Ilmastonmuutos haastaa metsätalouden vesiensuojelun Ilmastonmuutos haastaa metsätalouden nykyistä tehokkaampaan vesiensuojeluun. Erityisesti turvemailla jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan vähentää ojitustarvetta ja myös kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumia. Käytäntöjen muuttuminen edellyttää kokemusten jakamista ja yhteistyötä. POLITIIKKASUOSITUKSET 1. Metsätalouden vesiensuojelua on tehostettava vielä nykyistä enemmän, koska ravinnehuuhtoumat kasvavat muuttuvassa ilmastossa. 2. Luontopohjaisten ratkaisujen* laajempi käyttöönotto tukee vesien- suojelua. Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen tulee kannustaa erityi- sesti turvemailla. 3. Ekosysteemipalvelut tulee ottaa laajasti huomioon metsänkäsit- telyvaihtoehtoja arvioitaessa. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi parhaimmillaan lisätä metsän virkistys-, monimuotoisuus- ja maisemahyötyjä. 4. Metsätalouden suunnitteluun ja neuvontaan kaivataan uusia sisäl- töjä ja menetelmiä sekä keinoja, joilla metsänomistajat saadaan mukaan vastaamaan uusiin vesiensuojelun haasteisiin. * Termin selitys sivulla 3. LUONNONVARAKESKUS POLICY BRIEF 8/2022 1 Policy Brief Ilmastonmuutos vs. avohakkuut P kuormituksessa Ilmastonmuutos vs. avohakkuut N kuormituksessa LUONNONVARAKESKUS POLICY BRIEF 8/2022 11 6.0 Keskimääräinen vuosikuorma N: 2007-2016 6.0 2041-2050 6 .0 2071-2080 ,o'5.0 5.0 5.0 -;, ,f:. ; ' ~4.0 ; 1 4.0 4 .0 z m+ C: -~ 3.0 3.0 3.0 =e "" •E 2.0 2.0 2.0 ~ - Ei hakkuita - Ei hakkuita ~ 1.0 - BAU 1.0 1.0 - BAU - BAU & NBS - BAU & NBS - Avohakkuut - Avohakkuut - Avohakkuut 0.0 2006-2016 MPI Had 0.0 MPI Had 0.0 MPI Had llmastoskenaario 0.30 Keskimää räinen vuosikuorma P: 2007-2016 0.30 2041-2050 0.30 2071-2080 - Ei hakkuita - Ei hakkuita - Ei hakkuita - BAU - BAU - BAU ,o' 0.25 - BAU & NBS 0.25 - BAU & NBS 0.25 - BAU & NBS i - Avohakkuut - Avohakkuut - Avohakkuut ~0.20 0.20 0.20 o._ C: -~ 0.15 0.15 0.15 =e '"' ·E 0. 10 0.10 0. 10 ~ ~ 0.05 0.05 0.05 0.00 2006-2016 MPI Had 0.00 MPI Had 0.00 MPI Had llmastoskenaario Ravinnekuormat voivat kasvaa keskimäärin lähes 50 % pelkästään ilmastonmuutoksen takia. Metsätalouden ravinnehuuhtoumat kasvavat ilmaston muuttuessa OPERANDUM-hankkeessa (EU Horisontti 2020) tuotettiin ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää ilmastonmuutoksen ja äärevien sääolojen vesistöille aiheuttamia riskejä. Puruveden alueelle perustettu luontolaboratorio havainnollisti muutosten suuruutta ja toimintamahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen paikallisia vaikutuksia tarkasteltiin valuma- aluetasolla ilmastoskenaarioita hyödyntäen. OPERANDUM-hankkeessa hyödynnetty NutSpaFHy- malli (Laurén ym. 2021) laskee sää- ja paikkatiedon pohjalta valuma-alueen ravinnehuuhtouman. Ilmaston muuttuessa Puruveden alueella, ja koko Suomessa, lämpötila ja sadanta nousevat voimak- kaasti. Mikäli maa on roudassa vähemmän aikaa, maaperässä on hajotustoiminnan vilkastumisen vuoksi vapaana ravinteita. Ne lähtevät liikkeelle runsastuneiden sateiden saattelemana ja nostavat ravinnekuormitusta alapuolisessa vesistössä. Ravinnekuormat voivat ilmastonmuutoksen vuoksi kasvaa keskimäärin lähes 50 % (kuva 2). Hakkuut lisäävät ravinnekuormitusta jo pelkästään vähen- tyneen ravinteiden sidonnan takia, koska puumäärä