19.12.2014 1 Taimikonhoito Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA Termit ja menetelmät Hoidon tarve ja vaikutus Kustannukset Suositukset TAIMIKONHOITO 19.12.2014 2 YLEISTÄ TAIMIKONHOIDOSTA 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Kuusikko, MT Männikkö, VT H ak ku u tu lo je n N A ( 3 % ), € /h a Taimikonhoito nostaa huomattavasti hakkuutulojen nykyarvoa; tuoreen kankaan kuusikossa n. 1 000 €/ha ja kuivahkon kankaan männikössä n. 600 €/ha. (Hämäläinen ym. 2013) Karumpi kasvupaikka pienentää kannattavan taimikonhoitoinvestoinnin rajaa. Toisaalta karummat kasvupaikat ja männyntaimikot ovat keskimäärin reheviä kuusikoita huomattavasti edullisempia hoitaa. Taimikonhoidon vaikutus hakkuu- tulojen nykyarvoon 19.12.2014 3 0 50 100 150 200 1985 1990 1995 2000 2005 2010 K u st an n u si n d e ks i,  1 9 8 5  =  1 0 0 Vuosi 19.12.2014 5 Taimikonhoito Istutus Puunkorjuu Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2013 Taimikonhoidon reaaliset yksikkökustannukset ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Samaan aikaan istutus on säilyttänyt kustannustasonsa ja puunkorjuukustannukset ovat puolittuneet. TAIMIKONHOIDON TERMIT JA  MENETELMÄT 19.12.2014 4 Uudistaminen Varhaisperkaus Myöhempi taimikonhoito Pintakasvillisuuden torjunta Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Uudistaminen Varhaisperkaus Myöhempi taimikonhoito Pintakasvillisuuden torjunta Pintakasvillisuuden torjunta Torjutaan 2–4-vuotiaassa taimikossa tuotantopuustoa haittaavaa pintakasvillisuutta. Menetelminä mekaaninen torjunta polkemalla tai niittämällä ja kemiallinen torjunta lehtivaikutteisilla herbisideillä. 19.12.2014 5 Uudistaminen Varhaisperkaus Myöhempi taimikonhoito Pintakasvillisuuden torjunta Varhaisperkaus Poistetaan noin metrin pituisesta, 4–6-vuotiaasta taimikosta tuotanto- puustoa haittaava puusto. Menetelmiä ovat reikäperkaus, täysperkaus tai koneellinen kitkentä. Varhaisperkausta seuraa usein 5- 10 vuoden päästä myöhempi taimikonhoito. Uudistaminen Varhaisperkaus Myöhempi taimikonhoito Pintakasvillisuuden torjunta Myöhempi taimikonhoito Poistetaan 2–7-metrisestä taimikosta tuotantopuustolle haitalliset puut ja harvennetaan tuotantopuusto tavoitetiheyteen, jossa metsikkö kasvatetaan ensiharvennukseen saakka. Usein puhutaan myös taimikonharvennuksesta. 19.12.2014 6 TAIMIKONHOIDON VAIKUTUKSET JA  TARVE Metsä usein uudistuu, mutta ilman sopivia toimenpiteitä sen mahdollistama hyöty voi jäädä suurelta osin käyttämättä. Kasvu kohdistuu nuorina nopeakasvuisiin vähäarvoisiin lajeihin. Viljelyllä ja taimikonhoidolla metsikön kasvu kohdistetaan mahdollisimman tehokkaasti paljon hyötyä tuottaviin lajeihin. Metla/Erkki Oksanen 19.12.2014 7 Pintakasvillisuuden torjunta 19.12.2014 14 Muokkausmenetelmä ja pintakasvillisuudenkilpailu Lehtomainen Tuore Osuus taimikoista, % Laikutus 31 21 Äestys 27 17 Mätästys 23 11 Mätästysaloilla selvästi vähemmän pintakasvillisuuden torjuntatarvetta kuin laikutus- tai