Sevola, Yrjö (toim.) www.metla.fi Metsä, talous, yhteiskunta Katsauksia metsäekonomiseen tutkimukseen Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm ISBN 978-951-40-2218-0 (PDF) ISBN 978-951-40-2219-7 (nid.) ISSN 1795-150X Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 2 Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute -sarjassa julkaistaan tutkimusten ennakkotuloksia ja ennakkotulosten luonteisia selvityksiä. Sarjassa voidaan julkaista myös esitelmiä ja kokouskoosteita yms. Sarjassa ei käytetä tieteellistä tarkastusmenettelyä. Sarjan julkaisut ovat saatavissa pdf-muodossa sarjan Internet-sivuilta. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/ ISSN 1795-150X Toimitus PL 18 01301 Vantaa puh. 010 2111 faksi 010 211 2101 sähköposti julkaisutoimitus@metla.fi Julkaisija Metsäntutkimuslaitos PL 18 01301 Vantaa puh. 010 2111 faksi 010 211 2101 sähköposti info@metla.fi http://www.metla.fi/ Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 3 Tekijät Sevola, Yrjö (toim.) Nimeke Metsä, talous, yhteiskunta. Katsauksia metsäekonomiseen tutkimukseen Vuosi 2010 Sivumäärä 219 ISBN 978-951-40-2218-0 (PDF) 978-951-40-2219-7 (nid.) ISSN 1795-150X Yksikkö / Tutkimusohjelma / Hankkeet Vantaan toimintayksikkö Hyväksynyt Risto Seppälä, professori, 5.2.2010 Tiivistelmä Julkaisun katsaustyyppiset artikkelit luotaavat Metsäntutkimuslaitoksessa tehtyä metsäekonomista tutkimusta viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. Julkaisun tavoitteena on esitellä Metlan talous- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta laaja-alaisesti ja sidosryhmien tiedontarpeita palvelevalla tavalla. Julkaisu ei kuitenkaan kata kaikkia Metlan yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaloja, vaan se painottuu met- säpolitiikkaan, metsäteollisuustuotteiden ja raakapuun markkinoihin, metsätalouden kannattavuuteen sekä metsien virkistyskäyttöön. Asiasanat metsäekonomia, metsäpolitiikka, metsäteollisuustuotteiden markkinat, raakapuumarkkinat, metsätalou- den kannattavuus, metsien virkistyskäyttö Julkaisun verkko-osoite http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm Tämä julkaisu korvaa julkaisun Tämä julkaisu on korvattu julkaisulla Yhteydenotot Yrjö Sevola, Metsäntutkimuslaitos, PL 18, 01301 Vantaa. Sähköposti yrjo.sevola@metla.fi Bibliografiset tiedot Sevola, Y. (toim.). 2010. Metsä, talous, yhteiskunta. Katsauksia metsäekonomiseen tutkimukseen. Metlan työraportteja 145. 219 s. ISBN 978-951-40-2218-0 (PDF), ISBN 978-951-40-2219-7 (nid.). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm Muita tietoja Taitto: Maija Heino Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 4 Sisällys Kirjoittajat........................................................................................................................5 Alkusanat........................................................................................................................6 Johdanto Lauri Hetemäki, Harri Hänninen ja Ville Ovaskainen...........................................................7 Metsäpolitiikka Kansainvälisen metsäpolitiikan tutkimus Heidi Vanhanen ...........................................................................................................13 Tutkimustieto metsäpolitiikan valmistelussa Pekka Ollonqvist..........................................................................................................22 Monitavoitteisen metsäsuunnittelun ja päätöksenteon tutkimus – menetelmätutkimusta ja käytännön prosessien kehittämistä Mikko Kurttila, Jukka Tikkanen, Pekka Leskinen ja Leena Leskinen...................................34 Yksityismetsänomistajat puntarissa Harri Hänninen ja Heimo Karppinen...............................................................................55 Metsäteollisuustuotteiden ja raakapuun markkinat Metsäteollisuuden markkinat ja toimintaympäristö – tutkimuksen kehitys ja vaikuttavuus Lauri Hetemäki ja Riitta Hänninen .................................................................................69 Ympäristökysymykset metsäteollisuustuotteiden markkinointitutkimuksissa Kari Valtonen ......................................................................................................................... 90 Venäjän ja muun itäisen Euroopan metsätalouden tutkimus Timo Karjalainen, Timo Leinonen, Sari Karvinen ja Ján Ilavský........................................... 107 Suomen puumarkkinoiden toiminta ja rakennemuutokset Antti Mutanen, Riitta Hänninen ja Anne Toppinen ............................................................... 122 Metsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden kannattavuusseuranta Esa Uotila ............................................................................................................................ 139 Metsä sijoituksena ja metsänomistaja sijoittajana Markku Penttinen, Kari Hyytiäinen ja Antrei Lausti............................................................... 150 Metsäkiinteistön arvioinnin ongelma – lasketuista arvoista todennäköisiin luovutushintoihin Simo Hannelius.................................................................................................................... 158 Metsien virkistyskäyttö ja luontomatkailu Luonnon virkistyskäytön tutkimus Tuija Sievänen ..................................................................................................................... 167 Luontomatkailun ja virkistyskäytön haasteet metsien käytölle Liisa Tyrväinen ja Seija Tuulentie ......................................................................................... 179 Maisematutkimus – maisemasuunnittelun ja metsän käyttäjien näkökulma Eeva Karjalainen, Minna Komulainen, Ville Hallikainen ja Liisa Tyrväinen.......................... 190 Tutkimuspolitiikka ja metsäekonomisen tutkimuksen tulevaisuus Jussi Uusivuori .................................................................................................................... 213 Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 5 Kirjoittajat Kirjahankkeen alkuvaiheessa kirjoittajat olivat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, Metsäntut- kimuslaitoksen tutkijoita Vantaan, Joensuun ja Rovaniemen toimintayksiköistä. Ville Hallikainen1, MMT Rovaniemi Simo Hannelius1, MMM Vantaa Lauri Hetemäki1, VTT Vantaa Kari Hyytiäinen, MMT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Harri Hänninen1, MMM Vantaa Riitta Hänninen1, MMT Vantaa Ján Ilavský, Ph.D Eläkkeellä Eeva Karjalainen1, MMT Vantaa Timo Karjalainen1, MMT, professori Joensuu Heimo Karppinen, MMT, professori Helsingin yliopisto Sari Karvinen1, MMM Joensuu Minna Komulainen, MMM, TkT ProAgria Kainuu, Kajaani Mikko Kurttila1, KTM, MMT, professori Joensuu Antrei Lausti, KTM Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Helsinki Timo Leinonen, MMM Suomen Moskovan suurlähetystö Leena Leskinen, MMM, HTT Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Pekka Leskinen, YTT, professori Suomen ympäristökeskus, Joensuu Antti Mutanen1, MMM Joensuu Pekka Ollonqvist1, KTT, professori Joensuu Ville Ovaskainen1, MMT Vantaa Markku Penttinen1, KTT, MMT Vantaa Yrjö Sevola1, MML Vantaa Tuija Sievänen1, MMM Vantaa Jukka Tikkanen, MMT Oulun seudun ammattikorkeakoulu Anne Toppinen, MMT, professori Helsingin yliopisto Seija Tuulentie1, YTT Rovaniemi Liisa Tyrväinen1, MMT, professori Rovaniemi Esa Uotila1, MMM Vantaa Jussi Uusivuori1, VTK, Ph.D, professori Vantaa Kari Valtonen1, MMM Vantaa Heidi Vanhanen1, KTM Vantaa 1etunimi.sukunimi@metla.fi puh. 010 2111 (Metla) Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 6 Metsätieteelliseen tutkimuslaitokseen perustettiin 31.1.1928 professorinvirka metsätaloudellisia tutkimuksia varten. Sitä voidaan pitää Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) metsätaloudellisen, sit- temmin metsäekonomian tutkimusosaston ja tutkimuksen alkuna. Helmikuussa 1988 julkistet- tiin 60-vuotisjuhlakirja ‘Metsä, yritys, yhteiskunta’ (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 288). Metsäekonomian tutkimusosasto lakkautettiin 1991, kun osastoja yhdisteltiin suuremmiksi koko- naisuuksiksi, mutta yhteiskuntatieteellinen tutkimus on tietysti jatkunut. Metsäntutkimuslaitoksen metsäekonomisti, erikoistutkija Lauri Hetemäki nosti esiin ajatuksen katsaustyyppisistä artikkeleista, joista toimitettaisiin ‘uusi juhlakirja’ ikään kuin 80-vuotispäivän merkeissä. Kun palaute oli myönteistä, hän kutsui Harri Hännisen, Ville Ovaskaisen, Yrjö Sevo- lan ja Jussi Uusivuoren kehittelemään hanketta ja toimimaan talkoohengessä sen toimituskunta- na. Tavoitteeksi tuli esitellä Metlan yhteiskuntatieteellistä tutkimusta laaja-alaisesti ja sidosryh- mien tiedontarpeita palvelevalla tavalla. Katsausartikkeleiden aikajänne rajattiin pääsääntöisesti viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen. Artikkeleita valmistui 15. Ne on kirjoitettu pääosin vuonna 2008 ja viimeistelty vuonna 2009. Jul- kaisu ei kata kaikkia Metsäntutkimuslaitoksen yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaloja; tästä tarkem- min johdannossa. On syytä todeta, että artikkelien kirjoittajat arvioivat myös omia tutkimuksiaan. He luonnollisesti tuntevat ne parhaiten, mutta ulkopuolinen arviointi voisi olla kriittisempi. Mutta tässä annetaan tutkijoiden oman äänen kuulua. Alkuperäistä aikataulua ei pystytty pitämään, mutta ajatus palvella tiedontarvitsijoita laaja-alaisin ja aihealueen synteesin esittävin artikkelein ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Kun nykyisin tutkimusjulkaisuja tulee niin runsaasti, että se voi aiheuttaa hämmennystä, näkemyksellisten kat- sausartikkeleiden kokoelmalla on paikkansa. Tätä tehdessä uskomme puolueettoman tutkimuksen arvoon ja käyttökelpoisuuteen vahvistui. Tänä päivänä tavallisia ovat nopealla aikataululla tehtävät tutkimukset ja selvitystyöt, jotka ovat usein tiukasti rajattuja. Niiden sisältö ja tulokset heijastelevat myös yhä useammin toimeksian- tajan välittömiä tarpeita. Kiistämättä tällaisten töiden käyttökelpoisuutta, tarvetta on kuitenkin myös tutkimuksen ja tieteenalan sisältä kumpuaville kysymyksille ja näkemyksille sekä tieteen- alan pitkäjänteiselle työlle. Kiitän kaikkia kirjoittajia ja toimituskuntaa. Vantaalla tammikuussa 2010 Yrjö Sevola toimittaja Alkusanat Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 7 Johdanto Lauri Hetemäki, Harri Hänninen ja Ville Ovaskainen Tämä julkaisu on katsaus Metsäntutkimuslaitoksen talous- ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimuk- seen viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. Vaikka tutkimuksissa käsitellyt aihepiirit ovat ol- leet hyvin erilaisia, yhteistä on ollut niiden selvä kosketuspinta kulloinkin ajankohtaisiin teemoi- hin metsäalalla ja yhteiskunnassa. Paikoin ne ovat myös olleet aikaansa edellä; käsitellyt teemat ovat saattaneet nousta yleisempään keskusteluun vasta vuosia tutkimusten jälkeen osin myös näi- den tutkimusten avittamana. Artikkelit tuovat esiin myös sen, että käsite ”yhteiskuntatieteellinen” on laaja ja rajaus osin veteen piirretty viiva. Jotkut artikkeleista sopisivat myös metsäsuunnitte- lun, operaatiotutkimuksen tai maantieteen nimikkeen alle. Myös näillä aiheilla on kuitenkin sel- keät sidokset yhteiskunnallisiin kysymyksiin, ja kirjoittajat ovat olleet tiiviissä vuorovaikutukses- sa Metlan yhteiskuntatieteilijöiden kanssa. Artikkelit on koottu neljän kokoavan teeman ympärille: metsäpolitiikka, metsäteollisuus ja raa- kapuumarkkinat, metsätalouden kannattavuus sekä metsien virkistyskäyttö. Artikkelit eivät ole kattavia näidenkään aihepiirien osalta, ja monia tärkeitä aihepiirejä on jäänyt pois. Tämä johdan- toluku pyrkii tältä osin täydentämään yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kuvausta. Katsauksia metsäpolitiikan tutkimukseen on syytä täydentää tutkimuksilla metsätalouden julki- sen tuen merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Tuloksia on esitelty vuonna 2004 ilmestyneessä ko- koomajulkaisussa (Aarnio 2004), myöhemmistä mainittakoon Ovaskainen ym. (2006). Myös metsäverotus on melko paljon tutkittu teema (Ovaskainen 1992, Uusivuori 2000, Uusivuori ja Kuuluvainen 2008, Barua ym. 2009), joskin Helsingin yliopiston tutkijat ovat olleet aiheen teo- reettisessa tutkimuksessa erityisen tuotteliaita (ks. Amacher ym. 2009). Todettakoon, että Metlan tutkijat osasivat varsin hyvin ennakoida metsäverojärjestelmän muutoksen vaikutukset raakapuun tarjontaan siirtymäkaudella (1993–2005) ja sen jälkeen (Ovaskainen ym. 1992a, Ovaskainen ja Ripatti 1998, 2000). Faustmannilaiseen traditioon perustuva metsänkasvatuksen talouden tutkimus on ollut vilkasta 1990-luvun lopulta alkaen (esim. Hyytiäinen ja Tahvonen 2001, 2002, 2005, Viitala 2002, Tahvo- nen ym. 2004, Hyytiäinen ym. 2006, Tahvonen ja Kallio 2006). Tutkimustulokset johtivat osal- taan vuonna 1996 uudistetun metsälain tarkistamiseen puuston uudistamiskypsyyttä koskevien säädösten osalta, ja ne otettiin huomioon myös vuonna 2006 uusituissa Tapion metsänhoitosuosi- tuksissa, joissa sekä ohjepohjapinta-aloja että kiertoaikoja alennettiin. Taloustieteellinen tutkimus (Tahvonen 2006, 2007, 2009) on myös ollut virittämässä uudella tasolla keskustelua avohakkui- siin perustuvan tasaikäisrakenteisen (jaksollisen) ja valikoiviin hakkuisiin perustuvan eri-ikäisra- kenteisen (jatkuvan) kasvatuksen keskinäisestä paremmuudesta, joka 1980-luvulla oli metsäkes- kustelun kuuma aihe. Metsien markkinattomien hyötyjen arvottamistutkimuksissa on käsitelty luonnon virkistyskäytön hyötyjä mm. kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja kaupunkien ulkoilualueilla (esim. Ovaskainen ym. 1992b, Sievänen ym. 1992, Tyrväinen 1999, 2001, Ovaskainen ym. 2001a, 2001b, Horne ja Ovaskainen 2001, Lyytikäinen 2002; ks. myös kokoomateos Bell ym. 2008). Arvottamistut- kimuksen toisena pääteemana ovat olleet luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja suojelu- alueiden hyödyt ja kustannukset sekä ohjauskeinot ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys (mm. Naskali 1999, Horne ym. 2004, Juutinen ym. 2005, Ovaskainen ja Kniivilä 2005, Horne ym. Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 8 2005, Horne 2006). Tuloksia on hyödynnetty mm. laadittaessa Etelä-Suomen metsien monimuo- toisuusohjelmaa (METSO-ohjelmat 2003–2007 ja 2008–2016). Viime aikoina on tehty myös ke- hitystyötä maisema- ja virkistysarvokaupan käytännön luomiseksi (Temisevä ym. 2008). Metlan yhteiskuntatieteilijät ovat tarkastelleet myös riistatalouden kysymyksiä erityisesti hirvipolitiikan osalta (mm. Horne ja Petäjistö 2003, Selby ym. 2003, 2005, Härkönen ja Hiedanpää 2007, Aarnio ym. 2008). Viime vuosina tutkimuksen voimavaroja on suunnattu metsien energia- ja ilmastokysymyksiin. Näitä ei kuitenkaan käsitellä tarkemmin osin senkin takia, että tutkimus on vielä alkutaipaleellaan (energiatutkimuksista mm. Hetemäki 2008, Uusivuori ym. 2008, Kangas ym. 2009 ja ilmastotut- kimuksista mm. Valsta ym. 2005, Uusivuori ja Laturi 2007, Laturi ym. 2008). Metsien suojelun taloudellisia vaikutuksia koskeva tutkimus alkoi jo 1990-luvun lopulla (mm. Valsta ym. 1998, Leppänen ym. 2000, 2005, Linden ja Uusivuori 2002, Tahvonen 2004, Hänninen ym. 2007, Kal- lio ym. 2006, 2008). Metlan yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle on ollut ominaista vahva kytkös toisaalta käytän- nön metsä- ja ympäristöpolitiikan kysymyksiin, toisaalta perustieteiden teorioihin ja menetelmiin sekä alan kansainväliseen tutkimukseen. Vaikka konkreettiset tutkimushankkeet ovat pääosin syn- tyneet tutkijalähtöisesti, niiden lähtökohtana ovat hyvin usein olleet selkeät käytännön metsä- ja ympäristöpolitiikan ongelmat, jotka ovat tutkimuksellisia ratkaisuja suunniteltaessa suodattuneet tieteenalan teoria- ja menetelmäperinnön kautta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että tutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi ja teoreettinen ja menetelmällinen haastavuus eivät sinänsä ole kes- kenään ristiriidassa, vaan voivat yhdistyä onnistuneesti ja vahvistaa toisiaan. Tulokset ovat välittyneet politiikan muotoiluun ja eri tasoilla tapahtuvaan päätöksentekoon eh- käpä keskimääräistä paremmin, koska hankkeita on usein suunniteltu ja toteutettu läheisessä yh- teistyössä käytännön toimijoiden ja muiden tiedon käyttäjien kanssa. Tätä puolta ilmentävät tilan- teet, joissa ministeriöt, tavallisimmin maa- ja metsätalousministeriö tai ympäristöministeriö, ovat pyytäneet tutkijoita laatimaan tutkimuksen tai synteesin poliittisen valmistelutyön taustaksi. Eri- tyisesti tällä vuosituhannella on ollut havaittavissa tällaisen toimeksiantotutkimuksen lisääntymi- nen. Työt ovat tyypillisesti edellyttäneet taloustieteellistä sekä politiikkatutkimuksen analyysiä ja tulkitsemista. Tutkijoiden osaaminen on välittynyt käytäntöön myös heidän toimiessaan useiden metsä- ja ympäristöpolitiikan valmistelun työryhmien asiantuntijoina ja sihteereinä. Kytkös käytännön ongelmiin, politiikan valmisteluun ja päätöksentekoon ei kuitenkaan ole mer- kinnyt, että tutkimuksesta olisi tullut pelkästään nopeiden selvitysten tuottaja. Käytännön kysy- myksistä nousseiden tutkimusteemojen yhteydessä on pystytty tekemään täysipainoista, teoreet- tisen ja menetelmällisen oppimisen mahdollistavaa ja koko tieteenalan kehitystä eteenpäin vievää tieteellistä tutkimusta. Kytkentä käytännön ongelmiin ja siitä tuleva tietoisuus työn yhteiskunnal- lisesta relevanssista on ollut merkittävä työmotivaatiota lisäävä tekijä. Metlan yhteiskuntatieteellinen tutkimus on ollut tiiviissä yhteydessä yliopistoissa tehtävään tut- kimukseen. Huomattava osa alan viime vuosikymmenien opinnäytetöistä on tehty joko kokonaan tai osittain Metlassa, ja tutkijoiden rooli gradutöiden, lisensiaattitöiden ja väitöskirjojen ohjauk- sessa on ollut merkittävä. Monet tutkijat ovat toimineet opettajina korkeakouluissa. Sektoritutkimuslaitosten roolia pohdittaessa on väläytetty muun muassa tilaaja–tuottajamallia. Jos tutkimuksen käytännönläheisyys ymmärretään väärin, on vaarana, että tutkimus nähdään pel- kästään lyhytjänteisten selvitysten tuottajana tai jopa sen riippumattomuus vaarantuu. Tällöin jä- Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 9 tetään käyttämättä tutkimuksen tärkein potentiaali, joka parhaimmillaan liittyy uusien näköalojen luomiseen. Kuten lukuisat esimerkit Metlan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen alalta osoittavat, myös nopean reagoinnin eteen tuleviin ajankohtaisiin ongelmiin mahdollistaa vain vahva teo- reettinen ja menetelmällinen perusosaaminen, joka hankitaan ja ylläpidetään tekemällä jatkuvasti myös teoriaperusteista, ”akateemista” tutkimusta. Kirjallisuus Aarnio, J. (toim.). 2004. Julkinen tuki yksityismetsätaloudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 923. 111 s. Aarnio, J., Härkönen, S., Petäjistö, L. & Selby, A. 2008. Hirvikannan nykyisen säätelyjärjestelmän ajanmu- kaisuus ja toimivuus riistanhoitopiirien hallitusten näkökulmasta. Metlan työraportteja 92. 24 s. www. metla.fi/julkaisut Amacher, G.S., Ollikainen, M. & Koskela, E. 2009. Economics of Forest Resources. The MIT Press. Cam- bridge, Massachusetts. London, England. 397 s. Barua, S.K., Kuuluvainen, J., Laturi, J. & Uusivuori, J. 2009. Effects of forest taxation and amenity prefe- rences on nonindustrial private forest owners. European Journal of Forest Reaserarch. Painossa. Bell, S., Simpson, S., Tyrväinen, L., Sievänen, T. & Pröbstl, U. (toim.). 2008. European forest recreation and tourism: A handbook. Taylor and Francis Group Plc., London. 229 s. Hetemäki, L. 2008. Puu energiaksi vai paperiksi? BioEnergia 6: 9–11. Horne, P. 2006. Forest owners’ acceptance of incentive based policy instruments in forest biodiversity con- servation - a choice experiment based approach. Silva Fennica 40(1): 169-178. Horne, P. & Ovaskainen, V. 2001. Metsän ominaisuuksien arvottaminen virkistysalueilla. Julkaisussa: Kan- gas, J. & Kokko, A. (toim.). Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntut- kimuslaitoksen tiedonantoja 800: 242–249. Horne, P. & Petäjistö, L. 2003. Preferences for alternative moose management regimes among Finnish landowners: a choice experiment approach. Land Economics 79(4): 472–482. Horne, P., Koskela, T. & Ovaskainen, V. (toim.). 2004. Metsänomistajien ja kansalaisten näkemykset met- säluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 933. 110 s. Horne, P., Boxall, P.C. & Adamowicz, W.L. 2005. Multiple-use management of forest recreation sites: a spatially explicit choice experiment. Forest Ecology and Management 207: 189–199. Hyytiäinen, K. & Tahvonen, O. 2001. The effects of legal limits and recommendations in timber producti- on: the case of Finland. Forest Science 47: 443–454. Hyytiäinen, K. & Tahvonen, O. 2002. Economics of forest thinnings and rotation periods for Finnish coni- fer cultures. Scandinavian Journal of Forest Research 17: 274–288. Hyytiäinen, K. & Tahvonen, O. 2005. Metsänkasvatusketjun edullisuusvertailu ja puuntuotannon kannatta- vuus. Julkaisussa: Hynynen, J., Valkonen, S. & Rantala, S. (toim.). Tuottava metsänkasvatus. Metsän- tutkimuslaitos ja Metsäkustannus Oy. S. 161–173. Hyytiäinen, K., Tahvonen, O. & Valsta, L. 2006. Taloudellisesti optimaalisista harvennuksista ja kierto- ajoista männylle ja kuuselle. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (verkkojulkaisu). 64 s. http://www. metsavastaa.net/files/metsavastaa/pdf/tapioraportti.pdf Hänninen, R. & Kallio, A.M.I. 2007. Economic impacts on the forest sector of increasing forest biodiversi- ty conservation in Finland. Silva Fennica 41(3): 507–523. Härkönen, S. & Hiedanpää, J. (toim.). 2007. Poliittinen hirvi – yhteiskuntatieteellisen hirvitutkimuksen haasteet. Metlan työraportteja 47. www.metla.fi/julkaisut Juutinen, A., Horne, P., Koskela, T., Matinaho, S., Mäntymaa, E. & Mönkkönen, M. 2005. Metsänomistaji- en näkemyksiä luonnonarvokaupasta: kyselytutkimus luonnonarvokaupan kokeiluhankkeeseen osallis- tuneille. Metlan työraportteja 18. 57 s. www.metla.fi/julkaisut Kallio, A.M.I., Moiseyev, A. & Solberg, B. 2006. Economic impacts of increased forest conservation in Europe: a forest sector model analysis. Environmental Science and Policy 9: 457-465. Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 10 Kallio, A.M.I., Hänninen, R., Vainikainen, N. & Luque, S. 2008. Biodiversity value and the optimal locati- on of forest conservation in Southern Finland. Ecological Economics 67(2): 232–243. Kangas, H.-L., Lintunen, J. & Uusivuori, J. 2009. The cofiring problem of a power plant under policy regu- lations. Energy Policy 37(5): 1898–1904. Laturi, J., Mikkola, J. & Uusivuori, J. 2008. Carbon reservoirs in wood products-in-use in Finland: current sinks and scenarios until 2050. Silva Fennica 42(2): 307–324. Leppänen, J., Linden, M., Uusivuori, J., Toropainen, M. & Pajuoja, H. 2000. Metsien suojelun taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 775. 74 s. Leppänen, J., Linden, M., Uusivuori, J. & Pajuoja, H. 2005. The private cost and timber market implica- tions of increasing strict forest conservation in Finland. Forest Policy and Economics 7(1): 71–83. Linden, M. & Uusivuori, J. 2002. Econometric analysis of forest conservation effects: the Finnish case. Environment and Development Economics 7: 281–297. Lyytikäinen, S. (toim.). 2002. Luonnon monimuotoisuus, maisema ja virkistysarvot ulkoilumetsien hoidos- sa. Helsingin kaupungin Nuuksion järviylängön ulkoilualueiden luonnonhoito kävijöiden arvioimana. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 846. 60 s. Naskali, A. 1999. Erämaiden ja biodiversiteetin suojelun hyötyjen taloudellinen arvottaminen ja moraaliset arvot. Julkaisussa: Saarinen, J. (toim.). Erämaan arvot: retkiä monimuotoisiin erämaihin. Metsäntutki- muslaitoksen tiedonantoja 733: 27–63. Ovaskainen, V. 1992. Forest taxation, timber supply, and economic efficiency. Acta Forestalia Fennica 233. 88 s. Ovaskainen, V. & Kniivilä, M. 2005. Consumer versus citizen preferences in contingent valuation: evi- dence on the role of question framing. Australian Journal of Agricultural and Resource Economics 49(4): 379–394. Ovaskainen, V. & Ripatti, P. 1998. Metsäverojärjestelmän muutos, siirtymäkauden verovalinnat ja yksityis- metsänomistajien puunmyynnit. Metsätieteen aikakauskirja 2/1998: 179–194. Ovaskainen, V. & Ripatti, P. 2000. Metsäverotuksen siirtymäkausi näkyy puunmyynnissä. Metsäntutkimus 2: 16–17. Ovaskainen, V., Hänninen, H. & Kuuluvainen, J. 1992a. Puunmyyntitulojen verotukseen siirtymisen vaiku- tukset puuntarjontaan ja verokertymään. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 440. 