VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postiosoite Kaarela 1952 Puh. Helsinki 89279 Rautat. as. Pitäjänmäki Koetusselostus 96 Kuva 1. VAKOLA-MATALAPAINEHÖYRYKATTILA.' ) Kattila on maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen suunnittelema. Ilmoittaja ja valmistaja: Munkkisaaren Metallitehdas, Helsinki. Vähittäishinta (12. 1. 1952): 115 000 mk. 1) VAKOLA-nimitystä käytetään kaikista maatalouskoneiden - tutkimuslaitoksen suunnittele- mista koneista ja työvälineistä. 1 Ryhmä 160 Rakenne ja toiminta. VAKOLA-matalapainehöyrykattila (kuva 1) on vesiputkilla va- rustettu ja tarkoitettu lähinnä käyttöveden lämmitykseen sekä keitto- ja sterilisointitarkoituksiin. Sitä voidaan käyttää myös useihin eri- koistarkoituksiin, kuten viljankuivurin lämpölähteeksi, puutarhan lämmitys- ja sterilisointikattilaksi jne. Polttoaineena käytetään puuta tai turvetta, mutta voidaan käyttää myös koksia. Kattila on valmistettu teräslevystä hitsaarnalla lieriömäiseksi pys- tykattilaksi. Vesiputket ovat sisäpuolisen tulipesän takaosassa. Savu- torvi on sijoitettu pystyasentoon sekä hitsaten kiinnitetty tulipesän laen takaosaan ja höyrykuvun päätyyn. Tulipesästä lähtevät savu- kaasut kulkevat vesiputkiryhmän kautta savutorveen. Tulipesä on varustettu valurautaisella luukulla, arinalla ja tuhkapesällä. Tuli- pesään menevän ilmamäärän säätäminen suoritetaan tuhkalaatikon ja tulipesän luukussa olevan lisäilmaluukun avulla. Höyry otetaan ulo höyrykuvun yläosasta. Käyttövesi lämmitetään kattilan vesitilas& olevassa kupariputkistossa. Kattilan vesitila voidaan puhdistaa käyt- töveden lämmitysputkiston luukun ja-vesitilan alaosassa olevan luukun kautta. Tulipinnan puhdistusta varten on luukku kattilan takaosassa. Kattila on varustettu neljällä jalalla ja kahdella kädensijalla. Kattilan varusteina on vesilasi, painemittari, varoventtiili, käsi- pumppu, höyrynottoputki sulkuventtiileineen, veden laskuhana ja kat- tilan tyhjennyshana. Lisävarusteina on maan höyrytyslaatikko, keit- tosuutin, höyryletkut ja pyörillä varustettu kuljetusalusta. Mittoja: Korkeus 180 cm Ulkoläpimitta 55 » Tulipesän korkeus 70 » » läpimitta 48 » Tuhkapesän korkeus 18 » Savutorven läpinriitta 16 » Vaippalevyn. paksuus 4 mm » tulipesässä 6 » Tulipinta 2,1 m2 Arinapinta 0,18 » Vesi- ja höyrytila 145 1 Vesiputkien läpimitta 50 mm Höyrynpaine 0,5 aty Paino 246 kg Koetus. Koetus suoritettiin tutkimuslaitoksella vuonna 1951. Kokeet kä- sittivät veden höyrystys- ja käyttöveden lämmiL; stehon sekä poltto- aineen kulutuksen mittaukset. Käyttöveden lämmityslaitteita kokeil- tiin kahta eri kokoa. Taulukossa 1 esitetään veden höyrystystehon ja taulukossa 2 käyt- töveden lämmitystehon mittaustulokset. 2 3 N 1 I CO 0 0 000 0 0 1.0 F+ cr3. Tii 1 1.1 " -• 1.11 N CO 05 "C1, .0 N b. 03 GO GO -O CO 0 eo Zri 'o N GO 4. 05 CO 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 2...6 tuntia. K okeita t ehtiin yht eensä 15. E.,kE +:511 0 0 0 0 0 UI O 05 -4 .4 10 0: sszg .5 cj,r 0: 1.4 grg, 00 _ III 2 — ITT ia I 1 0 N cn cn 0 CJI otT el sM sS JÄ gq u op aA •T ZO, 11 14 a,FD,-;gc ggq”, Id Arvostelu. VAKOLA-matalapainehöyrykattila. Kattila on maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen suunnittelema. Ilmoittaja ja valmistaja: Munk kisaar en Met allit ehda s, Helsinki. Vähittäishinta (12. 1. 