äestysaloilla. Heinimistarve 3-vuotiaissa kuusen istutustaimikoissa Kuva Oksanen/Metla Kuva Oksanen/Metla 19.12.2014 8 19.12.2014 15 Pintakasvillisuuden torjuntamenetelmät Pintakasvillisuutta voi torjua mekaanisesti joko polkemalla tai niittämällä ja kemiallisesti lehtivaikutteisilla herbisideillä. Heinimisen tarve on suurimmillaan 2-4 kuluessa istutuksesta. Heinimisen vaikutus on parhaimmillaan keskikesällä. Syksyllä tehty heiniminen on parempi vaihtoehto kuin keväällä tehty työ. 19.12.2014 16 Timo Saksa Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - pintakasvillisuuden kilpailun vaikutukset - lähtökohtana pintakasvillisuuden haitan minimointi maanmuokkauksella ja / tai kookkaan taimimateriaalin käytöllä 19.12.2014 9 19.12.2014 17 Timo Saksa Timo Saksa Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Boateng ym. 2009 Kemiallisella pintakasvillisuuden torjunnalla mätästystäkin parempi taimien kasvuun (valkokuusi). Mätästyksellä parempi elossa olo kuin pelkällä kemiallisella pintakasvillisuuden torjunnalla. Rungon tilavuus 5 vuotta istutuksesta 19.12.2014 18 Timo Saksa Timo Saksa Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Hytönen & Jylhä 2008 Kemiallinen pintakasvillisuuden lisäsi pellonmetsityksellä (täyskyntö) kuusten pituuskasvua 45-49 %, läpimitankasvua 17-47 % ja tilavuutta 249-279 % ensimmäisen 15 vuoden aikana. Paljonko hyvällä pintakasvillisuuden torjunnalla voitaisiin parantaa istutustaimien elossa oloa ja kasvua ? P uu st on t ila vu us m 3/ ha Käsittelemätön 1 –kerta 2-kerta 3-kerta Torjuntaintensiteetti Puuston tilavuus 15 vuoden iässä 19.12.2014 10 Varhaisperkaus Taimikonhoidon tarve muodostuu, kun metsikköön syntyy tuotantopuuston lisäksi tuotantopuustolle haitallista nopeakasvuista lehtipuustoa. Lähde: Björkdahl 1983, Varmola 1983, Kaila ym. 2006 P itu us , d m Metsikön ikä, v 0 10 20 30 40 0 2 4 6 8 Vesakko Koivu Mänty Kuusi Metla/Erkki Oksanen Metla/Erkki Oksanen 19.12.2014 11 (Walfridsson 1976) Lehtipuuston kilpailun vaikutus havupuihin (1,5 – 2 m) Läpimitta ja pohjapinta-ala mitattu 35 cm:n korkeudelta; 10 m2/ha = yksi 6,3 cm:n puu tai kolme 3,7 cm:n puuta alle metrin etäisyydellä 0 20 40 60 80 100 0 10 20 30 40 50 60 70 S u h te el li n en lä p im it ta , % Vesakon tiheys, m2/ha Kuusi Mänty Läpimitta ja pohjapinta-ala mitattu 35 cm:n korkeudelta; 10 m2/ha = yksi 6,3 cm:n puu tai kolme 3,7 cm:n puuta alle metrin etäisyydellä 0 20 40 60 80 100 0 10 20 30 40 50 P ii s k a u s va u ri o it a , % Vesakon tiheys, m2/ha Mänty Kuusi Läpimitan kasvuun Latvavaurioihin Parantaa taimikon kasvua Vähentää kilpailua Vähentää piiskausvaurioita Vähentää hirvituhoja On edullinen toimenpide Alentaa myöhempiä kustannuksia Tuottaa kohtuullisen koron investoinnille Varhaisperkaus Metla/Erkki Oksanen 19.12.2014 12 Varhaisperkaus - Männikkö Kylvömänniköt tarvitsevat varhaisperkauksen usein jo ennen kuin ne saavuttavat metrin pituuden. Istutusmänniköiden varhaisperkaus on tarpeen, etenkin jos lehtipuustoa on paljon ja se on kasvamassa männyntaimia pidemmäksi. Metla/Erkki Oksanen Varhaisperkaus - Kuusikko Varhaisperkaus on yleensä tarpeellinen 4–6-vuotiaissa noin metrin mittaisissa kuusen taimikoissa Lähde: Uotila ym. (2012) 19.12.2014 13 Tutkimus valkokuusen pituuden ja läpimitan kehityksestä eri perkauskäsittelyillä osoittaa tehokkaan perkauksen lisäävän tuotantopuuston kasvua merkittävästi. 