23 s. Ovaskainen, V., Savolainen, H. & Sievänen, T. 1992b. The benefits of managing forests for grouse habi- tats: A contingent valuation experiment. Julkaisussa: Solberg, B. (toim.). Proceedings of the Biennial Meeting of the Scandinavian Society of Forest Economics, Gausdal, Norway, April 1991. Scandinavian Forest Economics 33: 263–274. Ovaskainen, V., Horne, P. & Mikkola, J. 2001a. Retkeilyalueiden ja kansallispuistojen virkistyskäytön arvo. Julkaisussa: Kangas, J. & Kokko, A. (toim.). Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovitta- minen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800: 215–228. Ovaskainen, V., Mikkola, J. & Pouta, E. 2001b. Estimating recreation demand with on-site data: An ap- plication of truncated and endogenously stratified count data models. Journal of Forest Economics 7(2): 125–144. Ovaskainen, V., Hänninen, H., Mikkola, J. & Lehtonen, E. 2006. Cost-sharing and private timber stand improvements: A two-step estimation approach. Forest Science 52(1): 44–54. Selby, A. , Petäjistö, L. & Koskela, T. 2003. Osallistuvan päätöksenteon tarve maaseudulla: esimerkkeinä pellonmetsitys ja hirvikannan säätely. Maaseudun Uusi Aika 3: 38–43. Selby, A., Petäjistö, L., Koskela, T. & Aarnio, J. 2005. Ikääntyminen hirvenmetsästysseurojen tulevaisu- uden ongelmana? Suomen Riista 51: 69–82. Sievänen, T., Pouta, E. & Ovaskainen, V. 1992. Problems of measuring recreation value given everyman’s rights. Julkaisussa: Solberg, B. (toim.). Proceedings of the Biennial Meeting of the Scandinavian Society of Forest Economics, Gausdal, Norway, April 1991. Scandinavian Forest Economics 33: 231–243. Tahvonen, O. 2004. Timber production vs. old growth conservation with endogenous prices and forest age classes. Canadian Journal of Forest Research 34(6): 1296–1310. Tahvonen, O. 2006. Eri-ikäisrakenteinen metsä ja metsänomistajan talous. Julkaisussa: Jalonen, R., Hanski, I., Kuuluvainen, T., Nikinmaa, E., Pelkonen, P., Puttonen, P., Raitio, K. & Tahvonen, O. (toim.). Uusi Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 11 metsäkirja. Gaudeamus. S. 262–263. Tahvonen, O. 2007. Optimal choice between even- and uneven-aged forest management systems. Metlan työraportteja 60. 35 s. www.metla.fi/julkaisut Tahvonen, O. 2009. Optimal choice between even- and uneven-aged forestry. Natural Resource Modeling 22(2): 289–321. Tahvonen, O. & Kallio, M. 2006. Optimal harvesting of forest age classes under price uncertainty and risk aversion. Natural Resource Modeling 19(4): 557–586. Tahvonen, O., Leppänen, T., Hyytiäinen, K., Laakso, T., Määttä, K. & Viitala, E.-J. 2004. Puuntuotan- nolliset ja taloudelliset tavoitteet Suomen metsälainsäädännössä. Joensuun yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja 12. 50 s. Temisevä, M., Tyrväinen, L. & Ovaskainen, V. 2008. Maisema- ja virkistysarvokauppa: Eri maiden ko- kemuksia ja lähtökohtia suomalaisen käytännön kehittämiselle. Metlan työraportteja 81. 54 s. www. metla.fi/julkaisut Tyrväinen, L. 1999. Monetary valuation of urban forest amenities in Finland. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 739. 53 s. Tyrväinen, L. 2001. Taajamametsien taloudellinen arvo. Julkaisussa: Kangas, J. & Kokko, A. (toim.). Met- sän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800: 229–241. Uusivuori, J. 2000. Neutrality of forestry income taxation and inheritable tax exemptions for timber capital. Forest Science 46(2): 219–228. Uusivuori, J. & Kuuluvainen, J. 2008. Forest taxation in multiple-stand forestry with amenity preferences. Canadian Journal of Forest Research 38(4): 806–820. Uusivuori, J. & Laturi, J. 2007. Carbon rentals and silvicultural subsidies for private forests as climate po- licy instruments. Canadian Journal of Forest Research 37(12): 2541–2551. Uusivuori, J., Asikainen, A., Enroth, R.-R., Hetemäki, L., Kallio, M., Kangas, H.-L. & Verkasalo, E. 2008. Bioenergia ja uudet tuotteet. Julkaisussa: Uusivuori, J., Kallio, M. & Salminen, O. (toim.). Vaihtoehto- laskelmat Kansallisen metsäohjelman 2015 valmistelua varten. Metlan työraportteja 75: 51–63. www. metla.fi/julkaisut Valsta, L., Tahvonen, O., Leppänen, J. & Herkiä, L. 1998. Natura 2000 -verkoston puuntuotannolliset kus- tannukset. Metsätieteen aikakauskirja 4/1998: 588–592. Valsta, L., Pohjola, J., Mononen, J. & Pingoud, K. 2005. Suomen metsät ja puutuotteet ilmakehän hiili- dioksidipitoisuuden hallinnassa. Julkaisussa: Riikonen, J. & Vapaavuori, E. (toim.). Ilmasto muuttuu - mukautuvatko metsät? Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 944: 114–123. Viitala, E.-J. 2002. Metsän optimaalinen kiertoaika: Lähestymistavat ja niiden talousteoreettinen perusta. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 848. 128 s. Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 12 13 Metlan työraportteja 145 Metsä, talous ja yhteiskunta http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm Metsäpolitiikka Kansainvälisen metsäpolitiikan tutkimus Heidi Vanhanen Metsäntutkimuslaitos on suuntautunut palvelemaan kotimaan metsäsektoria ja tukemaan sen kilpailukykyä. Kansainvälinen toiminta laitoksessa keskittyikin aina 1980-luvun alkupuolelle enemmän kontaktien luomiseen ja osallistumiseen kansainvälisten järjestöjen toimintaan kuin varsinaiseen tutkimusyhteistyöhön. Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälinen metsä- osaaminen oli keskittynyt pitkälti muutamille professoreille ja harvoille tutkijoille. Kansainväli- sen asiantuntemuksen lippulaivoina korostuivat metsien inventointi, boreaalisten metsien hoito, metsäteknologia ja puun energiakäyttö. Vasta 1980- ja 90-lukujen taitteessa Metlan tutkijat alkoivat luoda laaja-alaisemmin aktiivisia yhteyksiä ulkomaille. Nykyään kansainvälinen yhteistyö on useimmille tutkijoille jokapäiväistä. Myös laitoksen strategiat 2000-luvulla alkoivat korostaa kansainvälistymisen merkitystä. Toi- saalta EU:n rahoitus ja tiedeyhteisö ovat avanneet uusia mahdollisuuksia. Vahvana kansainväli- sen toiminnan linkkinä ja yhteyksien rakentajana toimii International Union of Forestry Research Organizations (IUFRO) ja sen eri työryhmät. IUFRO:n rooli vahvistui myös kansainvälisessä metsäpolitiikassa 2000-luvun alussa Metlan professori Risto Seppälän puheenjohtajakaudella (2001−2005). Tässä artikkelissa tarkastellaan metsäalan kansainvälisiä muutoksia keskittyen kehitykseen 1990- luvun lopulta. Erityisesti käsitellään seuraavia kysymyksiä: miten toimintaympäristön muutokset ovat heijastuneet kansainväliseen metsäpolitiikkaan ja sen tutkimiseen? Miten Metlan tutkijat ovat osallistuneet alan tutkimukseen? Miltä alan tutkimuksen haasteet näyttävät jatkossa? Nämä ovat laaja-alaisia kysymyksiä ja koskettavat monia eri aihepiirejä. Tässä artikkelissa niitä pohdi- taan yksityiskohtaisemmin Maailman metsät -hankkeiden, joita Metlassa on ollut useita, näkö- kulmasta. 2 Toimintaympäristön muutokset Metsäasiat nousivat vahvasti kansainvälisen politiikan keskusteluun 1980- ja 1990-lukujen tait- teessa. Ne heijastelivat muutosta, jossa metsien taloudellisen merkityksen rinnalle nousivat ym- päristön ja yhteiskunnan merkitys laajemmin. Ennen kaikkea tropiikin metsiin liittyvät kysymyk- set tulivat esiin. Tämä huomioi sitä tosiasiaa, että puolet maailman metsistä on tropiikissa, mutta niiden kehitykseen oli perinteisesti kiinnitetty suhteellisen vähän huomiota. Tilanne muuttui eten- kin vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin jälkeen. Ke- 1 Taustaa Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 14 hitysmaiden metsien merkitystä alettiin painottaa globaaleista tarpeista, ei vain näiden maiden omista tarpeista. Metsät ja metsäpolitiikka onkin pitkälti alisteisia ennen kaikkea globaalille ym- päristö-, ilmasto- ja kehityspolitiikalle. Metsiä koskevat globaalit tavoitteet on konkretisoitu erilaisiin sopimuksiin ja prosesseihin. Rion vuoden 1992 konferenssissa solmittiin ensimmäinen kansainvälinen ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) sekä yleis- sopimus luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä (Convention on Biological Diversity, UNCBD). YK:n aavikoitumista ehkäisevä sopimus (Convention to Combat Desertifi- cation, UNCCD) tuli puolestaan voimaan 1996. Näitä kaikkia maailmanlaajuisia sopimuksia on myöhemmin tarkennettu ja uusia yhteisiä kansainvälisiä tavoitteita on asetettu, esimerkiksi kan- sainvälisessä kaupassa. Monet globaalit sopimukset on tarkennettu aluetasoille, joko kansallisesti tai alueellisesti, esimerkiksi EU:n sisälle. Vielä 2000-luvun puolella muun muassa FAO:n metsäosaston ja ITTO:n (International Tropical Timber Organization) toiminnassa korostuivat metsien kaupallinen hyödyntäminen ja metsäteol- lisuuden tukeminen. Kuitenkin monet aktiiviset kansainväliset ja paikalliset kansalais- ja ympä- ristöjärjestöt ovat tuoneet voimallisesti esille metsien käytön sosiaalista ja ekologista kestävyyt- tä. Nämä ovat tulleet selkeästi esiin myös vuonna 2001 käynnistyneessä YK:n metsäfoorumissa (Forum on Forests, UNFF). Tämän vuosituhannen alussa näytti kuitenkin, että metsäalan kansainvälinen painoarvo olisi jon- kin verran vähentynyt. Tämä johtui siitä, että kansainvälisessä politiikassa – ja myös globaalissa metsäpolitiikassa – keskeiseksi nousi kestävän kehityksen tukeminen ja ennen kaikkea YK:n vuo- den 2000 vuosituhattavoitteet. Vuosituhattavoitteissa pääpaino on maapallon köyhyyden ja nälän vähentämisessä. Metsät on näissä mainittu lähinnä yhtenä osana kestävän ympäristön tavoitetta, vaikkakin edelleen on selkeästi selvittämättä metsien ja kestävän kehityksen välinen vuorovaiku- tus ja riippuvuudet. Aivan viime vuosina metsäala on jälleen noussut kansainvälisen politiikan keskiöön ilmaston- muutosta ja sen hillitsemistä koskevan keskustelun kautta. Esimerkiksi Sternin (2007) raportti ja Kioton sopimuskauden jälkeisen globaalin ilmastosopimuksen valmisteluprosessi – erityisesti REDD-neuvottelut (Reducing Emissions from Deforestation and Degradation) – ovat nostaneet esille metsien keskeisen roolin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kansainväliset sopimukset ja prosessit, sekä metsä-, ympäristö- että ilmastoneuvotteluissa, heijas- tavat osaltaan myös maailman metsissä ja metsäalan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, kuten luonnonvarojen niukkenemista, ympäristön laadun heikkenemistä, ja myös palvelusektorin vahvistumista ja vastaavasti teollisuustuotannon supistumista suhteessa muihin toimialoihin. Vä- estön kasvu keskittyy kaupunkeihin, ja maaseudun väestö vähenee, paitsi kehittyneissä maissa, myös jo ensi vuosikymmenellä Aasiassakin. Kiinassa on parhaillaan käynnissä maailmanhistori- an massiivisin muuttoliike kaupunkeihin. Kaupunkilaiset ovat poliittisesti aktiivisia, ja elintason kohotessa ympäristöä sekä tasa-arvoa korostavien arvojen kannatus kasvaa, mikä muuttaa myös suhtautumista metsiin. Toisaalta muut kuin puuperäiset metsän tuotteet ja luontopalvelut, kuten korkki- tai bambutuotteet, marjat ja sienet, laiduntaminen, metsästys, virkistyspalvelut ja matkai- lu ovat usein – ja erityisesti paikallisesti – arvoltaan puuntuotantoa merkittävämpiä. Esimerkik- si Ranskassa virkistysarvot ja Portugalissa korkki- ja muiden ei-puupohjaisten metsäntuotteiden käyttöarvot ovat suuremmat kuin puutavaran (esim. Merlo ja Croituru 2005). Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 15 Teollisen puuntuotannon ja -jalostuksen kasvu on vähitellen siirtymässä Pohjois-Amerikasta ja Pohjois-Euroopasta Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Globaalin kehityksen seurauksena, ja sellu- ja paperiteollisuuden yrityksien kansainvälistyessä, metsäteollisuusyritysten ja kansantalouden int- ressit eivät enää välttämättä kohtaa samassa määrin kuin aiemmin. Puunjalostuksessa on myös tapahtumassa muutos perinteisistä metsäteollisuustuotteista yhä kasvavassa määrin energiatuot- teisiin. Tämä on seurausta maailmanlaajuisesta pyrkimyksestä fossiilisten polttoaineiden kor- vaamiseen uusiutuvilla energialähteillä. Tämä kehitys ei kuitenkaan tuo mukanaan vain uusia mahdollisuuksia, vaan nostaa esiin myös ongelmia. Esimerkiksi viimeaikaiset ruuan ja energian hinnan nousut ja energiapolitiikka edelleen kiristävät eri maankäyttömuotojen kilpailua. Myös Euroopan metsäpolitiikassa haetaan linjausta teollisen metsäsektorin kilpailukyvyn ja met- säekosysteemin tuottamien hyödykkeiden ja palvelujen tasapainottamisessa. Metsäsektorin työl- lisyys on Euroopassa laskenut merkittävästi, ja useassa maassa nykyisen muotoisen, perinteistä teollisuutta korostavan metsäalan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on kyseenalaistettu. Näin on erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, joissa luonnonsuojelu ja virkis- tyskäyttö on korostunut osin kansalaisjärjestöjen aktiivisen toiminnan ja kaupunkilaistuneiden arvojen ja asenteiden myötä. Metsillä nähdään yhä useammin olevan arvoa muutenkin kuin raa- ka-aineen lähteenä. Suomessakin on hyvin erilaisia käsityksiä monista keskeisistä metsiin ja met- sänkäyttöön liittyvistä asioista (esim. Häyrynen ym. 2007). Edellä kuvattu kehitys on luonnollisesti heijastunut myös metsäntutkimukseen. Tutkimukseen on tullut uusia aiheita perinteisen puuntuotannon ja metsien talouskäytön lisäksi, muun muassa luonnon monimuotoisuus, metsien hiilensidonta, puupohjainen energia, metsien virkistyskäyttö, kaupunkimetsät, metsät ja ihmisten terveys. 