkeen tavoitteena oli yhtenäistää eri maiden ilmoittamat metsien suojelupinta-alat vertailukel- poisiksi. Harmonisoidut pinta-alatiedot on koottu State of Europe’s Forests 2007 -julkaisuun. MCPFE-luokitus on tarkemmin kuvailtu vuoden 2007 Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Tuotanto- ja ulkomaankauppatilastot Taulukon 13.5 tiedot raakapuun ja metsäteollisuustuot- teiden tuotannosta, ulkomaankaupasta ja näennäiskulu- tuksesta EU-maissa vuonna 2007 on poimittu UNECE:n internetsivuilta. Osa tiedoista on vielä alustavia. Luvut perustuvat eri maista yhteisellä kyselylomakkeella (Joint Forest Sector Questionnaire) kerättyihin tietoi- hin. Kysely toteutetaan maailmanlaajuisesti joka vuosi ja sen koostamiseen osallistuvat Euroopan unionin ti- lastotoimisto (Eurostat), FAO, UNECE ja International Tropical Timber Organisation (ITTO). Eurostat vastaa tietojenkeruusta EU- ja EFTA- maista, UNECE muista ECE-alueen maista, ITTO troppisen puun tuottajamaista sekä Japanista ja FAO muista maailman maista. Tietojen vaihto eri organisaatioiden kesken takaa periaatteessa sen, että samat tiedot löytyvät kaikkien tietoja keräävien organisaatioiden tietokannoista. Eurostat toimittaa EU- ja EFTA-maiden tiedot UNECE:lle Geneveen, josta tiedot siirretään FAO:lle Roomaan. Koko maailmaa koskevat tiedot ovat saatavilla noin 12 kuukauden kuluttua tilasto- vuoden päättymisestä FAO:n ylläpitämästä ForesSTAT- tilastotietokannasta. Organisaatiot julkaisevat tietoja myös omissa tietokannoissaan ja julkaisuissaan ja var- sinkin UNECE nopeammalla aikataululla kuin FAO. Muut luvun 13 tuotantoa ja ulkomaankauppaa kä- sittelevät taulukot (13.6–13.18) on koostettu suoraan ForesSTAT-tilastotietokannasta, joka on viimeksi päivi- tetty tammikuussa 2009 kattamaan vuoden 2007 tiedot. Seuraava päivitys tehdään vuoden 2010 alussa. Kansainvälisissä hakkuu- ja ulkomaankauppati- lastoissa raakapuun määrät ilmoitetaan kuorettomina tilavuuksina ja metsävarat kuorellisina tilavuuksina. Suomen kansallisissa tilastoissa sekä pystypuusto että hakatut määrät ilmoitetaan kuorellisina. Kansainvälisten hakkuutilastojen luotettavuuteen tulee suhtautua varauksella. Esimerkiksi kehitysmaiden puuston hakkuista (etenkin polttopuu) ei usein löydy tilastotietoja, jolloin joudutaan turvautumaan FAO:n asiantuntijoiden arvioihin. Sen sijaan ulkomaankaup- patilastojen vienti- ja tuontiluvut ovat luotettavampia, koska ne perustuvat yleensä tulliasiakirjoihin. 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 383 Metsäsektorin työllisyys- ja kansantuoteosuustilastot Taulukoissa 13.19–13.20 esitetyt tiedot koko maailman metsäsektorin työllisistä ja metsäsektorin bruttokansan- tuoteosuuksista perustuvat FAO:n julkaisuun "Cont- ribution of the forestry sector to national economies, 1990–2006". Käytetty metsäsektorin jaottelu perustuu YK:n ISIC- toimialaluokitukseen (International Standard Industrial Classification of all Economic Activities) seuraavasti: ISIC Division 02: Metsätalous, puunkorjuu ja muu metsätaloutta palveleva toiminta ISIC Division 20: Puutuoteteollisuus ISIC Division 21: Massa- ja paperiteollisuus Raakapuun kansainväliset hintatilastot Taulukoissa 13.21–13.26 esitetään raakapuun hankin- tahintojen aikasarjoja muutamista Euroopan maista. Saksan hintatilasto on tästä vuosikirjasta jätetty pois, sillä uusia hintatietoja ei enää ole saatavilla. Raakapuun hintatilastojen keskinäistä vertailtavuutta heikentää se, että eri maissa kauppatavat, mittayksiköt, puulajit sekä eri puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset poikkeavat toisistaan. Tämän vuoksi hintasarjoja tulisikin käyttää lähinnä maiden sisäisen hintakehityksen arviointiin. Kansainvälisiä raakapuun hintoja tilastoidaan sään- nöllisesti YK:n Euroopan talouskomission Puutavara- komitean ylläpitämässä Price Database -tietokannassa. Tietokanta sisältää raakapuun hintojen lisäksi myös eri metsäteollisuustuotteiden kuukausihintasarjoja, joissa pääpaino on ulkomaankauppatilastoihin perustuvilla viennin ja tuonnin yksikköarvoilla. Metlan ylläpitämässä Metinfo Tilastopalvelussa on saatavilla raakapuun hin- tatietoja eräistä Itämeren alueen maista. Kirjallisuus – Literature Global Forest Resources Assessment 2005. Progress towards sus- tainable forest management. FAO Forestry Paper 147. FAO, Rome 2006. 323 p. State of Europe’s Forests 2007. The MCPFE Report on Sustai- nable Forest Management in Europe. Jointly prepared by the MCPFE Liaison Unit Warsaw, UNECE and FAO. Warsaw, 2007. 247 p. State of the World’s Forests 2009. Food and Agriculture Organiza- tion of the United Nations. Rome, 2009. 152 p. FAO Yearbook of Forest Products 2007. FAO Forestry Series No. 42. FAO Statistics Series 196. FAO, Rome, 2009. 243 p. FAO. 2008. Contribution of the forestry sector to national econo- mies, 1990–2006, by A. Lebedys. Forest Finance Working Paper FSFM/ACC/08. FAO, Rome. Muut tietolähteet – Other sources of information Bundesamt für Umwelt BAFU, Wald und Holz (Federal Office for the Environment FOEN, Forest and Timber, Switzerland), www.bafu.admin.ch/wald/ Bundesministerium für Land- und Forstwirtschaft, Umwelt und Wasserwirtschaft (Federal Ministry of Agriculture, Forestry, Environment and Water Management, Austria), forst.lebensministerium.at Eurostat, Luxembourg, epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/eurostat/home Global Forest Resources Assessment 2005, www.fao.org/forestry/site/fra2005/en/ ForesSTAT, faostat.fao.org/site/626/default.aspx#ancor Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto Metsakaitse- ja Metsauuenduskeskus (Centre of Forest Protection and Silviculture), www.metsad.ee Riigimetsa Majandamise Keskus (State Forest Management Centre, Estonia), www.rmk.ee Skogsstyrelsen (Swedish Forest Agency), www.skogsstyrelsen.se/episerver4/ Statistisk Centralbyrå (Statistics Norway), www.ssb.no/ ECB, European Central Bank, www.ecb.int/home/html/index.en.html Tilastokeskus, Maailma numeroina, www.stat.fi/tup/maanum/taulukot.html UNECE Timber Committee, timber.unece.org/ Valstybinė miškotvarkos tarnyba (State Forest Survey Service, Lithuania), www.lvmi.lt/vmt 13 International forest statistics 384 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Lähde – Source: Schuck, A., Van Brusselen, J., Päivinen, R., Häme, T., Kennedy, P. and Folving, S. 2002. Compilation of a calibrated European forest map derived from NOAA-AVHRR data. European Forest Institute. EFI Internal Report 13. Kuva 13.1 Metsän osuus maapinta-alasta Euroopassa Figure 13.1 Proportion of forest from total land area in Europe % 1 km × 1 km resoluutio % at 1 km × 1 km resolution < 1 >1–10 >10–25 >25–50 >50–75 >75–100 Vesi – Water Ei tietoa – No data 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 385 Eurooppa: 1961–91 Eurooppa ja Neuvostoliitto; 1992 – Eurooppa, Venäjä, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Europe: 1961–91 Europe and USSR; 1992– Europe, Russian Federation, Moldova, Ukraine and Belarus. Lähde – Source: ForesSTAT, FAO Kuva 13.3 Raakapuun hakkuut 1961–2007. Koko maailma Figure 13.3 Roundwood production, 1961–2007. Whole world Lähde – Source: Global Forest Resources Assessment 2005, FAO Kuva 13.2 Metsä- ja puuvaroiltaan suurimmat maat Figure 13.2 Countries with largest forest areas and growing stock volumes 65 70 75 80 85 90 95 00 05 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj. m³ kuoretta – mill. m³ under bark 0 1000 2000 3000 4000 Raakapuu – Roundwood Ainespuu – Industrial roundwood Polttopuu – Fuelwood milj. m³ kuoretta – mill. m³ under bark 0 300 600 900 1200 Afrikka Africa Aasia – Asia Oseania – Oceania Latinalainen Amerikka – Latin America Eurooppa – Europe Pohjois-Amerikka North America Metsäpinta-ala – Forest land area milj. ha – mill. ha Puuston tilavuus – Growing stock volume mrd. m³ – bill. m³ Muut Other Muut Other Kiina China Venäjä Russia Brasilia Brazil Kanada Canada Yhdysvallat USA Venäjä Russia Brasilia Brazil Kanada Canada Yhdysvallat USAKongon dem. tasav. Congo Dem. Republic 809 478 310 303197 1855 174 31 33 35 81 80 13 International forest statistics 386 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Lähde – Source: ForesSTAT, FAO Kuva 13.4 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto 1961–2007. Koko maailma Figure 13.4 Production of sawn goods and wood-based panels, 1961–2007. Whole world 65 70 75 80 85 90 95 00 05 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj. m³ – mill. m³ 0 100 200 300 400 500 600 Sahatavara – Sawn goods Havusahatavara – Softwood Lehtisahatavara – Hardwood 0 50 100 150 200 250 300 milj. m³ – mill. m³ Puulevyt – Wood-based panels Lastulevy – Particle board Kuitulevy – Fibreboard Vaneri ja viilu Plywood and veneer sheets Puumassa sisältää myös liukosellun – Wood pulp also includes dissolving pulp. Lähde – Source: ForesSTAT, FAO Kuva 13.5 Puumassan ja paperin ja kartongin tuotanto 1961–2007. Koko maailma Figure 13.5 Production of wood pulp, and paper and paperboard, 1961–2007. Whole world 65 70 75 80 85 90 95 00 05 65 70 75 80 85 90 95 00 05 milj. t – mill. m.t 0 50 100 150 200 0 100 200 300 400 Paperi ja kartonki Aikakauslehti- ja hienopaperi Puumassa – Wood pulp Mekaaniset massat Puolikem.massat milj. t – mill. m.t Mechanical pulp Semi-chemical Sellu – Chemical pulp Printing and writing paper Paper and paperboard Other paper and paperboard Muu paperi ja kartonki Sanomalehtipaperipulp Newsprint 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 387 KOKO MAAILMA WHOLE WORLD Tuotanto Production 318 milj. m³ – mill. m³ Vienti Exports 110 milj. m³ – mill. m³ FIN USA CAN RUSDEU Muut – Others FIN CAN RUS DEU Muut – Others HAVUSAHATAVARA – SAWN SOFTWOOD Tuotanto Production 177 milj. t. – mill. m.t. Vienti Exports 47 milj. t. – mill. m.t. FIN USA CAN SWE Muut – Others – tuuMNACNIF Others PUUMASSA – WOOD PULP BRA Tuotanto Production 384 milj. t. – mill. m.t. Vienti Exports 119 milj. t. – mill. m.t. FIN USA CHN JPN DEU Muut – Others FIN CAN USA Muut – Others PAPERI JA KARTONKI – PAPER AND PAPERBOARD DEU SWE 4 18 16 48 6 1529 810 31 7 30 13 37 5 1322 814 37 4 22 20 40 11 911 99 50 % % % CHL SWE USA BRA 8 8 6 6 77 Lähde – Source: ForesSTAT, FAO Kuva 13.6 Suomi maailman metsäteollisuustuotteiden tuottajana ja viejänä 2007 Figure 13.6 Finland’s position among the leading producers and exporters of some major forest industry products, 2007 FIN Suomi BRA Brasilia CAN Kanada CHL Chile CHN Kiina Finland Brazil Canada Chile China DEU Saksa JPN Japani SWE Ruotsi RUS Venäjä Germany Japan Sweden Russia 13 International forest statistics 388 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Yksikkö – Unit Koko maailma Euroopan unioni Suomi Whole world The European Union Finland METSÄVARAT – FOREST RESOURCES Maiden lukumäärä – Number of countries 195 27 . Maa-ala – Land area milj. ha – mill. ha 13 067 419 30,0 Metsäala – Forest land area “ 3 952 156 23,0 Metsäala asukasta kohden – Forest land area per capita ha 0,6 0,3 4,3 Vuotuinen metsäalan muutos – Annual forest cover change, 2000–2005 milj. ha – mill. ha -7,3 0,7 0,0 % -0,2 0,4 0,0 Puuston tilavuus metsässä (kuorineen) mrd. m³ – bill. m³ 434 23 2,2 Growing stock volume on forest land (over bark) Puuston keskitilavuus – Mean growing stock volume m³/ha 110 .. 96,0 TUOTANTO JA ULKOMAANKAUPPA, 2007 – PRODUCTION AND TRADE, 2007 Raakapuu (kuoretta) – Roundwood (under bark) hakkuut – production milj. m³ – mill. m³ 3 591 467 56,9 vienti – exports “ 136 38 0,7 tuonti – imports “ 137 62 13,1 Sahatavara – Sawn goods tuotanto – production “ 431 114 12,5 vienti – exports “ 132 52 7,1 tuonti – imports “ 124 47 0,6 Vaneri ja viilu – Plywood and veneer sheets tuotanto – production “ 88 6 1,5 vienti – exports “ 34 5 1,3 tuonti – imports “ 29 9 0,1 Lastulevy – Particle board tuotanto – production “ 106 45 0,4 vienti – exports “ 31 18 0,2 tuonti – imports “ 28 13 0,1 Kuitulevy – Fibreboard tuotanto – production “ 72 18 0,1 vienti – exports “ 25 11 0,1 tuonti – imports “ 24 9 0,2 Puumassa – Wood pulp tuotanto – production milj. t – mill. m.t. 177 41 12,9 vienti – exports “ 47 12 2,6 tuonti – imports “ 47 19 0,4 Paperi ja kartonki – Paper and paperboard tuotanto – production “ 384 102 14,3 vienti – exports “ 119 64 13,1 tuonti – imports “ 118 55 0,5 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo Value of foreign trade of roundwood and forest industry products vienti – exports mrd. USD – USD bill. 241 115 16,0 tuonti – imports “ 249 112 3,5 Metsässä puiden latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia ja alueen koko on yli 0,5 hehtaaria. Puiden tulisi täysikasvuisina saavuttaa vähintään 5 metrin pituus. Forest: Land with tree crown cover of more than 10 per cent and area of more than 0.5 ha. The trees should be able to reach a minimum height of 5 m at maturity in situ. Lähteet – Sources: Global Forest Resources Assessment 2005; ForesSTAT, FAO 13.0 Kansainvälisiä metsätilastoja lyhyesti International forest statistics in brief 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 389 Alue ja maa Region and country Väkiluku Maa-ala Metsäala Metsän osuus Metsäala Vuotuinen metsäalan Puuston tilavuus Puuston Population Land area Forest maa-alasta asukasta muutos 2000–2005 metsässä keskitilavuus land area Forest land kohden Annual forest cover Growing stock Mean growing of land area Forest change, 2000–2005 volume stock volume land area on forest land per capita milj. milj. ha milj. ha % ha 1 000 ha/vuosi %/vuosi milj. m³, kuorineen m³/ha mill. mill. ha mill. ha 1 000 ha/year %/year mill. m³ over bark KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 6 335 13 067 3 952 30 0,62 -7 317 -0,2 434 219 110 Eurooppa Europe 796 2 338 1 012 43 1,27 685 0,1 108 672 107 Aasia Asia 3 765 3 020 561 19 0,15 978 0,2 45 703 81 Indonesia Indonesia 218 181 88 49 0,41 -1 871 -2,0 5 216 59 Intia India 1 080 297 68 23 0,06 29 0,0 4 698 69 Japani Japan 128 36 25 68 0,19 -2 0,0 4 249 171 Kiina China 1 327 933 197 21 0,15 4 058 2,2 13 255 67 Malesia Malaysia 25 33 21 64 0,83 -140 -0,7 5 242 251 Myanmar Myanmar 50 66 32 49 0,65 -466 -1,4 2 740 85 Muut Others 939 1 474 130 9 0,14 -629 -0,5 10 303 79 Afrikka Africa 868 2 963 635 21 0,73 -4 040 -0,6 64 957 102 Angola Angola 14 125 59 47 4,23 -125 -0,2 2 291 39 Gabon Gabon 1 26 22 85 15,85 -10 0,0 4 845 223 Kamerun Cameroon 16 47 21 46 1,3 -220 -1,0 1 313 62 Keski-Afrikan Central African 4 62 23 37 5,77 -30 -0,1 3 801 167 tasavalta Republic Kongo Congo 4 34 22 66 5,83 -17 -0,1 4 551 203 Kongon dem. Congo, Dem. 55 227 134 59 2,44 -319 -0,2 30 833 231 tasavalta Republic of Norsunluurannikko Ivory Coast 17 32 10 33 0,61 15 0,1 2 683 258 Sambia Zambia 11 74 42 57 4,03 -445 -1,0 1 307 31 Sudan Sudan 34 238 68 28 1,97 -589 -0,8 939 14 Tansania Tanzania 37 88 35 40 0,96 -412 -1,1 1 264 36 Muut Others 675 2 010 199 10 0,29 -1 888 -0,9 11 130 56 Pohjois-Amerikka North America 326 1 879 613 33 1,88 159 0,1 68 101 111 Kanada Canada 32 922 310 34 9,72 - - 32 983 106 Yhdysvallat USA 294 916 303 33 1,03 159 0,1 35 118 116 Muut Others 0 41 0 0 0,03 - - .. .. Latinalainen Latin America 547 2 019 924 46 1,69 -4 743 -0,5 139 425 151 Amerikka Argentiina Argentina 38 274 33 12 0,86 -150 -0,4 1 826 55 Bolivia Bolivia 9 108 59 54 6,54 -270 -0,5 4 360 74 Brasilia Brazil 179 846 478 56 2,67 -3 103 -0,6 81 239 170 Chile Chile 16 75 16 22 1,01 57 0,4 1 882 117 Kolumbia Colombia 45 104 61 58 1,34 -47 -0,1 .. .. Meksiko Mexico 104 191 64 34 0,62 -260 -0,4 .. .. Peru Peru 28 128 69 54 2,5 -94 -0,1 .. .. Venezuela Venezuela 26 88 48 54 1,83 -288 -0,6 .. .. Muut Others 103 205 97 47 0,95 -588 -0,6 .. .. Oseania Oceania 33 849 206 24 6,3 -356 -0,2 7 361 36 Australia Australia 20 768 164 21 8,14 -193 -0,1 .. .. Papua-Uusi-Guinea Papua New Guinea 6 45 29 65 5,23 -139 -0,5 1 035 35 Uusi-Seelanti New Zealand 4 27 8 31 2,05 17 0,2 .. .. Muut Others 3 9 5 55 1,63 -40 -0,8 .. .. Maailman metsävaratiedot on julkaistu vuonna 2006. Maakohtaiset tiedot perustuvat eri ajankohtina tehtyihin metsävarojen inventointeihin. Tuoreimmat Euroopan maittaiset metsävaratiedot esitetään taulukossa 13.2. Data on global forest resources were published in 2006. Country data are based on national forest inventories carried out during various periods. Latest data on forest resources in Europe by country are presented in Table 13.2. Lähde – Source: Global Forest Resources Assessment 2005, FAO 13.1 Maailman metsävarat Global forest resources 13 International forest statistics 390 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue ja maa Region and country Väkiluku Maa- Metsäala Metsän Metsäala Puuston tilavuus Puuston kasvu ja hakkuut Population ala Forest osuus asukasta metsämaalla puuntuotannon metsämaalla milj. Land land maa- kohden Growing stock volume Increment and fellings on forest mill. area area alasta Forest on forest land available for wood supply Forest land area Kaikkiaan Keskitilavuus Nettokasvu Hakkuut land of per capita Total Mean Net annual Fellings land growing increment area stock volume 1 000 ha % ha milj. m³ m³/ha m³/ha m³/ha mill. m³ Eurooppa Europe 803,0 2 286 363 1 012 028 44 1,26 110 963 .. .. .. Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 491,8 418 687 155 686 37 0,32 23 049 .. .. .. Alankomaat The Netherlands 16,3 3 388 365 11 0,02 65 177 7,6 5,3 Belgia Belgium 10,5 3 023 672 22 0,06 146 217 7,9 6,7 Britannia United Kingdom 60,2 24 193 2 845 12 0,05 340 120 8,7 4,2 Bulgaria Bulgaria 7,7 10 864 3 651 34 0,47 591 162 5,5 2,3 Espanja Spain 43,4 49 919 17 915 36 0,41 888 50 .. .. Irlanti Ireland 4,1 6 889 669 10 0,16 65 98 .. .. Italia Italy 58,5 29 411 9 979 34 0,17 1 447 145 4,3 1,1 Itävalta Austria 8,2 8 245 3 862 47 0,47 1 159 300 .. .. Kreikka Greece 11,1 12 890 3 752 29 0,34 177 47 .. 0,5 Kypros Cyprus 0,8 924 174 19 0,23 8 46 0,9 0,1 Latvia Latvia 2,3 6 229 3 035 49 1,32 569 187 5,8 4,0 Liettua Lithuania 3,4 6 268 2 121 34 0,62 401 189 5,4 3,9 Luxemburg Luxembourg 0,5 259 87 33 0,19 26 299 7,5 2,9 Malta Malta 0,4 32 0 1 0,00 0 0 .. 0,0 Portugali Portugal 10,6 9 150 3 783 41 0,36 350 93 .. .. Puola Poland 38,2 30 633 9 200 30 0,24 1 898 206 8,0 4,4 Ranska France 62,7 55 010 15 554 28 0,25 2 465 158 6,9 3,8 Romania Romania 21,7 22 998 6 391 28 0,29 1 347 211 .. .. Ruotsi Sweden 9,0 41 033 27 871 68 3,09 3 105 111 4,3 3,7 Saksa Germany 82,5 34 877 11 076 32 0,13 3 381 .. .. .. Slovakia Slovakia 5,4 4 810 1 932 40 0,36 495 256 6,8 5,1 Slovenia Slovenia 2,0 2 014 1 264 63 0,63 357 283 6,3 2,8 Suomi Finland 5,2 30 459 22 130 73 4,22 2 163 98 4,6 3,2 Tanska Denmark 5,4 4 243 500 12 0,09 76 153 13,4 4,8 Tšekki Czech Republic 10,2 7 726 2 647 34 0,26 735 278 8,1 6,8 Unkari Hungary 10,1 8 961 1 948 22 0,19 341 175 7,7 4,3 Viro Estonia 1,3 4 239 2 264 53 1,68 454 201 5,3 2,7 Muu Eurooppa Other Europe 311,2 1 867 676 856 342 46 2,75 87 914 103 .. .. Albania Albania 3,1 2 740 782 29 0,25 74 95 0,8 4,2 Andorra Andorra 0,1 47 16 34 0,24 .. .. .. .. Bosnia ja Bosnia and 4,3 5 120 2 185 43 0,51 391 179 .. .. Hertsegovina Herzegovina Islanti Iceland 0,3 10 025 43 0 0,15 3 64 1,6 0,0 Kroatia Croatia 4,4 5 592 2 135 38 0,48 352 165 .. .. Liechtenstein Liechtenstein 0,0 16 7 43 0,20 2 267 .. .. Makedonia The FYR of Macedonia 2,0 2 543 906 36 0,44 63 70 .. .. Moldova Republic of Moldova 3,6 3 287 329 10 0,09 47 141 .. .. Monaco Monaco 0,0 0 - - - - - - - Montenegro Montenegro 0,6 1 358 543 40 0,87 .. .. .. .. Norja Norway 4,6 30 428 9 387 31 2,03 862 92 3,7 1,7 Serbia Serbia 7,5 8 731 1 813 24 0,24 237 131 3,4 1,6 Sveitsi Switzerland 7,5 4 000 1 220 31 0,16 449 .. .. .. Turkki Turkey 73,2 76 963 10 175 13 0,14 1 400 138 4,2 1,6 Ukraina Ukraine 46,9 57 938 9 575 17 0,20 2 119 221 4,0 2,5 Valko-Venäjä Belarus 9,8 20 748 8 436 41 0,86 1 435 170 3,6 2,2 Venäjä Russian Federation 143,1 1 638 139 808 790 49 5,65 80 479 100 1,7 0,6 Puuston tilavuus Saksassa perustuu vuoden 2000 tietoihin. – Growing stock volume in Germany is based on data from the year 2000. Lähde–Source: State of Europe’s Forests 2007 13.2 Euroopan metsävarat Forest resources in Europe 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 391 Alue ja maa Region and country Julkinen – Public Yksityinen – Private Yhteensä Yhteensä Pinta-ala, Osuus Metsälöiden Pinta-ala, Osuus Metsälöiden pinta-ala metsälöt 1000 ha MMPA:sta lukumäärä 1000 ha MMPA:sta lukumäärä Total Total Area, % of FOWL Number Area, % of FOWL Number area number 1000 ha area of holdings 1000 ha area of holdings 1000 ha of holdings Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 Alankomaat The Netherlands 184 50 2 298 181 50 29 578 365 31 876 Belgia Belgium 308 44 877 390 56 .. 698 .. Britannia¹ United Kingdom¹ 983 34 646 1 862 65 106 700 2 845 107 346 Bulgaria² Bulgaria² 3 106 84 316 27 1 28 3 133 344 Espanja Spain .. .. .. .. .. .. 28 214 .. Irlanti Ireland .. .. .. .. .. .. 710 .. Italia Italy 3 859 35 .. 7 167 65 .. 11 026 .. Itävalta Austria .. .. .. .. .. .. 3 980 .. Kreikka Greece .. .. .. .. .. .. 6 532 .. Kypros Cyprus 158 41 4 230 59 .. 388 .. Latvia¹ Latvia¹ 1 638 52 6 897 1 395 44 173 233 3 033 180 130 Liettua¹ Lithuania¹ 1 404 64 47 717 33 213 324 2 121 213 371 Luxemburg Luxembourg 39 45 243 49 55 13 080 88 13 323 Malta Malta 0 100 21 - - - 0 21 Portugali Portugal .. .. .. .. .. .. 3 867 .. Puola Poland 7 609 .. 2 272 1 591 .. 838 608 9 200 840 880 Ranska France 4 206 24 16 974 13 056 76 .. 17 262 .. Romania Romania .. .. .. .. .. .. 6 649 .. Ruotsi Sweden 9 480 31 462 21 450 69 253 970 30 930 254 432 Saksa Germany .. .. 8 695 .. .. 19 036 11 076 27 731 Slovakia Slovakia 996 52 296 823 43 14 475 1 819 14 771 Slovenia Slovenia 320 24 .. 988 76 320 000 1 308 .. Suomi Finland 7 549 32 .. 15 762 68 443 700 23 311 .. Tanska¹ Denmark¹ 140 22 335 361 57 27 133 501 27 468 Tšekki Czech Republic 2 002 76 1 824 645 24 224 623 2 647 226 447 Unkari Hungary 1 157 59 1 445 789 41 28 117 1 946 29 562 Viro Estonia 908 39 .. 1 034 44 .. 1 942 .. Muu Eurooppa Other Europe Albania Albania 1 023 98 185 17 2 170 1 040 355 Andorra Andorra .. .. .. .. .. .. 16 .. Bosnia ja Hertsegovina Bosnia and Herzegovina .. .. .. .. .. .. 2 734 .. Islanti Iceland .. .. 259 .. .. 539 149 798 Kroatia Croatia 2 017 81 - 464 19 - 2 481 .. Liechtenstein¹ Liechtenstein¹ 6 86 .. 1 7 .. 7 .. Makedonia The FYR of Macedonia .. .. .. .. .. .. 988 .. Moldova Republic of Moldova 360 100 1 690 - - - 360 1 690 Monaco Monaco - - - - - - - - Montenegro Montenegro .. .. .. .. .. .. 718 .. Norja Norway 2 859 24 .. 9 141 76 .. 12 000 .. Serbia Serbia 982 49 9 1 002 51 500 000 1 984 500 009 Sveitsi Switzerland 881 69 3 040 405 31 246 415 1 286 249 455 Turkki Turkey .. .. .. .. .. .. 20 864 .. Ukraina Ukraine 9 609 100 912 7 0 1 480 9 616 2 392 Valko-Venäjä Belarus 8 935 100 116 - - - 8 935 116 Venäjä Russian Federation 882 975 100 1 788 - - - 882 975 1 788 ¹ Omistajuutta koskeva tieto ei koske muuta puustoista alaa, joten omistusosuudet eivät summaudu 100 prosenttiin. Data on ownership do not include other wooded land, therefore the shares do not add up to 100 per cent. ² Tiedot eivät kata kaikkea metsän ja muun puustoisen maan pinta-alaa, joten omistusosuudet eivät summaudu 100 prosenttiin. Data do not cover all areas of forest and other wooded land, therefore the shares do not add up to 100 per cent. Latviassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Virossa on metsiä, joita ei voi luokitella kumpaakaan kategoriaan. In Latvia, Slovakia, Hungary and Estonia, there are forests that cannot be classified into public or private categories. Lähde – Source: State of Europe’s Forests 2007 13.3 Metsän ja muun puustoisen alan (MMPA) omistus ja metsälöiden lukumäärä Euroopassa 2005 Ownership of forest and other wooded land (FOWL) and number of holdings in Europe, 2005 13 International forest statistics 392 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 13 .4 Me ts ien su oj elu E ur oo pa ss a 2 00 5 Pr ot ec te d fo re sts in E ur op e, 2 00 5 Al ue ja m aa Re gio n an d co un try MC PF E– ho ito tav oit e j a l uo kk a – M CP FE –m an ag em en t o bje cti ve a nd cl as s Su oje llu t Me tsä ala Bi olo gis en m on im uo toi su ud en tu rva am ine n Ma ise mi en ja er ity ist en me tsä t k aik kia an ka ikk iaa n Pr ot ec tio n of b iod ive rs ity luo nto ko hte ide n s uo jel u Pr ot ec te d fo re sts , t ot al Fo re st lan d, Pr ot ec tio n of la nd sc ap es a nd to ta l sp ec ific n at ur al e le m en ts Lu ok ka 1. 1 – C las s 1 .1 Lu ok ka 1. 2 – C las s 1 .2 Lu ok ka 1. 3 – C las s 1 .3 Lu ok ka 2 – C las s 2 Mi tää n t oim en pit eit ä Ra joi tet ut toi me np ite et sa llit tu Su oje lu ak tiiv ise sti ho ita ma lla ei ole sa llit tu M ini m um in te rv en tio n Co ns er va tio n th ro ug h ac tiv e No a cti ve in te rv en tio n m an ag em en t Pi nta -a la Os uu s k ok o Pi nta -a la Os uu s k ok o Pi nta -a la Os uu s k ok o Pi nta -a la Os uu s k ok o Pi nta -a la Os uu s k ok o Ar ea me tsä ala sta Ar ea me tsä ala sta Ar ea me tsä ala sta Ar ea me tsä ala sta Ar ea me tsä ala sta Pr op or tio n of to ta l Pr op or tio n of to ta l Pr op or tio n of to ta l Pr op or tio n of to ta l Pr op or tio n of to ta l fo re st lan d fo re st lan d fo re st lan d fo re st lan d fo re st lan d 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % 1 0 00 ha Eu ro op pa Eu ro pe 14 24 8 1,4 8 6 11 0,9 6 9 28 0,7 17 70 9 1,7 47 49 6 4,7 1 0 12 02 8 Eu ro op an u ni on i E U2 7 Th e E ur op ea n Un io n EU 27 1 7 37 1,1 3 7 88 2,4 5 9 57 3,8 15 84 7 10 ,2 27 33 0 17 ,6 15 5 6 86 Al an ko ma at Th e Ne th er lan ds 3 0, 8 28 7, 7 23 6, 3 33 9, 0 87 23 ,8 36 5 Be lgi a Be lgi um 1 0, 1 5 0, 7 7 1, 0 27 4, 1 40 5, 9 67 2 Br ita nn ia Un ite d Ki ng do m 7 0, 2 3 0, 1 13 5 4, 7 64 6 22 ,7 79 1 27 ,8 2 8 45 Bu lga ria Bu lga ria 33 0, 9 11 5 3, 1 2 0, 1 12 8 3, 5 27 8 7, 6 3 6 51 Es pa nja Sp ain .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 17 91 5 Irla nti Ire lan d 6 0, 9 - - - - - - 6 0, 9 66 9 Ita lia Ita ly 24 0 2, 4 1 2 95 13 ,0 1 3 99 14 ,0 1 0 19 10 ,2 3 9 53 39 ,6 9 9 79 Itä va lta Au str ia 0 0, 0 28 0, 7 89 2, 3 90 2 23 ,4 1 0 19 26 ,4 3 8 62 Kr eik ka Gr ee ce 15 9 4, 2 - - - - - - 15 9 4, 2 3 7 52 Ky pr os Cy pr us - - - - 0 0, 0 0 0, 0 0 0, 0 17 4 La tvi a La tvi a 9 0, 3 15 5 5, 1 13 2 4, 4 14 1 4, 6 43 7 14 ,4 3 0 35 Lie ttu a Lit hu an ia 26 1, 2 0 0, 0 16 7 7, 9 94 4, 4 28 7 13 ,5 2 1 21 Lu xe mb ur g Lu xe m bo ur g 2 2, 3 0 0, 0 28 32 ,1 0 0, 0 30 34 ,4 87 Ma lta M alt a - - - - - - - - - - 0 Po rtu ga li Po rtu ga l 1 0, 0 9 0, 2 - - 93 8 24 ,8 94 8 25 ,1 3 7 83 Pu ola Po lan d 69 0, 8 0 0, 0 22 6 2, 5 1 4 03 15 ,3 1 6 98 18 ,5 9 2 00 Ra ns ka Fr an ce 8 0, 1 95 0, 6 75 0, 5 3 1 71 20 ,4 3 3 49 21 ,5 15 55 4 Ro ma nia Ro m an ia 13 6 2, 1 84 1, 3 17 8 2, 8 14 1 2, 2 53 9 8, 4 6 3 91 Ru ots i Sw ed en 78 0, 3 1 0 55 3, 8 42 0, 2 68 0, 2 1 2 43 4, 5 27 87 1 Sa ks a Ge rm an y 0 0, 0 13 1 1, 2 2 6 34 23 ,8 5 0 07 45 ,2 7 7 72 70 ,2 11 07 6 Sl ov ak ia Sl ov ak ia 82 4, 2 16 0, 8 23 7 12 ,3 50 1 26 ,0 83 6 43 ,3 1 9 32 Sl ov en ia Sl ov en ia 10 0, 8 0 0, 0 6 0, 5 51 4, 1 67 5, 3 1 2 64 Su om i Fi nl an d 71 3 3,2 71 5 3,2 25 2 1,1 47 6 2,1 2 1 56 9,7 22 13 0 Ta ns ka De nm ar k 6 1, 2 5 1, 0 81 16 ,2 0 0, 0 92 18 ,4 50 0 Tš ek ki Cz ec h Re pu bli c 15 0, 6 0 0, 0 67 2, 5 58 4 22 ,1 66 6 25 ,2 2 6 47 Un ka ri Hu ng ar y 3 0, 2 8 0, 4 61 3, 1 35 1 18 ,0 42 4 21 ,8 1 9 48 Vi ro Es to nia 13 1 5, 8 43 1, 9 11 5 5, 1 16 5 7, 3 45 4 20 ,1 2 2 64 Ja tk uu – Co nt inu es 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 393 13 .4 Ja tk oa – Co nt inu at ion Al ue ja m aa Re gio n an d co un try MC PF E– ho ito tav oit e j a l uo kk a – M CP FE –m an ag em en t o bje cti ve a nd cl as s Su oje llu t Me tsä ala Bi olo gis en m on im uo toi su ud en tu rva am ine n Ma ise mi en ja er ity ist en me tsä t k aik kia an ka ikk iaa n Pr ot ec tio n of b iod ive rs ity luo nto ko hte ide n s uo jel u Pr ot ec te d fo re sts , t ot al Fo re st lan d, Pr ot ec tio n of la nd sc ap es a nd to ta l sp ec ific n at ur al e le m en ts Lu ok ka 1. 1 – C las s 1 .1 Lu ok ka 1. 2 – C las s 1 .2 Lu ok ka 1. 