1952): 115 000 mk. VAKOLA-matalapainehöyrykattila on valmistettu teräslevystä hit- saamalla lieriömäiseksi pystykattilaksi. Kattilan tulipinnan muodosta- vat tulipesän seinämät, vesiputket sekä savutorven vesi- ja höyryti- lassa oleva osa. Käyttöveden lämmittämistä varten on kattilan vesi- tilassa kupariputkisto. Kattilassa on matalapainehöyrykattilan nor- maalivarusteet. Lisävarusteina on maan höyrytyslaatikko, keittosuut timet, höyryletkut ja pyörillä varustettu kuljetusalusta. Kattilan tulipinta on 2,1 m2 ja höyrynpaine 0,5 aty. Polttoaineen:, käytetään puuta tai turvetta, mutta voidaan käyttää myös koksia. Kokeissa saatiin höyrystystehoksi 70 kg tunnissa syöttöveaen läm- pötilan ollessa +11°C ja huoneen lämpötilan +17°C. Polttopuiden kosteus oli n. 25 %. Noin 15 min kuluttua tulen sytyttämisestä tuli- pesään saatiin kokeissa +50-asteista käyttövettä. Käyttöveden lämmi- tystehoksi saatiin 418 1 tunnissa +7-asteisesta vedestä +90-asteiseksi. Polttopuiden kosteus oli n. 35....40 %. Höyrystys- ja veden lämmitys- tehoa voidaan pitää hyvänä ja polttoaineenkulutusta verraten pienenä. Käyttövesi lämmitetään kupariputkistossa, joten vesi ei tule ruostei- seksi lämmitessään. Lämmin vesi tulee käyttöpaikoille vesijohtopai- neella, eikä tarvita erillistä lämpimän veden valmistinta. Lämmityk- sen lopettamisen jälkeen voidaan käyttövettä lämmittää vielä jonkin aikaa kattilan veteen jääneellä lämmöllä. Kattila on varustettu puh- distusluukuilla vesitilan ja tulipinnan puhdistusta varten. Tuhkan poisto on helppoa. Koetuksen jälkeen suoritetussa tarkastuksessa ei kattilassa havait- tu vioittumia. Pitkäaikaista käyttö- ja kestävyyskoetta ei ole suori-tettu. VAKOLA-matalapainehöyrykattilaa voidaan pitää olosuhteisiimme hyvin soveltuvana. Sen hoito on helppoa. Kattilaa voidaan käyttää käyttöveden lämmittämiseen, rehujen keittämiseen, puutarhoihin tai- milavojen ja kasvihuoneiden lämmitykseen, höyrysterilointiin ym. vastaaviin tarkoituksiin. Helsingissä helmikuun 25 päivänä 1952. MAATALOUSKONEIDEN TUTKrMUSLAITOS.1) Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen lausunto (n:o A 909/52) »Vakola»-matalapainehöyrykattilasta. »Vakola»-matalapainehöyrykattilalla, jonka tulipinta oli 2,1 m2, suorittamissaan kokeissa 14. 3. 52 lämpöteknillinen laboratorio on to- dennut seuraavaa: 1) Koska kattila on maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen suunnittelema, siitä on pyydetty lausunto myös Valtion Teknilliseltä Tutkimuslaitokselta. 4 Kokeissa käytettiin polttoaineena 33 cm:n pituisia koivupilkkeitä, joiden keskimääräinen kosteus oli 21 % vesipitoisen aineen painosta laskien, pilkkeiden keskimääräisen painon ollessa 0,68 kg/kpl. Kattilan ollessa kylmä ja syöttöveden lämpötila +5°C, saatiin siitä 15 min kuluttua sytytyksen jälkeen 52°C vettä (pesutarkoituksiin), kun kattilassa oli vettä normaalimäärä. Höyrystysteho sekä sitä vastaava kuormitus ja kattilan hyötysuhde olivat: Höyryteho Kattilan kuormitus Hyötysuhde 83,5 kg/h 25200 kcal/m2h 55....60 % 45,0 » 13500 » 55....60 » Hörynpaine vaihteli 0,1....0,2 at yp. ja syöttöveden lämpötila oli +6°C. Käyttövesi saatiin kattilasta lämmönvaihtajan välityksellä. Koe- losuhteissa jatkuvasti saatu suurin lämminvesimäärä oli 10 1/min 3°C:sta vettä, jolloin tulipinnan kuormitus oli n. 25000 kcal/m2h. Em. tuloksiin päästiin tulipesää huolellisesti hoitamalla. Savupii- pun veto maksimiteholla oli 6,5 mm vp. Helsingissä maaliskuun 26 päivänä 1952. VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSLAITOS. Lämpöteknillinen laboratorio. Johtaja T. Tuomola Tutkimusinsinööri 0. V uor elainen 1 Koneen edustajalla on oikeus julkaista joko koko koetusselostus tai sen loppuarvostelu. Koetusselostuksen jotakin muuta kohtaa ei saa ilman laitoksen lupaa erillisenä julkaista. 5 Helsinki 1952 - Lehtipaino Oy