3 Kansainvälistä metsäpolitiikkaa tukeva tutkimus 3.1 Maailman metsät -hankkeet Taustaa Metlassa käynnistyi jo 1980-luvulla tutkimustyö, jossa aihepiirinä olivat maailman metsät ja kan- sainväliset metsäasiat, erityisesti metsäkato (esim. Palo 1984). Tämän työn pohjalta syntyi myös idea kansainvälisestä metsiä koskevasta tutkimushankkeesta. Sitä kehiteltiin yhdessä metlalaisten tutkijoiden, Euroopan Metsäinstituutin (EFI) ja YK:n yliopiston (UNU) Wider-instituutin kanssa. Prosessin tuloksena perustettiin ensimmäinen Maailman metsät, yhteiskunta ja ympäristö (World Forests, Society and Environment) -tutkimushanke vuosiksi 1996–1998. Hanke ja sitä seuranneet myöhemmät Maailman metsät -hankkeet (jatko 1999–2001, sen jälkeen IUFROn erityishankkee- na 2002–2006 ja 2007–2010) toimivat suurimmaksi osaksi Metlan ulkopuolisella rahoituksella ja useiden eri kansainvälisten tutkimuslaitosten yhteistyönä. Metla on ollut hankkeiden aloitteente- kijä, koordinoija ja ”kotipesä”. Maailman metsät -hankkeiden ominaispiirre on ollut, etenkin vuodesta 2001, luoda toimiva kan- sainvälinen tutkijaverkosto, jolla tuotetaan tietoa päätöksentekijöille ja politiikan suunnittelun taustaksi mahdollisimman ymmärrettävässä ja tiiviissä muodossa. Tämä tavoite on ollut myös hankkeita merkittävästi tukeneiden organisaatioiden (mm. Suomen ulkoasiainministeriö, YK:n alaiset järjestöt, kansallisia kehitysapuvaroja koordinoivat organisaatiot) toive. Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 16 Hankkeiden lähestymistapa, teemat ja vaikutuskanavat Maailman metsät -hankkeet ovat tuottaneet tietoa maailman metsistä ja niiden yhteiskunnallisis- ta ja ympäristöllisistä kytkennöistä sekä pyrkineet vastaamaan metsiin liittyvien kansainvälisten prosessien tiedontarpeisiin. Merkittävä ominaisuus on ollut kokonaisvaltainen näkökulma met- siin: metsät ja niiden hyödyntäminen on nähty osana globaaleja yhteiskunnallisia ja ympäris- töllisiä kysymyksiä. Hanke on pyrkinyt kokoamaan tutkijoita eri puolilta maailmaa edustamaan monipuolisesti globaalia metsäsektoria. Tutkimuskohteina ovat olleet muun muassa metsien hä- viäminen, uusiutuvat energialähteet, ilmastopolitiikka, metsä- ja vesikysymysten väliset yhteydet sekä näihin liittyvä politiikka (Palo ja Uusivuori 1999, Palo ja Vanhanen 2000, Palo ym. 2001). Maailman metsät -hankkeiden merkittävä uusi avaus on ollut uuden kansainvälisen julkaisusarjan ideointi ja käynnistys. Hankkeen aloitteesta Kluwer Academic Publishers perusti vuonna 1998 World Forests -julkaisusarjan, jonka toimittajina Metlan professorit Matti Palo ja Jussi Uusivuori ovat toimineet. Kirjasarjan tavoitteet ovat yhtenevät tutkimushankkeen tavoitteiden kanssa: jul- kaista tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa maailmanlaajuisesti merkittävistä metsän, yh- teiskunnan ja ympäristön vuorovaikutussuhteista (http://www.springer.com/series/6679). Metlan Maailman metsät -hanke siirtyi vuonna 2001 IUFROn erityishankkeeksi, mutta sen koor- dinaatio jatkuu edelleen Metlassa, koordinaattorina Gerardo Mery. Mukana on nyt yhdeksän kan- sainvälistä tutkimuslaitosta1. Entistä vahvemmin on pyritty rakentamaan ja tukemaan tutkijoi- den keskinäistä verkostoitumista. Vuosina 2002−2006 hankkeessa keskityttiin globaaleihin muutostrendeihin ja muuttuviin paradigmoihin: miten suhteet metsien, ihmisten, talouden ja ym- päristön välillä olivat muuttumassa mm. teollisuuden ja talouksien globalisoituessa, ympäristö- painotusten ja suojelutarpeiden korostuessa, metsien eri ekosysteemipalvelujen kysynnän lisään- tyessä sekä asenteiden ja arvojen muutoksissa. Muutokset ovat osin maailmanlaajuisia, mutta muutosten vauhti ja painotukset vaihtelevat alueellisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Muu- tostrendit heijastuvat – tai niiden tulisi heijastua – metsien hallinnossa. Tutkijoille ja käytännön toimijoille suunnattuja julkaisuja tuotettiin englanniksi ja espanjaksi (Wardle ym. 2003, Mery ym. 2005a). Lisäksi toimitettiin päättäjille kohdistettu politiikkatiivis- telmä (Mery ym. 2005b), jota esiteltiin mm. YK:n metsäfoorumissa New Yorkissa. Julkaisut le- visivät laajasti myös eri maissa toimivien partneriorganisaatioiden kautta. Julkaisuissa pyrittiin laajentamaan päättäjien tietoa ja näkökulmaa, ja kiinnittämään huomiota metsien moninaisiin rooleihin ja mahdollisuuksiin. Julkaisuja ja niistä tehtyjä yhteenvetoesityksiä on käytetty myös useissa yliopistoissa opetusmateriaalina. Julkaisut ovat saaneet laajaa näkyvyyttä erityisesti Suo- men ulkopuolella. Maailman metsät on myös pyrkinyt luomaan tutkijoiden ja politiikantekijöiden välille kanavia pysyvämpään yhteistyöhön ja vuoropuheluun. Hanke on esimerkiksi ollut osaltaan luomassa YK:n metsäfoorumin yhteyteen kansainvälistä tiedepaneelia, joka tukee tieteellisellä tiedolla ja 1 Hankkeen käynnistäjäorganisaatioiden (Metla, EFI ja UNU) lisäksi siihen liittyivät myöhemmin Centre for International Forestry Research (CIFOR) Indonesiasta, International Centre for Research in Agrofor- estry (World Agroforestry Centre, ICRAF) Keniasta, Tropical Agricultural Research and Higher Education Centre (CATIE) Costa Ricasta, World Forestry Center USA:sta, Bundesforschungsanstalt für Forst- und Holzwirtschaft (BFH) Saksasta (vuodesta 2008 uudistetulla organisaatiolla Johann Heinrich von Thünen Institut, vTI), International Network for Bamboo and Rattan (INBAR) Kiinasta, FAO sekä United Nations Development Program (UNDP). Partneriorganisaatioiden tutkijoiden lisäksi julkaisuihin osallistui laajalti yksittäisiä tutkijoita ympäri maailmaa. Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 17 osaamisella kansainvälisiä metsiin liittyviä prosesseja sekä toimii tutkijoiden ja päättäjien inno- vaatiopajana ja aivoriihenä. Tiedepaneeli (Global Forest Expert Panels, GFEP) aloitti toimintansa IUFROn vetämänä ja professori Risto Seppälän puheenjohtajuudella vuonna 2007 Collaborative Partnership on Forests (CPF) verkoston alla. Ensimmäisen paneelin aiheena oli metsien sopeu- tuminen ilmastonmuutokseen. Yli 90 asiantuntijan työn tuloksena syntyi kaksi raporttia: tieteel- linen pääraportti (Seppälä ym. 2009a) ja päätöksentekijöitä varten tehty ”Policy Brief” (Seppälä ym. 2009b), jotka saivat sekä YK:ssa että maailman tiedotusvälineissä runsaasti huomiota. Vuosina 2007−2010 Maailman metsät -hanke jatkaa edelleen vuoropuhelua politiikantekijöiden ja tutkijoiden välillä, vaikkakin eri hallinnon- ja tieteidenalojen välisen yhteistyön rakentaminen on osoittautunut vaikeaksi. Yksi syy on, että tutkijat ovat yhä kapeampien alojen asiantuntijoita. Tällöin on erityisen haastavaa pitää yllä ja vahvistaa moni- ja poikkitieteistä verkostoa. Erityis- tä painoa onkin kohdistettu siihen, että tutkijoiden yhteistapaamisissa ja vuoropuhelujen kautta pystyttäisiin rakentamaan laaja-alaisempaa näkökulmaa metsäalaan liittyviin globaaleihin kysy- myksiin. Globaalin politiikan toimijat tarvitsevat erityisesti aluetason tietoa ja korostavat, kuten UNFF, alueellista yhteistoimintaa ja sieltä syntetisoidun tiedon välittämistä kansainvälisille prosesseille. Samalla kunkin maan – kuten Suomenkin – metsäpolitiikan päättäjät pyrkivät vaikuttamaan kan- sainväliseen politiikkaan ja turvaamaan sitä kautta myös kansallisia etujaan. Kansallisten päät- täjien on viimekädessä toteutettava kansainväliset päätökset sekä mukautettava kansainvälisesti sovitut tavoitteet kansallisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Maantieteellisesti kohdistetuilla politiikkatiivistelmäjulkaisuilla (policy brief) pyritään tukemaan alueellisten toimijoiden verkostoitumista ja osallistumista kansainvälisiin metsiin liittyviin, poli- tiikkaa muotouttaviin prosesseihin. Euroopan metsäministerikonferenssin yhteydessä Varsovassa vuonna 2007 julkistettiin Euroopan metsien muutoksia käsittelevä ja sopeuttavia politiikkasuo- situksia sisältävä tiivistelmäjulkaisu (Vanhanen ym. 2007). Vastaavantyyppinen julkaisu Etelä- Amerikasta esiteltiin FAOn vuonna 2009 järjestämässä kokouksessa Etelä-Amerikassa (Mery ym. 2009). Kansainvälinen huomio on juuri nyt kohdistunut Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan sen heikon vuosituhattavoitteiden saavuttamisen vuoksi. Saharan eteläpuolisen Afrikan politiikka- tiivistelmä julkistettiin Peltometsäviljelyn toisessa maailmankongressissa Nairobissa elokuussa 2009 (Katerere ym. 2009). Kaikkia politiikkatiivistelmiä esitellään laajalti alueellisilla ja kansain- välisillä metsä-, kehitys- ja ympäristöalan foorumeilla. Vuonna 2010 suunnitelmissa on tuottaa vastaavanlainen tiivistelmäjulkaisu, joka palvelisi metsiin liittyvää päätöksentekoa Aasiassa. Politiikkatiivistelmien kautta Maailman metsät -hankkeisiin ja sen tutkijaverkostoihin on vuosi- kymmenen aikana kertynyt merkittävästi aineistoa ja asiantuntemusta. Ne ovat käytössä muun muassa metsäalaan vaikuttavia globaaleja muutoksia käsittelevässä kirjassa, joka julkaistaan IUFROn XXIII maailmankongressissa Etelä-Koreassa vuonna 2010. Mukana on kaikkiaan yli 200 tutkijaa, osa kirjoittajina, osa arvioitsijoina. Ilmastonmuutos vaikuttaa moninaisesti metsiin, mutta myös muihin sektoreihin ja maankäyttöön. Lisäksi tarkastellaan metsäntuotteiden markki- noiden muutoksia, metsien eri ympäristöpalvelujen kuten hiilen sidontaan ja monimuotoisuuden ylläpitoon liittyviä markkinoita, ja myös yhteiskunnallisten ja demografisten muutosten vaikutus- ta maailman metsiin. Julkaisusuunnitelmaan sisältyy myös yhteenveto kunkin maanosan erityis- piirteistä, painotuksista ja päätöksenteon ongelmista sekä mahdollisista globaaleista ratkaisuista. Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 18 3.2 Muu tutkimus Suomen metsäpolitiikka on yhä enemmän sidottu kansainväliseen metsäpolitiikkaan, jonka kan- nalta erityisesti teollisuus-, energia- ja ympäristöpolitiikkaan liittyvät tutkimukset ovat olleet tär- keitä. Metlassa on tutkittu globaalia metsäteollisuutta sekä trooppista metsäkatoa (esim. Uusi- vuori ja Laaksonen-Craig 2001, Uusivuori ja Tervo 2002, Uusivuori ym. 2002, Laaksonen-Craig ja Uusivuori 2006), energia- ja metsien hiilikysymyksiä (esim. Hossein ja Tahvonen 1996, Tah- vonen 2000, Tahvonen ja Kuuluvainen 2000, Liski ja Tahvonen 2004, Uusivuori ja Laturi 2007), ja tehty metsien hiilitaseiden laskentaa ja niissä tarvittavia puustoa ja maaperää koskevia malleja (esim. Liski ym. 2006, Peltoniemi ym. 2006, Mäkipää ym. 2008). Metla on päävastuussa Suomen metsien hiililaskelmista. Metsäsektoria ilmastopolitiikassa tutkitaan politiikan keinojen, markki- noiden ja yritystoiminnan kannalta ja kehitetään mm. uudenlaisia hiilitaseen arviointimenetelmiä. Lisäksi mm. yhteistyössä Euroopan unionin rahoittaman CCTAME (Climate Change – Terrestrial Adaptation and Mitigation in Europe) -tutkimuskonsortion kanssa selvitetään Euroopan sopeu- tumista ilmastonmuutokseen ja myös mahdollisuutta hillitä ilmastonmuutosta. Konsortiossa ovat edustettuina metsänkäytön ohella maatalous ja bioenergian vaihtoehtoiset tuotantomuodot, mikä mahdollistaa politiikkatoimien ja ilmastomuutoksen vaikutusten tarkastelun yli sektorirajojen. Sähköisen viestintäteknologian vaikutuksia on tarkasteltu Metlan Maailman metsät -hankkeessa (Hetemäki 1999) ja IUFRO-hankkeessa, jossa oli mukana 27 tutkijaa eri puolilta maailmaa ja eri tieteen aloilta (Hetemäki ja Nilsson 2005). Timo Karjalainen aloitti vuonna 2002 Metlan ja Joen- suun yliopiston kansainvälisen metsätalouden, erityisesti Venäjän ja itäisen Euroopan siirtymä- talouksien professorina. Hän on tutkimuksissaan painottunut mm. metsäenergiaproblematiikkaan ja siirtymätalousmaiden metsätalouden ja -teollisuuden kysymyksiin. (katso myös Hetemäen ja Hännisen sekä T. Karjalaisen ym. artikkelit tässä julkaisussa). 