3 – C las s 1 .3 Lu ok ka 2 – C las s 2 Mi tää n t oim en pit eit ä e i o le sa llit tu Ra joi tet ut toi me np ite et sa llit tu Su oje lu ak tiiv ise sti ho ita ma lla No a cti ve in te rv en tio n M ini m um in te rv en tio n Co ns er va tio n th ro ug h ac tiv e m an ag em en t Pi nta -a la Os uu s k ok o Pi nta -a la Os uu s k ok o Pi nta -a la Os uu s k ok o Pi nta -a la Os uu s k ok o Pi nta -a la Os uu s k ok o Ar ea me tsä ala sta Ar ea me tsä ala sta Ar ea me tsä ala sta Ar ea me tsä ala sta Ar ea me tsä ala sta Pr op or tio n of to ta l Pr op or tio n of to ta l Pr op or tio n of to ta l Pr op or tio n of to ta l Pr op or tio n of to ta l fo re st lan d fo re st lan d fo re st lan d fo re st lan d fo re st lan d 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % 1 0 00 ha % 1 0 00 ha Mu u Eu ro op pa Ot he r E ur op e 12 51 1 1,5 4 8 22 0,6 97 1 0,1 1 8 62 0,2 20 16 6 2,4 85 6 3 42 Al ba nia Al ba nia 8 1,1 89 11 ,3 64 8,1 94 12 ,1 25 5 32 ,6 78 2 An do rra An do rra .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 16 Bo sn ia ja He rts eg ov ina Bo sn ia an d He rz eg ov ina .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2 1 85 Isl an ti Ice lan d 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 3,7 2 3,7 43 Kr oa tia Cr oa tia 7 0,3 - - - - - - 7 0,3 2 1 35 Lie ch ten ste in Lie ch te ns te in 1 18 ,8 1 8,7 0 0,0 0 2,9 2 30 ,4 7 Ma ke do nia Th e FY R of M ac ed on ia .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 90 6 Mo ldo va M old ov a 44 13 ,4 - - - - - - 44 13 ,4 32 9 Mo na co M on ac o - - - - - - - - - - 0 Mo nte ne gr o M on te ne gr o - - - - - - - - - - 54 3 No rja No rw ay 0 0,0 15 6 1,7 0 0,0 - - 15 6 1,7 9 3 87 Se rb ia Se rb ia 7 0,4 11 1 6,1 19 5 10 ,8 48 2,6 36 0 19 ,9 1 8 13 Sv eit si Sw itz er lan d 12 1,0 17 1,4 64 5,3 22 7 18 ,6 32 1 26 ,3 1 2 20 Tu rkk i Tu rk ey - - - - - - - - - - 10 17 5 Uk ra ina Uk ra ine 19 9 2,1 10 9 1,1 57 0,6 75 1 7,8 1 1 16 11 ,7 9 5 75 Va lko -V en äjä Be lar us 13 5 1,6 13 4 1,6 49 8 5,9 64 9 7,7 1 4 16 16 ,8 8 4 36 Ve nä jä Ru ss ian F ed er at ion 12 09 8 1,5 4 2 06 0,5 93 0,0 91 0,0 16 48 8 2,0 80 8 7 90 MC PF E -lu ok itu s – M CP FE C la ss ific at io n: Pä äa sia llin en ho ito tav oit e – M an ag em en t o bje cti ve : 1. Bi olo gis en m on im uo toi su ud en tu rva am ine n – B iod ive rs ity 1.1 M itä än to im en pit eit ä e i o le sa llit tu. – N o ac tiv e int er ve nt ion : E i h oit oto im en pit eit ä. A lue ell a s all ita an lii kk um ine n j a t utk im us , jo ka ei ha itta a h oit ota vo ite tta . 1.2 R ajo ite tut to im en pit ee t s all ittu – M ini m um in te rv en tio n: Ra joi tet ut (vä hä ise t) toi me np ite et sa llit tu. S all ita an rii sta n h oit o, tau tie n j a t uh oh yö nte ist en to rju nta jo s t uh oil la on va ar a l ev itä su oje lua lue en ul ko pu ole lle , p alo nto rju nta , li ikk um ine n a lue ell a, tut kim us ja pa ika llis ten as uk ka ide n l uo nn on va ro jen kä ytt ö, jos se ei ha itta a p ää tav oit ett a. 1.3 S uo jel u a kti ivi se sti ho ita ma lla – Co ns er va tio n th ro ug h ac tiv e m an ag em en t: T oim en pit ee t s uo jel uta vo itte en sa av utt am ise ks i o va t s all ittu ja. A lue ell a e i s all ita ka ivo sto im int aa , h ak ku ita ja m ets än ho ido llis ia to im en pit eit ä, jos ne ha itta av at pä äta vo ite tta . 2. Ma ise mi en ja er ity ist en lu on tok oh tei de n s uo jel u – P ro te ct io n of la nd sc ap es a nd s pe cifi c na tu ra l e le m en ts : T oim en pit ee t s uo jel uta vo itte en sa av utt am ise ks i o va t s all ittu ja. M ets äv ar oje n k äy ttö on sa llit tua . Itä va lla n j a L ux em bu rg in su oje lua la ka tta a m ets än lis äk si my ös m uu t p uu sto ise t a lue et. – Ar ea o f p ro te cte d fo re sts in A us tri a an d Lu xe m bu rg in clu de s, in ad dit ion to fo re st lan d , a lso th e ar ea o f o th er w oo de d lan d (O W L) . Lä hd e – S ou rc e: S tat e o f E ur op e’s F or es ts 20 07 13 International forest statistics 394 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue ja maa Region and country Raakapuu Sahatavara Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy Puumassa Paperi ja yhteensä (kuoretta) Sawn goods Plywood and Particle Fibreboard Wood pulp kartonki Roundwood Yhteensä josta havupuu veneer sheets board Paper and total (under bark) Total of which softwood paperboard 1 000 m³ 1 000 t – 1 000 m.t. TUOTANTO – PRODUCTION Euroopan The European 429 248 105 501 95 038 5 455 41 830 17 039 39 483 99 299 unioni EU27 Union EU27 Alankomaat The Netherlands 1 118 243 159 - - 33 142 2 977 Belgia Belgium 4 700 1 400 1 200 35 2 000 250 671 2 006 Britannia United Kingdom 8 405 2 812 2 766 - 2 015 550 277 4 983 Bulgaria Bulgaria 6 071 690 495 72 737 42 46 420 Espanja Spain 16 893 3 142 2 295 323 2 350 1 180 2 009 7 048 Irlanti Ireland 2 024 697 696 - 377 452 - 48 Italia Italy 10 448 1 384 684 821 3 350 965 488 9 467 Itävalta Austria 21 795 11 990 11 750 389 2 500 858 1 989 5 153 Kreikka Greece 1 743 108 64 21 892 5 - 409 Kypros Cyprus 20 10 9 3 - - - - Latvia Latvia 8 806 2 545 2 246 194 469 - - 63 Liettua Lithuania 5 590 1 075 610 25 530 78 - 119 Luxemburg Luxembourg 421 305 27 - 160 253 - - Malta Malta - - - - - - - - Portugali Portugal 10 363 1 004 796 35 865 471 2 109 1 792 Puola Poland 34 447 4 068 3 500 522 5 058 2 648 1 065 3 090 Ranska France 58 383 9 630 7 800 440 4 841 1 410 2 226 9 420 Romania Romania 14 768 4 293 2 530 126 984 358 61 421 Ruotsi Sweden 69 000 17 601 17 500 122 628 125 12 227 12 374 Saksa Germany 64 621 23 060 21 966 597 10 193 6 642 2 909 22 842 Slovakia Slovakia 9 269 2 842 2 063 17 785 150 693 921 Slovenia Slovenia 472 280 134 96 211 217 50 595 Suomi Finland 51 003 9 881 9 800 1 332 250 110 11 624 13 303 Tanska Denmark 2 566 300 250 - 343 - - 423 Tšekki Czech Republic 16 187 4 636 4 409 165 1 436 80 698 932 Unkari Hungary 5 276 207 89 53 606 120 - 424 Viro Estonia 4 860 1 300 1 200 67 249 42 200 69 VIENTI – EXPORTS Euroopan The European 34 376 48 429 43 282 4 459 17 532 12 153 11 751 64 252 unioni EU27 Union EU27 Alankomaat The Netherlands 489 392 279 59 234 95 619 2 344 Belgia Belgium 1 700 1 948 1 172 494 1 751 582 895 3 390 Britannia United Kingdom 833 222 205 65 286 164 3 1 418 Bulgaria Bulgaria 446 505 62 51 273 124 66 104 Espanja Spain 1 167 240 82 262 677 1 296 900 2 860 Irlanti Ireland 262 389 387 0 213 400 0 77 Italia Italy 34 243 127 222 349 426 44 3 350 Itävalta Austria 1 001 7 257 7 073 455 2 151 619 270 4 238 Kreikka Greece 13 14 5 4 34 33 1 119 Kypros Cyprus - 1 1 0 - 0 - 0 Latvia Latvia 3 661 1 543 1 313 161 433 3 0 39 Liettua Lithuania 1 231 429 228 18 133 57 0 95 Luxemburg Luxembourg 554 372 68 0 198 145 - 40 Malta Malta - 0 0 0 0 0 - 0 Portugali Portugal 1 347 294 278 79 453 453 945 1 284 Puola Poland 390 595 452 181 811 1 334 12 1 513 Ranska France 3 957 1 194 747 250 1 824 992 595 4 932 Romania Romania 257 1 910 1 250 50 1 965 107 4 102 Ruotsi Sweden 2 453 12 006 11 984 68 7 163 3 584 10 580 Saksa Germany 5 801 8 581 7 757 481 3 533 4 563 985 13 254 Slovakia Slovakia 2 289 442 392 37 474 140 130 598 Slovenia Slovenia 706 1 038 945 107 125 186 0 582 Suomi Finland 716 5 992 5 981 1 145 88 53 2 225 11 852 Tanska Denmark 681 143 89 109 36 17 0 308 Tšekki Czech Republic 2 006 1 960 1 897 72 1 029 64 347 813 Unkari Hungary 827 151 21 39 255 103 - 262 Viro Estonia 1 556 566 486 49 202 34 125 97 Jatkuu – Continues 13.5 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto, ulkomaankauppa ja näennäiskulutus Euroopan unionissa 2008 Production, foreign trade and apparent consumption of roundwood and forest industry products in the European Union, 2008 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 395 Alue ja maa Region and country Raakapuu Sahatavara Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy Puumassa Paperi ja yhteensä (kuoretta) Sawn goods Plywood and Particle Fibreboard Wood pulp kartonki Roundwood Yhteensä josta havupuu veneer sheets board Paper and total (under bark) Total of which softwood paperboard 1 000 m³ 1 000 t – 1 000 m.t. TUONTI – IMPORTS Euroopan The European 54 399 40 693 33 977 7 261 13 883 13 405 18 287 52 464 unioni EU27 Union EU27 Alankomaat The Netherlands 345 2 917 2 343 660 729 444 1 284 3 201 Belgia Belgium 821 2 002 1 187 675 390 675 1 095 3 180 Britannia United Kingdom 544 5 859 5 433 1 520 994 884 1 272 7 001 Bulgaria Bulgaria 903 214 182 98 591 242 45 118 Espanja Spain 2 878 2 446 1 909 209 424 700 979 3 997 Irlanti Ireland 331 412 346 114 84 66 29 529 Italia Italy 4 260 6 733 5 560 781 701 1 088 3 207 4 967 Itävalta Austria 7 848 1 665 1 449 241 402 142 698 1 285 Kreikka Greece 909 928 820 43 142 182 80 701 Kypros Cyprus 1 116 97 30 87 31 1 75 Latvia Latvia 568 231 198 41 66 14 0 141 Liettua Lithuania 236 300 220 53 294 139 21 184 Luxemburg Luxembourg 326 67 41 1 186 326 - 30 Malta Malta 0 21 11 6 13 13 0 32 Portugali Portugal 522 203 38 103 163 332 145 778 Puola Poland 1 962 1 075 675 213 1 150 658 606 2 829 Ranska France 2 381 3 992 3 537 626 784 860 1 972 6 144 Romania Romania 215 49 40 47 1 394 305 25 356 Ruotsi Sweden 6 923 381 271 205 574 320 522 985 Saksa Germany 4 982 5 862 5 055 589 2 696 4 802 5 124 11 139 Slovakia Slovakia 808 143 132 76 326 279 157 444 Slovenia Slovenia 235 939 811 28 179 89 223 253 Suomi Finland 13 612 468 423 163 63 186 444 497 Tanska Denmark 1 153 2 201 2 025 514 856 240 64 1 208 Tšekki Czech Republic 780 554 387 92 345 251 188 1 389 Unkari Hungary 290 374 319 50 212 84 107 853 Viro Estonia 568 540 470 84 38 54 0 149 NÄENNÄISKULUTUS – APPARENT CONSUMPTION Euroopan The European 449 270 97 765 85 734 8 257 38 180 18 291 46 019 87 511 unioni EU27 Union EU27 Alankomaat The Netherlands 974 2 768 2 223 601 495 382 807 3 834 Belgia Belgium 3 821 1 454 1 215 216 639 343 871 1 796 Britannia United Kingdom 8 116 8 448 7 994 1 455 2 723 1 269 1 546 10 566 Bulgaria Bulgaria 6 529 399 615 119 1 055 160 25 433 Espanja Spain 18 604 5 347 4 123 271 2 097 584 2 089 8 185 Irlanti Ireland 2 093 720 655 114 248 117 29 500 Italia Italy 14 674 7 874 6 117 1 379 3 702 1 627 3 651 11 084 Itävalta Austria 28 642 6 398 6 126 175 751 381 2 417 2 199 Kreikka Greece 2 639 1 023 878 60 1 000 154 79 991 Kypros Cyprus 20 125 105 32 87 31 1 75 Latvia Latvia 5 713 1 233 1 131 74 102 11 0 164 Liettua Lithuania 4 595 946 602 60 692 159 21 208 Luxemburg Luxembourg 193 0 0 0 148 434 - -10 Malta Malta 0 21 10 6 13 13 0 32 Portugali Portugal 9 538 913 555 59 575 350 1 309 1 286 Puola Poland 36 019 4 548 3 723 554 5 397 1 973 1 658 4 407 Ranska France 56 807 12 428 10 591 817 3 802 1 278 3 603 10 632 Romania Romania 14 725 2 432 1 320 124 414 556 82 675 Ruotsi Sweden 73 470 5 976 5 786 259 1 195 283 9 166 2 779 Saksa Germany 63 802 20 341 19 264 705 9 356 6 881 7 048 20 727 Slovakia Slovakia 7 787 2 543 1 803 56 636 288 720 767 Slovenia Slovenia - 181 - 17 265 120 272 265 Suomi Finland 63 899 4 357 4 242 350 224 242 9 843 1 948 Tanska Denmark 3 037 2 357 2 186 405 1 163 223 64 1 323 Tšekki Czech Republic 14 961 3 230 2 899 185 752 267 539 1 508 Unkari Hungary 4 739 430 386 64 563 101 107 1 015 Viro Estonia 3 872 1 274 1 183 101 85 63 75 121 Näennäiskulutus = tuotanto + tuonti – vienti. Osa maittaisista tiedoista on ennakkotietoja. Suomen metsäteollisuustuotteiden kulutuslukuja esitetään taulukoissa 10.0, 10.4 ja 10.5. Apparent consumption = production + imports – exports. Some of the country figures are preliminary data. Domestic consumption figures for forest industry products in Finland are presented in Tables 10.0, 10.4 and 10.5. Lähde – Source: UNECE/FAO Timber Database 13.5 Jatkoa – Continuation 13 International forest statistics 396 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue ja maa Region and country Ainespuu – Industrial roundwood Polttopuu Raakapuu Havupuu – Softwood Lehtipuu – Hardwood Fuelwood yhteensä Tukkipuu Kuitupuu Yhteensä Tukkipuu Kuitupuu Yhteensä Roundwood Logs Pulpwood Total Logs Pulpwood Total total 1 000 m³ kuoretta – 1 000 m³ under bark KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 716 853 315 476 1 099 184 290 511 230 782 606 043 1 886 182 3 591 409 Eurooppa Europe 279 143 151 018 456 708 56 274 65 153 132 604 157 257 746 568 Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 194 863 100 701 304 220 29 052 40 947 74 885 88 344 467 449 Alankomaat The Netherlands 305 201 515 91 115 217 290 1 022 Belgia Belgium 2 000 1 150 3 275 700 250 1 000 670 4 945 Britannia United Kingdom 5 657 2 379 8 436 58 17 123 459 9 018 Bulgaria Bulgaria 1 019 721 1 800 476 874 1 370 2 526 5 696 Espanja Spain 3 258 3 156 6 612 1 274 4 375 5 934 1 982 14 528 Irlanti Ireland 1 718 828 2 671 7 - 7 32 2 710 Italia Italy 520 466 1 439 771 315 1 551 5 134 8 124 Itävalta Austria 12 931 2 638 15 570 430 521 951 4 796 21 317 Kreikka Greece 634 - 801 122 - 147 795 1 743 Kypros Cyprus 12 - 12 0 - 0 8 20 Latvia Latvia 4 930 1 458 7 118 1 787 1 810 4 027 1 028 12 173 Liettua Lithuania 1 990 660 2 655 1 330 550 1 885 1 315 5 855 Luxemburg Luxembourg 91 4 97 62 112 173 21 291 Malta Malta - - - - - - - - Portugali Portugal 2 396 955 3 501 114 6 559 6 704 600 10 805 Puola Poland 12 934 11 050 25 480 2 837 3 750 6 981 3 474 35 935 Ranska France 14 000 5 600 19 760 5 200 4 100 9 570 33 429 62 759 Romania Romania 5 267 467 5 934 4 510 781 5 638 3 769 15 341 Ruotsi Sweden 39 800 26 300 66 500 200 4 500 4 800 5 900 77 200 Saksa Germany 42 800 13 548 59 158 3 998 3 513 8 871 8 699 76 728 Slovakia Slovakia 3 498 1 260 5 382 1 364 1 553 3 076 417 8 875 Slovenia Slovenia 1 413 223 1 662 286 131 431 788 2 882 Suomi Finland 24 553 20 342 44 895 1 107 5 661 6 768 5 207 56 870 Tanska Denmark 673 545 1 299 92 63 161 1 106 2 566 Tšekki Czech Republic 10 004 5 784 15 868 500 351 870 1 770 18 508 Unkari Hungary 160 216 631 1 137 195 2 130 2 879 5 640 Viro Estonia 2 300 750 3 150 600 850 1 500 1 250 5 900 Muu Eurooppa Other Europe 84 280 50 317 152 488 27 222 24 206 57 718 68 913 279 119 Turkki Turkey 3 074 3 614 7 737 2 774 1 709 5 282 4 645 17 664 Ukraina Ukraine 3 645 553 4 750 1 692 506 2 615 9 520 16 884 Venäjä Russian Federation 65 200 40 600 120 100 17 500 20 000 41 900 45 000 207 000 Muut Others 12 361 5 550 19 901 5 256 1 991 7 921 9 748 37 571 Aasia Asia 52 962 8 130 84 727 90 915 21 140 142 241 781 995 1 008 963 Indonesia Indonesia - 200 206 21 602 10 548 35 393 67 825 103 424 Intia India 2 695 139 2 879 19 695 485 20 313 307 018 330 210 Kiina China 33 576 4 778 60 754 18 651 1 900 33 911 199 737 294 402 Muut Others 16 691 3 013 20 888 30 967 8 207 52 624 207 415 280 927 Afrikka Africa 4 607 4 122 9 187 20 604 12 329 59 787 603 089 672 063 Etiopia Ethiopia 2 6 9 2 1 2 919 97 131 100 059 Kongon dem. tasavalta Congo, Dem. Republic of - - - 170 - 4 452 73 209 77 661 Nigeria Nigeria - - - 7 100 39 9 418 62 000 71 418 Uganda Uganda 269 - 269 786 - 2 906 37 900 41 075 Muut Others 4 336 4 116 8 909 12 546 12 289 40 092 332 849 381 850 Pohjois-Amerikka North America 310 286 113 677 429 588 76 098 72 662 156 720 53 602 639 910 Kanada Canada 146 538 10 647 157 932 16 398 15 030 35 063 2 912 195 907 Yhdysvallat USA 163 748 103 030 271 656 59 700 57 632 121 657 50 690 444 003 Latinalainen Amerikka Latin America 50 915 30 749 84 219 40 602 49 885 98 695 279 198 462 112 Brasilia Brazil 23 642 14 838 40 381 25 967 32 791 64 750 139 831 244 962 Chile Chile 17 429 10 176 27 773 719 10 183 10 921 14 216 52 910 Meksiko Mexico 4 684 764 5 602 526 118 704 38 600 44 906 Muut Others 5 160 4 971 10 463 13 390 6 793 22 320 86 551 119 334 Oseania Oceania 18 940 7 780 34 756 6 019 9 613 15 996 11 041 61 793 Australia Australia 9 477 4 593 14 542 3 053 9 222 12 541 5 181 32 264 Uusi-Seelanti New Zealand 9 317 2 977 19 852 19 294 406 - 20 258 Muut Others 146 210 362 2 947 97 3 049 5 860 9 271 Havu-/lehtipuu yhteensä -sarakkeet sisältävät tukki- ja kuitupuun lisäksi myös muun raakapuun, kuten pylväät, kaivospölkyt, hirret, paalut ym. Polttopuu sisältää myös puuhiilen tuottamiseen käytetyn raakapuun. Industrial roundwood total, for softwood and hardwood includes, in addition to logs and pulpwood, also other industrial roundwood, such as poles, pitprops, balks, posts, etc. Fuelwood includes also roundwood used for charcoal production. Lähde – Source: ForesSTAT, FAO 13.6 Raakapuun hakkuut maittain 2007 Roundwood production by country, 2007 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 397 Alue ja maa Region and country Sahatavara – Sawn goods Puulevyt – Wood-based panels Havu Lehti Yhteensä Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy Yhteensä Softwood Hardwood Total Plywood and Particle board Fibreboard Total veneer sheets 1 000 m³ KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 318 291 112 751 431 042 87 632 106 144 72 394 266 170 Eurooppa Europe 135 521 20 123 155 644 9 808 56 243 23 124 89 174 Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 102 338 11 734 114 072 6 046 44 690 18 145 68 881 Alankomaat The Netherlands 184 87 271 - - 15 15 Belgia Belgium 1 325 230 1 555 62 2 225 265 2 552 Britannia United Kingdom 3 100 45 3 146 - 2 684 865 3 549 Bulgaria Bulgaria 495 195 690 72 737 115 924 Espanja Spain 2 180 1 152 3 332 510 3 295 1 585 5 390 Irlanti Ireland 981 4 985 - 440 499 939 Italia Italy 900 800 1 700 890 3 600 1 211 5 701 Itävalta Austria 11 027 235 11 262 281 2 670 765 3 716 Kreikka Greece 64 44 108 21 892 5 918 Kypros Cyprus 9 0 9 3 - - 3 Latvia Latvia 2 421 1 038 3 459 239 206 - 445 Liettua Lithuania 905 475 1 380 21 437 89 547 Luxemburg Luxembourg 113 20 133 - 200 250 450 Malta Malta - - - - - - - Portugali Portugal 909 101 1 010 51 850 440 1 341 Puola Poland 2 844 461 3 304 529 5 330 2 675 8 534 Ranska France 8 300 1 890 10 190 458 4 841 1 410 6 709 Romania Romania 2 159 1 984 4 143 149 775 339 1 263 Ruotsi Sweden 18 490 110 18 600 147 627 154 928 Saksa Germany 24 028 1 142 25 170 621 10 928 6 636 18 185 Slovakia Slovakia 1 872 909 2 781 24 675 145 844 Slovenia Slovenia 477 151 628 156 175 362 693 Suomi Finland 12 400 77 12 477 1 469 400 126 1 995 Tanska Denmark 250 50 300 - 343 - 343 Tšekki Czech Republic 5 187 267 5 454 194 1 428 94 1 716 Unkari Hungary 89 146 235 70 656 54 780 Viro Estonia 1 630 120 1 750 80 275 47 402 Muu Eurooppa Other Europe 33 182 8 389 41 572 3 762 11 553 4 978 20 294 Turkki Turkey 4 226 2 373 6 599 212 3 047 2 200 5 459 Venäjä Russian Federation 20 415 2 785 23 200 2 929 5 306 1 578 9 813 Muut Others 8 541 3 231 11 773 621 3 200 1 200 5 022 Aasia Asia 38 977 35 963 74 939 53 519 12 490 33 038 99 047 Indonesia Indonesia - 525 525 3 753 125 427 4 305 Intia India 9 900 4 889 14 789 2 401 24 130 2 554 Japani Japan 11 411 221 11 632 3 133 1 243 937 5 313 Kiina China 11 931 17 271 29 202 35 302 8 317 27 336 70 955 Malesia Malaysia - 5 122 5 122 6 103 222 1 394 7 719 Muut Others 5 735 7 935 13 669 2 827 2 560 2 814 8 201 Afrikka Africa 3 091 6 009 9 100 1 737 751 240 2 728 Etelä-Afrikka South Africa 2 011 80 2 091 106 522 158 786 Nigeria Nigeria - 2 000 2 000 55 40 - 95 Muut Others 1 079 3 929 5 009 1 577 189 82 1 847 Pohjois-Amerikka North America 109 639 27 009 136 648 15 502 31 078 9 157 55 736 Kanada Canada 50 883 1 401 52 284 2 665 10 044 1 936 14 645 Yhdysvallat USA 58 755 25 608 84 363 12 837 21 034 7 221 41 091 Latinalainen Amerikka Latin America 22 847 22 268 45 116 5 720 4 394 5 276 15 390 Brasilia Brazil 9 577 14 837 24 414 3 429 2 784 2 467 8 680 Chile Chile 8 015 325 8 340 845 515 1 122 2 482 Muut Others 5 255 7 106 12 362 1 446 1 095 1 687 4 228 Oseania Oceania 8 217 1 379 9 595 1 346 1 189 1 560 4 095 Australia Australia 3 929 1 135 5 064 132 933 723 1 788 Uusi-Seelanti New Zealand 4 237 43 4 280 1 110 256 837 2 203 Muut Others 51 201 251 104 - - 104 Lähde – Source: ForesSTAT, FAO 13.7 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto maittain 2007 Production of sawn goods and wood-based panels by country, 2007 13 International forest statistics 398 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 13.8 Puumassan, paperin ja kartongin tuotanto maittain 2007 Production of wood pulp, paper and paperboard by country, 2007 Alue ja maa Region and country Puumassa – Wood pulp Paperi ja kartonki – Paper and paperboard Mekaaniset Puolikemial- Sellu Yhteensä Sanomalehti- Aikakauslehti- Muu paperi Yhteensä massat liset massat Chemical Total paperi ja hienopaperi ja kartonki Total Mechanical Semi-chem- wood pulp Newsprint Printing and Other paper pulp ical pulp writing paper and paperboard 1 000 t – 1 000 m.t. KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 34 726 9 765 129 151 176 986 38 096 113 635 231 872 383 603 Eurooppa Europe 15 031 1 938 33 246 51 222 12 894 40 733 62 992 116 620 Euroopan The European 12 061 1 398 27 313 41 361 9 771 38 179 53 766 101 716 unioni EU27 Union EU27 Alankomaat The Netherlands 113 - 6 119 421 924 1 879 3 224 Belgia Belgium 163 - 346 509 265 1 119 513 1 897 Britannia United Kingdom 264 - - 264 1 036 1 249 2 999 5 284 Bulgaria Bulgaria - 5 130 135 - 3 439 442 Espanja Spain 91 - 1 955 2 065 389 1 632 4 693 6 714 Irlanti Ireland - - - - - - - - Italia Italy 333 165 46 544 198 3 260 6 654 10 112 Itävalta Austria 392 - 1 333 1 989 418 2 591 2 190 5 199 Kreikka Greece - - - - - - 409 409 Kypros Cyprus - - - - - - - - Latvia Latvia - - - - - 1 59 60 Liettua Lithuania - - - - - - 124 124 Luxemburg Luxembourg - - - - - - - - Malta Malta - - - - - - - - Portugali Portugal - - 2 065 2 065 - 1 045 599 1 644 Puola Poland 65 177 814 1 056 204 801 1 986 2 992 Ranska France 584 133 1 423 2 260 1 088 3 199 5 583 9 871 Romania Romania 13 37 119 169 41 20 497 558 Ruotsi Sweden 3 672 266 8 464 12 588 2 547 3 376 5 979 11 902 Saksa Germany 1 456 - 1 545 3 001 2 331 8 530 12 311 23 172 Slovakia Slovakia - 113 551 664 - 511 404 915 Slovenia Slovenia 50 - 62 112 120 290 384 794 Suomi Finland 4 657 500 7 699 12 856 586 9 182 4 566 14 334 Tanska Denmark - - - - - 151 272 423 Tšekki Czech Republic 86 2 692 780 127 177 719 1 023 Unkari Hungary - - - - - 117 435 552 Viro Estonia 121 - 64 185 - 0 72 72 Muu Eurooppa Other Europe 2 970 540 5 933 9 861 3 123 2 554 9 227 14 904 Norja Norway 1 473 30 592 2 240 631 916 463 2 010 Sveitsi Switzerland 135 - 109 337 341 516 679 1 536 Turkki Turkey 14 - 61 75 54 217 1 372 1 643 Venäjä Russian Federation 1 300 440 5 090 7 010 1 982 608 4 969 7 559 Muut Others 48 70 81 199 115 297 1 744 2 156 Aasia Asia 2 838 3 638 20 479 27 411 12 124 38 200 89 734 140 059 Etelä-Korea South Korea 80 - 338 418 1 630 2 559 6 743 10 932 Indonesia Indonesia - 277 4 900 5 177 557 2 697 3 969 7 223 Japani Japan 1 033 43 9 713 10 850 3 802 9 972 15 156 28 930 Kiina China 907 2 843 2 670 6 435 4 579 19 237 54 210 78 026 Muut Others 818 475 2 857 4 530 1 556 3 735 9 656 14 948 Afrikka Africa 275 175 1 862 2 926 375 1 097 2 813 4 285 Egypti Egypt - - - - - 100 360 460 Etelä-Afrikka South Africa 238 135 1 394 2 310 349 887 1 797 3 033 Muut Others 37 40 468 616 26 110 656 792 Pohjois-Amerikka North America 14 385 3 546 55 551 74 512 11 104 28 002 62 833 101 939 Kanada Canada 10 507 493 11 105 22 235 6 640 6 700 4 773 18 113 Yhdysvallat USA 3 878 3 053 44 446 52 277 4 464 21 302 58 060 83 826 Latinalainen Amerikka Latin America 1 080 345 16 541 18 205 895 4 926 10 815 16 636 Brasilia Brazil 521 29 11 418 12 083 144 2 575 3 117 5 836 Meksiko Mexico 40 32 138 333 234 1 379 3 981 5 594 Muut Others 519 284 4 985 5 789 517 972 3 717 5 206 Oseania Oceania 1 116 123 1 472 2 711 703 676 2 685 4 064 Australia Australia 372 91 719 1 182 411 676 2 105 3 192 Uusi-Seelanti New Zealand 744 32 753 1 529 292 - 580 872 Puumassa yhteensä -sarake sisältää myös liukosellun. – Wood pulp total includes also dissolving wood pulp. Lähde – Source: ForesSTAT, FAO 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 399 Alue ja maa Region and country Kierrätyspaperi Kierrätyskuitu Muu kuin puukuitu Recovered paper Recovered fibre pulp Other fibre pulp 1 000 t – 1 000 m.t. KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 193 632 60 545 18 360 Eurooppa Europe 60 816 13 987 476 Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 55 553 11 459 423 Alankomaat The Netherlands 2 307 - - Belgia Belgium 2 295 - - Britannia United Kingdom 8 617 3 440 - Bulgaria Bulgaria 80 - - Espanja Spain 5 678 4 969 10 Irlanti Ireland 458 - - Italia Italy 5 580 - 169 Itävalta Austria 1 539 2 127 - Kreikka Greece 191 - - Kypros Cyprus 23 - - Latvia Latvia 80 - - Liettua Lithuania 95 125 - Luxemburg Luxembourg 64 - - Malta Malta 0 - - Portugali Portugal 744 349 - Puola Poland 1 550 - 110 Ranska France 5 947 1 114 Romania Romania 295 - - Ruotsi Sweden 1 598 286 - Saksa Germany 15 746 73 - Slovakia Slovakia 257 - - Slovenia Slovenia 150 - - Suomi Finland 737 - - Tanska Denmark 592 89 - Tšekki Czech Republic 468 - - Unkari Hungary 407 - 20 Viro Estonia 55 - - Muu Eurooppa Other Europe 5 262 2 528 53 Sveitsi Switzerland 1 324 777 - Turkki Turkey 1 016 - 53 Venäjä Russian Federation 2 100 1 750 - Muut Others 822 1 - Aasia Asia 68 163 41 531 16 817 Etelä-Korea South Korea 7 998 - - Intia India 850 1 196 1 995 Japani Japan 22 837 - 61 Kiina China 31 324 40 200 13 466 Muut Others 5 154 134 1 295 Afrikka Africa 1 517 - 272 Egypti Egypt 380 - 120 Etelä-Afrikka South Africa 923 - 95 Muut Others 214 - 57 Pohjois-Amerikka North America 49 282 50 285 Kanada Canada 2 851 20 40 Yhdysvallat USA 46 431 30 245 Latinalainen Amerikka Latin America 10 600 2 947 509 Argentiina Argentina 943 - 131 Brasilia Brazil 3 642 - 30 Meksiko Mexico 4 302 2 931 119 Muut Others 1 713 16 229 Oseania Oceania 3 254 2 030 - Australia Australia 3 032 2 030 - Uusi-Seelanti New Zealand 222 - - Kierrätyspaperin tuotanto tarkoittaa keräysmäärää. Joidenkin maiden tiedot saattavat olla kierrätyspaperin käyttölukuja. Kierrätyskuitu on keräyspaperista tai -kartongista valmistettua puukuitumassaa. Muusta kuin puukuidusta valmistetun massan raaka-aineina käytetään erilaisia kasviskuituja (olki, bambu, bagasse, esparto jne.) ja lumppua. The production of recovered paper indicates the collected volumes of recovered paper. For some countiries the figures may be presented as consumed volumes. Recovered fibre pulp is manufactured from recovered paper or paperboard and used for the manufacture of paper, paperboard and fibreboard. Other fibre pulp is manufactured from fibrous vegetable materials (straw, bamboo, bagasse, espartto etc.) other than wood as well as rags and another textile wastes . Lähde – Source: ForesSTAT, FAO 13.9 Kierrätyspaperin, kierrätyskuidun ja muusta kuin puukuidusta valmistetun massan tuotanto maittain 2007 Production of recovered paper, recovered fibre pulp and other fibre pulp by country, 2007 13 International forest statistics 400 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue ja maa Region and country Raakapuu – Roundwood Hake ja Yhteensä Ainespuu – Industrial roundwood Polttopuu Yhteensä jätepuu Total Havupuu Lehtipuu Yhteensä Fuelwood Total Wood chips, particles Softwood Hardwood Total and residues 1 000 m³ kuoretta – 1 000 m³ under bark KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 82 044 49 486 131 530 4 537 136 067 56 606 192 673 Eurooppa Europe 63 498 28 854 92 352 4 318 96 670 23 401 120 070 Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 23 806 11 694 35 500 2 508 38 007 19 985 57 992 Alankomaat The Netherlands 563 125 688 44 732 396 1 128 Belgia Belgium 610 535 1 145 9 1 154 1 050 2 204 Britannia United Kingdom 746 12 758 165 923 372 1 295 Bulgaria Bulgaria 101 688 789 115 904 66 970 Espanja Spain 202 203 405 171 576 147 723 Irlanti Ireland 295 13 308 - 308 60 368 Italia Italy 6 11 17 1 18 8 26 Itävalta Austria 719 157 876 45 921 1 387 2 308 Kreikka Greece 0 7 7 5 13 1 13 Kypros Cyprus - - - - - - - Latvia Latvia 1 712 1 978 3 690 450 4 140 2 782 6 921 Liettua Lithuania 865 805 1 671 47 1 718 365 2 084 Luxemburg Luxembourg 191 32 224 35 259 236 495 Malta Malta - - - - - - - Portugali Portugal 115 1 411 1 526 9 1 535 292 1 827 Puola Poland 267 69 336 51 387 659 1 047 Ranska France 2 039 1 573 3 612 498 4 111 2 098 6 208 Romania Romania 18 137 155 24 179 120 299 Ruotsi Sweden 3 794 14 3 808 78 3 886 965 4 851 Saksa Germany 5 310 1 350 6 661 50 6 710 5 133 11 843 Slovakia Slovakia 923 534 1 457 76 1 533 166 1 699 Slovenia Slovenia 309 197 506 199 705 454 1 159 Suomi Finland 606 41 646 9 656 552 1 208 Tanska Denmark 550 94 645 37 681 70 751 Tšekki Czech Republic 2 850 164 3 014 