vähenee ja aluskasvillisuus häiriintyy hakkuissa. Nykyilmastossakin hakkuut voivat kasvattaa ravin- nekuormaa 12 %. Ilmastonmuutos lisää hakkuiden aiheuttamaa ravinnekuormaa, ja näiden yhteisvai- kutus on voimakas. Kuva 1. Ilmastonmuutoksen ja hakkuiden aiheuttamat ravinnekuormituksen muutokset ajanjaksoille 2006-2016, 2041-2050 ja 2071- 2080. Typpikuormitus on ylärivillä ja fosforikuormitus alarivillä. Käytetyt hakkuuskenaariot olivat ’Ei hakkuita’: ei uusia hakkuita, ’BAU’: business-as-usual, eli nykyiset hakkuumäärät avohakkuina, ’BAU & NBS’: luontopohjaiset ratkaisut (suojakaistat, jatkuvapeitteinen kasvatus CCF) samalla puumäärällä kuin BAU mutta CCF siellä, missä mahdollista, ja ’Avohakkuut’: kaikki hakkuukypsät metsäkuviot avohakataan. MPI (MPI-ESM) ja Had (HadGEM2) ovat ilmastoskenaariot ajanjaksoille 2041-2050 ja 2071-2080 ja havaittuja sääolo- suhteita on käytetty 2006-2016 ajanjakson mallinnuksessa. Skenaarioissa kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat koko vuosisadan. 2 a) Typpikuorma 2006-2016, jatkuvapeitteinen kasvatus b) Typpikuorma 2006-2016, kaikki hakkuut c) Typpikuorma 2070-2080, MPI-ESM, jatkuva- peitteinen kasvatus d) Typpikuorma 2070-2080, MPI-ESM, kaikki hakkuut LUONNONVARAKESKUS POLICY BRIEF 8/2022 - - - ■ 26.7-53.4 kg/10 vuodessa (keskimäärin lähtevä kuorma ilman hakkuita 2006-2016: 26.7 kg/gridi/10v) ■ > 53.4 kg/10 vuodessa ■ hakkuualue ■ 26.7-53.4 kg/10 vuodessa hakkuualueella ■ > 53.4 kg/10 vuodessa hakkuualuella metsä ■ ojat ja uomat Jatkuvapeitteinen metsän kasvatus luontopohjaisena ratkaisuna Jatkuvapeitteinen metsänkasvatuskasvatus on luontopohjainen ratkaisu. Metsää uudistetaan ilman avohakkuita siten, että se on aina puustoinen ja maaperä pysyy peitteisenä. Tavoitteena on, että uutta taimiainesta syntyy jatkuvasti, ja alikasvos pidetään runsaana ja hyväkuntoisena. Kuusikoissa käytetään poiminta-, kaistale- ja pienaukkohakkuita, männiköissä suositaan siemen- ja suojuspuuhak- kuita sekä ylispuuston kasvatusta. Metsätalouden aiheuttaman vesistökuormituksen kannalta on oleellista, että kiintoaineen ja ravinteiden huuh- toutuminen vähenee, koska hakkuidenkin jälkeen metsässä on ravinteita pidättävä kasvipeite. Lisäksi suometsissä ojitustarve vähenee, kun haihduttavan Luontopohjaisilla ratkaisuilla tarkoite taan luonnon materiaalien tai luonnon omien prosessien hyödyntämistä yhteis kunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Tavoitteena on tuottaa monihyötyisiä ratkaisuja, jotka esimerkiksi vähentävät ilmaston ääri ilmiöiden aiheuttamaa kuivuutta, tulvia tai eroosiota, lisäävät luonnon monimuotoisuutta, sitovat ja varastoivat hiiltä ja parantavat luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia. puuston määrää säätelemällä voidaan vaikuttaa pohjaveden pinnan tasoon (Routa & Huuskonen 2022). Kuva 2. Nykyilmastossa jatkuvapeitteinen kasvatus (a) tuottaa vähemmän kuormitusta kaikkien hakkuukypsien metsien avohakkuisiin nähden (b). Ilmastonmuutos (MPI-ESM mallin perusteella) nostaa ravinnekuormitusta voimakkaasti, joka näkyy kartoissa c ja d keskimääräistä korkeamman ravinnekuormaa (N) tuottavien alueiden laajempana esiintymisenä. 