19.12.2014 25 Lähde: Jobidon 2000 0 50 100 150 200 0 1 2 3 4 5 P it u u s, c m Aika käsittelystä, v 0 10 20 30 40 0 1 2 3 4 5 Ty vi lä p im it ta , m m Aika käsittelystä, v Hoitamaton 50 % 100 % Perattu Hoitamaton 50 % 100 % Perattu 19.12.2014 26 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Karttula Jäppilä Kangasniemi Lä p im it an ka sv u , m m /v u o si Kuusen läpimitan kasvu nopeutuu 20-35 % seuraavan 2-3 vuoden aikana varhaisperkauksesta Lähde: Uotila & Saksa 2013 Varhaisperattu Perkaamaton 19.12.2014 14 0 1 2 3 4 5 6 L äp im it ta , c m Vastaavasti varhaisperatut männyntaimikot olivat läpimitaltaan 19–31 % perkaamattomia järeämpiä myöhemmän taimikonhoidon aikaan. Varhaisperkausikäisiä männyntaimikkoa ei tule vielä harventaa, koska se heikentää puun laatua. Lähde: Miina & Saksa 2013 Varhaisperkaus parantaa tuotantopuiden kasvua, koska kilpailu kasvupaikan resursseista, ennen kaikkea vedestä, mutta myös ravinteista ja auringonvalosta helpottuu. Varhaisperkauksella tuotantopuut saavat myös enemmän kasvutilaa, joka vähentää kilpailun aiheuttamia mekaanisia piiskausvaurioita. 19.12.2014 15 Varhaisperkauksessa puusto vapautetaan ennen kuin se joutuu lehtipuuston voimakkaasti varjostamaksi – Taimet ovat elinvoimaisia, eikä kilpailu ole vielä rasittanut taimia – Puuston kasvu paranee välittömästi perkauksen jälkeen – Toimenpide on myös edullinen, koska poistettava puusto on pienikokoista ja helppoa raivata Vastakohtaisesti viivästyneessä taimikonhoidossa voimakkaasti muuttuvat olosuhteet saattavat aiheuttaa vapautetuille puille shokkireaktion, jolloin puuston elpyminen täyteen kasvuun voi kestää useita vuosia – Voimakkaisiin olosuhteiden muutoksiin sopeutumiseen kestää havupuilta muutaman vuoden. Hirvivahingot ovat suurimpia syitä nuorten männyntaimien kuolleisuuteen (Karlsson ym. 2002) Hirvituhot ovat yleisiä metsiköissä, joissa kasvaa paljon lehtipuustoa (Heikkilä & Härkönen 1996, Bergqvist ym. 2014) Tehokas taimikonhoito vähentää männiköiden hirvituhoja (Härkönen ym. 1998, 2008, Miina & Saksa 2013) Mäntyyn nähden lyhyen lehtipuuston perkaus ei kuitenkaan vaikuta hirvituhoihin (Härkönen 1998) Hirvi männyntaimikossa Metla/Erkki Oksanen 19.12.2014 16 Männyntaimikon  varhaisperkaus vähensi  hirvituhoja lähes 80 %  (Härkönen ym. 2008) Perkaamattoman männikön hirven vaurioittamat taimet Varhaisperatun männikön hirven vaurioittamat taimet Taimikonhoidon tarve on helposti uusiutuva, koska katkaistut lehtipuut vesovat helposti ja ovat erittäin nopeakasvuisia. Keskimäärin reilu puolet katkaistuista perkausikäisistä kannoista vesoo