4 Tulevaisuuden näkymät Suomen metsäpolitiikassa kansalliset ja kansainväliset toiminnot kytkeytyivät toisiinsa aiempaa enemmän 1990-luvulla. Metsäasiat on nostettu Suomen hallinnossa myös yhdeksi kansainväli- sen yhteistyön painoalueeksi. Suomen kehitysyhteistyössä metsät ovat jo aiemmin olleet yhtenä vahvimpana toimintasektorina, kuten muun muassa kehitysyhteistyömaiden kansallisissa metsä- ohjelmissa ja useissa maaseudun ja ympäristön kehittämishankkeissa. Suomen liittyminen Euroo- pan unioniin johti luonnollisesti myös siihen, että metsäalan kansainväliset kytkennät korostuivat aiempaa merkittävämmin. Metlan kansainvälinen strategia vuodelta 2007 listaa tavoitteissaan kaksi aihepiiriä, joissa laitok- sen tulee vahvistaa kansainvälistä asemaansa. Ensinnäkin laitoksen tulee lisätä asiantuntemus- ta kansainvälisissä metsiin liittyvissä prosesseissa, mukaan lukien poliittiset prosessit. Toiseksi, Metlan tavoitteena on osallistua metsäalan kansainvälisiin prosesseihin, ja tukea tutkimuksella suomalaista metsäsektoria kansainvälisillä kentillä. Metlan tehtävänä on myös tutkia metsäsek- torin kansainvälistä toimintaympäristöä sekä tuottaa ja välittää siihen liittyvää tietoa kansallisille tahoille. Tutkimuksen tavoitteena on tukea metsäalan kansainvälisiin kysymyksiin liittyvää päätöksente- koa myös tulevaisuudessa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa laajapoh- jaista metsien, metsäteollisuuden, yhteiskunnan ja taloudellisten, demografisten ja rakenteellis- ten muutosten ymmärtämistä, seuraamista ja ennakointia. Tämä edellyttää myös kansainvälisten Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 19 neuvottelu- ja sopimusprosessien tuntemusta ja analyysiä. Olennaista on pystyä näkemään miten muualla tapahtuvat muutokset mahdollisesti heijastuvat Suomeen ja suomalaisiin metsiin. Instituutiot, normit ja organisaatioiden ja käytäntöjen toimivuus vaikuttavat metsästä koituvien hyötyjen jakoon, hyviin päätöksiin ja näiden toimeenpanoon. Maailman metsät ovat usein valtion hallinnassa tai ainakin ohjeistuksessa. Valtion tai sen keskushallinnon roolia ollaan kuitenkin ylei- sesti ohentamassa tai siirtämässä päätöksentekoa alueelliselle tasolle. Sidosryhmien lisääntymi- nen ja valtasuhteiden muutokset edellyttävät metsiin liittyvien normien, organisaatioiden ja hal- lintorakenteiden uudelleenarviointia. Tästä kehityskulusta seuraa, että metsiin liittyvän hallinnon ja sen rakenteiden (governance) tutkimuksen tarve on lisääntynyt. Toisaalta metsien hallinnosta riippumatta niiden käyttö edelleen monipuolistuu. Metsäteollisuu- den tuotteiden ja metsäluonnon tuottamien palveluiden kysyntä jatkuu, mutta niihin liittyvät tar- peet muuttuvat. Myös tutkimuksen rakenteet muuttuvat. Metsäntutkimuksen rahoituksesta joudu- taan yhä useammin kilpailemaan muiden sektoreiden kanssa ja kansainvälisesti. Suomessa uusi sektoritutkimusjärjestelmä hakee muotojaan (ks. esim. Uusivuori tässä julkaisussa). Kansainväli- nen ja kansallinen yhteistyö sekä selkeä työnjako ja erikoistuminen ovat edellytys Metlan onnis- tumiselle päätöksentekoa tukevassa metsäntutkimuksessa. Verkottuminen perinteisen metsäsek- torin ulkopuolelle tulee myös yhä tärkeämmäksi. Politiikkaa palveleva metsäntutkimus edellyttää yhä enemmän yhteiskunnallista otetta ja moni- tieteellisyyttä. Esimerkiksi IUFROn alueellisessa Euroopan kokouksessa vuonna 2007 esitettiin, että metsäpolitiikkaa tukevasta tutkimuksesta tulisi 2/3-osaa olla yhteiskunnallista ja taloudellista tutkimusta. Kuitenkin Euroopassa tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia metsäntutkimuksen re- sursseista käytetään näiden tieteenalojen aihepiirien tutkimukseen. Kansainväliselle politiikan tutkimukselle Metlassa on runsaasti tulevaisuuden haasteita. Metsiin liittyvät globaalit ja yhteiskunnalliset kysymykset ovat yhä moninaisempia ja monitahoisia. Tässä tilanteessa merkittävä haaste on rakentaa toimivaa yhteistyötä tieteen ja politiikan välille. Usein- kaan eivät tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kiinnostuksen kohteet, aiheiden priorisoinnit eivätkä toiminnan aikajänteet kohtaa. Metsissä tapahtuvien ja niihin heijastuvien muutosten ennakointi edellyttää pitkäjänteistä toimintaa. Tähän on kuitenkin yleensä yhä vähemmän mahdollisuuksia, samalla kun paineet reagoida nopeasti päätöksentekijöiden akuutteihin tarpeisiin ovat lisäänty- neet. Tieteen ja politiikan toimivan yhteistyön pohjaksi tulee pyrkiä rakentamaan kestävää, luottamuk- seen perustuvaa yhteistyötä eri tasojen päätöksentekijöiden, käytännön toimijoiden ja tutkijoiden kesken. Metlassa Maailman metsät -hankkeet ovat tällaisesta hyviä esimerkkejä; niillä on tuettu Suomen kansainvälistä roolia mm. UNFF:ssa ja kehityspolitiikassa. Sidosryhmiltä ja ylhäältä alaspäin tulevat tutkimusaiheideat ovat tervetulleita, jotta tutkimusta voidaan kohdistaa päättäjien tarpeisiin. Kuitenkin niiden ja tutkijoiden itsensä innovoimien ai- heiden ja hankkeiden välille täytyy löytää luonteva tasapaino. Liian yksisilmäinen ylhäältä alas- päin tapahtuva ohjaus ja tilaaja-tuottaja -mallin käyttöönotto eivät anna tilaa riskinotolle eivätkä kokeilevalle lähestymiselle. Esimerkkejä on myös siitä, että päättäjät ja ”asiakkaat”, joiden työ usein liittyy tämän päivän ja lähitulevaisuuden akuutteihin ongelmiin ja asioihin, eivät välttämät- tä tiedosta pitemmän aikavälin kehitystarpeita. Pelkona onkin, että innovoivan, riippumattoman ja uutta luovan ajattelun kulttuuria ollaan kaventamassa. Metlan Maailman metsät -hanke on tut- Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 20 kijoiden innovoima ja heidän määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn tulos. Onko tällaisille hank- keille jatkossa vielä tilaa? Eräs lähivuosien konkreettinen haaste liittyy Metlan kansainväliseen metsäpolitiikan tutkimiseen ja Maailman metsät -hankkeiden myötä kertyneeseen osaamiseen: miten turvataan sen jatkuvuus? Hankkeiden keskeiset tutkijat ovat joko jo jääneet eläkkeelle tai lähestyvät eläkeikää. Mikäli uu- sia tutkijoita ei pystytä rekrytoimaan, merkitsisi se uhkaa Metlan kansainvälisen metsäpolitiikan tutkimuksen jatkuvuudelle. Maailman metsät -hankkeissa kertynyt merkittävä osaamispääoma sekä kotimaiset ja kansainväliset yhteistyöverkostot jäisivät siirtymättä nuoremmille tutkijapol- ville. Kirjallisuus Hetemäki, L. 1999. Information Technology and Paper Demand Scenarios. Julkaisussa: Palo, M. & Uu- sivuori, J. (toim.). World Forests, Society and Environment. World Forests, Vol. 1: 31–40. Kluwer Academic Publishers. Hetemäki, L. & Nilsson, S. (toim.). 2005. Information Technology and the Forest Sector. IUFRO World Series, Vol. 18. Vienna. 235 s. Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. (toim.). 2006. Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015. Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja 26. 250 s. www.metla.fi/julkaisut Hossein, Y. F. & Tahvonen, O. 1996. Global carbon cycle and optimal time path for the carbon tax. Oxford Economic Papers 40: 232–250. Hänninen, R. & Kallio, A.M.I. 2007. Economic impacts on the forest sector of increasing forest biodiver- sity conservation in Finland. Silva Fennica 41(3): 507–523. Häyrynen, S., Donner-Amnell, J. & Niskanen, A. 2007. Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta. Tiedonantoja 171. Joensuu. 241 s. Janse, H. 2006. Information search behaviour of European forest policy decision-makers. Forest Policy and Economics Vol. 8, Issue 6, August 2006. s. 579–592. Kallio, M., Moiseyev, A. & Solberg, B. 2006. Länsi-Euroopan metsien lisäsuojelun taloudelliset vaiku- tukset metsäsektorille. Julkaisussa: Horne, P., Koskela, T., Kuusinen, M., Otsamo, A. & Syrjänen, K. (toim.). METSOn jäljillä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tutkimusraportti. MMM, YM, Metla, SYKE. Vammalan Kirjapaino Oy. s. 197–198. Katerere,Y., Minang, P.A. & Vanhanen, H. 2009. Making sub-Saharan Forests Work for People and Nature – policy approaches in a changing global environment. World Agroforestry Centre. Nairobi. 29 s. Laaksonen-Craig, S. & Uusivuori, J. 2006. Research and development operations and foreign expansion of multinational companies: Evidence from forest industry micro-data. Forest Science 52(5): 549–556. Liski, J., Lehtonen, A., Palosuo, T., Peltoniemi, M., Eggers, T., Muukkonen, P. & Mäkipää, R. 2006. Carbon accumulation in Finland’s forests 1922–2004 – an estimate obtained by combination of forest inventory data with modelling of biomass, litter and soil. Annals of Forest Science 63(7): 687–697. Liski, M. & Tahvonen, O. 2004. Can carbon tax eat OPEC’s oil rent? Journal of Environmental Economics and Management 47: 1–12. Merlo, M. & Croituru, L. (toim.). 2005. Valuing Mediterranean Forests: Towards Total Economic Value. CABI Publications, Wallingford U.K./Cambridge MA. 406 s. Mery, G., Alfaro,R., Kanninen, M. & Lobovikov, M. (toim.). 2005a. Forests in the Global Balance – Chang- ing Paradigms. IUFRO World Series Vol. 17. 318 s. Mery, G., Alfaro, R., Kanninen, M., Lobovikov, M., Vanhanen, H. & Pye-Smith, C. (toim.). 2005b. Forests for the new millennium – Making forests work for people and nature. Ministry for Foreign Affairs of Finland & International Union of Forest Research Organizations (myös ranskaksi ja espanjaksi). 36 s. Mery, G., Galloway, G., Sabogal, C., Alfaro, R., Louman, B., Kengen, S. & Stoian, D. 2009. Making Latin Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 21 American Forests Work for People and Nature - Essential forest policies for Latin America. Tropical Agricultural Research and Higher Education Center (CATIE) and World Forests, Society and Environ- ment (WFSE). Costa Rica. 21 s. Mäkipää, R., Lehtonen, A. & Peltoniemi, M. 2008. Monitoring carbon stock changes in European forests using forest inventory data. Julkaisussa: Dolman, A.J., Freibauer, A. & Valentini, R. (toim.). The continental-scale greenhouse gas balance of Europe. Ecological Studies 203: 191–215. Palo, M. 1984. Deforestation scenarios for the tropics. IUFRO – Division 4 Meeting (P.4.10.). Congress Proceedings. Thessaloniki, Greece. 15 s. Palo, M. & Uusivuori, J. (toim.). 1999. World Forests, Society and Environment. World Forests Vol. I. Kluwer Academic Publishers. Dordrecht. 404 s. Palo, M. & Vanhanen, H. (toim.). 2000. World Forests from Deforestation to Transition? World Forests Vol. II. Kluwer Academic Publishers. Dordrecht. 216 s. Palo, M., Uusivuori, J. & Mery, G. (toim.). 2001. World Forests, Markets and Policies. World Forests Vol. III. Kluwer Academic Publishers. Dordrecht. 490 s. Peltoniemi, M., Palosuo, T., Monni, S. & Mäkipää, R. 2006. Factors affecting the uncertainty of sinks and stocks of carbon in Finnish forests soils and vegetation. Forest Ecology and Management 232(1–3): 75–85. Seppälä, R., Buck, A. & Katila, P. (toim.). 2009a. Adaptation of Forests and People to Climate Change – a Global Assessment Report. IUFRO World Series 22. 224 s. (verkkodokumentti). www.iufro.org/down- load/file/3580/Full_Report.pdf Seppälä, R., Buck, A. & Katila, P. (toim.). 2009b. Making forests fit for climate change. A Global View of Climate-change Impacts on Forests and People and Options for Adaptation. Ministry for Foreign Affairs of Finland and International Union of Forest Research Organizations. Helsinki. 38 s. Stern, N. 2007. Stern Review on The Economics of Climate Change. Executive Summary. HM Treasury. London. Tahvonen, O. 2000. Energy crisis vs. climate change: Is there a lesson to be learned? Julkaisussa: Governance, Equity and Global Markets. Proceedings of the Annual Bank Conference on the Development Economics in Europe. The World Bank. Paris. s. 445–447. Tahvonen, O. & Kuuluvainen, J. 2000. The economics of natural resource utilization. Julkaisussa: Folmer, H. & Gabel, H.L. (toim.). Principles of environmental and resource economics: A guide for students and decision makers. Edgar Elgar. s. 665–699. Uusivuori, J. & Laaksonen-Craig, S. 2001. Foreign direct investments, exports and exchange rates: The case of forest industries. Forest Science 47(4): 577–586. Uusivuori, J. & Laturi, J. 2007. Carbon rentals and silvicultural subsidies for private forests as climate policy instruments. Canadian Journal of Forest Research 37(12): 2541–2551. Uusivuori, J. & Tervo, M. 2002. Comparative advantage and forest endowment in forest products trade: evidence from panel data of OECD countries. Journal of Forest Economics 8: 53–75. Uusivuori, J., Lehto, E. & Palo, M. 2002. Population, income and ecological conditions as determinants of forest area variation in the tropics. Global Environmental Change 12: 313–323. Uusivuori, J., Kallio, M. & Salminen, O. (toim.). 