127 3 141 1 636 4 777 Unkari Hungary 351 703 1 054 220 1 274 9 1 283 Viro Estonia 662 840 1 502 41 1 544 962 2 506 Muu Eurooppa Other Europe 39 692 17 160 56 852 1 810 58 662 3 416 62 078 Sveitsi Switzerland 1 027 979 2 005 22 2 027 879 2 906 Ukraina Ukraine 1 348 1 234 2 582 814 3 396 40 3 436 Venäjä Russian Federation 35 100 14 000 49 100 200 49 300 1 780 51 080 Muut Others 2 217 947 3 165 774 3 938 717 4 656 Aasia Asia 338 7 699 8 037 14 8 052 3 889 11 941 Malesia Malaysia 136 4 773 4 909 0 4 909 435 5 344 Myanmar Myanmar 106 1 370 1 476 0 1 476 0 1 476 Vietnam Vietnam 1 7 8 - 8 2 000 2 008 Muut Others 95 1 549 1 644 14 1 658 1 455 3 113 Afrikka Africa 75 4 148 4 223 4 4 228 5 753 9 981 Etelä-Afrikka South Africa 46 146 191 - 191 5 751 5 942 Gabon Gabon 1 1 938 1 939 0 1 939 - 1 939 Muut Others 28 2 064 2 092 4 2 097 2 2 099 Pohjois-Amerikka North America 11 000 2 521 13 521 190 13 711 6 310 20 021 Kanada Canada 3 376 195 3 571 36 3 607 1 450 5 057 Yhdysvallat USA 7 624 2 326 9 949 154 10 103 4 860 14 963 Latinalainen Amerikka Latin America 252 3 054 3 306 8 3 314 6 926 10 240 Brasilia Brazil 92 29 121 - 121 2 202 2 323 Chile Chile 61 50 111 - 111 3 334 3 445 Uruguay Uruguay 1 2 529 2 530 - 2 530 1 280 3 810 Muut Others 98 446 544 8 552 109 662 Oseania Oceania 6 882 3 210 10 092 2 10 093 10 327 20 420 Australia Australia 879 186 1 065 - 1 065 9 686 10 751 Uusi-Seelanti New Zealand 5 978 1 5 979 1 5 980 366 6 346 Muut Others 25 3 023 3 048 1 3 049 275 3 324 Lähde – Source: ForesSTAT, FAO 13.10 Puun vienti maittain 2007 Exports of roundwood and wood residues by country, 2007 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 401 13.11 Puun tuonti maittain 2007 Imports of roundwood and wood residues by country, 2007 Alue ja maa Region and country Raakapuu – Roundwood Hake ja Yhteensä Ainespuu – Industrial roundwood Polttopuu Yhteensä jätepuu Total Havupuu Lehtipuu Yhteensä Fuelwood Total Wood chips, particles Softwood Hardwood Total and residues 1 000 m³ kuoretta – 1 000 m³ under bark KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 83 523 49 995 133 518 3 688 137 206 57 242 194 449 Eurooppa Europe 38 972 25 885 64 857 3 278 68 135 26 886 95 022 Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 34 735 24 721 59 456 2 866 62 321 23 358 85 679 Alankomaat The Netherlands 407 60 467 2 469 1 405 1 874 Belgia Belgium 1 545 2 032 3 577 45 3 622 1 075 4 697 Britannia United Kingdom 305 147 452 12 464 475 939 Bulgaria Bulgaria 43 77 120 21 141 3 144 Espanja Spain 1 812 2 153 3 965 37 4 002 733 4 735 Irlanti Ireland 214 50 264 8 272 194 466 Italia Italy 1 946 2 353 4 299 666 4 965 2 778 7 743 Itävalta Austria 7 325 1 397 8 722 261 8 983 2 189 11 172 Kreikka Greece 117 471 588 320 909 438 1 347 Kypros Cyprus 0 0 0 0 1 1 2 Latvia Latvia 1 044 644 1 688 10 1 698 155 1 853 Liettua Lithuania 142 171 313 82 395 560 955 Luxemburg Luxembourg 320 31 351 20 371 341 712 Malta Malta - - - - - 12 12 Portugali Portugal 172 574 746 1 747 70 817 Puola Poland 1 020 1 069 2 088 3 2 092 387 2 479 Ranska France 1 977 919 2 897 43 2 940 1 508 4 448 Romania Romania 389 11 400 11 411 3 414 Ruotsi Sweden 3 569 3 795 7 364 105 7 469 2 520 9 990 Saksa Germany 3 607 352 3 959 458 4 417 3 222 7 640 Slovakia Slovakia 61 340 401 12 413 90 503 Slovenia Slovenia 74 121 196 59 255 267 522 Suomi Finland 6 187 6 755 12 942 155 13 098 2 745 15 843 Tanska Denmark 245 604 848 305 1 153 1 379 2 532 Tšekki Czech Republic 778 307 1 085 20 1 105 202 1 307 Unkari Hungary 174 125 299 197 496 452 948 Viro Estonia 1 262 161 1 423 11 1 434 152 1 586 Muu Eurooppa Other Europe 4 237 1 165 5 402 412 5 814 3 529 9 343 Norja Norway 1 988 559 2 547 164 2 712 1 241 3 953 Turkki Turkey 1 553 297 1 850 232 2 082 1 228 3 310 Muut Others 696 308 1 004 16 1 020 1 060 2 080 Aasia Asia 38 240 21 706 59 946 130 60 076 25 057 85 133 Etelä-Korea South Korea 5 392 280 5 672 - 5 672 1 276 6 948 Japani Japan 7 748 1 225 8 973 1 8 974 19 804 28 778 Kiina China 23 427 15 242 38 669 25 38 694 3 903 42 597 Muut Others 1 673 4 959 6 632 104 6 736 74 6 810 Afrikka Africa 330 546 877 1 878 12 890 Egypti Egypt 80 36 116 - 116 - 116 Marokko Morocco 163 310 473 0 473 0 473 Muut Others 87 201 287 1 289 12 301 Pohjois-Amerikka North America 5 630 1 766 7 397 271 7 667 5 115 12 782 Kanada Canada 3 536 1 618 5 154 111 5 265 3 831 9 096 Yhdysvallat USA 2 094 148 2 242 160 2 402 1 283 3 685 Muut Others 1 0 1 - 1 0 1 Latinalainen Amerikka Latin America 341 86 426 6 433 163 596 Bahama Bahamas 99 9 108 0 108 2 109 Brasilia Brazil 1 33 34 0 34 7 41 Meksiko Mexico 164 10 174 2 176 68 244 Muut Others 77 34 111 4 115 87 202 Oseania Oceania 10 5 15 2 17 9 27 Australia Australia - 2 2 0 2 5 7 Samoa Samoa 0 0 0 0 0 0 0 Muut Others 10 3 14 2 16 4 20 Lähde – Source: ForesSTAT, FAO 13 International forest statistics 402 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue ja maa Region and country Sahatavara – Sawn goods Puulevyt – Wood-based panels Havu Lehti Yhteensä Vaneri ja viilu Softwood Hardwood Total Plywood and Lastulevy Kuitulevy Yhteensä veneer sheets Particle board Fibreboard Total 1 000 m³ KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 110 057 21 452 131 509 33 549 30 532 25 130 89 212 Eurooppa Europe 67 489 7 124 74 613 7 115 19 854 12 172 39 140 Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 47 143 4 791 51 934 5 137 17 984 10 574 33 696 Alankomaat The Netherlands 452 149 601 63 218 125 405 Belgia Belgium 875 328 1 203 513 1 700 674 2 887 Britannia United Kingdom 326 11 337 74 162 276 512 Bulgaria Bulgaria 182 77 259 91 1 549 100 1 740 Espanja Spain 87 51 138 201 470 1 065 1 736 Irlanti Ireland 378 3 381 1 281 475 757 Italia Italy 150 285 435 351 602 549 1 502 Itävalta Austria 7 637 205 7 842 562 2 351 671 3 584 Kreikka Greece 5 9 14 4 34 33 71 Kypros Cyprus - - - 0 0 0 0 Latvia Latvia 1 762 336 2 098 249 236 4 488 Liettua Lithuania 397 269 667 19 103 60 182 Luxemburg Luxembourg 27 11 38 0 178 179 357 Malta Malta - - - - - - - Portugali Portugal 512 123 635 70 226 480 776 Puola Poland 495 130 625 174 857 1 245 2 275 Ranska France 874 525 1 399 268 2 514 979 3 761 Romania Romania 1 668 716 2 384 128 317 421 866 Ruotsi Sweden 11 332 15 11 347 93 741 127 961 Saksa Germany 8 696 869 9 565 452 3 242 2 619 6 313 Slovakia Slovakia 1 014 221 1 235 30 340 86 456 Slovenia Slovenia 834 98 931 114 129 165 408 Suomi Finland 7 066 15 7 081 1 302 183 59 1 543 Tanska Denmark 88 55 143 109 36 17 161 Tšekki Czech Republic 1 660 48 1 708 134 1 017 87 1 238 Unkari Hungary 19 141 160 50 299 61 410 Viro Estonia 606 103 709 86 201 19 306 Muu Eurooppa Other Europe 20 346 2 333 22 679 1 977 1 869 1 598 5 444 Sveitsi Switzerland 316 31 347 9 387 434 829 Turkki Turkey 39 37 76 40 231 571 842 Venäjä Russian Federation 16 766 511 17 277 1 546 479 468 2 493 Muut Others 3 225 1 754 4 979 382 773 125 1 280 Aasia Asia 630 6 701 7 330 18 785 2 134 7 782 28 701 Indonesia Indonesia 10 1 924 1 934 2 819 48 434 3 301 Kiina China 306 668 973 10 376 238 4 553 15 166 Malesia Malaysia 12 2 066 2 078 5 197 639 1 251 7 087 Muut Others 302 2 042 2 345 393 1 209 1 545 3 147 Afrikka Africa 223 1 602 1 825 788 19 40 847 Kamerun Cameroon 4 511 514 45 - - 45 Norsunluurannikko Ivory Coast 2 308 309 206 0 0 207 Etelä-Afrikka South Africa 49 30 79 41 6 26 73 Muut Others 169 754 923 495 13 14 522 Pohjois-Amerikka North America 34 014 3 551 37 565 2 612 7 760 2 540 12 912 Kanada Canada 32 379 805 33 184 1 665 7 298 1 723 10 686 Yhdysvallat USA 1 635 2 746 4 381 947 462 817 2 226 Latinalainen Amerikka Latin America 5 581 2 332 7 913 3 969 622 1 614 6 206 Brasilia Brazil 1 468 1 699 3 167 2 826 263 681 3 770 Chile Chile 3 620 22 3 642 812 93 543 1 448 Muut Others 493 611 1 104 331 266 390 988 Oseania Oceania 2 122 142 2 264 281 143 981 1 405 Australia Australia 338 39 377 8 18 415 441 Uusi-Seelanti New Zealand 1 777 4 1 781 217 125 564 906 Muut Others 7 99 106 56 0 2 58 Lähde – Source: ForesSTAT, FAO 13.12 Sahatavaran ja puulevyjen vienti maittain 2007 Exports of sawn goods and wood-based panels by country, 2007 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 403 Alue ja maa Region and country Sahatavara – Sawn goods Puulevyt – Wood-based panels Havu Lehti Yhteensä Vaneri ja viilu Softwood Hardwood Total Plywood and Lastulevy Kuitulevy Yhteensä veneer sheets Particle board Fibreboard Total 1 000 m³ KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 102 333 21 949 124 282 28 559 27 743 23 520 79 822 Eurooppa Europe 42 842 8 123 50 965 9 918 15 350 11 866 37 134 Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 39 822 7 563 47 385 9 145 12 739 9 459 31 344 Alankomaat The Netherlands 2 794 641 3 434 646 757 483 1 886 Belgia Belgium 1 755 520 2 275 708 380 777 1 865 Britannia United Kingdom 7 944 459 8 403 1 657 1 196 1 038 3 891 Bulgaria Bulgaria 64 35 99 67 812 154 1 033 Espanja Spain 3 079 936 4 015 373 664 589 1 625 Irlanti Ireland 600 124 724 183 100 75 358 Italia Italy 6 438 1 593 8 031 977 699 1 269 2 945 Itävalta Austria 1 446 261 1 707 330 400 153 883 Kreikka Greece 820 109 928 43 142 182 367 Kypros Cyprus 139 18 157 22 86 34 142 Latvia Latvia 555 46 602 46 126 17 190 Liettua Lithuania 427 87 515 63 323 152 538 Luxemburg Luxembourg 37 20 57 10 17 16 43 Malta Malta 11 8 19 5 10 9 24 Portugali Portugal 68 234 302 216 50 354 620 Puola Poland 456 348 805 202 1 015 501 1 717 Ranska France 3 816 681 4 497 643 895 912 2 450 Romania Romania 25 22 47 55 601 391 1 047 Ruotsi Sweden 265 144 409 261 645 316 1 222 Saksa Germany 3 688 534 4 222 1 590 1 771 753 4 114 Slovakia Slovakia 218 39 257 39 329 171 539 Slovenia Slovenia 751 174 925 42 179 98 319 Suomi Finland 561 65 626 130 75 196 401 Tanska Denmark 2 025 176 2 201 514 856 240 1 609 Tšekki Czech Republic 360 153 513 101 351 271 723 Unkari Hungary 714 77 791 74 204 235 513 Viro Estonia 766 59 824 147 56 74 277 Muu Eurooppa Other Europe 3 020 559 3 580 773 2 611 2 406 5 790 Norja Norway 1 135 38 1 173 72 79 128 278 Turkki Turkey 514 120 634 193 190 719 1 102 Venäjä Russian Federation 7 11 18 143 761 756 1 660 Muut Others 1 364 391 1 755 365 1 581 803 2 749 Aasia Asia 18 187 9 116 27 303 9 734 4 032 5 293 19 058 Japani Japan 6 947 407 7 354 4 140 460 41 4 641 Kiina China 3 367 4 765 8 131 1 638 889 1 673 4 200 Muut Others 7 874 3 944 11 818 3 956 2 683 3 579 10 218 Afrikka Africa 4 198 1 157 5 355 410 201 626 1 237 Algeria Algeria 765 6 771 20 66 5 91 Egypti Egypt 1 714 197 1 911 120 3 137 260 Etelä-Afrikka South Africa 101 434 535 101 50 194 345 Muut Others 1 617 520 2 137 169 81 291 540 Pohjois-Amerikka North America 31 523 2 334 33 857 7 354 7 560 4 150 19 065 Kanada Canada 532 1 103 1 635 1 353 635 858 2 846 Yhdysvallat USA 30 983 1 230 32 213 5 996 6 925 3 292 16 213 Muut Others 8 1 9 5 0 0 6 Latinalainen Amerikka Latin America 5 039 1 038 6 077 775 502 1 414 2 691 Brasilia Brazil 40 105 145 19 46 372 437 Dominikaaninen tasavalta Dominican Republic 120 66 186 36 4 11 52 Meksiko Mexico 4 323 651 4 974 317 105 663 1 085 Muut Others 556 216 772 402 347 369 1 118 Oseania Oceania 544 181 725 368 98 171 637 Australia Australia 427 148 575 310 90 145 545 Uusi-Seelanti New Zealand 26 26 52 41 2 20 63 Muut Others 90 7 98 17 6 6 30 Lähde – Source: ForesSTAT, FAO 13.13 Sahatavaran ja puulevyjen tuonti maittain 2007 Imports of sawn goods and wood-based panels by country, 2007 13 International forest statistics 404 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue ja maa Region and country Puumassa – Wood pulp Paperi ja kartonki – Paper and paperboard Mekaaniset ja puoli- Sellu Yhteensä Sanomalehti- Aikakauslehti- Muu paperi Yhteensä kemialliset massat Chemical Total paperi ja hienopaperi ja kartonki Total Mechanical and wood pulp Newsprint Printing and Other paper semi-chemical pulp writing paper and paperboard 1 000 t – 1 000 m.t. KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 3 763 41 534 47 421 16 569 53 573 48 525 118 667 Eurooppa Europe 1 214 12 985 14 944 7 477 35 007 27 710 70 194 Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 945 10 970 12 256 5 503 33 675 25 257 64 435 Alankomaat The Netherlands 13 394 430 341 1 281 1 484 3 106 Belgia Belgium 7 902 909 350 1 882 1 066 3 298 Britannia United Kingdom 3 9 12 129 353 488 970 Bulgaria Bulgaria 0 45 45 1 8 111 120 Espanja Spain 17 1 087 1 126 326 953 1 458 2 737 Irlanti Ireland 2 - 2 1 21 65 87 Italia Italy 21 19 41 7 1 600 1 906 3 513 Itävalta Austria 0 279 284 160 2 821 1 287 4 268 Kreikka Greece - 1 1 0 55 64 119 Kypros Cyprus - - - - 0 0 0 Latvia Latvia - 0 0 2 8 25 34 Liettua Lithuania - 0 0 0 14 98 113 Luxemburg Luxembourg - - - 0 8 24 31 Malta Malta - - - - - - - Portugali Portugal - 1 040 1 040 0 977 348 1 326 Puola Poland 0 18 18 32 506 1 015 1 553 Ranska France 5 540 627 764 2 132 2 201 5 098 Romania Romania - 9 9 10 9 163 182 Ruotsi Sweden 427 2 875 3 504 1 802 3 526 5 321 10 649 Saksa Germany 125 910 1 041 878 7 190 2 961 11 028 Slovakia Slovakia 2 120 122 1 493 291 785 Slovenia Slovenia - 0 0 108 275 213 597 Suomi Finland 196 2 355 2 552 517 9 154 3 433 13 104 Tanska Denmark 0 0 0 1 137 170 308 Tšekki Czech Republic - 366 366 71 150 593 814 Unkari Hungary - - - - 90 405 495 Viro Estonia 126 0 126 0 32 68 100 Muu Eurooppa Other Europe 269 2 015 2 688 1 975 1 332 2 452 5 759 Norja Norway 220 266 631 648 643 423 1 714 Sveitsi Switzerland 2 13 108 150 255 356 761 Venäjä Russian Federation - 1 734 1 899 1 169 355 988 2 512 Muut Others 47 2 49 8 79 685 772 Aasia Asia 7 2 886 3 028 1 821 8 967 7 075 17 863 Etelä-Korea South Korea - - - 572 1 788 706 3 066 Indonesia Indonesia 1 2 322 2 438 218 3 079 422 3 718 Japani Japan - 210 228 219 815 633 1 667 Kiina China 0 76 78 599 2 508 4 145 7 253 Muut Others 6 278 284 212 777 1 169 2 159 Afrikka Africa 3 515 1 093 74 488 600 1 161 Etelä-Afrikka South Africa 1 172 748 62 457 425 944 Muut Others 2 342 345 11 32 175 218 Pohjois-Amerikka North America 2 127 14 106 16 816 6 714 6 934 10 454 24 103 Kanada Canada 1 959 8 391 10 619 6 018 4 829 2 284 13 131 Yhdysvallat USA 168 5 715 6 197 696 2 105 8 170 10 972 Latinalainen Amerikka Latin America 6 10 571 10 663 256 2 048 1 754 4 058 Brasilia Brazil 6 6 485 6 577 1 1 707 882 2 590 Chile Chile - 3 859 3 859 232 20 301 553 Muut Others 0 227 228 23 322 571 916 Oseania Oceania 406 471 877 227 129 932 1 288 Australia Australia - 10 10 - 125 559 684 Uusi-Seelanti New Zealand 406 461 867 219 2 371 592 Muut Others 0 0 0 8 2 2 12 Puumassa yhteensä -sarake sisältää myös liukosellun. – Wood pulp total includes also dissolving wood pulp. Lähde – Source: ForesSTAT, FAO 13.14 Puumassan, paperin ja kartongin vienti maittain 2007 Exports of wood pulp, paper and paperboard by country, 2007 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 405 13.15 Puumassan, paperin ja kartongin tuonti maittain 2007 Imports of wood pulp, paper and paperboard by country, 2007 Alue ja maa Region and country Puumassa – Wood pulp Paperi ja kartonki – Paper and paperboard Mekaaniset ja puoli- Sellu Yhteensä Sanomalehti- Aikakauslehti- Muu paperi Yhteensä kemialliset massat Chemical Total paperi ja hienopaperi ja kartonki Total Mechanical and wood pulp Newsprint Printing and Other paper semi-chemical pulp writing paper and paperboard 1 000 t – 1 000 m.t. KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 3 738 41 123 46 905 17 044 49 728 50 973 117 745 Eurooppa Europe 1 216 18 292 20 253 7 652 28 286 26 996 62 934 Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 1 080 16 979 18 789 6 521 25 509 23 439 55 469 Alankomaat The Netherlands 54 1 167 1 267 386 1 573 1 561 3 519 Belgia Belgium 38 760 838 265 1 871 1 821 3 957 Britannia United Kingdom 48 1 219 1 380 1 562 3 942 2 379 7 883 Bulgaria Bulgaria 0 15 20 47 92 130 269 Espanja Spain 91 936 1 031 471 1 786 3 622 5 878 Irlanti Ireland 2 2 31 147 129 269 545 Italia Italy 183 3 284 3 489 640 2 164 2 491 5 295 Itävalta Austria 67 565 671 148 579 601 1 328 Kreikka Greece 0 79 80 121 361 220 701 Kypros Cyprus - 1 1 11 32 28 71 Latvia Latvia 0 0 0 18 56 80 153 Liettua Lithuania - 2 2 22 87 73 183 Luxemburg Luxembourg - 0 0 11 88 51 150 Malta Malta - - - 4 49 13 65 Portugali Portugal 0 82 82 114 288 434 836 Puola Poland 23 474 500 129 1 071 1 638 2 838 Ranska France 149 2 168 2 343 492 3 468 2 400 6 360 Romania Romania 0 27 28 44 132 175 351 Ruotsi Sweden 114 291 421 67 459 530 1 056 Saksa Germany 266 4 884 5 477 1 205 5 406 2 765 9 376 Slovakia Slovakia 6 137 143 33 212 176 421 Slovenia Slovenia 21 212 233 21 116 127 264 Suomi Finland 8 350 405 86 122 281 490 Tanska Denmark 8 55 64 252 466 490 1 208 Tšekki Czech Republic 2 166 182 95 591 630 1 316 Unkari Hungary - 100 100 117 281 410 808 Viro Estonia 0 0 0 14 87 46 148 Muu Eurooppa Other Europe 135 1 314 1 463 1 131 2 777 3 557 7 465 Sveitsi Switzerland 97 437 534 121 467 369 958 Turkki Turkey 14 563 577 606 596 1 293 2 495 Venäjä Russian Federation 22 72 94 6 673 783 1 462 Muut Others 2 242 259 398 1 040 1 112 2 550 Aasia Asia 2 078 13 699 16 908 3 080 7 220 11 871 22 170 Japani Japan 307 1 672 2 059 233 734 697 1 664 Kiina China 1 138 7 468 9 283 702 1 804 5 315 7 820 Malesia Malaysia 17 251 269 130 1 173 926 2 228 Muut Others 616 4 308 5 297 2 015 3 509 4 933 10 458 Afrikka Africa 40 400 449 465 1 152 1 966 3 582 Egypti Egypt 15 129 151 133 254 530 918 Etelä-Afrikka South Africa 6 97 105 21 233 272 527 Muut Others 19 174 194 310 665 1 163 2 138 Pohjois-Amerikka North America 252 6 533 6 870 4 198 9 023 4 583 17 804 Kanada Canada - 705 707 57 1 335 1 447 2 839 Yhdysvallat USA 252 5 828 6 163 4 141 7 688 3 135 14 964 Muut Others - - - 0 0 1 1 Latinalainen Amerikka Latin America 130 1 846 2 051 1 358 2 963 4 890 9 211 Brasilia Brazil 1 292 312 399 510 137 1 046 Meksiko Mexico 78 1 052 1 183 269 950 2 116 3 335 Muut Others 51 502 556 690 1 502 2 637 4 830 Oseania Oceania 22 352 374 292 1 083 668 2 043 Australia Australia 21 326 347 280 834 377 1 490 Uusi-Seelanti New Zealand 1 23 24 4 232 242 478 Muut Others 0 3 3 8 18 49 75 Puumassa yhteensä -sarake sisältää myös liukosellun. – Wood pulp total includes also dissolving wood pulp. Lähde – Source: ForesSTAT, FAO 13 International forest statistics 406 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Alue ja maa Region and country Raakapuu Metsäteollisuustuotteet Yhteensä Osuus – Proportion of Roundwood Forest industry products Total Kokonais- Kokonais- Vienti Tuonti Vienti Tuonti Vienti Tuonti viennistä tuonnista Exports Imports Exports Imports Exports Imports Total exports Total imports milj. dollaria – USD mill. % % KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 13 129 16 940 228 076 232 246 241 205 249 186 1,8 1,8 Eurooppa Europe 8 158 6 569 129 097 118 239 137 254 124 808 2,3 2,0 Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 3 453 5 990 111 475 105 617 114 928 111 608 2,2 2,1 Alankomaat The Netherlands 63 46 4 725 7 414 4 788 7 460 1,0 1,8 Belgia Belgium 168 208 5 793 6 064 5 962 6 272 1,4 1,5 Britannia United Kingdom 65 209 3 273 13 621 3 338 13 830 0,8 2,2 Bulgaria Bulgaria 38 9 352 469 390 478 2,1 1,6 Espanja Spain 37 318 4 597 7 263 4 634 7 581 1,9 2,0 Irlanti Ireland 25 107 690 1 336 715 1 443 0,6 1,7 Italia Italy 8 619 5 521 12 029 5 530 12 648 1,1 2,5 Itävalta Austria 109 831 8 384 4 241 8 493 5 072 5,4 3,2 Kreikka Greece 1 49 130 1 367 131 1 415 0,6 1,9 Kypros Cyprus 0 0 4 215 4 215 0,3 2,5 Latvia Latvia 352 160 1 477 575 1 828 736 23,2 4,8 Liettua Lithuania 154 31 530 622 684 653 4,0 2,7 Luxemburg Luxembourg 22 31 230 307 252 338 1,6 1,5 Malta Malta - 0 2 207 2 207 0,1 4,6 Portugali Portugal 126 143 2 519 1 550 2 645 1 692 5,3 2,2 Puola Poland 51 156 2 894 4 169 2 945 4 324 2,1 2,7 Ranska France 396 430 8 615 11 536 9 011 11 966 1,7 1,9 Romania Romania 25 34 1 174 901 1 199 935 3,0 1,3 Ruotsi Sweden 316 686 16 592 3 163 16 908 3 849 10,1 2,6 Saksa Germany 707 485 20 996 18 232 21 703 18 717 1,6 1,8 Slovakia Slovakia 103 30 1 494 925 1 597 955 2,8 1,5 Slovenia Slovenia 64 43 1 048 838 1 111 881 4,2 3,0 Suomi Finland 86 1 049 15 896 2 406 15 982 3 455 17,7 4,2 Tanska Denmark 47 69 478 2 240 525 2 309 0,5 2,3 Tšekki Czech Republic 266 79 2 235 1 786 2 502 1 866 2,0 1,6 Unkari Hungary 87 28 989 1 513 1 076 1 542 1,2 1,6 Viro Estonia 137 139 838 628 975 767 8,9 5,1 Muu Eurooppa Other Europe 4 704 579 17 622 12 621 22 326 13 200 2,6 1,7 Norja Norway 62 231 1 984 1 684 2 046 1 915 1,5 2,4 Sveitsi Switzerland 162 28 1 602 2 218 1 764 2 246 1,1 1,5 Venäjä Russian Federation 4 142 20 11 231 2 248 15 374 2 268 4,4 1,1 Turkki Turkey 4 268 493 3 403 497 3 671 0,5 2,2 Muut Others 334 33 2 312 3 068 2 645 3 101 2,4 1,8 Aasia Asia 1 048 9 602 29 885 60 002 30 933 69 605 0,7 1,8 Etelä-Korea South Korea - 909 2 007 4 998 2 007 5 907 0,5 1,7 Indonesia Indonesia 156 21 6 573 1 597 6 729 1 618 5,7 1,7 Japani Japan 4 1 758 2 899 12 335 2 903 14 094 0,4 2,3 Kiina China 138 5 883 10 789 25 112 10 927 30 996 0,9 3,2 Muut Others 750 1 031 7 618 15 959 8 368 16 990 0,5 0,9 Afrikka Africa 812 132 4 067 6 090 4 879 6 221 1,6 2,0 Egypti Egypt - 15 41 1 577 41 1 591 0,3 5,9 Etelä-Afrikka South Africa 11 5 1 465 973 1 477 979 2,1 1,1 Muut Others 801 112 2 560 3 540 3 361 3 651 1,5 1,9 Pohjois-Amerikka North America 2 097 574 47 150 34 211 49 246 34 785 3,1 1,5 Kanada Canada 413 354 26 250 5 398 26 664 5 752 6,4 1,5 Yhdysvallat USA 1 683 219 20 899 28 806 22 582 29 025 1,9 1,4 Muut Others 0 0 0 8 0 8 0,0 0,4 Latinalainen Amerikka Latin America 190 58 13 562 10 918 13 752 10 976 1,8 1,5 Brasilia Brazil 9 2 7 187 1 295 7 196 1 297 4,5 1,0 Chile Chile 8 - 4 261 594 4 269 594 6,3 1,3 Meksiko Mexico 2 33 366 4 210 368 4 243 0,1 1,5 Muut Others 171 22 1 748 4 820 1 919 4 842 0,7 1,8 Oseania Oceania 825 5 4 316 2 785 5 141 2 791 2,9 1,3 Australia Australia 72 1 1 726 2 101 1 799 2 102 1,3 1,3 Uusi-Seelanti New Zealand 449 3 2 202 556 2 651 559 9,8 1,8 Muut Others 304 1 388 128 691 130 8,8 1,2 1 EUR = 1,3705 USD (vuoden 2007 keskikurssi). Vienti FOB, tuonti CIF. The average exchange rate 2007: 1 EUR = USD 1.3705 The figures for exports represent f.o.b. values, while those for imports represent c.i.f. values. Lähteet: ForesSTAT, FAO; Tilastokeskus – Sources: ForesSTAT, FAO; Statistics Finland 13.16 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo maittain 2007 Value of foreign trade of roundwood and forest industry products by country, 2007 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 407 13.17 Maailman raakapuun ja puutuoteteollisuuden tuotanto, vienti ja tuonti 1965–2007 World production and foreign trade of roundwood and the wood-products industries, 1965–2007 Vuosi Raakapuu (kuoretta) Sahatavara Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy Year Roundwood (under bark) Sawn goods Plywood and veneer sheets Particle board Fibreboard Hakkuut Vienti Tuonti Tuotanto Vienti Tuonti Tuotanto Vienti Tuonti Tuotanto Vienti Tuonti Tuotanto Vienti Tuonti Production Exports Imports Production Exports Imports Production Exports Imports Production Exports Imports Production Exports Imports milj. m³ – mill. m³ 1965 2 475 52 51 358 45 46 26 3 3 9 1 1 6 1 1 1966 2 520 56 56 359 45 44 28 4 4 11 1 1 12 2 2 1967 2 543 62 60 364 44 45 29 4 4 13 1 1 12 2 2 1968 2 571 70 68 375 49 50 33 5 5 15 2 2 14 2 2 1969 2 598 77 74 385 50 51 34 5 5 17 2 2 14 2 2 1970 2 644 87 84 389 52 53 37 6 6 19 2 2 14 2 2 1971 2 666 83 82 401 54 54 40 6 6 23 2 2 15 2 2 1972 2 672 86 87 405 59 59 44 7 8 27 3 3 16 2 2 1973 2 740 102 101 413 64 66 46 8 9 32 4 4 17 3 3 1974 2 749 95 98 398 55 58 40 6 7 32 4 4 16 2 2 1975 2 705 86 84 382 47 48 38 6 7 31 4 4 16 2 2 1976 2 799 98 95 407 61 60 43 8 8 35 5 5 18 2 2 1977 2 801 99 98 417 65 66 46 8 8 38 5 5 18 2 2 1978 2 868 99 99 426 69 70 46 9 9 40 5 5 18 2 2 1979 2 950 100 104 428 73 74 47 8 9 40 6 6 18 2 2 1980 2 978 94 96 421 70 72 44 8 8 41 6 6 17 2 2 1981 2 965 79 85 403 64 65 45 9 9 39 6 6 17 2 2 1982 2 954 80 82 394 64 65 43 8 8 38 5 5 14 2 2 1983 3 048 82 87 417 73 73 49 10 9 41 5 6 16 2 2 1984 3 148 83 88 426 75 75 49 10 10 44 6 6 17 2 2 1985 3 162 87 91 433 74 77 50 11 10 45 6 7 18 2 2 1986 3 234 87 91 447 75 78 52 12 11 48 7 7 19 3 3 1987 3 309 96 100 466 81 83 55 14 13 51 7 8 20 3 3 1988 3 343 100 101 470 86 84 57 15 15 55 9 9 20 3 3 1989 3 386 98 99 469 85 89 56 17 17 58 9 10 21 3 3 1990 3 382 84 83 466 78 84 53 18 17 55 9 10 20 3 3 1991 3 272 91 85 421 76 78 52 17 17 54 9 9 20 4 3 1992 3 216 87 85 406 83 84 54 20 19 57 10 10 18 4 4 1993 3 187 75 78 397 88 89 55 21 20 59 11 11 19 4 4 1994 3 192 80 89 398 92 97 57 21 22 60 13 12 20 5 5 1995 3 251 91 96 391 97 96 61 22 22 65 14 14 20 6 6 1996 3 234 81 84 387 97 97 59 23 22 67 16 14 22 7 7 1997 3 306 88 93 394 100 106 63 24 23 71 18 17 25 9 9 1998 3 225 91 93 379 99 103 57 22 21 73 20 19 28 9 10 1999 3 334 102 107 389 106 109 61 22 22 79 20 20 31 11 12 2000 3 405 118 117 386 112 115 66 22 23 85 22 21 34 13 16 2001 3 308 115 120 380 112 113 63 24 24 84 23 22 36 14 15 2002 3 335 120 121 394 118 117 68 25 25 86 24 24 41 17 17 2003 3 388 121 122 401 123 119 80 26 26 92 25 25 48 18 19 2004 3 450 124 126 425 132 132 80 29 29 98 29 29 56 20 22 2005 3 552 133 136 432 136 133 85 29 28 101 29 29 63 22 22 2006 3 511 134 136 440 138 131 85 32 29 106 32 30 70 22 22 2007 3 591 136 137 431 132 124 88 34 29 106 31 28 72 25 24 Lähde – Source: ForesSTAT, FAO 13 International forest statistics 408 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 13.18 Maailman massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, vienti ja tuonti sekä raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo 1965–2007 World production and foreign trade of the pulp and paper industries, and the value of foreign trade in all forest products, 1965–2007 Vuosi Puumassa Paperi ja kartonki Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden Year Wood pulp Paper and paperboard ulkomaankaupan arvo Value of foreign trade of roundwood and forest industry products Tuotanto Vienti Tuonti Tuotanto Vienti Tuonti Vienti Tuonti Production Exports Imports Production Exports Imports Exports Imports milj. t. – mill. m.t. mrd. dollaria – USD bill. 1965 78 12 12 98 17 16 8 9 1966 83 13 13 105 18 18 9 10 1967 85 14 13 106 18 18 9 10 1968 92 15 15 114 20 20 10 11 1969 98 16 16 123 22 22 11 13 1970 102 17 17 126 23 23 13 14 1971 102 15 15 128 24 24 13 15 1972 107 16 16 137 25 25 16 17 1973 114 18 18 148 28 27 22 25 1974 117 19 19 150 30 29 30 34 1975 102 15 15 131 23 23 26 29 1976 111 17 17 147 27 27 32 35 1977 113 17 17 152 28 28 34 39 1978 119 19 19 160 30 30 38 44 1979 123 20 20 169 33 32 50 56 1980 126 21 21 170 35 34 57 63 1981 125 20 19 171 35 34 52 57 1982 120 18 18 167 34 34 47 55 1983 128 21 21 177 37 36 48 54 1984 136 22 21 190 40 39 51 57 1985 136 22 22 193 41 40 51 56 1986 141 23 23 203 43 44 59 66 1987 147 25 25 215 47 47 75 82 1988 152 26 26 228 51 50 89 96 1989 156 26 26 233 52 53 96 106 1990 155 25 25 239 56 56 108 123 1991 155 27 26 243 59 57 106 117 1992 153 29 28 246 62 62 113 123 1993 151 30 28 252 65 63 109 118 1994 162 32 31 269 72 70 123 135 1995 162 34 32 282 75 70 157 165 1996 157 34 32 284 76 75 143 154 1997 163 35 34 301 87 86 142 155 1998 160 35 35 302 88 86 136 141 1999 164 37 37 316 93 97 141 150 2000 172 38 38 324 98 99 153 164 2001 166 39 39 320 94 96 138 152 2002 168 40 40 331 98 98 143 153 2003 171 40 41 341 103 104 160 173 2004 176 42 44 355 112 111 188 200 2005 175 43 45 364 114 114 198 208 2006 176 46 46 376 116 115 214 222 2007 177 47 47 384 119 118 241 249 Lähde – Source: ForesSTAT, FAO 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 409 13.19 Metsäsektorin työlliset maittain 2006 Persons employed in the forest sector by country, 2006 Alue ja maa Region and country Metsäsektori – Forest sector Metsätalous Puutuote- Massa- ja Yhteensä Osuus kaikista Forestry teollisuus paperiteollisuus Total työllisistä Wood-products Pulp and paper Proportion of industries industries total labour force 1 000 henkilöä – 1 000 persons % KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 3 876 5 459 4 374 13 709 0,4 Eurooppa Europe 1 101 1 952 932 3 985 1,0 Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 457 1 336 673 2 465 1,1 Alankomaat The Netherlands 2 17 22 41 0,6 Belgia Belgium 2 14 14 31 0,7 Britannia United Kingdom 11 86 69 