ja vesoja syntyy tyypillisesti 1–3 kappaletta vesovaa kantoa kohden. Suuremmista kannoista voi syntyä jopa kymmenkunta vesaa. Vesojen kuolleisuus on kuitenkin nopeaa ensimmäisinä vuosina vesomisen jälkeen. Lähde: Johansson 1992a, 1992b 19.12.2014 17 Kantoläpimitan vaikutus koivun vesomiseen 0 25 50 75 100 1-3 4-5 6-7 8-9 10-13 14-15 15 + Kannon läpimitta, cm Vesovien kantojen osuus, % (Ferm ym. 1985) Kaatoajankohdan vaikutus vesomiseen Ei vaikutusta vesovien kantojen osuuteen ja vesojen lukumäärään (tulokset ristiriitaisia; juurten ravintovarat, kasvihormonit, säätekijät, yms.). Vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on pienin kesä-heinä-elokuussa kaadettujen puiden vesoilla. Huom! Syksyn vesat vuotta nuorempia. 0 25 50 75 100 125 150 175 200 9 .6 . 1 7. 6 . 2 2. 6 . 2 9. 6 . 6 .7 . 1 3. 7 . 2 0. 7 . 2 7. 7 . 3 .8 . 1 0. 8 . 8 .9 . 2 1. 9 . 5 .1 0 . 1 9. 1 0. V es o je n p it u u s, c m Kaatoajankohta Hieskoivu 3 2 1 0 25 50 75 100 125 150 175 200 1 5. 2 . 1 4. 3 . 1 5. 4 . 1 5. 5 . 1 5. 6 . 1 5. 7 . 1 5. 8 . 1 5. 9 . 1 5. 1 0. 1 5. 1 1. V es o je n p it u u s, c m Kaatoajankohta Harmaaleppä 4 (Etholén 1974) (Heikinheimo 1930) 19.12.2014 18 0 1 2 3 4 5 0 10000 20000 30000 Ty ö aj an m e n e kk i,  p v/ h a Poistuman tiheys, kpl/ha VP Poistumaltaan järeät ja tiheät taimikot ovat kalliita hoitaa. Varhaisperkauksessa poistuma on tyypillisesti 10 000 – 20 000 runkoa/ha ja sen keskimääräinen läpimitta on 1 – 2 cm. Myöhemmässä taimikonhoidossa poistumaa on hieman vähemmän, mutta sen läpimitta on 3 – 5 cm luokkaa. 6 cm 5 cm 4 cm 3 cm 2 cm 1 cm Lähde: Hämäläinen 1983, Metsäalan TES 2010 Myöhempi TH ainoa TH Myöhempi TH VP:n jälkeen Koskinen 2013 Varhaisperkaus on tuottavinta keväällä tehtynä – kesällä työajanmenekki noin 35 % ja syksyllä noin 18 % suurempi kuin keväällä. 19.12.2014 19 Taimikonhoidon ajanmenekki nousee taimikon ikääntyessä 0 2 4 6 4 8 12 16 20 A ja n m e n e kk i,  p v/ h a Metsikön ikä, vuotta Kuusi, MT 0 2 4 6 4 8 12 16 20 A ja n m e n e kk i,  p v/ h a Metsikön ikä, vuotta Mänty, VT Myöhempi taimikonhoito 19.12.2014 20 Kohdistaa kasvun parhaisiin yksilöihin Nopeuttaa puuston järeytymistä Aikaistaa hakkuita Alentaa hakkuiden korjuukustannuksia Parantaa harvennusten tuottoa Vähentää tuhoriskiä Myöhempi taimikonhoito Myöhempi taimikonhoito - Männikkö Myöhemmän taimikonhoidon ajoitus vaihtelee männiköissä paljon kasvatustavoitteista riippuen. Perinteisessä laadukkaan ainespuun kasvatuksessa taimikonharvennusta voi viivästää 5–7 metrin pituuteen, jolloin tavoitellaan noin 2 000 puun hehtaaritiheyttä. Aikaisimmillaan männikkö voidaan taas harventaa kahden metrin pituisena yhdistettyyn energia- ja ainespuun kasvatusasentoon 3 000- 4 000 taimen hehtaaritiheyteen. METLA/Erkki Oksanen 19.12.2014 21 Myöhempi taimikonhoito - Kuusikko Ajallaan varhaisperattu kuusentaimikko voidaan harventaa, kun kuusten valtapituus on 3–4 metriä. Tällöin jätetään 1 800–2 200 runkoa hehtaarille. Hyväkasvuisen ja riittävän tiheän kuusikon latvusto sulkeutuu nopeasti myöhemmän taimikonhoidon jälkeen ja ehkäisee vesojen kasvua ja vähentää ennakkoraivauksen tarvetta. 