2008. Vaihtoehtolaskelmat Kansallisen metsäohjelman 2015 valmistelua varten. Metlan työraportteja 75. 104 s. www.metla.fi/julkaisut/ Vanhanen, H., Toppinen, A., Tikkanen, I. & Mery, G. (toim.). 2007. Making European Forests Work for People and Nature. EFI Policy Brief 1. 14 s. Wardle, P., Jansky, L., Mery, G., Palo, M., Uusivuori, J. & Vanhanen, H. 2003. World Forests, Society and Environment – Executive summary. The United Nations University. Tokyo. 53 s. 22 Metlan työraportteja 145 Metsä, talous ja yhteiskunta http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm Tutkimustieto metsäpolitiikan valmistelussa Pekka Ollonqvist Suomen kansalliselle metsäpolitiikalle on ollut leimallista kansainvälisiin sopimuksiin mukautu- minen 1990-luvulta alkaen. Mukautuminen liittyy kansainvälistymis- ja integraatiokehitykseen Euroopassa sekä talouspolitiikan muutoksiin taloudellista kasvua korostaneista kansallisista pai- notuksista globaalin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Luonnonvarojen käytön ja kehittämisen politiikkatavoitteissa on kasvavasti otettu mukaan ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden kysy- mykset taloudellisen kestävyyden rinnalle. Muutos on näkyvissä sekä kansallisessa että yhdenty- neen Euroopan metsäpolitiikassa. Politiikan valmistelu on samalla muuttunut. Aiempi keskitet- ty edunvalvonnan toimijoista kokoonpantu rakenne korvattiin osallistumiseen kannustavalla ja hajautetulla työmallilla. Edunvalvontapohjainen politiikan valmistelu oli leimallisinta edistyvän puuntuotannon aikakaudeksi luonnehditulla jaksolla 1960–1991. Metsäntutkimuslaitoksen riip- pumattomaan asiantuntijuuteen perustuva metsäekonomian ja -politiikan tutkimus on sen jälkeen laajasti korvannut etujärjestöjen asiantuntijatyötä. Metsätalouden ja muun metsien käyttöön perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminnan suhteellinen painoarvo kansantaloudessa on työllisyysvaikutuksilla mitattuna pienentynyt 1970-luvulta alka- en. Alan politiikkavalmistelussa näkökulmaa onkin laajennettu metsäklusterin suuntaan. Myös Metlan taloustieteellinen tutkimus on laajentunut perinteisiä puuhun perustuvia arvoketjuja katta- vammaksi, erityisesti bioenergian ja markkinattomien hyötyjen tuotannon suhteen. 2 Puuntuotantoon painottuvan metsäpolitiikan tutkimus 2.1 Metsä 2000 -ohjelmakausi Metsäpolitiikan valmistelu tukeutui joko kasvu- tai tulopoliittisiin tavoitteisiin 1960-luvulta 1990-luvun alkuun (Eriksson 1995). Politiikan valmistelijoiden yhtenäinen koulutus- ja kulttuu- ritausta antoi hyvät edellytykset yhteisymmärryksen löytämiselle keskeisissä kysymyksissä (Kor- honen 1990). Metsäpolitiikassa painotettiin kotimaisen puuraaka-ainevarannon vahvistamista ja siitä seuraavia mahdollisuuksia metsäteollisuuden tuotannon laajentamiselle (Metsä 2000... 1985, Metsä 2000 -ohjelman ... 1992). Ohjelmavalmistelun johtoryhmässä maa- ja metsätalousministe- riöllä ja edunvalvontajärjestöillä oli vahva edustus. Metlan metsäekonomistit esittivät kritiikkiä ohjelman yksipuolisuudesta ja muun muassa met- sänkasvatuksen liiketaloudellisten edullisuuslaskelmien puuttumisesta. Puuntuotannon laajenta- 1 Johdanto Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 23 minen kyseenalaistettiin epäajankohtaisena, samalla kun sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kysymykset oli jätetty vähälle huomiolle. Metsäekonomian professori Matti Palo esitti vaihto- ehtoisen, YKn Rion sopimuksen periaatteille rakentuvan metsäpolitiikan ohjelman valmistelun käynnistämistä (Palo 1993). Silloinen MMM:n metsäosaston ylijohtaja Juhani Viitala totesi myö- hemmin: ”Palon kirjoitus ei saanut ansaitsemaansa huomiota osakseen, koska käytännön met- sätalouden asenteet eivät olleet halukkaita hyväksymään luonto- ja ympäristöarvoja korostavaa metsäpolitiikkaa.” (Viitala 2004). Metsäpolitiikan tavoitteiden monipuolistaminen käynnistyi maa- ja metsätalousministeriön omaksuessa aktiivisen toimijaroolin. Ministeriöön asetettu työryhmä valmisteli ehdotuksen met- sätalouden ympäristöohjelmaksi (Metsätalous ja ympäristö 1994). Samanaikaisesti ympäristömi- nisteriössä laadittiin Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen strategia (Suomen metsäluonnon ... 1994). Metsätalouden ympäristöohjelma valmistui maa- ja metsätalousministe- riön ja ympäristöministeriön yhteistyönä, ja hyväksyttiin vuonna 1994 (Metsätalouden ympäris- töohjelma 1994). Ohjelmatyössä tarkennettiin ministeriöiden toimirajat metsätaloudessa. Maa- ja metsätalousministeriössä käynnistettiin työryhmätyö metsätalouden ympäristöohjelman toteu- tumisen seurannalle (Viitala 2003). Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän met- sätalouden lainsäädännöllinen perusta rakennettiin nopealla aikataululla (Metsälaki 1093/1996, Kestävän metsätalouden rahoituslaki 1094/1996 ja Laki metsäkeskuksista ja metsätalouden kehit- tämiskeskuksesta 1474/1995). Suomen esimerkki antoi suuntaa monessa Euroopan maassa käyn- nistyneelle valmistelulle ja järjestövetoisia sääntelymekanismeja korvaavien käytäntöjen raken- tamiselle (Hogl 1999). 2.2 Metsätalouden lainsäädännön kokonaisuudistusta tukenut tutkimus Metsäpolitiikan suuri rakenteellinen muutos ajoittuu kansantalouden askeltaen tapahtuneeseen integroitumiseen Euroopan unioniin. Politiikkamuutosten tausta oli kestävää kehitystä painotta- vissa kansainvälisissä sopimuksissa. Uusi metsälainsäädäntö astui voimaan vuoden 1997 alus- sa samanaikaisesti uuden luonnonsuojelulain kanssa. Julkinen säätely yhtenäistettiin koskemaan kaikkien omistajaryhmien metsien talouskäyttöä. Olennainen ero suhteessa skandinaaviseen käy- täntöön oli puuntuotannon julkisen tukirahoituksen säilyttäminen toisin kuin Ruotsissa tai Nor- jassa. Metsänparannusten julkisen tukirahoituksen säännöstömuutoksessa tuotiin mukaan uusia työlajeja samalla kun vanhojen tukiperiaatteita muutettiin. Metlan metsäekonomian tutkimustyö, jossa tarkasteltiin muutosten mahdollisia vaikutuksia met- sänomistajien taloudelliseen aktiivisuuteen, avasi tietä politiikkavalmisteluun. Sihvonen (1988) selvitti raakapuumarkkinoiden säätelyn instituutioita, Pesonen ja Räsänen (1994) arvioivat met- säverotuksen järjestelmämuutosten vaikutuksia. Raakapuumarkkinoiden hintasuositussopimuk- sista luopuminen toteutui sittemmin kilpailulainsäädännön vaateiden ja metsäverotuksen uudistus pääomatulojen verojärjestelmän muutoksen kautta. Viimeisenä uudistettiin metsänhoitoyhdistyslaki (1998), joka edelleen vahvisti metsänhoitoyh- distysten erityisaseman metsänomistajien jäsenyysmaksuun velvoittavana yhteenliittymänä. Kil- pailullisuuden lisääminen metsänhoito- ja perusparannustöissä tai metsätalouden neuvonnassa jäi odottamaan tulevia uudistuksia. Metlan tutkimuksissa arvioitiin yksityismetsätalouden organisaa- tioiden tehokkuutta (Viitala ja Hänninen 1998). Metla osallistui myös Evaluating Financing of Forestry in Europe -tutkimushankkeeseen, jossa verrattiin yksityismetsänomistajille suunnattujen palvelujen rahoitusta eri maissa (Final report … 2004). Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 24 2.3 Puunmyyntitulojen verotuksen taloudellisten vaikutusten tutkimus Metsätalouden vuotuiseen laskennalliseen tuottoon perustuneen verojärjestelmän synnyttämää byrokratiaa kuin myös puuntuotantoa kannustavien vaikutusten heikkoa kohdentumista arvioitiin tutkimuksissa jo 1980-luvulla. Veroperusteiden uudistus käynnistyi osana pääomaverotuksen uu- distamista 1990-luvun alussa, ja puun myyntitulojen verotus otettiin käyttöön asteittain vuodesta 1993 alkaen (Lähteenoja 2000). Verotuet havaittiin metsäekonomisissa tutkimuksissa metsäpo- liittisilta vaikutuksiltaan suoria tukia merkittävämmiksi (Aarnio 2004). Verojärjestelmämuutok- sen siirtymäkausi 1993–2005 vaikutti tutkimustulosten mukaan melko vähän puumarkkinoihin toisin kuin etupoliittisissa keskusteluissa oli arvioitu. Vanhaan pinta-alaverotukseen jääneiden metsänomistajien todettiin siirtymäkaudella lisänneen hakkuitaan, kun taas puun myyntitulojen verotukseen siirtyneiden metsänomistajien hakkuukäyttäytymisessä ei havaittu muutoksia (Ovas- kainen ja Ripatti 1998). 2.4 Raakapuukaupan markkinatalouteen siirtymisen tutkimus Suomen kansantalous rakentui kattavaan julkiseen sääntelyyn sekä sitä täydentäneeseen järjestö- jen sopimussääntelyyn pitkään toisen maailmansodan poikkeusolojen päättymisen jälkeen. 1970- luvulle jatkunutta aikaa on kuvattu kartellien ajaksi metsäteollisuuden omassa historiankirjoituk- sessa: ”Yhteistoimintajärjestöjä vastassa olivat muiden teollisuusalojen ja yhteiskunnan sektorien kartellit. Ammattiyhdistysliikettä voi luonnehtia työvoimakartelliksi ja metsänomistajat olivat järjestäytyneet eräänlaiseksi puunmyyntikartelliksi” (Jensen-Eriksen 2007). Vahvojen etujärjes- töjen sopimusratkaisuista siirryttiin markkinatalouteen ja yhä merkittävämpään kansainväliseen toimintaan. Julkinen valta lisäsi markkinoiden kilpailullisuuden tutkimus- ja selvitystoimintaa Kilpailuviras- tossa ja sen edeltäjässä Elinkeinohallituksessa 1980-luvulla (Kunnas 1989). Kilpailuviranomais- ten toimeksiannosta kantohintasuositusten sopimusjärjestelmän rakenteiden ja kilpailuvaikutus- ten tutkimus tehtiin yhteistyössä Metlan metsäekonomian tutkimuksen kanssa (Sihvonen 1989). Metlassa tutkittiin monipuolisesti uusien, hintasuositussopimusjärjestelmää korvaavien mark- kinainstrumenttien toteutettavuutta (Nikunen 1995, Toivonen ja Palo 1995, Määttä ja Pesonen 1996) sekä mm. raakapuumarkkinoiden informaatiokysynnän ja tarjonnan kysymyksiä (Pajuoja 2000). Markkinatalouteen siirtyminen, joka loppuvaiheessa sisälsi hintasuositusjärjestelmän purun sekä valuuttamarkkinoiden avaamisen, johti Suomen kansantaloudessa perusteellisiin rakennemuu- toksiin 1990-luvulla. Pankkien luotonanto kasvoi nopeasti vuoden 1987 jälkeen kiihdyttäen in- flaatiota ja vaihtotaseen vajausta (Kukkonen 1997). Edunvalvonnasta riippumattomasti tuotetul- le markkinainformaatiolle syntyi nopeasti kysyntää. Metla kehitti 1980-luvulla määrätietoisesti puumarkkinoiden informaatiotarvetta palvelevaa järjestelmää. Markkinaosapuolet oli saatu mu- kaan useiden maa- ja metsätalousministeriön asettamien toimikuntien kautta (Puumarkkinatoi- mikunnan mietintö 1985, Puumarkkinoiden seurantatoimikunnan ... 1988). Vuonna 1991 Met- lan markkinaekonomistit alkoivat julkaista Metsäsektorin ajankohtaiskatsausta, jota on vuodesta 1998 julkaistu nimellä Metsäsektorin suhdannekatsaus. Katsaukset luotaavat erityisesti metsäte- ollisuustuotteiden vientimarkkinoiden ja puumarkkinoiden lyhyen aikavälin näkymiä. Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 25 3 Metsäpolitiikkaohjelmien tutkimus 3.1 Suomi liittyy Euroopan unioniin – yhdentymisen taloudellisten vaiku- tusten tutkimus Markan ulkoinen arvo kytkettiin eurooppalaiseen valuuttakoriin (ECU) epärealistisen korkealla vaihtosuhteella vuonna 1991. Metsäteollisuuden kansainvälisen hintakilpailukyvyn häviäminen korkean vaihtokurssin seurauksena selittää kantohintatason äkillistä romahdusta ja metsänomis- tajien puunmyyntiboikottia vuoden 1991 loppupuolella. Vuoden 1992 alussa toteutettu markan vaihtoarvon korjaus devalvoinnin ja kellunnan kautta (noin 20 % vuoden 1993 alkuun mennes- sä) palautti toimintamahdollisuudet vientiteollisuudelle. Suomi jätti EU-jäsenanomuksen maa- liskuussa 1992. Suomen jäsenyys vuoden 1995 alusta toteutui samanaikaisesti kahden keskeisen eurooppalaisen metsätalousmaan, Ruotsin ja Itävallan kanssa. Norja jättäytyi kielteisen kansanää- nestysratkaisun seurauksena jäsenyyden ulkopuolelle. Suomen jäsenyys eurooppalaisessa talous- ja valuuttajärjestelmässä (EMU) sekä myöhemmin yhteisvaluutta eurossa vuoden 1999 alusta vapautti kansantalouden markan devalvaatiosyklistä, mutta teki kansainvälisen hintakilpailuky- vyn ylläpitämisen riippuvaksi yritysten omista päätöksistä EUn keskuspankin toteuttaessa vain ylikansallisia, koko Unionin rahapolitiikan tavoitteita (Calmfors 2009). Metlan metsäekonomian tutkijoiden selvitys EMU-ratkaisun vaikutuksista metsä- ja puutalouteen toteutettiin osana laa- jempaa kansantaloudellista selvitystä (Hetemäki ym. 1997). 