166 0,6 Bulgaria Bulgaria 15 23 11 49 1,2 Espanja Spain 23 100 51 174 1,0 Irlanti Ireland 2 9 3 15 0,9 Italia Italy 41 171 66 278 1,1 Itävalta Austria 7 36 17 61 1,5 Kreikka Greece 5 25 8 37 0,8 Kypros Cyprus 1 2 1 3 0,8 Latvia Latvia 29 34 1 65 5,0 Liettua Lithuania 9 25 2 35 1,8 Luxemburg Luxembourg 0 1 0 1 0,5 Malta Malta – 0 0 0 0,2 Portugali Portugal 12 57 12 81 1,6 Puola Poland 49 138 42 229 1,1 Ranska France 31 87 74 191 0,7 Romania Romania 57 77 17 151 1,4 Ruotsi Sweden 22 38 36 95 2,0 Saksa Germany 44 165 134 342 0,8 Slovakia Slovakia 12 34 7 54 1,8 Slovenia Slovenia 6 11 5 22 2,3 Suomi Finland 23 32 35 90 3,6 Tanska Denmark 4 15 7 25 0,9 Tšekki Czech Republic 35 83 20 138 2,5 Unkari Hungary 8 37 16 61 1,4 Viro Estonia 7 19 2 28 3,6 Muu Eurooppa Other Europe 644 616 259 1 520 0,9 Norja Norway 5 15 7 26 1,1 Sveitsi Switzerland 5 35 12 52 1,3 Turkki Turkey 33 89 45 167 0,5 Venäjä Russian Federation 383 336 131 849 1,1 Muut Others 218 142 65 426 0,9 Aasia Asia 1 809 1 775 2 295 5 879 0,3 Indonesia Indonesia 69 148 104 321 0,3 Japani Japan 32 150 211 393 0,6 Kiina China 1 172 937 1 409 3 518 0,4 Malesia Malaysia 88 126 35 248 2,3 Muut Others 448 414 537 1 398 0,1 Afrikka Africa 202 211 117 530 0,1 Etelä-Afrikka South Africa 45 37 34 116 0,5 Ghana Ghana 12 30 1 43 0,4 Nigeria Nigeria 24 3 18 45 0,1 Muut Others 121 142 63 326 0,1 Pohjois-Amerikka North America 148 693 543 1 384 0,8 Kanada Canada 63 128 84 275 1,6 Yhdysvallat USA 85 565 459 1 109 0,7 Latinalainen Amerikka Latin America 581 762 461 1 804 0,7 Argentiina Argentina 54 32 30 116 0,7 Brasilia Brazil 306 503 201 1 010 1,2 Chile Chile 44 27 15 86 1,2 Meksiko Mexico 84 85 125 293 0,6 Muut Others 93 114 91 298 0,3 Oseania Oceania 36 65 27 128 0,8 Australia Australia 11 42 21 74 0,7 Uusi-Seelanti New Zealand 7 16 5 28 1,4 Muut Others 17 8 1 25 0,6 Metsäsektorin jako perustuu YK:n ISIC -toimialaluokitukseen. Divison of forest sector is based on UN’s International Standard Industrial Classification of all Economic Activities (ISIC), Revision 3.1. Lähde – Source: Lebedys, A. 2008. Contribution of the forestry sector to national economies, 1990–2006, Forest Finance Working Paper FSFM/ACC/08. FAO 13 International forest statistics 410 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 13.20 Metsäsektorin arvonlisäys maittain 2006 Value added of the forest sector by country, 2006 Alue ja maa Region and country Metsäsektori – Forest sector Metsätalous Puutuote- Massa- ja Yhteensä Osuus brutto- Forestry teollisuus paperiteollisuus Total kansantuotteesta Wood-products Pulp and paper Proportion of industries Industries GDP milj. dollaria – USD mill. % KOKO MAAILMA Whole world 117 508 149 811 200 589 467 908 1,0 Eurooppa Europe 26 479 57 253 61 212 144 944 1,0 Euroopan unioni EU27 The European Union EU27 22 544 48 362 55 237 126 144 1,0 Alankomaat The Netherlands 65 1 341 1 873 3 279 0,6 Belgia Belgium 191 1 114 1 424 2 729 0,8 Britannia United Kingdom 246 4 839 4 633 9 719 0,4 Bulgaria Bulgaria 59 97 77 232 0,9 Espanja Spain 1 252 3 770 4 252 9 273 0,8 Irlanti Ireland 132 524 278 934 0,5 Italia Italy 940 6 778 5 547 13 265 0,8 Itävalta Austria 1 494 2 661 2 013 6 168 2,1 Kreikka Greece 116 428 328 872 0,3 Kypros Cyprus 3 91 30 123 0,8 Latvia Latvia 232 353 26 610 3,4 Liettua Lithuania 121 449 70 641 2,4 Luxemburg Luxembourg 12 64 38 115 0,3 Malta Malta 0 3 5 8 0,2 Portugali Portugal 809 1 022 923 2 755 1,7 Puola Poland 965 2 003 1 386 4 353 1,5 Ranska France 5 107 4 147 5 653 14 907 0,7 Romania Romania 435 1 116 318 1 869 1,7 Ruotsi Sweden 3 108 2 706 6 939 12 753 3,8 Saksa Germany 2 259 9 315 12 324 23 898 0,9 Slovakia Slovakia 221 470 266 957 1,9 Slovenia Slovenia 125 263 181 569 1,8 Suomi Finland 3 329 1 918 5 082 10 329 5,7 Tanska Denmark 201 1 002 602 1 805 0,8 Tšekki Czech Republic 832 1 225 596 2 654 2,1 Unkari Hungary 142 319 330 790 0,8 Viro Estonia 148 345 43 536 3,7 Muu Eurooppa Other Europe 3 935 8 891 5 975 18 801 0,9 Norja Norway 274 1 245 716 2 234 0,8 Sveitsi Switzerland 311 2 537 1 316 4 164 1,1 Turkki Turkey 1 342 609 834 2 786 0,7 Venäjä Russian Federation 1 029 3 381 2 417 6 828 0,8 Muut Others 979 1 119 691 2 789 1,1 Aasia Asia 31 310 26 714 55 017 113 041 0,9 Etelä-Korea Republic of Korea 1 498 1 099 5 877 8 473 1,1 Indonesia Indonesia 3 283 3 896 2 386 9 564 2,5 Japani China 892 9 590 22 422 32 904 0,7 Kiina Japan 13 687 8 834 18 687 41 208 1,3 Malesia Malaysia 2 423 1 514 661 4 598 3,0 Muut Others 9 528 1 781 4 985 16 294 0,5 Afrikka Africa 8 991 2 075 2 843 13 908 1,3 Etelä-Afrikka South Africa 920 948 1 677 3 545 1,6 Nigeria Nigeria 1 506 32 282 1 819 1,4 Norsunluurannikko Ivory Coast 672 96 33 801 5,0 Muut Others 5 893 999 851 7 743 1,1 Pohjois-Amerikka North America 25 757 50 888 63 784 140 428 1,0 Kanada Canada 7 229 13 488 11 284 32 000 2,7 Yhdysvallat USA 18 528 37 400 52 500 108 428 0,8 Latinalainen Amerikka Latin America 23 177 9 019 15 077 47 273 1,6 Argentiina Argentina 311 156 1 098 1 564 0,8 Brasilia Brazil 18 198 3 953 6 055 28 206 2,8 Chile Chile 448 1 008 2 153 3 609 2,6 Meksiko Mexico 1 720 1 855 3 477 7 052 0,9 Muut Others 2 499 2 048 2 294 6 841 0,8 Oseania Oceania 1 794 3 862 2 657 8 313 1,0 Australia Australia 695 2 806 2 061 5 562 0,8 Uusi-Seelanti New Zealand 691 897 584 2 172 2,1 Muut Others 408 159 11 579 2,3 Toimialaluokitus, katso taulukko 13.19. – Standard Industrial Classification, see Table 13.19. Lähde – Source: Lebedys, A. 2008. Contribution of the forestry sector to national economies, 1990–2006. Forest Finance Working Paper FSFM/ACC/08. FAO. 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 411 Hakkuuvuosi, vuosi tai neljännes Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Felling season, year or quarter Mänty Kuusi Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Pine Spruce Birch SEK/m³ 1979/80 195 195 107 116 91 1980/81 233 239 133 142 123 1981/82 218 205 154 165 145 1982/83 231 215 153 165 140 1983/84 275 237 169 183 153 1984/85 341 274 209 225 180 1985/86 348 283 206 222 180 1986/87 348 295 218 244 203 1987/88 351 322 227 255 224 1988/89 378 334 249 270 248 1989/90 412 352 279 294 263 1990/91 420 356 270 284 256 1991/92 393 326 251 270 238 1992/93 348 288 231 244 240 1993/94 351 298 204 218 213 1994/95 437 402 253 278 267 1995 454 404 280 298 302 1996 409 358 268 290 291 1997 423 411 221 241 241 1998 443 400 222 242 241 1999 440 402 205 228 227 2000 411 390 208 231 232 2001 402 382 221 240 241 2002 386 379 210 226 224 2003 396 391 222 238 234 2004 404 398 233 247 232 2005 312 288 199 198 229 2006 389 371 203 202 245 2007 450 437 258 266 261 2008 498 445 304 314 314 2009/ I 463 428 296 309 303 2009/ II 439 406 274 286 285 2009/ III 437 420 258 270 276 Hakkuuvuosi: 1.8.–31.7. Mittayksikkö SEK/m³ kuoretta, ilman arvonlisäveroa. 1 EUR = 9,6152 SEK (vuoden 2008 keskikurssi). Tilasto kattaa 15–20 prosenttia kaikista puukaupoista. Felling season: 1.8.–31.7. Measurement unit SEK/m³ under bark, excluding VAT. The average exchange rate in 2008: EUR 1 = SEK 9.6152. Data covers 15–20 per cent of the total roundwood sales. Lähde: Skogsstyrelsen – Source: Swedish Forest Agency 13.21 Raakapuun hankintahinnat Ruotsissa 1979–2009 Roadside prices of roundwood in Sweden, 1979–2009 13 International forest statistics 412 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Hakkuuvuosi tai vuosi Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Felling season or year Mänty Kuusitukki – Spruce logs Lehti Mänty Kuusi Lehti Pine I-luokka II-luokka Hardwood Pine Spruce Hardwood First class Second class NOK/m³ 1979/80 .. 226 201 .. 139 147 .. 1980/81 .. 257 229 .. 162 179 .. 1981/82 .. 261 233 .. 183 193 .. 1982/83 .. 262 229 .. 165 170 .. 1983/84 .. 298 261 .. 176 185 .. 1984/85 .. 308 271 .. 203 218 .. 1985/86 .. 338 294 .. 213 230 .. 1986/87 .. 381 323 .. 231 261 .. 1987/88 .. 420 361 .. 239 286 .. 1988/89 .. 403 350 .. 254 294 .. 1989/90 .. 432 374 .. 263 304 .. 1990/91 .. 457 382 .. 241 308 .. 1991/92 .. 417 347 .. 234 291 .. 1992/93 .. 347 282 .. 194 237 .. 1993/94 .. 391 305 .. 177 224 .. 1994/95 .. 498 385 .. 240 266 .. 1995/96 .. 429 344 .. 247 275 .. 1996 .. 429 340 .. 238 262 .. 1997 .. 475 369 .. 200 239 .. 1998 .. 454 349 .. 200 260 .. 1999 .. 453 347 .. 198 248 .. 2000 .. 447 345 .. 190 235 .. 2001 .. 440 345 .. 191 254 .. 2002 .. 408 326 .. 168 237 .. 2003 .. 408 322 .. 159 221 .. 2004 .. 428 346 .. 174 220 .. 2005 .. 434 366 .. 189 232 .. 2006 400 416 - 416 188 227 200 2007 488 502 - 415 210 241 215 2008 457 458 - 397 258 275 231 2009 * Kuukausi – Month 1 388 384 - 476 242 266 221 2 384 375 - 418 233 260 222 3 385 370 - 444 229 255 223 4 386 373 - 472 239 261 264 5 346 344 - 461 221 242 235 6 347 349 - 467 221 238 230 7 376 373 - 483 214 223 186 8 381 378 - 453 201 212 205 9 401 385 - 491 202 210 213 Hakkuuvuosi: 1.8.–31.7. Hintojen tilastointiperusteet muuttuivat vuonna 2006. Kuusitukki sisältää vuodesta 2006 alkaen kaikki laatuluokat. Vuosi 2009 on ennakkotieto. Mittayksikkö NOK/m³ kuoretta, ilman arvonlisäveroa. 1 EUR = 8,2237 NOK (vuoden 2008 keskikurssi). Tilasto sisältää kaikkien omistajaryhmien metsissä tehdyt puukaupat. Felling season: 1.8.–31.7. The compilation of price data was changed in 2006. Since 2006 spruce logs cover all quality classes. Preliminary data for 2009. Measurement unit NOK/m³ under bark, excluding VAT. The average exchange rate in 2008: EUR 1 = NOK 8.2237. Prices are averages for all forest ownership categories and comprise the total industrial roundwood removals. Lähde: Statistisk sentralbyrå – Source: Statistics Norway 13.22 Raakapuun hankintahinnat Norjassa 1979–2009 Roadside prices of roundwood in Norway, 1979–2009 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 413 13.23 Raakapuun hankintahinnat Virossa 1996–2009 Roadside prices of roundwood in Estonia, 1996–2009 Vuosi Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Year Mänty Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu Haapa Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch Aspen EEK/m³ 1996 458 416 363 214 220 234 156 1997 539 550 444 262 265 303 170 1998 607 632 537 305 320 345 184 1999 605 668 589 286 307 290 170 2000 594 685 626 285 313 276 158 2001 624 708 636 311 335 287 168 2002 641 721 667 316 360 306 176 2003 669 739 703 317 366 304 183 2004 744 792 759 382 450 362 199 2005 807 800 702 417 454 474 229 2006 891 856 711 325 362 407 184 2007 1 225 1 129 936 684 725 650 184 2008 1 128 952 1146 600 583 558 190 2009 Kuukausi – Month 1 749 689 794 326 319 386 192 2 633 586 801 282 274 317 192 3 570 563 765 281 289 311 192 4 590 556 706 267 264 289 198 5 599 531 674 289 300 267 198 6 601 608 543 269 272 255 198 7 691 645 513 260 266 271 198 8 681 657 536 260 275 281 198 9 681 648 524 263 278 277 198 Mittayksikkö EEK/m³ kuoretta, ilman arvonlisäveroa. 1 EUR = 15,6466 EEK. Tilasto sisältää valtion metsissä tehdyt hankintakaupat. Measurement unit EEK/m³ under bark, excluding VAT. EUR 1 = EEK 15.6466. Prices are averages for delivery sales from state forests. Lähteet: Riigimetsa Majandamise Keskus; Metsakaitse- ja Metsauuenduskeskus Sources: State Forest Management Centre; Centre of Forest Protection and Silviculture, Estonia 13 International forest statistics 414 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 13.24 Raakapuun hankintahinnat Liettuassa 1995–2009 Roadside prices of roundwood in Lithuania, 1995–2009 Vuosi Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Year Mänty Kuusi Koivu Mänty Kuusi Koivu Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch LTL/m³ 1995 155 116 119 87 83 104 1996 150 114 131 67 54 70 1997 164 147 134 72 65 81 1998 172 162 140 73 76 94 1999 165 154 138 66 70 72 2000 152 135 136 60 66 62 2001 140 125 131 53 59 49 2002 136 124 130 50 59 48 2003 133 122 128 50 53 52 2004 145 137 136 62 64 60 2005 151 149 152 71 67 91 2006 163 162 149 63 58 77 2007 212 213 198 143 137 157 2008 196 187 238 98 99 111 2009 Kuukausi – Month 1 147 138 161 68 65 77 2 133 125 152 65 64 74 3 127 117 147 63 62 68 4 115 113 134 62 59 64 5 116 116 135 59 58 65 6 120 120 136 58 56 64 7 122 122 130 56 56 61 8 126 128 132 56 56 64 Mittayksikkö LTL/m³ kuoretta, ilman arvonlisäveroa. 1 EUR = 3,4528 LTL (vuoden 2008 keskikurssi). Tilasto sisältää valtion metsissä tehdyt hankintakaupat. Measurement unit LTL/m³ under bark, excluding VAT. The average exchange rate in 2008: EUR 1 = LTL 3.4528. Prices are averages for delivery sales from state forests. Lähde: Valstybinë miškotvarkos tarnyba – Source: State Forest Survey Service, Lithuania 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 415 Vuosi Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Year Mänty Kuusi Kuusi Pyökki Mänty Kuusi Pyökki Pine Spruce/fir Spruce/fir Beech Pine Spruce/fir Beech B 2a+ B 2b B 3a B 3 €/m³ 1980 76 89 92 62 40 47 27 1981 76 87 92 65 40 46 28 1982 68 76 79 64 39 44 28 1983 63 74 77 66 36 41 28 1984 69 81 84 67 36 42 27 1985 65 74 78 68 36 43 32 1986 64 72 75 70 39 44 34 1987 64 72 75 70 39 43 34 1988 65 77 80 68 38 42 34 1989 74 87 91 75 38 43 36 1990 74 81 84 75 38 43 35 1991 74 81 84 73 37 42 36 1992 68 79 83 73 35 39 36 1993 53 61 65 65 28 33 33 1994 57 70 73 74 27 30 30 1995 61 75 78 79 30 33 32 1996 44 65 68 79 29 32 33 1997 50 75 78 80 27 30 31 1998 55 80 82 81 28 31 31 1999 56 80 82 81 29 31 31 2000 54 73 75 81 27 29 31 2001 53 73 75 82 26 29 31 2002 53 74 75 81 26 29 33 2003 51 68 70 78 27 28 33 2004 51 68 69 79 26 26 30 2005 50 69 71 80 26 26 31 2006 55 77 80 80 28 28 34 2007 58 80 81 78 32 31 38 2008 62 84 86 80 31 30 37 Tukkipuun laatuluokka B, läpimittaluokat 2a+, 2b, 3a, 3; katso tarkemmin http://www.wienerboerse.at/cms/1/80/621 Mittayksikkö EUR/m³ kuoretta, ilman arvonlisäveroa. Vuotta 2001 edeltävät hinnat on muunnettu euromääräisiksi käyttäen kiinteää euron muuntokurssia 1 EUR = 13,7603 ATS. Tilasto sisältää kaikkien omistajaryhmien metsissä tehdyt puukaupat. Quality class for logs is B, diameter classes are 2a+, 2b, 3a, 3; see precisely http://www.wienerboerse.at/cms/1/80/621 Measurement unit EUR/m³ under bark, excluding VAT. The prices before 2001 have been converted into euros using fixed exchange rate for euro: EUR 1 = ATS 13.7603. Prices are averages for all forest ownership categories. Lähde: Bundesministerium für Land- und Forstwirtschaft, Umwelt und Wasserwirtschaft Source: Federal Ministry of Agriculture, Forestry, Environment and Water Management, Austria 13.25 Raakapuun hankintahinnat Itävallassa 1980–2008 Roadside prices of roundwood in Austria, 1980–2008 13 International forest statistics 416 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Vuosi Tukkipuu – Logs Kuitupuu – Pulpwood Year Kuusi Jalokuusi Pyökki Kuusi Lehti Spruce/fir Fir Beech Spruce/fir Hardwood CHF/m³ CHF/t – CHF/m.t. 1980 140 .. 138 .. .. 1981 160 .. 153 .. .. 1982 148 .. 146 .. .. 1983 127 .. 141 .. .. 1984 125 .. 140 .. .. 1985 123 .. 141 .. .. 1986 127 .. 143 .. .. 1987 121 .. 140 .. .. 1988 115 .. 140 .. .. 1989 119 .. 143 .. .. 1990 127 .. 148 .. .. 1991 117 .. 145 .. .. 1992 119 .. 149 .. .. 1993 114 .. 145 58 50 1994 112 .. 147 60 53 1995 113 .. 162 56 55 1996 103 87 164 59 50 1997 97 81 161 56 49 1998 102 86 173 56 49 1999 100 85 177 58 47 2000 74 60 133 52 44 2001 80 62 153 52 44 2002 97 76 155 49 43 2003 98 78 142 52 41 2004 93 72 112 51 45 2005 94 73 103 53 44 2006 98 74 104 64 48 2007 120 97 109 96 68 2008 131 104 112 95 77 2009 120 92 93 84 66 Hintatiedot kattavat kunakin vuonna tammi–huhtikuussa tehdyt puukaupat. Kuitupuun hinnat on määritelty tehtaalla. Kuusitukkien hinnat 1980–1995 sisältävät myös jalokuusitukkien (Abies alba, saksanpihta) hinnat. Puutavaralajien laatumäärittelyt muuttuivat vuonna 2000. Mittayksikkö: tukkipuu CHF/m³ kuoretta, kuitupuu CHF/t kuiva-ainetta kuorineen, ilman arvonlisäveroa. 1 EUR = 1,5874 CHF (vuoden 2008 keskikurssi). Tilasto sisältää kaikkien omistajaryhmien metsissä tehdyt puukaupat. Price data covers wood trade occurring between January–April each year. Prices paid for pulpwood are defined in the mill yard. Prices for spruce logs 1980–1995 include also prices for fir logs (Abies alba, Silver fir). Definations of roundwood assortments changed in 2000. Measurement unit: logs CHF/m³ under bark, pulpwood CHF/m.t. dry mass over bark, excluding VAT. The average exchange rate in 2008: EUR 1 = CHF 1.5874. Prices are averages for all forest ownership categories. Lähde: Bundesamt für Umwelt BAFU – Source: Federal Office for the Environment FOEN, Switzerland 13.26 Raakapuun hankintahinnat Sveitsissä 1980–2009 Roadside prices of roundwood in Switzerland, 1980–2009 13Kansainvälisiä metsätilastoja Metsätilastollinen vuosikirja 2009 417 13 International forest statistics 418 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Metsätilastollinen vuosikirja 2009 419 Sammandrag Tabell- och figurförteckning på engelska, se sidan 17 1 Skogsresurser Av Finlands totala landareal är 86 % d.v.s. 26,3 miljoner hektar klassificerad som skogsbruksmark. Skogsbruks- marken är på basis av sin virkesproducerande förmåga indelad i skogsmark (20,1 milj. ha), tvinmark (2,7 milj. ha) samt impediment, som är helt eller nästan trädlöst (3,3 milj. ha). I skogsbruksmarken inkluderas även 0,2 miljoner hektar skogsvägar, lagringsplatser för virke m.m. Definitionerna på de olika skogsbruksmarkskate- gorierna är följande: – Skogsmark: den potentiella årliga tillväxten av den växande skogen är minst 1,0 m³/ha. – Tvinmark: den potentiella årliga tillväxten av den växande skogen är under 1,0 m³/ha, men dock minst 0,1 m³/ha. – Impediment: om inte naturligt trädlöst, så är den årliga tillväxten mindre än 0,1 m³/ha. I FAO:s definition av skog används andra kategorigränser för skog än de i Finland. Enligt FAO skulle nästan all skogsmark och största delen av den finska tvinmarken ingå i begreppet skog. 52 % av den totala skogsbruksmarken ägs av pri- vata skogsägare. Staten äger 35 % och företagen 8 % av skogsbruksmarken. Den resterande 5 %:n ägs av kommu- ner, församlingar, samfällda skogar och övriga offentliga samfund. De statsägda skogarna är i huvudsak belägna i norra Finland. Staten äger även betydande naturskydds- och ödemarksområden, vilka till största delen är belägna i norra Finland. Så gott som hela Finland hör till den bore- ala barrskogsregionen och trädbeståndets växtbetingelser försämras kraftigt när man förflyttar sig norrut. Största delen av det finska trädbeståndet växer på områden som klassificerats som skogs- eller tvinmark. Tvinmarkernas trädbestånd är knappa och därför bedrivs skogsbruk i praktiken främst på skogsmark. Den centrala skogsstatistiken (trädbeståndets volym, tillväxt m.m.) presenteras för skogs- och tvinmarksbestånd (eller enbart för skogsmarksbestånd). Det finns tillsammans 22,8 mil- joner hektar skogs- och tvinmark i Finland och av denna mark kan 89 % användas för virkesproduktion. De finska skogarnas stamvolym på bark är 2 206 miljoner kubikmeter. Allt sedan slutet av 1970-talet har trädbeståndets volym hela tiden ökat, och är nu 45 % större än för tre decennier sedan. Av volymen är hälften tall, 30 % gran och 20 % lövträd (till största delen björk). Tallens andel av trädbeståndets volym har ökat och gra- nens minskat. Trädbestånden på torvmarkerna uppgår till 23 % av den totala volymen. Dikningen av torvmarker har förbättrat trädens växtbetingelser, och därför ökar torvmarksskogarnas betydelse för skogsbruket. 92 % av trädbeståndets totalvolym är belägen på virkesproduce- rande mark, d.v.s. på sådan mark som kan användas för virkesproduktion eller begränsad virkesproduktion. De finska virkestillgångarnas årliga tillväxt är 100 miljoner kubikmeter och trädbeståndets tillväxt har stigit med 74 % allt sedan 1970-talet. Tillväxten består av 48 % tall, 30 % gran och 22 % lövträd. Ökningen i tillväxten är i huvudsak tall, och orsaken är den rikliga förekomsten av unga tallskogar med stor tillväxt. Även lövträdens till- växt har ökat betydligt, men däremot har granens tillväxt ökat bara litet. 97 % av trädbeståndets tillväxt uppkom- mer i skogar som används för virkesproduktion. Virkesavgången (avverkningar + naturlig avgång) har allt sedan av 1970-talet varit klart lägre än trädbe- ståndets tillväxt. År 2008 var den totala virkesavgången 70 miljoner kubikmeter. Virkesavgången var år 2008 mindre än tillväxten i alla regioner och för alla huvud- sakliga trädslag. Av avgången var 43 % tall, 33 % gran och 24 % lövträd. Skillnaden mellan avgång och tillväxt var störst för tallen. Av de tall- och lövträdsdominerade skogarna är en stor del unga. Även om tillväxten i dessa skogar är snabb, så förblir avverkningsmöjligheterna mindre än tillväxten. Under de senaste åren har granens Sammandrag 420 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 andel av avgången varit betydligt större än dess andel av trädbeståndets tillväxt och volym eftersom en stor andel av granskogarna har varit avverkningsmogna. Informationen om skogstillgångarna i Finland grun- dar sig på riksskogstaxeringarna som utförts allt sedan 1920-talet. Den färskaste informationen om skogstill- gångarna grundar sig på fältmätningarna som utför- des under den tionde riksskogstaxeringen under åren 2004–08. Finland har förbundit sig att begränsa sina växthusut- släpp i enlighet med Kyotoavtalet. År 2007 ökade lagret av koldioxid som de finska skogarna upptagit med 33 miljoner ton. De finska skogarna fungerar sålunda som koldioxidsänkor. 2 Skogarnas mångfald och hälsa Skyddet av skogarnas mångfald är ett av de viktigaste målen för den finska skogs- och miljöpolitiken. Målet är genomgående inkluderat i den centrala politik och lagstiftning samt i de rekommendationer som styr skogs- skyddet och -bruket. Mångfalden skyddas med hjälp av dessa bl.a. genom att grunda skyddsområden, genom att trygga livsmiljöerna för hotade arter och genom att beakta målen för mångfalden i skogsbruket. I Finland finns det 3,0 miljoner hektar skyddade skogar eller skogar där skogsbruket är begränsat. Detta motsvarar 13 % av skogsarealen d.v.s. av skogs- och tvinmarken. Största delen av skyddsområdena är belägna i norra Finland, där deras andel av skogsarealen är 22 %. De strikt skyddade skogarnas andel av skogsarealen är 16 % i norra Finland och 2 % i södra Finland. I dessa skogar råder ett strikt avverkningsförbud. Under den senare delen av år 2009 var arealen lag- stadgade naturskydds- och vildmarksområden på statsägd mark 2,8 miljoner hektar. De skyddade arealerna på pri- vat mark uppgick till 0,2 miljoner hektar. Naturskydds- områden som ännu inte etablerats men som definierats i olika naturskyddsprogram var 0,6 miljoner hektar. De olika sätten att skydda mångfalden har under de senaste åren blivit mångsidigare. Vid valet av nya skyddsområden har man t.ex. försökt sig på frivilliga anbudstävlingar för markägarna och skyddsavtal på be- stämd tid. År 2002 antogs ett nytt handlingsprogram för tryg- gandet av biodiversiteten i södra Finlands skogar, bio- diversitetsprogrammet METSO. Målet under handlings- planens pilotskede 2002–2007 var bland annat att testa nya frivilliga metoder för de privata skogsägarna att öka biodiversiteten i sina skogar. Under pilotskedet skyd- dades nästan 8 000 hektar skog med olika skyddsavtal. Det nya METSO-programmet för perioden 2008–2016 presenterades våren 2008. På redan grundade skyddsområden strävar man till att återställa en del av den påverkan som den mänskliga aktiviteten haft på området. T.ex. under år 2008 utfördes olika återställande åtgärder på nästan 3 000 hektar stats- ägd mark. I Finland finns det allt som allt över 31 000 hektar återställd skog. I ekonomiskogarna befrämjas mångfalden speci- ellt genom att spara viktiga livsmiljöer, öka mängden murket trä i skogen samt genom att lämna kvar grova lövträd vid avverkningar. Man har i de finska skogarna hittat ungefär 143 000 hektar i skogslagen definierade speciellt viktiga livsmiljöer. Av dessa har man i privat- skogarna hittat cirka 88 000 hektar. På de under år 2008 i privatskogarna avverkade arealerna hölls mer än 90 % av de viktiga livsmiljöerna oförändrade eller nästan oförändrade. På förnyelseavverkningarna lämnade man i medeltal per hektar kvar 2,8 kubikmeter levande sparträd och 1,2 kubikmeter sparträd som dött. Den senaste evalueringen av de hotade djur- och växtarterna i Finland gjordes under åren 1997–2000. Av det totala antalet på 43 000 arter i vårt land var 15 000 tillräckligt kända för att en evaluering kunde utföras, och 1 505 av dessa klassades som hotade. 631 av de hotade arterna hade skogen eller myrmarkerna som sin primära livsmiljö. Resultaten av den följande evalueringen kom- mer att presenteras år 2010. Mellan åren 2004–2008 konstaterades på den virkes- producerande marken sådana skogsskador som sänkte beståndets skogsvårdsklassificering på 4,7 miljoner hek- tar (21 % av arealen i södra och 30 % i norra Finland). De viktigaste identifierade skadeorsakerna var klimat- faktorer och svampsjukdomar. Som ett mått på trädbeståndets hälsotillstånd har man använt sig av trädbeståndets tillväxt och trädens kronut- glesning eller avlövning. 25 % kronutglesning används som gränsvärde för nedsatt vitalitet. År 2008 hade 4 % av tallarna, 22 % av granarna och 10 % av lövträden något eller starkt nedsatt vitalitet. Trädkronornas tillstånd har under de senaste åren varit stabilt. Kronutglesningen är dock lindrigare i Finland än i de flesta europeiska länder. De finska skogarnas tillstånd är åtminstone tillfredsstäl- lande. Sammandrag Metsätilastollinen vuosikirja 2009 421 3 Skogsvård Under år 2008 fortsatte de viktigaste arbetsinsatserna inom skogsvårds- och skogsförbättringsarbeten, förutom iståndsättningsdikning och naturlig förnyelse, att öka så som året innan. Skogsförnyelsearealen var allt som allt 150 000 hektar, varav 21 000 hektar förnyades naturligt och 128 000 hektar via skogsodling. Granens andel av den odlade arealen var 53 %, tallens 44 % och de andra trädslagen stod för den resterande 3 %:n. Av den odlade arealen planterades 96 000 hektar och 33 000 hektar såddes. Från de finska plantskolorna levererades 165 mil- joner plantor för plantering i hemlandet. År 2008 impor- terades 18 miljoner plantor och från Finland exporterades 2,4 miljoner plantor. För sådd användes år 2008 12 000 kilo frö. Av den använda frömängden var 10 500 kilo tall och så gott som hela mängden användes vid skogssådd. Endast en liten andel av frömängden användes på plant- skolorna. Markberedning utfördes på 135 000 hektar. Av de olika arbetsmetoderna ökade högläggningens popu- laritet. På hälften av den markberedda arealen utfördes högläggning, på nästan en tredjedel utfördes harvning och på under en femtedel fläckupptagning. Arealen för plantskogsskötsel och iståndsättning av unga skogar ökade med 3 % jämfört med året innan till 256 000 hektar. Så stor var arealen senast under mitten av 1980-talet. Ökningen förorsakades av att röjningen i pri- vatskogarna ökade och den röjda arealen uppgick totalt till 187 000 hektar. Förhandsröjningen vid beståndsvår- dande avverkningar har statistikförts allt sedan år 2001. Årligen har förhandsröjning utförts på ca 30 000 hektar, vilket varit ungefär hälften mindre än beredningen av förnyelseytor. År 2008 steg den förhandsröjda arealen till 54 000 hektar, varav tre fjärdedelar utfördes i pri- vatskogarna. Den areal som skogsgödslades ökade med 45 % till 51 000 hektar. Ökningen var en följd av att den tillväxtö- kande gödslingen ökade kraftigt. I skogsindustrins skogar ökade den areal var man utförde tillväxtökande gödsling från 1 000 till 15 000 hektar. Även i de statliga skogarna fördubblades arealen till 17 000 hektar. I privatskogarna minskade arealen som skogsgödslades med en femtedel, eftersom den areal som vitaliseringsgödslades halverades till 7 000 hektar. Arealen på vilken man utförde iståndsättningsdik- ning, 61 000 hektar, var den hittills minsta på 2000-talet. Årsvariationerna i dikningar som utförts i privatskogarna har varit ganska stora. År 2002 utfördes iståndsättnings- dikning på 70 000 hektar när man igen år 2008 var nere på 48 000 hektar. Nedgången under de senaste åren har berott på minskningen i vinteravverkningarna på torvmarker. Nästan 3 600 kilometer gamla skogsvägar grundförbättrades och 826 kilometer nya skogsvägar byggdes. Avverkningsarealen för år 2008 var 673 000 hektar. 