Jukuri, open repository of the Natural Resources Institute Finland (Luke) All material supplied via Jukuri is protected by copyright and other intellectual property rights. Duplication or sale, in electronic or print form, of any part of the repository collections is prohibited. Making electronic or print copies of the material is permitted only for your own personal use or for educational purposes. For other purposes, this article may be used in accordance with the publisher’s terms. There may be differences between this version and the publisher’s version. You are advised to cite the publisher’s version. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Karri Uotila & Timo Saksa Title: Varhaisperkaus on kustannustehokkainta keväällä, sitten syksyllä ja vasta sitten kesällä Year: 2021 Version: Published version Copyright: The Author(s) 2021 Rights: CC BY-SA 4.0 Rights url: http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ Please cite the original version: Uotila K., Saksa T. (2021). Varhaisperkaus on kustannustehokkainta keväällä, sitten syksyllä ja vasta sitten kesällä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli id 10628. https://doi.org/10.14214/ma.10628 1 Metsätieteen aikakauskirja 2021-10628 Tutkimusseloste https://doi.org/10.14214/ma.10628 http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi ISSN 2489-3188 Suomen Metsätieteellinen Seura Karri Uotila ja Timo Saksa Varhaisperkaus on kustannustehokkainta keväällä, sitten syksyllä ja vasta sitten kesällä Uotila K., Saksa T. (2021). Varhaisperkaus on kustannustehokkainta keväällä, sitten syksyllä ja vasta sitten kesällä. Metsätieteen aikakauskirja 2021-10628. Tutkimusseloste. 3 s. https://doi. org/10.14214/ma.10628 Yhteystiedot Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Suonenjoki Sähköposti karri.uotila@luke.fi Hyväksytty 8.9.2021 Seloste artikkelista Uotila K., Saksa T. (2021). Cost-efficient pre-commercial thinning: effects of method and season of early cleaning. Silva Fennica vol. 55 no. 4 article id 10507. https://doi. org/10.14214/sf.10507 Kuusentaimikot tarvitsevat varhaisperkauksen usein noin metrin mittaisina, kun lehtipuusto kasvaa kuusen istutustaimista ohi. Varhaisperkauksesta syntyvät lehtipuiden vesat ovat nopeakasvuisia ja ne saavuttavat usein kuusentaimien pituuden muutaman vuoden päästä perkauksesta. Lehtipuut vesovat heikoiten, kun ne kaadetaan kesällä täyden lehden aikaan. Vähäisempi vesominen alentaa seuraavan taimikonhoidon kustannuksia ja pienentää sen uusiutumisen todennäköisyyttä. Tämä mekanismi ohjaa käytännön varhaisperkauksia keskikesälle. Toisaalta keskikesällä taimikonperkaustyössä on haasteensa. Pintakasvillisuus hankaloittaa maastossa kulkua ja lehvästö rajoittaa näkyvyyttä oleellisesti. On oletettavaa, että raivaustyö on huomattavasti hitaampaa kesällä kuin keväällä tai syksyllä, kunhan lunta ei vain ole tuolloin maassa. Tästä on saatu myös osviittaa viime vuosina Suomessa toteutetuissa taimikonhoitotyömaiden inventoinneissa, joissa on todettu työmaiden keskimääräisen ajanmenekin olleen korkeimmillaan heinä–elokuussa. Havainnolla voi olla merkittävä vaikutus kustannustehokkaan taimikonhoito- ohjelman, varhaisperkauksen ja myöhemmin tehtävän taimikon harvennuksen toteutukseen. Siksi selvitimme kokeellisessa tutkimuksessa tarkemmin varhaisperkauksen toteutuksen vaikutuksia työn ajanmenekkiin ja koko taimikonhoito-ohjelman kustannustehokkuuteen. Tutkimukseen valikoitiin 22 varhaisperkauksen tarpeessa olevaa kuusentaimikkoa Etelä- Suomesta. Taimikot jaettiin kuuteen ruutuun, ja ruudut varhaisperattiin joko keväällä (toukokuu), kesällä tai syksyllä (loka-marraskuu). Työajanmenekki kellotettiin ruuduittain. Osa taimikoista totaaliperattiin ja osa reikäperattiin. Tästä 4–5 kasvukautta myöhemmin taimikot mitattiin ja taimikonharvennuksen ajanmenekki arvioitiin puuston poistumatietoihin pohjautuvilla taimikon- hoidon ajanmenekkimalleilla. Näin voitiin arvioida varhaisperkauksen lisäksi koko taimikonhoito- ohjelman ajanmenekki. https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi https://doi.org/10.14214/ma.10628 https://doi.org/10.14214/ma.10628 https://doi.org/10.14214/sf.10507 https://doi.org/10.14214/sf.10507 2 Metsätieteen aikakauskirja 2021-10628 · Tutkimusseloste · Uotila ym. · Varhaisperkaus on kustannus… Varhaisperkaus keväällä alensi työn ajanmenekkiä 27–30 % kesään verrattuna perkaus menetelmästä riippuen. Tehotyöajanmenekki totaaliperkauksessa oli keväällä 5,3 h ha–1, kesällä 7,3 h ha–1 ja syksyllä 6,2 h ha–1. Eli varhaisperkaus oli myös syksyllä selvästi nopeampaa kuin kesällä, joskaan ei yhtä nopeaa kuin keväällä. Perkausmenetelmien välillä ei ollut merkitsevää eroa varhaisperkauksen ajanmenekissä. Pintakasvillisuuden runsaus kärjistää ajankohtien välisiä eroja varhaisperkauksen ajan menekissä (Kuva 1). Kesällä perkaus on hidasta etenkin niissä taimikoissa tai niissä taimikon osissa, joissa on tiheä pintakasvillisuus. Keväällä pintakasvillisuus taas ei vaikuta varhaisperkauk- sen ajanmenekkiin, koska heinä on lakoontunut maahan. Malliemme mukaan aineiston ääripäässä runsaimman pintakasvillisuuden koeruuduilla kesällä varhaisperkaukseen kului aikaa jopa kaksi kertaa enemmän kuin keväällä. Tosin tulos aineiston ääripäässä on epävarma ja on vain suuruus- luokaltaan suuntaa antava. Koko taimikonhoito-ohjelman kustannuksiin vaikuttaa olennaisesti myös vesojen kehitty- minen varhaisperkauksesta taimikonharvennuksessa poistettavaksi puustoksi. Syksyllä katkaistujen kantojen vesat kasvoivat pituutta 7–8 cm kasvukautta kohden nopeammin kuin kesällä tai keväällä katkaistujen kantojen vesat. Järeämmäksi varttunut poistettava puusto nostaa taimikonharven- nuksen kustannuksia ja kaventaa siten kesällä ja syksyllä toteutetun varhaisperkauksen eroa koko taimikonhoito-ohjelmassa. Kesän ja kevään välillä ei sen sijaan ollut merkitsevää eroa vesakon pituuskasvussa var- haisperkauksen jälkeen. Keväällä varhaisperatussa taimikossa vesat ennättivät kasvaa taimikonhar- vennukseen mennessä pidemmän aikaa, ja siitä syystä poistettavat puut olivat keskimäärin hieman suurempia keväällä varhaisperatun taimikon harvennuksessa kuin kesällä tai syksyllä peratun, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Keväällä peratussa taimikossa vesakkoa oli 14 % enemmän kuin kesällä peratuissa. Ero oli juuri ja juuri merkitsevä (p = 0,043). Tämä tasoittaa perkausvaihtoehtojen eroa koko taimikonhoito- ohjelman ajanmenekkiä ja kustannuksia ajatellen. Syksyllä tai kesällä toteutetun varhaisperkauksen välillä vesojen määrässä ei ollut merkitsevää eroa. Kuva 1. Perkauksen vuodenaika vaikutti varhais perkauksen ajanmenekkiin ja pintakasvillisuuden runsas esiintyvyys kärjisti eroja. 3 Metsätieteen aikakauskirja 2021-10628 · Tutkimusseloste · Uotila ym. · Varhaisperkaus on kustannus… Varhaisperkauksen tuottavuusetu keväällä ja myös syksyllä oli niin suuri, että varhaisperkaus kesällä oli kustannustehokkuudeltaan heikoin vaihtoehto, vaikka se edesauttoi hieman tilannetta taimikonharvennuksessa (Kuva 2). Koko taimikonhoito-ohjelman tasolla varhaisperkausajan- kohtaan laskettu kustannusten säästö varhaisperkauksesta oli keväällä 11 % ja syksyllä 5 % kesään verrattuna 3 %:n diskonttauskorolla laskettuna. Tutkimuksen mukaan varhaisperkaustyömaita ei ole työlajin kustannustehokkuuden kannalta syytä keskittää keskikesälle, vaikka se voi vähentää hieman vesojen syntyä. Syksy näyttää olevan taimikonhoito-ohjelman kustannustehokkuuden kannalta yhtä hyvä aika toteuttaa varhaisperkaus kuin kesäkin, tutkimuksen kohteissa jopa hieman parempi. Kevät oli kustannustehokkain aika toteuttaa varhaisperkaus, ja kustannussäästö kesään verrattuna oli huomattava, 11 % koko taimikon- hoito-ohjelma huomioiden. Erityisesti alueilla, joilla pintakasvillisuutta on paljon, huomattavasta kesäaikaisesta näkyvyyshaitasta johtuen varhaisperkaaminen keväällä on harkinnan arvoista. Kuva 2. Taimikonhoito-ohjelman ajanmenekki keväällä, kesällä tai syksyllä varhaisperatuissa taimikoissa. eeKarri Uotila & Timo Saksa et al 2021.pdf Uotila & Saksa. 2021. Varhaisperkaus on kustannustehokkainta keväällä, sitten syksyllä ja vasta sitten kesällä Untitled