3.2 Kansallisen metsäohjelmatyön tutkimus Euroopassa Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot sitoutuivat ympäristön ja kehityksen maailmankomis- sion raportissa (Our common future 1987) määriteltyjen kestävän kehityksen prinsiippien nou- dattamiseen Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyssä ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UN- CED). Euroopassa kansallisten metsäohjelmien yhteinen valmistelun toimintamalli ja ohjelmien sisällön kuvaus hyväksyttiin metsäministerien kokouksessa Helsingissä 1993. Euroopan keskeiset metsätalousmaat käynnistivät COST (European Cooperation in Science and Technology) -yhteistutkimusohjelman “National Forest Programmes in a European Context” uu- den metsäpolitiikan toteutettavuudesta vuonna 1999. Ohjelmassa tutkittiin valmisteluun osallis- tamiselle ja eri toimijaryhmien yhteistyölle asetettujen kansainvälisten tavoitteiden toteutumista kansallisen metsäpolitiikan valmistelussa eri osallistujamaissa. Kansainvälisiin kestävän metsäta- louden sopimuksellisiin muutoksiin sopeutumisen voitiin päätellä riippuvan julkisen vallan sekä kansalais- ja edunvalvonnan järjestöjen resursseista ja valtasuhteista politiikan valmistelussa. Suomen Kansallisesta Metsäohjelmasta todettiin julkisen vallan ja intressiosapuolten vahva osal- listuminen prosessiin, ja sen valmistelun virallinen asema poikkesi Norjan ja Ruotsin epäviralli- sista ohjelmista (Ollonqvist ja Hänninen 2004). Suomi oli aloitteellinen Euroopan unionin metsästrategian määrittelyssä metsäministerikokousten yhteydessä. Sama koskee myös toimintaa YKn UNPF/UNFF (United Nations Panel on Forests /United Nations Forum on Forests) -prosesseissa. Metsäekonominen asiantuntijatieto tuotettiin Suomen Kansallinen Metsäohjelman (KMO 2010, 1999) valmistelussa pääasiassa etujärjestöjen asiantuntijavoimin. Metlan metsäekonomian tutkijoita osallistui aktiivisesti eurooppalaiseen kan- sallisten metsäohjelmien kehittämistä koskevaan COST-hankkeeseen (COST E19). Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 26 3.3 Metsäklusteri ja taloudellisten riippuvuussuhteiden tutkimus Ennakoiva tutkimus, joka liittyi olennaisena osana kansallisen metsäpolitiikan valmistelun raken- nemuutokseen, nosti metsäpolitiikan kohdentumisen ja vaikuttavuuden esiin tutkimuskysymyksi- nä (Hartikainen 1995). Metsäpolitiikan retoriikassa alettiin 1990-luvun puolivälissä käyttää met- säsektori-käsitteen sijasta entistä enemmän laajempaa metsäklusteri-käsitettä (esim. Reunala ym 1998). Klusterilla tarkoitetaan toisiinsa kytkeytyneiden yritysten ja yhteisöjen muodostamaa ko- konaisuutta tietyllä alueella (Porter 1998, Virtanen ja Hernesniemi 2005). Klusterilähestymista- van omaksumisella voitiin laajentaa ja monipuolistaa jalostusasteen nostoon ja toimialarationali- sointeihin liittyvien suorien ja kerrannaisten vaikutussuhteiden tarkasteluja politiikkavaikutusten ennakoinneissa (Seppälä 2000). Metsäklusterin on kokonaistarkasteluissa todettu pysyneen ma- talan teknologian toimialana mitattuna tutkimus- ja kehityspanostuksen osuudella liikevaihdosta. Euroopan unionin innovaatiopolitiikan avaukset viime vuosina ovat tutkimus- ja kehityspanos- tusaloitteiden taustalla sekä kansallisella tasolla (Metsäklusteri Oy 2007, Finnish Wood Research Oy 2009) että Euroopan unionin tasolla (Forest-Based Sector Technology Platform 2007). Metsäklusterin kilpailukyvyn ylläpidon on havahduttu edellyttävän vahvoja sijoituksia uusiin lii- ketoimintakonsepteihin perinteisten tuotteiden osalta ja radikaaleihin tuote- ja prosessi-innovaa- tioihin erityisesti korkean kustannustason maissa. Yritysten on löydettävä nykyisten, pääosin tar- jontalähtöisten toimintamallien rinnalle aidosti kysyntälähtöisiä, innovatiivisia ratkaisuja (Seppälä 2001). Metsäalan Wood Wisdom -tutkimusohjelmassa vuosina 1998–2001 yhdistettiin perustutki- muksen, soveltavan tutkimuksen ja teollisten sovellusten tutkimus- ja kehitystyö (Wood Wisdom 2002). Puunkorjuun ja kuljetusten teknologiaosaaminen on osoittautunut erääksi kilpailuetuja tar- joavaksi klusterin osaksi, jonka ohjelmatyössä Metla oli mukana merkittävillä panoksilla. 4 Metsätalouden sosiaalisen kestävyyden tutkimus Kestävän metsätalouden yleisperiaatteet rajattiin Euroopan osalta metsäministerikonferensseissa vastaamaan YKn kestävän kehityksen toimikunnan määrittämiä kriteereitä ja indikaattoreita (toi- nen metsäministerikonferenssi Helsingissä 1994). Euroopan unionin jäsenmaille sovittiin metsien käytön sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden mittarit (kolmas ministerikonferenssi Lissabonissa 1998). Nykyiset eurooppalaiset metsien kestävän hoidon ja käytön indikaattorit hyväksyttiin vuon- na 2003 (neljäs metsäministerikonferenssi Wienissä 2003). Metlan tutkijoilla on ollut iso panos kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin liittyvien raporttien kirjoittamisessa ja toi- mittamisessa (Suomen kestävän ... 1997, Suomen metsätalouden ... 2000, Suomen metsät 2007). Metsätalouden sosiaalisen kestävyyden sisältö pysyi suppeana ja staattisena, työllisyysvaikutuk- siin sekä metsien marja- ja riistakysymyksiin rajoittuneena vielä 1980-luvulla (Hytönen 1992). Metlan metsäekonomistit organisoivat lamatalkoiden merkeissä metsien hyväksikäyttöön perus- tuvien työllisyysmahdollisuuksien evaluointiseminaarin (Palo ja Elovirta 1995). Kestävyyden eri ulottuvuuksien täydentävyyden ja korvautuvuuden kysymykset samoin kuin ylisukupolvisuus tuotiin kestävän metsätalouden politiikkavalmisteluun 1990-luvulla. Sosiaaliseen kestävyyteen on sittemmin liitetty mm. omatoiminen työllistyminen, paikallisen aloitteellisuus sekä maaseu- dun elinvoimaisuus (Juurola ja Karppinen 2003). Metsien virkistyskäytön taloudellista tutkimusta on käsitelty omana katsauksena tässä julkaisussa (luku 5). Tässä artikkelissa tarkastellaan metsä- alan työllisyyden ja yrittäjyyden tutkimuksia. Sosiaalisesti kestävän metsien käytön avainkäsit- teitä ovat 1) pääsy käyttöä koskevaan politiikkapäätöksentekoon, 2) metsistä saatava toimeentulo sekä 3) paikallisyhteisön vakaus. Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 27 5 Metsätalouden yritys- ja elinkeinotoiminnan tutkimus Yrittäjyyden, erityisesti kasvuyrittäjyyden edistämisen politiikkakeinot ja niiden toteuttamismal- lien kehittäminen ovat sisältyneet pääministeri Matti Vanhasen I ja II hallituksen ohjelmiin. Uusi maaseudun yritystoiminta on I hallituksen ohjelman erityisohjelmana maaseudun työllisyyden ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi. Metlan metsäekonomian tutkimuksessa on metsien käy- tön sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet tuotu esiin uuden yritystoiminnan mahdollisuuksina 1990-luvulta alkaen. 5.1 Maaseudun yrittäjyys maaseutupolitiikan tutkimuksessa Metsätalous on sisältynyt maaseutupoliittisiin ohjelmiin ensimmäisestä, vuosina 2001–2004 to- teutetusta ohjelmasta lähtien (Hemilä 2001, Uusitalo 2001). Ohjelmissa on esitetty yrittäjyyden mahdollisuuksia puutuotealalla, haketoimituksissa, luonnontuotteiden keräilyssä ja jatkojalostuk- sessa sekä virkistys- ja luontomatkailun palveluissa. Maaseutuohjelma kytkettiin KMO 2010:n toteutukseen konkreettisilla, pääosin puunjalostukseen ja energiatuotantoon liittyneillä aloitteilla. Ohjelman, joka korosti työllisyyttä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, vaikutukset nähtiin mer- kittävinä ja puunmyyntien tulovaikutuksia täydentävinä. Metlan tutkija toimi sihteerinä Maaseutupolitiikan neuvottelukunnan aloitteesta toteutetussa Puu Suomi -projektissa 1992–95 osana ensimmäistä maaseutuohjelmaa (Vanhanen ja Halonen 1995). Projektin tavoitteina oli puutuotetoimialan pk-yritystoiminnan kehitys- ja kasvuedellytysten pa- rantaminen mm. alueellisia yritysverkostoja käynnistämällä. Uusi Puu Suomi -ohjelma vuosina 1998–2005 toimi läheisessä yhteistyössä mm. Puutuotealan valtakunnallisen osaamiskeskuksen kanssa tukien Kansallisen metsäohjelman, maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja Puu Euroop- pa -kampanjan tavoitteita. Puutuotealan Osaamiskeskus käynnistyi 1999 valtakunnallisena toimi- javerkkona kansallisessa osaamiskeskusohjelmassa (Paajanen ym. 2007). Metlan ekonomiatut- kimus osallistui liiketoimintakonseptit-osaamisalan työhön, jossa tuettiin erityisesti pk-yritysten toimintakulttuurin kehitysmyönteisyyttä (Pihkala ym. 2007). Liiketoimintakonsepti muodostaa yrityksen tuotteiden ja palvelujen sekä asiakkaiden ja yrityksen toimintatavan käsittävän toimin- takokonaisuuden, jolla yritys toteuttaa strategiaansa. Metsä- ja puutalouden pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tutkimus on ollut laajenevasti edustettuna Metlan metsäekonomisessa tutkimuk- sessa (Selby ja Petäjistö 2002, Packalén ym. 2004, Mäkinen ja Selby 2006). 5.2 Metsäala seutukuntien taloudessa Metsäsektorin tulo- ja työllisyysvaikutuksia on mitattu ja ennakoitu panos-tuotoslaskelmiin pe- rustuen Metlan metsäekonomisessa tutkimuksessa sekä metsäpolitiikan että muiden toimijoi- den ennakointityön tueksi 1970-luvulta lähtien. Laskelmilla on ollut kysyntää erityisesti rakenne- muutoksiin liittyvässä politiikkavalmistelussa (Toropainen 1998 ja 1999) sekä aluetaloudellisissa tutkimuksissa (Vatanen 2001). Tulo- ja työllisyysvaikutusten tutkimus on sittemmin laajentunut metsä- ja puualan yritystoiminnan kannattavuustutkimuksiksi saaden myös kansainvälisen yh- teistyön ulottuvuuksia. Sosiaalinen kestävyys eurooppalaisella maaseudulla perustuu pienen ja keskisuuren yritystoiminnan vahvistumiseen kaupunkilaiskuluttajien mieltymyksiä ja arvostuksia vastaavien metsä- ja puutuotteiden sekä palvelujen tuotannossa. Tuotteiden ja palvelujen kilpailu- kyky edellyttää uusien liiketoiminta- sekä tuotanto- ja jakelukonseptien kehittämistä asiakasläh- töisyyteen perustuen. Metlan metsäekonomian tutkimus on osallistunut EUn tutkimusyhteistyön puitteissa hankkeisiin ”Forestry in the Context of Rural Development” ja “Economic integration of urban consumers’ demand and rural forestry production” (Selby ja Karppinen 1998, Ollonqvist Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 28 ym. 2006a,b, Rimmler ym. 2006, Niskanen ym. 2007). Maaseudun yritystoiminnan tuote- ja pal- velujärjestelmillä on vahvat perinteet aluetason markkinoilla, mutta harvoin edellytyksiä globaa- leilla markkinoilla toimimiseen. Ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvien asenteiden tutkimusta on tehty myös puutuottei- den ostopäätöksistä (Valtonen ym. 1997, Enroth ym. 1999). 6 Yhteenveto, johtopäätökset ja visiot 6.1 Onnistuttiinko tutkimustarpeiden ennusteissa? Metsäekonomisen tutkimuksen tulevaisuuden kaksi vuosikymmentä sitten tehdyssä arviossa tuo- tiin kehityshaasteina esiin metsätyövoimatutkimus, puumarkkinoiden seuranta- ja ennustejärjes- telmän tarve, metsien omistuksellinen pirstoutumisen sekä metsäverojärjestelmän puuntarjonta- vaikutusten ennakointi sekä kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyisten tuotestrategioiden ja markkinointiratkaisujen tutkimus (Palo ja Hämäläinen 1988). Näihin tutkimustarpeita osuvas- ti ennakoineisiin haasteisiin on kyetty vastaamaan vaihtelevasti. Metsätyövoimatutkimuksilla on voitu tukea politiikkakeinojen valintaa parannettaessa työvoiman kohdentumista metsätalo- uden tehtäviin. Urbanisoituvan metsänomistajakunnan monipuolistunut palvelukysyntä, palve- lujen tarjonnan laajenemismahdollisuudet sekä niiden ja metsien monikäytön kasvava merkitys alueelliselle kehittyneisyydelle ovat tulleet metsäekonomian tutkimuksessa monipuolisesti käsi- tellyiksi. Maaseutupolitiikkaa tukeva tutkimus on suuntautunut metsätalouden uusien mahdol- lisuuksien ennakointeihin maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisen ja kehittämisen osana ja tukenut maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanoa. Lopputuotemarkkinoilta metsätalouteen ulottuvan ajankohtaistiedon palvelututkimus on edistänyt puumarkkinoiden seuranta- ja ennuste- järjestelmän kehitystä. Tähän liittyy myös Metlan metsäekonomistien vuonna 1991 lanseeraama Metsäsektorin ajankohtaiskatsaus (vuodesta 1998 nimellä Metsäsektorin suhdannekatsaus). Kat- sausten tuottamiseen on parin vuosikymmenen aikana osallistunut pääosa Metlan metsäekono- mian tutkijoista. Talous- ja metsäpolitiikan edunvalvonnasta riippumattomana Suhdannekatsaus on kyennyt vakiinnuttamaan asemansa toimialan laajimpana katsauksena. Vuodesta 1998 alkaen siitä on julkaistu myös suppeampi Finnish Forest Sector Economic Outlook. Suhdannekatsaukset ja muu metsäekonominen tutkimus hyödyntävät Metlan Metsätilastollisen tietopalvelun kokoa- mia ja ylläpitämiä metsätilastollisia tietokantoja (Metsätilastollinen vuosikirja 2009, www.metla. fi/metinfo/tilasto). Raakapuumarkkinoiden toiminta ja erityisesti yksityismetsien raakapuun tarjontatekijät olivat merkittävä metsäekonomian tutkimusalue jo ennen 1990-lukua. Tutkimukselliset haasteet ovat laajentuneet metsänomistuksen pirstoutumisen sekä metsäverojärjestelmän kysymyksistä pienen ja keskisuuren puutuoteteollisuuden toimintaedellytyksiin sekä pienpuun korjuun ja käytön kehit- tämismahdollisuuksiin erityisesti puuenergian arvoketjuissa. Tutkimustiedolla voidaan nykyisin hyödyttää puuhun perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminnan suunnittelua ja tukea elinkeinopo- liittisen valmistelun kysymyksiä myös aluetalouden tasolla. Puuhun perustuvissa arvoketjuissa toimivia yrityksiä palvelevan tutkimuksen tavoitteena on tukea asiakasarvoista lähtevien koko- naisuuksien hallintaa sekä edistää toimialojen kehittämisen ohjelmatyötä. Innovaatiot ja niihin johtavat prosessit, jotka aiemmin ymmärrettiin yritysten sisäisinä tuotekeksintöinä tai teknisinä prosesseina, määritellään nykyisin monipuolisesti yritystoiminnalle kilpailuetuja tuottavina. Met- säekonomian tutkimus on Metlassa ollut proaktiivisesti mukana tämän tutkimustiedon tuottami- Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 29 sessa. Organisatoristen rakenteiden sekä markkinoinnin tutkimus on edistänyt kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyisten tuotestrategioiden ja markkinointiratkaisujen kehittämistä. 