512 000 hektar avverkades i privatskogarna och 161 000 hektar i skogsindustrins och statens skogar. Kalavverk- ningar utfördes på 108 000 hektar. Senast gången som kalavverkningarna var så låga var år 1993. De bestånds- vårdande avverkningarna överskred 500 000 hektar. År 2008 var utgifterna för skogsvårds- och skogsför- bättringsarbetena 304 miljoner euro och utgifterna var 37 miljoner euro högre än året innan. Utgifterna är ändå inte helt jämförbara eftersom summan, 13 miljoner euro, som gick till förhandsröjningen vid beståndsvårdande avverkningar var för första gången medtagen i utgifterna år 2008. Utgifterna var 213 miljoner euro för privatsko- garnas del, för skogsindustrins del 36 miljoner euro och för de statliga skogarna 55 miljoner euro. 4 Virkesmarknaden och avverkningarna I Finland förs virkesmarknadsstatistik över inköpta virkesmängder, virkespriser och avverkningar. Virkets inköps- och prisstatistik gäller för privatskogarnas vir- keshandel. Avverkningsstatistiken behandlar utöver avverkningarna i privatskogarna även avverkningarna i skogsföretagens och statens skogar. På basis av riks- skogstaxeringens information om skogstillgångarna beräknas även uppskattningar för avverkningsmöjlig- heterna i framtiden. Statistiken över lagren av avverkat virke upphörde år 2008. År 2008 präglades den finska virkesmarknaden av en brant prissänkning på sågvaror och till följd därav minskade inköpsmängderna av timmer. Marknadssi- tuationen för största delen av pappersprodukterna var däremot relativt bra och efterfrågan på massaved var på en hög nivå. År 2008 köpte skogsindustrin 29,6 miljoner kubik- meter virke från privatskogarna. Mängden minskade med 27 % jämfört med året innan då virkeshandeln satte nytt rekord. Timrets inköpsmängder minskade med nästan 50 %, medan massavedens med endast 6 %. För att förbättra tillgången på virke beslöt regeringen om en tillfällig skattelättnad för virkesförsäljningsin- komster från förstagallringar under tiden 1 april–31 augusti. Beslutet fick fart på virkesutbudet i slutet av augusti. Under två veckor steg inköpsmängderna Sammandrag 422 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 till över 2 miljoner m³ per vecka, vilket är de största veckovisa inköpsmängderna någonsin. I september nor- maliserades virkeshandeln. År 2008 sjönk den nominella rotprisnivån i medeltal med 7 % jämfört med året innan. Mest sjönk priserna på gran- och talltimmer (12–14 %) som föregående år också hade stigit mest. Tack vare en bra efterfrågan steg priserna för tall- och björkmassaved med 4–5 %. I början av år 2009 avstannade efterfrågan även på massaved nästan totalt. Inköpsmängden på virkesmark- naden sjönk under januari–juni till en bottennotering, och stannade på en lägre nivå än under den senaste depres- sionen i början av 1990-talet. År 2008 minskade marknadsavverkningarna med 10 % jämfört med rekordåret 2007 till 51,7 miljoner kubikmeter på bark. På grund av att sågvaruproduktionen minskade sjönk timrets avverkningsmängder med 23 % till 21,5 miljoner m³. Avverkningarna av massaved steg däremot till 30,1 miljoner m³, vilket är ett nytt rekord. Privatskogarnas andel av marknadsavverkningarna var 79 %. Om man även räknar med virkesimporten så utgör privatskogarnas avverkningar 57 % av all anskaff- ning av industriellt virke i Finland. Avverkningarna var i skogsindustrins och statens skogar lika stora, båda 5,3 miljoner kubikmeter år 2008. Utöver avverkningarna av industrivirke, så avverkas i Finland årligen ca 5 miljoner kubikmeter virke som används vid uppvärmning av egnahemshus, lantgårdar och fritidshus. Virkesimporten till Finland (20,3 milj. m³ år 2008) behandlas i kapitel 11 och virket för energiproduktionen i kapitel 9. Enligt resultaten från den tionde riksskogstaxeringen (2004–2008) och enligt de uppskattningar om avverk- ningsmöjligheterna som gjorts utgående från resultaten så begränsar inte virkestillgångarna användningen av inhemskt virke. Resultaten visar att trädbeståndets till- växt är 99,5 miljoner kubikmeter per år (på bark) och den största hållbara avverkningsvolymen för de tio föl- jande åren stiger till 69,7 miljoner kubikmeter per år. Den statistikförda genomsnittliga avverkningsvolymen för åren 1999−2008 var i medeltal 56,5 miljoner kubik- meter per år, d.v.s. 13,2 miljoner kubikmeter mindre än de hållbara avverkningsmöjligheterna. Uppskattningarna om avverkningsmöjligheterna är beräknade utgående från den skogs- och tvinmark som kan användas för virkesproduktion. I beräkningarna har man beaktat de begränsningar som förorsakas av annan markanvändning än virkesproduktion. 5 Drivning och transport av virke Statistiken över drivning och transport av virke behandlar i huvudsak det råvirke som avverkas och transporteras av skogsindustrin och Forststyrelsen. Statistiken omfattar 87 % av allt avverkat marknadsvirke i Finland. Skogs- industrins och Forststyrelsens avverkningar är så gott som helt mekaniserade, och år 2008 var avverkningarnas mekaniseringsgrad 99 %. År 2008 var avverkningarnas enhetskostnader 16 % högre än under år 2007, d.v.s. 10,56 euro per kubikmeter. Det genomsnittliga antalet skördare som användes av skogsindustrin och Forststy- relsen ökade från föregående år med 30 till 1860. Skogs- traktorernas antal förblev på samma nivå som året innan, 2020 i medeltal. Statistiken över fjärrtransporterna inkluderar det rå- virke som härstammar från marknadsavverkningarna och som transporteras av Metsätehos (skogsindustribo- lagens forskningsorganisation) delägarföretag. Denna virkesmängd sjönk med 11 % till 44 miljoner kubikmeter år 2008. Den huvudsakliga fjärrtransportmetoden i Fin- land är lastbilstransport direkt från avlägg vid väg till fabrik. På detta sätt transporterades över tre fjärdedelar av det inhemska virket till fabrikerna år 2008. Resten transporterades via järnväg eller vattenledes. Biltransport användes även i början av dessa transportsätt. I medeltal deltog 1 410 virkesbilar i virkestranspor- terna. Den genomsnittliga fjärrtransportsträckan för det inhemska virket var 158 kilometer. Vid biltransport var transportsträckan i medeltal 106 kilometer, vid järnvägs- transport i medeltal 311 kilometer och vid vattentransport i medeltal 303 kilometer. Jämfört med år 2007 förblev biltransporterna på samma nivå medan järnvägs- och vat- tentransporterna däremot var en aning längre år 2008. Fjärrtransporten till fabrik för det inhemska virket var 20 % dyrare än under år 2007 och kostade i ge- nomsnitt 7,70 euro per kubikmeter. Transportarbetets (transporterad virkesmängd multiplicerat med transpor- terade kilometer) genomsnittliga enhetskostnader steg med 14 % jämfört med år 2007. I fråga om de inhemska landsvägstransporterna så stod skogsprodukterna för 16 % av godstrafikens sammanlagda godsmängd, när igen skogsprodukterna stod för en andel på 60 % av godsmängden som transporterades via järnväg. Mängden importerat virke var 20,3 miljoner kubikme- ter. Av importvirket transporterades 37 % via järnväg, 43 % vattenledes och 20 % med virkesbilar. Virket och skogs- industriprodukterna utgjorde 46 % av vikten av alla trans- porterade exportvaror. De gemensamma transporterna av Sammandrag Metsätilastollinen vuosikirja 2009 423 virke och skogsindustriprodukter för export (20 milj. ton) sjönk med 10 % jämfört med året innan. 6 Mångbruk Skogarna har en stor materiell, rekreativ, mental och kulturell betydelse i Finland. Skogarna är också viktiga för t.ex. koldioxidbalansen och bevarandet av den bio- logiska mångfalden. Gagnvirket är den ekonomiskt mest betydelsefulla produkten i våra skogar. År 2008 uppgick marknadsav- verkningarna till 52 miljoner kubikmeter och rotpris- värdet på det avverkade virket uppgick till 1,7 miljarder euro. Värdet på husbehovsvirket (1 milj. m³) var ungefär 50 miljoner euro. Skogarna är en allt viktigare källa till energi. Värdet på den brännved (10 milj. m³) som an- vändes i småhus eller i värme- och kraftverk var mer än 200 miljoner euro. Skogen är en mycket viktig miljö för olika rekrea- tionsaktiviteter som idkas utomhus, och som landskaps- faktor en källa till mental och socioekonomisk välfärd. Skogarnas användning för rekreation grundar sig i Fin- land i stort sett på allemansrätten. Tack vare allemans- rätten kan man ganska fritt både röra sig i skogarna och plocka vilda bär och svampar. Så gott som alla finlän- dare idkar friluftsliv i naturen t.ex. genom att promenera, plocka bär eller svamp eller genom att jaga. Den vuxna befolkningen i Finland idkar friluftsliv i naturen ungefär 600 miljoner gånger per år. I Finland företar man per år över 14 miljoner naturresor som inkluderar övernattning och antalet resdagar är under dessa resor sammanlagt 40 miljoner. Man har uppskattat att naturturismen genererar en fjärdedel av hela turismnäringens värdeökning. I Finland växer det närmare 40 ätbara vilda bärsor- ter, varav 16 allmänt plockas till föda. Den årliga totala bärskörden uppskattas till 500–1 000 miljoner kilo, och man skulle kunna ta tillvara upptill 30–40 % av skörden. Under goda bärår plockas det ungefär 50 miljoner kilo lingon och blåbär och av andra bärsorter tillsammans ungefär 10 miljoner kilo. Största delen av bären plockas för eget bruk. År 2008 plockades det ungefär 6 miljoner kilo vilda bär för handeln, vilket var hälften av mängden året innan. Handelssvamp inköptes 0,5 miljoner kilo, vilket var en ökning med två femtedelar jämfört med året innan. Inkomsterna från plockningen av bär och svamp sjönk med 25 % till 11 miljoner euro. Det finns ungefär 300 000 registrerade jägare i Fin- land, varav dryga två tredjedelar jagade minst en gång under år 2008. År 2008 fälldes 57 000 älgar och 26 000 vitsvanshjortar. Köttmängden från all hjortdjursjakt till- sammans minskade till 8,8 miljoner kilo, vilket stod för 88 % av allt viltbyte. Köttbytets värde uppgick till 73 miljoner euro. Renskötseln är i norra Skandinavien en traditionell och egenartad näringsgren. Renskötselområdet i Fin- land täcker dryga en tredjedel av hela landarealen och renägarnas antal är cirka 4 800. Under hösten och vin- tern 2008 slaktades 102 000 renar, och köttproduktionen uppgick till 2,3 miljoner kilo och till ett värde av 15 miljoner euro. Renstammen efter slakt uppgick till un- gefär 200 000 renar. 7 Arbetskraften inom skogssektorn Den positiva utvecklingen på den finska arbetsmarkna- den fortsatte under år 2008, även om tillväxten av syssel- sättningen avtog mot slutet av året. I den finska ekonomin steg antalet sysselsatta med 2 % jämfört med år 2007, och steg till en alla tiders rekordnivå på 2,53 miljoner personer. Arbetslöshetsgraden för hela ekonomin fort- satte att sjunka till 6 %. Skogssektorns (d.v.s. skogsbruket och skogsindustrin tillsammans) roll fortsatte att minska under år 2008. Sek- torn sysselsatte 83 400 person, vilket motsvarar 3 % av den totala arbetskraften. Av skogssektorns arbetskraft arbetade 70 % eller 58 600 personer inom skogsindustrin och de övriga 24 800 inom skogsbruket. Den genomsnitt- liga arbetslöshetsgraden inom hela skogssektorn (5,6 %) var på samma nivå som året innan, och var något lägre än medeltalet för hela ekonomin (6,4 %). Den nedåtgående trenden berodde till största delen på arbetskraftsnedskärningarna inom skogsindustrin. Däremot har sysselsättningen inom skogsbruket, som redan hade stabiliserat sig i slutet av 1990-talet, ökat marginellt under senaste år. T.o.m. nya arbetsmöjligheter har blivit tillgängliga för skogsarbetarna t.ex. i fråga om skördandet av energived och diverse skogsvårdsarbeten. År 2008 var ungefär två tredjedelar av de anställda inom skogsbruket löntagare (arbetare eller tjänstemän), när igen en tredjedel bestod av företagare och skogsägare involverade i virkesavverkning eller skogsvårdsarbeten i sina egna skogar. År 2008 sysselsatte skogsindustrin nästan en fjärde- del mindre arbetstagare jämfört med medeltalet under 1990-talet. Jämfört med år 2007 var nedgången i sys- selsättningen 7 %. Den finska skogsindustrin genomgår för tillfället stora strukturella förändringar som resulterat i kapacitetsminskningar och följaktligen färre arbets- platser speciellt inom massa- och pappersindustrin. År Sammandrag 424 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 2008 sysselsatte den 27 400 personer, en nedgång på 11 % jämfört med året innan. Inom trävaruindustrin sjönk sysselsättningen med 3 % till 31 200 personer. Inom denna sektor spelar de små och medelstora företagen en betydande roll, speciellt på glesbygden. Nästan hälften av trävaruindustrins arbetskraft sysselsattes av snickeriindu- strin som i främsta hand inriktat sig på hemmamarkna- derna. Sysselsättningen sjönk dock inom trävaruindustrin med 11 % jämfört med år 2007, den största orsaken var den minskade byggnadsaktiviteten i Finland. År 2009 steg den genomsnittliga nominella inkom- sten för avverkningsarbete med 16 % till 13 euro i tim- men. Den motsvarande jämförelsen för skogsindustrin gäller för år 2008. Löntagarnas medeltimlön inom trä- varuindustrin var 15 euro och inom massa- och pap- persindustrin 20 euro. Det förekom enbart sju arbetskonflikter inom massa- och pappersindustrin under år 2008. År 2007 sjönk anta- let arbetsolycksfall inom skogssektorn marginellt jämfört med året innan. Totalt inträffade 3 700 arbetsolycksfall inom skogssektorn, och mer än två tredjedelar av dessa inom trävaruindustrin. Mätt med olycksfallsfrekvensen så är trävaruindustrin den fjärde farligaste industribran- schen i Finland. 8 Virkesförbrukning År 2008 var virkesförbrukningen i Finland allt som allt 72,8 miljoner kubikmeter. Förbrukningen minskade med 11 % jämfört med en av rekordförbrukningarna som uppnåddes året innan. Förbrukningen år 2008 var den lägsta under de tio senaste åren. Över 90 % av virket, 66,3 miljoner kubikmeter, förbrukades av skogsindustrin. Ungefär 6,5 miljoner kubikmeter råvirke användes vid energiproduktionen i värme- och kraftverk samt i små- skalig uppvärmning av bostäder. Virkesförbrukningen i energiproduktionen presenteras mer ingående i kapitel 9 (Energi). Skogsindustrins råvirkesförbrukning minskade med över 9 miljoner kubikmeter eller 12 % jämfört med året innan. Orsaken var den globala recessionen vilken de- cimerade efterfrågan på skogsindustriprodukter. Den globala recessionen inverkade speciellt på sågverksindu- strin, vars råvirkesförbrukning och produktion av sågade varor minskade med en femtedel. Sågverksindustrins virkesförbrukning uppgick till 22,1 miljoner kubikme- ter vilket var nästan 6 miljoner kubikmeter mindre än året innan. Av skogsindustrins branscher konsumerade cellulosaindustrin mest råvirke, 30,3 miljoner kubikme- ter (–1.6 milj. m³ jämfört med året innan). Av de olika virkessortimenten förbrukades mest tallmassaved (15,3 milj. m³) och lövmassaved (12,7 milj. m³). Förbrukningen av inhemskt tall- och grantim- mer sjönk i huvudsak på grund av svårigheterna inom sågverksindustrin. Allt som allt sjönk förbrukningen av inhemskt råvirke med 13 % jämfört med rekordvolymen som uppnåddes år 2007 till 51,5 miljoner kubikmeter. År 2008 var förbrukningen av importvirke 14,7 mil- joner kubikmeter, en minskning med 8 % jämfört med året innan. Minskningen berodde till största delen på den minskade förbrukningen av importerad lövmassaved (till största delen björk). Trots detta så stod lövmassaveden för ungefär hälften av den totala användningen av import- virke. I framtiden kommer förbrukningen av importerat råvirke fortsätta att minska, huvudsakligen på grund av de planerade höjningarna av de ryska virkestullarna. Skogsindustrin använde förutom råvirke även 9,6 miljoner kubikmeter flis och sågspån, vilka uppstår som biprodukter inom såg- och fanerindustrin. Denna råvara förbrukades i huvudsak av den kemiska och mekaniska massaindustrin. Sågverksflis och sågspån stod för un- gefär en femtedel av den totala virkesförbrukningen för både den kemiska och mekaniska massaindustrin. Utö- ver detta så förbrukade pappers- och kartongindustrin år 2008 0,7 milj. ton returfiber som råmaterial (tabell 10.5). Förbrukningen av flis och sågspån för tillverkning av pellets var 0,8 miljoner kubikmeter. Exporten av råvirke uppgick till 1,5 miljoner kubikmeter. 9 Energi Den totala energiförbrukningen i Finland uppgick år 2008 till 1 407 petajoule (PJ) (preliminära uppgifter). Förbrukningen var fem procent mindre än året innan. Den största orsaken till minskningen var nedgången i industriproduktionen som orsakades av den globala re- cessionen. Det milda klimatet år 2008 minskade även behovet av uppvärmning. Den mest betydande energikällan år 2008 var olje- produkterna, inkluderande även transportsektorns ol- jeförbrukning. Detta motsvarade ungefär en fjärdedel (352 PJ) av den totala energiförbrukningen. Jämfört med året innan ökade förbrukningen av vattenkraft (+10 PJ) mest och den nådde upp till sin högsta nivå någonsin. Däremot minskade förbrukningen av kol (–50 PJ) och torv (–22 PJ) mest. Elektriciteten som producerades med kol i kondensanläggningar ersattes med vatten- kraft. Förbrukningen av torv minskade på grund av att torvupptagningen försvårades under de regniga somrarna 2007 och 2008. Sammandrag Metsätilastollinen vuosikirja 2009 425 År 2008 stod de träbaserade bränslena för en femte- del (302 PJ) av den totala energiförbrukningen i Finland. De träbaserade bränslena är den näst mest betydande källan av energi efter oljeprodukterna. Finland är ett av Europeiska unionens ledande länder i fråga om utnytt- jandet av träenergi. När man sammanställer statistik så indelas de träbaserade bränslena i industriell avfallslut (till största delen svartlut från massaindustrin) och fasta träbränslen. De fasta träbränslena kan indelas i träbräns- len som används vid värme- och kraftverk och i brännved som används i småhus (egnahemshus, lantgårdar och fritidshus). Förbrukningen av träbaserade bränslen var år 2008 på samma nivå som året innan. Avfallsluten stod för näs- tan hälften av de träbaserade bränslena, 144 petajoule. Förbrukningen minskade något jämfört med år 2007 på grund av minskningen i skogsindustriproduktionen. Skogsindustrin är ändå den största konsumenten av trä- baserade bränslen. År 2008 stod de träbaserade bränslena för 75 % av skogsindustrins bränslen. Förbrukningen av fasta träbränslen uppgick till 153 petajoule eller 21,0 miljoner m³, en ökning på 6 % jäm- fört med året innan. Av denna mängd använde värme- och kraftverken 99 petajoule eller 14,3 miljoner m³. Förbruk- ningen av fasta träbränslen ökade med 1,3 miljoner m³, till största delen en följd av den ökade förbrukningen av skogsflis. Däremot sjönk förbrukningen av industrins fasta biprodukter (9,5 miljoner m³) år 2008 till den lägsta nivån under detta årtionde. Förbränningen av bark, som uppgick till 7,1 miljoner m³, överskred all annan för- brukning av biprodukter. Uppvärmningsförbrukningen i småhus är för tillfället 6,7 miljoner m³ trä. Tillsam- mans med träbränsleförbrukningen i kontorsbyggnader uppgick brännvedens energiinnehåll i denna kategori till 55 petajoule. Förbrukningen av skogsflis nådde en rekordnivå år 2008. Värme- och kraftverken förbrukade 4,0 miljoner kubikmeter skogsflis år 2007, en och en halv gång så mycket som året innan. Tillsammans med skogsfliset som förbrukades i småhusen steg totalkonsumtionen till 4,7 fastkubikmeter. Finlands mål är att fram till år 2020 öka den årliga användningen av skogsflis till 10–11 miljoner kubikmeter. 10 Skogsindustri År 2008 sjönk produktionen inom den finska skogsin- dustrin med 11 % jämfört med året innan. På grund av den allt kraftigare nedgången på exportmarknaden sjönk efterfrågan speciellt på trävaruprodukter påtagligt mot slutet av år 2008. Detta tvingade industrin till minskade produktionsmängder i form av nedläggningar och kapa- citetsnedskärningar. På årsnivå sjönk trävaruindustrins produktionsvolymer med 17 %. Nedgången för massa- och pappersindustrin var mindre dramatisk, 8 %. Under den första hälften av år 2009 sjönk skogsindustrins pro- duktion med en fjärdedel jämfört med samma period år 2008. År 2008 var produktionen av sågade varor 9,8 mil- joner m³, en nedgång med en femtedel jämfört med året innan. Produktionen minskade i huvudsak på grund av fallande exportpriser och en minskning i byggnadsakti- viteten både på hemmamarknaden och i Mellaneuropa. Den inhemska förbrukningen av sågade varor sjönk med 11 % och uppgick till 4,7 miljoner m³ år 2008. Faner- produktionen som uppgick till 1,3 miljoner m³ sjönk med en tiondel. Tillverkningen av papper och kartong uppgick till allt som allt 13,1 miljoner ton, vilket var 8 % lägre än rekord- nivån året innan. Av totalproduktionen var tidskrifts- och tidningspapprens andel nästan hälften. Produktionen av dessa sjönk år 2008 med 13 % till 5,9 miljoner ton. För finpapprets del var produktionsminskningen marginell, endast 2 %. År 2008 producerades i Finland allt som allt 7,2 miljoner kemisk massa, vilket var 7 % lägre än året innan. Returfibern står för 6 % av den finska pappers- ja kartongindustrins råvarubehov. Insamlingsgraden uppgick till 62 % av den totala inhemska konsumtionen av papper och kartong, vilket motsvarar 152 kilo per invånare. Ungefär hälften av de finska skogsföretagens om- sättning härstammar från utländska produktionsenhe- ter. År 2008 minskade, i skillnad till de andra viktiga industribranscherna, den inhemska omsättningen för skogsindustrierna med 7 % till 22 miljarder euro. Un- gefär 70 % av omsättningen härstammade från massa- och pappersindustrin. De små och medelstora företagen spelar en betydande roll inom trävaruindustrin, och de står för en tredjedel av den totala omsättningen. År 2008 var skogsindustrins andel av hela verkstadsindustrins omsättning endast 14 %, när den i mitten av 1990-talet var en fjärdedel. Skogsindustrins inhemska investeringar år 2008 steg med 5 % till 0,8 miljarder euro, vilket var det högsta värdet sedan år 2001. Tre fjärdedelar av investeringarna gjordes i massa- och pappersindustrin. De olika del- branschernas lönsamhetsutveckling gick i olika riktning. Inom trävaruindustrin försämrades lönsamheten be- tydligt, i första hand beroende på den försämrade Sammandrag 426 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 avkastningen av affärsverksamheten. Inom massa- och pappersindustrin steg lönsamheten marginellt både i frå- ga om driftsbidrag och totalresultat. Den positiva utveck- lingen berodde i främsta hand på lägre driftskostnader. Driftsbidraget för skogsindustrin som helhet sjönk till 1,2 miljarder euro, vilket motsvarade 5 % av skogsindustrins inhemska omsättning. År 2007 var de finska växthusgasutsläppen 78,3 mil- joner ton (CO2 ekv.). Utsläppen minskade med 2 % jäm- fört med år 2006 och överskred med 10 % det mål som överenskommits i Kyoto-protokollet. Skogsindustrins bränslebaserade utsläpp år 2007 var 5,6 miljoner ton, vilket motsvarade 7 % av den totala utsläppsmängden. 11 Skogsindustrins utrikeshandel Virkesimporten till Finland ökade till 20,3 miljoner fast- kubikmeter på bark år 2008. Importmängden var den näst största genom tiderna och mängden motsvarade nästan 40 % av det virke som skogsindustrin anskaffade från de inhemska skogarna. Finland har under de senaste åren varit världens tredje största virkesimportör. Till skillnad från importvolymerna är exporten av virke från Finland av ringa betydelse. 12,2 miljoner kubikmeter av importvirket härstam- mar från Ryssland. Tidigare var Rysslands andel av vir- kesflödet till Finland 80 %, men andelen har minskat under de två senaste åren och år 2008 var andelen 60 %. Likväl hölls virkesflödet från Ryssland konstant till årsskiftet på grund av hotet om höjda virkestullar som skulle träda i kraft i början av år 2009. Näst och tredje mest virke importeras från Sverige (2,1 milj. m³) och Lettland (1,8 milj. m³). Virkesimporten från Sverige har ökat snabbt, medan Estlands roll som råvirkeskälla igen har minskat. Det viktigaste virkessortimentet som importeras till Finland är björkmassaved, vars andel av virkesimporten år 2007 var mer än en tredjedel (7,4 milj. m³). Flis (4,1 milj. m³) var det näst viktigaste virkessortimentet som importerades från utlandet. Importen av flis steg med 45 % jämfört med året innan. Importen bestod av 2,0 mil- joner kubikmeter timmer och 17,5 miljoner kubikmeter massaved (inkl. flis). Importen bestod till en allt större del av massaved. Importen av virke tryggar i första hand virkesförsörjningen för trämassaindustrin i östra Finland. Realpriserna på importerad massaved var som högst år 2007, men under år 2008 har priserna gradvis sjunkit. Under år 2009 har nivån på virkesimporten halverats. Den finska skogsindustrin hade stora lager av importerat råvirke och den globala recessionen minskade behovet av industriellt råvirke. Även om Ryssland sköt upp höj- ningen av virkestullarna förblev den importerade råvir- kesmängden på en låg nivå. År 2008 sjönk värdet på skogsindustrins export från Finland med 11 % jämfört med föregående år. Värdet på exporten uppgick till 11,4 miljarder euro. Denna export stod för 17 % av värdet av Finlands totala varuexport (65,6 mrd. €). I internationell jämförelse var skogsin- dustrins andel hög, men den var den lägsta andelen nå- gonsin i Finlands historia. Massa- och pappersindustrins produkter stod för 78 % av skogsindustriprodukternas exportvärde och trävaruindustrins produkter stod för den resterande 22 %:n. De viktigaste exportprodukterna var tidskriftspapper (2,9 mrd. €) och finpapper (1,9 mrd. €). Huvuddelen av skogsindustriprodukterna som produ- cerades i Finland exporteras. Av pappersproduktionen år 2008 exporterades 91 %, av kartongen 90 %, av de sågade varorna 61 % och av faneren 86 %. För de så- gade varorna betalades toppriser under år 2007, men efter det har priserna rasat. Exportprisnivån på papper och kartong sjönk mycket mindre och priserna för dessa förblev på en låg nivå under år 2008. År 2009 fördjupa- des stagnationen, vilket kraftigt minskade exporten av skogsindustriprodukter. Finlands varuexport, och speciellt exporten av skogs- industriprodukter, är mycket koncentrerad. Betraktar man de olika produktgrupperna så var exporten mest koncen- trerad inom massa-, pappers- och kartongprodukterna, där de fem största företagen stod för 73 % av exporten. Europeiska unionen (EU27) är det viktigaste mark- nadsområdet för de finska skogsindustriprodukterna. EU:s andel av skogsindustriprodukternas export var 63 %. Det näst viktigaste marknadsområdet var Asien med en andel på 12 %. Den viktigaste handelspartnern för de finska skogsindustriprodukterna var fortfarande Tysk- land. Exporten av skogsindustriprodukter till Tyskland uppgick till ett värde av 2,1 miljarder euro. Tysklands andel av skogsindustriprodukternas totala export var 19 %. Såsom förut var Storbritannien den näst viktigaste handelspartnern för den finska skogsindustrin, med inköp på 1,2 miljarder euro och med en andel på 11 %. Importen av skogsindustriprodukter är blygsam efter- som importen uppgick till ett värde av 1,6 miljarder euro. De viktigaste produktgrupperna var förädlat papper och förädlad kartong (0,3 mrd. €). 27 % av de importerade skogsindustriprodukterna härstammade från Sverige. Statistiken över skogsindustrins utrikeshandel base- rar sig på den utrikeshandelsinformation som insamlas av Tullstyrelsen i Finland. Sammandrag Metsätilastollinen vuosikirja 2009 427 12 Skogssektorn i nationalekonomin Under år 2008 fortsatte nationalekonomin att växa även om regressionen redan märktes av under senare delen av året. Bruttonationalprodukten till nominellt värde steg med 3 % till 185 miljarder euro. Regressionen inverkade på skogssektorn tidigare än på den nationella ekonomin i medeltal. Skogssektorns värdeökning var negativ och sjönk med 18 % till 8,2 mrd. euro, och skogssektorns andel av BNP:n sjönk till 5 %. Skogsbrukets värdeökning uppgick till 3,6 mrd. euro (–7 %), för trävaruindustrin var den 1,2 mrd. euro (–46 %) och för massa- och pap- persindustrin 3,4 mrd. euro (–18 %). Skogssektorns andel av bruttonationalproduktens to- tala värdeökning var ännu i början av 1980-talet mer än 10 %. Sedan dess har andelen minskat och under 2000-ta- let har nedgången blivit brantare. Den största orsaken till att andelen minskat är att industrins struktur blivit mångsidigare samt tillväxten speciellt inom elektronik- och metallindustrin. Pappersindustriprodukternas dåliga prisutveckling har under 2000-talet även varit en orsak till att andelen minskat även mer. År 2008 var privatskogsbrukets nominella försälj- ningsintäkter 1,6 miljarder euro. De reella intäkterna var 26 % lägre än under rekordåret 2007, men endast 8 % lägre än medeltalet för de senaste fem åren. De samman- lagda bruttoförsäljningsintäkterna för alla ägargrupper var 1,9 miljarder euro (–26 %). De totala investeringarna i virkesproduktionen var 291 miljoner euro, varav 203 miljoner euro investerades i privatskogarna. Privatsko- garnas rörelseresultat sjönk till 99 euro per hektar, vilket var 12 euro lägre än medeltalet för de senaste fem åren. Nedgången i rotpriserna, speciellt för barrträdstimmer, sänkte virkesproduktionens avkastning till –9 %. 