Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta 19.12.2014 1 Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 • Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ  maidontuotannon alettua energiantarve nousee nopeasti 200-300 MJ:een • Poikimisen jälkeen lehmä ei pysty syömään energiantarvettaan vastaavaa energiamäärää • Kudosmobilisaatio: energiaa puretaan lihas- ja rasvakudoksesta Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase  Seurauksena veren NEFA- ja ketoainepitoisuudet nousevat • Liika ketoainepitoisuus haitallista ketoosi • Maksan rasvoittuminen Metabolinen stressi = Lypsylehmän elimistössä vallitseva aineenvaihdunnallinen epätasapainotila Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Negatiivinen energiatase  Ketoosi, rasvamaksa  Vastustuskyvyn heikkeneminen  Kiiman kiertojen käynnistymisen viivästyminen  Heikentynyt hedelmällisyys Ongelmia vain osalla lehmistä  Korkeassa kuntoluokassa poikivat  Korkeatuottoisimmat  ”Lihoistaan lypsävät”, kudosmobilisaatio geneettisesti säädeltyä  Sairaat Energiataseen hallinta • Lisätään energian saantia • Väkirehua • Sulavaa säilörehua  Kuidun saanti! • Vähennetään energiantarvetta • Rajoitetaan maitorasvan synteesiä • Monityydyttymättömät rasvat (öljylisät, CLA) vähentävät maitorasvan synteesiä, • Rajoitetaan maidontuotantoa • Vähennetään valkuaisen saantia • Lyhennetään umpikauden pituutta Ruokinnan valkuaispitoisuuden vaikutukset • Valkuainen on tärkeä maito- ja valkuaistuotosta säätelevä tekijä lypsykauden alussa • Lypsykauden alussa lehmien valkuaisen tarve korkea ja valkuaistase yleensä negatiivinen 19.12.2014 5 • Valkuaisen saannin lisääminen lisää kuitenkin maito-, valkuais- ja rasvatuotosta Energiatase huononee entisestään Ruokinnan korkean valkuaispitoisuus heikentää energiatasetta ja hedelmällisyyttä 1) Lisää tuotosta, jolloin energiatase heikkenee entisestään • Voimakkaasti negatiivinen energiatase siirtää kiimankiertojen käynnistymistä 2) Lisää ammoniakin määrää pötsissä • Ammoniakin muuttaminen ureaksi vaatii energiaa  Energiatase huononee 3) Lisää plasman ja maidon ureapitoisuutta • Plasman/maidon korkean ureapitoisuuden ja heikentyneen hedelmällisyyden välillä on voimakas yhteys (Butler 1998; Westwood et al., 1998; Wittwer et al., 1999) 19.12.2014 6 • MTT Maaningalla lokakuu 2013 – huhtikuu 2014 • 48 lehmää, jotka siirtyivät heti poikimisen jälkeen koeruokinnoille: • Kolme valkuaispitoisuudeltaan erilaista täysrehua: raakavalkuaista 15 %, 18 % tai 20 % • Väkirehumäärät poikiessa ensikot 3 kg, useamman kerran poikineet 4 kg  nosto kahden viikon aikana 9 ja 13 kiloon • Säilörehu vapaa (D-arvo 710 g/kg ka, rv 180-195 g/kg ka) Energiatasekoe • Verinäytteet -10, +7, +21, +42 ja +63 päivää poikimisesta • NEFA- ja BHBA-pitoisuudet 19.12.2014 7 Hypoteesi: väkirehun valkuaispitoisuuden alentaminen alentaa tuotosta, mutta ei syöntiä  energiatase paranee Parantunut hedelmällisyys kompensoi tuotosmenetyksiä Tulokset: Syönneissä ei tilastollisesti merkitseviä eroja 16 18 20 22 24 kg ka/pv Kokonaissyönti rv 15% rv 18% 8 10 12 14 kg ka/pv Säilörehun syönti 19.12.2014 8 12 14 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tuotosviikko rv 20% 6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tuotosviikko •Säilörehun syöntikyky alkoi nousta vasta kolmannen tuotosviikon jälkeen •Maksimisyönti saavutettiin kahdeksan viikkoa poikimisesta Tulokset: tuotos 25 30 35 40 45 50 kg/pv EKM-tuotos rv 15% rv 18% rv 20% 25 30 35 40 45 50 kg/pv Maitotuotos 19.12.2014 9 20 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tuotosviikko 20 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tuotosviikko Väkirehu RV 15% RV 18 % RV 20 % P-arvo Maito, kg/pv 35,5 37,2 38,2 0.065 Ekm, kg/pv 38,7 40,1 41,0 NS Rasva 4,87 4,79 4,66 NS Valkuainen 3,32 3,46 3,51 0.098 Urea 26,6 30,4 33,5 0.002 Tulokset: energiatase -50 -40 -30 -20 -10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 MJ ME/pv Tuotosviikko rv 15% rv 18% rv 20% Maksimisyönti 19.12.2014 10 -70 -60 EKM-tuotos alkaa laskeaEnergiatase negatiivisimmillaan savutetaan Tulokset: Kudosvarastojen purkaminen • Elopainot ja verianalyysit eivät tukeneet oletusta, että matalampi valkuaispitoisuus vähentää kudosmobilisaatiota 640 660 kg Elopainot rv 15% 0,8 1 mmol/l NEFA 19.12.2014 11 560 580 600 620 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tuotosviikko rv 18% rv 20% 0 0,2 0,4 0,6 -14 -7 0 7 14 21 28 35 42 49 56 63 70 Päivää poikimisesta Ketoainepitoisuudet kohonneet 0,4 0,8 1,2 1,6 2 m m o l / l BHBA rv 15% rv 18% rv 20% 19.12.2014 12 0 -14 -7 0 7 14 21 28 35 42 49 56 63 70 Päivää poikimisesta •28 % koelehmistä piilevään ketoosiin viittaavia pitoisuuksia (BHBA>1,4 mmol/l) •Kahdella lehmällä oli akuutti ketoosi (BHBA > 3 mmol/l) Väkirehun valkuaispitoisuus ei vaikuttanut kiimankiertojen alkamiseen Väkirehu RV 15% RV 18% RV 20% Näkyvä kiima, pv poikimisesta 59,5 63,8 59,4 19.12.2014 13 • 10 % lehmistä ei saatu tiineiksi, rehujen välillä ei ollut eroja Yhteenveto • Matalan valkuaistason väkirehuruokinnalla energiatase parani numeerisesti, mutta sillä ei saatu muita toivottuja vaikutuksia • Aiemmissa tutkimuksissa ruokinnan valkuaispitoisuutta pienentämällä on pystytty parantamaan poikimisen jälkeistä energiatasetta sekä vähentämään kudosvarastojen purkamista • Tässä tutkimuksessa säilörehun valkuaispitoisuus oli erittäin korkea  Ruokinnan valkuaispitoisuus oli kohtuullisen korkea (17,2 %) myös matalimmalla rv-tasolla  Helppoliukoisen valkuaisen saantia voidaan vähentää nurmen lannoitusta vähentämällä, mikäli peltopinta-ala antaa tähän mahdollisuuden • Korkea valkuaisruokinta huonontaa typen hyväksikäyttöä ja lisää ympäristökuormitusta 19.12.2014 14 19.12.201 4 15 KIITOS