6.2 Tieteellinen tieto metsäpolitiikan valmistelussa Metlan metsäekonomian tutkimus kelpuutettiin vain valikoiden metsäpolitiikan valmistelun osa- puoleksi 1990-luvun lopulle jatkuneella edistyvän puuntuotannon kaudella. Riippumaton talous- tieteellinen tutkimus kelpuutettiin rajoitetusti tasapainottamaan järjestöjen edunvalvontaan perus- tunutta politiikkavalmistelua talousneuvostossa (Leppänen 2009). Menettely oli samankaltainen myös metsäpolitiikan kohdalla. Järjestövallan asteittainen mureneminen Euroopan unionin jäse- nyyden oloissa on edistänyt riippumattoman tutkimustiedon käyttöä myös Metlan ekonomian tut- kijoiden ja tutkimuksen osalta. Kansallisen metsäohjelman päivityksessä vuonna 2008 asetettiin kuusi tavoitteellista painoaluetta vuoteen 2015 ulottuvalle kaudelle: – metsäteollisuuden ja -talouden kilpailukykyisistä toimintaedellytyksistä huolehditaan – metsien ilmasto- ja energiahyötyjä lisätään – metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt turvataan – metsien käyttöä kulttuurin ja virkistyksen lähteenä edistetään – metsäalan osaamista ja hyväksyttävyyttä vahvistetaan – kansainvälisessä metsäpolitiikassa edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä Uusien metsiin perustuvien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, tuotteiden jalostusarvon lisää- minen sekä logistiikan ja energian saatavuuden kysymykset on nostettu kansallisen metsäpolitii- kan areenalle metsävarojen tilaa, kehitystä ja tehokasta hyödyntämistä, ammattitaitoisen työvoi- man saatavuutta sekä tilakoon ja metsänomistusrakenteen kehittämistä koskeneiden tavoitteiden rinnalle. Metsätalouden kustannustehokkuus, metsäsektorin tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset organisaatiot sekä puuntuotanto kannattavana elinkeinotoimintana ovat nousseet metsäpolitiik- kaan taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden kysymyksinä. Markkinamekanismin tulo edunval- vonnan organisaatioiden sopimusmalleja korvaavaksi selittää osaltaan järjestöjen asiantuntijatie- don korvaamista riippumattomasti tuotetulla tutkimustiedolla. Muutos on muuttanut ja laajentanut Metlan ekonomiatutkijoiden työtä politiikkaprosesseissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. He olivat avaintoimijoita tulevaisuusselvityksessä, jonka maa- ja metsätalousministeriö tilasi uuden Kansallisen metsäohjelma 2015:n valmistelun pohjaksi (Hetemäki ym. 2006). Metlan metsäekonomian tutkijat osallistuivat ohjelman työryh- mien työhön, sosiaalisen kestävyyden mittareiden kehittelyyn (Huhtala ym. 2007), eri politiikka- vaihtoehtojen taloudellisten vaikutusten arviointiin (Uusivuori ym. 2008) ja alueellisten metsäoh- jelmien tulo- ja työllisyysvaikutusten arviointiin (Toropainen 2008). Riippumattoman tieteellisen tiedon ja sen tuottajien lisääntynyttä mukaanottoa selittävät osaltaan politiikan valmisteluproses- sien laajaan osallistumiseen ja läpinäkyvyyteen perustuvan rakenteen edellyttämä taustatieto sekä ennakoinnit ja vaikutusten arviointi. Kirjallisuus Aarnio, J. (toim.). 2004. Julkinen tuki yksityismetsätaloudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 923. 111 s. Calmfors, L. 2009. Tutkimuksen ja tutkijoiden rooli talouspolitiikassa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2009: 89–97. Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 30 Elovirta, P. 1998. Employment as an indicator of social sustainability of forestry in Finland. Julkaisussa: Hytönen, M. (toim.). Social sustainability of forestry in the Baltic Sea Region. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 704: 225–232. Enroth, R.-R., Kärnä, J. & Valtonen, K. 1999. Puun ekokilpailukyky euromarkkinoilla. PTT Katsaus 2: 21–29. Eriksson, M. 1995. Rise and Fall of National Forestry Network in postwar Finland. Helsingin kauppakor- keakoulu. A 105. Helsinki. 167 s. Final Report. Evaluating Financing of Forestry in Europe. 2004. http://www.efi.int/portal/completed_pro- jects/effe/deliverables/final_report/ Hartikainen, T. 1995. Tulevaisuuden tutkimus metsäsektorilla. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 546. Hemilä, K. 2001. Miten metsäpolitiikka vastaa alueiden ja maaseudun kehittämishaasteisiin? Päättäjien Metsäakatemia Jatkoseminaari 4: 28–29. Hetemäki, L., Hänninen, R., Kuuluvainen, J., Ollonqvist, P., Ruuska, P., Seppälä, R., Toppinen, A. & Uu- sivuori, J. 1997. EMU ja Suomen metsäsektori. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja no. 17. 26 s. + liitteet Hetemäki, L., Harstela, P., Hynynen, J., Ilvesniemi, H. & Uusivuori, J. (toim.). 2006. Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015. Katsaus Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Metlan työraportteja 26. www.metla.fi/julkaisut/ Hogl, K. 1999. National Forest Programmes – A Request for Inter-Sectoral and Multi-Level Coordina- tion. Some Actor-Focused Considerations. Julkaisussa: Glück, P., Oesten, G., Schanz, H. & Volz, K-R. (toim.). Formulation and Implementation of National Forest Programmes. Volume I: Theoretical As- pects. EFI Proceedings No. 30: 163–183. Huhtala, M., Hytönen, M., Sievänen, T. & Wallenius, P. 2007. Metsäsektorin sosiaalisen kestävyyden mit- tarit – taustaselvitys. Metlan työraportteja 44. www.metla.fi/julkaisut/ Hytönen, M. 1992. Metsien monikäytön tutkimus Suomessa 1970–1990: tiivistelmäbibliografia. Metsän- tutkimuslaitoksen tiedonantoja 430. 395 s. Jensen-Eriksen, N. 2007. Läpimurto. Metsäteollisuus kasvun, integraation ja kylmän sodan Euroopassa 1950–1973. Metsäteollisuuden maa 4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. 461 s. Juurola, M. & Karppinen, H. 2003. Sosiaalinen kestävyys ja metsien käyttö. Metsätieteen aikakauskirja 2/2003: 129–142. Järveläinen, V.-P., Ollonqvist, P., Ryhänen, M. & Ylätalo, M. 1997. Metsä maatilataloudessa – yhteissuun- nittelun ongelmia ja haasteita. Metsätieteen aikakauskirja 4/1997: 525–536. Kansallinen metsäohjelma 2010. 1999. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2/1999. 38 s. Kansallinen metsäohjelma 2015. 2008. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2008. 43 s. + liite. Korhonen, M. 1990. Institutionaalinen johtaminen metsäsektorissa MERA-ohjelmakaudella. Helsingin kauppakorkeakoulu. B 100. Helsinki. 131 s. Kukkonen, P. 1997. Rahapolitiikka ja Suomen kriisi. PTT julkaisuja 16. Helsinki. 88 s. Kunnas, H. 1989. Kilpailulainsäädäntö ja hintapolitiikka. Julkaisussa: Loikkanen, H. & Pekkarinen, J. (toim.). Suomen kansantalous – instituutiot, rakenne ja kehitys. Porvoo. s. 231–341. Kärhä, K. & Aarnio, J. 2001. Metsänhoitoyhdistysten puukaupallinen toiminta. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 797. 45 s. + liitteet. Leppänen, S. 2009. Talousneuvoston roolista talouspolitiikassa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2009: 75–88. Lähteenoja, P. 2000. Metsäpolitiikka ja verotus. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja No. 226. 348 s. Metsäsektorin ajankohtaiskatsaus (vuodesta 1998 Metsäsektorin suhdannekatsaus). Metsäntutkimuslaitos. Metsätalouden ympäristöohjelma 1994. Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö. Helsinki. 26 s. Metsätalous ja ympäristö. 1994. Metsätalouden ympäristöohjelmatyöryhmän mietintö. MMM 1994 (3). Helsinki. 100 s. Metsätilastollinen vuosikirja 2009. Metsäntutkimuslaitos. 452 s. Metsä 2000 -ohjelma. 1985. Taloussneuvosto. Metsä 2000 Ohjelmajaosto. Helsinki. 53 s. Metlan työraportteja 145 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp145.htm 31 Metsä 2000 -ohjelman tarkistustoimikunnan mietintö. Komiteamietintö 1992: 5. Helsinki. 115 s. Mikkola, K., Pajuoja, H. & Aarnio, J. 2002. Effect of public financing on the profitability of drainage in- vestments in private forest holdings. Julkaisussa: Ottitsch, A., Tikkanen, I. & Riera, P. (toim.). Financial Instruments of Forest Policy. EFI Proceedings 42: 87–93. Mäkinen, P. & Selby, J.A. 2006. Challenges to the growth of Finnish woodworking SMEs. International Journal of Entrepreneurship and Small Business 3(5): 594–606. Määttä, T. & Pesonen, M. 1996. Puukaupan elektronisen informaatiopörssin (PUUTORI) toteuttamismah- dollisuudet Pohjois-Savossa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 591. 29 s. + liitteet. Nikunen, T. 1995. Raakapuumarkkinat ja kilpailulainsäädännön uudistaminen Pohjoismaissa. Metsäntut- kimuslaitoksen tiedonantoja 548. 70 s. Niskanen, A., Slee, B., Ollonqvist, P., Pettenella, D., Bouriaud, L. & Rametsteiner, E. 2007. Entrepreneurship in the forest sector in Europe. University of Joensuu, Faculty of Forestry. Silva Carelica 52. 127 s. Ollonqvist, P. 1998. Metsäpolitiikka ja sen tekijät – Pitkä linja 1928–1997. Metsälehti Kustannus. Helsin- ki. 301 s. Ollonqvist, P. 2000. Puukaupan kilpailurajoitukset – instituutiot ja niiden kehitys. Julkaisussa: Pajuoja, H. (toim.). Kilpailu puu- ja vientimarkkinoilla. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 771: 63–90. Ollonqvist, P. 2000. Kilpailurajoitukset ja reaalisten kantohintojen kehitys vuosina 1949–1998. Julkaisus- sa: Pajuoja, H. (toim.). Kilpailu puu- ja vientimarkkinoilla. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 771: 91–113. Ollonqvist, P. & Heikkinen, V.-P. 1994. Kantohinnat ja yksitysmetsänomistajien puunmyynnin ajoitus. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 526. 66 s. Ollonqvist, P. & Heikkinen, V.-P. 1996. Yksityismetsänomistajien puukaupallinen toiminta ja sen tuloksel- lisuus. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 580. 77 s Ollonqvist, P. & Hänninen, H. 2004. National forest programmes in Scandinavian political culture. Julkai- sussa: Pajuoja, H. & Karppinen, H. (toim.). Proceedings of the Biennial Meeting of the Scandinavian Society of Forest Economics, Vantaa, Finland, 12th–15th May, 2004. Scandinavian Forest Economics 40: 189–199. Ollonqvist, P., Karppinen, H. & Matilainen, A. 2006a. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta kau- pungistuvassa yhteiskunnassa. Julkaisussa: Hänninen, R. & Sevola, Y. (toim.). Metsäsektorin suhdan- nekatsaus 2006–2007. Metsäntutkimuslaitos. s. 50–53. Ollonqvist, P., Teder, M., Lähtinen, K. & Viitanen, J. 2006b. Delocalisation of wood processing industry from Finland to the Baltic countries. Julkaisussa: Niskanen, A. (toim.). Issues affecting enterprise devel- opment in the forest sector in Europe. University of Joensuu, Faculty of Forestry. Research Notes 169. Our Common Future. 1987. World Commission on Environment and Development. London. 400 s. Ovaskainen, V. & Ripatti, P. 1998. Metsäverojärjestelmän muutos, siirtymäkauden verovalinnat ja yksityis- metsänomistajien puunmyynnit. Mets