13 Internationell skogsstatistik Ungefär 30 % av markytan är globalt sett täckt av skog. Detta motsvarar nästan 4 miljarder hektar skogsmark. De största skogsarealerna finns i Ryssland, Brasilien och Kanada, som tillsammans står för 40 % av världens skogsareal. Den totala virkesvolymen på bark i världens skogar uppskattas till 434 miljarder kubikmeter, varav en tredjedel finns i Latinamerika. Det största virkesför- rådet finns i Brasilien, var virkesvolymen är 81 miljarder kubikmeter. Virkesvolymen i Europa var 108 miljarder kubikmeter, varav 80 miljarder finns i Ryssland. Euro- peiska Unionens skogsareal är 156 miljoner hektar och virkesvolymen 23 miljarder kubikmeter. Ungefär 5 % eller 47 miljoner hektar av Europas skogar är för tillfället skyddade. De skyddade skogarna är indelade enligt MCPFE (Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe) - klassificeringen i fyra olika klasser. 27 % av de skyddade arealerna finns inom den Europeiska Unionen. Detta motsvarar 18 % av unionens skogsmarksareal. Av EU-länderna har Tyskland mest skyddade skogar, allt som allt nästan 8 miljoner hektar, d.v.s. 70 % av skogsmarksarealen. Inom Europa är det Ryssland som har de största skyddade arealerna, tillsammans 16 miljoner hektar. År 2007 avverkades 3,6 miljarder kubikmeter (un- der bark) råvirke i världen och sågvaruproduktionen var 431 miljoner kubikmeter. Jämfört med året innan ökade avverkningarna av råvirke och sågvaruproduktionen nå- got. Produktionen av träskivor har fortsatt att öka stadigt och nådde år 2007 upp till 266 miljoner kubikmeter. Mängden var 2 % högre än året innan. Produktionen av papper och kartong, 384 miljoner ton, var 2 % större än året innan. Europeiska unionen är en betydande producent av rå- virke och skogsindustriprodukter. EU:s råvirkesproduk- tion var år 2008 allt som allt 429 miljoner kubikmeter, vilket var 8 % lägre än året innan. Ungefär en fjärdedel av världsproduktionen av sågvaror, 106 miljoner ku- bikmeter år 2008, producerades inom EU. EU var även världens största producent av träskivor samt papper och kartong. År 2008 var produktionen av träskivor inom EU 64 miljoner kubikmeter och produktionen av papper och kartong 99 miljoner ton. Skogssektorn sysselsatte år 2006 13,8 miljoner per- soner i hela världen, vilket motsvarar en andel på 0,4 % av alla sysselsatta. Av hela världens bruttonationalpro- dukt producerade skogssektorn endast 1 %. Sammandrag 428 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 statistics (growing stock volume, increment, etc.) are presented for forest and scrub land stands (or merely for forest land stands). The total area of forest and scrub land in Finland amounts to 22.8 million ha, of which 89% is available for wood supply. The growing stock volume in Finland amounts to 2 206 million m³ (over bark). Since 1970s, the standing volume has continuously risen and is now 45% higher than three decades ago. Half of the growing stock volume consists of Scots pine, 30% Norway spruce and 20% broadleaves (mainly birch). The proportion of pine has increased and that of spruce has decreased. The propor- tion of growing stock on mires is 23%. Draining of mires has improved the growing conditions for trees on peat- lands, and hence the importance of growing stocks on mires is increasing. Of the total growing stock volume, 92% grows in forests available for wood supply or under restricted forestry use. The annual increment of the growing stock in Finland is 100 million m³; this is an increase of 74% since the 1970s. The increment consists of 48% for pine, 30% for spruce and 22% for broadleaves. The main contribution to the increase in increment is from pine, due to the large amount of young stands at the stage of rapid growth. The increment of broadleaves has also clearly risen, but that of spruce only slightly. Of the increment, 97% is in forests available for wood supply. Since 1970s, total drain (removals + natural drain) has continuously remained lower than the volume incre- ment of the growing stock. The 2008 total drain was 70 million m³. In, 2008, the drain was lower than increment in all regions and in all major tree species.Of the total drain, 43% was pine, 33% spruce and 24% broadleaves. The difference between increment and drain was larg- est in pine. A major part of the pine- and broadleaved- dominated stands are young stands with rapid growth, but the potential removal is less than the increment. In recent years, spruce drain has represented a markedly For the list of figures and tables (Contents), see page 17 1 Forest resources Of the land area in Finland, 86% or 26.3 million ha is classified as forestry land. Based on site productivity, forestry land is divided into forest land (20.1 million ha), scrub land (2.7 million ha) and waste land (3.3 million ha of treeless or almost treeless land). In addition, forestry land also includes 0.2 million ha of forest roads, timber depots, etc. The national definitions of the forestry land categories are as follows: – Forest land: the potential annual average incre- ment of the growing stock is at least 1.0 m³/ha. – Scrub land: the potential annual average incre- ment of the growing stock is less than 1.0 m³/ha, but at least 0.1 m³/ha. – Waste land: the potential annual average in- crement of the growing stock is less than 0.1 m³/ha. FAO’s definition of forest differs from the Finnish na- tional classification. According to FAO, almost all for- est land and most of the scrubland in Finland would be considered forest land. Of the total forestry land in Finland, 52% is under non-industrial, private ownership; the State owns 35% and forest industry companies own 8%. The remaining 5% represents forests under municipal, parish, shared or joint ownership. State-owned forests are mainly situ- ated in northern Finland. The State also owns extensive nature conservation and wilderness areas, most of which are located in northern Finland. Almost all of Finland is within the boreal coniferous zone, and growth conditions deteriorate sharply from south to north. The majority of the Finnish stands grow on areas clas- sified as forest or scrub land. The volume of the growing stock is marginal on scrub land, so practically all forestry activities take place on forest land. The essential forestry Metsätilastollinen vuosikirja 2009 429 Summary almost 8 000 hectares of forests were protected. A new METSO programme for the period of 2008–2016 was presented in spring 2008. In previously established protected areas, some ef- fects caused by human activities are being removed. For example, during 2008, various restoration procedures were carried out on almost 3 000 hectares of state-owned forest land. In total, the area of forest restoration in Fin- land amounts to over 31 000 hectares. In commercial forests, biodiversity is promoted by maintaining valuable habitats, increasing the amount of deadwood and saving large broadleaves in cuttings. Approximately 143 000 hectares of especially valuable habitats, as defined in the Finnish Forest Act, have been found in forests; of which approximately 88 000 hec- tares in non-industrial, private forests. In 2008, more than 90% of the valuable habitats on felling areas were either preserved or almost preserved during fellings in non-industrial, private forests. The average volume of retained trees in clear fellings was 2.8 m³ of living trees and 1.2 m³ of dead trees per hectare. The latest assessment of threatened species in Fin- land was made over 1997–2000. Of the total of 43 000 species, 15 000 were known sufficiently to enable the assessment, and 1 505 of them were classified as threat- ened. Forests and mires were the primary habitat for 631 threatened species. The results of the next assessment will be published in 2010. Over 2004–2008, damages reducing the silvicultural quality of stands were observed on 4.7 million hectares of forest land available for wood supply, representing 21% of the forest land in southern Finland and 30% of that in northern Finland. The most significant causes of damage were weather factors and fungal diseases. The increment rate of the growing stock and defo- liation, i.e., premature loss of needles and leaves, have also been used as indicators of tree vitality. In 2008, 4% of pine, 22% of spruce and 11% of broadleaves were moderately or severely damaged (proportion of defolia- tion >25%). The condition of tree crowns has remained stable over recent years. The degree of defoliation is, however, lower in Finland than in most European coun- tries. Forest health in Finland can be regarded as at least satisfactory. 3 Silviculture In 2008, the amounts of the most important silvicultural and forest improvement work increased compared to the previous year, with the exception of ditch-cleaning and higher proportion of the total drain than the proportion of spruce in increment and volume of the growing stock, and mature spruce stands have been abundant amongst our spruce stands. Statistics on forest resources in Finland are based on the national forest inventories (NFIs), which were started in the 1920s. The most recent forest resources data is based on the field measurements obtained during the 10th national forest inventory performed over 2004–2008. Finland is a signatory to the Kyoto Protocol and is committed to limiting its greenhouse gas emissions. In 2007, the annual increase in carbon stocks sequestrated by forests was 33 million tons. This means that Finnish forests act as carbon sinks. 2 Forest biodiversity and health Protecting the biodiversity in forests is one of the main goals of the Finnish forest and environmental policies. It is the basis for the essential policies applied in controlling protection and use of forests and the related legislation and recommendations. They protect biodiversity through, for example, establishing protected areas, protecting val- uable habitats to save threatened species, and taking into consideration the goals of biodiversity in forestry. The total area of protected forests and areas under restricted forestry use in Finland is 3.0 million hectares. This amount represents 13% of the total forest area, i.e., forest and scrub land. Most of these areas are located in northern Finland, where they account for 22% of the forest area. Of the total forest area in Finland, 16% in northern Finland and 2% in southern Finland are strictly protected and unavailable as a source of wood supply. In 2009, the area of statutory nature conservation and wilderness areas on State land was 2.8 million hectares. Conservation areas on private land totalled 0.2 million hectares. The nature conservation areas not yet estab- lished in accordance with the various nature conservation programmers totalled 0.6 million hectares. The range of methods available for maintaining biodiversity has become more diverse over recent years. In selecting new areas for protection, one of the methods applied has been the voluntary participation of forest owners and protection agreements made for fixed-term periods. In 2002, a new forest biodiversity programme for Southern Finland, called the METSO Programme, was adopted. The importance of this programme in its pilot phase in 2002–2007 was, e.g., to test new voluntary means for non-industrial, private forest owners to increase the biodiversity in their forests. During that pilot phase, Summary 430 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 supplementary ditching. Forest regeneration was accom- plished on 150 000 hectares in total; 21 000 hectares were regenerated naturally and 128 000 hectares artificially. Of the artificial regeneration area, the proportion of spruce was 53%, that of pine 44%, and the remaining 3% other species. 96 000 hectares were planted and 33 000 hectares seeded. 165 million domestic seedlings were delivered for planting. In addition, 18 million seedlings were imported to Finland, and 2.4 million seedlings were exported. In 2008, 12 000 kilogrammes seed was used in seeding. Of this seed 10 500 kilos were pine, and that amount was almost totally used in forest seeding. Soil preparation was accomplished on 135 000 hectares. Mounding was favoured in 2008: half of the total soil preparation area was mounded, almost a third was har- rowed, and scarification was used on less than 20% of the total soil preparation area. The area of tending of seedling stands and improve- ment of young stands increased 3% from the previous year, totalling to 256 000 hectares, due to the increased clearings in private forests. The statistics on the amounts of initial clearings of intermediate felling areas have been compiled since 2001. Annually, these initial clearings have been done on about 30 000 hectares, which has been half of the area of the clearings of regeneration areas. In 2008, the amount of initial clearings climbed to 54 000 hectares, of which three-fourths was carried out in private forests. The area of forest fertilisation amounted to 51 000 hectares, increasing 45% from the previous year. This was due to the rise of the fertilisation for growth both in the forests of the forest industries, from 1 000 ha to 15 000 ha, and the State, which doubled its area to 17 000 hectares. In private forests, the fertilisation area diminished one fifth, when remedial fertilisation halved to 7 000 hectares. Ditch-cleaning was carried out on 61 000 hectares in 2008, which was the smallest quantity in the 2000s. In private forests, the annual variation of ditch-cleaning has been considerably high. In 2002, the area was 70 000 hectares, but in 2008 it was as low as 48 000 hectares. Almost 3 600 kilometres of forest roads were treated with basic improvement, and 826 kilometres of new forest road were constructed. The total area treated with timber fellings in 2008 was 673 000 hectares. In private forests, fellings were performed on 512 000 hectares, and in the forests of the forest industry and the State on 161 000 hectares. The clear felling area was 108 000 hectares, which is the smallest quantity since 1993. The area of intermediate fellings was more than 500 000 hectares. In 2008, EUR 304 million were spent on silvicul- tural and forest improvement work. The costs increased EUR 37 million compared to the previous year. However, these costs are not fully comparable, because the costs of initial clearing of intermediate felling areas – EUR 13 million – were included in 2008 in the total costs for the first time. The costs in private forests were EUR 213 million, EUR 36 million in the forests of the forest industries, and EUR 55 million in the state forests. 4 Roundwood markets Roundwood market statistics are compiled in Finland on roundwood trade volumes, prices and removals. The statistics on roundwood purchases and prices refer to roundwood trade in non-industrial, private forests only. In addition to non-industrial private forests, the statistics on roundwood removals also contain removals from for- ests owned by forest industry companies and the state. Based on data gained from national forest inventories, estimates are also calculated for annual allowable re- movals. In 2008, the roundwood markets were affected by a steep decrease of sawnwood prices. On the other hand, demand on pulpwood was good due to a moderate market situation on pulp and paper products. The forest industries purchased 29.6 million m³ of roundwood from non-industrial, private forests. The amount decreased by 27% compared to the previous year, which, however, was the record year in roundwood trade. The trade in sawlogs declined by almost 50%, while trade on pulpwood decreased by only 6%. A temporary sales income tax relief for private forest owners was operative between 1st April – 31st August. The expiry of the relief pushed roundwood onto the mar- kets temporarily. During two weeks in late August, the roundwood trade exceeded 2 million m³, representing the all-time record weeks in roundwood trade. In September, the trade was back on an average level. In 2008, nominal stumpage prices decreased by 7% on average from the previous year. The highest decrease occurred for softwood logs (12–14%), which had reached record levels in 2007. Due to a better market situation for pulp and paper products, the prices for pine and birch pulpwood increased by 4–5%. In the first half of 2009, demand and prices for pulp- wood were also down, and the roundwood markets were unprecedentedly slow. In January–June the roundwood Summary Metsätilastollinen vuosikirja 2009 431 trade was reduced to a lower level than during the last depression, in the beginning of the 1990s. The 2008 commercial roundwood removals were decreased by 10% from the peak of the previous year to 51.7 million m³ (over bark). Due to the low level of sawnwood production, the sawlog removals decreased by 23% to 21.5 million m³. Removals of pulpwood rose to a new record of 30.1 million m³. The non-industrial, private forests’ share of total commercial removals accounted for 79%. Also taking into consideration the imports of roundwood, the non- industrial, private forests accounted for 57% of the in- dustrial roundwood procurement in Finland. Removals from the forest industries’ own for- ests, as well as from the state forests, were both 5.3 million m³. In addition to removals for industrial use, approxi- mately 5 million m³ of fuelwood is annually harvested for domestic heating purposes in small-sized dwellings (private houses, farms and recreational dwellings). Imported roundwood (20.3 million m³ in 2008) is discussed in Chapter 11 and wood-based fuels in Chap- ter 9. According to the results gained from the 10th na- tional forest inventory and the calculations on maximum potential removals based on them, wood resources in Finland are not a factor restricting the consumption of domestic wood. The results indicate that the annual in- crement of the growing stock is 99.5 million m³ (over bark), and the maximum sustainable removal for the next ten years is 69.7 million m³ per year. The statistics accumulated over 1999−2008 show an average annual removal of 56.5 million m³, i.e., 13.2 million m³ less than the maximum sustainable removal. Annual allow- able removals are calculated for the forest and scrubland available for wood supply. Restricting factors affecting wood production due to other forms of forest use have been taken into account. 5 Harvesting and transportation of roundwood The statistics on roundwood harvesting and transporta- tion mainly cover the roundwood fellings and forest haul- age carried out by the forest industries and Metsähallitus. The statistics cover 87% of commercial roundwood production in Finland. Timber fellings performed by the forest industries and Metsähallitus are almost com- pletely mechanized: in 2008, the mechanization degree was 99%. In 2008, the costs of roundwood harvesting were 16% higher than in 2007, i.e. EUR 10.56/m³. The average number of harvesters used by the forest indus- tries and Metsähallitus increased by 30 from the previous year figure to 1 860 machines. The number of forward- ers remained at the level of the previous year – 2 020 forwarders. The long-distance transportation statistics includes the commercial roundwood for which transportation is handled by the shareholding companies of Metsäteho. There was an 11% decrease in this roundwood volume, the 2008 volume being 44 million m³. The main long- distance transportation chain in Finland is direct road transportation by trucks to the mills. In 2008, over three- quarters of the roundwood was delivered to the mills using this method of transportation. Normally, road transportation is always used at the beginning of the transportation chain, even when roundwood is trans- ferred by rail or waterway. On average, 1 410 timber trucks were employed in domestic roundwood transportation. The mean trans- portation distance of domestic roundwood was 158 km. In road transportation, the mean distance of transporta- tion was 106 km, in rail transportation 311 km and in water transportation it was 303 km. Distances in road transportations remained unchanged, whereas in rail and water transportations the distances grew in 2008 on that of 2007. There was an increase of 20% in the cost of long- distance transportation of domestic roundwood to the mill: the average cost in 2008 was EUR 7.70/m³. The average unit cost for total transport volume (transported volume x number of km) rose by 14% from the level of 2007. In domestic road transportation, forest sector prod- ucts comprised 16% of the total freight by road, while in rail transportation the proportion was 60%. The volume of imported roundwood was 20.3 million m³. Of this amount, 37% was transported by rail, 43% by water and 20% by road. Exports of round- wood and forest industry products accounted for 46% of freight exported from Finland. The exports of roundwood and forest industry products (altogether 20 million tons) decreased by 10% from the corresponding amount in 2007. 6 Multiple-use forestry In Finland, forests represent a major material as well as a recreational, aesthetic and cultural resource. Forests are also important in, for example, carbon and biodiversity management. Summary 432 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 area of reindeer husbandry is more than one-third of the total area of Finland, and the number of reindeer own- ers is approximately 4 800. During autumn and winter 2008, 102 000 reindeer were culled. This produced 2.3 million kg of venison with a total value of EUR 15 mil- lion. The size of the winter herd after culling was about 200 000 reindeer. 7 Forest sector labour force Positive developments continued on Finnish labour force markets during 2008, though growth in employ- ment slowed towards the end of the year. In the national economy total, the average number of employed persons went up by 2% from 2007, reaching an all-time high of 2.53 million persons. The unemployment rate decreased further to 6%. The role of the forest sector (i.e. forestry and the for- est industries together) continued to diminish in 2008. The sector provided work for 83 400 persons, corre- sponding to only 3% of total employment. Of the forest sector’s labour force, 70% or 58 600 persons worked within the forest industries, while the remaining 24 800 were employed in various forestry activities. The aver- age unemployment rate of 5.6% within the forest sector remained at the previous year’s level, slightly below the average of all industries (6.4%). The downward trend was mostly due to labour force reductions in the forest industries. In contrast, the em- ployment in forestry, which had already stabilized at the end of the 1990s, has marginally risen in recent years. Even new work opportunities have become available for forestry workers, for example, in the harvesting of energywood and in some silvicultural operations. In 2008, approximately two-thirds of employed persons in forestry were wage and salary earners, whilst one-third consisted of self-employed entrepreneurs and forest own- ers involved in wood harvesting and silvicultural work in their own forests. In 2008, the forest industries employed about one- quarter fewer persons than during the 1990s on aver- age. Compared to 2007, the fall in employment was 7%. Finnish forest industries are currently going through substantial structural changes, resulting in capacity reductions and hence less jobs, especially in the pulp and paper industries. The latter employed 27 400 persons in 2008, a decrease of 11% from the preceding year. In the wood-products industries, the employment went down by 3% to 31 200 persons. Within this sector, small and medium-sized companies play an important role Enonomically, the most important forest-based prod- uct is commercial wood. In 2008, commercial round- wood production amounted to 52 million m³, which cor- responds to more than EUR 1.7 billion in stumpage price earnings. The value of household timber (1 million m³) was approximately EUR 50 million. Forests are also an increasingly important source of energy. The value of fuelwood (total amount 10 million m³) used on small- sized dwellings or on heating and power plants was more than EUR 200 million in 2008. Forests represent an extremely important environ- ment for various outdoor recreation activities, as well as a landscape factor supporting both mental and socio-eco- nomic well-being. The recreational use of forests in Fin- land is mainly based on the public right of access, which makes it possible to wander in the forests as well as pick wild berries and mushrooms virtually anywhere. Practi- cally every Finn enjoys nature by, for example, hiking, picking wild berries/mushrooms or hunting. Adult Finns make approximately 600 million recreational visits per year to enjoy nature. The number of overnight visits to nature tourism destinations per year is about 14 million, and together these figures account for 40 million travel days. It is estimated that actual nature tourism accounts for a quarter of all value-added in Finnish tourism. There are almost 40 edible species of wild berries in Finland, 16 of which are picked for food. The annual estimated harvest of berries is 500–1 000 million kg, of which 30–40% are acceptable for picking. In favourable years, the harvest of lingonberries and bilberries amounts to approximately 50 million kg and the total of other wild berries accounts for 10 million kg. The majority of these are picked for private domestic use. In 2008, about 6 million kg of wild berries were marketed; this was half the amount in 2007. The volume of purchased wild mushrooms, 0.5 million kg, increased by two-fifths from the previous year. The earnings of pickers on wild berries and mushrooms decreased by 25%, amounting to EUR 11 million. There are approximately 300 000 hunters in Finland, and two of every three of them went hunting at least once during the year. In 2008, 57 000 moose and 26 000 white- tailed deer were bagged by hunters. Of all cervids, the total amount of meat obtained decreased to 8.8 million kg, representing 88% of the total amount of game. The estimated monetary value of this 10.0 million kg of game meat totalled EUR 73 million. Reindeer husbandry is a traditional and unique means of livelihood in northern Scandinavia. In Finland, the Summary Metsätilastollinen vuosikirja 2009 433 from the top volume achieved in 2007 by 13%, to 51.5 million m³. In 2008, the consumption of imported roundwood was 14.7 million m³, less than 8% compared to the pre- vious year. This decrease resulted mainly from the di- minished consumption of imported hardwood pulpwood (mainly birch pulpwood). Despite this, the hardwood pulpwood made up almost half the total consumption of imported roundwood. In the future, the consumption of imported roundwood will further decrease, resulting mainly from the intended increase in customs taxes set by Russia. In addition to roundwood, the forest industries used 9.6 million m³ of sawmill chips and dust originating from the sawmilling and plywood industries. This assortment was mainly consumed by the pulp and mechanical pulp industries: in both branches, the consumption of sawmill chips and dust was next to one-fifth of total wood con- sumption. Additionally, in 2008 the paper and paperboard industries consumed recovered fibre 0.7 million m.t. for raw material (see Table 10.5). The consumption of saw and cutter dust for the manufacture of wooden pellets was 0.8 million m³. The volume of exported wood was 1.5 million m³. 9 Energy Energy consumption in Finland reached 1 407 petajoules (PJ) in 2008 (preliminary data), which was 5% less than that of the previous year. The decrease in consumption was mainly influenced by the reduction in industrial production resulting from the global recession. A mild climate during 2008 also diminished general heating needs. The most important energy source in 2008 were oil products, also including oil consumed by transportation, which made up approximately one-fourth (352 PJ) of the total energy consumption. Compared to the previ- ous year, the consumption of hydro power increased the most (+10 PJ), reaching the highest level ever. Cor- respondingly, the consumption of coal (-50 PJ) and peat (-22 PJ) decreased the most. The electricity generation by coal-consuming condensation power plants was replaced by hydro power generation. The consumption of peat diminished because of the collapse in peat production due to the rainy summers in 2007 and 2008. In 2008, wood-based fuels covered one fifth (302 PJ) of the total energy consumption in Finland, and they are the second most important source of energy after oil products. This makes Finland one of the leading EU especially in sparsely inhabited rural areas. Nearly half the total labour force in the wood-products industries was employed by the carpentry industry, which mainly sup- plies domestic markets. However, the employment of the carpentry industry decreased by 11% from 2007, mainly due to reduced construction activity in Finland. In 2009, the average nominal earnings of felling workers were increased by 16% to EUR 13 per hour. The corresponding statistics in the forest industries con- cern 2008. In the wood-products industries, the average hourly earnings amounted to EUR 15, and in the pulp and paper industries they were EUR 20. With reference to labour disputes, only seven were reported in the pulp and paper industries in 2008. In 2007, the number of accidents at work in the forest sec- tor decreased marginally from the year before. A total of 3 700 accidents at work was registered in the forest sector, and more than two-thirds of these occurred in the wood-products industries. In fact, measured as ac- cident frequency, it is the fourth most risk prone branch of industry. 