3 Jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan vähentää kasvavaa ravinnekuormitusta Jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan saavuttaa nykyilmastossa noin 50 % pienempi typpi- kuormitus hehtaaria kohden avohakkuisiin verrat- tuna. Fosforin kuormitus voi vastaavasti vähentyä noin 35 % (laskennassa ei huomioida maanmuok- kauksen aiheuttamia ravinnekuormia). Muuttuvassa ilmastossa vähennys voi olla jopa suhteellisesti suurempi, sillä lämpeneminen ja sateiden lisäänty- minen kasvattavat voimakkaasti ravinnekuormia. Toki on muistettava, että jatkuvapeitteiseltä alueelta hakattava puumäärä on pienempi avohakkuisiin verrattuna. Kuusivaltaiset kasvupaikaltaan ravinteikkaat mustik- katyypin korvet ja myös pian hakkuukypsät puoluk- katyypin korvet voisivat olla mahdollisia jatkuvan kasvatuksen kohteita. OPERANDUM-hankkeen kohdealueelta näitä löytyi noin 4 % alueen metsä- talousmaasta. Toisaalta tutkimustietoa jatkuvapeit- teisestä kasvatuksesta kertyy lisää, jolloin uuden tyyppisiä kohteita voitaneen ottaa jatkuvapeitteisen kasvatuksen piiriin. Metsänkasvatuksen vaikutuksia tulee katsoa laajemmin kuin pelkästään puusta saatavan tuot- to-odotuksen pohjalta. Päätehakkuisiin perustuva metsätalous edellyttää erityisesti turvemailla uudistustoimenpiteitä, kuten soiden ojituksia. Niistä aiheutuvat ravinnehuuhtoumat voivat heikentää vesistöjen tilaa ja vähentää virkistyshyötyjä. Puru- vedellä jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen vesistövaikutuksia arvioitiin kustannushyötyana- lyysin keinoin. Tulokset osoittivat virkistyshyötyjen ylittävän metsänkasvatuksen muutoksesta mahdol- lisesti aiheutuvat taloudelliset menetykset selvästi. Metsänomistajat mukaan ratkomaan uusia vesiensuojelun haasteita Vesiensuojelun näkökulmasta on tarkoituksen- mukaista suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä ja vesiensuojelurakenteita valuma-aluetasolla. Tämä lisää vesiensuojelun tehokkuutta ja taloudelli- suutta. Luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelu ja toteutus yhdessä paikallisten tahojen kanssa lisää niiden hyväksyttävyyttä. Toteutukseen osallistuneet voivat jakaa ja hyödyntää saamaansa uutta tietoa ja kokemuksia. Yhteistyöstä voi olla hyötyä myös, kun toteutetaan jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Jatkuvapeit- teinen kasvatus edellyttää useammin toistuvia mutta mittakaavaltaan pienempiä toimenpiteitä (esimerkiksi yläharvennuksia, täydennysistutuksia, harvennuksia) kuin jaksollinen kasvatus. Yhteiset hankinnat ja toimintojen yhteissuunnittelu ja -ajoittaminen voivat tuottaa metsänomistajille taloudellisia hyötyjä. Kokemusten ja tiedon vaihto voi auttaa heitä löytämään sopivimmat toimenpiteet. Yhdessä tekeminen ja uusien asioiden oppiminen hälventää mahdollisia ennakkoluuloja ja ristiriitoja, kun metsänomistajat ja metsäammattilaiset sekä muut alueen asukkaat ja metsien käyttäjät ymmär- tävät suunniteltujen toimenpiteiden tavoitteet ja vaikutukset. Kuva 3. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tuomisessa metsänomistajien keinovalikoimaan voivat auttaa erilaiset havaintokohteet. Yhteistyössä maanomistajana kanssa voidaan sopia siitä, että kokemuksia toteutuneista kohteista jaetaan tiedottamalla havain- tokohteista ja järjestämällä maastokäyntejä. Vasemmalla poimintahakkuu ja oikealla kaistalehakkuu Puruvedellä. Kuva: Esko Oksa. LUONNONVARAKESKUS POLICY BRIEF 8/2022 4 - - - - - - - - - - 9 Lul