42 Taimikonharvennuksessa poistetaan huonolaatuiset sekä pienimmät puut. Kasvamaan jääneet tuotantopuut saavat lisää tilaa ja erityisesti niiden läpimitan kasvu kiihtyy. (Pettersson 1998) Hoidettu Hoitamaton Myöhempi taimikonhoito nopeuttaa tuotantopuuston järeytymistä 0 100 200 300 400 500 600 700 800 0 5 10 15 20 P u it a/ h a Läpimitta Havainnollistava esimerkki taimikonhoidon vaikutuksesta ensiharvennusmetsikön puustoon 19.12.2014 22 ‐0.50 0.00 0.50 1.00 1.50 5 7 9 11 13P u u n ar vo m et sä ss ä,  € /p u u Rinnankorkeusläpimitta, cm 43 (Puun arvo metsässä on hankintahinta (30 €/m3 ), josta on vähennetty korjuukulut) Järeys määrittelee puun arvon metsässä – pienillä puilla korjuun ja kuljetuksen kustannukset ovat suuremmat kuin puun arvo tuotannossa Taimikonhoidon laiminlyönnin seurauksena metsikössä kasvaa paljon pienikokoista puuta, jonka takia ensiharvennuksen tulos jää heikoksi 44 Hoidettu Hoitamaton Kannattavan puunkorjuun raja 0 100 200 300 400 500 600 700 800 0 5 10 15 20 P u it a/ h a Läpimitta arvio EH tuloista: -500 €/ha arvio EH tuloista +600 €/ha 19.12.2014 23 19.12.2014 45 Varhaisperkaus alentaa myöhemmän taimikonhoidon kustannuksia. Siksi varhaisperkauksesta aiheutuu vain vähän kustannuksia koko uudistamisketjua tarkasteltaessa. Koska varhaisperkauksella on useita puunmyyntituloja parantavia vaikutuksia, on se siksi myös kannattava toimenpide tuottaen metsätaloudelle kohtuullisen 4 % sisäisen koron. 0 100 200 300 400 500 600 700 800 €/ h a Varhaisperkaus ja myöhempi taimikonhoito Ainoastaan myöhempi taimikonhoito Uudistaminen Varhaisperkaus Myöhempi taimikonhoito Metsänhoidossa tarvittavat toimenpiteet ja niiden kustannukset riippuvat paljolti aiempien toimenpiteiden toteutustavasta, siksi puhutaan uudistamisketjusta. 19.12.2014 24 Ennakoivat toimenpiteet - Päätehakkuupuuston kokonaismäärä - Lehtipuun määrä päätehakkuu- puustossa (mahdollisuudet poistaa lehtipuu jo viimeisessä harvennuksessa?) ← Puuston aukkoisuus ja lehtipuun määrä lisäävät pintakasvillisuuden ja vesakon kehitysedellytyksiä Metla / Oksanen Metla / Oksanen Ennakoivat toimenpiteet - Säästöpuiden ja reunametsän lehtipuiden määrä / siemennyskyky - Säästöpuiden valinta ja sijoittelu uudistusalalla L. Haataja 19.12.2014 25 Uudistamistoimenpiteet - Uudistamistoimenpiteiden nopeus → viive uudistamistoimissa aikaistaa ja lisää perkaustarvetta ja viivästyneessä kohteessa voidaan joutua tekemään useampi perkaustoimenpide Metla / Oksanen T. Saksa Uudistamistoimenpiteet Muokkaustavan valinta - Mitä enemmän maanpintaa rikotaan puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa, sitä enemmän saadaan siemensyntyistä lehtipuuta 19.12.2014 26 Maanmuokkauksen osuus viljellyn uudistamisketjun kokonaiskustannuksista on vain 15-30 % luokkaa Maanmuokkauksella on hyvin kauaskantoiset vaikutukset metsikön