8 Wood consumption In 2008, the roundwood consumption in Finland totalled 72.8 million m³. Consumption diminished 11% compared to one the top volumes achieved in the previous year, being now the lowest of the last decade. Of this amount over 90% – or 66.3 million m³ – was used in the forest industries. Around 6.5 million m³ was used for energy generation in the heating and power plants and in small- sized dwellings. Wood consumption in energy generation is more precisely presented in Chapter 9, Energy. The forest industries’ roundwood consumption de- clined more than 9 million m³ or 12% compared to the previous year, resulting from the global recession, which decimated the demand of forest industry products. Global recession influenced especially on sawmilling, whose roundwood consumption and sawnwood production di- minished by one-fifth. In 2008, sawmilling consumed roundwood 22.1 million m³ – 6 million m³ less than in the previous year. The chemical pulp industry used the largest volume of roundwood, 30.3 million m³ (-1.6 mill. m³ compared to the previous year). The most important roundwood assortments con- sumed were pine pulpwood (15.3 mill. m³) and hardwood pulpwood (12.7 mill. m³). The consumption of domes- tic pine and spruce logs decreased the most, resulting from the difficulties in the sawmilling industry. Totally, the consumption of domestic roundwood decreased Summary 434 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 countries when it comes to utilizing wood for energy purposes. When compiling statistics, wood-based fuels are divided into industrial waste liquors (mainly black liquor produced by pulp industries) and solid wood fuels. Solid wood fuels can be further divided into wood fuels consumed by heating and power plants and fuelwood consumed by small-sized dwellings (i.e., private houses, farms and recreational housing). The consumption of wood-based fuels was in 2008 on the same level as during the previous year. Almost half of wood-based fuel consumption – 144 petajoules – was covered by waste liquors. This consumption decreased slightly compared to the year 2007 because of the reduc- tion in the forest industries production. Forest industries are, however, the largest consumer of wood-based fuels, which in 2008 made up 75% of all mill fuels used by the forest industries. Solid wood fuels were consumed to the total of 153 petajoules or 21.0 million m³, 6% more than in the pre- vious year. Of this the heat and power plants accounted for 99 petajoules or 14,3 million m³. The consumption of solid wood fuels increased by 1.3 million m³ result- ing mainly of the increased consumption of forest chips. On the contrary, the consumption of forest industry by- products – 9,5 million m³ – fell in 2008 to the lowest level on this decade. Of these, the combustion of bark, with a volume of 7.1 million m³, exceeded that of other by-products. The small-sized dwellings currently use 6.7 million m³ of wood for heating. Together with the wood consumed in different office buildings, the energy content of fuelwood used by this group reached 55 PJ. The consumption of forest chips achieved the top volume in 2008. Heating and power plants burned 4.0 million m³ of forest chips in 2008, one and a half as much as in the previous year. When the consumption by small-sized residential housing is added to this, the total consumption of forest chips reached as high as 4.7 mil- lion m³. Finland aims to increase the annual consumption of forest chips to 10–11 million m³ by the year 2020. 10 Forest industries In 2008, forest industry production in Finland decreased by 11% from the year before. Due to the steepening downturn on export markets, demand for wood prod- ucts in particular weakened substantially towards the end of 2008. This forced the industry to cut its production volumes in the form of shutdowns and capacity reduc- tions. On an annual basis, the production volumes of the wood-products industries went down by 17%, while in the pulp and paper sector the decline was less drastic: 8%. During the first half of 2009, forest industry produc- tion fell by one-fourth compared to the corresponding period in 2008. In 2008, the production of sawn goods amounted to 9.8 million m³, a fall of one-fifth from the preceding year. The production was reduced mainly due to falling export prices and slowdown in construction activities on both domestic markets and in Central Europe. Domestic con- sumption of sawn goods went down by 11%, amounting to 4.7 million m³ in 2008. The manufacture of plywood, totalling 1.3 million m³, decreased by one-tenth. A total of 13.1 million tons of paper and paperboard was produced in 2008, indicating a decrease of 8% from the record level the year before. Of the total production in Finland, magazine paper and newsprint together ac- counted to close to a half. Its production fell by 13% to 5.9 million tons in 2008. In fine papers, the drop in production figures was as marginal as 2%. In 2008, a total of 7.2 million tons of chemical pulp was produced in Finland; that was 7% less than in the preceding year. Recycled paper and paperboard represented 6% of total raw-material use in these industries. The collection rate amounted to 62% of total domestic consumption of paper and paperboard, or 152 kg per capita. Approximately half of the Finnish forest companies’ turnover is generated in their foreign production units. In 2008, contrary to other main industrial branches, the domestic turnover of the forest industries decreased by 7% to EUR 22 billion. Close to 70% of this originated from the pulp and paper sector. Small and medium-sized industries play an important role in the wood-products industries, where they generate one-third of the total turnover. In 2008, the forest industries represented only 14% of the total manufacturing turnover, while in the mid-1990s the share was a quarter. In 2008, domestic investments of the forest indus- tries increased by 5% to EUR 0.8 billion, which is the highest figure since 2001. Approximately 75% of the investments were made in the pulp and paper industries. The profitability development in the sub-branches of the sector was opposite. In the wood-products industries, the profitability deteriorated significantly, primarily due to decreased business revenues. In the pulp and paper indus- tries, the profitability improved marginally, both in terms of operating margin and total profit. This positive devel- opment was primarily due to reduced operating costs. In the forest industries as a whole, the total operating Summary Metsätilastollinen vuosikirja 2009 435 its increase of roundwood export duties, the amount of imported roundwood remained low. In 2008, the value of exports of Finnish forest indus- try products declined 11% from the previous year. Their value totalled EUR 11.4 billion, accounting for 17% of Finland’s total exports of commodities (EUR 65.6 bil- lion). The proportion of Finnish forest industry exports was high by international comparison, but it was the lowest ever in Finland. In the value of exports of forest industry products, 78% represented pulp and paper indus- tries, and the remaining 22% was wood products indus- tries. The most important export products were magazine paper (EUR 2.9 billion) and fine paper (EUR 1.9 billion). The largest proportion of Finnish forest industry produc- tion is exported. In 2008, exports accounted for 91% of paper production, 90% of paperboard, 61% of sawn goods and 86% of plywood. The export prices of sawn goods peaked in the autumn 2007, but after that the prices plummeted. The export price level changed much less in paper and paperboard, and their prices remained low also during 2008. In 2009, the stagnation deepened, strongly reducing the exports of forest industry products. Finnish exports – especially exports of forest indus- try products – are in the hands of just a few companies. Looking at product groups, this centralization is most intensive for pulp, paper and paperboard products, where five companies accounted for 73% of the total corre- sponding exports in 2008. The European Union (EU27) is the main market area for Finnish forest industry products, accounting for 63% of exports in 2008. As the second important market area, Asia’s share was 12%. Germany was still the most important customer, receiving EUR 2.1 billion worth of Finnish forest industry products. Germany’s share of the total exports of forest industry products was 19%. As previously, the United Kingdom was Finland’s second most important trade partner with a value of EUR 1.2 billion and a share of 11%. Imports of forest industry products to Finland were minimal, amounting to only EUR 1.6 billion. The most important product group was converted paper and paperboard products (EUR 0.3 billion). 27% of forest industry product imports originated from Sweden. The Finnish foreign trade statistics on forestry prod- ucts are based on data compiled by the National Board of Customs. margin decreased to EUR 1.2 billion, corresponding to 5% of the annual domestic turnover. In 2007, the quantity of Finland’s greenhouse gas emissions corresponded to 78.3 Mt of CO2. This was 2% less than in 2006 and 10% more than the commitment under the Kyoto Protocol. In 2007, fuel-based emissions by the forest industries amounted to 5.6 million tons, corresponding to 7% of total greenhouse gas emissions in Finland. 11 Foreign trade by forest industries In 2008, the total volume of wood imported into Fin- land increased to 20.3 million solid cubic metres (over bark). The amount was the second largest ever imported, and corresponds to almost 40% of domestic commercial roundwood removals. During recent years, Finland has been the third largest wood importer in the world. Con- trary to imported volumes, exports of roundwood from Finland are of minor importance. 12.2 million m³ of wood imports originated from Russia. Earlier, Russia’s share of the wood flow to Fin- land used to be about 80%. The share has decreased over the last two years, and it ended up as a total of 60% in 2008. However, the threat of the increase of wood ex- port duties at the beginning of 2009 kept the wood flow from Russia constant until the turn of the year. Sweden and Latvia were the second and third most important suppliers with imported wood volumes of 2.1 million m³ and 1.8 million m³, respectively. The wood imports from Sweden have increased rapidly, whereas the role of Estonia as a wood supplier has decreased. The most important assortment was birch pulpwood, representing more than one-third (7.4 million m³) of the total imports of roundwood. Chips (4.1 million m³) were the second most important assortment procured abroad. The amount of imported chips increased 45% compared to the previous year. Imports of logs amounted to 2.0 million m³ and that of pulpwood (incl. chips) 17.5 million m3. The imports focused more and more on pulpwood. Roundwood is mainly imported to meet the needs of the pulp industries in eastern Finland. The real prices of imported pulpwood peaked in 2007, and during 2008 the price level has gradually lowered. In 2009, the level of wood imports halved. The Finn- ish forest industries had a lot of inventories of imported roundwood and the global recession cut down the need of industrial roundwood. Although Russia postponed Summary 436 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 12 Forest sector in Finland’s national economy The Finnish national economy was still growing in 2008, though the signs of recession were clear during the second half of the year. The gross national product (GDP) at market prices rose 3% from the preceding year, reaching EUR 185 billion. The recession hit the forest sector earlier than the national economy on average. Its value added in real value fell by 18% to EUR 8.2 billion and its share of GDP sank to 5%. In forestry, the value added was EUR 3.6 billion (-7%), in the wood products industries 1.2 (-46%) and in the pulp and paper industries 3.4 (-18%). At the beginning of the 1980s, the total value added in forest sector represented more than 10% of the total value added in GDP. After that, the share has been declin- ing and in the 2000s, the slope has been even steeper. The major reason for the decline has been the diversifi- cation in the industrial structure, particularly the growth in electronics and metal industries. One reason for the steeper decline in the 2000s has been the weak price development for paper products. In non-industrial, private forestry, gross stumpage earnings in 2008 were EUR 1.6 billion. It was in real value 26% less than 2007, the peak year, but only 8% less than the five-year average. For the total of ownership categories, stumpage earnings totalled EUR 1.9 billion (-26%). A total of EUR 291 million was invested in sil- vicultural and forest improvement works, of which EUR 203 million was spent on private forests. The operating profit for non-industrial, private forests sank to EUR 99 per hectare, which is EUR 12 less than the average for the preceding five-year period. The decrease in stumpage prices, especially softwood logs, diminished the real re- turn on timber production to minus 9%. 13 International forest statistics About 30% of the global total land area is covered by forests. This amounts to nearly 4 billion hectares of forest land. The countries with the largest forest cover are Russia, Brazil and Canada, which together make up almost 40% of the total forest area. The global growing stock volume (over bark) is estimated to be 434 billion m³. One-third of the growing stock is found in South America, where Brazil has the world’s largest volume of 81 billion m³. The growing stock volume in Europe is 109 billion m³, of which Russia accounts for 80 billion m³. The forest land area of the European Union is 156 million hectares and the growing stock amounts to 23 billion m³. Approximately 5% or 47 million ha of Europe’s for- ests are currently protected. Protected forests are catego- rized according to the MCPFE (Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe) -classification into four different classes. About 27 million ha of the protected forests are found in the area of the European Union. This represents 18% of the Union’s forest land area. In the EU, Germany has the largest area of protected forests: almost 8 million ha, or 70% of its forest land area. Europe’s largest areas of protected forests are in Russia – altogether 16 million ha. In 2007, the global roundwood production (remov- als) amounted to 3.6 billion m³ (without bark) and the production of sawnwood to 431 million m³. Compared to the previous year, the production of roundwood and sawnwood increased slightly. The production of wood- based panels has grown steadily and reached the volume of 266 million m³ in 2007, which was 2% larger than in 2006. Paper and paperboard production, 384 million tons, exceeded the volumes of the previous year by 5%. The EU has an important role as a producer of for- est products. In 2008, the production of roundwood amounted to 429 million m³, which was 8% less than the production of the previous year. About one-fourth of the world’s sawnwood, 106 million m³ in 2008, is produced in the EU. The EU also maintains the leading position as a producer of wood-based panels and paper and pa- perboard. In 2008, the EU’s production of wood-based panels amounted to 64 million m³ and the production of paper and paperboard to 99 million tons. Globally speaking, the forest sector employed 13.8 million persons in 2006. This represents 0.4% share of the total labour force. The forest sector’s contribution to the world’s GDP total was only one per cent. Summary Metsätilastollinen vuosikirja 2009 437 Summary 438 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Metsätilastollinen vuosikirja 2009 439 Hakemisto A Alueelliset metsäohjelmat 111 Aluskuljetus 191 Ansiot metsätalous 220-222, 228, 238, 240 metsäteollisuus 220-222, 227-228, 239-240 Arvonlisäys kansantaloudessa 351-352, 354, 356, 359-366, 368 metsäsektori eri maissa 381-382, 411 Autokuljetus 182, 186-187, 191-193, 195 B Biomassa (puuston) 76 Biopolttoaineet 271, 283 Bruttokansantuote BKT 351-352, 354, 356-357, 359, 363-364 C CN-tavaranimikkeistö 322 CPA-tuoteluokittelu 320-322 E Energia energialähteet 271-275, 277-291 fossiiliset polttoaineet 271, 279, 282, 289 kokonaiskulutus 271-273, 277-284 metsäteollisuus 275, 288-289, 295 puuperäiset polttoaineet 271-275, 277-278, 280-281, 283-287, 289 uusiutuvat energialähteet 271, 273, 279, 282-283 Energiayksiköiden muuntokertoimet 276 Ennallistaminen 80, 94 Erikoispuutavaralajit 156, 164 Erityisen tärkeät elinympäristöt 81, 84, 96 Erämaa-alueet 80, 86, 92–93 F Fossiiliset polttoaineet 271, 279, 282, 289 H Hake sahahakkeen ja purun käyttö 251-252, 257-260, 262-265, 268-270 tuonti 320, 329-330, 332 tuontihakkeen käyttö 249, 251-252, 257-260, 262-265, 268-270 vienti 334-336 Hakkuukertymä 157, 163, 176–178 Hakkuumahdollisuudet 157, 179 Hakkuut koneet 181, 184, 188, 225 kustannukset 181, 187, 189-190, 196 markkinahakkuut 154, 156, 163, 171-175 metsänhoidolliset hakkuutavat 108, 118, 120, 139-141 raakapuu eri maissa 380, 386, 389, 395, 397, 408 Hankintahinnat 154, 156, 163, 166, 168, 170 Hankintakaupat 153-154, 156, 163, 165, 172, 175 Harsuuntuminen 83, 85, 89 Hiilidioksidi 43, 77, 296, 298, 314-315 Hinnat hankintahinnat 154, 156, 163, 166, 168, 170 kantohinnat 154, 156, 163, 166–167, 169 metsäteollisuuden tuonti 348-350 metsäteollisuuden vienti 327, 339, 343, 346-347 puun tuonti 320, 329 puun vienti 334 raakapuu eri maissa 412-417 Hirvi 200-201, 206, 208, 214, 216 I Ikärakenne (metsiköiden) 41, 56 Ilman epäpuhtaudet 83, 85, 87–89 Intrastat-järjestelmä 321 Inventointi (metsien) inventointivuodet 33, 45 luokitukset 33-35 Investoinnit (metsäteollisuus) 294, 297, 302, 310 J Joulukuuset 200 Joutomaa määritelmä 33 pinta-ala 29, 40, 44-45 Juuret (biomassa) 76 Juurikäävän torjunta 108, 110-111, 138, 142, 144-145, 147-148 Jäkälä 200, 213 Jäteliemet (metsäteollisuus) 271, 273, 275, 277-278, 280, 284, 289 Jätepaperi ks. keräyspaperi Jätepuu kansainvälinen kauppa 401-402 käyttö 249, 249, 251, 257-258 tuonti 329-330, 332 vienti 334-336 K Kangasmaat pinta-ala 46-48 Hakemisto 440 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 puuston keskitilavuus 65 puuston tilavuus 63 Kannattavuus metsäteollisuus 295-298, 301, 312 yksityismetsätalous 353, 355, 358, 373-377 Kannot (biomassa) 76 Kansainväliset metsätilastot 379-417 Kansallinen metsäohjelma 111, 293 Kansallispuistot 80, 86, 92-93, 199, 210 Kansantalouden tilinpito 353 Kansantalous (toimialat) maatalous 359, 363, 368, 370-372 massa- ja paperiteollisuus 351-353, 356-357, 359, 362-372 metsätalous 351-352, 356-357, 359-360, 362-372 puutuoteteollisuus 351-352, 356-357, 359-361, 362-372 Kantohinnat 154, 156, 163, 166–167, 169 Kantorahatulot 353, 358, 373-377 Kartonki kulutus 294, 308 tuonti 328, 348, 350 tuotanto 294-295, 297, 300, 303, 306 vienti 327-328, 339-340, 344-345, 347 Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus 108, 111, 134, 142, 144-145, 147 Kasvatusmetsät 57, 66 Kasvihuonekaasut hiilidioksidi 43, 77, 296, 298, 314-315 hiilidioksiekvivalentti 37, 43, 77 metsien hiilinielu 29, 32, 43, 77 Suomen päästöt 32, 43, 77 Kasvu (puuston) keskikasvu 71 kokonaiskasvu 29-32, 40, 42, 44, 69, 72 metsämaalla 73 määritelmä 36 puuntuotannon maalla 44, 70, 72 Kaukokuljetus (raakapuu) 182, 187, 189, 191-194, 196 Kehitysluokka (metsikön) määritelmä 35 pinta-alat metsämaalla 57 puuston keskitilavuudet 66 Keräilytuotteet 200, 204-205, 208, 211-213 Keräyskuitu tuotanto eri maissa 400 Keräyspaperi Suomessa 294, 308 tuotanto eri maissa 400 Kierrätyskuidun käyttö 249 Kierrätyspaperi kts. keräyspaperi Kiinteistökaupat (metsä) 36, 43, 53-54 Kiinteät puupolttoaineet 271-, 273-275, 277-278, 280, 284-287, 289 Kitumaa määritelmä 33 pinta-ala 29, 40, 44-45 Kivennäismaat ks. kangasmaat Koneellinen hakkuu 181, 184, 189-190 Korjuukustannukset 181, 187, 189-190, 196 Koulutus 223, 244-245 Kuitulevy ks. puulevyt Kuljetus ks. kaukokuljetus tai lähikuljetus Kuljetuskustannukset 182, 187, 189, 191-192, 196 Kuljetusmatka (raakapuu) 187, 191 Kulutus (metsäteollisuustuotteiden) kartonki 294, 308 paperi 294, 297, 303, 308 puulevyt 297, 300, 303 sahatavara 293, 297, 300, 303, 307 Kunnostusojitus 110-111, 116, 119-121, 136, 142, 144, 147-148, 150, 152 Kuollut puusto 82, 98–99, 101 Kuorma-autot 185, 188 Kuutiomäärä ks. tilavuus L Laivakuljetus 191 Lastulevy ks. puulevyt Lehtojensuojelualueet 80, 92-93 Lehvästö (biomassa) 76 Liikevaihto (metsäteollisuus) 294-295, 297, 301, 311 Luonnonpuistot 80, 86, 92-93 Luonnonsuojelualueet 79-80, 86, 92–94 Luonnonsuojeluohjelmat79-80 86, 92–93 Luontokohteet 81, 98 Luontomatkat 199-200, 209 Lähikuljetus 189, 196 Lämpö- ja voimalaitokset 273, 277-278, 280, 284-286 M Maankäyttö 44-45 Maantiekuljetus 182, 186-187, 191-193, 195 Maapinta-ala (Suomen) 44-45 Maatalousmaa 40, 44 Marjat 198-200, 204-205, 208, 211-212 Markkinahakkuut 154, 156, 163, 171-175 Massa ks. puumassat Massa- ja paperiteollisuus ansiot 220-222, 227, 239-240 arvonlisäys 351-352, 356, 359, 362-364, 368 koulutus 223, 245 tuonti 328, 348, 350 tuotanto 293-295, 297, 299-300, 303, 305-306, 309 työlliset 220, 222, 226, 229, 233, 236, 295 työtaistelut 221-222, 241 työtapaturmat 221-223, 228, 242-243 vienti 327-328, 339-340, 344-347 MCPFE-luokitus 383, 393-394 Metsien suojelu kansainväliset tilastot 383, 393-394 Suomessa 79-80, 83, 86, 90–93 METSO-ohjelma 79-80 Metsähake käyttö 273-275, 277, 280, 284-286 raaka-aineet 273, 286 Metsähallitus hakkuut 154, 163, 173, 175 Metsäkanalinnut 200-201, 206, 208, 215-216 Hakemisto Metsätilastollinen vuosikirja 2009 441 Metsäkeskukset (kartta) 28 Metsäkiinteistökaupat 36, 43, 53-54 Metsäkoneet 184-185, 188 Metsäkuljetus 189, 196 Metsäluonnonhoidon tuki 81, 97 Metsämaa metsiköiden kehitysluokittain 57 metsiköiden laadun mukaan 59-60 määritelmä 33 omistajaryhmät 30, 51 pinta-ala 29-30, 40, 44-45, 48, 51 puulajin mukaan 55 puuntuotannon 44, 51 puuston ikäluokittain 41, 56 Metsämarjat 198-200, 204-205, 208, 211-212 Metsänhoidollinen laatu (metsikön) laadun alenemisen syyt 60 määritelmä 351 pinta-alat 59 Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 107-152 kustannukset 111, 118-120, 142-152 tilastointi 112-113 tuloslaskelmissa 375-377 työmäärät 107-108, 110, 114-118, 120-141 työpanos 225 yksityismetsätalouden katelaskelmassa 376-377 Metsänhoitomaksu 377 Metsänlannoitus 110, 116, 119-121, 135, 142, 144-145, 147-149 Metsänomistus Euroopassa 392 Suomessa 30-31, 35, 40, 49-52, 64, 72-74 Metsänriista ks. metsästys Metsänuudistaminen 107-108, 114, 120-125, 127-131, 142-143, 145, 147-149, 152 luontainen uudistaminen 107, 114 metsänviljely 107-108, 111, 114, 119-121, 124-131, 142-143, 145, 149 metsäpuiden taimien tuonti ja vienti 131 Metsäojitus 119, 145 Metsäpalot 85, 105 Metsästys 198, 200-201, 206, 208, 214-216 hirvi 200-201, 206, 208, 214, 216 metsäkanalinnut 200-201, 206, 208, 215-216 pienriista 200-201, 206, 208, 214, 216 riistasaalis 200-201, 206, 214-216 suurpedot 201, 214, 216 Metsätalous ansiot 220-222, 228, 238, 240 arvonlisäys 351-352, 356, 359-360, 363-364, 368 koulutus 223, 244 palkansaajat 220-222, 225, 228-229, 234, 240, 242-243 päästöt 298, 302 työlliset 219-222, 224-225, 229-231, 233-234 työpanos 220, 225, 235 työtapaturmat 221-223, 228, 242-243 työttömyys 220-221, 227, 229, 237 Metsätalousmaa hinta 30, 36, 43, 53-54 määritelmä 33 ojitus 47 omistajaryhmät 30, 40, 49-50 pinta-ala 29-30, 40, 44-47, 49-50, 53-54 puuntuotannon 29, 44, 50 suot 46-48 Metsäteollisuuden sivutuotepuu 249, 251, 257-260, 262-260, 273, 277, 280, 284-285 Metsäteollisuus ansiot 220-222, 227-228, 239-240 bruttoarvo 294, 297, 299, 309 hakkuut 154, 163, 173, 175 investoinnit 294, 297, 302, 310 jalostusarvo 294, 297, 309 jäteliemien käyttö energiantuotantoon 271, 273, 275, 277-278, 280, 284, 289 kannattavuus 295-298, 301, 312 kapasiteetti 295 kasvihuonekaasut 296, 298, 314-315 koulutus 223, 245 liikevaihto 294-295, 297, 301, 311 puun käyttö 247-270 puun ostot 153-154, 163-165 päästöt 296-298, 302, 314-317 rahoitusasema 296-298, 313 sähkön kulutus 275, 288 tehdaspolttoaineet 275, 289 tuotanto 293-295, 297, 299-300, 303-306, 309 työlliset 219-222, 224, 226, 229, 231, 233, 236 työpanos 220, 235 työtaistelut 221-222, 241 työtapaturmat 221-223, 228, 242-243 työttömyys 220-221, 227, 229, 237 Metsäteollisuustuotteet kansainvälinen kauppa 380, 388-389, 395-396, 403-409 kuljetukset 193-195 kulutus 293-294, 297, 300, 303, 307-308 tuonti 321, 328, 348-350 tuotanto 293-295, 297, 299-300, 303-306, 309 tuotanto eri maissa 380, 387-389, 395, 398-400, 408-409 ulkomaankauppa 319-322, 324-328, 337-350 vienti 319-321, 324-328, 338-347 Metsätiet 110-111, 117, 119-121, 137, 142, 144-145, 147-148, 151-152 Metsätraktorit 181, 185, 188, 225 Metsätuhokorvaukset 106 Metsätuhot 82, 84-85, 102–104, 106 Metsävarat Euroopan 379, 385, 389, 391 maailman 379, 386, 389-390 Suomen 29-77 Monimuotoisuus 79-106 Monitoimikoneet 184, 188, 225 Moottorisahahakkuu 184, 189, 225 Hakemisto 442 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 N Nuoren metsän hoito 108, 111, 119-121, 142 Nuoren metsän kunnostus 108, 111, 115, 120-121, 132, 142-143, 145, 147-149 Näennäiskulutus raakapuu ja metsäteollisuustuotteet eri maissa 396 O Ohutturpeiset suot 46 Ojitustilanne 47 P Panos-tuotoslaskelmat 352-354, 368-372 Paperi kotimainen kulutus 294, 297, 303, 308 talteenotto 294, 297, 308 tuonti 328, 348, 350 tuotanto 294-295, 297, 300, 303, 306 vienti 327-328, 339-340, 344-345, 347 Paperi ja kartonki kansainvälinen kauppa 380, 388-389, 395-396, 405-406, 409 tuotanto eri maissa 380, 387-389, 395, 399, 409 Pellonmetsitys 121, 126 Perustamistapa (metsikön) 58 Piensahat 257 Pientalojen polttopuu 273-275, 277-278, 280, 284-286 Poistuma (puuston) määritelmä 36 määrä 29, 32, 42, 44, 74-75 omistajaryhmittäin 74 Polttopuu hakkuut eri maissa 386, 397 kansainvälinen kauppa 401-402 tuonti 329-330, 332 vienti 334-336 Polttopuu pientalot 273-275, 277-278, 280, 284-286 Porotalous 201, 217 Puukauppa 153-154, 156, 163-170 hankintahinnat 154, 156, 163, 166, 168, 170 kantohinnat 154, 156, 163, 166–167, 169 Puulajit biomassa 76 kasvu 69-70, 72 keskikasvu 71 lajinimet 27 poistuma 74-75 puuston keskitilavuus 65 puuston tilavuus 29-30, 41, 44, 62-63 puutavaralajeittain 67 tilavuus läpimittaluokittain 68 vallitsevuus 55 Puulevyt kansainvälinen kauppa 380, 389, 395-396, 403-404, 408 kuitulevyteollisuuden puun käyttö 257, 263 kulutus 297, 300, 303 lastulevyteollisuuden puun käyttö 257, 263 tuonti 328, 348-349 tuotanto 294, 297, 300, 303-304 tuotanto eri maissa 380, 387, 389, 395, 398, 408 vaneriteollisuuden puun käyttö 247, 254-255, 257, 263, 267 vienti 327-328, 339-340, 341-343 Puumassat kansainvälinen kauppa 388-389, 395-396, 405-406, 409 massateollisuuden puun käyttö 247, 249, 252, 254-255, 257, 264, 268 mekaaninen massateollisuuden puun käyttö 247, 249, 252, 254-255, 257, 264, 269 puolikemiallisen massateollisuuden puun käyttö 252, 254-255, 257, 264 selluteollisuuden puun käyttö 247, 249, 252, 254-255, 257, 264, 270 tuonti 328, 348, 350 tuotanto 294-295, 297, 300, 303, 305 tuotanto eri maissa 387-389, 395, 399, 409 vienti 327-328, 339-340, 344-347 Puun hinnat 154, 156, 163, 166-170 hinnat eri maissa 412-417 korjuu 181-182, 184-185, 187-190, 196, 225 ostomäärät 153-154, 156, 163-165 tuonti 319-320, 323-324, 328-333 vienti 320, 323-324, 328, 334-336 Puun käyttö energian tuotantoon 247, 249, 251-252, 257-258, 261, 271-275, 277-278, 280-281, 283-287, 289 kotimainen puu 247-249, 251, 254-256, 260, 262, 265-270 käyttötarkoituksittain 247-249, 251-252, 257-258, 261 metsäkeskuksittain 249, 256, 261-262 metsäteollisuudessa 247-270, 295 pientalojen polttopuu 273-275, 277-278, 280, 284-286 puutavaralajeittain 247, 253, 255-257, 259-262, 265-270 toimialoittain 247, 252, 254-255, 257, 263-270 tuontipuu 247-249, 251, 254-256, 260, 262, 265-270 tuotosyksikköä kohden 249 Puuntuotannon maa hakkuuehdotuspinta-alat 61 kasvu 70, 72 kehitysluokat 57 kitumaa 44 metsämaa 44, 51 metsänhoidollinen laatu 59-60 metsätalousmaa 44, 50 määritelmä 33 puuston keskitilavuus 66 puuston tilavuus 63 Puupelletit 275, 287 Puuperäiset polttoaineet 271-275, 277-278, 280-281, 283-287, 289 Puusto biomassa 76 ikärakenne 41, 56 Hakemisto Metsätilastollinen vuosikirja 2009 443 kasvu 29-32, 40, 42, 44, 69-70, 72-73 kasvun määritelmä 36 keskikasvu 71 keskitilavuus 65-66 läpimittaluokittain 68 poistuma 29, 32, 42, 44, 74-75 poistuman määritelmä 36 puulajit 27, 29-30, 41-42, 44, 62-63, 65, 67-68 puuntuotannon maalla 44, 63-64, 66 puutavaralajeittain 67 tilavuuden määritelmä 36 tilavuus 29-30, 39-42, 44, 62-64, 67-68 tilavuus eri maissa 379, 386, 390-391 Puutavara-autot 185, 188 Puutavaralajit (pystypuuston) 67 Puutuoteteollisuus ansiot 220-222, 227, 239-240 arvonlisäys 351-352, 356, 359-361, 363-364, 368 koulutus 223, 245 puun käyttö 247, 252, 254-255, 257, 263, 265-267 tuonti 328, 348-349 tuotanto 293-294, 297, 299-300, 303-304, 309 työlliset 220, 222, 226, 229, 233, 236 työtaistelut 221-222, 241 työtapaturmat 221-223, 228, 242-243 vienti 328, 339-343 Pystykarsinta 120-121, 133, 142, 144-145, 147-149 Pystykaupat 153, 156, 163, 165, 172, 175 Päästöt hiilidioksidi 43, 77 maatalous 297-298, 302 metsätalous 298, 302 metsäteollisuus 296-298, 302, 314-317 Suomen kasvihuonekaasut 32, 43, 77 R Raakapuu hakkuut 154, 156, 163, 171-175 hakkuut eri maissa 380, 386, 389, 395, 397, 408 hinnat 154, 156, 163, 166-170 hinnat eri maissa 412-417 kansainvälinen kauppa 380, 389, 395-396, 401-402, 407-408 kotimainen puu 247-249, 251, 254-256, 260, 262, 265-270 käyttö 247-270 markkinahakkuut 154, 156, 163, 171-175 ostomäärät 153-154, 156, 163-165 tuonti 329-331 tuontipuun käyttö 247-249, 251, 254-256, 260, 262, 265-270 vienti 334-336 Rahoitusasema (metsäteollisuus) 296-298, 313 Rautatiekuljetus 186-187, 191-192, 194-195 Retkeilyalueet 199, 210 Riista ks. metsästys Runkopuu (biomassa) 76 S Sahahake ja puru 249, 251-252, 257-260, 262-265, 268-270 Sahatavara kansainvälinen kauppa 380, 388-389, 395-396, 403-404, 408 kotimainen kulutus 293, 297, 300, 303, 307 tuonti 328, 348-349 tuotanto 293-294, 297, 300, 303-304 tuotanto eri maissa 380, 387-389, 395, 398, 408 vienti 327-328, 339-343 Sahateollisuus puun käyttö 247, 252, 254-255, 257, 263, 266 tuotanto 293-294, 297, 300, 303-304 vienti 328, 339-343 Sellu ks. puumassat Siemenkeräys 127 Siemenpuustot 57, 66 Sienet 198-200, 204-205, 208, 211-212 Soidensuojelualueet 80, 86, 92-93 Suojellut metsät 79-80, 90–93 Suojuspuustot 57, 66 Suot ohutturpeiset 46 ojitustilanne 47 pinta-alat 46-48 puuston keskitilavuus 65 puuston tilavuus 63 Suurpedot 201, 214, 216 Säästöpuut 81, 99 T Taimet tuonti ja vienti 108, 131 tuotanto 107-108, 129-130 Taimikonhoito 108, 109-111, 115, 120-121, 132, 142-143, 145, 147-149, 152 Taimikot 57-58, 66 Tavaranimikkeet, ulkomaankauppa 322 Teollisuussahat 257, 263 Tilavuus (puuston) keskitilavuus 65-66 läpimittaluokittain 68 määritelmä 36 määrä 29-30, 40-41, 44, 62-64, 67-68 puutavaralajeittain 67 Toimiala ks. kansantalous (toimialat) Toimintaylijäämä (toimialoittain) 354, 360-362 Tullinimikkeet 322 Tuonti jätepuu 329-330, 332 kansainväliset tilastot 389, 396, 402, 404, 406-409 kokonaistavaratuonti 328, 348 kuljetukset 186, 195 metsäteollisuustuotteet 321, 328, 348-350 puu 319-320, 323-324, 328-333 puu maittain 332-333 raakapuu 329-332 raakapuu maittain 332 tilastoarvo, määritelmä 321 tuontihakkeen käyttö 249, 251, 253, 255, 257, 259-262, 265, 268-270 Hakemisto 444 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 tuontipuun käyttö 247-249, 251, 254-256, 260, 262, 265-270 Tuotanto metsäteollisuus 293-295, 297, 299-300, 303-306, 309 raakapuu eri maissa 380, 386, 389, 395, 397, 408 Tuotos (toimialoittain) 354, 360-362 Tuottavuus (metsäsektori) kokonais 352, 354, 365 pääoma 352, 354, 367 työ 352, 354, 366 Turve ohutturpeiset suot 46 tuotanto 275, 291 turvevarat 275, 290 Työlliset metsäsektori 219-222, 229, 231-233 metsäsektori eri maissa 381, 410 metsätalous 219-222, 224-225, 229-231, 233-234 metsäteollisuus 219-222, 224, 226, 229, 231, 233, 236 Työllisyysvaikutukset toimialoittain 352, 370-371 Työpanos metsänhoito- ja metsänparannustyöt 225 metsätalous 220, 225, 235 metsäteollisuus 220, 235 puunkorjuu 225 Työtaistelut 221-222, 241 Työtapaturmat 221-223, 228, 242-243 Työttömyys metsätalous 220-221, 227, 229, 237 metsäteollisuus 220-221, 227, 229, 237 Työvoima 219-222, 224, 229-230 Työvoimatutkimus 219-222, 224 U Uhanalaiset lajit 80, 84, 95 Uhanalaiset luontotyypit 80-81, 84 Uitto 191 Ulkoilu 198-200, 204, 208-210 Ulkoiluharrastukset 198-200, 204, 208-210 Ulkomaankauppa kuljetukset 183, 186, 195 metsäteollisuus eri maissa 380, 388-389, 395-396, 403-409 metsäteollisuustuotteet 319-321, 324-328, 337-350 puu 319-320, 323-324, 328-336 raakapuu 329-332, 334-336 raakapuu eri maissa 380, 389, 395-396, 401-402, 407-408 tilastoinnin periaatteet 321-322 Uudistusalan valmistaminen 119-122, 142-143, 145, 149 kulotus 120-122, 142, 147-148 maanmuokkaus 107, 120-123, 142, 149 uudistusalan raivaus 120-122, 142, 149 Uudistusalat 57, 66 Uusiutuvat energialähteet 271, 273, 279, 282-283 V Vallitseva puulaji 55 Valtakunnan metsien inventointi inventointivuodet 33, 45 luokitukset 33-35 Valtion tuki (yksityismetsille) 355, 376-377 Valtion tuki yksityismetsien puuntuotantoon 111, 119, 121, 146-148 Vaneri ks. puulevyt Vanhojen metsien suojelualueet 80, 86, 92–93 Vesiensuojelu (metsätalouden) 81-82, 100 Vesitiekuljetus 186-187, 191-192, 195 Vienti jätepuu 334-336 kansainväliset tilastot 388-389, 395, 401, 403, 405, 407-409 kokonaistavaravienti 323, 328, 337, 340 kuljetukset 195 metsäteollisuustuotteet 319-321, 324-328, 338-347 metsäteollisuustuotteet maittain 320, 325, 338, 341-342, 344-345 puu 320, 323-324, 328, 334-336 puu maittain 336 raakapuu 334-336 raakapuu maittain 342 tilastoarvo, määritelmä 321 toimialojen osuudet 352, 372 Virkistyskäyttö 198-200, 204, 208-210 Y Yksityismetsät hakkuukertymä 163, 177-178 hakkuut 154, 156, 163, 171-172, 175 metsälöiden kokoluokat 52 metsälöiden lukumäärä 52 metsätalousmaan hinta 36, 43, 53-54 määritelmä 35 omistus 29-31, 40, 49-51, 64, 72-73 omistusrakenne 31 pinta-alat 49-51 poistuma (puuston) 74 puukaupat 153–154, 163-170 puuston kasvu 72-73 puuston tilavuus 64 raakapuun hinnat 154, 156, 163, 166–170 Yksityismetsätalous liiketulos 353, 355, 358, 376-377 tuotto 353, 355, 358, 373-377 Ympäristötuki 81, 97 Index Metsätilastollinen vuosikirja 2009 445 A Accidents at work 228, 242-243 Afforestation of arable land 121, 126 Age structure (growing stock) 41, 56 Agricultural land 40, 44 Air-borne pollutants 87-89 Apparent consumption in Finland 303 international statistics 396 B Barge transportation 191 Berries (wild) 204-205, 208, 211-212 Biodiversity 86-106 Biofuels 283 Biomass (growing stock) 76 Branches (biomass) 76 C Carbon dioxide 43, 77, 314-315 Chemical pulp industry exports 339-340 production 300, 303, 305 wood consumption 252, 254-255, 257, 264, 270 Chips exports 334-336 imported chips consumption 251, 253, 255, 257, 259-262, 265, 268-270 imports 329-330, 332 sawmill chips and dust consumption 251-252, 257-260, 262-265, 268-270 Commercial roundwood removals forest industries 163, 173, 175 Metsähallitus 163, 173, 175 private forests 163, 171-172, 175 Cutting possibilities 179 D Dead trees 98-99, 101 Defoliation 89 Delivery prices of roundwood in Finland 163, 166, 168, 170 in some countries 412-417 Delivery sales 163, 165, 172, 175 Development class (forest) area on forest land 57 mean growing stock volume 66 Domestic consumption forest industry products 300, 303, 307-308 paper 303, 308 paperboard 308 sawn goods 300, 303, 307 wood-based panels 300, 303 Drain (growing stock) ownership categories 74 volumes 42, 44, 74-75 Drained mires 47 E Earnings in forestry 228, 238, 240 in the forest industries 227-228, 239-240 Education 244-245 Emissions agriculture 302 forest industries 298, 302, 314-317 forestry 302 Employment effects (by industries) 370-371 forest industries 224, 226, 229, 231, 233, 236 forest sector 229, 231-233 forestry 224-225, 229-231, 233-234 in the forest sector, international statistics 410 Energy forest industries 288-289 fossil fuels 279, 282, 289 renewable energy sources 279, 282-283 sources 277-291 total consumption 277-284 Exports forest industry products 324-328, 338-347 forest industry products by countries 325, 338, 341-342, 344-345 international statistics 388-389, 395, 401, 403, 405, 407-409 of goods 323, 328, 337, 340 roundwood 334-336 shares of industrial sectors 372 transportation 195 wood 323-324, 328, 334-336 wood by countries 336 wood residues 334-336 F Fellings areas 118, 120, 139-141 international statistics 386, 389, 395, 397, 408 roundwood 163, 171-175 Fibreboard, see wood-based panels Financial position (forest industry) 313 Floating 191 Foliage (biomass) 76 Foreign trade by forest industries 323-350 Forest damage 102-104, 106 drainage 116, 119-121, 136, 142, 144, 147-148, 150, 152 fertilisation 116, 119-121, 135, 142, 144-145, 147-149 fires 105 game 206, 208, 214-216 ownership 40, 49-51, 64, 72-73 ownership in Europe 392 resources in Europe 385, 389, 391 resources in Finland 39-77 resources, global 386, 389-390 roads 117, 119-121, 137, 142, 144-145, 147-148, 151-152 Forest chips consumption 277, 280, 284-286 rawmaterial 286 Forest industries accidents at work 228, 242-243 Index 446 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 added value 309 by-products consumption 251, 257-260, 262-260 commercial roundwood removals 163, 173, 175 earnings 227-228, 239-240 education 245 electricity consumption 288 emissions 302, 314-317 financial position 313 greenhouse gas emissions 314-315 gross value 299, 309 investments 302, 310 labour disputes 241 labour input 235 mill fuels 289 persons employed 224, 226, 229, 231, 233, 236 production 299-300, 303-306, 309 profitability 301, 312 turnover 301, 311 unemployment 227, 229, 237 waste liquors consumption 277-278, 280, 284, 289 wood consumption 251-270 Forest industry products apparent consumption 396 consumption 300, 303, 307-308 exports 324-328, 338-347 foreign trade 324-328, 337-350 imports 328, 348-350 production in Finland 299-300, 303-306, 309 production, international statistics 387-389, 395, 398-400, 408-409 trade, international statistics 388-389, 395-396, 403-409 Forest land age of forest stands 41, 56 area 40, 44-45, 48, 51 available for wood supply 44, 51 ownership 51 silvicultural state 59-60 stand development classes 57 tree-species dominance 55 Forest machines 184-185, 188 Forest protection areas 86, 90-94 in Europe 393-394 Forest regeneration 114-115, 118-125, 127-131, 142-143, 145, 147-149, 152 artificial regeneration 114, 119-121, 124-131, 142-143, 145, 149 natural regeneration 114 Forestry accidents at work 228, 242-243 earnings 228, 238, 240 education 244 emissions 302 employees 225, 228-229, 234, 240, 242-243 labour input 225, 235 persons employed 224-225, 229-231, 233-234 unemployment 227, 229, 237 value added 356, 359-360, 363-364, 368 Forestry centres (map) 28 Forestry fee 377 Forestry land area 40, 44-47, 49-50, 53-54 available for wood supply 44, 50 drainage situation 47 mires 46-48 ownership 40, 49-50 transaction prices 43, 53-54 Forwarders 185, 188, 225 Fossil fuels 279, 282, 289 Fuelwood in small-sized dwellings 277-278, 280, 284-286 production, international statistics 386, 397 trade, international statistics 401-402 G Game 206, 208, 214-216 Greenhouse gas emissions carbon dioxide 43, 77, 314-315 carbon dioxide equivalent 43, 77 in Finland 43, 77 Gross domestic product GDP 356-357, 359, 363-364 Growing stock age structure 41, 56 biomass 76 by roundwood assortments 67 by tree diameter 68 drain 42, 44, 74-75 increment 40, 42, 44, 69-70, 72-73 international statistics 386, 390-391 mean increment 71 mean volume 65-66 on land available for wood supply 44, 63-64, 66 tree species 27, 41-42, 44, 62-63, 65, 67-68 volume 39-42, 44, 62-64, 67-68 H Harvesters 184, 188, 225 Harvesting costs 187, 189-190, 196 Harvesting of roundwood 187, 189-190, 225 Haulage 189, 196 Heating and power plants 277-278, 280, 284-286 Hunting 206, 208, 214-216 bags of game 206, 214-216 large predators 214, 216 moose 206, 208, 214, 216 I Imports consumption of imported roundwood 251, 254-256, 260, 262, 265-270 forest industry products 328, 348-350 international statistics 389, 396, 402, 404, 406-409 roundwood 323-324, 328-333 transportation 186, 195 wood residues 329-330, 332 Improvement of young stands 115, 120-121, 132, 142-143, 145, 147-149 Increment growing stock 40, 42, 44, 69, 72 mean annual increment 71 Index Metsätilastollinen vuosikirja 2009 447 on forest land 73 on land available for wood supply 44, 70, 72 Input-output calculations 368-372 International forest statistics 379-417 Inventory (forest) inventory periods 45 Investments (forest industry) 302, 310 L Labour disputes 241 Labour force 224, 229-230 Labour input forest industries 235 forestry 225, 235 harvesting of roundwood 225 silvicultural and forest-improvement work 225 Land area (Finland) 44-45 Land available for wood supply development class 57 forest land 44, 51 forestry land 44, 50 growing stock increment 70, 72 growing stock volume 631 mean growing stock volume 66 proposed fellings 61 scrub land 44 silvicultural state 59-60 Land use 44-45 Lichen 213 Long-distance transportation 187, 189, 191-194, 196 M MCPFE–classification 393-394 Mechanical pulp industry exports 339-340 production 300, 303, 305 wood consumption 252, 254-255, 257, 264, 269 Mechanisation of felling 184, 188 Mineral soils area 46-48 growing stock volume 63 mean growing stock volume 65 Mires area 46-48 drainage situation 47 growing stock volume 63 mean growing stock volume 65 peat depth 46 Motor-manual felling 184, 189 Multi-process machines 184, 188, 225 Mushrooms (wild) 204-205, 208, 211-212 N National economy (by industry) agriculture 363, 368, 370-372 forestry 356-357, 359-360, 362-372 pulp and paper industry 356-357, 359, 362-372 wood-products industry 356-357, 359-361, 362-372 Nature conservation areas 86, 92–93 programmes 86, 92–93 Nature conservation areas 210 Non-industrial private forestry operatin profit 358, 376-377 returns 373-377 O Operating surplus (by industry) 360-362 Output (by industry) 360-362 Ownership (forest) 40, 49-52, 64, 72-74 P Paper domestic consumption 303, 308 exports 327-328, 339-340, 344-345, 347 imports 328, 348, 350 production 300, 303, 306 recovery 308 Paper and paperboard production, international statistics 387-389, 395, 399, 409 trade, international statistics 388-389, 395-396, 405-406, 409 Paperboard consumption 308 exports 327-328, 339-340, 341-343 imports 328, 348, 350 production 300, 303, 306 Particle board, see wood-based panels Peat production 291 resources 290 Peatlands, see Mires Persons employed forest industries 224, 226, 229, 231, 233, 236 forest sector 229, 231-233 forestry 224-225, 229-231, 233-234 Plant production 115, 129-130 Plywood, see wood-based panels Preparation of regeneration areas 119-122, 142-143, 145, 149 clearing of regeneration area 120-122, 142, 149 prescribed burning 120-122, 142, 147-148 soil preparation 120-123, 142, 149 Prices delivery prices (roundwood) 163, 166, 168, 170 roundwood in different countries 412-417 stumpage prices (roundwood) 163, 166–167, 169 Private forests area 49-51 commercial roundwood removals 163, 171-172, 175 drain 74 growing stock 64 increment 72-73 number of holdings 52 ownership 40, 49-51, 64, 72-73 roundwood prices 163, 166-170 roundwood trade 163-170 size classes of holdings 52 total roundwood removals 163, 176–178 transaction prices 43, 53-54 Production Index 448 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 forest industry in Finland 299-300, 303-306, 309 forest industry products, international statistics 387-389, 395, 398-400, 408-409 roundwood, international statistics 386, 389, 395, 397, 408 Productivity (forest sector) capital 367 labour 366 total 365 Profitability forest industry 301, 312 non-industrial private forestry 358, 373-377 Pruning 120-121, 133, 142, 144-145, 147-149 Pulp exports 327-328, 339-340, 344-347 imports 328, 348, 350 production 300, 303, 305 production, international statistics 387-389, 395, 399, 409 trade, international statistics 388-389, 395-396, 405- 406, 409 Pulp and paper industries accidents at work 228, 242-243 earnings 227, 239-240 education 245 exports 327-328, 339-340, 344-345, 347 labour disputes 241 persons employed 226, 229, 233, 236 production 299-300, 303, 305-306, 309 value added 356, 359, 362-364, 368 Pulp industries wood consumption 252, 254-255, 257, 264, 268 R Rail transportation 186-187, 191-192, 194-195 Recovered paper in Finland 308 international statistics 400 Recreation 204, 208-210 Regeneration areas 57, 66 Reindeer husbandry 217 Removals commercial roundwood removals 163, 171-175 total roundwood removals 163, 176–178 Renewable energy sources 279, 282-283 Restoration 94 Retained stock 98 Retention trees 99 Road transportation 186-187, 191-193, 195 Roots (biomass) 76 Roundwood apparent consumption 396 consumption 251-270 delivery prices (international) 412-417 domestic 251, 254-256, 260, 262, 265-270 exports 334-336 global production 386, 389, 395, 397, 408 global trade 389, 395-396, 401-402, 407-408 imported 251, 254-256, 260, 262, 265-270 imports 329-331 prices 163, 166-170 removals 163, 171-175 trade 163-170 S Sawmilling wood consumption 252, 254-255, 257, 263, 266 Sawn goods domestic consumption 300, 303, 307 exports 327-328, 339-343 imports 328, 348-349 production 300, 303-304 production, international statistics 387-389, 395, 398, 408 trade, international statistics 388-389, 395-396, 403-404, 408 Scrub land 40, 44-45 Seed collected 127 Seed-tree stands 57, 66 Seedling stands 57-58, 66 Semi-chemical pulp industry exports 339-340 wood consumption 252, 254-255, 257, 264 Shelterwood stands 57, 66 Silvicultural and forest-improvement work amounts 114-118, 120-141 costs 118-120, 142-152, 375-377 labour input 225 Silvicultural state of forests area 59 reasons for impairment 60 Small-sized dwellings 277-278, 280, 284-286 Solid wood fuels 277-278, 280, 284-287, 289 Specific roundwood assortments 164 Standing sales 163, 165, 172, 175 State grants or loans for biodiversity 97 for securing wood production 119, 121, 146-148 in coverage calculation 376-377 Stems (biomass) 76 Stumpage earnings 358, 373-377 Stumpage prices 163, 166–167, 169 Stumps (biomass) 76 Swamps, see Mires T Tending of seedling stands 115, 120-121, 132, 142-143, 145, 147-149, 152 Thinning stands 57, 66 Threatened species 95 Timber assortments (growing stock) 67 Timber lorries 185, 188 Trade exports and imports, Finland 323-350 forest industry products, international statistics 388-389, 395-396, 403-409 roundwood, international statistics 389, 395-396, 401-402, 407-408 Transportation distances 187, 191 roundwood 187-189, 191-196 Index Metsätilastollinen vuosikirja 2009 449 sequences 187, 191-192 Tree species biomass 76 dominance 55 drain 74-75 growing stock 41, 44, 62-63 increment 69-70, 72 list 27 mean annual increment 71 mean growing stock volume 65 roundwood assortments 67 tree diameter classes 68 Turnover (forest industry) 301, 311 U Unemployment forest industries 227, 229, 237 forestry 227, 229, 237 V Valuable habitats 96 Value added in national economy 356, 359-366, 368 international statistics 411 W Waste land 40, 44-45 Waste liquors (forest industries) 277-278, 280, 284, 289 Water protection (forestry) 100 Water transportation 186-187, 191-192, 195 Wood consumption by assortments 253, 255-257, 259-262, 265-270 by branch of industry 252, 254-255, 257, 263-270 by category of use 251-252, 257-258, 261 by forest industries 251-270 by forestry centre 256, 261-262 domestic wood 251, 254-256, 260, 262, 265-270 for energy generation 251-252, 257-258, 261, 277-278, 280-281, 283-287, 289 forest industry by-products (for energy generation) 277, 280, 284-285 fuelwood in small-sized dwellings 277-278, 280, 284-286 heating and power plants 277-278, 280, 284-286 imported wood 251, 254-256, 260, 262, 265-270 Wood pellets 287 Wood residues consumption 251, 257-258 exports 334-336 imports 329-330, 332 international statistics 401-402 Wood-based fuels 277-278, 280-281, 283-287, 289 Wood-based panels consumption 300, 303 exports 332-334, 345-349 fibreboard industry's wood consumption 257, 263 imports 328, 348-349 particle board industry's wood consumption 257, 263 plywood industry's wood consumption 254-255, 257, 263, 267 production 300, 303-304 production, international statistics 387, 389, 395, 398, 408 trade, international statistics 389, 395-396, 403-404, 408 Wood-products industries accidents at work 228, 242-243 earnings 227, 239-240 education 245 labour disputes 241 persons employed 226, 229, 233, 236 production 299-300, 303-304, 309 value added 356, 359-361, 363-364, 368 wood consumption 252, 254-255, 257, 263, 265-267 Index 450 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009 Metsätilastollinen tietopalvelu Metsätilastollinen tietopalvelu Metsäntutkimuslaitos (Metla) PL 18 (Jokiniemenkuja 1) 01301 VANTAA Puh. 010 2111 Fax 010 211 2101 Sähköposti: etunimi.sukunimi@metla.fi www.metla.fi/hanke/3006/ Henkilöstö ja tehtävät Martti Aarne, MH tilastopäällikkö puukauppa kansainvälinen metsätilastoyhteistyö Irma Kulju tietopalvelusihteeri Tutkijat Helena Herrala-Ylinen, FM tietojärjestelmät metsänhoito- ja metsänparannustyöt Mika Mustonen, MMM metsätilaston verkkopalvelut (Metinfo) puukauppa Elina Mäki-Simola, MH hakkuut ja työvoima kansainväliset metsätilastot Aarre Peltola, MMM Metsätilastollinen vuosikirja ulkomaankauppa Yrjö Sevola, MML puukauppa Forest Finland in Brief Jukka Torvelainen, MMM pientalojen polttopuun käyttö metsien monikäyttö Esa Uotila, MMM yksityismetsätalouden kannattavuus Esa Ylitalo, MMM puun teollinen ja energiakäyttö metsien suojelutilastot metsien monimuotoisuus ja kunto Muu henkilöstö Mika Galkin tietojärjestelmät Kaija Mäkinen tutkimusavustaja Kimmo Sareva tietojärjestelmät Metsätilastolliset julkaisut Metsätilastollinen vuosikirja Metsätilastotiedotteet Suomenkielinen, kotimaisille asiakkaille tarkoitettu tilastojulkaisusarja Sisältää kuukausitiedotteita puukaupasta, hakkuista ja ulkomaankaupasta sekä vuositiedotteita muilta aihealueilta; yhteensä yli 50 tiedotetta vuosittain Aihealueet: puukauppa, hakkuut ja työvoima, ulkomaankauppa, metsänhoito- ja metsänparannustyöt, puun käyttö, puupolttoaineet, yksityismetsätalouden kannattavuus ja metsä sijoituskohteena Forest Finland in Brief Taskutilasto englanniksi, keskeiset tilastot tiiviissä paketissa Ilmestyy joka toinen vuosi, uusin julkaistiin elokuussa 2009. Metinfo Tilastopalvelu Kaikki keskeiset metsätilastot Internetin välityksellä Jatkuvasti päivittyvät tietokannat Viikoittain päivittyvät alueelliset tiedot puun hinnoista ja ostomääristä Tilastojulkaisujen verkkoversiot Erillistutkimukset Pientalojen polttopuun käyttö Piensahojen puun käyttö Markkinapuun kulkuvirrat Metsätilastollinen tietopalvelu Metsätilastollinen vuosikirja 2009 451 Forest Statistics Information Service Tel. +358 10 2111 Fax +358 10 211 2101 E-mail: firstname.lastname@metla.fi www.metla.fi/hanke/3006/index-en.htm Forest Statistics Information Service Finnish Forest Research Institute (Metla) P.O. BOX 18 (Jokiniemenkuja 1) FI-01301 Vantaa, Finland Personnel and duties Martti Aarne, M.Sc. (For.) Head of Statistics roundwood trade international cooperation in forest statistics Irma Kulju Project secretary Researchers Helena Herrala-Ylinen, M.Sc. (Mat.) information systems silvicultural statistics Mika Mustonen, M.Sc. (For.) on-line services (Metinfo) roundwood trade Elina Mäki-Simola, M.Sc. (For.) roundwood production and forestry labour international forest statistics Aarre Peltola, M.Sc. (For.) Statistical Yearbook of Forestry foreign trade in forestry products Yrjö Sevola, Lic.Sc. (For.) roundwood trade Forest Finland in Brief Jukka Torvelainen, M.Sc. (For.) fuelwood in small-sized dwellings multiple-use forestry Esa Uotila, M.Sc. (For.) profitability in private forestry Esa Ylitalo, M.Sc. (For.) industrial and energy use of wood forest protection statistics forest biodiversity and health Assisting personnel Mika Galkin information systems Kaija Mäkinen research assistant Kimmo Sareva information systems Forest statistical publications Finnish Statistical Yearbook of Forestry Forest Statistical Bulletins [Metsätilastotiedote] In Finnish only, mainly intended for domestic users Includes monthly statistics on roundwood trade, removals and foreign trade, and annual statistics dealing with other statistical areas; more than 50 bulletins per year Statistical areas: Roundwood markets, roundwood removals and forestry labour, foreign trade, silvicultural work, roundwood consumption, wood-based fuels and profitability in private forestry Forest Finland in Brief Basic forestry statistics in a compact package Updated every second year, the latest volume was published in August, 2009. Metinfo Statistical Service On-line information system of forest statistics in the Internet Regularly updated databases of all essential forest statistical areas Electronic versions of statistical publications Specific research projects Wood consumption in small-sized dwellings Wood consumption of small sawmills Removals and flows of commercial roundwood Forest Statistics Information Service 452 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2009