kehitykseen ja uudistamisketjun kustannuksiin Kustannustehokas maanmuokkaus minimoi uudistamisketjun kokonaiskustannukset Mätästys vs. äestys 19.12.2014 52 19.12.2014 27 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Äestys Laikkumätästys U u d is ta m is ku st an n u ks et , € u u d is ta m is h et ke n N A 3 % Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Istutus Maanmuokkaus Lähde: Uotila ym. 2010 Maanmuokkausmenetelmän heikkoudet saattavat näkyä taimikonhoidossa perattavan lehtipuuston runsautena. Koko uudistamisketju huomioiden, laikkumätästys on kuusen istutusalueilla äestystä selvästi kustannustehokkaampi ja kannattavampi menetelmä TAIMIKONHOITOSUOSITUKSET 19.12.2014 28 Varhaisperkaussuositukset Männikkö kylvö tai luontainen 4-6- vuotiaana Noin 0,5 metrin pituisena Männikkö istutettu 4-6- vuotiaana Noin metrin pituisena Kuusikko Istutettu 4-6- vuotiaana Noin metrin pituisena Varhaisperkauksessa voidaan poistaa myös kasvatettavan puulajin huonoimpia yksilöitä ja harventaa tiheimpiä kylvötuppaita Myöhemmän taimikonhoidon suositukset METLA/Erkki Oksanen Männyn laatukasvatus 5–7 metrin valtapituus 2000–2200 kpl/ha Erittäin tiheät männyn taimikot >5000 ha-1 3–4 metrin valtapituus 2500–3000 kpl/ha Männyn aines- ja energiapuun yhdistetty kasvatus 2–3 metrin valtapituus 3000–3500 kpl/ha 19.12.2014 29 Myöhemmän taimikonhoidon suositukset METLA/Erkki Oksanen Kuusi 3–4 metrin valtapituus 1800–2200 kpl/ha Rauduskoivu 4–5 metrin valtapituus 1600 kpl/ha Kiitos 19.12.2014 30 Kirjallisuusluettelo Bergqvist G., Bergström R., Wallgren M. (2014). Recent browsing damage by moose on Scots pine, birch and aspen in young commercial forests – effects of forage availability, moose population density and site productivity. Silva Fennica 48(1): 1–13. Björkdahl, G. 1983. Höjdutveckling hos stubbskott av vårt- och glasbjörk samt tall och gran efter mekanisk röjning. Sveriges Landsbruksuniversitet, Institution för skogsproduktion. Stencil 18. 54 p. Heikkilä, R. & Härkönen, S. 1996. Moose browsing in young Scots pine stands in relation to forest management. Forest Ecology and Management 88: 179–186. Hämäläinen J, Kaila S. 1983. Taimikon perkauksen ja harvennuksen sekä uudistualan raivauksen ajanmenekkisuhteet. Metsätehon katsaus. 4 s. Hämäläinen, J. Strandström, M., Saarinen, V-M., Hynynen, J. Saksa, T. & Hyyti, H. 2013. Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen. Metsätehon raportti 228. 27 s. Härkönen, S. 1998 Effects of silvicultural cleaning in mixed pine-deciduous stands on moose damage to Scots pine (pinus sylvestris). Scandinavian Journal of Forest Research 13: 429–436. Härkönen, S., Heikkilä, R., Faber, W. E. & Pehrson, Å. 1998. The influence of silvicultural cleaning on moose browsing in young scots pine stands in Finland. Alces 34(2): 409–422. Härkönen, S., Miina, J. & Saksa, T. 2008. Effect of cleaning methods in mixed pine- deciduous stands on moose damage to Scots pine in southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 23: 491–500. Jobidon, R. 2000. Density-dependent effects of northern hardwood competition on selected environmental resources and young white spruce (Picea glauca) plantation growth, mineral nutrition, and stand structural development – a 5-year study. Forest Ecology and Management 130: 77–97. Johansson, T. 1992a. Sprouting of 2- to 5-year old birches (Betula pubescens Ehrs. And Betula pendula Rowth) in relation to stump height and felling time. Forest Ecology and management. 53: 263–281. Johansson, T. 1992b. Sprouting of 10- to 50-year old Betula pubescens in relation to felling time. Forest eclogy and management. 53: 283–296. Kaila, S., Kiljunen, N., Miettinen, A. & Valkonen, S. 2006. Effect of precommercial thinning on the consumption of working time in Picea abies stands in Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 21: 496–504. Kankaanhuhta, V. & Saksa, T. 2013. Cost-quality relationship of Norway spruce planting and Scots pine direct seeding in privately owned forests in southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 28(5): 481-492. Karlsson, A., Albrektson, A., Elfving, B. & Fries, C. 2002. Development of Pinus sylvestris Main Stems Following Three Different Precommercial Thinning Methods in a Mixed Stand. Scandinavian Journal of Forest Research, 17:3, 256-262, DOI: 10.1080/028275802753742927 Metsäalan työehtosopimus 15.9.2011 – 30.11.2013. Maaseudun Työnantajaliitto, Metsäahallitus, Yksityismetsätalouden Työnantajat & Puu- ja erityisalojen liitto. 64 s. Metsätilastollinen vuosikirja. 2013. Metsäntutkimuslaitos. 450 p. Miina, J. & Saksa, T. 2013. Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen taimikon kehitykseen ja taimikonhoidon ajanmenekkiin. Metsätieteen aikakauskirja 1/2013: 33– 44. Pettersson, N. 1992. The effect on stand development of different spacing after plating and precommercial thinning in Norway spruce (picea abies (L.) Krast.) and Scots pine (Pinus sylvestris L.) stansd. Swedish university of agricultural sciences, department of forest yield and research Report No. 34. 17 p. Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden alue- ja toimialatilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-4747. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.12.2013]. Uotila, K., Rantala, J., Saksa, T. & Harstela, P. 2010. Effect of soil preparation method on economic result of Norway spruce regeneration chain. Silva Fennica 44(3): 511– 524. Uotila, K., Rantala, J. & Saksa, T. 2012. Estimating the need for early cleaning in Norway spruce plantations in Finland. Silva Fennica 46(5): 683–693. Uotila, K. & Saksa, T. 2013. Effects of early cleaning on young Picea abies stands. Scandinavian journal of forest research. Varmola, M. 1993. Viljelymänniköiden alkukehitystä kuvaava metsikkömalli. Summary: A stand model for early development of Scots pine cultures. Metsätieteen aikakauskirja - Folia Forestalia 813. 43 s. ISBN 951-40-1324-7